Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2014"

Transkriptio

1

2 1 Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 214 Eija Värri Kotkan kaupunki, ympäristökeskus Kansikuva: Jari Pitkäkangas

3 3 ESIPUHE Kotkan seudulla ilmanlaatua on tarkkailtu vuodesta 1983 lähtien. Vuodesta 199 alkaen mittaukset on toteutettu yhteistarkkailuna, johon lähes kymmenen vuoden ajan ovat osallistuneet Kotkan kaupungin lisäksi myös Hamina, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti sekä näiden keskeisimmät kuormittajat. Vuonna 214 tarkkailussa noudatettiin tarkkailusopimusta ja -suunnitelmaa Etelä-Kymenlaakson alueella ilmanlaadun jatkuvatoimisista mittauksista huolehtii Kotkan kaupungin ympäristökeskus. Ympäristökeskuksella on kaksi kiinteää mittausasemaa, toinen kattotasolla Kotkansaarella ja toinen katutasolla Rauhalassa. Lisäksi mittausverkkoon kuuluu yksi siirrettävä mittausasema, joka oli sijoitettu Kotkansaarelle, Kustaankadun ja Kirkkokadun kulmaukseen, katutasolle vuodeksi 214. Kiinteillä asemilla mitattiin hengitettäviä hiukkasia (PM 1 ), typen oksideja (NO,NO 2 ) ja haisevia rikkiyhdisteitä (TRS), Kotkansaarella lisäksi sääparametreja. Siirrettävällä asemalla mitattiin pienhiukkasia (PM 2.5 ), hengitettäviä hiukkasia ja typen oksideja. Mittausjärjestelmän hoidosta ja mittausten laadunvarmennuksesta vastasi ympäristöteknikko Timo Valkonen ja tulosten raportoinnista ja tiedotuksesta ympäristönsuojelusuunnittelija Eija Värri. Tässä raportissa esitetään tiedot Kotkan ilmanlaadun mittaustuloksista vuodelta 214. Mittaustuloksia on verrattu kansallisiin ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin sekä aiempien vuosien mittaustuloksiin. Raportissa kuvataan myös ilman epäpuhtauksien päästömääriä ja niiden kehitystä. Etelä-Kymenlaakson ilmanlaatutilannetta voi seurata Kotkan kaupungin verkkosivuilta ( jonne mittaustulokset ja mittaustuloksista laskettujen ilmanlaatuindeksien tuntiarvot päivittyvät lähes reaaliajassa. Sivuilla julkaistaan myös ilmanlaadun kuukausikatsaukset ja tiedot ilmanlaadun raja-arvotasojen ylityksistä. Kuukausikatsaukset on toimitettu myös ilmanlaadun yhteistyöryhmälle sekä tiedotusvälineille. Heikentyneestä ilmanlaadusta on tiedotettu tarvittaessa erikseen. Mittaustiedot ja -tulokset ovat nähtävillä myös Ilmatieteen laitoksen ylläpitämässä ilmanlaatuportaalissa ( Kotkassa

4 5 TIIVISTELMÄ Julkaisija: Kotkan kaupunki, ympäristökeskus Tekijä: Eija Värri Päivämäärä: Kieli: suomi Sivumäärä: Julkaisun nimi: Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 214 Vuoden 214 säälle oli leimallista lyhyt ja leuto, vähäluminen talvi ja aikainen kevät. Kesäkuu oi kolea, mutta sen jälkeen nautittiin poikkeuksellisen pitkästä hellejaksosta. Myös loppuvuosi oli tavallista lämpimämpi. Lumipeite saatiin vasta jouluviikolla. Vuonna 214 ilmanlaatu oli suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä. Heikentyneen ilmanlaadun tunteja oli kuitenkin edellisvuotta enemmän. Suurimmat siihen vaikuttaneet tekijät olivat maaliskuun katupölyjaksolla kohonneet hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ja kesäkuun ensimmäiselle viikolle ajoittunut pienhiukkasten kaukokulkeuma. Kotkansaarella, katutason mittausasemalla ilmanlaatu oli indeksien perusteella heikompilaatuisempaa kuin pysyvillä mittausasemilla, katutasolla Rauhalassa ja kattotasolla Kotkansaarella. Tämä johtuu siitä, että pienhiukkasia mitataan toistaiseksi ainoastaan siirrettävällä mittausasemalla ja pienhiukkaset laukaisevat ilmanlaatuluokan herkemmin kuin muut ilman epäpuhtaudet. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo ei ylittynyt millään mittausasemalla. Vuosikeskiarvot olivat edellisvuoden tapaan noin kolmasosan voimassa olevasta vuosiraja-arvosta ja vuorokausiarvot keskimäärin 5 % vuorokausiraja-arvosta. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudelle annettu raja-arvotaso (5 µg/m 3, saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuoden aikana) ylittyi viitenä päivänä Rauhalan mittausasemalla ja kolmena päivänä Kotkansaarella, kattotasolla. Pölyisintä oli maaliskuussa, katujen pölyämisen aikaan. Pienhiukkasten vuosikeskiarvo jäi Kotkansaaren katutason mittausasemalla selvästi voimassa olevaa vuosiraja-arvoa pienemmäksi, mutta se ylitti kuitenkin hienokseltaan WHO:n terveysperusteisen vuosiohjearvon. WHO:n vuorokausiohjearvo ylittyi yhdeksänä päivänä. Niistä neljän-viiden taustalla oli pienhiukkasten kaukokulkeuma. Typpidioksidin pitoisuudet alittivat voimassa olevat ohje- ja raja-arvot edelleen selkeästi. Tuntirajaarvopitoisuus ylittyi yhden kerran Kotkansaaren katutason mittausasemalla ( ). Tuntiraja-arvo ei kuitenkaan ylittynyt, sillä raja-arvotaso saa ylittyä 18 kertaa ennen kuin varsinainen raja-arvo ylittyy. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiohjearvo ei ylittynyt kummallakaan mittausasemalla. Pitoisuudet olivat enimmillään 5 % ohjearvosta. Kotkansaarella hajutunteja oli noin,7 % mittausajasta ja Rauhalassa noin,3 % mittausajasta. Eniten niitä esiintyi Kotkansaarella kesäkuussa ja Rauhalassa huhtikuussa. Hajut liittyivät yleensä tehtaiden hajukaasujen käsittelyjärjestelmien häiriö- ja vikatiloihin. Laitosten ja satamien yhteenlasketut typenoksidien ja haisevien rikkiyhdisteiden päästöt pysyivät edellisvuoden päästöjen tasolla. Hiukkaspäästö kasvoi selvästi vastaten vuoden 212 päästöä. Päästömäärän kasvu johtui Stora Enson Sunilan tehtaan hiukkaspäästöjen lisääntymisestä edellisvuoteen verrattuna. Avainsanat: ilmanlaatu, typpidioksidi, hengitettävät hiukkaset, haisevat rikkiyhdisteet, pienhiukkaset Sarjan nimi ja numero: Kotkan ympäristökeskuksen julkaisuja 1/215 ISSN (nid.) Kotkan kaupunki, ympäristökeskus, Kotkantie 6, 482 KOTKA

5 7 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO PÄÄSTÖTILANNE Laitosten ja tieliikenteen päästöt vuosina Päästömäärien kehitys Hiukkaspäästöt Typenoksidien (NO x ) päästöt Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) päästöt SÄÄ Mittausjakson sääolot MITTAUSJÄRJESTELMÄ JA -AINEISTO Mittausjärjestelmä Mittausten luotettavuus ja järjestelmän toimivuus Laitteiden huolto, kalibrointi ja laadunvarmennus ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT 17 6 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELUA TYPPIDIOKSIDI (NO 2 ) Typpidioksidipitoisuuden ohje- ja raja-arvovertailu Typpidioksidipitoisuuden ajallinen vaihtelu Typpidioksidipitoisuuden tuulensuuntien mukainen vaihtelu Typpidioksidipitoisuuksien kehitys HAISEVAT RIKKIYHDISTEET (TRS) TRS-pitoisuuksien kehittyminen ja pitoisuustaso vuonna Hajutuntien esiintyminen HENGITETTÄVÄT HIUKKASET (PM 1 ) PM 1 - pitoisuuksien ohje- ja raja-arvovertailu PIENHIUKKASET (PM 2.5) PM 1 - ja PM 2.5 -pitoisuuksien ajallinen vaihtelu PM 1 - ja PM 2.5 -pitoisuuksien tuulensuuntien mukainen vaihtelu PM 1 -pitoisuuksien kehitys ILMANLAATUINDEKSIT Ilmanlaatu indekseillä määriteltynä KATUPÖLY- JA MUUT POIKKEUKSELLISET ILMANLAATUTILANTEET YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT LÄHTEET Liitteet: 1 Yleisimpien ilmansaasteiden mahdollisia terveys- ja ympäristövaikutuksia sekä tärkeimmät päästölähteet 2 Etelä-Kymenlaakson laitosten ja liikenteen päästömäärien kehitys 3 Pistemäisten päästölähteiden sijainti ja mittausasemakuvaukset 4 Mittaustulosten ohje- ja raja-arvovertailu 5 Typpidioksidin, hengitettävien hiukkasten ja haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausikeskiarvot vuonna Mittaustulosten yhteenvetotaulukot

6 9 1 JOHDANTO Säädökset ilmanlaadun seurannan perusteista ovat ympäristönsuojelulaissa. Sen mukaan kunnan on huolehdittava paikallisten olojen edellyttämästä tarpeellisesta ilmanlaadun seurannasta. Seurantatiedot on myös julkistettava ja niistä on tiedotettava tarvittavassa laajuudessa. Toiminnanharjoittajien on puolestaan oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Tarpeelliset määräykset päästöjen rajoittamisesta, niiden tarkkailusta ja valvonnasta annetaan ympäristöluvassa. Ympäristöluvanvaraisten laitosten lupamääräyksiin onkin usein sisällytetty ympäristön seurantaa ja mittausvelvoitteita koskevia ehtoja. Ilmanlaaduntarkkailun osalta lupaviranomainen on usein määrännyt useat luvanhaltijat yhdessä tarkkailemaan toimintojensa vaikutuksia ympäristöön. Kotkan ilmanlaadun yhteistarkkailu laajeni Etelä-Kymenlaakson ilmanlaadun yhteistarkkailuksi vuonna 23. Tuolloin yhteistarkkailun piiriin tulivat myös Hamina, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti sekä niiden suurimmat kuormittajat. Yhteistarkkailu on hoidettu viisivuotisten, yhteisesti hyväksyttyjen tarkkailusuunnitelmien pohjalta /1/. Suunnitelmat ovat sisältäneet esityksen tarkkailuverkon laajuudesta, mittausasemien määrästä ja sijainnista, mitattavista komponenteista ja mahdollisista laitehankinnoista sekä arvion tarkkailukustannuksista. Kustannukset on jaettu osapuolten kesken aiheuttamisperiaatteen mukaan päästöjen suhteessa, kuntien maksuosuudet tieliikenteen päästöjen ja asukasluvun perusteella. Sopimuksen pohjana on ollut vuonna 24 laadittu kustannusten jakomalli, jossa kustannukset jaetaan toteutuneiden päästöjen suhteessa. Vuonna 214 tarkkailuun osallistuneet tahot ja niiden osuudet kokonaiskustannuksista olivat: toiminnanharjoittaja osuus tarkkailukustannuksista Ahlstrom Glassfibre Oy,3 % Haminan kaupunki 3,3 % HaminaKotka Satama Oy 9,6 % J. M. Huber Finland Oy,6 % Kotkan Energia Oy 3,3 % Kotkan kaupunki 8,6 % Miehikkälän kunta,3 % Pyhtään kunta,8 % Kotkamills Oy 15,2 % Stora Enso Oy. Sunilan tehdas 57,2 % Sulzer Pumps Finland Oy, Karhulan valimo,2 % Virolahden kunta,5 % Kotkan alueella ilmanlaatua seurataan kahdella kiinteällä mittausasemalla, Kotkansaarella ja Rauhalassa. Kotkansaaren mittaukset on sijoitettu kattotasolle (13 m) ja mitatut pitoisuudet antavat kuvan kaupunkialueen taustatasosta ja pitkän ajan trendeistä. Rauhalan asema on sijoitettu katutasolle (3 m) ja sieltä saatavat mittaustulokset kuvaavat melko vilkasliikenteisen esikaupunki-teollisuusalueen ilmanlaatua. Siirrettävällä mittausasemalla mitataan ilmanlaatua noin vuoden kestävillä jaksoilla etukäteen sovituissa kohteissa. Asema palvelee lähinnä muiden kuntien ja satamien lyhytaikaisempia mittaustarpeita. Vuonna 214 ilmanlaatua mitattiin katutasossa (3 m) Kotkansaarella.

7 1 2 PÄÄSTÖTILANNE 2.1 Laitosten ja tieliikenteen päästöt vuosina Ilmanlaatua heikentäviä epäpuhtauksia pääsee ilmaan useista erilaisista lähteistä. Suurimpia päästölähteitä ovat teollisuus- ja energiantuotantolaitokset, satamat, liikenne ja puun pienpoltto. Niistä erityisesti autoliikenteellä ja puun pienpoltolla voi olla suurikin vaikutus ilmanlaatuun, koska niiden päästöt vapautuvat matalalta. Ilmansaasteita kulkeutuu Suomeen myös maan rajojen ulkopuolelta, kaukokulkeumana. Suomessa kaupunkialueiden merkittävimpiä ilmanlaadun heikentäjiä ovat hiukkaset, typpidioksidi, otsoni, rikkidioksidi, hiilimonoksidi, haihtuvat orgaaniset yhdisteet ja polysykliset aromaattiset hiilivedyt. Etelä-Kymenlaaksossa merkittävimmät epäpuhtaudet ovat hiukkaset, typenoksidit ja haisevat rikkiyhdisteet. Niiden ja muutamien muiden tavallisempien ilmansaasteiden terveys- ja ympäristövaikutuksia on esitetty liitteessä 1. Ilmanlaadun yhteistarkkailussa mukana olevien laitosten ja satamien rikkidioksidin, typenoksidien, hiukkasten, haisevien rikkiyhdisteiden ja hiilidioksidin päästöt ilmaan vuosina on esitetty liitteessä 2. Päästötiedot perustuvat valtion ympäristöhallinnon Vahti-tietokantaan ilmoitettuihin päästömääriin /2/. Kuntien päästöt on ilmoitettu tieliikenteen pakokaasupäästöinä VTT:n LIPASTO - laskentajärjestelmästä /3/ saatuina laskennallisina päästömäärinä. LIPASTO laskentajärjestelmä oli tätä raporttia tehtäessä perusteellisen uudistuksen keskellä eikä vuoden 213 laskentatuloksia ollut vielä saatavilla. Päästöissä ei ole mukana ns. pintalähteiden kuten kiinteistöjen lämmityksestä, puun pienpoltosta ja pien- ja keskisuuresta teollisuudesta peräisin olevia päästöjä. Erityisesti hiukkaspäästöissä niiden osuus alueen kokonaispäästöistä voi olla kuitenkin huomattava. 2.2 Päästömäärien kehitys Hiukkaspäästöt Kotkan merkittävimpien ilmaa kuormittavien laitosten ja satamien yhteenlaskettu hiukkasten päästömäärä oli noin 43 tonnia, joka vastasi suurin piirtein vuoden 212 päästötasoa (kuva 1). Suurin yksittäinen päästölähde oli Stora Enso Oy:n Sunilan tehdas, jonka osuus kokonaispäästöstä oli noin 91 %. Vahti-tietojärjestelmään päästönsä ilmoittaneiden laitosten ja satamien yhteenlaskettu hiukkaspäästö oli Kaakkois-Suomessa noin 625 t vuonna 214 t /2/.

8 11 hiukkaspäästö (t/a) vuosi Kuva 1. Laitosten hiukkaspäästöt Kotkassa v Tieliikenteen pakokaasuista peräisin olevien hiukkaspäästöjen osuus Kotkan kokonaishiukkaspäästöistä on ollut vajaat 1 %. Koko Suomessa osuus on noin 17 % /4/. Hiukkasia syntyy polttoaineen epätäydellisessä palamisessa. Niitä syntyy erityisesti dieselmoottoreissa, mutta myös suorasuihkutteisissa bensiini-moottoreissa (GDI-moottorit) hiukkaspäästöt voivat olla muihin bensiinimoottorityyppeihin verrattuna suuret /5/. Suorien pakokaasupäästöjen lisäksi liikenne nostaa ilmaan katupölyä, joka on tienpinnasta, hiekoitusmateriaalista, jarruista, renkaista, nastoista ym. irronnutta ainesta. Katupöly on keväinen ongelma varsinkin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Vaikka liikenteen suorat hiukkaspäästöt ovat Kotkassa vain pieni osa hiukkasten kokonaispäästöstä, ovat sen epäsuorat päästöt, katupöly, kuitenkin myös täällä merkittävä taajamien ilman laatuun erityisesti kuivina kevätaikoina vaikuttava tekijä Typenoksidien (NO x ) päästöt Kotkan laitosten ja satamien yhteenlaskettu typenoksidien päästö oli 2 34 tonnia, lähes yhtä suuri kuin vuonna 213 (kuva 2). Koko Kaakkois-Suomen suurimpien kuormittajien yhteenlaskettu NO x - päästö oli vuonna 214 noin 5 5 t /2/. Kotkan suurimmat NO x -päästölähteet olivat Stora Enso Oyj:n Sunilan tehdas ja satama (878 t), HaminaKotka Satama Oy:n Kotkan satama (54 t) ja Kotkamills Oy (368 t) /2/.

9 12 5 NO x -päästö (tno 2 /a) vuosi Kuva 2. Laitosten typenoksidien päästöt Kotkassa vuosina Kotkan tieliikenteen laskennallinen typenoksidien päästö on noin 29 t eli 12 % Kotkan laitosten, satamien ja tieliikenteen yhteenlasketusta päästöstä. Valtakunnan tasolla noin puolet typenoksidipäästöistä on peräisin liikenteestä /6/. Ajoneuvojen päästöjä on vähennetty 197-luvulta, mutta liikenteen lisääntyminen on hidastanut päästöjen kokonaismäärän pienenemistä Haisevien rikkiyhdisteiden (Total Reduced Sulphur eli TRS) päästöt Kotkamills Oy:n ja Stora Enso Oy:n Sunilan tehtaan yhteenlaskettu TRS-päästö oli noin 6 t, mikä oli hieman edellisvuotta pienempi. Kaakkois-Suomen suurimpien kuormittajien yhteenlaskettu TRSpäästö on viime vuosina ollut noin 8 t tasolla. /2/. Kotkan tehtaiden TRS-päästöt laskivat lukuisten ympäristönsuojeluinvestointien ansiosta voimakkaasti 198-luvun lopulta 199-luvun lopulle ulottuneella jaksolla (kuva 3). Nykyisin hajupäästöjen hallinnasta ja ennaltaehkäisystä on tullut osa tehtaiden jokapäiväistä toimintaa ja päästömäärien muutokset ovat olleet entistä pienempiä TRS-päästö (ts/a) vuosi Kuva 3. Laitosten TRS-päästöt Kotkassa vuosina ja

10 13 3 SÄÄ 3.1 Mittausjakson sääolot Vallitsevat sääolot vaikuttavat päästöjen leviämiseen ja laimenemiseen, minkä takia tiedot kunkin mittausjakson sääoloista ovat erityisen tärkeitä. Tuulet edesauttavat ilmansaasteiden laimenemista ja niiden kulkeutumista muualle, mutta ne voivat tuoda mukanaan myös kaukokulkeumia muista maista. Aurinko ja lämpö kuivattavat tienpintoja mikä liittyy varsinkin keväälle tyypillisiin katupölyhaittoihin. Sateinen ja kostea sää sitä vastoin pienentää hiukkaspitoisuuksia sitomalla pölyn tien pinnalle. Erityisesti tyyninä pakkaspäivinä voi muodostua inversioita, joihin voi liittyä heikentyneet sekoittumisolot ja korkeammat ilmansaasteiden pitoisuudet. Vuodesta 214 jäi parhaiten mieliin myöhään, vasta tammikuun loppupuolella alkanut talvi, ohuehko lumipeite, poikkeuksellisen kolea juhannus ja pitkä hellejakso. Kokonaisuudessaan vuosi oli yksi Suomen lämpimimmistä. Keskimäärin se oli noin 1,6 astetta pitkän ajan keskiarvoa eli jaksoa lämpimämpi /7/. Erityisesti helmikuu, maaliskuu ja huhtikuu olivat huomattavasti tavanomaista lämpimämpiä. Ainoastaan tammikuu ja kesäkuu olivat koko maan mittakaavassa tavanomaista kylmempiä. Vuoden 214 keskilämpötila oli Kotka Rankissa runsaat 6 astetta mikä oli 1-2 astetta korkeampi kuin pitkäaikainen keskiarvo ( ) /8/. Kuvassa 4 on esitetty lämpötila ja suhteellinen kosteus kuukausittain Kotkansaaren mittausasemalla. lämpötila T ( o C) Kotkansaari T Kirkonmaa T Kotkansaari RH kuukausi suhteellinen kosteus RH (%) Kuva 4. Lämpötila ja suhteellisen kosteus Kotkansaaren mittausasemalla vuonna 214. Vertailuarvoina on kauden keskilämpötilat Kirkonmaan havaintoasemalta./8/ Ensilumi tuli ennätysmyöhään, vasta tammikuun toisella viikolla ja kunnon lumipeite vasta tammi- ja helmikuun vaihteessa. Lumipeite jäi kuitenkin ohueksi ja lyhytaikaiseksi, sillä lumen sulaminen käynnistyi jo helmikuun lopulla. Hiekanpoistoon päästiinkin ennätysvarhainen, maaliskuun alkupuolella. Touko- ja kesäkuussa lämpötilat heittelehtivät helteistä lähes ennätyskylmyyteen. Heinä- ja elokuu

11 14 olivat sen sijaan lämpimiä ja hellepäiviä oli tavallista enemmän. Eniten hellepäiviä oli Kouvolan Utissa, jossa niitä oli 43, kaksinkertaisesti tavanomaiseen verrattuna./9/ Syksy ja erityisesti marras- ja joulukuu olivat tavanomaista lauhempia. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan joulukuun keskilämpötila oli lähes koko maassa tavanomaista korkeampi. Talvi yritti tulla toden teolla jouluviikolla, sillä kylmän sääjakson myötä lämpötilat laskivat etelässäkin -2 asteen vaiheille ja maa sai samalla vajaan 1 cm lumipeitteen. Kylmä jakso jäi kuitenkin lyhyeksi kun kuukauden lopussa sää lauhtui voimakkaasti uudelleen. Sademäärät eivät poikenneet merkittävästi pitkän ajan keskiarvosta. Kotkan alueella sateisinta oli toukokuussa, kesäkuussa ja elokuussa. Vähiten satoi huhtikuussa. Taulukossa 1 on esitetty Ilmatieteen laitoksen Rankin havaintoaseman lämpötila- ja tuulennopeustiedot jaksolta tammikuu - joulukuu. Vertailuarvoina on kauden keskilämpötilat Kirkonmaan havaintoasemalta. Vuoden 214 sademäärätiedot on saatu Ilmatieteen laitokselta interpoloinnin avulla, koska Kirkonmaan säähavaintoasema lopetti toimintansa syyskuussa 213. Taulukko 1. Säätietoja Rankin säähavaintoasemilta vuonna 214. Vuoden 213 tietoja suluissa. /8,1/ kuukausi keski o C keski o C tammikuu -6.8 (-5.9) helmikuu -.7 (-3.1) maaliskuu.8 (-6.9) huhtikuu 4.4 (1.7) toukokuu 9.1 (11.1) kesäkuu 12.8 (16.9) heinäkuu 19.5 (17.4) elokuu 18.1 (16.9) syyskuu 13.5 (13.1) lokakuu 6.5 (7.6) marraskuu 2.8 (4.7) joulukuu -.1 (1.9) (6.8) ylin o C alin o C interpoloitu sademäärä (mm) -2. (2.7) -1.2 (4.2) -8.8 (2.4) -3.3 (12.4) -.1 (22.) 5.1 (28.3) 11.1 (25.) 9.4 (26.3) 2.1 (2.) -3.2 (12.5) -2. (8.7) sademäärä (mm) (-24.3) 4 51 (-12.) 3 45 (-2.8) 3 3 (-1.) (-.5) (7.9) (1.6) (8.2) 1 51 (2.8) (-.5) (-5.5) (-8.6) keskituulennopeus (m/s) 5. (5.3) 4.6 (4.4) 5.2 (4.8) 4.9 (4.9) 4.6 (5.1) 3.9 (4.) 3.9 (3.9) 4.4 (3.7) 4.4 (4.7) 5.9 (5.7) 5.2 (6.6) 6.7 (7.)

12 15 Tuulensuuntien ja -nopeuksien jakauma Kotkansaaren mittausasemalla on esitetty kuvassa 5. Vallitsevat tuulensuunnat olivat edellisvuosien tapaan etelän ja lännen väliltä, josta tuuli noin 46 % ajasta. Idän ja pohjoisen puoleisia tuulia esiintyi varsinkin tammikuussa ja marraskuussa. Kuva 5. Kotkansaaren mittausaseman tuuliolot vuonna MITTAUSJÄRJESTELMÄ JA -AINEISTO 4.1 Mittausjärjestelmä Etelä-Kymenlaakson ilmanlaatua seurataan jatkuvatoimisin mittauksin kahdella kiinteällä (Kotkansaari ja Rauhala) ja yhdellä siirrettävällä mittausasemalla. Kiinteillä asemilla mitataan hengitettävien hiukkasten (PM 1 ), typen oksidien (NO, NO 2 ) ja haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuutta, Kotkansaarella myös säätilaa kuvaavia muuttujia: lämpötilaa, suhteellista kosteutta, tuulen suuntaa ja nopeutta. Siirrettävä asema on varustettu PM 1 -, PM ja NO x -analysaattoreilla. Mittaustulosten keräämisessä, analysoinnissa ja raportoinnissa käytetään Envidas/Enview-2 tiedonkeruu- ja tiedonkäsittelyjärjestelmää. Mittausdata ja säähavainnot tallentuvat mittausasemilta Kotkan ympäristökeskuksen tietokoneelle kahden minuutin keskiarvoina. Kotkansaaren mittausasema sijaitsee pääkirjaston katolla, Kirkkokadun ja Korkeavuorenkadun välissä. Kattotasolta, 13 m korkeudelta saadut mittaustulokset antavat kuvan kerrostalovaltaisen kaupunkialueen taustatasosta ja pitkän ajan trendeistä. Rauhalan mittausasema sijaitsee Rauhalan alaasteen piha-alueen reunalla, noin 6 m etäisyydellä Ratakadun reunasta. Rauhalan asema on sijoitettu katutasolle ja sieltä saatavat mittaustulokset kuvaavat melko vilkasliikenteisen esikaupunkiteollisuusalueen ilmanlaatua. Mittauskorkeus on noin 3 metriä eli asema sijaitsee huomattavasti lähempänä hengityskorkeutta kuin Kotkansaaren mittausasema. Rauhalan asemalta saadaan tietoa

13 16 mm. katupölyn ja lähialueen liikenteen sekä teollisuuslaitosten päästöjen vaikutuksista ilman laatuun. Siirrettävä mittausasema sijaitsi vuoden 214 Kotkansaarella, Kustaankadun ja Kirkkokadun kulmauksessa, kauppakeskus Pasaatin maanalaisen paikoitusalueen sisäänmenotien vieressä. Tulokset kuvaavat erityisesti keskusta-alueen liikenteen päästöjen vaikutuksia pitoisuuksiin. Mittausasemien sijainti, kuvaus ja keskeiset pistemäiset päästölähteet on esitetty liitteessä 3. Mittausmenetelmät ja laitteet on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Etelä-Kymenlaakson ilmanlaadun seurantajärjestelmä, mittausasemat ja -laitteistot. mittausasema komponentit mittausmenetelmät mittalaite/analysaattori Kotkansaari, kattotaso (13 m) NO, NO x PM 1 Kemiluminesenssi Beta-säteilyn absorptio Environnement AC31M Eberline FH 62IR kiinteä TRS UV-fluoresenssi Environnement AF22M+TRS-konvertteri Säätila Termoelementti LSI Spa Rauhala, katutaso (3 m) NO, NO x PM 1 Kemiluminesenssi Beta-säteilyn absorptio Environnement AC31M Eberline FH 62IR kiinteä TRS UV-fluoresenssi Environnement AF22M+TRS-konvertteri Kotkansaari, katutaso (3 m) siirrettävä NO, NO x PM 1 PM 2.5 Kemiluminesenssi Beta-säteilyn absorptio Beta-säteilyn absorptio Environnement AC31M Environnement MP11M Environnement MP11M 4.2 Mittausten luotettavuus ja järjestelmän toimivuus Ilmanlaatuasetuksen (VnA 38/211) mukaan mittaustulokset ovat tilastollisesti edustavia ja hyväksyttäviä, jos mittaustuloksia on vähintään 75 % yhden tunnin tai vuorokauden ajalta. Vuosikeskiarvon laskentaan tarvitaan vähintään 9 % mittaustuloksista, lukuun ottamatta tietokatkoksia, jotka johtuvat laitteiden kalibroinneista ja normaalista kunnossapidosta. Mittaustulosten on myös jakauduttava tasaisesti koko vuoden ajalle. Raja-arvovertailu edellyttää jatkuvien mittausten tuloksilta 1 % ajallista kattavuutta. Aineiston vähimmäismäärän tulisi puolestaan olla vähintään 9 %. Kotkansaaren kattotason (13 m) mittausasemalta typenoksidien mittaustuloksia saatiin laiterikon takia talteen vain 81 % vuoden maksimimäärästä. Syyskuulta tuloksia saatiin talteen 47 % ja marraskuulta 53 %. Lokakuun tulokset menetettiin kokonaan. Konvertterin rikkoutumisen takia Rauhalan TRS:n mittaustulokset jäivät puolestaan kesäkuussa vain 25 %:iin ja syyskuussa 1 %:iin kuukauden maksimimäärästä. Kotkansaaren katutason (3 m) mittausasemalla pumppurikko verotti huhtikuussa ja elokuussa PM 1 :n mittaustuloksia. Huhtikuussa tuloksista saatiin talteen 57 % ja elokuussa 64 %.

14 Laitteiden huolto, kalibrointi ja laadunvarmennus Ilmansuojelulainsäädäntö ja Ilmatieteen laitoksen laatimat mittausohjeet asettavat ilmanlaadun mittauksille lukuisia laatuvaatimuksia. Tavoitteena on taata mittaustulosten luotettavuus ja oikeellisuus. Kotkan ympäristökeskuksen tietokoneelle reaaliajassa tulostuvat ilmanlaadun mittaustulokset ovat tarkistamatonta dataa, joka voi sisältää esimerkiksi analysaattorien toimintahäiriöistä johtuvia virheitä. Niiden eliminoimiseksi mittauksia ja mittaustuloksia seurataan jatkuvasti ja huolehditaan analysaattorien säännöllisestä huollosta ja kalibroinneista. Mittausohjelma mahdollistaa laitteiston toiminnan reaaliaikaisen valvonnan. Sen lisäksi mittausasemilla käydään viikoittain ja käynneistä pidetään laatujärjestelmän mukaista kirjanpitoa. Tiedot suoritetuista huolto- ja kalibrointitoimenpiteistä sekä analysaattoreiden näytöiltä kirjatut signaalitestiarvot tallennetaan kannettavalle tietokoneelle. NO x - ja TRS-analysaattorien kalibroinneista vastaa J. P. Pulkkisen Kalibrointi Ky. Vuonna 214 kiinteiden mittausasemien analysaattoreille teetettiin kolme monipistekalibrointia. Siirrettävän mittausaseman NO x -analysaattori kalibroitiin neljä kertaa. Kalibrointeihin sisältyi konvertterien hyötysuhteiden, laitteiden lineaarisuuden ja toistettavuuden määritykset. Hiukkasanalysaattorit kalibroitiin itse ns. kalibrointiliuskoilla. Mittaustulokset editoitiin kalibrointitietojen perusteella. Sen jälkeen etsittiin epäilyttävät mittaustulokset, joiden oikeellisuus arvioitiin laatujärjestelmän ohjeistusten mukaisesti. 5 ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT Ympäristönsuojelulain mukaan kunnan on mahdollisuuksien mukaan turvattava hyvä ilmanlaatu alueellaan. Ilmanlaadun turvaamiseksi ilman epäpuhtauksille on määritetty kansalliset ohjearvot sekä EU:n direktiiveihin perustuvat raja- ja kynnysarvot. Ohjearvoilla pyritään parantamaan ilmanlaatua, ehkäisemään terveyshaittoja, luonnon vaurioitumista ja viihtyvyyshaittoja. Ne on tarkoitettu ensisijaisesti ohjeeksi viranomaisille. Ohjearvoja sovelletaan mm. suunnittelun ja päätöksenteon apuvälineenä, esimerkiksi ilmaa kuormittavien toimintojen ympäristölupamenettelyissä. Ohjearvot eivät ole sitovia, mutta niiden ylittyminen pyritään estämään ennakolta. Raja-arvot koskevat alueita, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä, jotka voivat altistua ilman epäpuhtauksille. Raja-arvot määrittelevät ilmansaasteille korkeimmat sallitut pitoisuudet, joiden ylittyessä viranomaisten on ryhdyttävä välittömiin toimiin pitoisuuksien alentamiseksi. Raja-arvojen ylittymisistä ja niiden syistä on myös raportoitava Euroopan Unionille. Jos raja-arvo ylittyy tai on vaarassa ylittyä, kunnan on laadittava ilmansuojelusuunnitelma, jolla varmistetaan raja-arvojen alittuminen. Rajaarvojen ylityksistä on myös tiedotettava asukkaille. Yksittäinenkin raja-arvon numeroarvon ylittyminen laukaisee tiedottamisvelvoitteen. Suomessa merkityksellisimmät raja-arvot ovat typpidioksidin vuosiraja-arvo ja hengitettävät hiukkasten vuorokausiraja-arvo. Ne saattavat ylittyä esimerkiksi suurimpien kaupunkien liikenneympäristöissä, katukuiluissa ja työmaiden läheisyydessä. Kotkassa

15 18 raja-arvoja ei ole toistaiseksi ylitetty, mutta PM 1 :n ja NO 2 :n vuorokausipitoisuuksille asetettuja ohjearvoja on ylitetty erityisesti katupölyaikana sekä kaukokulkeuma- ja inversiotilanteissa. Taulukossa 3 on esitetty osa Suomessa voimassa olevista ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoista (VnP 48/1996 ja VnA 38/211). Tulosten ilmoittamisessa ohjearvoon verrattavat pitoisuudet ilmoitetaan + 2 asteen lämpötilassa ja 11 kpa paineessa lukuun ottamatta PM ja PM 1 -tuloksia, jotka ilmoitetaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa. Haisevat rikkiyhdisteet ilmoitetaan rikkinä. Taulukko 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoja. /11,12/ epäpuhtaus ohjearvo tilastollinen μg/m 3 määrittely NO 2 typpidioksidi NO x typenoksidit PM 1 hengitettävät hiukkaset 15 kuukauden tuntiarvojen 99. %-piste raja-arvo μg/m 3 2 tilastollinen määrittely tuntikeskiarvo sallitut ylitykset 18 h/a 7 kuukauden 2. suurin 4 vuosikeskiarvo vuorokausikeskiarvo vuosikeskiarvo kasvillisuuden suojelemiseksi 7 kuukauden 2. suurin vuorokausikeskiarvo 5 4 vuorokausikeskiarvo sallitut ylitykset 35 vrk/a vuosikeskiarvo voimaantulo PM 2.5 pienhiukkaset TRS haisevat rikkiyhdisteet 1 kuukauden 2. suurin vuorokausikeskiarvo 25 vuosikeskiarvo

16 19 6 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELUA Mittaustulosten ohje- ja raja-arvovertailut on esitetty taulukoituina liitteessä 4 ja typpidioksidipitoisuuden, hengitettävien hiukkasten ja haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausikeskiarvot graafisesti liitteessä 5. Liitteeseen 6 on koottu numeerinen yhteenveto vuoden 214 mittaustuloksista. 6.1 TYPPIDIOKSIDI (NO 2 ) Typpidioksidipitoisuuden ohje- ja raja-arvovertailu Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli Rauhalan mittausasemalla 12 µg/m 3 ja Kotkansaarella katutason (3 m) mittausasemalla 13 µg/m 3. Kotkansaaren kattotason (13 m) mittausasemalta ei saatu vuosikeskiarvon laskentaan tarvittavaa määrää mittaustuloksia. Pitoisuudet olivat selvästi vuosiraja-arvon (4 µg/m 3 ) alapuolella. Ne vastasivat tasoltaan esimerkiksi Imatran mittausasemilta vuonna 214 saatuja NO 2 :n vuosikeskiarvoja, mutta olivat samalla pienempiä kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudun mittausasemilta vuonna 213 saadut vuosikeskiarvot, Luukin tausta-asemaa lukuun ottamatta /13/. Ilmatieteen laitoksen ylläpitämillä Etelä-Suomen tausta-asemilla NO 2 :n vuosikeskiarvot ovat vaihdelleet 2-8 µg/m 3. Vuonna 213 vuosikeskiarvo oli Virolahden taustamittausasemalla 4 µg/m 3 /14/. Typpidioksidin tuntiraja-arvoon (2 µg/m 3 ) verrattava pitoisuus oli Kotkansaarella (3 m) 66 µg/m 3 ja Rauhalassa 75 µg/m 3 eli reilusti alle puolet raja-arvosta. Tuntiraja-arvotaso ylittyi Kotkansaarella katutasossa yhden kerran, Tuolloin NO 2 :n tuntikeskiarvoksi saatiin 291 µg/m 3. Rauhalassa korkein tuntipitoisuus oli 119 µg/m 3. Typpidioksidin tuntiraja-arvo ylittyy, jos tuntikeskiarvo 2 µg/m 3 ylittyy yli 18 kertaa vuodessa. Typpidioksidin pitoisuudet pysyivät myös tunti- ja vuorokausiohjearvojen alapuolella (kuva 6). Korkein vuorokausiohjearvoon (7 µg/m 3 ) verrannollinen pitoisuus oli Kotkansaarella (3 m) 4 µg/m 3, Rauhalassa 49 µg/m 3 ja Kotkansaarella (13 m) 48 µg/m 3. Korkein tuntiohjearvoon (15 µg/m 3 ) verrattava pitoisuus oli Kotkansaarella (3 m) 66 µg/m 3, Rauhalassa 82 µg/m 3 ja Kotkansaarella (13 m) 73 µg/m 3. NO 2 :n 2. suurin vrk-arvo (µg/m 3 ) Kotkansaari 3 m Kotkansaari 13 m Kotkansaari 3 m Kotkansaari 13 m Rauhala 3m vrk-ohjearvo Rauhala 3m tuntiohjearvo kuukausi kuukausi Kuva 6. NO 2 -pitoisuudet verrattuna vuorokausi- ja tuntiohjearvoon. NO 2 :n 99 % tuntiarvo (µg/m 3 )

17 Typpidioksidipitoisuuden ajallinen vaihtelu Ulkoilman typpidioksidipitoisuuksiin vaikuttavat monet tekijät, muun muassa laitosten ja dieselajoneuvojen päästömäärien vaihtelut, otsonipitoisuus ja sääolot. Myös mittauspaikkojen ympäristössä tapahtuvat muutokset voivat näkyä mittaustuloksissa. Pitoisuudet ovat yleensä suurimmillaan talviaikaan tilanteissa, jolloin ulkoilman lämpötilat ovat matalimmillaan, liikenteen ja energiantuotannon päästöt suurimmillaan ja sääolot epäedulliset ilman epäpuhtauksien tehokkaan laimenemisen ja sekoittumisen kannalta. Pitoisuudet nousevat usein myös keväisin, kun auringonsäteily voimistuu ja otsonipitoisuudet kohoavat. Silloin myös typpimonoksidin muutunta typpidioksidiksi lisääntyy. Typpidioksidipitoisuuksien kuukausikeskiarvot vaihtelivat Kotkansaaren katutason (3 m) mittausasemalla 1 17 µg/m 3, Rauhalassa 9 19 µg/m 3 ja Kotkansaaren kattotason (13 m) mittausasemalla 8-18 µg/m 3. Korkeimmillaan pitoisuudet olivat tammikuussa. NO 2 -pitoisuuden kuukausikeskiarvot on esitetty kuvassa 7. NO 2 -pitoisuuden kuukausikeskiarvo (µg/m 3 ) Kotkansaari 3 m Kotkansaari 13 m Rauhala 3m kuukausi Kuva 7. NO 2 -pitoisuuksien kuukausikeskiarvot. Tuntipitoisuuksien vuorokaudenaikaan ja viikonpäiviin liittyvä vaihtelu on esitetty kuvissa 8 ja 9. Tulokset vastaavat edellisvuosia. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin arkipäivisin ja pienimmät viikonloppuisin, liikenteen hiljennyttyä. Pitoisuudet noudattelivat liikenteen rytmiä. Arkipäivisin NO 2 - pitoisuudet olivat korkeimmillaan klo 8-9, aamuruuhkan aikaan. Viikonloppuisin korkeimmat pitoisuudet mitattiin vasta iltamyöhällä, jolloin liikenne oli todennäköisesti arki-iltoja vilkkaampaa. Aamuisin ja iltaisin pitoisuuksien nousuun vaikutti usein myös heikentyneet laimenemisolot; heikko tuuli ja inversio.

18 21 NO 2 -pitoisuus (µg/m 3 ) Rauhala Kotkansaari 13 m Kotkansaari 3 m ma ti ke to pe la su viikonpäivä Kuva 8. NO 2 -pitoisuuksien viikonpäivävaihtelu. NO 2 -pitoisuus (µg/m 3 ) Rauhala arki Kotkansaari 13 m arki Kotkansaari 3 m arki Rauhala la-su Kotkansaari 13 m la-su Kotkansaari 3 m la-su kellonaika Kuva 9. NO 2 -pitoisuuden vuorokausivaihtelu arkisin ja viikonloppuisin. Puuttuvat arvot (klo 3 ja 4) johtuvat analysaattoreiden ko. aikana suorittamasta aluetason tarkistuksesta Typpidioksidipitoisuuden tuulensuuntien mukainen vaihtelu Typpidioksidin pitoisuudet olivat kaikilla mittausasemilla korkeimmillaan tyynellä säällä. Muita tuulensuuntia korkeampia pitoisuuksia mitattiin lisäksi Kotkansaarella kattotasolla (13 m) silloin, kun tuuli kävi idän suunnalta (6-9 astetta), Kotkansaarella katutasossa (3 m) silloin, kun tuuli kävi idän ja kaakon väliltä (9-12 astetta) ja Rauhalassa etelän (15-18 astetta) sekä pohjoisen puoleisilla

19 22 tuulilla (33-36 astetta). Tuulensuunnan vaikutusta mitattuihin NO 2 -pitoisuuksiin on havainnollistettu kuvissa Kotkansaari 3 m Kotkansaari 13 m Rauhala 3 m NO 2 -pitoisuus (µg/m 3 ) tuulisektori (asteluku) Kuva 1. NO 2 -pitoisuuden tuntikeskiarvot eri tuulensuuntaluokissa 214. (etelä=18 o, pohjoinen= o /36 o, itä=9 o, länsi=27 o ) 2 Rauhala 3 m NO2 NO 2 -pitoisuus (µg/m 3 ) Kuva 11. NO 2 -pitoisuuden tuntiarvot tuulen suunnan mukaan Rauhalassa.

20 23 Kotkansaari 13 m NO2 2 NO 2 -pitoisuus (µg/m 3 ) Kuva 12. NO 2 -pitoisuuden tuntiarvot tuulen suunnan mukaan Kotkansaarella (13 m). Kotkansaari 3 m NO2 NO 2 -pitoisuus (µg/m 3 ) Kuva 13. NO 2 -pitoisuuden tuntiarvot tuulen suunnan mukaan Kotkansaarella (3 m) Typpidioksidipitoisuuksien kehitys Typen oksidien mittaaminen aloitettiin Kotkansaarella vuonna 1989 ja Rauhalassa vuonna NO 2 -pitoisuuksien kehittymistä Kotkansaaren kattotason (13 m) mittausasemalla ja Rauhalassa mittausten alkuajoista näihin päiviin on havainnollistettu kuvissa 14 ja 15. Kotkansaaren NO 2 -pitoisuuksissa näkyy selvä pitoisuuksien aleneminen jaksolla Noina vuosina myös paikallisen teollisuuden ja energiantuotannon NO x -päästöt vähenivät huomattavasti, runsaasta 46 tonnista 25 tonniin. Suurin vähenemä tapahtui Mussalon voimalaitoksilla. Rauhalassa näkyvin pitoisuuslasku tapahtui vuosina

21 24 NO 2 :n kk-keskiarvo (µg/m 3 ) Kotkansaari 12 kk liukuva keskiarvo kuukausi Kuva 14. NO 2 :n kuukausikeskiarvot ja pitoisuuksien kehitys Kotkansaarella v NO 2 :n kk-keskiarvo (µg/m 3 ) Rauhala 12 kk liukuva keskiarvo kuukausi Kuva 15. NO 2 :n kuukausikeskiarvot ja pitoisuuksien kehitys Rauhalassa v Typpidioksidin vuosipitoisuudet ovat pysyneet melko tasaisina viimeiset kymmenen vuotta. Vuonna 214 vuosipitoisuudet olivat suunnilleen samaa tasoa kuin vuonna 213. Typpidioksidin vuosi-, vuorokausi- ja tuntipitoisuuksien kehittyminen vuosina on esitetty kuvissa 16 ja 17.

22 25 NO 2 -pitoisuus (µg/m 3 ) vuorokausiarvo tuntiarvo vuosikeskiarvo vrk-ohjearvo tuntiohjearvo vuosiraja-arvo Kuva 16. NO 2 :n korkeimmat vuorokausi- ja tuntiohjearvoon sekä vuosiraja-arvoon verrattavat pitoisuudet Kotkansaarella vuosina NO 2 -pitoisuus (µg/m 3 ) vuorokausiarvo tuntiarvo vuosikeskiarvo vrk-ohjearvo tuntiohjearvo vuosiraja-arvo Kuva 17. NO 2 :n korkeimmat vuorokausi- ja tuntiohjearvoon sekä vuosiraja-arvoon verrattavat pitoisuudet Rauhalassa vuosina Typpidioksidin lyhytaikaispitoisuudet ovat vaihdelleet huomattavasti vuosien varrella. Korkeimmat tuntiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet on mitattu Kotkansaaren mittausasemalla vuonna 1992 (149 µg/m 3 ) Rauhalassa vuonna 25 (131 µg/m 3 ). Korkeimmat vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet on mitattu Kotkansaarella vuonna 1996 (81 µg/m 3 ) ja Rauhalassa vuonna 24 (82 µg/m 3 ). Lyhytaikaispitoisuudet ovat vuosien varrella laskeneet selvästi Kotkansaarella. Viime vuosina pitoisuuksien aleneminen näyttäisi kuitenkin hidastuneen. Rauhalassa NO 2 :n lyhytaikaispitoisuudet ovat nykyisin hyvin lähellä 2-luvun alkupuolella mitattuja pitoisuuksia. Tuloksiin vaikuttavat monet tekijät, mm. sääolot, laitosten päästömäärät sekä dieselautojen määrän ja otsonipitoisuuden vaihtelut. Tuloksia aiempiin vuosiin verrattaessa on huomioitava myös se, että typen oksidien mittaaminen aloitettiin Kotkansaarella vuonna 1989, Rauhalassa vasta vuonna 1999.

23 HAISEVAT RIKKIYHDISTEET (TRS) TRS-pitoisuuksien kehittyminen ja pitoisuustaso vuonna 214 Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat pieniä. TRS-pitoisuuden vuosikeskiarvo oli Kotkansaarella 1 μgs/m 3. Rauhalassa mittaustulosten määrä jäi 82 %:iin, mikä ei riittänyt vuosikeskiarvon laskentaan. Kuukausikeskiarvot vaihtelivat 1 μgs/m 3. TRS:n vuorokausipitoisuudelle terveydellisin perustein asetettu ohjearvo (1 μgs/m 3 ) alittui kummallakin mittausasemalla. Suurin ohjearvoon verrattava pitoisuus oli Rauhalassa 2 μgs/m 3 ja Kotkansaarella 5 μgs/m 3. Ohjearvoon verrannolliset pitoisuudet on esitetty kuvassa 18. TRS:n 2. suurin vrk-arvo (µg/m 3 ) Kotkansaari 13 m Rauhala ohjearvo kuukausi Kuva 18. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet verrattuna vuorokausiohjearvoon. TRS-pitoisuutta on mitattu Kotkassa 199-luvun alkupuolelta lähtien, jona aikana TRS:n ohjearvo on ylittynyt viisi kertaa; Rauhalaa edeltäneellä mittausasemalla Sunilan Tupakadulla vuosina 1992, 1993, 1996, 1997 ja TRS-mittaukset siirrettiin Sunilasta Rauhalaan v. 2. Nykyisillä mittausasemilla vuorokausiohjearvo ei ole ylittynyt kertaakaan. Korkeimpien vuorokausiohjearvoon verrannollisten pitoisuuksien kehitystä vuosina on havainnollistettu kuvassa 19. Kotkansaaren TRS-pitoisuuksissa näkyy laskeva suuntaus 199-luvun loppupuolelta alkaen. Rauhalassa pitoisuuksien aleneminen näkyy selvemmin vuodesta 24 alkaen. Laskeva kehityssuunta liittyy sellutehtailla toteutettuihin ympäristönsuojeluinvestointeihin, Stora Enso Oyj:n Sunilan tehtaalla aloitettuun väkevien hajukaasujen polttoon ja Kotkamills Oy:llä aloitettuun laimeiden hajukaasujen käsittelyyn.

24 27 TRS-pitoisuus (µgs/m 3 ) Kotkansaari 13 m Rauhala (v asti Sunila) ohjearvo Kuva 19. Haisevien rikkiyhdisteiden ohjearvoon verrannolliset korkeimmat vuorokausiarvot vuosina Ohjearvo tuli voimaan Kuvassa 2 on esitetty TRS:n 99 % tuntiarvojen kehitys vuosina TRS:n lyhytaikaisarvoissakin näkyy selvä laskeva trendi erityisesti vuoden 1997 jälkeen. Viime vuosina haisevien rikkiyhdisteiden lyhytaikaispitoisuudet ja niiden vaihtelut ovat olleet entistä pienempiä. Vuonna 214 korkeimmat tuntiarvot mitattiin Kotkansaarella kesäkuussa ja Rauhalassa helmikuussa. Haisevien rikkiyhdisteiden tuntiarvoille ei ole asetettu kansallisia ohjausarvoja. 4 TRS-pitoisuus (µgs/m 3 ) Kotkansaari 13 m Rauhala (v asti Sunila) Kuva 2. Haisevien rikkiyhdisteiden korkeimmat 99 % tuntiarvot vuosina

25 Hajutuntien esiintyminen Hajun esiintymistä ja viihtyvyyshaittaa voidaan arvioida hajutuntien lukumäärän perusteella. Eri hajuyhdisteiden hajukynnykset eroavat toisistaan ja ihmiset kokevat hajun häiritsevyyden eri tavoin. Useilla sellupaikkakunnilla hajutunniksi on kuitenkin luokiteltu tunti, jolloin TRS:n tuntikeskiarvo on suurempi tai yhtä suuri kuin 3 μgs/m 3. Taulukossa 4 on esitetty hajutuntien lukumäärät Kotkan mittausasemilla vuosina Taulukko 4. Hajutuntien esiintyminen vuosina MITTAUSASEMA Kotkansaari TRS>3 µgs/m 3 TRS>1 µgs/m 3 mittausaika (h) Rauhala TRS>3 µgs/m 3 TRS>1 µgs/m 3 mittausaika laitosten TRS-päästö (t/a) Kotkan mittausasemilla hajutunteja oli vuonna 214 vähemmän kuin Imatralla, Rautionkylän (262 kpl ja Pelkolan (483 kpl) mittausasemilla, mutta Kotkansaarella suunnilleen saman verran kuin Mansikkalan mittausasemalla (73 kpl) /15/. Kotkansaarella hajutunteja oli suunnilleen saman verran kuin vuonna 213, noin,7 % mittausajasta. Rauhalassa hajutunteja oli aiempaa vähemmän,,3 % mittausajasta. Eniten hajutunteja esiintyi Kotkansaarella kesäkuussa ja Rauhalassa huhtikuussa. Hajutuntien ajoittuminen eri kuukausille on esitetty taulukossa 5. VTT:n tutkimusten mukaan selvää haittaa koetaan silloin, kun hajua esiintyy yli 3 5 % ajasta/16/. Sen perusteella selvää hajuhaittaa olisi koettu todennäköisimmin kesäkuussa Kotkansaarella. Taulukko 5. TRS-pitoisuuden 3 μgs/m 3 ylittäneiden tuntien lukumäärä vuonna 214. Kotkansaari kk mittausaika (h) TRS > 3 µgs/m 3 mittausaika (h) TRS > 3 µgs/m Rauhala yht

26 29 Rauhalassa korkein TRS:n tuntipitoisuus, 26 µgs/m 3, mitattiin Korkeiden tuntipitoisuuksien syynä oli Stora Enson Sunilan tehtaalla meneillään olleet huoltotyöt, joiden aikana hajukaasuja jouduttiin ohjaamaan poikkeuksellisesti puhdistamon varoaltaaseen. Kotkansaarella korkein TRSpitoisuus oli 75 µgs/m 3, joka mitattiin Tavallista voimakkaammat hajupiikit liittyivät todennäköisesti Sunilan tehtaan vuosihuoltoseisokin aikaisiin alas- ja ylösajotilanteisiin. Kuvissa 21 on havainnollistettu tuulen suunnan vaikutusta mitattuihin TRS-pitoisuuksiin. Eniten hajutunteja kertyi Kotkansaaren mittausasemalla idänpuoleisilla tuulilla. Korkeimmat tuntipitoisuudet mitattiin kuitenkin koillisen puoleisilla tuulilla. Rauhalassa hajutunnit ajoittuivat laajemmalle tuulisektorille, kaakon ja lännen välille. TRS-pitoisuus (µgs/m 3 ) Kotkansaari TRS tuulensuunta (aste) TRS-pitoisuus (µgs/m 3 ) Rauhala TRS tuulensuunta (aste) Kuva 21. TRS-pitoisuudet tuulensuunnan mukaan Kotkansaarella ja Rauhalassa.

27 3 6.3 HENGITETTÄVÄT HIUKKASET (PM 1 ) JA PIENHIUKKASET (PM 2.5 ) PM 1 -pitoisuuksien ohje- ja raja-arvovertailu Hengitettävien hiukkasten vuosipitoisuudelle asetettu raja-arvo (4 µg/m 3 ) alittui kaikilla Kotkan mittausasemilla. PM 1 :n vuosikeskiarvo oli Rauhalan mittausasemalla 15 µg/m 3 ja Kotkansaarella 13 µg/m 3, sekä kattotason (13 m) että katutason (3 m) mittausasemalla. Saadut vuosikeskiarvot vastaavat muualla Suomessa samankokoisten kaupunkien taajama-alueilla saatuja keskiarvoja. Esimerkiksi Imatralla PM 1 -pitoisuuden vuosikeskiarvot vaihtelivat 6-17 µg/m 3 vuonna 214 /15/. Pääkaupunkiseudun mittausasemilla vuonna 213 vuosikeskiarvot vaihtelivat 11 µg/m 3 (Vartiokylä) 25 µg/m 3 (Helsinki, Mannerheimintie)/13/. Ilmatieteen laitoksen ylläpitämillä Etelä-Suomen taustamittausasemilla PM 1 :n vuosikeskiarvot ovat olleet luokkaa 1 12 µg/m 3. Vuonna 213 vuosikeskiarvo oli Virolahden taustamittausasemalla 1,6 µg/m 3 /17/. Pitoisuudet alittivat PM 1 :n vuorokausiohjearvon (7 µg/m 3 ). PM 1 :n vuorokausipitoisuus oli Kotkansaarella kattotasolla (13 m) enimmillään 8 %, Kotkansaarella katutasolla (3 m) 61 % ja Rauhalassa 84 % vuorokausiohjearvosta (kuva 22). PM 1 :n 2. korkein vrk-arvo (µg/m 3 ) Kotkansaari 13 m Kotkansaari 3 m Rauhala 3 m ohjearvo kuukausi Kuva 22. PM 1 :n pitoisuudet verrattuna vuorokausiohjearvoon. PM 1 -pitoisuuden vuorokausiraja-arvo (5 µg/m 3 ) ei myöskään ylittynyt millään mittausasemalla, sillä raja-arvotason ylitysten lukumäärä jäi alle sallitun, 35 ylitystä kalenterivuodessa. Raja-arvoon verrannollinen tunnusluku (36. suurin vuorokausiarvo) oli Rauhalassa 27 µg/m 3, Kotkansaarella (13 m) 23 µg/m 3 ja Kotkansaarella (3 m) 24 µg/m 3. Raja-arvotaso ylittyi Rauhalan mittausasemalla 5 päivänä ja Kotkansaaren kattotason (13 m) mittausasemalla 3 päivänä. Ylitykset ja niiden todennäköiset syyt on listattu taulukkoon 6.

28 31 Taulukko 6. Vuorokausiraja-arvotason 5 µg/m 3 ylittäneet PM 1 :n vuorokausipitoisuudet ylityspäivä PM 1 :n vuorokausikeskiarvo (µg/m 3 ) PM 1 :n korkein tuntikeskiarvo (µg/m 3 ) wd (aste) ws (m/s) todennäköinen syy Rauhala (3 m) NW - NE - 1 katupöly, muut lähipäästöt vaihteli - 2 katupöly vaihteli - 3 katupöly S - SW 1-5 moottoritietyömaan pöly? vaihteli - 1 lähipäästöt Kotkansaari (13 m) S - SE 3-6 lähialueen hienoaines E - SE 1-2 kaukokulkeuma E - SE - 4 kaukokulkeuma Kotkansaarella, Kustaankadun ja Kirkkokadun kulmauksessa olleella katutason (3 m) mittausasemalla PM 1 :n vuorokausiraja-arvotaso ei ylittynyt kertaakaan Pienhiukkaset (PM 2.5 ) Tulosten yhteenvetotaulukko on esitetty liitteessä 4 ja mittausjakson PM 2.5 -pitoisuuksien vuorokausi-keskiarvot on esitetty graafisesti liitteessä 5. Pienhiukkasten vuosipitoisuus oli 11 µg/m 3, joka oli selvästi pienempi kuin voimassa oleva vuosirajaarvo 25 µg/m 3. Se oli kuitenkin hivenen suurempi kuin Maailman Terveysjärjestön (WHO) suosituksenomainen vuosiohjearvo, 1 µg/m 3. PM 2.5 :n vuosipitoisuus oli myös alueen taustapitoisuutta ja esimerkiksi Imatran Teppanalasta saatua vuosikeskiarvoa suurempi. Ilmatieteen laitoksen Virolahden taustamittausasemalla pienhiukkasten vuosikeskiarvo oli noin 6 µg/m 3 vuonna 213 /18/. Vuonna 214 Imatran kaupunkialueella, Teppanalassa PM 2.5 :n vuosikeskiarvo oli 6 µg/m 3 /15/. PM 2.5 -pitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat Kotkansaaren (3 m) mittausasemalla 7-15 µg/m 3 (kuva 23). Korkeimmillaan pitoisuudet olivat maaliskuussa, jolloin hiukkaspitoisuuksia nostivat katupölyn lisäksi myös kaukokulkeumat ja paikalliset päästöt. Pienimmillään pitoisuudet olivat joulukuussa. Tulosten mukaan pienten hiukkasten osuus hengitettävistä hiukkasista oli huomattavan suuri, keskimäärin 8 %.

29 32 PM 1 :n ja PM 2.5 :n kk-keskiarvo (µg/m 3 ) Kotkansaari 3 m PM1 Kotkansaari 3 m PM kuukausi Kuva 23. PM 1 - ja PM 2.5 -pitoisuuden kuukausikeskiarvot Kotkansaaren katutason mittausasemalla vuonna 214. Pienhiukkasille ei ole asetettu vuorokausiohje- tai raja-arvoja Suomessa. WHO:n suosituksenomainen vuorokausiohjearvo, 25 µg/m 3, ylittyi Kotkansaarella, katutasossa 9 päivänä (taulukko 7). Taulukko 7. WHO:n vuorokausiohjearvon ylittäneet PM 2.5 :n vuorokausipitoisuudet ja korkeimmat tuntikeskiarvot. Suluissa PM 1 -pitoisuuden vuorokausikeskiarvot. ylityspäivä PM 2.5 :n vuorokausikeskiarvo (µg/m 3 ) PM 2.5 :n korkein tuntikeskiarvo (µg/m 3 ) wd (aste) ws (m/s) todennäköinen syy (44) 62 NE -2 inversio, paikalliset päästöt (41) 71 E 2-5 paikalliset päästöt E-SE -2 inversio, paikalliset päästöt, kaukokulkeuma (27) 47 SW 1-6 kaukokulkeuma (38) 5 NE -5 paikalliset päästöt NE, vaihteli -3 katupöly ja muut paikalliset päästöt (4) 48 E-SE 1-4 kaukokulkeuma (43) 65 E-SE 1-2 kaukokulkeuma (46) 5 E-SE -4 kaukokulkeuma Vuoden korkein pienhiukkasten vuorokausipitoisuus oli 39 µg/m 3 ja korkein tuntipitoisuus 76 µg/m 3. Molemmat ajoittuivat helmikuun 7. päivälle. Imatran Teppanalassa vuonna 214 korkein vuorokausipitoisuus oli 33 µg/m 3 ja korkein tuntipitoisuus 55 µg/m 3 /15/. Pääkaupunkiseudun mittausasemilla vuonna 213 suurin vuorokausipitoisuus oli 27 µg/m 3 ja tuntipitoisuus 21 µg/m 3 (Linnanmäen ilotulitus) /13/.

30 PM 1 -ja PM 2.5 -pitoisuuksien ajallinen vaihtelu PM 1 -pitoisuuksien kuukausikeskiarvot olivat vuonna 214 suunnilleen edellisvuoden tasolla (kuva 24). Korkeimmillaan hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat kaikilla mittausasemilla maaliskuussa. Myös pienhiukkasten pitoisuudet olivat tuolloin korkeimmillaan. Maaliskuussa oli lauhaa ja vähäsateista ja asfalttitiet olivat sulat ja tuulen auringon kuivattamat suuren osan ajasta. PM 1 :n pitoisuuksien keskiarvoja nosti tuolloin näkyvimmin katupöly. Pienimmät pitoisuudet mitattiin puolestaan joulukuussa, jolloin sää oli pitkään leuto, päivät pilvisiä ja tuulisia. Pienhiukkasten pitoisuudet olivat pienimmillään kesäkuussa, elokuussa ja joulukuussa. 3 Rauhala 3 m Kotkansaari 3 m PM1 Kotkansaari 13 m PM1 Kotkansaari 3 m PM2.5 PM 1 :n kk-keskiarvo (µg/m 3 ) kuukausi Kuva 24. PM 1 - ja PM 2.5 -pitoisuuden kuukausikeskiarvot vuonna 214. Hengitettävien hiukkasten vuorokausi- ja viikonpäivävaihtelu on esitetty kuvissa 25 ja 26. Rauhalassa pitoisuudet olivat hieman muita arkipäiviä korkeampia maanantaisin ja torstaisin, Kotkansaarella sekä katutasossa että kattotasolla maanantaisin. Pienimmät pitoisuudet mitattiin viikonloppuisin. Kotkansaarella katutason mittausasemalla iso osa hengitettävistä hiukkasista oli pienhiukkasia, mutta niiden päiväkohtainen pitoisuusvaihtelu oli melko pientä. Arkisin pienhiukkasten pitoisuudet olivat kuitenkin jonkin verran viikonloppuisin mitattuja pitoisuuksia suurempia. Rauhalassa PM 1 -pitoisuudet olivat korkeimmillaan arkiaamuisin klo 9 ja arki-iltaisin klo Kotkansaarella katutasolla pitoisuudet olivat korkeimmillaan arkisin klo 1-11 ja klo 14. Kotkansaarella kattotasolla pitoisuudet olivat korkeimmillaan vasta arki-iltaisin klo 2. Viikonloppuisin PM 1 - pitoisuudet olivat kaikilla mittausasemilla korkeimmillaan vasta ilta- tai yöaikaan. Viikonloppuvaihtelun syynä voi olla tuulen tyyntyminen, myöhäisiltoina vilkastunut liikenne, mahdollisesti myös asuinkiinteistöissä tapahtunut puun pienpoltto.

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli

Lisätiedot

Jakson toukokuu heinäkuu 2016 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman

Jakson toukokuu heinäkuu 2016 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman 1 Jakson toukokuu heinäkuu 216 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman lla laa ja: ympäristönsuojelusuunni elija Eija Värri, p. 44 72 484 Jaksolla toukokuu heinäkuu ilma oli Kotkan ja Haminan satama-alueen

Lisätiedot

ILMANLAATU JA ENERGIA 2019 RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA

ILMANLAATU JA ENERGIA 2019 RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA ILMANLAATU JA ENERGIA RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet Rauman Sinisaaressa tammi kesäkuussa RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Alkutalven lauha säätyyppi jatkui tammi- ja helmikuussakin. Tammikuun keskilämpötila

Lisätiedot

Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2016

Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2016 1 Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 216 Eija Värri Kotkan kaupunki, ympäristökeskus Kansikuva: Jari Pitkäkangas 2 3 ESIPUHE Kotkan ilmanlaatua on tarkkailtu vuodesta 1983 lähtien. Vuodesta 199 alkaen mittaukset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Kotkan ja Pyhtään ilmanlaadun vuosiraportti 2015

Kotkan ja Pyhtään ilmanlaadun vuosiraportti 2015 1 Kotkan ja Pyhtään ilmanlaadun vuosiraportti 215 Eija Värri Kotkan kaupunki, ympäristökeskus Kansikuva: Kotkan kaupunki/matkailupalvelu 2 3 ESIPUHE Kotkan seudulla ilmanlaatua on tarkkailtu vuodesta 1983

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: UPM Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 213 ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Touko- ja kesäkuu olivat molemmat ajankohtaan nähden selvästi koleampia. Touko-

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004 KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 04 Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 04 ILMANLAADUN SEURANTA KAJAANISSA Kajaanin ilmanlaadun seurannan toteuttavat Kajaanin

Lisätiedot

Kotkan ja Miehikkälän ilmanlaatu vuonna 2017

Kotkan ja Miehikkälän ilmanlaatu vuonna 2017 Kotkan ja Miehikkälän ilmanlaatu vuonna 217 https://ilmatieteenlaitos.fi/ilmanlaatu 2 3 ESIPUHE Tässä raportissa tarkastellaan Etelä-Kymenlaakson ilmanlaadun mittaustuloksia vuodelta 217. Mittaustuloksia

Lisätiedot

Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2012

Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2012 1 Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 212 Eija Värri Kotkan kaupunki, ympäristökeskus Kansikuva: Jari Pitkäkangas 2 3 ESIPUHE Kotkan seudulla ilmanlaatua on tarkkailtu vuodesta 1983 lähtien. Vuodesta 199

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Joulukuu oli varsin lauha talvikuukausi. Koska pakkasia oli varsin vähän, myös Ilmanlaatu

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Heinäkuu oli yleisilmeeltään kolea. Sademäärä Pohjois-Savossa oli ajankohtaan nähden varsin

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Kevään alku maaliskuussa oli sääolosuhteiltaan melko tavanomainen, mutta huhtikuussa

Lisätiedot

Kotkan Ympäristökeskuksen julkaisuja Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2013

Kotkan Ympäristökeskuksen julkaisuja Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2013 Kotkan Ympäristökeskuksen julkaisuja 1-214 Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 213 1 Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 213 Eija Värri Kotkan kaupunki, ympäristökeskus Kansikuva: Kotkan Matkailutoimisto 2 3

Lisätiedot

Kotkan ja Haminan ilmanlaatu vuonna 2018

Kotkan ja Haminan ilmanlaatu vuonna 2018 Kotkan ja Haminan ilmanlaatu vuonna 218 www.ilmatieteenlaitos/ilmanlaatu 2 3 ESIPUHE Kotkan ympäristöpalvelut on seurannut Kotkan ja sittemmin koko Etelä-Kymenlaakson ilmanlaatua yli 3 vuoden ajan ja vuodesta

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Elokuu oli Pohjois-Savossa sääolosuhteiltaan varsin tavanomainen. Kuopion ja Varkauden ilmanlaatu oli

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ huhtikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa tyydyttävä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvä vähintään 74 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella ilmanlaatu

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa hyvä Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa. Paraisilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvää vähintään 91 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella yleisin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta helmikuulta 2018

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta helmikuulta 2018 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 17 - helmikuulta 18 YHTEENVETO TULOKSISTA Kuopion, Varkauden ja Siilinjärven ilmanlaatu heikkeni selvästi lauhan loppusyksyn

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 3165/11.01.01/2013 77 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. (09) 816 24849 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa hyvä kaikilla muilla asemilla paitsi Paraisilla välttävä.

Lisätiedot

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli heinäkuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä kaikilla muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ toukokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä kaikilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla,

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ huhtikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Kaarinassa

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa tyydyttävä muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI 16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ toukokuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa tyydyttävä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Porin ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Tiivistelmä Mittausaineisto ja tulokset: Heidi Leppänen, Boliden Harjavalta Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lampinen, Porin kaupungin

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 PÄÄTE RVEYS JPP Kalibrointi Ky 2012 TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1000 t, hiukkaspäästöt

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2016... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa tyydyttävä muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2014 ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2011 TIIVISTELMÄ Vuonna 2009 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1035

Lisätiedot

Rakennustyömaiden pölymittaukset Kalasatamassa Tommi Wallenius

Rakennustyömaiden pölymittaukset Kalasatamassa Tommi Wallenius Rakennustyömaiden pölymittaukset Kalasatamassa 7.3.2019 Tommi Wallenius Mittauksen tarkoitus Kalasataman alueella on paljon työmaarakentamista. Tarkoituksena selvittää rakennustyömaissa aiheutuneiden päästöjen

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maalikuu Neljännesvuosiraportti 1/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 1 Imatran ilmanlaatuindeksi vuonna 1 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2009 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016

Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016 Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus tammikuussa oli ssa, ssa, Turun Orikedolla ja Paraisilla hyvä. ssa tavallisin laatuluokitus

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Jyväskylän ilmantarkkailun vuosiraportti 2016 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 1 2 JYVÄSKYLÄN ILMANLAADUN

Lisätiedot

lokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

lokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ lokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus lokakuussa oli Turun Kauppatorilla tyydyttävä ja kaikilla muilla mittausasemilla hyvä. Orikedon

Lisätiedot

Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2017

Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2017 Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2017 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa tyydyttävä tai välttävä ja muilla asemilla tyydyttävä lukuun ottamatta

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

tammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

tammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus tammikuussa oli kaikilla asemilla hyvä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan ksi ssa ja välttäväksi

Lisätiedot

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli ssa ja Paraisilla hyvä, ssa hyvä tai tyydyttävä ja muilla mittausasemilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa Turun Kauppatorilla, Raisiossa sekä Paraisilla tyydyttävä

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2011

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 11 Mansikkalan ilmanlaatuindeksi vuonna 11 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus syyskuussa oli kaikilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan erittäin

Lisätiedot

heinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

heinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ heinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus heinäkuussa oli ssa hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2013 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristöpalvelut Katja Sippola 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2013 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 4/29 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu 2 ESIPUHE Tampereen ilmanlaadun tarkkailu vuonna 29 on järjestetty

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015

Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015 Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015 Imatran kaupunki 2016 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä. Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi 2014 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Lisätiedot

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2011 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2011 ilmanlaadun tarkkailun Pietarsaaren kaupungissa sekä

Lisätiedot

Liite 2. Lappeenrannan

Liite 2. Lappeenrannan Liite 2 Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista 27 211 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11..12.2122 2(15) Taulukko 1: Lappeenrannan ilmanlaadun mittauspisteet ja mitatut ilman

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 1 / 1 2682/2016 11.01.01 72 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2011 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2010 ilmanlaadun

Lisätiedot

YHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI

YHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI Valkeakosken kaupunki Ympäristönsuojelu PL 2 (Sääksmäentie 2) 3761 VALKEAKOSKI YHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI HEINÄ-SYYSKUU 215 2 Yhteenveto ilmanlaadusta neljännesvuosijaksolla heinä-syyskuu: Valkeakosken kaupungin

Lisätiedot

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 21 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala, Lahden seudun

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2017 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 84. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 84. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 21.08.2014 Sivu 1 / 1 3088/11.01.01/2014 84 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Kaivokselan ilmanlaatuarvio HSY

Kaivokselan ilmanlaatuarvio HSY Kaivokselan ilmanlaatuarvio HSY 7.11.2016 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun

Lisätiedot

Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2018

Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2018 Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2018 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot