Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, henkilöstölehti 3 / 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, henkilöstölehti 3 / 2013"

Transkriptio

1 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, henkilöstölehti 3 / 2013

2 Sisällysluettelo Rakennemuutosta paikallisesti 2 Taidetta sairaalan kaunistukseksi 3 Murrepakina 4 Savuton sairaala toimintaohje 5 työntekijöiden ja potilaiden parhaaksi ERVA-kesäpäivillä Kokkolassa 6 Kaisla käyttöön kaikille 7 Pyöräilymaraton pohjoisessa 8 Harjoittelijana hallinnossa 10 Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 11 terveyden edistämisen alueellisena kehittäjänä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä Työtyytyväisyyttä selvittämässä 13 Meilläkö oma Sote-alue? 14 Länsi-Puhuri Päätoimittaja: Riitta Luosujärvi Toimitusneuvosto: Timo Haaraniemi Juha Kursu Tuija Nurkkala Sirpa Ollila (kuvaaja) Sinikka Savikuja Juhani Tuisku Matti Väänänen Toimitussihteeri: Jenni Vanhala Taitto ja paino: Länsi-Pohjan Kirjapaino Oy Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa. Siihen tuleva materiaali tulee toimittaa mennessä osoitteeseen: Palautteen lehdestä (ruusut/risut) voit laittaa samaan osoitteeseen. Pääkirjoitus Rakennemuutosta paikallisesti Tänä vuonna olemme eläneet suuressa rakennemuutoksessa. Sairaansijoja vähennettiin heti alkuvuodesta, koska luotimme siihen, että siirtoviivepäivistä todellakin nyt päästään. Ja niin on päästy. Yllätys on sen sijaan ollut toiminnan volyymin muutos nimenomaan vuodeosastohoidon osalta vielä ennakoitua paljon suurempana. Toimintatavat muuttuvat nopeammin emmekä pysy ennakoinnissa oikein perässä. Sairaansijamääriä on kesken vuoden edelleen alennettu ja sama suuntaus näyttää olevan mahdollinen ensi vuoden talousarviota valmisteltaessa. Avohoidon käyntimäärä on kasvanut tänäkin vuonna ja on ennakoitavissa, että kasvu jatkuu tulevana vuonna. Muutos vaatii resurssien uudelleen suuntaamista ja mahdollistaa jopa resurssien vähentämisen. Niinhän olemme strategiaan kirjanneet: resurssien oikealla kohdentamisella kehitämme toimintaamme vastaamaan muuttuvia tarpeita. Rakennemuutoksessa kustannukset pienenevät ostettavissa palveluissa, kuten pesulapalvelut ja ruokahuollon palvelut. Sen sijaan kustannukset eivät oleellisesti muutu vaikkapa lääkehuollossa, kalliitkin lääkehoidot annetaan tänä päivänä poliklinikoilla. Osastohoidon väheneminen vaikuttaa tietysti erilliskorvausten pienenemisen kautta kokonaispalkkamenoihin. Yllättävää on se, että tilaa luulisi vapautuvan runsaasti kaikkien muutosten myötä, mutta niin ei näytä käyvän. Polikliinisen toiminnan lisääntyminen tarkoittaa entistä enemmän henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa jokaiselle potilaalle. Se taas tarkoittaa, että yksittäisille työntekijöille tulee olla aiempaa enemmän työhuoneita tuon tehtävän hoitamiseksi. Vuodeosastoilla voidaan vähitellen luopua potilashuoneista joissa on neljä sairaansijaa, ajoittain jopa kuusi potilasta. Nykyaikaista olisi se, että potilashuoneessa olisi vain yksi potilaspaikka, mutta siihen ei päästä nyt tehdyillä ja suunnitelluilla muutoksilla. Potilaiden kannalta muutos polikliiniseen hoitoon on hyvä, kotoa pitäen hoidoissa käyminen on mukavampaa kuin aiemmin tavalliset pitkät sairaalahoidon jaksot. Myös toimintakyky pysyy parempana kotioloissa. Kansalliset rakennemuutosratkaisut ja järjestämislain sisältö ovat avoinna, siinäpä ei mitään uutta. Kiireellisen hoidon asetus on nyt saatu ja sen vaikutuksia tarkastellaan johtajaylilääkärin vetämässä työryhmässä. Asetus tulee voimaan 2015, synnytystoiminnan osalta OYS-erva -alueen järjestämissopimusta valmistellaan tavoitteena saada sopimus syysvaltuuston hyväksyttäväksi. Sopimuksen tavoite on yhteisvastuullisesti huolehtia siitä, että potilaat saavat tarvitsemansa hoidon laadukkaana ja oikea aikaisesti. Näin ajatellen järjestämissopimus on osaltaan turvaamassa toimintaame ja sen jatkuvuutta. Rakennemuutosten kourissa tärkeää on huolehtia työyhteisön hyvinvoinnista ja omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Nautitaan kuulaista syyspäivistä! Riitta

3 Taidetta sairaalan kaunistukseksi Kokoustila Puhkuun menijät voivat nähdä kaksi hienoa puureliefiä, jotka ovat saaneet uuden elämän Puhkun oven viereisestä seinätilasta. Edesmennyt Lautiosaarelainen taiteilija Leevi Ahvenjärvi on tehnyt nämä kaksi puureliefiä, jotka ovat nimeltänsä Solulima ja Sudenkorento. Pienimuotoisen kyselyn tuloksena, en saanut varmaa tietoa siitä, milloin teokset on hankittu tai saatu sairaalaan. Ne ovat kuitenkin olleet eri sairaalan tiloissa jo kauan, useita vuosikymmeniä. Solulima-reliefi on ollut muistitietojen mukaan joskus toisen kerroksen käytävätiloissa. Viimeiset kymmenen vuotta se on ollut keuhkopoliklinikan seinällä. Sudenkorento-reliefi on ollut fysioterapian tiloissa, josta se siirrettiin remontin alta pois korvapoliklinikan käytävälle, mistä se myös siirrettiin pois remontin vuoksi. Tuolloin Sudenkorento vietiin varastoon teknisen osaston tiloihin, viimeksi akkuhuoneen seinälle. Keuhkopoliklinikan työntekijät vaihtoivat taulujen paikkoja kesällä. Solulima- reliefin he siirsivät kokoustila Puhkun oven viereen. Muistissani oli, että saman tekijän toinen työ, Sudenkorento reliefi, odottaa uutta sijoitusta akkuhuoneessa. Riitta Luosujärven luvalla ja Jarkko Ylikärpän avustuksella Leevi Ahvenjärven teokset pääsivät vierekkäin samalle seinälle. Nyt nämä hienot puureliefit ovat 1 A siiven työtekijöiden ja asiakkaiden ja kaikkien Puhkuun menijöiden nähtävillä. Kun menet Puhkuun, ihaile sitä ennen hetki paikallista kädentaitoa. Teksti ja kuvat: Tuija Nurkkala Mustan linnun uusi paikka Länsi-Puhurin numerossa 1/2013 kyseltiin lukijoilta ehdotuksia kuvanveistäjä Kimmo Pyykön Musta Lintu veistoksen uudeksi paikaksi. Viime vuodet teosta on säilytetty teknisen osaston sisäpihalla, roskalavojen takana. Uudeksi sijoituspaikaksi valittiin sairaalan Kauppakadun puoleisen sivun kanttiinivälikkö, jossa nyt kesäisin on ulkokalusteet. Kun teos on siirretty uudelle paikalleen, sitä voivat ihastella niin sairaalassa asioivat kuin ohikulkijatkin. Voittajaehdotuksen teki sairaanhoitaja Kati Eilittä osastolta 5 B. Hänet palkittiin liikunta- ja kulttuuriseteleillä. Kuva: Aliisa Kesti 3

4 Murrepakina Niin hauras on Ihmisen mieli, paljon kertoo kehonkieli. Ääneen tarkoitetut sanat, jää usein sanomatta. Monet itkut itkemättä. Ymmärrä, olen Ihminen, niin eksynyt ja umpikujassa, matkalla jonnekin... Onni koostuu pienistä hetkistä, ilman kipua ja tuskaa. Hymy,, tuo häivähdys suupielissä, toiko sen mukava muisto, ajatus joka kosketti hetken. Sonja Mänty sairaanhoitaja, Ypsy Kuva: Sirpa Ollila Soria lottanainen Rovaniemelä piethän aina loppukesästä semmoset Wanhan ajan markkinat. Sielä myyhän palion käsitöitä, on puutöitä, kuottavia, leivonnaisia, kotona tehtyjä säilykheitä ja kaikkia sen semmosta. Kojut on tehty niinkö vanhaan malliin, vanhoista lauoista, heinäseipäistä ja kaikenlaisista telineistä. Mutta tosi hienosti ja siististi. Tuntuu että on palattu ajasa palion taaksepäin, viisikymmentä luvule, ainaki. Niin, ja tietenki myyjilä on kans vanhan ajan vaatheita päälä, naisila essut eesä ja huivit pääsä. Näyttivät niin mukavilta. Miehilä oli pussihousut ja nahkasaapikhat jalasa, pääsä lierihattuja ja joilaki on vanha kulunu reppuki seläsä. Aivan ko olisivat savotalta vasta tulhe. Sielä aluhela on sitten mukava kierrellä ja aina sieltä saattaa jotakin mukavaa löytääkki. No nyt en löytäny muuta matkhan ko kampanisupussin ja rieskan. Taikka löysinhän mie oikiasthan, ko oikeen ajattelen. Muistojen joukhon mie sen laitoin. Miepäs kerron: Sielä oli yhesä paikasa semmonen myyntipaikka misä myythin hernekeittua ja makkaroita. No näläkä ko oli, ostin mieki ittele hernekeittua lautasellisen, siihen kuulu lisäksi, vanikkaa, voita ja juomaa, kahaviki kuulu vielä samhan hinthan. Hinta oli viis eurua. Hernekeittua myythin isosta armeijan soppatykistä ja sitä oli siittä jakamasa vanhhan sotilaspukhun sonnustautunu mies, pyssy seliäsä. Oli mies vielä kova porisemhan, tais porissa sammaa tahtia keiton kans. Siihen oli laitettu palion pitkiä pöytiä ja penkkejä misä saatto syyä, siittä mieki paikan löysin. Vanhan mummelin vastapäätä. Meile molemmille keitto maistu hyvältä ja aloima mekki siinä porisemhan. Niitä näitä juteltiin aluksi. Siihen tuli pöytiä siivuamhan oikeen sorian näkönen nainen, joka oli pukkeutunu lottapukhun. Oli sammaa väkiä sen keitonjakajan kans. Yhesä mummon kans ihastelima lottanaista. Mummo kertoi että hänkin on aikanhan kantanut tuollaista lottapukua, että oi oi kun palaa kaikenlaisia asioita miehlen. Mummua oli mukavaa kuunnella. Jutustelima siinä kauan aikaa ja mummo pyyteli antheeksi ko hällä meinaa itkua pukata nämä muistelut. En mullakhan ollu itku kaukana ko mummua kuuntelin. Mutta empä itkeny. No lähin siittä sitten pois ja toivottelin mummole hyvvää jatkua. Mummo otti oikeen käsivarresta kiini ja toivotteli siunausta. Näin sitä lottanaista vielä lähtiesä ja sanoin että on sulla hieno puku päälä. Eikö vain olekki, se sano ja että hän arvostaa toela suuresti lottien tekemää työtä ja että tätä pukua on ihanaa kantaa päälä. Mie sanoin että niin arvostan mieki ja lottanainen nosti mulle peukkua. Nostin takasin. Tuntu niin hyvältä. Toimittaja Tuisku Länsi-Puhurista 4

5 Savuton sairaala toimintaohje työntekijöiden ja potilaiden parhaaksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi uuden toimintaohjeen terveyden edistämisen hengessä. Keskustelua käytiin Hestraan tulevasta ohjeesta mutta hyväksyttiin lopulta yksimielisesti. Savuton sairaala -toimintaohje velvoittaa esimiehet puuttumaan alaistensa tupakointiin työajalla. Kuva Sirpa Ollila Sairaalan tehtäviin kuuluu entistä tarmokkaammin terveyden edistäminen sairaanhoidon lisäksi. Itse heräsin terveyden edistämiseen kun olin koulutuksessa Tampereella vuonna Terveyden elintapojen tukemisen hyödyt on tutkimuksissa vahvasti todistettu. Sen jälkeen sairaalamme on liittynyt Terveyttä edistävät sairaalat ry:hyn. Toimintaperiaate on, että terveet työntekijät ja terveellinen ympäristö tukevat päivittäin potilaita ja väestöä terveisiin elintapoihin. Olemme aiemmin jo vuonna 2005 julistautuneet Savuttomaksi sairaalaksi. Toimintaohjeita ja kannustusta ja tukea on tarjottu työajan tupakoinnista luopumiseen. Tulokset ovat olleet vähäi- siä ja harvat tupakkakatokset täyttyvät edelleen. Nyt uusittu ohjeistus velvoittaa ja oikeuttaa esimiehet puuttumaan henkilökunnan tupakointikiellon rikkomuksiin. Koko henkilökunta velvoitetaan opastamaan potilaita savuttomalle tielle. Korvaushoito on potilaille sairaalajakson Sekä henkilökunnan että potilaiden kohdalla käytetään kuuden k:n periaatetta. Kysy, keskustele, kirjaa, kehota, kannusta ja kontrolloi. aikana ilmaista ja työntekijälle kolmen ensimmäisen viikon aikana. Henkilökunta saa nikotiinikorvaushoidon terveydenhoitajalta. Korvaushoito voidaan ohjeistaa helpommaksikin, esimerkiksi omassa yksikössä tapahtuvaksi tupakointiin puuttumisen yhteydessä. Emme ole kieltämässä kohtuullisia jaloittelu-, kahvi-, keskustelu- tai ruokataukoja. Niitä tarvitsemme kaikki mutta tupakkatauko on kielletty. Toivomme sairaalan johdossa, ettei tarvitse ryhtyä kirjallisiin töihin tupakoinnin lopettamiseksi työaikana. Olemme saaneet siihen valtuudet, joita käytämme jos emme muuta voi. Savuttomin terveisin Juha 5

6 ERVA-kesäpäivillä Kokkolassa ERVA-kesäpäiville Kokkolaan kokoontui väkeä kaikista viidestä sairaanhoitopiiristä OYS- erityisvastuualueelta. Niinpä mekin lähdimme Kemistä pikkubussilla torstaina aamuvarhaisella ajelemaan kohti Kokkolaa. Uutena luottamushenkilönä odotin mielenkiinnolla millaisen tietopaketin saisin tältä reissulta ja tietysti oli mukava tutustua oman ja muiden sairaanhoitopiirien ihmisiin. Ensimmäisenä päivänä ERVA-strategiaa meille valottivat työnantajapolitiikan osalta toimitusjohtaja Hannu Pajunpää ja tutkimus, koulutus ja kehittäminen olivat kuntayhtymäjohtaja Maire Ahopellon aiheena. Johtajaylilääkäri Aino- Liisa Oukka esitteli erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen luonnosta. Erityissairaanhoidon yhteensovittamiseksi erityisvastuualueen kuntayhtymät laativat erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen, jossa sovitaan sairaanhoitopiirien työjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönotosta. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee käsitteli puheenvuorossaan aihetta: Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu mikä muuttuu. Sote-asiaan en saanut oikeastaan mitään uutta tietoa. Yhtä sekavalta sopalta se edelleen näyttää. Muutoksia nykyiseen systeemiin on kuitenkin jo syksyn aikana tulossa, mikä asettaa meidät pohtimaan yhdessä oman alueemme ja palvelujemme tulevaisuutta. Nykyisen sairaanhoitopiirin pohjalle muodostettava sote-alue tuntuisi mielestäni luontevimmalta ratkaisulta ja asukkaan rajakin täyttyisi. Mutta aika näyttää... Erityisen antoisana pidin toisena päivänä pidettyjä erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien perehdyttämispuheenvuoroja. Esityksistä sai hyvän kokonaiskuvan OYS-Erva alueesta ja alueiden erityispiirteistä. Perehdytyspuheenvuorojen jälkeen Riitta Luosujärvi kertoi tukipalveluyksikköselvityksen tilanteesta ja Hannu Leskinen ERVA- kokeiluhankkeen tilanteesta. Saimme osallistua Kiurun sairaalan henkilökunnan järjestämään puutarhajuhlaan torstai-iltana keskussairaalan parkkihallissa sateen ropistessa. Tilaisuudessa näimme henkilökunnan esittämiä hauskoja ohjelmanumeroita. Oli ainutlaatuinen kokemus viettää puutarhajuhlaa parkkihallissa. Seuraavan kerran kokoonnumme Oulussa alkuvuodesta ja toivon, että siihen mennessä on selvinnyt, montako sotealuetta muodostetaan ja millaisin perustein. Pääasia on kuitenkin, että kaikki alueemme asukkaat saisivat hyvät ja joustavat sosiaali- ja terveyspalvelut asuinpaikasta riippumatta. Paljaiksi kuluneille kujille ja kaduille ei voi jättää jälkiään. Sitä varten täytyy uskaltautua ennen kulkemattomille teille. ( Manfred Mai) Matkaterveisin, Marja-Liisa Vaara Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin valtuuston II varapuheenjohtaja 6 Kuva: Aliisa Kesti

7 Kaisla käyttöön kaikille Vuoden 2014 alussa otetaan käyttöön koko sairaanhoitopiirissä henkilöstöhallinnon sähköinen työpöytä. Tuttavallisemmin Kaislaksi nimetystä työpöydästä tulee työkalu henkilöstöasioiden sähköiseen käsittelyyn. Kaislasta tulee niin esimiesten kuin kaikkien työntekijöidenkin työväline. Kaislan kautta haetaan ja hyväksytään vastaisuudessa esimerkiksi vuosilomat, virka- ja työvapaat, perhevapaat ja sairauspoissaolot. Lisäksi työpöydän kautta pääsee tutustumaan henkilöstöhallinnon ohjeisiin ja ajankohtaisiin asioihin. Esimiehet käyttävät Kaislaa myös työsopimusten ja virkamääräysten laatimiseen. Virka- ja koulutusmatkat haetaan ja hyväksytään edelleen Populuksessa ja sisäisiin koulutuksiin ilmoittaudutaan HRM-koulutuksenhallinnan kautta. Molempiin pääsee siirtymään helposti Kaisla-työpöydän kautta. Kaislan käyttöönoton myötä vanhanaikaiset paperilomakkeet jäävät pois käytöstä. Tämä säästää paitsi paperia, myös esimerkiksi sihteerien ja lähettien työaikaa. Kaislasta on etua kaikille käyttäjille. Jatkossa jokainen työntekijä voi itse tarkastella esimerkiksi lomapäiviensä kulumista paljonko niitä on käytetty ja montako on vielä jäljellä. Esimies taas voi omassa näkymässään helpommin käsitellä kaikkien alaistensa lomia ja poissaoloja ja havaita mahdolliset päällekkäisyydet. Pilotit käyntiin lokakuussa Kaislan käyttöönottoprojektista vastaa sovellusasiantuntija Jaana Kuusela. Työpöytää pilotoidaan lokakuun alusta lähtien kirurgian poliklinikalla ja tehostetun hoidon osastolla dialyysiosasto mukaan lukien. Lisäksi siihen osallistuu myös siivoustyön esimiehet sekä joh- don sihteereitä. Pilottivaiheessa vuosilomia haetaan kuitenkin vielä vanhan käytännön mukaisesti. Käyttäjien koulutus alkaa niin ikään lokakuussa. Peruskäyttäjille muutos entiseen ei tule olemaan suuri, ja perehdytys heidän osaltaan kestääkin vain noin puoli tuntia. Jotkin pienet esivalmistelut voivat kuitenkin olla tarpeen. Kaislan käyttöönotto muun muassa edellyttää, että kaikilla työntekijöillä on sairaanhoitopiirin sähköpostiosoite. Esimiehille Kaislan käyttöönotto on hieman suurempi muutos ja heidät opastetaan työpöydän käyttöön henkilökohtaisesti. Kuukauden mittaisen pilotoinnin jälkeen käyttöönotto laajenee vähitellen muutama yksikkö kerrallaan. Tämänhetkisen arvion mukaan Kaisla on kaikkien sairaanhoitopiirin työntekijöiden käytössä helmikuussa Silloin myös vuosilomia haetaan työpöydän kautta. Kaislaan tullaan kirjautumaan varmennekortilla tai henkilökohtaisilla tunnuksilla. Linkki työpöytään löytyy intranetin Sovellukset ja pikalinkit luettelosta. Vastaavanlainen työpöytäratkaisu on käytössä myös Keski-pohjanmaan, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Vaasan sairaanhoitopiireissä. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä käyttöönottoprojekti on meneillään. Teksti: Jenni Vanhala 7

8 Himoharrastajat Pyöräilymaraton pohjoisessa Penkki päin pyllyä, kumet tietä laahaten ja kettingit täynnä reikiä, näin taittui 500 kilometriä. Länsipuhurin toimitusneuvoston pyynnöstä kerromme tästä 500 kilometrin matkasta. Vuosi sitten kahvipöydässä saatu päähänpisto toteutettiin Matka Kilpisjärveltä, Äkäslompolon kautta Tornioon taittui kahdessa päivässä. Ennen matkaa oli tehty kovasti töitä kunnon kohottamiseksi, sillä suoraan tuosta kahvipöydästä ei matkan teko olisi onnistunut ja raatoauton kyyti olisi ollut varmaa. Unelmien matka alkoi Matkaan lähdettiin torstaina linja-autolla Kilpisjärvelle. Matka taittui maisemista nautiskellen ja naurellen. Eipä ole aikaisemmin tullut seurattua jokaista yläja alamäen profiilia näin tarkkaan. Lähestyttäessä Kilpisjärveä perhoset lisääntyivät vatsan pohjalla. Illalla saavuimme Kilpisjärvelle, jossa meitä odotti 132 polkupyörää loikoilemassa nurmikolla. Pyörät kuljetettiin erillisellä kuorma-autolla Kilpisjärvelle. Iltapalan ja infon jälkeen oli jännitys katossa, jaksetaanko, pystytäänkö... eikä jännitystä keventänyt yhtään se, että Kilpisjärveltä oli sähköt ja vesi poikki. No, eihän sitä unta sitten tullut, noin kahden tunnin yöunien jälkeen oli herätys kello Ajokamppeet päälle, aamupalalle ja kokoontumiseen. Kello 6.00 toivotti järjestävän seuran, Alatornion Ahjon, Olavi Stoor hyvää matkaa. Näin lähti liikkeelle 51 ensimmäistä pyöräilijää. Unelmien matka oli alkanut. Vastassa oli se kuuluisa 10 kilometrin nousuosuus, josta niin moni oli kertonut, jopa pelotellut. Nousu johti Suomen maanteiden korkeimmalle kohdalle Muotkatakkaan 565 metriin. Nousuosuuden jälkeen sumun hälvetessä, tuli tunne, että tästä selvitään. Matka taittui vuorovedoin 51 upean pyöräilijän kanssa. Vieruskaverin jatkuvasti vaihtuessa, tuli näistä ryhmän ventovieraista pyöräilijöistä pian mukavia juttukavereita. Nimiä emme juuri ehtineet opettelemaan, joten keksimme niitä... oli Herra 143, Papat, Hunks, Supermies, Iso Turkulainen Kapiainen jne. 8

9 Kuin formulavarikolla Tauot matkalla oli todella nopeita. Vitsailtiinkin, että touhu on kuin formulavarikolla. Kunnes kapteeni taas ilmoittaa: matka jatkuu, tytöt pois sieltä pusikosta ja housut jalkaan. Huomio; olimme tyttöjä koko matkan, tuntui muuten hyvältä. Taukoja oli noin kilometrin välein. Tauoilla pidettiin meistä ensikertalaisista erittäin hyvää huolta. Muonion tauon jälkeen alkoi ns. vapaa osuus, noin 60 kilometriä kohti Äkäslompoloa. Tämä oli toinen osuus, josta meitä oli varoiteltu. Erittäin mäkivoittoinen osuus oli aikaisempina vuosina koitunut joidenkin matkan katkaisijaksi. Vapaaosuus otettiin rauhallisesti ja nautittiin maisemista, vaikka kropassa tuntuikin jo 200 kilometrin rasitus. Kroppa ja pyörä kesti, kertaakaan ei päädytty raatoauton kyytiin. Ensimmäisen päivän aikana nähtiin muutama kolarointi, mutta onneksi kuitenkaan sen suurempia vahinkoja ei tullut, pintanaarmuja ja pyörä lunastukseen. Toisen ryhmän saldona oli katkennut solisluu, näiden edellä mainittujen lisäksi. Äkäslompolossa oli mahtava vastaanotto. Meitä ensikertalaisia onniteltiin jo tässä vaiheessa, kun olimme saavuttaneet puolimatkan. Illallisella oli upeat tarjoilut. Ongelmana vaan oli, ettei kroppa oikein vetänyt. Elimistö oli todella ihmeissään siitä ruisleivän, proteiini- ja myslipatukoiden sekä rusinoiden ja banaanien cocktailista, jota oli vielä höystetty suolakurkuilla ja merisuolalla. Nautinto illallisesta jäi lyhyeen ja oli aika mennä levähtämään. Vielä saunominen ja venyttelyt, luulisi, että nyt uni maistuu, mutta ei. Taas suhteellisen unettoman yön jälkeen herätys kello 4.30 ja aamupalan jälkeen matka jatkui. Alkumatkasta saimme jo huomata, että venyttelyt ja jääsalvat olivat tehneet tehtävänsä. Kroppa oli valmis uuteen 250 km:n pyrähdykseen. Suunnittelimme, että ensi vuonna otamme halkoja matkaan, jospa niiden avulla tulisi uni paremmin. Mahtava kokemus Äkäslompolosta lähdettäessä tieprofiili muuttui kevyemmäksi muutamaa kovempaa nousua lukuun ottamatta. Mieleen jäi rento fiilis, hyvä juttuseura ja kauniit jokimaisemat. Mitä lähemmäs Tornio tuli, sitä suurempi oli pala kurkussa, Me teimme sen. Koskaan aikaisemmin ei ole Tornion vanhasilta näyttänyt niin mahtavalta. Se tunne oli huikea, tämä on todellista, vielä tuon sillan ylitys, maali ja onnen kyyneleet. Maalissa vastassa oli perheet ja kuohuvan pullon poksahdus. Kokemus reissusta oli mahtava. Mitään ei annettu ilmaiseksi, paljon on työtä tehty ja hikoiltu, että saimme unelman toteutumaan. Takana on juoksua, uintia, salia ja spinningiä. Kesäkuussa puolikkaan maratonin jälkeen Seija totesi Eihän se ole homma eikä mikhään tulla Kilpisjärveltä Tornioon pyörällä, siinähän vaan istutaan alamäkeen. Tästä alkoi viimeinen panostus matkan toteuttamiseksi kilometriä ehdittiin pyöräillä, sen lisäksi, että toteutimme kaiken muun mitä harjoitusohjelmaamme oli kirjoitettu. Ensi vuonna Alatornion Ahjo järjestää 30. kerran tämän maratonpyöräilyn ja haaveissamme on jälleen osallistua maratonpyöräilyyn. Teksti ja kuvat: Tiina, Seija ja Maria 9

10 Harjoittelijana hallinnossa Kesä tuli ja meni! Väliin jäänyt aika oli itselleni varsin mielenkiintoista uuteen työpaikkaan ja työyhteisöön tutustuessa. Ehdinpä myös todistaa uuden sairaalarakennuksen valmistumisen viereiselle tontille! Syksyllä palaan takaisin Rovaniemelle, jossa viimeistelen opintoni hallintotieteiden parissa Lapin Yliopistossa. Länsi-Puhuri 3/2013 Lyhyesti muotoiltuna ikäohjelma on kehittämistoimenpide, jolla pyritään vastaamaan organisaation ikärakenteesta lähteviin vaatimuksiin johtamiselle ja työn järjestelylle, jossa yhtenä keskeisenä tavoitteena on ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn tukeminen. Olin harjoittelujaksoni aikana perehtynyt eri organisaatioissa toteutettuihin ikäohjelmiin (joista kokemukset näyttivät olevan poikkeuksetta positiivisia!) ja selvittänyt niistä yleisiä periaatteita kuin myös hyödyllisiä yksityiskohtia, joita voitaisiin käyttää avuksi myös Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin ikäohjelman suunnittelussa. Aikaisemmin keväällä, selvittäessäni mahdollisuuksiani suorittaa työharjoittelu, yksi vaihtoehdoista oli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri. Kun sain tietää, että Länskän ovet avautuisivat hallintotieteiden opiskelijalle, päätös paikan vastaanottamisesta oli helppo. Olen asunut suurimman osan elämästäni Kemissä ja tunnen olevani Meri-Lapissa kotonani. Lyhyen työjaksoni aikana ehdin perehtyä sairaalaorganisaation toimintaan monelta kantilta. Tätä auttoi suuresti kokemani avoimuus ja avuliaisuus henkilökunnan taholta. Harjoittelussani tutustuin hallinnon työhön erinäisten avustavien työtehtävien myötä. Merkittävin työsarka minulla oli kuitenkin erilaisten projektien parissa, joista yksi oli työtyytyväisyyskyselyn raporttien laatiminen. Toinen tällainen projekti oli LPSHP:n ikäohjelman luonnostelu. Tehtävänäni oli laatia perusta ikäohjelman suunnittelutyölle, joka toteutettaisiin yhteistyössä luottamusmiesten kanssa. Ikäohjelma työkyvyn tueksi LPSHP:n ikäohjelman ideointi ja valmistelu aloitettiin elokuun loppupuolella hallintorakennuksen kokoushuoneessa yhdessä luottamusmiesten kanssa. Oma roolini oli alustaa kokous yleiskatsauksella ikäohjelman periaatteista, mahdollisista sisällöistä ja sen suunnittelun suuntaviivoista. Ikäohjelma liittyy laajemmin työhyvinvointiin ja työkyvyn tukemiseen. On tietenkin tärkeää, että työkyky säilyy hyvänä koko työuran ja, että työkyvystä huolehditaan kaikkien työntekijöiden kohdalla ikään katsomatta. Kuitenkin sairaanhoitopiirin ikärakenteen huomioon ottaen, työhyvinvointiohjelman suunnittelu ja sen sisältöjen miettiminen, erityisesti ikääntyvien työntekijöiden näkökulma huomioon ottaen, tuntui hyvin perustellulta. Ikäohjelman onkin tarkoitus täydentää hyvinvointistrategiaa ja tehdä siitä relevantti olosuhteisiin ja tarpeisiin nähden. Hyvät lähtökohdat jatkolle Ikäohjelmaa koskevassa starttikokouksessa sain oman osuuteni jälkeen kuulla luottamusmiesten mietteitä ja keskustelua aiheesta ja olinkin hyvin ilahtunut lukuisista näkökulmista, joita pöydän ääressä jaettiin. Minulle jäi vaikutelma siitä, että ikäohjelmaan liittyvät asiat olivat todellakin ajankohtaisia. Ikäohjelman suunnittelun jatkolle saatiin mielestäni luotua hyvät lähtökohdat ja siitä tultaneen kuulemaan lisää melko pian. Vaikka oma osuuteni sen suunnittelussa päättyy harjoittelujakson päättyessä, uskon vahvasti, että ikäohjelma jää hyviin käsiin ja että siitä tulee mielekäs osa työhyvinvoinnin kehittämistyötä. Se tulee myös varmasti osaltaan tukemaan henkilöstön ja johdon välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä. Teksti: Joona Horsma 10

11 Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot terveyden edistämisen alueellisena kehittäjänä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä kehitetään aktiivisesti terveys- ja hyvinvointipalveluita. Pohjois-Suomen kunnille haasteita aiheuttavat maantieteellinen sijainti ja siihen liittyvät kuntalaisten elämänmahdollisuuksien rajoitteet, ikääntyvä väestörakenne ja matala työllisyys. Tilastojen mukaan sairastavuusindeksi, työkyvyttömyysindeksi, kuolleisuusindeksi ja kansantauti-indeksi ovat Länsi- Pohjan alueella korkeammat kuin muualla Suomessa. Keskeisiä kehittämisvaateita ovat kuntalaisten osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen vähentäminen, hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen ja terveyserojen kaventaminen. Tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden parantaminen. Terveyden edistäminen on kansanterveyden kohentamisen tärkeä keino. Tavoitteeseen ei päästä yksin yksilöön suuntautuvilla valistus- ja muilla vastaavilla toimenpiteillä. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden rooli on keskeinen väestön terveyden edistämisessä. Ammattilaisten tehtävänä on rakentaa yhdessä muiden tahojen kanssa terveyttä edistävää toimintaa yhteiskunnan eri toimintalohkoilla ja vahvistaa terveyden edistämisen näkökulmaa terveyspalveluissa. Työelämälähtöistä kehittämistä Terveydenhuolto onnistuu tehtävässään, jos henkilöstö on hyvin koulutettua, motivoitunutta ja sitoutunutta työhönsä. Yksi keskeinen keino tavoitteen saavuttamisessa on kehittää henkilökunnan ammatillista osaamista täydennys- ja jatkokoulutuksen avulla. Terveyden edistämisen koulutuksessa kehitetään uusia työkäytäntöjä vastaamaan tämän hetken asiakas-/potilaspalveluhaasteisiin yhteistyössä julkisen terveydenhuollon, yksityisten ja kolmannen sektorin palvelujen tuottajien kanssa. Koulutuksessa hyödynnetään uutta teknologiaa osana jokapäiväistä hoito- ja terveyden edistämistyötä, kehitetään tiimi- ja verkostotyötä sekä hoitotyön johtamista. Ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijat osallistuvat hoitotyön kehittämishankkeisiin ja terveyden edistämisprojekteihin. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu on järjestänyt Terveyden edistämisen ylempään ammattikoreakoulututkintoon (YAMK) johtavaa koulutusta vuodesta 2002 alkaen. Koulutukseen kuuluu olennaisena osana työelämälähtöinen kehittämistehtävä. Opiskelijat ovat työelämän kehittämistehtävissään luoneet uusia terveyden edistämisen toimintamalleja esimerkiksi Kemin avosairaalan terveyttä edistävä perusterveydenhuollon palvelumuoto (Hakso, 2005). Tehtävänsiirtoja ja toimenkuvia on kehitetty Tervolan terveyskeskuksessa (Alalahti, 2007). Hoitoketjujen kehittäminen L-PKS:ssa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella on kehitetty saumatonta hoitoketjua rintakipu- ja vammapotilaan ensihoitoon. Tarkoituksena oli luoda työväline, jolla rintakipupotilaan ensihoitoa voidaan kehittää toimivaksi kokonaisuudeksi. Malvalehdon ja Pallaksen (2007) opinnäytetyön tavoitteena oli parantaa rintakipu- ja vammapotilaan ensihoidon laatua Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä. Lisäksi tavoitteena oli että, potilaille voidaan antaa paras mahdollinen hoito käytettävissä olevilla voimavaroilla. Lonkka- ja polviartroosipotilaan saumatonta hoitoketjua kehitti Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin Puukko (2008). Tarkoituksena oli, että lonkka- ja polviartroosipotilaan saumaton hoitoketju vastaa terveydenhuollon nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, mitkä olivat hoitohenkilökunnan ammatillisen osaamisen kehittämismenetelmät ja täydennyskoulutuksen tarpeet Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskusten vuodeosastoilla sekä Tornion sairas- ja kuntoutuskodissa lonkka- ja polviartroosipotilaiden hoitotyössä. Akuutin vatsakipuisen potilaan hoitoketjua päivystyspoliklinikalta vuodeosasto 4B:lle kehittivät vuonna 2012 Hepola ja Kauppila. Projektin tarkoituksena oli potilasturvallisuuden parantaminen, potilaan hoidon sujuvuus ja taloudellisuus, hoidon selkeys, resurssien oikea käyttö ja hoidon päällekkäisyyksien minimointi. Projektin tavoitteena oli saada hoitoketju arjen työvälineeksi päivystyspoliklinikalle ja vuodeosasto 4B:lle. Tehohoidon jälkiseurantapoliklinikkaa osana kriittisesti sairaan potilaan hoitoketjua kehitti opinnäytetyössään Heinonen vuonna Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista tarvetta tehohoidon jälkiseurantapoliklinikalle on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella. Tutkimuksessa kartoitettiin pitkittynyttä tehohoitoa saaneiden potilaiden toipuminen tehohoidon jälkeen. Lisäksi saatiin tietoa siitä, miten potilaita tuettiin tehohoidosta toipumisessa. Kriittisesti sairaan ja pitkittynyttä tehohoitoa saaneen potilaan toipumisprosessi voi kestää kuukausia, jopa vuosia. 11

12 Potilailla voi esiintyä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia, jotka vaikuttavat myös potilaan perheeseen. Käypä hoito -suositusten pohjalta rakennetut alueelliset hoitoketjut määrittävät, miten potilaita hoidetaan terveydenhuollon eri tasoilla tarkoituksenmukaisesti ja laadukkaasti. Tehohoidon jälkiseurannalla tarkoitetaan hoitajien ja lääkäreiden suorittamaa tehohoidosta toipumisen seurantaa ja kokonaisvaltaista toipumista edistävää toimintaa erillisellä poliklinikalla. Hyviä tuloksia Opiskelijat ovat yhdessä opettajien ja hoitotyön asiantuntijoiden kanssa vastanneet sairaanhoitopiirin kehittämishaasteisiin. Moniammatillinen yhteis- ja verkostotyö opiskelijoiden, työelämän asiantuntijoiden ja opettajien kesken on ollut kaikkia osapuolia kannustavaa ja kehittävää. Länsi-Puhuri 3/2013 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueelle on luotu uusia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintamalleja ja kehitetty alueen hyvinvointia ja terveydenhuoltoa. Terveyden edistämisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tavoitteena on, että tutkinnon suorittanut terveyden edistämisen asiantuntija tuntee alueensa olosuhteet ja osaa tuottaa soveltuvia ratkaisu- ja toimintamalleja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvonta-, johtamis-, kehittämis- ja arviointitehtäviin. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun terveyden edistämisen koulutusohjelmasta (YAMK) valmistuneet opiskelijat ovat onnistuneet erinomaisesti kehittämään Länsi-Pohjan alueellisia terveys- ja hyvinvointipalveluja. Lisäksi on tehty useita muita ansiokkaita opinnäytetöitä Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin alueelle ja muualle Suomeen. Opinnäytetyöt ovat saatavilla KTAMK:n kirjastosta. Lähteet Alalahti, M Tehtävänsiirtojen ja toimenkuvien totuttaminen Tervolan terveyskeskuksessa. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysala. Hakso, V Kemin avosairaala- terveyttä edistävä perusterveydenhuollon palvelumuoto. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysala. Heinonen, K Tehohoidon jälkikseurantapoliklinikka: osana kriittisesti sairaan potilaan hoitoketjua. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysala. Hepola, A. & Kauppila, T. Akuutin vatsakipuisen potilaan hoitoketju: Päivystyspoliklinikalta vuodeosato 4B:lle. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysala. Malvalehto,V. & Pallas, V Saumattoman hoitoketjun kehittäminen rintakipu- ja vammapotilaan ensihoitoon Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö. Kemi- Tornion ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysala. Puukko, S Lonkka- ja polviartroosipotilaan saumattoman hoitoketjun kehittämien Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysala. Teksti: Yliopettajat Anneli Paldanius ja Airi Paloste, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala Länsi-Puhurin seuraavissa numeroissa esitellään LPSHP:n toimintaan liittyviä opinnäytetöitä. Kuva Sirpa Ollila 12

13 Työtyytyväisyyttä selvittämässä Sairaanhoitopiirin strategiseen suunnitelmaan on kirjattu työolo- ja työtyytyväisyys kyselyiden toteuttaminen kahden vuoden välein. Kyselyn tuloksia on tarkoitus hyödyntää yksikkötasolla osana yksikön kehittämistyötä. Myös sairaanhoitopiirin johto ja päättäjät ovat luonnollisesti kiinnostuneita sairaanhoitopiirin työtyytyväisyydestä ja työoloista kertovan kyselytutkimuksen tuloksista. Näin lienee myös jokaisen kyselyyn vastanneen työntekijän osalta. Kyselyyn vastaaminen jo sinällään kertoo siitä, että vastaaja on kiinnostunut työyhteisönsä tilasta ja haluaa olla mukana kehittämässä sitä, joten vaikka laaja-alaisen kyselyn joihinkin kohtiin on saattanut luonnollisesti olla vaikea muotoilla omaa kantaa, osallistuminen kyselyyn on arvokasta. Mitä enemmän vastaajia, sitä paremmin sitä voidaan hyödyntää. Kysely on yksi palautteen muoto ja työkalu, jota käytetään avuksi yksiköiden kehittämistyössä kohdistamaan huomio niihin asioihin, jotka kyselyn aineistosta nousevat esiin. Nämä esiin nousevat asiat voivat olla mahdollisia kehittämiskohteita, joissa näkyy melko selkeästi tarve muutokselle, mutta yhtälailla ne voivat olla positiivisia esimerkkitapauksia, joista koko organisaatiossa voitaisiin ottaa opiksi. Kyselyiden tekeminen ei tarkoita suinkaan sitä, että palautteenanto ja keskustelu organisaation eri tahojen välillä rajattaisiin niihin tai, että kaikki laskettaisiin ns. yhden kortin varaan. Kysely on yksi tapa monien joukossa edistää vuoropuhelua ja hankkia tietoa organisaation tilasta. Sillä on omat vahvuutensa (se on helposti ulotettavissa kaikkien saataville), mutta myös heikkoutensa (tuloksissa vastaajajoukot korostuvat yksittäisten vastausten ylitse). ti on hyvin vaikea vastata tyhjentävästi mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Työtyytyväisyys on henkilökohtainen kokemus omasta työympäristöstämme ja tunnetila, jolla vastaamme siihen. Työtyytyväisyys on siis ensisijaisesti kokemuksellista. Jokainen kokemus puolestaan on yksilöllinen, tiettyyn aikaan ja paikkaan sidottu. Myös kokemuksen kohteet vaihtelevat yksilökohtaisesta. Joten, jos yhdelle työtyytyväisyyteen vaikuttaa ensisijaisesti työpaikan henkilökemia, toiselle ratkaisevaksi tekijäksi saattaa muodostua esimerkiksi etenemismahdollisuudet omalla työuralla. Ei siis varmaankaan ole yhtä vastausta siihen mitkä asiat työtyytyväisyyteen vaikuttavat. Samaan hengenvetoon voidaan kuitenkin todeta, että vaikka työtyytyväisyyteen vaikuttavat asiat näyttävät olevan yksilöllisiä, ovat ne kuitenkin samalla yleisiä ja jaettuja: pystymme vaihtelevissa määrin samaistumaan ja eläytymään toistemme kokemuksiin. Esimerkin vuoksi haluankin tarkastella lähemmin yhtä tekijää, joka lienee useimman kokemuksessa helposti tunnistettavissa ja joka on mielestäni keskeisessä roolissa työyhteisöjen hyvinvoinnissa ja työtyytyväisyyden kokemisessa. Hyvästä työilmapiiristä työtyytyväisyyttä Organisaatiotutkimuksen piirissä on havaittu, että työilmapiirillä on läheinen yhteys työtyytyväisyyteen ja työhyvinvointiin. Esimerkiksi työilmapiiriä tutkinut Maija-Liisa Nakari toi terveydenhuoltoalaan henkilöstöön kohdistuvan tutkimuksensa johtopäätöksissä hyvin suorasukaisesti esille, että työyhteisön huono ilmapiiri lisäsi stressiä ja sairauspoissaoloja kun taas hyvällä työilmapiirillä oli yhteys sekä stressin, että sairauspoissalojen laskuun. Myös KEVA uutisoi oman verkkoaivoriihensä tuloksien perusteella hiljattain, että työilmapiiri oli keskeisessä asemassa työntekijöiden pohtiessa työurien jatkamista. Oma opinnäytetyöni suuntautui työilmapiirin rakentumisen tutkimiseen ja tutkimusprosessin aikana huomasin sen, mikä tuskin tulee yllätyksenä kenellekään työelämässä aikaa viettäneille: työpaikan vuorovaikutussuhteilla oli huomattavan suuri osuus ilmapiirin rakentumisessa. Vuorovaikutus tärkeää Vuorovaikutussuhteiden osalta tärkeää on ennen kaikkea arvostuksen osoittaminen. Tämä näyttäisi korostuvan etenkin esimiehinä tai johtavassa asemissa toimivien kohdalla. Toinen vuorovaikutussuhteisiin liittyvä tärkeä tekijä on yhteistyö. Yhteistyön rakentaminen on muun muassa keskustelua yhteisistä päämääristä. Siispä arvostava vuorovaikutus, joka tähtää yhteistyöhön, olisi omiaan rakentamaan hyvää työilmapiiriä. Vuorovaikutusta tukemaan tarvitaan kuitenkin myös erilaisia foorumeita, joissa keskusteluun on mahdollisuus. Foo- Tyytyväinen työntekijä Puhuttaessa työtyytyväisyydestä yleises- 13

14 rumin muodolla, tai sillä onko kyseessä palaveri vai kahvitauko, ei näyttäisi olevan kovin suurta merkitystä. Oleellista on, että työyhteisön jäsenillä on tilaa ja aikaa keskustelulle ja että keskustelun sallitaan olla avointa. Johtamisen näkökulmasta tärkeäksi tekijäksi nousee moniäänisyyden hyödyntäminen. Siinä työyhteisön keskustelu, ja sen jäsenten näkökulmien kuuleminen ja punnitseminen ovat luonnollinen osa päätöksentekoprosessia. Vuorovaikutuksen merkitystä korostaessa on hyvä muistaa, että voimme aina vaikuttaa omaan suhtautumiseemme asioihin ja ihmisiin ja omaan asenteeseemme, kun taas muiden muuttaminen itseämme miellyttäväksi on vähintäänkin kyseenalainen projekti vaikuttavuutensa suhteen. Tämä pätee myös työpaikalla. Työilmapiirin ylläpito on loppujen lopuksi Länsi-Puhuri 3/2013 jokaisen omakohtainen vastuu. Ja kun oman osuutensa hoitaa hyvin, tarve etsiä ratkaisuja toisia muuttamalla osoittautuu joka tapauksessa epäolennaiseksi. Lisääntynyt vaikutusvalta omaan olemiseen ja reaktiivisuuden väheneminen tuo mukavana bonuksena ison annoksen henkilökohtaista arvokkuutta kuin myös keveyttä ja itseluottamusta arjen haasteiden suhteen. Onkin helpottavaa huomata, että viime kädessä emme ole täysin ympäristömme armoilla, vaan pystymme ottamaan vastuun siitä miten tunnemme ja valitsemaan kuinka toimimme. Työyhteisöä, ja työn järjestelyä koskevissa pattitilanteissa voimme aina ottaa asian puheeksi ja toimia siten itse aktiivisesti ympäristömme muuttamiseksi parempaan. Kehitystyö on yhteistyötä Työilmapiiri on yksi tekijä monien joukossa, jotka vaikuttavat työtyytyväisyyden kokemukseemme. Siitä huolehtiminen on kuitenkin varsin tehokas tapa parantaa edellytyksiä työtyytyväisyydelle ja lisätä työssä viihtyvyyttä. Tällaiselta pohjalta on myös helpompi tarttua muihin tehtäviin, joita työolojen kehittäminen vaatii. Kehittämistyössä yhteistyö on avainasemassa. Työtyytyväisyyskysely on yksi keino, jolla kerätään tietoa ja herätellään keskustelua siitä mitkä asiat kaipaavat toimenpiteitä ja mikä toimii hyvin. Se voi olla varsin käytännöllinen apuväline suuntaamaan kehitystoimenpiteitä ja paikantamaan niiden tarvetta, mutta varsinainen kehitystyö vaatii halukkuutta ja energiaa tarttua toimeen, koko työyhteisön, niin henkilökunnan kuin johdonkin taholta. Teksti: Joona Horsma MEILLEKÖ OMA SOTE-ALUE? Elokuussa Kokkolassa järjestetyillä Ervakesäpäivillä kuultiin STM:n kansliapäällikkö Päivi Sillanaukeeta, jonka aiheena oli Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu mikä muuttuu?. Esityksessä korostui maakuntien keskuskaupunkien vastuu palvelujen järjestäjinä. Vastuukunnaksi kelvatakseen kunnan koon olisi oltava vähintään asukasta, jonka vuoksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kunnat eivät voisi jatkossa vastata palvelujen järjestämisestä. Jututin kansliapäällikköä seminaarin jälkeen ja perustelin parhaani mukaan sitä, miksi me tarvitsemme lähellä olevia erikoissairaanhoidon palveluja jatkossakin. Meillä on tehtaita, kaivos, vilkkaasti liikennöity nelostie, vaarallisia aineita kuljetetaan teillämme, on lentokenttä ja satamat ja Lapin mittakaavassa merkittävä väestönkeskittymä. Kaikista perusteluista huolimatta pirstaleinen alueemme, monta vähäväkistä kuntaa, oli kansliapäällikön mielestä este omalle sotealueelle. Miten me tätä viestiä käsittelemme alkavan syksyn keskusteluissa ja ennen 14 kaikkea saammeko aikaan sellaisia päätöksiä, joilla tie omaan sote-alueeseen aukeaisi? Kansliapäällikön viesti oli hyvin selkeä ja sellaisenaan erittäin haastava: yhteen pitäisi liittyä ja yhdistää voimat pärjätäkseen sote-alueiden jaossa. Miksi oma sote-alue on sitten niin tärkeä? Se on erittäin tärkeä siksi, että ilman sitä emme pääse enää niihin pöytiin, joissa päätetään alueemme asukkaiden perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta ja tulevaisuudessa myös keskeisistä sosiaalitoimen palveluista. Asetelma johtaa väistämättä siihen, että alueemme asukkaiden on haettava yhä enemmän palveluita joko Rovaniemeltä tai Oulusta. Kuntapäättäjinä meidän on kannettava vastuuta siitä, miten rakennetaan hyvinvointia, tarjotaan palveluja ja huolehditaan alueen kilpailukyvystä. Jos palvelut karkaavat pois Meri-Lapista, olemme entistä heikommassa asemassa kilpailtaessa uusista asukkaista ja elinvoimaa tuovista yrityksistä. Siksi hyvät neuvot ovat nyt kalliit. Ja hyvät, tulevaisuuteen tähtäävät päätökset. Ritva Sonntag LPSHP:n hallituksen puheenjohtaja

15 Länsi-Puhuri 3/2013 Viivy vielä kesäilta Viilenee jo kesäilta tähdet saa se tuikkimaan. Usvaan peittyy kaarisilta yökaste kylmä peittää maan. Kesän lämpö hiipuu hiljaa vartoo syksy tuloaan. Houkuttelee kypsää viljaa vieno tuuli tanssimaan. Kuvat: Timo Haaraniemi Kesäilta, rantakivi, ui kaislat virran myötä. Sorsapoikain uljas rivi uiskentelee myöhään yötä. Viivy vielä kesäilta, tuoksus tunnen huumaavan, kuulen kaukaa tanhuvilta lintujen viel laulavan. Viilenee jo kesäilta, hämärä pian peittää maan. Veden pintaan tähtisilta luo heijastaen valoaan. Hiljenee jo koko tienoo vain syyslinnun laulu soi. Tuulikin kuin silkki hieno, viivy kesäilta, oi! Liisa Anttila 2013 Säveltänyt Kaj Chydenius Kuva: Liisa Anttila RISTIKON RATKAISU Ristikon oikein ratkaisseiden kesken arvottiin liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Arpaonni suosi Sari Knuutista. Onnettarena toimi Jaana Juntikka. Setelit on toimitettu voittajalle.

16

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Valmis paketti Perusopetusta säätelevän lain 21 :n mukaan koulutuksen järjestäjän on arvioitava järjestämäänsä koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

puheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen kunnanjohtaja koulutusjohtaja fil.maist. kouluneuvos vanh.huollon pääll.

puheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen kunnanjohtaja koulutusjohtaja fil.maist. kouluneuvos vanh.huollon pääll. sivu 1(9) nro 3/2009 Elin: Hallitus Aika: 16.2.2009 klo 9.00 10.35 Paikka: Päätöksentekijät Läsnäolijat: Hallituksen kokoushuone, R 0, Vaasan keskussairaala Gun Kapténs Per Hellman, varapj. Jan Erik Granö

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 25.04.12 Tiina Rajala. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 25.04.12 Tiina Rajala. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 1 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 2012 Terveydenedistäminen osana hyvää työelämää 24.4.2012 Aluejohtaja Tiina Rajala 2 Hyvinvointia työstä Terveellinen, turvallinen ja mielekäs

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen.

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Opinnäytetyön tekeminen hankkeessa on paras osa opintoja! Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Metropolian ROKOKO-hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA -

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Pirjo Kejonen 17.8.2012 Havaintoja/ amk- aloituspaikat Bioanalyytikkojen (ka 33 aloituspaikkaa/ v), ensihoitajien (ka 25-30 aloituspaikkaa/

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

ENSH-itsearviointilomake (Savuton sairaala-auditointi)

ENSH-itsearviointilomake (Savuton sairaala-auditointi) ENSH-itsearviointilomake (Savuton sairaala-auditointi) 1. Standardi 1: Sitoutuminen ä 1.1 Terveydenhuollon organisaation dokumenteissa on sitouduttu pyrkimään 0 0 2 9 11 3,82 ENSH-verkoston standardeihin.

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Sairaalatyöryhmä on käsitellyt asiaa viimeksi kokouksessaan 2.2.2010. Liite nro 1, sairaalatyöryhmän muistio 2.2.2010

Sairaalatyöryhmä on käsitellyt asiaa viimeksi kokouksessaan 2.2.2010. Liite nro 1, sairaalatyöryhmän muistio 2.2.2010 Kuntayhtymähallitus 19 16.02.2010 Kuntayhtymävaltuusto 8 25.05.2010 Sosterin talouden ja toiminnan sopeuttaminen koskien osastoja 4 A, 4 B ja 5 A (hanke 17) sekä kirurgian, synnytys- ja naistentautien

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma THL:n hankkeen sisältö Kouvolan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Potilasturvallisuuden kehittämistarpeen taustaa Sisällöltään laaja asia, jonka hallinta

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Reetta-Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 2/2012 1. Heke-tiimi. Käsitellyt asiat. Otsikko Sivu

PÖYTÄKIRJA 2/2012 1. Heke-tiimi. Käsitellyt asiat. Otsikko Sivu PÖYTÄKIRJA 2/2012 1 Heke-tiimi Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 8 Edellisen kokouksen muistio 3 9 Työnohjaus 4 10 Opettajien työssäjaksaminen 5 11 Savuton työyhteisö -toimenpideohjelma 6 12 Rekrytoinnin kehittämisen

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot