Rakennusalan terveys ja turvallisuus luvulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennusalan terveys ja turvallisuus 2000- luvulla"

Transkriptio

1 Rakennusalan terveys ja turvallisuus luvulla Rakennusalan riskiprofiili Eero Priha Susanna Repo Minna Savinainen Jorma Lappalainen Panu Oksa Työterveyslaitos Tampere

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO RAKENNUSALAN TYÖTAPATURMAT Työtapaturmat ja niiden yleisimmät syyt Kuolemaan johtaneet työtapaturmat ALTISTUMINEN TYÖYMPÄRISTÖN HAITTATEKIJÖILLE AMMATTITAUDIT JA AMMATTITAUTIEPÄILYT AMMATTI JA ELINIKÄ SAIRAUSPOISSAOLOT TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEET JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITE 1 Työpaikkatapaturmat tietyissä rakennusalan ammateissa 2

3 1 JOHDANTO Tässä raportissa keskitytään käsittelemään seuraavia toimialoja, jotka ovat: maa- ja vesirakentaminen (vuoden 2002 toimialaluokitus, TOL 451), talonrakennus (TOL 452), rakennusasennus ja viimeistely (TOL 453) sekä rakennuskoneiden vuokraus käyttäjineen (TOL 455). Tässä yhteydessä ei käsitellä rakennustuoteteollisuutta eikä sellaista rakennustyötä, jota tehdään jossain määrin myös muiden toimialojen piirissä (esim. maatalous, ympäristöhallinto). Rakennusalan työtä on luonnehdittu dynaamiseksi, liikkuvaksi ja osin vaaralliseksi. Tämä luonnehdinta saa tukea tilastoista, sillä rakennusalalla sattuu edelleen runsaasti työtapaturmia toimialoittain vertailtuna. Työtapaturmariskin lisäksi rakennustyössä altistutaan melulle, erilaisille pölyille, lämpötilan ja sääolosuhteiden vaihtelulle sekä tietyissä työtehtävissä haitallisille kemiallisille yhdisteille. Rakennusalalle tyypillisiä ovat myös huonoon ergonomiaan liittyvät ongelmat, jotka aiheuttavat runsaasti ammattitauteja ja heikentävät työkykyä. Rakennusala poikkeaa muista toimialoista työn liikkuvan luonteen takia. Työtä tehdään usein myös urakkaluonteisesti ja kausittain. Työkohteiden vaihtuvuus ja useiden urakoitsijoiden toiminta samalla työmaalla aiheuttaa haasteita työturvallisuuden takaamiselle. Rakennusalalla työskentelevien mukaan tyytymättömyyttä aiheuttavat tekijät liittyvät työterveyshuollon järjestämiseen, työmatkoihin ja työsuhteen jatkuvuuteen. Työn pakkotahtisuus tai kiire haittaa kolmasosaa rakennusalalla työskentelevistä (Rytkönen ym. 2005). Työ- ja terveyskyselyn mukaan rakennusalan positiivisia ominaispiirteitä olivat erityisesti vapautunut ja mukava ilmapiiri sekä työn vaihtelevuus (Perkiö-Mäkelä ym. 2006). Lisäksi positiivisena puolena on usein työn konkreettisuus, se että ihminen näkee konkreettisesti työnsä jäljen ja työllä on selkeä alku ja loppu. Työn negatiivisena puolena kyselyn vastaajat mainitsivat työn ruumiillisen raskauden ja epäjärjestyksen (Perkiö-Mäkelä ym. 2006, Oksa 2007, Työministeriö 2009). Huomionarvoista on, että työntekijät eivät pitäneet kyselyssä tapaturmavaaraa erityisen suurena. Rakentaminen on tunnetusti suhdannealtista toimintaa. Vaikka rakennusalan työllisyystilanne on ollut hyvä viime vuosina, on se tällä hetkellä (alkuvuosi 2009) nopeasti huononemassa ja alan työttömyys voimakkaassa nousussa (Oikarinen 2008). 3

4 Valtioneuvoston asetuksessa (205/2009) rakennustyön turvallisuudesta on määritelty erityiset turvallisuus- ja terveysvaaroja sisältävät rakennustyöt (taulukko 1). Tällaiset työt sisältävät kohonneen riskin työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle, joten laissa on määritelty näiden töiden turvallisuussuunnittelu. Taulukko 1. Turvallisuus- ja terveysvaaroja sisältävät työt rakennusalalla (valtioneuvoston päätös (205/2009). 1. Maansortuman alle hautautumisen, maahan vajoamisen tai korkealta putoamisen vaara 2. Altistuminen terveydelle haitallisille kemiallisille tai biologisille aineille 3. Ionisoiva säteily 4. Suurjännitejohtojen läheisyydessä tehtävät työt 5. Hukkumisvaara 6. Työt kuiluissa, maanalaisissa rakennuskohteissa ja tunneleissa 7. Työt, joissa käytetään sukellusvälineitä 8. Painekammiossa tehtävät työt 9. Räjähdysaineet 10. Työt, joihin liittyy raskaiden esivalmisteisten osien kokoamista tai purkamista 11. Rakenteiden, rakenneosien tai materiaalien purkutyö 12. Työt tie- ja katualueella Pohjois-Amerikassa tehdyn tutkimuksen mukaan, pitkät työpäivät ja epäsäännöllinen työ lisäävät työtapaturman riskiä rakennustyöntekijöillä. Rakennustyömailla rakennusprojektien aikapaine ja ajoittain työvoiman huono saatavuus voivat johtaa epätarkoituksenmukaisiin työaikajärjestelyihin (Dong 2005). Rakennusalalla käytetään nykyisin yhä enemmän alihankkijoita ja ulkomaalaista työvoimaa, mikä saattaa lisätä tapaturma- ja ammattitautiriskiä työpaikalla (Rytkönen ym. 2005). Uudessa valtioneuvoston asetuksessa rakennustyön turvallisuudesta (205/2009), joka annetaan työturvallisuuslain (738/2002) nojalla, tarkennetaan eri toimijoiden vastuita, pätevyyksiä ja korostetaan ennakoivaa suunnittelua. Asetus astui voimaan 1. kesäkuuta Asetus yhdistää tärkeimmät sisällöt rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston päätöksestä (629/1994), elementtirakentamisen työturvallisuudesta annetusta valtioneuvoston asetuksesta (578/2003) sekä 4

5 työtelineiden ja putoamisen estävien suojarakenteiden käytöstä rakennustyössä annetusta sosiaali- ja terveysministeriön päätöksestä (156/1998), kumoten em. säädökset muutoksineen. Uuden asetuksen antaminen vähentää yritysten hallinnollista taakkaa poistamalla päällekkäistä sääntelyä ja nyt rakentamista koskevat keskeiset säädökset löytyvät yhdestä säädöksestä. Rakennusalan työvoima on liikkunut tällä vuosituhannella välillä, alalla olevien naisten osuus on noin 6 7 % (taulukko 2). Ulkomaalaisen työvoiman osuus suomalaisilla rakennustyömailla on myös osittain epäselvää. Rakennusteollisuus ry:n talonrakennustoimialan piirissä suoritetun selvityksen mukaan koko maassa ulkomaalaisten osuus oli 10 % Talonrakennusteollisuus ry:n jäsenyritysten työvoimasta. Selvitys kattoi Uudellamaalla yli 600 rakennustyömaata ja rakennusalan työntekijää, joista ulkomaalaisten osuus oli Ulkomaalainen työvoima oli pääasiassa aliurakointi- ja työvoiman vuokrausyritysten palveluksessa (Mäkinen & Niskanen 2008). Taulukko 2. Rakentamisen toimialalla oleva työvoima sukupuolet yhteensä ja sukupuolittain työntekijää v (Tilastokeskus 2009). VUOSI VUOSIKESKIARVO HENKILÖÄ Yhteensä Miehet Naiset

6 2 RAKENNUSALAN TYÖTAPATURMAT 2.1 Työtapaturmat ja niiden yleisimmät syyt Työtapaturmalla tarkoitetaan vamman tai sairauden aiheuttamaa äkillistä, ennalta arvaamatonta, ulkoisen tekijän aiheuttamaa tapahtumaa, joka on sattunut työntekijälle työssä, työpaikalla tai työmatkalla. Työtapaturmat jaetaan työpaikkatapaturmiin ja työmatkatapaturmiin (Tapaturmavakuutuslaki 608/1948). Työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2007 rakennusalalla työskenteli noin henkeä ja vastaava luku vuonna 2006 oli (Työvoimatutkimus, Tilastokeskus). Koko työvoima alalla oli yhteensä noin ja työttömiä oli noin 5 % vuoden 2007 lopulla, mutta viime aikoina (2009) työttömien määrä on noussut voimakkaasti heikon taloudellisen tilanteen vuoksi. Rakentamisen työsuhteista oli määräaikaisia 13,4 % vuonna Vuonna 2006 rakennusalalla sattui yhteensä työpaikkatapaturmaan, joista johti vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen ja yhdeksän kuolemaan. Rakennusalalla talonrakentamisen ammattiryhmässä sattuu eniten työtapaturmia. Talonrakennustyössä työtapaturman riski on lähes nelinkertainen verrattaessa sitä kuntasektoriin ja tukku- ja vähittäiskauppaan. Teollisuuteenkin verrattuna tapaturmataajuus on rakentamisessa noin kaksinkertainen (taulukko 3). Taulukko 3. Eri toimialojen työpaikkatapaturmataajuudet v (miljoonaa työtuntia kohden) (TVL 2008). TOIMIALA Teollisuus 43,8 43,4 41,2 40,6 38,9 42,7 43 Rakentaminen 78 82,1 81,2 73, ,4 86 Tukku- ja vähittäiskauppa 24,7 24,6 25,6 24,9 24,6 27,8 28,9 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Kiinteistö, vuokraus- ja tutkimuspalvelut 39,6 38,2 39,7 39,3 40,7 43,5 41,9 21,9 21,3 21,8 22,3 23, ,8 Kuntasektori 16,7 16,5 17,2 16,9 16,5 20,5 20,7 Muut toimialat 18,3 18,5 18,3 18,3 18,2 21,4 22,6 6

7 Vertailtaessa eri toimialoja keskenään havaitaan, että korkein tapaturmataajuus on rakentamisen toimialalla (kuva 1). Rakennusalalla 2000-luvulla tapaturmataajuus väheni vuosina 2003 ja 2004 aiempiin vuosiin nähden. Vuonna 2005 työtapaturma aiheutti kaikilla aloilla keskimäärin 22,4 päivän työkyvyttömyyden, kun rakennusalalla vastaava luku oli 25,4 päivää. Vuonna 2006 rakentamisen toimialan tapaturmataajuus oli 86,0 (työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti) ja teollisuuden toimialoilla 43,0. Tosin on huomioitava, että teollisuuden sisällä esiintyy suuria vaihteluita eri teollisuudenalojen välillä. Työpaikkatapaturmia sattuu metallituotteiden sekä puutavaran ja -tuotteiden valmistuksessa huomattavasti teollisuuden keskiarvoa enemmän (vuonna 2006 luvut 92,0 ja 71,9 vastaavasti). Rakennusalan työtapaturmataajuus on näin ollen kaksinkertainen teollisuuden keskiarvoon verrattuna ja selvästi yli kaksinkertainen muihin kaikkiin toimialoihin nähden (TVL 2008). Vuoden 2005 aikaisempia vuosia suurempiin työpaikkatapaturmien lukumäärään vaikuttaa vuoden 2005 täyskustannusuudistus (täky-uudistus), joka näkyy tilastoissa alle neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttavien työpaikkatapaturmien ilmoittamisen lisääntymisenä, joten vuodet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa. TVL:n tilastojulkaisun (2008) mukaan täky-uudistuksen vaikutus työtapaturmien määrään olisi noin 10 % luokkaa. Rakennusalan tapaturmataajuuden kehityksestä on TVL:n ennakkotietoa vuosilta 2007 ja Molempina vuosina tapaturmataajuus on laskenut, esim. vuonna 2008 reilut 7 % edelliseen vuoteen verrattuna, ollen siten 2008 vuonna 78. (TVL:n tiedote ). Lopulliset tilastot eivät kuitenkaan näiltä vuosilta ole vielä ole valmiina. Oheiseen kuvaan 1 on jo kuitenkin lisätty ennakkotiedot. Tapaturmia/miljoonaa työtuntia kohti Teollisuus Vuosi Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Kiinteistö, vuokraus- ja tutkimuspalvelut Kuntasektori Muut toimialat Kuva 1. Palkansaajien työtapaturmataajuudet (miljoonaa työtuntia kohti) päätoimialoilla vuosina (Lähde: TVL 2008, tilastojulkaisu, ei sisällä maatalousyrittäjiä). 7

8 Rakennusalalla sattuneiden työtapaturmien tyypit vaihtelevat hieman ammatin ja työtehtävän mukaan (liite 1). Koko rakennusalaa tarkasteltaessa tyypillisiä työtapaturmia poikkeaman mukaan ovat erilaiset putoamiset, kaatumiset ja terävään esineeseen astumiset (kuva 2). Poikkeamalla tarkoitetaan tässä yhteydessä juuri ennen tapaturmaa sattunutta poikkeavaa tapahtumaa. Kaatumisia sattuu esimerkiksi talvella liukkailla rakennustyömailla ja työmatkoilla tai työmaalla kompastutaan lattialla lojuviin työvälineisiin ja materiaaleihin. Työkoneesta tai työtasolta hypättäessä voi nilkka tai jalka vahingoittua. Putoaminen, hyppääminen, kaatuminen, liukustuminen Terävään esineeseen astuminen, kolhiminen, ym Henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen Laitteen, työkoneen tai eläimen halinnan menettäminen 8407 Aineen valuminen, purkautuminen, vuotaminen ym Aiheuttajan rikkoutuminen, putoaminen ym Muut Kuva 2. Rakennusalan työtapaturmat poikkeaman mukaan jaoteltuna yht (TVL, Tapaturmapakki, 2008). Erilaiset materiaalit, kuten metallikappaleet, putket ja levyt, naulat, ruuvit ja työkalut voivat aiheuttaa viiltohaavoja erityisesti käsiin. Syvä viiltohaava kädessä voi altistaa vakavalle tulehdukselle, mikäli haava ulottuu jänteeseen asti. Viillonestohanskoja voidaan käyttää tarvittaessa. Tyypillinen työtapaturma rakennusalalla on henkilön äkillinen tai vääränlainen kuormittuminen, joka voi olla esimerkiksi selkävamma nostettaessa painavaa taakkaa. Hyvä lihaskunto, työn riittävä tauotus sekä nostoapuvälineet pienentävät selkätapaturman riskiä (Turvapakki, 2005). 8

9 Esimerkkejä rakennusalan työtapaturmista: Rakennustelineellä tasoitetyötä tehdessään astui vähän harhaan ja putosi noin kahden metrin korkeudelta maahan. Ranne murtui ja sai myös haavan kyynärpäähänsä. Mattoveitsen terä juuttui, aukaistessa veistä terä irtosi ja leikkasi sormeen haavan. Rälläkästä lensi metallirikka silmään. Seinälaattoja irrottamassa työkalun kanssa kun joku sirpale lensi silmään. (Lähde: Vakuutuksen perusteella korvattujen työtapaturmien vahinkokuvaukset, TVL Tapaturmapakki 2008). Eri kehon osat ovat alttiimpia tapaturmille kuin toiset. Noin kolmannes rakennusalan kaikista työpaikkatapaturmista kohdistuu sormiin ja silmiin (taulukko 4). Rakennustyössä piikkaus, poraus, kulmahiomakoneen käyttö sekä erilaiset paineilmatyökalut altistavat silmävammoille. Lisäksi kemiallisen aineen roiskuminen tai pölyn sinkoaminen silmään voi aiheuttaa silmävamman (Turvapakki 2005). Silmiensuojain tulee siis valita työtehtävän mukaan ja vieressä työskentelevän henkilön työturvallisuus tulee myös ottaa huomioon. Taulukko 4. Yleisimmät rakennusalan työpaikkatapaturmat vahingoittuneen kehon osan mukaan jaoteltuna vuosina (TVL, Tapaturmapakki). KEHON OSA LUKUMÄÄRÄ OSUUS Sormet ,4 % Silmät ,6 % Jalat, mukaan lukien polvet ,9 % Selkä, selkäranka ja nikamat ,7 % Käsi ,9 % Nilkka ,5 % Olkapää ja olkanivel ,3 % Tilastoja tarkasteltaessa on huomioitava, että työtapaturmatilastoihin kirjautuvat vain vakuutuksen perusteella korvatut työtapaturmat. Ilmoittamatta jätetyt työtapaturmat eivät näy virallisissa tilastoissa. Vuoden 2006 Työ ja terveys Suomessa -kyselyn mukaan rakenta- 9

10 misen toimialalla työskentelevistä 21 % ilmoitti, että oli joutunut edeltävän 12 kuukauden aikana tapaturmaan työssä tai työmatkalla (N=400 rakennusalan työntekijää, Perkiö-Mäkelä ym., 2006), mikä tarkoittaisi noin työtapaturmaa suhteutettuna koko rakennusalan työvoimaan ( henkilöä) vuonna Ulkomaalaiset työntekijät ovat usein suomalaisen vakuutusturvan ulkopuolella, joten heille Suomessa sattuneiden työtapaturmien lukumäärä on osin epäselvä. Ulkomaalaiset työntekijät saattavat kuulua työtapaturmien riskiryhmään jo kieliongelmien ja kulttuurierojen takia. Eräässä laajassa saksalaissa seurantatutkimuksessa ulkomaalaisten rakennustyöntekijöiden riski kuolla putoavien esineiden alle oli yli nelinkertainen verrattuna saksalaissyntyiseen työvoimaan (Arndt ym. 2004). 2.2 Kuolemaan johtaneet työtapaturmat Rakennusala on tunnetusti toimiala, jossa tapaturmataajuus ja tapaturmasuhde ovat suuri. Tämä sama koskee myös kuolemaan johtaneita työpaikkatapaturmia, joista rakennusalan osuus on ollut viime vuosina % kaikista kuolemaan johtaneista työtapaturmista vuosittain, vaikka työvoiman osuus rakennusalalla on alle 10 % (taulukko 5). Taulukko 5. Kaikkien palkansaajien kuolemaan johtaneet työpaikkatapaturmat sekä rakennusalan työpaikka- ja työmatkatapaturmat (lkm) ja suhteellinen osuus kaikista työpaikkatapaturmista (%) (TVL 2008, Tilastojulkaisu). VUOSI KAIKKIEN PALKANSAAJIEN TYÖPAIKKATAPA- TURMAT (LKM) RAKENNUSALAN TYÖPAIKKATAPA- TURMAT (TOL ) RAKENNUSALAN OSUUS KAIKISTA TYÖPAIKKATAPA- TURMISTA % RAKENNUSALAN TYÖMATKATAPA- TURMAT (LKM)

