Keskeisiä lukuja lääkkeiden myynnistä ja lääkekorvauksista vuonna Key figures for medicine sales and their reimbursement in 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keskeisiä lukuja lääkkeiden myynnistä ja lääkekorvauksista vuonna 2007. Key figures for medicine sales and their reimbursement in 2007"

Transkriptio

1

2 Keskeisiä lukuja lääkkeiden myynnistä ja lääkekorvauksista vuonna 2007 Muutos vuodesta 2006 Lääkkeiden kokonaismyynti milj. 5,9 % avohoidon reseptilääkkeiden myynti (verollisin vähittäismyyntihinnoin) milj. 4,2 % avohoidon itsehoitolääkkeiden myynti (verollisin vähittäismyyntihinnoin) 275 milj. 15,5 % sairaalamyynti (tukkuohjehinnoin) 408 milj. 7,5 % Lääkkeistä maksetut korvaukset milj. 3,8 % peruskorvaukset 369 milj. 0,6 % erityiskorvaukset 662 milj. 6,8 % lisäkorvaukset 111 milj. -2,3 % Key figures for medicine sales and their reimbursement in 2007 Change from 2006 Total sales of pharmaceuticals EUR 2,500 million 5.9% prescription medicines in outpatient care (at pharmacy prices with VAT) EUR 1,817 million 4.2% OTC medicines in outpatient care (at pharmacy prices with VAT) EUR 275 million 15.5% sales to hospitals (at wholesale prices) EUR 408 million 7.5% Reimbursement of medicine costs EUR 1,142 million 3.8% Basic Refunds EUR 369 million 0.6% Special Refunds EUR 662 million 6.8% Additional Refunds EUR 111 million -2.3%

3 SUOMEN LÄÄKETILASTO FINNISH STATISTICS ON MEDICINES 2007 Lääkelaitos ja Kansaneläkelaitos National Agency for Medicines and Social Insurance Institution Helsinki 2008

4 LÄÄKELAITOS NATIONAL AGENCY FOR MEDICINES KANSANELÄKELAITOS SOCIAL INSURANCE INSTITUTION Lääketurvaosasto Department of Safety and Drug Information Tutkimusosasto Research Department Mannerheimintie 103b Nordenskiöldinkatu 12 P.O. Box 55 P.O. Box 450 FI Helsinki FI Helsinki Finland Finland Puh. (09) Puh Tel Tel Telekopio (09) Telekopio Fax Fax ISSN Kansi / Cover: Kari Piippo Edita Prima Oy Helsinki 2008

5 SISÄLLYS Kuvaluettelo... 7 Esipuhe Suomen lääketilasto -julkaisun toimittaminen Suomen lääketilaston käsitteet ja aineistot Leena Saastamoinen, Jaana Martikainen, Tinna Voipio, Pirkko Paakkari: Lääkevuosi TIETOJA SUOMESTA JA SUOMEN TERVEYDENHUOLLOSTA LÄÄKEHUOLTO JA -VALVONTA Lääkevalmisteiden myyntilupamenettely Rekisteröimättömien lääkevalmisteiden erityisluvat Haittavaikutusilmoitukset Kliiniset lääketutkimukset Lääkemyynnin jakautuminen Itsehoitolääkkeet Apteekit ja sairaala-apteekit SAIRAUSVAKUUTUS JA LÄÄKEKORVAUKSET Lääkekorvausjärjestelmä ja lääkkeiden hinnan hyväksyminen Jaana Kruuti, Jaana Harsia-Alatalo: Lääkekorvausjärjestelmä ja -korvausmenot vuonna Ulla Kurkijärvi: Lääkkeiden hintalautakunta, korvattavat lääkkeet ja kohtuullinen tukkuhinta Lääkekorvaukset ja -kustannukset vuosina Lääkekorvaukset ja -kustannukset väestöryhmittäin Lääkekorvaukset ja -kustannukset lääkeryhmittäin Lääkekorvaukset ja -kustannukset erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavissa sairauksissa Rajoitetusti peruskorvattavat lääkkeet Kliiniset ravintovalmisteet Lääkekorvaukset ja -kustannukset lääkäreittäin Lääkevaihto

6 4. KULUTUSLUVUT LÄÄKERYHMITTÄIN Hakemisto Kulutustilastoinnissa käytetyt aineistot ja menetelmät Käytetyt lyhenteet ja symbolit A Ruuansulatuselinten sairauksien ja aineenvaihduntasairauksien lääkkeet B Veritautien lääkkeet C Sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet D Ihotautilääkkeet G Sukupuoli- ja virtsaelinten sairauksien lääkkeet, sukupuolihormonit H Systeemisesti käytettävät hormonivalmisteet, lukuun ottamatta sukupuolihormoneja ja insuliineja J Systeemisesti vaikuttavat infektiolääkkeet L Syöpälääkkeet ja immuunivasteen muuntajat M Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien lääkkeet N Hermostoon vaikuttavat lääkkeet P Loisten ja hyönteisten häätöön tarkoitetut valmisteet R Hengityselinten sairauksien lääkkeet S Silmä- ja korvatautien lääkkeet V Muut Itsehoitolääkkeiden apteekkimyynti Nikotiinikorvaushoito Kuvat LIITTEET Liite voimaan tulleet ATC-luokituksen muutokset Liite voimaan tulleet määriteltyjen vuorokausiannosten (DDD) muutokset Liite 3 Osoitteita Liite 4 Valuuttakursseja Liite 5 Rahanarvon muuntokertoimet vuoden 2007 rahaksi HAKEMISTO

7 CONTENTS List of figures... 9 Foreword Publication of the Finnish Statistics on Medicines Glossary and material used to compile the Finnish Statistics on Medicines Leena Saastamoinen, Jaana Martikainen, Tinna Voipio, Pirkko Paakkari: Medicines in FACTS ON FINLAND AND THE FINNISH HEALTH CARE SYSTEM DRUG CONTROL AND PHARMACEUTICAL SERVICES Marketing authorisation Special licences for non-registered medicinal products Adverse drug reactions Clinical drug trials Distribution of medicine sales Medicinal products not subject to a medical prescription (over the counter drugs) Pharmacies and hospital pharmacies NATIONAL HEALTH INSURANCE AND REIMBURSEMENT OF MEDICINE EXPENSES Medicine reimbursement system and approval of medicine prices Jaana Kruuti, Jaana Harsia-Alatalo: Medicine reimbursement system and reimbursement expenditure in Ulla Kurkijärvi: Pharmaceuticals Pricing Board, reimbursable medicines and reasonable wholesale prices Medicine costs and their reimbursement in Medicine costs and their reimbursement according to population group Medicine costs and their reimbursement according to medicine group Medicine costs and their reimbursement in diseases entitling patients to Special Refund Medicinal Products Eligible for Restricted Basic Refund Clinical nutritional preparations Medicine costs and their reimbursement according to the prescribing doctor Generic substitution

8 4. SALES STATISTICS Contents Materials and methods used in the drug consumption statistics Abbreviations and symbols A Alimentary tract and metabolism B Blood and blood forming organs C Cardiovascular system D Dermatologicals G Genito urinary system and sex hormones H Systemic hormonal preparations, excl. sex hormones and insulins J Antiinfectives for systemic use L Antineoplastic and immunomodulating agents M Musculo-skeletal system N Nervous system P Antiparasitic products, insecticides and repellents R Respiratory system S Sensory organs V Various OTC medicines in outpatient care Nicotine replacement therapy Figures APPENDICES Appendix 1 Alterations to ATC classification, valid as of January Appendix 2 Alterations to defined daily doses (DDD), valid as of January Appendix 3 Addresses Appendix 4 Exchange rates on 31 December Appendix 5 Deflators for converting expenditure items to 2007 money, INDEX

9 KUVALUETTELO TIETOJA SUOMESTA JA SUOMEN TERVEYDENHUOLLOSTA Suomen väestö iän mukaan vuoden 2007 lopussa (kuva 1.1) Yliopistollisten sairaaloiden vastuualueet ja sairaanhoitopiirit vuonna 2007 (kuva 1.2) Terveydenhuollon kokonaismenojen rakenne vuosina (kuva 1.3) Terveydenhuollon kokonaismenojen rakenne vuonna 2006 (kuva 1.4) LÄÄKEHUOLTO JA -VALVONTA Rekisteröimättömien lääkevalmisteiden erityislupapäätösten määrä vuosina (kuva 2.1) Ilmoitukset kliinisistä lääketutkimuksista vaiheittain vuosina (kuva 2.2) Lääkemyynnin jakautuminen apteekki- ja sairaalamyyntiin ATC-luokittain vuonna 2007 (kuva 2.3) Avohoidon lääkekustannusten jakautuminen lääkkeen korvausluokan mukaan vuonna 2007 (kuva 2.4) SAIRAUSVAKUUTUS JA LÄÄKEKORVAUKSET Lääkekorvaukset korvausluokittain vuosina (kuva 3.1) Erityiskorvattujen lääkkeiden kustannukset sairauksittain vuonna 2007 (kuva 3.2) Lääkärit määräämiensä korvattujen lääkkeiden kokonaiskustannusten mukaan vuonna 2007 (kuva 3.3) Lääkärit määräämiensä korvattujen reseptien määrän mukaan vuonna 2007 (kuva 3.4) KULUTUSLUVUT LÄÄKERYHMITTÄIN Liikahappoisuuden hoitoon tarkoitettujen valmisteiden kulutus vuosina (kuva 4.1) Liikahappoisuuden hoitoon tarkoitettujen valmisteiden (A02) kulutus sairaanhoitopiireittäin vuonna 2007 (kuva 4.2) Diabeteslääkkeiden kulutus avohoidossa vuosina (kuva 4.3) Oraalisten diabeteslääkkeiden (A10B) kulutus sairaanhoitopiireittäin vuonna 2007 (kuva 4.4) Yleisimpien verenpainelääkkeiden kulutus vuosina (kuva 4.5) Beetasalpaajien kulutus vuosina (kuva 4.6) Reniini-angiotensiinijärjestelmään vaikuttavien lääkeaineiden kulutus vuosina (kuva 4.7)

