Kokemuksia työkokeilusta ammatillisen kuntoutuksen välineenä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokemuksia työkokeilusta ammatillisen kuntoutuksen välineenä"

Transkriptio

1 TIETEELLINEN ARTIKKELI Helena Bräysy Tapani Kallanranta Heli Karkia Raija-Liisa Kokko Kokemuksia työkokeilusta ammatillisen kuntoutuksen välineenä Työkokeilua on käytetty vajaakuntoisten henkilöiden ammatillisena kuntoutustoimenpiteenä jo pitkään. Työllistymisen lisäksi työkokeilulla voi olla muitakin tavoitteita, kuten työkyvyn ja työn soveltuvuuden arviointi, elämänhallinnan kohentaminen tai ammattialasta varmistuminen. Tässä artikkelissa esitellään Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) kuntoutustutkimusyksikön Valmiudet työelämään -projektin puitteissa tehdyn Työkokeilustako kipinää? -tutkimuksen tuloksia. Kyselytutkimuksella selvitettiin työkokeiluihin lähteneiden pitkäaikaistyöttömien vajaakuntoisten ja työkokeilua tarjonneiden työnantajien kokemuksia työkokeilusta ja siitä, mihin asioihin prosessissa tulisi kiinnittää huomiota kokeilun onnistumiseksi. Työkokeilulla on jossain määrin työllistymistä ja työkokeilijan elämänhallintaa tukeva vaikutus, mutta parhaiten se tämän tutkimuksen mukaan näyttäisi toimivan vajaakuntoisen työkyvyn ja suoriutumisedellytysten mittarina. Yksilöllisen ja monipuolisen hyödyn aikaansaaminen vaatii vahvaa ja monipuolista panostusta niin työkokeilijalta, työnantajalta kuin työkokeilua järjestävältä taholta. 4 Kuntoutus

2 Johdanto Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntoutustutkimusyksikkö on järjestänyt pitkäaikaistyöttömille työllisyyttä edistäviä projekteja vuodesta 1995 alkaen. Kuluneena aikana projekteissa on ollut noin 660 asiakasta. Ensimmäisessä projektissa työntekijöinä olivat ammatillinen kuntoutusneuvoja ja projektisihteeri. Sittemmin henkilökuntaan on projektipäällikön ja -sihteerin lisäksi kuulunut kaksi ammatillista kuntoutusneuvojaa ja kaksi työvalmentajaa. Projektien asiakasmäärä on vaihdellut henkilön ja kesto 19 kuukauden ja kolmen vuoden välillä. Työkokeilujen lisäksi asiakkaille on tarjottu yksilöllisesti suunniteltuja kuntoutustutkimuksia sekä aktivointi-, tietotekniikka- ja ammatillisesti suuntautuneita kursseja. Projektien päätavoitteena on ollut paitsi asiakkaiden yksilöllisten päämäärien saavuttaminen, myös uusien työmuotojen kokeilu ja käyttöönotto työyhteisössä. Tästä esimerkkinä mainittakoon ammatillisen kuntoutusneuvojan työn käynnistyminen vuonna 2001 ja toimen perustaminen vuonna 2005 kuntoutustutkimuspoliklinikalle. Tutkimuksia työkokeilusta ja sen käytön kokemuksista ei systemaattisesti ole juurikaan tehty, vaikka työkokeilu on kuulunut työhallinnon ammatillisen kuntoutuksen palveluvalikkoon jo vuosikymmeniä. Kyseessä olevan tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella työkokeilua ammatillisen kuntoutuksen työvälineenä ja sen merkitystä työllistymisprosessissa. Työkokeilustako kipinää? -tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jossa kohderyhmänä olivat työkokeiluihin osallistuneet pitkäaikaistyöttömät vajaakuntoiset asiakkaat ja työkokeilupaikan tarjonneet työnantajat. Pitkäaikaistyöttömyydestä ja vajaakuntoisuudesta Laissa julkisesta työvoimapalvelusta (2002) pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka on ollut yhtäjaksoisesti 12 kuukautta työttömänä työnhakijana sekä henkilöä, joka on ollut useammassa työttömyysjaksossa yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana ja joka työttömyyden toistu vuuden ja kokonaiskeston perusteella on rinnastettavissa yhtäjaksoisesti 12 kuukautta työttömänä olleeseen työnhakijaan. Pitkäaikaistyöttömät ovat hyvin heterogeeninen väestöryhmä, jonka jäsenillä on yksilöllisesti vaihtelevat tavoitteet. Pitkään työelämästä poissa olleilla henkilöillä on usein monenlaisia henkilökohtaisia työllistymisen esteitä, kuten vaikeat perhetilanteet, päihderiippuvuus tai vajaakuntoisuus. Simo Mannila (2003) toteaakin vajaakuntoisten työllisyyttä ja palvelujen tarvetta koskeneessa tutkimuksessaan, että vuonna 2002 peräti 38 % työttömistä koki tarvitsevansa ulkopuolista tukea työllistyäkseen uudelleen. Massapalveluilla tuen tarpeeseen ei aina kyetä vastaamaan. (Ilmakunnas ym. 2001, 20; Mannila ym ) Vajaakuntoisuutta voidaan arvioida yksilön elämäntilanteesta ja ominaisuuksista tai työllistymismahdollisuuksista ja työmarkkinatilanteesta käsin. Tapani Kallanrannan (1980) mukaan vajaakuntoisuus voidaan määritellä yksilön vaikeutena suorittaa yhtä tai useampia niistä toimista, jotka voidaan katsoa normaaleiksi ja välttämättömik- Kuntoutus

3 si jokapäiväisessä elämässä, kuten itsestään huolehtiminen, elannon hankkiminen sekä osallistuminen sosiaalisiin toimintoihin. Työvoimahallinnossa vajaakuntoisella työnhakijalla tarkoitetaan henkilöä, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työpaikka tai edetä työssään ovat merkittävästi vähentyneet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden vuoksi. Säädös mahdollistaa diagnoosimerkinnän tekemisen työvoimatoimistojen asiakas tietojärjestelmään lääkärilausunnon perusteella. (Laki julkisesta työvoimapalvelusta 1 luku, 7 ; Suikkanen & Piirainen, 1995; Lindh, 1997; Suikkanen & Linnakangas, 2000.) Työhallinnon työnvälitystilaston mukaan vajaakuntoisten työnhakijoiden määrä on kasvussa. Kolme merkittävintä vajaakuntoisuutta aiheuttavaa diagnoosiryhmää ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden häiriöt ja hengityselinten taudit. (Työministeriö ) Ajatus aktiivisesta työvoimapolitiikasta on vuosikymmenten kuluessa muuttunut eri vaiheiden kautta osaksi 2000-luvun eurooppalaista työllisyyspolitiikkaa. Keskeisimpänä tavoitteena pidetään kansalaisten työsuuntautuneisuuden tukemista, jolloin aikaisempi näkemys aktiivisten kansalaisten kuluttamiseen suuntautuneiden sosiaalisten oikeuksien turvaamisesta (welfare) on vaihtunut työorientoituneen käyttäytymisen tukemiseen (workfare) mm. lisäämällä kansalaisten työmarkkinavalmiuksia työhallinnon tarjoamilla tukitoimilla. (Hietaniemi 2004.) Tällaisiksi tukitoimiksi voidaan katsoa myös erilaiset työhallinnon ja Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) yhteistyöhankkeet. Vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille suunnatut ESR-projektit käynnistyivät 1990-luvun puolivälissä. Niiden tavoitteena on ollut mm. vajaakuntoisten työmarkkinaaseman kohentaminen ja työllistyminen. Lisäksi projektien avulla on pyritty kokeilemaan ja kehittämään parempia työllistämiskeinoja eri kohderyhmille. (Mannila 2000.) ESR:n ohjelmien rahoitusperustana on ollut mm. monimuotoisten innovatiivisten toimintojen käyttöönotto vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien tukemiseksi. Projektitoiminta on merkinnyt huomattavaa rahallista lisäpanostusta vajaakuntoisten työttömien työllistämiseen. Normaalipalveluihin verrattuna projekteissa on ollut mahdollisuus paneutua syvällisemmin yksilötason ongelmiin ja panostaa rahallisesti työllistämistä tukevien palvelujen hankkimiseen. Myös työnantajakontakteja on voitu solmia laajemmin yhteydenottojen ja työpaikalle jalkautumisen myötä. Tämä on osaltaan madaltanut vajaakuntoisten työelämäkynnystä. (Mannila 2002.) Työnantajat pitävät työllistämisprojekteja omaa toimintaansa helpottavina ja hyödyllisinä. Projekti säästää usein yrittäjältä aikaa ja vaivaa sekä välittää ja valmentaa sopivia ja motivoituneita työntekijöitä. Varsinkin pienyrittäjät tarvitsevat usein aikaa säästäviä rekrytointipalveluita sekä valmiita ratkaisuja työllistämistarpeisiinsa. (Mannila, Ala-Kauhaluoma & Valjakka, 1999.) Myös Pohjois-Pohjanman TE-keskuksen kesä heinäkuussa 2007 tekemän yritystutkimuksen mukaan vajaakuntoisen ja/tai pitkäaikaistyöttömän työllistämisessä yrittäjille tärkeintä on löytää sopiva ja motivoitunut henkilö. (Yritystutkimus Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus.) 6 Kuntoutus

4 Kuntoutussäätiö on julkaissut kaksi raporttia, joissa selvitettiin työnhakijoiden ja työnantajien kokemuksia työllistymisen tukemisesta eri keinoin, joista yhtenä oli työkokeilu. Asiakkaat olivat suurelta osin tyytyväisiä mm. työnantajien tarjoamaan tukeen, työvalmentajan toimimiseen yhdyshenkilönä eri tahoille sekä projektin tarjoamiin mahdollisuuksiin ja palveluihin. Työnantajat puolestaan olivat tyytyväisiä yhteistyöhön ja työvalmentajan rooliin esimerkiksi ristiriitatilanteiden selvittäjänä. Työnantajat, joilla oli aikaisempaa kokemusta vajaakuntoisten työllistämisestä, nostivat esille myös työpaikkojen yhteiskuntavastuun. (Valkonen & Harju, 2005.) Mika Ala-Kauhaluoman, Hanna-Mari Lempolan ja Kristiina Härkäpään (2005) raportin mukaan palvelujärjestelmän toiminnan kannalta pidettiin tärkeänä sitä, että asiakkaalle oli tarjolla riittävän intensiivistä tukea työllistymisprosessiin. Työelämäkynnysten ylittämistä ja työmarkkinakelpoisuutta edistetään saatujen kokemusten perusteella parhaiten yhdistämällä työ ja oppiminen ensisijaisesti tekemisen kautta esimerkiksi työkokeiluilla. Työnantajat kokivat tutustuvansa työntekijään paremmin pitempiaikaisessa työllistymisprosessissa. Erityisesti pienet työnantajat arvostivat taloudellista tukea ja ajan säästymistä rekrytoinnissa. Hyvien käytäntöjen ja tuloksellisten toimintamallien jalostuminen osaksi palvelujärjestelmää nähtiin tärkeäksi. Työkokeilu Valmiudet työelämään -projektissa Projektin palveluprosessi alkoi asiakasvalinnasta työhallinnossa, jonka jälkeen ammatillinen kuntoutusneuvoja alkuhaastatteli asiakkaan. Sen jälkeen asiakas osallistui kuntoutustutkimukseen, joka sisälsi lääkärin, fysio- ja toimintaterapeutin sekä psykologin tutkimukset. Tarkoituksena oli saada selville asiakkaan mahdolliset terveydelliset rajoitteet sekä soveltuvuus ja vahvuudet, joiden suuntaan toimia. Kuntoutustutkimuksista vastasi Oulun yliopistollinen sairaalan kuntoutustutkimuspoliklinikka. Tarvittaessa asiakkaille tehtiin terveydentilaan liittyviä lisäselvityksiä, kuten hoitoonohjauksia, kuntoutusta ja eläkeselvittelyjä. (Kuvio 1.) Kuntoutus

