Rakennusalan terveys ja turvallisuus luvulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennusalan terveys ja turvallisuus 2000- luvulla"

Transkriptio

1 Rakennusalan terveys ja turvallisuus luvulla Rakennusalan riskiprofiili Eero Priha Susanna Repo Minna Savinainen Jorma Lappalainen Panu Oksa Työterveyslaitos Tampere

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO RAKENNUSALAN TYÖTAPATURMAT Työtapaturmat ja niiden yleisimmät syyt Kuolemaan johtaneet työtapaturmat ALTISTUMINEN TYÖYMPÄRISTÖN HAITTATEKIJÖILLE AMMATTITAUDIT JA AMMATTITAUTIEPÄILYT AMMATTI JA ELINIKÄ SAIRAUSPOISSAOLOT TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEET JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITE 1 Työpaikkatapaturmat tietyissä rakennusalan ammateissa 2

3 1 JOHDANTO Tässä raportissa keskitytään käsittelemään seuraavia toimialoja, jotka ovat: maa- ja vesirakentaminen (vuoden 2002 toimialaluokitus, TOL 451), talonrakennus (TOL 452), rakennusasennus ja viimeistely (TOL 453) sekä rakennuskoneiden vuokraus käyttäjineen (TOL 455). Tässä yhteydessä ei käsitellä rakennustuoteteollisuutta eikä sellaista rakennustyötä, jota tehdään jossain määrin myös muiden toimialojen piirissä (esim. maatalous, ympäristöhallinto). Rakennusalan työtä on luonnehdittu dynaamiseksi, liikkuvaksi ja osin vaaralliseksi. Tämä luonnehdinta saa tukea tilastoista, sillä rakennusalalla sattuu edelleen runsaasti työtapaturmia toimialoittain vertailtuna. Työtapaturmariskin lisäksi rakennustyössä altistutaan melulle, erilaisille pölyille, lämpötilan ja sääolosuhteiden vaihtelulle sekä tietyissä työtehtävissä haitallisille kemiallisille yhdisteille. Rakennusalalle tyypillisiä ovat myös huonoon ergonomiaan liittyvät ongelmat, jotka aiheuttavat runsaasti ammattitauteja ja heikentävät työkykyä. Rakennusala poikkeaa muista toimialoista työn liikkuvan luonteen takia. Työtä tehdään usein myös urakkaluonteisesti ja kausittain. Työkohteiden vaihtuvuus ja useiden urakoitsijoiden toiminta samalla työmaalla aiheuttaa haasteita työturvallisuuden takaamiselle. Rakennusalalla työskentelevien mukaan tyytymättömyyttä aiheuttavat tekijät liittyvät työterveyshuollon järjestämiseen, työmatkoihin ja työsuhteen jatkuvuuteen. Työn pakkotahtisuus tai kiire haittaa kolmasosaa rakennusalalla työskentelevistä (Rytkönen ym. 2005). Työ- ja terveyskyselyn mukaan rakennusalan positiivisia ominaispiirteitä olivat erityisesti vapautunut ja mukava ilmapiiri sekä työn vaihtelevuus (Perkiö-Mäkelä ym. 2006). Lisäksi positiivisena puolena on usein työn konkreettisuus, se että ihminen näkee konkreettisesti työnsä jäljen ja työllä on selkeä alku ja loppu. Työn negatiivisena puolena kyselyn vastaajat mainitsivat työn ruumiillisen raskauden ja epäjärjestyksen (Perkiö-Mäkelä ym. 2006, Oksa 2007, Työministeriö 2009). Huomionarvoista on, että työntekijät eivät pitäneet kyselyssä tapaturmavaaraa erityisen suurena. Rakentaminen on tunnetusti suhdannealtista toimintaa. Vaikka rakennusalan työllisyystilanne on ollut hyvä viime vuosina, on se tällä hetkellä (alkuvuosi 2009) nopeasti huononemassa ja alan työttömyys voimakkaassa nousussa (Oikarinen 2008). 3

4 Valtioneuvoston asetuksessa (205/2009) rakennustyön turvallisuudesta on määritelty erityiset turvallisuus- ja terveysvaaroja sisältävät rakennustyöt (taulukko 1). Tällaiset työt sisältävät kohonneen riskin työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle, joten laissa on määritelty näiden töiden turvallisuussuunnittelu. Taulukko 1. Turvallisuus- ja terveysvaaroja sisältävät työt rakennusalalla (valtioneuvoston päätös (205/2009). 1. Maansortuman alle hautautumisen, maahan vajoamisen tai korkealta putoamisen vaara 2. Altistuminen terveydelle haitallisille kemiallisille tai biologisille aineille 3. Ionisoiva säteily 4. Suurjännitejohtojen läheisyydessä tehtävät työt 5. Hukkumisvaara 6. Työt kuiluissa, maanalaisissa rakennuskohteissa ja tunneleissa 7. Työt, joissa käytetään sukellusvälineitä 8. Painekammiossa tehtävät työt 9. Räjähdysaineet 10. Työt, joihin liittyy raskaiden esivalmisteisten osien kokoamista tai purkamista 11. Rakenteiden, rakenneosien tai materiaalien purkutyö 12. Työt tie- ja katualueella Pohjois-Amerikassa tehdyn tutkimuksen mukaan, pitkät työpäivät ja epäsäännöllinen työ lisäävät työtapaturman riskiä rakennustyöntekijöillä. Rakennustyömailla rakennusprojektien aikapaine ja ajoittain työvoiman huono saatavuus voivat johtaa epätarkoituksenmukaisiin työaikajärjestelyihin (Dong 2005). Rakennusalalla käytetään nykyisin yhä enemmän alihankkijoita ja ulkomaalaista työvoimaa, mikä saattaa lisätä tapaturma- ja ammattitautiriskiä työpaikalla (Rytkönen ym. 2005). Uudessa valtioneuvoston asetuksessa rakennustyön turvallisuudesta (205/2009), joka annetaan työturvallisuuslain (738/2002) nojalla, tarkennetaan eri toimijoiden vastuita, pätevyyksiä ja korostetaan ennakoivaa suunnittelua. Asetus astui voimaan 1. kesäkuuta Asetus yhdistää tärkeimmät sisällöt rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston päätöksestä (629/1994), elementtirakentamisen työturvallisuudesta annetusta valtioneuvoston asetuksesta (578/2003) sekä 4

5 työtelineiden ja putoamisen estävien suojarakenteiden käytöstä rakennustyössä annetusta sosiaali- ja terveysministeriön päätöksestä (156/1998), kumoten em. säädökset muutoksineen. Uuden asetuksen antaminen vähentää yritysten hallinnollista taakkaa poistamalla päällekkäistä sääntelyä ja nyt rakentamista koskevat keskeiset säädökset löytyvät yhdestä säädöksestä. Rakennusalan työvoima on liikkunut tällä vuosituhannella välillä, alalla olevien naisten osuus on noin 6 7 % (taulukko 2). Ulkomaalaisen työvoiman osuus suomalaisilla rakennustyömailla on myös osittain epäselvää. Rakennusteollisuus ry:n talonrakennustoimialan piirissä suoritetun selvityksen mukaan koko maassa ulkomaalaisten osuus oli 10 % Talonrakennusteollisuus ry:n jäsenyritysten työvoimasta. Selvitys kattoi Uudellamaalla yli 600 rakennustyömaata ja rakennusalan työntekijää, joista ulkomaalaisten osuus oli Ulkomaalainen työvoima oli pääasiassa aliurakointi- ja työvoiman vuokrausyritysten palveluksessa (Mäkinen & Niskanen 2008). Taulukko 2. Rakentamisen toimialalla oleva työvoima sukupuolet yhteensä ja sukupuolittain työntekijää v (Tilastokeskus 2009). VUOSI VUOSIKESKIARVO HENKILÖÄ Yhteensä Miehet Naiset

6 2 RAKENNUSALAN TYÖTAPATURMAT 2.1 Työtapaturmat ja niiden yleisimmät syyt Työtapaturmalla tarkoitetaan vamman tai sairauden aiheuttamaa äkillistä, ennalta arvaamatonta, ulkoisen tekijän aiheuttamaa tapahtumaa, joka on sattunut työntekijälle työssä, työpaikalla tai työmatkalla. Työtapaturmat jaetaan työpaikkatapaturmiin ja työmatkatapaturmiin (Tapaturmavakuutuslaki 608/1948). Työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2007 rakennusalalla työskenteli noin henkeä ja vastaava luku vuonna 2006 oli (Työvoimatutkimus, Tilastokeskus). Koko työvoima alalla oli yhteensä noin ja työttömiä oli noin 5 % vuoden 2007 lopulla, mutta viime aikoina (2009) työttömien määrä on noussut voimakkaasti heikon taloudellisen tilanteen vuoksi. Rakentamisen työsuhteista oli määräaikaisia 13,4 % vuonna Vuonna 2006 rakennusalalla sattui yhteensä työpaikkatapaturmaan, joista johti vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen ja yhdeksän kuolemaan. Rakennusalalla talonrakentamisen ammattiryhmässä sattuu eniten työtapaturmia. Talonrakennustyössä työtapaturman riski on lähes nelinkertainen verrattaessa sitä kuntasektoriin ja tukku- ja vähittäiskauppaan. Teollisuuteenkin verrattuna tapaturmataajuus on rakentamisessa noin kaksinkertainen (taulukko 3). Taulukko 3. Eri toimialojen työpaikkatapaturmataajuudet v (miljoonaa työtuntia kohden) (TVL 2008). TOIMIALA Teollisuus 43,8 43,4 41,2 40,6 38,9 42,7 43 Rakentaminen 78 82,1 81,2 73, ,4 86 Tukku- ja vähittäiskauppa 24,7 24,6 25,6 24,9 24,6 27,8 28,9 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Kiinteistö, vuokraus- ja tutkimuspalvelut 39,6 38,2 39,7 39,3 40,7 43,5 41,9 21,9 21,3 21,8 22,3 23, ,8 Kuntasektori 16,7 16,5 17,2 16,9 16,5 20,5 20,7 Muut toimialat 18,3 18,5 18,3 18,3 18,2 21,4 22,6 6

7 Vertailtaessa eri toimialoja keskenään havaitaan, että korkein tapaturmataajuus on rakentamisen toimialalla (kuva 1). Rakennusalalla 2000-luvulla tapaturmataajuus väheni vuosina 2003 ja 2004 aiempiin vuosiin nähden. Vuonna 2005 työtapaturma aiheutti kaikilla aloilla keskimäärin 22,4 päivän työkyvyttömyyden, kun rakennusalalla vastaava luku oli 25,4 päivää. Vuonna 2006 rakentamisen toimialan tapaturmataajuus oli 86,0 (työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti) ja teollisuuden toimialoilla 43,0. Tosin on huomioitava, että teollisuuden sisällä esiintyy suuria vaihteluita eri teollisuudenalojen välillä. Työpaikkatapaturmia sattuu metallituotteiden sekä puutavaran ja -tuotteiden valmistuksessa huomattavasti teollisuuden keskiarvoa enemmän (vuonna 2006 luvut 92,0 ja 71,9 vastaavasti). Rakennusalan työtapaturmataajuus on näin ollen kaksinkertainen teollisuuden keskiarvoon verrattuna ja selvästi yli kaksinkertainen muihin kaikkiin toimialoihin nähden (TVL 2008). Vuoden 2005 aikaisempia vuosia suurempiin työpaikkatapaturmien lukumäärään vaikuttaa vuoden 2005 täyskustannusuudistus (täky-uudistus), joka näkyy tilastoissa alle neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttavien työpaikkatapaturmien ilmoittamisen lisääntymisenä, joten vuodet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa. TVL:n tilastojulkaisun (2008) mukaan täky-uudistuksen vaikutus työtapaturmien määrään olisi noin 10 % luokkaa. Rakennusalan tapaturmataajuuden kehityksestä on TVL:n ennakkotietoa vuosilta 2007 ja Molempina vuosina tapaturmataajuus on laskenut, esim. vuonna 2008 reilut 7 % edelliseen vuoteen verrattuna, ollen siten 2008 vuonna 78. (TVL:n tiedote ). Lopulliset tilastot eivät kuitenkaan näiltä vuosilta ole vielä ole valmiina. Oheiseen kuvaan 1 on jo kuitenkin lisätty ennakkotiedot. Tapaturmia/miljoonaa työtuntia kohti Teollisuus Vuosi Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Kiinteistö, vuokraus- ja tutkimuspalvelut Kuntasektori Muut toimialat Kuva 1. Palkansaajien työtapaturmataajuudet (miljoonaa työtuntia kohti) päätoimialoilla vuosina (Lähde: TVL 2008, tilastojulkaisu, ei sisällä maatalousyrittäjiä). 7

8 Rakennusalalla sattuneiden työtapaturmien tyypit vaihtelevat hieman ammatin ja työtehtävän mukaan (liite 1). Koko rakennusalaa tarkasteltaessa tyypillisiä työtapaturmia poikkeaman mukaan ovat erilaiset putoamiset, kaatumiset ja terävään esineeseen astumiset (kuva 2). Poikkeamalla tarkoitetaan tässä yhteydessä juuri ennen tapaturmaa sattunutta poikkeavaa tapahtumaa. Kaatumisia sattuu esimerkiksi talvella liukkailla rakennustyömailla ja työmatkoilla tai työmaalla kompastutaan lattialla lojuviin työvälineisiin ja materiaaleihin. Työkoneesta tai työtasolta hypättäessä voi nilkka tai jalka vahingoittua. Putoaminen, hyppääminen, kaatuminen, liukustuminen Terävään esineeseen astuminen, kolhiminen, ym Henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen Laitteen, työkoneen tai eläimen halinnan menettäminen 8407 Aineen valuminen, purkautuminen, vuotaminen ym Aiheuttajan rikkoutuminen, putoaminen ym Muut Kuva 2. Rakennusalan työtapaturmat poikkeaman mukaan jaoteltuna yht (TVL, Tapaturmapakki, 2008). Erilaiset materiaalit, kuten metallikappaleet, putket ja levyt, naulat, ruuvit ja työkalut voivat aiheuttaa viiltohaavoja erityisesti käsiin. Syvä viiltohaava kädessä voi altistaa vakavalle tulehdukselle, mikäli haava ulottuu jänteeseen asti. Viillonestohanskoja voidaan käyttää tarvittaessa. Tyypillinen työtapaturma rakennusalalla on henkilön äkillinen tai vääränlainen kuormittuminen, joka voi olla esimerkiksi selkävamma nostettaessa painavaa taakkaa. Hyvä lihaskunto, työn riittävä tauotus sekä nostoapuvälineet pienentävät selkätapaturman riskiä (Turvapakki, 2005). 8

9 Esimerkkejä rakennusalan työtapaturmista: Rakennustelineellä tasoitetyötä tehdessään astui vähän harhaan ja putosi noin kahden metrin korkeudelta maahan. Ranne murtui ja sai myös haavan kyynärpäähänsä. Mattoveitsen terä juuttui, aukaistessa veistä terä irtosi ja leikkasi sormeen haavan. Rälläkästä lensi metallirikka silmään. Seinälaattoja irrottamassa työkalun kanssa kun joku sirpale lensi silmään. (Lähde: Vakuutuksen perusteella korvattujen työtapaturmien vahinkokuvaukset, TVL Tapaturmapakki 2008). Eri kehon osat ovat alttiimpia tapaturmille kuin toiset. Noin kolmannes rakennusalan kaikista työpaikkatapaturmista kohdistuu sormiin ja silmiin (taulukko 4). Rakennustyössä piikkaus, poraus, kulmahiomakoneen käyttö sekä erilaiset paineilmatyökalut altistavat silmävammoille. Lisäksi kemiallisen aineen roiskuminen tai pölyn sinkoaminen silmään voi aiheuttaa silmävamman (Turvapakki 2005). Silmiensuojain tulee siis valita työtehtävän mukaan ja vieressä työskentelevän henkilön työturvallisuus tulee myös ottaa huomioon. Taulukko 4. Yleisimmät rakennusalan työpaikkatapaturmat vahingoittuneen kehon osan mukaan jaoteltuna vuosina (TVL, Tapaturmapakki). KEHON OSA LUKUMÄÄRÄ OSUUS Sormet ,4 % Silmät ,6 % Jalat, mukaan lukien polvet ,9 % Selkä, selkäranka ja nikamat ,7 % Käsi ,9 % Nilkka ,5 % Olkapää ja olkanivel ,3 % Tilastoja tarkasteltaessa on huomioitava, että työtapaturmatilastoihin kirjautuvat vain vakuutuksen perusteella korvatut työtapaturmat. Ilmoittamatta jätetyt työtapaturmat eivät näy virallisissa tilastoissa. Vuoden 2006 Työ ja terveys Suomessa -kyselyn mukaan rakenta- 9

10 misen toimialalla työskentelevistä 21 % ilmoitti, että oli joutunut edeltävän 12 kuukauden aikana tapaturmaan työssä tai työmatkalla (N=400 rakennusalan työntekijää, Perkiö-Mäkelä ym., 2006), mikä tarkoittaisi noin työtapaturmaa suhteutettuna koko rakennusalan työvoimaan ( henkilöä) vuonna Ulkomaalaiset työntekijät ovat usein suomalaisen vakuutusturvan ulkopuolella, joten heille Suomessa sattuneiden työtapaturmien lukumäärä on osin epäselvä. Ulkomaalaiset työntekijät saattavat kuulua työtapaturmien riskiryhmään jo kieliongelmien ja kulttuurierojen takia. Eräässä laajassa saksalaissa seurantatutkimuksessa ulkomaalaisten rakennustyöntekijöiden riski kuolla putoavien esineiden alle oli yli nelinkertainen verrattuna saksalaissyntyiseen työvoimaan (Arndt ym. 2004). 2.2 Kuolemaan johtaneet työtapaturmat Rakennusala on tunnetusti toimiala, jossa tapaturmataajuus ja tapaturmasuhde ovat suuri. Tämä sama koskee myös kuolemaan johtaneita työpaikkatapaturmia, joista rakennusalan osuus on ollut viime vuosina % kaikista kuolemaan johtaneista työtapaturmista vuosittain, vaikka työvoiman osuus rakennusalalla on alle 10 % (taulukko 5). Taulukko 5. Kaikkien palkansaajien kuolemaan johtaneet työpaikkatapaturmat sekä rakennusalan työpaikka- ja työmatkatapaturmat (lkm) ja suhteellinen osuus kaikista työpaikkatapaturmista (%) (TVL 2008, Tilastojulkaisu). VUOSI KAIKKIEN PALKANSAAJIEN TYÖPAIKKATAPA- TURMAT (LKM) RAKENNUSALAN TYÖPAIKKATAPA- TURMAT (TOL ) RAKENNUSALAN OSUUS KAIKISTA TYÖPAIKKATAPA- TURMISTA % RAKENNUSALAN TYÖMATKATAPA- TURMAT (LKM)

11 Suurin osa kuolemaan johtaneista työpaikkatapaturmista liittyi putoamiseen tai putoavan esineen alle jäämiseen sekä puristumiseen (TVL, TOT-tietojärjestelmä 2008). Kuolemaan johtaneista työpaikkatapaturmista lähes kolmasosa johtui putoamisesta. Jo muutaman metrin korkeudelta putoaminen voi johtaa vakaviin vammoihin (Jääskeläinen & Lehtinen 2007). Taulukossa 6 on esitetty kuolemantapaukset tietyissä ammattiryhmissä tällä vuosituhannella. Sukupuolten välinen ero kuolemaan johtaneissa työpaikkatapaturmissa on selvä kaikilla toimialoilla, vain noin 10 % niistä sattuu naisille (esim. 4/47 vuonna 2006). Rakennusalalla lähes kaikki kuolemaan johtaneet työtapaturmat ovat sattuneet miehille 2000-luvulla. Myös ulkomaisten työntekijöiden osuus ei ole erityisen korostunut. Ulkomaisille työntekijöille on sattunut kolme kuolemaan johtanut työpaikkatapaturma vuosina (2 virolaista, yksi englantilainen työntekijä) rakennusalalla. Tosin tapaturmat ovat sattuneet viime vuosina ( ). Taulukko 6. Kuolemaan johtaneet työpaikkatapaturmat tietyissä rakennusalan ammateissa vuosina (TVL, Tapaturmapakki 2009). AMMATTILUOKKA Yht talonrakennustyöt erittelemättä (620) * kirvesmiehet (621) raudoitus- ja betonityöt (623) talonrakennustyöntekijät (624) ** eristäjät (626) maarakennustyöntekijät (631) nosturinkuljettajat (641) työkoneenkuljettajat (642) putkityöntekijät (755) sähkö- ja puhelinasentajat (761) maalarit (rakennus) (781) * sisältää mm. ammatit työpäällikkö, työnjohtaja, rakennussiivooja ** sisältää mm. ammatit rakennusvalvoja, rakennustarkastaja, timanttiporaaja, timanttisahaaja, asbestipurkaja 11

12 Putoamisilta voidaan suojautua mm. minimoimalla tikastyöskentely, käyttämällä suojakaiteita ja huolehtimalla telineiden tarkastuksista ja asianmukaisesta asentamisesta. Myös henkilönostimien käytössä on noudatettava erityistä huolellisuutta. LVI-aukkojen, hissikuilujen ja porrastasanteiden aukot tulee merkitä ja suojata huolellisesti esimerkiksi kaiteilla tai tukevilla kansilla. Nojatikkailla työskentely on kiellettyä suuren tapaturmariskin takia, ja niitä saakin käyttää vain tilapäisesti siirtymisen apuvälineinä. Tietyissä tehtävissä voidaan käyttää turvavaljaita, jos putoamisriskiä ei voi muuten hallita (Turvapakki 2005). Rakennustyötä tekevä on vastuussa usein ei vain omasta turvallisuudestaan vaan myös työkaverinsa työturvallisuudesta. Esimerkiksi nostureiden käyttöön liittyvistä, kuolemaan johtavista tapaturmista 90 % sattuu muille kuin nosturinkuljettajille itselleen. Näin ollen nosturinkuljettajan lisäksi myös muiden nostamiseen osallistuvien sekä nosturin ympärillä työskentelevien rakennustyöntekijöiden tulisi huomioida turvallisuustekijät (Beavers ym. 2006). Samoin sähkötapaturmista rakennustyömailla valtaosa sattuu useimmiten muille kuin sähkömiehille. 3 ALTISTUMINEN TYÖYMPÄRISTÖN HAITTATEKIJÖILLE Rakennusalalla altistutaan usein pölyille, melulle, tärinälle ja erilaisille kemikaaleille. Tyypillisiä altisteita rakennusalalla ovat seuraavat pölyt ja kemikaalit: mineraalipölyt, kuten asbesti-, kvartsi-, sementti-, betoni- ja kipsilevypölyt orgaaniset pölyt, puu- ja puulevypölyt hitsaus- ja juotoshuurut erilaiset kemikaalit, maalit, liimat, liuotinaineet ja puhdistusaineet puunsuoja-aineet (mm. kuparipohjaiset aineet, kreosootti, boraatit) eristemateriaalien pölyt (mineraalivilla, polyuretaani, styrox, selluvilla jne.). ASA-rekisteriin kerätään tietoja syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneista työntekijöistä ja heidän työpaikoistaan. Rakennusalalla syöpää aiheuttavista aineista altistutaan useimmiten asbestille, nikkelille ja sen epäorgaanisille yhdisteille sekä kromi-(vi)-yhdisteille (taulukko 7). Kaikille asbestille altistuneista noin kolmannes ja nikkelille sekä kromi (VI) yhdisteille altistuneista noin 4 % työskentelee rakennusalalla (ASA 2006). Ammateittain tarkasteltuna erityisesti putkimiehet, eristäjät ja kirvesmiehet altistuvat asbestille, samoin purku- ja saneeraustyössä altistuvat yleisiä rakennustöitä tekevät työntekijät (Tossavainen 2005). 12

13 Taulukko 7. Syöpävaarallisille aineille altistuneeksi ilmoitetut työntekijät rakennusalalla 2006 (ASA 2006). ALTISTE ILMOITETTUJA TYÖNTEKIJÖITÄ TYYPILLINEN/TODENNÄKÖINEN ALTISTAVA TYÖ Asbesti 513 asbestisaneeraus, korjausrakentaminen Nikkeli ja sen epäorgaaniset yhd. 303 hitsaus (ruostumaton teräs) Kromi(VI)yhdisteet 293 hitsaus (ruostumaton teräs), sementti Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) Arseeni ja sen epäorgaaniset yhd. 251 vanhojen kivihiilitervarakenteiden purku 78 CCA-suolakyllästetyn puun käsittely ja kyllästämöalueiden kunnostus Tammen ja pyökin pöly 76 parketti ym. asennus Kadmium ja sen yhdisteet 59 kovajuotos työ Polyklooratut bifenyylit (PCB) 26 vanhojen polysulfidisaumojen saneeraus Etyylikarbamaatti / uretaani 11 saumausmassa Kloroformi 9 voidaan käyttää maalinpoistossa Keraamiset kuidut 5 eristemateriaalit 2378-TCDD (dioksiinit) 5 saha-alueiden kunnostus Huomattava osa altistumisista (erityisesti asbesti, lyijy, PAH-yhdisteet ja PCB) liittyy vanhoihin rakennusmateriaaleihin ja korjausrakentamiseen. Useat haitalliset aineet ovat poistuneet kiellettyinä käytöstä, mutta edelleenkin mm. kvartsipöly on ongelma. EU:n toimesta on pyritty alentamaan kvartsipölyaltistumista ja silikoosiriskiä rakennusalalla. Alan teollisuus on sitoutunut torjumaan silikoosi- ja keuhkosyöpäriskiä mm. tutkimalla työpaikkailman kvartsipölypitoisuuksia, kouluttamalla henkilökuntaa ja edistämällä hyviä käytäntöjä. Eri maat raportoivat EU:lle sopimuksen toteutumisesta vuosittain. Asbestin ja PCB:n käyttö kiellettiin 1990-luvun alussa ja lyijyvalkoisen käyttö sisämaaleissa jo vuonna Kuitenkin lyijyä voi edelleen esiintyä vanhoissa ikkunanpuitteissa ja puurakennusten ulkomaaleissa (Priha ym. 2003) ja tämän vuoksi lyijyaltistumisen mahdollisuus on huomioitava esim. vanhoja ikkunoita kunnostettaessa. 13

14 EU:n uusi kemikaalilaki (REACH asetus 1907/2006) ja uusi tuotteiden luokitus- ja merkintäjärjestelmä (CLP asetus 1272/2008) tulevat vähitellen muuttamaan tilannetta työpaikoilla ja vähentämään terveydelle haitallisia altistumisia sekä antamaan paremmat riskinhallintakeinot aineiden jatkokäyttäjille. 4 AMMATTITAUDIT JA AMMATTITAUTIEPÄILYT Ammattitauti on jokin diagnosoitu sairaus (ei pelkkä oire), joka on aiheutunut työssä esiintyvästä biologisesta, kemiallisesta tai fysikaalisesta altisteesta. Ammattitauti on sekä lääketieteellinen että juridinen käsite; mikäli sairaus todetaan ammattitaudiksi, perustuvat korvauskäytännöt ammattitautilakiin. Ammattitautidiagnoosi edellyttää, että työssä ilmenevän altisteen tiedetään voivan aiheuttaa kyseisen sairauden, ja että kyseinen sairaus johtuu tästä altisteesta. Työntekijän tulee olla altistunut kyseiselle altisteelle ennen sairastumistaan (Seuri & Uitti 2004). Työperäinen sairaus on laajempi käsite kuin ammattitauti. Siinä työssä ilmenevä tekijä myötävaikuttaa sairauden syntymiseen, mutta myös muilla tekijöillä, kuten elintavoilla on merkitystä työperäisen sairauden puhkeamisessa. Ammattitauteja ilmaantuu keskimäärin kaikilla aloilla 28 tapausta työssäkäyvää kohti. Ammatin mukaisesti tarkasteltuna ammattitautivaara eli tapausmäärä työllistä kohden on suurin elintarviketeollisuustyössä 161/10 000, metalli-, valimo ja konepajatyössä 89/ ja rakennustyössä 85/ (Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2005). Rakennusalalla tärkeimmät ammattitauteja ja ammattitautiepäilyjä aiheuttavat tautiryhmät ovat asbestisairaudet, melu ja rasitussairaudet (taulukko 8). Vuonna 2006 rakennusalan asbestisairaudet muodostivat noin 38 % kaikista asbestisairauksista ja 14 % melusairauksista, 14 % rasitussairauksista, 6,7 % ammatti-ihotaudeista, 5,7 % muista sairauksista ja 3,6 % hengitystieallergioista esiintyi rakennusalalla. 14

15 Taulukko 8. Ammattitaudit ja -epäilyt vuosina rakennusalalla. (Ammattitaudit 2000, 2001 ja 2002 sekä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2005 ja 2006). TAUTIRYHMÄ Asbestisairaudet Melu Rasitussairaudet Ihotaudit Muut Hengitystieallergiat Yhteensä = vuosien 2003 ja 2004 tietoja ei saatavilla Taulukon 8 tiedot perustuvat Työterveyslaitoksen ylläpitämään työperäisten sairauksien rekisteriin (TPSR). Vuoden 2002 työtapaturmavakuutuslain muutoksen johdosta vakuutusyhtiöt toimittavat ammattitauteja ja ammattitautiepäilyjä koskevat tiedot suoraan Tapaturmavakuutuslaitosten liittoon, kun aiemmin tiedot toimitettiin suoraan TPSR:iin. Tämän muutosvaiheen ajalta vuosien 2003 ja 2004 tietoja ei ole saatavilla. Vuosien tiedot ovat vertailukelpoisia keskenään ja vuosien 2005 ja 2006 tiedot keskenään. Sen sijaan vuodesta 2005 alkaen tiedot eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa em. muutoksen takia. Vaikka asbestin käyttö on lopetettu Suomessa jo pääosin 1980-luvulla, altistutaan sille vielä korjausrakentamisen yhteydessä. Asbesti voi kertyä keuhkoihin ja aiheuttaa muutoksia keuhkopussiin tai keuhkokudokseen. Se aiheuttaa keuhkokudoksen paksuuntumaa eli asbestoosia, keuhkopussin muutoksia, kuten pleuraplakkeja, keuhkopussin sisemmän lehden sidekudoslisää ja keuhkopussintulehdusta. Asbestin aiheuttamia pahanlaatuisia muutoksia ovat keuhkosyöpä, kurkunpäänsyöpä sekä mesoteliooma (Sauni & Oksa 2006). Tupakointi moninkertaistaa riskin sairastua asbestin aiheuttamaan keuhkosyöpään. Vuonna 2005 asbesti aiheutti 305 ammattitautia/ammattitautiepäilyä rakennusalalla, mikä tarkoittaa, että 38 % kaikista asbestin aiheuttamista sairauksista ilmeni rakennusalalla (Ammattitaudit ja epäilyt 2005). 15

16 Asbestipitoisia tuotteita ovat mm. tietyt asbestipitoiset rakennuslevyt, viemäri- ja vesiputket, ilmavaihtokanavat, palonkestävät asbestitekstiilit, putkitiivisteet ja sähköeristeet. Asbestin käyttö oli huipussaan 1970-luvun alkupuolella, jolloin sitä käytettiin paljon rakennusalalla, telakoilla, voimalaitoksissa, autojen ja muiden ajoneuvojen asennus-, korjaus- ja huoltotöissä sekä asbestiteollisuudessa. Vuonna 1988 asbestityöstä tuli luvanvaraista ja asbestin valmistus lopetettiin Suomessa. Vaikka asbestin käyttö on lopetettu, niin osa työntekijöistä altistuu sille edelleen korjaus- ja huoltotöissä. Ammateittain tarkasteltuna erityisesti putkimiehet, eristäjät ja kirvesmiehet altistuvat asbestille, samoin purku- ja saneeraustyössä altistuvat yleisiä rakennustöitä tekevät työntekijät (Tossavainen 2005). Asbestisairauksien puhkeamisessa on yleensä pitkä viive, vuotta, joten asbestisairauksia ilmenee eniten vanhemmissa ikäluokissa (Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2005). Melu aiheuttavat usein ammattitautiepäilyn rakennusalalla. Tärkeimpiä melunlähteitä rakennustyössä ovat iskevät työkoneet, kuten piikkauslaitteet, räjähteiden käyttö, paineilmalaitteet, kuten naulaimet ja taltat sekä moottorikäyttöiset työkoneet (Facts 50, 2004). Valtioneuvoston asetuksessa melusta (85/2006) on määritelty tarkat raja-arvot sallitulle melualtistukselle päivätasolla, viikkotasolla sekä impulssimelun suurin sallittu määrä. Meluvammojen lisääntymiselle ei ole löydettävissä yhtä selkeää syytä. Yhtenä selittävänä tekijänä voi olla tilastoinnissa tapahtuneet muutokset Tyypillisiä rasitussairauksia rakennusalalla ovat jännetupen tulehdus tai olkaluun sivunastan tulehdus. Rasitussairauksista ammattitautilain (1343/1988) nojalla korvataan jännetupen tulehdus, olkaluun sivunastan tulehdus sekä rannekanava oireyhtymä, jotka ovat aiheutuneet työstä johtuvasta yksipuolisesta rasituksesta tai toistoliikkeistä. Ammattitautidiagnoosi edellyttää, että työhön sisältyy toistuvia ja työntekijälle outoja liikkeitä, ja että työ edellyttää voimankäyttöä (Käypä hoito 2007). Rakennusalalla ammattitautiepäilyjä aiheuttavat eniten asbesti, melu ja toistotyö (taulukko 9). Lisäksi joukko erilaisia kemiallisia ja orgaanisia aineita aiheuttavat ammattitautiepäilyjä mm. allergisten reaktioiden muodossa. Esimerkiksi maalareista noin viidennes käyttää edelleen päivittäin liuotinohenteisia maaleja työssään. Hermostoperäiset liuotinaineiden aiheuttamat ammattitaudit ovat kuitenkin vähentyneet 1980-luvulla, kun liuotinohenteisista maaleista on siirrytty vesiohenteisien maalien käyttöön. Epoksiyhdisteet sekä muovikemikaalit voivat aiheuttavaa ihottumia. Tasoite- ja hiontatyössä syntyvä tasoitepitoinen pöly ärsyttää silmiä, ihoa ja hengitysteitä. Lisäksi muovikemikaalit, maalit ja liimat voivat aiheuttaa allergista kosketusihottumaa (Riala ym. 2002). 16

17 Taulukko 9. Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt rakennusalalla aiheuttajan mukaan vuonna 2006 (Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2006). AIHEUTTAJA TAPAUSTEN MÄÄRÄ Asbesti 281 Melu 237 Toistotyö 173 Muut kemialliset tekijät 52 Muualla luetteloimattomat orgaaniset materiaalit 11 Maalit 9 Tarkemmin määrittelemättömät orgaaniset liuotinaineseokset 8 Hartsit, muovit ja niiden johdannaiset 8 Synteettiset hartsit ja muovit 7 Tärinä 6 Epoksit 6 Piioksidit (kvartsi) 6 Puulajit 6 Likainen työ 5 Tuntemattomat tekijät 5 Kromiryhmän metallit ja niiden seokset 4 Homesienet 4 Koboltti, nikkeli ja niiden yhdisteet 3 Sumut, huurut, pölyt, käryt, (seokset) 3 Epäfysiologinen puristus tai venytys 3 Muut 25 YHTEENSÄ

18 Eri ammattien ja eri tautiryhmien välillä esiintyy eroja ammattitautiepäilysten määrissä. Rakennustyöntekijöillä esiintyy eniten meluvammoja ja rasitussairauksia, kun taas putkiasentajilla on eniten asbestisairauksia (taulukko 10). Tosin nämä ammattiryhmät ovat suuria, jolloin tapauksien lukumääräkin on luonnollisesti suurempi kuin pienissä ammattiryhmissä. Taulukko 10. Rakennusalan ammateissa toimivien ammattitautiepäilytapaukset tautiryhmittäin 2006 (Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2006). MELU- RASITUS- HENGITYSTIE- IHO- ASBESTI- VAMMAT SAIRAUDET ALLERGIAT TAUDIT SAIRAUDET MUUT YHT. Rakennusalan pienyritysten johtajat Talonrakennusalan asiantuntijat Putkiasentajat Kirvesmiehet Rakennustyöntekijät Muut rakennustyön tekijät, korjaajat ym. Rakennusmaalarit Eristäjät Muurarit ja laatoittajat Lattianpäällystystyöntekijät Muut rakennustyöntekijät ja korjaajat Maanrakennusym. koneiden kuljettajat Maa- ja vesirakennusalan avustavat työntekijät Rakennusalan avustajat työntekijät Yhteensä

19 5 AMMATTI JA ELINIKÄ Työperäisen altistumisen ohella myös elintapatekijät vaikuttavat ihmisen terveyteen ja elinikään. Yleisesti väestön elinikä on Suomessa kasvanut ja terveydentila on monien indikaattorien mukaan kohentunut. Sosiaaliryhmä ja ammatti vaikuttavat kuitenkin selvästi elinikään ja viime vuosina elinikäerot ovat jopa kasvaneet (Palosuo ym. 2007). Ylempien toimihenkilöiden elinijänodote on miehillä noin 6 vuotta pidempi kuin työntekijöiden ja naisilla ero on noin 3,5 vuotta pidempi. Suomessa on selvitetty ammatin, sairastavuuden ja eliniän välistä yhteyttä Kuntoutustutkimussäätiön toimesta (Pensola ym. 2004). Tutkimus tarkasteli kuolleisuutta vuosina Pensolan ym. (2004) tutkimuksessa tietyt rakennusalan ammatit nousevat esiin korkean kuolleisuuden (lyhyen eliniän) ammatteina. Lyhyen eliniän miesten ammatteina (eliniän odote) ovat olleet mm. asfalttityöntekijä (71,5 vuotta), eristäjä (74,3 vuotta) ja rakennusapumies (74,0 vuotta). Useimmat rakennusalan ammatit edustavat keskitasoa eliniän suhteen. Sen sijaan pitkän eliniän ammatteihin sisältyy mm. rakennusinsinööri, jonka elinajan odote oli 77,5 vuotta (Pensola ym. 2004). Naisten kohdalla rakennusalan ammatteja ei ollut korkean tai matalan kuolleisuuden ammateissa, mihin voi olla osasyynä se, että heitä työskentelee melko vähän alalla. Tarkasteltaessa eri tautiryhmiä ammateittain voidaan havaita, että asfalttityöntekijöiden kuolleisuus sydän- ja verisuonisairauksiin oli toiseksi korkein. Sen sijaan eristäjät, muurarit ja maalarit olivat miesten kohdalla suurimpien riskiryhmien joukossa alkoholista johtuvan kuolleisuuden osalta. Miesten syöpäkuolleisuus oli toiseksi korkein betoniraudoittajilla (2,9- kertainen keskiarvoon verrattuna) (Pensola ym. 2004). Rakennusalalla työskentelevät miehet tupakoivat myös yleisemmin kuin suomalaismiehet keskimäärin. Kun suomalaismiehistä vuonna 2006 tupakoi noin 26 % (Helakorpi ym. 2007), niin rakennus-, maatalous-, metsä- ja satama-alan (LEL) -miehistä tämä osuus oli 36 % vuonna Tupakointi poikkesi myös LEL-alojen välillä. Satama-alalla tupakointi on yleisintä, lähes 40 % satamatyöntekijöistä tupakoi, rakennus- ja maatalousalan työntekijöistä noin 35 % tupakoi ja metsäalalla tupakointi on vähäisintä (31 %) (Rytkönen ym. 2005). 19

20 6 SAIRAUSPOISSAOLOT Eteran LEL-aloja (rakennus-, maatalous-, metsä-, satama-ala) koskevan tutkimuksen mukaan vuonna 2004 kaksi kolmesta LEL-alalla työskentelevästä miehestä ilmoitti ainakin yhden lääkärin toteaman sairauden. Eniten sairauksia ilmoittivat rakennusalan työntekijät (68 %), seuraavaksi eniten satama-alan (65 %) sitten metsäalan (64 %) ja vähiten sairauksia oli maatalousalan työntekijöillä (58 %). Tapaturma (35 %) ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet (30 %) olivat ilmoitetuista sairauksista yleisimpiä kaikilla LEL-aloilla. Tapaturmavammoja esiintyi rakennus- ja satama-alan työntekijöistä 40 %:lla ja metsäalan työntekijöistä noin 30 %:lla. Maatalousalan työntekijöistä joka neljännellä oli jokin tapaturmavamma. Tuki- ja liikuntaelinsairauksia esiintyi eniten satama-alalla (38 %). Rakennusalan työntekijöillä hieman yli 30 %:lla, metsäalan työntekijöistä hieman alle 30 %:lla ja vain joka viidennellä maatalousalan työntekijällä oli jokin tuki- ja liikuntaelinsairaus. Iän karttuessa myös sairastavuus lisääntyi selvästi (Rytkönen ym. 2005). Sairauksia ilmoittaneista suurin osa selviytyy työstään ja vajaa viidennes joutui joskus ja joka kymmenes usein keventämään työtahtiaan. Vain 3 % ilmoitti, että selviytyy vain osaaikatyöstä tai oli kokonaan kykenemätön työhön. Sairaudet aiheuttavat jonkin asteista haittaa noin 55 %:lle rakennus- ja satama-alan työntekijöistä, joka toiselle metsäalan ja noin 40 %:lle maatalousalan työntekijöistä. Terveydentilan vuoksi työstä poissaolopäiviä oli ollut runsaalla puolella LEL-alojen miehistä kyselyä edeltävien 12 kuukauden aikana. Suurin osa näistä poissaoloista (60 %) oli kestänyt alle 10 päivää, viidennes oli kestänyt päivää ja tätä pidempiä poissaoloja oli noin 15 prosentilla (Rytkönen ym. 2005). Etera on tehnyt vastaavanlaisen tutkimuksen myös vuosina 1998 ja 2001 ja kaikissa näissä kyselyissä on havaittu, että naisten terveys LEL-aloilla oli hieman parempi kuin miesten. Seurannan aikana miesten terveys on jonkin verran heikentynyt, kun taas naisten tilanne on mennyt positiivisempaan suuntaan. Vuonna 2004 lähes 70 % naisista piti terveyttään hyvänä, vastaava osuus miehistä oli noin 60 %. Erot eivät minään seurantavuonna olleet tilastollisesti merkitseviä (Rytkönen ym. 2005). Sairastavuuden suhteen kehitys on kuitenkin mennyt toiseen suuntaan. Kun vuonna 1998 naisista selvästi useammalla verrattuna miehiin oli lääkärin toteamia sairauksia, vuonna 2001 ero oli kaventunut, mutta edelleen vuonna 2004 naisten sairastavuus oli hieman korkeampi kuin miehillä (68 % vs. 66 %). Sama tilanne on havaittavissa myös sairauspoissaoloissa eli seurannan alussa miehet ja naiset erosivat selvästi toisistaan (naisista lähes 60 % ja miehet 20

21 50 % oli ollut työstä poissa terveyteen liittyvien seikkojen vuoksi). Ero oli hieman kaventunut vuonna 2001, mutta naisilla oli edelleen enemmän sairauspoissaoloja. Seurannan lopussa miehet olivat menneet naisten ohi eli miehistä 54 % ja naisista 52 % oli ollut terveydentilan vuoksi poissa töistä (Rytkönen ym. 2005). Talonrakennustyössä (ammattiryhmä 62) sairauspäivärahapäivät ovat vaihdelleet 7,9 10,2 / työllinen vuosina (Työolot Suomessa 2000, 2001, 2002, 2003, 2004, 2005, 2006 ja 2007) (taulukko 11). Luvut ovat olleet teollisuuden keskitasoa ja pienempiä kuin metsä-, ompelu-, massa- ja paperityössä. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus on noin kolmannes kaikista sairauspäivärahapäivien määrästä (Rytkönen ym. 2005). Taulukko 11. Talonrakennustyön ym. (62) sairauspäivärahojen määrä (korvatut) kolmen suurimman sairausryhmän perusteella v (Työolot Suomessa - tietojärjestelmä). VUOSI TALONRAKENNUSTYÖ YM. (62) Työllisten lkm Tuki- ja liikuntaelinsairaudet lkm lkm/ työllinen Mielenterveyden häiriöt lkm lkm/ työllinen Vammat, myrkytyksen jne. lkm lkm/ työllinen Kaikki yhteensä lkm lkm/ työllinen , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 Kelan sairausvakuutustilastoissa löytyy vuosittain tietoja sekä yhdessä että eroteltuna sukupuolen mukaan seuraavista rakennusalan ammateista talonrakennustyö ym. (ammattiluokka 62), maa- ja vesirakennustyö (63), sähkötyö (76), puutyö (77) ja maalaustyö (78). On huomioitava, että Kelan tilastoista löytyvät vain korvatut sairauspoissaolopäivät eli sieltä ei näy lyhyitä, alle kolmen päivän sairauspoissaoloja. Vertailun tekeminen eri ammattialojen ja saman ammattialankin sisällä on hankalaa, koska tilastoista ei löydy sairauspoissaolotietoja suhteutettuna työllisten määrään. Sen sijaan laskemalla keskimää- 21

22 räisten korvattujen sairauslomien pituuksia voidaan havaita eroja eri ammattiryhmien ja sukupuolten välillä. Talonrakennuspuolella etenkin miesten sairauspoissaolot ovat keskimäärin pidempiä kuin muilla ammattiryhmillä, poikkeuksena v Naisten korvatut sairauslomat ovat keskimäärin lyhyempiä kuin miesten, poikkeuksena puuala (vuonna 2005) ja sähkötyö (vuosina 2005 ja 2007) (taulukko 12). Taulukko 12. Sairauslomakorvauksia saaneiden keskimääräinen sairausloman pituus (pvä) rakennusalalla ammatin mukaan ja sukupuolittain (KELA:n sairausvakuutustilastot 2004, 2005, 2006 ja 2007). AMMATTI KESKIMÄÄRÄINEN SAIRAUSLOMAN PITUUS (pvä)* Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Talonrakennustyö ym. Maa- ja vesirakennustyö 37,4 76,0 57,5 63,1 34,2 69,6 25,5 67,6 23,3 46,5 35,5 82,9 6,7 57,2 8,7 42,3 Sähkötyö 35,6 49,4 45,5 39,1 48,4 49,9 50,2 36,7 Puutyö 58,6 49,2 25,3 47,7 48,5 40,5 48,9 45,6 Maalaustyö 28,9 58,4 25,3 65,1 32,8 57,3 69,5 55,6 * Laskettu päivärahapäivien määrä jaettuna alkaneiden sairauspäivärahakausien lukumäärällä 7 TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEET Rakennusalan työkyvyttömyyseläkkeistä ei ole saatavissa varmaa tietoa v jälkeen, jolloin tapahtui työeläkevakuutusuudistus. Suurimmat työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syyt ovat olleet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden häiriöt. Nuorten työntekijöiden ryhmässä (<39 vuotta) mielenterveyden häiriöt oli yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeeseen, kun taas vanhimmassa ikäryhmässä (60 64) se oli tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (taulukko 13). 22

23 Taulukko 13. Alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden syyt rakennusalalla v DIAGNOOSI OSUUS % SUURIN IKÄRYHMÄ v. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Mielenterveyden häiriöt Verenkiertoelinsairaudet Vammat ja myrkytykset 9, Hermoston ja aistien sairaudet 9, Kasvaimet 4, LEL-vakuutetuilla vuonna 2002 alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden, täysien ja osaeläkkeiden sekä yksilöllisten varhaiseläkkeiden yleisimmät syyt olivat mielenterveyden häiriöt (31 %) sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (28 %) (Oksa 2007). LEL-alojen työkyvyttömyysriski oli lähes kaksinkertainen verrattuna TEL-aloihin. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yleisimmät syyt olivat ikä, huonoksi koettu työkyky, eläkeajatukset, sairauspoissaolot ja epävarmuus työn jatkumisesta (Rytkönen ym. 2005). 8 JOHTOPÄÄTÖKSET Rakennusalan työ sisältää edelleen useita perinteisiä turvallisuus ja terveysriskejä, vaikka työturvallisuus on parantunut vuosikymmenien saatossa. Viime vuosina positiivinen kehitys on jopa pysähtynyt. Verrattaessa rakennusalaa (TOL ) teollisuuteen ja palkansaajien keskiarvoon havaitaan, että erityisesti työpaikkatapaturmien osalta tilanne on huono. Tapaturmataajuus ja -suhde ovat talonrakennustyössä noin 2,0 2,5-kertainen verrattaessa sitä teollisuuden keskiarvoon, työkuolemien osalta ero vieläkin suurempi jopa nelinkertainen (kuva 3). Tavallisimpia poikkeamia rakennusalalla ovat erilaiset putoamiset ja kaatumiset sekä terävään esineeseen astuminen. Useimmiten työtapaturmissa vahingoittuu sormet ja silmät. 23

24 Rakennusalan profiili Vertailu teollisuuteen ilmaantuvuus rakentaminen teollisuus kaikki ammattitaudit työtapaturmat työkuolemat Kuva 3. Rakennusalan vertailu muihin toimialoihin ammattitautien ilmaantuvuuden (/10000 työntekijää), tapaturmasuhteen (/1000 työntekijää) ja kuolemaan johtaneiden työtapaturmien (/ työllistä) osalta (Lähde: Työolot Suomessa, 2006). Kuolemaan johtaneista työpaikkatapaturmista % on tapahtunut rakennusalalla, vaikka alan työvoiman osuus työllisistä on noin 7 % (Tilastokeskus, 2007). Useimmat kuolemaan johtaneet työtapaturmat ovat johtuneet putoamisesta tai jäämisestä puristuksiin kaatuvan/putoavan esineen alle/väliin. Tapaturmat ovat sattuneet pääasiassa miehille ja suomalaisille työntekijöille. Ulkomaalaisten työntekijöiden osuus ei näy erityisen korostuneena tilastoissa, tiettävästi kolme ulkomaista työntekijää on kuollut vuosina rakennustyömailla (TVL, TOT-tietojärjestelmä). Ulkomaalaisten kuolemaan johtaneet työtapaturmat ovat kuitenkin keskittyneet viime vuosille, mikä voi olla merkki huonontuvasta tilanteesta. Työturvallisuuslaki (738/2002) ja valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (VNa 205/2009) asettavat reunaehdot rakennustyön turvallisuudelle ja terveellisyydelle ja selventävät mm. eri toimijoiden vastuita rakennustyömailla painottaen ennakoivaa suunnittelua. Nostolaitteiden käyttöönottotarkastuksen osalta lakia on muutettu vuonna 2008 (VNa 404/2008). Työturvallisuuden kehittäminen vaatii asiantuntemusta, tietoa, taitoa ja halua. Erityisesti ylimmän johdon sitoutuminen työturvallisuuden kehittämiseen on tärkeää, jotta työn tekemisen arkisessa aherruksessa olisi resursseja, rahaa ja aikaa työturvallisuuden huomioimiseen. 24

25 Työturvallisuus tulisi huomioida jo työn suunnitteluvaiheessa ja budjettia laatiessa. Yrityksen turvallisuuskulttuurilla on myös suuri merkitys; nähdäänkö työturvallisuudesta huolehtiminen tärkeänä itsestä ja työyhteisöstä huolehtimisena vai onko yrityksessä vallalla turvallisuusriskejä ottava työtapa. Erityisen haasteellista on rakennushankkeiden johtaminen, kun samalla työmaalla usein työskentelee lukuisia aliurakoitsijoita. Eri rakennusalan yritysten välillä on suuria eroja tapaturmataajuudessa. Suomessa on toteutettu isoja ja vaativia rakennushankkeita, joissa tapaturmataajuus on alle 5 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Erot yritysten välillä ovat paljon suuremmat kuin eri toimialojen keskiarvotaajuuksien erot. Usein isot rakennusyritykset vaativat omien turvallisuusmääräystensä noudattamista omilta aliurakoitsijoiltaan. Hyvä turvallisuuskulttuuri saattaa siis tätä kautta levitä isoista rakennusyrityksistä pienempiin. Lisäksi joissakin isoissa rakennusyrityksissä on palkattu erityisiä turvallisuusasiantuntijoita, jotka vastaavat työn tekemisen turvallisuudesta. Työturvallisuustiedon levittäminen rakennusalalla on suuri haaste. Työtä ei tehdä näyttöpäätteen edessä, vaan muuttuvissa olosuhteissa, jolloin tiedonkulku työmaalla on haastavaa. Työmaalla saattaa työskennellä samanaikaisesti useita eri toimijoita, alihankkijoita ja pääurakoitsija, mikä lisää tiedottamisen haastavuutta. Yhteisillä työpaikoilla kuolleista noin 80 % oli aliurakoitsijoiden tai vastaavien työntekijöitä (Lappalainen ym. 2007). Yksinomaan pääasiallista määräysvaltaa käyttävän tilaajan tai pääurakoitsijan hyvällä turvallisuusjohtamisella ei pystytä poistamaan kaikkia yhteisen työpaikan kuolemantapauksia ja onnettomuuksia. Omalla työnantajalla on aina keskeinen ja tärkeä vastuu omista työntekijöistään. Osa rakennusalan työntekijöistä on edelleen työterveyshuollon ulkopuolella, vuonna 2004 noin neljännes rakennusalan työntekijöistä oli työterveyshuollon ulkopuolella (Rytkönen ym. 2005). Etenkin pienten yritysten ja yksityisyrittäjien työterveyshuollossa ja työturvallisuudessa saattaa olla puutteita. Mikäli työntekijät hakeutuvat terveysongelmiensa hoitamisessa terveyskeskuksen päivystysvastaanotolle, saattaa olla, että työn merkityksen arviointi terveysongelmien syntymisessä jää taka-alalle, ja näin tietyt työperäiset sairaudet jäävät havaitsematta. Jatkossa tulisikin selvittää, ketkä jäävät työterveyshuollon ulkopuolelle, ja onko työterveyshuollon ulkopuolelle jääminen yhteydessä huonompaan terveystilaan. Lisäselvityksen kohteena voisi olla myös se, miten työterveyshuollon kattavuutta saadaan lisättyä ja miten sairauksia voitaisiin paremmin ennaltaehkäistä sekä seurata alan työterveyden kehittymistä. Vuoden 2007 alusta rakennusalalle on tullut jokaiselle työntekijälle 25

26 henkilökohtainen työterveyskortti (VNa 1176/2006), jonka tavoitteena on edesauttaa rakennusalan työterveyshuollon toteutumista RAKETTI - rekisterin päättymisen jälkeen. Rakennusalalla altistutaan useille erilaisille terveysriskeille. Näiden riskien havaitseminen ja niiden merkityksen arviointi vaatii usein erikoisasiantuntemusta. Esimerkiksi erilaisia kemiallisia yhdisteitä, joille rakennustyön ammateissa altistutaan, on useita satoja. Korjausrakentamiseen liittyy myös tunnusomaisena piirteenä altistuminen vanhoille, nykyisin kielletyille altisteille (asbesti, kivihiilitervapiki, PCB, lyijy jne.). Myös altistuminen homeille ja mikrobeille voi aiheuttaa ammattitauteja rakenteiden purkamisen ja käsittelyn yhteydessä. Jos aineita ei tunnisteta rakennuksista, aiheuttaa tämä turhaa altistumista ja ympäristön saastumista. Tämä vaatii työterveyshuollolta erityisosaamista, joka kertyy kokemuksen ja jatkuvan tiedonhankinnan kautta. Hyvä yhteistyö työterveyshuollon, työpaikan työsuojeluorganisaation välillä on tärkeää. Rakennusalan työturvallisuutta voidaan parantaa järjestelmällisellä turvallisuustyöllä ja riskinarvioinnilla. Riskejä tulee kartoittaa työn suunnitteluvaiheessa ja huomioida ne jo urakkatarjouksia pyydettäessä. Olennainen väline rakennustyön turvallisuuden takaamisessa on lainsäädännön vaatima turvallisuusasiakirja. Sen asianmukainen laatiminen ja toteuttaminen käytännössä takaavat periaatteessa työn turvallisen suorittamisen. Todellisuudessa tilanne ei useinkaan ole näin hyvä. Työtapaturmien ja läheltä-piti-tapahtumien dokumentointi ja läpikäyminen auttaa havaitsemaan tietyn työn tai työmaan riskejä. Työturvallisuuteen panostaminen vaatii resursseja, mutta työtapaturmien ja ammattitautien ennaltaehkäisy on inhimillisesti ja taloudellisesti kannattavaa toimintaa. Rakennusalan turvallisuuskulttuuri ei ole hyvä. Naiset ottavat eri tutkimusten mukaan riskit yleensä miehiä suuremmiksi ja ottavat vähemmän riskejä työssä. Naisten osuuden lisääntyminen rakennusalalla voisi vaikuttaa tapaturmien vähenemiseen muuttuneen asenteen ja käyttäytymisen muodossa. Naisia työskentelee melko paljon nykyisin mm. pilaantuneiden maa-alueiden kunnostussektorilla (erityisesti työmaiden valvontatehtävissä), jolla on rekisteröity vähän tapaturmia ja ammattitauteja. 26

27 9 LÄHTEET Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset. Työterveyslaitos, Helsinki, Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset. Toim. Karjalainen ym Työterveyslaitos, Ammattitautilaki 1988/1343. Luettavissa: Arndt V, Rothenbacher D, Daniel U, Zschenderlein B, Schuberth S & Brenner H Allcause and cause specific mortality in a cohort of construction workers; results from a 10 year follow up. Occupational and Environmental Medicine 61, ASA Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa. Työterveyslaitos, Beavers J, Moore J, Rinehart R & Schriver W Crane-Related Fatalities in the Construction Industry. Journal of Construction Engineering and Management 132, Dong X Long workhours, work scheduling and work-related injuries among construction workers in the United States. Scandinavian Journal of Work, Environment & Health 31, Facts 50. Melun hallinta rakennustoiminnassa. Euroopan työturvallisuus- ja työterveysvirasto. Helakorpi S, Prättälä R Uutela A Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2007, Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 6 /2008. Helsinki Juntunen J Työterveystutkimus. Työolot, terveys ja työkyky rakennus-, maatalous-, metsä- ja satama-alalla 1998, 2001 ja (3T-tutkimus) Kysely työntekijöille ja työnantajille. Jääskeläinen & Lehtinen Putoamistapaturmat edelleen rakennustyömaiden erityisongelma. Rakennusliitto. %C3%B6maiden+erityisongelma/ luettu KELAn sairausvakuutustilastot Luettavissa: Käypä hoito Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet. Duodecim. Lappalainen J, Mäkelä T, Piispanen P, Rantanen E, Sauni S Yhteisten työpaikkojen työturvallisuus. TOT-raporttien analyysi. Tutkimuspaportti. VTT & Työterveyslaitos, Tampere 1/2007. Mäkinen H, Niskanen A Rakennusteollisuus ry:n sivut. Luettavissa: %B6voima+Uudellamaalla/ luettu Oikarinen J. Rakentamisen toimialakatsaus II/2008. Tilastokeskus. luettu

28 Oksa P Rakentaminen. Kirjassa Kauppinen T ym. (toim.) Työ ja terveys Suomessa, Työterveyslaitos, 2007, ss Palosuo H, Koskinen S, Lahelma E, ym. (toim.) Terveyden eriarvoisuus Suomessa - Sosioekonomisten terveyserojen muutokset Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki Luettavissa: d=88 Pensola T, Ahola H & Notkola V Ammatit ja kuolleisuus - Työllisten ja työttömien ammattiryhmittäinen kuolleisuus Kuntoutussäätiö, Tilastokeskus. Helsinki. Perkiö-Mäkelä M, Hirvonen M, Elo A-L, Ervasti J, Huuhtanen P, Kandolin I ym. (toim) Työ ja terveys haastattelututkimus Taulukkoraportti. Työterveyslaitos, Helsinki. Tammer-Paino Oy Tampere. Priha E, Järvinen S & Vajasaari K Lyijyn esiintyminen rakennuksissa ja niiden ympäristössä. Ympäristö ja terveys -lehti 9/2003, (34 vsk) Riala R, Kaukiainen A, Riihimäki H, Taskinen K, Sainio M, Tammilehto L, Estlander T, Jolanki R, Reijula K: Rakennusmaalarien kemikaalialtistuminen ja siitä aiheutuvat terveyshaitat, Helsinki Työsuojelurahaston raportti hankenumero Rytkönen H, Hänninen K & Juntunen J Työterveystutkimus. Työolot, terveys ja työkyky rakennus-, maatalous-, metsä- ja satama-alalla 1998, 2001 ja (3T-tutkimus) Kysely työntekijöille ja työnantajille. Luettavissa: Sauni R. & Oksa P Millaista seurantaa asbestille altistuneet tarvitsevat? Työterveiset 3/ Luettu Seuri M & Uitti J Työperäinen sairaus, ammattitauti ja työterveyshuolto. Työterveyslääkäri 22, Sosiaali- ja terveysministeriön päätös 156/1998 työtelineiden ja putoamisen estävien suojarakenteiden käytöstä rakennustyössä. %5D=156%2F1998 Muutettu 18 Tikkaat 1043/2001 Tapaturmavakuutuslaki (608/1948) %5D=608%2F1948%20tapaturmavakuutuslaki Tossavainen A, Käytöstä poistetut kemikaalit ja niistä vapautuvat yhdisteet, 6.1 Asbesti, Kirjassa: Kemikaali ja työ. Työterveyslaitos, ss TVL (Tapaturmavakuutuslaitosten liitto), TOT-tietojärjestelmä, Luettavissa: &C=18852 Turvapakki Silmä. Työterveyslaitoksen verkkosivut. 28

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Nuorten työtapaturmat Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Työtapaturmat ikäluokittain Suomessa vuonna 2011 *Alle 15-vuotiaille 59 työpaikkatapaturmaa ja 0

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet SAK:n Työympäristöseminaari 23.3.2013 Kari Reijula, professori Työterveyslaitos Ammattitauti on osa laajempaa kokonaisuutta Työperäiset sairaudet Työhön liittyvät

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 25.1.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 25.1.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 29 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS Työturvallisuuskeskus TILASTOAINEISTO Tiedot pohjautuvat Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) tilastoaineistoihin. Aineisto sisältää 10.7.2013 päivitetyn

Lisätiedot

Epidemiologia riskien arvioinnissa

Epidemiologia riskien arvioinnissa Epidemiologia riskien arvioinnissa Markku Nurminen Työterveyslaitos Epidemiologian ja biostatistiikan osasto Riskinarvioinnin vaihe Epidemiologinen strategia Riskin tunnistaminen Kuvaileva epidemiologia

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

RILMA - Rakennusalan työilmapiiri ja henkilöstön hyvinvointi 2011

RILMA - Rakennusalan työilmapiiri ja henkilöstön hyvinvointi 2011 RILMA - Rakennusalan työilmapiiri ja henkilöstön hyvinvointi 2011 Työterveyslaitos Minna Savinainen Matti Joensuu Krista Pahkin Heli Kuitunen Heli Hannonen Panu Oksa Anneli Leppänen SISÄLLYS 1 JOHDANTO...4

Lisätiedot

Kunta-alan työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2004 Tilasto ja vahinkokuvausaineiston hyödyntäminen

Kunta-alan työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2004 Tilasto ja vahinkokuvausaineiston hyödyntäminen 1 Tilasto ja vahinkokuvausaineiston hyödyntäminen Kohti nollaa työtapaturmaa kunta-alalla teemaseminaari 6.3.2008 Noora Hintikka Tampereen Noora teknillinen Hintikka yliopisto 1.9.2009 2 Tutkimushanke

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 23.3.2012. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 23.3.2012. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työtapaturmien ehkäisy tavaransiirroissa TkT Pia Perttula Työturvallisuus - Logistiikka Miten tutkittiin Tilastotietoa Kuorma-autonkuljettajille sattuneet työtapaturmat Length of disability

Lisätiedot

Turvallisesti töissä. Kiviaines- ja murskauspäivät 2016 Ari Kähkönen. INFRA ry

Turvallisesti töissä. Kiviaines- ja murskauspäivät 2016 Ari Kähkönen. INFRA ry Turvallisesti töissä Kiviaines- ja murskauspäivät 2016 Ari Kähkönen 1. Mitä tilastot kertovat 2. Turvallisuusmittareista 3. Murskamittari tutuksi ja käyttöön 4. Kohti nollaa tapaturmaa Meilahden sairaalan

Lisätiedot

Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin!

Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin! Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin! Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi - Koulutusta - Julkaisuja - Telma -Verkkopalvelut: www.ttk.fi, www.nolla.fi

Lisätiedot

Työterveys ja - turvallisuus sosiaalija terveysalalla 2000-luvulla

Työterveys ja - turvallisuus sosiaalija terveysalalla 2000-luvulla Työterveys ja - turvallisuus sosiaalija terveysalalla 2000-luvulla Sosiaali- ja terveysalan riskiprofiili Annika Parantainen Marjukka Laine Työterveyslaitos Turku 8.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Turku

Toimintaympäristö. TTL Turku Toimintaympäristö TTL Turku Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Turun aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan maakunnat Alue on kooltaan 25 696 km², mikä on

Lisätiedot

Asbestialtistumisen arviointi ammattitautiepäilyissä

Asbestialtistumisen arviointi ammattitautiepäilyissä Asbestialtistumisen arviointi ammattitautiepäilyissä Ehdotus toimintamalliksi keskussairaalassa, jossa diagnosoidaan ja hoidetaan keuhkosyöpäpotilaita 14.11.2015 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Tampere

Toimintaympäristö. TTL Tampere Toimintaympäristö TTL Tampere Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Tampereen aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Kanta-Hämeeen, Päijät- Hämeen, Pirkanmaan, Etelä- Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? alalla? Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Jokainen työtapaturma on liikaa myös kunta-alalla alalla Työtapaturmat

Lisätiedot

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2007: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET Lomake / Laura Hulkko tallennettu nimellä AHM07_lomake_fi Helmikuun 2007 alusta lomakkeelle on tehty muutama

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2008. Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset

Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2008. Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2008 Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2008 Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -TUTKIMUS 2013: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET

TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -TUTKIMUS 2013: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -TUTKIMUS 2013: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet "Työllinen": KA1=1 tai KA2=1 tai KA3=1 (eli TYVO=1

Lisätiedot

Asbestialtistuneen muistilista

Asbestialtistuneen muistilista Asbestialtistuneen muistilista Asbesti on merkittävin työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sille altistuneita on edelleen noin 50 000 60 000.

Lisätiedot

Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2012. Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset

Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2012. Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2012 Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2012 Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHOITAJA JA RAKENNUSTYÖNTEKIJÄN TYÖTURVALLISUUS

TYÖTERVEYSHOITAJA JA RAKENNUSTYÖNTEKIJÄN TYÖTURVALLISUUS TYÖTERVEYSHOITAJA JA RAKENNUSTYÖNTEKIJÄN TYÖTURVALLISUUS Tampereen yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos Pro gradu tutkielma Susanna Repo Joulukuu 2009 TIIVISTELMÄ TAMPEREEN YLIOPISTO

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2013. Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset

Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2013. Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2013 Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2013 Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

Työmailla tavoitteena nolla tapaturmaa. Suvi Lokkinen, kehityspäällikkö Kantaverkkopäivä 6.9.2012

Työmailla tavoitteena nolla tapaturmaa. Suvi Lokkinen, kehityspäällikkö Kantaverkkopäivä 6.9.2012 Työmailla tavoitteena nolla tapaturmaa Suvi Lokkinen, kehityspäällikkö Kantaverkkopäivä 6.9.2012 Fingridin työturvallisuushanke 2012 Tavoitteena 0 tapaturmaa Fingridin työmailla kehittää työturvallisuuskulttuuria

Lisätiedot

Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2011. Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset

Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2011. Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2011 Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2011 Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Työsuojelukysely. Johdanto. Kyselyn toteutus. Teknologiateollisuus ry Metallityöväen liitto ry 24.10.2010. Taustatiedot

Työsuojelukysely. Johdanto. Kyselyn toteutus. Teknologiateollisuus ry Metallityöväen liitto ry 24.10.2010. Taustatiedot Teknologiateollisuus ry Metallityöväen liitto ry 24.10.10 Työsuojelukysely Johdanto Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry toteuttivat keväällä 10 toisen yhteisen kyselyn työturvallisuudesta

Lisätiedot

Korvaussuoritukset kaatumis-ja putoamistapaturmista (lakisääteinen tapaturmavakuutus)

Korvaussuoritukset kaatumis-ja putoamistapaturmista (lakisääteinen tapaturmavakuutus) miljoonaa euroa Korvaussuoritukset kaatumis-ja putoamistapaturmista (lakisääteinen tapaturmavakuutus) 16 14 16 14 työmatkatapaturmat, vapaa-ehtoisesti vakuutetut yrittäjät 12 1 8 12 1 8 työmatkatapaturmat,

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

HUS 2013 työtapaturmakatsaus. Eija Prosi-Suuperko

HUS 2013 työtapaturmakatsaus. Eija Prosi-Suuperko HUS 2013 työtapaturmakatsaus Eija Prosi-Suuperko 8.5.2014 1 Lukujen tulkinta Vuoden 2013 ja 2012 tapaturmaluvut perustuvat tarkasteluvuotta seuraavan vuoden helmikuussa ajettuun tilastoon Aiempien vuosien

Lisätiedot

Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa. Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki

Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa. Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki Elintarviketeollisuus Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala Työskentelee n. 34 000 työntekijää

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 8.1.2014 kello 12 13 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Talonrakennusteollisuuden

Lisätiedot

Katsaus vuoden 2009 työtapaturmatilastoista

Katsaus vuoden 2009 työtapaturmatilastoista Katsaus vuoden 2009 työtapaturmatilastoista Eija Prosi-Suuperko Tapiola-ryhmä 24.3.2010 1 Työ ja työmatkatapaturmat vakavuuden mukaan vuonna 2009 Pysyvä työkyvyttömyys? (työmatka) 90pv tai yli työkyvyttömyys

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

TYÖPERÄISISTÄ KUULOVAMMOISTA JA NIIHIN VAIKUTTAVISTA TEKI- JÖISTÄ

TYÖPERÄISISTÄ KUULOVAMMOISTA JA NIIHIN VAIKUTTAVISTA TEKI- JÖISTÄ TYÖPERÄISISTÄ KUULOVAMMOISTA JA NIIHIN VAIKUTTAVISTA TEKI- JÖISTÄ Rauno Pääkkönen ja Esko Toppila Työterveyslaitos PL 486, 33101 TAMPERE rauno.paakkonen@ttl.fi ja esko.toppila@ttl.fi 1 JOHDANTO WHO:n luokituksen

Lisätiedot

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian. Avaus Lappeenrannan Kasino, 5.-6.6.2008

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian. Avaus Lappeenrannan Kasino, 5.-6.6.2008 Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija-työseminaari tij t i i Avaus Lappeenrannan Kasino, 5.-6.6.28 Irmeli Vuoriluoto, TTK:n kuntaryhmän asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Ergonomiaverkoston vaikuttavuus,

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA Turvallisuusasiakirja 1/7 TURVALLISUUSASIAKIRJA URAKKALASKENTA-ASIAKIRJA 16066-011L 16066-011V 16066-011K Turvallisuusasiakirja 2/7 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus...

Lisätiedot

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2007 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2007 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2008 t i l a s t o j a 28 Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2007 Lisätietoja: Elise Haapamäki, puh: (09) 310

Lisätiedot

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen

Lisätiedot

Rakentamisen ajankohtaiskatsaus. Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti

Rakentamisen ajankohtaiskatsaus. Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti Rakentamisen ajankohtaiskatsaus Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti Rakentamisen suhdanteet Rakennustuotannon arvo vuonna 2013: korjausrakentaminen ohitti uudisrakentamisen Yhteensä 28,8

Lisätiedot

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA Tilaaja: Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut 32440 ALASTARO Laatija: Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri Hanke: HIRVIKOSKEN KOULUN PURKU Hirvikoskentie 225 32200 LOIMAA Versio Sisältö Vaihe Päiväys

Lisätiedot

Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2010

Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2010 Työmarkkinat 2012 Työtapaturmat 2010 Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2010 Vuoden 2010 aikana Suomessa sattui yhteensä 135 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 124 000 ja yrittäjille

Lisätiedot

TuTa tutkimus- ja. -seminaarin avaus. Leo Suomaa

TuTa tutkimus- ja. -seminaarin avaus. Leo Suomaa TuTa tutkimus- ja kehitysohjelma 2007-20092009 -seminaarin avaus Leo Suomaa Tikkurila 1.10.2009 10 Tuottavuus ja työturvallisuus kehittyvät käsi kädessä (Laitinen & kumpp.) 2 2009 LSuo Palkansaajien kuolemaan

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuuden edistäminen kuljetusalan yrityksissä Kuljetusalan työturvallisuustilanne

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2006 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2006 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2007 t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2006 Lisätietoja: Sanna Ranto, puh: (09) 310 36408

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

Maatilarakentamisen turvallisuus

Maatilarakentamisen turvallisuus Maatilarakentamisen turvallisuus VENE Verkostot karjatalouden edistäjinä OULU - EDEN 7.2. 2012 Tapani Kivinen, MTT-KEL (kotieläintuotannon tutkimus) Maarit Hellstedt, MTT-KEL (kotieläintuotannon tutkimus)

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä RAKENNUSALAN TERVEYS (RATE) HANKE-ESITTELY RATUKE seminaari 31.10.2013 Rantasipi Airport Congress Center Minna Savinainen, Työterveyslaitos Hankkeen rahoittajat ja yhteistyökumppanit

Lisätiedot

Onko turvallisuus hallinnassa? Mitä kertovat kunta-alan tuoreet tapaturmatilastot?

Onko turvallisuus hallinnassa? Mitä kertovat kunta-alan tuoreet tapaturmatilastot? Onko turvallisuus hallinnassa? Mitä kertovat kunta-alan tuoreet tapaturmatilastot? Työturvallisuuspäällikkö Janne Sysi-aho Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 21.5.2015 180000 160000 140000 120000 100000

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Lappeenranta

Toimintaympäristö. TTL Lappeenranta Toimintaympäristö TTL Lappeenranta Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Lappeenrannan aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Alue on kooltaan 26 482

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Työtapaturmat 2007. Työtapaturmia 149 000 Suomessa vuonna 2007

Työtapaturmat 2007. Työtapaturmia 149 000 Suomessa vuonna 2007 Työmarkkinat 2009 Työtapaturmat 2007 Työtapaturmia 149 000 Suomessa vuonna 2007 Vuoden 2007 aikana Suomessa sattui yhteensä hieman yli 149 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 137 000 ja

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Vaarallinen asbesti

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Vaarallinen asbesti Hengitysliitto Heli ry:n opas Vaarallinen asbesti Asbestisairauksien määrä on nyt suurimmillaan Asbesti on merkittävin työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. 2 Asbestisairauksien

Lisätiedot

työtapaturmat ja potilassiirrot -tilastoista oppi käytäntöön

työtapaturmat ja potilassiirrot -tilastoista oppi käytäntöön Terveydenhuoltoalan työtapaturmat ja potilassiirrot -tilastoista oppi käytäntöön Janne Sysi-Aho työturvallisuustutkija, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Bulevardi 28 (PL 275), 00121 Helsinki puh.: 09-68040385,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2008

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2008 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 24 2009 100 työntekijää kohti 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 Kaikki työtapaturmat Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat

Lisätiedot

Työtapaturmia 128 000 Suomessa vuonna 2009

Työtapaturmia 128 000 Suomessa vuonna 2009 Työmarkkinat 2011 Työtapaturmat 2009 Työtapaturmia 128 000 Suomessa vuonna 2009 Vuoden 2009 aikana Suomessa sattui yhteensä lähes 128 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui lähes 117 000 ja yrittäjille

Lisätiedot

Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö

Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö Ahkeruus ei riitä - Työhyvinvointipääomalla tulevaisuuteen Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö SISÄLTÖ Työn ja työelämän muutos Miksi ahkeruus

Lisätiedot

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinällä on vaikutusta! Tärinälle altistuminen on päivittäinen ja vakava uhka tuhansien suomalaisten työntekijöiden terveydelle Ajettavia koneita

Lisätiedot

Näissä ammateissa on suurin alkoholiriski Naiset ja miehet, duunarit ja asiantuntijat eläke- ja kuolinsyytilastojen valossa

Näissä ammateissa on suurin alkoholiriski Naiset ja miehet, duunarit ja asiantuntijat eläke- ja kuolinsyytilastojen valossa Näissä ammateissa on suurin alkoholiriski Naiset ja miehet, duunarit ja asiantuntijat eläke- ja kuolinsyytilastojen valossa VTT Tiina Pensola, Tiina.Pensola@Kuntoutussaatio.fi Ammateittainen työkyvyttömyyseläkkeiden

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Onnistuneen narvioinnin edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Aineisto Haastattelut 15 sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot

Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006

Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006 Työmarkkinat 2008 Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006 Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006 Vuoden 2006 aikana Suomessa sattui yhteensä hieman yli 146 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 134

Lisätiedot

Turvallisuuden seuranta Liikenneviraston rautatieosaston hankkeilla. Vuosiraportti 2010

Turvallisuuden seuranta Liikenneviraston rautatieosaston hankkeilla. Vuosiraportti 2010 Turvallisuuden seuranta Liikenneviraston rautatieosaston hankkeilla Vuosiraportti 2010 Työn taustaa Vuonna 2008 on aloitettu kaikilla Liikenneviraston tieosaston ja ELY-keskusten L-vastuualueen hankkeilla

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Työturvallisuus. Tapaturmatilastointi. Minna Rautajoki 5.4.2011 1

Työturvallisuus. Tapaturmatilastointi. Minna Rautajoki 5.4.2011 1 Työturvallisuus Tapaturmatilastointi 1 Valtakunnalliset työtapaturmatietokannat Virallisia työtapaturmatilastoja julkaisevat TVL ja Tilastokeskus. Tapaturmavakuutuslaitoksen liitto TVL: Työtapaturmat ja

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

Rakennusalan työterveyshuollon kattavuus, sisältö ja toteutuminen

Rakennusalan työterveyshuollon kattavuus, sisältö ja toteutuminen Rakennusalan työterveyshuollon kattavuus, sisältö ja toteutuminen 1 Tausta Rakennusala on työterveyden ja -turvallisuuden kannalta hyvin haasteellinen muuttuvine työympäristöineen ja työolosuhteineen.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

TYÖSUOJELUKYSELY 2015. Työturvallisuus parantunut, mutta melu edelleen työpaikkojen suurin työsuojeluongelma

TYÖSUOJELUKYSELY 2015. Työturvallisuus parantunut, mutta melu edelleen työpaikkojen suurin työsuojeluongelma TYÖSUOJELUKYSELY Työturvallisuus parantunut, mutta melu edelleen työpaikkojen suurin työsuojeluongelma KESKEISET TULOKSET MELU ON EDELLEEN TYÖPAIKKOJEN SUURIN TYÖSUOJELUONGELMA. Yli puolella työpaikoista

Lisätiedot

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Työelämän haasteet NYT Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Esittely Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto Ammatti: Tarja Kantolahti, ylitarkastaja

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2007. Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset

Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2007. Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2007 Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2007 Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Homekoulu haisee Eero Palomäki vanhempi asiantuntija, arkkitehti SAFA Miksi sisäilmasto-ongelmat ovat usein niin vaikeita ratkaista? Sisäilmasto-ongelmat ovat monimuotoisia ja yksinomaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Auli Tukiainen 8.6.2012 1 Runkosuunnitelma 2012 2015 ja vuosittainen

Lisätiedot