10 8 8 Reniini-angiotensiinijärjestelmään vaikuttavien lääkeaineiden (C09) kulutus sairaanhoitopiireittäin vuonna 2007 (kuva 4.8) Statiinien kulutus vuosina (kuva 4.9) Kolesterolilääkkeiden (C10) kulutus sairaanhoitopiireittäin vuonna 2007 (kuva 4.10) Systeemisten ehkäisyvalmisteiden kulutus vuosina (kuva 4.11) Systeemisten ehkäisyvalmisteiden (G03A) kulutus sairaanhoitopiireittäin vuonna 2007, vuotiaat naiset (kuva 4.12) Hormonikorvaushoitolääkkeiden (G03C, G03F) kulutus sairaanhoitopiireittäin vuonna 2007, yli 45-vuotiaat naiset (kuva 4.13) Yleisimpien systeemisten bakteerilääkkeiden kulutus vuosina (kuva 4.14) Kefalosporiinien kulutus avohoidossa vuosina (kuva 4.15) Makrolidien kulutus avohoidossa vuosina (kuva 4.16) Fluorokinolonien kulutus vuosina (kuva 4.17) Fluorokinolonien (J01MA) kulutus avohoidossa sairaanhoitopiireittäin vuonna 2007 (kuva 4.18) Tulehduskipulääkkeiden (M01A) kulutus vuosina (kuva 4.19) Yleisimpien kipulääkkeiden kulutus vuosina (kuva 4.20) Yleisimpien kipulääkkeiden itsehoitovalmisteiden kulutus vuosina (kuva 4.21) Opioidien kulutus vuosina (kuva 4.22) Opioidien (N02A) kulutus laitoshoidossa sairaanhoitopiireittäin vuonna 2007 (kuva 4.23) Yleisimpien unilääkkeiden kulutus vuosina (kuva 4.24) Unilääkkeiden (N05C) kulutus avohoidossa sairaanhoitopiireittäin vuonna 2007 (kuva 4.25) Masennuslääkkeiden kulutus vuosina (kuva 4.26) Yleisimpien masennuslääkkeiden kulutus vuosina (kuva 4.27) Masennuslääkkeiden (N06A) kulutus avohoidossa sairaanhoitopiireittäin vuonna 2007 (kuva 4.28) Systeemisesti käytettävien obstruktiivisten hengitystiesairauksien lääkkeiden kulutus vuosina (kuva 4.29) Inhaloitavien obstruktiivisten hengitystiesairauksien lääkkeiden kulutus vuosina (kuva 4.30) Obstruktiivisten hengitystiesairauksien lääkkeiden (R03) kulutus sairaanhoitopiireittäin vuonna 2007 (kuva 4.31)

11 LIST OF FIGURES FACTS ON FINLAND AND THE FINNISH HEALTH CARE SYSTEM Age structure of the Finnish population at the end of 2007 (figure 1.1) University hospital regions and hospital districts in 2007 (figure 1.2) Health care costs in Finland in , in 2006 prices (figure 1.3) Structure of total health care costs in 2006 (figure 1.4) DRUG CONTROL AND PHARMACEUTICAL SERVICES Number of applications processed for non-registered medicinal products in (figure 2.1) Notifications of clinical drug trials according to phase in (figure 2.2) Distribution of medicine sales between pharmacies and hospitals according to the ATC code, at wholesale prices, in 2007 (figure 2.3) Distribution of medicine costs in outpatient care according to Refund Category of the medicine in 2007 (figure 2.4) NATIONAL HEALTH INSURANCE AND REIMBURSEMENT OF MEDICINE EXPENSES Reimbursement of medicine costs in according to Refund Category (figure 3.1) Cost of medicines reimbursed under the Special Refund Categories in 2007 according to disease (figure 3.2) Doctors according to the total cost of reimbursed medicines prescribed by them, in 2007 (figure 3.3) Doctors according to the total number of reimbursed prescriptions prescribed by them, in 2007 (figure 3.4) SALES STATISTICS Consumption of drugs for acid related disorders in (figure 4.1) Consumption of drugs for acid related disorders (A02) by hospital district in 2007 (figure 4.2) Consumption of antidiabetics in outpatient care in (figure 4.3) Consumption of oral antidiabetics (A10B) by hospital district in 2007 (figure 4.4) Consumption of most common antihypertensives in (figure 4.5) Consumption of beta blocking agents in (figure 4.6) Consumption of agents acting on renin-angiotensin system in (figure 4.7) Consumption of agents acting on renin-angiotensin system (C09) by hospital district in 2007 (figure 4.8)

12 10 10 Consumption of statins in (figure 4.9) Consumption of cholesterol reducers (C10) by hospital district in 2007 (figure 4.10) Consumption of systemic contraceptives in (figure 4.11) Consumption of systemic contraceptives (G03A) per women aged by hospital district in 2007 (figure 4.12) Consumption of hormone replacement therapy drugs (G03C, G03F) among women aged over 45 by hospital district in 2007 (figure 4.13) Consumption of most common antibacterials in (figure 4.14) Consumption of cephalosporins in outpatient care in (figure 4.15) Consumption of macrolides in outpatient care in (figure 4.16) Consumption of fluoroquinolones in (figure 4.17) Consumption of fluoroquinolones (J01MA) in outpatient care by hospital district in 2007 (figure 4.18) Consumption of antiinflammatory analgesics (M01A) in (figure 4.19) Consumption of most common analgesics in (figure 4.20) Consumption of most common OTC analgesics in (figure 4.21) Consumption of opioids in (figure 4.22) Consumption of opioids (N02A) in inpatient care by hospital district in 2007 (figure 4.23) Consumption of most common hypnotics in (figure 4.24) Consumption of hypnotics (N05C) in outpatient care by hospital district in 2007 (figure 4.25) Consumption of antidepressants in (figure 4.26) Consumption of most common antidepressants in (figure 4.27) Consumption of antidepressants (N06A) in outpatient care by hospital district in 2007 (figure 4.28) Consumption of drugs for obstructive airway diseases for systemic use in (figure 4.29) Consumption of inhaled drugs for obstructive airway diseases in (figure 4.30) Consumption of drugs for obstructive airway diseases (R03) by hospital district in 2007 (figure 4.31)

13 ESIPUHE Lääkkeitä myytiin vuonna 2007 noin 2,5 miljardilla eurolla. Kustannukset ovat kasvaneet edellisvuodesta 5,9 prosenttia. Luku antaa viitteitä siitä, että lääkevaihdolla on pysyvää kustannuskehitystä alentavaa vaikutusta; ennen sen käyttöönottoa myynti kasvoi vuosittain noin kymmenen prosenttia. Lääkekustannusten jakauma ei muuttunut mainittavasti edellisvuosista. Suurin osa kustannuksista, 73 %, syntyi avohoidon reseptilääkkeistä, kun avohoidon itsehoitolääkkeiden osuus oli 11 % ja sairaalalääkkeiden 16 %. Lääkevaihdon erilainen merkitys eri lääkeryhmille on selvä: kustannuksiltaan suurimmista lääkeryhmistä hermostoon vaikuttavien lääkkeiden myynti kasvoi 10 % ja syöpälääkkeiden ja immuunivasteen muuntajien 17 %, kun taas sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeistä aiheutuvat kustannukset vähenivät samaan aikaan 3 %, vaikka niiden käyttö lisääntyi 9 %. Suomen lääketilasto tarjoaa Lääkelaitoksen ja Kelan keräämiä tietoja artikkeleiksi, taulukoiksi ja kuviksi jalostettuna nyt jo 21. kertaa. Toivomme, että julkaisusta on edelleen hyötyä lääkekulutuksen ja kustannusten muutosten seurannassa ja arvioinnissa. Tietoja lääkkeiden kulutuksesta, kustannuksista ja korvauksista on saatavissa myös Lääkelaitoksen ja Kelan Internet-sivuilta ( kulutustiedot, Hannes Wahlroos Ylijohtaja, professori Lääkelaitos Jorma Huuhtanen Pääjohtaja Kansaneläkelaitos

14 FOREWORD In 2007, medicines were sold in Finland to the value of approximately EUR 2.5 billion, which is an increase of 5.9% from the previous year. This figure is indicative of the fact that generic substitution continues to hold down the growth of medicine costs; before the introduction of generic substitution annual growth used to be about 10%. The distribution of medicine costs did not show great variation from previous years. The majority of medicine costs, i.e. 73%, was attributable to prescription-only medicines used in outpatient care whereas over-the-counter (OTC) medicines used in outpatient care accounted for 11% and medicines used in inpatient care for 16%. Generic substitution clearly affects the drug groups in different ways: of the most costly groups, the sales of drugs acting on the central nervous system increased by 10% and that of antineoplastic and immunomodulating agents by 17% whereas the costs generated by cardiovascular drugs decreased at the same time by 3% even though their consumption increased by 9%. This 21 st edition of Finnish Statistics on Medicines offers data, collected by the National Agency for Medicines and the Social Insurance Institution (Kela), expressed in articles, tables and figures. We hope that the publication remains useful for the purposes of both monitoring and assessing the changes in drug consumption and associated costs. Information about the consumption, cost and reimbursement of medicines is also available on the internet pages of the National Agency for Medicines and Kela ( Hannes Wahlroos Director General, Professor National Agency for Medicines Jorma Huuhtanen Director General Social Insurance Institution

15 13 SUOMEN LÄÄKETILASTO -JULKAISUN TOIMITTAMINEN Suomen lääketilasto -julkaisua toimittavat yhteistyössä Lääkelaitos ja Kansaneläkelaitos (Kela). Vuonna 2008 toimituskunnassa ovat työskennelleet Lääkelaitoksesta ylilääkäri Pirkko Paakkari ja tutkija Tinna Voipio ja Kelasta erikoistutkija Jaana Martikainen, pääsuunnittelija Raija Pajunen ja erikoistutkija Leena Saastamoinen. Kelassa julkaisun koostamiseen ovat osallistuneet myös useat toimituskunnan ulkopuoliset henkilöt: Airi Salminen on vastannut sairausvakuutustietojen koneellisesta tuottamisesta, Hilkka Ruuska niiden taulukkomuotoon muuntamisesta, tekstinkäsittelystä ja julkaisun painokuntoon saattamisesta, Leila Rantanen kuvien tuottamisesta ja Tarja Hyvärinen suomen kielen tarkistuksesta. Englanninkieliset artikkelit on kääntänyt Maarit Green. PUBLICATION OF THE FINNISH STATISTICS ON MEDICINES Finnish Statistics on Medicines is published jointly by the National Agency for Medicines (NAM) and the Social Insurance Institution (Kela). The members of the editorial staff are: Jaana Martikainen, Kela Pirkko Paakkari, NAM Raija Pajunen, Kela Leena Saastamoinen, Kela Tinna Voipio, NAM

16 14 TILASTOJEN KÄSITTEET JA AINEISTOT 14 GLOSSARY AND MATERIAL USED TO COMPILE THE STATISTICS SUOMEN LÄÄKETILASTON KÄSITTEET JA AINEISTOT Lääkekorvaukset Erityiskorvaus: Eräissä vaikeissa ja pitkäaikaisissa sairauksissa lääkehoidon kustannukset korvataan peruskorvausta paremmin. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavat sairaudet on jaettu alempaan ja ylempään erityiskorvausluokkaan. Alemmassa erityiskorvausluokassa korvaus on 72 % lääkkeen kustannuksista. Ylemmässä erityiskorvausluokassa potilas maksaa lääkekohtaisen kolmen euron omavastuun, ja jäljelle jäävästä kustannuksesta korvataan 100 %. Saadakseen lääkkeensä erityiskorvattuna potilaan on osoitettava lääkehoidon tarve lääkärinlausunnolla. Lisäkorvaus: Jos potilaan maksettaviksi jääneiden, korvausten piiriin kuuluvien lääkkeiden omavastuut ylittävät kalenterivuodessa tietyn euromäärän (627,47 euroa vuonna 2007 ja 643,14 euroa vuonna 2008), on potilas oikeutettu lisäkorvaukseen kyseisen vuoden loppuun asti. Tällöin potilas maksaa kustakin ostamastaan korvattavasta lääkkeestä 1,50 euron kiinteän omavastuun, ja ylittävä osa korvataan kokonaan. Lääke: Aine tai valmiste, jonka tarkoituksena on parantaa, lievittää tai ehkäistä sairautta tai sen oireita tai jota käytetään terveydentilan tai sairauden syyn selvittämiseen. Lääkekorvaus, korvaus: Lääkekorvauksella tarkoitetaan sairausvakuutuksen korvaamaa osuutta lääkkeen kustannuksesta. Sairausvakuutus maksaa korvausta lääkärin sairauden hoitoon määräämistä reseptilääkkeistä, joille on vahvistettu korvattavuus ja kohtuullinen tukkuhinta. Myös osa reseptillä määrätyistä itsehoitolääkkeistä kuuluu korvauksen piiriin. Lääkkeiden lisäksi korvataan eräiden vaikeiden sairauksien hoidossa käytettävät kliiniset ravintovalmisteet sekä pitkäaikaisen ihotaudin hoitoon käytettävät perusvoiteet. Lääkekustannus, kustannus: Kustannus tarkoittaa lääkkeen kokonaiskustannusta ennen sairausvakuutuskorvauksen vähentämistä. Lääkevalmiste: Lääkevalmisteella tarkoitetaan sellaista lääkettä, joka luovutetaan käyttäjälle valmistajan myyntipakkauksessa. Lääkevalmiste voi sisältää yhtä tai useampaa lääkeainetta. Omavastuu: Omavastuulla tarkoitetaan potilaan maksettavaksi jäävää osuutta lääkkeen kustannuksesta. Ostokerta: Ostokerta sisältää yhdelle henkilölle samalla kertaa apteekista ostetut lääkkeet, kliiniset ravintovalmisteet tai perusvoiteet. Peruskorvaus: Sairausvakuutus korvaa 42 % peruskorvattavien lääkkeiden kustannuksista. Rajoitetusti peruskorvattavat lääkkeet, rajoitetusti erityiskorvattavat lääkkeet: Eräiden kalliiden lääkkeiden perus- tai erityiskorvausoikeutta on rajoitettu. Näitä kalliita mutta hoidon kannalta merkittäviä lääkkeitä korvataan erikseen määritellyissä käyttöaiheissa, joissa korvattavuus on lääketieteellisesti perusteltua. Korvauksen peruste osoitetaan lääkärinlausunnolla tai tietyissä tapauksissa lääkärin reseptilomakkeeseen tekemällä merkinnällä.

17 TILASTOJEN KÄSITTEET JA AINEISTOT 15 GLOSSARY AND MATERIAL USED TO COMPILE THE STATISTICS 15 Resepti: Resepti eli lääkemääräys on lääkärin tai hammaslääkärin määräys lääkevalmisteen toimittamiseksi apteekista potilaalle. Tämän julkaisun tilastoissa reseptillä kuitenkin tarkoitetaan apteekin yhdellä kerralla toimittamaa yhtä lääkevalmistetta sisältävää lääke-erää. Tämän määritelmän mukaan esimerkiksi vuodeksi annettu lääkemääräys tuottaa useita reseptejä, koska potilaat hakevat lääkkeensä apteekista yleensä korkeintaan kolmen kuukauden tarvetta vastaavina erinä. Työpaikkakassat: Työpaikkakassoilla tarkoitetaan vakuutuskassalain mukaisia vakuutuskassoja, joilla on oikeus toimia sairausvakuutuskorvauksien ja etuuksien antajina jäsenilleen. Työpaikkakassojen kautta korvatut lääkkeet ovat kirjautuneet Kelan reseptitiedostoon vuoden 2007 alusta alkaen. Myyntiluvat Erityislupa: Lääkelaitos voi erityisistä sairaanhoidollisista syistä yksittäistapauksessa myöntää luvan luovuttaa kulutukseen sellaisen lääkevalmisteen, jolla ei ole myyntilupaa. Avohoitoon lupa myönnetään potilaskohtaisena. Sairaanhoitolaitoksille lupa myönnetään laitoskohtaisena, jolloin yhtä lupaa kohden voi olla useita lääkkeen käyttäjiä. Erityislupa on voimassa vuoden myöntämispäivämäärästä. Hajautettu menettely: Myyntilupamenettely, jossa lääkevalmisteelle, jolla ei ole myyntilupaa missään EU:n jäsenvaltiossa, haetaan myyntilupaa useaan EU-jäsenmaahan samanaikaisesti. Yksi maista toimii ns. viitejäsenvaltiona, jonka arviolausunnon perusteella myyntiluvasta päätetään. Myös muut maat, joihin myyntilupaa haetaan, osallistuvat hakemuksen arviointiin. Kansallinen menettely: Myyntilupamenettely, jossa lääkevalmisteelle, jolla ei ole myyntilupaa missään EU:n jäsenvaltiossa, haetaan myyntilupaa yhteen EU-jäsenmaahan. Tällöin hakemus käsitellään ko. maassa kansallisesti. Kansallisesti hyväksytyn valmisteen myyntiluvan laajentaminen eli uuden vahvuuden tai lääkemuodon lupa voidaan myös käsitellä kansallisesti. Keskitetty menettely: Myyntilupamenettely, jossa lääkevalmisteelle haetaan myyntilupaa koko EU:n alueelle. Myyntilupahakemus arvioidaan Euroopan lääkeviraston (EMEA) lääkevalmiste- tai eläinlääkevalmistekomiteassa, joissa on jäsen jokaisesta jäsenvaltiosta. Keskitetty menettely on pakollinen uusille bioteknologisille lääkkeille ja muille innovatiivisille lääkevalmisteille eli uusille vaikuttaville aineille. Käsittelymaksu: Myyntiluvan hakija maksaa lääkevalmisteen myyntilupahakemuksen käsittelemisestä käsittelymaksun. Maksun suuruus määräytyy käsiteltävän asian perusteella. Myyntilupa: Uusi lääkevalmiste voidaan myydä tai luovuttaa kulutukseen vasta, kun Lääkelaitos tai Euroopan komissio on myöntänyt sille myyntiluvan. Tunnustamismenettely: Lääkkeen myyntilupamenettely, jossa käytetään hyväksi yhden EU:n jäsenvaltion tai Norjan tai Islannin lääkevalmisteelle myöntämää myyntilupaa. Jäsenvaltiota, jonka arviolausunnon perusteella myyntilupa myönnetään, kutsutaan

18 16 TILASTOJEN KÄSITTEET JA AINEISTOT 16 GLOSSARY AND MATERIAL USED TO COMPILE THE STATISTICS viitejäsenvaltioksi ja luvan tunnustavia, arviointityöhön osallistuvia jäsenvaltioita osallistuviksi jäsenvaltioiksi. Vuosimaksu: Myyntiluvan haltija maksaa jokaiselta lääkevalmisteen myyntiluvan myöntämisvuoden jälkeiseltä lupavuodelta vuosimaksun. Aineistot Alue: Kaikissa tilastoissa henkilön asuinkuntana on vuoden lopun asuinkunta, mistä myös muut aluetasot on summattu. Erityiskorvausoikeuksien tiedosto: Kelan erityiskorvausoikeuksien tiedosto sisältää tiedot potilaille myönnetyistä lääkkeiden erityiskorvausoikeuksista. Tiedostossa on tietoja potilaasta ja erityiskorvaukseen oikeuttavasta sairaudesta. Erityiskorvaukseen oikeutettujen henkilöiden lukumäärä taulukoissa perustuu tähän tiedostoon. Lukumäärä on tilastointivuoden lopussa erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen henkilöiden kokonaismäärä riippumatta siitä, ovatko he käyttäneet oikeuttaan. Lääkemyyntirekisteri: Sivulta 161 alkavat taulukot perustuvat Lääkelaitoksen lääkemyyntirekisteriin. Ks. lääkekulutustilastoinnissa käytetyt aineistot ja menetelmät s Reseptitiedosto: Kelan reseptitiedosto sisältää tiedot apteekeissa korvatuista lääkeostoista ja työpaikkakassojen kautta korvatuista lääkeostoista. Vuonna 2007 tiedosto sisälsi 99 % kaikista korvatuista resepteistä. Reseptitiedosto sisältää reseptilomakkeessa olevat tiedot potilaasta, lääkkeestä ja lääkäristä sekä tiedot lääkkeen kustannuksista ja korvauksista. Taulukot sekä kuvat perustuvat reseptitiedostoon. Sairausvakuutuskorvausten tilastointitiedosto: Kelan sairausvakuutuskorvausten tilastointitiedosto sisältää tiedot kaikista vuoden aikana maksetuista sairausvakuutuskorvauksista. Lääkkeistä tiedostossa on korvausten euromäärien lisäksi lääkekustannusten euromäärät ennen korvauksen vähentämistä sekä ostokertojen ja reseptien lukumäärät. Tiedosto sisältää tiedot kaikista korvatuista lääkeostoista ja on niiltä osin reseptitiedostoa kattavampi. Taulukot 3.1 ja sekä kuva 3.1 perustuvat vakuutettukohtaiseen sairausvakuutuskorvausten tilastointitiedostoon.

19 TILASTOJEN KÄSITTEET JA AINEISTOT 17 GLOSSARY AND MATERIAL USED TO COMPILE THE STATISTICS 17 GLOSSARY AND MATERIAL USED TO COMPILE THE FINNISH STATISTICS ON MEDICINES Reimbursement Additional Refund: If a patient s personal payments for the non-reimbursed part of his/her medicines exceed a certain limit during a calendar year (EUR in 2007 and EUR in 2008), the patient becomes eligible for Additional Refund payments until the end of that particular calendar year. In such a case the patient pays a fixed non-reimbursable sum of EUR 1.50 for each purchased medicine, and all costs exceeding that sum are reimbursed in full. Basic Refund: The National Health Insurance Scheme reimburses 42% of the cost of medicines in the Basic Refund Category. Medicinal product: The term refers to a medicine released for consumption in the manufacturer's package. A medicinal product may contain one or more chemical entities. Medicinal Products Eligible for Restricted Basic Refund / Medicinal Products Eligible for Restricted Special Refund: Certain restrictions apply to the Basic and Special Refunds available for a number of particularly expensive medicines. These costly but clinically valuable drugs are reimbursed only when used to treat specified medical conditions where reimbursement is considered medically justifiable. To qualify the patient must provide a doctor s certificate. In certain cases, an addendum to the prescription sheet will suffice. Medicine: A substance or preparation the purpose of which is to treat, alleviate or prevent disease or its symptoms or which is used in the diagnosis of an illness or disease. Medicine cost / Cost: The total cost of a medicine before the deduction of the reimbursement paid under the National Health Insurance Scheme. Non-reimbursable sum: The amount of a medicine cost payable by the patient. Prescription: An order, issued by a doctor or dentist, for a pharmacy to supply a medicinal product to a patient. However, in these reimbursement statistics a prescription refers to the amount of a single medicinal product purchased during one transaction. According to this definition, a 1-year prescription, for example, will contribute to several prescriptions because a patient can normally be dispensed only up to three months supply of medicines by a pharmacy. Purchase: Medicines, clinical nutritional preparations or basic topical ointments purchased by one person during one transaction from a pharmacy. Refund / Reimbursement of medicine costs: A reimbursement of medicine costs refers to the proportion of the price of a medicine which is reimbursed by the National Health Insurance Scheme. Prescription-only medicines, deemed necessary for the treatment of an illness, are reimbursed under the National Health Insurance Scheme provided that their reimbursability and reasonable wholesale price have been approved. Some over-the-counter (OTC) medicines are also reimbursable when prescribed by a doctor. Furthermore, clinical

20 18 TILASTOJEN KÄSITTEET JA AINEISTOT 18 GLOSSARY AND MATERIAL USED TO COMPILE THE STATISTICS nutritional preparations used in some serious illnesses are also reimbursable, as are basic topical ointments used for the treatment of chronic skin ailments. Special Refund: Medicines used to treat some serious and chronic diseases generate higher reimbursement payments than are paid for medicines eligible for Basic Refund. Such medicines are eligible for reimbursement payments either under the Lower or Higher Special Refund Category. In the Lower Special Refund Category, 72% of the medicine costs are reimbursed to the patient. For medicines in the Higher Special Refund Category, the patient pays a fixed non-reimbursable sum of EUR 3 for each purchased medicine, and the remainder of the cost is reimbursed in full (100%). To be eligible to receive reimbursement of medicine costs under these Special Refund Categories the patient must obtain a certificate from his/her doctor to confirm the need for the medication. Workplace sickness funds: Workplace sickness funds, i.e. employee benefit funds pursuant to the Employee Benefit Funds Act (Vakuutuskassalaki 1164/1992), are entitled to reimburse medicine costs and pay other benefits to their members. Since the beginning of 2007, medicines reimbursed by workplace sickness funds have been registered in the Prescription Register at Kela. Marketing authorisation Annual fee: The holder of the marketing authorisation has to pay an annual fee for each authorised year following the year in which the marketing authorisation was granted. Application fee: The applicant pays a fee for the processing of a marketing authorisation application. The fee is determined according to the nature of the application. Centralised procedure: The centralised procedure is used when an application for marketing authorisation is made for a medicinal product within the entire EU area. The application is evaluated by the European Medicines Agency s (EMEA) Committee for Medicinal Products for Human/Veterinary Use (CHMP or CVMP). Both Committees have a member from each Member State. The centralised procedure is mandatory when an application for marketing authorisation is made for a new biotechnological or other innovative medicinal product, i.e. for a new active substance. Decentralised procedure: The decentralised procedure is used for a concomitant application for marketing authorisation in several EU Member States for a medicinal product which does not have marketing authorisation in any Member State. One of the Member States acts as the Reference member state whose evaluation statement is used as the grounds for the final decision. The other Member States in which marketing authorisation is applied for also participate in the evaluation of the application. Marketing authorisation: A new medicinal product can only be sold or otherwise released for consumption with marketing authorisation granted by the National Agency for Medicines or the European Commission. Mutual recognition procedure: In the mutual recognition procedure, use is made of a marketing authorisation already granted for a medicinal product by one EU Member State (or by Norway or Iceland). A Member State whose evaluation statement is used as the grounds for granting a marketing authorisation is known as a Reference member state and

21 TILASTOJEN KÄSITTEET JA AINEISTOT 19 GLOSSARY AND MATERIAL USED TO COMPILE THE STATISTICS 19 Member States recognising the authorisation, as well as participating in the evaluation of the application, are known as Concerned member states. National procedure: The national procedure is used for an application for marketing authorisation in one Member State only for a product which does not have marketing authorisation in any Member State. The application will be processed in the Member State concerned. National procedure may also be used when processing extensions of marketing authorisations, i.e. applications for a new strength or pharmaceutical form, for products already approved nationally. Special licence: The National Agency for Medicines may allow drugs without marketing authorisation to be released for consumption in individual cases on special medical grounds. For outpatient care the special licence is issued on a named-patient basis. For inpatient care the licence is issued separately for each institution, and it may cover several patients. The special licence is valid for one year from the day of issue. Material used for the statistics Area: In all statistics on the reimbursement of medicine costs the information on hospital region or hospital district is based on the patient s place of residence at the end of the year. Special Refund Entitlement Register: The Special Refund Entitlement Register at Kela contains data regarding entitlements for Special Refunds granted to the patients. The register includes data both about the patients and the diseases entitling the reimbursement. The number of patients entitled to reimbursement payments under the Special Refund Categories presented in Tables is based on this register. The number of patients represents the total number of such beneficiaries at the end of the year, irrespective of whether they have received any Special Refunds or not. Drug Sales Register: Data presented in the tables starting on page 161 are based on the Drug Sales Register maintained by the National Agency for Medicines. See Materials and methods used in the drug consumption statistics on pages Prescription Register: The Prescription Register maintained by Kela comprises all purchases of medicines directly reimbursed upon purchase at the pharmacy as well as medicine purchases reimbursed by workplace sickness funds. In 2007, this register comprised 99% of all reimbursed prescriptions. The Prescription Register includes information, derived from the prescription, relating to the patient, the medicine, the prescribing doctor as well as the cost and reimbursement paid for the medicine. Data in Tables and Figures are based on the Prescription Register. Register of Statistical Information on National Health Insurance General Benefit Payments: These statistics comprise data about all reimbursement payments paid during the year and are maintained by Kela. In addition to the reimbursement payments made, the data on medicine costs include the pre-reimbursement cost, the number of purchases made and prescriptions issued. The data contains information about all reimbursed medicine purchases and are, therefore, more comprehensive than the data presented by the Prescription Register. Data in Tables 3.1 and and Figure 3.1 are based on the Register of Statistical Information on National Health Insurance General Benefit Payments.

22 20 LÄÄKEVUOSI MEDICINES IN 2007 LÄÄKEVUOSI 2007 Leena Saastamoinen, erikoistutkija, FaT, Kela Jaana Martikainen, erikoistutkija, FaL, Kela Tinna Voipio, tutkija, farmaseutti, Lääkelaitos Pirkko Paakkari, ylilääkäri, LKT, Lääkelaitos Vuonna 2007 lääkkeiden kokonaismyynti oli 2,5 miljardia euroa eli 5,9 % enemmän kuin edellisvuonna. Myynnistä 73 % koostui avohoidon reseptilääkkeistä, 16 % sairaaloissa käytetyistä lääkkeistä ja 11 % avohoidon itsehoitolääkkeistä. Avohoidon lääkkeiden myynti on laskettu verollisista vähittäismyyntihinnoista ja sairaaloissa käytettyjen lääkkeiden myynti tukkuhinnoista. Vähittäismyyntihintaiset luvut eivät sisällä nikotiinivalmisteita, joita myydään myös muualla kuin apteekeissa. Avohoidon lääkkeiden myynti kasvoi 5,5 % vuodesta Reseptilääkkeiden myynti kasvoi 4,2 % ja itsehoitolääkkeiden myynti 15,5 %. Useiden yksittäisten reseptilääkeryhmien myynti vähentyi, mikä johtuu pääasiassa hintakilpailusta. Itsehoitolääkkeiden myynnin kasvu on valtaosin seurausta niiden myynnissä vuonna 2006 tapahtuneesta notkahduksesta. Vuoden 2006 alusta lukien lääketukkukaupat eivät ole saaneet enää antaa apteekeille alennuksia. Alennusten poistumista ennakoiden apteekit ostivat runsaasti itsehoitolääkkeitä varastoon vuoden 2005 lopulla, mistä syystä lääkkeiden sisäänostotarve oli tavanomaista vähäisempi vuonna Ruuansulatuselimistön lääkkeet Liikahappoisuuden hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden tukkumyynti, 55 miljoonaa euroa, oli samansuuruinen kuin vuonna 2006, vaikka lääkeryhmän kulutus (41,8 DDD/ as/vrk) kasvoi 15 %. Liikahappoisuuslääkkeistä sai sairausvakuutuskorvauksia henkilöä. Liikahappoisuuslääkkeistä käytetään eniten (82 %) protonipumpun estäjiä, joiden tukkumyynti vähentyi 1 % ja kulutus lisääntyi 17 % edellisvuodesta. Ryhmän käytetyin lääke oli esomepratsoli (11,8 DDD/1 000 as/vrk), mutta omepratsolin (7,3 DDD/1 000 as/vrk) kulutus kasvoi protonipumpun estäjistä nopeimmin. Hintakilpailu pienensi erityisesti pantopratsolin ja lansopratsolin tukkumyyntiä. Laihdutuslääkkeiden kulutus (1,1 DDD/1 000 as/vrk) kasvoi 40 % ja tukkumyynti (4 miljoonaa euroa) 45 % vuonna Kulutuksen kasvu johtui pääosin rimonabantin käytön lisääntymisestä. Diabeteslääkkeet Diabeteslääkkeiden kulutus (72,2 DDD/1 000 as/vrk) lisääntyi 3 %, ja tukkumyynti (69 miljoonaa euroa) 10 % edellisvuodesta. Vuoden 2007 lopussa erityiskorvattaviin diabeteslääkkeisiin oikeutettuja oli eli 4 % enemmän kuin vuonna Insuliinien kulutus (24,8 DDD/1 000 as/vrk) kasvoi 7 % ja tukkumyynti (46 miljoonaa euroa) 13 %. Eniten lisääntyivät pitkävaikutteisen aspartinsuliinin kulutus ja tukku-

23 LÄÄKEVUOSI MEDICINES IN myynti (molemmat 35 %) sekä ylipitkävaikutteisten insuliinien, erityisesti detemirinsuliinin, kulutus (42 %) ja tukkumyynti (39 %). Insuliineista sai korvausta henkilöä. Oraalisten diabeteslääkkeiden kulutus (47,5 DDD/1 000 as/vrk) lisääntyi 1 % ja tukkumyynti (23 miljoonaa euroa) 4 % edellisvuodesta. Edellisten vuosien tapaan metformiinin kulutus (22,5 DDD/1 000 as/vrk) ja tukkumyynti (9 miljoonaa euroa) kasvoivat ja sulfonyyliureoiden (20,8 DDD/1 000 as/vrk, 4 miljoonaa euroa) pienenivät. Glimepiridi oli käytetyin sulfonyyliurea. Insuliininherkistäjien eli glitatsonien kulutus (3,9 DDD/1 000 as/vrk) oli vähäistä muihin oraalisiin diabeteslääkkeisiin verrattuna, mutta niiden tukkumyynti oli 43 % koko ryhmän tukkumyynnistä. Glitatsonien kulutus myös kasvoi nopeimmin. Kaikkiaan oraalisista diabeteslääkkeistä sai korvausta henkilöä. Antitromboottiset lääkeaineet Antitromboottisia lääkeaineita käytettiin 117,1 DDD/1 000 as/vrk vuonna 2007, ja niiden tukkuhintainen myynti oli 49 miljoonaa euroa. Eniten (82 %) kulutettiin veren hyytymistä ehkäisevinä annoksina käytettyä asetyylisalisyylihappoa (95,5 DDD/1 000 as/vrk). Vuonna 2006 asetyylisalisyylihapon kulutus väheni muiden itsehoitolääkkeiden tavoin, mutta vuonna 2007 se oli palannut aikaisemmalle tasolleen. Toiseksi käytetyimmän antitrombootin, varfariinin, kulutus (11,9 DDD/1 000 as/vrk) ja tukkumyynti (2 miljoonaa euroa) kasvoivat molemmat lähes 5 %. Klopidogreelin kulutus (3,1 DDD/ as/vrk) ja tukkumyynti (10 miljoonaa euroa) kasvoivat 4 %. Sen tukkumyynti oli 21 % kaikkien antitromboottien tukkumyynnistä. Sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet Sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeitä kulutettiin 517,4 DDD/1 000 as/vrk ja niiden tukkumyynti oli 230 miljoonaa euroa, eli ne olivat myynniltään kolmanneksi suurin lääkeryhmä. Ryhmän lääkkeiden kulutus kasvoi 8 % vuodesta 2006, mutta niiden tukkumyynti pieneni 3 %. Diureettien (62,6 DDD/1 000 as/vrk) kulutus väheni 1 %, mutta hinnankorotusten vuoksi niiden tukkumyynti (9 miljoonaa euroa) kasvoi 6 %. Suurin osa sydän- ja verisuonisairauksien yhdistelmävalmisteista sisältää tiatsididiureetteja, joten diureettien kulutus on suurempi kuin pelkän tiatsididiureettiryhmän (6,3 DDD/1 000 as/vrk) tai tiatsidien ja kaliumia säästävien diureettien yhdistelmien (17,9 DDD/1 000 as/vrk) kulutuksesta voi päätellä. Tiatsidien jälkeen käytetyin diureetti oli furosemidi (35,4 DDD/1 000 as/vrk), jonka kulutus lisääntyi 2 % ja tukkumyynti 9 % edellisvuodesta. Diureeteista maksettiin sairausvakuutuskorvauksia henkilölle. Beetasalpaajien kulutus (70,5 DDD/1 000 as/vrk) kasvoi 1 % ja tukkumyynti (33 miljoonaa euroa) pieneni 1 %. Beetasalpaajista käytetyimpiä olivat selektiivisiin beetasalpaajiin kuuluvat bisoprololi (26,7 DDD/1 000 as/vrk) ja metoprololi (17,9 DDD/1 000 as/vrk), joita käytetään lisäksi jonkin verran yhdistelmävalmisteiden osana. Metoprololin kulutus väheni 3 % ja tukkumyynti pieneni 1 % edellisvuodesta, bisoprololin kulutus puolestaan kasvoi 10 % ja tukkumyynti kasvoi 7 %. Suuntaus oli sama myös näiden lääkkeiden yhdistelmävalmisteilla. Beetasalpaajista sai vuonna 2007 korvauksia henkilöä.

24 22 LÄÄKEVUOSI MEDICINES IN 2007 Kalsiuminestäjien kulutus (58,5 DDD/1 000 as/vrk) kasvoi 7 %, mutta tukkumyynti (28 miljoonaa euroa) pieneni 3 %. Myynti pieneni kuitenkin hitaammin kuin edellisvuonna. Eniten käytettiin selektiivisiä kalsiuminestäjiä amlodipiinia (27,4 DDD/1 000 as/vrk), felodipiinia (10,7 DDD/1 000 as/vrk) ja lerkanidipiinia (9,7 DDD/1 000 as/vrk). Kalsiuminestäjiä korvattiin henkilölle. Reniini-angiotensiinijärjestelmään vaikuttavien aineiden kulutus (166,0 DDD/1 000 as/vrk) ja tukkumyynti (84 miljoonaa euroa) kasvoivat molemmat noin 10 % edellisvuodesta. Korvauksia niistä sai henkilöä. Reniini-angiotensiinijärjestelmään vaikuttavista aineista käytettiin eniten ACE:n estäjiä, joiden kulutus (86,2 DDD/1 000 as/vrk) kasvoi 9 % ja tukkumyynti (9 miljoonaa euroa) 1 % edellisvuodesta. Eniten käytettiin ramipriilia (48,6 DDD/1 000 as/vrk) ja enalapriilia (27,5 DDD/1 000 as/vrk). Myös tämän lääkeryhmän tukkumyynti pieneni edellisvuotista hitaammin. Kaptopriilin tukkumyynti pieneni 26 %, lisinopriilin 11 %, ramipriilin 8 % ja kinapriilin 29 %. ACE:n estäjiä sisältävien yhdistelmävalmisteiden kulutus (15,0 DDD/ as/vrk) lisääntyi 4 % ja tukkumyynti (6 miljoonaa euroa) kasvoi 1 % edellisvuodesta. Eniten käytettiin enalapriilin ja diureettien yhdistelmiä. Angiotensiini II -antagonistien kulutus (42,6 DDD/1 000 as/vrk) kasvoi 14 % ja tukkumyynti (40 miljoonaa euroa) 12 % vuodesta Kulutus kasvoi hieman edellisvuotista (21 %) hitaammin. Eniten myytiin kandesartaania (17,1 DDD/1 000 as/vrk) ja losartaania (10,5 DDD/1 000 as/vrk). Angiotensiini II -antagonisteja sisältävien yhdistelmävalmisteiden kulutus (22,2 DDD/1 000 as/vrk) kasvoi 11 % ja tukkumyynti (30 miljoonaa euroa) 15 %. Losartaani ja kandesartaani olivat myös yhdistelmissä käytetyimmät lääkeaineet. Lipidilääkkeitä käytettiin (131,0 DDD/1 000 as/vrk) 20 % enemmän kuin edellisvuonna, mutta niiden tukkuhintainen myynti (50 miljoonaa euroa) pieneni 22 %. Tämä johtui lokakuussa 2006 voimaan tulleesta rajoituksesta, jossa atorvastatiinin ja rosuvastatiinin korvaus rajoitettiin vaikeahoitoisen rasva-aineenvaihdunnan hoitoon suuren riskin potilaille, kun muut keinot alentaa veren kolesterolia eivät ole tehonneet tai sopineet. Rajoituksen myötä atorvastatiinin ja rosuvastatiinin kulutus pieneni, koska käyttäjät vaihtoivat erityisesti simvastatiiniin. Simvastatiinin tukkuhintainen myynti kasvoi 19 % ja kulutus 55 %. Muiden statiinien myynti väheni. Simvastatiini (87,5 DDD/1 000 as/vrk) ja atorvastatiini (20,1 DDD/1 000 as/vrk) olivat edelleen käytetyimmät lipidilääkkeet. Lipidilääkkeistä sai korvausta henkilöä. Sukupuolihormonit ja virtsaelinten sairauksien lääkkeet Sukupuolihormonien ja sukupuoli- ja virtsaelinten sairauksien lääkkeiden kulutus (129,5 DDD/1 000 as/vrk) pysyi suunnilleen samansuuruisena kuin edellisvuonna ja tukkumyynti (108 miljoonaa euroa) väheni 4 %. Systeemisesti käytettävien ehkäisyvalmisteiden kulutus (40,3 DDD/1 000 as/vrk) pysyi ennallaan, mutta vaihdevuosihormonien kulutus (estrogeenit 28,7 DDD/1 000 as/vrk ja progestageenien ja estrogeenien yhdistelmät 13,3 DDD/1 000 as/vrk) väheni hieman. Vaihdevuosihormoneista sai sairausvakuutuskorvauksia henkilöä.

25 LÄÄKEVUOSI MEDICINES IN Erektiohäiriölääkkeiden kulutus (2,2 DDD/1 000 as/vrk, vähennystä 3 %) ja tukkumyynti (22 miljoonaa euroa, vähennystä 1 %) laskivat hieman edellisvuodesta. Tadalafiilia ja sildenafiilia kulutettiin molempia 1,0 DDD/1 000 as/vrk. Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun lääkkeiden kulutus (19,2 DDD/1 000 as/vrk) kasvoi saman verran kuin edellisvuonna, 10 %. Tukkuhintainen myynti (15 miljoonaa euroa) väheni edellisvuotista nopeammin, ja myynti oli 26 % pienempi kuin vuonna Lääkkeitä korvattiin yhteensä henkilölle. Mikrobilääkkeet Systeemisten bakteerilääkkeiden kulutus (21,5 DDD/1 000 as/vrk vuonna 2007) on kasvanut maltillisesti viime vuosina. Vuonna 2007 sekä niiden kulutus että tukkumyynti (85 miljoonaa euroa) kasvoivat 3 %. Bakteerilääkkeitä korvattiin avohoidossa henkilölle. Eniten kasvoivat tetrasykliinien (3 miljoonaa euroa, lisäystä 24 %, 4,2 DDD/1 000 as/vrk, lisäystä 6 %) ja penisilliinien (18 miljoonaa euroa, lisäystä 14 %, 6,6 DDD/1 000 as/vrk, lisäystä 9 %) tukkumyynti ja kulutus. Kefalosporiinien kulutus (3,3 DDD/1 000 as/vrk) kasvoi 3 %, mutta tukkumyynti (40 miljoonaa euroa) pieneni 3 %. Makrolidien kulutuksen (1,6 DDD/1 000 as/vrk) kasvu näyttää pysähtyneen. Käytetyimpiä bakteerilääkkeitä olivat amoksisilliini (2,7 DDD/1 000 as/vrk), kefaleksiini (2,5 DDD/1 000 as/vrk) ja doksisykliini (2,5 DDD/1 000 as/vrk). Syöpälääkkeet ja immuunivasteen muuntajat Syöpälääkkeet ja immuunivasteen muuntajat ovat jo toista vuotta toiseksi myydyin (269 miljoonaa euroa) lääkeryhmä, ja ero kolmanneksi myydyimpään sydän- ja verisuonitautilääkkeiden ryhmään kasvoi edellisvuodesta. Syöpälääkkeiden ja immuunivasteen muuntajien tukkumyynti lisääntyi 13 % vuonna Ryhmän lääkkeistä myytiin eniten solunsalpaajia (112 miljoonaa euroa, lisäystä 17 %) ja toiseksi eniten immunosuppressiivisia lääkeaineita (75 miljoonaa euroa, lisäystä 16 %). Näiden ryhmien tukkumyynti myös kasvoi nopeimmin, mutta kasvu oli jonkin verran hidastunut edellisvuoteen verrattuna. Immunostimulanttien (47 miljoonaa euroa) tukkumyynti kasvoi 8 % ja endokrinologisten lääkeaineiden (36 miljoonaa euroa) 6 %. Immunostimulanttien ja immunosuppressiivisten lääkeaineiden ryhmässä on syövän hoidossa käytettävien lääkkeiden lisäksi myös lääkeaineita, joita käytetään esimerkiksi reuman, MS-taudin ja tulehduksellisten suolistosairauksien hoitoon. Syöpälääkkeiden ja immuunivasteen muuntajien tukkumyynnistä 44 % syntyi laitoshoidossa. Avohoidossa immunosuppressiivisista lääkeaineista sai sairausvakuutuskorvausta henkilöä, endokrinologisista lääkeaineista henkilöä, solunsalpaajista henkilöä ja immunostimulanteista henkilöä.

26 24 LÄÄKEVUOSI MEDICINES IN 2007 Kipulääkkeet Kivun hoitoon käytettävät lääkkeet kuuluvat pääasiassa tulehduskipu- ja reumalääkkeiden (ATC-luokituksessa M01A) sekä analgeettien ryhmiin (ATC-luokituksessa N02). Vuonna 2006 tulehduskipu- ja reumalääkkeiden tukkumyynti oli itsehoitolääkkeiden ylimääräisen varastoinnin vuoksi tavanomaista vähäisempää, ja vuonna 2007 niiden kulutus (76,3 DDD/1 000 as/vrk) palasi lähelle aikaisempaa tasoa. Varsinaisista tulehduskipulääkkeistä ylivoimaisesti eniten käytettiin ibuprofeenia (39,5 DDD/1 000 as/vrk), sitten naprokseenia (6,5 DDD/1 000 as/vrk) ja diklofenaakkia (5,4 DDD/1 000 as/vrk). Koksibeja kulutettiin yhteensä 6,7 DDD/1 000 as/vrk, ja niiden käyttö kasvoi edellisvuodesta 10 %. Etorikoksibi on käytetyin koksibi (5,0 DDD/1 000 as/vrk). Glukosamiini on viime vuosina kasvattanut suosiotaan, ja vaikka kasvu on hieman hidastunut, olivat sen kulutus (8,5 DDD/1 000 as/vrk) ja tukkumyynti (6 miljoonaa euroa) kuitenkin 25 % suuremmat kuin vuonna Tulehduskipu- ja reumalääkkeistä maksettiin sairausvakuutuskorvauksia henkilölle. Analgeetit ovat pääasiassa reseptilääkkeitä, joten apteekkien saamien tukkualennusten poistuminen ja lääkkeiden kasvanut sisäänosto eivät juurikaan vaikuttaneet niiden kokonaismyyntiin. Vuonna 2007 analgeettien kulutus (40,6 DDD/1 000 as/vrk) kasvoi 16 % ja tukkuhintainen myynti 12 % vuodesta Ryhmän käytetyimmän lääkeaineen, parasetamolin (18,1 DDD/1 000 as/vrk), kulutus on kasvanut jo useita vuosia. Vuonna 2007 parasetamolin kulutus kasvoi 21 % ja tukkumyynti (18 miljoonaa euroa) 22 %. Opioideista (kulutus 16,1 DDD/1 000 as/vrk, tukkumyynti 31 miljoonaa euroa) käytettiin edelleen eniten kodeiinia sisältäviä yhdistelmävalmisteita, joiden kulutus (10,0 DDD/1 000 as/vrk) kasvoi 14 % ja tukkumyynti (10 miljoonaa euroa) 17 %. Luukudokseen vaikuttavat lääkkeet Luukudokseen vaikuttavat lääkkeet (kulutus 11,9 DDD/1 000 as/vrk, tukkumyynti 26 miljoonaa euroa), pääasiassa bisfosfonaatit ja niiden yhdistelmävalmisteet, muodostivat yli neljänneksen tuki- ja liikuntaelinsairauksien lääkkeiden tukkumyynnistä. Luukudokseen vaikuttavien lääkkeiden kulutus on lisääntynyt viime vuosina, mutta nyt kasvu oli tasaantunut 3 %:iin edellisvuodesta. Bisfosfonaateista eniten käytettiin alendronaattia (5,2 DDD/1 000 as/vrk), risedronaattia (3,0 DDD/1 000 as/vrk) ja alendronaatin ja D-vitamiinin yhdistelmävalmisteita (2,4 DDD/1 000 as/vrk). Pelkän alendronaatin kulutus pienentyi 20 % ja tukkumyynti 42 % edellisvuodesta. Alendronaatin ja D- vitamiinin yhdistelmävalmisteiden kulutus ja tukkumyynti kasvoivat 69 %. Hermostoon vaikuttavat lääkkeet Hermostoon vaikuttavien lääkkeiden ryhmä on edelleen tukkumyynniltään (372 miljoonaa euroa) suurin lääkeryhmä. Sen kulutus kasvoi 6 % ja tukkumyynti 10 % vuodesta Hermostoon vaikuttavista lääkkeistä sai sairausvakuutuskorvausta yhteensä henkilöä. Psykoosilääkkeiden kulutuksen (19,1 DDD/1 000 as/vrk, lisäystä 2 %) ja tukkumyynnin (92 miljoonaa euroa, lisäystä 7 %) kasvu oli hieman hitaampaa kuin viime vuosina,

SLT FSM SUOMEN LÄÄKETILASTO STATISTICS ON MEDICINES

SLT FSM SUOMEN LÄÄKETILASTO STATISTICS ON MEDICINES SLT FINNISH FSM 2014 SUOMEN LÄÄKETILASTO STATISTICS ON MEDICINES Keskeisiä lukuja lääkkeiden myynnistä ja lääkekorvauksista vuonna 2014 Milj. Muutos vuodesta 2013 1 Lääkkeiden kokonaismyynti 2 831 0,3

Lisätiedot

Keskeisiä lukuja lääkkeiden myynnistä ja lääkekorvauksista vuonna 2008. Key figures for medicine sales and their reimbursement in 2008

Keskeisiä lukuja lääkkeiden myynnistä ja lääkekorvauksista vuonna 2008. Key figures for medicine sales and their reimbursement in 2008 Keskeisiä lukuja lääkkeiden myynnistä ja lääkekorvauksista vuonna 2008 Muutos vuodesta 2007 Lääkkeiden kokonaismyynti 2 664 milj. 6,5 % avohoidon reseptilääkkeiden myynti (verollisin vähittäismyyntihinnoin)

Lisätiedot

Keskeisiä lukuja lääkkeiden myynnistä ja lääkekorvauksista vuonna 2009. Key figures for medicine sales and their reimbursement in 2009

Keskeisiä lukuja lääkkeiden myynnistä ja lääkekorvauksista vuonna 2009. Key figures for medicine sales and their reimbursement in 2009 Keskeisiä lukuja lääkkeiden myynnistä ja lääkekorvauksista vuonna 2009 Muutos vuodesta 2008 Lääkkeiden kokonaismyynti 2 629 milj. -1,3 % avohoidon reseptilääkkeiden myynti (verollisin vähittäismyyntihinnoin)

Lisätiedot

SLT FSM. Suomen lääketilasto Finnish Statistics Medicines

SLT FSM. Suomen lääketilasto Finnish Statistics Medicines SLT FSM on 2 0 0 9 Suomen lääketilasto Finnish Statistics Medicines Keskeisiä lukuja lääkkeiden myynnistä ja lääkekorvauksista vuonna 2009 Muutos vuodesta 2008 Lääkkeiden kokonaismyynti 2 629 milj. -1,3

Lisätiedot

SLT FSM SUOMEN LÄÄKETILASTO FINNISH STATISTICS ON MEDICINES

SLT FSM SUOMEN LÄÄKETILASTO FINNISH STATISTICS ON MEDICINES SLT FSM 2013 SUOMEN LÄÄKETILASTO FINNISH STATISTICS ON MEDICINES Keskeisiä lukuja lääkkeiden myynnistä ja lääkekorvauksista vuonna 2013 Milj. Muutos vuodesta 2012 Lääkkeiden kokonaismyynti 2 824 3,1 %

Lisätiedot

SLT FSM SUOMEN LÄÄKETILASTO FINNISH STATISTICS ON MEDICINES

SLT FSM SUOMEN LÄÄKETILASTO FINNISH STATISTICS ON MEDICINES SLT FSM 2012 SUOMEN LÄÄKETILASTO FINNISH STATISTICS ON MEDICINES Keskeisiä lukuja lääkkeiden myynnistä ja lääkekorvauksista vuonna 2012 Muutos vuodesta Milj. 2011 Lääkkeiden kokonaismyynti 2 740 2,2 %

Lisätiedot

SLT FSM SUOMEN LÄÄKETILASTO STATISTICS ON MEDICINES

SLT FSM SUOMEN LÄÄKETILASTO STATISTICS ON MEDICINES SLT FINNISH FSM SUOMEN LÄÄKETILASTO STATISTICS ON MEDICINES SUOMEN LÄÄKETILASTO FINNISH STATISTICS ON MEDICINES 2010 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ja Kansaneläkelaitos Finnish Medicines

Lisätiedot

SLT FSM SUOMEN LÄÄKETILASTO FINNISH STATISTICS ON MEDICINES

SLT FSM SUOMEN LÄÄKETILASTO FINNISH STATISTICS ON MEDICINES SLT FSM 2011 SUOMEN LÄÄKETILASTO FINNISH STATISTICS ON MEDICINES Keskeisiä lukuja lääkkeiden myynnistä ja lääkekorvauksista vuonna 2011 Milj. Muutos vuodesta 2010 Lääkkeiden kokonaismyynti 2 682 2,2 %

Lisätiedot

Keskeisiä lukuja lääkkeiden myynnistä ja lääkekorvauksista vuonna 2017

Keskeisiä lukuja lääkkeiden myynnistä ja lääkekorvauksista vuonna 2017 2017 Keskeisiä lukuja lääkkeiden myynnistä ja lääkekorvauksista vuonna 2017 Milj. Muutos vuodesta 2016 Lääkkeiden kokonaismyynti 3 078 0,4 % avohoidon reseptilääkkeiden myynti (verollisin vähittäismyyntihinnoin)

Lisätiedot

Keskeisiä lukuja lääkkeiden myynnistä ja lääkekorvauksista vuonna 2015

Keskeisiä lukuja lääkkeiden myynnistä ja lääkekorvauksista vuonna 2015 2015 Keskeisiä lukuja lääkkeiden myynnistä ja lääkekorvauksista vuonna 2015 Milj. Muutos vuodesta 2014 Lääkkeiden kokonaismyynti 2 958 4,5 % avohoidon reseptilääkkeiden myynti (verollisin vähittäismyyntihinnoin)

Lisätiedot

Keskeisiä lukuja lääkkeiden myynnistä ja lääkekorvauksista vuonna 2016

Keskeisiä lukuja lääkkeiden myynnistä ja lääkekorvauksista vuonna 2016 2016 Keskeisiä lukuja lääkkeiden myynnistä ja lääkekorvauksista vuonna 2016 Milj. Muutos vuodesta 2015 Lääkkeiden kokonaismyynti 3 067 3,7 % avohoidon reseptilääkkeiden myynti (verollisin vähittäismyyntihinnoin)

Lisätiedot

DDD/1 000 as/vrk DDD/1 000 inh/day 50. Protonipumpun estäjät Proton pump inhibitors (A02BC) H2-reseptorisalpaajat H2-receptor antagonists (A02BA)

DDD/1 000 as/vrk DDD/1 000 inh/day 50. Protonipumpun estäjät Proton pump inhibitors (A02BC) H2-reseptorisalpaajat H2-receptor antagonists (A02BA) 267 KUVAT FIGURES 268 Kuva 4.1. Liikahappoisuuden hoitoon tarkoitettujen valmisteiden kulutus vuosina 199 28. Figure 4.1. Consumption of drugs for acid related disorders in 199 28. 5 45 4 35 3 25 2 15

Lisätiedot

Ajankohtaista lääkekorvauksista. Jaana Martikainen Lääketutkimustiimin päällikkö Tolkkua lääkekorvauksista 28.9.2011

Ajankohtaista lääkekorvauksista. Jaana Martikainen Lääketutkimustiimin päällikkö Tolkkua lääkekorvauksista 28.9.2011 Ajankohtaista lääkekorvauksista Jaana Martikainen Lääketutkimustiimin päällikkö Tolkkua lääkekorvauksista 28.9.2011 Terveydenhuoltomenot 1995 2009 vuoden 2009 hinnoin, miljoonaa euroa (Lähde: Terveydenhuollon

Lisätiedot

Miten lääkkeitä korvataan ja

Miten lääkkeitä korvataan ja Miten lääkkeitä korvataan ja kenelle? Jaana Harsia-Alatalo Proviisori Terveysosasto/lääkeryhmä 1 Miksi ja kenelle lääkkeitä korvataan? Historiaa. Sairausvakuutuslain mukainen lääkekorvausjärjestelmä tuli

Lisätiedot

Lääkkeiden korvattavuus

Lääkkeiden korvattavuus Sosiaaliturvan abc toimittajille 26.5.2011 Lääkkeiden korvattavuus Suomessa Päivi Kaikkonen yliproviisori Kela Terveysosasto 1 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas,

Lisätiedot

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Proviisori Jaana Harsia-Alatalo Kelan terveysosaston lääkekorvausryhmä 17.2.2010 Suomen lääkekorvausjärjestelmä: Mitä korvataan? Kela korvaa lääkkeitä,

Lisätiedot

APTEEKKIEN SV-OHJEET Muutokset 1.1.2011. Ohjeeseen muutettu: Kelan toimistosta > Kelasta. Apteekissa valmistetut lääkkeet

APTEEKKIEN SV-OHJEET Muutokset 1.1.2011. Ohjeeseen muutettu: Kelan toimistosta > Kelasta. Apteekissa valmistetut lääkkeet Ohjeeseen muutettu: Kelan toimistosta > Kelasta Apteekissa valmistetut lääkkeet Apteekissa valmistettujen lääkkeiden korvaamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä lääkkeiden korvaamisesta säädetään (SVL

Lisätiedot

Kela ja lääkekorvaukset

Kela ja lääkekorvaukset Kela ja lääkekorvaukset Korvausjärjestelmä ja lääkkeen korvattavuus Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas, turvallinen, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen lääkehoito

Lisätiedot

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP 88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Lääketeollisuus ry

Suhdannekatsaus. Lääketeollisuus ry Suhdannekatsaus Lääketeollisuus ry 7.4.2017 Suhdannekatsauksessa keskitymme: Lääketeollisuuden investoinnit Suomeen vuonna 2016 Lääketeollisuus ry:n kyselyn saldoa Viennin kehitys Katsaus lääkemarkkinoihin

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Kela ja lääkekorvaukset

Kela ja lääkekorvaukset Kela ja lääkekorvaukset 1 Korvausjärjestelmä ja lääkkeen korvattavuus 2 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas, turvallinen, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen lääkehoito

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET LÄÄKERYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO MEDICINE GROUP

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET LÄÄKERYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO MEDICINE GROUP 96 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET LÄÄKERYHMITTÄIN 96 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO MEDICINE GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET LÄÄKERYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT

Lisätiedot

Capacity Utilization

Capacity Utilization Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run

Lisätiedot

Efficiency change over time

Efficiency change over time Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel

Lisätiedot

Lääkkeet osana suomalaista terveydenhoitoa. Tuomas Nurmela viestintäjohtaja

Lääkkeet osana suomalaista terveydenhoitoa. Tuomas Nurmela viestintäjohtaja Lääkkeet osana suomalaista terveydenhoitoa Tuomas Nurmela viestintäjohtaja Terveydenhuoltoon vaikuttavia muutoksia yhteiskunnassa Potilaiden tieto- ja vaatimustason nousu Valinnanvapauden kasvu terveydenhuollossa

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

3 Suorakorvausmenettelyn piiriin kuuluvat vakuutetuthenkilöt

3 Suorakorvausmenettelyn piiriin kuuluvat vakuutetuthenkilöt 3 Suorakorvausmenettelyn piiriin kuuluvat vakuutetuthenkilöt ja ostot Suorakorvausmenettely koskee Suomessa asuvia, sairausvakuutuslain mukaan vakuutettuja henkilöitä. Lisäksi suorakorvausmenettely koskee

Lisätiedot

Other approaches to restrict multipliers

Other approaches to restrict multipliers Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Suomen Apteekkariliitto 01.07.2010 1 (6)

Suomen Apteekkariliitto 01.07.2010 1 (6) Apteekkariliitto 01.07.2010 1 (6) LÄÄKEVALMISTEIDEN TIEDOSTON (SALVIA.txt) MERKINNÄT Yleistä Tiedoston nimi on Salvia.txt. Merkistö on Unicode. Hintakenttien tiedot välitetään ilman desimaalierotinta.

Lisätiedot

16. Allocation Models

16. Allocation Models 16. Allocation Models Juha Saloheimo 17.1.27 S steemianalsin Optimointiopin seminaari - Sks 27 Content Introduction Overall Efficienc with common prices and costs Cost Efficienc S steemianalsin Revenue

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Number of patients entitled kustannukset ( )

Number of patients entitled kustannukset ( ) Taulukko 3.12. Kroonisen verenpainetaudin (205) erityiskorvattaviin oikeutetut ja kustannukset korvauksia saanutta kohti vuonna 2009. Kustannuksia laskettaessa on otettu mukaan vain ne henkilöt, joiden

Lisätiedot

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan ANNA-MARIA LAHESMAA-KORPINEN FT Projektipäällikkö, THL LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -HANKE RASKAUDENAIKAINEN lääkkeiden käyttö Suomessa Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö on Suomessa yleistä. Vuosina Suomessa

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2013 Accommodation statistics 2013, February Nights spent by foreign tourists in Finland down by 2.5 per cent in February 2013 The number of recorded nights spent by foreign tourists

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2011 Accommodation statistics 2011, January Nights spent by foreign tourists in Finland increased by per cent in January The number of recorded nights spent by foreign tourists at

Lisätiedot

A7-0164/ TARKISTUKSET esittäjä(t): Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

A7-0164/ TARKISTUKSET esittäjä(t): Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 7.9.2012 A7-0164/ 001-007 TARKISTUKSET 001-007 esittäjä(t): Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta Mietintö Linda McAvan Lääketurvatoiminta (asetuksen (EY) N:o 726/2004

Lisätiedot

Suhdannekatsaus Lääketeollisuus ry 1.4.2016

Suhdannekatsaus Lääketeollisuus ry 1.4.2016 Suhdannekatsaus Lääketeollisuus ry 1.4.2016 Suhdannekatsauksessa keskitymme: Lääketeollisuuden investoinnit Suomeen vuonna 2015 Lääketeollisuus ry:n kyselyn saldoa Viennin kehitys Katsaus lääkemarkkinoihin

Lisätiedot

Lääkkeiden hintalautakunta

Lääkkeiden hintalautakunta Lääkkeiden hintalautakunta kehittämispäällikkö Lauri Vuorenkoski, THL 21.4.2010 ylijohtaja Marina Erhola 1 Lääkkeiden priorisointi avohoidossa Suomessa lääkkeitä priorisoidaan avohoidossa lääkekorvausjärjestelmän

Lisätiedot

Lääke ja raskaus -pilottihanke: Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö

Lääke ja raskaus -pilottihanke: Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö Tiedosta hyvinvointia 1 Lääke ja raskaus -pilottihanke: Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -seminaari Lääkelaitos Tiedosta hyvinvointia 2 Tavoite Tarkastella raskaudenaikaisen lääkkeiden

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Pricing policy: The Finnish experience

Pricing policy: The Finnish experience Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija

Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija 1 Asemoitumisen kuvaus Hakemukset parantuneet viime vuodesta, mutta paneeli toivoi edelleen asemoitumisen

Lisätiedot

Sairaanhoitokorvaukset vuosina

Sairaanhoitokorvaukset vuosina Tilastokatsaus Lisätietoja: 02.05.2012 Raija Pajunen, puh. 020 634 1361, etunimi.sukunimi@kela.fi Sairaanhoitokorvaukset vuosina 1986 2011 Sairausvakuutus maksoi 1 811,4 milj. euroa sairaanhoitokorvauksia

Lisätiedot

2017/S Contract notice. Supplies

2017/S Contract notice. Supplies Supplies 153936 2017 25/04/2017 S80 - - Supplies - Contract notice - Open procedure I. II. III. IV. VI. -: Medical equipments, pharmaceuticals and personal care products 2017/S 080-153936 Contract notice

Lisätiedot

kehittämisvaihtoehtoja

kehittämisvaihtoehtoja Lääkekorvausjärjestelmän kehittämisvaihtoehtoja Alustavia tuloksia simuloinneista Katri Aaltonen, Hilkka Ruuska, Jaana Martikainen Kela, Seminaari 9.6.2011 Esityksen sisältö Tausta Aineisto ja menetelmät

Lisätiedot

Sisävesidirektiivin soveltamisala poikkeussäännökset. Versio: puheenjohtajan ehdotus , neuvoston asiakirja 8780/16.

Sisävesidirektiivin soveltamisala poikkeussäännökset. Versio: puheenjohtajan ehdotus , neuvoston asiakirja 8780/16. Sisävesidirektiivin soveltamisala poikkeussäännökset Versio: puheenjohtajan ehdotus 13.5.2016, neuvoston asiakirja 8780/16. Artikla 2 1. This Directive applies to deck crew members, radio operators, liquefied

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Lääkkeiden vaihtamisen vaikutukset kustannuksiin ja hintoihin

Lääkkeiden vaihtamisen vaikutukset kustannuksiin ja hintoihin Lääkevaihdon säästöt 2003-2017 Lääkkeiden vaihtamisen vaikutukset kustannuksiin ja hintoihin Hanna Koskinen Kelan tutkimusryhmä 2.3.2018 Suomen Apteekkariliitto millions Korvatut lääkeostot 1994-2016 (vuoden

Lisätiedot

Tiedot harmonisaation aiheuttamista muutoksista löytyvät antotavoittain raportoiduissa, yksityiskohtaisissa taulukoissa, sekä tekstin alaviitteinä.

Tiedot harmonisaation aiheuttamista muutoksista löytyvät antotavoittain raportoiduissa, yksityiskohtaisissa taulukoissa, sekä tekstin alaviitteinä. 1 (5) ELÄIMILLE KÄYTETTÄVIEN MIKROBILÄÄKKEIDEN MYYNTI LISÄÄNTYI HIEMAN Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden myyntiä on seurattu Suomessa vuodesta 1995 1. Kulutustiedot perustuvat lääketukkujen Lääkealan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 2008/0101(CNS) 2.9.2008 TARKISTUKSET 9-12 Mietintöluonnos Luca Romagnoli (PE409.790v01-00) ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Lääkkeiden hyvät jakelutavat estämässä lääkeväärennösten pääsyä laillisiin jakelukanaviin. Sidosryhmätilaisuus Fimea Anne Junttonen

Lääkkeiden hyvät jakelutavat estämässä lääkeväärennösten pääsyä laillisiin jakelukanaviin. Sidosryhmätilaisuus Fimea Anne Junttonen Lääkkeiden hyvät jakelutavat estämässä lääkeväärennösten pääsyä laillisiin jakelukanaviin Sidosryhmätilaisuus Fimea 6.5.2013 Anne Junttonen Lääkkeiden hyvät jakelutavat Lääkeaineiden hyvät jakelutavat

Lisätiedot

Curriculum. Gym card

Curriculum. Gym card A new school year Curriculum Fast Track Final Grading Gym card TET A new school year Work Ethic Detention Own work Organisation and independence Wilma TMU Support Services Well-Being CURRICULUM FAST TRACK

Lisätiedot

JOHDANTO FARMAKOLOGIAAN. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto

JOHDANTO FARMAKOLOGIAAN. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto JOHDANTO FARMAKOLOGIAAN Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Farmakologian opetuksen tavoite L2/H2-lukuvuonna: Oppia perusteet rationaalisen lääkehoidon

Lisätiedot

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry 24.10.2017 Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Perustettu v. 2010 Perustehtävä: edistää potilasturvallisuutta ja potilasturvallisuuden tutkimusta Suomessa Toimintaa

Lisätiedot

Kelan rooli soten rahoituksessa?

Kelan rooli soten rahoituksessa? Kelan rooli soten rahoituksessa? Näkökulmia muun muassa kustannusten hillintään Hennamari Mikkola, tutkimusprofessori, Tieto- ja viestintäyksikön päällikkö Sote ja talous, THL 27.4.2017 2 Arviot Kelan

Lisätiedot

Returns to Scale II. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Esitelmä 8 Timo Salminen. Teknillinen korkeakoulu

Returns to Scale II. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Esitelmä 8 Timo Salminen. Teknillinen korkeakoulu Returns to Scale II Contents Most Productive Scale Size Further Considerations Relaxation of the Convexity Condition Useful Reminder Theorem 5.5 A DMU found to be efficient with a CCR model will also be

Lisätiedot

1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward.

1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward. START START SIT 1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward. This is a static exercise. SIT STAND 2. SIT STAND. The

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusasiamies Kaisa Männikkö Tutkimus- ja innovaatiopalvelut Suomen Akatemian projektit Suomen Akatemia kehottaa avoimeen tieteelliseen

Lisätiedot

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat 29.9.2016 FiHTA Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon

Lisätiedot

The CCR Model and Production Correspondence

The CCR Model and Production Correspondence The CCR Model and Production Correspondence Tim Schöneberg The 19th of September Agenda Introduction Definitions Production Possiblity Set CCR Model and the Dual Problem Input excesses and output shortfalls

Lisätiedot

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen vuonna 2014

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen vuonna 2014 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen vuonna 2014 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

ATMP-valmisteet ja Fimean rooli ATMP-valvonnassa Suomessa ja EU:ssa

ATMP-valmisteet ja Fimean rooli ATMP-valvonnassa Suomessa ja EU:ssa ATMP-valmisteet ja Fimean rooli ATMP-valvonnassa Suomessa ja EU:ssa Heli Suila, FT Erikoistutkija, BIO-jaosto Farmaseuttis-biologinen-yksikkö Lääkevalmisteiden arviointi Fimea Pitkälle kehitetyn terapian

Lisätiedot

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Finland Tender Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Tarjoukset 6.5.2011 klo 15.00 mennessä osoitteeseen:

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

Kustannusvaikuttavuustiedon hyödyntäminen Hilan päätöksissä

Kustannusvaikuttavuustiedon hyödyntäminen Hilan päätöksissä Kustannusvaikuttavuustiedon hyödyntäminen Hilan päätöksissä Elina Asola johtava proviisori Lääkkeiden hintalautakunta Sosiaali- ja terveysministeriö 25.4.2018 1 Lääkkeiden hintalautakunta (Hila) toimii

Lisätiedot

Lääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14

Lääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14 Sisällys Esipuhe 3 Lääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14 Lääke, APTEEKKI JA LÄÄKETIETO 16 2.1 Lääke ja

Lisätiedot

VUOSI 2015 / YEAR 2015

VUOSI 2015 / YEAR 2015 VUOSI 2015 / YEAR 2015 Kansainvälisen opetuksen ja tutkimustoiminnan kehittäminen Developing international teaching and research activities Rehtorin strateginen rahoitus vuosille 2014-2016 / Strategic

Lisätiedot

N:o ) Lääkevalmisteiden myyntiluvat, rekisteröinnit ja erityisluvat

N:o ) Lääkevalmisteiden myyntiluvat, rekisteröinnit ja erityisluvat N:o 1252 4875 Liite 1) Lääkevalmisteiden myyntiluvat, rekisteröinnit ja erityisluvat Maksuluokka I Uusi vaikuttava-aine / tunnettu vaikuttava-aine (Dir. 2001/83/EY artikla 8, Dir. 2001/82/EY artikla 12)

Lisätiedot

Miten uudet lääkkeet tulevat avohoitoon

Miten uudet lääkkeet tulevat avohoitoon Miten uudet lääkkeet tulevat avohoitoon Elina Asola yliproviisori Lääkkeiden hintalautakunta Sosiaali- ja terveysministeriö 12.10.2016 1 12.10.2016 2 12.10.2016 3 Lääkkeiden kokonaismyynti vuonna 2015

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

v INSTA-CERT Name and address of certificate holder Uponor Infra Oy Kouvolantie 365, PO Box 21 15561 Nastola Finland CERTIFICATE Date of valid edition No. 23-05-2017 2003 Date of first issue 16-06-2005

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 252/2015 Laki. sairausvakuutuslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 252/2015 Laki. sairausvakuutuslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2015 252/2015 Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

Käytön avoimuus ja datanhallintasuunnitelma. Open access and data policy. Teppo Häyrynen Tiedeasiantuntija / Science Adviser

Käytön avoimuus ja datanhallintasuunnitelma. Open access and data policy. Teppo Häyrynen Tiedeasiantuntija / Science Adviser Käytön avoimuus ja datanhallintasuunnitelma Open access and data policy Teppo Häyrynen Tiedeasiantuntija / Science Adviser 1 Käytön avoimuus Suunnitelmassa tulisi kuvata ainakin seuraavat asiat: (Kriteerit,

Lisätiedot

Capacity utilization

Capacity utilization Mat-2.4142 Seminar on optimization Capacity utilization 12.12.2007 Contents Summary of chapter 14 Related DEA-solver models Illustrative examples Measure of technical capacity utilization Price-based measure

Lisätiedot

LIITE III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen olennaisiin osiin

LIITE III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen olennaisiin osiin HUOM! LIITE III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen olennaisiin osiin Kansallisten viranomaisten on mahdollisesti jälkeenpäin päivitettävä valmisteyhteenvedot ja pakkausselosteet tarpeen

Lisätiedot

Fimea raportoi vuoden 2011 kulutusluvut viime vuonna liian suuriksi. Myyntiluvut on korjattu 2012 tulosten julkaisun yhteydessä.

Fimea raportoi vuoden 2011 kulutusluvut viime vuonna liian suuriksi. Myyntiluvut on korjattu 2012 tulosten julkaisun yhteydessä. ELÄIMILLE KÄYTETTIIN VÄHEMMÄN MIKROBILÄÄKKEITÄ Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden myyntiä on seurattu Suomessa vuodesta 1995 1. Kulutustiedot perustuvat lääketukkujen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Pori 18.5.2015 Alli Puirava, Lääkehuollon lehtori www.proedu.fi Iäkkäillä paljon lääkkeitä ja suuret vaihtelut Vain n. 1% 75-vuotta täyttäneistä ei käytä mitään lääkettä

Lisätiedot

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto KATRI AALTONEN Proviisori Tutkija, Kelan tutkimusosasto LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto PITKÄVAIKUTTEISTEN INSULIINIANALOGIEN JA GLIPTIINIEN KÄYTTÖ yleistyy diabeteksen hoidossa

Lisätiedot

National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007

National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007 National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007 Chapter 2.4 Jukka Räisä 1 WATER PIPES PLACEMENT 2.4.1 Regulation Water pipe and its

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta)

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta) SUPERMOTO SM 2013 OULU Lisämääräys ja ohje Oulun Moottorikerho ry ja Oulun Formula K-125ry toivottaa SuperMoto kuljettajat osallistumaan SuperMoto SM 2013 Oulu osakilpailuun. Kilpailu ajetaan karting radalla

Lisätiedot

IFAGG WORLD CUP I, CHALLENGE CUP I and GIRLS 12-14 OPEN INTERNATIONAL COMPETITION 1 st 2 nd April 2011, Vantaa Finland

IFAGG WORLD CUP I, CHALLENGE CUP I and GIRLS 12-14 OPEN INTERNATIONAL COMPETITION 1 st 2 nd April 2011, Vantaa Finland IFAGG WORLD CUP I, CHALLENGE CUP I and GIRLS 12-14 OPEN INTERNATIONAL COMPETITION 1 st 2 nd April 2011, Vantaa Finland Vantaa Gymnastics Club and Finnish Gymnastics Federation are very pleased to welcome

Lisätiedot

Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö

Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö 40 vuotta Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö Tutkimuspäällikkö, Kela 14.10.2005 40 vuotta Sairausperusteisia etuuksia Oikeudet erityiskorvattaviin lääkkeisiin Reseptitiedosto Vammaisetuudet Kuntoutus

Lisätiedot

Biologisten lääkkeiden kustannukset

Biologisten lääkkeiden kustannukset Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2012 LÄÄKEHOITOJEN ARVIOINTI Biologisten lääkkeiden kustannukset Tuomas Oravilahti, Vesa Kiviniemi, Karri Penttilä Reumasairauksien ja syöpien hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 125/2005 vp. Hallituksen esitys laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Asia.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 125/2005 vp. Hallituksen esitys laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Asia. EDUSKUNNAN VASTAUS 125/2005 vp Hallituksen esitys laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta

Lisätiedot

Alkutarkastus, , SERJS2134, Jarmo Saunajoki

Alkutarkastus, , SERJS2134, Jarmo Saunajoki PÄÄTÖS 2019-01-15 SERTIFIOINTIPÄÄTÖS 3269-04 Inspecta Sertifiointi Oy myöntää tämän tuotesertifikaatin osoitukseksi siitä, että tässä päätöksessä mainittujen tuotteiden valmistuksen laadunvarmistus täyttää

Lisätiedot