5 koulutusratkaisun varmistaminen soveltuvuuden arviointi työkykyisyyden arviointi työllistyminen elämänhallinnan kohentaminen } TARVE TYÖKOKEILULLE (sisäinen ja/ ulkoinen) Mahdollisuuksien ja rajoitusten selvittely Ideointi ja tavoitteiden tarkistus Toimijat: asiakas moniammatillinen tiimi asiakas ammatillinen kuntoutusneuvoja kouluttaja ja / psykologi Työkokeilupaikkojen haku ja työkokeilupaikan soveltuvuuden selvittely Asiakas käy haastattelussa Sopimuksen teko tavoitteiden mukaisesti TYÖKOKEILUN TOTEUTUS asiakas ammatillinen kuntoutusneuvoja asiakas työnantaja ammatillinen kuntoutusneuvoja työvoimavirkailija asiakas työnantaja Ammatillinen kuntoutusneuvoja käy työpaikalla Työkokeilu keskeytyy Työkokeilu sujuu asiallisesti Sairasloma Kirjallinen arviointi Asiakas keskeyttää työkokeilun Uudet suunnitelmat Työvoima - toimikunnan arvio Työkokeilun päättäminen ja kirjallinen arviointi Työkyvyn/ soveltuvuuden selviäminen Elämänhallinnan koheneminen asiakas työnantaja ammatillinen kuntoutusneuvoja työvoimavirkailija Koulutusratkaisun selviäminen Työllistyminen Jatkosuunnitelmat Opiskelupaikan hakeminen Kuvio 1. Työkokeilun vaiheet Valmiudet työelämään -projektissa 8 Kuntoutus

6 Saatuaan vauhtia ja tukea aloituskurssilta asiakas pohti yhdessä ammatillisen kuntoutusneuvojan kanssa mahdollisuuksiaan työskennellä eri työpaikoissa ja sitä, millaisin tavoittein hän lähtee työkokeiluun. Useiden työkokeilijoiden tavoitteena oli työllistyä työkokeilun myötä. Ammatillinen kuntoutusneuvoja oli kuulolla työkokeilun sujumisesta sekä työkokeilijan että työnantajan näkökulmasta. Mikäli tilanne ei tyydyttänyt, kuntoutusneuvoja pyrki auttamaan asian korjaamisessa. Työkokeilun päättyessä sekä työkokeilija että työnantaja arvioivat työkokeilun sujumista. Arvioinnin perusteella jatkettiin tarvittaessa ammatillisten suunnitelmien tekoa. (Kuvio 1.) Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen kontekstina oli työmarkkinoilla vallitseva tilanne, jossa vajaakuntoisten pitkäaikaistyöttömien määrä ja uhka heidän syrjäytymisestään työmarkkinoilta kasvaa. Toisaalta työnantajien rekrytointiongelmat lisääntyvät, koska osaavaa, tiukat kvalifikaatiokriteerit täyttävää työvoimaa ei ole riittävästi tarjolla. Perimmäisenä tavoitteena tutkimuksella oli saada sellaista kokemusperäistä tietoa työkokeilusta, jota voitaisiin hyödyntää niin työhallinnon ammatillisessa kuntoutuksessa kuin työllistämisprojekteissa. Vuosien saatossa käytännön työssä kertynyttä tuntumaa työkokeilusta haluttiin todentaa tutkimuksen avulla. Tutkimuksessa selvitettiin, miten työkokeilut onnistuivat sekä työkokeilijoiden että työnantajien mielestä ja millaiset seikat siihen vaikuttivat. Lisäksi tutkimuksella pyrittiin kartoittamaan sitä, millaisina työkokeilijat/työnantajat kokivat työkokeilun ja sen vaikutukset ja mihin seikkoihin tulisi kiinnittää huomiota työkokeilumahdollisuuksia järjestettäessä. Työkokeilun tavoitteet ovat aina yksilöllisiä, jolloin yksilön kokemus peilautuu kokeilulle asetetun tavoitteen pohjalta. Työkokeilijan pyrkimyksenä ei aina ole työllistyminen, vaan esimerkiksi ammatillisen kiinnostuksen ja soveltuvuuden selvittäminen tai työkykyisyyden ja suoriutumisedellytysten arviointi. Tutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä käytettiin postikyselyä. Kyseinen metodi valittiin, koska haluttiin saada tietoa mahdollisimman monen henkilön kokemuksista. Laajan aineiston keruu piti toteuttaa varsin nopeasti projektin rajoitetun keston takia. Kyselylomakkeet lähetettiin kaikille Valmiudet työelämään -projektissa työkokeiluun osallistuneille asiakkaille sekä työnantajille, jotka olivat tarjonneet työkokeilupaikan toukokuun 2005 loppuun mennessä. Osa työkokeilijoista ehti käydä useammassa eri työkokeilupaikassa projektin aikana. Kyselylomakkeita lähetettiin työnantajille 47 kappaletta, vastauksia saatiin 40. Työkokeilijoille lomakkeita lähetettiin 37 kappaletta, vastauksia saatiin 26. Vastaajista naisia oli 11 ja miehiä 15. Kyselyn vastausprosentti oli työnantajien kohdalla 85 ja työkokeilijoiden 70, kokonaisvastausprosentin ollessa 78. Tutkimuksen kohderyhmistä Projektissa mukana olleille oli kertynyt työhistoriaa keskimäärin yhdeksän vuotta, viimeisestä työjaksosta oli aikaa kolme vuotta. Asiakkaat olivat olleet työttöminä työnhakijoina viimeisen viiden vuoden aikana keski- Kuntoutus

7 määrin 3,6 vuotta. Projektiin osallistuneiden keski-ikä oli 42,7 vuotta. Asiakkaat olivat tulleet mukaan projektiin porrasteisesti helmikuusta 2004 alkaen, viimeisimmät marraskuussa Työkokeiluissa olleista 26 asiakkaasta vain viisi oli alle 30-vuotiaita, painopisteen ollessa selkeästi yli 40-vuotiaissa (11). Yli 50-vuotiaita työkokeiluissa olleita oli kymmenen. Työkokeiluun osallistuneista suurimmalla osalla vajaakuntoisuutta aiheutti jokin tuki- ja liikuntaelinsairaus. Toiseksi suurimpana syynä oli mielenterveyden häiriöt. Lisäksi joukossa oli joitakin hengityselinsairautta tai sydän- ja verisuonisairautta sairastavia henkilöitä. Kolmanneksella kohderyhmästä vajaakuntoisuuden syynä oli sekä tuki- ja liikuntaelinsairaus että mielenterveyden häiriö. Työkokeilijoista 16:lle työkokeilu oli uusi asia, lopuille ennestään tuttua. Tutkimukseen osallistuneista 40 työnantajasta 23 oli yritys-, yhdistys- tai järjestösektorilta ja loput julkiselta sektorilta joko valtion tai kunnan työpisteistä. Yli kymmenen vuotta toiminnassa olleita työnantajia oli 22. Yksityisen ja kolmannen sektorin työnantajat olivat pääasiassa pieniä tai keskisuuria yrityksiä, henkilöstön määrä oli alle viisikymmentä. Alle kymmenen hengen työyhteisöjä oli mukana yhdeksän. Vain neljässä kyselyyn osallistuneessa yrityksessä oli yli viisikymmentä työntekijää. Suurimmalle osalle työkokeilupaikan tarjonneista (33) työkokeilu oli jo aiemmin tuttu asia. Tutkimustuloksia Työkokeilijoiden kokemuksia työkokeilusta Työkokeilijoiden kokemuksia kartoitettiin pääsääntöisesti erityyppisillä vaihtoehtokysymyksillä ja muutamalla avoimella kysymyksellä. Kysymyksiä oli kaikkiaan 13 ja ne jakaantuivat neljään eri osa-alueeseen: taustat, kokemukset, tavoitteet ja kehittämisideat. Työkokeiluihin osallistuneiden kokemukset näyttivät olleen enimmäkseen myönteisiä. Vastaajista 17 ilmoitti saaneensa riit tävästi tietoa työkokeilusta ennakkoon, mutta eräs vastanneista toivoi saavansa etukäteen enemmän tietoa työkokeilun työtehtävistä. Hieman yli puolet (15) vastaajista koki työkokeilun vastanneen heidän odotuksiaan ja puolet (13) tutkimukseen osallistuneista oli halukkaita lähtemään työkokeiluun uudelleen. Työnantajien kokemuksia työkokeilusta Työnantajien kokemukset aiemmista työkokeiluista ovat olleet vaihtelevia (18) tai hyviä (13). Yksikään työnantaja ei ilmoittanut kokemuksen olleen huono. Työkokeilun tavoite oli toteutunut täysin työnantajien mielestä kymmenellä ja jossain määrin 26 työkokeilijalla. Vain yhden työkokeilijan tavoite ei työnantajan mielestä ollut toteutunut. Puolet työnantajista koki työkokeilun vastanneen odotuksia. Kymmenen työnantajaa piti työkokeilua työllistämistä helpottavana toimenpiteenä ja jossain määrin siitä oli 23 työnantajan mielestä apua rekrytoinnissa. Vain seitsemän ei uskonut työkokeilun helpottavan työllistämistä. (Kuvio 2.) 10 Kuntoutus

8 Toteutuiko työkokeilijan tavoite? Vastasiko työkokeilu odotuksianne? ei eipä juuri jossain määrin kyllä Onko työkokeilu työllistämistä helpottava toimenpide? 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Kuvio 2. Työnantajien kokemuksia työkokeilusta, % (n=40). Lähes kaikki (39) työnantajat kokivat työkokeilun sujuneen hyvin tai suunnitelmien mukaisesti. Huonosti työkokeilu oli sujunut vain yhden työnantajan mielestä. Kysymyksen sanalliseen osioon kaksi työnantajaa toi esille työkokeilijan poissaolot työkokeilun sujumista vaikeuttavina tekijöinä. Yksi työnantaja kertoi useista kokemuksista, jotka olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta olleet hyviä. Työkokeilun vaikutuksia työkokeilijoiden näkökulmasta Lähes puolet (11) vastaajista näki uusien ihmissuhteiden ja kontaktien syntymisen työkokeilun tuottamaksi hyödyksi. Vaikka työkokeilupäiviltä sai vain kahdeksan euron ylläpitokorvauksen päivältä, koki runsas kolmannes vastaajista taloudellisen tilanteensa kohentuneen. Uusia ammatillisia taitoja oli oppinut kahdeksan vastaajaa. Neljän vastaajan mielestä työkokeilusta ei ollut hyötyä ja yksi koki itsevarmuutensa vähentyneen työkokeilun myötä. Työkokeilun jälkeen tutkimuksessa mukana olleista työkokeilijoista työllistyi kahdeksan. (Kuvio 3.) Kuntoutus

9 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % Itsevarmuuden lisääntyminen Rohkeuden lisääntyminen Päivärytmin löytyminen Uusien ihmissuhteiden/ kontaktien syntyminen Taloudellinen tilanne koheni Uusien ammatillisten taitojen oppiminen Työllistyminen Ei hyötyä Muuta Kuvio 3. Työkokeilijoiden kokemukset työkokeilun hyödyistä, % (n=26). Ammatillisten suunnitelmien selkiytyminen Kyselyyn vastanneista 16 koki ammatillisten suunnitelmiensa selkiytyneen työkykyisyytensä osalta. Uudesta alasta oli tietoa saanut yhdeksän henkilöä. Neljän vastaajan mielestä työkokeilulla ei ollut selventävää vaikutusta, kun taas viiden suunnitelmaksi selkiytyi työllistyminen. Yksi vastaaja totesi haluavansa erilaiseen työtehtävään ja toinen toivoi haasteellisempaa työtä kuin mitä työkokeilussa oli tehnyt. Vastaajilla oli mahdollisuus valita useita vastausvaihtoehtoja samanaikaisesti. Työkokeilujen hyöty ja odotukset työnantajien näkökulmasta Työnantaja näki työkokeilusta olevan monipuolisesti hyötyä työkokeilijalle. Suurin osa työnantajista (30) näki tärkeimmäksi hyödyksi työkokeilijan antaman työpanoksen. Yli puolet (25) piti myös tärkeänä mahdollisuutta sosiaaliseen vastuunkantoon tarjoamalla kokeilupaikan vajaakuntoiselle työntekijälle. Lisäksi hieman yli puolet (23) työnantajista piti mahdollisena löytää uusi työntekijä työkokeilun avulla. Useimmat työnantajat (33) pitivät uusien ammatillisten taitojen oppimista työkokeilijan saamana hyötynä. Työnantajat arvelivat myös työkokeilijoiden itsevarmuuden ja rohkeuden lisääntyvän työkokeilun myötä. Noin puolet vastaajista (21) näki työllistymisen työkokeilusta saatuna hyötynä. Lisäksi yksi työnantaja arvioi työkokeilun auttavan työkokeilijaa perehtymään työelämän pelisääntöihin. Työkokeilu myös edisti yhden työnantajan mielestä työtehtäviin tutustumista ennen mahdollista alalle kouluttautumista. Lähes kaikki työnantajat (36) odottivat työkokeilijalta oma-aloitteisuutta ja työelämän pelisääntöjen noudattamista, eivät niinkään ammatillista osaamista. Yli puolet (29) edellytti työkokeilijalta vuorovaikutustaitoja. Yksi työnantajista kertoi odottaneensa työkokeilijalta vain jonkin verran kiinnostusta työhön. (Kuvio 4.) 12 Kuntoutus

10 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Vuorovaikutustaidot Ammatillinen osaaminen Oma-aloitteisuus Työelämän pelisääntöjen noudattaminen Joustavuus Kuvio 4. Työnantajien odotukset työkokeilijoiden toimintaa kohtaan, % (n=40). Työkokeilujen sopiminen ja projektityöntekijöiden tuki työnantajille Työkokeilua sovittaessa ensimmäisen kontaktin työnantajiin oli ottanut 38 tapauksessa ammatillinen kuntoutusneuvoja ja kuudessa työkokeilija itse. Suurin osa yhteydenotoista oli tehty puhelimitse. Sähköpostilla työnantajaa oli lähestytty kuudessa tapauksessa, tulemalla paikan päälle neljässä tapauksessa ja muulla tavoin kerran. Työnantajista lähes kaikki (37) olivat sitä mieltä, että tuki ja kontaktien määrä oli riittävä. Työnantajat olivat tyytyväisiä ennen muuta kuntoutusneuvojien panostukseen työkokeilujen järjestämisessä ja seurannassa. Vaikka työnantajat kokivat tuen ja kontaktien määrän riittäväksi, muutamat toivoivat enemmän yhteydenpitoa ja sitä, että kuntoutusneuvoja kävisi työpaikalla työkokeilusopimusta tehtäessä. Toiseksi muutostarvetta koettiin työkokeilun kestossa. Muutamien työnantajien (4) mielestä kuukauden mittainen työkokeiluaika oli liian lyhyt. Sopiva työkokeilujakso työnantajien mukaan olisi kolme kuukautta. Tutkimustulosten yhteenveto Ammatillisiin suunnitelmiin liittyvissä keskusteluissa kävi usein ilmi, että asiakkaat suhtautuivat työkokeiluun aluksi kielteisesti. Tutkimuksen mukaan työkokeilijat olivat kuitenkin kokeneet kokeilun hyödylliseksi. Työkokeilijoille ensisijaisena tavoitteena ei ollut työllistyminen vaan työkyvyn selvittäminen. Kokeilusta saatu tieto tuki joko ammattialan valintaa ja ammatillisia jatkosuunnitelmia tai eläkeratkaisun perusteluja. Työkokeilijoille oli kokeilusta myös muuta hyötyä: esimerkiksi uusien ihmissuhteiden syntyminen, rohkeuden ja itsevarmuuden lisääntyminen, taloudellisen tilanteen kohentuminen, uusien ammatillisten taitojen oppiminen ja päivärytmin löytyminen. Työkokeilun onnistuminen edellytti, että myös työkokeilijalla oli kokeilusta riittävästi ennakkotietoa. Työkokeilun solmimista helpotti, jos työnantajan aiemmat kokemukset asiasta olivat positiivisia. Selkeän tavoitteen määrittäminen edesauttoi työkokeilun onnistumista. Työkokeilu vastasikin usein niin työkokeilijan kuin työnantajan Kuntoutus

11 odotuksia. Kun työnantaja oli tietoinen siitä, mihin työ kokeilulla pyrittiin, pystyi hän tukemaan työkokeilijaa oikealla tavalla. Työnantajat eivät niinkään odottaneet työkokeilijalta ammatillista osaamista kuin oma-aloitteisuutta ja vuorovaikutustaitoja. Eniten ongelmia työkokeilun sujumiseen aiheuttivat työkokeilijoiden poissaolot. Työkokeilun tuoma hyöty työnantajille oli ennen muuta työkokeilijan tuoma työpanos. Lisäksi työnantajat kokivat saavansa osallistua sosiaalisen vastuunkantoon tarjoamalla työkokeilupaikan vajaakuntoiselle pitkäaikaistyöttömälle. Pienet ja keskisuuret työnantajat näyttivät olevan suurempia halukkaampia työkokeilujen järjestämiseen. Pienet työnantajat pitivät työkokeilua hyvänä rekrytointikeinona, josta ei synny kustannuksia. Tämän tutkimuksen perusteella työkokeilua voidaan pitää jossain määrin työllistymistä edistävänä toimenpiteenä. Projektissa saadun kokemuksen mukaan työkokeilu oli edesauttanut työsuhteen muodostumista niin tukitöihin kuin avoimien markkinoiden työpaikkoihin. Kyselyyn vastanneiden osalta työkokeilu ei kuitenkaan johtanut työllistymiseen (31 %) yhtä suuressa määrin kuin koko projektin osalta (35 %). Työnantajat toivoivat enemmän tukea työkokeiluun projektihenkilöstöltä, vaikka useimmat olivat tyytyväisiä työkokeilusta saamaansa etukäteistietoon ja kontaktien määrään kokeilun aikana. Tähän toiveeseen on pystytty vastaamaan viimeisimmässä PPSHP:n työllistämisprojektissa, jossa asiakas on voinut halutessaan saada työpaikalle tuekseen työvalmentajan. Työvalmentajan työpanoksella voidaan auttaa asiakasta sopeutumaan työyhteisöön ja tukea työnantajaa ohjaustehtävässä. Pohdinta Tutkimus vahvisti niin työhallinnossa kuin työllistämisprojektissa käytännön työssä saatua kokemusta siitä, että työkokeilu on tarpeellinen työväline ammatillisessa kuntoutuksessa. Aktiivisen työvoimapolitiikan merkitys kohdentuu tietoon siitä, että työvoiman tarjonta supistuu väestön ikääntymisen myötä. Pitkäaikaistyöttömien vanhentunut koulutus- ja osaamistaso häviää helposti kilpailussa muulle tarjolla olevalle työvoimalle. (Kaakinen, Nieminen & Säkäjärvi, 1998.) Myös työnhakijan terveydentilasta on tullut entistä merkittävämpi työelämän kvalifi kaatiotekijä. Tällä hetkellä työvoimareservissä olevista työnhakijoista valtaosa työllistyy tulevaisuudessakin ongelmitta, mutta osa vaatii eriasteista tukea työmarkkinavalmiuksiensa parantamisessa ja työn etsinnässä. Työvoimapulan torjumiseksi myös vajaakuntoisten ja vaikeasti työllistyvien työpanoksen hyödyntäminen on välttämätöntä. (Heinonen ym. 2004; Parmanne & Siekkinen 2005.) Paitsi että työkokeilu kuntouttaa työelämää tai opiskelua varten, toimii se hyvänä instrumenttina vajaakuntoisen työkyvyn arvioinnissa. Työkokeilulla voidaan hakea näyttöä tilanteessa, jossa henkilön soveltuvuus ja työkykyisyys on epäselvä tai sen avulla haetaan vahvistusta työkyvyttömyydestä. Työelämään uudelleenkiinnittymisen lisäksi työkokeilu edistää parhaimmillaan pitkään työttömänä olleen henkilön elämänlaatua: se lisää sosiaalisia kontakteja sekä ko- 14 Kuntoutus

12 hentaa itsevarmuutta ja rohkeutta. Vastaava tieto käy ilmi myös Jukka Valkosen ja Sari Harjun (2005) tutkimuksesta. Työllistyneiden osuus jäi varsin pieneksi. Eräs selittävä tekijä lienee se, että useilla henkilöillä ei työkokeiluun lähtiessään ollutkaan tavoitteena työelämään palaaminen, vaan työkyvyn ja suoriutumisedellytysten selvittäminen. Toisena syynä saattaa olla intervention liian myöhäinen toteutuminen henkilö oli esimerkiksi ikääntymisestä ja vajaakuntoisuudesta johtuen suuntautunut jo pois työmarkkinoilta. Tutkimukseen osallistuneista yli 40-vuotiaita oli peräti 22. Vaikka työkokeilulla on tutkimuksen perusteella pystytty jossain määrin vaikuttamaan myönteisesti työkunnon kohentumiseen ja psyykkisiin valmiuksiin, on kestävä paluu takaisin työelämään harvinaista. Vappu Karjalainen (2004) toteaa, että kuntoutusinterventio toteutuu usein liian myöhäisessä vaiheessa. Oikea-aikaisen kuntoutustarpeen havaitseminen onkin suuri haaste kaikille työttömien palveluja tarjoaville tahoille. Kaikkien pitkäaikaistyöttömien kuntouttaminen työelämään ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista eikä realistista. Kuten tässäkin tutkimuksessa todettiin, kuntoutusinterventiot jakavat pitkäaikaistyöttömien vajaakuntoisten ryhmää niin työelämän kuin eläkkeen suuntaan. Kumpikin tavoite kehittää pitkäaikaistyöttömän elämäntilannetta eri tavoin sosiaalisesti legitiimimpään ratkaisuun. (Mannila & Laisola-Nuotio 2002.) Myös työnantajat tarvitsevat yksilöllistä palvelua koko toimenpiteen aikana ja vielä sen jälkeenkin. Usein oletetaan, että työllistyminen on tukiprosessin päätepiste, eikä nähdä, että niin työntekijä kuin työnantaja saattavat tarvita tukea, opastusta ja neuvoja myös työllistymisen jälkeen. (Valkonen & Harju 2005; Ala-Kauhaluoma & Härkäpää 2006.) Tieto siitä, että suuri joukko tutkimukseen osallistuneista työnantajista halusi osoittaa yhteiskunnallista vastuuta tarjoamalla työkokeilupaikkaa vajaakuntoiselle, oli yllättävää. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös Jukka Valkosen ym. (2005) tutkimuksessa. Työkokeilu toimii varsin hyvänä rekrytointikeinona varsinkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joissa on käytettävissä vähän taloudellisia resursseja uusien työntekijöiden rekrytointiin, vaikka tarvetta olisikin. Työnantajilla on mahdollisuus työkokeilun aikana saada näyttöön perustuvaa, luotettavaa tietoa työntekijän soveltuvuudesta alalle ja työtehtävistä suoriutumisesta. Työnantaja ei niinkään korostanut ammatillista osaamisen merkitystä kuin työntekijän taitoa tulla toimeen työyhteisössä. Vuorovaikutustaitojen tärkeys korostuu, koska työtä tehdään nykyisin paljon tiimityönä. Tämän, kuten muidenkin vastaavien tutkimusten (Valkonen ym. 2005; Ala-Kauhaluoma ym. 2006) mukaan työkokeilun sujumista vaikeuttivat eniten työntekijän poissaolot. Ne kertoivat työntekijän sitoutumattomuudesta työhön tai muista yksilön ongelmista. Työkokeilun väliaikaisuus, ylläpitokorvauksen pienuus, vaikeus kokea työtä mielekkääksi sekä mahdolliset työyhteisön ongelmat saattoivat myös aiheuttaa poissaoloja. Tuloksiin pääseminen edellyttää sekä asiakkaalta että työntekijältä monenlaisia toimenpiteitä ja ajatusten kypsyttelyä. Kun työkokeilun tavoite määritellään yhdessä asi- Kuntoutus

13 akkaan kanssa ja asiakas saa riittävästi tietoa jo etukäteen työkokeilusta, on onnistumisen edellytykset luotu. Tehokkain apu vajaakuntoisille pitkäaikaistyöttömille saadaan monen toimenpiteen räätälöidystä kokonaisuudesta. Onnistuneeksi osoittautuneeseen kokonaisuuteen kuuluu mm. yksilöllisten tarpeiden monialainen arviointi, tavoitteista sopiminen sekä yksilöllinen ja riittävän vahva tuki työkokeilun molemmille osapuolille. Pirjo Juvonen-Postin ym. (2002) mukaan tukitoimissa tulisi keskittyä ko. asiakasryhmän toimintatottumuksiin sekä niihin sosiaalisiin ja kulttuurisiin olosuhteisiin, joissa he arkipäiväänsä elävät. Tutkimus vahvistaa tietoa siitä, että työkokeilu on hyödyllinen ja tehokas ammatillisen kuntoutuksen työmenetelmä silloin, kun interventio on oikea-aikainen. Negatiiviset tulokset haastavat prosessin edelleenkehittämiseen ja ongelmakohtiin tarttumiseen. Myönteiset kokemukset puolestaan lisäävät niitä argumentteja, jotka kannustavat työkokeilun käytön lisäämiseen ja siihen, että työkokeilua voidaan tuloksellisesti markkinoida vajaakuntoisille työnhakijoille ja työnantajille. Helena Bräysy toimii Aivovammaliitto ry:n Pohjois-Suomen aluesihteerinä. Tapani Kallanranta (k. 2007) toimi ylilääkärinä PPSHP:n lääkinnällisen kuntoutuksen yksikössä. Heli Karkia toimii työvoimaohjaajana/ kuntoutussuunnittelijana Oulun seudun työvoimatoimistossa. Raija-Liisa Kokko toimii työvoimaohjaajana Oulun työvoiman Palvelukeskuksessa. Lähteet Aho, S. (2004) Kroonisen työttömyyden laajuus, rakenne ja syntytausta. Työpoliittinen tutkimus 261. Hakapaino Oy. Helsinki. Ala-Kauhaluoma, M. Lempola, H-M. & Härkäpää, K.(2005) Kokonaisvaltaista tukea yksilölle. Equal-ohjelman kansallisessa teematyössä kerättyjä käytäntöjä, kokemuksia ja tuloksia. Kuntoutussäätiön selosteita 30/2005. Kuntoutussäätiö: Helsinki. Ala-Kauhaluoma, M. & Härkäpää, K. (2006) Yksityinen palvelusektori heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllistäjänä. Työpoliittinen tutkimus nro 312. Helsinki. Heikkilä, V-M & Keskitalo, K. (1997) Teoksessa: Musikka-Siirtola, M. (toim.) Kuntoutuksen haasteita ja näköaloja. Suomen kuntaliitto. Kuntaliiton painatuskeskus. Helsinki Heinonen, E., Hämäläinen, K., Räisänen, H., Sihto, M., Tuomala, J. (2004) Mitä on työvoimapolitiikka? Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä. Hietaniemi, E. (2004) Aktivointia elämänhallintaa sosiaalista pääomaa. Tutkimus ikääntyvien työttömien elämänhallinnan tekijöistä ja syrjäytymistä torjuvien toimenpiteiden vaikutuksista. Työpoliittinen tutkimus nro 260. Helsinki. Juvonen-Posti, P. & Kallanranta, T. & Eksymä, S-L. & Piirainen, K. & Keinänen-Kiukaanniemi S.: Into work, through tailored paths: a two-year follow-up of the return to work rehabilitation. INTERNATIONAL JOURNAL OF REHABILITATION RESEARCH (2002) No 25 s Kaakinen, J. Nieminen, J. Säkäjärvi, M. (1998) Arvio Employment-ohjelman toteutuksesta Suomessa. ESR-julkaisut 25/98. Oy Edita Ab. Helsinki. 16 Kuntoutus

14 Kallanranta, T. 1980, Pohjoissuomalaisen työkokeiluasiakkaan kuntoutuminen, KELA; 13/1979. Karjalainen, V. (2004) Yksilöllistymiskehitys muuttaa kuntoutusta mutta miten? Teoksessa: Karjalainen, V. & Vilkkumaa, I. (toim.) Kuntoutus kanssamme, ihmisen toimijuuden tukeminen. Gummerus kirjapaino Oy. Saarijärvi. 16. Kukkonen, T. (2003) Vajaakuntoisten työllistyminen ja yritysten sosiaalinen vastuu. Joensuun yliopistopaino. Joensuu. Laki julkisesta työvoimapalvelusta /1295. Lindh, J. (1997) Pitkäaikaistyöttömyys ja vajaatyökykyisyys: rekisterikartoitus. Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien palvelutarveselvityksen seurantatutkimuksen osaraportti 2. Kelan tutkimuskeskus. Turku. Luukkonen, A. Korkeamäki, O. & Kyyrä, T. (2005) Aktiivinen työvoimapolitiikka yritysten näkökulmasta. Työvoimapoliittinen tutkimus. Työministeriö. Hakapaino Oy. Helsinki. Mannila, S. (2000) Vajaakuntoisten työllistymiseen vaikuttavista tekijöistä. Teoksessa: Linnakangas, R., Lindh, J. & Järvikoski, A. (toim.). Työttömyyden ja vajaakuntoisuuden jäljillä. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 66. Yliopistopaino. Helsinki. Mannila. S, Ala-Kauhaluoma, M. Valjakka, S. (1999) Työelämäkynnysten ylittäminen. ESRprojektien hyvät käytännöt: Loppuraportti. Mannila, S. Forsander, A. Hummasti, A. & Vehviläinen,J. (2002) Työelämäkynnykset ja haasteelliset ryhmät työllisyyspolitiikan näkökulmasta. ESR Hyvät käytännöt -sarja. Edita. Helsinki. Mannila, S. & Laisola-Nuotio, A. (2002) Pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksen vaikuttavuus. Teoksessa Kannattaako kuntoutus? Raportteja 267. Asiantuntijakatsaus eräiden kuntoutusmuotojen vaikuttavuudesta. STAKES. Saarijärvi. Gummerus Kirjapano Oy. Mannila, S. Notkola, V. Kaipainen, H. Juntunen & J. Rytkönen H. (2003) Vajaakuntoisuus, työhön osallistuminen ja kuntoutuksen tarve Suomessa vuonna Kuntoutus 1, Parmanne, P. & Siekkinen, S. (2005) Aktiivisen työvoimapolitiikan uusi aika. Julkaisussa: Työpoliittinen aikakauskirja 2. Työministeriö. Edita Prima Oy. Helsinki Suikkanen, A. Kauppinen, P. & Viinamäki, L. (1996) Suomalaisten hyvinvointimuutokset selviytymisen ja syrjäytymisen pelinä. Sosiaali- ja terveysministeriö, julkaisuja 1996:12. Helsinki. Suikkanen, A. & Linnakangas, R. (2000) Teoksessa: Linnakangas, R.Suikkanen, A. Lindh, J. Järvikoski, A. (toim.) Työttömyyden ja vajaakuntoisuuden jäljillä. Yliopistopaino. Helsinki. Suikkanen, A. & Piirainen, K. (1995) Suomalaisen kuntoutusjärjestelmän organisaatio. Teoksessa: Suikkanen, A. Härkäpää, K. Järvikoski, A. Kallanranta, T. Piirainen, K. Repo, M. Wikström, J. Kuntoutuksen ulottuvuudet. WSOY. Juva. Työministeriö ( ) poimittu Valkonen, J. Harju, S. (2005) Ihmisen arvoinen diili. Tuetun työllistymisen hankkeen toimeenpano ja tulokset. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 73/2005. Kuntoutussäätiö: Helsinki. Yritystutkimus (2007) Pohjois-Pohjanmaan TEkeskus. Kuntoutus

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta osana palvelumallin muutosta Vaivio 25.4.2012 8.5.2012 Palvelulinjoihin perustuvalla toiminnalla.. varmistetaan asiakkaiden palvelutarpeita vastaava palvelu varmistetaan eri palvelukanavien tehokas ja

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Armi Peltomäki Työkykyneuvoja Kela/TYP 12.9.2016 KSSHP:n koulutustilaisuus Työikäinen terveydenhuollossa I Työkyvyn arviointi Työkykyneuvonta Kelassa 1/2 Työkykyneuvonta

Lisätiedot

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1 Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen 18.1.2011 2.2.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Vaikea työttömyys vajaakuntoisuus: kyse on mittavasta eri sektoreita yhdistävästä ilmiöstä Vaikeasti

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Tuettu työllistyminen Suomessa: Koulutus ja laatunäkökulma Mika Ala Kauhaluoma

Tuettu työllistyminen Suomessa: Koulutus ja laatunäkökulma Mika Ala Kauhaluoma Tuettu työllistyminen ja työllistymisen tukipalvelut -seminaari 2.12.2016 Helsinki Tuettu työllistyminen Suomessa: Koulutus ja laatunäkökulma Mika Ala Kauhaluoma Helsinki 2.12.2016 TRADES DIPLOMA 1998

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky PURA - toiminnasta työkyky 1.4.2014 31.5.2017 Yhteistyössä Sytyke-Centre/Hengitysliitto Kela Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Avominne päihdeklinikka Kuntoutussäätiö Toiminta - Työ - Tulevaisuus Taustaa

Lisätiedot

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta Tuula Poikonen 2.12.2016 Tuettu työllistyminen ja työllistymisen tukipalvelut Etappeja matkan varrelta 2 1994 suunnitelma ja sosiaalilautakunnan päätös tuetun työllistymisen (avotyö!) kehittämisestä tausta

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS

TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS OLENNAISIMPIA ASIOITA, JOTKA JATKOSSA MUUTTUVAT TAVOITTEET AIEMMIN Työkokeilu, max. 40 vrk + 3 seurantaa max. 120 vrk + 23 seurantaa MTtyöhönvalmennus max.240

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Monialainen yhteispalvelu Monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan toimintamallia, jossa

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Liisi Aalto 19.3.2010 Kehittämishankkeen keskiössä Hankkeeseen osallistuvien palveluntuottajien kehitystyö sekä uusien kuntoutusmallien

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen KUMPPANUUSSOPIMUS Rantasalmen kunnassa Rapiapajalla ja Remmituvassa tapahtuvaa työllistämistä ja kuntouttavaa työtoimintaa sekä nuoren työelämään valmentautumisjaksoa varten. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015 Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015 Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan järjestettävä vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus vaikeavammaisten

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen Tausta ja tarpeet Tulevaisuudessa tuloksellisuus ja tuloksellisuuden todentaminen tulevat saamaan nykyistä suuremman painoarvon

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

KAIKU. Sanna Saastamoinen

KAIKU. Sanna Saastamoinen KAIKU Sanna Saastamoinen 22.9.2016 KAIKU pähkinänkuoressa Työhönvalmennusta 100 kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalle Turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden työllistymisen tukemista Yhdistyksille

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Tavoitteidensa mukaisella työuralla Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta Toteutetaan joka toinen vuosi. Kohderyhmänä 2-3 vuotta aiemmin tohtorin tutkinnon

Lisätiedot

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus 070514 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen 8.3.2016 Vates-säätiö 1/2 2 Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden

Lisätiedot

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus ESR toimintaa Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 20.4.2011 Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus EU -rakennerahastoyksikkö Pitkäaikaistyöttömyyden

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

TYP Keski-Uudenmaan monialainen yhteispalvelu. - Kohti koulutusta ja työelämää -

TYP Keski-Uudenmaan monialainen yhteispalvelu. - Kohti koulutusta ja työelämää - TYP Keski-Uudenmaan monialainen yhteispalvelu - Kohti koulutusta ja työelämää - Aluksi Kroonisesti työttömiin kohdistettu työvoimapolitiikka näyttää olevan pikemmin hyvinvointivaltion tapa elää jatkuvasti

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne

Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne TE- toimiston terveiset kuntien työllisyyden kehittämiselle Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto 1 16.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot