VARTIOKYLÄN ALA ASTEEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA / OPPIAINEET

Transkriptio

1 VARTIOKYLÄN ALA ASTEEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA / OPPIAINEET

2 SISÄLLYSLUETTELO: 9. OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT AIHEKOKONAISUUDET JA OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN OPPIAINEIDEN JA KURSSIEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT, TYÖTAVAT JA ARVIOINTI ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS TOINEN KOTIMAINEN KIELI VIERAAT KIELET MATEMATIIKKA YMPÄRISTÖ JA LUONNONTIETO BIOLOGIA JA MAANTIETO FYSIIKKA JA KEMIA USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO HISTORIA MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ LIIKUNTA... 2

3 3

4 9. OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 9.1. Aihekokonaisuudet ja opetuksen eheyttäminen Eheytetyssä opetuksessa työn suunnittelun lähtökohtana ovat eri oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt sekä aihekokonaisuudet. Suunnittelussa otetaan myös huomioon koulun opetukselliset painoalueet. Opettaja käyttää suunnittelussa monipuolisesti eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien tavoitteita ja sisältöjä siten, että niistä muodostuu yhdessä valittujen menetelmien kanssa ehyt kokonaisuus. Opetus voidaan toteuttaa teemoittain tai aihekokonaisuuksittain siten, että opetuksessa käsitellään samanaikaisesti eri oppiaineiden sisältöjä. Alkuopetuksessa työn suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden ikäkaudelle ominaiset toimintatavat sekä mahdollisuus edetä tutusta tuntemattomaan ja arkikokemuksista käsitteelliseen ajatteluun. Aihekokonaisuuksia toteutetaan koulussamme eri oppiaineiden sisällä. 1. Ihmisenä kasvaminen 2. Kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys 3. Viestintä ja mediataito 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestavästä tulevaisuudesta 6. Turvallisuus ja liikenne 7. Ihminen ja teknologia 9.2. Oppiaineiden ja kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 4

5 9.2.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa hyödynnetään Helsingin tarjoamia palveluita. Koulun uusi kirjasto tarjoaa nyt hyvät lähtökohdat kirjallisuuden opetukselle. Koulumme äidinkielen opetuksessa panostetaankin nyt kirjallisuuden opetukseen. Kirjallisuuden opetuksessa hyödynnetään myös Helsingin kaupunginkirjaston palveluita. Myös koulun tietokoneita käytetään äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa oppilaiden taitojen kehittyessä. Alkuopetuksessa on huomioitava se, että toiset tutustuvat kirjaimiin toisten jo lukiessa itsenäisesti kirjoja. Tällöin opetuksen eriyttäminen on tärkeää LUOKKIEN YHTEISET TAVOITTEET oppii sujuvan luku ja kirjoitustaidon; oppii ymmärtämään myös harjoittelun ja säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen näiden taitojen kehittymisessä oppii tarkkailemaan lukemistaan ja luetun ymmärtämistään haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti kuuntelee keskittyen ja eläytyen osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään oppii vähitellen ottamaan huomioon kirjoitetun kielen sopimuksia ja sääntöjä kuuntelee ja lukee kirjallisuutta; opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja ja tutustuu suomalaiseen kansanperinteeseen, juhlapäiviin ja merkkihenkilöihin 5

6 1.LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET Puhuminen ja kuunteleminen haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään suullisesti oppii toimimaan kuulemiensa ohjeiden mukaan oppii kuuntelemaan aikuisten ja lasten puheenvuoroja Lukeminen ja kirjoittaminen oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan oppii käsitteet äänne, kirjain, tavu, sana ja lause oppii pienaakkoset osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja Kirjallisuus kuuntelee paljon lastenkirjallisuutta ääneen luettuna innostuu kirjallisuudesta ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja 1. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT Puhuminen ja kuunteleminen harjoitellaan suullista ilmaisua erilaisissa jokapäiväisissä tilanteissa; omien kokemuksien, havaintojen ja tapahtumien selostamista ja tarinoiden kertomista aluksi omalle parille ja pienryhmälle harjoitellaan kuuntelemaan ohjeita ja toimimaan niiden mukaan lorujen, runojen, riimien ja leikkien avulla kielellisen tietoisuuden herättäminen Lukeminen ja kirjoittaminen äänne kirjain vastaavuuden runsasta harjoittelua: äänteiden ja kirjainten yhdistämistä tavuiksi ja tavuja sanoiksi, kokonaisten sanojen purkamista osiin, kielellisen tietoisuuden kartuttamista visuaalisesti lyhyiden, tuttujen sanojen tunnistamista sekä vähitellen tapahtuvaa siirtymistä äänettömään lukemiseen harjaantumista oikeaan kynäotteeseen, tarkoituksenmukaisen kirjoitusasennon löytäminen, silmän ja käden koordinaation vahvistamista kirjainmuotojen piirtämisen harjoittelua niin, että kirjoittamisen rytmi löytyy; isojen ja pienten tekstauskirjainten harjoittelua oikeinkirjoituksen harjoittelua sana ja lausetasolla; tutustutaan geminaattaan, pitkään vokaaliin, ng äänteeseen ja yhdyssanoihin, harjoitellaan sanavälejä ja sanan jakamista eri riveille, huomataan isot alkukirjaimet tutuissa nimissä ja lauseiden alussa sekä tutustutaan lauseen lopetusmerkkeihin lyhyiden arkikokemuksiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuottamista niin, että päähuomio on sisällössä ja luomisen ilossa Kirjallisuus monipuolista kirjallisuuteen tutustumista, opettajan luentaa kuunnellen; kirjojen lukemista ja käsittelyä niin, että keskeistä on elämyksellisyys ja lukukokemusten jakaminen luokka, koulu ja kaupunginkirjastoon tutustumista 6

7 2. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET Puhuminen v ja kuunteleminen aktiivisen kuuntelun taidot syvenevät; oppilas oppii omaksumaan tietoa kuulemalla osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään Lukeminen ja kirjoittaminen lukeminen muuttuu sujuvammaksi oppii käsitteet lause, aakkosjärjestys ja teksti oppii isot ja pienet kirjoituskirjaimet sekä niiden liittämisen sujuvaksi kirjoitukseksi oppii vähitellen omaa tekstiä kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitetun kielen sopimuksia ja sääntöjä; oppii käyttämään vähitellen isoa alkukirjainta tutuissa nimissä ja lauseen alussa sekä käyttämään kirjoitelmissaan lopetusmerkkejä kehittää viestintävalmiuksiaan myös tietoteknisessä oppimisympäristössä Kirjallisuus opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja oppii jakamaan lukukokemuksen koko luokan yhteisien kokonaisteoksien kautta harjoittelee käyttämään kirjaston palveluita 7 2. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT Puhuminen ja kuunteleminen keskittyvän, tarkan ja päättelevän kuuntelemisen harjoittelua suullista ilmaisua erilaisissa viestintätilanteissa; omien kokemuksien, havaintojen ja tapahtumien selostamista ja tarinoiden kertomista aluksi omalle parille ja pienryhmälle kielellisen ja fyysisen kokonaisilmaisun vahvistamista, mielikuvituksen käyttöä ja esiintymistottumusten kartuttamista muihin taideaineisiin integroiden Lukeminen ja kirjoittaminen lukemisen monipuolista päivittäistä harjoittelua; siirtyminen ääneen lukemisesta äänettömään lukemiseen tekstin ymmärtämistä parantaviin strategioihin tutustumista ja totuttautumista niiden käyttämiseen opetellaan pienet ja isot kirjoituskirjaimet sekä harjoitellaan niiden liittämistä sanojen oikeinkirjoitus varmistuu ja oikeinkirjoituksen pääpaino siirtyy lausetasolle; sanavälit ja sanan jakaminen eri riveille, totuttautumista käyttämään isoja alkukirjaimia tutuissa nimissä ja lauseiden alussa, lauseiden lopetusmerkkeihin tutustumista ja niiden käytön harjoittelua omissa teksteissä omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuottamista niin, että päähuomio on sisällössä ja luomisen ilossa harjaantumista myös tietokoneen hiiren käyttöön ja tietokoneella piirtämiseen ja kirjoittamiseen Kirjallisuus monipuolista kirjallisuuteen tutustumista, opettajan luentaa kuunnellen ja itse lukien kirjojen lukemista ja käsittelyä niin, että keskeistä on elämyksellisyys ja lukukokemusten jakaminen; luetuista kirjoista keskustelua ja niistä muille kertomista luokka, koulu ja yleisen kirjaston käytön harjoittelua

8 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Puhuminen ja kuunteleminen osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa pystyy seuraamaan opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän pystyy kertomaan pienelle ryhmälle havainnoistaan osallistuu luokkansa yhteisiin ilmaisuharjoituksiin Lukeminen ja kirjoittaminen pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielen merkityksestä ja muodosta: hän kykenee erittelemään sanojen tavu ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet akkosjärjestyksessä ja tietää, mihin aakkosjärjestystä voi käyttää on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen, jolloin lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät; lukeminen on melko sujuvaa: hän tunnistaa tutut sanat ilman kirjain kirjaimelta, tavu tavulta etenemistä mutta osaa kuitenkin käyttää tätä tekniikkaa hyväkseen oudon sanan lukemisessa; häneltä sujuu tälle ikäkaudelle tarkoitettujen tekstien lukeminen on kehittynyt luetun ymmärtämisen taidoissa niin, että hän osaa tekstin yksityiskohtien tunnistamisen ja toistamisen ohella myös päätelmien tekemisen; hän on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa ja tietää, että apuna voi käyttää yleistietoa sekä erilaisia kokemuksia ja tietoa kielestä kehittää kirjoittamistaitojaan; kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa, ja hän osaa jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi; lauseisiin alkaa ilmestyä lopetusmerkkejä ja lauseen alkuun iso kirjain osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti; hän on kokeillut kirjoittamista eri tarkoituksiin ja hän osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan Kirjallisuus etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja joskus löytääkseen tietoa on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja. Hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunniteltujen ohjelmien ja aineistojen seuraamiseen ja käyttämiseen sekä niiden edellyttämään vastavuoroisuuteen TYÖTAVAT Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa monipuolisilla työtavoilla innostetaan lasta viestijänä. Opettaja valitsee oppilasryhmänsä huomioiden erilaisia vaihtelevia työtapoja. Äidinkielen opetuksessa tärkeässä asemassa yksilö, ryhmä ja paritöiden lisäksi ovat mm. leikki, erilaiset improvisoinnit ja eläytymisharjoitukset, draama, nukketeatteri yms. oppilaan kokonaisviestintää kehittävät työtavat. ARVIOINTI Äidinkielen arviointi perustuu luokkatason tavoitteisiin. Arvioinnin tulisi olla hyvin monipuolista. Arviointi on jatkuvaa ja se tapahtuu jokapäiväisissä tilanteissa. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa arvioitavia alueita ovat puhuminen ja kuunteleminen, lukeminen, kirjoittaminen sekä kirjallisuuden lukeminen. Arvoinnin tukena ovat oppilaan kirjalliset tuotokset (esim. sanelut, omat tarinat ja tekstit), luetun ymmärtämistä mittaavat

9 tehtävät ja mekaanisen lukemisen testit. Oppilaat arvioivat myös itse oppimistaan ja edistymistään äidinkielen ja kirjallisuuden eri osa alueilla. 3. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET A. Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat osaa kuunnella rohkaistuu keskustelemaan oppii perustelemaan mielipiteensä arvostaa muiden esityksiä B. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy peruslukutaito kehittyy opettelee lukemaan erilaisia tekstejä ymmärtää ikätasolleen sopivia tekstejä C. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy oppii kirjoittamaan sujuvasti käsialakirjoitusta varmentaa sanatasoista oikeinkirjoitustaan osaa tuottaa ehjiä lauseita ja kirjoittaa niitä oikein kehittää taitoaan kertoa ja kirjoittaa juonellisia tarinoita D. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syventyy lukee muutamia ikätasolleen sopivia teoksia tutustuu sanojen luokitteluun osaa aakkostaa 3. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot: Aktiivisen kuuntelun harjoittelua Oman mielipiteen kertominen ja perustelun harjoittaminen keskusteluharjoituksia pareittain Tiedonhankinta taidot: Kirjaston käytön harjoittelua Oppikirjan käyttäminen perustietolähteenä Tutustuminen ikätasolle suunnattuihin tietoteksteihin Tekstinymmärtäminen: Sujuva lukemisen tekniikan harjoittelu Ennakoivan lukemisen harjoittelua oleellisen erottaminen luetusta Puhe esityksien ja kirjoitusten laatiminen: Selkeän ja sujuvan käsialan harjoittelua Oikeinkirjoitus, lauseen tuottaminen Ääneen lukeminen ja puheen jaksottaminen Omien tarinoiden ja kokemuksien kertomista ja niiden kirjoittamista Kielen tehtävät ja rakenne: Kielen havainnointia ja kielen rakenteen tutkimista Sanaluokista substantiivi, adjektiivi ja verbi Lauseen välimerkit Puhutun ja kirjoitetun kielen havainnointia 9

10 Kirjallisuus: Monipuoliseen lasten kirjallisuuteen tutustumista Runsasta lukemista Kuuntelemista ja kokemuksien jakamista Ikätasolleen sopivien kokonaisteoksien lukemista Saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan 4. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET A. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät harjaantuu toimimaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa oppii huomioimaan vastaanottajan osallistuu aktiivisesti keskusteluun kuuntelemalla ja esittämällä ilmaisee omia mielipiteitään tutussa ryhmässä pyrkien myös perusteluihin B. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy harjaantuu lukemaan eläytyvästi tuttuja tekstejä opettelee etsimään tietoa lukemastaan tekstistä C. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy saa kokemuksia kirjoitelman tuottamisesta tekstinkäsittelyohjelmilla tuottaa lyhyitä, erityyppisiä tekstejä suunnittelee ja muokkaa omia kirjoitelmiaan saamansa palautteen perustee sekä arvioi omia tuotoksiaan opettelee antamaan palautetta toisten teksteistä osaa yhdistellä lauseita toisiinsa D. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syventyy tutustuu erilaisiin teksteihin lukee monipuolisesti lasten ja nuortenkirjallisuutta ja hänen positiivinen asenteensa lukemiseen säilyy tutustuu sanaluokkajärjestelmään ja osaa luokitella tuttuja sanoja sanaluokkiin osaa kirjoittaa nominatiivialkuiset yhdyssanat oikein 4. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot: Erilaisten vuorovaikutustilanteiden harjoittelua ja havainnointia Oman mielipiteiden esittäminen, kertomista ja asiointia, kysymyksien tekoa ja kuuntelutaitojen harjoittamisen syventämistä Keskustelutaitojen kehittymistä pienryhmissä Tiedonhankinta taidot: Kirjaston aineiston ryhmittelyyn ja sisältöihin tutustumista kirjojen hakua ja varaamista Tekstinymmärtäminen: Luettavaan tekstiin tutustuminen sen rakenteita tutkimalla Ajatuskartan laatimiseen tutustumista Puhe esityksien ja kirjoitusten laatiminen: Kirjoittamisen käyttäminen viestinnän välineenä mahdollisimman aidoissa tilanteissa Juonellinen kertomus Mielipiteen ilmaisu 10

11 Kielen tehtävät ja rakenne: Kielen rakenne, sanojen käytön tarkastelua ja luokittelua sanaluokat sanojen taivutus: paikallissijat Kirjallisuus: Tutustumista eri kirjallisuuden lajeihin Luetaan monipuolisesti lasten ja nuorten kirjallisuutta Lukukokemuksien jakamista Saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan 5. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET A. Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat suunnittelee ja toteuttaa suullisen esityksen omassa luokassa osaa ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti erilaisissa ryhmissä B. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy osaa käyttää hyödykseen erilaisia tiedonhankintakeinoja arvioi itseään lukijana tutustuu erilaisiin lukutapoihin ja harjaantuu käyttämään luetun ymmärtämistä parantavia strategioita harjoittelee pohtimaan ja ilmaisemaan tekstien herättämiä ajatuksia myös oman elämänsä kannalta C. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy käyttää teksteissään monipuolisia kieltä ja vaihtelevia lauserakenteita osaa repliikkien kirjoitustavan tottuu arvioimaan ja parantamaan omaa tekstiään kehittää taitoaan ilmaista itseään osaa tuottaa tekstiä tekstinkäsittelyohjelmilla harjoittelee kappalejakoa D. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syventyy lukee runsaasti ja osaa työstää lukemaansa eri menetelmin osaa erottaa pää ja sivulauseen toisistaan pilkulla tutustuu verbin merkitykseen lauseessa hahmottaa predikaatin ja subjektin helpoissa lauseissa 5. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot: Keskustelutaitojen hallitsemista erilaisissa ryhmissä Tutustuminen tiedonhankinta menetelmiin Puheenvuoron käyttäminen keskustelutilanteessa Pienimuotoisten esitelmien pitämistä tutulle yleisölle Osaa kertoa kuulemastaan oleellisen Tiedonhankinta taidot: Opettelee löytämään pääasiat ja erottaa mielipiteen tosiasioista käyttäessään eri tietolähteitä (myös sähköiset tietolähteet) Tekstinymmärtäminen: Tekstin tiivistämien harjoittelua, väliotsikointia 11

12 Muistiinpanomenetelmien käyttöä Tekstin ajatusten pohdintaa ohjatusti, esim. kysymyksien avulla Puhe esityksien ja kirjoitusten laatiminen: Äänenkäytön harjoittelua Havainnollisen esityksen harjoittelua Prosessikirjoitus Otsikointi ja kappalejako Kielen tehtävät ja rakenne: sanojen merkityksien tarkastelua tekstiyhteisössä sanojen ryhmittelyä taivutuksen perusteella verbin persoonat ja aikamuodot subjekti ja predikaatti sijamuodot puhutun ja kirjoitetun kielen eroavaisuuksien ymmärtäminen Kirjallisuus: Valitsee itselleen mieluisia teoksia ja arvioi niitä Tutustuu elokuvan, teatterin ja median keinoin rakennettuun fiktioon Saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Vuorovaikutustaidot rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja välineen pyrkien siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan haluaa ja osaa kuunnella toisten ajatuksia, hän osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa ja osaa tehdä viestinnän keinojen perusteella niiden sisältöä, viestintätilannetta ja nonverbaalista viestintää koskevia päätelmiä; hänen on kohtalaisen helppo erottaa omanikäisilleen tarkoitetuista viesteistä pääasiat pystyy pitämään selkeällä äänellä ja omalla puhekielellään tutulle yleisölle pienimuotoisen suullisen esityksen esimerkiksi tukisanalistan avulla; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin Tiedonhankintataidot tuntee tiedonhankinnan päävaiheet osaa ohjatusti tuottaa kirjallisen ja suullisen esityksen annetusta aiheesta osaa käyttää kirjastoa etsiessään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä löytää pääasiat ja erottaa mielipiteen tosiasiasta omanikäisilleen sopivasta tekstistä pohtii tiedon oikeellisuutta ja merkitystä itselleen Lukutaito on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon hyödyntää ja käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita osaa muodostaa lukemastaan mielipiteen ja pohtii, miten luettu liittyy hänen omaan 12

13 elämäänsä tai mitä uutta hän on lukemastaan oppinut; hän käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen hahmottaa tekstejä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia Kirjoitustaito kirjoittaa säännöllisesti eri tarkoituksiin ja on tottunut suunnittelemaan ja parantamaan tekstiään ja hyödyntämään opettajalta ja luokkatovereiltaan saamaansa palautetta suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti osaa tekstata, ja hänelle on kehittymässä oma henkilökohtainen sidosteinen käsiala; hän osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla hallitsee melko varmasti sanatasoisen oikeinkirjoituksen sekä ison ja pienen kirjaimen keskeiset käyttötavat, kirjoittaa nominatiivialkuiset yhdyssanat useimmiten oikein, osaa käyttää lopetusmerkkejä ja merkitä pilkun usein oikeaan kohtaan sekä osaa melko varmasti repliikkien kirjoitustavan pyrkii käyttämään kappalejakoa rakentaessaan tekstiä Kielen tehtävät ja rakenne hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa on tottunut tarkastelemaan sanojen käyttöä tekstissä; hän osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä prototyyppisiä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin tietää, miten verbeillä ilmaistaan persoonaa ja aikaa ja millaisia tehtäviä verbillä on lauseessa hahmottaa tekstistä lauseet ja lauseista prototyyppisen subjektin ja predikaatin osaa pohtia sanojen merkityksiä ja muotoja tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan. Kirjallisuus on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja median keinoin rakennettuun fiktioon. 6. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET A. Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat pyrkii omalta osaltaan luomaan vuorovaikutukselle myönteisen ilmapiirin ymmärtää, että on erilaisia näkemyksiä ja uskaltaa tuoda esille mielipiteitään perustellusti ja muut huomioiden 13

14 B. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy saa aineksia tunne elämänsä ja maailmankuvansa rakentamiseen osaa käyttää myös Internetiä tiedonhankintaan opettelee kriittistä medialukutaitoa C. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe ja kirjoitustehtävissään harjoittelee monipuolisten tekstien tuottamista ja säilyttää rohkeutensa itsensä ilmaisemiseen D. Oppilaan suhde kielentuntemukseen syvenee käyttää teksteissään monipuolista kieltä ja vaihtelevia lauserakenteita E. Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kulttuuriin syvenee tutustuu monipuolisesti kirjallisuuden lajeihin ja saa mahdollisuuden esteettisiin kokemuksiin ja elämän tarkasteluun eri rooleista käsin F. Oppilaan ilmaisutaito vahvistuu ja monipuolistuu 6. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot Perustietoa vuorovaikutuksesta ja tekstien sisällöstä ja rakenteesta sekä ilmaisutavasta. Menettely ristiriitatilanteissa ja eriävien näkemysten olemassaolon ymmärtäminen Palautteen antaminen ja vastaanottaminen. Viestintärohkeuden ja varmuuden vahvistaminen Omien näkemysten esittämisen ja puolustamisen harjoittelua sekä ilmaisutapojen kehittämistä Tiedonhankintataidot Tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä ja harjaantumista lähteiden luotettavuuden arviointiin Muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen harjoittelua. Aineiston ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi Aktiivinen ja kriittinen kuunteleminen ja lukeminen Vuorovaikutteisen kuuntelun harjoittelua Silmäilevän, etsivän sekä sana ja asiatarkan ja päättelevän lukutavan harjoittelua Luetun ohjattua analysointia ja lukukokemusten jakamista Tekstin sisällön tiivistämistä Tekstitieto Tutustumista erilaisiin tekstityyppeihin asia ja kaunokirjallisuudessa Kulttuuriperinteen välittyminen kirjallisuudesta Suulliset ja kirjalliset esitykset Puhe ja draamaesityksien tekeminen Kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen Tavallisten jäsentelytapojen harjoittelua, mm. jaksotus Tekstintekoprosessin harjoitteleminen (tekstin suunnittelu, parantelu, muuttaminen ja arviointi) Yleiskielen käyttö Kirjoitetun kielen lause ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen harjoittelua Kielentuntemuksen käyttöarvon huomioiminen oppimaan oppimisessa ja elämässä 14

15 Kirjallisuustieto Tiedon välittyminen itsestä ja toisista ihmisistä, inhimillisistä kokemuksesta ja mielikuvituksesta Yhteisten ja valinnaisten kokonaistekstien lukemista Tutustumista kaunokirjallisten tekstien luokitteluun Suhde yhteisön kulttuuriin Omien teatteri ja elokuvakokemusten hankkiminen, kokemusten erittely ja jakaminen TYÖTAVAT Opettaja valitsee oppilasryhmänsä huomioiden erilaisia, vaihtelevia työtapoja. Äidinkielen opetuksessa käytetään oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. yksilöllinen työ, parityöskentely, ryhmätyö yhteistoiminnallinen oppiminen draama ym. ilmaisuharjoitukset väittely keskustelu kirjallisuuden lukeminen esitelmät tutustumiskäynnit 15

16 Suomi toisena kielenä Suomen oppiminen toisena kielenä etenee tasoittain. Tasoja on kolme. Tasot erotetaan maahantulon ja suomen kielen vaikutuspiiriin tulon sekä tavoitteisen suomi toisena kielenä opetuksen aloittamisen ajankohdan ja edistymisen perusteella. Opiskelutasosta riippumatta opettaja valitsee menetelmät oppilaiden ikä ja kehitysvaiheiden mukaisiksi. Yksilöllinen taso on arvioitava säännöllisesti. Tasojen kestot ovat viitteellisiä. Tasot ovat vasta alkajan taso (kesto noin 1 3 vuotta maahantulosta tai suomi toisena kielenä opiskelun aloittamisesta), keskitaso (kesto noin 3 5 vuotta edellisestä) ja edistyneen taso (kesto noin viidestä vuodesta eteenpäin). Oppilaan suomen kieli arvioidaan suomi toisena kielenä oppimäärän mukaisesti. Mikäli hänen suomen kielen taitonsa arvioidaan olevan äidinkielisen tasoinen, oppilaan opinnot arvioidaan suomen kielen oppimäärän mukaan. Oppimista arvioidaan sanallisesti oppimisprosessia kuvaillen kiinnittäen erityistä huomiota kehittyvään kahden tai useamman kielen hallintaan. Oppilaan oppimista seurataan, ja hänen kielitaitotasoaan arvioidaan jatkuvasti. Kielitaidon osa alueet kehittyy jokaisella tasolla kaikilla kielen osa alueilla, joita ovat puhuminen, lukeminen ja kirjoittaminen sekä puheen ja tekstin ymmärtäminen. Niihin liittyvät sanavaraston kasvu sekä ääntämisen ja kielen rakenteiden kehittyminen. Kielen tuntemusta kehitetään samoin menetelmin kuin äidinkielen ja kirjallisuuden suomen kieli oppimäärässä painottaen kielen merkitystä ja käyttäen runsaasti esimerkkejä. Opetuksessa on otettava huomioon, että tavoitteiden asettamisen lähtökohdat eivät ole kuitenkaan samat: toisen kielen oppimisprosessissa hyödynnetään oman äidinkielen tietoisuuden valmiuksia. Kielitaidon eri osa alueet eivät aina kehity tasaisesti, vaan esimerkiksi puhumistaito voi olla muita osa alueita selvästi edellä LUOKKIEN YHTEISET TAVOITTEET Tavoitteena on, että oppilaat saavuttavat perusopetuksen loppuun mennessä korkeatasoisen suomen kielen taidon kaikilla kielitaidon osa alueilla. Tavoitteiden asettamiseen vaikuttavat oppilaan ikä, koulu ja kokemustausta sekä maahanmuuton syyt ja perheen tilanne luokalla tärkeimpinä tavoitteina ovat: sanavaraston karttuminen ilmaisun monipuolistuminen kuullun ymmärtämisen parantaminen keskusteluun osallistumisen taidon kehittyminen Keskeiset sisällöt määräytyvät oppijoiden tason mukaan. Opetusryhmässä oppijoiden taidot voivat vaihdella paljon. Myös oppijan taidot eri kielitaidon osa alueilla voivat vaihdella suuresti. 1. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET rohkaistuu käyttämään suomea arkipäivän tilanteissa harjaantuu kuuntelemaan ja ymmärtämään puhuttua suomen kieltä laajentaa sana ja käsitevarastoaan 16

17 1. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT Puhuminen rohkaisu luontevaan suomen kielen käyttöön sujuva ja selkeä ääntäminen, äänteiden kestojen harjoittelua leikkien ja riimien avulla arkipäivän fraasit, kysyminen ja vastaaminen, kuvasta kertominen ja selittäminen Lukeminen mekaanisen ja ymmärtävän lukutaidon harjoittelua sanatasolla tutustutaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroihin Kirjoittaminen pien ja suuraakkosten opettelua tavuissa ja sanoissa sanojen tuottamista opituilla kirjaintyypeillä Puheen ja tekstin ymmärtäminen helppojen kysymysten ja ohjeiden ymmärtäminen keskittyvä kuunteleminen 2. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET rohkaistuu käyttämään suomea arkipäivän tilanteissa harjaantuu kuuntelemaan ja ymmärtämään puhuttua suomen kieltä harjaantuu ymmärtämään lukemaansa oppilaan sanatasoinen oikeinkirjoitus varmistuu, erityisesti äänteiden kestoihin kiinnitetään huomiota laajentaa sana ja käsitevarastoaan 2. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT Puhuminen luontevia keskusteluharjoituksia arkipäivän aiheista ääntäminen varmentuu sana ja käsitevarasto laajenee Lukeminen lukemisen sujuvuuden ja ymmärtämisen lisääminen mekaanisen ja ymmärtävän lukutaidon harjoittelua lause ja tarinatasolla Kirjoittaminen tyyppikirjainten opettelua sanoissa ja lauseissa omien lyhyiden tarinoiden kirjoittaminen Puheen ja tekstin ymmärtäminen yleisopetuksessa käytettävän puhutun ja kirjoitetun kielen opettelu kysymysten ja ohjeiden ymmärtäminen keskittyvä kuunteleminen LUOKKIEN TAVOITTEET Luokkien suomi toisena kielenä opetuksen keskeinen tavoite on auttaa oppilasta saavuttamaan sellainen suomen kielen taidon taso, että hän pystyy seuraamaan suomenkielistä opetusta ja ymmärtämään eri oppiaineiden keskeisiä oppisisältöjä sekä 17

18 suullisesti että kirjallisesti ilmaistuina. Opetussuunnitelmassa esitetty oppiaines on tarkoitettu opiskeltavaksi ko. luokkien aikana. Keskeistä opetuksessa on oppilaan kielenkäytön harjoittaminen ja kielellisen tietoisuuden lisääminen kaikilla kielenkäytön osa alueilla. Tärkeää on oppilaan rohkaiseminen suulliseen ja kirjalliseen ilmaisuun. Kuuntelemisessa keskitytään ymmärtävään kuuntelemiseen. Puhumisessa otetaan huomioon vaikeat, esimerkiksi puheen tuottamiseen, ääntämiseen tai painotukseen liittyvät ongelmat ja pyritään niiden korjaamiseen. Lukemisessa harjoitetaan sekä mekaanista lukutaitoa että ymmärtävää lukemista, jonka avulla tuetaan myös muiden oppiaineiden opiskelua. Kirjoittamisessa kehitetään sekä kirjoittamisen perusvalmiuksia että oppilaan edellytykset huomioon ottaen hänen omaa kirjallista ilmaisuaan. Kirjallisen ilmaisun arvioinnissa on tärkeää korostaa oppilaan vahvuuksia. Kielitiedon sisällöt ja niihin liittyvät teemat Kielitiedon sisältöjen avulla oppilaalle annetaan kielen rakenteen perusrunko. Keskeistä kielitiedon opettamisessa on sanastoon ja kielen käyttöön perehdyttäminen. Kielitiedon sisällöt on esitetty tarkoituksenmukaisimmassa käsittelyjärjestyksessä. Sisältöjen yhteydessä on mainittu teemoja, joiden sanasto tukee sisältöjen käsittelyä. Yläkäsitteiden hallinta on edellytys alakäsitteiden opettamiselle (vrt. kukka kissankello). Koulu nominien yksikön nominatiivi astevaihteluttomien verbien preesensin 3. persoonat Kaverit Värit yksikön genetiivi nominityypit monikon nominatiivi Harrastukset 1 vokaaliharmonia muut verbien taivutusmuodot, verbin perusmuoto, kieltomuodot persoonapronominit imperatiivi Harrastukset 2 ko/ kö kysymysten muodostaminen kysymyssanat (Mitä? Mikä? Minkä? Millä? Kuka? Kenen? Kenellä?) omistusrakenne Kellonajat Perhe ja suku perusluvut adjektiivin vertailuasteet partitiivi Kuukaudet ja viikonpäivät Päivämäärä järjestysluvut Koti, huoneet paikallissijat + kysymyssanat nominien astevaihtelu nominityypit 18

19 objekti Ruoka Ruumiinosat Vaatteet Aistit Sairaudet Juhlat sanastoa passiivi: kieliopillinen, puhekielen passiivi (me mennään) Talo sanaluokat Palvelut Ammatit sanastoa monikon taivutus genetiivissä, paikallissijoissa ja partitiivissa Kaupunki, valtiot Kartta sanastoa Minä itse Oma tarina imperfekti kielteinen imperfekti Toisten omia tarinoita perfekti Joukkotiedotus Lisäksi opittujen asioiden kertaamista ja luetun ymmärtämistä harjoittavia tehtäviä. TYÖTAVAT Suomen kieli on oppimisväline, ja oppilas perehtyy eri oppiaineiden peruskäsitteistöön ylä ja alakäsitteineen. Oppimisprosessissa käytetään hyväksi oppimisympäristön tarjoamia oppimateriaaleja ja viestintätilanteita sekä oppilaiden omia tekstejä ja ikätasolle sopivaa monipuolista kirjallisuutta. Kielitaidon osa alueita vahvistetaan harjoittelemalla säännöllisesti kielen eri rakenteita. Jokaisella kielitaidon osa alueella oppilasta rohkaistaan ja tuetaan sekä ajattelun kehittämiseen että kokeilevaan ja luovaan kielenkäyttöön. ARVIOINTI Suomi toisena kielenä opetusta saaneen oppilaan edistymistä arvioidaan sanallisesti. Hänen arvioinnissaan on kuitenkin otettava huomioon puutteellisesta suomen kielen taidosta ja erilaisesta kieli ja kulttuuritaustasta johtuvat vaikeudet tavoitteiden saavuttamisessa. 19

20 9.2.2 TOINEN KOTIMAINEN KIELI Ruotsin kieli Koulussamme opiskellaan ruotsia sekä A1 että A2 kielenä. Ruotsin kielen opiskelu antaa oppilaalle valmiuksia toimia ruotsinkielisissä viestintätilanteissa. tottuu käyttämään kielitaitoaan ja hänen tietonsa pohjoismaisista kulttuureista kasvaa. Oppilaalle avautuu uusi näkökulma myös omaan kieleen ja kulttuuriin. oppii ymmärtämään, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua LUOKKIEN YLEISET TAVOITTEET Kieli oppii kommunikoimaan tavallisimmissa tilanteissa, joissa puhekumppani voi auttaa Kulttuuritaidot oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa kulttuuriaan tutustuu alustavasti oman ja kohdekielen kulttuurin välisiin yhtäläisyyksiin ja eroavaisuuksiin Oppimaan oppiminen oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa käyttämään erilaisia kielen opiskelun keskeisiä harjoitusmuotoja käyttämään itsenäisesti erilaisia tiedonhankintamenetelmiä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin Ruotsi A1 kieli 3. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT omaksuu myönteisen asenteen kielten opiskelua kohtaan saa pohjan kielenopiskelutaidoille ja myöhemmille kieliopinnoille (oman oppikirjan käytön harjoitteleminen, pari ja pienryhmäharjoittelu) tutustuu ruotsin kielen kirjaimistoon ja äänteistöön saa tietoa ruotsalaisesta ja suomenruotsalaisesta kulttuurista ja juhlapäivistä ymmärtää tavallisimpia sanoja ja fraaseja (tervehdykset, tuntityöhön liittyvät käskyt ja kiellot) osaa vastata lyhyesti itseään koskeviin kysymyksiin (nimi, ikä, kotipaikka) rohkaistuu suulliseen tuottamiseen sana ja sanontatasolla (sanastoa: esim. numerot 0 100, värejä, viikonpäivät, vuodenajat, kellonajat, perheenjäseniä, kehonosia, eläimiä, koulutavaroita, ruokia, juomia, harrastuksia) oppii tunnistamaan tekstistä tuttuja sanoja ja sanontoja oppii kirjoittamaan joitakin perussanaston sanoja ja sanontoja 3. LUOKAN KESKEISET RAKENTEET persoonapronominien yksikkö ja monikkomuodot substantiivien yksikön epämääräinen ja määräinen muoto alustavasti 20

21 adjektiivi predikatiivina yksikössä adjektiivi attribuuttina yksikössä alustavasti kysymyssanat hur?, när?, vad?, var?, vem? ja vilken? paikkaa ilmaisevat prepositiot bakom, framför, i, på ja under verbien infinitiivi ja preesens sekä apuverbi vill Ja, det gör jag./nej, det gör jag inte./ja, det har jag./nej, det har jag inte. kieltosanat nej ja inte s genetiivi 4. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT ymmärtää tuttua sanastoa sisältävää puhetta ja yksinkertaisia henkilökohtaisia kysymyksiä osaa kertoa lyhyesti itsestään (nimi, ikä, kotipaikka, perhe, harrastukset, mieltymykset) ymmärtää opittua sanastoa sisältäviä pieniä tekstejä (sanastoa: esim. harrastuksia, kouluaineet, kuukaudet, ruokia, juomia, ostoksilla oleminen, sääilmaukset) osaa kirjoittaa perussanaston sanoja ja sanontoja osaa toimia vastuullisesti pari ja ryhmätyötilanteissa 4. LUOKAN KESKEISET RAKENTEET possessivipronominit min/mitt, hans ja hennes substantiivien en sanojen monikon epämääräinen ja määräinen muoto prepositiot bredvid, från, hos, med, till ja över adjektiivi attribuuttina yksikössä adjektiivi predikatiivina monikossa päälauseen sanajärjestys kysymyssanat hurdan?, hurdant?, hurdana?, varifrån?, varför? ja vart? verbit är ja har apuverbit kan, ska ja måste 5. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT ymmärtää yksinkertaista, selkeää puhetta itselleen tutuista aiheista (esim. puhelinkeskustelu, Helsinki, Ahvenanmaa, Pohjoismaat) osaa vastata henkilökohtaisiin kysymyksiin lyhyesti puhekumppanin tuella ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä sekä viestejä (sanastoa: esim. kehonosia, sairauksia, huonekaluja, vaatekappaleita, kulkuneuvoja) osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä apuneuvoja käyttäen havaitsee oman ja kohdekielisen kulttuurin eroja ja yhtäläisyyksiä 5. LUOKAN KESKEISET RAKENTEET possessiivipronominit mina ja dina pronominit den ja det substantiivien ett sanojen monikon epämääräinen ja määräinen muoto are loppuisten substantiivien taivutus adjektiivi attribuuttina monikossa verbien imperfekti prepositiot bland ja genom 21

22 6. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT ymmärtää kuulemansa keskeisen sisällön yksinkertaisista, tutuista aiheista (esim. tien kysyminen ja neuvominen, Tukholma) ymmärtää lyhyitä tekstejä tutuista aiheista ja pystyy päättelemään lauseyhteydestä ennestään tuntemattomien sanojen merkityksiä (sanastoa: esim. ammatteja, ruokaaineita, lemmikkieläimiä) osaa viestiä suppeasti välittömiä tarpeita, kysyä ja vastata henkilökohtaisia asioita käsittelevissä vuorovaikutustilanteissa osaa kirjoittaa lyhyitä lauseita itsestään ja lähipiiristään 6. LUOKAN KESKEISET RAKENTEET possessiivipronominit vår/vårt/våra, er/ert /era ja deras persoonapronominien objektimuodot adjektiivien vertailumuodot pronominit tämä ja tuo omistussana+adjektiivi+substantiivi verbien imperatiivi järjestysluvut KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kieli Kielen osaamisen taso 6. luokalla taitotasokuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun ymmärtäminen: Taso A1.3 Puhuminen: Taso A 1.2 Tekstin ymmärtäminen: Taso A 1.3 Kirjoittaminen: Taso A 1.2. Ruotsi A2 kieli TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA RAKENTEET Kielen opiskelun tapoja ja tekniikkaa harjoitellaan A1 kielessä 3. vuosiluokalla. A2 ruotsissa tavoitteet, sisällöt ja rakenteet ovat samat kuin A1 ruotsissa vuosiluokilla 3 6. A2 kielen opiskelu alkaa 4. luokalla. saavuttaa saman kielitaidon kuin A1 kielen opiskelijat. ARVIOINTI JA TYÖSKENTELYTAVAT Ks. Vieraat kielet

23 9.2.3 VIERAAT KIELET Koulussamme opiskellaan vieraana kielenä joko englantia tai saksaa. Vieraan kielen opiskelu antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintä tilanteissa. tottuu käyttämään kielitaitoaan ja oppii ymmärtämään ja kunnioittamaan eri kulttuureja. Oppilaalle avautuu uusi näkökulma myös omaan kieleen ja kulttuuriin. oppii ymmärtämään, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista harjoittelua LUOKKKIEN YLEISET TAVOITTEET VIERAISSA KIELISSÄ Kieli Kulttuuritaidot Oppimaan oppiminen Ks. Tavoitteet kohta Toinen kotimainen kieli Englanti A1 kieli 3. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET Tulee tietoiseksi kielestä ja sen merkityksestä Omaksuu myönteisen asenteen kielten opiskelua kohtaan Kiinnostuu eri kielistä ja kulttuureista Muodostaa pohjan kielenopiskelutaidoille ja myöhemmille kieliopinnoille Ymmärtää tavallisimpia sanoja, fraaseja sekä lyhyitä lauseita Osaa vastata itseään koskeviin kysymyksiin Rohkaistuu suulliseen tuottamiseen sana ja sanontatasolla Oppii arvioimaan oman työskentelynsä tehokkuutta 3. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT Harjoitellaan ääntämistä opettajan ja nauhoitteiden avulla Opetellaan lauluja, loruja, leikkejä Harjoitellaan oman oppikirjan käyttöä Opetellaan tervehdyksiä, käskyjä ja kieltoja Opetellaan kertomaan itsestä vihjeiden avulla, esim. nimi, ikä, mistä pitää, mitä osaa, mitä omistaa Opetellaan sanastoa, esim. numerot, viikonpäivät, värejä, eläimiä, perheeseen ja kouluun liittyvä sanasto 4. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET Oppii käyttämään kirjan sanastoa apunaan Ymmärtää yksinkertaista, selkeää puhetta ja tekstiä itselleen tutuista aiheista Osaa kertoa lyhyesti itsestään Ymmärtää ja osaa tehdä kysymyksiä Ymmärtää pyyntöjä, käskyjä ja kehotuksia Oppii valmistautumaan kokeisiin 23

24 4. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT Kasvatetaan sanastoa: esim. ruokia, juomia, liikenne, kauppa, sää, vuodenajat Opetellaan kertomaan esim. harrastuksista, perheestä, lemmikeistä Harjoitellaan kysymistä ja opetellaan kysymyssanoja Opetellaan kellon ajat 5. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET Osaa käyttää opittuja sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan Osaa kirjoittaa viestejä apuneuvoja käyttäen Löytää ja ymmärtää tarvitsemansa tiedon lyhyestä tekstistä Pystyy seuraamaan yksinkertaisia keskusteluja ja harjoittelee niihin osallistumista Osaa viestiä keskeisiä tarpeita 5. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT Kirjoitetaan esim. kirjeitä, kortteja, sähköposti ja tekstiviestejä Kasvatetaan sanavarastoa esim. kuukaudet Harjoitellaan esim. pankissa, kaupassa, ravintolassa asioimista Matkustamiseen liittyvää sanastoa esim. maita, kieliä Opetellaan kertomaan henkilöistä, paikoista, asioista, tavaroista 6. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET Ymmärtää arkielämään liittyvän puheen ja tekstin keskeisen sisällön Pystyy osallistumaan yksinkertaisiin viestintätilanteisiin Osaa käyttää opittuja sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan Osaa tuottaa tekstiä ja puhetta myös menneessä aikamuodossa Osaa käyttää lähdeteoksia ja sanakirjoja 6. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT Harjoitellaan keskustelemista oppilasta kiinnostavista aiheista Sanaston kartuttamista esim. ympäröivä kulttuuri, TV, radio, bändit Harjoitellaan kysymyksiä ja vastauksia sekä suullisesti että kirjallisesti Opetellaan menneen ajan ilmauksia KESKEISET RAKENTEET 3. LUOKKA Persoonapronominit yksikössä (I, you, he she ja it) Possessiivipronominit yksikössä (my, your, his, her) s genetiivi yksikössä olla verbi yksikössä (I am, you are, he/she is) omistaminen (have got, has got) osaaminen (can, can t) prepositiot (in, on, under, behind) kysymyssanat: what, who, whose, where substantiivien säännöllinen monikko 24

25 4. LUOKKA persoonapronominit monikossa (we, you, they) possessiivipronominit monikossa (our, your, their) substantiivien epäsäännöllisiä monikkomuotoja (a child, children) olla verbi monikossa (we are, you are, they are) yleis ja kestopreesens kielteiset lauseet do ja does kysymykset prepositiot: in front of, to lyhyiden adjektiivien vertailu kysymyssanat: why, when, how, how much, how many lukusanat 100, 1000, LUOKKA säännöllisten verbien imperfekti, myönteisenä ja kielteisenä did kysymys epäsäännöllisiä imperfektimuotoja adjektiivien vertailu: as big as prepositioita: es. next to, opposite, near järjestysluvut 6. LUOKKA pronominit mine, yours, his, hers, ours, yours, theirs (tutustutaan) will futuuri (tutustutaan) pitkien adjektiivien vertailu monikon s genetiivi of genetiivi lisää epäsäännöllisiä imperfektimuotoja lisää prepositioita: es. above, into, below Englanti A2 kieli Kielen opiskelutapoja ja tekniikkaa harjoitellaan A1 kielessä jo 3. luokalla. A2 kielessä opiskeltavat tavoitteet, sisällöt ja rakenteet ovat samat kuin A1 kielessä. Opinnot alkavat 4. luokalla. saavuttaa saman kielitaidon. Saksa A2 kieli 4. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT tutustuu saksan kielialueeseen sekä kohdekielen kulttuuriin ja juhlapäiviin tutustuu saksan kielen kirjaimistoon ja äänteistöön tutustuu oppikirjan rakenteeseen ymmärtää ja tunnistaa puheesta sekä lukemastaan tavallisimpia sanoja ja fraaseja (sanastoa: esim. tervehdyksiä, tuntityöhön liittyvät käskyt ja kiellot, kellonajat, voinnin tiedustelu, numerot 1 100, eläimiä, ruumiinosat, ruokia, juomia, sukulaisia) osaa kertoa itsestään joitakin keskeisiä tietoja (nimi, ikä, asuinpaikka, mieltymykset) osaa kirjoittaa keskeisiä sanoja ja sanontoja 25

26 4. LUOKAN KESKEISET RAKENTEET kieltosanat kein/keine, nein ja nicht substantiivien epämääräiset ja määräiset artikkelit alustavasti persoonapronominit possessiivipronominit mein/meine ja dein/deine säännöllisten verbien taivutus (e/st/t/en/t/en) muutosverbi essen verbit sein ja haben modaaliverbit mögen ja möchte käskymuoto kysymyssanat wann?, was?, wer?, wie?, wo? ja woher? teitittely s genetiivi prepositiot aus ja in 5. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT ymmärtää puheesta lyhyitä, hyvin yksinkertaisia lausumia osaa kysyä ja vastata yksikertaisissa vuorovaikutustilanteissa tunnistaa ja löytää yksinkertaisesta tekstistä tietoa (sanastoa: esim. koulutavaroita ja aineita, viikonpäivät, kuukaudet, vuodenajat, värit, Euroopan maita, eläimiä) kirjoittaa sanontoja ja joitakin lyhyitä viestejä havaitsee oman ja kohdekielisen kulttuurin eroja ja yhtäläisyyksiä 5. LUOKAN KESKEISET RAKENTEET substantiivien epämääräiset ja määräiset artikkelit substantiivien monikko substantiivien akkusatiivimuodot alustavasti persoonapronominien akkusatiivimuodot pronominit se ja ne modaaliverbi können muutosverbi sprechen prepositioryhmä an, auf, hinter, in, neben, über, unter, vor ja zwischen prepositiot am, im, um ja von bis ajanilmauksissa kysymyssana welche? 6. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT ymmärtää yksikertaisia lausumia rutiinimaisissa keskusteluissa selviää helpoissa arkipäivän vuoropuhelutilanteissa (esim. puhelinkeskustelu, kaupassa asiointi, ruoan ja juoman tilaaminen, tien kysyminen ja neuvominen) ymmärtää hyvin lyhyitä kirjoitettuja viestejä ja ohjeita sekä löytää tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä (sanastoa: esim. elintarvikkeita, sairauksia) tuottaa lyhyitä viestejä ja lauseita tutuista aihepiireistä viestii arkitilanteissa kohdekulttuurissa luontevalla tavalla 26

27 6. LUOKAN KESKEISET RAKENTEET substantiivien akkusatiivimuodot substantiivien datiivimuodot persoonapronominien datiivimuodot possessiivipronominit ihr/ihre ja sein/seine modaaliverbit dürfen, müssen, sollen ja wollen säännöllinen ja epäsäännöllinen perfekti järjestysluvut adjektiivien komparatiivi ARVIOINTI TOISESSA KOTIMAISESSA JA VIERAISSA KIELISSÄ Arviointi on jatkuvaa Arviointi suoritetaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin Arvioinnin tukena käytetään erilaisia kokeita ja testejä ta harjaannutetaan itsearviointiin Arvioinnissa korostetaan työskentelytaitoja ja aktiivisuutta ja positiivista asennetta Kuudennen luokan lopussa arvioinnin kriteerinä käytetään annettua hyvän osaamisen kuvausta TYÖSKENTELYTAVAT TOISESSA KOTIMAISESSA JA VIERAISSA KIELISSÄ Opettaja valitsee työtavat pedagogisen asiantuntemuksensa mukaan jokaisen ryhmän tarpeet huomioiden Työtavat ovat monipuolisia sekä erilaiset oppimistyylit huomioivia Erilaisin työtavoin pyritään rohkaisemaan oppilasta sekä suulliseen että kirjalliseen tuottamiseen Työtapojen vaihtelemisella aktivoidaan ja motivoidaan oppilaita Mm. yksilö, pari ja ryhmätyöskentely Mm. laulut, leikit, lorut Mm. pelit, dramatisoinnit, haastattelut VALINNAISET KURSSIT KIELISSÄ Kielten valinnaisilla kursseilla 5. ja 6. luokalla voidaan laajentaa, syventää tai kerrata peruskursseilla opittavia sisältöjä. Pääpaino oppilaan omilla kirjallisilla tai suullisilla tuotoksilla. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kieli Kielen osaamisen taso 6. luokalla taitotasokuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun ymmärtäminen: Taso EN A 2.1, SA A 1.3 Puhuminen: Taso EN A 1.3, SA A 1.2 Tekstin ymmärtäminen: Taso EN A 2.1, SA A 1.3 Kirjoittaminen: Taso EN A 1.3, SA A

28 9.2.4 MATEMATIIKKA Matematiikan opetuksessa luokilla edetään systemaattisesti lapsen kehitystaso huomioiden. Opetuksella luodaan kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle konkreettisten mallien ja apuvälineiden avulla. Opetuksessa käytetään mahdollisuuksien mukaan tietotekniikkaa. Matematiikan tavoitteena on myös tukea oppilaan kasvua ihmisenä. Se kasvattaa tavoitteelliseen toimintaan sekä sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Matematiikan käsitteet liitetään oppilaiden arkipäivän kokemuksiin ja integroidaan eri oppiaineisiin. Matematiikka auttaa oppilasta ymmärtämään luonnontieteellisiä ilmiöitä sekä oman kulutuksensa ja toimintansa vaikutusta ympäristöön. 1. LUOKAN TAVOITTEET kiinnostuu matemaattisesta ajattelusta, joka koostuu käsitteiden ymmärtämisestä ja matemaattisesta kielestä oppii perustelemaan ratkaisujaan ja päätelmiään eri apuvälineitä käyttäen oppii peruslaskutaidot (yhteen ja vähennyslasku) sekä arkielämään liittyvää ongelmanratkaisua yksinkertaisin esimerkein. 1. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT lukumäärä, lukusana ja numerosymboli lukualueella kymmenjärjestelmän käsite ja lukujono lukujen vertailu, luokittelu ja hajottaminen yhteen ja vähennyslasku välinein ja symbolein (esim. eurot ja sentit) päässälaskut helpoissa yhteen ja vähennyslaskuissa geometristen muotojen tunnistaminen ja nimeäminen (ympyrä, neliö, kolmio) mittaminen viivottimella (cm) aika (kellonajat, täydet ja puolet tunnit) yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien ymmärtäminen ja lukeminen 2. LUOKAN TAVOITTEET syventää matemaattista ajatteluaan ja soveltaa ensimmäisellä luokalla oppimiaan taitojaan oppii ymmärtämään matemaattisten ilmiöiden säännönmukaisuuksia ja eroja harjaantuu käyttämään matematiikan symbolikieltä eri tilanteissa 2. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT lukumäärä, lukusana ja numerosymboli lukualueella allekkainlasku yhteen ja vähennyslaskussa lainaaminen ja muistinumeron käyttö yhteen ja vähennyslaskussa eri symbolein (esim. eurot ja sentit) kertolaskun käsite ja laskutoimitukset lukualueella 1 5 jakolaskun käsite konkreettisin välinein geometrian käsitteet (piste, jana, suorat, kulma) mittaaminen (mm, cm,m, g, kg, l ) aika (tunnit ja minuutit, myös digitaalimerkintöinä) yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien esittäminen 28

29 TYÖTAVAT hyödynnetään konkreettisia malleja toiminnalliset työtavat, esim. tutkiminen, rakentelu, piirtäminen sekä matemaattiset leikit, pelit ja lorut ongelmanratkaisu ja selittäminen omien laskujen keksiminen ARVIOINTI Opettaja tekee jatkuvaa arviointia oppilaan osaamisesta havainnoimalla, kokeilla ja eri tuotosten perusteella. Oppilaan itsearviointia kehitetään luokkien aikana suullisesti ja/tai kirjallisesti. Arvioinnin osa alueet työskentelytaidot ja suhtautuminen matematiikkaan (työn aloittaminen ja loppuun saattaminen) matemaattiseen ajatteluun harjaantuminen (käsitteet, peruslaskutaidot, päättely, omat tuotokset) LUOKAT Vuosiluokkien 3 5 matematiikan opetuksen tärkeimpiä päämääriä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, lukukäsitteen ja peruslaskutoimitusten varmentaminen sekä matematiikan käsitteiden ymmärtämisen pohjustaminen 3. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET oppii: tutkien ja havainnoiden muodostamaan matematiikan käsitteitä ja ymmärtämään niiden välisiä yhteyksiä löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syyseuraussuhteita käyttämään ja soveltamaan oppimiaan matemaattisia käsitteitä sekä oppii käyttämään sääntöjä keskittyneeseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä toimimaan ryhmässä käyttämään yhteen, vähennys, kerto ja jakolaskua 3. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT Luvut ja laskutoimitukset kymmenjärjestelmän varmentaminen lukualueella tutustuminen 60 järjestelmään kellonajat lukujen luokittelua, suuruusvertailua ja järjestämistä suuruusjärjestykseen lukujonot, luettelu eteen ja taaksepäin erilaisin lukuvälein yhteen ja vähennyslasku allekkain, nollien yli lainaaminen kertolaskun käsitteen varmentaminen, kertotaulut 2 10 kertolasku allekkain, 1 numeroinen kertoja jakolaskun merkitseminen ja laskeminen päässälaskuna murtoluvun käsite, murtolukujen vertailu desimaaliluvun käsitteen pohjustaminen, esim. rahan avulla murtoluku lukusuoralla 29