Move Europe KUNTALIITOS. Porin kaupungille palkinto erinomaisesta sitoutumisesta työpaikkojen terveyden edistämiseen. s. 3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Move Europe KUNTALIITOS. Porin kaupungille palkinto erinomaisesta sitoutumisesta työpaikkojen terveyden edistämiseen. s. 3"

Transkriptio

1 Move Europe Porin kaupungille palkinto erinomaisesta sitoutumisesta työpaikkojen terveyden edistämiseen. s. 3 KUNTALIITOS Noormarkusta tulee osa Porin kaupunkia Tunnelmia ja ajatuksia liitoksesta. s. 2, PORI - TAPAHTUMACITI 2009 RMJ Party Camp. Yyteri BeachFutis. SuomiAreena. Pori Jazz. Sonisphere. Pori Folk. Lainsuojattomat. Liite

2 2 Pääkirjoitus Toivon ja tulevaisuuden viikko Kun kesäkuun neljännen päivän aamuna lähdin työhön, oli taivas harmaan pilviverhon peitossa, satoi ja tuuli kovasti. Sade ja tuuli eivät kuitenkaan estäneet puolustusvoimain lippujuhlapäivän valtakunnallisen paraatin onnistumista. Kahden joukko-osaston maakuntana Satakunnalle on tärkeätä yhteistyö puolustusvoimain kanssa. Ainakin itse koen Porin valinnan tämänvuotisen lippujuhlapäivän paraatin järjestämispaikaksi suurena tunnustuksena. Päivä jäi mieleen eräänä työuran suurista juhlapäivistä aivan samoin kuin Risto Rytin patsaan paljastuspäivä pari viikkoa aikaisemmin. Kesäkuun ensimmäiselle viikolle ajoittui niin ikään Porissa järjestetty Suomen Satamaliiton 28. liittokokous. Porin satama on ainoana suomalaisena satamana onnistunut säilyttämään liikenteensä volyymin viime vuoden tasolla. Kun myös Mäntyluodon väylän syventäminen 10:stä 12 metriin nyt on käynnistymässä, ei liittokokoukselle olisi voinut valita osuvampaa pitopaikkaa. Samaiselle viikolle ajoittuneista tapahtumista ehdottomasti tärkein ja historiallisin oli tietysti Porin ja Noormarkun yhteisvaltuuston ensimmäinen kokous. Ahlströmin kerholla Noormarkussa pidettyä kokousta edelsi kiertoajelu Noormarkussa konkreettisena osoituksena sii- tä, että laajentuvalla Porilla on tarjottavanaan entistä enemmän asumisen ja yrittämisen vaihtoehtoja. Yhteisvaltuuston ensimmäisen kokouksen asialista liittyi enimmäkseen toimielimiin: jokaiseen Porin kaupungin luottamushenkilöelimeen valittiin edustus Noormarkusta. Omasta puolestani toivotan noormarkkulaiset jäsenet lämpimästi tervetulleiksi porilaiseen päätöksentekoon. Keskeiset laajan valmistelun ja päätöksenteon kohteet tulevat lähikuukausina olemaan Pori 2016-strategia, tuottavuuden parantamiseen liittyvät toimenpiteet ja vuoden 2010 talousarvio. Haluan tässä erityisesti korostaa hallintokuntien roolia tuottavuuden parantamiseen tähtäävissä toimenpiteissä. Tuottavuuden parantaminen ja palveluprosessien kehittäminen on toisaalta keskeinen osa meneillään olevassa Porin kaupungin sisäisten organisaatiouudistusten täytäntöönpanossa. Toisaalta olemme niiden 20 suurimman kunnan joukossa, joilta valtio edellyttää tuottavuusohjelman laatimista. Tuottavuuden parantaminen tulee olemaan osa ensi vuoden talousarvion valmistelua. Jokaisen hallintokunnan tulee määritellä ne tuottavuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet, jotka aikoo ensi vuonna toteuttaa ja joihin sitoutuu. Pori ja Noormarkku ovat lyöneet kättä hyvässä hengessä. Ensimmäinen valtuustojen yhteiskokous pidettiin 1. kesäkuuta. Jo aiemmin Porin kaupunginjohtajat kävivät esittäytymässä Noormarkun torilla. Kaupunginjohtaja Aino- Maija Luukkonen kättelemässä 94-vuotiasta noormarkkulaista Väinö Kankaroa, joka käy innokkaasti seuraamassa valtuuston kokouksia. Kuva Esa Kohtamäki Ensi vuoden talousarviota valmistellaan suuren epävarmuuden vallitessa. Sen vuoksi olemme halunneet antaa hallintokunnille entistä pidemmän valmisteluajan, aina elokuun lopulle asti. Kaupungin johdon ja hallintokuntien väliset tasapainotusneuvottelut käydään syyskuun aikana, jotta käytettävissämme on Kuntaliiton syyskuussa antama ensi vuoden verotuloennuste. Myös kuntaalan työmarkkinaratkaisut tullevat valmistumaan vasta loppuvuodesta. Kaupunginhallitus aloittaa talousarvioehdotuksen käsittelyn lokakuun lopussa. Valtuuston talousarviokokous pidetään viime vuosista poiketen vasta joulukuun puolivälissä. Toivotan kaikille Karhunpalveluksen lukijoille kaunista ja lämmintä kesää. Tuokoon se muassaan uusia elämyksiä ja rauhaisaa yhdessäoloa läheisten kanssa! Aino-Maija Luukkonen Kaupunginjohtaja Erilaista kateutta Kun on menossa 48. vuosi kunnallista palvelua, on kertynyt kosolti kokemuksia ja muistoja. Allekirjoittanut oli päättämässä Porin edellisestä kuntaliitoksesta Ahlaisten kunnanvaltuuston varapuheenjohtajana, kirjastoja kansakoululautakunnan puheenjohtajana. Vuosi oli 1971 ja liitos tapahtui vuoden 1972 alussa. Ahlaisten kunnasta tuli Mettä-Pori. Se oli pakkoliitos. Ei ollut muuta vaihtoehtoa, kun Ahlainen ei kelvannut noormarkkulaisillekaan. Kunnan asukkaista joka neljäs oli kansaneläkeläinen. Rahat olivat lopussa, mitä kuvaa hyvin seuraava tapaus. Vuoden 1968 keväällä Ahlaisten kunnanhallitus kyseli Pohjajoen koulun (entinen työpaikkani) johtokunnalta, miksi se Porin ja Noormarkun ensimmäinen yhteisvaltuuston kokous pidettiin Noormarkussa. Kuntaliitoksen myötä laajenevaan yhteishallitukseen valittiin Noormarkusta kolme henkilöä, yksi heistä on Noormarkun nykyinen KH:n puheenjohtaja Jouko Kataja. Kuva Esa Kohtamäki oli määrännyt keittäjä-siivoojan lämmittämään koulun uuneja talvisunnuntaisinkin. Vastasimme siihen, ettemme ole määränneet, vaan valtuusto on hyväksynyt työstä eri korvauksen. Syksyllä tuli sitten päätös, että korvausta ei enää makseta. Viimeinen valtuusto käsitteli muun muassa kunnallisen vesilaitoksen rakentamista keskustaan, mutta koko hanke äänestettiin nurin. Ahlaislaiset jäivät ilman vesijohtoa, koska vedenottamon paikaksi suunnittelija esitti kunnanhallituksen puheenjohtajan omistamaa vanhaa soramonttua ja sellaisesta ei sentään voinut mitään maksaa, kun siitä oli jo sora myyty! Se ei ollut keuhkotautia, vaan ahlaislaista kateutta. Edellisestä kuntaliitoksesta tulee kuluneeksi siis ensi vuoden alussa, jolloin Noormarkun kunta liitetään Poriin, peräti 38 vuotta. Tämä liitos ei mielestäni ole pakkoliitos siinä mielessä kuin tuo edellinen oli. Jotain samanlaista näissä liitoksissa sentään on. Tampereen Yliopistossa tehtiin 1980-luvulla professori Hoikan johtamana Noormarkun kunnan strategiaa. Strategiatutkimuksen tulosta esitellyt opiskelija meni valtuuston kokouksessa aivan lukkoon ja ainut asia oli, mikä meille kuulijoille selvisi, että meillä noormarkkulaisilla on aivan erikoista kateutta. Sitä emme ole pystyneet tuotteistamaan ja tuo strategiakin jäi arkiston hyllyille pölyttymään, kuten niin moni muu paperi asukkaan Noormarkun liittäminen Poriin ei kaupunkiseutua merkittävästi muuta, mutta toivottavasti se on päänavaus sille, että Porista tulee sen kokoinen vaikuttaja kuin se luonnollisena asiointi- ja työssäkäyntialueena on. Joka tapauksessa, porilaiset, vaviskaa! Olen tulossa seuraavaksi Porin kunnallishallintoon. Eihän sitä tiedä, vaikka puuhailisin Porin liittämistä Raumaan. Sormi on liipaisimella. Ystävällisin terveisin Jouko Kataja

3 3 Henkilöstöasioita Porin kaupunki palkittiin erinomaisesta sitoutumisesta työpaikkojen terveyden edistämiseen Porin kaupunki sai Italiassa kunniamaininnan erinomaisesta sitoutumisesta työpaikkojen terveyden edistämiseen. Tapahtuma liittyi Move Europe -kampanjaan. Työterveyslaitos julkisti palkitsemisen Helsingissä pidetyssä tilaisuudessa. Porin kaupunki valittiin Suomesta Tapiola-konsernin ohella hyvien käytäntöjen mallityöpaikaksi. Kisaan ilmoittautui Suomesta 32 työpaikkaa. Porin 450-vuotisjuhlavuoden TERVE! kampanjassa korostettiin kaikkia niitä teemoja, joita myös Move Europe kampanjassa tavoitellaan. Miellyttävä sattuma oli se, kun oma teemamme oli Kävele vuoden aikana Roomaan ja voita Rooman matka, niin Move Europe kampanjan loppukongressi pidettiin Italiassa Perugiassa, parin tunnin junamatkan päässä Roomasta Mikä on Move Europe? Move Europe on työpaikkojen terveyden edistämisen kampanja, jossa erityinen huomio kohdistuu elämäntapoihin. Kampanja kannustaa työpaikkoja edistämään työntekijöidensä elämäntapaterveyttä. Tavoitteena on Terveet työntekijät Terveissä organisaatioissa Terveessä yhteiskunnassa. Eurooppalainen asiantuntijaverkosto Move Europe kampanja toteutetaan eurooppalaisen terveyden edistäjien verkoston European Network for Workplace Health Promotionin aloitteesta. Verkostoon kuuluvat EUkomissio, kaksi eurooppalaista työolosuhteiden terveellisyyttä ja turvallisuutta edistävää säätiötä, WHO:n Euroopan osasto sekä 31 jäsenmaata. Verkosto tukee toiminnallaan eurooppalaista yhteistyötä sekä hyvien käytäntöjen välittymistä ympäri Eurooppaa. Suomen verkostokoordinaattori on Työterveyslaitos. Verkosto on toiminut jo vuodesta 1996 lähtien lähinnä asiantuntijaverkostona. Vuonna 2007 kampanja kohdistettiin työpaikoille. Kongressiosallistujat Satakunnan Työterveysliikelaitoksen johtaja Tuula-Maria Asikainen, henkilöstöpäällikkö Helena Metsälä ja työsuojelupäällikkö Ulla Roininen vastaanottamassa erinomaisen toimijan kunniataulua. Kuvassa myös suomalaisen verkoston johtaja professori Matti Ylikoski Työterveyslaitoksesta. Move Europe kampanja painottaa osittain tuttujakin teemoja työhyvinvoinnin edistämisestä: miten ehkäistään tupakointia, miten edistetään terveellistä ruokailua, miten vähennetään stressiä ja miten edistetään liikuntaa. On itsestään selvää, että vaikutuksia ei saavuteta yksittäisillä tempuilla, vaan työntekijöiden terveyttä voidaan edistää hyvällä johtamisella - kehittämällä työtä, työyhteisöä ja työympäristöä, edistämällä työntekijöiden aktiivista osallistumista sekä rohkaisemalla henkilöstöä itseään huolehtimaan omasta terveydestään. Itsestä kiinni Yleisellä tasolla jokainen tietää, että omat valintamme, mitä syömme, kuinka paljon liikumme, tupakoimmeko ja miten yleensä suhtaudumme elämään ja olosuhteisiimme vaikuttavat merkittävästi terveyteemme ja yleiseen vireystasoomme. Jokainen on viime kädessä vastuussa itsestään, ja vastuussa myös työkunnostaan. Tee ongelmista mahdollisuuksia! Hyvä työnantaja edistää työntekijöiden tietoisuutta terveistä elämäntavoista, kannustaa niihin ja edistää toimillaan terveyden säilymistä. Strateginen valinta - Porin kaupunki on hyvä työnantaja myös jatkossa. Move Europe kampanja jatkuu teemalla, joka korostaa henkisen hyvinvoinnin edistämistä. Teksti Helena Metsälä Kuva Olavi Mäkelä Henkilöstöraportti vuodelta 2008 on ilmestynyt Henkilöstöpalveluiden laatima katsaus viime vuodesta on ilmestynyt. Raportti sisältää henkilöstön tilaa kuvaavia tunnuslukuja, mutta myös sanallista kuvausta siitä, miten henkilöstötyötä on viime vuoden aikana toteutettu. Raportti kääntää katseet myös tulevaan, toisin sanoen asioihin, joiden toteuttamiseen tarvitaan henkilöstövoimavarojen tehokasta ohjausta. Vuodelle 2008 oli leimallista muutos: organisaation sisällä valmisteltiin suuria rakenteellisia uudistuksia ja samaan aikaan käytiin neuvotteluja seudullisesta palvelurakenneuudistuk- sesta. Kaikki nämä muutokset vaikuttavat osaltaan henkilöstön tilaan. Sairauspoissaolot lisääntyivät ponnisteluista huolimatta. Toisaalta lokakuussa 2008 toteutetun työhyvinvointikyselyn tulokset olivat kokonaisuudessaan kohtalaisen hyvät. Yksi keino sairauspoissaolojen vähentämiseen voi olla työhyvinvointikyselyn tulosten avaaminen työyhteisöissä ja kehittämiskeinojen etsiminen yhdessä keskustellen. Tutkimusten mukaan hyvällä työilmapiirillä on vaikutusta tuloksellisuuteen. Porin henkilöstöraportti on saanut positiivista palautet- ta Kuntien eläkevakuutuksen asiantuntijoilta. Raportti on tarkoitettu koko organisaation jäsenille, mutta erityisesti esimiesten ja luottamushenkilöiden toivotaan tutustuvan siihen ja käyttävän sitä arjen työvälineenä. Tavoitteiden toteutumiseen tarvitaan laajaa yhteistyötä. Henkilöstöraportin voit lukea Rummusta: Henkilöstöpalvelut / Ajankohtaista. Teksti Riitta Saarinen

4 4 Henkilöstöasioita Palkkalaskelmat sähköisiksi Kaupungin vakinaisen kuukausipalkkaisen ja tuntipalkkaisen henkilöstön palkkalaskelmat lähetetään alkaen verkkopankkiin. Verkkopankkia käyttääksesi tarvitset Internet-yhteyden ja henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset. Edelleen käytössä on myös NetPosti. NetPostiin voit rekisteröityä minkä tahansa verkkopankin tunnuksilla tai voit noutaa Postin myymälästä Postin verkkopalvelun käyttäjätunnukset. OP-Pohjola-ryhmän asiakkaat Sammon asiakkaat OP-Pohjola-ryhmän, Nordea Pankin, Sampo Pankin, Paikallisosuuspankkien tai Säästöpankkien asiakas: Saat alkaen automaattisesti palkkalaskelmasi verkkopankkiin. Jos haluat palkkalaskelmasi NetPostiin tai paperisena kotiin, Sinun tulee ilmoittaa siitä mennessä osoitteeseen Muun pankin asiakas: Sinun tulee ilmoittaa mennessä osoitteeseen haluatko palkkalaskelmasi alkaen NetPostiin vai paperisena kotiin. Jos olet määräaikainen työntekijä ja haluat palkkalaskelmasi verkkopankkiin tai NetPostiin Sinun tulee ilmoittaa siitä osoitteeseen Verkkopankista saat lisätietoa omasta pankistasi ja NetPostista Postista. Teksti Minna Kuohukoski Kirjaudu Osuuspankin verkkopankkipalveluun henkilökohtaisilla tunnuksillasi. Palkkatietosi löytyvät pikavalikon kohdasta Omat tiedot - Palkkatiedot. Valitse palkkalaskelman toimittajaksi Aditro ja paina Palkkatiedot. Selaimelle avautuu uusin palkkalaskelmasi, ja valikosta pääset tulostamaan tai selailemaan vanhoja palkkalaskelmiasi. Katselun lopetat sulkemalla ikkunan. Nordean asiakkaat Kirjaudu Nordean verkkopankkiin Internetissä ja avaa tilitapahtumat -luettelo. Valitse palkkatililtäsi viimeisin palkkatapahtuma, jolloin tapahtumasta avautuu normaali tilisiirtolomake palkanmaksutietoineen. Tilisiirron yläpuolella lukee Näytä erittely. Napauttamalla linkkiä eteesi avautuu ikkuna, jossa näet kyseisen palkkalaskelman. Voit selata myös vanhempia palkkalaskelmia arkistosta. Laskelman voit halutessasi tulostaa. Selailun lopetat sulkemalla ikkunan. Kirjaudu palveluavaimillasi Sammon verkkopankkiin. Valitse MUUT PALVELUT valikosta Verkkopalkka Siirry palveluun. Valitse verkkopalkkaoperaattoriksi pudotusvalikosta TietoEnator ja paina Jatka. Palkkalaskelman selailun lopetat aina verkkopalkkaoperaattorin näyttöpalvelussa olevan lopetustoiminnon avulla. Sammon verkkopankki-istunto lopetetaan aina verkkopankissa kohdasta Lopeta. NetPosti Rekisteröidy NetPosti-palveluun osoitteessa omilla verkkopankkitunnuksilla. Palveluun voi rekisteröityä minkä tahansa pankin tunnuksilla tai vaihtoehtoisesti Postista noudettavilla Postin verkkopalvelun käyttäjätunnuksilla. Valitse palvelun lähettäjälistasta haluamasi lähettäjät, kuitenkin vähintään Porin kaupunki. Tämän jälkeen palkkalaskelmasi saapuvat henkilökohtaiseen NetPosti-palveluusi ja arkistoituvat siellä. NetPostiin saapuneesta sähköisestä laskelmasta saat tiedon omaan sähköpostiisi. Palkat nousevat Taloudellisesta tilanteesta huolimatta kunta-alan palkat nousevat tänä vuonna kaksi kertaa. Toukokuun alussa tulivat maksuun sopimuskauden viimeiset järjestelyerät. Syyskuun 1. päivänä tulee maksuun viimeinen sopimuskauden yleiskorotus. Järjestelyerät Kaikilla kunnan sopimusaloilla toteutettiin virka- ja työehtosopimusten mukainen järjestelyerä sekä samapalkkaisuuspöytäkirjan mu- kainen järjestelyerä. Näiden kustannusvaikutus on kullakin sopimusalalla yhteensä 0,8 % palkkasummasta. Sopimuksen mukaan 0,5 %:n suuruisella paikallisella järjestelyerällä tuli poistaa naisten ja miesten perusteettomia palkkaeroja, korjata paikallisia palkkausepäkohtia ja tukea palkkakilpailukyvyn ylläpitämistä. Lisäksi jaettiin 0,3 prosentin suuruinen paikallinen järjestelyerä. Järjestelyerä tuli kohdentaa erityisesti niihin yksiköihin, jotka ovat toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyillä parantaneet toimintansa laatua ja tehokkuutta. Järjestelyerästä päätettäessä tuli myös ottaa huomioon, että esimiesasemassa olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa palkkaan nähden. Samoin hinnoittelun ulkopuolisten palkkauksen tulee olla oikeassa suh- teessa niiden viranhaltijoiden tai työntekijöiden palkkauksen kanssa, joihin heitä voidaan verrata. Koska näiden järjestelyerien käyttötarkoitus on pitkälti samanlainen, yhdistettiin summa kaikilla sopimusaloilla. Paikallinen järjestelyerä käytettiin tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistuksiin KVTES:n piiriin kuuluvilla. Muiden sopimusten piiriin kuuluvien osalta osa käytettiin myös henkilökohtaisten lisien maksamiseen. Maininnan arvoista on, että opetusalalla otettiin käyttöön henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi ja henkilökohtaisia lisiä maksettiin arvioinnin perusteella. Virastopäälliköiltä pyydettiin esitykset järjestelyerien kohdentamisesta ottaen huomioon sopimusmääräykset. Tämän jälkeen järjestelyerän jakamisesta neuvoteltiin henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa. Henkilöstöjaosto hyväksyi yksimieliset neuvottelutulokset kokouksessaan Yleiskorotus Seuraavan kerran palkkoja korotetaan kaikilla sopimusaloilla. Palkkoja tarkistetaan yleiskorotuksella, jonka suuruus on 2,4 %. Teksti Helena Metsälä TALOUSTUEN PALKKATIIMIT TIEDOTTAVAT Vuosilomat lähestyvät tuoden mukanaan lisääntyvän sijaistarpeen. Loppukesästä myös opetuspuolelle tulee uusia sijaisia ja toistaiseksi voimassa olevia palvelussuhteita. Muistuttaisimme työsopimusten tekijöitä ja -hyväksyjiä seuraavista asioista: Tarkista henkilön osoite-, pankki- ja verotiedot. Huolehdi lyhytaikaisten sijaisten ateriapidätysten ilmoittamisesta sopimuksen yhteydessä. Pyri laittamaan poissaolot varsinaiseen palkanmaksupäivään. Noudata sopimusten hyväksymisaikoja. Opasta riittävästi uutta työsopimuksen tekijää ja painota sopimusten hyväksymisaikoja. Lomarahat maksetaan heinäkuun varsinaisen palkan yhteydessä. Hauskaa ja lämmintä kesää! Toivottavat palkkasihteerit

5 5 Henkilöstöasioita Terveysliikunnan neuvontaryhmä TELINE on käynnistynyt Viime vuonna Porin kaupungin henkilöstöpalveluiden, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation koordinoima TERVE! -kampanja asetti tavoitteekseen kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin lisäämisen, vaikuttamalla henkilöstön yksilöllisten voimavarojen vahvistumiseen sekä kokonaisten työyhteisöjen toimintaan. Tavoitteen toteuttamiseksi työterveyshuolto ryhtyi omalta osaltaan toimiin jo viime vuonna yksilökäyntien yhteydessä. Tänä vuonna työterveyshuolto on käynnistänyt Satakunnan ammattikorkeakoulun SAMKin suunnitteleman terveysliikunnan neuvontaryhmän, joka on saanut työnimekseen TELI- NE - lähtöteline liikunnan lisäämiseen. SAMKissa toteutetun hankkeen johtopäätöksenä oli, että pitkäkestoisella neuvonnalla saadaan myönteisiä tuloksia ihmisten fyysisessä kunnossa. Lisäksi todettiin, että osallistujat tarvitsevat tukea ja ohjausta uudessa elämäntilanteessa, jotta muutoksesta tulee pysyvä. TELINEen tarkoitus ja tavoite TELINE-ryhmän tarkoituksena on tukea valmentavalla elämäntapaohjauksella fyysisesti passiivisia henkilöitä muuttamaan liikuntatottumuksiaan. Tavoitteena on saavuttaa liikuntaa harrastamattomat työikäiset riskihenkilöt, joilla on metabolinen oireyhtymä tai riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Tehostetun liikuntaneuvonnan menetelmin työntekijöille annetaan tietoja elämäntapojen vaikutuksista hyvinvointiin ja terveyteen. Työssä jaksamisen lisäksi painotetaan elämänhallintaa kokonaisuudessaan. Pyrkimyksenä on selkeyttää liikuntaneuvonnan työnjakoa hyödyntäen eri ammattiryhmien osaamista ja edistää yhteistyötä eri hallinnonalojen toimijoiden kesken. Miten toteutetaan? Ryhmään osallistuvat kymmenen henkilöä valitsee työterveyshoitaja, joka lähettää osallistujan tarvittaessa lääkäriin tai pyytää lääkärin arvion osallistujan sopivuudesta ryhmään. Tämän jälkeen osallistuja lähetetään työfysioterapeutin henkilökohtaiseen haastatteluun motivoituneisuuden kartoittamiseksi. Työfysioterapeutti, työterveyshoitaja ja työterveyslääkäri ovat tiiviissä yhteistyössä koko ryhmän toiminnan ajan. Työikäisille liikkumattomille henkilöille annetaan liikuntaohjeita. Tapaamisia järjestetään kertaa 1,5 vuoden aikana. Ohjauksen tukemana henkilö suunnittelee omat tavoitteensa ja henkilökohtaisen terveysliikuntaohjelmansa. Lisäksi yhdessä työfysioterapeutin kanssa osallistuja miettii ja kokeilee hänelle soveltuvia liikkumismahdollisuuksia kolmannen sektorin tarjonnasta. Teksti Sirkku Heilä-Aaltonen Kuva Porin kaupunki Ensimmäinen kymmenen henkilön TELINE-ryhmä on aloittanut toukokuun alussa ja tapaamiset jatkuvat vuoden 2010 syksyyn. Ryhmäläiset ovat motivoituneita ja me täällä työterveyshuollossa kannustamme heitä saavuttamaan tavoitteensa. Mikäli olet kiinnostunut TELINE-ryhmän toiminnasta tai haluat yksilöllistä elämäntapaohjausta, voit olla yhteydessä oman työpaikkasi työterveyshoitajaan. Vauhtia ei mitattu sadasosien tarkkuudella, kun Reposaaren vävypoika Mietaan Jussi näytti sauvakävelyn mallia Porin kaupungin työntekijöille henkilöstön Terve! -kampanjan tapahtumassa Kirjurinluodossa. JUNA-mittari Kysely alle 35-vuotiaille Porin ja Rauman kaupungit toteuttavat vuosina yhteisen JUNA-hankkeen: juniorista kuntatyön ammattilaiseksi. Hankkeessa kartoitetaan alle 35-vuotiaiden työntekijöiden työelämäodotuksia ja näkemyksiä kaupungeista työnantajina sekä pyritään vaikuttamaan kuntatyönantajien kilpailukykyyn uudesta työvoimasta. JUNA lähtee liikkeelle kesän 2009 aikana web-kyselyllä, jonka kohderyhmänä ovat kaupungin alle 35-vuotiaat työntekijät. Kysely on avoinna välisen ajan. Linkki kyselyyn on com/prohr.net. Kysely on tarkoitettu kaikille alle 35-vuotiaille, sekä vakinaisille että määräaikaisille, myös työllistetyille ja kesätyöntekijöille. Kun taantuma hellittää ja rekrytointi tulevina vuosina kiihtyy, nykyiset kesätyöntekijät ovat opiskelemassa tai jo valmistuneet ammattiin. Toivon mukaan heille jää positiivinen kuva kesätyönantajastaan, ja he ovat valmistuttuaan halukkaita hakeutumaan kaupun- gille töihin. Kyselyn tulosten pohjalta kaupunki voi rakentaa työnantajaimagoaan kilpailukykyisempään suuntaan. Kyselyä ei toimiteta henkilökohtaisesti kohderyhmään kuuluville, vaan hankkeen ohjausryhmä toivoo viestin kulkevan Rummun, esimiesten, työkaverien ja perehdyttäjien välityksellä. Kesätyöntekijöitä pyydetään vastaamaan kyselyyn työsuhteensa lopussa. Kyselyyn vastaaminen on helppoa ja vie työajasta vain noin 10 minuuttia. Teksti Riitta Saarinen

6 6 Puhelin monipuolinen työväline Puhelin on tietokoneen ohella tärkeä työväline yhä useammalle. Älypuhelimien myötä puhelimen ja tietokoneen raja on hämärtynyt, ja matkapuhelimella pystyy tekemään paljon muutakin kuin soittamaan ja lähettämään tekstiviestejä. Vuoden 2007 lopussa Porin kaupungin vaihdeverkossa oli runsaat lankaliittymää ja matkapuhelinliittymää. Vuoden 2008 aikana lankaliittymien määrä hieman väheni, kun taas matkapuhelinliittymien määrä kasvoi. Pääsääntönä on, että yhdellä henkilöllä olisi vain yksi liittymätyyppi joko lanka- tai matkapuhelinliittymä. Suuntaus onkin viime aikoina ollut se, että lankapuhelimista siirrytään matkapuhelimiin. Vuonna 2004 puhelinkulut olivat hieman yli 1,3 miljoonaa euroa. Viime vuosina puhelinkulut ovat tasaisesti laskeneet, ja vuonna 2007 ne olivat runsaat euroa. Puhelinkulujen aleneminen johtuu osittain hankintasopimukseen perustuvista edullisista hinnoista, mutta myös tiukasta budjettikurista ja siitä, että puhelimen sijaan asioita hoidetaan yhä enemmän sähköpostilla. Kaiken takana on puhelinyhdyshenkilö Hallintokuntien puhelinyhdyshenkilöt vastaavat oman hallintokuntansa puhelinasioista. He muun muassa tilaavat uusia liittymiä sekä tarvittaessa auttavat yhä teknisempien puhelimien käyttämisessä. Yksi puhelinyhdyshenkilöistä on Teknisen palvelukeskuksen atkinsinööri Osmo Leppäniemi. Puhelinasioihin menee helposti useita tunteja viikossa, mutta viime aikoina, kun operaattorimme asiakaspalvelu on takkuillut, aikaa on mennyt enemmän. Eniten on saanut selvitellä epäselviä laskuja ja liittymien oikeita sijainteja. Organisaatiomuutoksen takia selvitystyötä on ollut tavanomaista enemmän, Leppäniemi toteaa. Sähköiset palvelut helpottavat asiointia Kesän aikana otetaan käyttöön DNA:n tarjoama YHA-palvelu (Yrityksen Hallintapalvelu), joka mahdollistaa gsm-liittymien hallinnoinnin, muun muassa liittymien tilaamisen ja lopettamisen, reaaliaikaisesti netin kautta. Asiointi hoituu jo nyt sähköisesti, sillä sekä lankaettä gsm-liittymät ja muutokset niihin tilataan netissä olevan DNA:n Taajama-palvelun Osmo Leppäniemi huolehtii puhelinasioista muiden puhelinyhdyshenkilöiden tapaan oman toimensa ohella. Kuva Heidi Hurme kautta. Tilaukset menevät kuitenkin DNA:n työjonoon, jossa ne viipyvät oman aikansa. Leppäniemen mukaan YHA-palvelu varmasti helpottaa ja nopeuttaa asiointia, kun tietoja pystyy itsenäisesti hakemaan ja päivittämään reaaliajassa. Suurin osa matkapuhelimista on peruspuhelimia, mutta älypuhelimien osuus kasvaa koko ajan. Äly- ja peruspuhelimien suhde meillä Teknisessä palvelukeskuksessa on 1/9, mutta uskon älypuhelimien osuuden kasvavan, kun ihmiset alkavat ymmärtää niiden mahdollisuuksia, sanoo Leppäniemi. Tietoturva on tärkeä asia puhelimessakin Matkapuhelimien kehitys on tuonut mukanaan monien hyvien ominaisuuksien lisäksi myös esimerkiksi tietokoneista tuttuja viruksia sekä muitakin tietoturvariskejä. Muutaman perusasian muistamalla puhelimen käyttäjä pystyy minimoimaan suuren osan riskeistä pelkkä puhelimessa oleva virustarkistus ei riitä. Sähköposti kulkee aina mukana Älypuhelimella voi käyttää Tiimin sähköpostia ja kalenteria, mihin pätee samat tietoturvakäytännöt ja sama sähköpostietiketti kuin tietokoneella käytettävään sähköpostiin. MobiiliTiimissä on kuitenkin muutamia erityispiirteitä. Viesti olisi aina hyvä kirjoittaa viestiosaan, ei liitteeseen varsinkin jos tietää vastaanottajan lukevan viestin matkapuhelimella. Liitteiden käsittely voi matkapuhelimella olla hankalaa. Jos käyttäjä tyhjentää vahingossa älypuhelimensa kalenterin, synkronointia eli kalenterin sisällön päivittämistä siten, että koneella ja puhelimessa on samat tiedot, ei saa tehdä, varoittaa Laurila. Jotain vanhaa ja jotain uutta - molemmat oman aikansa huipputeknologiaa. Kuva Laura Aimola, Telefooni - Satakunnan museon kokoelmat Puhelimen PIN-koodin oletusasetus pitäisi muuttaa heti kun käyttäjä saa uuden puhelimen käteensä ja PIN-koodikysely tulee olla koko ajan käytössä. Bluetooth eli langaton tiedonsiirto-ominaisuus tulee aina olla pois päältä, kun sitä ei käytä. Puhelimen näytölle tuleviin asennusta ja asetusten muutosta ehdottaviin ilmoituksiin pitää vastata ei. Puhelimeen ei pidä asentaa internetistä mitään ohjelmistoja, ja puhelimen varmuuskopio olisi hyvä tehdä kerran viikossa. Epäilyttäviin tekstiviesteihin ei pidä vastata tai soittaa mihinkään viestissä olevaan numeroon, listaa IT-palveluiden pääsuunnittelija Kaija Laurila tärkeimmät tietoturva-asiat. Porin kaupungin tietoturvaohjeet matkapuhelimen käyttäjälle löytyvät Rummun sivuilta: Sisäiset palvelut/puhelinasiat/ Dna-liittymä/Matkapuhelimen ja liittymän hankinta/puhelimen tietoturvaohjeet. Suurin osa ohjeista koskee kaikenlaisten matkapuhelimien käyttäjiä. Rummun puhelinasioiden sivuilta löytyy muutakin hyödyllistä tietoa, johon kannattaa tutustua. Teksti Anna Kirsi

7 Pakolaistyö. Mitä se on? Porin kaupunki on vastaanottanut tänä vuonna 26 kiintiöpakolaista. He kaikki ovat yhtä pakistanilaisperhettä lukuun ottamatta Myanmarin pakolaisia. Vuoden alussa, kun aloitin työn Perusturvakeskuksen pakolaiskoordinaattorina, huomasin heti, miten haastavaa pakolaistyö on. Se vaatii vastaanottavalta organisaatiolta muun muassa tehokasta viranomaisyhteistyötä sekä laajaa operatiivista yhteistyöverkostoa. Lisäksi on luotava uudelleen pakolaistyön Niina Hyytiselle pakistanilaisperheen lapset totesivat: Isä, nyt meidän ei tarvitse löytää puistoa, kun Pori on yhtä puistoa koko kaupunki. Perheen äidin mieleen on Suomen tasa-arvoinen järjestelmä. Sauna puolestaan on ollut ihmeellinen kokemus koko perheelle. Mutta Porin bussiaikataulujen suhteen on toivomisen varaa niitä on vaikea ymmärtää ja lukea, myös porilaisten. Takana pitkä ponnistus käytäntöjä, huomioon ottaen, että Porin kaupunki vastaanotti kiintiöpakolaisia viimeksi kahdeksan vuotta sitten. Työ vaatii myös paljon etukäteisjärjestelyjä sekä syvää perehtymistä maahanmuuttoasioihin. Yhteistyö on välttämätöntä Pakolaistyön puitteissa perustettiin viranomaisverkosto Vi- Ver sekä laajempi pakolaistyön verkosto PaVer. Siihen kuuluvat viranomaisten lisäksi muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piiri, Porin Aikuiskoulutuskeskus, Porin evankelisluterilainen seurakunta sekä Helluntaiseurakunta, Porin Interseura, Suomen Punainen Risti Satakunnan piiri ja Porin osasto, Satakunnan Monikulttuuriyhdistys ja Väinölän kirjastoyhdistys. Yhteistyö eri tahojen kanssa on välttämätöntä. Pakolaisten vastaanottoon ja ennakkovalmisteluihin kuuluu asuntojen varaaminen ja niiden perusvarustelu. Pakolaisten saapuessa heidät noudetaan Porin lentoasemalta. Sen jälkeen on viranomaisasioinnit maistraatissa, poliisilaitoksella, työ- ja elinkeinotoimistossa, Kelassa ja terveysasemalla. Sitten käynnistetään kielikoulutus, ja ilmoitetaan lapset kouluun ja tarpeen mukaan päivähoitoon. Suomalaista paperisotaa Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelija Niina Hyytinen kuvaili kokemuksiaan ja mietteitään pakolaisharjoittelusta näin: 7 Ensimmäisenä saapui pakistanilaisperhe Thaimaasta. Perheessä alle kouluikäiset lapsetkin osaavat englantia. Myanmarin karenniperheet saapuivat Poriin toukokuun aikana. Itse pääsin tutustumaan erään perheeseen 11. toukokuuta, jolloin vuorossa oli vierailut poliisilaitoksella, YH-asunnoissa ja sosiaalitoimistossa. Päivän aikana tuli niin suuri määrä kaiken näköisiä asiapapereita perheen olkalaukkuun, että itseänikin hirvitti. Kyllä Suomi on byrokraattinen viidakko, jossa on vaikea maan omankin kansalaisen selvitä saati sitten maahanmuuttajan. Myanmarilaisperheen kanssa asioitaessa välttämätön apu on ollut kayahin kielen tulkki. Perhe osaa jonkin verran burmaa. Kun vertaan myanmarilaisja pakistanilaisperheen viranomaisasiointia keskenään, nyt aikataulut on tehty väljemmiksi niin, että kysymyksille ja aikataulun muutoksille jää aikaa. Myanmarilaisperheen kohdalla kielimuuri voi olla melko suuri este varsinkin alussa. Onneksi perhe on avoin, kärsivällinen ja sopeutuvainen, vaikka heitä ei aina ymmärrettäisikään. Suomen kielen oppiminen on ensiarvoisen tärkeää heidän kohdallaan. Pakolaiset ovat joka tapauksessa aivan tavallisia ihmisiä ja heitä tulisi kohdella yksilöllisesti niin kuin keitä tahansa lähimmäisiä, toteaa Niina Hyytinen. Teksti ja kuva Su Ran Kim Vuoden 2009 alusta Perusturvatoimistossa on koettu merkittäviä muutoksia. Entisessä Perusturvatoimistossa, uudelta nimeltään Aikuissosiaalityön toimistossa, siirryttiin viime vuoden vaihteessa elinkaarimallin mukaiseen tiimeittäin organisoituvaan työnjakoon. Käytännössä työnjaon muutokset näkyvät siinä, että työntekijät ovat jakautuneet toimiston sisällä neljään eri moniammatilliseen tiimiin, jotka ovat aikuistiimi, nuortentiimi, lapsiperhetiimi ja palvelutiimi. Muutoksen taustalla on käynnistynyt aikuissosiaalityön ammatti- ja tehtävärakennehanke, jonka tärkeimpänä tavoitteena oli toimiston ammatti- ja tehtävärakenteen kehittäminen asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Hankkeessa oli mukana myös Työvoiman palvelukeskuksen sosiaalipuolen henkilöstö. Hanke päättyi virallisesti Hankkeen eteenpäin vieminen yhteistoiminnallisena prosessina toi mukanaan paljon työtä, mutta myös paljon yhdessäolon, yhdessä oppimisen ja virkistäytymisen mahdollisuuksia. Ajoittain hanke tuntui henkilökunnalle raskaalta, joten moni saattoi vuodenvaihteessa huokaisten todeta pitkän ponnistuksen vihdoinkin päättyneen. Toisaalta hanke antoi ainutlaatuisen mahdollisuuden käydä läpi monia sellaisia asioita, joita ei varmasti olisi muutoin tullut käsiteltyä. Henkilökunnan mukaan parasta hankkeessa olivat koulutukset, joissa käsiteltiin sosiaalityön ammatillisia menetelmiä ja yleiseen työhyvinvointiin liittyviä aiheita. Tärkeäksi koettiin myös onnistuneiden työnkuvien luominen sosiaalityöntekijöiden ja ohjaajien välille. Tähän saakka elinkaarimalliin siirtyminen on sujunut varsin kitkattomasti. Työn kehittämisen haasteita riittää silti vielä jatkossakin. Työnjakoon ja työkäytäntöihin liittyvien muutosten ohella toimiston ulkoista ilmettä on parannettu uudistamalla neuvonnan tiloja nykyaikaisempaan asuun. Aika näyttää, kuinka onnistuneesti hankkeen myötä toteutetuilla muutoksilla on vastattu asiakkaiden tarpeisiin sekä toimiston työnjaon ja työssä viihtymisen haasteisiin. Teksti Sanna Jalonen Kuva Milja Minttumäki Vuonna 2007 alkaneen perusturvahankkeen myötä yhdistettiin kaupungin sosiaalikeskus ja terveysvirasto yhdeksi perusturvaorganisaatioksi, Porin kaupungin Perusturvakeskukseksi. Yhdistymisen myötä sosiaalikeskuksessa sijaitseva perusturvatoimisto muuttui aikuissosiaalityön toimistoksi alkaen. Lapsiperhe- ja maahanmuuttajatiimissä tehdään ennaltaehkäisevää lapsiperhetyötä, vakuuttavat tiimin sosiaalityöntekijät Anne Viitanen, Tarja Rantamäki ja Jaana Ojala.

8 8 Virkistysuimalan kylpyläpalvelut vetoavat nuoriin Uusi uimahalli houkuttelee uusia uimareita Poriin myös lähikunnista. Tavoitteena on kävijää vuodessa. Suunnitellut vesiviihde- ja kylpyläpalvelut houkuttelevat etenkin nuoria, uskoo Porin vapaa-aikaviraston johtaja Kimmo Rinne. Nuoriso kaipaa tällaista kokonaisuutta. Nuorilla ei ole uimahalliin tullessaan välttämättä selkeitä päämääriä, kun taas varttuneempi väestö suunnittelee etukäteen esimerkiksi vesi- juoksua. Nuoret tulevat enemmänkin hengailemaan ja tähän uusi uimahalli tarjoaa hyvät mahdollisuudet. Toki uimahalli huomioi myös senioriväestön, ja siksi esimerkiksi monitoimialtaan veden lämpötila on korkea. Uusi uimahalli tarjoaa siis jokaiselle jotakin. Tämä on olennaista, kun huomioidaan lajille tyypillinen seikka, eli kaikki ikäryhmät kattava käyttäjäkunta. Uimareita on vauvoista veteraaneihin ja huippu-uimareista erityisryhmiin. Yyterin kanssa ei kilpailla Uuteen uimahalliin havitellaan suurta asiakaskuntaa. Rinteen mukaan nykyisen kävijämäärän tuplaaminen on paitsi tavoite, mutta myös realiteetti. Tämä tarkoittaisi noin kävijää vuodessa. Uimahalli tulee palvelemaan kuntalaisia tärkeänä hyvinvointikeskuksena, jossa on mahdollisuus hoitaa terveyttä ja työkykyä, Rinne muotoilee. Kimmo Rinne pitää epätodennäköisenä, että uimahalli tulisi kylpyläominaisuuksillaan kilpailemaan Yyterin kylpylähotellin kanssa. Yyterin toimintafilosofia on omaleimainen kokonaisuus ja siellä kylpylätoiminta on sidottu vahvasti yhteen majoituspalveluiden kanssa. Molemmille paikoille riittää varmasti asiakkaita. Myöskään Meri-Porin hallin kävijämäärissä tuskin tapahtuu rajua notkahdusta. Halli on pidetty ja meriporilaisille lyhyen matkan päässä. Uintimaksut säilyvät kohtuullisina Tulevana kesänä toteutetaan urakkakilpailu. Rakentamisen pitäisi suunnitelmien mukaan käynnistyä tämän vuoden marraskuussa. Uusi uimahalli on mittasuhteiltaan kaupungin kuntalaisia hyödyttävistä investoinneista suurin vuosiin. Internetin keskustelupalstoilla on spekuloitu, lohkaiseeko uintimaksu uudessa hallissa tästä syystä käyttäjien kukkaroon kohtuuttoman suuren loven. Uintimaksuista ei ole päätöksiä vielä tehty, mutta todennäköisesti pieniä korotuksia tulee. Maksun suuruus täytyy kuitenkin asettaa palvelemaan sitä päämäärää, että uusi halli vetäisi mahdollisimman paljon ihmisiä. Tämä tavoite varmistaa, että hinta pysyy kohtuullisena, Rinne päättää. Teksti Laura Aimola Havainnekuva Arkkitehtuuritoimisto Arktes Oy Uusi virkistysuimala vetää Poriin todennäköisesti myös niiden lähikuntien asukkaita, joilla ei ole käytössään omaa uimahallia, uskoo vapaaaikaviraston johtaja Kimmo Rinne. Punkit vaanivat varomatonta kulkijaa Lämmin kesä houkuttelee ulos retkeilemään ja liikkumaan. Luonnon helmassa liikkuessa kiusana ovat usein hyönteiset. Yksi näistä on ruohikossa lymyilevä punkki, joka odottaa sopivaa tilaisuutta tarrautuakseen sopivaan nisäkkääseen. Pahimmillaan punkki voi aterioida samassa paikassa jopa viikon verran. Puremat kannattaa ottaa vakavasti, sillä osa punkeista levittää TBE-virusta tai borreliabakteeria. TBE-infektiota eli puutiaisaivokuumetta vastaan voi suojautua rokotteella. Yleisempi borrelioosi on hoidettavissa antibiooteilla. Hyvä tapa välttää molemmat infektiot on suojata jalat ja käsivarret. Punkin havaitsee parhaiten vaaleista vaatteista. Metsässä ja maastossa kulkiessa on hyvä pitää saappaat jalassa. Älä sorru paniikkiin Punkkeja liikkuu myös Porin luonnossa. Jos aikoo kesällä yöpyä saaristossa, kannattaa harkita rokotusta. Päivän päätteeksi olisi hyvä tehdä toisilleen punkkitarkistukset ja varmistaa, ettei punkkeja ole iholla, terveyspalveluiden johtaja Esko Karra kertoo. Punkki on irrotettava iholta heti punkkipinseteillä. Pinsettien kärjet pitää asettaa mahdollisimman lähelle punkin puruosia. Vetäessä punkkia pois sitä ei saa kiertää, sillä sen suuosat voivat jäädä ihoon. Jos punkki menee rikki, kannattaa odottaa muutama päivä. Puremakohdan ympäristöön kehittyy tulehdus, josta punkin jäänteet on helppo poistaa. Jos punkki on päässyt puremaan, ei ole syytä paniikkiin. Punkin levittämä bakteeri tarttuu hyvin huonosti. Jos kuitenkin pureman ympäristöön muodostuu viikkojen aikana punainen laajeneva ihottuma, on syytä mennä lääkäriin, Karra opastaa. Teksti ja piirros Heidi Hurme

9 9 Selim Palmgrenille nimikkokatu Säveltäjä Selim Palmgren sai oman nimikkokadun Porin keskustaan. Kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaan Raatihuoneenkatu muutettiin Selim Palmgrenin kaduksi. Yhdistykset aloitteentekijöinä Kadun nimeämistä säveltäjä Selim Palmgrenin mukaan esittivät vuorollaan Satakunnan Kirjallinen Kerho ry, Porin Lyseon Seniorit ry, Kerho Vanhat Porilaiset ja Porin Mies-Laulu ry. Kirjeissä esitettiin, että porilainen professori ja säveltäjä Selim Palmgren on yksi musiikkihistoriamme merkittävimmistä edustajista, ja häntä tulisi kun- nioittaa nimikkokadulla. Perusteissa mainittiin myös Palmgrenin tuotantoon sisältyvän runsaasti teoksia, joihin Porin seutu on antanut virikkeitä. Tutustuttuaan aloitteisiin Kaupunkisuunnittelu piti perusteltuna kadun nimeämistä Selim Palmgrenin mukaan. Ehdotuksissa olleista katuvaihtoehdoista Kaupunkisuunnittelun mielestä luontevin ratkaisu oli muuttaa Raatihuoneenkatu Palmgrenin nimikkokaduksi. Sijoittuuhan katu Porin vanhaan arvokkaaseen suojeltuun ympäristöön, keskeiselle paikalle vanhaa ja nykyistä kulttuuriympäristöä. Myös L. Leppäsen suunnittelema Selim Palmgrenin pat- sas sijaitsee Raatihuoneenpuistossa. Nimenmuutos aiheuttaa vain muutamia muutoksia, joista merkittävimpänä Rakennusvalvonnan katuosoitteen muuttuminen. Teksti ja kuva Kirsi Vahtokari Olavi Yli-Priia Teknisestä palvelukeskuksesta sovittelee uutta kylttiä paikalleen. Porin kaupungin ympäristöyhdyshenkilötoiminta Nimi tuntuu vaikealta käytännön toiminta ei Ympäristövastaavien toiminnalla Porissa on jo pitkät perinteet. Meitä aktiiveja on nyt hieman vajaa kolmekymmentä. Toiminnallemme luotiin perusta, kun ympäristöjohtajan esityksestä keskushallinto tarjosi hallintokunnille mahdollisuutta osallistua edustajansa kautta ympäristövastaavien toimintaan. Tarkalleen sanottuna tämä tapahtui Toiminnallinen vastuu on ympäristövirastolla. Ympäristövastaavat toimivat lähtöajatuksensa mukaisesti tapaamalla toisiaan, kouluttautumalla ja välittämällä ympäristöasioihin liittyviä neuvoja ja näkemyksiä hallintokunnille. Mikä parasta, omassa ryhmässä on paljon asiantuntemusta, jota tarjoillaan kaikille tapaamisten yhteydessä. Muutamissa hallintokunnissa on tehty perusteellinen ympäristöasioiden tarkastelu eli ympäristöauditointi. Käytännössä tämä on tapahtunut niin, että hallintokunnan ympäristövastaava ja ympäristöviraston edustaja ovat yhdessä käyneet läpi hallintokunnan toiminnan painopisteenä ympäristönäkökulmat. Näitä hallintokuntia ovat muun muassa Porin Vesi, Satakunnan pelastuslaitos, Hankintapalvelut, Porin Jätehuolto ja Porin ammattiopiston kaikki toimialat. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on julkituoda toimintaamme, koska kaikilla ei ole mahdollisuutta Rummun käyttöön. Sieltä löytyy materiaalia Pori - Reilun kaupan kaupungista, ekotehokkaasta toimistosta sekä kestävistä hankinnoista. Rummun tietopankkimme löydät näin: etusivulta valitaan sisäiset palvelut ja sieltä ympäristöasiat. Tänne päästyäsi olet tiedon lähteillä. Sieltä löydät muun muassa tämän vuoden toimintaohjelmamme. Liity joukkoomme Tosiasia on, että kaikki hallintokunnat eivät ole yhdyshenkilöä nimenneet. Se olisi suotavaa, koska joukkoomme mahtuu vielä vastuullisen ympäristöajattelun omaavia henkilöitä. Rummun sivuilta löytyy luettelo henkilöistä, jotka ovat nyt mukana toiminnassa. Ohje hallintokunnille, joilla ei vielä ole edustusta työryhmässä: keskustelkaa asiasta työpaikallanne ja jos tunnette tarvetta laajentaa tietoisuuttanne ym- päristöasioissa sekä olla mukana kehittämässä niitä kanssamme ottakaa yhteyttä, kynnys on matala. Teksti ja kuva Jari Lampinen Hallintokuntien ympäristövastaavilla on tapaamisia keskimäärin neljä kertaa vuodessa. Tällä kertaa tutustutaan Porin Jätehuollon kierrätyskeskukseen kierrätysmestari Esa Laineen johdolla. Länsirannikon Koulutus Oy:lle markkinointinimi Länsirannikon Koulutus Oy:n markkinointinimeksi valittiin WinNova. Nimi kuvaa yhtiön tavoitetta kouluttaa menestyjiä (Win) ja tukea elinikäistä oppimista ja uudistumista (Nova). Porin ammattiopisto (Porin kaupunki), Rauman ammattiopisto (Rauman kaupunki), Innova Länsi-Suomen Aikuiskoulutuskeskus (Länsi-Suomen ammatillisen aikuiskoulutuksen kuntayhtymä) ja Porin Aikuiskoulutuskeskus (Porin aikuiskoulutussäätiö) sulautuvat uudeksi koulutusyhtiöksi. Uutta yhtiötä luotsaavat toimitusjohtaja Lasse Schultz, nuorisopuolen rehtori Juha Vasama sekä aikuispuolen rehtori Juha Kuuselo. Hallituksen puheenjohtajana toimii Arja Laulainen ja hallintoneuvoston puheenjohtajana Vesa Heino. Hallitus valittiin huhtikuussa ja toimiva johto aloitti työnsä Tällä hetkellä hallitusta ja johtoa työllistävät uuden organisaation rakentaminen sekä tulevat rekrytoinnit. Yhtiöllä tulee olemaan yli 60 miljoonan euron liikevaihto, opiskelijoita ja henkilökuntaa n Yhtiön virallinen hallintopaikka on Rauma. Teksti Miia Reiman

10 10 KUNTALIITOS Maaseutua ja komea kaupunginosa Noormarkusta tulee osa Poria Noormarkusta tulee osa Porin kaupunkia tammikuun ensimmäisenä Porin seudun kuntayhteistyöhön, liitoksista puhumattakaan, on juntattu pessimistinen sävy. On katseltu pääasiassa vain taaksepäin, rohkeutta toiseen suuntaan ei ole ollut. Lähes kolme vuosikymmentä Noormarkussa asunut JHL:n pääluottamusmies Mervi Jokihaara antaa Porille kiitosta siitä, että tulevista muutoksista on tiedotettu riittävästi. Noormarkun kunnanjohtaja Ilmo Marttila on tyytyväinen kuntaliitosneuvotteluiden tuloksiin ja tunnelmaan. Aivan viime päivien uutiset sivaltavat skeptikkoja varpaille. Porin ja Noormarkun kombinaatio tuntuu olevan hyvässä vireessä, ja niin tietysti pitääkin olla. Tätä juttua varten selasin ylimalkaisesti nettikeskusteluita. Yksi asia särähti yli muiden. Uhattuina ovat kuulemma Noormarkun omaleimaisuus ja identiteetti. Se on täysin mahdollista, mutta ei toivottavaa eikä todennäköistäkään. Katsokaa reposaarelaisia, jotka ovat aina olleet porilaisia. Järjestys on selvä, aina. Ensin Reposaari, sitten kaupunki. Tai ahlaislaisia. Sellaista mahtia ei maailmassa taida olla, joka veisi heiltä vahvan identiteetin. Noormarkussa on vahva yhdistystoiminta, innokasta ja laadukasta kulttuuritoimintaa ja komeita, historiaa havisevia alueita. Noormarkku ei ole Ahlström, mutta Antti Ahlströmin 139 vuotta sitten ottama askel on ollut tärkeä koko seudulle. Ja vaikka Ahlström koki liikemiesuransa ehkä suurimman tappion sahahuutokaupassa Porissa, hän oli koko seutukunnan edelläkävijä valtiollisessa toiminnassaan. Inflaation kärsinyttä veturi-sanaa ei oltu vielä keksitty. Noormarkun liittyminen Poriin on yksi askel Satakunnan vahvistamisessa. Kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet pitää säilyttää, mutta turhat, tiheään toistuvat hallintorajat ovat kansantaloudellista tuhlausta. Maanantainen aamupäivä Noormarkun keskustassa on odotetun rauhallinen. Koski kohisee, ihmiset toimittelevat asioitaan Kelassa, apteekissa ja kaupoissa. Otto-automaatilla ei ole jonoa, mutta rahan nostajia käy tasaiseen tahtiin. Nurmikkoja leikataan, koululaiset fillaroivat hyväntuulisina suvivirsi on vielä laulamatta, loma on alkamassa. Tunnelma ei ole unelias, mutta ei siinä ole urbaania rytkettäkään. Siinä varmaan syitä, miksi yli ihmistä on valinnut asuinpaikakseen Noormarkun. Oli oikea aika tehdä päätös Pori saa vireän kaupunginosan, vastaa Noormarkun kunnanjohtaja Ilmo Marttila suoraan kysymykseen ja jatkaa luetteloa: kunnan omistamat tilat ovat hyväkuntoisia, palvelut ajan tasalla. Marttila korostaa seurojen ja yhdistysten aktiivisuutta. Täällä on monenlaista toimintaa, tiivistää hän. Porille Marttila asettaa vaatimuksen säilyttää palvelut Noormarkussa. Hän myöntää, että Noormarkun taloudessa ei ole ollut kehumista. Olemme eläneet kädestä suuhun ja investoineet velaksi, muistuttaa Marttila Poriin liittymisen taustasta, viittaa Noormarkun valtuuston tekemään päätökseen ja sanoo, että nyt oli oikea aika tehdä ottaa tämä askel. Kunnanjohtaja Marttila arvioi Noormarkun taloudellisen tilanteen päällimmäiseksi syyksi uusien asuinalueiden kaavoituksen ja kunnallistekniikan rakentamisen. On tarvittu uusia palveluita, niistä Söörmarkun aloittava päiväkoti oivana esimerkkinä. Porilaisten veronmaksajien korville sopinee hyvin, että kaupunkiin ei liitetä näivettyvää oksaa. Satakuntalaiseen kunnallispolitiikkaan on syntynyt viime syksyn jälkeen aivan uusi ilmiö. Sekä Porin että Noormarkun puolesta kuntaliitoksesta neuvotelleet ovat kehuneet ja kiitelleet toisiaan. Liturgiaa vai totta? Meille tarjottiin ajatusta, että suuren kanssa ei voi neuvotella. Näin ei ollut, Porissa on ollut oikeaa yritystä. Esitimme neuvotteluissa monia asioita ja porilaiset suhtautuivat niin rakentavasti. Yksityiskohtia tulee vielä vastaan runsaasti ratkaistavaksi, povaa kunnanjohtaja Marttila. Hän aloittaa Porin kaupungintalolla kansliapäällikkönä ja pysyy noormarkkulaisena, menossa on jo 34. vuosi. Muutoksista on hyvin informoitu Siistijä Mervi Jokihaara työskentelee Koivukujan päiväkodissa. Hän on myös Noormarkun suurimman ammattiosaston, JHL:n pääluottamusmies. Jäseniä on 215, lähes puolet Noormarkun palveluksessa olevista.

11 11 Työvoimatoimisto lähti jo, miten mahtaa käydä muiden palveluiden? Kysymys saa Katja Lehtisen kulmat kurtistumaan. Markus ja Melisa antavat äidin hoitaa puhumisen Vuonna 1959 rakennettu kunnanvirasto tarvitsee saneerausta, jotta kirjasto voi muuttaa siihen. Rakennusmestari Pekka Leppänen esittelee kehnoon kuntoon päässyttä tiiliseinää. Kuntaliitokseen on alkanut tottua. Itselläni ei ollut missään vaiheessa vaikeuksia. Se saattaa johtua siitä, että olen asunut täällä vasta 27 vuotta, naurahtaa Jokihaara. Kuntaliitokseen kriittisesti suhtautuneiden perusteet hän tiivistää kahteen sanaan: Noormarkun itsenäisyys. Jokihaara viittaa viime kuukausien uutisiin irtisanomisista ja nostaa esille työntekijöiden kannalta tärkeimmän asian, takuun vähintään viiden vuoden työsuhteesta. Hän ei näe taivaanrannalla suuria uhkia, jotka kuntaliitos aiheuttaisi. Pääluottamusmies on myös tyytyväinen tapaan, jolla muutoksia on valmisteltu. Hyvin on pidetty tilaisuuksia. Myös Porin JHL:n väki on ottanut meidät hyvin vastaan. Jatkammeko oman yhdistyksenä vai liitytäänkö Porin osastoihin, on kokonaan avoinna, kertoo Mervi Jokihaara. Positiivinen odotus on ilmassa Ja onhan siinä työtä, kun kaikki asiat siirretään Porin järjestelmiin. Minä en ole havainnut, että työntekijät olisivat vastustaneet tätä siirtoa. Positiivisessa odotuksessa eletään, arvioi Leppänen. Hänen oma järjestelynsä on siirtyä Postitaloon, Teknisen palvelukeskuksen töihin. Noormarkkuun jää palvelupiste, josta saa rakennusvalvonnan palveluita ja maataloussihteeri. Pekka Leppänen vahvistaa kunnanjohtajan arvion Noormarkun omistamien rakennusten kunnosta. Poikkeus vahvistaa säännön. Kunnanvirasto odottaa nopeaa peruskorjausta, sanoo rakennusmestari Leppänen ja osoittaa talon pohjoispäätyä. Terveyspalvelut paremmiksi Katja Lehtinen on ostoksilla lastensa Markuksen ja Melisan kanssa. Perhe asuu Ahlströmin ruukkialueella. Noormarkun liittyminen Poriin on yksi askel Satakunnan vahvistamisessa. Huolehditaanko heistä, kysyy Lehtinen ja pitää välttämättömänä joukkoliikenteen toimivuutta kaikkien noormarkkulaisten kannalta. Ahlströmin alue pidetään elävänä Leikattavaa nurmikkoa 20 hehtaaria. Puistometsiä 25 hehtaaria. Sata (100!) erilaista rakennusta. Vainiola, Kerho, Villa 1, Villa Havulinna, Iso talo ja vaikuttava pääkonttori. Muiden helmien päälle vielä Villa Mairea, tuo kaikkialla maailmassa tunnettu Alvar Aallon luomus. Ja paljon muuta, myös 57 vuokra-asuntoa. Ahlströmin alue on huikea lisä porilaiseen kulttuurihistoriaan ja rakennuskantaan. Ruukilla on ikää yli 200 vuotta. Tämä on yksityisaluetta, mutta vuokraamme osaa tiloista yrityksille ja yksityisillekin. Yhtiön hallitus on päättänyt, että alue pidetään hyvässä kunnossa ja elävänä, sanoo vierastoiminnan päällikkö Tiina Rajala ja vannoo olevansa unelma-ammatissaan. Emme epäile. Työntekijöitä alueella on neljäkymmentä. Erittäin myönteisesti ja toiveikkaana kuntaliitokseen suhtautuva Rajala vakuuttaa, että porilaisuus ei alueen identiteettiin vaikuta. Tuo kenties hieman lisäväriä. Hän myös muistuttaa Ahlströ- min ja Porin kaupungin yhteistyöstä, menneestä ja tulevasta. Kahden lapsen äitinä Tiina Rajala on tyytyväinen Noormarkun kouluihin ja kehuu Porin asennetta koulutuksen kehittämiseen. Kansainvälisessä suuryhtiössä työskentelevällä on selvä viesti: kielivalintoja ei saa vähentää, ei nyt eikä tulevaisuudessa. Palvelut, niiden taso ja kehittäminen ovat Porin ja Noormarkun liitoksen koetinkivi, arvelee Tiina Rajala monen muun tapaan. Teksti Tapio Furuholm Kuvat Laura Aimola Noormarkun kunnan rakennusmestari Pekka Leppänen sanoo 25 vuoden kokemuksella rohkeasti mielipiteensä. Tärkein asia on saada hakkeella toimiva aluelämpölaitos. Leppänen hämmentyy vain hetkeksi yllätysvieraista hän on lähdössä näyttämään Lassilan koulua ostajakandidaatille. Kuntaliitos on vaatinut runsaasti taustaselvityksiä, kiinteistöjen kuntoa on arvioitu. Lapsiperheelle loistopaikka! Olemme asuneet siellä kuusi vuotta. Terveydenhuolto nuorta äitiä eniten. askarruttaa Se on saatava täällä paremmaksi. Lääkäripula kiusaa. Pitäisi päästä omalääkäri-järjestelmään, toivoo Katja Lehtinen. Hän ei murehdi vain lapsiperheiden tilannetta. Lassilassa ja Harjakankaalla asuu mummoja. Ahlströmin alue huokuu historiallista vetovoimaa. Vierastoiminnan päällikkö Tiina Rajala kannattaa kuntaliitosta mutta on huolestunut kielivalinnoista kouluissa. Kielitaidosta me suomalaiset saamme olla maailmalla ylpeitä

12 12 Iltispaikat kohdennetaan ekaluokkalaisille ja erityisoppilaille Porissa siirrytään menettelyyn, jossa toukokuussa tapahtuvassa iltapäivätoimintahaussa paikat jaetaan ensisijaisesti kaikille 1. luokkalaisille ja erityisoppilaille. Mahdollinen arvonta tehdään vain 2. luokkalaisten osalta. Koulutuslautakunta päätti asiasta huhtikuussa. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Iltis on 1. ja 2. -luokkalaisille sekä erityisoppilaille tarkoitettua koulupäivän ulkopuolella tapahtuvaa ohjattua toimintaa. Sen järjestäminen on kunnille vapaaehtoista ja kunta voi saada tarkoitukseen valtionapua. Lisäksi lähes kaikki kunnat perivät toiminnasta maksua huoltajilta. Porissa kuluvan lukuvuoden 1,3 miljoonan euron kokonaiskuluista kaupungille jää kustannettavaksi noin euroa. Kaikissa Porin alakouluissa ja erityiskouluissa järjestetään tätä toimintaa, jos tarvetta on, kertoo Porin koulutusviraston koulutuspäällikkö Jari Kaasinen. Uuden ryhmän perustamisen raja on viisi oppilasta. Syksyllä tunkua, keväällä vajaata Iltapäivätoimintaryhmille on määritelty myös maksimikoko, koska toiminta järjestetään ostopalveluna ulkopuolisten palveluntuottajien kanssa. Ongelmana on, että elokuussa ryhmät ovat täynnä ja muutamat oppilaat joutuvat jonottamaan niihin. Keväällä ryhmät ovat taas vajaita, kun oppilaita jää pois vuoden mittaan. Toinen ongelma on, että huoltaja maksaa toimintamaksun, vaikka oppilas ei toimintaan juuri osallistuisikaan. Tällöin lapselle on kuitenkin pidettävä paikkaa ryhmässä. Ratkaisut tähän ovat tervetulleita. Haluaisinkin vedota asiassa vanhempien omatuntoon, Kaasinen toteaa. Porin iltapäivätoiminnan mitoitus on kuitenkin varsin hyvä. Toiminta on ollut toivottua ja kaupunki on halunnut panostaa siihen. Taloustilanteen heikkenemisellä ei ole Kaasisen mukaan vielä ollut vaikutuksia. Ainakin toistaiseksi pystymme järjestämään toimintaa samalla volyymilla. Tietysti meiltä puuttuu varat koulujen remontoimiseen, joka saattaa siten heijastua myös Iltikseen. Teksti Laura Aimola Porissa 1. luokkalaisista noin puolet ja 2. luokkalaisista reilu neljännes osallistuu Iltikseen. Kuvassa on menossa Nassikkapainin rentoutus. Kuva Juha-Matti Kivistö Ammattitutka kohdistaa koulutuksen ja työelämän tarpeet Satakunnassa Ammattitutka-ESR -projekti perustuu pääosin Rauman ja Satakunnan kauppakamarien vuonna 2006 toteuttamaan koulutusselvitykseen, jossa koottiin yhteen satakuntalaisen elinkeinoelämän näkemyksiä alueen koulutustoiminnasta, tulevaisuuden koulutusrakenteista ja koulutusten sisällöistä sekä yritysten yhteistyömahdollisuuksista oppilaitosten kanssa. Näiden näkemysten pohjalta luotiin Ammattitutka-projekti. Oikeat ihmiset oikeisiin töihin. Kari-Matti Koittolan luotsaama Ammattitutka-projekti tähtää koulutuksen ja työelämän täsmäyttämiseen. Ammattitutka-projektia hallinnoi Porin ammattiopisto ja sen projektipäällikkönä toimii Kari-Matti Koittola. Projektin kumppaneina toimivat Satakunnan TE-keskus, maakunnan ammatilliset oppilaitokset, Rauman ja Satakunnan kauppakamarit sekä Taloudellinen Tiedotustoimisto. Keskeisimpinä tavoitteinaan projektilla on saada koulutussuunnitteluun mukaan enemmän elinkeinoelämän näkemystä, uudistaa ja kehittää ammatillista koulutusta, vahvistaa valmistuvien opiskelijoiden työmarkkinakelpoisuutta, päivittää opettajien työelämätuntemusta sekä lisätä opiskelijoiden tietoja työmarkkinoista ja koulutusvaihtoehdoista. Kaikilla näillä toimenpiteillä pyritään kehittämään tulevaisuuden koulutustoimintaa ja varmistamaan Satakunnan kilpailukykyä jatkossa. Yritystutka ja Koulutustutka Projektissa luodaan kaksi keskeistä palvelukonseptia: Yritystutka ja Koulutustutka. Yritystutka on yrityksille suunnattu palvelu, joka tarjoaa tietoa yrityksille sopivista koulutusvaihtoehdoista, kehittämistoimenpiteistä ja rahoitusmahdollisuuksista. Asiantuntijapalvelua on mahdollista saada yritys- ja henkilökohtaisiin koulutussuunnitelmiin ja kehittämistoimenpiteisiin. Yritystutkan yhteistyöverkoston kautta saa myös vaikutuskanavan ammatillisen koulutuksen sisällölliseen kehittämiseen. Koulutustutka on koulutusorganisaatioille suunnattu palvelu, jonka avulla koulutuksen järjestäjät saavat tietoa yritysten koulutustarpeista ja osaamisvaatimuksista opetussuunnitelmien sekä lisä- ja täydennyskoulutuksen kehittämiseksi. Yhteistyöverkoston kautta saadaan kontakteja maakunnan yrityksiin ja levitettyä hyviä käytänteitä. Ammattitutka-projekti kestää toukokuusta 2008 heinäkuun 2011 loppuun. Tänä aikana rakennetaan maakunnalliset palvelut työ- ja elinkeinoelämän, pk-yritysten, ammatillisen koulutuksen ja työvoimahallinnon tarpeisiin. Projektin operatiivisesta toiminnasta vastaavan ryhmän toimintaa tukee suunnitteluryhmä ja sitä valvoo ohjausryhmä. Projektilla on maakunnassa neljä yritysasiamiestä, jotka ovat jo tähän mennessä kukin kartoittaneet kymmenien yritysten tarpeita ja satojen henkilöiden näkemyksiä. Jokaisella maakunnan ammatillisella oppilaitoksella on nimetty henkilönsä, joka vastaa yhteyksistä projektiin. Seuraavaksi projektissa pääsee alkamaan Yritystutkan ja Koulutustutkan tuotteistusvaihe sekä työelämän kehittäjien koulutus. Koulutusalakohtaisia Ennakointikamari-tapahtumia on jatkossa tarkoitus pitää säännöllisesti. Ennakointikamarit ovat alakohtaisia sidosryhmien keskustelufoorumeita, joissa esitellään jo olemassa olevaa ennakointitietoa alalta, kuullaan asiantuntija-alustuksia, pohditaan mahdollisia kehittämistoimenpiteitä ja sovitaan jatkotoimenpiteistä. Ammattitutkaan voit tutustua netissä osoitteessa Teksti ja kuva Konsta Ojanen

13 13 Vapaa-ajan asunnon jätevesien käsittely Haja-asutuksen jätevesien käsittelystä annetun asetuksen tarkoituksena on vähentää jätevesistä aiheutuvia haittavaikutuksia tehostamalla kiinteistöjen jätevesien käsittelyä vuoden 2013 loppuun mennessä. Tavoitteena on, että järjestelmien saneeraamisen myötä jäteveden käsittelyn tulokset näkyvät ensisijaisesti lähiympäristössäm- me: asuinympäristön hygieeninen ja esteettinen laatu paranee, hajuhaitat vähenevät sekä pohja- ja pintavesien pilaantumisriski pienenee. Asetuksen antamisen myötä jätevesien käsittely on herättänyt monia kysymyksiä. Erityisesti mökinomistajien huolenaiheena on ollut epäselvyys oman kiinteistön järjestelmän puhdistustehon riittävyydestä sekä jätevesien käsittelyn parantamisvaatimuksista aiheutuvat kustannukset. Käyttöveden hankintatapa ja käymälä vaikuttavat puhdistustarpeeseen Kiinteistöt, jotka ottavat käyttövetensä kantamalla tai siihen rinnastettavalla tavalla, voivat edelleenkin johtaa vähäiset pesuvetensä puhdistamattomina maaperään. Tyypillisimmillään tällainen tilanne on mökkitontilla, jolla on puucee, ja johon juomavesi tuodaan mukana ja pesuvesi kannetaan ämpärillä tai se pumpataan käsin vesistöstä. Tällaisissa tapauksissa ei kiinteistöltä edellytetä mitään varsinaista jätevesijärjestelmää, mutta monesti kiinteistön omistaja haluaa tehdä vähäisillekin pesuvesille käsittelypaikan, joka on useimmiten imeytyskaivo tai kuoppa. Vesijohdon vetäminen vapaaajan kiinteistölle merkitsee usein asunnon vesikalusteiden tason parantamista (vesi-wc, lämminvesivaraaja, suihkut, astianpesukoneet), jolloin on varauduttava jätevesien käsittelystä aiheutuviin kustannuksiin. Ympärivuotisen ja hyvin varustellun loma-asunnon jätevesien käsittelyvaatimukset ovat normaalisti samat kuin vakituisella asuinkiinteistöllä. Suosi kuivakäymälää Kuivakäymälän valitseminen mökin wc-ratkaisuksi vähentää vesistöön kohdistuvaa kuormitusta ja jätevesien puhdistustarvetta. Lisäksi asianmukaisesti kompostoitu kuivakäymäläjäte on arvokasta maanparannusainetta. Kuivakäymälämallin valintaa tehtäessä kannattaa ottaa huomioon oman kiinteistön käyttötarpeet sekä käymälän sijoituspaikka. Käymälän yhteyteen on syytä järjestää myös käsienpesumahdollisuus. Hanki asianmukainen lupa ja toimi nyt! Järjestelmän saneeraaminen tai uudistaminen edellyttää toimenpidelupaa, jota haetaan rakennusvalvontaviranomaiselta. Lupahakemukseen liitetään LVI-suunnittelijan laatima jätevesisuunnitelma. Suunnitelma on aina kiinteistökohtainen ja se edellyttää poikkeuksetta suunnittelijan käyntiä paikalla, koska muun muassa pohjaveden pinnan korkeus, suojaetäisyydet vesistöön ja talousvesikaivoihin sekä maaperän imeytyskelpoisuus vaikuttavat olennaisesti järjestelmän valintaan. Asetuksessa annettua siirtymäaikaa järjestelmien parantamiselle on jäljellä enää runsaat neljä vuotta, joten jätevesien käsittelyn saneeraamistarve kannattaa selvittää viipymättä oman mökkikiinteistön osalta. Teksti Jari Lagerroos Kuva Turvallista veneilykesää! Uudistettu Porin ja Luvian rannikkoalueen pienvenereittikartasto ilmestyi myyntiin juuri ennen veneilykesän alkua. Sitä myyvät palvelupiste Porina, Venepori Oy ja Reposaaren Marina Meriloki. Kartasto soveltuu hyvin pienveneiden varustukseen A3-kokonsa ja säänkestävyytensä ansiosta. Porin edustan saaristosta löytyy kiinnostavia vierailukohteita. Kartalle on väylien lisäksi merkitty vieras- ja retkeilysatamat, polttoainepisteet ja kaupungin ylläpitämien vesillelaskuluiskien ja kotisatamien sijainnit. Kaupungin ylläpitämiä retkeilysatamia on Seliskerissä, Iso- Enskerissä ja Outoorissa. Itsekin veneilevä Palvelupiste Porinan palvelupäällikkö Heikki Tuominen suosittelee niitä lomalaisille tulevan kesän vierailukohteiksi. ovat saariston suojassa varsin kivikkoisia, eikä pienvenereiteillä voi kulkea turvallisesti nykyisten elektronisten navigointilaitteiden avulla. Reiteillä navigointi perustuu näköhavaintoihin, kiinteisiin linjatauluihin ja apumerkintöihin väylillä ja kääntöpisteissä. Viitoituksessa on tärkeää tietää väylien kulkusuunnat, jotka löytyvät kartasta. Merellä niitä ei aina voi päätellä, toteaa Tuominen. Heikki Tuominen suosittaa kaikille veneilijöille vähintään saaristolaivurikurssin suorittamista tai vastaavien tietojen opiskelua. Painettu kartta ja kompassi on aina hyvä olla mukana veneessä ja niitä pitää osata käyttää. Kompassi toimii aina veneen sähkövioista huolimatta. Teksti Outi Vainikka-Majuri Kuva Jarmo Majuri Kiehtovaan Säpin majakkasaareen on mukava tutustua aurinkoisena kesäpäivänä. Saarella on monipuolinen linnusto ja siellä toimii Porin lintutieteellisen yhdistyksen ylläpitämä lintuasema. Yksinäisenä metsäisenä saarena Säppi vetää runsaasti puoleensa muuttolintuja ja etenkin syksyisin saari on tärkeä etappi monille pikkulinnuille. Koko karttasarjan myyntihinta säänkestävänä 45 paperitulosteena 25 irtolehti 5 / kpl Pienvenekartasto sisältää 14 karttalehteä pohjoisessa Merikarvian rajalta Luvian kunnan etelärajalle. Aikaisemmin hankittua kartastoa voi täydentää lisälehdillä. Tulostusmateriaaleina on A3-kokoinen paperi tai säänkestävä muovi. Venepaikkoja voi tiedustella ja esittää toivomuksia kartaston merkintöihin palvelupiste Porinaan puhelin (02) tai sähköpostilla Retkeilysatamissa on hyvät rantautumispaikat, laiturit, luontopolkuja ja jopa polttopuut valmiina odottamassa vierailijaa. Porina hoitaa Porin kaupungin hallitsemien yli venepaikan vuokrausta, ja henkilökunta neuvoo auliisti vapaita venepaikkoja etsiviä. Muutamia vapaita venepaikkoja löytyy keskustasta ja Meri-Porin alueelta, toteaa Tuominen. Kartta ja kompassi veneeseen Tekninen palvelukeskus uudisti veneilykartastoa yhteistyössä Luvian kunnan ja Topmap Ky:n kanssa. Porin edustan vesialueet

14 14 Herkkuja kesän juhliin Porin ammattiopiston konditoriaosastolla kevät oli erittäin kiireistä aikaa. Opiskelijatyönä valmistettiin asiakkaille monenmoisia herkkuja ja koristeita. Toisinaan asiakas tietää jo tilatessaan mitä tuotteita haluaa, mutta usein pyydetään ehdotuksia tarjoilun sisällöstä. Tämä jos mikä on erinomaista harjoitusta oikeaan työelämään siirtymistä varten etenkin valmistuville opiskelijoille. Kiinnostus alaa kohtaa tuntuu kasvaneen, ja myös jo alalla työskentelevät ovat innostuneet opiskelemaan. Syksyllä käynnistyviin aikuisten näyttötutkintokoulutuksiin (elintarvikealan perustutkinto, leipuri-kondiittori, leipurin ammattitutkinto ja kondiittorin ammattitutkinto) oli hyviä hakijoita ennakkoodotuksia enemmän! Kevään ja alkukesän ensimmäiset juhlat on jo juhlittu, mutta monia juhlahetkiä on varmasti vielä tulossakin. Ja mikä estää leipomasta näitä herkkuja vaikka vaan omaksi iloksi! Porin ammattiopiston lehtori Sanna Granroth valitsi reseptikansiostaan pari herkullista reseptiä Karhunpalveluksen lukijoiden kokeiltavaksi. Teksti Miia Reiman Tänä keväänä leipuri-kondiittoriksi valmistunut Orawan Wannapo innostui alasta niin paljon, että jatkaa heti syksyllä opintoja kondiittorin ammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Mantelinen omenaherkku 2 kananmunaa 1 ½ dl sokeria 3 dl vehnäjauhoja 2 tl leivinjauhetta 2 tl vaniljasokeria 1 dl maitoa 1 dl sulatettua rasvaa 1 dl mantelirouhetta 3 omenaa Päälle: 150 g mantelimassaa 200 g maustamatonta tuorejuustoa 1 dl tomusokeria 1 rkl mantelilikööriä 70 g mantelilastuja (1 pss) Vaahdota munat ja sokeri. Lisää keskenään sekoitetut jauhot vuorotellen maidon kanssa. Sekoita joukkoon lopuksi sula rasva sekä mantelirouhe. Kaada voideltuun ja jauhotettuun, halkaisijaltaan n. 24 cm:n piirakkavuokaan. Viipaloi kuoritut omenat ja asettele viipaleet taikinan päälle. Paista 200 C:ssa n. 20 min. Anna piirakan jäähtyä hyvin paiston jälkeen. Kauli mantelimassa hyvin ohueksi ja nosta piirakan päälle. Sekoita tuorejuusto, tomusokeri ja mantelilikööri keskenään. Kuorruta mantelimassan pinta seoksella. Paahda mantelilastuja kuivalla paistinpannulla ja peitä tuorejuustotomusokerikuorrutus niillä. Voit sihdata kakun päälle tomusokeria sekä koristella lopuksi marsipaaniruusuilla. Värikäs broileripiiras Pohja: 2 dl vettä 25 g hiivaa tai ½ pussia kuivahiivaa 50 g voita tai öljyä 5 dl vehnäjauhoja Täyte: 400 g marinoituja broilerinsuikaleita 3 eriväristä paprikaa 1 purjo 1 rkl soijakastiketta 2 valkosipulinkynttä (hienonna tai laita pieniksi kuutioiksi) 1 tl paprikajauhetta 1 tl rakuunaa ½ tl mustapippuria (rouhittu) 1 pss (n. 170 g) juustoraastetta 1 pss auramurua (170 g) Paista 225 C:ssa n. 20 minuuttia (kiertoilmauunissa n. 200 C) Näitä sokerista puhallettuja juhlapöydän koristeita ei välttämättä kannata kokeilla kotona, mutta marsipaanista voi loihtia helposti kauniita kakunpäällisiä. Elintarvikealan lehtori Sanna Granrothin vinkki marsipaanikoristeisiin: kuvittele, että marsipaani on muovailuvahaa ja käsittele sitä samalla tavalla. Vain mielikuvitus on rajana! Historiaa, lämpöä ja viiniköynnöksiä - Porin ystävyyskaupunki Eger Unkarissa! Eger on viinin, kulttuurin, historian, koulutuksen ja urheilun kaupunki, joka on ollut Porin ystävyyskaupunki jo vuodesta 1973 lähtien. Egerissä järjestettiin suomalais-unkarilainen ystävyyskaupunkikokous, jossa oli mukana myös vankka porilainen edustus. Kokouksen arvovaltaiseen vierailijakaartiin kuuluivat lisäksi muun muassa Suomen tasavallan Unkarin suurlähettiläs Jari Vilén, sisäministeri Anne Holmlund, Egerin kaupunginjohtaja László Habis sekä apulaiskaupunginjohtaja János Szeleczki. Kokouksen teemana olivat tietenkin ystävyyskuntasuhteet ja kokemukset näiden suhteiden hyödyntämisestä, mutta erityisesti myös ajankohtaiset aiheet kuten kuntauudistus, innovaatiot ja tuotekehittely sekä kauppasuhteet Suomen ja Unkarin välillä. Kokouksen aikana näitä teemoja syvennettiin vielä talous-, kunta- ja kulttuurialan ryhmissä. Kunta-alan ryhmässä teemasta EU-rahoituksen hyödyntäminen toisen asteen ammatillises- sa koulutuksessa kuultiin Porin kokemuksia aiheesta. Puheenvuorossa sivuttiin myös Länsirannikon koulutusosakeyhtiön rakentamista, ja tästä ehdittiin vaihtaa muutama sana myös kaupunginjohtaja Habisin kanssa. Samassa ryhmässä kuultiin Unkarin vastaavia kokemuksia yliopisto-opetuksessa. Porin yliopistokeskuksen johto puolestaan neuvotteli yhteistyöstä Egerissä toimivan korkeakoulun Eszterhazy Károly Fóiskolan edustajien kanssa. Viini on Egerille elintärkeä elinkeino Kokouksen lomassa nautittiin upeista maisemista, auringosta ja tietenkin viinistä. Egerin kaupunkikuvaa värittävät mm. erilaiset muistomerkit, historialliset rakennukset, linna ja idylliset pikkukadut kahviloineen ja terasseineen. Tunnelma kaupungissa on kiireetön ja aurinkoinen! Eger on itse asiassa historiallisen viininviljelyalueen keskus ja viininviljely työllistää lähialueella noin ihmistä. Tähän pirskahtelevaan elinkeinoon liittyy läheisesti myös ravintola-ala. Viininviljely on alueelle todella merkittävä elinkeino, sillä viinistä saaduilla verotuloilla on rakennettu esimerkiksi kouluja ja kirkkoja. Jos kaikki alueen viinikellarit laitettaisiin peräkkäin, syntyisi n. 150 kilometrin mittainen viinikellarijono. Toisin sanoen kellareita pitkin voisi kulkea aina Unkarin pääkaupunkiin Budapestiin saakka. Unkarilaiset viinit menestyvät hienosti kansainvälisestikin Porin ja Egerin välistä ystävyyskaupunkisopimusta oli vuonna 1973 allekirjoittamassa silloinen Porin kaupunginjohtaja Heikki Koski (oikealla). Heikin sanoin nyt palattiin konkreettisesti rikospaikalle, sillä Porin kaupungin edustajat Diana Bergroth-Lampinen ja Leena Astala sekä tulkkina toiminut Éva Hibay saivat kunnian istahtaa hetkeksi kaupunginjohtaja László Habisin työhuoneessa ja ihailla massiivista pöytää, jonka ääressä tuo sopimus aikanaan kirjoitettiin. ja kaikki viininystävät tuntevat punaviinin nimeltä Egri Bikaver (häränveri) eli kotoisammin Erkin pikakivääri. Egri Bikaveriin on sekoitettu viittä eri viiniä ja viinin laadun tarkkailua varten on perustettu myös oma lautakuntansa. Toinen hyvin tunnettu viini on Tokaji. Kuuluisa jälkiruokaviini Tokaji Aszu on valmistettu makeista rusinoista. Egerissä yhdistyy myös roomalaiskatolinen kirkko ja viini yllättävällä tavalla. Uuden sadon viinit nimittäin siunataan vuosittain kirkossa. Teksti Diana Bergroth- Lampinen ja Harri Peltoniemi Kuva Egerin kaupunki

15 15 Kesämökin paloturvallisuus kuntoon Tulipalokuolemien määrä on Suomessa jatkuvasti huolestuttavan suuri. Vuonna 2008 tulipaloissa kuoli Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tilastoinnin mukaan 103 henkilöä. Useimmat palokuolemat sattuvat omakoti- ja muissa pientaloissa. Lomakausina erityisesti mökki- ja saunapalot lisääntyvät. Tulisijat Joka seitsemäs vapaa-ajan rakennuksen tulipalo aiheutuu tulisijoista tai savuhormeista. Palot aiheutuvat usein savuhormien tai uunin halkeamista. Hormin halkeamia on aika vaikea havaita itse, joten säännöllinen nuohous on hyvin tärkeää. Sähkölaitteet Sähköpalot johtuvat usein laitteiden käyttövirheistä, erityisesti liesipalojen kohdalla, mutta syynä voi olla myös laitteen huono kunto tai vikaantuminen. Noin viidesosa vapaa-ajan asuntojen tulipaloista saa alkunsa jostakin sähkölaitteesta, esimerkiksi televisiosta, sähkölämmittimestä tai kylmälaitteesta. Kaasulaitteet Kaasun käytössä vaarana ovat häkä, kaasuvuodot ja vuodosta räjähdysmäisesti syttyvät palot. Palovaroitin on pakollinen myös kesämökillä kaikissa rakennuksissa, joissa yövytään. Varoittimen paristot on hyvä vaihtaa talven jälkeen ja testata varoittimen toiminta testinappulasta painamalla. Ennen kun käytät kaasulaitteita, tarkista letkujen kunto ja liitosten tiiviys. Taivuta letkua jyrkästi mutkalle, jos siinä on halkeamia, se on syytä vaihtaa uuteen. Liitosten tiiviys tarkistetaan esimerkiksi sivelemällä saippualiuosta liitoskohtiin; jos tulee kuplia, liitokset vuotavat ja ne pitää kiristää. Alkusammutusvälineet Sammutuspeite ja käsisammutin ovat tehokkaita alkusammutusvälineitä myös mökkiolosuhteissa. Perinteinen sankoruisku on tehokas sammuttaja, kun sen pitää vedellä täytettynä, mutta sitä ei saa käyttää rasvatai sähköpaloihin. Pidä sam- mutusväline lähellä aina, kun olet tekemisissä tulen kanssa. Ensiapulaukku on myös hyvä hankinta. Osoite Tiedäthän varmasti mökkisi tarkan osoitteen ja sijainnin? Tarkista myös, että tienviitat ja talonnumerot ovat selvästi näkyvissä. Tämä auttaa pelastusviranomaisia löytämään paikalle hätätilanteessa. Teksti Kimmo Vaani Kuva Markku Saiha Puolustusvoimain lippujuhla tuo vaihtelua tykkimiehen rutiineihin Puolustusvoimain lippujuhlan päivän valtakunnallinen paraati marssittiin ensimmäistä kertaa Porissa. Sateisesta säästä huolimatta päivän ainutlaatuiset tapahtumat houkuttelivat runsaasti yleisöä. Uteliaita riitti aamulla Kirjurinluodon Hanhipuistossa, jossa järjestettiin puolustusvoimien kalustoesittely. Porilainen tykkimies Juho Wirén oli paikalla esittelemässä Tykistöprikaatin kenttätykkiä. Wirén kertoi suorittavansa asepalvelustaan parhaillaan Niinisalon Tykistöprikaatissa, Satakunnan tykistörykmentin ykköspatterissa. Hänen mukaansa armeija-ajassa on ollut hyvät ja huonot puolensa. Lippujuhlaan osallistuminen on tuonut mukavaa vaihtelua tykkimiehen arkeen. Auringonpaiste olisi kyllä ollut kiva, tykkimies Wirén myöntää. Wirénin mukaan lippujuhla on armeijalle hyvä tilaisuus näyttää kansalle mihin verorahoja käytetään. Ohimarssi ylilentoineen olikin kieltämättä komeaa katseltavaa, ja paraatia oli Porin kaduilla vastaanottamassa satoja katsojia. Teksti ja kuva Kirsi Vahtokari Tykkimies Juho Wirén, kenttätykki 155K98 ja 36 päivää palvelusta jäljellä.

16 16 Juuret Porissa Ted Curson jaksaa jammailla Cursonin ja kumppanien vetämät jammailusessiot ovat jazzfanien suuressa suosiossa. Kuva Ted Cursonin albumi Mestari työssään. Kuva Johanna Tirronen/ Pori Jazz arkisto Ted Curson hieman nuorempana tuttu pilke silmissään. Kuva Ted Cursonin albumi Elettiin vuotta 1966 kun Porissa tapahtui monenlaista merkittävää. Porin stadion Isomäellä avattiin virallisesti, Postin rakennustyömaa paloi ja Kirjurinluodolle järjesteltiin ensimmäistä kertaa festivaaleja jazzmusiikin ystäville. Viimeisimpään tapahtumaan oli kaupungilta saatu pukkeja, lautaa penkeiksi ja työvene yleisökuljetuksiin. Kyseisellä veneellä Kirjurinluotoon saapui esiintymään muiden muassa Philadelphiassa syntynyt, 31 vuotta täyttänyt jazztrumpetisti Theodore Ted Curson. Ystäväni toivat minut Pariisista Poriin ja tutustuttivat minut ensitöikseen saunaan, makkaraan ja olueen. Olin heti aivan myyty. Pidän asioista, jotka ovat yhtä aikaa sekä kuumia että rentouttavia, Curson naurahtaa. Suomi ja Pori olivat tuohon aikaan nuorelle amerikkalaiselle jonkinasteinen kulttuurishokki. Porilaisilla oli mielenkiintoisia tapoja. Varsinkin sekasauna, jossa miehet, naiset, mustat ja valkoiset olivat kaikki yhdessä, oli minulle uutta. Nykyään sauna on muuttunut. Minua hämmästytti myös se, että useimmilla tapaamillani ihmisillä oli asunto, kesämökki, vene, auto ja televisio. Minulle amerikkalaisena tämä oli kuin taivas maan päällä, hän kertoo. Tähti muiden joukossa Curson kiinnostui musiikista pienenä poikana nähdessään sanomalehden myyjän soittavan hopeista trumpettia. Isä toivoi pojastaan saksofonistia, mutta kun tämä sai ensimmäisen kuluneen trumpettinsa kymmenvuotiaana, oli selvää että hänestä tulisi jazztrumpetisti. Saapuessaan Poriin ensimmäistä kertaa Ted Curson oli kiistatta yksi Pori Jazz -festivaalin suurimmista tähdistä. Maineikkaita jazzmuusikoita on tänä päivänä enää muutamia, ja nykyään tapahtumassa kuullaankin jazzin lisäksi muun muassa bluesia, hip-hoppia ja rockia. Nykyään olen yksi tähti muiden joukossa, Curson toteaa. Curson uskoo vankasti, että nykyinen laajennettu ohjelmisto on oikea ratkaisu ja että se tuo uusia ihmisiä jazzfestivaaleille. Olen sitä mieltä, että Pori Jazz on yksi menestyneimmistä festivaaleista Euroopassa, kenties koko maailmassa. Alkuaikoina varsin monet amerikkalaiset kuvittelivat, että Pori oli Venäjällä tai kenties osa Tanskaa. Nykyään kaikki ovat kuulleet Pori Jazz -festivaalista ja Porista. Saan läpi vuoden kirjeitä ja puhelinsoittoja muusikoilta, jotka haluavat kutsun Poriin. He eivät suostu uskomaan, että minä en ole tapahtuman tuottaja enkä buukkaa esiintyjiä, hän kertoo hymyillen. Jazzlegenda eks tiä Harvoilla porilaisilla lienee todellista käsitystä siitä, kuinka suuri jazznimi Curson oikeastaan on. Nuorena miehenä hän liikkui samoissa piireissä sellaisten suurnimien kuin Charlie Parkerin, Dexter Gordonin ja Miles Davisin kanssa. Viimeksi mainittu houkutteli Cursonin aikoinaan New Yorkiin, jossa hän soitti muun muassa Cecil Taylorin ja Charles Mingusin bändeissä. Curson on urallaan ehtinyt levyttää puolisensataa kertaa ja esiintynyt lukuisissa eri kokoonpanoissa. Hänen nimensä mainitaan lähes aina puhuttaessa maailman merkittävimmistä jazzmuusikoista. Lavalla loppuun asti Ted Curson on esiintynyt Pori Jazzeilla joka vuosi 43. vuoden ajan ja esiintyy luonnollisesti tänäkin vuonna. Vuosien varrelta hänelle on kertynyt hupaisiakin muistoja Porista. Varhaisimpien jazzfestivaalien aikaan Kirjurinluodolle ei kulkenut vielä siltaa, joten matkasimme sinne veneellä. Kaikki viiniä nauttineet eivät tahtoneet pysyä kyydissä, vaan heitä saatiin noukkia joesta, mutta onneksi kukaan ei hukkunut, Curson naurahtaa. Ted Curson on itse terveen elämän puolestapuhuja eikä monien artistien tapaan ole sortunut alkoholiin tai muihinkaan päihteisiin. Miehen onkin syytä pysyä hyvässä kunnossa, sillä hän on sanonut pysyvänsä lavalla elämänsä loppuun asti. Olen minä sentään Koskenkorvaa maistanut kerran esiintymismatkalla Porista Unkariin. Tulin siitä niin huonovointiseksi, että bussi jouduttiin pysäyttämään, jotta pääsin käymään ulkona. Tuolloin kaikki huusivat: Nyt hän on oikea suomalainen!, Curson muistelee. Porin kunniakansalainen Ted Cursonille myönnettiin vuonna 1998 Porin kaupungin avain ja kunniakansalaisen titteli kiitokseksi kaupungin imagon myönteisestä kehittämisestä niin Suomessa kuin maan rajojen ulkopuolellakin. Tittelin saaminen tuntui todelta hienolta ja se osoitti, että ihmiset todella pitivät minusta. Tuolla hetkellä tiesin, että tulisin käymään Porissa niin usein kuin mahdollista, Curson muistelee. Cursonista ei päivääkään Porista on tullut Cursonille kuin toinen koti, sillä hän viettää täällä kaikki kesänsä. Päätös kesiksi jäämisestä syntyi oikeastaan jo ensimmäisten jazzfestivaalien jälkeen järjestäjien toimesta. Minulla oli mahdollisuus viettää Suomessa 90 päivää vuodessa, sillä sitä pidemmälle ajalle olisi ulkomainen muusikko tarvinnut työluvan, Curson kertoo. Curson saapuu Suomeen yleensä kesäkuun alussa ja kiertää Pori Jazz All Stars -kokoonpanon kanssa esiintymässä ympäri maata promoamassa heinäkuun festivaaleja. Curson arvelee käyneensä esiintymässä jokaisessa maamme kaupungissa. Rakastan työntekoa ja Porin tuttuni pitävät minut kiireisenä. Olen esiintynyt Suomessa muinakin vuodenaikoina, mutta kylmyydestä en pidä. En vain ole talvi-ihmisiä, hän hymähtää. Cursonilla pitää kiirettä rapakon takanakin, sillä vielä 73 vuoden iässä Curson johtaa kuukausittain jammailusessioita Trumpets Jazz -klubilla New Jerseyssä. Todelliset jazzin ystävät kerääntyvät aina tuolloin sankoin joukoin kuuntelemaan mestarin rentoa soitantaa. Sydämeltään porilainen Curson arvostaa Porissa erityisesti hyvää sairaalaa sekä Kirjurinluodon tarjoamia liikuntamahdollisuuksia. Häneltä riittää kehuja myös porilaiselle ravintolakulttuurille. Tunnen todella itseni porilaiseksi. Kun kävelen kadulla ihmiset tervehtivät minua tai tulevat juttelemaan. Se on todella miellyttävä tunne, Curson toteaa. Teksti Katri Ojala

17 17 Saman katon alla on meillä lysti olla Kirjurinluodon kesäteatteri tarjoilee tänä kesänä komedian, joka peilaa suomalaisuuden nykytilaa ja maaseutuelämää 2000-luvun myllerryksessä. Rapistuvassa sukutalossa asuvat Vanha Äite, keski-ikäinen tytär Aili ja Ailin entinen mies Lassi, heidän murrosikäinen tyttärensä Jaana sekä Lassin tyttöystävä Mervi. Ailin ja Lassin poika Kai majoittuu saman katon alle tarpeen vaatiessa. Paikalla piipahtelee Kirsikaija. Sirkku Peltolan näytelmän on ohjannut Kari Mattila. Hapen saanti estää vanhenemista Eija Vilpas näyttelee Ailia, jonka elämä vierii ohi kuin ooppeli tos takkulan suoralla. Aili ei kuitenkaan ole täysin nujerrettu, Vilpas puolustaa. Vilpas pähkäili kauan tuloa Poriin, koska matka kotoa Espoosta on pitkä. Päätös ei ole kaduttanut. Näytelmä on hyvä ja porukkamme mahtava. Karin kanssa olemme tuttuja vuosikymmenien takaa. Vuosisatojen! Huikkaa Mattila. Maaseutu elää vahvana Vilppaan lapsuusmuistoissa, mutta juuret ulottuvat tähän päivään. Vilpas on ulkoilmaihminen. Sanovat, että runsas hapen saanti estää vanhenemista ja täällä sitä riittää, näyttelijä vitsailee lehdistötilaisuudessa Kirjurinluodossa, kun vettä sataa ja lämpötila on kuutisen astetta. Teksti ja kuva Laura Aimola Suomen Hevonen Kirjurinluodossa Ailin ja äiteen välille syntyy tuon tuostakin kränää. Eija Vilppaan kanssa Kirjurinluodossa naurattaa Maija-Liisa Peuhu. Erikoisen uusperheen muissa rooleissa nähdään Juhani Laitala, Anu Sinisalo, Ville Keskilä, Lotta Vaattovaara ja Aija Pahkala. Pori otti haasteen vastaan muistoksi pelastusrengas Porin palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja Aulis Laaksonen vastaanotti Suomen Punaisen Ristin veripalvelun luovuttaman Rannikon veri kiertämään -kampanjan pelastusrenkaan Porin veripalvelutoimistossa. Veripalvelu on kiinteä osa terveydenhuoltojärjestelmäämme. Kyseessä ei ole itsestäänselvyys vaan toiminta on meistä kaikista riippuvainen. On tärkeää, että osoittaudumme jatkossakin pelastusrenkaan arvoisiksi, Laaksonen painottaa. Teksti ja kuva Laura Aimola Kaupunki sai pelastusrenkaan tunnustuksena Rannikon veri kiertämään -kampanjaan osallistumisesta. Pelastusrenkaan luovuttivat veripalvelun läntisten toimistojen esimies Päivi Metsola (oik.) ja Porin veripalvelutoimiston vastaava sairaanhoitaja Marita Ketola. Kanootteja vuokrataan Melamajavat ry vuokraa kanootteja Hevosluodon vajalla. Kaupungin henkilökuntaan kuuluvat saavat kahden euron alennuksen kanoottien vuokrauksesta ajalla Vuokrauksen yhteydessä kirjoita vihkoon nimesi, päivämäärä ja hallintokuntasi. Edun saat kaupungin henkilökuntakort- tia esittämällä. Tarkempia tietoja Melamajavien nettisivulta. SuomiAreenan yhteydessä Melamajavat ry järjestää kaikille avoimen melontatapahtuman Koko kansa melomaan! Tule kokeilemaan ja opettelemaan. Torstaina kello 12-15, Kirjurinluodon uimaranta. Kiitokset kaikille kevään TERVE! -kampanjan ja Myötätuulen tapahtumiin osallistuneille. Syksyllä jatketaan! Muistakaa kesälläkin hölkätä, uida, pyöräillä ja rullaluistella. Täyttäkää myös kuntokorttinne, jotta voitte vuoden lopulla osallistua palkintojen arvontaan! Terveisin Pertti Mäkelä

18 18 Henkilökunnan harrastuksia Kaija Arvinen Huippuvuorten purjehtija Satakunnan ammattikorkeakoulussa hoitotyön opettajana toimiva Kaija Arvinen harrastaa kiireisen työn vastapainoksi purjehdusta. Merellä on mahtavaa, siellä ei ajattele mitään muuta, hän huokaa. Arvisella on oma kuusimetrinen purjevene, omien sanojensa mukaan pienen pieni paatti. Sillä hän kiertelee lähinnä Rauman seudun saaristoa. Olen halunnut merelle aina, jo pienenä tyttönä. En tiedä, mistä se johtuu. Verenperintöä tämä ei ole, sillä vanhempani ovat ihan maakrapuja, Arvinen naurahtaa. Hän on ollut mukana myös muutamalla pidemmällä matkalla. Partiolaisten kanssa purjehdittiin vuosia sitten pienehköillä, kuusimetrisillä aluksilla Ahvenanmaalle. Se oli mielenkiintoinen ja rankkakin kokemus. Arvinen on purjehtinut myös Ranskasta Kielin kanavan kautta Turkuun. Merta, lunta ja mustat vuoret Edelliskesänä Arvinen pääsi purjehdusoppilaaksi Huippuvuorille Suomen purjelaivasäätiön kuunari Helenalla. Kun muut pakkasivat heinäkuun helteillä uimapukuja rantalomalle, Arvinen pohti varustusta seikkailupurjehdukselle jäätikölle. Suuri osa matkaajista oli kokeneita purjehtijoita, osa biologeja. Kahdenkymmenen hengen oppilasporukasta yli puolet oli naisia. Lensin Huippuvuorille Longyearbyeniin, josta purjehdus alkoi. Ensimmäinen näkymä lentokoneesta oli huikea: merta, lunta ja mustat vuoret. Taianomaista, Arvinen muistelee. Tunnelmaa merellä on vaikea kuvata. Se oli uskomatonta. Purjehdimme jäiden seassa eikä Kosketus jäätiköstä irronneeseen turkoosinsiniseen makealta maistuvaan jäälohkareeseen. missään näkynyt mitään vihreää, ei puita eikä edes ruohotupsua. Vain meri, jää ja vuoret. Hiljaisuus oli lumoavaa. Ainoastaan lintujen äänet ja jäätikön rusahtelu. Sukellus 1980-luvun Neuvostoliittoon Arvinen tapasi matkallaan lintujen, kuten lunnien ja myrskylintujen, lisäksi monenlaisia luontokappaleita. Valaat ja hylkeet kiertelivät alusta. Näkyipä yhdellä niemellä valtava määrä mursujakin. Niitä mentiin katsomaan lähempää. Perämiehellämme oli varmuuden vuoksi ase mukana. Se on pakko olla asuttamattomilla seuduilla karhujen varalta, Arvinen kertoo. Yksi matkan erikoisista pysähdyspaikoista oli Barentsburg, venäläisten vanha hiilikaivoskaupunki. Se oli kuin sukellus 1980-luvun Neuvostoliittoon. Lenin-patsaat, ortodoksikappelit, ja kyrillisin aakkosin kirjoitetut kyltit toivottivat vieraat tervetulleiksi. Hotellin matkamuistokaupasta sai ostaa maatuskoja. Barentsburgiin oli tuotu jopa multaa Venäjältä, jotta oli saatu ruoho kasvamaan. Kylässä asui vain muutama sata venäläistä, jotka olivat aikeissa palauttaa kaivostoiminnan entiselleen. Helenan kylkeen jääkarhu Kuunarilla seilattiin yöttömässä yössä yötä päivää neljän tunnin vahtivuoroissa. Lopulta saavuttiin Tromssaan, ja matkamittari näytti 925 meripeninkulmaa. Mukana ollut taiteilija ikuisti kuunari Helenan kylkeen jääkarhun kuvan ja matkan pohjoisimmat leveysasteet 80. Kaija Arvisen kuten kuulemma lähes kaikkien muidenkin purjehtijoiden suurin haave on Atlantin ylitys. Sitä odotellessa hän kiertelee Rauman edustaa; Kuuskajaskari ja Kylmäpihlaja ovat hienoja paikkoja piipahtaa tai yöpyäkin. Teksti Inna Saarinen Kuva Kaija Arvisen arkisto Museosta virtaa varttuneille virkistävää ohjelmaa senioreille Satakunnan Museossa, Luontotalo Arkissa, Rosenlew-museossa sekä Rakennuskulttuuritalo Toivossa ja Korsmanin talossa järjestetään monenlaista iltapäiväohjelmaa senioreille. Ohjelmaa on tarjolla pääasiassa kerran kuukaudessa tiistai-iltapäiväisin. Kesän ja alkusyksyn ohjelmassa on tosin muutamia poikkeuksia. Seniori-iltapäivien tarkoituksena on tarjota päiväsaikaan vapaana oleville ihmisille ei pelkästään vain senioreille mukavia kulttuurielämyksiä. Iltapäivien aikana tutustutaan museoiden näyttelyihin ja keskustellaan niiden teemoista ja muista ajankohtaisista aiheista tai jalkaudutaan kaupunkiin ja maakuntaan. Menneen kevään aikana on keskusteltu muun muassa Porin murteesta, tutkittu kaupunkirakentamista ja suunnistettu kaupungin historiaan. Ohjelman lomassa nautiskellaan aina myös kahvia tai teetä ja aiheeseen sopivaa kastettavaa. Kahvipöydässä irtoaa mukavasti ujoimmankin museokävijän kielenkannat! Kaikki museoissa järjestettävät tapahtumat ovat maksuttomia, kahvit mukaan lukien. Tosin muutamista tilaisuuksista, kuten retkistä, joudutaan perimään hinta kustannusten kattamiseksi. Seuraavaksi vietetään förskottijuhannusta ja retkeillään maakunnassa! Seuraavaksi kokoonnutaan viettämään Toivon kesäiseen pihaan förskottijuhannusta keskiviikkona klo 11 alkaen. Tapahtuman järjestää aikaisempien vuosien tapaan Vapaaehtoistoiminnan keskus Liisa. Päivän aikana on tarjolla paljon mukavaa ohjelmaa, muun muassa musiikkiesityksiä ja tietenkin juhannuskaffeet. Tapahtuma on aina ollut varsin suosittu ja Toivon idyllisen pihan tunnelmasta ovat käyneet nauttimassa sadat ihmiset. Toivossa on förskottijuhannuksena aina tarjolla aitoa ja oikeaa pannukaffetta. tetaan syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna reippaasti retkeilemällä. Lauantaina 5.9. vietetään valtakunnallisia arkeologian päiviä ja silloin lähdetään Satakunnan Museon ja Museoviraston yhteiselle muinaismuistoretkelle. Retkikohde päätetään myöhemmin ja asiasta tiedotetaan tarkemmin elokuun aikana. näyttelyihin liittyvää ohjelmaa. Syksyn aikana opetellaan sienten tunnistamista, keppijumpataan 1950-luvun iskelmien tahdissa, tutustutaan ilmailun historiaan sekä askarrellaan minihimmeleitä. Tarjolla on siis varsin vaihtelevaa ohjelmaa. Eikä tämä tähän lopu, vaan jatkoa on luvassa myös tulevina vuosina! Förskottijuhannuksena voi Toivossa kokeilla vaikkapa saunavihdan tekoa. Förskottijuhannuksen jälkeen päästetään museotyöntekijät kesälaitumelle ja syyskausi aloi- Syksyllä senioritapaamisia järjestetään jälleen tiistaisin. Luvassa on museon eri toimipisteiden Teksti Carita Tulkki Kuvat Rakennuskulttuuritalo Toivon kokoelmat

19 Sonisphere tuo Poriin festivaalivierasta 19 Metallica eli Kirk Hammett, James Hetfield, Lars Ulrich ja Robert Trujillo soittavat heinäkuussa Kirjurinluodossa. Tällöin matkailutulon aluevaikutuksesta saataisiin enemmän irti. Vainio uskoo, että kaksipäiväisenä koko tapahtuman luonne muuttuisi muutenkin, kun sekä festivaalille saapuminen että sieltä lähteminen jakautuisivat tasaisemmin, ja vieraille jäisi enemmän aikaa tutustua Poriin ja käyttää tarjolla olevia palveluita. Festarikansa valtaa Porin Koska festivaali on yksipäiväinen, lähes festivaalivierasta pyrkii Kirjurinluotoon samanaikaisesti. Heti konserttien päätyttyä ainakin osa heistä lähtee kotimatkalle. Tällaisten ihmismäärien liikkuminen aiheuttaa haasteita erityisesti liikennesuunnittelulle. Uusi kansainvälinen rock- ja metallimusiikkiin keskittyvä Sonisphere-festivaali järjestetään tänä kesänä ensimmäistä kertaa. Festivaalikiertue alkaa Alankomaista, josta se jatkaa Espanjan, Suomen, Saksan ja Ruotsin kautta Iso-Britanniaan. Suomen Sonisphere-festivaali järjestetään Porin Kirjurinluodossa 25. heinäkuuta. AEG Liven ja Live Nation Finlandin yhteistuotantona toteutettavan Porin Sonispheren pääesiintyjänä on yhdysvaltalainen Metallica, jota pidetään yhtenä menestyneimmistä heavy metal -yhtyeistä maailmassa yli 100 miljoonan albumin myynnillään. Metallican ohella Sonispherekiertueen kaikilla festivaaleilla soittavat Lamb of God ja Mastodon, joiden lisäksi Kir- jurinluodossa nähdään ainakin Linkin Park, Machine Head ja Anthrax. Juhlat jatkuvat Porin kaupunki on tehnyt paljon töitä luodakseen Kirjurinluotoon toimivan ja kilpailukykyisen konserttialueen palvelupuistoineen. Pori tarjoaakin loistavat puitteet Sonispherefestivaalille, sillä Kirjurinluodon konserttipuisto on suunniteltu juuri tällaisia suuria yleisötapahtumia ajatellen. Asia on helppo todeta tämän Karhunpalveluksen kansikuvastakin. Kirjurinluoto Arena on Suomen suurin luonnonmusiikkiareena, johon mahtuu kerralla jopa kuulijaa. Porin kaupungin puolesta alueen markkinoinnista ja vuokraamisesta huolehtii Porin Seudun Matkailu Oy MAISA. Toimitusjohtaja Kristian Vainion mukaan erilaisten tapahtumien saaminen Arenalle on tärkeää, koska juuri tällaiset tapahtumat tuovat kaupunkiin lisää konsertti- ja kokousvieraita. Festivaalit vaikuttavat myös alueen matkailutulon kehittymiseen merkittävästi. Sonispheren kohdalla Vainio toivoo festivaalin onnistuvan ensimmäisellä kerralla niin hyvin, että tapahtumasta saataisiin ensi vuonna kaksipäiväinen. Kristian Vainio uskoo, että suuri osa kävijöistä tulee Poriin omalla autolla, jolloin Areenan pysäköintikapasiteetti ei riitä, ja pysäköintipaikkoja joudutaan osoittamaan myös keskustasta ja jokirannasta. Vaikka julkisen liikenteen käyttöä pyritään helpottamaan ja lisäämään, on tiedossa joka tapauksessa ruuhkia. Liikenteen sujuvuutta parannetaan myös lisäopasteilla ja ohjauksella. Käytännön toimenpiteistä vastaavat Porin kaupungin liikennesuunnittelu ja poliisi. Keskustassa on todennäköisesti ruuhkaa, joten festivaaliviikonloppuna kaupunkilaisten kannattaa liikkua jalkaisin tai polkupyörällä. Teksti Kirsi Vahtokari Kuvat AEG Live porin kaupungin henkilöstölehti Karhunpalvelus ilmestyy seuraavaksi Aineistot seuraavaan lehteen viimeistään 2.9. mennessä. Osoite- ja henkilötietomuutokset henkilöstöpalvelutyksikköön: Karhunpalveluksen toimituksen osoite: Ulkoasu: SEK PRO Oy, painopaikka: West Point Oy, Rauma 2009 Päätoimittaja Tapio Furuholm HALLINTOKESKUS toimitusneuvoston puheenjohtaja Helena Metsälä HENKILÖSTÖPALVELUT toimitussihteeri Ulla Keskinen HALLINTOKESKUS Toimitusneuvosto Ritva Hellman, Porin Seudun Matkailu Oy MAISA, Jan-Kristian Kivi, Kulttuuriasiainkeskus, Ulla Kudjoi, Ympäristövirasto, Sirpa Mannila, Porin Vesi, Milja Minttumäki, Perusturvakeskus, Miia Reiman, Porin Palveluopisto, Marie-Anne Saari, Perusturvakeskus, Inna Saarinen, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pirjo Tuomi, Perusturvakeskus, Birgitta Tuunainen, Koulutusvirasto, Outi Vainikka-Majuri, Tekninen palvelukeskus. KANNEN KUVA: PORI JAZZ / MATTI JUUTILAINEN. CARLOS SANTANAN KONSERTTI KUULIJAA. KIRJURINLUOTO ARENA

20 20 Framilla Kulttuurin moniottelijoita Haltsonen & Niemelä Miehet ovat ikuisia pikkupoikia. Feministisävyinen väite saa vahvistusta, kun viettää hetken näyttelijöiden Vesa Haltsosen ja Teemu Niemelän kanssa. Vakavasti otettavia hauskoja miehiä, voisi olla hyvä tiivistys. Kaikkihan heidät tuntevat. Pitkän linjan Porin Teatterin näyttelijöitä, joilta monenlainen musiikki sujuu komeasti. Herrojen viimeinen valloitus estradilla on Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala, Vesa Väinämöisenä, Teemu Joukahaisena ja monena muuna. Arvostelut ovat yksipuisen ylistäviä. Jo harjoituksissa oli tavattoman hauskaa, muistelee Vesa. Yli 30 kertaa on juttu esitetty eikä yhtään pitkästytä, sanoo Teemu. Beatleksen menestys omassa sarjassaan Syksyn suuri odotus on Viulunsoittaja katolla. Se on taas uusi askel miehille, jotka ovat tehneet lukuisia runo- ja lauluiltoja. Vesan ympärille rakennettu Bob Dylan -ilta kohahdutti, musikaali The Beatles on ollut suurin menestys. Hauska yksityiskohta oli, että teatteria johtanut Reino Bragge ei lämmennyt poikien painostukselle. Vasta, kun hän kuuli heitä yhdessä lauluillassa, puolto tuli. Vesan 22 vuoden uralla Porin Teatterissa on monenlaista, vakavaa ja humoristista roolia. Minun on vaikea sanoa, mikä rooli olisi jäänyt erityisesti mieleen. Se mikä mielessä korostuu, vaihtelee eri aikoina. Luonteeltani olen humoristi. On vaikea laji saada ihmiset nauramaan. Isäni on ollut pitkään Porissa iltanäyttelijänä, ilmapiiri oli tuttu. En kuitenkaan tunnistanut itseäni näyttelijäksi, en ikinä ajatellut asiaa. Musiikki ja Pekka Saaristo minut lopulta vetivät näyttämölle, pohdiskelee Teemu valintaansa. Hauska yksityiskohta on se, että herroilla on 16 vuotta ikäeroa. Saan pitkän selonteon molem- pien musiikkihistoriasta, bändit ja suunnat vilahtelevat puheessa. Lopputulos on erikoinen. Musiikkimakumme ovat kuitenkin loksahtaneet yhteen, sanoo Vesa tyytyväisenä. Teatteri remonttiin! Sais tulla ja sassiin, toivoo Teemu Porin Teatterin remonttia. Talo on kaunis, mutta säälin yleisöä. Jopa penkit ovat huonossa kunnossa, murehtii Vesa. Porilaiset rakastavat teatteriaan ja hienoa rakennusta. Mutta näyttelijöiden keskustelussa vilahtelee tuttuja asioita: sisäilman kanssa on ongelmia, 1970-luvulla tehty lisärakennus on tehty huonosti. Vesa Haltsonen ja Teemu Niemelä eivät sano, että julkisuudessa esillä ollut väen vaihtuvuus liittyisi talon kuntoon, mutta vaikutuksensa silläkin saattaa olla. Teemu toivoo Porissa Kansallisteatterin linjaa, jossa arvokkaassa rakennuksessa tehtiin varovaiset, mutta suuret tekniset parannukset. Toivelista on pitkä: valot, köysistö, ripustukset Kesällä Rautavaaraa Vesa Haltsonen ja Teemu Niemelä esittävät heinäkuussa Eetunaukion lavalla ohjelmiston Lauluni aiheet Tapio Rautavaara. Konsertti päättää SuomiAreenan perjantaina 17. heinäkuuta ja se kuullaan myös seuraavana päivänä Mahdollisuuksien torilla, samassa paikassa. Porilaista luomisvoimaa, joka on hyvässä etunojassa. Näyttelijät Vesa Haltsonen (vasemmalla) ja Teemu Niemelä ovat ilahduttaneet porilaisia sadoissa tilaisuuksissa musiikillaan. Kesälomaansa kaksikko viettää Tapio Rautavaaran tuotannon parissa. Parhaat palat ovat kuultavissa Eetunaukion konserteissa perjantaina 17. ja lauantaina 18. heinäkuuta. Paras kiitos porilaisilta on saapua paikalle. Teemme itsemme näköistä Rautavaaraa. Sävyjä tulee muualtakin kuin Rautavaaran tuotannosta. Olen viime aikoina kuunnellut runsaasti J. Karjalaisen siirtolaisjuttuja. Kitara, banjo ja huuliharppu ovat mukana Eetunaukiolla, lupaa Vesa. Panemme mukaan värikkäämpiäkin sointuja, mutta simppeleitä biisejä on kuultavissa ja laulettavissa. Kaikkea Hummani hein ja Kulkurin iltatähden väliltä pienellä country-sävyllä höystettynä, maalailee Vesa. Aika velikultia. Porilaisille ja muillekin tarjolla Vesa Haltsonen ja Teemu Niemelä Eetunaukion lavalla heinäkuussa. Kahteen kertaan. Kannattaa olla hereillä, SuomiAreenan rautavaaroja pääsevät kokeilemaan kaikki. PS. Älkää pelästykö parrakkaita laulajia. Viulunsoittaja katolla on pitkä prosessi. Teksti Tapio Furuholm Kuva Heli Koskela Porin Teatteri Teatterin toiminnan järjestää Porin Teatterisäätiö. Säätiön hallituksen jäsenet valitsee Porin kaupunki. Henkilökunnan määrä on 59. Porin Teatteritalo Oy ylläpitää rakennusta ja teatteriravintolaa. Osakeyhtiön osakkeet omistaa Porin kaupunki. Teatteri on osa Porin kaupunkikonsernia. Rahoitus: Porin kaupunki 1.28 milj. euroa, valtio 0.98 milj. euroa. Lauluni aiheet Tapio Rautavaara Esitykset seuraavasti: Pe klo 15 Eetunaukion lava. La klo 12 Eetunaukion lava. Kokonaisbudjetti on noin 3 milj. euroa. Teatterin syksyn ohjelmisto: Viulunsoittaja katolla, ensi-ilta Nootti, ensi-ilta Viiru ja Pesonen, ensi-ilta Koirien Kalevala. Viimeinen sikari.

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.5.2009 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 24.11.2009 Paikallisten järjestelyerien käyttö 1.5.2009 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki kuntiin

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Päätöshistoria 22.04.2014 469 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

HUMPPILAN KUNTA Kokouspäivämäärä Kunnanhallitus 14.3.2016

HUMPPILAN KUNTA Kokouspäivämäärä Kunnanhallitus 14.3.2016 KOKOUSAIKA Maanantai 14.3.2016 klo 18:00-19:25 KOKOUSPAIKKA KÄSITELTÄVÄT ASIAT 62 63 64 65 Liite 12 66 67 68 69 Kunnanvirasto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastus Tiedoksi merkittävät

Lisätiedot

Olemme tehneet sopimuksen, joka mahdollistaa sähköiset palkkalaskelmat henkilökunnalle. Siirrymme uuteen käytäntöön alkaen.

Olemme tehneet sopimuksen, joka mahdollistaa sähköiset palkkalaskelmat henkilökunnalle. Siirrymme uuteen käytäntöön alkaen. Hyvä työntekijämme, Olemme tehneet sopimuksen, joka mahdollistaa sähköiset palkkalaskelmat henkilökunnalle. Siirrymme uuteen käytäntöön 1.12.2015 alkaen. Miksi sähköinen palkkalaskelma? Henkilöstöllemme

Lisätiedot

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen)

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) Verkostokysely (Digium-pohja) Seuraavassa on lueteltu eri organisaatioita ja yhteisöjä, jotka ovat mahdollisesti yhteystahojasi tässä hankkeessa. Arvioi

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Oikeus liikkua omin jaloin Kangasalla myös bussipysäkille Nostot liikkumisenohjauksen teemoista 2015

Oikeus liikkua omin jaloin Kangasalla myös bussipysäkille Nostot liikkumisenohjauksen teemoista 2015 Oikeus liikkua omin jaloin Kangasalla myös bussipysäkille 2015 Nostot liikkumisenohjauksen teemoista 2015 Kangasalan kestävän liikenteen toiminta Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma hyväksyttiin kunnanhallituksessa

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä 1.9.2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 21.2.2008 Paikallisten järjestelyerien käyttö 1.9.2007

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Suomeksi Näin käytät ereseptiä

Suomeksi Näin käytät ereseptiä Suomeksi Näin käytät ereseptiä Kaikkialla Suomessa siirrytään vaiheittain käyttämään sähköistä reseptiä eli ereseptiä. Tarkista, mitkä apteekit ja terveydenhuollon toimipaikat käyttävät jo ereseptiä. Saat

Lisätiedot

TERVETULOA. TUTUSTUMAAN SÄÄSTÖPANKIN UUTEEN YRITYSVERKKOPANKKIIN OSOITTEESSA:

TERVETULOA.  TUTUSTUMAAN SÄÄSTÖPANKIN UUTEEN YRITYSVERKKOPANKKIIN OSOITTEESSA: TERVETULOA TUTUSTUMAAN SÄÄSTÖPANKIN UUTEEN YRITYSVERKKOPANKKIIN OSOITTEESSA: www.saastopankki.fi Tässä ohjeistuksessa tutustumme yhdessä verkkopankin perustoimintoihin. 1. Kuinka kirjaudut verkkopankkiin

Lisätiedot

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS Hyvinvointipalvelut Info 29.2.2008 Mitä muutos tarkoittaa Minulle? (Niskanen ja Murto 2000) Mitkä ovat muutoksen vaikutukset minuun? Miten muutos vaikuttaa työhöni? Miten

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset Kunnanhallitus 110 06.06.2016 Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset 406/220/2016 (367/220/2015) Kunnanhallitus 15.06.2015

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 25 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä virastoerän

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Organisaation asiakirjojen hoitaminen Ammattitaitovaatimukset o laatii asioiden valmistelua,

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Eurajoen kunnan palkanmaksupäivät/lomarahan maksupäivä/eurajoen kunnan palkanmaksupäivät alkaen

Eurajoen kunnan palkanmaksupäivät/lomarahan maksupäivä/eurajoen kunnan palkanmaksupäivät alkaen Yhteistyötoimikunta 12 10.06.2010 Yhteistyötoimikunta 18 22.06.2010 Kunnanhallitus 178 29.06.2010 Yhteistyötoimikunta 3 03.03.2015 Kunnanhallitus 77 17.03.2015 Yhteistyötoimikunta 14 28.09.2016 Yhdistymishallitus

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Muonion kunta Esityslista/Pöytäkirja 9/2016 Sivistyslautakunta. 108 Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma, päivitys

Muonion kunta Esityslista/Pöytäkirja 9/2016 Sivistyslautakunta. 108 Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma, päivitys Sivistyslautakunta Kokoustiedot Aika 30.11.2016 klo 17.00- Paikka Kunnanvirasto, sivistystoimisto Asiat 107 Opetussuunnitelman hyväksyminen, esiopetus 108 Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma,

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki

Lisätiedot

klo kunnanvirastossa

klo kunnanvirastossa KOKOUSAIKA Maanantai 29.2.2016 klo 18:00 19:50 KOKOUSPAIKKA KÄSITELTÄVÄT ASIAT 51 52 53 54 55 Liite 10 56 57 58 Kunnanvirasto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastus Tiedoksi merkittävät

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

PENNO Selvitä rahatilanteesi

PENNO Selvitä rahatilanteesi PENNO Selvitä rahatilanteesi TIEDÄTKÖ, KUINKA PALJON SINULLA ON RAHAA KÄYTÖSSÄSI? Kuuluuko arkeesi taiteilu laskujen ja välttämättömien menojen kanssa? Tiedätkö, mihin rahasi kuluvat? Tämän Penno-työkirjan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Haluamme palvella asiakkaitamme Espoo Catering -liikelaitos järjestää Espoon kaupungin ateriapalvelut. Palveluhenkiset alan ammattilaiset tuottavat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Videoapua nuorille ja lapsiperheille - palvelu

Videoapua nuorille ja lapsiperheille - palvelu Videoapua nuorille ja lapsip perheille - palvelu Omalähetteen ja sähköisen ajanvarauksen käyttöohjeet asiakkaille 2 Sisällys 1 Verkkoneuvonnan käyttämiseen liittyvät tekniset vaatimukset... 3 2 Palveluun

Lisätiedot

Postimaksukonepalvelun käyttöohje

Postimaksukonepalvelun käyttöohje 1 (11) Julkinen - Public Postimaksukonepalvelun käyttöohje 2 (11) Julkinen - Public POSTIMAKSUKONEPALVELUT KÄYTTÖVARAN MAKSAMINEN POSTIMAKSUKONEELLE 1 Yleistä Postimaksukonepalvelu on postimaksukoneita

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto

HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TEKSTINKÄSITTELYN SIIRTO HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄLLE (HUS) 1 Yleistä Selvitystyö sosiaali-

Lisätiedot

VARAHENKILÖYKSIKÖN SELVITYSTÄ Puheenjohtajiston toimeksianto Kaija Lappalainen

VARAHENKILÖYKSIKÖN SELVITYSTÄ Puheenjohtajiston toimeksianto Kaija Lappalainen VARAHENKILÖYKSIKÖN SELVITYSTÄ Puheenjohtajiston toimeksianto 28.7.2015 Kaija Lappalainen 17.8.2015 Määräaikaiset ja TA2015 sijaismäärärahat (tili 4025) MÄÄRÄAIKAISET YHTEENSÄ (AMK JA II ASTE) 2014 JA 2015

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Satakunnan verkostotapaaminen

Satakunnan verkostotapaaminen Satakunnan verkostotapaaminen 28.02.2014 Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa 5. Pohjois-Karjala 6. Etelä - Pohjanmaa

Lisätiedot

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi.

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. VANHEMPAINYHDISTYKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA Aika 12.5.2015 klo 18.00 Paikka Läsnä Kirjaston neuvottelutila Timo Väisänen Nina Havakka Susanna Tiilikainen Annukka Monthan-Kosonen Maija Pusenius

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Perhejuhlapalvelut 20 osp

Perhejuhlapalvelut 20 osp Perhejuhlapalvelut 20 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: Opiskelija toimii vierastarjoilun ja perhejuhlan kahvitilaisuuden suunnittelu-, valmistus- ja tarjoilutehtävissä. Tehtäviin

Lisätiedot

Juvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto

Juvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto Juvan Koettu Kuntakeskusta 2016 Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto 7.12.2016 Kyselyn perustiedot Kysely avattiin 25.10.2016 Muistutukset 3.11., 7.11. ja 10.11. Kysely suljettiin 11.11.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (6) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (6) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (6) 175 Terveyslautakunnan lausunto aloitteesta selvityksestä TyöterveysPlus:n perustamiseksi HEL 2012-004356 T 00 00 03 Päätös päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö Elon työhyvinvointipalvelut 1 Työterveyshuollon tavoitteet edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä ennaltaehkäistä sairauksia tukea työympäristön ja työyhteisön

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot