LVI- urakan projektisuunnitelmien tekeminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LVI- urakan projektisuunnitelmien tekeminen"

Transkriptio

1 Joose Hyvärinen LVI- urakan projektisuunnitelmien tekeminen Opinnäytetyö Talotekniikan koulutusohjelma LVI- tekniikan suuntautumisvaihtoehto Toukokuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Hyvärinen Joose Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Talotekniikan koulutusohjelma LVI- tekniikan suuntautumisvaihtoehto LVI-urakan projektisuunnitelmien tekeminen Tiivistelmä Tämän insinöörityön tarkoituksena oli selvittää, kuinka LVI- urakan toteutus suunnitellaan. Työ on vahvasti liitetty käytännön esimerkkeihin. Työn lähtökohtana oli se, ettei aikaisemmin ole tehty selkeitä ohjeita esimerkkeineen siitä, kuinka toteutus suunnitellaan.( Näin ollen on ollut vaikeaa tutustua kyseiseen aiheeseen.) Ongelma on ilmeinen etenkin aloittelevien LVI-projektipäälliköiden kohdalla. Työn tarkoituksena olikin valmentaa asiasta kiinnostuneita tulevia työhaasteita varten, jolloin osaan työtehtävistä päästäisiin nopeammin sisälle. Työssä käsitellään niitä seikkoja, joiden takia hyvät suunnitelmat on syytä tehdä. Noita syitä on mm. kiire, aikataulussa pysyminen, työmaiden sujuminen ongelmitta, sekä tavoite päästä haluttuun taloudelliseen tulokseen mahdollisimman hyvin. Tämän jälkeen työssä selvitetään kaikki ne osa-alueet jotka täytyy käydä suunnitelmissa läpi. LVI-urakassa siihen kuuluvat: aikataulusuunnitelma, hankintasuunnitelma, resurssisuunnitelma, taloussuunnitelma, laatusuunnitelma sekä ympäristö- ja työturvallisuussuunnitelma. Näistä osa- alueista muodostuu yksi selkeä kokonaisuus, jota kutsutaan projektisuunnitelmaksi Monilla urakointiyrityksillä on olemassa omissa tietojärjestelmissään valmiita ohjeistoja, mutta ne eivät ole käytännön esimerkkeihin sidottuja ja lisäksi niissä ei käsitellä aiheita riittävän syvällisellä tasolla. Tuosta syystä ohjeita siitä, kuinka kyseiset suunnitelmat tulisi tehdä, on olemassa selkeä tarve. Työ on toteutettu käyttämällä päätiedonlähteenä Jorma Kovalaisen (kokenut entinen LVI- projektipäällikkö) haastattelun tuomaa tietoutta suunnitelmien tekemisestä, omakohtaisia kokemuksia urakoinnista sekä kirjallisuutta projektinhallinnasta. Ohjeet ja esimerkit ovat suurimmalta osaltaan yleispäteviä, eikä niitä ole sidottu mihinkään yksittäiseen LVI- urakkaan. Työ onnistui mielestäni hyvin ja onnistuin luomaan selkeän käsityksen siitä, mitä eri asioita täytyy ottaa huomioon tehtäessä projektisuunnitelmaa LVI-urakkaan. Uskon että työstä hyötyy moni aloitteleva LVIprojektipäällikkö tulevassa työssään. Asiasanat (avainsanat) Urakointi, sivu- urakointi, projektinhallinta, hankesuunnittelu, projektit, rakentaminen Sivumäärä Kieli URN 28 suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Myllyrinne Kalervo

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Hyvärinen Joose Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Degree Programme in Building Services Project planning in HVAC Abstract The goal of this thesis is to find out how to successfully plan a HVAC-project and avoid risks. Most instructions made on this subject are not based on real life examples, which make it hard for young projectmanagers to understand the requirements of their position and to reach the financial results acquired. As a start this thesis offers reasons as to why good planning is essential in projectmanagement and later represents all the areas that have to be included in the planning and why. The most important information resource for this thesis is an interview with Jorma Kovalainen, who is an experienced former projectmanager. Literature and internet has also been used in creating useful and easy information to anyone interested in the basics of HVAC-project planning. Subject headings, (keywords) Project management, project, building, Pages Language URN 28 Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Bachelor s thesis assigned by Myllyrinne Kalervo

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO RAKENTAMINEN SUOMESSA PROJEKTITOIMINTA RAKENTAMISESSA Projektin määritelmä Projektipäällikön vastuu Projektisuunnitelma yleisesti LVI-urakoinnin projektisuunnitelman erityispiirteet LVI-projektin lähtökohdat Projektisuunnitelman laajuus SUUNNITTELUKOKONAISUUDET LVI-URAKASSA Aikataulusuunnittelu Aikataulusuunnittelun tärkeys Aikataulusuunnittelun lähtökohdat Tehtäväluettelon laatiminen aikataulusuunnitelmaan Työmäärien arviointi Työjärjestyksen laatiminen Työvaiheaikataulun laatiminen Epäonnistuneen aikataulusuunnittelun yleisimmät riskit Hankintasuunnitelma Hankintasuunnitelman lähtökohdat Hankintojen massoittelu Hankintojen suunnittelu Yhteistyö muiden urakoitsijoiden kanssa Ostohankinnat Tilaushankinnat Hankintojen aikataulutus Tilauserien koko Hankintasuunnitelman teko Resurssisuunnitelma Resurssisuunnitelman lähtökohdat Resurssisuunnitelman tekeminen... 21

5 4.4 Taloussuunnitelma Taloussuunnittelun lähtökohdat Maksuerätaulukko Laatusuunnitelma Ympäristö- ja työsuojelusuunnitelma Riskienhallintasuunnitelma Riskienhallintasuunnitelman tarpeellisuus Riskilajit LVI-urakoinnissa Yhteenveto riskien huomioonottamisesta POHDINTA LÄHTEET... 29

6 1 JOHDANTO 1 Tämän opinnäytetyön tarkoitus on korostaa, kuinka tärkeää suunnitelmallisuus on LVIurakoiden läpiviemisessä ja kuinka projektisuunnitelma käytännössä tehdään. Työssä on paneuduttu toteutuksen suunnitteluun eli työmaan kannalta olennaisiin kokonaisuuksiin. Tavoitteena on osoittaa, kuinka hyvän suunnitelman tekeminen linkittyy rakentamisen laatuun ja kuinka voidaan hallita suuriakin kokonaisuuksia ja vieläpä minimoida urakkaan käytetty työmäärä. Työssä selvitetään suunnittelun eri osa-alueet siten, että ne sidotaan käytännön tilanteisiin mahdollisimman havainnollisesti. Selkeä opastus suunnitelmien tekemiseen on tarpeen, sillä siten saadaan kuva kaikesta huomioon otettavasta. Tavoitteena on myös kuvata, kuinka voitaisiin yhtenäistää suunnitteluprosessia koko talotekniikka-alalla niin, että suunnitelmia olisi helpompi seurata ja valvoa. Tässä työssä tarkastellaan suunnitelmien tekemistä sivu-urakoitsijan näkökannalta, sillä yleensä LVI-urakoitsija toimii rakentamisessa sivu, tai aliurakoitsijana. Sivu-urakoitsija on Rakennusurakoiden yleisten sopimusehtojen (YSE 1998) mukaan rakennuttajaan sopimussuhteessa oleva pääurakkaan kuulumatonta työtä suorittava urakoitsija. Ali-urakoitsija on urakoitsijan tilauksesta työtä suorittava toinen urakoitsija (YSE 1998). Tällöin on vähemmän asioita hoidettavana liittyen työmaan yleisiin asioihin. Lisäksi suunnitelmien kohteena on pieni tai keskisuuri urakka, jolloin suunnitelmat ovat tavanomaisemmat. Oletuksena on, että tehdään itse kaikki työselostuksessa mainitut työt eikä itse käytetä aliurakoitsijoita työn suorittamiseen. Työ on rakennettu käytännössä niin, että se pohjautuu suurimmaksi osaksi projektipäällikkö Jorma Kovalaisen haastatteluun sekä omakohtaisiin kokemuksiin LVIurakoinnista. Kovalainen on erittäin kokenut LVI-projektipäällikkö, jolla on vankka tietotaito liittyen urakointiin. Näin ollen työ etenee siinä järjestyksessä ja niissä puitteissa, jotka on käytännössä hyviksi todettu. Työ on myös linkitetty projektinhallintakirjallisuudesta poimittuihin projektinhallintatyökaluihin, ja näin on pyritty korostamaan projektinhallintataitoja projektipäällikön työssä.

7 2 RAKENTAMINEN SUOMESSA 2 Rakentaminen on tärkeä osa yhteiskuntaa. Rakennuskannan kunto, laatu ja ikä ovat tekijöitä, jotka peilaavat hyvin koko yhteiskunnan hyvinvointia. Vakavaraiselle maalle on tunnusomaista hyvä ja terve rakennuskanta. Sen ylläpitäminen vaatii varallisuutta ja samalla rakentamisen laatuvaatimusten täytyy olla korkealla. Hyvän laadun vaatimukset ja tiukka valvonta onkin saanut aikaan sen, että nykypäivänä suomalainen rakentaminen on hyvällä tasolla. Viime vuosien hyvä talouskasvu on kiihdyttänyt rakentamisen vauhtia ja määrää Suomessa. Tilastokeskuksen mukaan vielä vuonna 2002 ei osattu ennustaa näin nopeaa rakentamisen kiihtymistä, vaan arvioitiin vuosivauhdin olevan 2-3 %. Kuitenkin vuonna 2007 tilastokeskus raportoi rakentamisen liikevaihdon kasvaneen Suomessa vuoden alkupuoliskolla 19,6 % edellisen vuoden vastaavaan lukuun verrattuna. Rakennusalan kasvu on ollut erittäin myönteinen yllätys, ja se on kasvattanut alan yritysten liikevaihtoa ja voittoa tuntuvasti. Syitä rakentamisen lisääntymiseen yleisen talouden noususuhdanteen lisäksi ovat myös kohtuullisen alhainen korkotaso sekä vanhan rakennuskannan vanhenemisesta aiheutuva korjausrakentamisen tarve. Rakennusalan volyymin kasvu on johtanut siihen, että työvoimamarkkinat eivät ole voineet vastata haasteeseen toivotulla tavalla, vaan työvoimapula on ollut useiden rakennusyritysten ongelmana. Tilannetta on yritetty paikata palkkaamalla ulkomaista työvoimaa, ja se onkin tuonut hieman apua ongelmaan. Kuitenkaan ulkomainen työvoima ei ole ollut riittävä kattamaan kaikkia tarpeita. Etenkään työnjohtopuolella ei ole ollut mahdollisuutta käyttää ulkomaista työvoimaa lähinnä kommunikointiongelmien vuoksi. Tilanne on kehittynyt niin nopeasti, ettei myöskään rakennusalan koulutustarjonta ole voinut varautua kasvaviin tarpeisiin, vaan apu tulee viiveellä. Samaan aikaan kun työvoimapula on kasvanut, rakentamisen laatuvaatimukset ja aikataulut ovat tiukentuneet. Työt pitää tehdä entistä nopeammin, ja sen vuoksi urakoitsijoiden välinen kommunikointi on noussut tärkeäksi tekijäksi rakennusurakan etenemisen kannalta. Työnjohdolla on näin ollen entistä suurempi rooli urakoiden etenemisessä. Heidän täytyy olla jatkuvasti ajan hermolla ja projektit pitää toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti laatuvaatimuksista tinkimättä.

8 3 Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty kuuluu vanha sanonta. Sen merkitys kaikkeen tekemiseen on erittäin oleellinen. Mikään yhteiskunnassa ei toimisi ilman suunnitelmallisuutta ja varautumista tulevaan. Suunnitelmallisuudella varaudutaan mahdollisiin ongelmiin ja riskeihin. Riskejä liiketoiminnassa on paljon ja niitä voi olla mm. tilauksien myöhästyminen, tapaturmat, varkaus, korvausvelvollisuus toista osapuolta kohtaan, aikatauluongelmat jne. ( Kuusela Ollikainen 1998.) - Tämä pätee erityisen hyvin rakentamiseen. Riskeihin tulee varautua huolella, ja niitä pitää välttää. Täytyy selvittää, mitä on tarkoitus tehdä ja kuinka se käytännössä onnistuu. Suunnitelmallisuus on äärimmäisen tärkeä osa onnistunutta rakennusprojektia. Ammattimainen suunnitelma on nykypäivänä pakollinen kaikissa rakennusurakoissa. Se on avain menestykseen sekä kilpailukyvyn ja laadun kehittymiseen. 3 PROJEKTITOIMINTA RAKENTAMISESSA 3.1 Projektin määritelmä Projekti on Silfverbergin (1997) mukaan selkeästi asetettuihin tavoitteisiin pyrkivä ja ajallisesti rajattu kertaluontoinen tehtäväkokonaisuus, jonka toteuttamisesta vastaa varta vasten sitä varten perustettu, johtosuhteiltaan selkeä organisaatio, jolla on käytettävissään selkeästi määritellyt resurssit ja panokset. Projekti on keskeisimpiä rakennusalan käsitteitä, sillä käytännössä kaikki rakennusurakat toteutetaan projektimuotoisesti. 3.2 Projektipäällikön vastuu Rakennusprojektilla on selkeä organisaatio. Projektiorganisaatio on tarkoitus olla mahdollisimman pelkistetty ja siinä tulisi olla yksinkertaiset vastuusuhteet, jotta työskentely olisi mahdollisimman tehokasta. (Mäkelä 2002). Projektia johtaa yleensä projektipäällikkö tai vastaava mestari. Tässä yhteydessä puhutaan LVI-urakasta, jolloin johtajana toimii projektipäällikkö. Hän on henkilö, jonka urakoitsija on valinnut tai nimennyt tähän tehtävään. Hän vastaa oman yrityksensä kyseiseen urakkaan liittyvistä

9 toiminnoista työmaan valmistumiseksi. Projektipäällikön vastuu on suuri, ja hänen työpanoksensa ja ammattitaitonsa vaikuttaa suuresti projektin onnistumiseen. 4 Projektipäällikön tehtävänkuva on laaja-alainen ja keskeisintä on työmaan yleinen hallinta. Siihen liittyy mm. materiaalien, aikataulujen, resurssien, talouden, työturvallisuuden sekä laadun hallinta. Projektipäällikkö ohjaa suorittavia asentajia sekä toimii yhteistyössä muiden urakoitsijoiden kanssa. Hänellä on yleensä useita eri projekteja samanaikaisesti. Hänen pitää suoriutua tehtävästään tehokkaasti tietyn ajan puitteissa ja samalla pitää pystyä hallitsemaan työmaita kokonaisuutena. Pitää myös pystyä seuraamaan projektien eri tasoja niin, että taloudellisuusvaatimus tulee täytettyä. Tuon vaatimuksen täyttääkseen projektipäällikön tulee suunnitella kaikki työmaan läpiviemiseen vaadittavat asiat mahdollisimman hyvin. 3.3 Projektisuunnitelma yleisesti Projektisuunnitelma käsitteenä tai työkaluna ei ole uusi asia. Sitä on käytetty projektien toteutuksissa jo kymmenien vuosien ajan. Toki projektisuunnitelman tapaisia suunnitelmia on tehty jo paljon aikaisemminkin, mutta tässä yhteydessä tarkoitan projektisuunnitelmalla sitä, että se on tehty selkeästi tietyn projektin suunnitelmaksi. Projektisuunnitelmissa tulee huomioida kunkin alan erityisvaatimukset. Erityisesti kehitysprojekteihin sekä tietotekniikkaprojekteihin on olemassa runsaasti alan kirjallisuutta. Sen sijaan LVI-urakointiin ei ole olemassa selkeää alakohtaista projektisuunnittelua koskevaa kirjallisuutta. Kirjallisen ohje- yms. materiaalin laadinta onkin jäänyt enimmäkseen urakointiyritysten omalle vastuulle. Tutkielmia löytyy kuitenkin mm. projektipäällikön tehtävistä, ja monilla yrityksillä on omat ohjeistonsa projektien hallitsemiseksi. Usein nämä ohjeistot eivät ole sidottuja käytännön tilanteisiin, vaan niissä tehtävät ja vastuualueet on eritelty karkeasti jättäen tilaa tulkinnoille. Selkeä ja käytännönläheinen suunnittelutaito onkin yleensä ns. hiljaisena tietona kokeneiden ja ammattitaitoisten projektipäälliköiden hallussa. Näin ollen on viisasta perehtyä aiheeseen projektisuunnitelman tekeminen käytäntöön sidottuna niin, että aihepiiri avautuisi muillekin kuin alan kokeneille ammattilaisille.

10 5 Projektitoiminnassa ominaista on suunnitelmallisuus ja ohjaus sekä niiden avuksi kehitetyt johtamismenetelmät. Suunnittelu ja toteutuksen jatkuva ohjaus varmistavat projektille asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. ( Pelin 1999.) Suunnittelu vaatii paljon työtä, mutta siihen käytetty työpanos tulee korkojen kera takaisin projektin aikana. Hyvin tehty suunnitelma säästää projektipäällikön omaa aikaa sekä todennäköisesti myös lyhentää urakkaan käytettyä kokonaistyömäärää. Projektisuunnitelma kertoo, kuinka projektille asetetut tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Se vastaa kysymyksiin mitä tehdään, kuka tekee, milloin tekee ja miten tekee. Koko projektin valvonta urakan aikana perustuu juuri projektisuunnitelmaan. Projektisuunnittelun tarkoituksena on etsiä paras mahdollinen toteutustapa. Projektisuunnitelma punnitsee eri vaihtoehtoja. Suunnittelu onkin kokonaisuus, jossa punnitaan eri ratkaisutapojen vaikutuksia, ja lopputuloksena tulee olla realistinen toteutussuunnitelma, joka vastaa sen hetken parasta tietämystä asioista. (Pelin 1999.) Projektisuunnitelman sisältö on kohtalaisen samankaltainen riippumatta siitä, minkä alan suunnitelmasta on kyse. Sisällysluetteloon voi kuulua mm. Johdanto, taustat, tulostavoitteet ja rajaus. Suunnitelmassa on usein organisaatiosuunnitelma, joka kuvaa projektin organisatorisen rakenteen ja vastuualueet. Siinä on oleellisena osana toteutussuunnitelma, johon kuuluu aikataulu, resurssit, hankinnat yms. toteutuksen kannalta olennaiset suunnitelmakokonaisuudet. Suunnitelmassa on monesti budjetti sekä sen kustannusseuranta. Lisäksi tehdään vielä ohjaussuunnitelma, joka käsittelee projektin valvontaan, tiedottamiseen ja henkilöstön kouluttamiseen liittyviä asioita. Toisin sanoen projektisuunnitelma sisältää kaiken sen tiedon, jonka projekti vaatii toteutuakseen. Projektisuunnitelma on aina projektikohtainen. Aineistossa on turha toistaa jokapäiväisiä projektitoiminnan käytäntöjä, jotka ovat tuttuja hankkeeseen osallistuville. Näitä ovat mm. asiat, jotka löytyvät yritysten omista laatukäsikirjoista. 3.4 LVI-urakoinnin projektisuunnitelman erityispiirteet LVI-urakoinnin projektisuunnitelman tekemisessä on omat erityispiirteensä. Siinä suunnittelu perustuu käytännössä kokonaan toteutuksen suunnitteluun, sillä muut olen-

11 6 naiset asiat ovat jo selvillä. Tavallisesti urakalle on jo määrätty projektipäällikkö sekä asentajat, jotka vastaavat työmaan etenemisestä eli organisaatiosuunnitelmaa ei tarvitse tehdä. Lisäksi tavoite ja tehtävänkuva ovat selkeitä. Urakasta tulee suoriutua tietyn lasketun urakkasumman puitteissa eli budjetti on jo tiedossa. Myöskään ohjaussuunnitelmaa ei tarvitse tehdä, sillä projektipäällikkö vastaa itse kokonaisuudessaan urakasta, jolloin kokous- tms. käytäntöjä ei tarvitse suunnitella. Työmaakokouksia pidetään toistuvasti urakan aikana, mutta ne ovat urakoitsijoiden välisiä ja niistä sovitaan yhdessä urakan alkaessa ja sen aikana. Näin ollen voidaan keskittyä varsinaisen urakan toteutuksen suunnitteluun. 3.5 LVI-projektin lähtökohdat LVI-projekteille on tunnusomaista, että useimmiten LVI-urakoitsija toimii rakennusurakassa sivu-urakoitsijana. Se tarkoittaa, että sivu-urakoitsijalla on vähemmän vastuuta ja asioita hoidettavanaan kuin pääurakoitsijalla. Mm. ympäristö- ja työsuojeluasiat kuuluvat erityisesti pääurakoitsijalle. Esimerkiksi jätteiden hävittäminen, sosiaalitilat ja työturvallisuuteen liittyvät asiat kuuluvat pääurakoitsijalle. Lisäksi pääurakoitsijan pitää yleensä huolehtia rakennusluvista, työmaan yleisvalaistuksesta, nostoista yms. toimista, joihin sivu-urakoitsijoiden ei tarvitse puuttua, ellei pääurakoitsija laiminlyö näitä velvollisuuksiaan. Useimmiten nykykäytännön mukaan LVI-urakoitsija saa projektin tehtyään halvimman tarjouksen kyseisestä kohteesta. Taustalla on tarjouslaskenta, ja sen myötä on saatu paljon tietoa tulevasta kohteesta projektisuunnitelman laatimista varten. Projektipäälliköllä on käytettävissään urakan täydellinen tarjouslaskentakansio, jossa on urakan budjetti, tulostavoite ja karkea tavaroiden massalista. Tiedossa on myös urakan aloitus- ja lopetuspäivät. Tarjouslaskenta-aineistosta näkyy myös asentajien kohdetta varten laskettu tuntimäärä sekä projektipäällikön omalle työlle varattu aika. Projektipäälliköllä on siis tässä vaiheessa jo paljon tietoa projektista ja siihen liittyvistä erityispiirteistä. Projektin hyvällä suunnittelulla on paljon myönteisiä vaikutuksia ja toisaalla huono suunnittelu voi johtaa yrityksen kannalta epäedulliseen lopputulokseen. Huolellisesti valmisteltu projekti voi lyhentää työhön käytettävää aikaa huomattavastikin, jolloin asentajia saadaan siirrettyä nopeammin muihin kohteisiin. Suunnitelmallisuus siis lyhen-

12 7 tää kokonaisaikataulua ja jäntevöittää koko työkenttää. Lisäksi projektien mennessä hyvin muut urakoitsija ovat tyytyväisiä ja saadaan mainetta hyvänä ja luotettavana urakoitsijana. 3.6 Projektisuunnitelman laajuus Projektisuunnitelman laajuus ja siihen käytetty työmäärä riippuu monista tekijöistä. Projektisuunnitelma on aina projektikohtainen, ja sitä tehdessä pitää ottaa huomioon projektin laajuus, luonne ja erityispiirteet. Suunnitelman laajuutta miettiessä etenkin urakan koko on merkittävä tekijä. Yksinkertainen omakotitalon LVI-urakka on luonteeltaan erilainen kuin esimerkiksi suuren ostoskeskuksen LVI-tekninen toteutus. Projektilla voi olla jokin erityispiirre, joka vaatii erityisen huolellista paneutumista. Se voi olla esim. tiukka aikataulu, jolloin työmaalle tarvitaan kerralla paljon työvoimaa. Erityispiirre voi liittyä hankintoihin. Pitää tilata tuotetta, jonka saatavuus on epävarmaa tai jonka hinta tai toimitusaika voi vaihdella hyvinkin paljon. Erityispiirre voi olla myös asennustapaan tai työnlaatuun/jälkeen liittyvä. Yksi sellainen erityisvaatimus on puhtausluokitus. Normaalisti puhtausluokitus on P2, mutta erityiskohteissa mm. sairaaloissa vaaditaan puhtausluokitus P1. Se tarkoittaa sitä, että ilmastointitarvikkeiden varastoimiseen, asentamiseen ja työn aikaiseen puhtauteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Se vaikuttaa asennusten nopeuteen, sekä myös muihin työmaajärjestelyihin, jotka tulee ottaa aina huomioon. Tällaisissa tapauksissa projektin toteutuksen suunnitteluun tulee paneutua erityisen huolellisesti. Projektisuunnitelman tekeminen on siis projektikohtaista, ja yrityksellä on usein vakiintuneet toimintatavat. Monesti riippuu yrityksen koosta, kuinka projektit hoidetaan tai mitä asioita suunnitelmassa täytyy ottaa huomioon ja kuka niistä vastaa. Suuremmissa yrityksissä on yhtenäistetty toimintatapoja niin, että johto voi seurata projekteja ja toiminta saadaan muutenkin yhtenäiseksi ja mahdollisimman tehokkaaksi. Tällaisia toimintatapamalleja kutsutaan yleisesti laatukäsikirjoiksi tai projektiohjeistoiksi. Ne ovat etenkin suuremmissa yrityksissä laajoja ja sisältävät kaiken mahdollisen aineiston, joka liittyy projektitoimintaan ja sen hoitoon. Niissä on esim. erilaisia valmiita pohjia kokouksille, sopimuksille, tilauksille, työsopimuksille, raporteille, reklamaatioille jne. Niissä

13 voi olla lisäksi valmiita työsopimuksien pohjia ja raportointiohjeita. Nämä valmiit pohjat helpottavat suunnittelua ja projektipäällikön työtä, jos niitä osaa viisaasti käyttää. 8 Projektisuunnitelman laajuus ja sen laatimistapa voi olla myös henkilökohtaista. Ihmiset ovat erilaisia ja voivat hoitaa samankaltaiset työt hyvinkin eri tavalla. Tähän vaikuttaa erityisesti projektipäällikön aikaisempi työkokemus. Työvuosien karttuessa on todennäköistä, että suunnittelu jäntevöityy, osaa paremmin priorisoida tekemisiään ja samalla tietää, mihin asioihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Myös ns. hiljaisen tiedon karttuessa suunnittelu kevenee ja monet työt sujuvat mutu-tuntumalla. 4 SUUNNITTELUKOKONAISUUDET LVI-URAKASSA 4.1 Aikataulusuunnittelu Aikataulusuunnittelun tärkeys Rakennushankkeen onnistuminen riippuu vahvasti siitä, kuinka hyvin tuotantoa voidaan aikatauluilla ohjata. Hyvällä aikataulusuunnittelulla pystytään vähentämään hankkeen riskejä laatimalla toteuttamiskelpoiset, tavoitteelliset ja ohjauksen mahdollistavat aikataulut. (RT- kortisto S ) Aikataulusuunnittelua voidaan pitää projektisuunnittelun tärkeimpänä osa-alueena. Se tulee tehdä ensimmäisenä, sillä monet muut tärkeät suunnittelukokonaisuudet kuten hankinta- ja resurssisuunnitelma nojaavat aikataulusuunnitelmaan. Huolella laadittu aikataulusuunnitelma on välttämätön rakennusaikataulujen edelleen kiristyessä ja laatuvaatimusten kasvaessa. Rakennusprojektin myöhästyessä ruvetaan monesti etsimään syyllistä, eli kuka maksaa myöhästymissakot. Niitä maksaessaan urakoitsijalta voi mennä nopeastikin koko urakan katteet ja vähän enemmänkin. Vaikka urakoitsija ei joutuisi maksamaan myöhästymissakkoja, voi projektibudjetti ylittyä tuntuvastikin. Projektille lasketut tunnit menevät tällöin sekä asentajien että työnjohdonkin osalta yli lasketun. ja tällöin projektista saatava kate pienenee nopeasti.

14 4.1.2 Aikataulusuunnittelun lähtökohdat 9 Aikataulusuunnittelu lähtee käyntiin, kun saadaan pääurakoitsijan laatima pohja yleisaikataulusta. Se saadaan yleensä ensimmäisessä työmaakokouksessa ennen urakan alkamista. Yleisaikataulu pitää tutkia huolella ja arvioida, pitäisikö siihen vaatia muutoksia ja lisäyksiä. Jos siitä puuttuu tarvittavia kohtia, niitä tulee vaatia pääurakoitsijalta. Yleensä pääurakoitsijat ovat auliita muuttamaan aikataulujaan niin, että se tyydyttäisi kaikkia osapuolia. Näin työskentely on jouhevampaa ja kaikkien urakoitsijoiden edun mukaista. Sivu-urakoitsijan tehdessä omaa työvaiheaikatauluaan tulee hänen kiinnittää huomiota omiin asennusaikatauluihin. Erityisesti tulee huomioida ns. kriittiset kohdat. Niillä tarkoitetaan sellaisia työvaiheita pääaikataulussa, joiden suorittamisen jälkeen joitain työvaiheita ei voida enää tehdä. Kriittisiä vaiheita ovat mm. lattioiden valut, alakattojen ja hormien sulkemisajankohdat. Kun esimerkiksi lattioita ruvetaan valamaan umpeen, tulee siellä olla asennettuina mm. kaikki lattialämmitykset, viemärit, vesiputket sekä kaikki muut betonin sisään jäävät asennukset. Lvi-urakoitsijan tulee vaatia pääurakoitsijaa lisäämään yleisaikatauluun kyseisiä kriittisiä kohtia voidakseen luoda oman työvaiheaikataulunsa mahdollisimman hyvin. Suurin osa aikataulusuunnitteluun tarvittavista tiedoista saadaan selville urakkalaskentamateriaalista. Riippuen urakkalaskentaohjelmasta niissä on yleensä näkyvissä urakan aitataulusuunnittelun kannalta hyödyllisiä tietoja, kuten urakan suorittamiseen kuluvat kokonaistyötunnit sekä asentajille että työnjohdolle. Lisäksi niissä näkyy myös urakan alkamis- ja lopetuspäivät. Työtunnit on usein jaettu valmiiksi karkeasti asennuskokonaisuuksittain. Kokonaisuudet voivat vaihdella suurestikin riippuen urakkalaskentaohjelmasta. Yleensä eriteltyinä ovat ainakin vesijohdot, viemärit, ilmanvaihtorungot, kalustus jne. Ne voivat olla myös tarkemmin eriteltyinä kokonaisuuksina. Asentajien määrä on myös tiedossa, sillä urakkalaskenta-materiaalista näkyy myös se, kuinka monta asentajaa tarvitaan työn suorittamiseksi keskimäärin. Tietoa siitä, ketkä asentajat työskentelevät kohteessa, voi käyttää myös osittain työkestojen arviointiin. Se, kuinka tehokkaasti asentaja työskentelee, riippuu mm. asentajan kokemuksesta, nopeudesta ja työmoraalista.

15 10 Aikataulusuunnitelman laatimisessa pitää noudattaa loogista järjestystä, että suunnitelmasta saa realistisen ja kaikilta osin toimivan. Siihen kuuluu tehtäväluettelon laatiminen, työmäärien arviointi sekä työjärjestyksen arvioiminen. Aikataulusuunnitelma on rakennusprojekteissa yleensä viiva-aikataulu, jossa näkyy eri työvaiheet, niiden kesto ja keskinäinen limitys. Hyvässä työaikataulussa näkyy myös resurssitarpeet ja jopa suuremmat tavaratilaukset. Onnistunut aikataulusuunnittelu vaatii tekijältään eri osaalueiden riittävää tuntemusta, yhteistyötä toisten toimijoiden kanssa - ja kokemuksesta on tässäkin yhteydestä paljon hyötyä Tehtäväluettelon laatiminen aikataulusuunnitelmaan Ensimmäisenä aikataulusuunnitelmassa laaditaan tehtäväluettelo. Se on luettelo, jossa eri tehtävä- ja työkokonaisuudet on jaoteltu sopiviin asennuskokonaisuuksiin. Se mikä on sopiva asennuskokonaisuus, riippuu urakasta ja sen laajuudesta. Asennuskokonaisuudet tulee jaotella sopiviin palasiin. Karkeimmillaan ne jaetaan vesijohtoihin, viemäreihin, lämmitykseen ja ilmavaihtoon. Lisäksi ne kannattaa jakaa kerroksittain, jos kohteessa on enemmän kuin 1 kerros. Esimerkiksi: vesijohdot 1. kerros, 2. kerros jne. Asennuskokonaisuudet voidaan jakaa myös pienempiin osiin. Esimerkiksi vesijohdot voisi jaotella seuraavalla tavalla: vesijohtorunkojen asennus, vesijohtojen pystynousujen asennus, vesijohtojen kytkeminen kalusteisiin ja kalustaminen. Noinkin tarkka jaottelu tulee kysymykseen yleensä vain silloin kun kyseessä on erittäin suuri kohde. Jaottelua tehtäessä tuleekin olla tarkkana eikä ole mitään syytä tehdä liian tarkkaa jaottelua, sillä sitä ei voisi kuitenkaan noudattaa suunnitellusti. Tärkeää jaottelua tehdessä onkin miettiä, voiko työn tehdä yhtäjaksoisesti vai ei. Yleensä rakennuksilla ei voida tehdä yhtä kokonaisuutta kerralla loppuun ja siirtyä seuraavaan, vaan töitä tehdään usein eri paikoissa sen mukaan, millainen muiden urakoitsijoiden ja koko työkohteen tilanne on. Näin ollen tehtäväkokonaisuudet kannattaa jaotella esimerkiksi kerrostalokohteessa kerroksittain: vesijohdot, viemärit, ilmanvaihtotyöt, lämmitysjohdot, kalustus, mittaukset jne. Kun projekti on jaoteltu sopiviin asennuskokonaisuuksiin, on aika siirtyä työmäärien arviointiin.

16 4.1.4 Työmäärien arviointi 11 Asennuskokonaisuuksien jaottelun jälkeen on aika arvioida, kuinka kauan mihinkin kokonaisuuteen kuluu aikaa. Se on haasteellinen suunnittelun vaihe, mutta jos projektipäälliköllä on omaa asennus- ja työnjohtokokemusta vastaavasta kohteesta, helpottuu tehtävä tuntuvasti. Työmäärien arviointi lähtee liikkeelle tarkistamalla urakkalaskenta-asiakirjoista kokonaistuntimäärä työn suorittamiseksi. Jos työtunnit ovat eriteltyinä asennuskokonaisuuksittain, tutkitaan nämä kokonaisuudet yksitellen seuraavasti: Lähdetään liikkeelle esimerkiksi vesijohdoista. Merkitään niiden tekemiseen käytettävät kokonaistyötunnit. Seuraavaksi pilkotaan työtunnit osiin. Se tehdään esimerkiksi kerrostalokohteessa niin, että jaetaan karkeasti työmäärät kerrosten lukumäärällä. Tämä edellyttää, että kerrokset ovat lähes identtisiä keskenään. Kun on selvitetty yhteen kerrokseen kuluva kokonaistyömäärä, pitää arvioida kuinka paljon työtä menee eri työvaiheisiin. Työmäärät määritellään tehtäväluettelon mukaisesti jokaiselle tehtäväkokonaisuudelle erikseen. Työmäärien arvioimiseksi pitää tarkastella myös kohteen työkuvia. Niistä näkee vaadittavat asennukset. Jotta kuvista voisi tehdä realistisia työmääräarvioita, tulee projektipäälliköllä olla kokemusta niiden tekemisestä. Epäselvissä tilanteissa kannattaa kysyä neuvoa kollegoilta ja asentajilta, joilla on kokemusta vastaavista kohteista. Etenkin kokeneilla asentajilla on yleensä hyvä käsitys eri töiden kestoista ja he voivat antaa hyviä ehdotuksia koko aikataulusuunnittelusta. Talotekniikka- alan työehtosopimus (TES 2007) on hyvä tietolähde työmäärien arviointiin, sillä sieltä on lähtöisin urakkalaskentaohjelmien asennustunnit. Siellä on esim. tarkkaan määriteltynä, kuinka paljon aikaa menee yhden wc-pytyn, ilmanvaihtoventtiilin tai pesualtaan asentamiseen; sen avulla voi laskea kerroksittain, kuinka paljon aikaa kuluu kalustukseen jne. Käytännössä nämä laskelmat vievät paljon aikaa, mutta voivat olla korvaamattoman tarpeellisia etenkin kokemattomalle projektipäällikölle. Työaikojen arviointi on myös siinä mielessä tärkeää, että asentajat osataan ohjata ajoissa työkohteeseen. Esimerkki: Projektipäällikkö on arvioinut, että 1. kerroksen lattialämmitysputkien asentamiseen kuluu kahdelta asentajalta aikaa 3 päivää. Asentajat oh-

17 12 jataan töihin 3 tai 4 päivää ennen lattioiden valua. Käy kuitenkin niin, että asentajilta kuluu työhön aikaa 5 päivää ja lattioiden valua pitää siirtää tämän takia. Tällöin työtä viivyttäneeltä LVI-urakoitsijalta voidaan vaatia korvauksia reklamaation välityksellä. Jotta tällaisia virheitä voitaisiin välttää, kannattaa varata aikatauluihin pieni liukumavara etenkin kriittisille asennuksille. On myös hyvä kysyä kokeneelta nokkamieheltä asennuksien vaatimasta ajasta Työjärjestyksen laatiminen Kun on laadittu tehtäväluettelo ja eriteltyjen tehtävien työmäärät on ajallisesti arvioitu, voidaan ruveta suunnittelemaan tehtävien työjärjestystä. Työjärjestyksen tulee olla looginen, eli työt tulee tehdä siinä järjestyksessä kuin on järkevintä ja mahdollista. Tässä vaiheessa on tutkittava urakan pääaikataulua ja sen kriittisiä pisteitä. Vielä ei kannata tehdä liian tarkkoja suunnitelmia etenkään töiden limityksestä muiden urakoitsijoiden kanssa. Niitä voidaan käsitellä työmaan viikkopalavereissa myöhemmin urakan aikana, jolloin tehdään tarkemmat viikkoaikataulut. Tässä vaiheessa on kuitenkin tärkeää laatia järkevä työjärjestys urakalle. Se onnistuu niin, että katsotaan pääaikataulun tehtäviä ja työjärjestyksiä. Pääaikatauluissa on useimmiten nähtävillä eri rakennustekniset työvaiheet riittävän hyvin jaoteltuna. Tämän työjärjestyksen mukaisesti LVI-urakoitsija sijoittelee työvaiheitaan omaan aikataulusuunnitelmaansa niin, että työt saadaan limitettyä toisiinsa loogisesti. Kokemuksesta on tässäkin hyötyä, että osaa limittää omat työvaiheet oikeaan järjestykseen. On tiedettävä rakennusvaiheista yleisellä tasolla, että voi määritellä oman alansa työt suhteessa muuhun työmaan edistymiseen. Tässä vaiheessa on myös osattava ottaa huomioon resurssimäärät. Liian monta asennuskokonaisuutta ei voida sijoittaa suoritettaviksi samaan aikaan, jos ei ole riittävästi asentajia. Tähän vaikuttaa myös se, voidaanko työvaiheet tehdä kerralla loppuun. Yleensä työtä tehdään osissa, jolloin joudutaan tekemään yhtä aikaa useita eri työkokonaisuuksia. Omaan työvaiheaikatauluun sijoitellaan omat työvaiheet pikkuhiljaa seuraten pääaikataulua, kunnes kaikki työvaiheet ovat paikoillaan suoritusjärjestyksen mukaisesti.

18 4.1.6 Työvaiheaikataulun laatiminen 13 Kun tiedetään työvaiheet, töiden kestot ja oikea työjärjestys, voidaan laatia varsinainen työvaiheaikataulu. Se on yleensä vinoviiva-aikataulu, jossa näkyy työvaiheet, niiden kestot, resurssitarpeet sekä töiden samanaikaisuus ja niiden limitykset. Työvaiheaikataulu laaditaan yleensä töiden etenemisjärjestyksessä niin, että se olisi mahdollisimman looginen ja helposti luettava. Aikatauluun sijoitetaan saatujen arvioiden pohjalta kaikki vaadittavat tiedot. Kun suunnitelma on valmis, kannattaa siitä keskustella vielä esimiehen, kollegan ja työmaan nokkamiehen kanssa. Etenkin nokkamiestä kannattaa kuunnella myös tässä asiassa Epäonnistuneen aikataulusuunnittelun yleisimmät riskit Jos aikataulusuunnitelma epäonnistuu tai urakka on muusta syystä myöhässä, on odotettavissa ongelmia myös resurssi- ja hankintasuunnitelmien toteutuksessa. Tämä vaikuttaa yleensä suoraan tai epäsuoraan projektin budjettiin negatiivisella tavalla. Jos urakka-aikataulu venyy urakoitsijan omasta syystä, joutuu hän yleensä maksamaan myöhästymissakkoja. Niiden suuruus riippuu urakan laajuudesta, ja ne ovatkin yleensä sidottuja urakkasummaan prosentuaalisesti. Myöhästymissakkoa määritellessä tutkitaan myöhästymisen haitallisuutta. Jos kyseessä on esimerkiksi tuotantolaitos, aiheuttaa myöhästyminen selkeästi tuotannollisen menetyksen asiakkaalle ja myöhästymissakko voi tällöin olla huomattavan suuri. Jos aikataulu venyy, saattaa käydä niin, etteivät lasketut resurssit riitä urakan suorittamiseen loppuun joko asentajien tai projektipäällikön osalta. Tällöin joudutaan usein priorisoimaan asentajien käyttöä eri työmaiden välillä. Näin voi käydä, jos urakoitsija on aloittamassa toista työmaakohdetta, johon asentajat ovat varattuina, mutta eivät pääse töihin, koska ovat edelleen kiinni myöhästyneessä kohteessa. Tämä aiheuttaa myös sen, että myöhästyneen työmaan kulut menevät ainakin asentajatunneissa suunnitellun rajan yli. Aikataulujen myöhästyminen tai muuten epäonnistuminen voi johtaa myös siihen, ettei hankintasuunnitelma ole ajan tasalla eikä tavaraa ole työmaalle riittävästi tai se ei ole siellä oikeaan aikaan. Lisäksi projektipäällikön käyttämä ylimääräinen aika nostaa kustannuksia. Vaikeudet lisäävät hänen työmääräänsä, sillä aikataulun venyessä asioita joutuu monesti selvittelemään paljon enemmän.

19 14 Jos urakka myöhästyy LVI-urakoitsijan takia tai aikataulusuunnittelu on muuten epäonnistunut niin, että joko muut urakoitsijat tai tilaaja joutuu asiaan puuttumaan, voi vaarana olla, että urakoitsijan maine luotettavana yhteistyökumppanina kärsii. Tämä voi johtaa siihen, että tulevaisuudessa on hankalampi saada uusia urakoita ja niitä saadakseen joutuu tinkimään urakkasummasta. 4.2 Hankintasuunnitelma Hankintasuunnitelman lähtökohdat Hankintasuunnitelma laatiminen on oleellinen osa urakan toteutuksen suunnittelua. Materiaaleissa on huomattava määrä rahaa kiinni suhteessa projektin kokonaisbudjettiin ja tämän materiaalimäärän ammattimainen hallinta vaikuttaa urakan kokonaiskatteeseen. Hankintasuunnitelman tarkoituksena on, että saadaan oikeaa tavaraa oikea määrä oikeaan paikkaan oikeaan aikaan ja vieläpä oikeaan hintaan. Tuo tavoite on projektipäällikölle haasteellinen tehtävä ja sen toteuttamiseen vaaditaan hyvää materiaalien tuntemusta, kokonaisuuksien hahmotuskykyä, organisointikykyä sekä huolellisuutta. Kokemuksen kautta materiaalin hallinta urakassa paranee ja urakoista voidaan saada parempia katteita. Tärkeää hankintasuunnitelmaa tehdessä on muistaa, että kassavirran tulisi pysyä mahdollisimman tasaisena ja että projektin tilit olisivat koko ajan plussalla. Tuohon tavoitteeseen pääsee, kun tekee suunnitelman huolellisesti ja ottaa huomioon myös maksuerätaulukon. Kun hankintasuunnitelma on kunnossa, ei tavara pääse loppumaan työmaalta ja asentajat pääsevät esteettä keskittymään itse asennustyöhön. Hankintasuunnitelma on kuin kalenteri, jota päivitetään jatkuvasti. Siinä luetellaan, mitä tilataan, milloin tilataan, mistä tilataan ja kuinka paljon tilataan. Se on projektipäällikön työväline, jota hän seuraa jatkuvasti ja jonka avulla hän pystyy hallitsemaan materiaalivirtaa työmaalle. Pystyäkseen tekemään tarkan hankintasuunnitelman tulee projektipäällikön miettiä useita eri asioita ja kokonaisuuksia voidakseen laatia lopullisen hankinta-aikataulun. Ensinnäkin tuotteet pitää massoitella ja määritellä, mitkä tuotteet ovat ostohankintoja ja mit-

20 kä tilaushankintoja. Lisäksi hänen pitää miettiä, milloin tavaraa olisi hyvä tilata työmaalle ja kuinka paljon kerrallaan. Näin suunnittelu etenee vaiheittain eteenpäin Hankintojen massoittelu Hankintojen massoittelu tarkoittaa sitä, että otetaan selville kaikki mahdollinen materiaali, joita työmaalle täytyy toimittaa, sekä niiden määrät. Projektipäälliköllä on niiden laskemista varten käytössään tarjouslaskentamateriaali, josta hän näkee lähes kaikki tarvittavat hankinnat. Ne löytyvät massalaskelmista, jotka kohteeseen on tarjousvaiheessa tehty. Kyseiset massalaskelmat ovat kuitenkin erittäin karkeita eikä niiden perusteella kannata tehdä suoraan hankintasuunnitelmaa. Tässä vaiheessa kannattaa myös arvioida, onko massalaskelmat tehty silloin oikein. Tavaramäärien arviointiin vaikuttaa oleellisesti se, mistä tuotteesta on kyse. Monissa tuotteissa on nimittäin tarjouslaskentavaiheessa joku tietty osaprosentti. Tämä tarkoittaa, että laskettaessa kohdetta kaikkia mahdollisia pikkuosia ei lasketa täysin tarkasti, vaan saadut putkimetrit kerrotaan tietyllä prosentilla. Tällaisia tuotteita ovat mm. kuparit ja mustat teräsputket. Mustien teräsputkien massoittelua tehtäessä pitää ottaa huomioon, keitä asentajia työmaalla on, sillä asentajilla on henkilöstä riippuen erilainen tapa asentaa mustia putkia. Osa asentajista liittää putket hitsaamalla ja osa käyttää hamppuliitoksia. Työtavan voi kysyä asentajilta itseltään. Jos he tekevät liitokset hitsaamalla, niin silloin teräsputkien osia ei tarvitse työmaalla kovinkaan paljoa. Tähän olisikin pyrittävä ja asentajia tulee kannustaa tekemään hitsausliitoksilla mahdollisimman paljon, sillä se on nopeampaa ja siinä säästyy rahaa ja työtä, kun osia kuluu vähemmän. Kupariputkien puolella on sama tapa, eli niitten hinnanmääritykseen on käytetty tarjouslaskentavaiheessa tiettyä osaprosenttia kuparin kokonaismetrimäärästä. Tällöin osien massoittelu täytyy tehdä uudestaan. Kupariputkista voi taivuttaa 18 mm ja pienemmät koot. Lisäksi t-liitokset voi tehdä T-drillillä, jos kyseessä on vähintään kokoa pienempi haaraputki kuin runkoputki. Näin ollen osia, jotka ovat 18 mm tai pienempiä, tulisi välttää ja kannustaa asentajia käyttämään taivuttimia mutkien tekemiseen ja T- drilliä reikien ja liitosten tekemiseen. Kaikki liitokset kannattaa tehdä juottamalla ja

21 16 vain pakon vaatiessa käytetään puserrusliitoksia. Juottamalla tehty ja koeponnistettu liitos kuparissa on paljon varmempi kuin puserrusliitos. Lisäksi se on ylivoimaisesti halvempi tapa. Toisaalta LVI-työselitys monesti määrittelee käytettävät liitostavat. 22 mm ja isommissa kupariputkissa pitää laskea käyrät ja T- haarat erikseen suoraan kuvista. Poikkeuksen muodostavat kone- ja lämmönjakohuoneet. On nimittäin hankala hahmottaa, kuinka paljon mitäkin käyrää menee näihin huoneisiin ennen kuin ne ovat asennusvalmiita. Tämä johtuu siitä, että huoneet ovat ahtaita tiloja ja osien määrä on tapauskohtainen. Lisäksi putket ovat paksuja ja osat niihin kalliita. Projektipäällikön kannattaakin jättää nämä hankinnat urakkavaiheeseen ja käydä tekemässä massalista nokkamiehen kanssa paikan päällä siinä vaiheessa, kun asennus tulee ajankohtaiseksi. Viemäreiden kohdalla tarjouslaskentavaiheessa ei hintaan vaikuta merkittävästi viemäriosien koko. Tällainen tapaus on esimerkiksi Y-liitoksen haaraviemärin koko. Nämä materiaalit on monesti tarjouslaskentavaiheessa laskettu aika karkeasti millä tahansa koolla, joten ne voivat olla vähän mitä sattuu. Näin ollen projektipäällikkö joutuu massoittelemaan suoraan kuvista viemäreiden osat uudelleen. Viemäreiden metrimäärät hän voi ottaa kuitenkin lähes suoraan massalaskelmista. Suurten tilausten kuten ilmanvaihtokoneiden ja pumppujen kanssa tulee olla erityisen tarkkana. Ne kannattaa merkitä heti listalle, sillä niissä on yleensä pitkät toimitusajat ja niiden myöhästyessä koko työmaa saattaa viivästyä pahasti. Niissä on myös paljon rahaa kiinni, ja niiden tilaus on järkevää suorittaa suunnitellusti. Lisäksi Pumppujen osalla usein LV-urakoitsijalle on sälytetty velvollisuus tarkistaa nostokorkeudet mm. ivpatterivalinnan takia. Tällöin urakoitsija joutuu itse valitsemaan kyseiseen kohteeseen sopivat pumput Hankintojen suunnittelu Hankintoja suunnitellessaan projektipäällikön tulee muistaa, että urakka on tarkoitus suorittaa mahdollisimman taloudellisesti, että siitä jäisi mahdollisimman suuri yritykselle. Hankintahintoihin vaikuttaa mm. hankintapaikka, tilaustapa sekä kertatilauksen määrä.

22 17 Tuotteille ja materiaaleille on voitu asettaa myös erityisvaatimuksia. LVI- työselostuksesta löytyvät yleensä nämä erityisvaatimukset. Niitä voi olla esimerkiksi tuotteen alkuperä. Etenkin kuparimateriaalien tulee usein olla kotimaisia. Yleensä työselostuksessa vaaditaan kaikkien materiaalien olevan yleisesti hyväksyttyjä ja hyvänlaatuisia. Rakennusmääräyskokoelmakin edellyttää että käytetään vain hyväksyttyjä tuotteita ja materiaaleja. Lisäksi isoilla ja etenkin arvokkailla tuotteilla voi olla malli- ja merkkivaatimus, jolloin ne on tilattava tietyltä valmistajalta. Näin toimitaan yleensä silloin, kun on kyse harvinaisemmasta hankinnasta, kuten esimerkiksi suuresta ilmakompressorista, jollaista vain yksi valmistaja toimittaa Yhteistyö muiden urakoitsijoiden kanssa Yhteistyö on hyödyllistä etenkin silloin, kun kohteessa käytetään paljon asennustarvikkeita ja niistä saa tilattaessa paljousalennusta. Tyypillisiä yhteishankintatarvikkeita ovat kannattimet, kierretangot, U-kiskot, mutterit yms. Joillakin valmistajilla, kuten HILTIllä, on palvelu, joka toimii niin, että työmaalle toimitetaan kontti, jossa on jatkuvasti sovittu materiaalivaranto. Toimittaja käy itse tarkistamassa ja laskemassa menekin ja myös täydentää varastoja itsenäisesti. Tällainen järjestely on kätevä sekä työnjohdon että asentajien kannalta. Yhteistyö toisten urakoitsijoiden kanssa voi liittyä myös varastotiloihin, etenkin jos kyseessä on ahdas rakennustyömaa. On kuitenkin katsottava tapauskohtaisesti, milloin ja millainen yhteistyö on tarpeellista Ostohankinnat Ostohankinnoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaisia materiaaleja ja hankintoja, joilla on suhteellisen lyhyt toimitusaika eli muutama päivä. Ostohankintoja ovat tuotteet, joita menee jatkuvasti ja paljon. Niitä ovat käytännössä kuparit, mustat putket, muoviviemärit, ilmastoinnin kierresaumakanavat jne. Tuotteita menee massoittain jatkuvasti eri tilaajille, ja täten tukkureilla on niitä jatkuvasti varastoissaan. Varsinkin isommilla urakointiyrityksillä voi olla sopimustoimittajia. Se tarkoittaa, että on tehty sopimuksia valmistajien tai toimittajien kanssa, jolloin tuotteita saadaan halvemmalla. Merkittävämpiin hinnanalennuksiin päästään niin, että sitoudutaan ostamaan toimittajalta vuositasolla sovittu minimimäärä tavaraa. Silloin projektipäällikön ei tar-

23 18 vitse selvittää tilauspaikkaa, vaan hankintaosasto ilmoittaa, mistä tilataan. Yhteistyö sopimustoimittajan kanssa antaakin usein hyvän kilpailuedun. Pienemmillä yrityksillä ei välttämättä ole ollenkaan sopimustoimittajia, vaan he kilpailuttavat tavarantoimittajat tärkeimpien ja hintaherkimpien tuotteiden osalta. Kun pyrkimyksenä on saada tuotteet mahdollisimman halvalla, pitää sopimustoimittajien lisäksi miettiä tilaustapaa. Nykyisin osa tavarantoimittajista myöntää yllättävän hyviä ns. tilaustapa-alennuksia. Se tarkoittaa käytännössä verkkotilauksia. Silloin urakoitsija lähettää verkon kautta tilauslistan LVI-koodeineen suoraan tukkurille. Menettely vähentää tukkurin työmäärää ja käsittelyaikaa, ja alennus voi olla sopimuksesta riippuen jopa 2-4%. Tuotteet voi tilata myös puhelimella tai faksilla ja näin suurin osa etenkin pienistä yrityksistä edelleen toimii. Tällöin ei kuitenkaan saada tilaustapa-alennusta Tilaushankinnat Tilaushankintoja ovat tuotteet, jotka ovat usein arvokkaita ja/tai niillä on yleensä pitempi toimitusaika kuin ostohankinnoilla. Tämä tarkoittaa jopa viikkojen toimitusaikaa. Ostohankintoja ovat mm. ilmanvaihtokoneet, lämmönsiirtimet, lämmönjakokeskukset sekä ylipäätään harvinaisemmat ja erikoiset tuotteet, jotka ovat tilaustavaraa ja joita ei ole valmiina tukkureiden varastoissa. Tilaushankinnat on kilpailutettu tarjousvaiheessa eri valmistajilla, ja niistä on saatu tarjoukset, joista on valittu omaan tarjoukseen yleensä halvin vaihtoehto. Kun urakka on saatu, kannattaa kilpailuttaa halvimmat valmistajat vielä uudelleen ja mainita, että on jo ostamassa kyseistä tuotetta. Tällöin hinta voi olla edullisempi, kun tuotetta ollaan jo oikeasti ostamassa Hankintojen aikataulutus Hankinta-aikataulua laatiessa pitää ottaa huomioon eri tuotteiden toimitusajat. Tilaushankintojen toimitusajat saadaan selville yleensä tarjouslaskentamateriaalista. Jos toimitusaikoja ei ole tarjouksissa mainittu, voidaan ne ottaa selville esimerkiksi ottamalla yhteyttä tuotetta toimittavaan myyjään. Hankinta-aikataulua tehtäessä pitää katsoa tarkasti kohteen yleis- ja työvaiheaikataulua. Niistä esim. nähdään, milloin lämmönsiirrin pitää olla kytkettynä. Aikataulusta näkee

24 19 myös, milloin ilmanvaihtokonehuone on asennusvalmis, eli sinne pääsee tekemään LVIasennuksia. Tällöin ilmanvaihtokoneen pitää olla jo paikalla, eli se on pitänyt tilata viikkoja aikaisemmin. Samalla systeemillä käydään läpi kaikki tilaushankinnat. Selvitetään toimitusaika, jonka jälkeen aikataulusta katsotaan, milloin tuotteen pitäisi olla työmaalla, että sitä päästään asentamaan. Näin saadaan selville päivämäärä, jolloin tuote tulisi tilata, jotta se ehtii toimitusajan puitteissa saapumaan haluttuna ajankohtana työmaalle. Tuotteiden toimitusajankohta työmaalle on moneltakin osin kriittinen. Tuotteet pitää saada työmaalle riittävän ajoissa, mutta ei kuitenkaan liian aikaisin tai liikaa kerralla. Tavaraa voidaan varastaa työmaalta tai se voi rikkoutua. Esimerkiksi kuparin hinnannousu viime vuosina on aiheuttanut sen, että monelta työmaalta ovat pitkäkyntiset käyneet keräämässä kuparit omiin varastoihinsa. Samoin jos tavara on herkästi hajoavaa, kuten posliinituotteet, ne pitää tilata työmaalle vasta, kun ne voidaan asentaa, etteivät ne joudu alttiiksi särkymiselle. Lisäksi jos työmaalla vaaditaan esim. P1 puhtausluokituksen noudattamista asennuksissa, tulee tarvikkeiden varastointi ja toimitusajankohta työmaalle suunnitella hyvin Tilauserien koko On tärkeää miettiä, kuinka paljon tavaraa tilataan kerralla työmaalle. Tavaraa pitää pystyä tilaamaan työmaalle mahdollisimman tasaisesti kuitenkin niin, ettei projektin tili mene miinukselle missään vaiheessa. Kohdekohtaisesti pitää miettiä, kuinka paljon tilataan kerralla esimerkiksi kuparia. Siihen vaikuttavat mm. materiaalin hinnannousut ja kokonaismäärä. Lisäksi merkitystä on työmaan koolla, eli onko tontilla riittävästi tilaa tavaroille. Yleensä monilla yrityksillä on tapana tilata urakan alussa tietty tavaramäärä niin, että asentajat pääsevät aloittamaan työt. Jatkossa työmaan nokkamies ilmoittaa, kun tavara alkaa loppua, jolloin projektipäällikkö täydentää varastoja. Toimintatapa on yritys- ja projektipäällikkökohtainen. Nyrkkisääntönä on hyvä muistaa, että projektipäällikkö huolehtii vähintään 90-prosenttisesti työmaan tavaravirrasta. Aina tulee kuitenkin yllätyksiä ja muutoksia, joihin pitää reagoida nopeasti. Silloin asentajat voivat joutua hakemaan nopeasti täydennystä lähimmältä LVI-tukkuliikkeeltä.

25 4.2.9 Hankintasuunnitelman teko 20 Hankintasuunnitelma voidaan tehdä esim. Exel-taulukon avulla. Monilla yrityksillä on kuitenkin valmiit pohjat suunnitelmaa varten. Tärkeintä on, että kaikki merkittävät asiat on huomioitu ja että suunnitelma on realistinen. Suunnitelmaan merkitään mielellään erikseen ostohankinnat ja tilaushankinnat. Tässä vaiheessa hankintasuunnitelmaan sijoitetaan kaikki se tieto, joka on saatu selville hankintojen suunnittelun aikana. Näin suunnitelmasta nähdään kaikki tarpeellinen eli mitä, mihin ja milloin tavaraa tilataan ja mitkä ovat toimitusajat. Lisäksi siinä on paikat muille merkinnöille, jotka pitävät aikataulun ajan tasalla. Siinä voi olla paikka mm. jo tehdyille tilauksille. Siihen voi sitten urakan aikana merkitä tehdyt tilaukset. Näin siitä voi aina tarkastaa sen, mitä työmaalla jo on, eikä asiaa tarvitse selvittää erikseen esimerkiksi työmaan nokkamieheltä. 4.3 Resurssisuunnitelma Resurssisuunnitelman lähtökohdat Resurssisuunnittelu lähtee LVI-urakoissa käyntiin jo urakkalaskentavaiheessa. Resurssien riittävyydestä vastaa viime kädessä henkilö, joka on tehnyt päätöksen urakan tarjoamisesta tilaajalle. Tämä henkilö on suuremmissa yrityksissä yksikön päällikkö ja pienemmissä yrityksissä yleensä toimitusjohtaja. Siinä vaiheessa on jo pitänyt miettiä, että jos urakka saadaan, niin yrityksellä on myös henkilöresursseja toteutusta varten. LVI-urakan resurssisuunnittelussa on keskeisintä henkilöresurssisuunnittelu. Lähtökohtana on, että toimitaan aliurakoitsijana ja silloin ei ole niin suuria velvollisuuksia muita urakoitsijoita kohtaan kuin pääurakoitsijalla. Materiaaliresursseja ei tarvitse erikseen miettiä. Sitä varten on hankintasuunnitelma ja järkevällä tilaamisella pidetään materiaalivirta hallinnassa. Lisäksi työkaluja on yleensä aina riittävästi. Rahalliset resurssit pidetään kunnossa luottaen siihen, että tietyn työsuorituksen tai asennuskokonaisuuden jälkeen tilaaja maksaa tehdystä työstä.

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Esittäjän esittely Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Kantapään kautta onnistumiseen, kolmas kerta toden sanoo PJP ja PJU

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

LVI-työselitys HATTULAN SEURAKUNTA VIRASTO- JA SEURAKUNTATALO. Ulkopuoliset viemäriputket 09.06.2015

LVI-työselitys HATTULAN SEURAKUNTA VIRASTO- JA SEURAKUNTATALO. Ulkopuoliset viemäriputket 09.06.2015 LVI-työselitys HATTULAN SEURAKUNTA VIRASTO- JA SEURAKUNTATALO Ulkopuoliset viemäriputket 09.06.2015 HATTULAN SEURAKUNTA LVI SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 1 1.1 RAKENNUSKOHDE 1 1.3 SUUNNITTELIJAT 1 1.4 HANKINNAN

Lisätiedot

PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS

PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS 10 KEYS TO SUCCESSFUL SOFTWARE PROJECT 1. Clear Vision 2. Stable, Complete, Written Requirements 3. Detailed User Interface Prototypes

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

SIVU-URAKAN ALISTAMINEN. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy

SIVU-URAKAN ALISTAMINEN. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy SIVU-URAKAN ALISTAMINEN Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy RAKENNUSURAKAN OSAURAKKASOPIMUKSET vakiosopimukset Urakkasopimus, jossa YSE 98 sopimusehtoina Alistettuna Alistamattomana Pienurakkasopimus

Lisätiedot

Moduls: Tehokkuutta myymälärakentamiseen tehostamalla konehuonerakentamista

Moduls: Tehokkuutta myymälärakentamiseen tehostamalla konehuonerakentamista Moduls: Tehokkuutta myymälärakentamiseen tehostamalla konehuonerakentamista Konehuoneen rakentamissa on haasteita, jotka vaikuttavat suoraan kauppaketjujen liiketoimintaan HAASTEET VAIKUTUKSET RATKAISU:

Lisätiedot

TYÖOHJEET VR-HYVINKÄÄ

TYÖOHJEET VR-HYVINKÄÄ TEEMU JAUHIAINEN, JONI NORDSTRÖM TYÖOHJEET VR-HYVINKÄÄ Metropolia Ammattikorkeakoulu KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKKA Projektisuunnitelma 19.3.2014 Sisällys Lyhenteet 1 Johdanto 1 2 Projektin tavoitteet 1 3

Lisätiedot

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 RAKENNUSTYÖT LAATUSUUNNITELMAN SISÄLTÖMALLI SISÄLLYSLUETTELO URAKAN LAATUSUUNNITELMA 2 1. LAATUSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE 2 2. TARJOUKSEN ANTAJAN

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen 1. Arvioijat Tutkinnon

Lisätiedot

LUOTETTAVA JA TASAPAINOTETTU TUOTANTO RAKENNUSALALLA - Tahtiaikatuotannosta uutta ajattelua ohjaukseen

LUOTETTAVA JA TASAPAINOTETTU TUOTANTO RAKENNUSALALLA - Tahtiaikatuotannosta uutta ajattelua ohjaukseen LUOTETTAVA JA TASAPAINOTETTU TUOTANTO RAKENNUSALALLA - Tahtiaikatuotannosta uutta ajattelua ohjaukseen LCIFIN2 Workshop 21.11.2013 Juha Salminen TkT, Kehitysjohtaja, Consti Yhtiöt Kumppanisi korjausrakentamisessa

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA 11.4.2014 Sivu 1/6 Tilaaja: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky PL 230 13101 Hämeenlinna Hanke: Mustiala Uusi Navetta KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky PL 230,

Lisätiedot

LAADUNHALLINTA. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy

LAADUNHALLINTA. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy LAADUNHALLINTA Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy TEHTÄVÄN LAADUNVARMISTUS Yksittäisen tehtävän hyvälle laadunvarmistukselle on ominaista, että: laatuvaatimukset on yksilöity ja konkreettisesti esitetty

Lisätiedot

SUUNNITTELUN TEHTÄVÄMÄÄRITTELYT LAITOSHANKKEISSA

SUUNNITTELUN TEHTÄVÄMÄÄRITTELYT LAITOSHANKKEISSA SUUNNITTELUN TEHTÄVÄMÄÄRITTELYT LAITOSHANKKEISSA VESIHUOLTOPÄIVÄT 3.- Finlandia talo, Helsinki Antti Harinen LAITOSHANKKEET VESIHUOLTOALALLA Vesilaitos Projektin johto Suunnittelu Kilpailutukset Urakointi

Lisätiedot

OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet. Ohjelmistoprojektin hallinta

OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet. Ohjelmistoprojektin hallinta OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet Ohjelmistoprojektin hallinta 1 Sisältö Projektiorganisaatio ja sidosryhmät Ohjelmistoprojektin kulku Projektin suunnittelu Ositus Osallistujat Työmäärän arviointi

Lisätiedot

Mikko Malmivuo/ Innomikko Oy TALVIKUNNOSSAPIDON KOKONAISEDULLISUUS

Mikko Malmivuo/ Innomikko Oy TALVIKUNNOSSAPIDON KOKONAISEDULLISUUS Mikko Malmivuo/ Innomikko Oy TALVIKUNNOSSAPIDON KOKONAISEDULLISUUS TUTKIMUS Huoli: urakoitsijoiden kyky selviytyä velvoitteistaan kannattavasti Tutkimus: talvihoidon toimijoiden haastattelut Tavoite: talvihoidon

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

Suomen Kiinteistöliitto ry. Korjausrakentamispalveluiden. taloyhtiössä. Suomen Kiinteistöliitto ry. TkT Jari Virta

Suomen Kiinteistöliitto ry. Korjausrakentamispalveluiden. taloyhtiössä. Suomen Kiinteistöliitto ry. TkT Jari Virta Korjausrakentamispalveluiden ostaminen taloyhtiössä TkT Jari Virta Korjausrakentamisen osapuolia Valtuudet palveluiden hankintaan Kuntotutkijat tms. Valvojat Materiaalin toimittajat Urakoitsijat Tilaaja

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

URAKKAMUODOT JA VALVONTA

URAKKAMUODOT JA VALVONTA URAKKAMUODOT JA VALVONTA Valvojakurssi Hannu Äystö Hankkeen toteutusmuoto 2 Toteutusmuodolla tarkoitetaan hankkeen toteutustapaa Rakennuttamis-, suunnittelu- ja rakentamispalveluiden hankintatapa Tilaaja

Lisätiedot

Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu

Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu Espoon kaupungin 100 % omistama yhtiö Suomen toiseksi suurin kunnallinen vuokrataloyhtiö Kiinteistöjä 275 kpl Asuntoja 14.400 Asukkaita n. 32.000 Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Taloyhtiöiden hallitusforum 24.9.2011 Mikko Peltokorpi Matinkylän Huolto Oy toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Tarvitaan lisää tietoa Taloyhtiöllä

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

URAKKARAJALIITE URAKKARAJALIITE MAANRAKENNUS- JA KUITUTÖIDEN URAKKARAJALIITE

URAKKARAJALIITE URAKKARAJALIITE MAANRAKENNUS- JA KUITUTÖIDEN URAKKARAJALIITE URAKKARAJALIITE MAANRAKENNUS- JA KUITUTÖIDEN URAKKARAJALIITE 1. HALLINTOJÄRJESTELYT 1.1. Yleistä 1.2. Informointivelvollisuudet 1.3. Asioiden kirjaaminen 1.4. Työaikataulu 1.5. Piirustusaikataulu Työmaan

Lisätiedot

Luotettava Laatutyömaa

Luotettava Laatutyömaa Luotettava Laatutyömaa Rakentamisen Laatu RALA ry Suomen Tilaajavastuu Oy Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennusliitto Luotettava Laatutyömaa Alan järjestäytyneet

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Päätöksenteon kriteerit - miten valita hissitoimittaja. Kalle Sahari, KONE Hissit Oy 6.10.2012

Päätöksenteon kriteerit - miten valita hissitoimittaja. Kalle Sahari, KONE Hissit Oy 6.10.2012 Päätöksenteon kriteerit - miten valita hissitoimittaja Kalle Sahari, KONE Hissit Oy 6.10.2012 KONE Suomessa Suomen johtava hissiyhtiö jo yli 100 vuoden ajan Ainoa kotimainen hissivalmistaja Noin 600 alansa

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 1 AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 Arviointikriteerit K 5 H 4 H 3 T 2 T 1 Hylätty Aiheen valinta Yhteys koulutusohjelman ammattiopintoihin Yhteys työelämään työ kehittää opiskelijan

Lisätiedot

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Ryhmä C2 Väliraportti 2-24.10. Päivi Laiterla Tomas Windahl Toni Nikkanen Antti Lehto 1 Sisällysluettelo Rich Picture...4 Käsitemalli...5 P-tason

Lisätiedot

IDEN PERUSKORJAUKSET

IDEN PERUSKORJAUKSET TALOYHTIÖIDEN IDEN PERUSKORJAUKSET säästöjen etsiminen lisä- ja muutostöiden minimointi voiko urakoitsija olla mukana jo suunnitteluvaiheessa? aikataulutus lisärakentaminen yhtenä rahoituskeinona Säästöjen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 URAKKASOPIMUS 1 SOPIJAPUOLET. toukokuu 1998

LUONNOS RT 80260 URAKKASOPIMUS 1 SOPIJAPUOLET. toukokuu 1998 toukokuu 1998 1 (10) URAKKASOPIMUS Tämä sopimuslomake perustuu Rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-T, KH X4-00241. Hanke No Rakennuskohde 1 SOPIJAPUOLET

Lisätiedot

KAALISTEN KAUPUNKI. Torin seudun kehittämishanke. Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE

KAALISTEN KAUPUNKI. Torin seudun kehittämishanke. Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE KAALISTEN KAUPUNKI Torin seudun kehittämishanke Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE 28.3.2012 SIsÄLLYSLUETTEL0 1 YLEISTÄ 1.1 Turvallisuusliitteen tarkoitus 1.2 Rakennuttaja,

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA?

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA? JulkisivuROADSHOW Oulu: JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA? Radisson Blu Hotel, 8.10.2015 Mikko Tarri, yksikönjohtaja / korjaussuunnittelu A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esityksen sisältö Julkisivusaneeraus

Lisätiedot

Mediq Kokonaisratkaisutoimittaja

Mediq Kokonaisratkaisutoimittaja Mediq Kokonaisratkaisutoimittaja Petteri Joenpolvir 21 Tammikuu 2014 Alustus Rakennushankkeissa kuluu erittäin paljon aikaa ja rahaa laitehankintojen suunnitteluun, kilpailutukseen ja toteutukseen. Eikä

Lisätiedot

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE LVI-TYÖSELOSTUS IV-urakka KOHDE Ranuan jäähalli 24.4.2015 1 Sisältö LVI-TYÖSELOSTUS... 1 1. Yleistä rakennuskohteesta... 3 1.1 Rakennuskohteen tiedot... 3 1.1.1 Rakennuttaja... 3 1.1.2 Käyttäjän edustaja...

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

JOS RAKENNAT NIIN REKISTERÖIDYT

JOS RAKENNAT NIIN REKISTERÖIDYT JOS RAKENNAT NIIN REKISTERÖIDYT Tietojen ilmoittaminen Veronumero.fi-palveluun vie muutaman minuutin. Se ei maksa mitään, mutta merkitsee suuria asioita yrityksesi tulevaisuudelle. Ilmoitusmenettely on

Lisätiedot

29.1.2008 / Anne Leppänen/Asko Pöyhönen. Toiminta- ja laatusuunnitelman sisältövaatimuksista

29.1.2008 / Anne Leppänen/Asko Pöyhönen. Toiminta- ja laatusuunnitelman sisältövaatimuksista 2 Hyvä tarjousvaiheen toiminta- ja laatusuunnitelma Kaikki mitä on luvattu tarjousvaiheen laatusuunnitelmassa on löydyttävä myös sopimuskatselmuksessa (on urakoitsijaa sitova)!!! Asiat oikeassa järjestyksessä

Lisätiedot

Ratu-FLoW. Aikataulusuunnittelun perusteet ja vaiheet Ratu-tuotannonsuunnittelujärjestelmään perustuen - opetusaineisto verkkoympäristöön

Ratu-FLoW. Aikataulusuunnittelun perusteet ja vaiheet Ratu-tuotannonsuunnittelujärjestelmään perustuen - opetusaineisto verkkoympäristöön Ratu-FLoW Aikataulusuunnittelun perusteet ja vaiheet Ratu-tuotannonsuunnittelujärjestelmään perustuen - opetusaineisto verkkoympäristöön Jump to first page Miksi Ratu? Tuotannonsuunnittelun lähtöaineistoa

Lisätiedot

Strathclyde-prosessi

Strathclyde-prosessi Strathclyde-prosessi (Materiaali pohjautuu Terry Williamsin luentokalvoihin The Catastrophic Project - an examination of some real-life project failures and an exposure of root causes. Project Management

Lisätiedot

URAKOITSIJAN LAATUSUUNNITELMA

URAKOITSIJAN LAATUSUUNNITELMA URAKOITSIJAN LAATUSUUNNITELMA Valvojakurssi Hannu Äystö Laatu- tai toimintajärjestelmä 2 Laatujärjestelmä on johtamisen väline, joka helpottaa yrityksen toiminnan suunnittelua ja kehittämistä Tarkastellaan

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

Kokkolan Sataman väylien ja satama-altaiden monikeilaustyö

Kokkolan Sataman väylien ja satama-altaiden monikeilaustyö 1(5) TARJOUSPYYNTÖ Kokkolan Sataman väylien ja satama-altaiden monikeilaustyö Kokkolan Satama Oy pyytää tarjoustanne Kokkolan sataman väylien ja satama-altaiden monikeilaustyöstä. Työssä on noudatettava

Lisätiedot

Kuvaus suunnitelmien sisällöstä

Kuvaus suunnitelmien sisällöstä Kuvaus suunnitelmien sisällöstä Yleissuunnitelma Ennen suunnittelun aloitusta käydään läpi asiakkaan toiveet pihan suhteen. Sen jälkeen on tehtävä mittauksia tontilla ja tutustuttava tontin kasvuolosuhteisiin.

Lisätiedot

Ryhmärakennuttaminen kohti. www.hel.fi/kv. 7.12.2010 Maria Mannisto

Ryhmärakennuttaminen kohti. www.hel.fi/kv. 7.12.2010 Maria Mannisto Ryhmärakennuttaminen kohti parempia koteja? Tonttiasiamies www.hel.fi/kv Maanomistajan näkökulma Rakennuttajakonsulttivetoinen ryhmärakennuttaminen Riddarsby Helsingin pilotti 20 omakotitaloa, jotka valmistuivat

Lisätiedot

www.työmaakorttiheti.com Palvelu rakentajille helposti ja heti Työmaan työmaakortit ja ilmoitusvelvollisuuden toteuttaminen

www.työmaakorttiheti.com Palvelu rakentajille helposti ja heti Työmaan työmaakortit ja ilmoitusvelvollisuuden toteuttaminen www.työmaakorttiheti.com Palvelu rakentajille helposti ja heti Työmaan työmaakortit ja ilmoitusvelvollisuuden toteuttaminen Yleistä Rakentamista koskeva tiedonantovelvollisuus voimaan 1.7.2014. Tavoitteena

Lisätiedot

Risto Pelin Microsoft Project 2002 projekti- ja yritystason järjestelmänä

Risto Pelin Microsoft Project 2002 projekti- ja yritystason järjestelmänä Risto Pelin Microsoft Project 2002 projekti- ja yritystason järjestelmänä PROJEKTIJOHTAMINEN OY RISTO PELIN 3 Sisällysluettelo ESIPUHE 7 OSA I PROJEKTIN HALLINTA PROJEKTITASOLLA 1 JOHDANTO 11 1.1 Projektiohjelmien

Lisätiedot

Luotettavaa lämmitystekniikkaa

Luotettavaa lämmitystekniikkaa Uuteen kotiin Luotettavaa lämmitystekniikkaa SENERA Oy Yli 20 vuoden kokemus rakentamisesta Useita tuhansia tyytyväisiä maalämpöasiakkaita Uudisrakennusten maalämpöjärjestelmien erikoisosaaja SENERA:n

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen 1. Arvioijat Tutkinnon

Lisätiedot

Sivu-urakan alistaminen

Sivu-urakan alistaminen Sivu-urakan alistaminen Talonrakennusteollisuus ry VT, KTM Yhteisen työmaan sopimussuhteet KÄYTTÄJÄ RAKENNUTTAJA SUUNNITTELIJAT PÄÄURAKOITSIJA URAKKASOPIMUS ALISTUSSOPIMUS ILMANV. SÄHKÖ PUTKI MUUT Talonrakennusteollisuus

Lisätiedot

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI:

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: Taloyhtiön tiedot: Taloyhtiön nimi: Isännöitsijän nimi: Osoite: Puhelin/sähköpostiosoite: Osakkaan tiedot: Nimi:

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Urakkaohjelma. Pvm. 14.11.2014. Projekti nro Projekti 1649V01. Kaukosen asuinrakennuksen vesijohtosaneeraus. Kittilä VESIJOHTOJEN SANEERAUS

Urakkaohjelma. Pvm. 14.11.2014. Projekti nro Projekti 1649V01. Kaukosen asuinrakennuksen vesijohtosaneeraus. Kittilä VESIJOHTOJEN SANEERAUS Laatija Rauno Huuki Urakkaohjelma Pvm. 14.11.2014 Sivu 1(9) Projekti nimi, Kaukosen asuinrakennuksen vesijohtosaneeraus Projekti nro Projekti 1649V01 Kaukosen asuinrakennuksen vesijohtosaneeraus Kittilä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA Mattilankatu JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka 16.4.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 1.2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 Rakennuttaja

Lisätiedot

Aiemmilta kumppanuushankkeilta opittua

Aiemmilta kumppanuushankkeilta opittua Leonardo da Vinci: Aloituskoulutus kumppanuushankkeille Helsinki 6.9.2013 Aiemmilta kumppanuushankkeilta opittua Hankkeissa mukana hyvin erilaisia ja tasoisia toimijoita todelliset intressit hankkeeseen

Lisätiedot

Opas rakentamisen tiedonantovelvollisuudesta

Opas rakentamisen tiedonantovelvollisuudesta Opas rakentamisen tiedonantovelvollisuudesta KUVALLINEN HENKILÖTUNNISTE Kaikilla yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevillä henkilöillä, työtehtävästä riippumatta, on oltava näkyvillä kuvallinen henkilötunniste,

Lisätiedot

Pilotin yleisesittely

Pilotin yleisesittely TUKEFIN-PILOTTI MAAKAASUPUTKI LEMPÄÄLÄ-KANGASALA Pilotin yleisesittely Projekti on Tukefin - ohjelmaan kuuluva pilottihanke, jossa testataan julkisen sektorin teettämän kohteen kilpailutuksen valintakriteereitä

Lisätiedot

FENG OFFICE -PROJEKTINHALLINTATYÖKALU

FENG OFFICE -PROJEKTINHALLINTATYÖKALU 1(5) FENG OFFICE -PROJEKTINHALLINTATYÖKALU Verkkoprojektissa tarkoituksenmukaisen projektinhallintatyökalun käyttö vähentää viestintään kuluvaa työaikaa merkittävästi, kun projektin osapuolilla on reaaliaikainen

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

URAKKAOHJELMA VÄLINE SOPIMUSJOHTAMISEEN. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy

URAKKAOHJELMA VÄLINE SOPIMUSJOHTAMISEEN. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy URAKKAOHJELMA VÄLINE SOPIMUSJOHTAMISEEN Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy TAUSTA Professori 1980 2009 Tilaajan avustamista urakkasopimusten teossa Urakkamuodon valinta Konsultin valinta Konsulttisopimusten

Lisätiedot

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Suuntautuminen ja työharjoitteluseminaari

Suuntautuminen ja työharjoitteluseminaari Suuntautuminen ja työharjoitteluseminaari Stadia 11.10.2007 Ilkka Leskelä Sisältö 11.10.2007 1. Koulutustausta ja nykyiset työtehtävät 3. Opiskelijasta ammattilainen rakennusliikkeessä ja työtehtävät 1

Lisätiedot

AV - SUUNNITTELUTARJOUS

AV - SUUNNITTELUTARJOUS AVQ3 18.11.2007 AV - SUUNNITTELUTARJOUS Ari Lepoluoto Copyright Avita Ry 2007 Avita Ry, Tykistönkatu 9, 00260 HELSINKI e-mail info@avita.org, tel (09) 463 2525 fax (09) 449 091 AVQ1 AV- SUUNNITTELUTARJOUS

Lisätiedot

AS.OY SÄÄSTÖSALO HELSINKI PUTKIREMONTIN HANKESUUNNITTELU

AS.OY SÄÄSTÖSALO HELSINKI PUTKIREMONTIN HANKESUUNNITTELU AS.OY SÄÄSTÖSALO HELSINKI PUTKIREMONTIN HANKESUUNNITTELU Laajasalo 21.5.2013 21.5.2013 Ins.tsto Conditio Oy / Juha Räisänen 1 Hankkeen suunnittelijat Putkisuunnittelu, pääsuunnittelija Insinööritoimisto

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus

Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus 25.1.2013 Karlos Artto TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus, kevät

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!! PIKAOPAS!RAHAN!TEKEMISEEN!!! Opas!verkkokaupan!markkinoinnin!tuloksekkaa< seen!suunnitteluun!ja!toteutukseen!!! Antti!Sirviö!

!!!!!!!!!!!!!! PIKAOPAS!RAHAN!TEKEMISEEN!!! Opas!verkkokaupan!markkinoinnin!tuloksekkaa< seen!suunnitteluun!ja!toteutukseen!!! Antti!Sirviö! PIKAOPASRAHANTEKEMISEEN Opasverkkokaupanmarkkinoinnintuloksekkaa< seensuunnitteluunjatoteutukseen AnttiSirviö JussiKämäräinen Opinnäytetyö Joulukuu2013 Yritystoiminnankehittämisenkoulutusohjelma Liiketalous

Lisätiedot

Lisä- ja muutostyöt 6.5.2014. Talonrakennusteollisuus ry VT, KTM Paavo Mattila

Lisä- ja muutostyöt 6.5.2014. Talonrakennusteollisuus ry VT, KTM Paavo Mattila Lisä- ja muutostyöt Talonrakennusteollisuus ry VT, KTM Lisä- ja muutostyöt Keskeisin riidanaihe rakennusurakassa Suorittamistarve aiheuttavat suunnitelmien muutokset virheelliset, ristiriitaiset tai puutteelliset

Lisätiedot

1.12.2014 Mikko Mensio

1.12.2014 Mikko Mensio 1 RAKENNUSMAALAUKSEN SUUNNITTELU /URAKOITSIJA PUHEENVUORO ESKO NURMISEN MAALAAMO OY ESITTELY MAALAUSURAKAN LASKENTA-ASIAKIRJAT VAIHTOEHTO: Esioikaisu-, tasoite- ja maalaustyöt tuoteosakauppana - taustaa

Lisätiedot

YSE poikkeamat ja niiden vaikutus sähköurakoitsijalle

YSE poikkeamat ja niiden vaikutus sähköurakoitsijalle YSE poikkeamat ja niiden vaikutus sähköurakoitsijalle Jussi Kuusela Amplit Oy 17.5.2016 YLEISTEN SOPIMUSEHTOJEN HISTORIA 1895 Arkkitehtiklubi hyväksyi kaavakkeen käytettäväksi yleisesti rakennusurakoissa

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNTA TERVEYSASEMAN PERUSKORJAUS URAKKAOHJELMA

MYRSKYLÄN KUNTA TERVEYSASEMAN PERUSKORJAUS URAKKAOHJELMA MYRSKYLÄN KUNTA TERVEYSASEMAN PERUSKORJAUS URAKKAOHJELMA 1 Sisältö MYRSKYLÄN KUNTA... 0 TERVEYSASEMAN PERUSKORJAUS... 0 URAKKAOHJELMA... 0 SISÄLTÖ... 1 0 RAKENNUSHANKKEEN YHTEYSTIEDOT... 3 0.1 RAKENNUTTAJA,

Lisätiedot

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset periaatteet Hanke-esittely Keskustelua Tilaisuuden päättäminen

Lisätiedot

TUPA-SEMINAARI. Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennusosasto Rakennustuotannon koulutusohjelma. Torstai 24.10.2002 Hämeenlinna

TUPA-SEMINAARI. Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennusosasto Rakennustuotannon koulutusohjelma. Torstai 24.10.2002 Hämeenlinna TUPA-SEMINAARI Torstai 24.10.2002 Hämeenlinna Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennusosasto Rakennustuotannon koulutusohjelma Esityksen sisältö: Opintojen rakenne toteutuneesta koulutuksesta miten toteutunut?

Lisätiedot

lindab väliseinärangat Lindab RdBX väliseinärangat

lindab väliseinärangat Lindab RdBX väliseinärangat lindab väliseinärangat Lindab RdBX väliseinärangat lindab väliseinärangat Lindab RdBX jopa puolet asennusajasta säästyy muihin töihin Lindab on yksinkertaistanut seinärakenteet. Tuloksena ovat uudet,

Lisätiedot

Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat. Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015

Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat. Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015 1 Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015 2 Toimitusketjun suunnittelun uudet tuulet Muistinvarainen laskenta mullistaa toimitusketjun suunnittelun Välitön näkyvyys

Lisätiedot

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle 1 Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle Markus Hellström 2 Esityksen kiteytys 3 Esityksen sisältö Tavoite ja sen merkitys liiketoiminnan johtamisessa Miten vien liiketoiminnan tavoitteeseen?

Lisätiedot

Johdon puheenvuorot johdon sitoutuminen. Saku Sipola Pohjolan Design-Talo Oy

Johdon puheenvuorot johdon sitoutuminen. Saku Sipola Pohjolan Design-Talo Oy Johdon puheenvuorot johdon sitoutuminen Saku Sipola Pohjolan Design-Talo Oy Rakennustuoteteollisuuden työturvallisuusseminaari Tuotetiistai 19.5.2015 Pohjolan Design-Talo Oy Saku Sipola Työturvallisuus

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

Yrityskaupan muistilista

Yrityskaupan muistilista Yrityskaupan muistilista Aloita ajoissa * Yleisemmin yrityksen myyntiprosessi kestää noin 10 kuukautta, mutta hyvin usein se venyy yli vuoden mittaiseksi. Valitettavasti kaikkein yleisintä on, että yrityskauppa

Lisätiedot

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla Tervetuloa mukaan Sisällysluettelo yleistä... 3 MY KNX... 3 Kirjaudu KNX organisaation kotisivulle... 4 Partnerluettelo... 5

Lisätiedot

Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä

Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä TARJOUS: Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä Tilaaja: Helsingin kaupungin Ympäristökeskus Y- tunnus: 2021256-6 PL 500 Helsingin kaupunki 00099 Tarjottavan

Lisätiedot

Suomen teollisuuden kunnossapitäjä

Suomen teollisuuden kunnossapitäjä Suomen teollisuuden kunnossapitäjä PEPT Oy Ab on vuonna 1992 perustettu perheyritys, jonka merkittävintä osaamista ovat teollisuuden eristys- ja telinetyöt sekä LVI-eristäminen. PEPT Oy Ab tarjoaa teollisuudelle

Lisätiedot

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro EU- ja kv-verkoston tapaaminen Kuntatalo 2.10.2013 Strategiajohtaja Jorma Valve, Espoon kaupunki Mikä on projektimalli? Projektimalli on projektimuotoisen

Lisätiedot

Viemäreiden sisäpuolinen korjaus

Viemäreiden sisäpuolinen korjaus Viemäreiden sisäpuolinen korjaus Ennen remonttia Remontin aikana Remontin jälkeen Jari Virta, Kiinteistöliitto Korjausedellytysten selvittäminen Hankesuunnittelu Suunnittelu Ennen remonttia Korjausedellytysten

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

10 v. työkokemus teknologiaprojekteista, tiiminvedosta ja agile menetelmistä.

10 v. työkokemus teknologiaprojekteista, tiiminvedosta ja agile menetelmistä. 1 Heikki Paananen, MSc., Lehtori Lahden Ammattikorkeakoulu, Liiketalouden Ala Tietojenkäsittely vuodesta 2011 Mm. Ketterät projektinhallintatekniikat, projektiohjaus. 10 v. työkokemus teknologiaprojekteista,

Lisätiedot

TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto. Olli Korander RTT Tuottavuuselvitys 10.8.2012

TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto. Olli Korander RTT Tuottavuuselvitys 10.8.2012 TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto Aiheita RTT tuottavuusselvitys Tuottavuuden osa-alueet Laatu osana tuottavuutta Väittämiä tuottavuudesta Toimenpide-ehdotuksia Tavoite ja menetelmä RTT tuottavuusselvitys

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot