UKULI. SISALLYS: Jouni Saario: Pensastaskulla menee. Pensastaskulla menee hyvin. ja Tapani lvlissoselta (osoite yllä). Julkaisija:

Transkriptio

1 UKULI Julkaisija: Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y. PL 7, 00 Turku O Päätoimittaja: Tuukka Pahtamaa Itäinen Pitkäkatu 5 ab Turku 50 Puh Iai 5 7 Tilausasiat: Tapani N4issonen Yo-kyläC 05 0 Turku 5 Puh Ukuli ilmestyy neljänä numerona vuodessa. Lehti sisältyy yhdistyksen jäsenmaksuun (5,-). Ulkopuolisille tilausmaksu vuodelle 984 on 5,-, joka maksetaan postlsiirtotilille TU lrlonumeroita saa kokouksissa ja Tapani lvlissoselta (osoite yllä). llmoitushinnat: / sivu 5O." / sivu 50:- /4 sivu O0:- Painopaikka: Hämeenkyrön Sanomat 984 Aineiston viimeiset jättöpäivät: Ukuli I 5.. Ukuli ll 5.4. Ukuli lll 0.9. ' Ukuli lv 5.. SISALLYS: Jouni Saario: Pensastaskulla menee hyvin Jukka Grönlund & Jouko Lundeii: Kevätmuutto Rauno Laine: Kesäkatsaus 98 8 Marja Niemi: Tietovisailu lintujen laulusta...,......,.. Juhana Piha: Kuhankeittäjän esiintyminen Varsinais-Suomessa... Vesa Multala: Aplasta Ukuliin - Suomen paikallislehdet... Vesa lassa Multala: Räystäspääskyt pu-...4 Hannu Kiemola: Riuttatiira (Sterna sandvicensis) ensi kedaa Varsinais' Suomessa...44 Raino Pönni: Vuonna Rauno Laine & Arje Keskinen: TLY:n toimintakertomus Etukannen pensastaskun ja takakannen kalalokin kuvasi Matti Valta Pensastaskulla on palloteltu vuoden aikana mehevästi. Ukuli julkistaa silti Lintumiehen jo kerran ryöväämän jutun uudelleen. Ehkä kaikki alueemme lintuharrastajat eivät vielä ole siihen syventyneet. Kidoitus on sikäli h).vä, että se edustaa huolellisesti laadittuna poikkeavaa näkemystä trleiskäsityksestä, ioilla on helporli tipana muoloutull stereot)!ppisiksi uskomuksiksi vailla riittävää todelli suuspohjaa. Li\änä lenri tirjoaa lutun kesälukemis. ton, poikkeuksena kevätkatsaus. Uutta lerta kaivataarl selvästi katsausten laadintaan. Tässä voisi olla haastc parille nuorclle inrlulkxrlle komppaåiall( tai \ain kirjoituspör-täornitologiasta pitävälle. Päättåväisellä määrätietoisuudella iutun kasaaminen valmiista havaintoaineistosta ei liellc sittenkään Diin sur}d homrna kuin uskolellaan. Toimitus saa näkitjään olla ikionnellioen, ettii lurussa ol yksi hwä luonnonkuva4ja. Mcnneen kevään tiedotteessa kvseltiin mustavillkokuvia lehteen, mutta palautusnräärä on ollut soikea nolla. I unr,llr rnahdorornrllc, ertä furrrssa ei olisi enempä:i liutuharrastajia, joilla olisi cdcs nruutama (tai vain yksi) kunnon Pensastaskulla menee hyvin Jouni Saario Johdanto Sr hs llii It)ul lunuetllr suomi!laiuetr liulunries l'cnrti L.inkolx kirioitti SuoDrcn Kuvrlehdessä kolme!nielipidekirjoitusta mc.r- ia ntetsätaluuderrarnme lapahruneislr nrulrlijk\i\.r. lliinen rdukaansr tiarti lourlcrt rrrru llu nrinen yhrlessii pelloillt kii\tcll\lcrr rn\rkl\iclr kanssa on cihculla nu nloneu l)elto- il niitlylinluliriin nlustavalkokuva linnuista. Mikäli näin kuitenkin on, tulevaisuuden toimitus jortuu turyautumaan osin alueen ulkopuoliseel kuvamateriaaliin. Hlwiä paperikopinitr dioirta roidaan myös joidenkin kuvien o.älra käytr5ä. fakai\in kokonaan piirro,- linjalle ei voida mennä. Se olisi selvää laanturnista. MuDtama piirros siellä tääilä l,.sin li\äi\i lehden ilmeikkyyliä entile* lään. Muuten menee ihan kivasti. Keskikesän raskaan vihreyden seasta kantautunut vikinä ja sirkutus on jo vaimennut. Lintupoikueet orat ehtineet kauas synnyinseudultaan. Pesintä onnistui h!"rin; toukkaravintoa oli ittämiin ainakin Ruissalon reheviköissä. Nyt on alkusyksyn kostea henkäys jo tarttunut luontoon. Toisaalla merituuli hoivaa omia räpyläjalkoladn. Sininen ulappa kattaa niille pöydän aamusta iltaan. Tarkkailija saattoi kokcå miellyttäviä elämlksiä lokkj.ja \esilintupoikueiden kasvua seuratessaan. Vielä luulakkaina.yvspäivinä taivaan pumpulipilvet luovat kehyksen juuri sellaisclle elämiselle kuin sen oila pitää. Ukkosrintama ei idylliä riko. Se tuo välttämätöntä vaihtelua ja kastelee virkis, tävästi. kdrln!,)!iihentynrisen. Näiden lajiert toukk''.n krrrrlrrr.rt rrrrii' Irelrosilkku i,r t)c'ns.r\l.r\ku. ioidcn kiiurrll su()rr\luan ''ronraht ir ll rii ne rtrortna. I:r) (rlc kuitcnklln lö\'l:invt yht:i:in li,rl('rlli\csti p:ie\aiä srvtii siiher. miksi pensastaskukannal olisivat ronlahtaneet iuuri viime vuonna. Tätä "romahdusta"

2 eivät voineet osoittaa myöskään Tauvon linhrasema-aineistot (OJANEN 98) ei vätkä rengastustilastot (SAUROLA 98). Tarkastelen seuraavassa Jurmon lintuasema-aineistojen perusteella pensastaskun esiintymistä ke\'äisessä Jurmossa Onko pensastaskukanta romahtanut ja jos on, niin mitkä tekiiät ovat voineet sen aiheuttaa ja lopuksi pohdin lyhyesti lintuasema-aineistojen käyttöä lintukantojen pitkäaikaisten muutosten seurannassa. Aineisto ja menetelnät Jurmon lintuasema sijaitsee Saaristomeren <teläor.rssa ja sen srjain(i on erinomainen iuuri kevätmuuttoa ajatellen. Saaressa oi laajat avoimet nummi- ja niittyhabilaatit. joissa on paljon avomaan lintuja muuttoaikoina. Pensastasku kuuluu pitkän mxlkän muuttolinlujen ryhmäärl i se on toukokuussa näiden avomaa_alueiden tyyppilajeja. Koska laji ei pesi Jurmossa, se soveltuu hyvin tämän kaltaiseen tutkimukseen. Olenkin voinut käyttää Jurmon lintuasen]an aineistoja aina aseman perusianrisvrlodesta 9 lähtien. sillä aseman miehitys on ollut erittäin hyvä vuosittain ajalla.4-4.., jolloin pääosa pensastaskujen kevätmuutosta on tapahtunut' Asemanpäiväohjelmaan on kuulunut alusta asti käynti avomaa-alueilla ja aineisto on siksi sangen vertailukelpoista. Kaikki nähdyt pensastaskut on kidattu asemalomakkeille, joista tiedot on myöhemmin siirrctty sekä lajikohtaisille vuosilomakkeille että viiden päivän jaksoissa kestolomakkeille. On selvää, että yli 0 vuoden jaksoon mahtuu havainnoinnin kannalta sekä hyviä että huonoja vuosia. Kuten taulukosta I huomataan, on vajaita viiden päivän jaksoja ollut varsinkin tutkimuskauden alussa ja lopussa. Näille tyhjille päiville olen laskenut jakson keskimääräisen pensastaskumiiärän päivää kohti ja olen lisännyt sen sitten tarpeen mukaan' Mitään muita korjauksia en ole tehnyt aineistoon. Yhteensä aineisto käsittää kymmeniä tuhansia miestyötunteja, tuhansia miestyöpäiviä, tiedot noin 000 pensastaskuhavainnosta ja korjauksen jä! keen noin 500 mahdollisesta pensastaskusta. Tulokset Muuton kulku PeD.asta.kur o!ar tulleet ylc(n'ä åina huhti-toukokuun vaihteessa jaksoilla 4-5. Vain vroden 98 keväällä laji \i.rp!ri scltäsli aiemmin. fällöin cnsimrnäinen yksilö havaittiin jo 9.4. eli jaksolla. Muutolle on ollut tyypillistä ehkä kahden jakson hidas vaihe, jota on seurannut 4 jakson huippuvaihe (kuva l), Muuton laskuvaihe on ollut selvästi hitailmpaa kuin nousu ja viimeiset muuttaiat ovat yleensä iättäneet saaren kesä kuun puoleen väliin mennessä Kuva L Vuosina 9-8 nähtyjen ja mahdollisten pensastaskden määrä ja prosentuaalinen jakauma jaksoilla -4. Jakso on ja jakso 4 on Kevää muuttavista pensastaskuista noin 90 7o on nåhty jaksoilla -0 (kuva l). Näille jaksoille on kertynyt havaintopäiviä vuodesta 9 lähtien 88-0 (naks 0), joten Päämuuton laf\ahluessa saarella on aina ollul riilläväsri miehily\tä. Muulto on ollul myö. sel\äsli I-huippuinen ia u"eimpina vuosina pääjoukot ovat menneet ohi - jaksossa. Sen sjiaan pääjoukkojen tulo on vaihdellut hicmad vuosittain. Joinakin vuosina pensastaskujen "massat" ovat tulleet jaksoilla 9 J0 je jo.lus jalsoilh o- -. Suurimmat päiväsummat ovat olleet l,li 00 havaittua pensastaskua. Vuosittainen vaihtelu Kc!;jä lli palirlien pen\aslrsllljen määrät or rt r aihrlellcet melluisest i. jo. larkastellaan suoraan asemalomakkeilta kerlynyttä aineistoa (kuva ). heikoin vuosi on ollut 9, jolloin monen tekijän vaikutlrksesta nähtiin vdin 95 pensastaskda. Parhaimpia vuosia ovat olleet puolestaan 99, -75 ja 7, jolloin k( \ äällä kirjjrrujen pens.r\rr\kuien määrä on ollut 78, 8 ja 899. Päämuuton viiihlelu on ollut ehkä yhtä suurta kuin koko muuton (kuva ) ja vain muutamana v(rotena peämuutto on joko alkanut ennen iaksoa? tai loppunut iakson 0 jälkeen. t5 Iro 5 0 Kuva. Jurmossa vuoeina 9-8 havaittden pensnstaskqien mäårät jrksoilla 4- (-), päämuuton aikans jaksoilla -0 {...) jå laskettun& havaintopäivää kohti jaksoilla 4- f--). Jatso 4 on -0.4., jakso on -0.5, jakso 0 on 0,5. ja jokso on 0*4.. 'Iukrksia voidaan tarkastella myös laskenralla havainnot havaintovuorokausia kohti ja tällöin vuosittdinen vaihtelu vähenee varsin paljon (kuva ). Yleensä on nähty 0-0 pensastaskua vuorokautta kohti. Huippuina ovat vuodet 97 ja 98 noin yksilöä ja heikoin vuosi on ollut 9 vain 5 yksilöä havaintovuorokautta kohti. Pensastaskujen vuosittainen vaihtelu pienenee huomattavasti em. korjauksen jälkeen (kuva ). keskiarvovuosina on nähty noin 00 pensastaskua ja ääriarvot ovat olleet vuosina 9 ja -7 yhteensä 0 ja 90 mahdollista pensastaskua. Påämuuttoa kuvaavasta käyrästä tulee nyt jyrkempi ta re kurartaa ehkä paremmin todellisten lnuuttavien pensastaskujen lnääriä AA Kuva. Mahdollisten ja todellisten pensastaskqien mäörät Jutmosss vuosila 9-8 jaksoilla 4- (-) ja päämuuton aikana jaksoilla -0 (---). Parhaiten käyrästä näkyvät ehkä seuraavnt kaksi asiaa. ) Keväällä palaavien pensastaskujen nräärä J prrlnlr jr',<errkin tasaisen, ruodesta 9 alkaen. Mitään selvää nousut tai laskua ci voida havaita. ) l-älnän aineiston perlrsteella näyttäisi siltä, kuin pcnsastaskuilla olisi vlroden rolisu tai huippuvaihe, jonka jiilkcen kanta laskisi. Ilmiölle on sungen!aikea keksiä selitystä, mrttta luonnossa syklisy]'s od erittäin!leistä.

3 Tulosten tarkastelu Onko pensastaskukanta sitten "romahtanut" ja jos on, niin missä ja koska se on tapahtunut. Tämän tutkimuksen mukaan pensastasku voi edelleen yhtä hyvin kuin 0 vuotta sitten. Keväällä linnut palaavat Jurmoon normaaliin aikaan (HAART- MAN et al. 9-7), enkä voinut h vaira palaajien määri\\ä sen paremmin pilkäaikaista laskua kuin mahdollista kevään 98 "romahdustakaan". "Romahdus" voikin olia ioko paikalljnen, lyhytaikainen tai pesintäaikainen ja siten sitä ei voida tutkia lintuasema- aineistoste. Nykyinen tehomaatalous on varmasti aiheuttanul pensastaskulle tiettyjä ongelmia: rantaniityt ovat kasvaneet lehmien puuttuessa täyteen ruokoja, pellot on salaojitettu eikä laidunniittyjä enää ole, mutta toisaalta pakettipeltoja ja erilaisia ioutonaita on enemmän kuin koskaan. Orkin mieleståni mahdollista, etä pensas' taskut ovat siirtyneet pois nykyisiltä steriileiltä maataloushabitaateilta uusille alueille csim. hakkuualueille, pakettipelloille, ioutomaille ja soille. Tämä siirtymi' nen ei voi tictcnkään aiheuttaa äkillistä romjhdu.rd (ulurla i\kannrssr. mulla pai' kalli\ta merkillstä \illä voi ollä. Samalla tavalla sopivien habitaattien puute on aiilnut pois Etelä-Suomen laajoiita pelloilta peltopy!t ja tuulihaukat eli lajit, jotka tarvitsevat oianpientareita ja niittyjä ioko pesimä' tai ravinnon hakupaikoik' secn. Sen sijaan pelto- ja niittyalueen l))\)e\\ä iok.ecnkin ramrnlai.ena ei pcns,rsr:rskrrk:rnnan rodelru vähenl] neen aina kaan 970 -luvulla (SAARI 979 ja -8). \ iime vuosina on rodettu huonoja pesintätuloksia monilla lajeilla (HILDEN et al. 98). Sateiset ja kylmät kesät 9'7'l -79 Ja -8 ja -8 ovat varmasti vaikuttaneet maassa pesiviin lajeihin kuten pensastaskuun erittåin voimakkaasti. Emot ovat vielä voincct selviytyä jotenkin, mutta lentävien hyönteisten kato on voinut vaikeuttaa sekä poikasten hoitoa että erikoisesti itsenäistyvien nuorten lintujen selviytymistä, eikä tätä voida tutkia pelkistä pesäpoikasten rengastustilastoista. Lyhytikäisillä lajeilla parin ikäluokan puuttuminen näkyy pian pesintää aloittavien emojen måärissä, mutta se ei näy välftämättä lintuasema-aineistoissa. ellei pesirtä ole epäonnistunut suuressa osassa ko laiin pesimäalueesta. Esim. sinirintakannan romahdus Lapissa näkyy Jurmon lintuasema-aineistoissa, mutta pajulintukanncil romahdus Urrjoella ei. Jos sää on ollut syynä viime vuoden "romahdukseen". niin tämä "romahdus" on itse asiassa tapahtunut jo - vuotta sitten. Yieensä nämä katovuodet korjaantuvat ainakin maan eteläosissa muutarrrassir vuodcssa, sillä pikkulintujen poikastuotto un neriarlree\\ suuri. Fräs syy viime runjen romahdukseen" roisi ollr m)ös poikkcuksellisen aikainen pesintä. Pensastaskut tulivat viime keväänä erittäin rik.ri.irr ja pe,,irät rikrisin. Hlrän sään vallitessa poikueet kehittyiv:it nopeasti ja hajaantuivat ehkä sen jälkeen laaiaile alueelle. Näin lilanne saattoi nävttää ''romahduksclta". Myrkkljcn käyttö on ollut yleistä jo 90 luvulta lähtien, eikä Suomessa ole otettu viime vuosina käyttöön yhtään uutta supermyrkkyä (MARKKULA 98). Siksi yht'äkkistä "romahdusta" ei voida sclittåe suonalaisten maanviljelijöiden nryrkyillä. Pensastaskut saavat myös käsittäik\eni lruomirravrsri rnemmän ia roimakkaampia myrkkyjä muuttomatkoillaan ja talvehtimisalueillaan kuin täällä pohjoi scssa. Mahdollisen "romahduksen" syitä voisivat oila yhtä hyvin Alrikassa pitkään jatkunut kuivuus; pahinta juuri pensastaskujen talvehtimisalueilla Sahelissa (CUR RY-LINDAHL 98). Neuvostoliiton lånsiosan arojen tehokas käyttö maatalouteen (mikäli pensastaskut palaavat sitä kautta keväätlä Suomeen) tai Länsi-Euroopan erittäin tehokas maatalous. Jos pensastaskut ovat saaneet yleisesti myrkkyjä AIrikassa ja jos ravintotilanne on ollut siellä huono, din lienee todennäköistä, että nämä loppuun asti stressatut linnut eivät selviäisi edes Saharan ylityksestä ja kanta olisi tuhoutunut jo siellä. Valitettavasti suomalaisten pensastaskujen talvehtimisrlueet ja muutloreilit ovar yhi hämärän peitossa (MOREAU 97, SAUROLA r98). Tehtäessä rutkimusta linruasema-aineistojcn pohjalta kuulee tavallisesti heti joukon lähes naurettavia lraaseja: "-emme tiedä mistä havaitut linnut tulevat ja nlinne te menevät-. sää vaikuttaa har aintoihin niin roimrkkaasri-ja harainnoitsijoiden taso vaihtelee liikaa-". Syksyllä linnut kierteler,ät paljon eikä niillä ole useinkaan selvää muttosuuntaa. Li.ik'i Suomeen tulee silloin usein hyvinkin kaukaa idästä tai kaakosta harhaiiijoita, joiden normaali muuttoreitti menee idempänä.. Siksi syysaineistojen käyttö on vaikeaa, Keväållä tilanne on kuitenkirl toinen. Kevätmuutto on tapahtunrana rnonella lajillll nopeampi ja suoraviivaisempi kuin syysmuutto (HIL- DEN et al. 979). Linnuilla on "kiire" pesimäalucille { synnyinalueille) ja on erittäin todennäköistä. että suurirr osa keviiällä lintuasemilla havaituista muuttavista varpuslinnuista pesii Fenno-Skan- (lia\sa. \äin ollen muuroksel linruasemien kautta palaavien lintujen määrissä kuvaavat hyvin todellista tilannetta koko Fenno-Skandian alueella. Sen sijaan hy' vinkin selvät mutta pienellä alueella tapahtuneet muutokset voivat jäädä huomaamatla. Kevään muuttosää vaikuttaa luonnollisesti havaittujen lintujen määriin. Jos sää on ollut lintujen kannalta h].r'ä, ne jatkavat matkaansa pysähtymättä tai jäävät lintuasemille vain hetkeksi. Lintujen nopeaa vaihtumista voi olla vaikea havaita ellei muuttoa edkseen serlrata. Huonon sään vallitessa muutto usein pysähtyy täysin ja toisaalta kova tuuli voi pakottaa linnut aivan muualle. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että sään vrikulukser tuntulat vain rajoitetun ajan. Jos tarkastelemme esim. pensastaskun ka nnanvaihreluc 0-ruoden ajalla. niin yhden tai kahden vuoden hyvä tai huono sää ei silloin vaikuta paljoakaan lopputulokseen. Lintumiesten tunnistustaito vaihtelee myös palon ja lisäksi toiset voivat olla rengastamassa ja toiset hakemassa harvinaisuuksia. Nämä ovat aivan ilmeisiä yirhetekijöitä, joille olisi myös pitäryt keksiä jonkinlaiset korjauskertoimet. Eräät em tekijöi.rä vailu Jtd( yhtä pxljon mjös pe5inläaikani lehläviin laskenroihin ja eräät niistä tekijöistä on huomattavasti helpompi vakioida lintuasemilla kuin pesimäaikaisissa laskennoissa. Koska lintuasema,aineistot kertovat vain suurista ja kauan jatkuneista nuutoksirra. olisi rehrävä samaan ail,:ian myös pesimäaikaisia laskentoia. Näin saataisiin hyvin tehtynä tarkka kuva nopeista ja pxikjllisi\lx muuroksista errä koko Fenno- Skandian alueella tapahtuneista muutoksista. Kirjallisuus CURRY'LINDAHL, K. 98: Bird Migration in Airica. Academic Press. London, New York, Toronto, Sydney, San Francisco 444 pp. v. HAAR'IMAN, L., HILDEN, O., LINKOLA, P., SUOMALAINEN, P. & TENOVUO, R. 9-7: Pohjolan linnut värikuvin. Helsinki. 09 ss. HII-DEN, O., TIAINEN, J. & VAL JAKKA, R. (toim.) 979: Muuttolinnut. Helsinki. 50 ss. - HILDEN, O., JÄRVINEN, A., LEH. TONEN, L. & SOtKKELI, M. 98 Breeding succes ol Finnish birds in the bud -unrmer la8l. Ornis Fennica :0. 4

4 MARKKULA, M. 98: To{unta'aineet ja ympäristö. Ympäristö ja - Terre5s o- l0:b0- J. MOREAU, R. E. 97: The Paleartic-Alri can Bird Migration System - Academic Press. London and New York. 84 PP. OJANEN. M. & TYNJÄLÄ, M. 98: pen\dslrskun keväl- ia \y) sesiinlyminen Tauvossa Aureola 4:7- -. Kevätmuutto 98 Jukka Grönlund js Jouko Lundn Kevätmuuttokaavakkeen palautti 8 yhdistyksen jäsentä eli hieman yli %. Lisäksi havaintoja tuli viideltä tai kuudelta muulla henkilöltä. Kiitokret rairannäöstä niille, iotka havaintojaan palauttivat. Havainnoitsijat: Rurik Blarman (RB). Hannu Friman (HF), Jukka Crönlund (JG), Heikki Heikkilä (HH), Jari Helstola (JH), Juhani Hoviseppä (JHo), Jorma Kirjonen (JK)' Hannu Klemola (HK), Ismo Lahtonen (ll.), Jarno Laine (JL), Henry Lehto (HL)' Soili Levceiahti (SL), Torn Lindroos (TL), Jouko l.uodn (JLtO, Pekka Loivaranta (PL), Vesa Multala(VMu), Vesa Muurinen (VM), Tapani Numminen (TN); Jukka Nurmi (JN), Timo Pulli (TP)' P.:kkr Rautr.rla tpr), Markku Saarinerr 'MSt, Kari 5alonen tksi. Jukkr Saarin (JS), Asko Suoranta (AS), Jouni Tittonen (JT), Kalie Toivonen (KT), Olli Vesikko (OV). Jaakko Wessman (JW) ja Hannu VirlaLren (HV). Kevään säätila Helnrikuun loppu oli Suomcssa kylmää ja Larrnr.t.-' ia..ii j:rrkui.ell!irena SAARI, L. 979: Kuuden lintulajin e\iinrt miseltä Rymillylän Aaslalla. - Ukr.rli :9-40. SAARI, L. 98i Rymättylän Aaslan pesivä maalinnusto linjalaskentojen valossa. Ukuli 4: SAUROLA, P. 98: Pensastasku- pro jektilaii. Lintumies4:59-4. maaliskuun aikuun lounaasta tullul la[ha saderintama liikkui maan yli itään. Sen jälkeen luoteesta levinnyt kylmä ilma pysyi viikon. Kuun puoliväli oli Etelä ja Keski-Suomessa ämmintä ja välillä satoi jopa vettä. 0. päivän tienoo oli väliaikaisesti kaunista, mutta k]'lmää. Koko loppukuu oli sateista mutta melko lämmintä. Maaliskuun keskilämpötila oli,'c ollen,oc normaalia korkeam' - pi. Huhtikuun alku oli edelleen sateista f relä-su.rm essa. Silä.eurasi liimmin kaakkoinen ilmavifiaus, jolloin Etelä- Suomcssa esiintyi sadetta ja sumua. Huono sää jatkui melkein kuun puoliväliin saakka. Tällöin Pohjois Skan dinaviassa ollut kaunis säå levisi meillekin filrik\i kolmek:i päivik.i. b.4. limmin ja ko\tcr \åå lcrisi maihamme. Länrtnin sääjakso kesti aina.4. asti. Kuukauden lnpr\.,r \iä oli enimmälseen nil\inen Ia mclko kolea. Vapun jälkeinen lämmin sää kesti toukckuun 0. p:iiriir Iicnoille. Sird reurari 'irkorr.rrlerintrmr. lo.-. ulorlui jäämerelrii m,,:ln.rnrnrc kor keanaineen selinnv it sc vaikutii säähän aina 7.5. saakka. T:imiin iälkeen kaakosta levisi l:immintä ilrrrr, lreli \uonrcen.5äc muurll,i epäil kaiseksi. Aival kuun lopussa Pohjois-Euroopassa yallitsi nlatalapaine. l-oukokuun keskilämpötila oli hieman normaalia kor keampi. Kesäkuun alussa Itämereltä ia Balliasta lcvisi korkeapaine hitaasti koilliscen ja sää selkeni maassamme. Kesäkutn 0. 'äirän.culu oli Suome\sa kylnrää. Muuttolintqien ensimmäiset havainlopäivät r SulUi\\tl nlevr pii\ån,iirä ilmoittrr. ko\k laii on en\immäi!e kcrran havaitlu Jurmossa): Merilokki 0.. p Nau, Pärnäinen JH Harmaalokki m Nau. Pärnäinen JH Uuttukyyhky 7.. (..) p Peroiö HL,.. p Ry. Riiainen JW Mustavaris 8,. (.4.) p Tu. Oriketo VMu yks/ hav. Vihervarpunen.. (.4.) I m Rauvola JK l.. l m Askainen HK viherpeippo il..l. m Kåa, Sauhrrnruori JK,.. n Tu, Palokallio AS Hemppo.)... (5.J.), p Raisio JH, 7.. I m TL!. Rauvola JG Kottarainen.. (..) yks./ hav. Lapinharakka 5.. (.4.) p Sa, Merikulma HK Tilhi.5.. p Al, Mälläinen HH, 5.. p Pai, Tanisi TN Keltosirkku.. (..) 7 m Par, Näsudd JK Pulmunen.. 0 m Tu. Rauvola lk,.. I m'lu. Katariiianlaakso HP Urpiainen 8.. n'l'r.r, Rauvola JK, p Pai, lanisi TN Naakka.. (..) m Iu, Rauvola JK Varis.. 7 m Kaa, Sauhuvuori JK Kiuru.. (..) 7 yks/ hav. Varpushaukka.. (.4.) m Kaa, Sauhuyuori JK. 9.. m As, Hannula HK Kanahaukka 7.. m Naa. Luonnonmaa JS,.. I m Par. Niisudden JK Telkkä 7..,/ Naa, Ukko-Pekka J,..,/ Tu. Ralvola HP Mustålintu.. (5.4.) p Naa, satama TL, 4.4. p Nau, Nötö JG ja KS Kyhmyjoutsen.. m Parainen JK Hiirihaukka q.. r.4.r I m Py, Orajani VM,0.. m Sä, Niksaari PL Hiidhaukkoja nähtiin keväällä -8 normaalia vähemmdn TLY:n alueella (kuva Matti Valta). Joutsen 9.. (..) p Dr, Rosala JL,... nr Piikkiö JK Tuulihaukka 0.. (.4 / m Rymättylä JH ja JLLr,.. p Lai. Polttila VM TöJhtöhyyppä.. (..) p Kaa, Kuusisto JN ja SL, 0.. yks/ hat. NaurulokLi I).J. rj.j., I n Ke. Strömm,r JL, 9.. p-fu, satama RB Sepelkyyhkt 0.. (4..) I m Par, Näludd IK

5 SarvipöUö 5.. (.4-) p Pai, Paimionlahti TN Kangaskiuru 9.. (.4.) p Dr, tövö JL,.. m Kaa, Sauhuvuori JK Riikättirastas 7.J. {..) I p Paimionlahti KS, 9.. p Dr, Kasnäs JLu Mustarastas.. (..) / Parainen JK Peippo 9.. (.4.) / m Kaa, Sauhuvuod JK... 9 m Kor, Utö JH Pqiusirkku 0.. t.4.) p Tu, Pikisaari HK Tikli 7.J. (.4.) 8 p Tu Pihtajaniemi HK, 0.. m Tu, Shell IL Luotokirvinen 5.. (..) p Kor, Utö JH Niittykirvinen 5.. (.4.) m Kor, Utö JH.. m Sa. Halikonlahti JT Rautiainen.. (.4.\ p Kor, Utö JH Puna nta '7.. (.4.) p Kor, Utö JH Punakylkirastar.J..4,) I p Paimion, lahti TN,.. I p Ke, Strömmä JL Kalalokki.. (..) p Tu, satama TL, JLU Nokikana.. (0.4.) p Naa, satama KS, 7,. 9 yks./ hav. Kapust&rinta 7.. (.4.) m Kaa, Sauhuvuori JK hiekana 4.. (-5.4.) m Paimionlahti TN,.. 4 m/ hav. Arnpuhaukka.. (5.4.) I m Tu, Halinen VMu, 9.. / p Tu, Åvik HK Merihanhi 5.. (..) m Kor, Utö JH,.. p Mi, Mynälahti HK Uivelo 7.. (5.4.) yks/ hav. Isokoskelo 0.. m Parainen JK Tukkakoskelo., l/ p Kor, Utö JH Haahka Kor, Utö JH Pilkkasiipi.. (5.4.) p Naa, Ukko- Pekka HK Alli m Kor, Utö JH Punasotka '/.. (.4.) / Naa, Ukko- Pekka TP, 8../ Tr, Ruissalo HH Gavia sp.. m Kor, Utö JH Tati '.. (.4.) / p Salo JT, KT Haapana.. (.4.) - Tu, Länsilaituri TL, JLu, PR Iouhisorsa 5.. (.4.\ / m Kor. Lohm JH I Tukkasotka 4.. (.4.),r p Ke, Strömma JL, 7.- p Par, meritielossi JLu. TL Kurki.. (9.4.) m Kor, Lohm JH, HK, KS,.4. I p Paimionlahti TN Riskilä.. p Nau, Nötö KS, 7.4. p Py, Rihtniemi JK Järripeippo 0.. (5.4.) / p Dr, Bemböle JL Sifkkiuikku.4. (4.4.) I p Sä. Niksaari PL, 4.4. p Nau, Nötö KS, JG Metsähanhi,.4. (4.4.) m Kemiö IL Tylli.4. (.4.) 4! Kor, Utö I}l, G,.4. 7 p Kor, Utö JH, lg Taivaanvuohi.4. (.4. p Tu, Rauvola IK,.4. Kor, Utö JH, Jc Lehtokurppa.4. (.4.t Kor, Utö JH, JG,.4. p Tu, Rauvola HH Selkiifokki.4. (5.4.) yks/ hav.,.4. I m Py, Rihtniemi HV Suopöllö.4. (..) p Kor, Utö JH, JG Peukaloinen.4. (.4.) p Kor, Utö JH JG,.4. p Lemu MJS Kulorastas.4. (.4.) 4 m Kor, Utö JH, JG,.4. yks/ hav. Laufurastas.4. (4.4.\ 4 yks/ hav. Västäräkki.4. (.4.) I p Tu, Rauvola JK,.4. I p Kor, Utö JH Lapinsirkku.4. (5.4.),/ p Kor, Utö TN 7.4, 7/ p Kaa, Kuusisto JN & SL Kuikka 0.4. (5.4.) p Sä, Niksaari PL Lapasorca 8.4. (0.4.) / p Tu, satama HP. q.4. I p Kra. Kuusisto JN & Sl Lapåsotka 4,4, (5.4.) / p Tu, Rauvola JK yks/ hav. Anser sp m Mi, Mynälahti HH Buteo sp I m Ku, Laupunen AS Kuovi 5.4. (5.4.) I m Tu, Rauvola PR, 8.4. m Utö-Pärnäinen TN Tiltaltti 7.4. (.4.), p Nousiainen Tapio Lammes, 9,4. I p Dr, Kasnäs PL Metsävikto 7.4. (4.4.) yks/ ha'r. Suosirri.4. (5.4.) yks/ hav. Ruokki 4.4. (4.4.) 8 yks J hav. Ruskosuohaukka 5.4. (0.4.) m Tu, L.ruste Jrrmo Saarnio, 7.4. I p Paimionlahti JLU- KS Sinisuohaukka.4. (5.4.) m Uu, Pyhämaa HV Kalasääski.4. (9.4.t I m Uu, Pyhämaa HV,8.4. p Sä, Makarlanjärvi PL Meriharakka 7.4. (5.4.) yks/ r.av. Punqialkaviklo 0.4. (5.4.) p Sa, Halikonlahti KT, HL Mustakurkku.uikku 7.4. (4,4,) p Pyhämaa JK,.4. 4 yks./ hav. Heinätavi 7.4. (-5-) / p Kaa, Kuusisto JN & SL / salo KT Pikkutylli 8.4. (.5.) p Kaa, Kuusisto ik yks. J har. Riiyskä.4. (9.5.) p Sä, Tessvär PL 7.4. m Py, Rihtniemi JK Lapintiira 7.4. (.5.) m Tu, Kunikoja JHo Keltavåstiiråkki 8.4. (5.4.) m Tu, Ruissalo JHo,.4. yks/ ha'r. Härkälintu.4. ( yks. hav. Nuolihaukkr.4. (.4.) m Dr, Kasnäs RB, IL, 4.4. m Dr, Kasnäs PL, TN Luhtakana 0.4. (.4.) p Dr, Kasnäs JL länkäkurppa.. (5.4.) 5 p Vä, caltarby JL Pikkukuovi.4. (.4.) m Kaa, Kuusisto JK, 9.4. I m Kaa, Kuusisto JK Liro.4. (9.4.) I m Lai, Otajärvi VM, '7.4. m Ml, Mynälahti IL Rantasipi 0.4. (7.4.) p Tu, Ruissalo PR, -4. yks./ hav. Mustaviklo.4. (4.5.) m Lai, Otajärvi VM Valkoviklo.4. (.4.) p Sau, Tapila TL, 4.4. I p Ke, Galtarby IG Suokukko.4. I p Sau, Tapila TL Kslatiira 0.4. (9.4.) yks./ hav. Haarapääsky.4. (.4.) yks./ hav. RäystäspääskJ.4. (.4.) p Kiikala JK, 5.4. I p Mi, Mynälahti RB Törmäpääsky 7.4. (.5.) p Kaa, Kuusisto JN, SL, HL Kivitaeku 7.4. (9.a.) p Sä, Niksaai PL, 8.4. yks./ hav. Pensastasku.4. (9.4.) p Dr,Hiittinen RB, IL L ppölintu 0-4. (.4.) / p Dr, Kasnäs IL,.4. p Dr, Kasnäs KS Kirjosieppo 4.4. (-4-) / Dr, Kasnäs JG, JH, KS, 5.4. yks./ hav. Metsäkirvincn.4. (.4-) I m Paimionlallti, IG, 4.4. yks./ t'av. Käenpiika 4.4. (8.4.\ I p Ry. Riiainen JW,5.4. p Tu, Artukainen IL Sirittiijä.4. (0.4.) p Par, Lemholm VM,'7.4, p Tu, Perlo IL Pqiulintu 8.4. (0.4.) p Tu, Lauste VMu,.5. p Ha, Kokkila JT Peltosirkku.4. (4.4.) m Kaa, Kuusisto JN & SL, 0.4. yks./ hav. Merikihu 0.4. (.4.) p Ku, Laupunen PR Karikukko 4.5. \.4.t 4 yks.. hav. Ruokokerttunen 4.5. (9.5.) p Tu, Ruissalo PR,.5. 5 p Tu, Rauvola JK Käki 4.5. (8.5.) p Par, Sandvik VMu, 5.5. I p Dr, Ekhamn JL Hernekettu 8.4. (5.4.) p Tu, Patterinhaka RB, 0.4. yks./ hav. Ilarmaasieppo.5. (4.5.) p Dr, Hitis JL, 7.5. p Kot, Utö JN, SL, HL Penrask rftu.5. (4.5.) p Tu, Räntämäki VMu, 7.5. p Kor, Utö JN, SL, HL Mustapiiäkerttu.5. (0.4.) / p Tu, Piispanristi JK, 7.5. p Kor, Utö JN, SL. HL Rytikerttunen 7.5. (.5.) p Par, Betteby JK Sinirinta 7.5. (4.5.) I Kor, Urö HL Punakuiri.5. (0.4.) p Tu, Åvik PR, 7.5. yks./ hav. Satakieli 7.5. (8.5.) p Par, Betteby JK Tervapiiäsky 9.5. (.5.) m Vä, Galtarby JL,.5. I p Piikkiö JK Pikkulepinköinen 0.5. (4.5.) / p Ke, Linnarnäs HL,.5. / p Tu, Åvik PR Punavarpunen.5. (.5.) / p Kaa, Vlarnierni JK I p A!. L,ouhisaari RB Lapinsirri.5. (5.5.) p Tu, Rauvola JK,.5. 8 yks./ hav. Kultarinta.5. (5.5.) p Kaa, Vaarniemi JK

6 Mehiliiishaukka.5. (.5.) m Mv, Karjalankylä AS, 5.5. yks./ hav. Lehtok rttu 4.5. (.5.) p Ha, Viurula JT, 5.5. p Par, Stortervo VMU Tundrakurmltsa.5. (8.5.) 8 m Ku' I-aupunen AS, m Py, Rihtniemi HV L&pinkirvinen 7.5. (9.5.) P Tu' Rauvola JK Kehrfiä 0.5. (.5.) I p Pai. Varasvuori TN,.5. p Per, Makarla PL Pikkucirri.5. (.5.) p Rai. Raisionlahti HH Viimeiset havaintopäivät kevät' muutt4iista (tai Pesimättömistä krerteluorstal Alll p Tu, Airisto JG Jouhlsorsa.5. p Pai, Paimionlahti TN Ulvelo.5. p Pai, Paimionlahti HK Kuikka 9.5. m Kus, Isokari JH Hårkiilintu.5. p Mi, Mynålahti JH Tuulihsukkr 8.5. m Kus, "ulkomeri" JH Kurki.5. m Kor, HP Meriharakka.5. Pai, puhdistamo JH TöyhtöhyJppii.. m Utö HL Krpultubts.5. I m Vånö JG Llro Ä.5. p Vänö JG, 5.. Halikonlahti JH Metsåviklo.5. Pai, puhdistamo JH Valkoviklo -5. Pai, puhdistamo JH Muctaviklo 4.. p Pai, puhdistamo JK Suokukko 0.5, m Kus, Laupunen AS Ruokki 9.5. p Ho HP Sepelkyyhky.. p Utö HL Uuttukyyhky 9.5. m Kus, Laupunen AS Suopöllö.. m Utö HL Naakka 5.5. m Bengtsktu JG Mustavårir 7.5. I p Vänö JG Punakylkirastac.. p Utö HL Lepptiltntu 9.5. p Kor, Sandören JG Rytikerttuncn.. p My, Kalela Alu JG Keltaviistiiritkkl.5. p Kor, Alu JG Kottarslnen.5, 4 m Bengtskår JG Urpiainen 8.5. p Jurmo JC Vihervsrpunen 4.. p Utö HL Järripeippo.5. p Vänö JG Pulmunen 7.4. m Py, Rihtniemi JK Arktiret linnut Gavia-muutto TLY:[ alueella on tosi heikkoa. Toukokuulta ilmoitettiin muutamien kymmenien lintujen päiväsummia ja Jurmosta kolme yli sadan linnun påivä' summaa:.5.,4.5. O ia gaviaa. Jurmossakin muut päivät jäivåt muutamiin kymmeniin yksilöihin..5. muutti Kustavin Laupusessa 4 gaviaa (As). AllaolevastatlulukossaonarktikamuuttoDr,Bengtskårlllti (JukkaGön. lund, Arl Rivasto ja Olli Vesikko) Kuikka KaakkLrri 87 Gåvia sp. Og O4 74 4O Aili O 55 Pilkkasiipi 457 Mustalintu 50 5 OO Sepelhanhi 0 5OO Valkoposkihanhi 50 Anser/Branta a5 550 o Merikihu Stercorarius sp ao Allit olivat kateissa. Jurmossa havaittiin allia paikallisena, mutta muuten sielläkin vain noin sadan linnun päiväsummia. Kustavissa havaittiin 0,4, 800 muuttavaa allia.4.5. todettiin Hiittisler merialueella n, 500 allia ja toukokuun puolivälissä Hiittisten ja Turun välillä n allia (JH). Mustalintuja nähtiin Jurmossa muuttavaa, mutta muuten vain muutamia kymmeniä. Ainoa ilmoitettu punakuirien muuttoparvi mantereella nähtiin Kalannin Rohijärvellä.5, jolloin 70 lintua lensi alueen yli. Jurmon ainoat suuremmat parvet olivat ja yksilöä. Tundrakurmitsoja muutti 9.5. Airistolla n. 00 ja Jurmossa samana päivä[ä 8. Alla oleyassa tsulukossa on vesilintqien määrät Raisionlahdella huhtikuussa 9E (Jouko Lundn). Pvm. 4 a T. I I t4 5. t A a a a0 7/ aa r a5 4 a A A la I a r A 5 5 a A ' to to a 57 74a 4 4 r Älla olevassa tau-lukossa on vesilbtqien miiäriit Raisionlahdella toukokuussl 98 (Jouko Lundn). Laji Silkkiuikku Härkälinl! He nåtåvi Telkkä Pvm a a l l tl tt t I 9 7 l 554

7 Muuton huipuista ja kulusta Allaoievaan on pyritty kokoamaan mullr,rmien l.rjicrr.rrurintm.r' lepäili:å- ia nluutiajamääråt. Joidenkill lajien muuttoa,rn pyriity kiisitlelemäån yksit]'iskohtai- \rnrrrlin lrrr ain ro\i rjoilla. Petolintuia ta 'isoje linr uta ti,rkr\lellain lois!lalla Jurmon keväistä idylliä (kuva Matti Valtal. SILKKIUIKKU Suurimmat ilmoitetut lepäilijämäårät Kaa Kuusistossa (JK) Ja Ry Koisaaressa (Jw) HÄRKÄLINTU Rehevicn vesien uikkua havaittiin Jurmossa 9.,. l p. HEINÄSORSÄ Paimionlahdella.,. 00 p (TN). TÄVI Huiput pieniä. Le Oukkulanlahdel la (MS). Paimionlahdella 9.4. ja Mvnälahdella 0.4. rnulrmn)is5a pdikoissa 50 (JG,JH,KS). Huippuina Mynälahdella 8.4. (KS). HAAPANA Raisionlahdella (Hl.), Paimionlahdella.5. 0 (JK) ja Mynälahclella (JH). JOUHISORSA Mynälahdella (KS), TUKKASOTKA Esiintyminen runsasta: Lc Oukkulanlahdell.r (MS) Myrlälahdella (KS), Kus Rahis, sa (JH), Paimionlahdella (TN) ja Lokalahdella (JHo). PUNASO I KA R.riri.rnlalrdella lruipprr hyppelehtii seuraavasli:.4. 8, (l'p) ja Huhtikuun 0. Inuualia: Uu Kuivaranta 80 (KS) ja Py Kulju 70 (-l N). TELKKÄ Jurrnossa.4. 0 ja Mynälahclella samoio (HH). ISOKOSKELO Havaintosarja Mynälahdelta: O, ja sekä vastaavasti Paimionlahdelta:.4.,4.. O4 ja MERIHARAKKA mynälahdella.5. 5 (TL) ja Kor Utössä m 0p 7.5. (HL,SL,JN). HAAHKA Allaolevaan taulukkoon on laskettu viisipäiväisjakson haahkasumma Jurmosta, joka kuvannee muuton kulkua (havainnointi yhtäjaksoinen). 70 r , r s Huippupäivä Jurmossa m I 000p (JH,OV). Py Rihtniemessä 0.4. ja seuraavana päivänå I 84 m (HV): TOYHTöHYYPPÄ Turun satamassa.. 9 m (HK) ja huippuna Py.Rihtniemessä 07 m vaiaassa kolmessa ir.rnnissa (HV). Jurmon vaatimaton huippu.4. (D m KAPUSTARINTA Surumielinen haikailija (siirr\i tinii Lcriänå nln:r,roa. \'irfunaatlona havaittiin neljässä paikassa yhteensä 47 vksilöä (Jurmossa 45 jli Ketuiössä 70). Mynälahdella ll L) ja muutamra päirää myöhemmin Mietoirissa 7.5. \0 (JK) ja Nousiaisisse 0 ams). P:iitiä möhemmin P.rimioss.r 7-s (TM). TAMANVUOHI havaintosarja Le OukkalanlahtLelta:.4. 0, ja 5.4. (MS). Kaa Kuusistossa.4. 0 mäkättäjää (JK). KUOVI kaksi "huippupäivää": 9.4. Sa Halikonlahti 70 m (JT) ja Tu Rauvolanlahti 94 m (HL) sekä 4.4. Tu Hirvensalo 4 m (HK) ja Dragsfjärdin suunnalla 0 M (JC.JH). PIKKUKUOVI Lajista ilmaantui kohtalaisesti havaintoja. Jurmossa m (selä Num.rp. 40 m). paria päivää mjöhemmin 0 m. Py Rihtriemessä m (HV) ja Kor Ulölsä Num Lim l m ja 0 muuttavaa isoa kahlaajaa (HL). LIRO Huippu Tavanomaiseen aikaan pienellä määrällä: Mynälahdella p (JK). VALKOVIKLO Jurmossa vapunpäivänä 0mja0p. LAPINSIRRI Pai puhdistamo. ja.5. l8 (TN). SUOKUKKO Paimionlahdella (TN). Oliko tässä todeilakin suokulaisen päämuutto? MERILOKKI Keyään ensimmäinen massamuuttajar Korppoossa (KS). NAURULOKKI Halikonlahdella (JT) ja.4. \fi (HF). Turun satama houkutteli tänäkin keväänä kirkuvia lokkeja tuhannen yksilön verran 0.4. ( HFJ ia 7... (KS). SEPELKYYHKY Kaa Sauhuvuoressa t.,. 7 m (JK). SUOPÖLLö Kor Utössä 7.5. aamupäivällä liihotteli ulkomereitä yhteensä suopöliöä ja 5 määrittämätöntä Asiota laskeu, tuen lähisaariin (HL, SL,JN). TERVAPÄÄSKY Halikonlahdella p (l'n). KIURU Suu in kertymä p Dr Biörkbodassa (JL). TÖRMÄPÄÅSKy Hatikonlahdella.S. 00 p ('l'n). HAARAPÄÄSKY Sama paikka ja päivä kuin edelliselläkin, mutta Iksilöitä sadan verran enemmän. VARIS Maaliskuun 0. Le Oukkulanlahdella 0 m (MS) ja Py Polttilassa 40 m IVM). Jurmo',a ö.4. t40 m ( i\od

8 Corvusta 75 m) ja sisämaan muuttoa Lai Otajä ellå m (VM). LAULURASTAS Jurmossa huhtikuun 0. päivän jälkeen yksilöä päivittäin kunnes huippu vapunaattona 00 m 00 p. PUNAKYLKIRASTAS Jurmossa vapunaatlor'a 0. MUSTARASTAS Jurmossa P m. LEPPÄLINTU Jurmon metsikössä vapunaattona 50 ja PUNARINTA Muuton kulku Jurmossa viisipäiväisiakson summana: 45 ' B Huippupäivä <li.4,, jolloin saarella anioitiin punarintamääräksi 500 yksilöä. MUSTAPÄÅKERTTU Jurmossa. ja Utössä.. 4l (HL). PAJULINTU Jurmossa (sekä Phylloscopus sp, 00). I-emun Oukkulanlahdella (MS). HARMAASIEPPO Muuton kulku Jurmossa , 5.5.0, ja METSÄKIRVINEN Jurmon paras Päivä m. KOTTARAINEN I-e Oukkulanlahdella p (MS). Jurmossa 9.4. N P 8 m. PEIPPO Jurmossa m 00 P ia Utössä samana påivänä vain 55 m 00 p (JG,JH). Dr Kasnäsissa p (JL). JÄRRIPEIPPO Jurmon huippu.4. $, muuten.4,-.5. luvut vaihtelivat välillä. Vahdon kirkonkvlällä p (MS). PELTOSIRKKU Jurmon huippupäivä:.5.5 m. PULMUNEN Py Rihtniemi muutti.4. 0 (HV). Hanhet, joutsen ja kurki Kaikkien yllämainittujen kolmen ryhmän määräl olival lisääntyneel ke\ää\een 98 ve{rattuna. Vaikka näiden "isojen lintujen" palautusaktiviteetti on lisäänty' nyl. on ky\ee\\ä ollut myöskin lintumäärien kasvu, MERIHANHI lsoista linnuista ainoastaan tämän lajin määrä oli pienentynyt 90 yksilöllä kevääseen 98 verrattuna.paras paikkakohtainen määrä oli 9.4. Mynälahden pelloilla 7 lepäilijää, Jurmon parhaana kolmea päivää aicmmin 9 muuttajaa 5 paikallisen lisäksi (JH,OV). METSÄHANHI Määrä lähes kaksinkertaistui keväåseen 98 nähden. Lajia havaittiin ainoastaan huhtikuussa, parhnana 7. )$a yksilöä. lurmo\\a kevään mittaan 5 yksilöä. JOUTSEN Lajista saatiin huikea yhteismäärä päällekkäishavaintojen karrimisen jälkeenkin. Parhaana päivänä yksilöä. Jurmossa keväällä 87 yksilöä, paras päivä.4. 0 m (JH,OV). KURKI Kurkien määrä keväästä 98 kasvoi runsoalla '00 yksilöllä. Huippupäivä , hyviä päiviä myös ja Huhtikuussa yli sadan yksilön päiviin päästii! 5. (85), 8. (r'79), 7. (0s), 9. (a0) ja. (8). Parhaat paikkakohtaiset yksilömäärät 8.4. Sä Niksaad a m (PL),.4. Sä Tessvär a 5 m (PL) ja 4.4. Ke Kiila 50 m (M.Österman). Jurmossa 40 muuttajaa. Metsähanhen pqiatus on tuttu äiini huhtikuun lopun komppaajalle (kuva Matti Valta). Allaolevaan taulukkoon on koottu viisipäiväisiaksojen summat: Laji _ 5 lo Ä n?. '5 C cyg G qrus r A t A to a4 I I75 4ag _ () 94 9t ao 50a 't5

9 Päiväpetolinnut Tämä lajryhmä ei muutollaan juurikaan suosi Varsinais-Suomea. Kulunut kevåt oli petolintumuutoltaan sangen nihkeä. Kevääseen 98 velrattuna kokonaismäårä oli pudonnut 7sla 594.ä n. HIIRIIIAUKKA Laji oli todella kateissa kuluvana keväänä. Paras päivå.4. 5 muuttajaa. Jurmossa keväällå vain yksilöä hyvästä miehityksestä huolimatta. PIEKÄNA Laiin muutto päåosin huhti kuussa. Parhaat päivet.4. muuttavaa ja 7.4. muuttavaa ilman mitåän suurempia paikkakohtaisia summia. Jurmon saalis 7 piekanaa. VARPUSHAUKKA Lajin kokonaismäärä oli pudonnut viime keväåstä lähes sadalla yksilöllä. paras peivä mvntlaiaa 7.4., ioista parhaana paikkakohlaisena määränä Kaa Sauhuvuoren 0 muuttajaa (JK). Jurmon summa keväätä 58. KANAIIAUKKA Lajia tarkasteltaessa on pyritty eliminoimaan pesivät ja paikalliset yksilöt. MEHILÄISHAUKKA Laiityypillisesti havainnot keskitt)"vät toukokuun kahdelld viimeiselle viikolle. RUSKOSUOHAUKKA lajin puuttumtnen useilta vakituisilta pesimäpaikoilta ihmetytti monia lintuharrastajia. Paras paikkakohtainen määrä Lai Otajärvellä 8 yksilön voimin (VM). Jurmostakin havaintoja yksilöstä. SINISUOHAUKKA Paras päivä.4. 8 yksilöä. Laji parillakymmenellä yksilöllä runsaampi kuin 98, Jurmossa yksilöä kevään mittaan. KALAST ÄSKl Yksilön verran runsaampi kuin viime keväällä 98. Jurmosta yksittäistä havaintoa. NUOLIHAUKKA Yllättävä määrän nousu kevään 98 0 yksilöstä 9 yksilöön. Jurmosta yksilöå. TUULIHAUKKA Tasaista esiintymistä läpi koko muutrokauden. Yksilömäärä lisääntynyt keväästå 98 yhdellä. Allaolevaan taulukkoon on koottu muuttaviksi tulkittujen petolintujen määrät jaksottain. Vaelluslinnut Vaellublintujen osalta jouduttiin tänäkin vuonna turvautumaan lähes yksinomaan Jurmon havaintoihin. Vaelluslinnuista näkyvimpiä olivat tanä keväänä vain hippiiiinen ja käpylinnut. Tiaisista Jurmossa talitiåis n ohella nåyttäytyi sinitiainen padin otteeseen ja Puukiipiiä havaittiin kolmesti huhtikuun alkupuoliskolla. Yksinäinen tilhi havaittiin.4. ja Dr l5-55 Kasnäsissa 0.4. KäpJtikkoja Jurmossa havaittiin kuutisen yksilöä. Pikkutikkanaaras havaittiin lenlävän määrätietois sti koilliseen Kaa Kuusistossa 0.. Käpylintuja havaittiin Jurmossa..-'7.5. välisenä aikana 0 yksilöä, joista määriteltiin 5 pikkukäpylintua, isokäpjlintu ja.4. näyttäytyi komea vanha koiras kirjosiipikäpylintu. Hippiäi. sestä on koottu Jurmon havainnoista viisipäiväisjakson summat huhti- ja toukokuulta. Maaliskuun lopulla laji näyttäytyi pari yksittäistä kertaa 't C.5. Lali I but B lag B'rl sp. C aer C cya P hal l l I Huhtikuu - lo I a 7 5 l I l C 5 l - ' lumma vht I 5 4 4l a4 l l a 9C a

10 Kesäkatsaus 9E Rauno Laine Kesäkatsaus ilmestyy nyt ensimmäistä kertaa uud ssa muodossaan. Paitsi Ukulin arkistolajilistassa kohdissa B,C ja D olevat lajit katsaus sisältää myös kesä'aikaiset pikkurarit. ARK- ja RK-lajeista, kuten yölaulajista julkaistaan omat katsauksensa, joten niihin lajeihin ei tåssä yhteydessä puututa. Havaintojen palauttaminen on ollut kiitettävän runsasta, kaikkiaan havaintoja on saatu 09:ltä e lintuharrastajalta, suurkiitokset. Veisi liian palion tilaa mainita heitä kaikkia tässä, mutta erityi sesti haluan kiittää seuraavia henkilöitä runsaasta havainto-aineistosta: Asko Suoranta, Vesa Multala, Henry L hto, Jukka Saario, Markku J. Saarinen, Juha Kylänpää. Jouni Tittonen, Osmo Kivivuori Hannu Klemola sekä Ve\a Muurinen. Ilirhduttava\liorat tietoja lähettäneel myös yhdistyksemme nuo mmat harrastajat, päinvastoin kuin monet konkadt, joilta ei ole saatu mitään kesähavaintoja. Katsausta tehtäessä on käyty läpi TLY:n arkisto. Jurmon kaavakkeel sekä Ruissalon. Paimionlahden ia Mietoistenlahden havaintovihot. Pää a\ialli\el retkeilykunnat ovat enimmäkseen samat kuin aikaisempinakin vuosina. so. rannikko' ia saadstokunnat, sisämaasta löytyy vielä turhankin paljon aukkoja, toivottavasti asia korjaantuu. Runsaasti alueellisia havaintoja on saatu mm. Hannu Virtaselta Pyhärannan seudulta. Vesa Multalalta Paraisten alueelta, Juha Kylänpäältä Laitilan seudulta. Jukka Saariolta Uudenkaupungin alueelta. Asko Suorannalta Laitilan ja Kustavin seuduil- ta. Jurmon havainnot esitetäån edkseen kunkin lajin lopussa. KUIKKA (Gavia arctica): Harvalukurnen pesimälintu Varsinais-Suomen kirkasvetisirsä ja karuissa jänissä- Havaintoja riime kesätä seuraavasti: 0.5. Lai, Miehunjärvi (toinen hautoi), 0.5. Lai, Särkijärvi +++, 0.5. Lai, Iso-Lahnio,.5. Lar, Lamminjärvi Lai, Lukujärvi a., 9.5. Lai Otajärvi, 5.5. Lai, Iso-Lahnio, 5.5. Lai, Miehunjärvi * pesällä, 5.. Nau, Koumträsket ad. b.b. Per. Kirakkajärvi ad+peså,.. Yl, Vaskijärvi ad 9... Uu, Ähmasvesi 4ad* Pull, J.'..lad - ljut..b. Lai. Pirkäjärvi, 4.b. Yl. Elijäni ainakin paria. 0.ö. Dr. l,emnäslräsk myös,8. sekä.8. exx, 8.7. Kor, Retaisträsk ad*pull, 8.7. Nau, Våsterträsk ad+pull, 0.7. Nau, Packaisträsk ad*ljuv, 0.7. Nau, Västerträsk paria,7.8. Nau, Laggarnäs 7ad,9.8. Kor, Retaisträsk ad* ljuv, lisäksi Yl, Vaski järvi toukokuusta-elokuuhun -ad, sekä Lai, Otajärvi kesällä pari. JURMo: kesäkuun alussa vielä muuttavia va$inaiset kesähavainnot:..,,, ,.., heinäkuu - exx,.7. kuitedkin 8. elokuu 4-8exx. HÄRKÄLINTU (Podiceps griseigena): Nykyään tyypillinen rehevien järvien laji, vakiinnuttanut edelleen asemaansa Varsinais-Suomessa. Retkeilysuuntauksesta johtuen pääosa havainnoista keskittlt Laitilan seudulle: 9.5. Lai, Särklärvi pari, 0.5. Lai, Kaarnijäwi ääntå, 7,5 patl.a,.5. Lai,, Lukujärvi pari.5. Lai. PitkAjårvi pesivää paria Lai Lukujårvi reviiriä, 9.5. Lai, Otajårvi ainakin exx 5.5. Lai, Våhå-Potkio pari, -8. Kal, Rohijärvi paria, joista ainakin toinen pesi,.7. p.ull,.. Py, Lamminjärvi, 8.7. Par, altaa! 7,7-8 Vås, Finsjö, 0.8. ad*juv, lisäksi Uu, Ahmasjåwi 4-5 paria sekä Uu. Haapalanjärvi - paria. JURMO: 5..,.7. I sekä MUSTAKURKKU-UIKKU (Podiceps auritus): Kuuluu nykyäån jo monen pienenkin lammikon tai lampareen tlryppilajistoon, havaintojå tehty varmasti tässä ilmoitettuakin enemmän: Dr, Skinnarvik ad* juv, 4.5. Dr, Helveteträsk paria*pesä, 4.5. Tai, Leikluoto l pari soitimella.5.5. Dr, Kråkviksträsket 4, myös 0.5., 7.5. Naa, Ajolahti, Rym, Ruokorauma,.5. Lai, Houkonjärvi paria,.5. parir4 munoinen pesä Dr. Kasnästräsk, 5.5. Le, Mannerjärvi, 5.5. Tai Kolkanaukko, 5.5. Tai-Kus, väli pariat, 5.5. Ry, Koisrari I I R. Vähf,saari, 5.5. Ry, Kirkkolahti paria,.5. Sa, Halikonlahti, 7.5. Tur, Rauvolanlahti Kis, Kytömäenjärvi pari,.. La, Raumajärvi, Ry, Ajolanlahti 4 paria*7pul,.. Mer, Iskola paria+pesä,5,,.. Mas, Santakuopat 8 paria (7pesää), 4.. Mer, Iskola paria,.. Kor, Kulm par\a, 4,, Kal, Rahkajärvi pari+pull, 5.. Nau, Pärnäinen lad*pull, 7.. Dr, Taalintehdas, 7.7. Kor, Caltby pari*ainakin pull, Naa, Ajolahti,8.8. Nau, Härmö, lisåksi keväthavaintoja Kustavin Madamäenlahdelta sekä Karhusaarenlahdelta. Kustavin Elinäistenlahdella 0 paria. Rymällylä Takapaskanlahti, pesintä? JURMO: Ainoat havainnot eloliuulta muuttavista/kiertelevistä linnuista exx. KYHMYJOUTSEN (Cygnus olor): Merenlahti ilman siinå uiskentelevaa kyhmyjoutsenpadskuntaa on kuin pilvetön päivå. Näin voisi mukailla tunnettua lausetta. Laji on tyypillisimpiä alueemme rehevien lahtien asukkeja. Vain pesimähavainnot on mainittu alla: Rymättylä: pesintä Koisaari, Ruokorauma, Kirkkosalmi (4 paria), Nuiko, Kustavi: pesintå Elinåistenlahti, Karhusaarenlahti. Laupusensalmi, Pihlavankarinaukko.. Tiiranle o (ad).parainen: pesintä Mattholmslladan,Ättu, Granholm, Mågbyträsket, Södervik. Kanugrunden, Osterviken, Mustfinnötråsk, Lilmälö' Mattholmlladan, Gunnarsnäs, Brattnäs, Nauvo: Spelharun, Skogskungträsk, Kyrkviken, Korppoo: österskär, Houtskär: Hönsnäs, Sunbåda, Iniö Keistiö, Taivassalo: Kolkanaukko (9 pada), Kaustionaukko { paria). Rantalanlahti { paria). Kuusis' tonrauma, Aasamas, Leikluoto ( pesää), Turku: Ruissalo (ainakin paria), Friskalr (pe\ä). Vepsä (l pari). Mietoinen: Mynäldhli paria, Kemiö: Mainiemi, Siölax, Nordvik,Västanljärd: Galtarby, Finnsjö, Kisko: Kiskonjärvi, Dragsfjärd: Sunnaåviken, Vänö (5 paria), Särkisalo: Musko, Suutar kylä, Aisböle, Alastalonlahti, Rusthollinlahti, Me masku: Sannainen ( paria), Uusikaupunki: Haapa- 8 '9

11 lanjärvi, Ahmasvesi (- paria), Piikkiö: Piikkiönlahti. JURMO: Kesäkuun maksimi.. 75ad+pull, heinäkuun.7. 0, elokuussa.8. 5ad*Pull. JURMO: 4.. \/, 5. tk, '.., 8..t/r,.7., ÄLLI (Clangula hyemalis): Havainnot koskeval pesimälrömiä ja muutolta myöhästyneitä lintuja: LAULUIOUTSEN (Cvgnus cvgnus): Sa- Sa' Halikonlahti 4' kn' 0 kn', tunnainen harhailija: '' ' '7 ' n' 7'7' n' 4 Ho' kesäkuun alkuun Lai, Sarkonjårvi Masmotjärden -4' )4'' Tur' Ruissalo lsudab. / (Rantatie)..- 'lur, Kakskerta, cygnus sp: 5.7. Ho, Lånsa Hästskär :?5 lu: N9-t0...', Par', Rvssviken q: ad, 9.8. Na, Bergham /. lp' 8 sa' Halikonlahti mvös 8 8' JURMO: -4.., 5.. r., 5-8 k. HEINÄTAVI (Anas querquedula)r Piileskelevä laji josta ei pesimähavaintoja tänäkään kesånä:.5. Kis, Kirkkojärvi k, myös 7.5.,.4. Uu, Liesluoto 4kn, 5.5. Kis, Kirkkojärvi k, 5.5. Mie, Mynälahti k,.5 Pai, Paimionlahti k, 4 ja 5. Uu, Haapalanjärvi pari, 9.5 Lai, Otajärvi k,.5. Sa, Halikonlahti pari, 9.5. /, 0.5. /,.5. /, 4.. t/,, 4.. l, b.5. Kaa, Kuusjstonlahti paria, 9.5. l*, Isovirtukka paria, 0.5. Tur, Friskala paria 9.7. Uu. Haapalanjärvi n-puk. JURMO: 4.8. n-puk. sekä.8. n-puk. JOUHISORSA (Anas acuta): Ainoat ilmoitetut havainnot: Lai Otajärvi paria,8.8. Nau Berghamn /5. JURMOT Kesäkuun alussa vielä 9, sen jälkeen -exx, heinäkuussa -4exx,.7. kuitenkin peräti 5. Elokuussa.8. exx. LAPASOTKA (Aythya marila): Hlvin niukkalukuinen saariston- ja randkon lintu, Jurmon ulkopuolelta vain yksi havainto:.5. Py, Saarenpää paria. 0 MUSTALINTU (Melanitta nigra): Myös harhailevista linnuista tehtyjä havaintoja:.. Ho, Kihti n, 0.. Fro, Kihti,.. Nau, Trunsö. JURMO:5,, 4,.7. 5,.8. 0, MERIHANHI lanser anser): Kesähavaintoja sieltä täältä pitkin rannikkoa: 5.5. Tai, Isosärkilä ääntelyä, 5.5. Py, Mustakluppi, 0.5. Kus, Iniönaukko lennossa, -.. Dr, Vänö 4-,.. Sär. Ransö 8ad lojuv Nau. Pärnäinen l, 7.'. Uu, Pujonletto 9, 4.7. Utt, Ulko-Kiverö 5,4.7. Py, Kroop, 5.7. Uu, Pujonletto, -7. Äs, Kolkka-Potinkari väli ad ljw, Nau, Härmö NW,8.7. Nau, Bergham 7 kiertelevää, 7.8. Py, Truut,7.8. Py, Vähä-Inuenlet' to 5, 0.8. Ke, Mainiemi 80, lisäys:. In, Biskopsö ad Spull. IURMO: Kesäkuun maksimi.. 0exx,.. lopull, heinäkuu.7. 0exx, muuten 5-40exx, elokuun alusta jo muuttoa. NUOLIHAUKKÄ (Falco subbuteo): Aika mlrkavasti havaintoja: 0.5.,0. ja.7. Ry, Kuralanjärvi, 9.5. Uu. Ahmasvesi, 8.5. ia.. Kis Kiskonjärvi pari, 7.5. ja.. Lai, Merihanhen pesimäkanta TLY:n alueella on vankka (kuva Matti Valta). Kaarnijärvi, 4.7. ja.7. Tur, Iso-Heikkile, 7.'7. Ry, Kolkkal, 0.7. Salo,.8. Sau, Tapila,.8. My, Ihalainen,.8. Ha, Leinola, 5,8. Nau. Hårmö, 7.8. Kal, Rohijårvi, lisäksi.. Na,' Vansor sekä Rai, Mälikkälä p sintä. JURMO:5..,0.7. l sekä.8. n. AMPUHAUKKA (Falco columbarius):.5. Py, Kauka 7, 7.'7. Ha, Yiala, 5.'7. No, Kurjenrahka. TUULIHAUKKA (Falco tinunculus): Jur' mon ulkopuolelta vain ilmoitettua kesäharaintoa. Tuskin finnu senrään näin harvinainen on: 8.5. Tur, Åvik, 7.. Le?,0.. Ha, Vuorentaka,.. Py,?, ja 4.. Lai, kk,.8. Per, Asema. JURMO Koko kesän muutamia yksilöitä: Kesäkuu -exx. heinäkuu exx. clokuussa runsaampi -.8.,.8. n-puk, 4.8. n-puk, kv-lintu, ja.8.. RUSKOSUOHAUKKA (Ciruc aeroglno. sus): Tämä rantaruovikkojen ruskea liihottelija tavattiin seuraavissa paikoissa: 8.4. Lai, Otajärvi kln, 4.5. Lai, Sarkonjärvi, 9.5. Lai, Otajärvi ainakin 4 paria,.. Pai. Paimionlahti l. myös 0.., 7.. Ry, Riaistenjärvi n, 5.8. Na, Härmö n,.'/. Ur:,, Haapalanjårvi k, 8.7. Par, Altaat k 4juv,.8. Lai, OtajäIvi ad ka4juv,.8. Sa, Halikonlahti ad, lisäksi 5.5. Lai, Vähä-Lahnio ad naaras. Mietoistenlahdella touko- kesäkuussa - lintua. Kemiö, Pitkäjärvi pesintä. SINISUOHAUKKA (Circus cjaneus)r kesä-aikana suuri harvinaisuus..5. Lai Pahkajärvi naaras. JUR\,lO: q.8. lk selä.8. ln puk.

12 MEHILÄISHAUKKA(Peinis apivorus): viime kesään verrattuna huomatiavasti vähemmän havaintoja: 5.5. Lai, Iso-Lahnio soidinlennolla,.. Dr, Vänö, 8. ja 9.. Uu, Ahmasvesi,.. Ho, Halsö,.. Ke, Viltkärr soitimella, 9.7. Na, Kvivlax,.8. Lai, Otajäri, 0.8. Na, Härmö ad sw. JURMO:.. m ia.. m. VARPUSHAUKKA {Accipiter nisus):,5. Pai. Paimionlahti L t.ö. Mar,? l, 9.. Ry, Aasla,4.7. Ho, Hälsö,.7. Kis, Kavasto pesintä, 4.7. Tur, Pihlaja - niemi lk, 9.'/.,.8. sekä.8. Na. Härmö. JURMO: eloklrussa lintua. KALASÄÄSKI {Pandion haliaetus)r Tämä leveäsiipinen kalanpureksija osui kiikareihin seuraavasti: 4.5. Dr, Rosala varoitteleva,,7. Ha Vässilä p,.7. Uu, Vartsaari lnw. METSO (Tetrao urogallur)r Keväällä aika mukavasti havaintoja, kesällå häipyivät korpien suojiin:.5. Lai, Haaro,.5. My, Hirvijärvi ln, 4.5. Tur, Jäkärlä k,.5. Lal. Pahkajärvi, 0.5. Par, Surppu jätteitä,.5. Au. Puho lad,.. Kis, Lermulanrinne lk, 0.. Kor, Svälax n, 7.. Par, Solmar ruokailujätteitä, lisäksi Hal, Kankareentie reviiri. Kemiö Tullnås (Pull), Kemiö Harrarboda ja Ytterölmos kummassakin havaittu. PDLTOPYY (Perdix perdix): Niukasti havaintoj a,.7. Py,?,5.8. Py,?, 8.8. Hai, Rikala. KURKI (Grus grus): Vuoden 98 valtakunnallinen tutkimuksenkohde. liekö tämä innoittanut havainnoimaan kurkia. sillä havaintoja on viime vuotta huomattavasti enemmän:.4. Kem, Mjösund paria,.4. Py, Otajäl"vi pari^, Uu, Vartraari I..4. Par. Hultnäs I pari soitimella,.4. Par, Gunvik I pari, l7.4. Na, Meljärträsk, 0.4. Kis, Kaaresvuo pari, 0.4. Na, Meljärträsk 4,.5. Väs, Galtarby,.5. Dr, Ekham ääntä,.5. Dr, Stormossen höyhen, 8.5. Sau, Leisku, 8.5. Pai, Paimionlahti,.5., t4.5. Loi. Sulkaluoma l, 5.5. Par, Skarav\ö ad, 5.5. Tai, Kolkanaukko 5, 5.5. Kis, Pyysuo pari,0.5. Lai, Iso-Hölö.4.5. My, Kalela,.. La,rMy, Reunajärvi, 4.. Kor, Syvälaxviken ad Fjuv,.. Kor, Kopoisträsk ad*pull, 4., Kor, Kölingby, 5.. Aura-Lieto välillä I pari+pull, pari+4ad, 8.. Hal, Viala,, Hal, Kankareenjäwi ja linnunsuo, mahdollinen pesintä, i.5. Au, Ihala äänrä... ja.. Mas, Karelanrahka,.. Par, Löfsdal ad, 4.. Yl, Vaskijärvi o paria..b. Lie. Liedonperä paria+pull, 9.. Kor, Swälax, 9.. Per, Saari lpari*ljuv,.. Kal, Kärkkistenjärvi, 8.. Nau, Spink ad+}w, Yl, Karjakurjensuo hautova emo, 9.. Per, Lielax paria, -'l Kal, Rohijärvi kierteleviä lintuja,.7. Uu, Alhontaka, 4.' Uu, Vartsaari l-,.7. Pai, Paimionlahti ad!plll, Iisäk\i: Kemiönsaari. ainakin l0 paria. Le, Monnoistenlahti ja Tenholanlahti pesintä, La, Otajärvi väh. 4 paria. KAPUSTARINTA (Pluvialis apricaria): Vain kaksi ilmoireuua kesähavaintoa. pesi kuitenkin säännöllisesti maakunnan soilla: 4.. Yl, Vaskijärvi pari,.7. Kis, Kaarensuo ä. NIETSÄVIKLO (Tringa ochropus): Tavallinen kosteikkojen lintu:.4. Par, Grunvik lad, Dr, Skinnarvik,.4- Kis, Haukilampi,.4. Par, Griskär soitimella, Nous, Hiittiö I soitimella, 0.4. Kis, 4.5. Dr, Helveteträsk var. Myös Lai, Voilampi, 9.5. Lai, Särkijärvi, 9.5. Lai, Kytömänjärvi, 5.. var, 9.5. Lai, Tuurmojäwj, 9-5- Lai,, Iso-Lahnio ä, , 0.5. Lai, Iso-Potkio l, 5.5. ä+lvar., 0.5. Lai, Vähä-Potkio ä, 0.5. Lai, Välijärvi, 0.5. Lai, Kärkölänjärvi ä, 5.5., 0.5. Lai, Kullerjärvi l, 5.5. hätäilevå emo * poikue..5. Lai, lamminjärvi, 5.., 4.5. Na, Västerträsk ad soitimella, 7.5. Lai, Lukujärvi +, 5.. t hätäilevä, 7.5. Lai, Kaarnijärvi ä, 9.5. Lai, Otajärvi,.5. Kis, Äijänlampi,.5. Kis, Valkjärvi,.5. Kus, Koila pari soidinlennolla, 4.5. Tur, Jäkärlä lad soitimella, 5.5. Kis, Laptaannummi, 5.5. Lai, Mustajärvi varoittelevaa,.5. Lai, Houkonjärvi ä, 9.5. Kus, Laupusensalmi ylilentävä, 9.5. Kis, Isojärvi var. pari, 0.5. Kis, Karhumåki l,4.. Kor,,8.. Yl, Vaskijärvi,.. Par, Mågby var, ad, 5.. Lai, Lampaanjårvi lä, 8.. Rai, Kaatopaikka I v^t- 7.b. Par, Sydänperä lad var,.7. Ho. Hönsnäs var. PUNÄJALKAVIKLO (Tringa totanw): Sisarnaahavainnot Lai, Vähä-Lahnio ä, myös 5.5. ex, 0.5. Lai, Pitkäjäfli pesivä pari,.5. Uu, Ahmasvesi - exx, 4.5, lai, Sarkonjärvi soitimella, 9.5. Lai, Otajärvi ainåkin reviiriä, 5.. Mas, Hiekkakuopat pesivää paria,.. Yl, Elijärvi ad, 4.. Yl, Vaskijärvi I varoitteleva, 5.. Lai, Kytömäjärvi varoitteleva, lisäksi Uu, Haapalanjärvi -exx. Soiden suojelu on välttämätöntä kurkien tulevaisuuden turvaamiseksi (kuva Matti Valta).

13 LIRO (Tringa glareola): Kaikki ilmoitetut havainnot Laitilan suoalueilta, 9.5. Iai. Vähä-Lahnio lä, 5 5 ä {pesivä pari),.5. Lai, Houkurjärvi ä*ä,.5. ä (ainakin pesivå pari),.5. Lai, Pahkajärvi ä, 5.5. Lai, Iso-Potkio l,.. Lai, Raumajärvi l varoitteleva, lisäksi Lai, Otajärvi ainakin reviiriä, JURMO:Keskikesän havainnot: , 7.. 8,.7. 0, kyseessä jo nluuttavia lintuja. SUOSIRRI (Calidris alpina): Pesi taas [.emun Oukkulanlahdella, jossa paria huhtikuusta alkaen Jurmossa kesäkuussa -9 paikallista lintua. heinäkuun alusta io muuttavia. SUOKUKKO (Philomachux pugnax): Harvinainen pesijä V Suomessa, 7.5. Le, Oukkulanlahti n+ k, 5.. löydetty pesä, jossa 4 munaa, varoitteleva naaras lähellä..5. Kaa, Kuusistonlahti +. JURMO:Läpi kesäkuun muutamia yksilöitä,4.. jo muuttavaa. MERIKIHU (Stercorarius parasiticus): Äärimmäisen harvinainen sisämaassa. rannikolla havaintoja: 5.5. Py, Kroppkara (pesintä?),.. Iniön aukko -exx, 5.7. Väli Björkö- Jurmo i..7. Ho. Vitören, 8.7. Na' Berghamn m, 9.7. Na, Berghamn lm, 0.7. lm. JURMO: Kesäkuun maksimi 5.. 0exx, heinekuussa 8exx, elokuun alkupuolell, sexx. RÄYSKÄ (Sterna caspia): 4.. Lai, Särkiiärvi, 5.5. Py, Mustakluppi väh. 0 pesivää paria, 4.5. Uu, Ahnrasvesi -exx, 5.5. Mie. Mynälahti l. a.o. Na. KunSskär I vcroirlelera pari. 9.. Na, Rödharun pari+pesä, jossa munaa, 4,. Kus, Tiiraletto pari,.. In. Fjiirdgrund I varoitteleva, 4.. Kal, 4 Rohijärvi,.7. Tur, Littoistenjärvi l-, 9.'. Sa, Halikonlahti ad*juv,,.8. Tur, Littoistenjärvi. KALATIIRA {Sterna hirundo): Sisämaapesinnät, MJ\. SJnråkuopår pesivää pdria. pesiä löv,lerty 4. Pv. Otrjärvi \ähinrään 5 paria. KALALOKKI {Larus canus,: Sisämaapesinnät, Mas, Santakuopat 7 pesää, Lai, Iso,Hölö paria, ainakin I pesä, Yl, Vaskijärvi pesä + pull. RUOKKI (Alca torda):.. Dr, Kasnäs-Vänö, 5.7. Kor, Björkö-Jurmo..7. Py, Fräkäli 4,.7. Ho, Svarteflyttan 5, 4.7. Py, Rihtniemi. JURMO: 4.., 5.., 7.., 8..,.7., 7.7..,.8., SARVIPOLLO (Asio otus): Viime kesän Drassaesiintymisen jälkeen nyt selvåsti hirr! xlukuisempi. l'.. Kc. Träskböle iuv ä, 4.. Ke, Gäslerby ä juv, 5.. Per, Vesiniitty ä juv Dr, Ytterölmos ä prll, 4.. Py, Ylikylä pull ääntä, 8.. Hal. Vi.rla t. 8.. ry, Puiko ä iuv., lisäksi Ruissalossa mm... Rantatiellä ääntelevaa luv. JURlltO: pesintä männikössä I parii pull/juv, vicll.8. ex. suopöllö (Asio flammeus): Jurmon ulkopuolelta vain kaksi kesähavaintoa,.. Dr, Vänö l,.. Kor, Utö. JL RMO: Saarelld pcsi 4 suopöllöparia..r.n ljlryn)r nesää joi\.a ensimmäisessä nruna*pull, toisessa lpull sekä kolmanncssa 4 nunaa... löydetty uusi pesä, iossa 5pu. Vanhoia lintuja nähty eninrmilliiån Texx.7. KEHRÅÄIÄ (Caprimulgus europaeus)r Tärä kesäöiden hyristäjää tapaa varmimnrij) \i\äsajri\ron Lunlrirsa ldi iossjin Frakkipukuisten ruokkien yhdyskunnat oyat ulkosaaristossa vierailevalle unohtumaton elämys (kuva Matti Valta). pohjoiscn Varsinais'Suomen mäntykankankailla, äänihavaintoia on ilmoitettu kunnittaill seuraavasti: Ker]lu / lsnlele\rir ll\lloa. urxgsljard l :iäntclcväii yksilöä, Parainen 8 ääntele- \:iii tksiliiä, Västenfjärd 5 ääntelevää yksjlöä, Kalanti ääntelevää yksilöä, Uusikaupunki ääntelevää yksilöä, Rymiittylä ääntelevä yksilö, Askainen I äaiotelevä yksilö, Korpfoo äänteievä yksilii, Houtskär ääntelevä yksilö,pyhäranta äänlele-;; yksilö, Kaarina ääntelevä yksilö, Laitila ääntelevä yksilö. Lintu nähtiin seuraavastil 0.5. r Per, Altaat, 0.0. Par, Älön.... Lie, Arola, Yl, V.r,l,iirrri l. Hil H.\.rnnää perirä prri. HARMAAPÅÄTIKKA (Picus canus): Havaintoja palautetlu yllättävän niukasti, lipkö lulr tutr.,rs l.riin c\iirl)mireslä. Tur. Ruissalo säännöllinen keså-aikaan rnuutaman yksilijn voinrin, Per, Teijo parl, MathildedahL pari, Hal, Viurula pari. Jocnsuu I pari, Vaisakko I pari, Na. Kiriais, Prostvik l, Piparby, Härmö, Ry, Aasla ä, Yl, Vaskijär'vi vak. reviiriä,.7. poikue, Uu, Vartsaari, Kor, Viisby. PIKKUTIKKÄ (Dendrocopos minor): Pikkutikasta puolestaan aika paljon kesäha! irintoir, luji lienee yleistvmässä, 4.4. Na. Packaisträsk ad, 9.4. Kus, L.aultuncn I, myös.4. ja.4., 0.4. As, Lempisaari lk,.4. Hal, Viurula k. 5

14 .4. Uu, Vartsaari, 4.4. Yl, Vaskijärvi l, Kor, Väsby paria+ n, 4 5 Par. Petteby lad Par, Lillmälö k, 9.5. Hal, Joensuu,.5. Lai, Salo I, 8.5. Yl. Vaskijäwi n, myös.-4.., 5.. Mas, Santakuopat k,. Kor, Kopoistraisk k, 0.8. Kus, Laupunen lk I i - I jur.. Rtrisralo: Marianiemi pe sint:i. Havaittrl myös Honkapirtill5 muutanran kerran. I{ANGASKIURU {Lullula arborea): Hienr.rn riinre kcsää enenllnän havainloja Par, Fallgärdan ä,.4. Par, Qvidja 7ä,.4. pat, Starrkärr ä, 4.5. Mas,? Iä ja.5. Kdl. Karina perivä pari..5. Lai, Torre, lä, 9.5. Ry, Kankaanperä lä Par. I varoitteleva pari, 5.. ja.. Mas, Karevansuo var.,., Na. Högsar I. I4.b. Ry. Kunstenniemi ä. TORMÄPÄÄSKY (Ripariå riparia):pesäpaikkoja löytyi seuraavasti, Dr. Nordanaå 0+5 koloa, lintuja noin 50 exx, Par, Lillmälö koloa, lintuja noin 0 exx, Uu,Vartsaari 40 koloa, e, Ruonola koloja * 5 exx, Per, Ylönkylä 0 koloa, Sa Helisnummi 00-0 koloa, Mas, Santakuopat kolo * 0exx, Hal, kk 50 koloa ioentörmällä, Dr, Björkboda koloja, Per' Nurkkila 40 koloa. Kietteleviä yksilöitä monin paikoin pitkin rannikkoa. LAPINHARAKKA (Lanius excubitor): Havaittiin kahdesti Lai, lso-hölö. 4.,. Yl, Vaskijärvi lentopoikue. KULTARINTA (Hippolais icterine). Nykyisellään suhteellisen yleinen lehtojen :rulutaituri. havainnot kunnittain: Turku 5. Parainen 8. Kaarina 4, Dragsljärd, Salo. Houtskär, havainto, Halikko, Lemu, Lieto, Laitila, Kalanti, Pyhäranta, Kemiö, Ylåne. JURMO: Ke.kikesällä I 7e\x, viimeinen laulava,9.7. SATAKIELI (Luscinia luscinia): Ainakaan Turussa ei voi välttyä enää kuulemasta sat.rkieltä touko/kesäkuun öinä, laji jatkaa runsasta leviämistään. lauluhavainnot kunnittain: Turku: Vaikea arvioida, Ruissalossakin ainakin 0 laulavaa yksilöä, lisäksi laulavia lintuja joka puolella kaupunkia, Kemiö 0 laulavaa iintua, Parainen 4, Dragsfjärd 5, Pyhäranta, Uusikaupunki, Laitila 0, Kalanti 7, Korppoo (ei Jurmo), Kaarina 4, Kisko, Västanfjärd, Rymättylä, Mietoinen, Kustavi, Kodisjoki, Askainen, Monen Turun lähikr.:nncn mm. Raision tiedot puuttuvat. mutta niissäkin ainakin muutama laulava yksilö. Pesimähavainto:.7. Py, Nihtilä ad* pull. PEUI(ALOINEN (Troglodytes troglodytes): Suurin osa V.Multalan Paraisten ha\aintoja, muuallakin lajia toki tavataan. Parainen: Hcvaillu ainakin ser.rraavissa paikoissa Lemlahti (k), Döräm8, Bjursand. Rollstaskogen, Grundvik, Vallob nk, Crankärr. Griskärr, Muddais, S tor-m;ilö. Nrruro: Htig.rr. Runnärä, Lemu: Kaidanoia, Kisko: Sorvasto, Mul tasilta, Kiskontie, Korppoo: Jurmo 7.7. ex. JÅRRIPEIPPO (Fringilla rnontifringilla)r Harvalukuinen alueellamme kesällä: 8.5. Sa. Merikulma ad..5 Nou, Kurienrahka k, 9.5 k' Aitsaad lk,.. Ho. Lökholm k, 4.. Kor. Storlimskär n. KORPPI {Corvus corax): Salomaiden mustir kionksuttaja kuuluu nykyään V Suomen tyyppilajistoon, pesintä + mahdollisct pesimishavainnot: Ho, Ängsholm ad 8Pull, Bockskär poikue, Par, kmlax Pari+juv, Stor- Tervo reviiri, Mielisholm, Sorpo, Yl, Vaskiiärvi paikallinen pari, Yksittäis havaintoja runsaasti: Kustavi, Laupunen 4exx, Lemu, Lemun suora ' Taloinen l-exx. Nou, Hiittiö +exx, Lai' D!, I Särkijärvi ä, KytömäiäNi, Vähä-Lahnio, Välijärvi, Miehonjärvi, Lamminjärvi ä. Koljolanjäni l. Pahkaiärvi l. Kaarnijärvi, Otajärvi, Kor, Österretais, Västerretais, Ne, Norrviken, Kis, Kirkkoiärvi, Kal, Rohijärvi useita kierteleviä. JURMO:ensimmäinen.7.,.8. jo Sexx PIKKURARIT KAAKKURI (Gavia stellata): Hyvin harvinainen. ainoat havainnot..5. Na, Pärnåinen, Kis, Äijånlampi. HARMAAHAIKARA (Ardea cinerea)r Lähes kaikki havainnot syksyn kiertelevistä ja muuttavista linnuista: 4.4. Py,lhodenjoensuu,.5. Mi' Mynälahti, 8.5., i4.5. Le, Oukkulanlahti ENE. 4.. Tur, Rauvolanlahti, 0.7. Py, Uskeli 4N,.7. Kor, Jurmo nr, Tur, Åvik -4exx,.7. Ni!, Spink l,,'7. Le, Tenholanlahti lw, 7.. Tai, Kolkanaukko,.8 nryös ex,0.7. Dr, Skinnarvik, S.8. Sä, Förby,.8., 5.8. Ha, Kokkila p,.8. Py, Otajärvi, 7.8. Dr, Sunnåvik, 8.8. Uu. KuljunlahLi 4 juv Tu. Maarian allus l Ho, Berghamn ISW: Tämän jälkeen useita yksilöitä ympäri rannikkoa, mm. Halikonlahdella elokuussa Sexx. Jurmossa.8.exx. NIERIMETSO (Phalacrocorax carbo): Ainoat vaninaiset kesähavainnot:.7. Py, Fräkäli. JURMO: 5.. imm,.. 4,.'.,.8. l SEPELHANHI (Branta bernicla)l 8.. Sä. Finnarinselkä 45, muutolta nryöhästyneitä, Kor, Jurmo ex jä ellä. VALKOPOSKIHANHI (Branta l ucop' sis): Ruissalon kotiutunut karkulainen nähtiin vielä kesälläkin. KANADANHANHI (Branta canadensis): Leviää edelleen ympäri maakuntaa, kesähavaintoja Ruissalon ulkopuolella tehtiin mm: Tnrussa Vepsässä, Shellillä ja Rauvolassa (pesinnät), Salossa Halikonlahdella, Kemiön Maininniemessä. Maskun Niemenkulmalla. RISTISORSA (Tadorna tadorna): Turun seudulla Le.,äaikaan harvinaisu us, saaristossa lajia jo löytyy:.5. Mi, Mynälahti k, 7.5. Naa, Luonnonmaa lnw, 4.5. Uu, Liesluoto paria,.5. Mi, Mynälahti,.8. Sa, halikonlahti NW, myös.8. JURMO: Kesäkuun maksimi ad., 4.b. 5ad r 4pull. sekä 4ad 4pull pesivä kanta siis paria. MERIKOTKA (Hallaetus alblcilla): 0.. Äs, Livonsaari ad, 8.4, In,,.7. Kus, Kevo lad,4.9. In,,.7. Ho, Töncsholm ad,.7. Na, Berghamn, 7.8. Na. Berghamn, sama?, 9.8. Kor, Utö-Jurmo ln. KUOVISIRRI (Calidris ferruginea): Ensimmäiset muuttajal.7. Sa, Halikonlahti 7. IÄNKÄSIRRIÄINEN (LilniCOIA faicinci- Iue): Myöskin ensimmåinen muuttaja, 8' Sa. Halikonlahti. vesipääsky (Phalaropus lobatus): Ensimmäiset ilmestyivät jo heinäkuun alussa, kyse lienee pesimällömistä linnuista. 5.. Sa, Halikonlahti ln, muutoltr viivästynyt,.7. Sa, Halikonlahti, sen jälkeer.7.,.7. jo 4exx, 9.7. Tur, Åvik. PIKKULOKKI (Larus minutus): Esiintyy tavallisena nruuttajana alueellamme tou' kokuussa, cnsinmäiset nuorct + pesimättömäl Iinnut ilmestyiväl Iahdelle jo heinäkuun alussa: 7

15 'lirukokuussa muultavia lintuja mm. Halikonlahdella, Mynälahdella, Jurrrossa, Rauvolanlahdella. Raisionlahdella sekä Kiskon Kalastajanjärveilä. Pesii Laitilan OL!,jirvellä. iosra rrviulta noin 0 prria. Muut havainnot:.7. Sa, Halikonlahti, myös 7.7.,.7. Pa,i, Puhdistamo juv,.8. I kvlintu. LUSTATIIRA (Chlidonias niger): harvinaincn läpimuuttaja, 5.5. Sa, Halikonlahti ad, myös 8.5., 8.5. Rai, Raisionlahti ad. TURKINKYYHKY (Streptopelia decaoc. to): Huhuilee nykyåän jo varsin monessa päikassa alueellamme kesäisinkin, Turun kaupungissa laji on levittäytynyt varsinkin yliopiston seutuville. Wa:. llarmaahaikaraan tötmää (kuva Matti Valta). 8 varmimmin loppukesällä rehevillä ruohostolahdilla Turkinkyyhky pesii nykyään säännöllisesti Turussa. -8 todettiin pesät mm. Piispankadulla ja Kerttulinkadulla ja -84 ainakin Kurjenkaivonkentällä (kuva Matti Valta). 9

16 Turku: Puolalanmäki 5.8. ad, Kerttulinkatu.8.- pari. Kiinanmyllynkatu.. exx. Vartiovuorenkatu 4.5. pari* juv, TYKS:n piha, aluksi soitimella oleva pari, myöhemmin yksinäisiä lintuja, Piispankatu -4 pada soitimella Sirkkalankatu pari, Laitila,4, lex, 5.5, soitimella kirkonkylässä, jonka jälkeen - yksilöä elokuuhun asti, vielä sekå 7.0., Salo: Satamakatu-Örninkatu risteys.8. lad, Tai: Keskusta 7.9., Pai: Rautatien varella elokuussa pari, Per: Asema.7. p, Le: Monnoinen 7.4. ä, Kor: Jurmossa 7.. ex. TURTURIKYYIIKY (Streptopella turtur): Maamme uusimpia pesimälajeja. ioka pikkuhiljaa on leviämässä Varsinais' Suomeenkin:.5. Tur, Ävik ad, 8.5. Tur, Åvik P, 9.5.,.. Kor, Utö, 5.. Kor, Jurmo ^. KUNINGASKALASTAIA (Alcedo atthis): Pesintä eteläisessä V-Suomessa, tarkempaa paikkaa ei pyynnöstä johtuen ilmoitela Kus, Anavainen. IIARJALINTU(Upupa epops): Huhti-toukokuussa vierailija alueellamme, 9.4. Dr, Rosala, myös.*4.4. I, Lai, Untamala, 4.5. Uu, Edväinen. POHJÄNTIKKA (Picoides tridactylus): Ainoat havainnot huhti- ja toukokuussa In, Kolko k,.5. Ke, Stenmo k. KUHANKEITTÄIÄ (Oriolus oriolus): Vielä harvinainen kesälintu alueellamme: Ruissalossa Veneveiståmöllä laulava, sekä 8.5. Marjaniemesså laulava... I laulava Kansanpuistossa \ekä b.ö. I laulava Sollkentän vieressä Muut havainnot:,. Kor, Utö,.. Ha, Joensuu kv-lintu. PÄHKIN]iITAKKT (Nucifraga coryocotactes): Lajia esiintry ainakin saaristossa, tietoja palautettu heikosti mutta keväälä lintuja nähty ainakin Hiittisisså, kesällä Nauvon Seilissä..9. Kor, Väsby-Strömma. PYRSTOTIAINEN (Aeglthalos caudatus): Piileskelevä kesä-aikaan, havaintoja vain muutama: Uu, Vartsaad, 4.7., 7.7.4, 4.. Lai, Sårkijärvi, 4.9. Kor, Strömma n.0exx. KIRIOKERTTU (Sylvia nlsoria): Harvalukuinen saariston asukki,.5. Un, Saarenpää,.. Ho, Junglruskär laulavaa,.8. Tur, Shell I juv. Lisäksi Kor, Jurmo.. sekä '.., Na, Seili rnuutama yksilö koko kesån. IDÄNUUNILINTU (Phylloscopus trochiloides)r Ainoa havainto (?):.. Kor, Utö laulava (Lisäys:.. Tur, Mälikkälä ä sekä 5.. Par, Malaxviken ä) PIKKUSIEPPO (Ficedula parva): Per, Maasilta O, ja 0.5. laulava sekä.. pari, Kis Viiranmäki.5. laulava. PIKKUVARPUNEN (Passer montanus):.5. Uu,Kajakulma exx. NOKKAVARPUNEN (Coccoth.r.ustes coccolhraustes): Tälä isonokkaa voi parhaiten tavata kesäiä saaristossa tai vaikkapa Ruissalossa: 5.4. Kor, Utö paria 0.4. Dr, Hiittinen,.4. Kor, kk paria, 4.7. Tur, Ruissalon marjaniemi ad,.. Kor, Jurmo. POHJANSIRKKU (Emberiza rustica): 9.5. Yl, Vaskijärvi laulava. Tsik-sirkku.. Kor. Jurmo l. 0

17 Tietovisailu lintqien laulusta Marja Niemi Tässä tietokilpailussa on tarkoituksena tunnistaa sanallisen kuvauksen perusteella yleistä laululintuamme Pisteytys on suoritettu oietetun vaikeusasteen mukaan, Kuvailr.r on tehty Pohjolan linnut värikuvin ja Relkeilijän linruopas -kirjojen mukaan. Oikeat vastaukset töydät lehd n viimeiseltä sivulta.. Kauaskantava. klrmea, monitahoinen kujerrus. Huu-huu-huu, hu-huu Pellonlaitametsikköjen laji. / P. Puputtaa vaihtelevalla nopeudella' Pu-u-u-u'u-u. Kuusimetsien yölaulaja' jonka äänen ke an kuultuaan varmasti tuntee. / p. Laulu puhdasta ja pehmeää jokeltelua, sävyltään täyteläistä ja h)'väntuulista kuin kevätpuron iloinen lorina. Pulppuaa kuuluvana melko pitkiä iaksoja yhteer menoon. Lehtipuuvaltaiset metsåt. / p 4. Säkeen peruskaavana muutama kirkas säe ja kuuluva tavu, joka vaihtelee alueittain suuresti, sekä näitä seuraava rupatteleva viserrys. Monenlaiset metsät. /p 5. Laulu on kirkkaiden juoksutusten ja väråjävinä helmeilevien äanien herkkäa sävelkudosta, joka ei ole kovin kuuluva Varjoisien metsien aamu- ja iltalaulaia. / p - Rrrnsaassa äänivalikoimassa tutuinta ainesta on korkea tiitii-tie, jota seuraa kirkashelinä ja leveä särinä. Lehtometsien, puistojen ja puutarhojen lajj' / p 7. Laulu on pitkä, monivaiheinen rytmikäs säe, Se alkaa nopeana ja ponnekkaana tsiy'tsiy'tsittsitsj'säkeellä, siirtvv hi- taampiin tsia,tsia-lyönteihin, joita seuraa.irinä ja pilkä. h)'\in korkea t\rrr-lsiii 'äåni. Uroksen laululento puunlatvasta oi tavallinen Däky mäntyvaltaisissa metsissä. / lp 8. Rruhallincn, sururoitloinen :äe. jossa kaunis ja herkkä sointi. Pelloilla. / p 9. Kirkar, surumielinen kaunis säe (vihellys), kolmitavuinen: tyiitsy-pityy. / p 0. Laulu I'ksitoikkoista, rytmikästä jankutusta, joka iatkuu särisevänä pitkän tovin. / p. Melko hidastahtisessa, mutta erittäin voimakkaassa lauldssa ovat perusaineksina iskevät oäppäilyt, täyteläiset huiluäänet ja terävä rätinä. Ilta- ja yölaulaja.,r p tavuinen nopea piipitys, joka toistuu pienin väliajoin. / p Arvosteluasteikko: 0 5 p: tulos heikko. Pyri parantamaan äänten tuntemustasi liikkumalla luonnossa. lukemalla lintukirioia ja kuuntelemalla lintuleyyjä tai -nauhoja. -0 p: tulos välttävä. Suosittelen edellä mainittuja keinoja, joilla voil kchittää edetleen taitoiasi. 5 p: tulos tyydyttåvä. Voit olla suhteellisen tyytyväinen. p: tutos kiitettävä Hvvä suoritus. l'ältä pobjalta on helppo jatkaa. Kuhankeittäjän esiintyminen Varsinais-Suomessa Juhåna Piha Tämän katsauksen tiedot on saatu 'fly:n lintuhavaintoarkistosta. Jurmo[ havaintoja ei ole saatu mukaan. Kuhankeittäjä on kaakkoinen lintulaji ja se on Suomessa aivan levinneisyytensä äärirajoilla. Suomessa esiintyminen keskittyy Järvi Suomeen. Lajin kanta on ollut 8o0-luvulta runsas ja vähentynyt sitten huomattavasti 90-luvulle ja on sitten taas elpynyt. Arvion mukaan Suomessa pesii noin 000 kuhankeittäjäparia (Suomen linluatlas 98). Varsinais-Suomi ei kuulu iajin vakituiseen pesimäalueeseen. Ensimmäiset tiedot Kuhankeiltäjän esiinlymiseslä Varsinais' Suomessa ovat 800luvulta. Tällöin laji tavattiin Paraisilla ja Korppoossa. Vuodelta 909 on yksi havainto ammutusta nuoresta koiraasta Korppoossa. 90_lu_ vulla laji tavattiin Luonnonmaalla Piikkiössä ia Kaarinassa. Luonnonmaan ha_ vainto koskee anrmuttua naarasta, jolla oli ollut poikue. 90-luvulta on vain yksi havainto: koiras ja naaras Rymättylässä. 940-luvulla laii havaittiin kolme kcrtaa ia 950-luvun alusta alkaen kuhdnkeittäjä on tavattu lähes vuosittain Varsinais-Suomessa. 50-luvulta on havaintoa, 0-luvulta 7 havaintoa, 70 luvulta 05 havaintoa ja vuosina on tehty 9 havaintoa. Tarkasteltaessa havaintomäärien kehitystä viimeiste[ 0 vuoden aialta, todetaan kuhankeittäjän kannan olleen huipussaan 974 ja siitä alkaen laji on jonkin verran taantunut 980'luvulle tultaessa. (kuvat a ja lb ja talr[rkko ) Havaintojen alueellinen jakautuminen Eniten kuhankeittäjää on havaittu Turun kunnassa (59 exx), Dragsfjärdissä ( exx) ja Aslaisissa ( exx). Sisämaan kunnissa on muutama harva havainto, johtuen ilmeisesti toisaalta siitä, että retkeily on keskittynyt rannikkoalueelle ja toisaalta siitä, että Varsinais-Suorncrr sisämaassa ei juuri ole kuhankeittäjälle sopir aa biotooppia. Kuhankeiltätä on tavattu kunnassa TLY:n alueen 58 kunnasta. (taulukko ) Fenologia Aikaisin havainto on tehty jo.5., \euraavar I9.5. ja.5. Muutama harainto on toukokuun lopulta, mutta yleistyminen tapahtuu vasta touko-kesäkuun vaihteessa. Kuhankeittäjän muuttoaika on pitkä ja näin myös TLY:n alueella lajia tavataan melko tasaisesti aina kesäkuun 0 päivän tienoille. Tämän jälkeen Lapirhluu selvä hava in tojen väheneminen. Kuhankeittäjiä kuullaan ia nähdään vielä kuitenkin heinäkuun puolivä)iin asti. (ks. kuva ). Elokuusso on tehty kolme ha!aintoa ja viimeinen 5.9. Pesiminen Ainoa pesimishavainto on vuodelta 97: 4.7. Naantali Luonnonmaa. anr muttu naaras, jolla ollut poikue. Lisäksi on l.tl.rrlu muulamia kcrtoja koiras ja

18 Kuhankeittäjän lukurnäärät vuosina 959-E Varsinais-Suomessa. Lu-kumiiiirä Lukumiiiirö Vuosi Kuvs la vuosi Kuva'llr naaraspukuinen lintu pesintään sopivalla biotoopilla. Esim. 7.,-74 Yläne, Pyhäiärvi, pari, koiras lauloi muutaman kerran. Biotooppina oli "kuhankeittäjäkoirikko. Paikalla ei käyty enää myöhemmin. Toinen havainto Turku, Ruissalo, koiras ia naaraspukuinen,.. koiras lauleskeli ja varoitteli vastahakoisesti. Useimmiten tällaiset parihavainnot koskevat varmasti muutolla lepäileviä lintuja. Käyttäytyminen' biotoop' pi ym. Kuhankeittäjiä on tavattu suhteellisen usein muuttolennossa Useimmiten lintu on laulanut lentäessään. Esimerkkejä: 4 klo 4,0 koiras W, 4. klo 0 0 naaras lähti E..5. klo 4.8 tuli mereltä ja l;rskeutui..5. äännellen NW, 5.. klo 7.00 koiras laulaen NW ja 5. klo 5 5 lensi N. Myös elokuulta on mielenkiintoinen muuttohavainto: 7.8. klo 8.5 kaksi naaraspukuista N. Laii suosii havaintojen mukaan reheviä lehtisekametsiä, erityisesti koivu ja tammi orlt sttosirr're. Lähellä linnun lapaamispaikkaa on yleensä vettä Kuhankeittäjä olcilee usrim miten puiden lat\aosis\a joslr sitii on vaikea saada nåkyviin. Lintu on melko arka. havaitui pakoetäisyydet raihtelevat 5-50 metrin välillä. Laji rergoi helposli \ihellvkseen. ja näin sen saattaa saada jopa l0 metdn päähän. Melko usein kuhankeittäjän on kuultu päästävän varoitus' ym ääniä, esimerkiksi: "viheltelivät ja välillä varoittelivat, sekå päästivåt myös muita närhimäisiä ääniä. Äänet kuuluivat tuulesta huolimatta n 00 m päähän selvästi." Eräässä kortissa oli maininta kuhankeittäjän ja kultarinnan riitelystä: "paikal' linen kultarinta hiiltyi välillä ko kaverille aika lailla." Kuhaukeitti\iän lukumiiåriit Varsinaic- Suomesss vuoteerr 9E mennclsii 800luku luku I t r t yhteensä 4 4 5

19 Kuhankeittäjiin lukumääriit 5 vuorokauden jaksoissa Varsinais-Suomessa Kuhankeittiijiin luk:umiiilät vuoteen 9E mennessö Turku Drags{järd Askainen Rymåttylä Korppoo * ) Naantali Suomusjärvi Kustavi Nauvo 59 l kunnittåin Halikko Parainen Pyhämaa Raisio Yläne Houtskär Mietoinen Piikkiö Uusikaupunki Aplasta Ukuliin Suomen paikallislehdet Vesa Multåla Ottaessani TLY:n lintulehtiarkiston hoi tamisen niskoilleni svksyllä 98, esitti Kaarina Kalanti l,okalahti Nousiainen Särkisalo kuntaa puheenjohtaja Vuorinen minulle pyynnön tehdä katsauksia tai iuttuja lintulehdistämme. Aikani asiaa mietittväni påädyin iotemlrkseen: mitä iilmettä voisi kirjoittaa Diinkin ttlsästä aiheesta kuin lintulehti?! Eipä tullut idean poikasiakaan mieleen' Hoicleltuani arkistoa nyt puolitoista vuotta. luettuani lähes kaikki toistatuhatta nainoluolelld kerlrjllcrn ia ainakrn pari sataa kahteenkin kertaan' on mieleeni,rlkanut hahnroltua kuva suomalaisesta lintulehdistöstä. Selveentääksed sitä itselleni aloin tehdä tilastoa erilaisissa lehdissä kirjoitetuista aiheista. Jossain vaiheessa tulir ajatelleeksi että ehkä joku muukin olisi asiasra kiinnostunut. Sitä paremmalla syyllä kun en löytänyt yhtään ainutta lehtiartikkelia. iossa olisi tarkemmin pohclittlr suomalaist.l paikallislintulehdistöä! Aineisto Taulukoiden laatimiseen käytin kaikkia TLY:n arkistossa olevia suomalaisia pai' kallislintulehtiä. Lintumies ja Ornis Fennica eivät sisälly tähän aineistoon Mulnnir orat myö\ muurakin luontoa moni_ puolisesti käsittelevät Lounais-Hämeen Luonto ja Savon Luonto. Yhleensä lutkittuja lehtiä kertyi..984 mennessä 7 kappaletta.taulukko :ssä lehdet lukumäärineen. TLY:n lehtiarkistossa ei ole lähcskään kaikkia ilmestyneitä lehtiä, varsinkin varhaisia numeroita puuttuu. Ai[eisto on koottu ns. arkistolomakkeiltr. Näilä on kaksi erilaista. 'Ioinen käsittää tiedot lehteä julkaisevan yhdistyksen kotiseudun asioista' esim. UKULI : Varsinais-Suomi. Kirjoitukset on jaoteltu karkeasti eri otsakkeiden alle, kuten ''yh(listystoiminta", "jänet", "suot", "rengastus", "mielipiteet" jne. Toisessa lomakkeessa on tiedot jostakin tietystä lintulajista. On myös lomakkeita joillir on esim. koko i.thkoa LoskcIia kirjoituksia. kuten pöllöt', "tikal", ',<'.'lir, rr. On n vö, lonlalkcir.r loi\\d käsitellään hcimoa ai lajiryhrnää koskevia kirioituksia kuten'\'esilinnut", "lokit"' "rantakanat", "pönttölinnut" jne. Tässä lajikohtaisessa lomakkeessa kirjoitukset on myös otsikoitu aiheittain, esim. "biometriil.ka. esiintyminen. muullo.jne I iettyä virhettä ei voitu välttää. Koska kaikille kirjoituksilie ei voinut keksiå omaa otsikkoa (niitä olisi kertynyt useita kymmeniä, mahdollisesti satakunta), on suo tettu jako karkeanlainen. Usein jokin kirjoitus saattoi käsitellä lajin esiintymistä, pesimistä, muuttoa ja talvehtimistakin. Jos kidoitus on selvästi painottulut jonkin olsikon alle, on se \ijoitettu ko. ryhmään. Mutta jos useita aiheita on käsitelty perusteellisesti ilman selvää painotusta, on klseinen arlikkeli mainittu kaikissa asiaan kuuluvissa ryhmissä. Tällaisia ei ollut kuin muutama. Usein myös esim. pöllöjen esiintymistä koskevassa kidoituksessa oli pesimäbiologista aineistoa, tai painvastoin. Irpputuloksen kannalta virhe on aika vähåinen. Sivumäädä en ruvennut laskemaan, ensinnäkin koska se ei kiinnostanut minua ja toiseksi koska lehtiå oli lainassa kpl. Historiaa Alueellisten lintulehtien tarina alkoi 90luvun loppupuolella. Sitä ennen alettiinkin julkaista Lintrrmiestä, Suomen ensinrmiiistä lintuharrastajien omaa leh' teä. Vuosi oli 95. Er).iinrnräiner paikllislehli näki päirän valon Su,ruren Turuus vuonna 9. föimirr.riirn., oli Frkki Kellomäki ja lehden ninri Suomenselän Ornitologi", nlkyisiu "suonre'nsclän linnut". Lehti oli A4-kokoinen nroniste'nippu kuten lehtiar' kistomme toiseksi ranhin tekele' joka ei 7

20 kylläkään ansaitse paikallisiehden arvonrmeä. "Stellaria" oli Turun LYseon luonnonlri.tori.rllisen kcrhon lrrrt u leht i. Ensint n,)äinen numero on paiivätty Suomessa mahtoi ilmestyä muitakin vas_ taavanlaisia lehtisiä samoihin aikoihin mutta niistä ei minulla eikii arkistollakaan ole tietoja. 970 aloittivat TLY:n Tiedon Antaja, Päijä Håmeen Linnut ia Kainuun Linnut. Satakunnan Linnut aloitti 97. Ornis Karelica ja Tringa luvun loppupuoliskolla ja 980-uun alussa.rlr'eclliria lrrllrl(htii srntyi krrin sienii sateella, viimeksi vuonna 98 ilmestyi!hdcn kerr:!n 'Lintulchti"i todella mieli k Lrvitusrikas nimi lehdellc mulltcl. I-.oundjs-Hänlcen Luonto aloitti jo 95, Sxvon t-uonto 99. Mistä kirjoitetaan? Minua klinnosti cnsisljrssa se. mistä kirioitetaarr. Tiillä tavalla muotoutui taulukko., jossa esilcllään kiioihrslen aihcet. Yksi suurehko ryhrnä puuttuu taulukosta. nimitt:iin päiikirioituksct. Se on laihes iokr lehdessä ia luonteeltaan nc muistuttavat toisiaan lehdeslä riippumatta. Jätin ne pois samoin kuin ilmoitukset, mai]lokset, vetoomukset. kuvituksen, kannet ine. \,4ili. urrril.'lu8(j kii rno\rdai suo'i' tuimpia yli 4000:stii kirioituksesta oli\at iolakin tietlyå lajia, heimoa tai lahkoa koskeval aiheet. Suuri osa niistä oli llhrirä ri.tl,,n.rrrt,'n r\lliirr: \:rlk't';j;e rikotka lirvatlu Punkalaitumella " ' kiiru_ nr ensi kcrlaa pcsivänii Peltolan kaatopai kr ll. l;i lrilfiiirr(n l.\ir.rrni\runl]c''i iollir.rkullsessamnle" Hiven hurlmoria suoljl!,^n tåhän, sillä sirä ei. Herra picrai'- koon. lilytynyt kuin muutanla granlma kvmmenien lehtikilojen seasta 'l oiseksi sutrimman ryhmän muodostival ruodenaikeiskatsauksct. Nc ovat mo nen lintulehden selkäranka: ilman säännillli.i.i krt5aul\irl si\ umää rä I PuloJisi\rl niin cllii ]illrkin lksi lehti ruode.sa iäi.i Ickenliittä. Kevätmuuton seuranta on perinteisesti ollut lähifln:i harrastajien sydänlä. Se näkyy myös palautettujen havaintojen määrissä. Kesäkatsauksiin tuntuu oievan kovin vaikeata saada riittävästi havaintoja edes kohtuullisen esiintymiskuvan luomiseksi haraalukuisista pesimälajeistamme. Syysmuuttoa on ehkä uletlu rcttratl ettentnrän tiinte ruu.ina sill:i katsaukset ovat lisäänlyncet. Talvi katsalrksissa on usein rttnkona paikallisct talvilintulaskennat. Lrrrrru'tns, Iir)k.ii r ulen la'kcnlrt nai kallisiaunar, laiiluettelot. runsauslaskennat sekä lictyn kohlccll linnllslon csitle i\,n. Y h distr! toimirllaa käsitellään cnenrmä- ll niidcrl!hdist!!ten lch.lissii, ioilia ei ole crilli\ti iiiscntie.loleita. SLrojcluasiat liisil tiivä sckri linnuiloll, lrrirnnon.tii ympiilistiinslroielueihtisel kirjoitukst't Muul-rvhntään kuulllvirt rlm. liutuirse_ mia, l rtlokuvaamista, opliikkaa, lintuiell anatomira ia nruuta luontoa koskevat arlikkclit. Nlyös henkilöesittelyi ia -haastattelut, kiria anostelut, hupijutut yrn kuuluvat tähän ryhmään Laiikirjoitusten sisällöstä laadin talukko :n. Näemnre että valtdosassa lajikirjoituksia kåsitellä:in joko csiirltymisti tai pesimislä. Muita kiinroslavia aihejta ovat olleel nluutto jr talvehti inen, kiivttäylrrrinen je ravinlo. fodelllt vähäislä on ollrtl kiinnostus liritujen lysiologiaan, ristcytymijn ynl. Näitä asioita onkin käsiteltv perusteellisesti tieteeltiscnlmissä lehdissämrrre Linturrriehesså jx Ornikscssa. Illhlllii nruut sisältiiä koko joukon mitå nriclenkiinkrisenrpia ja vaikeasti ryhmitel tö\'iii kirjoituksia. Lin t u lahkoiltain on kirioituksia oiiut raulukklr':n esittänissä suhteissa. Suurin lxhko.!rrpu'linnul. un \irdrrut m{ö\ suurimman osan kiinnostuksesta. Yölaula_ ja (0 kirioilusta), tiaiset ia varislinr,ul (7 kumpaakin) ovåt olleet tutkituimnlat ryhmä. Enitcn laiikohtaisia kirioituksia un kcflyn)l lo\kikrrir\ld f4j). ljlilijirrn (7). p:ihkinänakkeli (), varis ja puukii pijä (,{) ovat myös kiinnostaneet v:rrpus' lintuicn Iutkiioita. PöLlöt o!at suomalaisten lintuharrastillcr ll.nrpil..f i.r. Nii.rä on tietlsti mrö. kirjoitcttu paljor (). Suosituimpia ovat olleel huuhkaja (7), lapinpöllö (). v:rrpuspöllii (8), viimpiillö (7) jn lehtopilllii (). Esiintymiskatsauksia oli 0 kfl. l\ r. lir'rrr t u{irl liilrr. t'öl öje r"r'.,incn innoituksen ähde. Eniten on kirjoitettu kanahaukasta (4), tuulihaukasta (), ri:ikscstä ()ja kotkxsta ( 8). RaDralinnut kiisittiiv:it mm. kahlaajat (99), lokkilirlnrlt (7) ia ruokit (9). Niirlcn lahkojen e.lustaiista parhaiten c;ilä,)\at ollccr mm. kurki ja paiokärki [), lalkoselkätikka (5), metso ja käpvlilkr (4r. lauluiorrls(n {ljr jr sini\orsa (). Erlellii on ollut puhctta parhaiten ^.. r.r, Lri\r,r l..l(r.tr. Lntinri ne ioisr.r, i ole yhlriiin ainutta kirjoitusta? Nåitä ovat yleisistä lajeistamme haapana, hcinätavi, lapasorsa, lavi, punasotka. valkoviklo, r.rokr,ll ', Lrulrr. nret'ä j.l luotokirrinrn rautiaincn nlokokertlunen, tiltaltti, kulo' rastes j.r pajusirkka. Hein:itavista. metsä kirvisestä, rautiaiscsta ja kulorastaasta en löytänyt artikkeleita myöskään Lintrrmiehest:i tai Ornis Fennicasta I isil-.i on kvmmeniä lr\ allisia pesirrlälaicja joista on vain yksi tai nulrtama iiedonrnto. Ilr!ilLincn 80-luvun alun lintulehclen sisiilltsitlctlelo voisi olla tän]änlainen: l)-l J KrrlollLl\ - kr\ åtnruuttokatsads piillöitn esiintynriscstä toil ialueell; yhtlistyksen toimintasuunnitelma - tiedonanto: rakättirastaan 'Iurdus pilaris pesä linnunpelättimessä nliräritrs' ti!i lietokilpailu 'l änrii o aika morlipuoiinen pr!ikallis lchti. l.crr. leh,l, \\ä u!.jrn prri laaienrpae ertikkeli:r. Jullnpula nåyttääkin ole!xn kroonistä laalua uscimmissa lintu_ lchcli!sä. Pohdintaa Lopuksi haluaisi[ esirtäii joitakin henki- ökohraisia mielipiteilä lintulehdistämme. Kun Lukee kymmencr'!iisitoista vuotta vanhoja lehtii, voi todeta kehityksetr kulkcneen etecnpäin tällikin alalla Painoasu on huomattavasti parantunut, lähes kaikissa lehclissä on valokuvie t:ri piirroksia pirislämässä tekstiä ja artikkelit on laaditlu cntislii selkeämmin. Tästä buoliatta vanhnl lchdet tuntuvat tuoreemmil- e. niissä on vielä omaleimaisuutta. Sitä nimenomaan kaipaa t:imän päivän lintulehdiltä. Ne ovat lähes poikkeuksetta A5-kokoa sivumääriltään suunnilleen samenkokoisia. artikketit nuistuttavat toisiaan ine. I-ämii iohtuu tietenkin useista syistå. Yhdirt].ten ljl!,us it\, a, ylriratan siru määrille. postituskustannukset kappalenläärilie. Halviu postitusmuoto "ioukkojulkaisu" vclvoitlaa postittamaan vähin tään neliä nurnctoa vuoclessa. Lchtien siäinen yhdcnrnr-rkaisuus johtuu mm. seuraavistlr scikoista: Artikkeleissa pyritään olemaan tieteellisiä so noudattanrrrn asirttkuulur.rrl,hi(k I ii\ i.l LlLl a'i oitlen csir t i nrise'.i. Kn'La u.eimm.rt kir!oirr:riu.i!iil.rle li(demielriä uscirr eir.ir ede. nsltorr kutrllrlrkilneilä urr ticteellisvystyylisen tekslin laatiminen heille ongeln]a sinlirlsä. Lueltavuuden ia unr-l'erii\j\'i,rl ll.iin'irlell lel.liin ri heuttaa usein sen. että tuloksesta muodos_ tuu todella sekava. Pitää ensin osata kirjoittda sujuvasti tieteellistä tekstiä en nen kuin sitä loi riltää popr.rlarisoida. 8 9