11 Suurin osa kuolemaan johtaneista työpaikkatapaturmista liittyi putoamiseen tai putoavan esineen alle jäämiseen sekä puristumiseen (TVL, TOT-tietojärjestelmä 2008). Kuolemaan johtaneista työpaikkatapaturmista lähes kolmasosa johtui putoamisesta. Jo muutaman metrin korkeudelta putoaminen voi johtaa vakaviin vammoihin (Jääskeläinen & Lehtinen 2007). Taulukossa 6 on esitetty kuolemantapaukset tietyissä ammattiryhmissä tällä vuosituhannella. Sukupuolten välinen ero kuolemaan johtaneissa työpaikkatapaturmissa on selvä kaikilla toimialoilla, vain noin 10 % niistä sattuu naisille (esim. 4/47 vuonna 2006). Rakennusalalla lähes kaikki kuolemaan johtaneet työtapaturmat ovat sattuneet miehille 2000-luvulla. Myös ulkomaisten työntekijöiden osuus ei ole erityisen korostunut. Ulkomaisille työntekijöille on sattunut kolme kuolemaan johtanut työpaikkatapaturma vuosina (2 virolaista, yksi englantilainen työntekijä) rakennusalalla. Tosin tapaturmat ovat sattuneet viime vuosina ( ). Taulukko 6. Kuolemaan johtaneet työpaikkatapaturmat tietyissä rakennusalan ammateissa vuosina (TVL, Tapaturmapakki 2009). AMMATTILUOKKA Yht talonrakennustyöt erittelemättä (620) * kirvesmiehet (621) raudoitus- ja betonityöt (623) talonrakennustyöntekijät (624) ** eristäjät (626) maarakennustyöntekijät (631) nosturinkuljettajat (641) työkoneenkuljettajat (642) putkityöntekijät (755) sähkö- ja puhelinasentajat (761) maalarit (rakennus) (781) * sisältää mm. ammatit työpäällikkö, työnjohtaja, rakennussiivooja ** sisältää mm. ammatit rakennusvalvoja, rakennustarkastaja, timanttiporaaja, timanttisahaaja, asbestipurkaja 11

12 Putoamisilta voidaan suojautua mm. minimoimalla tikastyöskentely, käyttämällä suojakaiteita ja huolehtimalla telineiden tarkastuksista ja asianmukaisesta asentamisesta. Myös henkilönostimien käytössä on noudatettava erityistä huolellisuutta. LVI-aukkojen, hissikuilujen ja porrastasanteiden aukot tulee merkitä ja suojata huolellisesti esimerkiksi kaiteilla tai tukevilla kansilla. Nojatikkailla työskentely on kiellettyä suuren tapaturmariskin takia, ja niitä saakin käyttää vain tilapäisesti siirtymisen apuvälineinä. Tietyissä tehtävissä voidaan käyttää turvavaljaita, jos putoamisriskiä ei voi muuten hallita (Turvapakki 2005). Rakennustyötä tekevä on vastuussa usein ei vain omasta turvallisuudestaan vaan myös työkaverinsa työturvallisuudesta. Esimerkiksi nostureiden käyttöön liittyvistä, kuolemaan johtavista tapaturmista 90 % sattuu muille kuin nosturinkuljettajille itselleen. Näin ollen nosturinkuljettajan lisäksi myös muiden nostamiseen osallistuvien sekä nosturin ympärillä työskentelevien rakennustyöntekijöiden tulisi huomioida turvallisuustekijät (Beavers ym. 2006). Samoin sähkötapaturmista rakennustyömailla valtaosa sattuu useimmiten muille kuin sähkömiehille. 3 ALTISTUMINEN TYÖYMPÄRISTÖN HAITTATEKIJÖILLE Rakennusalalla altistutaan usein pölyille, melulle, tärinälle ja erilaisille kemikaaleille. Tyypillisiä altisteita rakennusalalla ovat seuraavat pölyt ja kemikaalit: mineraalipölyt, kuten asbesti-, kvartsi-, sementti-, betoni- ja kipsilevypölyt orgaaniset pölyt, puu- ja puulevypölyt hitsaus- ja juotoshuurut erilaiset kemikaalit, maalit, liimat, liuotinaineet ja puhdistusaineet puunsuoja-aineet (mm. kuparipohjaiset aineet, kreosootti, boraatit) eristemateriaalien pölyt (mineraalivilla, polyuretaani, styrox, selluvilla jne.). ASA-rekisteriin kerätään tietoja syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneista työntekijöistä ja heidän työpaikoistaan. Rakennusalalla syöpää aiheuttavista aineista altistutaan useimmiten asbestille, nikkelille ja sen epäorgaanisille yhdisteille sekä kromi-(vi)-yhdisteille (taulukko 7). Kaikille asbestille altistuneista noin kolmannes ja nikkelille sekä kromi (VI) yhdisteille altistuneista noin 4 % työskentelee rakennusalalla (ASA 2006). Ammateittain tarkasteltuna erityisesti putkimiehet, eristäjät ja kirvesmiehet altistuvat asbestille, samoin purku- ja saneeraustyössä altistuvat yleisiä rakennustöitä tekevät työntekijät (Tossavainen 2005). 12

13 Taulukko 7. Syöpävaarallisille aineille altistuneeksi ilmoitetut työntekijät rakennusalalla 2006 (ASA 2006). ALTISTE ILMOITETTUJA TYÖNTEKIJÖITÄ TYYPILLINEN/TODENNÄKÖINEN ALTISTAVA TYÖ Asbesti 513 asbestisaneeraus, korjausrakentaminen Nikkeli ja sen epäorgaaniset yhd. 303 hitsaus (ruostumaton teräs) Kromi(VI)yhdisteet 293 hitsaus (ruostumaton teräs), sementti Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) Arseeni ja sen epäorgaaniset yhd. 251 vanhojen kivihiilitervarakenteiden purku 78 CCA-suolakyllästetyn puun käsittely ja kyllästämöalueiden kunnostus Tammen ja pyökin pöly 76 parketti ym. asennus Kadmium ja sen yhdisteet 59 kovajuotos työ Polyklooratut bifenyylit (PCB) 26 vanhojen polysulfidisaumojen saneeraus Etyylikarbamaatti / uretaani 11 saumausmassa Kloroformi 9 voidaan käyttää maalinpoistossa Keraamiset kuidut 5 eristemateriaalit 2378-TCDD (dioksiinit) 5 saha-alueiden kunnostus Huomattava osa altistumisista (erityisesti asbesti, lyijy, PAH-yhdisteet ja PCB) liittyy vanhoihin rakennusmateriaaleihin ja korjausrakentamiseen. Useat haitalliset aineet ovat poistuneet kiellettyinä käytöstä, mutta edelleenkin mm. kvartsipöly on ongelma. EU:n toimesta on pyritty alentamaan kvartsipölyaltistumista ja silikoosiriskiä rakennusalalla. Alan teollisuus on sitoutunut torjumaan silikoosi- ja keuhkosyöpäriskiä mm. tutkimalla työpaikkailman kvartsipölypitoisuuksia, kouluttamalla henkilökuntaa ja edistämällä hyviä käytäntöjä. Eri maat raportoivat EU:lle sopimuksen toteutumisesta vuosittain. Asbestin ja PCB:n käyttö kiellettiin 1990-luvun alussa ja lyijyvalkoisen käyttö sisämaaleissa jo vuonna Kuitenkin lyijyä voi edelleen esiintyä vanhoissa ikkunanpuitteissa ja puurakennusten ulkomaaleissa (Priha ym. 2003) ja tämän vuoksi lyijyaltistumisen mahdollisuus on huomioitava esim. vanhoja ikkunoita kunnostettaessa. 13

14 EU:n uusi kemikaalilaki (REACH asetus 1907/2006) ja uusi tuotteiden luokitus- ja merkintäjärjestelmä (CLP asetus 1272/2008) tulevat vähitellen muuttamaan tilannetta työpaikoilla ja vähentämään terveydelle haitallisia altistumisia sekä antamaan paremmat riskinhallintakeinot aineiden jatkokäyttäjille. 4 AMMATTITAUDIT JA AMMATTITAUTIEPÄILYT Ammattitauti on jokin diagnosoitu sairaus (ei pelkkä oire), joka on aiheutunut työssä esiintyvästä biologisesta, kemiallisesta tai fysikaalisesta altisteesta. Ammattitauti on sekä lääketieteellinen että juridinen käsite; mikäli sairaus todetaan ammattitaudiksi, perustuvat korvauskäytännöt ammattitautilakiin. Ammattitautidiagnoosi edellyttää, että työssä ilmenevän altisteen tiedetään voivan aiheuttaa kyseisen sairauden, ja että kyseinen sairaus johtuu tästä altisteesta. Työntekijän tulee olla altistunut kyseiselle altisteelle ennen sairastumistaan (Seuri & Uitti 2004). Työperäinen sairaus on laajempi käsite kuin ammattitauti. Siinä työssä ilmenevä tekijä myötävaikuttaa sairauden syntymiseen, mutta myös muilla tekijöillä, kuten elintavoilla on merkitystä työperäisen sairauden puhkeamisessa. Ammattitauteja ilmaantuu keskimäärin kaikilla aloilla 28 tapausta työssäkäyvää kohti. Ammatin mukaisesti tarkasteltuna ammattitautivaara eli tapausmäärä työllistä kohden on suurin elintarviketeollisuustyössä 161/10 000, metalli-, valimo ja konepajatyössä 89/ ja rakennustyössä 85/ (Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2005). Rakennusalalla tärkeimmät ammattitauteja ja ammattitautiepäilyjä aiheuttavat tautiryhmät ovat asbestisairaudet, melu ja rasitussairaudet (taulukko 8). Vuonna 2006 rakennusalan asbestisairaudet muodostivat noin 38 % kaikista asbestisairauksista ja 14 % melusairauksista, 14 % rasitussairauksista, 6,7 % ammatti-ihotaudeista, 5,7 % muista sairauksista ja 3,6 % hengitystieallergioista esiintyi rakennusalalla. 14

15 Taulukko 8. Ammattitaudit ja -epäilyt vuosina rakennusalalla. (Ammattitaudit 2000, 2001 ja 2002 sekä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2005 ja 2006). TAUTIRYHMÄ Asbestisairaudet Melu Rasitussairaudet Ihotaudit Muut Hengitystieallergiat Yhteensä = vuosien 2003 ja 2004 tietoja ei saatavilla Taulukon 8 tiedot perustuvat Työterveyslaitoksen ylläpitämään työperäisten sairauksien rekisteriin (TPSR). Vuoden 2002 työtapaturmavakuutuslain muutoksen johdosta vakuutusyhtiöt toimittavat ammattitauteja ja ammattitautiepäilyjä koskevat tiedot suoraan Tapaturmavakuutuslaitosten liittoon, kun aiemmin tiedot toimitettiin suoraan TPSR:iin. Tämän muutosvaiheen ajalta vuosien 2003 ja 2004 tietoja ei ole saatavilla. Vuosien tiedot ovat vertailukelpoisia keskenään ja vuosien 2005 ja 2006 tiedot keskenään. Sen sijaan vuodesta 2005 alkaen tiedot eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa em. muutoksen takia. Vaikka asbestin käyttö on lopetettu Suomessa jo pääosin 1980-luvulla, altistutaan sille vielä korjausrakentamisen yhteydessä. Asbesti voi kertyä keuhkoihin ja aiheuttaa muutoksia keuhkopussiin tai keuhkokudokseen. Se aiheuttaa keuhkokudoksen paksuuntumaa eli asbestoosia, keuhkopussin muutoksia, kuten pleuraplakkeja, keuhkopussin sisemmän lehden sidekudoslisää ja keuhkopussintulehdusta. Asbestin aiheuttamia pahanlaatuisia muutoksia ovat keuhkosyöpä, kurkunpäänsyöpä sekä mesoteliooma (Sauni & Oksa 2006). Tupakointi moninkertaistaa riskin sairastua asbestin aiheuttamaan keuhkosyöpään. Vuonna 2005 asbesti aiheutti 305 ammattitautia/ammattitautiepäilyä rakennusalalla, mikä tarkoittaa, että 38 % kaikista asbestin aiheuttamista sairauksista ilmeni rakennusalalla (Ammattitaudit ja epäilyt 2005). 15

16 Asbestipitoisia tuotteita ovat mm. tietyt asbestipitoiset rakennuslevyt, viemäri- ja vesiputket, ilmavaihtokanavat, palonkestävät asbestitekstiilit, putkitiivisteet ja sähköeristeet. Asbestin käyttö oli huipussaan 1970-luvun alkupuolella, jolloin sitä käytettiin paljon rakennusalalla, telakoilla, voimalaitoksissa, autojen ja muiden ajoneuvojen asennus-, korjaus- ja huoltotöissä sekä asbestiteollisuudessa. Vuonna 1988 asbestityöstä tuli luvanvaraista ja asbestin valmistus lopetettiin Suomessa. Vaikka asbestin käyttö on lopetettu, niin osa työntekijöistä altistuu sille edelleen korjaus- ja huoltotöissä. Ammateittain tarkasteltuna erityisesti putkimiehet, eristäjät ja kirvesmiehet altistuvat asbestille, samoin purku- ja saneeraustyössä altistuvat yleisiä rakennustöitä tekevät työntekijät (Tossavainen 2005). Asbestisairauksien puhkeamisessa on yleensä pitkä viive, vuotta, joten asbestisairauksia ilmenee eniten vanhemmissa ikäluokissa (Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2005). Melu aiheuttavat usein ammattitautiepäilyn rakennusalalla. Tärkeimpiä melunlähteitä rakennustyössä ovat iskevät työkoneet, kuten piikkauslaitteet, räjähteiden käyttö, paineilmalaitteet, kuten naulaimet ja taltat sekä moottorikäyttöiset työkoneet (Facts 50, 2004). Valtioneuvoston asetuksessa melusta (85/2006) on määritelty tarkat raja-arvot sallitulle melualtistukselle päivätasolla, viikkotasolla sekä impulssimelun suurin sallittu määrä. Meluvammojen lisääntymiselle ei ole löydettävissä yhtä selkeää syytä. Yhtenä selittävänä tekijänä voi olla tilastoinnissa tapahtuneet muutokset Tyypillisiä rasitussairauksia rakennusalalla ovat jännetupen tulehdus tai olkaluun sivunastan tulehdus. Rasitussairauksista ammattitautilain (1343/1988) nojalla korvataan jännetupen tulehdus, olkaluun sivunastan tulehdus sekä rannekanava oireyhtymä, jotka ovat aiheutuneet työstä johtuvasta yksipuolisesta rasituksesta tai toistoliikkeistä. Ammattitautidiagnoosi edellyttää, että työhön sisältyy toistuvia ja työntekijälle outoja liikkeitä, ja että työ edellyttää voimankäyttöä (Käypä hoito 2007). Rakennusalalla ammattitautiepäilyjä aiheuttavat eniten asbesti, melu ja toistotyö (taulukko 9). Lisäksi joukko erilaisia kemiallisia ja orgaanisia aineita aiheuttavat ammattitautiepäilyjä mm. allergisten reaktioiden muodossa. Esimerkiksi maalareista noin viidennes käyttää edelleen päivittäin liuotinohenteisia maaleja työssään. Hermostoperäiset liuotinaineiden aiheuttamat ammattitaudit ovat kuitenkin vähentyneet 1980-luvulla, kun liuotinohenteisista maaleista on siirrytty vesiohenteisien maalien käyttöön. Epoksiyhdisteet sekä muovikemikaalit voivat aiheuttavaa ihottumia. Tasoite- ja hiontatyössä syntyvä tasoitepitoinen pöly ärsyttää silmiä, ihoa ja hengitysteitä. Lisäksi muovikemikaalit, maalit ja liimat voivat aiheuttaa allergista kosketusihottumaa (Riala ym. 2002). 16

17 Taulukko 9. Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt rakennusalalla aiheuttajan mukaan vuonna 2006 (Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2006). AIHEUTTAJA TAPAUSTEN MÄÄRÄ Asbesti 281 Melu 237 Toistotyö 173 Muut kemialliset tekijät 52 Muualla luetteloimattomat orgaaniset materiaalit 11 Maalit 9 Tarkemmin määrittelemättömät orgaaniset liuotinaineseokset 8 Hartsit, muovit ja niiden johdannaiset 8 Synteettiset hartsit ja muovit 7 Tärinä 6 Epoksit 6 Piioksidit (kvartsi) 6 Puulajit 6 Likainen työ 5 Tuntemattomat tekijät 5 Kromiryhmän metallit ja niiden seokset 4 Homesienet 4 Koboltti, nikkeli ja niiden yhdisteet 3 Sumut, huurut, pölyt, käryt, (seokset) 3 Epäfysiologinen puristus tai venytys 3 Muut 25 YHTEENSÄ

18 Eri ammattien ja eri tautiryhmien välillä esiintyy eroja ammattitautiepäilysten määrissä. Rakennustyöntekijöillä esiintyy eniten meluvammoja ja rasitussairauksia, kun taas putkiasentajilla on eniten asbestisairauksia (taulukko 10). Tosin nämä ammattiryhmät ovat suuria, jolloin tapauksien lukumääräkin on luonnollisesti suurempi kuin pienissä ammattiryhmissä. Taulukko 10. Rakennusalan ammateissa toimivien ammattitautiepäilytapaukset tautiryhmittäin 2006 (Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2006). MELU- RASITUS- HENGITYSTIE- IHO- ASBESTI- VAMMAT SAIRAUDET ALLERGIAT TAUDIT SAIRAUDET MUUT YHT. Rakennusalan pienyritysten johtajat Talonrakennusalan asiantuntijat Putkiasentajat Kirvesmiehet Rakennustyöntekijät Muut rakennustyön tekijät, korjaajat ym. Rakennusmaalarit Eristäjät Muurarit ja laatoittajat Lattianpäällystystyöntekijät Muut rakennustyöntekijät ja korjaajat Maanrakennusym. koneiden kuljettajat Maa- ja vesirakennusalan avustavat työntekijät Rakennusalan avustajat työntekijät Yhteensä

19 5 AMMATTI JA ELINIKÄ Työperäisen altistumisen ohella myös elintapatekijät vaikuttavat ihmisen terveyteen ja elinikään. Yleisesti väestön elinikä on Suomessa kasvanut ja terveydentila on monien indikaattorien mukaan kohentunut. Sosiaaliryhmä ja ammatti vaikuttavat kuitenkin selvästi elinikään ja viime vuosina elinikäerot ovat jopa kasvaneet (Palosuo ym. 2007). Ylempien toimihenkilöiden elinijänodote on miehillä noin 6 vuotta pidempi kuin työntekijöiden ja naisilla ero on noin 3,5 vuotta pidempi. Suomessa on selvitetty ammatin, sairastavuuden ja eliniän välistä yhteyttä Kuntoutustutkimussäätiön toimesta (Pensola ym. 2004). Tutkimus tarkasteli kuolleisuutta vuosina Pensolan ym. (2004) tutkimuksessa tietyt rakennusalan ammatit nousevat esiin korkean kuolleisuuden (lyhyen eliniän) ammatteina. Lyhyen eliniän miesten ammatteina (eliniän odote) ovat olleet mm. asfalttityöntekijä (71,5 vuotta), eristäjä (74,3 vuotta) ja rakennusapumies (74,0 vuotta). Useimmat rakennusalan ammatit edustavat keskitasoa eliniän suhteen. Sen sijaan pitkän eliniän ammatteihin sisältyy mm. rakennusinsinööri, jonka elinajan odote oli 77,5 vuotta (Pensola ym. 2004). Naisten kohdalla rakennusalan ammatteja ei ollut korkean tai matalan kuolleisuuden ammateissa, mihin voi olla osasyynä se, että heitä työskentelee melko vähän alalla. Tarkasteltaessa eri tautiryhmiä ammateittain voidaan havaita, että asfalttityöntekijöiden kuolleisuus sydän- ja verisuonisairauksiin oli toiseksi korkein. Sen sijaan eristäjät, muurarit ja maalarit olivat miesten kohdalla suurimpien riskiryhmien joukossa alkoholista johtuvan kuolleisuuden osalta. Miesten syöpäkuolleisuus oli toiseksi korkein betoniraudoittajilla (2,9- kertainen keskiarvoon verrattuna) (Pensola ym. 2004). Rakennusalalla työskentelevät miehet tupakoivat myös yleisemmin kuin suomalaismiehet keskimäärin. Kun suomalaismiehistä vuonna 2006 tupakoi noin 26 % (Helakorpi ym. 2007), niin rakennus-, maatalous-, metsä- ja satama-alan (LEL) -miehistä tämä osuus oli 36 % vuonna Tupakointi poikkesi myös LEL-alojen välillä. Satama-alalla tupakointi on yleisintä, lähes 40 % satamatyöntekijöistä tupakoi, rakennus- ja maatalousalan työntekijöistä noin 35 % tupakoi ja metsäalalla tupakointi on vähäisintä (31 %) (Rytkönen ym. 2005). 19

20 6 SAIRAUSPOISSAOLOT Eteran LEL-aloja (rakennus-, maatalous-, metsä-, satama-ala) koskevan tutkimuksen mukaan vuonna 2004 kaksi kolmesta LEL-alalla työskentelevästä miehestä ilmoitti ainakin yhden lääkärin toteaman sairauden. Eniten sairauksia ilmoittivat rakennusalan työntekijät (68 %), seuraavaksi eniten satama-alan (65 %) sitten metsäalan (64 %) ja vähiten sairauksia oli maatalousalan työntekijöillä (58 %). Tapaturma (35 %) ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet (30 %) olivat ilmoitetuista sairauksista yleisimpiä kaikilla LEL-aloilla. Tapaturmavammoja esiintyi rakennus- ja satama-alan työntekijöistä 40 %:lla ja metsäalan työntekijöistä noin 30 %:lla. Maatalousalan työntekijöistä joka neljännellä oli jokin tapaturmavamma. Tuki- ja liikuntaelinsairauksia esiintyi eniten satama-alalla (38 %). Rakennusalan työntekijöillä hieman yli 30 %:lla, metsäalan työntekijöistä hieman alle 30 %:lla ja vain joka viidennellä maatalousalan työntekijällä oli jokin tuki- ja liikuntaelinsairaus. Iän karttuessa myös sairastavuus lisääntyi selvästi (Rytkönen ym. 2005). Sairauksia ilmoittaneista suurin osa selviytyy työstään ja vajaa viidennes joutui joskus ja joka kymmenes usein keventämään työtahtiaan. Vain 3 % ilmoitti, että selviytyy vain osaaikatyöstä tai oli kokonaan kykenemätön työhön. Sairaudet aiheuttavat jonkin asteista haittaa noin 55 %:lle rakennus- ja satama-alan työntekijöistä, joka toiselle metsäalan ja noin 40 %:lle maatalousalan työntekijöistä. Terveydentilan vuoksi työstä poissaolopäiviä oli ollut runsaalla puolella LEL-alojen miehistä kyselyä edeltävien 12 kuukauden aikana. Suurin osa näistä poissaoloista (60 %) oli kestänyt alle 10 päivää, viidennes oli kestänyt päivää ja tätä pidempiä poissaoloja oli noin 15 prosentilla (Rytkönen ym. 2005). Etera on tehnyt vastaavanlaisen tutkimuksen myös vuosina 1998 ja 2001 ja kaikissa näissä kyselyissä on havaittu, että naisten terveys LEL-aloilla oli hieman parempi kuin miesten. Seurannan aikana miesten terveys on jonkin verran heikentynyt, kun taas naisten tilanne on mennyt positiivisempaan suuntaan. Vuonna 2004 lähes 70 % naisista piti terveyttään hyvänä, vastaava osuus miehistä oli noin 60 %. Erot eivät minään seurantavuonna olleet tilastollisesti merkitseviä (Rytkönen ym. 2005). Sairastavuuden suhteen kehitys on kuitenkin mennyt toiseen suuntaan. Kun vuonna 1998 naisista selvästi useammalla verrattuna miehiin oli lääkärin toteamia sairauksia, vuonna 2001 ero oli kaventunut, mutta edelleen vuonna 2004 naisten sairastavuus oli hieman korkeampi kuin miehillä (68 % vs. 66 %). Sama tilanne on havaittavissa myös sairauspoissaoloissa eli seurannan alussa miehet ja naiset erosivat selvästi toisistaan (naisista lähes 60 % ja miehet 20

21 50 % oli ollut työstä poissa terveyteen liittyvien seikkojen vuoksi). Ero oli hieman kaventunut vuonna 2001, mutta naisilla oli edelleen enemmän sairauspoissaoloja. Seurannan lopussa miehet olivat menneet naisten ohi eli miehistä 54 % ja naisista 52 % oli ollut terveydentilan vuoksi poissa töistä (Rytkönen ym. 2005). Talonrakennustyössä (ammattiryhmä 62) sairauspäivärahapäivät ovat vaihdelleet 7,9 10,2 / työllinen vuosina (Työolot Suomessa 2000, 2001, 2002, 2003, 2004, 2005, 2006 ja 2007) (taulukko 11). Luvut ovat olleet teollisuuden keskitasoa ja pienempiä kuin metsä-, ompelu-, massa- ja paperityössä. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus on noin kolmannes kaikista sairauspäivärahapäivien määrästä (Rytkönen ym. 2005). Taulukko 11. Talonrakennustyön ym. (62) sairauspäivärahojen määrä (korvatut) kolmen suurimman sairausryhmän perusteella v (Työolot Suomessa - tietojärjestelmä). VUOSI TALONRAKENNUSTYÖ YM. (62) Työllisten lkm Tuki- ja liikuntaelinsairaudet lkm lkm/ työllinen Mielenterveyden häiriöt lkm lkm/ työllinen Vammat, myrkytyksen jne. lkm lkm/ työllinen Kaikki yhteensä lkm lkm/ työllinen , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 Kelan sairausvakuutustilastoissa löytyy vuosittain tietoja sekä yhdessä että eroteltuna sukupuolen mukaan seuraavista rakennusalan ammateista talonrakennustyö ym. (ammattiluokka 62), maa- ja vesirakennustyö (63), sähkötyö (76), puutyö (77) ja maalaustyö (78). On huomioitava, että Kelan tilastoista löytyvät vain korvatut sairauspoissaolopäivät eli sieltä ei näy lyhyitä, alle kolmen päivän sairauspoissaoloja. Vertailun tekeminen eri ammattialojen ja saman ammattialankin sisällä on hankalaa, koska tilastoista ei löydy sairauspoissaolotietoja suhteutettuna työllisten määrään. Sen sijaan laskemalla keskimää- 21

22 räisten korvattujen sairauslomien pituuksia voidaan havaita eroja eri ammattiryhmien ja sukupuolten välillä. Talonrakennuspuolella etenkin miesten sairauspoissaolot ovat keskimäärin pidempiä kuin muilla ammattiryhmillä, poikkeuksena v Naisten korvatut sairauslomat ovat keskimäärin lyhyempiä kuin miesten, poikkeuksena puuala (vuonna 2005) ja sähkötyö (vuosina 2005 ja 2007) (taulukko 12). Taulukko 12. Sairauslomakorvauksia saaneiden keskimääräinen sairausloman pituus (pvä) rakennusalalla ammatin mukaan ja sukupuolittain (KELA:n sairausvakuutustilastot 2004, 2005, 2006 ja 2007). AMMATTI KESKIMÄÄRÄINEN SAIRAUSLOMAN PITUUS (pvä)* Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Talonrakennustyö ym. Maa- ja vesirakennustyö 37,4 76,0 57,5 63,1 34,2 69,6 25,5 67,6 23,3 46,5 35,5 82,9 6,7 57,2 8,7 42,3 Sähkötyö 35,6 49,4 45,5 39,1 48,4 49,9 50,2 36,7 Puutyö 58,6 49,2 25,3 47,7 48,5 40,5 48,9 45,6 Maalaustyö 28,9 58,4 25,3 65,1 32,8 57,3 69,5 55,6 * Laskettu päivärahapäivien määrä jaettuna alkaneiden sairauspäivärahakausien lukumäärällä 7 TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEET Rakennusalan työkyvyttömyyseläkkeistä ei ole saatavissa varmaa tietoa v jälkeen, jolloin tapahtui työeläkevakuutusuudistus. Suurimmat työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syyt ovat olleet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden häiriöt. Nuorten työntekijöiden ryhmässä (<39 vuotta) mielenterveyden häiriöt oli yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeeseen, kun taas vanhimmassa ikäryhmässä (60 64) se oli tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (taulukko 13). 22

23 Taulukko 13. Alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden syyt rakennusalalla v DIAGNOOSI OSUUS % SUURIN IKÄRYHMÄ v. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Mielenterveyden häiriöt Verenkiertoelinsairaudet Vammat ja myrkytykset 9, Hermoston ja aistien sairaudet 9, Kasvaimet 4, LEL-vakuutetuilla vuonna 2002 alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden, täysien ja osaeläkkeiden sekä yksilöllisten varhaiseläkkeiden yleisimmät syyt olivat mielenterveyden häiriöt (31 %) sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (28 %) (Oksa 2007). LEL-alojen työkyvyttömyysriski oli lähes kaksinkertainen verrattuna TEL-aloihin. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yleisimmät syyt olivat ikä, huonoksi koettu työkyky, eläkeajatukset, sairauspoissaolot ja epävarmuus työn jatkumisesta (Rytkönen ym. 2005). 8 JOHTOPÄÄTÖKSET Rakennusalan työ sisältää edelleen useita perinteisiä turvallisuus ja terveysriskejä, vaikka työturvallisuus on parantunut vuosikymmenien saatossa. Viime vuosina positiivinen kehitys on jopa pysähtynyt. Verrattaessa rakennusalaa (TOL ) teollisuuteen ja palkansaajien keskiarvoon havaitaan, että erityisesti työpaikkatapaturmien osalta tilanne on huono. Tapaturmataajuus ja -suhde ovat talonrakennustyössä noin 2,0 2,5-kertainen verrattaessa sitä teollisuuden keskiarvoon, työkuolemien osalta ero vieläkin suurempi jopa nelinkertainen (kuva 3). Tavallisimpia poikkeamia rakennusalalla ovat erilaiset putoamiset ja kaatumiset sekä terävään esineeseen astuminen. Useimmiten työtapaturmissa vahingoittuu sormet ja silmät. 23

24 Rakennusalan profiili Vertailu teollisuuteen ilmaantuvuus rakentaminen teollisuus kaikki ammattitaudit työtapaturmat työkuolemat Kuva 3. Rakennusalan vertailu muihin toimialoihin ammattitautien ilmaantuvuuden (/10000 työntekijää), tapaturmasuhteen (/1000 työntekijää) ja kuolemaan johtaneiden työtapaturmien (/ työllistä) osalta (Lähde: Työolot Suomessa, 2006). Kuolemaan johtaneista työpaikkatapaturmista % on tapahtunut rakennusalalla, vaikka alan työvoiman osuus työllisistä on noin 7 % (Tilastokeskus, 2007). Useimmat kuolemaan johtaneet työtapaturmat ovat johtuneet putoamisesta tai jäämisestä puristuksiin kaatuvan/putoavan esineen alle/väliin. Tapaturmat ovat sattuneet pääasiassa miehille ja suomalaisille työntekijöille. Ulkomaalaisten työntekijöiden osuus ei näy erityisen korostuneena tilastoissa, tiettävästi kolme ulkomaista työntekijää on kuollut vuosina rakennustyömailla (TVL, TOT-tietojärjestelmä). Ulkomaalaisten kuolemaan johtaneet työtapaturmat ovat kuitenkin keskittyneet viime vuosille, mikä voi olla merkki huonontuvasta tilanteesta. Työturvallisuuslaki (738/2002) ja valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (VNa 205/2009) asettavat reunaehdot rakennustyön turvallisuudelle ja terveellisyydelle ja selventävät mm. eri toimijoiden vastuita rakennustyömailla painottaen ennakoivaa suunnittelua. Nostolaitteiden käyttöönottotarkastuksen osalta lakia on muutettu vuonna 2008 (VNa 404/2008). Työturvallisuuden kehittäminen vaatii asiantuntemusta, tietoa, taitoa ja halua. Erityisesti ylimmän johdon sitoutuminen työturvallisuuden kehittämiseen on tärkeää, jotta työn tekemisen arkisessa aherruksessa olisi resursseja, rahaa ja aikaa työturvallisuuden huomioimiseen. 24

25 Työturvallisuus tulisi huomioida jo työn suunnitteluvaiheessa ja budjettia laatiessa. Yrityksen turvallisuuskulttuurilla on myös suuri merkitys; nähdäänkö työturvallisuudesta huolehtiminen tärkeänä itsestä ja työyhteisöstä huolehtimisena vai onko yrityksessä vallalla turvallisuusriskejä ottava työtapa. Erityisen haasteellista on rakennushankkeiden johtaminen, kun samalla työmaalla usein työskentelee lukuisia aliurakoitsijoita. Eri rakennusalan yritysten välillä on suuria eroja tapaturmataajuudessa. Suomessa on toteutettu isoja ja vaativia rakennushankkeita, joissa tapaturmataajuus on alle 5 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Erot yritysten välillä ovat paljon suuremmat kuin eri toimialojen keskiarvotaajuuksien erot. Usein isot rakennusyritykset vaativat omien turvallisuusmääräystensä noudattamista omilta aliurakoitsijoiltaan. Hyvä turvallisuuskulttuuri saattaa siis tätä kautta levitä isoista rakennusyrityksistä pienempiin. Lisäksi joissakin isoissa rakennusyrityksissä on palkattu erityisiä turvallisuusasiantuntijoita, jotka vastaavat työn tekemisen turvallisuudesta. Työturvallisuustiedon levittäminen rakennusalalla on suuri haaste. Työtä ei tehdä näyttöpäätteen edessä, vaan muuttuvissa olosuhteissa, jolloin tiedonkulku työmaalla on haastavaa. Työmaalla saattaa työskennellä samanaikaisesti useita eri toimijoita, alihankkijoita ja pääurakoitsija, mikä lisää tiedottamisen haastavuutta. Yhteisillä työpaikoilla kuolleista noin 80 % oli aliurakoitsijoiden tai vastaavien työntekijöitä (Lappalainen ym. 2007). Yksinomaan pääasiallista määräysvaltaa käyttävän tilaajan tai pääurakoitsijan hyvällä turvallisuusjohtamisella ei pystytä poistamaan kaikkia yhteisen työpaikan kuolemantapauksia ja onnettomuuksia. Omalla työnantajalla on aina keskeinen ja tärkeä vastuu omista työntekijöistään. Osa rakennusalan työntekijöistä on edelleen työterveyshuollon ulkopuolella, vuonna 2004 noin neljännes rakennusalan työntekijöistä oli työterveyshuollon ulkopuolella (Rytkönen ym. 2005). Etenkin pienten yritysten ja yksityisyrittäjien työterveyshuollossa ja työturvallisuudessa saattaa olla puutteita. Mikäli työntekijät hakeutuvat terveysongelmiensa hoitamisessa terveyskeskuksen päivystysvastaanotolle, saattaa olla, että työn merkityksen arviointi terveysongelmien syntymisessä jää taka-alalle, ja näin tietyt työperäiset sairaudet jäävät havaitsematta. Jatkossa tulisikin selvittää, ketkä jäävät työterveyshuollon ulkopuolelle, ja onko työterveyshuollon ulkopuolelle jääminen yhteydessä huonompaan terveystilaan. Lisäselvityksen kohteena voisi olla myös se, miten työterveyshuollon kattavuutta saadaan lisättyä ja miten sairauksia voitaisiin paremmin ennaltaehkäistä sekä seurata alan työterveyden kehittymistä. Vuoden 2007 alusta rakennusalalle on tullut jokaiselle työntekijälle 25

26 henkilökohtainen työterveyskortti (VNa 1176/2006), jonka tavoitteena on edesauttaa rakennusalan työterveyshuollon toteutumista RAKETTI - rekisterin päättymisen jälkeen. Rakennusalalla altistutaan useille erilaisille terveysriskeille. Näiden riskien havaitseminen ja niiden merkityksen arviointi vaatii usein erikoisasiantuntemusta. Esimerkiksi erilaisia kemiallisia yhdisteitä, joille rakennustyön ammateissa altistutaan, on useita satoja. Korjausrakentamiseen liittyy myös tunnusomaisena piirteenä altistuminen vanhoille, nykyisin kielletyille altisteille (asbesti, kivihiilitervapiki, PCB, lyijy jne.). Myös altistuminen homeille ja mikrobeille voi aiheuttaa ammattitauteja rakenteiden purkamisen ja käsittelyn yhteydessä. Jos aineita ei tunnisteta rakennuksista, aiheuttaa tämä turhaa altistumista ja ympäristön saastumista. Tämä vaatii työterveyshuollolta erityisosaamista, joka kertyy kokemuksen ja jatkuvan tiedonhankinnan kautta. Hyvä yhteistyö työterveyshuollon, työpaikan työsuojeluorganisaation välillä on tärkeää. Rakennusalan työturvallisuutta voidaan parantaa järjestelmällisellä turvallisuustyöllä ja riskinarvioinnilla. Riskejä tulee kartoittaa työn suunnitteluvaiheessa ja huomioida ne jo urakkatarjouksia pyydettäessä. Olennainen väline rakennustyön turvallisuuden takaamisessa on lainsäädännön vaatima turvallisuusasiakirja. Sen asianmukainen laatiminen ja toteuttaminen käytännössä takaavat periaatteessa työn turvallisen suorittamisen. Todellisuudessa tilanne ei useinkaan ole näin hyvä. Työtapaturmien ja läheltä-piti-tapahtumien dokumentointi ja läpikäyminen auttaa havaitsemaan tietyn työn tai työmaan riskejä. Työturvallisuuteen panostaminen vaatii resursseja, mutta työtapaturmien ja ammattitautien ennaltaehkäisy on inhimillisesti ja taloudellisesti kannattavaa toimintaa. Rakennusalan turvallisuuskulttuuri ei ole hyvä. Naiset ottavat eri tutkimusten mukaan riskit yleensä miehiä suuremmiksi ja ottavat vähemmän riskejä työssä. Naisten osuuden lisääntyminen rakennusalalla voisi vaikuttaa tapaturmien vähenemiseen muuttuneen asenteen ja käyttäytymisen muodossa. Naisia työskentelee melko paljon nykyisin mm. pilaantuneiden maa-alueiden kunnostussektorilla (erityisesti työmaiden valvontatehtävissä), jolla on rekisteröity vähän tapaturmia ja ammattitauteja. 26

27 9 LÄHTEET Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset. Työterveyslaitos, Helsinki, Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset. Toim. Karjalainen ym Työterveyslaitos, Ammattitautilaki 1988/1343. Luettavissa: Arndt V, Rothenbacher D, Daniel U, Zschenderlein B, Schuberth S & Brenner H Allcause and cause specific mortality in a cohort of construction workers; results from a 10 year follow up. Occupational and Environmental Medicine 61, ASA Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa. Työterveyslaitos, Beavers J, Moore J, Rinehart R & Schriver W Crane-Related Fatalities in the Construction Industry. Journal of Construction Engineering and Management 132, Dong X Long workhours, work scheduling and work-related injuries among construction workers in the United States. Scandinavian Journal of Work, Environment & Health 31, Facts 50. Melun hallinta rakennustoiminnassa. Euroopan työturvallisuus- ja työterveysvirasto. Helakorpi S, Prättälä R Uutela A Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2007, Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 6 /2008. Helsinki Juntunen J Työterveystutkimus. Työolot, terveys ja työkyky rakennus-, maatalous-, metsä- ja satama-alalla 1998, 2001 ja (3T-tutkimus) Kysely työntekijöille ja työnantajille. Jääskeläinen & Lehtinen Putoamistapaturmat edelleen rakennustyömaiden erityisongelma. Rakennusliitto. %C3%B6maiden+erityisongelma/ luettu KELAn sairausvakuutustilastot Luettavissa: Käypä hoito Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet. Duodecim. Lappalainen J, Mäkelä T, Piispanen P, Rantanen E, Sauni S Yhteisten työpaikkojen työturvallisuus. TOT-raporttien analyysi. Tutkimuspaportti. VTT & Työterveyslaitos, Tampere 1/2007. Mäkinen H, Niskanen A Rakennusteollisuus ry:n sivut. Luettavissa: %B6voima+Uudellamaalla/ luettu Oikarinen J. Rakentamisen toimialakatsaus II/2008. Tilastokeskus. luettu

28 Oksa P Rakentaminen. Kirjassa Kauppinen T ym. (toim.) Työ ja terveys Suomessa, Työterveyslaitos, 2007, ss Palosuo H, Koskinen S, Lahelma E, ym. (toim.) Terveyden eriarvoisuus Suomessa - Sosioekonomisten terveyserojen muutokset Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki Luettavissa: d=88 Pensola T, Ahola H & Notkola V Ammatit ja kuolleisuus - Työllisten ja työttömien ammattiryhmittäinen kuolleisuus Kuntoutussäätiö, Tilastokeskus. Helsinki. Perkiö-Mäkelä M, Hirvonen M, Elo A-L, Ervasti J, Huuhtanen P, Kandolin I ym. (toim) Työ ja terveys haastattelututkimus Taulukkoraportti. Työterveyslaitos, Helsinki. Tammer-Paino Oy Tampere. Priha E, Järvinen S & Vajasaari K Lyijyn esiintyminen rakennuksissa ja niiden ympäristössä. Ympäristö ja terveys -lehti 9/2003, (34 vsk) Riala R, Kaukiainen A, Riihimäki H, Taskinen K, Sainio M, Tammilehto L, Estlander T, Jolanki R, Reijula K: Rakennusmaalarien kemikaalialtistuminen ja siitä aiheutuvat terveyshaitat, Helsinki Työsuojelurahaston raportti hankenumero Rytkönen H, Hänninen K & Juntunen J Työterveystutkimus. Työolot, terveys ja työkyky rakennus-, maatalous-, metsä- ja satama-alalla 1998, 2001 ja (3T-tutkimus) Kysely työntekijöille ja työnantajille. Luettavissa: Sauni R. & Oksa P Millaista seurantaa asbestille altistuneet tarvitsevat? Työterveiset 3/ Luettu Seuri M & Uitti J Työperäinen sairaus, ammattitauti ja työterveyshuolto. Työterveyslääkäri 22, Sosiaali- ja terveysministeriön päätös 156/1998 työtelineiden ja putoamisen estävien suojarakenteiden käytöstä rakennustyössä. %5D=156%2F1998 Muutettu 18 Tikkaat 1043/2001 Tapaturmavakuutuslaki (608/1948) %5D=608%2F1948%20tapaturmavakuutuslaki Tossavainen A, Käytöstä poistetut kemikaalit ja niistä vapautuvat yhdisteet, 6.1 Asbesti, Kirjassa: Kemikaali ja työ. Työterveyslaitos, ss TVL (Tapaturmavakuutuslaitosten liitto), TOT-tietojärjestelmä, Luettavissa: &C=18852 Turvapakki Silmä. Työterveyslaitoksen verkkosivut. 28

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Work safety/työturvallisuus

Work safety/työturvallisuus Work safety/työturvallisuus 18.4.2016 Tässä oli kuva työntekijästä, jonka kasvoille oli räjähtänyt betonipumppuletku. Näkö säilyi, koska mies käytti suojalaseja. Kuva poistettu tietosuojan takia. Työturvallisuus

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 3. Yhteisten työpaikkojen tapausten ominaisuuksia TOT -tapauksiin 1999-2004 (n=171) (tapaus=menehtynyt)

Lisätiedot

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012 Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012 11.3.2013 VUOSIKATSAUS 2012 SISÄLTÖ Työn taustaa Lisätietoja Työn tavoitteita Poikkeamien luokittelu Ilmoitettujen

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Tilastokatsaus Lisätietoja: 16.12.2009 Anu Valle, puh. 020 634 1389, etunimi.sukunimi@kela.fi Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Kela korvasi vuonna 2008 yhteensä 16,3 miljoonaa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja Turvallisuusasiakirja Pornaisissa 28.12.2014 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija Tarkastanut: Ins. Jyrki Hämäläinen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Asbestialtistuneen muistilista

Asbestialtistuneen muistilista Asbestialtistuneen muistilista Asbesti on merkittävin työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sille altistuneita on edelleen noin 50 000 60 000.

Lisätiedot

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto 9.1.2017 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 9.1.2017 kello 11.30 12.30 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne, veronumeron ja ilmoitusmenettelyn

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

2

2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Liesien aiheuttamat kuolemantapaukset ovat lisääntyneet. Sähkölieden päälle jättäminen valvomattomana, ajoittain yhdistettynä päihteiden käyttöön ovat suurin syy liesipaloihin. Nykyajan

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA Turvallisuusasiakirja 1/7 TURVALLISUUSASIAKIRJA URAKKALASKENTA-ASIAKIRJA 16066-011L 16066-011V 16066-011K Turvallisuusasiakirja 2/7 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus...

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

Työsuojelukysely. Johdanto. Kyselyn toteutus. Teknologiateollisuus ry Metallityöväen liitto ry 24.10.2010. Taustatiedot

Työsuojelukysely. Johdanto. Kyselyn toteutus. Teknologiateollisuus ry Metallityöväen liitto ry 24.10.2010. Taustatiedot Teknologiateollisuus ry Metallityöväen liitto ry 24.10.10 Työsuojelukysely Johdanto Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry toteuttivat keväällä 10 toisen yhteisen kyselyn työturvallisuudesta

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 2. TOT -raporttien analyysitutkimus TUTKIMUSONGELMAT 1 Millaisia yhteisillä työpaikoilla tapahtuneisiin

Lisätiedot

KATSAUS RAKENNUSALAN TYÖTURVALLISUUSTILANTEESEEN

KATSAUS RAKENNUSALAN TYÖTURVALLISUUSTILANTEESEEN KATSAUS RAKENNUSALAN TYÖTURVALLISUUSTILANTEESEEN Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja 4/2016 9.6.2016 1 Tapaturmavakuutuskeskus Analyyseja nro 4 Katsaus rakennusalan työturvallisuustilanteeseen Rakentamisen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Palkansaajien sairauspoissaolot

Palkansaajien sairauspoissaolot Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 24/00. Rakennusmies putosi betonilattiaan tikkaiden luistettua TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Rakennusmies. Talonrakennus.

Talonrakennus TOT 24/00. Rakennusmies putosi betonilattiaan tikkaiden luistettua TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Rakennusmies. Talonrakennus. TOT-RAPORTTI 24/00 Rakennusmies putosi betonilattiaan tikkaiden luistettua TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Hallirakennuksessa oli kulku toiseen kerrokseen 4,9 m korkeilla tikkailla. Rakennusmies

Lisätiedot

Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy

Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy Työsuojelupäivät 25. 26.9.2014 POHTO Oulu Kari Häkkinen 25.9.2014 Sisältö Työtapaturmakehitys teollisuudessa Viimeaikaiseen tapaturmakehitykseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

HMS / työturvallisuus

HMS / työturvallisuus Nordisk HMS / työturvallisuus tausta ja tavoitteet projektin havainnot projektin tulokset Jatkotoimenpiteet Suomessa Jatkotoimenpiteet GNA :ssa Matti Piispanen Tiehallinto, asiantuntijapalvelut Nordisk

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

TURVALLISUUSTIEDON KERUU LIIKENNEVIRASTON TIEOSASTON JA ELY- KESKUSTEN LIIKENNE- JA INFRASTRUKTUURIVASTUUALUEIDEN HANKKEILLA

TURVALLISUUSTIEDON KERUU LIIKENNEVIRASTON TIEOSASTON JA ELY- KESKUSTEN LIIKENNE- JA INFRASTRUKTUURIVASTUUALUEIDEN HANKKEILLA 1 TURVALLISUUSTIEDON KERUU LIIKENNEVIRASTON TIEOSASTON JA ELY- KESKUSTEN LIIKENNE- JA INFRASTRUKTUURIVASTUUALUEIDEN HANKKEILLA Kommentteja ja johtopäätöksiä vuoden 2010 vuosikatsaukseen Dia 2 Työn taustaa

Lisätiedot

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 30.7.2014 1 Huonot uutiset: Tupakointi on yksi suurimmista kansanterveysongelmista

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstön tapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2005

Helsingin kaupungin henkilöstön tapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 25 Helsingin kaupungin henkilöstön tapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2005 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-736-1 LISÄTIETOJA Sanna Ranto,

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Työturvallisuus. Vuonna Ajatuksia, mietteitä ja parannusehdotuksia joilla voimme parantaa työturvallisuutta rakennusalan yhteisillä työmaillamme

Työturvallisuus. Vuonna Ajatuksia, mietteitä ja parannusehdotuksia joilla voimme parantaa työturvallisuutta rakennusalan yhteisillä työmaillamme Työturvallisuus Vuonna 2020 Ajatuksia, mietteitä ja parannusehdotuksia joilla voimme parantaa työturvallisuutta rakennusalan yhteisillä työmaillamme Kuolemaan johtaneet työtapaturmat vuonna 2014 Työpaikkakuolemat

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Rakentamisen uudet velvoitteet

Rakentamisen uudet velvoitteet Rakentamisen uudet velvoitteet Lain tarkoitus ja tavoite Reaaliaikaisen kokonaiskuvan luominen yrityksistä ja työntekijöistä Tietojen avulla voidaan käsitellä, arvioida ja määritellä asiakkaiden verotusstatusta

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Turvallisuusasiakirja. (VNa 205/2009)

Turvallisuusasiakirja. (VNa 205/2009) Turvallisuusasiakirja (VNa 205/2009) Liikennevirasto Turvallisuusasiakirja, tie-, rata- ja vesiväylähankkeet, versio 20.8.2014 Seuraavia yhteystietoja käytetään vakavissa onnettomuustapauksissa: Yleinen

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus 2 1.2 Päätoteuttaja 2 1.3 Töiden yhteensovitus 2 1.4 Yhdyshenkilöt 3 2. TYÖALUE JA SEN OLOSUHTEET 3 2.1 Ylläpitoalue

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT

TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT Liite 4 TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 1.2 Päätoteuttaja... 3 1.3 Töiden yhteensovitus... 4 1.4 Yhdyshenkilöt...

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

TERÄSELEMENTTIAITOJEN JA -PORTTIEN ASENNUSURAKKA

TERÄSELEMENTTIAITOJEN JA -PORTTIEN ASENNUSURAKKA URAKKAOHJELMAN LIITE Espoo Kaupunkitekniikka- liikelaitos 1130/02.08.00/2013 Rakentaminen 04.06.2013 TERÄSELEMENTTIAITOJEN JA -PORTTIEN ASENNUSURAKKA TURVALLISUUSASIAKIRJA TURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (7) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 1. TOT -tutkinta ja sen kehittäminen TOT -tutkintakäytännön ja - raporttien kehittämisehdotuksia

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta. Uudellamaalla. Juhla-seminaari

Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta. Uudellamaalla. Juhla-seminaari Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta Uudellamaalla Juhla-seminaari Eteran auditorio 1.3.2017 Hannu J. Mäkinen Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri ry Työturvallisuuden kehittäminen jatkuu Työturvallisuusasioihin

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Metalliteollisuuden palkkakehitys Tutkimusyksikkö Metalliteollisuuden palkkakehitys Vuoden. neljännes Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin

Lisätiedot

Turvallisuustiedon keruu Tiehallinnon hankkeilla vuosi Yhteenveto seurantajaksolta 1. ( )

Turvallisuustiedon keruu Tiehallinnon hankkeilla vuosi Yhteenveto seurantajaksolta 1. ( ) Turvallisuustiedon keruu Tiehallinnon hankkeilla vuosi 2009 Yhteenveto seurantajaksolta 1. (1.1.-30.6.2009) Turvallisuustiedon keruu Tiehallinnon hankkeilla 2 GNA - HSM indikaattorit (Terveys, Turvallisuus,

Lisätiedot

Melu, ergonomia ja ilmanvaihto ongelmana työpaikoilla

Melu, ergonomia ja ilmanvaihto ongelmana työpaikoilla Työsuojelu Melu, ergonomia ja ilmanvaihto ongelmana työpaikoilla Johdanto Teknologiateollisuus ry, Metallityöväen Liitto ry sekä Ammattiliitto Pro toteuttivat syksyllä yhteisen n työturvallisuudesta ja

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

LIITETAULUKKO 2. Kaikkien kyselyyn vastanneiden tapausten ja verrokkien ilmoittamat altistumiset eri työaltisteille ammattiryhmittäin

LIITETAULUKKO 2. Kaikkien kyselyyn vastanneiden tapausten ja verrokkien ilmoittamat altistumiset eri työaltisteille ammattiryhmittäin LIITETAULUKKO 2 Kaikkien kyselyyn vastanneiden tapausten ja verrokkien ilmoittamat altistumiset eri työaltisteille ammattiryhmittäin Liitetaulukko 2. Kaikkien kyselyyn vastanneiden tapausten ja verrokkien

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2010 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 25.1.2011 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Pulkkilan peruskoulu Kyselyn ajankohta: Tammikuu 2013 Tilaaja: Siikalatvan kunta Lausunto -166134 Työterveyslaitos Oulussa 30.1.2013 Työterveyslaitos Sisäilmastokyselypalvelu

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Kemikaaliriskien hallinta työssä ja REACH Tiina Santonen, tiimipäällikkö, Kemikaaliturvallisuus Kemikaaliriskien hallinta työpaikoilla Työturvallisuuslaki (738/2002) ja VNa 715/2001

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Rakentaminen YTOT 1/01. YTOT-sarjassa raportoidaan muille kuin työsuhteisille sattuneita työkuolemia

Rakentaminen YTOT 1/01. YTOT-sarjassa raportoidaan muille kuin työsuhteisille sattuneita työkuolemia TOT-RAPORTTI YTOT 1/01 YTOT-sarjassa raportoidaan muille kuin työsuhteisille sattuneita työkuolemia Eläkeläinen jäi puisen seinäelementin ja sokkelin väliin TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Omakotityömaalla

Lisätiedot

Turvallisuustiedon keruu Tiehallinnon hankkeilla 2009

Turvallisuustiedon keruu Tiehallinnon hankkeilla 2009 Tiehallinnon hankkeilla 2009 Työn taustaa Menettelytavat Yhteenveto 2009 www.liikennevirasto.fi Työn taustaa Vuonna 2008 on aloitettu kaikilla Tiehallinnon hankkeilla turvallisuustietojen keruu ja seuranta:

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2011 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 24.1.2012 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 300 '000 250 200 (1)

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Mikä on työtapaturma? Riikka-Liisa Haapanen

Mikä on työtapaturma? Riikka-Liisa Haapanen Mikä on työtapaturma? Riikka-Liisa Haapanen Korvausperiaatteet Osa suomalaista sosiaaliturvaa Perustuu tapaturmavakuutuslakiin (työntekijällä oikeus Korvaukseen / työnantajalla vakuuttamisvelvollisuus)

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin tietoon tulleista, toimialalla vuonna 2015 sattuneista onnettomuuksista. 1.1.2011

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot