Haitalliset mikrobit biojätteiden käsittelylaitoksissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Haitalliset mikrobit biojätteiden käsittelylaitoksissa"

Transkriptio

1 Helsingin yliopisto Haitalliset mikrobit biojätteiden käsittelylaitoksissa Ekokemin ympäristöseminaari, Helsinki Merja Kontro, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Lahti Sirpa Laitinen, erikoistutkija, Työterveyslaitos, Kuopio

2 Tausta: lainsäädäntö, 2011: Tullut voimaan Etusijajärjestys Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä.

3 Lainsäädäntö, 2012: Jätehuollosta aiheutuvan vaaran ja haitan ehkäiseminen Jätettä ei saa hylätä eikä käsitellä hallitsemattomasti. Jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä tai muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Jätehuollossa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudatetaan ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Ongelma: Jätealan kehitys nopea, osa tekniikoista vasta kehittymässä. Hygieniaan panostaminen jäänyt usein prosessitekniikan kehittämisen varjoon.

4 Euroopan Yhteisö, US-EPA EU Sivutuoteasetus: Muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveysperusteiset hygienisoitumisvaatimukset Laitoksilla suljettu kompostointireaktori, jatkuva lämpötilaseuranta ilman ohitusmahdollisuutta. Partikkelikoko maksimi 12 mm, lämpö >70 C, 60 min. Muita standardoituja prosessin parametreja hyväksytään, jos pystytään minimoimaan biologiset riskit. Clostridium perfringensiä ei saa esiintyä /1 g lämpökäsittelyn jälkeen. Salmonella spp. ei saa esiintyä. Viidessä kompostinäytteessä Escherichia colin tai Enterococcaceae määrän pitää olla < 1000 pmy/g ka, > 5000 pmy/g saa ylittyä vain yhdessä näytteessä. US-EPA: Fekaaliset koliformit <1000 (MPN)/g ka. Salmonella spp. < 3 MPN / 4 g biojätettä

5 Aerobinen ja anaerobinen jätteiden käsittelyketju Biojätteet Anaerobinen jätteenkäsittely: Biokaasun tuotto (metaani), myös etanolin tuotto - Maatilakokoluokka - Jätevedenpuhdistamot - Yhteiskäsittelylaitokset Aerobinen jätteenkäsittely - Kompostointi Vaihtoehdot: poltto, terminen kuivaus, (suora lietelannoitus) Hygienisoitu lopputuote

6 Määritetyt mikrobit Viljely: Koliformiset bakteerit Termotolerantit koliformiset bakteerit Enterobacteriaceae Enterococcus spp. Bacillus cereus Clostridium perfringens Rikkiä pelkistävät klostridit Salmonella spp. Reaaliaika-PCR Campylobacter spp. Salmonella spp. Streptomyces spp. Yersinia spp. Aspergillus fumigatus Bacillus cereus ryhmä

7 Hanke 1: - Näytteet kompostoinnin alkuvaiheista

8 Kompostointilaitokset ja pilotti rummut

9 Syötteet kompostiin: mikrobimäärät riippuvat syötteen laadusta Anaerobisesti Liete Kotitalouksien Kuivattu kotifermentoitu kerätty talouksien kerätty liete biojäte biojäte Koliformiset bakteerit 37 C 2.7 x x x x 10 7 Enterobacteriaceae 2.2 x x x x 10 6 Termotolerantit koliformiset bakteerit 2.5 x x x x 10 4 Enterococcus spp x x x 10 5 Bacillus cereus (viljely) 6.6 x x x 10 3 <100 Clostridium perfringens 3.0 x 10 5 <100 <100 <100 Salmonella spp. Positiivinen Positiivinen Negatiivinen Negatiivinen Rikkiä pelkistävät klostridit 1.5 x x 10 5 > 1.0 x x 10 5 Bacillus cereus (PCR) 1.2 x x x x 10 5 Campylobacter spp x Salmonella spp. 7.1 x x x x 10 4 Streptomyces spp. 2.9 x x x x 10 8 Yersinia spp. 1.9 x x x x 10 7

10 Bakteerien määrät tukiaineen kanssa kompostoitaessa Siirrettäessä komposti ilmastetuista tunneleista aumoihin, huomattiin useiden mikrobimäärien kohonneen, kuten koliformien ja lämpökestoisten koliformien, Enterobacteriaceae, Enterococcus spp. ja Streptomyces spp. laitoksissa A, B ja D. Laitoksessa A näiden bakteerien määrät kohosivat jo tunnelissa 3. SRC lisääntyivät laitosten A ja D aumoissa. Aumakompostoinnin aikana laitoksissa A ja B näiden bakteerien lukumäärät alkoivat myöhemmin laskea, mutta laitoksessa D korkeat bakteerimäärät säilyivät pitempään. Laitoksessa C lopputuote oli hygienisoitunut näiden mikrobimäärien perusteella.

11 Campylobacteria, Yersinia spp., Salmonella spp. Campylobacter spp. Löytyi useimmiten väliväiheesta jossa siirrytiin mesofiilisestä kompostinnin vaiheesta termofiiliseen vaiheeseen. Salmonella spp. Oli hygienisoitunut muista laitoksista, paitsi laitoksesta D jossa oli havaittu uudelleenkasvua. Yersinia spp. esiintyi yleisemmin kotitalouksien jätettä kompostoivissa laitoksissa (laitokset C ja D) kuin lietettä tai mädätettyä lietettä kompostoivissa laitoksissa (laitokset A ja B).

12 Mitä prosessiparametrejä voidaan säätää: Kompostointilaitoksissa ei pidetty kompostia 70 C, 60 min (sivutuoteasetus), silti viimeiset näytteet laitoksissa B ja C olivat mikrobiologisesti turvallisina. Streptomykeettien lisääntynyt määrä kompostin alkuvaiheessa indikoi mikrobiryhmän tärkeyttä biologisen jätteen hajotuksessa. Niiden poistaminen korkealla lämpötilalla voi haitata tehokasta kompostoitumista. Muidenkin prosessiparametrien säätelyä tarvitaan kuin vain lämpötilan. Muita säädeltäviä parametrejä ovat ilmastointi, kompostimassan laatu, tukiaineen laatu, prosessin kestoaika, kompostointiprosessin vaihe ja mikrobisukkessio kompostissa.

13 Ilmastus Tunneleissa ja rummuissa oli hyvä kompostimassan ilmastus. Kun komposti siirrettiin niistä pois, bakteerimäärät kohosivat. Hapen tehokas kulkeutuminen biomassaan riippuu kompostoitavasta materiaalista ja tukiaineesta. Tukiaineet valitaan saatavuuden ja kompostointi tehokkuuden perusteella. Laitoksissa käytettiin minimimääriä tukiainetta siten että poistoilman happipitoisuus oli >14-15 %. Kompostimassa >55 C lämpötilassa 2 7 päivää. Puuhake ja sahajauho (kutterin lastu) ovat parempia tukiaineita kuin tiivis turve.

14 Jätemateriaali Jätemateriaali vaikuttaa kompostoinnin mikrobisukkession nopeuteen ja kompostoinnin kestoaikaan Mädätetyssä lietteessä (laitos A) ja kuvatussa erilliskerätyssä kotitalousjätteessä (laitos D) oli prosessin lopussa usein enemmin bakteereita kuin lietteessä (laitos B) tai erilliskerätyssä kotitalousjätteessä (laitos C). Jos jätettä säilytetään ja kuivataan, ja lietteen mädätys voivat muuttaa jätteeen mikrobiyhteisön rakennetta ja ravinnekoostumusta siten että tarvitaan enemmin aikaa ja erilainen prosessin säätö kompostointiin.

15 Kompostointilaitosten tausta Vähiten itiöiviä bakteereita havaittiin, eli kompostin laatu oli paras laitoksessa Cs, jossa oli rumpu- ja tunnelikompostointi. Kompostointi oli tehokasta myös laitoksessa B jossa oli tunneli ja auma sisätiloissa. Kompostointilaitoksen Cs prosessia oli kehitetty tehokkaasti tutkimushankkeissa Muiden laitosten prosesseja olivat kehittäneet yritysten henkilökunta. Laitoksessa D tiedettiin olevan ongelmia kuivatun erilliskerätyn jätteen kompostoinnissa.

16 Hanke 2: - Yli vuoden vanhan kompostin hygienian kehitys - Tuhkalisäyksen vaikutus hygieniaan

17 Kompostin laatu jälkikypsytyksessä Puolen vuoden jälkeen bakteerimäärät kohonneet: Salmonella spp. havaittiin PCR:llä (ei viljelyllä), Yersinia spp. (PCR) 167 päivän jälkeen, Enterococcus spp päivän jälkeen (viljely) Aktiivinen lämpöä tuottava kompostointi loppumassa. Usein tämän ikäistä kompostia siirretään mm mullan tuotantoon, joten työntekijät on syytä suojata päivää vanhoissa kompostiaumoissa ei enää havaittu kohonneita määriä haitallisia bakteereita. Kutenkin tässäkin lopputuotteessa on vielä runsaasti mm. itiöiviä aktinobakteereita, pitoisuudet ovat kuitenkin vastaavalla tasolla kuin voi olla luonnossa. Tuhkalisäys näytti vähentävän streptomykeettien määrää

18 Hanke 3: - Kompostin hygieniakehitys vuoden aikana, toistettavuus Hygienia muissa jätehuolto-laitoksissa - Altistusmittaukset

19 Lopputuotteen laatu kompostissa, erityisesti aikaväli 6-12 kk Mesofiiliset aktinobakterit 6-16 kk vanhoissa kompostiaumoissa 0,026-59,4 x 10 6 pmy/g kompostia Termofiiliset aktinobakteerit 0,054-22,8 x 10 6 pmy/g Streptomykeettien määrä (reaaliaika-pcr) 0,82-65,9 x 10 6 kopiota/g kompostia. B. cereus ryhmän bakteereita löytyi viljelemällä lähes kaikista 6-16 kk vanhoista aumoista. Niiden määrät vaihtelivat välillä <100-1,28 x 10 5 pmy/g kompostia, ja keskiarvo oli 2,8±3,17 x 10 4 pmy/ g. Aspergillus fumigatusta löytyi viljelemällä kaikista 6-16 kk vanhoista aumoista E. coli, ja Enterococcus spp. esiintyi yleisesti pieniä määriä, mutta vain kerran sivutuoteasetuksen (2006) raja-arvot ylittyivät.

20 Lopputuotteen laatu, bioenergialaitokset A. fumigatus: pmy/g märkää näytettä, mp; 0-9,9 x 10 3 kopiota/g Mesofiiliset aktinobakteerit: 0 9,1 x 10 4 pmy/g mp Termofiiliset aktinobakteerit: 0-4,1 x 10 5 cfu/g mp Streptomykeettit: 0,84-20,5 x 10 5 kopiota/g, Määrä alhaisempia kuin 6-16 kk:n komposteissa. B. cereus: <100 1,3 x 10 4 pmy/g C. perfingens: 2 näytteessä 0,14-10 x 10 4 pmy/g Salmonellaa ei tavattu E. coli : < pmy/g Enterococcus spp.: yksi näyte 1400 pmy/g, muut <100, havaittiin pieniä määriä.

21 Yhteenveto

22 Onko turvallinen kompostoinnin lopputuote mahdollinen? Prosessin kehityksen jälkeen saatiin laitoksen C haitalliset mikrobimäärät laskemaan ja kompostin lopputuotteen mikrobiologinen laatu hyväksi kompostoinnin aikaisessa vaiheessa Kompostista on mahdollista saada mikrobiologisesti turvallinen erilaisilla rumpujen, tunnelien ja aumojen yhdistelmillä. Tarvitaan enemmin tutkimusta siitä miten prosessia pitää säätää kompostoinnin aikana riippuen jätteen laadusta, ilmastoinnista, prosessiajasta ja lämpötilasta, ja mikrobisukessiosta. Muutoksia jotka hidastavat kompostin mikrobiologista hajotustoimintaa pitäisi kompensoida pidentämällä prosessiaikaa.

23 Turvallisuus kompostoinnissa Vaikka haitallisten bakteerien määrät olivat hyväksyttäviä kompostoinnin aikaisessa vaiheessa kahdessa laitoksessa, prosessista mitattiin korkeita arvoja ja kompostia käsittelevät henkilöt tulee suojata. Haitallisten mikrobien määrät kohoavat helposti siirrettäessä komposti ulkoaumoihin, ja 0,5 v jälkeen. Vuoden vanhan ja vanhemman kompostin haitalliset mikrobit sallituilla/ympäristön tasoilla. Kompostointilaitoksen henkilökunta yleensä tietää jos prosessi ei toimi kunnolla, mutta prosessiparametrejä ei muuteta, koska jätteenkäsittelyä on hankala esim. pidentää käytännön syistä. Lopputuotteen laatua voisi olla hyvä kontrolloida. Kompostoinnin ongelma on avoin prosessi, jossa pölyävä komposti pääsee helposti liikkumaan ilmassa.

24 Turvallisuus mädätyksessä Mädätetty liete ei ole hygienisoitu, vaikka sen koostumus on muuttunut mädätyksen aikana. Erityisesti haitallisia anaerobisia bakteereita (Clostridium perfringens) voi esiintyä mädätyksestä tulevassa lietteessä. Lietettä käsittelevät työntekijät tulisi suojata kunnolla. Mädätyksen mikrobiologisia haittoja vähentää suljettu prosessi, jolloin suora kontakti jätemateriaalin kanssa vähenee.

25 Mikrobien aiheuttamia oireita ja sairauksia Hengitysteiden ärsytysoireita: yskä, limannousu ja nuha sekä hengenahdistus Silmien ärsytysoireita ja iho-oireita Vilunväreitä ja kuumetta sekä lihas- ja nivelkipuja Päänsärkyä, väsymystä, neurologisia oireita Pahoinvointia ja ripulia Aktinobakteerien ja homesienten aiheuttamia sairauksia: Astma, allerginen nuha, allerginen alveoliitti (ns. homepölykeuhko) ja kurkunpäätulehdus Muita mikrobien aiheuttamia hengityselinsairauksia: Krooninen bronkiitti / keuhkoahtaumatauti ODTS (orgaanisten pölyjen aiheuttama toksinen oireyhtymä) Sirpa Laitinen 24

26 Työntekijöiden altistumismittausten tavoitteet ja keinot Mittauksilla pyrittiin havaitsemaan työntekijöiden hengitysteitse tapahtuva altistuminen käsiteltävän materiaalin tai prosessin sisältämille vaaratekijöille ja arvioimaan näistä aiheutuvan terveysriskin todennäköisyyttä. Kuva Sirpa Laitinen, TTL Sirpa Laitinen 25

27 Endotoksiinipitoisuudet (EU/m 3 ) ilmassa Terveysperusteinen viitearvo (90 EU/m 3 ) Työvaihe Kompostointilaitos Bioenergialaitos Jätteiden vastaanotto ja esikäsittely Prosessi < 1 2 Linkous 3 2 Prosessijäännöksen loppukäsittely Työkoneen ohjaamo < < 2 8 Valvomo < 3 1 Kokonaisbakteerien maksimipitoisuudet olivat 26 miljoonaa cfu/m 3 kompostointilaitoksilla ja cfu/m 3 bioenergialaitoksilla Sirpa Laitinen 26

28 Mikrobien keskiarvopitoisuuksia ilmassa (cfu/m 3 ) kompostointilaitoksilla Työvaihe Jätteiden vastaanotto ja esikäsittelyprosessi Prosessijäännöksen loppukäsittely Työkoneen ohjaamo Valvomo / tausta ulkona Mesofiiliset aktinobakteerit Termofiiliset aktinobakteerit Termotolerantit Aspergillus fumigatus homesienet Sirpa Laitinen 27

29 Mikrobipitoisuudet ilmassa bioenergialaitoksilla Bioenergialaitoksilla esiintyi työilmassa mesofiilisia aktinobakteereita ainoastaan cfu/m 3 jätteiden vastaanotossa ja esikäsittelyssä. Termofiilisia aktinobakteereita ei havaittu lainkaan bioenergialaitoksien työilmasta eikä myöskään termotoleranttia Aspergillus fumigatus homesientä Sirpa Laitinen 28

30 Patogeenit bakteerit ilmassa Yersinia -suvun bakteereita esiintyi ilmassa kolmella kompostointilaitoksella seitsemästä. Yersinia ei ilmeisesti täysin tuhoutunut biomassan hygienisointikäsittelyissä. B. cereus -ryhmän bakteereita esiintyi ilmassa kahdella kompostointilaitoksella. Salmonella -suvun bakteereita havaittiin ilmassa yhdellä kompostointilaitoksella. Campylobacter -suvun bakteereita ei todettu ilmasta. Bioenergialaitosten ilmassa ei havaittu esiintyvän näitä patogeeneja bakteereita Sirpa Laitinen 29

31 Työntekijän henkilökohtainen hengitystiealtistuminen Kompostointilaitoksilla tutkittiin 20 henkilöä, joista 11 henkilöltä havaittiin A. fumigatus töiden jälkeen. Bioenergialaitoksilta tutkittiin 10 henkilöä, joista 1 henkilöllä oli positiivinen A. fumigatus löydös. A. fumigatuksen määrä työntekijöiden nenän limakalvoilla oli suurempi niissä työpaikoissa ja työvaiheissa, joissa sitä esiintyi runsaasti myös ilmassa. A. fumigatuksen esiintyminen nenän limakalvoilla liittyi selkeästi jätteenkäsittelylaitoksilla tapahtuvaan työhön. Copan ESwap Sirpa Laitinen 30

32 Työntekijän henkilökohtainen hengitystiealtistuminen Streptomyces -aktinobakteereita löytyi töiden jälkeen nenän limakalvoilta kolmelta bioenergialaitoksella (n=3/10) ja lähes kaikilta kompostointilaitoksella (n=19/20) työskennelleiltä työntekijöiltä. Työ jätteenkäsittelylaitoksilla lisäsi aktinobakteerien määrää nenän limakalvoilla. Muiden tutkittujen mikrobien osalta havaittiin yksi selkeä positiivinen Yersinia -bakteerilöydös työntekijältä, jonka työilmassa oli muutoinkin runsaasti Yersinia - bakteereita. B. cereus ja Salmonella -bakteereita ei löytynyt keneltäkään nenän limakalvoilta. Kampylobakteerien tutkiminen on vielä kesken. Copan ESwap Sirpa Laitinen 31

33 Käytössä ollut työntekijän hiukkassuojain Onkohan turvallinen uudelleen käyttöön? Kertakäyttöinen Kevytsuojain FFP3 suodattaa hyvin pienet hiukkaset (< 0,3 µm) Kuva Sirpa Laitinen, TTL Sirpa Laitinen 32

34 Jätteenkäsittelylaitoksilla tarvitaan TH3-suojausluokan puhallinavusteinen suojain, jossa on ABEK-kaasusuodatin ja P3-luokan hiukkassuodatin. Kuvat Sirpa Laitinen, TTL Sundström Safety AB 17/6/13 Sirpa Laitinen

35 Työkoneiden ohjaamoissa sisäilman laatu? Pelkillä raitisilmasuodattimilla varustetuissa ohjaamoissa sisäilman mikrobipitoisuudet ovat terveydelle haitallisella tasolla. Ohjaamoiden ilmansuodatusyksiköihin asennetut P1/F5-luokan ilmansuodattimet pystyvät poistamaan ohjaamoihin sisään tulevasta ilmasta vain osan homesienistä, bakteereista ja niiden sisältämästä endotoksiinista. Varsinkin pieni-itiölliset aktinobakteerit pääsevät ohjaamoihin ilmansuodatuksesta huolimatta, vaikka hiukkassuodatin olisi äskettäin vaihdettu Sirpa Laitinen 34

36 Työkoneeseen asennettu ilmansuodatusjärjestelmä P1/F5-luokan suodattimen lisäksi asennettu P3/H13- luokan hepasuodatin pystyy estämään pieniitiöllisten mikrobien kulkeutumisen ohjaamoihin. Kaasuille tarvitaan aktiivihiilisuodatin. 17/6/13 Sirpa Laitinen

37 Kompostointilaitoksen riskit työtekijöille Bakteerien ja niiden sisältämien endotoksiinien sekä homesienten aiheuttama työturvallisuusriski on merkittävä kompostointilaitoksissa työskenteleville. Jätteiden käsittelyssä kompostoimalla sekä sisähalleissa että ulkona kentällä esiintyi erittäin korkeita endotoksiini- ja mikrobipitoisuuksia. Endotoksiinien terveysperusteinen viitearvo, 90 EU/m 3, ylittyi reilusti vielä noin puoli vuotta vanhankin kompostiauman kääntötehtävissä. Kompostointikentän laidalla ilman endotoksiinipitoisuus ylitti viitearvon moninkertaisesti samoin kuin kentällä työskennelleiden työkoneiden ohjaamoissa, joihin ei oltu asennettuna erillistä ylipaineistavaa ilmansuodatusjärjestelmää. Lisäksi A. fumigatus homesienen ja termofiilisten aktinobakteerien pitoisuudet ilmassa lisääntyivät kompostointiprosessin edetessä Sirpa Laitinen 36

38 Bioenergialaitoksen riskit työntekijöille Biohajoavien jätteiden käsittelyprosessien aikana mikrobipitoisuudet ilmassa ovat selvästi pienempiä bioenergialaitoksilla kuin kompostointilaitoksilla. Bioenergiaprosessit poistavat tehokkaasti eläinperäisistä jätteistä peräisin olevat taudinaiheuttajabakteerit, mikä vähentää myös työntekijöiden mahdollista altistumista kyseisille bakteereille. Jätteiden esikäsittely ja prosessijäännöksen linkous olivat altistavimmat työvaiheet bioenergialaitoksissa. Lingottava massa voi sisältää runsaasti anaerobia Clostridium perfringens bakteeria, josta saattaa aiheutua työhygieenisiä haittoja. Mahdollisimman suljetut prosessit ja osastoinnit vähentävät selvästi mikrobien aiheuttamia työturvallisuusriskejä. Biohajoavat jätteet voidaan prosessoida siellä ilman mikrobialtistumista mahdollisesti lisääviä tukiaineita Sirpa Laitinen 37

39 Bioenergialaitoksen riskit työntekijöille Bioenergialaitoksilla mikrobiologisia altisteita suurempi ja merkittävämpi työturvallisuusriski ovat kaasumaiset kemialliset altisteet. Ammoniakkia, häkää, hiilidioksidia, rikkidioksidia, rikkivetyä ja muita pelkistyneitä rikkiyhdisteitä sekä typpidioksidia saattaa esiintyä runsaasti erityisesti jätteiden vastaanottohalleissa. Lisänä voi olla syttymis- ja räjähdysvaarallisia kaasuja kuten metaania ja vetyä. Kuvat Dräger Sirpa Laitinen 38

40 Esitetyt tulokset ovat Aija Rainisalon ja Maija Kirsin väitöskirjatöistä. Rahoittajat: Työsuojelurahasto Suomen kulttuurirahasto/päijät-häme, Ekokem Oy Ab:n säätiö ja jätehuoltoalan yritykset. Rainisalo, A., Romantschuk, M. and Kontro, M.* (2011). Evolution of clostridia and streptomycetes in full-scale composting facilities and pilot drums equipped with online temperature monitoring and aeration. Bioresource Technology, 102,

41 Suuret Kiitokset Rahoittajille! Tutkimushanke: Mikrobiologisten terveysvaarojen selvitys biohajoavien jätteiden laitosmaisessa käsittelyssä Sirpa Laitinen 40

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana

Lisätiedot

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa

Lisätiedot

Yhteistyössä on voimaa!

Yhteistyössä on voimaa! Haitalliset aineet puhdistamoja hajalietteissä, TkT Vesihuolto 2015 Vesialan asiantuntijapalvelut Yhteistyössä on voimaa! Projektin johto: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys Yhteistyö

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 Kotkan lyseo, Arcus-talo Kirkkokatu 15 48100 KOTKA Työ nro T8007-5 Kotka 5.4.2016 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA, PUH.

Lisätiedot

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa.

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa. Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset Alueen kunnat perustivat 2013 Asukaspohja n. 56 000 1 viranhaltija, 8 henkilön lautakunta Talousarvio n. 100 000 Isäntäkuntana Iisalmi Hoitaa jätehuollon viranomaistehtävät

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty tai rekisteröity laboratorio. Hallinto-osasto Suunnittelu- ja ohjausyksikkö

REKISTERIOTE Hyväksytty tai rekisteröity laboratorio. Hallinto-osasto Suunnittelu- ja ohjausyksikkö 1 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Porilab Tiedepuisto 4, A-rakennus 28600 PORI Puh. 0447013343 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit ISO 4833-1:2013

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia

Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia Projektiyhteenveto 2014 Pääkaupunkiseudun kunnissa toteutettiin touko-lokakuussa 2014 yhteinen projekti, jonka tarkoituksena oli

Lisätiedot

Elintarvikeketjun turvallisuus kiertotaloudessa lannoitteet. Risto Retkin

Elintarvikeketjun turvallisuus kiertotaloudessa lannoitteet. Risto Retkin Elintarvikeketjun turvallisuus kiertotaloudessa lannoitteet Risto Retkin Eviran tehtävät Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran toiminnan päämääränä on varmistaa elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua

Lisätiedot

Hangon kaupunki Hagapuiston koulu

Hangon kaupunki Hagapuiston koulu 26.02.2015 Hangon kaupunki Hagapuiston koulu Sisäilman VOC-mittaukset 23.1.2015 Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/5 1. Yleistiedot Kohde Hangon kaupunki Hagapuiston koulu

Lisätiedot

Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta

Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Nilsiä Evira - elintarviketurvallisuus/ Lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio 1 Ramboll Finland Oy Ramboll Analytics Niemenkatu 73 15140 LAHTI Puh. 0403567895 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Formaldehydi akkr STM:n Asumisterveysohje (2003:1), Asumisterveysopas

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin

Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin MISSIOMME Suojaamme ihmisiä, prosesseja ja ympäristöä tuottamalla puhdasta ilmaa. Vietämme 90 % ajastamme sisätiloissa Huono sisäilma alentaa työtehokkuutta

Lisätiedot

Kuopiolainen kv-tason vesitutkimus

Kuopiolainen kv-tason vesitutkimus Kuopiolainen kv-tason vesitutkimus Ilkka Miettinen Kuopio 22.3.2011 Maailman vesipäivä / Ilkka Miettinen, THL 1 Kuopion tiedepuisto - vesiosaaminen Kuopiossa hyvä tutkimukseen perustuva asiantuntijuus

Lisätiedot

PROJEKTIYHTEENVETO KEBABIN HYGIEENINEN LAATU VUONNA

PROJEKTIYHTEENVETO KEBABIN HYGIEENINEN LAATU VUONNA PROJEKTIYHTEENVETO KEBABIN HYGIEENINEN LAATU VUONNA 2016 JOHDANTO Projektin tavoitteena oli selvittää kebabravintoloiden kebabin mikrobiologista laatua. Vantaan lisäksi projektiin osallistui Helsingin

Lisätiedot

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilman seurantanäytteet 15.3.2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilman seurantanäytteet 15.3.2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 KIRKKOKADUN KOULU Sisäilman seurantanäytteet 15.3.2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmanäytteet maaliskuu 2013 Nurmeksen kaupungin

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen Kiertotalous & WtE Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen 25.10.2016 L. Pirhonen 1 Sisältö Kiertotalous ja kierrätystavoitteet Millaisilla tavoilla kierrätysaste olisi mahdollista saavuttaa?

Lisätiedot

kosteusvaurioituneen koululuokan korjauksessa k esimerkkitapaus

kosteusvaurioituneen koululuokan korjauksessa k esimerkkitapaus Anna Kokkonen Sisäilmastoseminaari 2013, Helsingin Messukeskus Epäpuhtauksien leviämisen hallinta kosteusvaurioituneen koululuokan korjauksessa k esimerkkitapaus Epäpuhtauksien hallinta saneeraushankkeissa

Lisätiedot

Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö SISÄILMAPAJA TAMPERE

Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö SISÄILMAPAJA TAMPERE Asumisterveysasetus - Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2016) Vesa Pekkola

Lisätiedot

ELINTARVIKE- JA YMPÄRISTÖLABORATORION PALVELUISTA PERITTÄVÄT MAKSUT alkaen OULU 2014

ELINTARVIKE- JA YMPÄRISTÖLABORATORION PALVELUISTA PERITTÄVÄT MAKSUT alkaen OULU 2014 ELINTARVIKE- JA YMPÄRISTÖLABORATORION PALVELUISTA PERITTÄVÄT MAKSUT 1.1.2014 alkaen OULU 2014 Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitos Elintarvike- ja ympäristölaboratorio Postiosoite PL 19, 90015 Oulun

Lisätiedot

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015 LIITE 4 1 Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie 8 04260 Kerava Hakemus 11030/14.06.02/2015 Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden poikkeuslupahakemus Olemme vastaanottaneet edustamanne Mehiläinen

Lisätiedot

Jätteiden hallinta ja käsittely

Jätteiden hallinta ja käsittely Jätteiden hallinta ja käsittely Opintomoniste 1. Suomen yhdyskuntajätehuolto 1.1 Yhdyskuntajätteiden määrä ja ominaisuudet Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dos. Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 26.3.2015 Sisäilmastoseminaari 2015 1 Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio 1 SeiLab Seinäjoen elintarvike- ja ympäristölaboratorio Vaasantie 1 C 60100 SEINÄJOKI Puh. 06 425 5701 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr NMKL 86:2006

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Tutkimustulosten tulkinta ja päätöksenteko / mikrobiologia & hygienia

Tutkimustulosten tulkinta ja päätöksenteko / mikrobiologia & hygienia Tutkimustulosten tulkinta ja päätöksenteko / mikrobiologia & hygienia NÄYTTEENOTTOKOULUTUS - ELINTARVIKKEET, Evira, 19.-, Helsinki Ylitarkastaja Annika Pihlajasaari Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 202. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisesta poikkeuksellista tilannetta koskevasta ilmoituksesta.

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 202. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisesta poikkeuksellista tilannetta koskevasta ilmoituksesta. PÄÄTÖS Helsinki 7.2.2006 Dnro UUS 2005 Y 739 114 Annettu julkipanon jälkeen No YS 202 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisesta poikkeuksellista tilannetta koskevasta ilmoituksesta.

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty tai rekisteröity laboratorio. Hallinto-osasto Suunnittelu- ja ohjausyksikkö. Eurofins Scientific Finland Oy, Kokkola

REKISTERIOTE Hyväksytty tai rekisteröity laboratorio. Hallinto-osasto Suunnittelu- ja ohjausyksikkö. Eurofins Scientific Finland Oy, Kokkola Eurofins Scientific Finland Oy, Kokkola PL 1100 (Kemirantie 1) 67101 KOKKOLA Puh. 0447819001 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr NMKL 86:2013 Anaerobiset

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Joensuun laboratorio Jokikatu 8 80220 JOENSUU Puh. 017 2647200 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Mikrobit (homeet, hiivat, ja aktino), pitoisuus

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen TAUSTA JA SISÄLTÖ Selvitys polttolaitosten savukaasupesureiden

Lisätiedot

Havaintoja taudinaiheuttajien kulkeutumisesta ja esiintymisestä case Vantaanjoki

Havaintoja taudinaiheuttajien kulkeutumisesta ja esiintymisestä case Vantaanjoki Havaintoja taudinaiheuttajien kulkeutumisesta ja esiintymisestä case Vantaanjoki Tarkasteltavat taudinaiheuttajat Giardia-ja alkueläimet Noro- ja adenovirukset Campylobacterja Salmonella - bakteerit Giardian

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Betonipäivät Puukivi - puuta ja betonia yhdessä Kimmo Rinne

Betonipäivät Puukivi - puuta ja betonia yhdessä Kimmo Rinne Betonipäivät 2015 Puukivi - puuta ja betonia yhdessä 29.10.2015 Kimmo Rinne 1 Destamatic Oy lyhyesti Vuonna 1998 perustettu, yksityisomisteinen materiaalien kierrätysalan yritys. Liikevaihto 2015 n. 9

Lisätiedot

JOHDANTO PERUSTIETOA MBR- TEKNIIKASTA

JOHDANTO PERUSTIETOA MBR- TEKNIIKASTA JOHDANTO PERUSTIETOA MBR- TEKNIIKASTA Membraanibioreaktori Aktiivilieteprosessi Membraanisuodatus CAS + = Jätevedenkäsittely (orgaanisten partikkeleiden pilkkoutuminen) tehdään aktiivilieteprosessissa

Lisätiedot

Tapaus Vaaranlammen koulu. Kimmo Aaltonen Terveystarkastaja, Rovakaaren YTH à asti Nyt: Terveystarkastaja, Keski-Pohjanmaan YTH 5.10.

Tapaus Vaaranlammen koulu. Kimmo Aaltonen Terveystarkastaja, Rovakaaren YTH à asti Nyt: Terveystarkastaja, Keski-Pohjanmaan YTH 5.10. Tapaus Vaaranlammen koulu Kimmo Aaltonen Terveystarkastaja, Rovakaaren YTH à 31.8.2016 asti Nyt: Terveystarkastaja, Keski-Pohjanmaan YTH 5.10.2016 Rakennettu vuonna 1974 Historia heti alussa on koulussa

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus

Lisätiedot

BAT-tutkimus Terveyshaitat kosteusvaurioituneilla paloasemilla

BAT-tutkimus Terveyshaitat kosteusvaurioituneilla paloasemilla BAT-tutkimus Terveyshaitat kosteusvaurioituneilla paloasemilla Tuula Putus työterveyshuollon el, työterveyshuollon professori Turun yliopisto T:mi IndoorAid Tausta Kyseessä on osa laajempaa Työsuojelurahaston

Lisätiedot

Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat:

Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: 1 Sisäilman mikrobit Näytteet otettiin kuusivaihekeräimellä elatusalustoille, jotka olivat 2 % mallasuuteagar homesienille ja tryptoni-hiivauute-glukoosiagar bakteereille ja sädesienille eli aktinomykeeteille.

Lisätiedot

Sisäilmaongelmaisen rakennuksen diagnosointi. FM Eetu Suominen Turun yliopisto, Biokemian laitos Labquality Days 2017

Sisäilmaongelmaisen rakennuksen diagnosointi. FM Eetu Suominen Turun yliopisto, Biokemian laitos Labquality Days 2017 Sisäilmaongelmaisen rakennuksen diagnosointi FM Eetu Suominen Turun yliopisto, Biokemian laitos Labquality Days 2017 Johdantoa Asunnon ja muiden oleskelutilojen terveellisyyteen vaikuttavat sekä kemialliset

Lisätiedot

Kiinteistöjen haitalliset mikrobit ja yhdisteet

Kiinteistöjen haitalliset mikrobit ja yhdisteet Kiinteistöjen haitalliset mikrobit ja yhdisteet Paula Kurola, laboratoriopäällikkö (FT) KiraLab mikrobilaboratorio, Tietopäivä Roadshow Vantaa 1.2.2017 1 2 Hittejä vai huteja? Kaikki oireilu johtuu homeesta!

Lisätiedot

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätelaki 1072/ 1993 VNP (861/1997) muutettu VNA:lla (202/2006) 1 Jätehuollon järjestämistä koskevat yleiset huolehtimisvelvollisuudet, Jätelaki 6 Jäte on hyödynnettävä,

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa

Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa Mustankorkea Oy Alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö Perustettu v. 1998 Omistajat: Jyväskylän kaupunki Laukaan ja Muuramen kunnat Em. Lisäksi 9 asiakaskuntaa N. 200

Lisätiedot

Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen

Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dosentti Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 19.10.2016 Pikkuparlamentti

Lisätiedot

Sivutuoteasetuksen vaatimukset eläinperäiselle sivutuotteelle

Sivutuoteasetuksen vaatimukset eläinperäiselle sivutuotteelle Sivutuoteasetuksen vaatimukset eläinperäiselle sivutuotteelle Pirjo Salminen MMM 1 1) Uusi sivutuoteasetus (EY) 1069/2009 ja 2) sen toimeenpanoasetus (EU) 142/2011 sekä 3) valmisteilla olevat kansalliset

Lisätiedot

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Biokaasua Varsinais-Suomessa -seminaari 16.2.2016 Eljas Hietamäki Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen

Lisätiedot

(Jatkotutkinto-opiskelija, Helsingin yliopisto: eläinlääketieteen tohtorin tutkinto 2.6.2007 )

(Jatkotutkinto-opiskelija, Helsingin yliopisto: eläinlääketieteen tohtorin tutkinto 2.6.2007 ) CURRICULUM VITAE Opetustehtävät Tuija Kantala, yliopisto-opettaja (sijainen), jatkotutkinto-opiskelija KOULUTUS Eläinlääketieteen lisensiaatti, Helsingin yliopisto, 2006 (Jatkotutkinto-opiskelija, Helsingin

Lisätiedot

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Tulevaisuuden bioenergia Lahden seudulla Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Päijät-Häme 9 kuntaa 200.000 asukasta FINLAND RUSSIA SWEDEN ESTONIA LADEC lyhyesti Tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän

Lisätiedot

Salaattibaarit. Hanketiivistelmä. Kuva haettu Googlen kuvahaulla salaattibaari. Helmikuu 2016 Terveystarkastaja Annika Porthin

Salaattibaarit. Hanketiivistelmä. Kuva haettu Googlen kuvahaulla salaattibaari. Helmikuu 2016 Terveystarkastaja Annika Porthin Salaattibaarit Hanketiivistelmä Kuva haettu Googlen kuvahaulla salaattibaari Helmikuu 2016 Terveystarkastaja Annika Porthin Johdanto Vuoden 2015 valvontasuunnitelmaan sisältyi hanke nimeltä Ruokakauppojen

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA Pyhtään kunta 20.4.2016 UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Pyhtään kunta, Siltakyläntie 175, 49220 Siltakylä 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3

Lisätiedot

Nro 26/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/38 /04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 13.3.2012. 5 :n kohdan 13 g) perusteella.

Nro 26/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/38 /04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 13.3.2012. 5 :n kohdan 13 g) perusteella. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 26/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/38 /04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 13.3.2012 ASIA Atria Suomi Oy:n Nurmon tuotantolaitoksen yhteydessä sijaitsevan kompostointitoimintaa

Lisätiedot

Puhdistamolietteen hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Puhdistamolietteen hyödyntäminen lannoitevalmisteina Ravinteiden kierrätys ja humus, Biolaitosyhdistys 6.11.2013 Jokioisten Tietotalo Puhdistamolietteen hyödyntäminen lannoitevalmisteina Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 5.11.2013 1 Saijariina Toivikko

Lisätiedot

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 13.5.2016 16-2916 #2 1 (3) Kotakylän Vesiosuuskunta Tirkkonen Erkki Piilianlahdentie 15 73600 KAAVI Tilausnro 204620 (4546/Jatkuva),

Lisätiedot

Keräinnäytteen tutkiminen arv STM:n Asumisterveysohje 2003 ja Asumisterveysopas 2008

Keräinnäytteen tutkiminen arv STM:n Asumisterveysohje 2003 ja Asumisterveysopas 2008 Jyväskylän kaupunki, Ympäristötoimen laboratorio Eeronkatu 10 40720 Jyväskylä EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Keräinnäytteen tutkiminen arv STM:n Asumisterveysohje 2003 ja

Lisätiedot

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät, Messukeskus Helsinki Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniteollisuuden betonijäte Betoniteollisuudessa (valmisbetoni ja betonituotteiden valmistus)

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ

KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ Eero Myller Projektipäällikkö Lassila & Tikanoja KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ Puujätteet kiertoon seminaari 27.5.2015

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO SELVITYS Kari Koistinen 1(5) Savon Sellu Oy PL 57 70101 Kuopio Puh 010 660 6999 Fax 010 660 6212 SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO Savon

Lisätiedot

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

RUUKINKANKAAN KOULU, ÄMMÄNSAARI TILASTOVERTAILU VILJELYANALYYSEISTÄ

RUUKINKANKAAN KOULU, ÄMMÄNSAARI TILASTOVERTAILU VILJELYANALYYSEISTÄ RUUKINKANKAAN KOULU, ÄMMÄNSAARI TILASTOVERTAILU VILJELYANALYYSEISTÄ Projekti 1810515 19.3.2015 Sisällysluettelo 1. YHTEYSTIEDOT... 3 2. TILASTOVERTAILU... 4 2.1 Tilastoaineisto... 4 2.2 Käsitteitä... 4

Lisätiedot

HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja

HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa INKA työpaja 1.2.2017 TAUSTAA 2 Lietteen käsittely Ämmässuolla Ämmässuolla on käsitelty bio- ja viherjätteitä vuosikymmeniä, nyt uutena materiaalina puhdistamoliete

Lisätiedot

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio 1 Metropolilab Oy Viikinkaari 4 00790 Helsinki Puh. 010 391 350 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Ammoniakki, aktiivikeräys arv-16 Methods of air sampling and analysis, 3rd

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Käsiteltävät kemikaalit 3. Tuotantomäärät 4. Olemassa

Lisätiedot

L 54/38 Euroopan unionin virallinen lehti

L 54/38 Euroopan unionin virallinen lehti L 54/38 Euroopan unionin virallinen lehti 26.2.2011 LIITE V ELÄIMISTÄ SAATAVIEN SIVUTUOTTEIDEN JA NIISTÄ JOHDETTUJEN TUOTTEIDEN MUUNTAMINEN BIOKAASUKSI TAI KOMPOSTOIMINEN I LUKU LAITOKSIIN SOVELLETTAVAT

Lisätiedot

Pajubiohiili biolaitoksissa. Ilmo Kolehmainen Pajupojat Oy

Pajubiohiili biolaitoksissa. Ilmo Kolehmainen Pajupojat Oy Pajubiohiili biolaitoksissa Ilmo Kolehmainen Pajupojat Oy Miksi juuri paju Luonnostaan huokoisin puurakenne - Nopea kasvu - Sadonkorjuu 2-3 vuoden välein LCA - Merkitys hiilitaseissa - Energian raaka-aineena

Lisätiedot

Hankeraportti 2011: Salmonella kasviksissa

Hankeraportti 2011: Salmonella kasviksissa Hankeraportti 2011: Salmonella kasviksissa Syyskuu 2012 Sosiaali- ja terveysvirasto Terveysvalvontatoimisto Laatinut vt. terveystarkastaja Emma Bäck SISÄLTÖ 1. JOHDANTO...1 1.1. SALMONELLA...1 2. NÄYTTEENOTTO...2

Lisätiedot

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti Kari Tiilikkala Luke Biolan: Kasvatustietoisku 15.9. 2015 Helsinki 1 10.9.2015 Sisältö Mitä Biohiili on? Mistä sitä tehdään? Miten tehdään, hitaalla

Lisätiedot

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN KOETUT OLOSUHTEET JA SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN PÄIVÄKODISSA Sisäilmastoseminaari 16.3.2011 Marko Pulliainen LVI-talotekniikkateollisuus ry (1) TAUSTAA PÄIVÄKOTIEN ILMANVAIHTO, 2002 tavoitteena

Lisätiedot

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio 26.5.2016 Ekomo alusta liiketoiminnan kasvulle Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Ekomo tarjoaa yrityksille alustan teollisille

Lisätiedot

Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta

Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta Huomisen Osaajat hanke KASVUA HÄMEESSÄ HUOMISEN HÄMÄLÄINEN RUOKA Maatilamyynnin omavalvontaneuvoja koulutus MAATILAMYYNNIN OMAVALVONTA- NÄYTTEET

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Maanparannuskompostin maataloskäyttö. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Maanparannuskompostin maataloskäyttö. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Maanparannuskompostin maataloskäyttö Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 18.11.2011 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden jatkojalostus Vedenjakelun

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

BAT-tutkimus paloasemilla sekä SPAL ry:n henkilöstökysely

BAT-tutkimus paloasemilla sekä SPAL ry:n henkilöstökysely BAT-tutkimus paloasemilla sekä SPAL ry:n henkilöstökysely Tuula Putus työterveyshuollon el, työterveyshuollon professori Turun yliopisto T:mi IndoorAid Lähtökohta Suomessa tutkittu alun perin maatalouden

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

RAPORTTI 5/2010 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI LIIKELAITOS

RAPORTTI 5/2010 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI LIIKELAITOS RAPORTTI 5/2010 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI LIIKELAITOS Hampurilaisten laatu Oulun seudulla 2009 2010 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO... 1 1. PROJEKTIN TOTEUTUS... 4 2. TUTKIMUSMENETELMÄT JA VALITTUJEN MIKROBIEN

Lisätiedot

Näytteiden tutkiminen elintarvike- ja talousvesivälitteisessä epidemiassa

Näytteiden tutkiminen elintarvike- ja talousvesivälitteisessä epidemiassa 27.01.2005 1 (6) Näytteiden tutkiminen elintarvike- ja talousvesivälitteisessä epidemiassa Kun kunnallinen viranomainen saa tiedon epäillystä elintarvike- tai talousvesiepidemiasta, kunnan ruokamyrkytysten

Lisätiedot

Kohti energiaomavaraista jätevesilaitosta. Vesi ja vihreä talous - seminaari

Kohti energiaomavaraista jätevesilaitosta. Vesi ja vihreä talous - seminaari Kohti energiaomavaraista jätevesilaitosta Vesi ja vihreä talous - seminaari 11.9. 2013 1 Konsernirakenne 2013 Econet-konserni Econet Oy Econet Consulting Oy 100 % Oy Slamex Ab 100 % Dewaco Oy 100 % Econet

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Biojätteen kompostoinnin ja mädätyksen innovatiiviset prosessiyhdistelmät - KOMBI Biohiilikokeen raportti

Biojätteen kompostoinnin ja mädätyksen innovatiiviset prosessiyhdistelmät - KOMBI Biohiilikokeen raportti Biojätteen kompostoinnin ja mädätyksen innovatiiviset prosessiyhdistelmät - KOMBI Biohiilikokeen raportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster

Lisätiedot

Prevexor Jyrsijöiden torjuntaan navetassa

Prevexor Jyrsijöiden torjuntaan navetassa Prevexor Jyrsijöiden torjuntaan navetassa Tehokas jyrsijöiden torjunta Jyrsijät voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä tilalla. Ne voivat vahingoittaa mm. rakenteita, kaapeleita ja muita

Lisätiedot

PROJEKTIYHTEENVETO SALMONELLAT JA LISTERIA VIIPALOIDUISSA JUUSTOISSA

PROJEKTIYHTEENVETO SALMONELLAT JA LISTERIA VIIPALOIDUISSA JUUSTOISSA PROJEKTIYHTEENVETO SALMONELLAT JA LISTERIA VIIPALOIDUISSA JUUSTOISSA 2015-2016 SALMONELLAT JA LISTERIA MONOCYTOGENES VIIPALOIDUISSA JUUSTOISSA 2015-2016 Kyseessä on Eviran käynnistämä viipaloitujen juustojen

Lisätiedot

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen Kaisa Jalkanen, tutkija THL, Asuinympäristö ja terveys -yksikkö Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa monet tekijät Hallittava kokonaisuus! Lähtötilanne

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot