Pienet. pulassa -7,5 % -12,5 % Kasva! 5/2013. Vaikea vuosi Yritykset, joiden liikevaihto on alle euroa. Vertailu 2012 vs

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pienet. pulassa -7,5 % -12,5 % Kasva! 5/2013. Vaikea vuosi Yritykset, joiden liikevaihto on alle 200 000 euroa. Vertailu 2012 vs. 2011."

Transkriptio

1 suomen yrittäjät företagarna i finland jäsenlehti Pääkirjoitus: Kolmossija ei ole häpeä 3 5/2013 Prosenttia Kasva! Yrityksen pitää kasvaa. Jos jämähtää paikalleen, tulee äkkiä alas. Pertti Oksa Vaikea vuosi Yritykset, joiden liikevaihto on alle euroa. Vertailu 2012 vs Pienet -7,5 % -12,5 % 4 5 pulassa Liikevaihto 6 7 Lähes 26 prosenttia yrityksistä teki viime vuonna tappiota. Mikroyritykset putosivat muiden yritysten kelkasta. Liiketulos Lähde: Bisnode 12 uutiset: Vilunkipeli herätti kampaajat 6 uutiset: Talousapuun järkevä malli 6 ravistajat: Rakentaja pistää alaa ruotuun Kuva: Euroopan komissio Jaajo Linnonmaa Inka Henelius Olli Rehn Esko Valtaoja Henkka Hyppönen Lappeenranta ILMOITTAUDU NYT - PAIKKOJA RAJOITETUSTI!

2 2 YRITTÄJÄSANOMAT 5/2013 Se on ylellinen, huippuvarusteltu ja täynnä älykästä teknologiaa. Täysin uusi Ford Transit Custom on viiden tähden työpaikkasi tien päällä. Hiljaisesta, uuden sukupolven ohjaamosta löydät mm. 8-suuntaan säädettävän istuimen, SYNC-kommunikaatiojärjestelmän, vakionopeudensäätimen, lämmitettävän tuulilasin ja ilmastoinnin. Ajettavuus on huippuluokkaa kehittyneen ESP-järjestelmän sekä voimakkaiden ja taloudellisten moottoreiden ansiosta. Käytännölliseen tavaratilaan mahtuu esim. kolme eurolavaa tai väliseinän läpilastausluukun avulla kolmemetrisiä putkia. FORD TRANSIT CUSTOM -pakettiautomallisto alkaen ,59 (+ toim.kulut 600 ). Tervetuloa koeajolle! ford.fi/hyotyajoneuvot FORD KESÄSTARTTI 2013 Starttaa kesään Ford-liikkeestä ja hyödynnä parhaat edut. FORDILLA 100 ON NYT * Ford Transit Customiin ja Transitiin nyt :n arvosta varusteita hintaan 100 KOEAJA UUSI FORD JA VOITA OMAKSESI UUSI FORD FIESTA.** Ford Transit Custom -pakettiautomallisto alkaen ,59 (autoveroton suositushinta arvioitu autovero CO 2 -päästöllä 166 g/km 3.102,59 ). Hintaan lisätään liikekohtaiset toimituskulut 600. Ford Transit Custom CO 2 -päästöt g/km ja EU-yhdistetty kulutus 6,3 7,0 l/100 km. Kuvan autot erikoisvarustein. *Koskee uusia tilaussopimuksia ajalla Ei yhdistettävissä muihin tarjouksiin. **Kaikkien koeajaneiden tai Fordinsa huollattaneiden kesken arvotaan uusi 5-ovinen Ford Fiesta 1.0 EcoBoost 100 hv Titanium. Lisätiedot: ja Ford-liikkeet. Transit Custom Kansainvälinen Vuoden Pakettiauto ESPOO: Automaa Espoo Olari FORSSA: Astrum Auto HELSINKI: Automaa Herttoniemi ja Konala, Veho Autotalot Pitäjänmäki HYVINKÄÄ: Vaunula Oy HÄMEENLINNA: Vaunula Oy IISALMI: Autotalo Hartikainen Iisalmi IKAALINEN: Levorannan Autoliike IMATRA: Auto-Kilta JOENSUU: EH-Auto JYVÄSKYLÄ: Käyttöauto JÄMSÄ: Seppolan Auto JÄRVENPÄÄ: Mäkelän Kone KAJAANI: Wetteri KAUHAJOKI: Kauhajoen Auto KEMI: Wetteri KOKKOLA: Rinta-Joupin Autoliike KOTKA: Vauhti-Vaunu KOUVOLA: Ympäristön Auto Oy KUOPIO: Autotalo Hartikainen Kuopio ja J. Rinta-Jouppi KUUSAMO: Wetteri LAHTI: Automaa Lahti LAPPEENRANTA: Auto-Kilta LOHJA: PP-Auto Oy LOIMAA: Loimaan Laatuauto MARIEHAMN: Mariehamns Motorcompany MIKKELI: Vauhti-Vaunu NÄRPIÖ: Närpes Bilcentral OULU: Wetteri PIEKSÄMÄKI: Autokari Pieksämäki PORI: Auto Oy Vesa-Matti PORVOO: Laakkonen RAASEPORI: VNB-Auto RAISIO: Automaa Raisio RAUMA: Levorannan Autoliike ROVANIEMI: Wetteri SALO: PP-Auto Oy SASTAMALA/VAMMALA: Levorannan Autoliike SAVONLINNA: Vauhti-Vaunu SEINÄJOKI: J. Rinta-Jouppi TAMPERE: Automaa Tampere ja Veho Lielahti TURKU: Automaa Turku TUUSULA: Vaunula Tuusula VAASA: Automaa Vaasa VANTAA: J. Rinta-Jouppi Tikkurila VARKAUS: Autokari YLIVIESKA: Rinta-Joupin Autoliike

3 5/2013 YRITTÄJÄSANOMAT 3 Aiheita: Yrittäjien ääntä on viisasta kuunnella Suomi pärjää, jos yrittäjät menestyvät ja työllistävät. Suomen Yrittäjien pitkäjänteiselle työlle tuli vapun alla tunnustusta, kun Helsingin Sanomat julkisti listat eduskunnan valiokuntien kuulemisissa. Ei ole yllätys, että Elinkeinoelämän keskusliitto nousi listoilla ykköseksi. Joillekin sen sijaan saattoi tulla yllätyksenä Suomen Yrittäjien sijoittuminen kolmen joukkoon. Vielä isompi ihmetyksen aihe oli palkansaajajärjestöjen vähäinen osallistuminen lainvalmistelutyöhön. Ministeriöiden työryhmissä istuminen on yksi tärkeimpiä tapoja vaikuttaa lakeihin. Sitä kutsutaan lobbaamisen kovaksi ytimeksi. Töitä paremman yrittäjyysilmapiirin luomiseksi riittää. Ja paljon. Lobbaamisella on sanana aina negatiivinen kaiku. Sen huomasi julkisesta keskustelusta kehysriihen jälkipyykin pesun yhteydessä. Erilaiset salaliittoteoriat sinkoilivat sinne tänne. Elinkeinoelämän kuulemisessa ei ole kuitenkaan mitään pahaa, päinvastoin. Tuntuukin oudolta, että elinkeinoelämän vahvaa roolia alettiin paheksua tulosten julkistusten jälkeen. Ainakin tietyissä piireissä. On erittäin tärkeää, että vihdoin myös pk-yrittäjän näkemyksiä kuunnellaan. Tuskin kenellekään on jäänyt epäselväksi, minkä kokoluokan yritykset vastaavat uusien työpaikkojen syntymisestä maahamme. Pk-yritykset ovat avainasemassa, jos valtiovalta haluaa saavuttaa kovan tavoitteen uuden yksityisen sektorin työpaikan synnyttämiseksi. Ilman henkseleiden paukuttelua voi myös todeta, että Suomen Yrittäjien asiantuntijoiden kuuleminen lainvalmistelutyön yhteydessä on viisasta. He tietävät parhaiten lakien vaikutukset yrittäjiin, yrityksiin ja ylipäätään yrittäjyyteen. Lisäksi asiantuntijoilla on ajantasaisin tieto jäsenyrityksen taloudellisesta tilanteesta. Rehellisesti on myönnettävä, että töitä paremman yrittäjyysilmapiirin luomiseksi riittää. Ja paljon. Kehysriihipäätös jätti henkilöyhtiöt epäreiluun asemaan osakeyhtiöihin nähden, arvonlisäveron taannoiset korotukset vaativat alarajan huojennuksen korottamista, harhaanjohtava markkinointi on kitkettävä ja palkankorotuksista pitäisi sopia paikallisesti yrityksissä. Lisäksi pankkien rahahanojen tiukentuminen on ollut osalle myrkkyä. Huomio olisi myös kiinnitettävä vaikeuksissa olevien yritysten talousneuvontaan. Toivottavasti joku ministeri ottaa asiassa kopin. Nykyinen talouden tilanne ainakin vaatii sen. UUTISET: 8 Eero Vaissi etsii totuutta 10 Maatilamatkailu istuu kesään 12 Kestääkö tie enää rekkaa 18 Naamamerkki ei kirvoita hymyä debatti: 22 MARJO VEITONMÄKI VS. JUKKA IHANUS arjessa: 24 Kippis ja kulaus: Olut virtaa Mikkelissä 26 Polkupyörä on osa kulttuuria TALOUS: 28 Arvosta omaa työtäsi, ULKOISTA JOTAIN 30 Paksu ei voi paksusti vapaalla: 32 Kakku pitää pintansa juhlissa Resumé: Nyheter på svenska 35 yrittajat.fi: Mitä ulkoistuspalveluja aiot ostaa? Ota kantaa verkossa! Kolumni Timo Lindholm Pienyritystä ei ole perustettu pankiksi eikä rahoittajaksi yritysten välisessä maksuliikenteessä. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja. Timo Lindholm: Vähemmän uusia yrityksiä miksi? Uusien perustettujen yritysten määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden jokaisella vuosineljänneksellä. Pelättävissä on, että lasku jatkuu. Yrityksen perustamiselle samoin kuin sen perustamatta jättämiselle on aina pitkä rivi syitä. Usein perustamisten jarruina sanotaan olevan verotuksen ja työmarkkinoiden kankeiden pelisääntöjen. Vähemmälle huomiolle jäävät alkavien yritysten rahoituskysymykset sekä suurten yritysten suhtautuminen pienyrityksiin yhteistyökumppaneina tai kilpailijoina. Yritys ei starttaa ilman rahoitusta. Yrittäjän oma rahallinen panos on itsestään selvästi osa pakettia, mutta myös ulkopuoliset rahoittajat ovat välttämättömiä. Pankkien riskienhallinta ei tiukkenevan säätelyn oloissa taivu aloittavien yritysten kattavaan rahoitukseen. Kun markkinaehtoista rahaa ei löydy riittävästi, on julkisen rahoituksen täytettävä näitä ilmeisiä markkinapuutteita joustavasti ja mahdollisimman pienellä byrokratialla. Uutta yrittäjyyttä pidättelee myös vastuu, joka voi toisinaan olla täysin kohtuuton. Kun pieni toimiminiyrittäjä on mukana yhtensä lenkkinä esimerkiksi rakennushankkeen ketjussa, on tämän yrityksen vastuiden määrittely ja ennakointi usein vaikeaa. Sopimuskiistoissa pienyrittäjä on lähes aina alakynnessä. Entä uuden alun mahdollisuus? Liian usein käy niin, että kerran syystä tai toisesta epäonnistunut yrittäjä on merkitty henkilö pitkäksi aikaa. Merkkaus ilmenee rahoitusvaikeuksina ja myös niin, ettei tällaiselle yrittäjälle myydä tarvikkeita suuresta liikkeestä aina edes pankkikortilla. Oma kysymyksensä on maksuaikojen pituus. Pienyritystä ei ole perustettu pankiksi eikä rahoittajaksi yritysten välisessä maksuliikenteessä. Pienen yrityksen kassa ei kestä kymmenien päivien maksuviiveitä. Lähes joka viides pk-yritys oli viime vuonna maksuhäiriöinen. Nihkeä taloustilanne ja siihen liittyvä liikevaihdon heikkous selittävät osan näistä ongelmista. Liian usein syynä ovat kohtuuttoman pitkät maksuajat, joihin pienyritykset ovat joutuneet tyytymään. Ennen niin hyvä maksumoraali on Suomessa repsahtanut.

4 4 Uutiset Päätoimittaja Pienillä kovat paineet Kimmo Koivikko puh sähköposti: Lähetä uutisvinkki: YRITTÄJÄSANOMAT 5/2013 Pienet vaikeuksissa, muilla 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % Liikevaihto, muutos % 0,2-0,4 milj. euroa 0,4-1,0 milj. euroa 1,0-2,0 milj. euroa 2,0-10,0 milj. euroa 10,0-20,0 milj. euroa Mikroyritysten liikevaihto ja tulos romahtivat viime vuonna. Tappiolle painuneiden yritysten määrä on yli neljännes. Kimmo Koivikko ovat pudonneet kelkasta, jos mittareina käytetään liikevaihdon kasvua ja liiketulosta. Yritystietoa tarjoavan Bisnoden laskelmien mukaan pienimpien yritysten liikevaihto romahti viime vuonna keskimäärin 7,5 prosenttia ja liiketulos 12,5 prosenttia. Mukana otannassa on noin osakeyhtiötä, jotka ovat päättäneet tilikautensa vuonna Ilmiö on huolestuttava, myöntää Bisnoden johtaja Matti Rahikka. Määrällisesti pienet yritykset edustavat koko yrityskannassa enemmistöä. Osakeyhtiöistä yli puolet tekee liikevaihtoa euroa tai sen alle. Mahdollisuudet parantaa tulosta säästöillä ovat aika rajalliset, kun kulupuoli ei jousta. Timo Lindholm Mikroyritysten ahdinko näkyy myös tappiolle painuneiden yritysten kokonaismäärässä. Bisnoden tiedoista selviää, että tappiota tekevien yritysten määrä kasvoi 6,2 prosenttia 25,6 prosenttiin. Näin ollen joka neljäs yrityksen tulos on miinusmerkkinen. Timo Lindholm Vaisu vuosi. Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm ei lähde vielä ennustamaan konkurssiaaltoa. Ennusmerkit tämän vuoden osalta ovat kuitenkin heikot. Esimerkiksi ensimmäisellä kvartaalilla Suomen bruttokansantuote oli -1,5 prosenttia alempi viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Tästä vuodesta on tulossa viime vuotta huonompi. Syksyllä täytyy olla aika vahva käänne, jotta vuodesta tulisi edes kohtuullinen, Lindholm ennustaa. Hänen mukaansa yritysten liikevaihdon voimakas lasku ja maksuhäiriöt kielivät ongelmista. Arvonlisäveron nousu tälle vuodelle ja kotimarkkinoiden hiipuminen eivät tilannetta paranna. Ne rassaavat pienten yritysten porukkaa. Mahdollisuudet parantaa tulosta säästöillä ovat aika rajalliset, kun kulupuoli ei jousta eikä puskureita ole. Yksinyrittäjä joustaa omalla tilipussillaan. Lindholmilla ei ole patenttivastausta tilanteen korjaamiseksi. Hän kannustaa yrityksiä verkottumaan muiden yritysten kanssa, jotta uusia tilauksia tai asiakkaita löytyisi. Lisäksi rahoittajiin on syytä ottaa ajoissa yhteyttä. Henkilöyhtiöiden verotuksen korjaus samalle viivalle osakeyhtiöiden kanssa helpottaisi henkilöyrittäjiä. Myös arvonlisäveron alarajan huojennus auttaisi pieniä, Lindholm sanoo. Isommat pärjäsivät. On tuloksissa hyvääkin. Mikroyrityksiä suuremmat pkyritykset ovat onnistuneet kasvattamaan liikevaihtoaan keskimäärin 2,9 6,4 prosenttia. Kun prosentteja vertaa tuotannon kasvuun ja yleiseen kehitykseen, luvut ovat ok, Lindholm kertoo. Liiketulosten osalta hajonta onkin jo isompi. Esimerkiksi suurten yritysten tulokset ropisivat alas oikein kunnolla: 50 prosenttia. Rakennemuutos näkyy näiden yritysten tuloksissa selvästi, Rahikka sanoo. Jatka keskustelua verkossa: 2 % 1 % 0 5 % 10 % 30 % 20 % 10 % 0 20 % 40 % 60 % 0-0,2 milj. euroa Liiketulos, muutos % 0-0,2 milj. euroa 0,2-0,4 milj. euroa Investoinneissa hiljaista > Bisnoden laskelmat osoittavat, että yritysten korollinen vieras pääoma ei ole kasvanut. Se kielii heikosta innosta investoida. Ja jos investointeja tehdään, ne rahoitetaan pääosin tulorahoituksella. Syksyllä tilanne voi olla jo valoisampi. Näin uskoo ainakin tilitoimisto Talenomin toimitusjohtaja Harri Tahkola. Hänen mukaansa rakentaminen on yllättävän tärkeässä roolissa Liikevaihtoluokka 0,4-1,0 milj. euroa 1,0-2,0 milj. euroa Liikevaihtoluokka 2,0-10,0 milj. euroa yritysketjussa. Tilastokeskuksen julkaisemista tiedoista selviää, että rakennusyritysten liikevaihto laski joulu-helmikuussa lähes neljä prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Vaikka nyt näyttää nihkeältä, syksyllä pankkien rahahanat saattavat jälleen aueta. Pankit vetävät nyt todella tiukkaa linjaa. Ne eivät voi loputtomiin myydä ei-oota. Löysää rahaa tulee väkisin jossain vaiheessa, Tahkola ennustaa. 10,0-20,0 milj. euroa

5 5/2013 YRITTÄJÄSANOMAT 5 Faktaa vai fiktiota: On vaikeaa löytää perusteita työnantajien väitteille työtaistelujen haitallisuudesta. STTK:n pääekonomisti Ralf Sund. kohtalainen vuosi (2012 vs. 2011) Ota kantaa! Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa: Juuri nyt: 20,0- milj. euroa Keskimäärin +6,2 % Tappiolle painuneiden yritysten määrä kasvoi viime vuonna 6,2 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. 25,7 % Tappiollisten yritysten määrä viime vuonna. Yrittäjäpalkinto uudistuu Ehdota suosikkiasi Valtakunnalliset Yrittäjäpalkinnot jaetaan lokakuussa 45. kerran. Juhlavuoden kunniaksi palkintolautakunta on päättänyt uudistaa palkintokriteereitä. Keskeinen muutos on se, että työntekijämäärään sidotut kokoluokat on poistettu. Tänä vuonna jaetaan kolme yrittäjäpalkintoa. Uudeksi palkintoluokaksi on perustettu Tunnustuspalkinto yrittäjyyden hyväksi tehdystä työstä. Ehdotukset on tehtävä toukokuun loppuun mennessä. Myös yrittäjät voivat ehdottaa mieleistään ehdokasta omalle aluejärjestölleen. Yrittäjät osaavat arvostaa palkintoa. Esimerkiksi yksi vuoden 2010 voittajista, karstulalaisen Finn-Savotta Oy:n toimitusjohtaja Anita Halme, pitää palkintoa suurena kunniana. Samalla se lisää yrityksen tunnettuutta ja motivoi yrittäjiä sekä työntekijöitä. +1,7 % Alle kymmenen miljoonaa euroa liikevaihtoa tekevien yritysten korollinen vieras pääoma kasvoi keskimäärin 1,7 prosenttia. Suurilla yrityksillä velka laski 20 prosenttia. Se kielii olemattomasta innosta investoida Yrittäjien Facebook-verkkoyhteisö on ylittänyt tykkääjän rajan. Kasvuvauhti on kova, sillä edellinen tykkääjän rajapyykki rikkoontui vuodenvaihteessa. Yrittäjien Facebook-ryhmä lyö jäsenmäärällään laudalta monet vastaavat yhteisöt. Yrittäjät on myös Twitterissä Sinne päivittyvät esimerkiksi päivittäiset nettiuutiset. Twitterillä on jo yli seuraajaa. 20,0- milj. euroa Keskimäärin Kommentti kimmo koivikko Jako kahteen leiriin Viime vuoden tilinpäätöstiedot kertovat niin huonoja kuin hyviäkin uutisia. Hyvä uutinen on ehdottomasti se, että pk-yritykset pystyivät kasvattamaan liikevaihtoaan ja osa tulostaankin vaikeissa olosuhteissa. Huolestuttavaa on puolestaan mikroyritysten tilanne ja yleisestikin tappiollisten yritysten kasvanut määrä. Mikroyritykset ovat aiemmin kulkeneet käsi kädessä muiden pk-yritysten kanssa. Nyt ne ovat pudonneet kelkasta. Bisnoden tietokannassa on noin osakeyhtiötä, jotka ovat päättäneet tilikautensa Määrä vastaa noin puolta kaikista osakeyhtiöistä. Kuinka huolestunut pitäisi sitten olla? Aika huolestunut, sillä tälle vuodelle ei ole luvassa kasvua. Kotimarkkinat ovat hyytyneet. Yritysten kulut kasvavat joka vuosi, mutta mitään takeita ei ole lisämyynnistä. Se on huono yhtälö. Ja nyt puhutaan kymmenistä tuhansista yrityksistä. Näillä yrityksillä ei ole taseissaan isoja puskureita. Jälkiviisasteluna voi sanoa, että ainakaan arvonlisäverotuksen korotus ei osunut tässä tilanteessa nappiin. Odotus päättyy, tarinat tulevat olohuoneisiin MTV3-kanavalla alkaa kesäkuussa toinen tuotantokausi Suomessa on yritystä -dokumenttisarjasta, jossa yrittäjät kertovat kokemuksiaan ja pohtivat yrittäjille keskeisiä kysymyksiä. Sarjaa tehtäessä kuvattiin yli sata yrittäjää eri puolilla Suomea. Ensimmäinen jakso esitetään 1. kesäkuuta ja siinä tapaamme kaksi nuorta miestä, jotka siirtyivät yrittäjiksi suoraan koulun penkiltä. Yrittäjilläkin on oikeudet Suomen Yrittäjät on yhdessä Tietosuojavaltuutetun toimiston kanssa laatinut ohjeistuksen yrittäjän oikeuksista puhelinmyyntitilanteista. Ohjeille on hurja tarve. Suomen Yrittäjät saa nimittäin päivittäin lukuisia yhteydenottoja yrittäjiltä, jotka ovat saaneet laskun, tilausvahvistuksen tai muun syntyneestä sopimuksesta viestittävän dokumentin yritykseltä, jonka kanssa yrittäjät eivät ole tehneet sopimusta. Lue yrittäjän oikeudet puhelinmyyntitilanteissa tästä linkistä:

6 6 uutiset YRITTÄJÄSANOMAT 5/2013 Puolet myy pimeästi pekka sipola Parturi-kampaamoissa harmaa talous kukoistaa. Riikka Koskenranta Parturi-kampaamo- ja kauneudenhoitoalat ovat harmaan talouden riskialoja, koska ne myyvät palveluja suoraan kuluttajalle ja osa tuloista tulee käteismyynnistä. Nyt pimeään toimintaan puututaan omavalvonnalla. Vuonna 2010 tehdyissä verotarkastuksissa havaittiin harmaata taloutta 49 prosentilla parturi-kampaamoista ja 44 prosentilla kosmetologeista. Toimipaikoissa oli puuttuvaa myyntiä tai vääränsisältöisiä kuitteja. Ns. kuitinantopakko on hyvä asia parturi-kampaamo- ja kauneudenhoitoalojen rehellisille yrittäjille. Myyjän velvollisuus antaa ostajalle kuitti elinkeinotoiminnassa tulee voimaan vuoden 2014 alusta. Kampaamo- ja kauneudenhoitoaloilla uskotaan myös vapaaehtoisen omavalvonnan voimaan, ja vuoden alusta Luotettava Kauneus Oy aloitti alan järjestöjen tukeman sertifioinnin myymisen yrityksille. Sertifiointijärjestelmässä tarkastukset suoritetaan yhteistyössä Suomen Tilaajavastuu Oy:n kanssa. Arviointilautakunnan hyväksymät kriteerit täyttävä yritys sitoutuu muun muassa antamaan kuitin kaikista Harmaan talouden suoranainen räjähtäminen johtuu siitä, että palasimme takaisin korkeaan arvonlisäverokantaan vuoden 2012 alusta. Arja Laurila Omavalvonta. Tammikuussa käynnistyneen sertifioinnin piirissä on nyt mukana 32 liiketoimipaikkaa, kertoo Luotettava Kauneus Oy:n toimitusjohtaja Mikaela Albäck (vas) vierellään osakas Johanna Ahlberg. palveluista, noudattaa alan työehtosopimuksia ja vakuuttaa toimintansa asianmukaisesti. Asiakkaat löytävät vaatimukset täyttävät yritykset Luotettava kauneus -verkkosivuilta, Luotettava Kauneus Oy:n osakas Johanna Ahlberg kertoo. Harmaan talouden räjähdys. Harmaa talous on kasvanut kampaamoalalla niin suureksi, että TEMissä istui asiassa kauneudenhoitoalan harmaan talouden torjuntaa selvittänyt työryhmä, joka jätti loppuraporttinsa kesällä Tällä alalla on oltu vuosikymmeniä, ellei vuosisata hyvin salaperäisiä liikevaihdosta ja hinnoittelusta niin kollegoihin, alan järjestöön kuin kuluttajiin päin. Uskon, että myös tämä ala muuttuu avoimemmaksi, Suomen Hiusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Arja Laurila kertoo. TEMin raportin mukaan harmaa talous tehdään kampaamoissa ja kauneushoitoloissa, joissa liikevaihto on alle euroa luvun loppupuolella ja 2000-luvun alkupuolella harmaan talouden osuus oli prosenttia. Harmaan talouden suoranainen räjähtäminen johtuu siitä, että palasimme takaisin korkeaan arvonlisäverokantaan vuoden 2012 alusta. Sangen moni yrittäjä aloitti ennakoinnin jo vuonna 2010, Laurila selventää. Näin Norjassa. Helsinkiläisen Hius- ja kauneushoitola Salon Frisetin toimitusjohtaja Minna Makkonen lähti mukaan sertifiointijärjestelmään, koska haluaa näyttää hoitavansa kaikki velvoitteet oikein. Tänä päivänä on paljon kampaamoita, joissa työtä tehdään sellaisilla hinnoilla, ettei ole yrittäjänä vaikeaa laskea, pystytäänkö hinnoista maksamaan arvonlisäverot, liiketilakulut, tuloverot, ainekulut ja palkka itselle. Se ei vain ole mahdollista. Makkonen on osakkaana toisessakin helsinkiläisessä kampaamossa Katjamariateamissa. Salon Frisetin liikevaihto vuonna 2012 oli reilut euroa. Yritys työllistää kahdeksan henkilöä. Makkonen nostaa esille Norjan esimerkin har- Pekka Sipola Rehellinen yrittäjä. Asiakkaiden ehdotukset suoraan käteen maksamisesta ovat lisääntyneet tänä vuonna. Ihmettelen, eikö asiakas arvosta sitä, että hoidamme kaikki kulumme, Minna Makkonen lataa. maan talouden kitkemisestä. Siellä ei saa tukusta ostaa ilman yrityksen korttia, näin hillitään villiä kauppaa. Ahlberg peräänkuuluttaa yrittäjän, kuin myös kuluttajien, vastuuta käyttää luotettavaa yrittäjää palvelussa. Kuitinantopakko on hyvä juttu, mutta pitää tiedostaa, ettei esimerkiksi pankkikorttitosite ole kuitti. Se voidaan tehdä kuitiksi, mutta pankkikortti on ihan yhtä helppo vetää ohi kassan kuin käteinen. Yrittäjien velkajärjestely vaatii kunnon tuen Yrittäjien aseman parantaminen velkajärjestelyssä edellyttää myös kunnollisia neuvontapalveluita. Hannu Hallamaa Nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan kirjattiin velvoite selvittää yrittäjien velkajärjestelyyn liittyviä ongelmia ja parantaa yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien asemaa. Parhaillaan käynnissä oleva yksityishenkilön velkajärjestelylain muutostyö vaatii tuekseen myös velkaneuvontajärjestelmän uudistuksen, sanoo Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula. Tähän täytyy löytyä rahaa, jos halutaan, että velkaongelmista päästään nopeasti eroon ja uusi alku mahdollistuu, Makkula sanoo. Velkajärjestelyyn pyrkijä tarvitsee nopeasti apua, sillä maksuvaikeuksiin ajauduttaessa ongelmat ajan kuluessa vain pahenevat. Velkajärjestelyyn hakeutumisessa yrittäjää voisivat yhteistyössä auttaa esimerkiksi nykyinen velkaneuvontaorganisaatio ja yrittäjille taloudellisissa ongelmissa maksutonta neuvontaa tarjoava Talousapu. Samalla pitäisi turvata Talousavun rahoitus ja resurssit, sekä pohtia julkisin varoin annettavan taloudellisen neuvonnan organisointi ja rakenteet niin, että palvelun laatu ja saatavuus turvataan koko maassa, Makkula toteaa. Neuvontaa. Talousavun resurssit pitää saada kuntoon, sanoo Janne Makkula. Yrityssaneeraus on liian kallis. Lainsäädännön muuttaminen on tärkeää, sillä nykyisin esimerkiksi yrittäjän äkillisen sairastumisen aiheuttamien maksuvaikeuksien takia terveelläkin pohjalla oleva yritys voidaan joutua lopettamaan velkajärjestelyn saamiseksi. Tämä on rinnastettavissa tilanteeseen, jossa palkansaajalta vaadittaisiin irtisanoutumista avun saamiseksi. Kysymys on toiminimiyrittäjistä, jotka ovat käytännössä usein rinnastettavissa palkansaajaan. Ei voi olla niin, että hän on tämän kanssa täysin eri asemassa, Makkula linjaa. Selvitysten mukaan lopettamaan joutuneet yrittäjät haluaisivat jatkaa liiketoimintaa, mutta tähän ei anneta velkajärjestelyssä mahdollisuutta. Toiminimiyrittäjälle lainsäätäjän nyt ratkaisuksi tarjoama yrityssaneeraus on usein liian kallis, sillä se maksaa vähintään euroa. Makkula arvioi, että yrittäjien pääsy velkajärjestelyn piiriin tuskin aiheuttaisi hakemustulvaa. Näin ei käynyt hiljattain lakimuutoksen tehneessä Ruotsissa. Velkajärjestelyä kaipaavien yrittäjien määrää on tosin lähes mahdotonta arvioida, koska lakimuutoksesta hyötyvät yrittäjät nykyään joutuvat yksinkertaisesti lopettamaan kannattavankin toimintansa.

7 5/2013 YRITTÄJÄSANOMAT Ajassa: Mistä rahaa yritykselle Suomen Yrittäjät ja Finnvera järjestävät 6. kesäkuuta klo 9 11 Finnveran auditoriossa (Eteläesplanadi 8, alakerta) seminaarin yritysrahoituksesta. Seminaarissa julkistetaan selvitys pankkien yrityksiltä perimistä palvelumaksuista. Mukaan mahtuu 50 ensimmäistä. Ilmoittautumiset toukokuun loppuun mennessä: www. webropolsurveys.com/s/ BB740E83E2F00193.par Kiinnostavatko videotreffit? TIEKE järjestää 7. kesäkuuta 91. bisnestreffit, joissa pureudutaan videoneuvotteluihin. Tapahtuma järjestetään kello 8 9 valtiovarainministeriön tiloissa Helsingissä osoitteessa Mariankatu 9. Lisätietoja saa Veli Riekkiltä numerosta Varaa paikkasi ajoissa Valtakunnallisten yrittäjäpäivien verkkosivut on avattu. Nyt kannattaa ilmoittautua mukaan, sillä kesäkuun loppuun asti osallistumismaksu on edullisempi. Tapahtuman teeman Ylitä rajasi ympärille on koottu kattavasti ohjelmaa rajakaupan erityispiirteistä paikallisiin yrittäjäesimerkkeihin ja heidän menestystarinoihinsa. Gaalan juhlapuhujaksi on lupautunut EU-komissaari Olli Rehn. Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät järjestetään Lappeenrannassa lokakuuta. Ilmoittautumiset osoitteessa: www. yrittajapaivat.fi. The Council of the European Union 1,8 miljardin euron potentiaali Varsinaissuomalaisissa yrityksissä on kasvupotentiaalia 1,8 miljardin euron verran vuoden 2015 loppuun mennessä. Kasvutavoitteet selviävät Varsinais-Suomen Yrittäjien tilaamasta tutkimuksesta. Tutkimukseen vastanneet yritykset edustivat kaikkia elinkeinon aloja. Voimakkainta kasvua tavoitellaan palvelualoilla sekä teollisuudessa. Tutkimuksen mukaan palvelusektorille on syntymässä tuhat uutta työpaikkaa. Yhteensä työpaikkoja olisi tulossa Tärkeimmiksi kasvustrategioiksi yritykset näkivät liiketoimintamallin uudistamisen, uusien asiakkaiden ja tuotteiden löytämisen, markkinointimiksin muuttamisen, tuotantokapasiteetin kasvattamisen sekä yhteistyön kahden tai useamman yrityksen kesken. Moni yrittäjä luulee vielä, ettei liikkuva netti riitä. DNA Liikkuva Laajakaista yrityksille on tehokas, missä ikinä työskenteletkin. Samsung Galaxy Xcover /kk/24kk (alv. 0%) DNA Y-paketti alk. 15,90 /kk/24kk (alv. 0%) Sään ja pölynkestävä Samsung Galaxy Xcover 2 on jykevä älypuhelin ammattikäyttöön. Laitteessa on mm. erikoislasi kosketusnäytön suojana, taskulamppu ja GPS-navigointi sekä sähköposti, kalenteri ja nettiselain. DNA Kauppa tarjoaa nyt napakan Y-paketin, jossa myös netti ja liittymä on optimoitu yrittäjän tarpeisiin. Edun saat, kun asioit Y-tunnuksellasi. Hae omasi lähimmästä DNA Kaupasta tai osta netistä: yrityskauppa.dna.fi työpaikkaa uutiset 7 Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut tavoitteeksi luoda cleantechalalle uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Alan pienyritysten kasvuennuste on lähes 30 prosenttia vuodelle Cleantech-liiketoiminta oli viime vuonna yksi Suomen voimakkaimmin kasvaneista aloista. Alan yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 24,5 miljardia euroa ja vuosikasvu 15 prosenttia. Tulos käy ilmi Cleantech Finlandin tuoreesta Ympäristöliiketoiminta Suomessa tutkimuksesta. Cleantech on viime vuosina ollut Suomessa yksi harvoista kasvualoista ylipäätään, ja yksi todella harvoista, joilla kasvu on ollut vuosittain kymmenen prosenttia tai enemmän, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön Cleantechin strategisen ohjelman strateginen johtaja Mari Pantsar-Kallio. 6/2013 Seuraava Numero ILMESTYY 13.6.

8 8 uutiset Suorat: Muumi-vaipan valmistajalla pyyhkii hyvin 1 Kysymys: Delipap investoi yli neljä miljoonaa euroa uuteen tuotantolinjaan Tammisaaren vaippatehtaaseen. Tuotantokapasiteetti kolminkertaistuu. Paljonko palkkaatte lisätyövoimaa, kun uusi linja avataan keväällä 2014, Delipap Oy:n toimitusjohtaja Oskari Nuortie? Vastaus: Täytyy muistaa, että tavaraa ei ole vielä myyty. Alussa pärjäämme nykyisellä väellä. Sitten kun visiomme toteutuvat, puhutaan 8 10 henkilön rekrytoinnista. Osa näistä voi olla ajankohtaisia jo vuonna Kysymys: Kotimaan myyntinne Muumi-vaipoissa kasvoi alkuvuodesta 20 prosenttia viime vuoden loppuun verrattuna. Paljonko Delipapin markkinaosuus on vaippamarkkinoilla Suomessa? Vastaus: Trendi jatkuu samanlaisena edelleen. Arviomme mukaan Muumivaipalla on noin kahdeksan prosentin markkinaosuus Suomessa. Kaupan omilla merkeillä on lastenvaippoja, ja olemme ainoa suomalainen vaipanvalmistaja. Teemme siis myös kaupanmerkeille vaippoja. 3 Kysymys: Muumi-vaipat ja niiden pääraaka-aineet tulevat Suomesta, mikä vähentää kuljetusmatkoja säästäen luontoa. Tuotteiden valmistuksessa ei lisätä kemikaaleja. Onko teillä näyttöä, että tuttipullojen Bisfenoli-A:n kaltaiset kohut ovat saaneet vanhemmat valitsemaan Muumi-vaippapaketin muiden merkkien sijaan? Vastaus: Tuotteessamme kohtaa monta asiaa, jotka vaikuttavat kuluttajan päätöseen. Otamme koko tuotantoprosessissa jätteenkäsittelyn ym. seikat huomioon. Hinta-laatusuhde ja kotimaisuus ovat suurimmat valintakriteerit kuluttajilla. Ympäristöystävällisyys tulee kolmantena kriteerinä. Oskari Nuortie YRITTÄJÄSANOMAT 5/2013 Kuntien läpivalaisija Pelkkä palvelun yksikköhinnan tietäminen ei riitä onnistuneeseen ulkoistamiseen, sanoo Eero Vaissi. Hannu Hallamaa Kun Kuntamaisema Oy saapuu arvioimaan uuden kuntaasiakkaan palveluntuotannon kustannuksia, vastaan ei tule enää yllätyksiä. Mutta aiheutamme joka kerralla keräämällämme datalla vilkkaan keskustelun kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, kertoo toimitusjohtaja Eero Vaissi. Kuntamaisema on puolessa vuosikymmenessä käynyt läpi 150 kunnan tapaukset. Asiakaskuntia yrityksellä on 70 ja kiinnostusta palveluihin löytyy laajemminkin. Sote- ja kuntauudistusten edistymisen seuraaminen on kuitenkin pitänyt kuntia odottavalla kannalla. Suomalaiskuntien tietoisuus palveluntuotantonsa kustannuksista vaihtelee Vaissin mukaan huomattavasti. Hän kertoo, että joissakin kunnissa on oltu hyvin perillä esimerkiksi terveyskeskuksen toiminnasta. Missään ei ole tullut vastaan kuntaa, joka olisi kattavasti läpivalaissut ilman Maisemaa sosiaali- ja terveyspalvelujen, sivistystoimen ja teknisten palveluiden kustannusrakenteet sekä niiden suhteet toisiinsa. Riesana sekava atk. Miksei kunnissa sitten tiedetä paremmin toiminnan todellisia kuluja ja vaikutussuhteita? Osasyynä ovat tietojärjestelmät, joista on vaikeaa saada ulos käyttökelpoista dataa. Pienestäkin kunnasta voi löytyä 50 keskenään huonosti keskustelevaa järjestelmää. Ja palvelutuotannon valtava laajuus voi tukehduttaa yritykset tehdä kokonaisanalyysin alkuunsa. Kuntamaisema tarjoaa kunnille järjestelmää, jonka avulla ne voivat Yrittäjäsanomien huhtikuisessa selvityksessä kaupungit ilmoittivat aikeensa ostaa lisää palveluja etenkin mielenterveyden asumisessa, vanhus- ja vammaispalveluissa, kotihoidossa, lastensuojelussa ja psykososiaalisessa asumisessa. Espoo ilmoitti ainoana Läpivalaisija. Kuntamaisema auttaa kuntia johtamaan tiedolla, kertoo toimitusjohtaja Eero Vaissi. ohjata palveluntuotantoaan tietopohjaisesti. Yhtiön geneerinen malli ahmaisee sisäänsä monimutkaisetkin palveluntuotannon palikat. Vaikka esimerkiksi mielenterveyspalveluista puhuttaisiin eri kunnissa hieman eri nimillä, niiden toiminta on kuitenkin lopulta samanlaista. Voimme lopulta mallintaa samalla logiikalla satamaa ja lastensuojelua, Vaissi sanoo. Kun tiedot on syötetty Kuntamaiseman malliin, palveluja voidaan vertailla muiden kuntien palveluntuotannon kustannuksiin. Samalla saadaan tietoa siitä, miten palveluntuotannon eri osa-alueet mahdollisesti kuormittavat toisiaan. Pelkällä kustannuslaskennalla ei saada aikaiseksi tarvittavaa läpinäkyvyyttä, Vaissi toteaa. Yksikköhinta ei riitä. Ulkoistuksella on vaikeaa saavuttaa säästöjä, jos palveluketjun keskinäiset riippuvuudet eivät ole selvillä. Pelkkä yksikköhinta ei vielä riitä. Tällaisessa tilanteessa voi käydä niin, että esimerkiksi sote-palvelujen ulkoistaminen paisuttaa erikoissairaanhoidon kustannuksia, Vaissi sanoo. Hän nostaa esimerkiksi vanhusten kotihoidon, joka voi olla halpaa, mutta huonoa. Näin tehdyt nimelliset säästöt näkyvät helposti muiden vanhustenhuollon kustannusten nousuna. Kokonaiskuvan puuttumisen kannalta sote-menoiltaan keskitasoakin edustavasta kunnasta voi löytyä Vaissin mukaan paikka miljoonaluokan säästöihin. Kun kokonaiskuvaa ei tiedetä, erityisen tehokkaasti järjestetyt osat peittävät alisuoriutujien puutteet. Tekee pahaa kuunnella mantraa siitä, miten vanhustenhuoltoon ei riitä rahaa, kun toinen kunta käyttää 75 vuotta täyttänyttä kohti euroa, kun toiselle riittää Tätä eroa ei selitä sairastavuus vaan rakenteet ja toimintamallit, joita tehostamalla kaivattua rahaa kyllä olisi. Kustannuksissa eroja Kuntamaisema-asiakaskunnissa 2012 Minimi Maksimi Sisätaudit ja neurologia / yli 75v. asukas Erikoissairaanhoito / asukas Varhaiskasvatus / lapsi Perusopetus / oppilas Vesa-Matti Väärä SY: Kuntien tehtävistä 200 arvioitava uudelleen > Suomen Yrittäjät vaatii kuntien lakisääteisten tehtävien arviointia uudelleen. Tehtävämäärä on jo 535 määrä on turvonnut kaksinkertaiseksi vuodesta Jotta julkinen talous saataisiin kestävälle pohjalle, pitäisi lähes 200 tehtävää arvioida uudelleen. Suomen Yrittäjien mukaan palveluiden pääasiallisen järjestämisvastuun pitää edelleen olla kunnilla, mutta kunnan ei ole pakko tuottaa kaikkia palveluita itse. Liiallinen sääntely hidastaa yritystoiminnan kehittymistä ja erityisesti palveluiden ulkoistamista, mikä on välttämätöntä, jos halutaan turvata edes kohtalaiset hyvinvointipalvelut, sanoo varatoimitusjohtaja Anssi Kujala. Vanhuspalvelujen keskittyminen huolestuttaa Kaupunkien tulevissa sote-ostoissa hajontaa. Riikka Koskenranta lisäävänsä yksityisten tuottajien osuutta terveysasemapalveluissa. Selvityksen mukaan 21 maakunnan keskuskaupungista ja pk-seudun kaupungista niukka enemmistö aikoo lisätä ostojaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Tosin myös hinnankorotuksia mainittiin syyksi siihen, että ostojen arvo kasvaa. Yksityisasiakkaiden osuus kasvussa. TESO ry:n toiminnanjohtaja Marjo Rönkä vahvistaa selvityksen tulokset laajemmassa mittakaavassa. Vanhusten ja vammaisten kotihoito on kasvanut määrällisesti eniten, ja kasvu näyttää jatkuvan. Yksityisasiakkaiden osuus on lähtenyt kasvamaan. Yksityisten palveluntuottajien osuuden kasvuun on vaikuttanut muun muassa palvelusetelien käytön yleistyminen kunnissa. Röngän mukaan yksityisten osuus myös mielenterveys- ja lastensuojelupalveluissa on kasvanut. Lastensuojelussa yksityisten tuottajien osuus on suuri: Kauppalehden mukaan prosenttia lastensuojelupalveluista ostetaan yksityisiltä. Rönkä on huolissaan vanhusten asumispalveluissa lisääntyneestä keskittymisestä. Seitsemän suurinta yhtiötä hallitsevat prosenttia markkinoista. Näissä ei ole yhtään yksityisomisteista yritystä, vaan suurimmat ovat kansainvälisiä terveyspalveluyrityksiä. Toinen huolestuttava piirre on kunnissa näkyvä trendi kasvattaa omaa tuotantoa luvun alun lama-aikaan, kunnat katsoivat, että tulee halvemmaksi ostaa palveluita ulkoa. Tämän vuoksi yksityisten palvelutuotanto alkoi kasvaa. Nyt reilut kymmenen vuotta myöhemmin on alettu kasvattaa omaa tuotantoa. Ihmettelen, miksi näin, Marjo Rönkä kysyy.

9 5/2013 YRITTÄJÄSANOMAT uutiset 9 Näin stressaa työntekijä Suomalaisille työntekijöille eniten työperäistä stressiä aiheuttavat töiden uudelleenjärjestely ja työsuhteen epävarmuus. Stressaavaksi koetaan myös työn määrä sekä työtehtävien ja vastuiden epäselvyys työyhteisössä. Tiedot ilmenevät juuri julkaistusta Euroopan työterveys- ja -turvallisuusviraston (Bilbao-virasto) tekemästä mielipidekyselystä, johon vastasi noin 550 suomalaista työntekijää. Yhteensä kyselyyn vastasi yli työntekijää 31:stä Euroopan eri maasta. Euroopan laajuinen kysely tehtiin nyt kolmatta kertaa. Sata miljoonaa laivarahaa Finpro arvioi, että Ranskassa aloitettava Oasis 3 -risteilijän rakennusurakka saattaa tuoda suomalaisyrityksille yli sadan miljoonan euron tilaukset. Finpro kertoo varmistavansa suomalaisten meriteollisuusyritysten osuutta rakennustöistä avaamalla kesällä projektitoimiston Ranskaan STX:n Saint-Nazairen telakan yhteyteen. Projektitoimiston asiantuntijat auttavat suomalaisyrityksiä täyttämään Ranskan lainsäädännön ja telakan alihankkijoille asettamat velvoitteet. Kevään aikana Finpro on järjestänyt suomalaisyrityksille tapaamisia telakan ostoista päättävien tahojen kanssa. Tarjoamalla käytännön apua haluamme varmistaa, että suomalaiset pk-yritykset ja suomalainen osaaminen ovat mukana projekteissa ja yritykset saavat vietyä kaupat maaliin, sanoo Finpron toimitusjohtaja Kari Häyrinen. Ranskalaisen telakan toimintatavat poikkeavat suomalaisista muun muassa lainsäädännön, projektin suunnittelun ja raportoinnin osalta. -11,3 Teollisuuden uusien tilausten arvo oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2013 maaliskuussa 11,3 prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Tammi-maaliskuussa tilaukset vähenivät 10,0 prosenttia vuoden takaisesta. Käteismaksu pysyy vaihtoehtona Työsopimuslain palkan maksamista koskevia säännöksiä muutetaan. Jatkossa palkka on maksettava työntekijän ilmoittamalle pankkitilille. Palkan voi maksaa käteisenä vain pakottavasta syystä. Käteisenä maksetusta palkasta tulee liittää kirjanpitoon työntekijän allekirjoittama kuitti. Vaikka palkat pääosin maksetaankin tilille, on yhä aloja, joissa asiakkaat tyypillisesti maksavat ostoksensa käteisellä. Silloin on luonnollista, että myös palkka maksetaan työntekijälle käteisellä. Erityisesti Pohjois-Suomessa yrityksen etäisyys lähimpään pankkikonttoriin voi olla jopa useita satoja kilometrejä. Into kasvaa, Lappi mukaan Lapin Yrittäjät, Lapin TEpalvelut ja Lapin oppisopimuskeskus ovat yhteistyössä Lapin Kansan ja Lapin liiton kanssa avanneet Nuorille töitä -sivuston, jossa lappilaisyritykset voivat ilmoittaa alle 30-vuotiaille tarkoitettuja työ- ja harjoittelupaikkoja. Sivusto tarjoaa yrityksille helpon ja ilmaisen alustan osallistua Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen tarjoamalla harjoittelu-, kesä-, määräaikaisia ja vakituisia työpaikkoja sekä oppisopimus- ja työkokeilupaikkoja. Sivusto on otettu käyttöön viime vuonna Pirkanmaalla ja nyt mukaan ovat lähteneet Lapin lisäksi Keski-Suomi ja Etelä-Pohjanmaa.

10 10 uutiset YRITTÄJÄSANOMAT 5/2013 Kotoista mökkeilyä ja luomuravintoa Maatilamatkailu Kumpunen tarjoaa rauhallista maalla oloa. Petäjävedellä sijaitseva tila vuokraa mökkejä ja lämmittää savusaunaa, jonka juurakkolauteilla matkaajat voivat levähtää. B&B-majoitukseen kuuluu aamiainen oman pellon antimilla. Riikka Koskenranta juttutuulella Kuinka suuri osa Maatilamatkailu Kumpusen liikevaihdosta tulee matkailupalveluista? Harjoitamme maatalouden ohella liitännäiselinkeinona matkailupalveluiden tuottamista. 60 prosenttia liikevaihdostamme tulee matkailusta ja majoituksesta, loput luomuviljelystä. tommi anttonen Kirrin tilan juuret ulottuvat vuoteen Milloin laajensitte liiketoimintaa maatalouden ulkopuolelle? Mieheni vanhemmat aloittivat laajentamisen liitännäiselinkeinoihin 1990-luvulla, kun EU kolkutteli ovella. Meillä on sen verran vähän peltoja, että lypsykarjatalouden laajentaminen oli mahdoton ajatus. Vuonna 2000 tulimme mieheni kanssa ohjaksiin sukupolvenvaihdoksen kautta. Pohdimme, mihin suuntaan viemme tilan toimintaa. Ostettuamme pihapiirimme kaikki talousrakennukset omaksemme, pääsimme muun muassa lisäämään majoituspalveluja. Tila sijaitsee kilometrin päässä Petäjäveden vanhasta kirkosta. Onko teidät löydetty hääjuhlapaikkana? Häitä juhlitaan reilu kymmenen kesäsesonkina. Tuleva kesä menee pitkälti häiden ympärillä. 150 henkeä vetävä kivinavetta toimii lämpöisen sään aikaan. Lisäksi meillä on useita pienempiä tiloja. Olette myös tuotteistaneet palvelujanne, kerrotteko lisää tästä? Tarvitsemme tuotteistettuihin palveluihin muita yrittäjiä mukaan. Pyrimme räätälöimään toiveiden pohjalta ohjelmapaketteja. Lähinnä olemme järjestäneet työhyvinvointipalveluja, joissa iltapäivällä on järjestetty aktiviteetteja sekä paikalliset hierojat ja fysioterapeutit ovat tulleet meille antamaan hoitoja. Päivän päätteeksi on ollut savusauna lämpimänä. Tarjoamme rauhallista maalla oloa, ei moottoroituja palveluja. Paljonko teillä käy kesäsesonkina matkailijoita: syöjiä, juhlijoita ja majoittujia? Ateriapalveluiden puolella meillä on keskimäärin 3000 asiakasta vuodessa. Mutta tänä vuonna on ostettu enemmän tilaisuuksia kesälle kuin aiemmin. Meillä on neljä mökkiä, joita myymme keskimäärin 25 viikkona vuodessa. Kesä on mökkivuokrauksen kiireisin aika. Mitä kesämatkailijat tekevät Petäjäveden seudulla? Toivottavasti liikkuvat vesistössä sekä soudellen että kanootin kanssa. Petäjävedellä on merkattuja ulkoilureitistöjä, kuten rauhoitettu luontoalue Karhunahas sekä suopolku Tampinkierros, Vanhan Viitosen veneilyreittiä unohtamatta. Meidän mökkitiluksilla on kaikissa laituri ja vene. Kuka? Hanni ja Juha Kumpunen Ikä: Hanni Kumpunen 46-vuotias ja Juha Kumpunen 47-vuotias. Työura: Hanni Kumpunen on koulutukseltaan kotitalousteknikko. Juha Kumpunen on metalliseppäsisustuspuuseppä. Perhe: 18-vuotias Jalmari ja 16-vuotias Nestori Kumpunen. He harrastavat paljon musiikkia. Sekä kaksi pystykorvaa ja yksisilmäinen kissa. Motto: Leppoista oloa maaseudun rauhassa.

11 5/2013 YRITTÄJÄSANOMAT uutiset 11 On olemassa puhelin, jota voit käyttää työssäsi silloinkin, kun et voi siihen koskea. Ja puhelimeen liittymä, joka pysyy budjetissa. Vastaa vaikka puheluihin ja lue sähköpostejasi koskematta puhelimeen. Sellainen on uusi Samsung Galaxy S4. Kun se on varustettu Sopiva Yrityksille -liittymällä, jonka kiinteään kuukausihintaan sisältyy kaikki tarpeellinen, tiedät tasan tarkkaan paljonko puhelimen käytöstä kuussa maksat. Yritys Samsung Galaxy S /kk Kertamaksulla kk sop. ALV 0 %. VINKKEJÄ TYÖELÄMÄÄN SONERALTA sonera.fi/vinkit 49 % kaipaa vinkkejä älypuhelimen työkäyttöön. Anna oma vinkki osoitteessa sonera.fi/vinkit Voita älypuhelin!

12 12 uutiset YRITTÄJÄSANOMAT 5/2013 Lisätonnien mielekkyys Kuljetusyrittäjät eivät uskalla investoida, sillä tulevien jättirekkojen käyttöolosuhteista ei ole täyttä selvyyttä. aleksi poutanen Hannu Hallamaa Suomen teillä nähdään pian huomattavasti aikaisempaa painavampia rekkoja. Hallituksen odotetaan tekevän ajoneuvoasetuksen muutoksen vielä ennen kesälomia. Se, missä jopa 76-tonnisilla ja 4,4 metriä korkeilla ajoneuvoyhdistelmillä voidaan lopulta ajaa, on kuitenkin vielä osittain hämärän peitossa. Kuljetusyrittäjien investoinnit seisovat, sillä kukaan ei halua ostaa järeää kalustoa, jonka käyttämistä rajoittaisi esimerkiksi painorajoitettu silta. Pitää olla varmuus, millaisella kuormalla missäkin voi ajaa, tiivistää murskaa raskaalla yhdistelmällä ajava Eero Hakala. Painorajoitusten piiriin tulee liikenneviraston arvion mukaan yhteensä 500 siltaa, eikä kaikkien parantamiseen löydy lähivuosina rahaa. Tieverkkoon pitäisi satsata kymmenen vuoden ajan jopa 70 miljoonaa ylimääräistä, mutta hallitus on luvannut vain alle neljänneksen. Lisäongelman tilanteeseen tuo se, että kuntien katuverkon jättirekoille asettamien rajoitteiden kartoitus on vielä pahasti kesken. Suma syntynyt. Epävarmuuden takia espoolaisen Hakalan investoinnit ovat nyt jäissä. Hän hankki vuosi sitten vetoauton, joka muutoksen myötä jää pieneksi. 76-tonnisessa yhdistelmässä pitää olla yhdeksän akselia. Nyt Suomessa saa ajaa enintään 60-tonnisella ja 4,2 metriä korkealla yhdistelmällä, jossa pitää olla seitsemän akselia. Kivirekka. Eero Hakala pelkää ajoneuvoyhdistelmien paisumisen vain kasvattavan yrittäjän kustannuksia. 199,- alv 0 % vuoden takuu sisältäen 1. vuoden SWAP-laitevaihtotakuun Voita ipad mini ja tulostin Kilpailu on voimassa asti 279,- alv 0 %

13 5/2013 YRITTÄJÄSANOMAT uutiset 13 mietityttää Olisi pitänyt ostaa neliakselisen auton sijaan viisiakselinen, niin voisi käyttää neliakselista vaunua. Murskaa ja hiekkaa ajaessa se on parempi vaihtoehto kuin viisiakselinen vaunu. Tammelalainen kuljetusyrittäjä Pekka Valtonen kertoo hankkineensa keväällä vetoauton vanhojen normien mukaan. Valtosen mukaan investointien viivästyminen on ongelma yrittäjille ja ajoneuvokauppiaille. Investoinnit olisi voinut jakaa pidemmälle ajanjaksolle, jos hallitus olisi valmistellut uudistuksen paremmin. Paperilla hyvä. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL on arvostellut tapaa, jolla ajoneuvoasetuksen muutosta valmisteltiin. SKAL:n mielestä yrittäjiä on kuultu huonosti, eikä valmistelussa tehty riittävää selvitystä siitä, miten infrastruktuuri kestää painavammat yhdistelmät. SKAL olisi aluksi nostanut yhdistelmien enimmäispainon 64 tonniin. Rinnalla olisi käynnistetty laajapohjainen selvitystyö. Kun olisi ollut riittävät tiedot infrastruktuurin rajoitteista ja muutostarpeista sekä eri kalustotyyppien sopivuudesta erilaisiin asiakasvaatimuksiin ja toimintaympäristöihin, olisi voitu rakentaa kestävämpi säädöspohja tulevaisuuden muutoksille. Tämä malli ei päättäjille kuitenkaan kelvannut, sanoo logistiikkapäällikkö Sakari Backlund. Eero Hakalan mielestä nykyisillä ajoneuvoyhdistelmien painoilla olisi pärjätty mainiosti. Hallitus on arvioinut painorajoitusten noston tuovan logistiikkakustannuksiin jopa 200 miljoonan säästöt vuositasolla, kun kalustoa on uusittu. Hakala pelkää, että kuljetusyrittäjä ei siivua tehostumisesta näe. Uudistus on tehty teollisuutta ja kauppaa ajatellen, ei siitä ole hyötyä meikäläisille. Tukkikuormia metsäteollisuudelle ajava Valtonen suhtautuu tilanteeseen hieman optimistisemmin. Hän pitää selvänä, että myös kuljetusyrittäjien on hyödyttävä uudistuksesta. Ajatus uudistuksessa on hyvä, kun kokonaispainoja nostamalla voidaan samalla kalustomäärällä kuljettaa enemmän. Tilanne, jossa ensin annetaan asetus ja vasta myöhemmin tiedetään, missä painavampia kuormia voi ajaa, on kuitenkin hankala. Markkinoiden paras yrityspuhelin, budjetissa pysyvällä paketilla. Yritys Samsung Galaxy S /kk Kertamaksulla kk sop. ALV 0 %. synergia. yrittajat.fi Sopiva Yritys 1000 sisältää: 1000 min puhetta 1000 viestiä Netti jopa 21 Mbit/s Kuukausimaksuun sisältyy käyttö pohjolassa ja Baltiassa. älä jää tuntemattomaksi suuruudeksi. Uusi jäsenpalvelu Synergia yhdistää yrittäjät. Vihdoinkin voit kohdentaa markkinointiasi, löytää ja tulla löydetyksi. Rekisteröidy y-tunnuksellasi ja jäsennumerollasi, voita Tallink Siljan Tukholman risteily kahdelle. synergia.yrittajat.fi Hanki omasi: Sonera Kaupat ja Soneran valtuuttamat yrityskauppiaat Lähetä tekstiviesti SAMSUNG nroon18100, niin soitamme sinulle. Hinnat vain yritysasiakkaille. Alv 0 %. UUsi UUsi jäsenpalvelu!

14 14 YRITTÄJÄSANOMAT 5/2013 RAVISTAJAT Aleksi poutanen Kasvuun. Jussi Ahon luotsaama Fira teki täyskäännöksen liiketoimintamalliinsa neljä vuotta sitten. Se kannatti, sillä yhtiön liikevaihto on kolminkertaistunut sen jälkeen. Fira taistelee vanhoja ase Yhtiöllä on vahva ideologia parantaa rakentamisen laatua kustannustehokkaasti yhdessä eri toimijoiden kanssa. Kimmo Koivikko Rakennusliikkeenä aloittaneen Firan omistajat joutuivat tekemään kovia päätöksiä finanssikriisin mainingeissa. Yksi vaihtoehto oli jopa lopettaa toiminta, vaikka yhtiö teki liikevaihtoa lähes 20 miljoonaa euroa ja liiketoiminta oli sujunut hyvin. Perinteisen mallin skaalautuvuus tuli tiensä päähän. Emme voineet enää kasvaa Seinäjoelta käsin rakennusliikkeenä, sanoo toimitusjohtaja Jussi Aho. Hän oli juuri aloittamassa toimitusjohtajana ja oli mukana miettimässä vaihtoehtoja. Omistajat valitsivat kuitenkin kasvun tien. Samalla he rakensivat täysin uuden liiketoimintamallin, joka on ravistanut rakennusalaa siitä lähtien. Emme voi vain palkata hyviä tyyppejä. Pitää olla syvempi ajatus. Se vaatii muutosta omistajilta, hallitukselta, johdolta, henkilöstöltä ja koko toiminnalta, Aho kertoo. Ensimmäinen muutos oli laajentaa omistusta. Henkilöstöannin seurauksena omistajia on noin 30. Seuraavaksi puntariin joutuu hallitustyö. Emme voi vain palkata hyviä tyyppejä. Pitää olla joku syvempi ajatus. Jussi Aho Asiakas keskiöön. Voimakkain muutos liiketoimintaan on palvelukeskeisyys. Ahon mukaan rakentaminen on perinteisesti gryndausta ja kilpailuurakointia, jossa asiakkaan tarpeet eivät ole keskiössä. Siinä on paljon näkökohtia, jotka eivät tue yhä enemmän keskiöön nousevaa asiakaslähtöisyyttä. Osapuolia on paljon ja heille selviää liian myöhään, mitä tuleman pitää. Asiakas toivoo vain, että projektiin tulee yhtenäinen joukko, jolla on yhtenäinen tavoite. Silloin tulee hyvä lopputulos, Aho lataa. Hän puhuu paljon yhteistyöstä, laadusta ja kustannuksien hallinnasta. Osansa saavat viime vuosisadalta periytyneet hankemallit ja vanhakantainen ajattelu. Kehittynyt kansakunta osaa ostaa hyvää osaamista ja palvelua. Perinteisissä rakennusalan hankemalleissa ei osteta osaamista vaan halvinta suorittamista. Fira on kehittänyt mallia, jossa alkuvaiheessa kerätään paras mahdollinen osaajatiimi kehittämään ja arvioimaan hanketta yhdessä asiakkaan kanssa. Jos rakennetaan terveystaloa, ryhmässä on väkeä aina lääkäreistä arkkitehteihin. Gryndaus ei maistu. Fira on antanut alkuimpulssin ja ollut mukana kehitystyössä Järvenpään kaupungin omistamassa ja Tekesin

15 5/2013 YRITTÄJÄSANOMAT 15 Ravistajissa mukana: Näin Ravistajatsarja etenee 1) Yrittäjäsanomat esittelee helmikuusta alkaen joka kuukausi yhden Ravistajat-yrityksen. Samalla asiantuntijaraati antaa perustelut yrityksen valinnalle. 2) Yrityksiä esitellään yhteensä kymmenen. 3) Yleisö voi edelleen ehdottaa mielenkiintoisia yrityksiä Ravistajat-listalle. Raati seuraa listaa koko vuoden. Samalla voi äänestää myös suosikkiyritystä: 4) Kovin Ravistaja valitaan vuoden kuluttua tammikuussa. Valintaan vaikuttavat äänet ja raadin näkemykset. 5) Aikaisemmin esitellyt yritykset: Juustoportti (helmikuu), Innojok (maaliskuu), Picosun (huhtikuu). Fira pähkinänkuoressa Fira Oy on perustettu Seinäjoella vuonna Nykyisin omistajia on noin 30. Yhtiöllä ei ole varsinaista pääomistajaa. Suurinkin omistusosuus on 20 prosenttia. Yhtiö oli alun perin rakennusliike, joka keskittyi pysäköintitaloihin ja betonirakentamiseen. Vuonna 2009 Firan liiketoimintamalli muuttui. Uuden mallin mukaan Fira pyrkii muuttamaan toimintatavallaan alan vallitsevia tapoja ajatella ja toimia. Yhtiö kehittää ja toteuttaa rakennushankkeita OSA 4/10 palvelulähtöisesti yrityksille sekä julkiselle sektorille. Nykyään Firan tyypillisiä rakennuskohteita ovat liike- ja toimistotilat, hoivakiinteistöt, teollisuuskohteet ja voimalaitokset, pysäköintiratkaisut sekä vaativat maanalaiset rakenteet. Fira-konsernin liikevaihto oli viime vuonna noin 60 miljoonaa euroa. Konserniin kuuluva tytäryhtiö Fira Palvelut Oy toi liikevaihdosta viidenneksen. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Vantaalla. Fira rikkoo alan perinteitä > Perinteisen rakennusliikkeen toimintamallin muuttuminen herättää kunnioitusta myös Ravistajat-asiantuntijaraadissa. Yrityksen strategiaan on kirjattu, että Fira on jatkossa rakennusalan palveluyritys. Tekesin markkinointi- ja viestintäjohtajan Ulla Hiekkanen-Mäkelän mukaan toimintamalli on uskottava. Fira pystyy tehokkaasti selvittämään, priorisoimaan ja dokumentoimaan asiakkaan liiketoiminnan vaatimukset rakennushankkeelle. Fira näkee palveluliiketoiminnan vaihtoehtoisena toimintatapana rakennusalalla vallalla oleville urakointimuodoille. Yhtiön tavoitteena on myös kasvattaa liiketoiminta vuoteen 2015 mennessä kansainväliseksi toiminnaksi konseptin avulla, Hiekkanen-Mäkelä kehuu. Myös Itella Postin liiketoimintajohtaja Pasi Ketonen pitää Firaa Ravistajat-hengen mukaisena yrityksenä. It-teknologian ja ohjelmistokehitysprosessien hyödyntäminen rakentamisessa on uudenlaista ja innovatiivista ajattelua, Ketonen sanoo. Avoimuus iso valtti. Elisan myyntijohtaja Kalevi Westerlund lisää listaan mukaan vielä avoimuuden. Avoimuus ja aito asiakaslähtöisyys syntyvät käyttäen nykyteknologian tuomia mahdollisuuksia, esimerkiksi virtuaalista rakentamista, jolla varmistetaan kaikkien projektien osapuolten vaikuttamismahdollisuudet sekä sitoutuminen, Westerlund luettelee. Hänen mukaansa saumattoman kommunikaation avulla vältetään väärinkäsityksiä eikä yllätyksiä synny rakennusprojektin edetessä. Ulla Hiekkanen-Mäkelä Pasi Ketonen Kalevi Westerlund It-teknologian ja ohjelmistokehitysprosessien hyödyntäminen rakentamisessa on uudenlaista ajattelua. Pasi Ketonen nteita vastaan rahoittamassa projektissa, jossa tavoitteena on luoda integroitu malli julkiselle sektorille paremman rakentamisen laadun puolesta. Annamme osaamisemme hankkeen parhaaksi, Aho sanoo. Hän myöntää uudenlaisen palveluajatuksen sisäistämisen toimialalla olevan välillä vaikeaa. Joka tapauksessa Firan liikevaihtoon strategia on tuonut vauhtia. Viime vuonna konserni teki arviolta 60 miljoonan euron liikevaihdon. Strategiaan linjattiin myös kannattavuustavoitteet. Ahon mukaan Fira ei harrasta gryndausta, sillä johdon ajatukset ovat yleensä siellä, missä ovat taloudelliset paineetkin. Meillä on terve palveluyrityksen tase, hän kertoo. Korruptio kitkettävä > Firan toimitusjohtaja Jussi Aho kavahtaa rakennusalan lieveilmiöitä eli harmaata taloutta sen kaikissa muodoissaan. Rakennusala muuttuu, sen on pakko muuttua, toimitusjohtaja uskoo. Aho joutui tikunnokkaan, kun hän alkoi epäillä yhtiöön palkkaamaansa työpäällikköä väärinkäytöksistä Herttoniemen metrovalvomon työmaalla. Fira oli työmaan pääurakoitsija. Firan tekemä tutkintapyyntö johti laajaan rikostutkintaan laajentuen koskemaan useita eri Helsingin kaupungin rakennusviraston rakennuttamia urakkakohteita. Halusimme lopettaa rikollisen toiminnan kerralla. Se on aiheuttanut meille hirveän määrän työtä ja maineriskinkin. Yritykset eivät yleensä mainesyistä uskalla tehdä yhteistyötä poliisin kanssa. Tämä vaatii Suomessa uutta ajattelua, Aho sanoo. Kolme pointtia Firan omistajat uskalsivat avoimesti pohtia yhtiönsä tulevaisuutta. Syntyi muutos. Uusi ajatusmalli luo kasvua ja ravistelee toimialaa. Asiakas on oikeasti tärkein ja yhteistyöllä saavutetaan laatua sekä kustannustehokkuutta. Fira välttelee velkaantumista eli pitää näppinsä erossa gryndauksesta. Sekoita pakkaa! Äänestä suosikkiasi: Ääniä annettu 5 677

16 16 uutiset YRITTÄJÄSANOMAT 5/2013 Timo Sorvali: Hyvä porukka tekee kylän Hannu Hallamaa Herätimme vanhan kyläyhdistyksen henkiin 18 vuotta sitten, kun Tykköön kyläkoulu oli lakkauttamisuhan alla. Minut valittiin puheenjohtajaksi, osin siksi, että olen yrittäjä, osin siksi, että lapseni olivat tuolloin kouluikäisiä. Olen toiminut Tykköön kyläyhdistyksen puheenjohtajana siitä lähtien. Hyvällä porukalla kyläyhdistystä on mukavaa pyörittää, eikä vastuu tunnu raskaalta. Minulla on hyvät verkostot, joten kun kysyn, haluaisiko joku muu ottaa tämän homman, sanotaan, että se olisi kauhia paikka, kun sinulla on kaikki tutut jo olemassa. Teen työni yrittäjänä pääosin yksin tietokoneen ääressä, joten on helpotus päästä ihmisten pariin, esimerkiksi rakentamaan. Meille valmistui syksyllä 2010 kylätalo, joka tehtiin kahdeksassa kuukaudessa pääasiassa talkootyönä. Esimerkiksi anturan valu tehtiin talkoina, innokkaiden amatöörirakentajien voimin. Ammattimiehiksi kylältä löytyi sähkömies sekä putkimies. Kylätalo on yhteisön keskipiste. Meillä on monenlaisia tapahtumia, viimeksi kevättori, kesäkuussa taas on Rokki-kokki-lastenkonsertti. Kesäisin talolla lämpiää joka toinen keskiviikko savusauna kyläläisten käyttöön. Saimme elävöitettyä kylää EU:n tukemilla Leader-hankkeilla, joita on toteutettu kaikkiaan viisi. Ensimmäisessä kartoitimme kylällä olevia tyhjiä asuntoja, joita sitten saatiin myyntiin. Kylälle muutti 2000-luvun alussa 35 uutta asukasta, joka osaltaan auttoi kyläkoulun säilyttämisessä tähän kevääseen asti. Nyt asukkaita on 175, kun koko Jämijärven asukasmäärä on noin Hanke myös yhdisti selvästi kyläläisiä. Kyläyhdistyksessä on parikymmentä aktiivia, mutta isompia ponnistuksia varten väkeä saadaan enemmän liikkeelle. Olemme onnistuneet katsomaan hyvin eteenpäin, emme ole jääneet miettimään, mitä olisi pitänyt tehdä. Seuraavaksi kokeilemme kyläyhteisön voimin kesäkioskin pyörittämistä. Ajatuksena on tarjota paikallisille nuorille ensimmäinen kesätyöpaikka ja näin auttaa heitä elämässä eteenpäin. Sain palkinnon Satakunnan vuoden kylätoimijana vuonna 2011, Tykköö taas palkittiin Satakunnan kyläpalkinnolla Avain menestyvään kylätoimintaan on sen huomaaminen, että asiat pitää tehdä itse. Kylä säilyy elävänä omalla työllä ja toiminnalla, kukaan ei kanna puolestanne vettä kaivoon. henkireikä Sarjassa yrittäjät kertovat intohimoisesta harrastuksestaan. Kirjanpitoa ja EU-neuvontaa Timo Sorvalin yritys Jämijärjen Agritilit on tilitoimisto. Yritys tarjoaa esimerkiksi kirjanpitopalveluita, viljelysuunnittelua, EU-tukineuvontaa ja veroneuvontaa. Sorvalin lisäksi yrityksessä on yksi osa-aikainen työntekijä. Asiakkaina on pienyrityksiä, yhdistyksiä ja maatalousyrittäjiä. Jussi Partanen Kun haluat parantaa autoilusi kannattavuutta Sinä tiedät kuljetustarpeesi, meillä on siihen ratkaisut. Monipuolisesti, joustavasti ja ehdottoman kokonaistaloudellisesti. Mercedes-Benzin Charterway-kokonaisuus tarjoaa järkeviä ja yksilöllisiä kuljetusratkaisuja tarvitsitpa autoa satunnaiseen ajoon tai jokapäiväiseen kuljettamiseen. Kun haluat parantaa autoilusi kannattavuutta, on Charterway helpoin ratkaisu tähän. Ota yhteyttä niin tehdään juuri sinulle parhaiten sopiva kokonaisuus. Charterway Rent Autot ajossa ilman pääoman sitomista. Vuokraa mieleisesi auto ja aja huoletta vuokramaksut kattavat kaikki huollot. Charterway Huolenpitosopimus Huolto- ja korjauskulut tarkasti tiedossa vuosiksi eteenpäin, kiinteään kuukausihintaan. Mahdollisuus 100 % hyvitykseen maksujen ja kulujen erotuksesta sopimuksen päätyttyä! Charterway Huoltoleasing Alle toiveidesi mukainen auto ja käyttöösi räätälöidyt ratkaisut toimintavarmuutesi parantamiseen. Ajoneuvoleasing ja huolto yhdestä paikasta.

17 5/2013 YRITTÄJÄSANOMAT uutiset 17 Kyllä. Pienessä kunnassa asioita mietitään yhdessä, jos yrittäjä on yhteydessä. Toimimme nopeasti ja joustavasti. Kaupungilla: Mihin viet yritystäsi? 60 Otetaanko yrittäjä Vain puolet suomalaisista työntekijöistä on sitä mieltä, että johdolla Work Instituten yllättävän pieni. Heikointa Great Place to väisyyteen on kuitenkin huomioon seudullasi? on selkeä näkemys yrityksen suun- teettämässä kyselyssä työviihtyvyys on Itä-Suomes- nasta, ja että johto pitää antamansa lupaukset. Johdon ei myöskään koeta arvostavan hyvin tehtyä työtä, eikä työntekijöitä kohdata kokonaisina ihmisinä. Palkka ei vastaa työn vaativuutta eikä tunnustuksia jaeta tasapuolisesti. Tiedot selviävät Suomalaisen työelämän tila tutkimuksesta. tutkittiin suomalaisen työelämän tilaa selvittämällä työntekijöiden kokemuksia työpaikoistaan. Kokonaisuudessaan tämä on todella hyvä työpaikka -väittämän allekirjoittaa vain hieman yli puolet tutkituista. Mitä isompi organisaatio, sitä huonommin siellä viihdytään. Organisaation koon vaikutus työtyyty- sa ja parasta Pohjois-Suomessa. Tutkimustuloksen perusteella uskallan väittää, että keskimääräisissä suomalaisissa työpaikoissa työskentelee huonosti johdettu, työstään ja organisaatiostaan vieraantunut työntekijä, sanoo Great Place to Work Institute Finlandin toimitusjohtaja Panu Luukka. Latinalaisen Amerikan taloudet investoivat voimakkaasti satamiin ja lentokenttiin, arviolta jopa 60 miljardia dollaria. Finpron mukaan suomalaisillekin riittää alueella kosolti töitä. Juha Myyryläinen, Pukkilan kunnanjohtaja Kyllä. Yrittäjävaikutusten arviointi on jo päätetty ottaa käyttöön Lieksassa ja Nurmes harkitsee asiaa. Minna Heikkinen, Pielisen Karjalan kehittämiskeskus Jäsenetua Yrittäjille! Otetaan. Huomioimme yritysvaikutuksen ja meillä on yrittäjäystävällinen ilme kunnan toiminnassa Se näkyy työpaikkojen kasvuna pk-yrityksissä. Seppo Alatörmänen, Enontekiön kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kyllä. Meillä on muun muassa yhteinen elinkeinoasioita käsittelevä ryhmä, jossa vahvistetaan yrittäjien ja kunnan välisiä suhteita. Jäsenkortilla -2,2snt/l polttoaineesta* ta* Yrityskortilla -2,7snt/l polttoaineesta* *Alennuksen saa Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Lisätietoja: sekä Päivi Rahkonen, Hollolan kunnanjohtaja

18 18 uutiset YRITTÄJÄSANOMAT 5/2013 Viranomaiset aloittavat ravintoloiden ja elintarvikemyymälöiden arvioinnin hymyja mutrunaamoilla. Hannu Hallamaa Elintarvikevalvojien ravintoloihin ja elintarvikemyymälöihin tekemien tarkastusten tietoja ryhdytään toukokuun aikana julkaisemaan internetissä. Tarkastusten läpinäkyvyyttä lisäävän ohjelman nimi on Oiva, ja arviointituloksia kuvataan neliportaisella hymynaama-asteikolla. Ensi vuoden alusta Oivanaamoja alkaa näkyä myös liikkeiden ovissa. Valvontatietojen julkaisulle pyritään elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan lisäämään valvonnan läpinäkyvyyttä ja yhtenäistämään valvontakäytäntöjä sekä parantamaan kuluttajien mahdollisuuksia tehdä valintoja. Jyväskylän seudulla toimivan Grilli 21 -ketjun yrittäjä Markku Mäkinen suhtautuu uudistukseen varauksella. Suomalaiset ponnistavat liikkeelle negatiivisen kautta. Huono arvio huomataan, muttei hyvää. Mäkinen sanoo pelkäävänsä, että surullisemman naaman saavan yrityksen kannalta merkistä voi tulla leimaava. Hän luottaisi ennemmin asiakaspalautteen voimaan kuin julkiseen viranomaisarviointiin. Mikään uusi innovaatio tarkastustietojen julkisuus ei kansainväli- sesti ole. Helsingissä ja Turussa toimivan Vegemestan yrittäjä Robert Ramstedt kertoo tutustuneensa vastaavaan järjestelmään Tanskassa. On jo aikakin, että tällainen systeemi tulee Suomeen. Ei siitä pitäisi kenellekään olla haittaa. Jos tietoa ei halua julkaistavaksi, silloin on jotain piilotettavaa. Ramstedt toivoo, että myös elintarvikevalvontaa suorittavat virkamiehet hahmottaisivat julkisuuden kasvamisen lisäävän myös heidän vastuutaan. Hän uskoo muutoksen lisäävän suomalaisten yrittäjien tietoisuutta elintarviketurvallisuus- asioista jo nykyiseltäkin korkealta tasolta. Vuoden mittainen rypistys. Eviran arvion mukaan kaikkien elintarvikkeiden kanssa tekemisissä olevien toimijoiden tarkastaminen kestää vähintään vuoden verran. Uuden ohjeistuksen mukaiset tarkastukset ovat parhaillaan käynnissä ympäri maata ja niiden tuloksia syötetään internet-palveluun. Tarkastuksen tuottamia hymynaamoja voi liikkeen oveen laittaa heti ne saatuaan, vaikka pakolliseksi tuloksista ilmoittaminen Naamamerkit tulevat hymynaamakuvat:evira tulee vasta vuoden 2014 alussa. Oiva-järjestelmään siirtymisen taustalla on lakimuutos, joka edellyttää elintarvikevalvonnan tulosten kertomista kuluttajille, kertoo Eviran ylitarkastaja Marina Häggman. Samalla kunnallisen elintarvikevalvonnan ohjeistus yhdenmukaistettiin, jotta kuluttajien elämä ja Eviran seurantatyö helpottuisivat. Yritysten kannalta ainoa uusi asia on se, että valvontatulokset julkistetaan. Jos valvonnan perusteella saatu hymy ei miellytä, riittää, kun laittaa asiat kuntoon. Perushyvä suoritus riittää > Onko käynyt niin, ettet ole kuullutkaan koko Oiva-järjestelmästä? Ei huolta. Jos asiat hoidetaan yrityksessäsi kunnolla, saat mairean hymyn niin että heilahtaa, vakuuttaa Eviran ylitarkastaja Marina Häggman. Elintarvikevalvontaan ei tule hymynaamojen myötä uusia vaatimuksia. Oivallisen hymyn saa, jos valvottavat asiat ovat lain vaatimassa kunnossa. Eli esimerkiksi ravintolan siisteyden ja hygieniaasioiden pitää olla vaaditulla tasolla, kuten myös elintarvikkeiden säilytyksen. Oiva-tarkastuksessa ei anneta ainoastaan yksittäistä hymynaamaa, vaan yhteensä parikymmentä arvosanaa A4-arkille. Jokainen tarkastettava kategoria saa oman hymynaamansa, joista eräänlaiseksi yleisarvosanaksi nostetaan heikoin suoritus. Häggman muistuttaa, että elintarviketarkastajat käyvät läpi samoja turvallisuusasioita kuin aikaisemminkin, sillä lainsäädäntö ei tältä osin ole muuttunut. Pieniä tarkistuksia linjanvetoihin voi alueellisesti tulla Eviran uudistamien ohjeiden myötä esimerkiksi sen suhteen, mitä työvaatteilta vaaditaan. Kolumni Anna Lundén Läheisyyden puute on monille uusi ilmiö käytännön verotyössä. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien veroasioiden johtaja. Anna Lundén: Läheisyyttä verotukseen Verohallinto on tehnyt viime vuosina töitä, jotta yritykset voivat täyttää velvollisuutensa ja maksaa veronsa mahdollisimman helposti. Uudistukset ovat vähentäneet byrokratiaa. Suomen Yrittäjät kartoitti virtaviivaistuksia ja kävi alkuvuodesta esittelemässä Verohallinnolle yrittäjien näkemyksiä kehityssuunnista. Työtä myös jatketaan. Verotuksen osaamista on keskitetty viime vuosina valtakunnallisiin palvelupisteisiin. Erikoistuminen tuo mukanaan laatua, mikä on positiivista. Toinen puoli asiasta on näkynyt palvelupisteiden lakkautuksina. Ennen yrittäjä saattoi käydä tulkinnanvaraisissa asioissa keskustelemassa verovalmistelijan kanssa. Läheisyyden puute on monille uusi ilmiö käytännön verotyössä. Yrittäjien mielestä tiedonvaihdossa voitaisiin omaksua myös uutta tekniikkaa jopa nopeammin kuin on tehty. Säästöä saadaan usein aikaan pienilläkin korjauksilla. Skannaukset ovat yrityksissä tätä päivää. Esimerkiksi verotarkastuskertomukset tulisi saada myös sähköisinä. Lisäksi tilitoimiston, jolla on yrityksen tunnisteet, tulisi voida käydä kirjeenvaihtoa sähköpostilla yrityksen puolesta. Itsepalveluna tulostettavat reaaliaikaiset todistukset veronmaksusta edustaisivat niin ikään tämän päivän tekniikkaa paremmin kuin kuukausittain postitse lähetettävät todistukset. Tarjouspyyntöjen aikataulut ovat tiukkoja ja mukana on nykyisin oltava todistus verojen ajantasaisesta maksusta. Tulostus nettipalveluna toisi kaikille säästöjä. Hallinnossa on vastikään aloitettu tällaisen ajantasaisen rekisterin valmistelu. Listaa riittää. Yrittäjät kokoaa Verohallinnolle edelleen ehdotuksia sähköisten tietoluovutusten rationalisoimisesta ja näillä yhteiskunnalle saatavista säästöistä. Veronkorotukset nousevat yrittäjien palautteessa usein puheeksi, vaikka säännökset eivät ole muuttuneet. Säännönmukaisen verotuksen yhteydessä määrättävät veronkorotukset ovat ongelmallisia, jos lainsäädäntö on tulkinnallista. Esimerkiksi uusien kannusteiden, kuten t&k-vähennyksen hylkääminen ei saisi johtaa lainkaan veronkorotuksiin, koska lain määritelmä on todella tulkinnallinen. Suhteettomat sanktiot luovat vain tyytymättömyyttä koko järjestelmään.

19 5/2013 YRITTÄJÄSANOMAT 19

20 20 uutiset YRITTÄJÄSANOMAT 5/2013 Suomalaisilla pelin paikka Kiinalaiset vannovat nyt energiatehokkuuden nimiin. Kimmo Koivikko Kiinalaiset teollisuusyritykset etsivät kuumeisesti energiaa säästäviä ratkaisuja eri puolilta maailmaa. Taustalla on sama ongelma kuin länsimaissakin: jatkuvasti nouseva energian hinta, mutta tämän lisäksi Kiinassa energiantarve kasvaa 5 10 prosentin vuosivauhtia. Ilmastorahoitukseen erikoistuneen Greenstreamin liiketoimintajohtaja Pirita Mikkanen kuvaa markkinoita rajattomaksi Suomen kokoluokan kannalta. Kiinan kanssa on tehtävä liiketoimintaa nyt tai sitten ei leikitä kymmenen vuoden kuluttua ollenkaan, Mikkanen sanoo. Greenstream on veturina Tekesin rahoittamassa kahden vuoden ohjelmassa, jossa rakennetaan yhdessä suomalaisten teknologiatoimittajien kanssa asiakkuuksia Kiinaan. Ohjelma on yksi Team Finlandin pilottihankkeista. Suomalaiset cleantechalan yritykset käyvät läpi Greenstreamin kanssa yrityksen potentiaalin ja kyvyn pärjätä Kiinassa. Analyysien perusteella kehitetään yrityksen kilpailukykyä Kiinan markkinoille. Katsomme tilannetta nimenomaan kiinalaisten näkökulmasta ja saatamme tietää konkreettisen laitoksen, jolla on oikeita tarpeita energiansäästöön. Se on valtava askel kohti oikeaa myyntiä, Mikkanen summaa. Greenstream voi olla myös itse koko projektin rahoittaja, jolloin yhtiön asiakkaana on kiinalainen teollisuuslaitos ja suomalainen cleantech-yritys toimittaa laitokselle energiaa säästävän ratkaisun. Rohkeasti mukaan. Huhtikuussa käynnistyneessä ohjelmassa on mukana kym- Kiinan kanssa on tehtävä liiketoimintaa nyt tai sitten ei leikitä kymmenen vuoden kuluttua ollenkaan. Pirita Mikkanen menen cleantech-yritystä, joiden liikevaihto on muutamista miljoonista kymmeniin miljooniin euroihin. Lisäksi neuvottelut ovat käynnissä niin ikään kymmenen yrityksen kanssa. Ohjelman hinta on liikevaihdosta riippuen euroa. Saimme tehtyä yhden sopimuksen jo kiinalaisen paperitehtaan kanssa, jonka energiatehokkuus paranee suomalaisyrityksen ansiosta, Mikkanen kertoo. Hänen mukaansa yrityksen koko ei ole esteenä Kiinan markkinoille pääsemiseksi, mutta panostuksia on kiinan asiantuntija. Pirita Mikkanen kertoo, että Greenstreamilla on 70 projektia eri puolilla Kiinaa. tehtävä. Yhden työntekijän pitää olla valmis viettämään paikan päällä ainakin suurimman osan vuodesta. Teknologian täytyy olla myös skaalautuva kokonaisratkaisu ja monistettavissa jarkko virtanen tarvittaessa nopeasti yhdestä tehtaasta 200 tehtaaseen, Mikkanen opastaa. Kysymys onkin enemmän uskalluksesta, jos teknologia on kunnossa. Suomalaisilla on nimittäin omat vahvuutensa kovassakin kilpailussa. Meillä on kyky uudistaa teollisuutta, jossa on pitkät investointisyklit. Se on sitä jalat maassa -insinööriosaamista ja siihen yhdistyy vielä hi-tech, Mikkanen sanoo. Kaipaako toimistosi tarvikkeita? Yrittäjä, liittymällä myymälöidemme kanta-asiakkaaksi, saat helposti toimistotarvikkeita ja keskittämällä tuntuvia etuja ostoksistasi. Kysy lisää myymälästämme tai lue osoitteesta Staples-myymälät: Yhteistyössä: Helsinki Lauttasaari Lauttasaarentie 52, Helsinki Sörnäinen Vanha Talvitie 8 B (Tukkutori), Helsinki Tampere Kuokkamaantie 4 A, Tampere Turku Hovioikeudenkatu 2, Turku Lahti Linjakatu 4, Lahti Jyväskylä Seppälänkankaan Liikekeskus Sorastajantie 1, Jyväskylä Kuopio Puijonkatu 45, Kuopio

21 5/2013 YRITTÄJÄSANOMAT uutiset 21 Tällainen on uusi viiden euron seteli Uusia viiden euron seteleitä on ollut liikkeellä jo kohta kuukauden. Julkisuuteen on tullut ainakin yksi tapaus, jossa yrittäjä on kieltäytynyt ottamaan asiakkaalta vastaan uusia seteleitä, koska ei ole niitä tunnistanut. Suomen Pankin rahatekniikan päällikön Paavo Pertun mukaan setelien vaihtaminen on kuukausia kestävä prosessi. Yrittäjien on syytä varautua myös siihen, että uusia vanhojakin seteleitä lasketaan liikkeelle. Käyttämättömiä vanhoja viitosia on varastossa. Niitä tulee vielä jossain vaiheessa, Perttu vahvistaa. Uudet viiden euron setelit ovat osa Europasarjaa, jolla on haluttu luoda yhtenäisyyttä. Nyrkkisääntönä vanhoihin seteleihin verrattuna on se, että vesileimassa ja hologrammissa on Europa-neidon kasvokuva ja että setelin etupuolella on liukuväri. Kymmenen euron seteli tulee todennäköisesti ensi vuonna. Ilmoitamme siitä kyllä hyvissä ajoin, Perttu lupaa. 8,4 Työttömyys nousee 8,4 prosenttiin tänä vuonna ja pysyy samalla tasolla ensi vuonna. Työttömyystilanne heikkenee erityisesti Uudellamaalla, Kaakkois-Suomessa, Pirkanmaalla ja Lapissa. Kolumni MARTTI PALLARI Kyselyn tulokset asettavat ammattikorkeakoulut uusien valintojen eteen. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien johtaja. Martti Pallari: Opetuksen laatua on lisättävä Ammattikorkeakoulut ovat resursseineen merkittäviä toimijoita alueillansa. Omalta osaltaan ne luovat pohjaa yrittämiselle. Yrittäjien näkökulmasta kysymys on ennen kaikkea ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta ja yhteistyöstä tutkimus- ja tuotekehityksessä. Ammattikorkeakouluilta voidaan odottaa myös panosta uuden yrittäjyyden aikaansaamisessa. Vaikka ammattikorkeakouluilla on vahva alueellisen toimijan leima, niiden vaikuttavuutta oman alueensa näkökulmasta ei ole juurikaan selvitetty. Tästä havainnosta liikkeelle lähtien Suomen Yrittäjät, Arene ry ja Amk-Tutka-verkosto tekivät laajahkon kyselytutkimuksen Suomen Yrittäjien jäsenyrityksille. Yli puolet yrittäjistä ilmoitti tekevänsä yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa. Mitä suuremmasta yrityksestä on kysymys, sitä paremmat kokemukset yhteistyöstä oli ollut. Yli puolet yrittäjistä uskoo yhteistyön alueen ammattikorkeakoulun kanssa pysyvän entisellään tai paranevan tulevaisuudessa. Pienten yritysten osalta yhteistyö on ollut kuitenkin varsin ohutta. Tämä tutkimustulos asettaa haasteen jatkoa ajatellen. Yhteistyötä on lisättävä jatkossa juuri näiden yritysten osalta! Ongelmat yhteistyön vähäisyydestä pienten yritysten kohdalla johtunevat muun muassa palvelujen sisällöstä ja siitä, että ammattikorkeakoulujen palveluja ei tunneta. Opiskelijayhteistyö on yleisin yhteistyömuoto. Seuraavana tulevat koulutusyhteistyö ja kolmantena tutkimus- ja kehitysyhteistyö. Jossakin määrin yllättävä ja ehkä samalla odotettukin tulos oli se, että vain noin kolmannes kyselyyn vastanneista koki, että ammattikorkeakouluopiskelijoilla valmistuttuansa on riittävät valmiudet toimia yrittäjinä! Jossakin määrin linjassa tämän tutkimustuloksen kanssa on se, että vain hieman yli puolet kyselyyn vastanneista arvioi yleiset työelämävalmiudet ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden kohdalla riittäviksi. Edellä kuvatun kyselyn tulokset asettavat ammattikorkeakoulut uusien valintojen eteen. Opetuksen laatua sekä yhteistyötä erityisesti pienyritysten kanssa on lisättävä. Nissan. Innovation that excites. NISSAN HYÖTYAJONEUVOT UUDISTA BISNESMALLISI NYT kattavasti VArUSTELTUINA working STAr EDITION -ErIkOISMALLEINA NISSAN NV200 working STAr EDITION (Hinta sisältää toimituskulut 600. Autoveroton hinta ,83, autovero 4 851,17 ) Reilu tavaratila (4,2 m3) Tilaa kahdelle eurolavalle Vakiovarusteena mm. ilmastointi, ajotietokone, keskuslukitus, Integroitu navigointilaite peruutuskameralla, jossa 5 LCDvärinäyttö, MP3-yhteensopiva CD/radio sekä Bluetooth. NISSAN PrIMASTAr working STAr EDITION ALk ,68 (Hinta sisältää toimituskulut 600. Autoveroton hinta ,00, autovero 3 538,68 ) Ominaisuudet mm. Ilmastointi CD/Radio Bluetooth Lisälämmitin kellolla Tavaratila 5,9 m3, kantavuus n kg Toimintasäde tankillisella jopa km NV200-malliston EU-yhdistetty kulutus 5,2 5,3 l/100 km, CO 2 -päästöt g/km. Primastar-malliston EU-yhdistetty kulutus 6,5-7,9 l/100 km, CO 2 -päästöt g/km. LISää BISNESIDEOITA: NISSAN.fI

22 22 YRITTÄJÄSANOMAT 5/2013 debatti Lähetä mielipiteesi Muut lehdet Yksityissairaaloiden kysyntä syntyy siitä, kun vauraat, vanhenevat ihmiset haluavat nopeasti hyvää hoitoa ja julkisella puolella hoitojonot ovat pitkät. Terveyspalvelualan liiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen Helsingin Sanomissa Kaksintaistelu: Ensi syksystä lähtien työntekijä saa kaikki vuosilomalla sairastamansa päivät loman jälkeen vapaaksi. Yrittäjä Marjo Veitonmäki ja STTK:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Jukka Ihanus väittelevät siitä, mikä järki tässä lakimuutoksessa on. Lokakuun alusta lähtien työntekijä voi siirtää vuosilomaansa ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien, jos hän sairastuu vuosilomallaan. Nykyisinhän loman saa siirtää vasta, kun sairaus on jatkunut viikon. Lakimuutos on järjetön. Työvoimakustannuksia, jotka johtuvat muusta kuin tehdystä työajasta, ei pidä nostaa. Sen sijaan tarvitsemme työllisyyden kasvua tukevia ratkaisuja. Lakimuutos lisää työnantajien kustannuksia ja riskiä sekä vähentää työllistämishaluja. Muutos johtui EU-tuomioistuimen tulkinnasta. Olisiko tätä tulkintaa voinut soveltaa työllistäviä pk-yrityksiä vähemmän rasittaen? Vakuutusyhtiöiden rooli yritysrahoituksessa voi tulevina vuosina kasvaa. Sitä varten tarvitaan yrityksen tulos- ja tasetietojen lisäksi myös yritysanalyysejä. LähiTapiolan pääjohtaja Erkki Moisander Etelä-Suomen Sanomissa Harvan toimialan käyrät osoittavat tänä päivänä kasvua. Luomu on positiivinen poikkeus. Europarlamentaarikko Tarja Cronberg Vihreässä Langassa Suomi on lähes suunnitelmatalous, sillä julkisen talouden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on niin suuri. Ajatuspaja Liberan tutkimusjohtaja Elina Lepomäki Helsingin Sanomissa aleksi poutanen Työ- ja elinkeinoministeriö laski, että lakimuutos maksaa työnantajille vuosittain yli 200 miljoonaa euroa. Työnantaja maksaa poissaolosta kahdesti sairauspoissaolosta ja siirretystä lomasta. Muutos lyhentää muutenkin lyhyttä työaikaa ja vähentää työpanosta, jolloin tuottavuus laskee. Tämä heikentää edelleen kilpailukykyämme. Muutos koskee raskaimmin pieniä ja keskisuuria työvaltaisia aloja. Miten työntekijäjärjestössä asia nähdään eikö näin vähennetä yritysten halukkuutta työllistää? Kun lakimuutos tulee voimaan, pitäisi ottaa käyttöön ensimmäisen päivän karenssisääntö, eli ensimmäinen sairauspoissaolopäivä olisi palkaton. Näin hillittäisiin sairauspoissaolosäännön epäasianmukaista käyttämistä myös vuosilomalla. Työehtosopimuksia on vaikeaa tältä osin muuttaa, mutta aloittaa voitaisiin säätämällä työsopimuslakiin karenssipäiväsääntö. Samoin Suomen pitäisi ottaa käyttöön Ruotsin malli, jossa sairausajalta maksetaan 80 prosenttia palkasta. Miten työntekijäpuolelta voitaisiin tulla vastaan jakamaan riskiä? Marjo Veitonmäki Yrittäjä Kirje Mikko Kivinen Hallitukselta unohtui yritysvaikutusten arviointi Talouselämä uutisoi huhtikuussa hallituksen kehysriihessä tekemästä päätöksestä poistaa yritysten edustuskulujen vähennyskelpoisuus täydellisesti ensi vuodesta alkaen. Talouselämän haastattelema valtiovarainministeriön virkamies toteaa, ettei päätöksen seurauksia ole pystytty lainkaan arvioimaan. Asiasta ei ole myöskään käyty minkäänlaista julkista keskustelua ennen kehysriiheä. Edustuskulujen vähennysoikeuden poistaminen tulee epäilemättä vähentämään yritysten edustuskuluihin käyttämää rahamäärää ja samalla ajamaan useat ravintola- ja matkailualan yrittäjät ahtaalle, ja lisäämään Toimintaympäristö Suomessa ei ole yrityksille vakaa ja helposti ennakoitavissa. alan työttömyyttä. Hallituksen äkkinäiset ja osittain täydessä hiljaisuudessa tehdyt, ilman julkista keskustelua toteutetut suunnanmuutokset verotuksessa ovat aiheuttaneet sen, että toimintaympäristö Suomessa ei ole yrityksille vakaa ja helposti ennakoitavissa. Yhteisöveron alennus tarjoillaan pitkällä kepillä, suurimpana hyötyjänä suurta tulosta tekevät yhtiöt. Pienten yhtiöiden kasvumahdollisuuksia olisi parannettu merkittävästi, jos hallitus olisi yhteisöveron laskemisen lisäksi määritellyt yhteisöveron progressiiviseksi niin, että alle sadan tuhannen euron tulos olisi yhteisöverosta täysin vapaa ja yhteisöveroa kerättäisiin vain tämän ylimenevältä osalta. Tämä olisi tukenut pienten yhtiöiden investointi- ja rekrytointimahdollisuuksia merkittävästi nyt tehtyä päätöstä enemmän, samalla kuitenkin säilyttäen suurten yhtiöiden tuoman suuren yhteisöverotulon. Kaikista Suomessa vuonna 2011 työllistäneistä yrityksistä pienten ja keskisuurten yritysten osuus oli 99,3 prosenttia. Alle kymmenen työntekijää työllistävien mikroyritysten osuus kaikista yrityksistä oli vastaavasti 93,4 prosenttia ja kaikista työnantajayrityksistä 81,1 prosenttia. On siis syytä kysyä, unohtuiko hallitukselta kehysriihessä yritysvaikutusten arviointi? Mikko Kivinen, Scene Group Oy:n toimitusjohtaja

23 5/2013 YRITTÄJÄSANOMAT 23 Yrittajat.fi: Kuukauden kommentti Nykyään työnantajakin voi pitää kiinni oikeuksistaan, vaikka oikeudessakin. Olen parin vuosikymmenen aikana kertyneen asianajokokemuksen aikana huomannut, että asenteet ovat onneksi muuttumassa eikä työntekijä ole läheskään aina oikeassa tuomioistuimenkaan mielestä. Jaana Juutilainen kommentoi sairauslomariitajuttua Jos työntekijällä on aito mahdollisuus pitää vuosiloma, se palauttaa työn rasituksista. Tämä edesauttaa työssä jaksamista ja työurien pidentämistä. EU-tuomioistuin totesi, että vuosilomalla ja sairauslomalla on erilaiset tavoitteet. Jos vuosiloma kuluu sairastaen, työntekijä ei ehdi palautua, ja työ kuormittaa vain aikaisempaa enemmän. Suomella ei ollut liikkumatilaa. Kysely Kiristääkö pankkisi lainaehtojasi? AINAKAAN VIELÄ EI OLE SITÄ TEHNYT 29 % KYLLÄ 12 % EN TARVITSE LAINAA 47 % EI 12 % Monissa EU-maissa on ollut vastaava lainsäädäntö jo aiemmin voimassa. Jos tämä olisi työllistämisen este, Saksassa ei olisi syntynyt uusia työpaikkoja. Yksittäisen tekijän vaikutusta työllistämiseen ei tule liioitella. Keskustelussa usein unohtuu, että moni työntekijä tulee sairaana töihin, kun ei halua lisätä työkaverien taakkaa. Tämä johtaa siihen, että sairaana työskennellessä työn laatu ja tuottavuus kärsii, ja muutkin saattavat sairastua. Pääsääntöisesti työntekijällä on lain ja TESien perusteella oikeus palkkaan ensimmäisenä sairauspäivänä. TESien määräykset ovat neuvoteltu kokonaisuus työehdoista alan tarpeisiin. Jos yhtä yksityiskohtaa muutetaan, se vaikuttaa työehtojen kokonaisuuteen. Joissakin työehtosopimuksissa on säädetty karenssipäivistä, kun sen on katsottu sopivan osaksi alan työehtoja. Työnantaja saa maksamastaan palkasta korvauksen Kelalta omavastuuajan jälkeen. Kelan toimintaa rahoittamassa ovat palkansaajat veronmaksajina ja vakuutusmaksujen kautta. Näin he ovat mukana kantamassa riskiä. Karenssikeskustelua hedelmällisempää olisi etsiä yhdessä keinoja pitkien sairauslomien lyhentämiseen. Siinä onnistumisella olisi suuri merkitys yhteiskunnan ja työnantajien kustannuksille. Jukka Ihanus STTK:n yhteiskuntasuhdepäällikkö aleksi poutanen Facebook-pikakyselyyn saatiin 17 vastausta. Kustantaja ja julkaisija Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki kpl (LT 2012). ISSN , Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Hannu Hallamaa, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja (vanhempainvapaalla) Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja p. (09) , f. (09) Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia PL 356, Helsinki p Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki p. (09) , Paino I-print Oy, Seinäjoki Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

24 Panimobuumin harja 24 YRITTÄJÄSANOMAT 5/2013 arjessa Jere Lauha yrittäjän arjessa Juurevasti. Saimaan Juomatehtaan yrittäjä Pertti Oksa (vas.) ja kehitysjohtaja Jussi Laukkanen uskovat paikallisen oluen nousuun. Mikkeliin uuden panimon avanneelle Pertti Oksalle olut on intohimoa ja tiukkaa bisnestä. Mikkeli Hannu Hallamaa Hitsipillit rätisevät vielä, mutta olutta täällä tehdään jo. Panimoyrittäjä Pertti Oksan hymyn loiste kilpailee valtavien rosterisammioiden kanssa. Tähän mikkeliläisellä teollisuusalueella sijaitsevaan panimoon mies on upottanut jo 1,5 miljoonaa euroa. Kun kaikki on valmista, investoinnin määräksi tulee noin kaksi miljoonaa euroa. Tässä taloustilanteessa hanke kuulostaa melkeinpä uhkarohkealta, mutta pankkilaina järjestyi. Meillä oli kotityöt tehtynä ja valmiit tuotteet, se helpotti rahan saantia. Haihatteluun ei nyt saa rahaa, Oksa toteaa. Lainan lisäksi Oksa laittoi peliin omia rahojaan. Saimaan Juomatehtaan kannalta kyseessä oli pakkorako, sillä kasvamiseksi täytyi investoida. Jos uusiin tiloihin ei olisi satsattu, nyt alas ajettu Lappeenrannan panimo olisi pitänyt remontoida täysin. Vaikka pienpanimoala on hyvässä kasvussa, yleinen taloustilanne mietityttää yrittäjää. Pienpanimoiden oluet kun ovat luksustuotteita. Ei tämä toki riskitöntä ole, sen myönnän. Miljoonakerhoon. Aiemmin Lappeenrannassa toiminut yhtiö arvioi nousevansa uuden panimon myötä maan kolmanneksi suurimmaksi pienpanimoksi. Ensi vuonna tuotanto ylittää miljoonan litran rajapyykin, Oksa uskoo. Kapasiteettia Mikkelin laitoksella on yli kahden miljoonan litran vuosituotantoon. Työntekijöitä laitoksella on aluksi seitsemän, mutta piakkoin toistakymmentä. Oksalle olut on intohimo, kuten olutkulttuurin edistäminenkin. Mies korostaa Saimaan Juomatehtaan olevan kasvuhakuista liiketoimintaa, mutta puhuu samalla lähiruuan, luomun ja lähijuoman puolesta luvulla alkanut panimoura ja alan seuraaminen on opettanut Oksalle, että pienpanimossa pitää olla ammattitaitoa ja liiketalousosaamista oluenrakkauden lisäksi muuten toimintaa on vaikeaa saada kestäväksi. Ammattimaiset ja erilaisella tavalla asioita tekevät tulokkaat ovat alalle tervetulleita, sillä he tuovat lisää positiivista kierrettä. Pienpanimoiden osuus myydyistä olutlitroista on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Nyt osuus on 2,6 prosenttia. Kansainvälisessä vertailussa varaa kasvuun on, sillä esimerkiksi Tanskassa pienpanimoiden osuus myynnistä on lähes kolminkertainen. Uskon, että ihmisten kiinnostuksen kasvu pienpanimoiden oluisiin jatkuu, Oksa sanoo. Parempaa olutta kauppoihin. Mutkia nousuun voi tuoda ostovoiman heikkeneminen tai valtiovallan toiminta, kuten arvolisätai alkoholiveron korotus. Myös mahdollinen alkoholin mainostuskielto heittäisi kapuloita juuri vähemmän tunnettujen pienpanimoiden rattaisiin, Oksa toteaa. Pari toivomusta Oksa heittää päättäjille. Pienpanimojen ei kannata tehdä bulkkituotteita, ja monet erikoisoluet ovat parhaimmillaan yli 4,7 prosentin vahvuisina. Vahvat oluet pitäisikin saada kauppojen hyllylle, paremmin ihmisten ulottuville. Koska ne ovat suhteessa alkoholin määrään arvokkaita, Oksa arvioi, että tästä tuskin syntyisi sosiaalisia ongelmia. Hän toivoo myös, että panimot voisivat ryhtyä suoramyymään vahvoja oluita tilaviinien tapaan. Mutta juuri nyt Oksa keskittyy alkavaan kesäsesonkiin. Uuden panimon tuotantoa alkaa virrata asiakkaille toukokuun aikana, ja uusia tuotteita pitää saada markkinoille, jotta kasvu jatkuisi. Luvassa on esimerkiksi perinteisin menetelmin tehtävää siideriä. Yrityksen pitää kasvaa. Jos jämähtää paikalleen, tulee äkkiä alas, summaa Oksa yli 30 vuoden kokemuksella.

25 5/2013 YRITTÄJÄSANOMAT 25 kesäkuu 12 Muistathan: 12. kesäkuuta on sähköisen kausiveroilmoituksen jättöpäivä huhtikuun 2013 arvonlisäveron osalta, sekä verojen maksun eräpäivä. lla Käsityöbuumi Saimaan Juomatehdas Pertti Oksa aloitti panimotoiminnan 1995 > Pienpanimoille tuo nostetta kansainvälinen craftbeer-ilmiö. Yhä useampi suomalainen on kiinnostunut oluesta ja tämä näkyy myös kauppojen kasvaneina oluthyllyinä. Vaikka oluen kokonaismyynti on kääntynyt laskuun, pienpanimojen markkinoille toimittaman oluen määrä on kasvanut viidessä vuodessa kolmesta miljoonasta 11 miljoonaan litraan. Pienpanimoala lähti kasvuun sääntylyn vapautuessa 1990-luvulla. Pienpanimot saavat oluen osalta verohelpotuksia, kun niiden tuotanto ei kasva yli kymmenen miljoonan litran. Tällä hetkellä Suomessa toimii 30 pienpanimoa, joista selvästi suurin on Laitila. Markkinoille on nyt uusia tulijoita, ja vanhat laajentavat toimintaansa. Sopuisasti nousussa > Kuluttajien käyttäytyminen on muuttunut, nyt uskalletaan kokeilla ja hakea erilaisia tuotteita, analysoi pienpanimoiden markkinaosuuden kasvun pohjasyitä Nokian Panimon toimitusjohtaja Matti Heikkilä. Hän uskoo kasvun olevan vakaalla pohjalla yleisestä taloustilanteesta huolimatta, sillä kuluttajalle satsaus pienpanimon olueen ei euromääräisesti ole suuri. Vesikriisin taannoin runtelema panimo teki vuonna 2012 ensimmäisen kerran voitollisen tuloksen ja yrityksen liikevaihto kasvoi lähes 20 prosenttia. Kasvu on jatkunut alkuvuonna yli kymmenen prosentin tahtia. Tänä vuonna panimo tuottanee 1,8 miljoonaa litraa olutta. Tilaa kasvaa on, ei tässä vielä ole pienpanimoiden kesken kilpailua, Heikkilä toteaa. Lahtelaisen Teerenpelin toimitusjohtaja Anssi Pyysing arvioi, että pienpanimoiden oluiden markkinaosuus voi Suomessa nousta 5 7 prosenttiin. Teerenpelillä on käynnissä laiteinvestointi, joka mahdollistaa tulevaisuudessa 1,5 miljoonan litran vuosituotannon, kun olutta syntyy tänä vuonna 0,4 miljoonaa litraa. Pyysing korostaa nykyisen verohelpotuskäytännön olevan pienpanimoille elintärkeä kasvun jatkumiseksi. Kasvu synnyttää uusia työpaikkoja: Pyysing arvioi, että olutlitran tuottamiseksi pienpanimossa tehdään suurpanimoon verrattuna 20-kertainen määrä ihmistyötä. Nyt nousussa olevan olutkulttuurin tueksi hän kaipaa keittiömestareilta luovuutta. Yllättävän usein törmää tilanteeseen, jossa lähiruoka tarjoillaan vaikkapa chileläisen punaviinin kanssa, vaikka vaihtoehdoksi löytyisi alueessa kiinni oleva pienpanimon olut. Kasvusuunnitelma vuonna 2010, jolloin tuotanto litraa Myynti- ja jakelusopimus Hartwallin kanssa 2011 Tuotanto tänä vuonna litraa Tavoitteena vuonna 2014 yli miljoonan litran tuotanto Mikkelin panimon lisäksi Oksalla on ravintolapanimo Bruuveri Helsingissä Liikevaihto 2012 noin 1,2 miljoonaa euroa Kauppa Elintarvikealan erikoisliike Oulussa. Liikevaihto yli Vuokratut toimitilat. SY Kodin sisustustuotteiden maahantuonti ja tukkukauppa, jolla toimintaa koko Suomessa ja ulkomailla. Liikevaihto Työntekijöitä 4-5. Vuokratut toimitilat 100 m 2. SY Sisustusalan erikoisliike Varsinais-Suomessa. Liikevaihto Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 134 m 2. Hintapyyntö SY Vähittäiskaupan liiketoiminta Etelä-Savossa. Liikevaihto Työntekijöitä 4-5. Omat toimitilat 488,5 m 2. Hintapyyntö SY Luonnonmukaiseen puunkäsittelyyn erikoistunut yritys Uudeltamaalta. Työntekijöitä 1. Liikevaihto euroa. Vuokratut toimitilat 200 m 2. SY Miesten ja naisten asusteliike Keski-Pohjanmaalla. Työntekijöitä 2-3. Liikevaihto euroa. Vuokratut toimitilat 120 m 2. SY Syöte shop -kauppakeskus Iso- Syötteellä. Liikevaihto Omat toimitilat SY Puutarha/kukkakauppa Uudellamaalla. Liikevaihto Omat toimitilat. Hintapyyntö pihakeskus.fi SY Palvelut, liikenne Tilitoimiston liiketoiminta Espoossa. Vakiintunut asiakaskunta. Liikevaihto Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö SY Kotisiivousyritys, jolla toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto yli Työntekijöitä yli 100. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö SY Ekologinen spa-pienoiskylpylä, kauneus-jalkahoitola Uudeltamaalta. Työntekijöitä 2-3. Omat toimitilat 81,5 m 2. Hintapyyntö euroa. SY Raskaan ajoneuvokaluston korjaamon osakkeet tai liiketoiminta Uuudellamaalla. Liikevaihto Työntekijöitä 4-5. Omat toimitilat m 2. SY Myydään osuus siivousalan yrityksestä Varsinais-Suomessa. Liikevaihto alle Työntekijöitä 2-3. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö SY Seuraava Yrityspörssi ilmestyy MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Teollisuus Lukkotehdas Pietarissa. Liikevaihto Työntekijöitä Omat toimitilat m 2. Hintapyyntö SY Vakavarainen suunnittelutoimisto Pirkanmaalta. Yhtiö on velaton, ja sen liikevaihto on yli euroa. SY Metallialan tuote, jonka markkinaalue on Suomi. Liikevaihto Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö SY Metallialan (metallirakenteiden valmistus) yritys Kymenlaaksossa. Liikevaihto Työntekijöitä 4-5. Omat toimitilat 600 m 2. Hintapyyntö SY Kannattava elintarviketeollisuuden yritys Itä-Suomesta. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto Omat toimitilat. SY Yritys Pohjois-Pohjanmaalla, jonka toimialana alihankintakoneistus, koneiden ja laitteiden valmistus ja asennus. Toimintaa koko Suomessa. Työntekijöitä 6-9. Omat toimitilat 580 m 2. Hintapyyntö SY Hiekkapuhallus- ja maalausalan yritys Satakunnassa. Liikevaihto Työntekijöitä 1. Omat toimitilat: lämmin tila 300 m 2, kylmäpuhaltamo 150 m 2. SY Tekstiilialan yrityksen osakkeet. Toimintaa koko Suomessa, sekä verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto Työntekijöitä 2, Vuokratut toimitilat 500 m 2. Osakkeiden myyntihinta SY Majoitus, ravintola, elintarvike Pikaruokaravintola Etelä-Savossa. Liikevaihto Työntekijöitä 2-3. Omat toimitilat 125 m 2. Hintapyyntö SY Anniskeluravintola Oulussa. Liikevaihto Työntekijöitä 4-5. Vuokratut toimitilat 241 m 2 + terassi 40 m 2. Hintapyyntö SY Kotkan Varissaaressa on myynnissä kesäravintola Fort Elisabetin liiketoiminta irtaimistoineen. Saari on myös erinomainen kesätapahtumapaikka. Saaren seilorit ovat valmiina alkavaan kauteen, joten toimi ripeästi, niin ehdit mukaan! Soittele, niin kerron lisää KYMI Yrityspörssin ilmoitusehdot osoitteessa Rakentaminen Peltisepänliike Etelä-Pohjanmaalla. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto Työntekijöitä 2-3. Omat toimitilat 300 m 2. SY Myydään tai etsitään osaomistajaa Satakunnassa toimivaan ilmastointialan yritykseen. Liikevaihto Työntekijöitä 8. Vuokratut toimitilat. SY Peltisepänliike Turun talousalueella. Verstas vuokratiloissa n. 100 m 2. Hintapyyntö SY Muut toimialat Mainostoimisto/kuvatulostamo Pirkanmaalla. Asiakkaat eri liiketoiminta alueilta ympäri Suomen. Liikevaihto Vuokratut toimitilat n. 300 m 2. SY Kannattava erikoiskaupan ja keittiökalustevalmistuksen liiketoiminta. Liikevaihto yli Omat toimitilat m 2. SY Myydään/myydään osuus yksityinen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajayksikkö (perheneuvola ja psykoterapiapalvelut) Uudellamaalla. Liikevaihto Työntekijöitä 2-3. Vuokratut toimitilat 60 m 2. Hintapyyntö SY Ct-alan koulutus-/konsultointiyritys tai osuus yrityksestä. Liikevaihto v euroa. Vuokratut toimitilat 112,5 m 2. SY Yritysvälittäjät Myytäviä kohteitamme: Metallituotteiden valmistusta Pakkaukset Siivousalan yritys Hotelli Itä-Suomessa Puusepänteollisuusyritys Hotellikiinteistö irtaimistoineen Kainuussa Kultasepänliikkeen vaihto-omaisuus...tarjouksen perusteella Huoltoasema Pylkönmäellä Ilmastointialan urakointiliike vaihto-omaisuus Tuottava oman brändin omaava ruokaravintola Muotivaateliike Itsepalvelukirpputori pääkaupunkiseudulla Perinteikäs rautakauppa varasto Autokorjaamo Liikehuoneiston osakekanta Käy sivuillamme tai soita OSTETAAN YRITYKSIÄ Ostetaan henkilöstöpalveluyrityksen liiketoiminta. Omat tai vuokratut tilat. Hintapyyntö SY

26 26 arjessa YRITTÄJÄSANOMAT 5/2013 Kotimaisen pyörän puolesta Pienvalmistajat haluavat ylläpitää Suomessa polkupyörien tekemisen kulttuuria. johannes tervo Hannu Hallamaa Satavuotiset perinteet velvoittavat. Näin summaa Tähtipyörän toimitusjohtaja Jan Peter Bonn yhtiön toimintaa. Meille on tärkeää, että Pohjanmaalla valmistetaan polkupyöriä. Haluamme ylläpitää kotimaista tuotantoa. Suomessa on jäljellä enää muutama polkupyöriä valmistava yritys, joista ylivoimaisesti suurin on pari vuotta sitten tuotantoa takaisin kotimaahan siirtänyt Helkama. Bonn toteaa, että Helkaman ratkaisu helpotti muiden pyöräntekijöiden tilannetta nostamalla alan profiilia. Kotimaisuus näyttää Bonnin mukaan nyt kelpaavan pyöräilijöille. Toinen valtti on käsityö. Pyörät kootaan samoilla menetelmillä kuin 30 vuotta sitten, ja ostajat arvostavat sitä. Tähtipyörä suunnittelee mallit tehtaalla ja tilaa alumiinirungot alihankintana Taiwanista. Yhtiö käyttää mahdollisuuksien mukaan suomalaisia ja varsinkin lähialueella toimivia alihankkijoita, mutta kaikkia tarvittavia osia ei saa täältä, Bonn kertoo. Pohjanmaalta yhtiö hankkii pyöriin esimerkiksi lokasuojat, kädensijat, vannenauhat ja heijastimet. Viime vuosina Tähtipyörä on satsannut malleihin, joiden askelkorkeus on matala. Pyörän selkään on siis helppoa ja turvallista kiivetä, vaikkei jalka enää nouse notkeasti. Uskomme, että ihmisten kiinnostus pyöräilyyn lisääntyy varsinkin, kun suuriin kaupunkeihin saadaan parempia pyöräilyväyliä. Pientä voittoa tekevän Tähtipyörän näkymiä Bonn pitää valoisina, varsinkin kun pientä pyöräilybuumia on ilmassa. Kylmästä keväästä huolimatta myynti on vetänyt viime vuoden malliin, ja tehdasta työllistävät yhä enemmän yrityk- LÄHIPYÖRÄ. Tähtipyörän toimitusjohtaja Jan Peter Bonn käyttää pyörissä mahdollisimman läheltä saatavia osia. sille mittatilaustyönä tehtävät sarjat. Niiden osuus on kymmenisen prosenttia tuotannosta. Haluamme pysyä omarahoitteisina ja nykyisissä puitteissa. Meille työllistäminen on tärkeämpää kuin suuri voitto, Bonn linjaa. Pelago syntyi sokkona. Helsingissä toimiva Pelagokin uskoo juurevuuteen, mutta tähtää kansainväliseksi brändiksi. Vuonna 2009 perustettu yritys on vielä rakennusvaiheessa, vaikka kansainvälistäkin tunnustusta on tullut. Yritystä perustaessamme emme tehneet aluksi laskelmia. Halusimme tehdä töitä pyöräilyn parissa ja meillä oli ajatuksia siitä, millaisia pyöriä haluamme tehdä. Uskoimme, että monella muullakin olisi pyöristä samoja ajatuksia, Timo Hyppönen kertoo. Hän perusti Pelagon yhdessä veljensä Mikon kanssa ajatuksena rakentaa sellaisia pyöriä, joilla itse haluaisivat ajaa. Nyt yhtiö myy kuutta pyörämallia, joista neljä kootaan Helsingissä. Kaksi tulee belgialaiselta alihankkijalta. Suomessa koottujen pyörien osista suurin osa on tuontitavaraa, vaikka yhtiö on etsinyt aktiivisesti alihankkijoita. Toivomme, että voisimme tulevaisuudessa käyttää pyörissä enemmän Suomessa valmistettuja osia ja täkäläistä suunnittelutyötä, Hyppönen sanoo. Sen Hyppönen toteaa, että polkupyörien valmistus Suomessa ei ole helppo laji. Tuotantokustannuksia pitää seurata tarkasti, sillä hintakilpailu on kovaa. Pyöräilykulttuuria edistääkseen yrityksen pitää olla terveellä taloudellisella pohjalla. Kotimarkkinoiden lisäksi Pelago valmistaa pyöriä myös vientiin, jonka osuus tuotannosta on nyt noin kymmenen prosenttia. Vientitavoitteeksi Hyppönen nostaa neljänneksen tuotannosta. Suurin satsaus on tällä hetkellä Saksassa: yrityksellä on Berliinissä myymälä. Tavoitteena on luoda vahva suomalainen polkupyöräyritys, Tähtipyörä Tuotanto pyörää vuodessa Kuusi työntekijää Tehdas Sulvassa Vaasan lähellä Tähtipyörä-nimellä yritys on toiminut vuodesta 1987 Syömähampaana suomalaisiin oloihin suunnitellut naistenpyörät Pelago Pyrkii tänä vuonna rikkomaan tuhannen myydyn pyörän rajan Kymmenen työntekijää Tehdas Helsingin Jätkäsaaressa Perustettu 2009 Tyypillinen asiakas vuotias kaupunkilainen Hyppönen paaluttaa. Pelago odottaa tältä vuodelta kasvua, mutta Hyppönen arvioi tekemistä vielä riittävän useammaksi vuodeksi, jotta yritys pääsee tasolle, jossa omistajat voivat olla toimintaan tyytyväisiä. Olemme tietenkin ylpeitä siitä, mitä olemme saaneet tähän mennessä tehtyä. Huoltomies puskee pitkää päivää > Korjaamoyrittäjän kannalta sillä, missä pyörät valmistetaan, on vähemmän merkitystä. Huoltaa niitä täytyy kuitenkin. Espoossa toimivan Tapiolan Polkupyöräpajan yrittäjä Antti Koivisto on sesongin ollessa kuumimmillaan joutunut myymään eioota. Ei ole järkeä kerryttää yli kolmen viikon jonoa, Koivisto toteaa. Yksinyrittäjänä toimiva Koivisto on pitänyt pajaa kolmen vuoden ajan. Tradenomitaustainen mies oli aiemmin myyjänä pyöräliikkeessä, jossa teki myös huoltotöitä. Tästä sikisi ajatus perustaa oma yritys. Asiakkaita on alusta asti ollut paljon. Huoltoon tulee pääasiassa työmatkapyöriä, Koivisto kertoo. Polkupyörissä Koivistoa harmittaa laadun heikkeneminen. Valmistaja säästää sellaisissa osissa, joita on silmällä vaikeaa arvioida, esimerkiksi pyörän navassa. Niinpä halvimpia pyöriä ei kannata huollattaa kuin kerran. Koivistolle yrittäjyydestä on tullut elämäntapa, vaikkei polkupyöräily hänelle sellainen olekaan. Mies ihmettelee, ettei alalla ole enempää tekijöitä. Tilaa kun löytyisi, hän arvioi. Pidin liikettä joulun jälkeen kaksi kuukautta kiinni, ja heti oli töitä jonossa. Kesälomaakaan en ehdi pitää kuin kaksi viikkoa. Kolmen vuoden yrittäjärupeama on saanut Koiviston toteamaan, että hän ei enää vaihtaisi takaisin palkkatyöhön. Toiminnan laajentaminenkin siintelee mielessä asiakaspalveluhenkiselle korjaamoketjulle voisi olla tilausta.

27 5/2013 YRITTÄJÄSANOMAT arjessa 27 Työmatkailijan etupaketti: huippuedullinen Nokia LUMIA ja dataa kiinteään hintaan Nokia LUMIA 820 Nokia LUMIA 920 Nokia LUMIA 720 Huipputekniikkaa ja muunneltavuutta Palkittu muotoilu, Pure View -kamera, vaativaan käyttöön, LTE-yhteensopiva. LTE-yhteensopiva. (24 kk sop.) tai 269 (24 kk sop.) tai /kk Alv 0 % /kk Alv 0 % /kk Kaunis, kevyt ja siro. Lumioiden paras akunkesto. (24kk sop.) tai 241 Alv 0 % Ennennäkemättömän edullinen Nokia LUMIA ja Elisa Idea takaavat huolettoman surffauksen työmatkoillasi EU:ssa ja Venäjällä vain 5 :n päivähintaan verkosta riippumatta. Kattavat yhteydet kaikkialla maailmassa: Elisa Idea -liittymäpaketti yrityksille 100 min puhetta/kk 50 kpl tekstiviestejä/kk Elisa Mobiililaajakaista 2M Data EU:ssa ja Venäjällä 5 /pv Puhe EU:ssa ja Venäjällä 30 % Vodafone World -hinnaston normaalihinnoista 8 95 /kk Alv 0% elisa.fi /verkkokauppa elisa.fi /ajanvaraus Soita (ark , pvm/mpm) Puhepaketti sis. 100 min puhetta/kk norm.hintaisiin kotimaan puhelinnumeroihin ja matkapuhelinmaksun (mpm) ulkomaille soitettaessa. Ei sis. puheluita lisämaksullisiin palvelunumeroihin eikä yritysnumeroihin. Paketin ylimenevät puhelut 0,079 /min. Puhepaketti sis. 50 kpl sms-viestejä/kk, paketin ylimenevät viestit 0,079 /kpl. Mobiililaajakaista Plus: maksiminopeus 2 Mbit/s. Nopeuden tyypillinen vaihteluväli 0,4 2 Mbit/s, kohtuukäyttö 5 Gt/kk ja ylimenevä tiedonsiirto 5,50 /alkava 5 Gt. Ulkomailla tehty tiedonsiirto ei sis. hintaan. Matkapuheluhinnat ulkomailla: EU+Venäjä soitto 0,20 /min, vastaanotto 0,05 /min (norm. 0,29 /min ja 0,08 /min). Tiedonsiirto ulkomailla: päiväkohtainen hinta EU+Venäjä alk. 5 /25Mt, ylimenevä tiedonsiirto 5 /alkava 25Mt (norm. 0,70 /Mt). Ei erillistä kuukausimaksua, hinnoittelu aktivoituu käytön mukaan. Muu maailma: matkapuhelu- ja datahinnoittelu hinnaston mukaan. Hinnat voimassa toistaiseksi. Kaikki hinnat alv 0 %, koskevat y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia.

28 28 YRITTÄJÄSANOMAT 5/2013 TALOUS Laske työllesi hinta Yrittäjät ostavat ulkoistamispalveluita nihkeästi. Ulkoistuspalvelujen ostoaikeet pk-y Lähde: Itellan teettämä tutkimus Laskujen lähettäminen verkkolaskuna 25 % Sähköiset Tyvi-palvelut 25 % Kimmo Koivikko Yrittäjät tuhlaavat arvokasta työaikaansa kaikkeen turhaan asiakashankinnan ja liiketoiminnan kehittämisen kustannuksella. Ongelma koskee erityisesti pienten yritysten omistajia. Itellan teettämän tutkimuksen mukaan ulkoistuspalvelujen ostoaikeet vaihtelevat 8-25 prosentin välillä vähän palvelusta riippuen. Sen sijaan useimmat yrittäjät kokevat ulkoistamisen liian kalliiksi ja turhaksi, sillä samat asiat Kukaan ei myöskään osaa tehdä kaikkea itse. Kuinka moni hallitsee kirjanpidon? Helena Palmgren, Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö pystyy tekemään itsekin. Tulos oli kieltämättä yllätys. Onko yrittäjillä sitten niin paljon tekemistä, että he eivät edes ehdi ajatella koko asiaa, pohtii Itella Postin liiketoimintajohtaja Pasi Ketonen. Ristiriita ulkoistamisen turhuudesta syntyy, kun yrittäjät tunnistavat haasteeksi omasta työkyvystä ja jaksamisesta huolehtimisen. Katse ydinosaamiseen. Työhyvinvoinnin asiantuntijat kehottavatkin yrittäjiä keskittymään ydinosaamiseen yrityksen koosta riippumatta. Yksinyrittäjillä voi yksinkertaisesti olla taloudellinen tilanne sellainen, että tehdään mahdollisimman paljon itse. Ja kun päivät ovat pitkiä, voimavarat vähenevät. Omalle työlle on kuitenkin aina osattava laskea hinta, sanoo Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Helena Palmgren. Kukaan ei myöskään osaa tehdä kaikkea itse. Kuinka moni yrittäjä hallitsee kirjanpidon? hän kysyy. Eläke-Fennian työhyvinvoinnin asiantuntija Annarita Koli liputtaa niin ikään ulkoistuspalveluiden puolesta. Koli on tutkinut yrittäjien jaksamista. Viime syksynä julkistetussa tutkimuksessa kävi ilmi, että puolella yrittäjäkunnasta on kohonneita riskejä, osa kuvittelee olevansa jopa supermies. Kasvuvaiheessa olevissa yrityksissä esimiesrooli tulee yrittäjille uutena asiana. Siinä vaiheessa kannattaa hakea esimieskoulutusta, eikä tehdä kaikkea itse, Koli kertoo. Kirjanpito tärkein. Yrittäjän pitää tehdä jo yrityksen alkuvaiheessa monta ulkoistuspäätöstä ennen kuin hänen tarvitsee miettiä esimieskoulutusta. Ensimmäisenä ja ehkä tärkeimpänä ulkoistuskohteena on yrityksen kirjanpito. Työterveyslaitoksen Palmgren kuvaa tilitoimistoa yrittäjän yhdeksi tärkeimmistä kumppaneista. Siitä huolimatta tuhannet yrittäjät hoitavat kirjanpidon itse tai sen tekee joku kaveri. Taloushallintoliiton mukaan tilitoimistoilla on noin yritystä tai yhteisöä asiakkaanaan. Liiton toimitusjohtajalla Juha Ahvenniemellä ei riitä ymmärrystä niitä kohtaan, jotka eivät ulkoista kirjanpitoaan. Toiminta on aika harrastelijamaista eikä riskienhallintaa mietitä lainkaan. Herää kysymys, paljonko bisneksellä tienaa, jos ajankäyttö on tätä, Ahvenniemi sanoo. aleksi poutanen Kotisivupalvelu 23 % Kirjeiden vastaanottaminen Verkostopalvelussa 20 % Palikat kasassa, paukut myyntiin > Tilitoimistopalvelujen lisäksi myös tietotekniikan ja siihen liittyvien palvelujen ulkoistaminen kiinnostaa yrittäjiä. Ohjelmistoyrittäjät ry:n toimitusjohtajan Rasmus Roihan mukaan yrittäjät osaavat jo aika hyvin ulkoistaa näitä palveluja. Kaikilla on järkevät yhteydet ja palvelujen hinta on laskenut niin alas, että ostaminen on helppoa. Yleensä rauta ostetaan vielä itse, mutta siitä eteenpäin hankitaan palvelusopimuksin, Roiha sanoo. Hän myös kannustaa epäileväisiä kysymään erilaisista palveluista toisilta yrittäjiltä. Miksi ei ulkoisteta? Prosenttia, mainitsi ensiksi Liian kallista 29 % Toiminta pienimuotoista 25 % Ei tarvetta 24 % Osaamme ja haluamme tehdä itse 19 % Ulkoistus hankalaa ja epäluotettavaa 3 % Asiakashallintajärjestelmä (CRM) 8 % Sitä kautta saa hyvin tietoa. Kyselyn perusteella noin viidennes yrittäjistä on kiinnostunut kotisivu- ja verkkokauppapalveluista. Roiha toivoo, että tekniikan sijaan yrittäjät keskittäisivät voimavaransa myyntiin ja markkinointiin. Myynnin sijaan yrittäjät perinteisesti odottavat, että joku ostaisi heiltä. Tärkeä kysymys on, saadaanko tieto perille asiakkaalle. Hän mainitsee markkinointikanavina muun muassa Google-haun, internetmarkkinoinnin ylipäätään, twiittaukset ja Facebook-sivut. Ulkoistuksen hyödyt Prosenttia, mainitsi ensiksi Voi keskittyä ydinosaamiseen 30 % Kustannussäästöt 22 % Ajan säästö 22 % Ostaa osaamista resurssipulaan 19 % Verkostoituminen 7 % Lähde: Itellan teettämä tutkimus

29 5/2013 YRITTÄJÄSANOMAT 29 2,5 mrd Luottotappioiden määrä on Suomessa noin 2,5 miljardia euroa. rityksissä Tietotekniikka pilvipalveluna 19 % Mainostilan ostaminen internetissä 18 % Verkkokauppapalvelu 15 % Markkinoinnin suunnitteluun liittyvät palvelut 14 % Paljonko aikaasi kuluu kirjanpitoon? Kolme vaihtoehtoa pienelle yritykselle: 1. Tee kirjanpitosi itse + Et maksa rahaa ulos yrityksestäsi. Omaa aikaasi kuluu paljon. Vaikea pysyä ajan tasalla lain ja asetusten kanssa. Rahaa palaa järjestelmiin. - Virheet ovat omalla vastuullasi. 2. Ulkoista lakisääteinen peruskirjanpito Säästät aikaasi. Vältyt kirjanpidon rutiiniongelmien pohtimiselta. Raportit kulkevat ajallaan. Tilitoimisto hoitaa viranomaisraportoinnin puolestasi. + Tehokkaat ja ajantasaiset tietojärjestelmät. Et enää käsittele numeroita itse, joudut perehtymään raportteihin. - Joudut opettelemaan sähköisten järjestelmien käyttöä, jos siirryt sähköiseen laskutukseen. - Tehokkaat kirjanpidon rutiinit, mutta perussopimukseen ei kuulu talousohjausta. 3. Ulkoista talousohjaus Optimoit rahankäyttösi. Saat ehdotuksia liiketoimintasi kehittämiseen. Et kehitä firmaasi yksin. Tiedät koko ajan, mikä on yrityksesi taloudellinen tilanne. Kuulet heti, jos jokin liiketoimintasi osa-alue ei ole kannattava. + Liiketoimintasi kannattaa paremmin, kun asetat sille selkeitä numeerisia tavoitteita. Joudut etsimään kirjanpitäjän, joka ymmärtää liiketoimintaasi. - Joudut toimittamaan säännöllisesti myyntisi tiedot kirjanpitäjällesi, jotta hän pystyy ennustamaan täsmällisesti. - Joudut varaamaan aikaa säännöllisille tapaamisille. Helppoa kun on homma hanskassa Suurin osa työtapaturmista kohdistuu käsiin ja erityisesti sormiin. TEGERA -suojakäsineillä vältyt hankalilta vammoilta. Laajasta valikoimastamme löydät tehtävääsi sopivat käsineet hienomekaniikka- ja asennuskäsineestä aina tuhdimpaan tarpeeseen. TEGERA - KÄSIEN SUOJAAMISEN MESTARI TEGERA 9146 TEGERA 9105 TEGERA 290 TEGERA 629 Käsineitä saat mm. seuraavilta jälleenmyyjiltämme: Ahlsell, Etra, Hartman, Hong Kong, K-Rauta, K-maatalous, Lindström, Rautia, Tools, Velimark ja Würth. lähde: Taloushallintoliitto

30 30 TALOUS YRITTÄJÄSANOMAT 5/2013 Fanijoukko apuun Facebookissa nähtiin poikkeuksellinen yrityksen pelastuskampanja. Riikka Koskenranta Ravintoloitsija Otto Helin kirjoitti Facebookiin yrityksen sivuille maaliskuun puolivälissä Titanic -kirjeen, jossa hän vetosi asiakkaisiinsa tarjoamalla kanta-asiakaskortteja myyntiin ja latasi omat kortit pöytään. 850 ihmistä osti 99 euron arvoisen kortin, ja jo ovensa sulkenut ravintola saatiin jälleen auki. Ravintola oli maaliskuun alussa kiinni 1,5 viikkoa. Studioravintola Paksun saaga alkoi 7. joulukuuta 2012, mutta sen klubipuoli avattiin vasta tammikuun alussa remontin viivästymisen vuoksi. Remontista aiheutui budjetoimattomia kustannuksia, ja menetimme viivästymisen vuoksi pikkujoulumyyntiä, Helin kertoo. Kauppa lähti kuitenkin hyvin käyntiin, ja klubin puolella oli viikonloppuisin hurja meininki. Vaikea tilanne konkretisoitui meille vuodenvaihteen tienoilla, kun laskuja alkoi tippua luukusta. Ymmärsin, että ilman lisärahoitusta olemme pulassa. Päätimme osakkaiden kesken, että selviydymme tilanteesta, koska kauppa kuitenkin kävi ja asiakkaat olivat tyytyväisiä. Pankkirahoitus ja muut perinteiset rahoituskanavat osoittautuivat umpikujaksi. Tammi- ja helmikuu ovat ravintoloissa vuoden vaikeinta aikaa, mutta Helinin mukaan heillä kauppa kävi ja perusliiketoiminta oli hyvällä mallilla. Maaliskuisen Facebook-vetoomuksen jälkeen ravintolan tykkääjämäärä sosiaalisessa mediassa lisääntyi rajusti. Facebook-sivulla on lähes tykkääjää. Se on paikalliselle yritykselle paljon. Helmikuun lopulla alkoi kuitenkin tulla perintäkirjeitä. Silloin tilanteen hallitseminen alkoi käydä mahdottomaksi. Maaliskuun alussa ensimmäinen velkoja haki yritystä konkurssiin. Toivonkipinä. Helsinkiläisen Paksun ravintoloitsija sai Facebook-vetoomuksen vastaanotosta toivonkipinän. Verkostoituminen, yhteistyö ja tukijoukko ovat yrittäjän tärkein voimavara, Otto Helin kuvailee. Valokuvausta, videotuotantoa ja ravintolatoimintaa. Otto Helin on toiminut 15 vuotta Helsingin ravintolamaailmassa. Hän on muun muassa ollut perustamassa Senaatintorille Ravintola Sunn Oy:tä. Tällä hetkellä hän on lounasravintola ja leipomo Voipoikien osakkaana Tuho & Turma Oy:n Studioravintola Paksun lisäksi. Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevalla Paksulla on iso kantaasiakas- ja fanipohja. Ravintolan konsepti on tarjota tuhtia ruokaa, muun muassa sunnuntaifeast on ohjelmassa. Ruokapaikan ja klubin yhteydessä on valokuvausstudio. Ravintoloitsijan tuorein aluevaltaus on yhteistyö kokkiohjelmatuotannossa missi Sara Chafakin kanssa. Kuvaukset järjestetään ravintolassa, mutta neuvottelut levityskanavasta ovat vielä kesken. Yrittäjä Helin ei ponnistelisi ravintolan puolesta, jos ei näkisi liiketoiminnassa potentiaalia. Olisi hulluutta laittaa yritys kuntoon, jos en uskoisi sen liiketoimintamahdollisuuksiin. Mielenlaatuuni ei sovi, että pienyrittäjistä koostuvat velkojamme jäisivät nuolemaan näppejään, jos ajautuisimme konkurssiin. Paksusta tekee erikoisen sen ympärille noussut faniyhteisö. Facebookin Pelastajat-porukka antaa vinkkejä ja tarjoaa apukäsiä. En ole nähnyt tällaista ennen yri- jarkko virtanen tystoiminnassa. Tässä on erilaista yhteenkuuluvuutta kuin pelkässä kanta-asiakkuudessa. Yritysrahoituksen muutoksen tuulia: Odotukset valtion erityisrahoituslaitoksia, erityisesti Finnveraa ja Tekesiä kohtaan ovat kasvaneet. Pk-yritysten kiinnostus pääomasijoittamiseen yhtenä rahoitusvaihtoehtona on viime vuosina lisääntynyt. Pienten kasvuyritysten rahoitusvalikoimassa voi olla joukkorahoituksen kautta saatu oman tai vieraan pääoman ehtoinen rahoitus. Lähde: varatoimitusjohtaja Timo Lindholm, Suomen Yrittäjät Toimiiko joukkorahoitus? Helin kertoo viimeiseksi oljenkorrekseen joukkorahoituksen. Tuho & Turma Oy järjesti julkisen osakeannin joukkorahoituspalvelu Invesdorin kautta. Yhtiön osakkeista laskettiin markkinoille puolet. Osakkeita laskettiin myyntiin kappaletta. Yrityksen velkataakka on yhteensä euroa. Helin ja kumppanit hakevat annin kautta euron pääomaa, josta kasassa on vasta euroa, kun annin päättymiseen on enää 1,5 viikkoa. Nyt yrityksessä on 15 osakasta, joista kaksi on pääosakasta. Sijoittajan on helpompi lähteä startup-yritykseen kuin ns. pelastettavaan yritykseen. Tarvitsemme sijoittajia nostamaan yritys koivilleen, ja vasta sen jälkeen aletaan miettiä tuottonäkymiä. Helin kertoo Invesdorin kautta mukaan ilmoittautuneissa sijoittajissa olevan paljon samoja henkilöitä kuin Facebookin Pelastajatporukassa. Mukana on yrittäjiä ja entisiä yrittäjiä. Ravintolatoiminnassa yksi ratkaisu on se, että joku toinen ostaa. Se tarkoittaisi, että myisimme liiketoiminnan, emmekä näin pelastaisi yhteisöämme. Mielestäni Paksun pitää jatkaa samalla linjalla. Joulukuu Avajaiset Joulukuu ravintolassa oli haipakkaa. Klubipuolen avaamisen viivästymisestä tuli myynnin menetystä. Tammikuu Klubipuoli auki Klubi-illoissa oli alusta alkaen hyvä meininki ja porukka tykkäsi. Helmikuu Hyvät merkit ilmassa Kaikki toimi. Helmikuun lopulla alkoi sitten tulla perintäkirjeitä. Maaliskuu Pelastaja-kampanja Facebookissa Minulle tuli euforia ihmisten myötätunnosta. Huhtikuu Joukkorahoituksen hakeminen Invesdor-palvelussa Päivät kuluivat puhelimessa ja päälle vielä 10 tunnin työpäiviä. Toukokuu Joukkorahoitusannin onnistuminen /epäonnistuminen Annin onnistuminen ratkaisee jatkomme. Odotan tietenkin älynväläystä.

31 5/2013 YRITTÄJÄSANOMAT 31 KIINTEISTÖJEN RAJAT KARTALLE AUTOMAATTISESTI KIINTEISTÖJEN KAUPPAHINNAT KARTALLA VALITSE MIELEISESI KARTTA-AINEISTO: Maastokartta Taustakartta Ilmakuva Vinovalovarjostekartta KARTTAPALVELUN TYÖKALUILLA VOIT: Käyttää koko näytön kokoista karttaa Tehdä vapaita aluerajauksia Valita tietyn alueen kiinteistöt Zoomata Rajata alueita Laskea pinta-aloja monipuolisin kiinteistötietojen kokonaisuus on nyt täällä! Onhan yrityksesi käytössä jo Kauppalehti Tietopalveluiden Kiinteistöhaku? Kauppalehti Tietopalveluiden uudistunut Kiinteistöhaku tarjoaa entistä monipuolisemmin tietoa kiinteistöistä. kiinteistöhaun kautta käytössäsi mm. useita kartta-aineistoja (esim. maasto- ja taustakartta) karttapalvelun kätevät työkalut tehokkaaseen työskentelyyn kiinteistöjen kauppahinnat ja rajat pyykkeineen kartalla rakennusten tiedot kiinteistöjen viralliset asiakirjat lisäksi paljon muita hyödyllisiä ominaisuuksia Kiinteistöhaku mahdollistaa yhden tai useamman kiinteistön tietojen samanaikaisen hakemisen mm. kiinteistötunnuksella ja kiinteistön osoitteella. Haetun kiinteistön perustiedot näytetään palvelussa veloituksetta. Kiinteistöhaun karttapalvelu kohdistaa hakemasi kiinteistön kartalle automaattisesti. Tutustu nyt monipuoliseen ja helppokäyttöiseen kiinteistötietojen kokonaisuuteen osoitteessa tietopalvelut.kauppalehti.fi tilaa kiinteistöhaku käyttöösi: puh

32 32 YRITTÄJÄSANOMAT 5/2013 vapaalla Tuomio kuluneen kuukauden plussat ja miinukset jouni porsanger Lottohysteria. Vasemmisto pitää kymmenettä päivää kriisikokousta, sillä hyvinvointivaltio on taas vaarassa pyyteettömästi hyvää tekevän Veikkauksen ja Ylen liiton kariuduttua. Keksintökone. Nokian kesällä lanseeraama phabletti on raikas uudistus pefletistä. Aluevaltaus. Suomeen on tulossa sienifarmien aalto, kun kaikki homekoulut otetaan uusiokäyttöön. Sienikasvattajat pelkäävät enää sitä, että Museovirasto ehtii ensin suojelemaan kohteet. Menneisyyden tuulahdus. Tiuhaan lentävät puukot ovat aiheuttaneet sen, että kaikki kulkevat Hiihtoliiton käytävillä pareittain selkä selkää vasten. 6 kysymystä Eila Kiviniemi Lakkiaisen kysyntäpiikki Kerjäläisten valtakunta. Keravalle on pesiytynyt jättimäinen kerjäläisleiri. Brändiryhmä iloitsee, sillä nyt kaupunki tunnetaan muustakin kuin vain murhista. Täh? Panttivankidraama osoitti, että Erkki Tuomiojan maine kaikkitietävänä yli-ihmisenä on suuresti liioiteltu. 1Mikä on kysytyin tuote ylioppilasjuhlien pitopöytään, Nisu- ja kakkupuodin yrittäjä Eila Kiviniemi? Täytekakut, kinuskikuningatar on ollut suosituin, ja suolaiset piirakat. Tuotteiden kuvia voi katsoa yrityksen nettisivuilta sekä Facebooksivuilla. 2 Milloin lakkiaisten tarjottavat myytiin loppuun? Äitienpäivän jälkeen tilauskirjat alkavat olla täynnä. Vielä lakkiaisviikkoa edeltävällä viikolla voimme ottaa joitakin yksittäisiä tilauksia. Pidämme kuitenkin pelivaran, koska teemme myös juhlapalveluille tuotteita. 3 Lupaatte Pohjois-Suomen parhaat tarjottavat niin iloon, suruun, riemuun ja juhlaan. Millaista palautetta olette vuosien varrella saaneet tarjoiluistanne? Juuri hiljattain asiakkaat kävivät varta vasten kiittämässä ristiäisiin toimittamistamme kakuista. Meillä on paljon asiakkaita, jotka käyttävät säännöllisesti palveluitamme. 4 Menevätkö tuotteenne etupäässä yksityistilaisuuksiin? Meillä on asiakkaina yksityisiä, kuten Juhlapalvelu Jokela sekä yhdistyksiä. Rovaniemen seurakunta on iso asiakas meille. 5 Näkyykö talouskriisi kuluttajien kukkarossa? Ei näy. Jos juhlia pidetään, niihin satsataan. Muun muassa häihin on tilattu reilusti tarjottavaa meiltä. Minulla on kaksi ammattitaitoista ahkeraa työntekijää. Teen itse 6-päiväistä viikkoa. 6 Miten leipomoyrittäjä karistaa juhlavalmistelustressin? Toivomme, että asiakkaat tilaisivat tuotteet ajoissa. Tarjoamme kuljetuksen asiakkaan luokse, lähialueelle kuljetus sisältyy hintaan. Juhlavalmistelustressi karisee tilaamalla tarjottavat ajoissa. Tarjoamme kuljetuksen asiakkaan luokse. Kuka: Eila Kiviniemi Ikä: 59. Työ: Vuosina olin yrittäjänä, pidin Kemijärvellä Saloran ruokalaa. Sen jälkeen tein keittiömestarin töitä. Nisu- ja kakkupuotia olen pitänyt kuusi vuotta. Teemme yhteystyötä Lapin ammattiopiston leipuripuolen kanssa. Perhe: Naimisissa, mies on suutariyrittäjä. Yksi poika, jonka vaimo on minulla töissä. Lapsenlapsia on neljä. Unelma: Pysyä terveenä.

33 5/2013 YRITTÄJÄSANOMAT 33 Mitä ihmettä? Vain alle puolet yli asukkaan kunnista huomioi paikalliset yritykset sosiaalipalveluja ostaessaan. Sosiaalibarometri 2013 Baanalla Kunta-asioita ruotimassa. Suomen Yrittäjien Kunnallisjohdon seminaari keräsi huhtikuuta Lahteen ennätysmäärän osallistujia, yli 500 kuntajohtajaa, yrittäjää ja muuta vaikuttajaa. (Kuva: Hannu Hallamaa) Maaseudun Tulevaisuus kertoo uutiset luotettavasti. Kolme kertaa viikossa ilmestyvä lehti tarjoaa ajankohtaista ja ammatillista tietoa, sekä monipuolista sisältöä elämänmenoon. Tutustu! 3 kk vain 46, 90 (norm. 63,90 ) Näkemystä. Evan johtaja Matti Apunen (vas.) kiivaassa kuntakeskustelussa Aalto-yliopiston professorin Paul Lillrankin kanssa. Molemmat alustajat puhuivat palvelutuotannon vapauttamisen puolesta. Taustalla myhäilee Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna. (Kuva: Juha Tanhua) Lähde mukaan joukkuemaratonille Keuruun Yrittäjät ry haastaa yhdessä Martti Vainion kanssa kaikki Suomen yrittäjät juoksemaan heinäkuun 12. päivän iltana SM-joukkueviestimaratonia. Sarjoja on kaksi, joista toinen on yrityksille. Joukkueen muodostaa neljä juoksijaa, joista kukin juoksee yhden osuuden 10,55 kilometriä. Lisäksi järjestäjät palkitsevat kolme parasta joukkueasua. Palkinnot jaetaan lauantai-iltana Keuruun Markkinoiden 30-vuotisjuhlassa Keuruun uimahallissa. Maraton juostaan Keuruun Yömaratonin yhteydessä: Ilmoittaudu mukaan 30. kesäkuuta mennessä keuruunyrittajat.fi. Pöhinää. Turussa järjestettiin toukokuuta Putiikkiviikot, joiden tavoitteena on elävöittää kaupungin keskustaa ja nostaa esille siellä toimivia yrityksiä. Mukana menossa olivat Anne Aholainen Turun Yrittäjistä ja Sten-Erik Lundsten Turun Ydinkeskustayhdistyksestä. Milloin: 12. heinäkuuta Mukana myös: Olympialaisissakin Suomea edustanut entinen kestävyysjuoksija Martti Vainio + + Suomalainen Maaseutu 2 numeroa kaupan päälle! Suomalainen Maaseutu -lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa ja on suosittu vaihtokoneiden ostoja myyntipaikka. Yhteensä jopa 2000 vaihtokonetta joka numerossa. Tilaa puhelimitse numerosta (ark. klo 8 16) Mainitse tilaustunnus MM3068 TILAUSKORTTI Kyllä kiitos! Haluan tilata Maaseudun Tulevaisuuden edulliseen tutustumishintaan 3 kk vain 46,90 (norm. 63,90 ). Tilaus on määräaikainen ja siihen kuuluu 2 Kantri-lehteä sekä 2 Suomalainen Maaseutu -liitelehteä. Haluan tilata kestotilauksena 12 kk 185 ja saan 3 kk:n lehdet kaupan päälle ensimmäiseen jaksoon. Kestotilaajana saan myös kaikki kestotilaajan edut mm. lukuoikeuden näköislehteen ja arkistoon. MM3068K Tarjous on voimassa asti ja koskee kotimaan tilauksia. Tilaus olkaa ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja laskutetaan tilauksen alettua. Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Allekirjoitus Antamiasi tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestilehdet Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Halutessasi voit kieltää yhteystietojen käytön/ luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestilehdet Oy:n asiakaspalveluun: Viestilehdet Oy/Asiakaspalvelu, PL 440, Helsinki, puh (ark. 8 16). Kantri 2 numeroa kaupan päälle! Kantri 11 kertaa vuodessa asiaa ja tunnelmointia hieman rennommalla otteella. Mukana vapaa-aika, harrastukset, ilmiöt ja tapahtumat, luonto ja trendit. Tilaa netistä MM3068M Maaseudun Tulevaisuus maksaa tilauksen postimaksun. VIESTILEHDET OY Tunnus Info: M VASTAUSLÄHETYS

34 34 PARHAAT PALVELUT KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS TILITOIMISTOT YRITTÄJÄSANOMAT 5/2013 TULOSTINTARVIKKEITA Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE kaikki käännökset, kaikki kielet auktorisoidut/viralliset käännökset Kielipalvelu FILIAL Puh VIDEOTUOTANTOA Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingistä ja Lohjalta Kirjanpidot, tilinpäätökset, palkanlaskenta, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto Ota yhteyttä ja tule käymään! Helsinki Lohja VIDEOTUOTANTOA YRITYKSILLE (UUSIMAA/E-SUOMI) Kala Productions Oy Kaarle Lahdenpää Sinun paikallinen tilitoimistosi Helsingissä on Consista Oy ja Lohjalla Paritilit Oy PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS! Tiedustelut: Kari Salko puh TUOTANTO- JA LIIKETILAT YRITYSSOVELLUKSET YRITYSSOVELLUKSET

35 5/2013 YRITTÄJÄSANOMAT 35 resumé Fakta eller fiktion: Det är svårt att hitta motiv till arbetsgivarnas påståenden om skadligheten med arbetskonflikter. STTK:s chefsekonom Ralf Sund Smilisarna är på väg Företagarpriset förnyas nominera din favorit Myndigheterna börjar bedöma restauranger och livsmedelsbutiker med glada och sura smilisar. Hannu Hallamaa Uppgifter om de granskningar som livsmedelstillsynsinspektörerna gör i restauranger och livsmedelsbutiker kommer att börja publiceras på Internet i maj. Namnet på programmet som ska öka insynen är Oiva, och resultaten av granskningarna beskrivs med en fyrgradig smilis-skala. Från och med nästa år kommer Oivasmilisarna även att synas på verksamheternas dörrar. Genom att publicera granskningsuppgifterna försöker man enligt Livsmedelssäkerhetsverket Evira att öka insynen i granskningarna och förenhetliga granskningspraxisen samt förbättra konsumenternas valmöjligheter. Företagaren Markku Mäkinen som driver kedjan Grilli 21 i Jyväskylä förhåller sig avvaktande till förnyelsen. Finländarna utgår ifrån det negativa. Man märker den dåliga kritiken, men inte den goda. Mäkinen säger att han är rädd för att företag som får en sur smilis stämplas som dåliga. Han litar mer på kundfeedback än på offentliga myndighetsbedömningar. Att offentliggöra granskningsuppgifter är internationellt sett ingen nyhet. Företagaren Robert Ramstedt som driver Vegemesta i Helsingfors och Åbo berättar att han känner till ett motsvarande system i Danmark. Det var på tiden att det här systemet kom till Finland. Det borde inte skada någon. Om man inte vill offentliggöra uppgifterna har man något att dölja. Ramstedt hoppas att inspektörerna som genomför livsmedelstillsynen förstår att ökad offentlighet även ökar deras ansvar. Han tror att förändringen kommer att öka de finländska företagarnas medvetenhet om livsmedelssäkerhetsärenden, även om nivån redan är hög. En kraftansträngning på ett år. Enligt Evira räcker det minst ett år att granska alla aktörer som på ett eller annat sätt hanterar livsmedel. Granskningar enligt de nya anvisningarna pågår som bäst i hela landet, och resultaten av dem registreras i en Internettjänst. Affärsverksamheterna kan genast placera smilisarna som de får efter granskningen på sina dörrar, men det blir obligatoriskt att synliggöra resultatet först från och med Det nationella företagarpriset delas ut för 45:e gången i oktober. Till jubileumsårets ära har juryn beslutat att förnya priskriterierna. Den mest centrala förändringen är att storleksklasserna som varit bundna till antalet arbetstagare har slopats. I år delas tre företagarpris ut. En ny prisklass har grundats: ett pris för väl utfört arbete till fördel för företagandet. Nomineringarna ska lämnas in senast i slutet av maj. Även företagarna kan nominera sin favoritkandidat till den egna distriktsorganisationen. Väntan är över, snart kan du ta del av historierna i ditt vardagsrum På kanalen MTV3 börjar i juni den andra säsongen av dokumentärserien Suomessa on yritystä (Företagande i Finland), där företagarna berättar om sina erfarenheter och diskuterar centrala frågor för företagare. Över hundra företagare runt om i Finland filmades för serien. Det första avsnittet visas den 1 juni och då träffar vi två unga män som blev företagare direkt från skolbänken. Teemu Nikkanen, Vantaa Petra Sippola, Isokyrö suomessa on yritystä -dokumenttisarja jatkuu MTV3:lla kesäkuun alussa. Sarja antaa puheenvuoron pk-yrittäjille. Uudet työpaikat syntyvät Suomessa pääosin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ja näiden yrittäjien vastuu työllistämisestä vain kasvaa. Lasse Blomqvist, Lappeenranta suomessa on yritystä Sumi Moreno, Helsinki Kari Virtanen, Fiskars Sarja näyttää, millaista on pk-yrittäjän arki. Sen on tuottanut Franck Media yhteistyössä Suomen Yrittäjien ja sen aluejärjestöjen kanssa. Katso esitysajat ja lisätietoja osoitteessa Yhteistyössä:

36 36 YRITTÄJÄSANOMAT 5/2013 Yrittäjä, näin tavoitat tärkeät silmäparit. Paikallinen tv-mainonta on tehokkaampaa kuin printtimainonta. Ja täysin samalla rahalla. Tutustu paikallisen mainonnan mahdollisuuksiin osoitteessa spotti.fi/paikallinenmainonta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Finnveran rahoituspalvelut toimintaansa aloittavalle yritykselle Päivi Kiuru, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Raportti 21.06.2006 1.0 Perustietoja kyselystä Vastausprosentti oli: 20.1 %. Oheiset ZEF-taulut on prosessoitu normitettuina niin, että keskiarvot asettuvat keskelle

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea. 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea. 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Järjestön keskeiset luvut ja tekijät Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 58 Jäsenyrityksiä

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012 1 Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille vuonna 2010 Rahoituskanta 902,1 milj. vientitakuiden vastuukanta 201,2

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus

Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu Ainoa valtakunnallinen maksuton (puhelin)palvelu, joka auttaa varsinkin

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

28.10.2013 Ari Hiltunen

28.10.2013 Ari Hiltunen 28.10.2013 Ari Hiltunen Kaupunginhallituksen kokous 28.10.2013 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Mitattavuus ja vaikuttavuus Välittömät vaikutukset eli mitä tehdään ja välilliset tulokset muiden toimijoiden

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Varamiespalvelu-Yhtiötel Vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju Yli 70 palvelualuetta Suomessa, Virossa,

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? 17.3.2015 Suomi ja Työtulevaisuus Jari Syrjälä Henkilöstöjohtaja Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Rahoitusvaihtoehtoja kansainvälistymiseen 4.2.2014 Lappeenranta Sari Federley, Kaakkois-Suomen ELY-keskus k sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Onko yritykselläni riittävät valmiudet kansainvälistymis

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

CITROËN INNOVATIONS MALLISTOESITE 2010

CITROËN INNOVATIONS MALLISTOESITE 2010 CITROËN INNOVATIONS MALLISTOESITE 2010 C ZERO PÄÄSTÖT 0 g Ei bensiininkulutusta, ei ajon aikaisia pakokaasupäästöjä. Uusi 4-paikkainen Citroën C-Zero on tavallisesta verkkovirrasta ladattava täyssähköauto.

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Kyselyn tarkoitus Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Terveyspalvelualan yritysten käsityksiä hankintalainsäädännön uudistamisesta Vastaajia 37 kpl

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous 22.3.2012 Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss. Oral Hammaslääkärit Oyj

Varsinainen yhtiökokous 22.3.2012 Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss. Oral Hammaslääkärit Oyj Varsinainen yhtiökokous 22.3.2012 Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss Oral Hammaslääkärit Oyj Oral Hammaslääkärit Oyj Suurin ketjukonseptilla toimiva hammasterveyspalveluyhtiö Suomessa 23 hammaslääkäriasemaa

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS 26.8.2014 1 (5) SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS Tähän muistioon on koottu tiiviisti perustietoja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä Suomen Yrittäjien näkemyksiä siitä. Tarkemmin

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012

Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012 Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012 Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum.fi Smartum

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnvera sosiaali- ja terveyspalveluyritysten rahoittajana 2.2.20112 2011 Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnveran rooli sosiaalipalvelualan rahoittajana 2 Vahva rooli alusta saakka 90-luvun

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli

Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Kustannukset kohdistetaan aiheuttamisperiaatteella joko suoraan käyttäjille tai ensin palvelulle ja sitten sen käyttäjille

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli

Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Kustannukset kohdistetaan aiheuttamisperiaatteella joko suoraan käyttäjille tai ensin palvelulle ja sitten sen käyttäjille

Lisätiedot

Oral Hammaslääkärit Oyj. Martin Forss, toimitusjohtaja 14.2.2013

Oral Hammaslääkärit Oyj. Martin Forss, toimitusjohtaja 14.2.2013 Oral Hammaslääkärit Oyj Martin Forss, toimitusjohtaja 14.2.2013 Oral Hammaslääkärit Oyj Suurin ketjukonseptilla toimiva hammasterveyspalveluyhtiö Suomessa 27 hammaslääkäriasemaa 151 hoitoyksikköä 700 hammashoidon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT VARAMIESPALVELU-YHTIÖT vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju 60 palvelualuetta Suomessa ja Virossa alan markkinajohtaja Suomessa sekä liikevaihdon että palvelualueiden

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

AUTOALAN OPETTAJA- JA KOULUTTAJAPÄIVÄT Autotalon odotukset yhteistyöstä autoalan koulutuslaitoksen kanssa

AUTOALAN OPETTAJA- JA KOULUTTAJAPÄIVÄT Autotalon odotukset yhteistyöstä autoalan koulutuslaitoksen kanssa AUTOALAN OPETTAJA- JA KOULUTTAJAPÄIVÄT Autotalon odotukset yhteistyöstä autoalan koulutuslaitoksen kanssa Sokos Hotelli Torni, Tampere 23.4.2015 Mikko Järvinen Tekninen johtaja Autokauppaa vuodesta 1960

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä.

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä. Rakennuslehti 18.12.2012 EMC Talotekniikka myydään Hollantiin EMC Talotekniikka Oy myydään hollantilaiselle teknisten palveluiden toimittaja Royal Imtech N.V.:lle. EMC Talotekniikan nykyiset omistajat

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 17.3.2011 Tampere 18.3.2011 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla erittäin vahva kysyntäasema, joissain

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Anttila Oy:n myynti 4K INVESTILLE. Mediatilaisuus 16.3.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Anttila Oy:n myynti 4K INVESTILLE. Mediatilaisuus 16.3.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Anttila Oy:n myynti 4K INVESTILLE Mediatilaisuus Pääjohtaja Mikko Helander Anttila Oy:n osakekanta on myyty 4K INVESTILLE Kauppaan kuuluu: 23 Anttila-tavarataloa Suomessa 8 Kodin1-sisustustavarataloa Suomessa

Lisätiedot