Kokemuksia työkokeilusta ammatillisen kuntoutuksen välineenä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokemuksia työkokeilusta ammatillisen kuntoutuksen välineenä"

Transkriptio

1 TIETEELLINEN ARTIKKELI Helena Bräysy Tapani Kallanranta Heli Karkia Raija-Liisa Kokko Kokemuksia työkokeilusta ammatillisen kuntoutuksen välineenä Työkokeilua on käytetty vajaakuntoisten henkilöiden ammatillisena kuntoutustoimenpiteenä jo pitkään. Työllistymisen lisäksi työkokeilulla voi olla muitakin tavoitteita, kuten työkyvyn ja työn soveltuvuuden arviointi, elämänhallinnan kohentaminen tai ammattialasta varmistuminen. Tässä artikkelissa esitellään Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) kuntoutustutkimusyksikön Valmiudet työelämään -projektin puitteissa tehdyn Työkokeilustako kipinää? -tutkimuksen tuloksia. Kyselytutkimuksella selvitettiin työkokeiluihin lähteneiden pitkäaikaistyöttömien vajaakuntoisten ja työkokeilua tarjonneiden työnantajien kokemuksia työkokeilusta ja siitä, mihin asioihin prosessissa tulisi kiinnittää huomiota kokeilun onnistumiseksi. Työkokeilulla on jossain määrin työllistymistä ja työkokeilijan elämänhallintaa tukeva vaikutus, mutta parhaiten se tämän tutkimuksen mukaan näyttäisi toimivan vajaakuntoisen työkyvyn ja suoriutumisedellytysten mittarina. Yksilöllisen ja monipuolisen hyödyn aikaansaaminen vaatii vahvaa ja monipuolista panostusta niin työkokeilijalta, työnantajalta kuin työkokeilua järjestävältä taholta. 4 Kuntoutus

2 Johdanto Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntoutustutkimusyksikkö on järjestänyt pitkäaikaistyöttömille työllisyyttä edistäviä projekteja vuodesta 1995 alkaen. Kuluneena aikana projekteissa on ollut noin 660 asiakasta. Ensimmäisessä projektissa työntekijöinä olivat ammatillinen kuntoutusneuvoja ja projektisihteeri. Sittemmin henkilökuntaan on projektipäällikön ja -sihteerin lisäksi kuulunut kaksi ammatillista kuntoutusneuvojaa ja kaksi työvalmentajaa. Projektien asiakasmäärä on vaihdellut henkilön ja kesto 19 kuukauden ja kolmen vuoden välillä. Työkokeilujen lisäksi asiakkaille on tarjottu yksilöllisesti suunniteltuja kuntoutustutkimuksia sekä aktivointi-, tietotekniikka- ja ammatillisesti suuntautuneita kursseja. Projektien päätavoitteena on ollut paitsi asiakkaiden yksilöllisten päämäärien saavuttaminen, myös uusien työmuotojen kokeilu ja käyttöönotto työyhteisössä. Tästä esimerkkinä mainittakoon ammatillisen kuntoutusneuvojan työn käynnistyminen vuonna 2001 ja toimen perustaminen vuonna 2005 kuntoutustutkimuspoliklinikalle. Tutkimuksia työkokeilusta ja sen käytön kokemuksista ei systemaattisesti ole juurikaan tehty, vaikka työkokeilu on kuulunut työhallinnon ammatillisen kuntoutuksen palveluvalikkoon jo vuosikymmeniä. Kyseessä olevan tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella työkokeilua ammatillisen kuntoutuksen työvälineenä ja sen merkitystä työllistymisprosessissa. Työkokeilustako kipinää? -tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jossa kohderyhmänä olivat työkokeiluihin osallistuneet pitkäaikaistyöttömät vajaakuntoiset asiakkaat ja työkokeilupaikan tarjonneet työnantajat. Pitkäaikaistyöttömyydestä ja vajaakuntoisuudesta Laissa julkisesta työvoimapalvelusta (2002) pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka on ollut yhtäjaksoisesti 12 kuukautta työttömänä työnhakijana sekä henkilöä, joka on ollut useammassa työttömyysjaksossa yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana ja joka työttömyyden toistu vuuden ja kokonaiskeston perusteella on rinnastettavissa yhtäjaksoisesti 12 kuukautta työttömänä olleeseen työnhakijaan. Pitkäaikaistyöttömät ovat hyvin heterogeeninen väestöryhmä, jonka jäsenillä on yksilöllisesti vaihtelevat tavoitteet. Pitkään työelämästä poissa olleilla henkilöillä on usein monenlaisia henkilökohtaisia työllistymisen esteitä, kuten vaikeat perhetilanteet, päihderiippuvuus tai vajaakuntoisuus. Simo Mannila (2003) toteaakin vajaakuntoisten työllisyyttä ja palvelujen tarvetta koskeneessa tutkimuksessaan, että vuonna 2002 peräti 38 % työttömistä koki tarvitsevansa ulkopuolista tukea työllistyäkseen uudelleen. Massapalveluilla tuen tarpeeseen ei aina kyetä vastaamaan. (Ilmakunnas ym. 2001, 20; Mannila ym ) Vajaakuntoisuutta voidaan arvioida yksilön elämäntilanteesta ja ominaisuuksista tai työllistymismahdollisuuksista ja työmarkkinatilanteesta käsin. Tapani Kallanrannan (1980) mukaan vajaakuntoisuus voidaan määritellä yksilön vaikeutena suorittaa yhtä tai useampia niistä toimista, jotka voidaan katsoa normaaleiksi ja välttämättömik- Kuntoutus

3 si jokapäiväisessä elämässä, kuten itsestään huolehtiminen, elannon hankkiminen sekä osallistuminen sosiaalisiin toimintoihin. Työvoimahallinnossa vajaakuntoisella työnhakijalla tarkoitetaan henkilöä, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työpaikka tai edetä työssään ovat merkittävästi vähentyneet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden vuoksi. Säädös mahdollistaa diagnoosimerkinnän tekemisen työvoimatoimistojen asiakas tietojärjestelmään lääkärilausunnon perusteella. (Laki julkisesta työvoimapalvelusta 1 luku, 7 ; Suikkanen & Piirainen, 1995; Lindh, 1997; Suikkanen & Linnakangas, 2000.) Työhallinnon työnvälitystilaston mukaan vajaakuntoisten työnhakijoiden määrä on kasvussa. Kolme merkittävintä vajaakuntoisuutta aiheuttavaa diagnoosiryhmää ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden häiriöt ja hengityselinten taudit. (Työministeriö ) Ajatus aktiivisesta työvoimapolitiikasta on vuosikymmenten kuluessa muuttunut eri vaiheiden kautta osaksi 2000-luvun eurooppalaista työllisyyspolitiikkaa. Keskeisimpänä tavoitteena pidetään kansalaisten työsuuntautuneisuuden tukemista, jolloin aikaisempi näkemys aktiivisten kansalaisten kuluttamiseen suuntautuneiden sosiaalisten oikeuksien turvaamisesta (welfare) on vaihtunut työorientoituneen käyttäytymisen tukemiseen (workfare) mm. lisäämällä kansalaisten työmarkkinavalmiuksia työhallinnon tarjoamilla tukitoimilla. (Hietaniemi 2004.) Tällaisiksi tukitoimiksi voidaan katsoa myös erilaiset työhallinnon ja Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) yhteistyöhankkeet. Vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille suunnatut ESR-projektit käynnistyivät 1990-luvun puolivälissä. Niiden tavoitteena on ollut mm. vajaakuntoisten työmarkkinaaseman kohentaminen ja työllistyminen. Lisäksi projektien avulla on pyritty kokeilemaan ja kehittämään parempia työllistämiskeinoja eri kohderyhmille. (Mannila 2000.) ESR:n ohjelmien rahoitusperustana on ollut mm. monimuotoisten innovatiivisten toimintojen käyttöönotto vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien tukemiseksi. Projektitoiminta on merkinnyt huomattavaa rahallista lisäpanostusta vajaakuntoisten työttömien työllistämiseen. Normaalipalveluihin verrattuna projekteissa on ollut mahdollisuus paneutua syvällisemmin yksilötason ongelmiin ja panostaa rahallisesti työllistämistä tukevien palvelujen hankkimiseen. Myös työnantajakontakteja on voitu solmia laajemmin yhteydenottojen ja työpaikalle jalkautumisen myötä. Tämä on osaltaan madaltanut vajaakuntoisten työelämäkynnystä. (Mannila 2002.) Työnantajat pitävät työllistämisprojekteja omaa toimintaansa helpottavina ja hyödyllisinä. Projekti säästää usein yrittäjältä aikaa ja vaivaa sekä välittää ja valmentaa sopivia ja motivoituneita työntekijöitä. Varsinkin pienyrittäjät tarvitsevat usein aikaa säästäviä rekrytointipalveluita sekä valmiita ratkaisuja työllistämistarpeisiinsa. (Mannila, Ala-Kauhaluoma & Valjakka, 1999.) Myös Pohjois-Pohjanman TE-keskuksen kesä heinäkuussa 2007 tekemän yritystutkimuksen mukaan vajaakuntoisen ja/tai pitkäaikaistyöttömän työllistämisessä yrittäjille tärkeintä on löytää sopiva ja motivoitunut henkilö. (Yritystutkimus Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus.) 6 Kuntoutus

4 Kuntoutussäätiö on julkaissut kaksi raporttia, joissa selvitettiin työnhakijoiden ja työnantajien kokemuksia työllistymisen tukemisesta eri keinoin, joista yhtenä oli työkokeilu. Asiakkaat olivat suurelta osin tyytyväisiä mm. työnantajien tarjoamaan tukeen, työvalmentajan toimimiseen yhdyshenkilönä eri tahoille sekä projektin tarjoamiin mahdollisuuksiin ja palveluihin. Työnantajat puolestaan olivat tyytyväisiä yhteistyöhön ja työvalmentajan rooliin esimerkiksi ristiriitatilanteiden selvittäjänä. Työnantajat, joilla oli aikaisempaa kokemusta vajaakuntoisten työllistämisestä, nostivat esille myös työpaikkojen yhteiskuntavastuun. (Valkonen & Harju, 2005.) Mika Ala-Kauhaluoman, Hanna-Mari Lempolan ja Kristiina Härkäpään (2005) raportin mukaan palvelujärjestelmän toiminnan kannalta pidettiin tärkeänä sitä, että asiakkaalle oli tarjolla riittävän intensiivistä tukea työllistymisprosessiin. Työelämäkynnysten ylittämistä ja työmarkkinakelpoisuutta edistetään saatujen kokemusten perusteella parhaiten yhdistämällä työ ja oppiminen ensisijaisesti tekemisen kautta esimerkiksi työkokeiluilla. Työnantajat kokivat tutustuvansa työntekijään paremmin pitempiaikaisessa työllistymisprosessissa. Erityisesti pienet työnantajat arvostivat taloudellista tukea ja ajan säästymistä rekrytoinnissa. Hyvien käytäntöjen ja tuloksellisten toimintamallien jalostuminen osaksi palvelujärjestelmää nähtiin tärkeäksi. Työkokeilu Valmiudet työelämään -projektissa Projektin palveluprosessi alkoi asiakasvalinnasta työhallinnossa, jonka jälkeen ammatillinen kuntoutusneuvoja alkuhaastatteli asiakkaan. Sen jälkeen asiakas osallistui kuntoutustutkimukseen, joka sisälsi lääkärin, fysio- ja toimintaterapeutin sekä psykologin tutkimukset. Tarkoituksena oli saada selville asiakkaan mahdolliset terveydelliset rajoitteet sekä soveltuvuus ja vahvuudet, joiden suuntaan toimia. Kuntoutustutkimuksista vastasi Oulun yliopistollinen sairaalan kuntoutustutkimuspoliklinikka. Tarvittaessa asiakkaille tehtiin terveydentilaan liittyviä lisäselvityksiä, kuten hoitoonohjauksia, kuntoutusta ja eläkeselvittelyjä. (Kuvio 1.) Kuntoutus

5 koulutusratkaisun varmistaminen soveltuvuuden arviointi työkykyisyyden arviointi työllistyminen elämänhallinnan kohentaminen } TARVE TYÖKOKEILULLE (sisäinen ja/ ulkoinen) Mahdollisuuksien ja rajoitusten selvittely Ideointi ja tavoitteiden tarkistus Toimijat: asiakas moniammatillinen tiimi asiakas ammatillinen kuntoutusneuvoja kouluttaja ja / psykologi Työkokeilupaikkojen haku ja työkokeilupaikan soveltuvuuden selvittely Asiakas käy haastattelussa Sopimuksen teko tavoitteiden mukaisesti TYÖKOKEILUN TOTEUTUS asiakas ammatillinen kuntoutusneuvoja asiakas työnantaja ammatillinen kuntoutusneuvoja työvoimavirkailija asiakas työnantaja Ammatillinen kuntoutusneuvoja käy työpaikalla Työkokeilu keskeytyy Työkokeilu sujuu asiallisesti Sairasloma Kirjallinen arviointi Asiakas keskeyttää työkokeilun Uudet suunnitelmat Työvoima - toimikunnan arvio Työkokeilun päättäminen ja kirjallinen arviointi Työkyvyn/ soveltuvuuden selviäminen Elämänhallinnan koheneminen asiakas työnantaja ammatillinen kuntoutusneuvoja työvoimavirkailija Koulutusratkaisun selviäminen Työllistyminen Jatkosuunnitelmat Opiskelupaikan hakeminen Kuvio 1. Työkokeilun vaiheet Valmiudet työelämään -projektissa 8 Kuntoutus

6 Saatuaan vauhtia ja tukea aloituskurssilta asiakas pohti yhdessä ammatillisen kuntoutusneuvojan kanssa mahdollisuuksiaan työskennellä eri työpaikoissa ja sitä, millaisin tavoittein hän lähtee työkokeiluun. Useiden työkokeilijoiden tavoitteena oli työllistyä työkokeilun myötä. Ammatillinen kuntoutusneuvoja oli kuulolla työkokeilun sujumisesta sekä työkokeilijan että työnantajan näkökulmasta. Mikäli tilanne ei tyydyttänyt, kuntoutusneuvoja pyrki auttamaan asian korjaamisessa. Työkokeilun päättyessä sekä työkokeilija että työnantaja arvioivat työkokeilun sujumista. Arvioinnin perusteella jatkettiin tarvittaessa ammatillisten suunnitelmien tekoa. (Kuvio 1.) Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen kontekstina oli työmarkkinoilla vallitseva tilanne, jossa vajaakuntoisten pitkäaikaistyöttömien määrä ja uhka heidän syrjäytymisestään työmarkkinoilta kasvaa. Toisaalta työnantajien rekrytointiongelmat lisääntyvät, koska osaavaa, tiukat kvalifikaatiokriteerit täyttävää työvoimaa ei ole riittävästi tarjolla. Perimmäisenä tavoitteena tutkimuksella oli saada sellaista kokemusperäistä tietoa työkokeilusta, jota voitaisiin hyödyntää niin työhallinnon ammatillisessa kuntoutuksessa kuin työllistämisprojekteissa. Vuosien saatossa käytännön työssä kertynyttä tuntumaa työkokeilusta haluttiin todentaa tutkimuksen avulla. Tutkimuksessa selvitettiin, miten työkokeilut onnistuivat sekä työkokeilijoiden että työnantajien mielestä ja millaiset seikat siihen vaikuttivat. Lisäksi tutkimuksella pyrittiin kartoittamaan sitä, millaisina työkokeilijat/työnantajat kokivat työkokeilun ja sen vaikutukset ja mihin seikkoihin tulisi kiinnittää huomiota työkokeilumahdollisuuksia järjestettäessä. Työkokeilun tavoitteet ovat aina yksilöllisiä, jolloin yksilön kokemus peilautuu kokeilulle asetetun tavoitteen pohjalta. Työkokeilijan pyrkimyksenä ei aina ole työllistyminen, vaan esimerkiksi ammatillisen kiinnostuksen ja soveltuvuuden selvittäminen tai työkykyisyyden ja suoriutumisedellytysten arviointi. Tutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä käytettiin postikyselyä. Kyseinen metodi valittiin, koska haluttiin saada tietoa mahdollisimman monen henkilön kokemuksista. Laajan aineiston keruu piti toteuttaa varsin nopeasti projektin rajoitetun keston takia. Kyselylomakkeet lähetettiin kaikille Valmiudet työelämään -projektissa työkokeiluun osallistuneille asiakkaille sekä työnantajille, jotka olivat tarjonneet työkokeilupaikan toukokuun 2005 loppuun mennessä. Osa työkokeilijoista ehti käydä useammassa eri työkokeilupaikassa projektin aikana. Kyselylomakkeita lähetettiin työnantajille 47 kappaletta, vastauksia saatiin 40. Työkokeilijoille lomakkeita lähetettiin 37 kappaletta, vastauksia saatiin 26. Vastaajista naisia oli 11 ja miehiä 15. Kyselyn vastausprosentti oli työnantajien kohdalla 85 ja työkokeilijoiden 70, kokonaisvastausprosentin ollessa 78. Tutkimuksen kohderyhmistä Projektissa mukana olleille oli kertynyt työhistoriaa keskimäärin yhdeksän vuotta, viimeisestä työjaksosta oli aikaa kolme vuotta. Asiakkaat olivat olleet työttöminä työnhakijoina viimeisen viiden vuoden aikana keski- Kuntoutus

7 määrin 3,6 vuotta. Projektiin osallistuneiden keski-ikä oli 42,7 vuotta. Asiakkaat olivat tulleet mukaan projektiin porrasteisesti helmikuusta 2004 alkaen, viimeisimmät marraskuussa Työkokeiluissa olleista 26 asiakkaasta vain viisi oli alle 30-vuotiaita, painopisteen ollessa selkeästi yli 40-vuotiaissa (11). Yli 50-vuotiaita työkokeiluissa olleita oli kymmenen. Työkokeiluun osallistuneista suurimmalla osalla vajaakuntoisuutta aiheutti jokin tuki- ja liikuntaelinsairaus. Toiseksi suurimpana syynä oli mielenterveyden häiriöt. Lisäksi joukossa oli joitakin hengityselinsairautta tai sydän- ja verisuonisairautta sairastavia henkilöitä. Kolmanneksella kohderyhmästä vajaakuntoisuuden syynä oli sekä tuki- ja liikuntaelinsairaus että mielenterveyden häiriö. Työkokeilijoista 16:lle työkokeilu oli uusi asia, lopuille ennestään tuttua. Tutkimukseen osallistuneista 40 työnantajasta 23 oli yritys-, yhdistys- tai järjestösektorilta ja loput julkiselta sektorilta joko valtion tai kunnan työpisteistä. Yli kymmenen vuotta toiminnassa olleita työnantajia oli 22. Yksityisen ja kolmannen sektorin työnantajat olivat pääasiassa pieniä tai keskisuuria yrityksiä, henkilöstön määrä oli alle viisikymmentä. Alle kymmenen hengen työyhteisöjä oli mukana yhdeksän. Vain neljässä kyselyyn osallistuneessa yrityksessä oli yli viisikymmentä työntekijää. Suurimmalle osalle työkokeilupaikan tarjonneista (33) työkokeilu oli jo aiemmin tuttu asia. Tutkimustuloksia Työkokeilijoiden kokemuksia työkokeilusta Työkokeilijoiden kokemuksia kartoitettiin pääsääntöisesti erityyppisillä vaihtoehtokysymyksillä ja muutamalla avoimella kysymyksellä. Kysymyksiä oli kaikkiaan 13 ja ne jakaantuivat neljään eri osa-alueeseen: taustat, kokemukset, tavoitteet ja kehittämisideat. Työkokeiluihin osallistuneiden kokemukset näyttivät olleen enimmäkseen myönteisiä. Vastaajista 17 ilmoitti saaneensa riit tävästi tietoa työkokeilusta ennakkoon, mutta eräs vastanneista toivoi saavansa etukäteen enemmän tietoa työkokeilun työtehtävistä. Hieman yli puolet (15) vastaajista koki työkokeilun vastanneen heidän odotuksiaan ja puolet (13) tutkimukseen osallistuneista oli halukkaita lähtemään työkokeiluun uudelleen. Työnantajien kokemuksia työkokeilusta Työnantajien kokemukset aiemmista työkokeiluista ovat olleet vaihtelevia (18) tai hyviä (13). Yksikään työnantaja ei ilmoittanut kokemuksen olleen huono. Työkokeilun tavoite oli toteutunut täysin työnantajien mielestä kymmenellä ja jossain määrin 26 työkokeilijalla. Vain yhden työkokeilijan tavoite ei työnantajan mielestä ollut toteutunut. Puolet työnantajista koki työkokeilun vastanneen odotuksia. Kymmenen työnantajaa piti työkokeilua työllistämistä helpottavana toimenpiteenä ja jossain määrin siitä oli 23 työnantajan mielestä apua rekrytoinnissa. Vain seitsemän ei uskonut työkokeilun helpottavan työllistämistä. (Kuvio 2.) 10 Kuntoutus

8 Toteutuiko työkokeilijan tavoite? Vastasiko työkokeilu odotuksianne? ei eipä juuri jossain määrin kyllä Onko työkokeilu työllistämistä helpottava toimenpide? 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Kuvio 2. Työnantajien kokemuksia työkokeilusta, % (n=40). Lähes kaikki (39) työnantajat kokivat työkokeilun sujuneen hyvin tai suunnitelmien mukaisesti. Huonosti työkokeilu oli sujunut vain yhden työnantajan mielestä. Kysymyksen sanalliseen osioon kaksi työnantajaa toi esille työkokeilijan poissaolot työkokeilun sujumista vaikeuttavina tekijöinä. Yksi työnantaja kertoi useista kokemuksista, jotka olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta olleet hyviä. Työkokeilun vaikutuksia työkokeilijoiden näkökulmasta Lähes puolet (11) vastaajista näki uusien ihmissuhteiden ja kontaktien syntymisen työkokeilun tuottamaksi hyödyksi. Vaikka työkokeilupäiviltä sai vain kahdeksan euron ylläpitokorvauksen päivältä, koki runsas kolmannes vastaajista taloudellisen tilanteensa kohentuneen. Uusia ammatillisia taitoja oli oppinut kahdeksan vastaajaa. Neljän vastaajan mielestä työkokeilusta ei ollut hyötyä ja yksi koki itsevarmuutensa vähentyneen työkokeilun myötä. Työkokeilun jälkeen tutkimuksessa mukana olleista työkokeilijoista työllistyi kahdeksan. (Kuvio 3.) Kuntoutus

9 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % Itsevarmuuden lisääntyminen Rohkeuden lisääntyminen Päivärytmin löytyminen Uusien ihmissuhteiden/ kontaktien syntyminen Taloudellinen tilanne koheni Uusien ammatillisten taitojen oppiminen Työllistyminen Ei hyötyä Muuta Kuvio 3. Työkokeilijoiden kokemukset työkokeilun hyödyistä, % (n=26). Ammatillisten suunnitelmien selkiytyminen Kyselyyn vastanneista 16 koki ammatillisten suunnitelmiensa selkiytyneen työkykyisyytensä osalta. Uudesta alasta oli tietoa saanut yhdeksän henkilöä. Neljän vastaajan mielestä työkokeilulla ei ollut selventävää vaikutusta, kun taas viiden suunnitelmaksi selkiytyi työllistyminen. Yksi vastaaja totesi haluavansa erilaiseen työtehtävään ja toinen toivoi haasteellisempaa työtä kuin mitä työkokeilussa oli tehnyt. Vastaajilla oli mahdollisuus valita useita vastausvaihtoehtoja samanaikaisesti. Työkokeilujen hyöty ja odotukset työnantajien näkökulmasta Työnantaja näki työkokeilusta olevan monipuolisesti hyötyä työkokeilijalle. Suurin osa työnantajista (30) näki tärkeimmäksi hyödyksi työkokeilijan antaman työpanoksen. Yli puolet (25) piti myös tärkeänä mahdollisuutta sosiaaliseen vastuunkantoon tarjoamalla kokeilupaikan vajaakuntoiselle työntekijälle. Lisäksi hieman yli puolet (23) työnantajista piti mahdollisena löytää uusi työntekijä työkokeilun avulla. Useimmat työnantajat (33) pitivät uusien ammatillisten taitojen oppimista työkokeilijan saamana hyötynä. Työnantajat arvelivat myös työkokeilijoiden itsevarmuuden ja rohkeuden lisääntyvän työkokeilun myötä. Noin puolet vastaajista (21) näki työllistymisen työkokeilusta saatuna hyötynä. Lisäksi yksi työnantaja arvioi työkokeilun auttavan työkokeilijaa perehtymään työelämän pelisääntöihin. Työkokeilu myös edisti yhden työnantajan mielestä työtehtäviin tutustumista ennen mahdollista alalle kouluttautumista. Lähes kaikki työnantajat (36) odottivat työkokeilijalta oma-aloitteisuutta ja työelämän pelisääntöjen noudattamista, eivät niinkään ammatillista osaamista. Yli puolet (29) edellytti työkokeilijalta vuorovaikutustaitoja. Yksi työnantajista kertoi odottaneensa työkokeilijalta vain jonkin verran kiinnostusta työhön. (Kuvio 4.) 12 Kuntoutus

10 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Vuorovaikutustaidot Ammatillinen osaaminen Oma-aloitteisuus Työelämän pelisääntöjen noudattaminen Joustavuus Kuvio 4. Työnantajien odotukset työkokeilijoiden toimintaa kohtaan, % (n=40). Työkokeilujen sopiminen ja projektityöntekijöiden tuki työnantajille Työkokeilua sovittaessa ensimmäisen kontaktin työnantajiin oli ottanut 38 tapauksessa ammatillinen kuntoutusneuvoja ja kuudessa työkokeilija itse. Suurin osa yhteydenotoista oli tehty puhelimitse. Sähköpostilla työnantajaa oli lähestytty kuudessa tapauksessa, tulemalla paikan päälle neljässä tapauksessa ja muulla tavoin kerran. Työnantajista lähes kaikki (37) olivat sitä mieltä, että tuki ja kontaktien määrä oli riittävä. Työnantajat olivat tyytyväisiä ennen muuta kuntoutusneuvojien panostukseen työkokeilujen järjestämisessä ja seurannassa. Vaikka työnantajat kokivat tuen ja kontaktien määrän riittäväksi, muutamat toivoivat enemmän yhteydenpitoa ja sitä, että kuntoutusneuvoja kävisi työpaikalla työkokeilusopimusta tehtäessä. Toiseksi muutostarvetta koettiin työkokeilun kestossa. Muutamien työnantajien (4) mielestä kuukauden mittainen työkokeiluaika oli liian lyhyt. Sopiva työkokeilujakso työnantajien mukaan olisi kolme kuukautta. Tutkimustulosten yhteenveto Ammatillisiin suunnitelmiin liittyvissä keskusteluissa kävi usein ilmi, että asiakkaat suhtautuivat työkokeiluun aluksi kielteisesti. Tutkimuksen mukaan työkokeilijat olivat kuitenkin kokeneet kokeilun hyödylliseksi. Työkokeilijoille ensisijaisena tavoitteena ei ollut työllistyminen vaan työkyvyn selvittäminen. Kokeilusta saatu tieto tuki joko ammattialan valintaa ja ammatillisia jatkosuunnitelmia tai eläkeratkaisun perusteluja. Työkokeilijoille oli kokeilusta myös muuta hyötyä: esimerkiksi uusien ihmissuhteiden syntyminen, rohkeuden ja itsevarmuuden lisääntyminen, taloudellisen tilanteen kohentuminen, uusien ammatillisten taitojen oppiminen ja päivärytmin löytyminen. Työkokeilun onnistuminen edellytti, että myös työkokeilijalla oli kokeilusta riittävästi ennakkotietoa. Työkokeilun solmimista helpotti, jos työnantajan aiemmat kokemukset asiasta olivat positiivisia. Selkeän tavoitteen määrittäminen edesauttoi työkokeilun onnistumista. Työkokeilu vastasikin usein niin työkokeilijan kuin työnantajan Kuntoutus

11 odotuksia. Kun työnantaja oli tietoinen siitä, mihin työ kokeilulla pyrittiin, pystyi hän tukemaan työkokeilijaa oikealla tavalla. Työnantajat eivät niinkään odottaneet työkokeilijalta ammatillista osaamista kuin oma-aloitteisuutta ja vuorovaikutustaitoja. Eniten ongelmia työkokeilun sujumiseen aiheuttivat työkokeilijoiden poissaolot. Työkokeilun tuoma hyöty työnantajille oli ennen muuta työkokeilijan tuoma työpanos. Lisäksi työnantajat kokivat saavansa osallistua sosiaalisen vastuunkantoon tarjoamalla työkokeilupaikan vajaakuntoiselle pitkäaikaistyöttömälle. Pienet ja keskisuuret työnantajat näyttivät olevan suurempia halukkaampia työkokeilujen järjestämiseen. Pienet työnantajat pitivät työkokeilua hyvänä rekrytointikeinona, josta ei synny kustannuksia. Tämän tutkimuksen perusteella työkokeilua voidaan pitää jossain määrin työllistymistä edistävänä toimenpiteenä. Projektissa saadun kokemuksen mukaan työkokeilu oli edesauttanut työsuhteen muodostumista niin tukitöihin kuin avoimien markkinoiden työpaikkoihin. Kyselyyn vastanneiden osalta työkokeilu ei kuitenkaan johtanut työllistymiseen (31 %) yhtä suuressa määrin kuin koko projektin osalta (35 %). Työnantajat toivoivat enemmän tukea työkokeiluun projektihenkilöstöltä, vaikka useimmat olivat tyytyväisiä työkokeilusta saamaansa etukäteistietoon ja kontaktien määrään kokeilun aikana. Tähän toiveeseen on pystytty vastaamaan viimeisimmässä PPSHP:n työllistämisprojektissa, jossa asiakas on voinut halutessaan saada työpaikalle tuekseen työvalmentajan. Työvalmentajan työpanoksella voidaan auttaa asiakasta sopeutumaan työyhteisöön ja tukea työnantajaa ohjaustehtävässä. Pohdinta Tutkimus vahvisti niin työhallinnossa kuin työllistämisprojektissa käytännön työssä saatua kokemusta siitä, että työkokeilu on tarpeellinen työväline ammatillisessa kuntoutuksessa. Aktiivisen työvoimapolitiikan merkitys kohdentuu tietoon siitä, että työvoiman tarjonta supistuu väestön ikääntymisen myötä. Pitkäaikaistyöttömien vanhentunut koulutus- ja osaamistaso häviää helposti kilpailussa muulle tarjolla olevalle työvoimalle. (Kaakinen, Nieminen & Säkäjärvi, 1998.) Myös työnhakijan terveydentilasta on tullut entistä merkittävämpi työelämän kvalifi kaatiotekijä. Tällä hetkellä työvoimareservissä olevista työnhakijoista valtaosa työllistyy tulevaisuudessakin ongelmitta, mutta osa vaatii eriasteista tukea työmarkkinavalmiuksiensa parantamisessa ja työn etsinnässä. Työvoimapulan torjumiseksi myös vajaakuntoisten ja vaikeasti työllistyvien työpanoksen hyödyntäminen on välttämätöntä. (Heinonen ym. 2004; Parmanne & Siekkinen 2005.) Paitsi että työkokeilu kuntouttaa työelämää tai opiskelua varten, toimii se hyvänä instrumenttina vajaakuntoisen työkyvyn arvioinnissa. Työkokeilulla voidaan hakea näyttöä tilanteessa, jossa henkilön soveltuvuus ja työkykyisyys on epäselvä tai sen avulla haetaan vahvistusta työkyvyttömyydestä. Työelämään uudelleenkiinnittymisen lisäksi työkokeilu edistää parhaimmillaan pitkään työttömänä olleen henkilön elämänlaatua: se lisää sosiaalisia kontakteja sekä ko- 14 Kuntoutus

12 hentaa itsevarmuutta ja rohkeutta. Vastaava tieto käy ilmi myös Jukka Valkosen ja Sari Harjun (2005) tutkimuksesta. Työllistyneiden osuus jäi varsin pieneksi. Eräs selittävä tekijä lienee se, että useilla henkilöillä ei työkokeiluun lähtiessään ollutkaan tavoitteena työelämään palaaminen, vaan työkyvyn ja suoriutumisedellytysten selvittäminen. Toisena syynä saattaa olla intervention liian myöhäinen toteutuminen henkilö oli esimerkiksi ikääntymisestä ja vajaakuntoisuudesta johtuen suuntautunut jo pois työmarkkinoilta. Tutkimukseen osallistuneista yli 40-vuotiaita oli peräti 22. Vaikka työkokeilulla on tutkimuksen perusteella pystytty jossain määrin vaikuttamaan myönteisesti työkunnon kohentumiseen ja psyykkisiin valmiuksiin, on kestävä paluu takaisin työelämään harvinaista. Vappu Karjalainen (2004) toteaa, että kuntoutusinterventio toteutuu usein liian myöhäisessä vaiheessa. Oikea-aikaisen kuntoutustarpeen havaitseminen onkin suuri haaste kaikille työttömien palveluja tarjoaville tahoille. Kaikkien pitkäaikaistyöttömien kuntouttaminen työelämään ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista eikä realistista. Kuten tässäkin tutkimuksessa todettiin, kuntoutusinterventiot jakavat pitkäaikaistyöttömien vajaakuntoisten ryhmää niin työelämän kuin eläkkeen suuntaan. Kumpikin tavoite kehittää pitkäaikaistyöttömän elämäntilannetta eri tavoin sosiaalisesti legitiimimpään ratkaisuun. (Mannila & Laisola-Nuotio 2002.) Myös työnantajat tarvitsevat yksilöllistä palvelua koko toimenpiteen aikana ja vielä sen jälkeenkin. Usein oletetaan, että työllistyminen on tukiprosessin päätepiste, eikä nähdä, että niin työntekijä kuin työnantaja saattavat tarvita tukea, opastusta ja neuvoja myös työllistymisen jälkeen. (Valkonen & Harju 2005; Ala-Kauhaluoma & Härkäpää 2006.) Tieto siitä, että suuri joukko tutkimukseen osallistuneista työnantajista halusi osoittaa yhteiskunnallista vastuuta tarjoamalla työkokeilupaikkaa vajaakuntoiselle, oli yllättävää. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös Jukka Valkosen ym. (2005) tutkimuksessa. Työkokeilu toimii varsin hyvänä rekrytointikeinona varsinkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joissa on käytettävissä vähän taloudellisia resursseja uusien työntekijöiden rekrytointiin, vaikka tarvetta olisikin. Työnantajilla on mahdollisuus työkokeilun aikana saada näyttöön perustuvaa, luotettavaa tietoa työntekijän soveltuvuudesta alalle ja työtehtävistä suoriutumisesta. Työnantaja ei niinkään korostanut ammatillista osaamisen merkitystä kuin työntekijän taitoa tulla toimeen työyhteisössä. Vuorovaikutustaitojen tärkeys korostuu, koska työtä tehdään nykyisin paljon tiimityönä. Tämän, kuten muidenkin vastaavien tutkimusten (Valkonen ym. 2005; Ala-Kauhaluoma ym. 2006) mukaan työkokeilun sujumista vaikeuttivat eniten työntekijän poissaolot. Ne kertoivat työntekijän sitoutumattomuudesta työhön tai muista yksilön ongelmista. Työkokeilun väliaikaisuus, ylläpitokorvauksen pienuus, vaikeus kokea työtä mielekkääksi sekä mahdolliset työyhteisön ongelmat saattoivat myös aiheuttaa poissaoloja. Tuloksiin pääseminen edellyttää sekä asiakkaalta että työntekijältä monenlaisia toimenpiteitä ja ajatusten kypsyttelyä. Kun työkokeilun tavoite määritellään yhdessä asi- Kuntoutus

13 akkaan kanssa ja asiakas saa riittävästi tietoa jo etukäteen työkokeilusta, on onnistumisen edellytykset luotu. Tehokkain apu vajaakuntoisille pitkäaikaistyöttömille saadaan monen toimenpiteen räätälöidystä kokonaisuudesta. Onnistuneeksi osoittautuneeseen kokonaisuuteen kuuluu mm. yksilöllisten tarpeiden monialainen arviointi, tavoitteista sopiminen sekä yksilöllinen ja riittävän vahva tuki työkokeilun molemmille osapuolille. Pirjo Juvonen-Postin ym. (2002) mukaan tukitoimissa tulisi keskittyä ko. asiakasryhmän toimintatottumuksiin sekä niihin sosiaalisiin ja kulttuurisiin olosuhteisiin, joissa he arkipäiväänsä elävät. Tutkimus vahvistaa tietoa siitä, että työkokeilu on hyödyllinen ja tehokas ammatillisen kuntoutuksen työmenetelmä silloin, kun interventio on oikea-aikainen. Negatiiviset tulokset haastavat prosessin edelleenkehittämiseen ja ongelmakohtiin tarttumiseen. Myönteiset kokemukset puolestaan lisäävät niitä argumentteja, jotka kannustavat työkokeilun käytön lisäämiseen ja siihen, että työkokeilua voidaan tuloksellisesti markkinoida vajaakuntoisille työnhakijoille ja työnantajille. Helena Bräysy toimii Aivovammaliitto ry:n Pohjois-Suomen aluesihteerinä. Tapani Kallanranta (k. 2007) toimi ylilääkärinä PPSHP:n lääkinnällisen kuntoutuksen yksikössä. Heli Karkia toimii työvoimaohjaajana/ kuntoutussuunnittelijana Oulun seudun työvoimatoimistossa. Raija-Liisa Kokko toimii työvoimaohjaajana Oulun työvoiman Palvelukeskuksessa. Lähteet Aho, S. (2004) Kroonisen työttömyyden laajuus, rakenne ja syntytausta. Työpoliittinen tutkimus 261. Hakapaino Oy. Helsinki. Ala-Kauhaluoma, M. Lempola, H-M. & Härkäpää, K.(2005) Kokonaisvaltaista tukea yksilölle. Equal-ohjelman kansallisessa teematyössä kerättyjä käytäntöjä, kokemuksia ja tuloksia. Kuntoutussäätiön selosteita 30/2005. Kuntoutussäätiö: Helsinki. Ala-Kauhaluoma, M. & Härkäpää, K. (2006) Yksityinen palvelusektori heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllistäjänä. Työpoliittinen tutkimus nro 312. Helsinki. Heikkilä, V-M & Keskitalo, K. (1997) Teoksessa: Musikka-Siirtola, M. (toim.) Kuntoutuksen haasteita ja näköaloja. Suomen kuntaliitto. Kuntaliiton painatuskeskus. Helsinki Heinonen, E., Hämäläinen, K., Räisänen, H., Sihto, M., Tuomala, J. (2004) Mitä on työvoimapolitiikka? Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä. Hietaniemi, E. (2004) Aktivointia elämänhallintaa sosiaalista pääomaa. Tutkimus ikääntyvien työttömien elämänhallinnan tekijöistä ja syrjäytymistä torjuvien toimenpiteiden vaikutuksista. Työpoliittinen tutkimus nro 260. Helsinki. Juvonen-Posti, P. & Kallanranta, T. & Eksymä, S-L. & Piirainen, K. & Keinänen-Kiukaanniemi S.: Into work, through tailored paths: a two-year follow-up of the return to work rehabilitation. INTERNATIONAL JOURNAL OF REHABILITATION RESEARCH (2002) No 25 s Kaakinen, J. Nieminen, J. Säkäjärvi, M. (1998) Arvio Employment-ohjelman toteutuksesta Suomessa. ESR-julkaisut 25/98. Oy Edita Ab. Helsinki. 16 Kuntoutus

14 Kallanranta, T. 1980, Pohjoissuomalaisen työkokeiluasiakkaan kuntoutuminen, KELA; 13/1979. Karjalainen, V. (2004) Yksilöllistymiskehitys muuttaa kuntoutusta mutta miten? Teoksessa: Karjalainen, V. & Vilkkumaa, I. (toim.) Kuntoutus kanssamme, ihmisen toimijuuden tukeminen. Gummerus kirjapaino Oy. Saarijärvi. 16. Kukkonen, T. (2003) Vajaakuntoisten työllistyminen ja yritysten sosiaalinen vastuu. Joensuun yliopistopaino. Joensuu. Laki julkisesta työvoimapalvelusta /1295. Lindh, J. (1997) Pitkäaikaistyöttömyys ja vajaatyökykyisyys: rekisterikartoitus. Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien palvelutarveselvityksen seurantatutkimuksen osaraportti 2. Kelan tutkimuskeskus. Turku. Luukkonen, A. Korkeamäki, O. & Kyyrä, T. (2005) Aktiivinen työvoimapolitiikka yritysten näkökulmasta. Työvoimapoliittinen tutkimus. Työministeriö. Hakapaino Oy. Helsinki. Mannila, S. (2000) Vajaakuntoisten työllistymiseen vaikuttavista tekijöistä. Teoksessa: Linnakangas, R., Lindh, J. & Järvikoski, A. (toim.). Työttömyyden ja vajaakuntoisuuden jäljillä. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 66. Yliopistopaino. Helsinki. Mannila. S, Ala-Kauhaluoma, M. Valjakka, S. (1999) Työelämäkynnysten ylittäminen. ESRprojektien hyvät käytännöt: Loppuraportti. Mannila, S. Forsander, A. Hummasti, A. & Vehviläinen,J. (2002) Työelämäkynnykset ja haasteelliset ryhmät työllisyyspolitiikan näkökulmasta. ESR Hyvät käytännöt -sarja. Edita. Helsinki. Mannila, S. & Laisola-Nuotio, A. (2002) Pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksen vaikuttavuus. Teoksessa Kannattaako kuntoutus? Raportteja 267. Asiantuntijakatsaus eräiden kuntoutusmuotojen vaikuttavuudesta. STAKES. Saarijärvi. Gummerus Kirjapano Oy. Mannila, S. Notkola, V. Kaipainen, H. Juntunen & J. Rytkönen H. (2003) Vajaakuntoisuus, työhön osallistuminen ja kuntoutuksen tarve Suomessa vuonna Kuntoutus 1, Parmanne, P. & Siekkinen, S. (2005) Aktiivisen työvoimapolitiikan uusi aika. Julkaisussa: Työpoliittinen aikakauskirja 2. Työministeriö. Edita Prima Oy. Helsinki Suikkanen, A. Kauppinen, P. & Viinamäki, L. (1996) Suomalaisten hyvinvointimuutokset selviytymisen ja syrjäytymisen pelinä. Sosiaali- ja terveysministeriö, julkaisuja 1996:12. Helsinki. Suikkanen, A. & Linnakangas, R. (2000) Teoksessa: Linnakangas, R.Suikkanen, A. Lindh, J. Järvikoski, A. (toim.) Työttömyyden ja vajaakuntoisuuden jäljillä. Yliopistopaino. Helsinki. Suikkanen, A. & Piirainen, K. (1995) Suomalaisen kuntoutusjärjestelmän organisaatio. Teoksessa: Suikkanen, A. Härkäpää, K. Järvikoski, A. Kallanranta, T. Piirainen, K. Repo, M. Wikström, J. Kuntoutuksen ulottuvuudet. WSOY. Juva. Työministeriö ( ) poimittu Valkonen, J. Harju, S. (2005) Ihmisen arvoinen diili. Tuetun työllistymisen hankkeen toimeenpano ja tulokset. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 73/2005. Kuntoutussäätiö: Helsinki. Yritystutkimus (2007) Pohjois-Pohjanmaan TEkeskus. Kuntoutus

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Yksityinen palvelusektori heikoimmassa työmarkkinaasemassa olevien työllistäjänä

Yksityinen palvelusektori heikoimmassa työmarkkinaasemassa olevien työllistäjänä Yksityinen palvelusektori heikoimmassa työmarkkinaasemassa olevien työllistäjänä Kristiina Härkäpää Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Ala-Kauhaluoma M & Härkäpää K (2006), Työpoliittinen

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista. 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen

Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista. 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen Miksi prosessiarviointia ja ketkä arvioivat Arvioinnissa kysyttiin, mikä onnistui, mikä epäonnistui

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Kristiina Härkäpää Lapin yliopisto Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011 1 Työvalmennuksen nykytila ja kehittämistarpeet (2009-12) rahoittajina

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari Helsinki 27.5.2009 CP-vammaisten nuorten ammatillisten suunnitelmien haasteet ja mahdollisuudet projektityöntekijä, psykologi Aino Ahonen Invalidiliiton Jyväskylän

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Pori 4.5.2010 Regina Salkovic Palveluverkoston päällikkö PIRELY TE - toimiston johtaja, Sastamalan TE - toimisto Pirkanmaan ELY-keskus, Regina

Lisätiedot

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä

Lisätiedot

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä

Lisätiedot

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Raija Lääperi, Arvioija, KEVÄT-tukirakenne 8.10.2012 TYPO /RL 1 Osallisuus arviointityössä Tarkoittaa sitä, että asiakkaiden mielipiteet huomioidaan

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Kelan ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisujen yleisimmät päädiagnoosit vuonna 2013 Työkokeilu Sairausdiagnoosi

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Ilmiöitä, merkityksiä, kokemuksia Työttömyys tänään-seminaari 22.10.10 Heidi Kaartinen Projektipäällikkö Asumispalvelusäätiö ASPA People are all different. When you

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013 Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu

Lisätiedot

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA Tutkimusjohtaja Mikko Kesä I p. 358 400 203 494 I mikko.kesa@innolink.fi I Omat kokemukset mm. Vaikeasti työllistettävien

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU. KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 1.10.2012 Nina Sohlberg-Ahlgren Johtava työvalmentaja

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU. KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 1.10.2012 Nina Sohlberg-Ahlgren Johtava työvalmentaja TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 1.10.2012 Nina Sohlberg-Ahlgren Johtava työvalmentaja Sosiaaliviraston vammaistyössä tuettua työtä järjestetään Tuetun työllistymisen

Lisätiedot

Rukkaset naulasta Avoimille! - työhönvalmennuspalvelu. Työllisyysfoorumi 5.6.2015 Pia Vallenius

Rukkaset naulasta Avoimille! - työhönvalmennuspalvelu. Työllisyysfoorumi 5.6.2015 Pia Vallenius Rukkaset naulasta Avoimille! - työhönvalmennuspalvelu Työllisyysfoorumi 5.6.2015 Pia Vallenius Mikä on ollut palvelussa keskeistä? Auttaa asiakasta auttamaan itseään Mottona: Me teemme työllistymisesi

Lisätiedot

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ VALTUUSKUNTA 18 jäsentä HALLITUS 7 jäsentä TOIMITUSJOHTAJA JOHTORYHMÄ - toimipisteiden esimiehet - hankkeiden edustaja - toimitusjohtaja ja toimistosihteeri. TILITOIMISTO - palkanlaskenta

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Kuntakokeilun käynnistämisseminaari Kuntatalo 27.8.2012

Kuntakokeilun käynnistämisseminaari Kuntatalo 27.8.2012 Elämässä mukana muutoksissa tukena Kuntakokeilun käynnistämisseminaari Kuntatalo 27.8.2012 Kela yhteistyössä kuntakokeilun toteuttamisessa Etuuspäällikkö Jorma Viitala Terveysosasto Kela Elämässä mukana

Lisätiedot

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ TAUSTAA UusiTaito- projekti on kerännyt kansallisilta hankkeilta ja ESR- hankkeilta hankekortteja Uudenmaan alueelta vuosina 2009-2011. Korteissa

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena

Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena Uudenmaan alueen TYÖHÖNVALMENNUKSEN VERKOSTOPÄIVÄ 11.11.2014, Validia Ammattiopisto, Nina Orlo, Vakuutuskuntoutus VKK Vakuutuskuntoutus VKK vuonna 1964 perustettu tapaturma-,

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Mihin esitys perustuu? Kuntoutussäätiön tekemä tutkimus Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana

Lisätiedot

Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012

Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012 Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012 Kehittämiskohteemme 1: Työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa kehitettävä uusi osallistujavalinnan malli (työvoimapoliittinen koulutus) 2: Tehostettu työnhakuklubi (koulutuksen

Lisätiedot

Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen!

Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen! Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen! Sisällys 1. Johdanto... 4 2. TE-toimiston työkokeilu... 6 3. Kelan työkokeilu... 8 4. Palkkatuki... 10 5. Oppisopimuskoulutus... 12 6. Työolosuhteiden järjestelytuki...

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

KELAn tukema kuntoutus

KELAn tukema kuntoutus KELAn tukema kuntoutus Valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä 11.2.2009 YTHS ja SKNLY Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Kela, Lounais-Suomen Aluekeskus

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Liite 2 sääntökirjaan Palvelukokonaisuuden nimi TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Säädösperusta Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Työllisyysyksikkö Työllisyyspäällikkö Työraide Projektipäällikkö Työvalmennusyksikkö Työvalmennuspäällikkö Työvoimanpalvelukeskus

Lisätiedot

Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön?

Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön? Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön? Johanna Korkeamäki Tutkija-kehittäjä, VTM 15.6.2015 1 Esityksen sisältö Nuorisotakuun jatkosuositukset kuntoutuksen kannalta Matalan kynnyksen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2012 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ Töihin!-palvelu: yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Työllistymistä y edistävä toiminta

Työllistymistä y edistävä toiminta Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 0, 0 Työllistymistä y edistävä toiminta Setlementti Louhela ry Päätavoite. LOUHELA ON VASTUULLINEN TYÖNANTAJA jakautuu osatavoitteeseen 0. Osatavoite: Työntekijöiden

Lisätiedot