Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, henkilöstölehti 3 / 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, henkilöstölehti 3 / 2013"

Transkriptio

1 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, henkilöstölehti 3 / 2013

2 Sisällysluettelo Rakennemuutosta paikallisesti 2 Taidetta sairaalan kaunistukseksi 3 Murrepakina 4 Savuton sairaala toimintaohje 5 työntekijöiden ja potilaiden parhaaksi ERVA-kesäpäivillä Kokkolassa 6 Kaisla käyttöön kaikille 7 Pyöräilymaraton pohjoisessa 8 Harjoittelijana hallinnossa 10 Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 11 terveyden edistämisen alueellisena kehittäjänä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä Työtyytyväisyyttä selvittämässä 13 Meilläkö oma Sote-alue? 14 Länsi-Puhuri Päätoimittaja: Riitta Luosujärvi Toimitusneuvosto: Timo Haaraniemi Juha Kursu Tuija Nurkkala Sirpa Ollila (kuvaaja) Sinikka Savikuja Juhani Tuisku Matti Väänänen Toimitussihteeri: Jenni Vanhala Taitto ja paino: Länsi-Pohjan Kirjapaino Oy Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa. Siihen tuleva materiaali tulee toimittaa mennessä osoitteeseen: Palautteen lehdestä (ruusut/risut) voit laittaa samaan osoitteeseen. Pääkirjoitus Rakennemuutosta paikallisesti Tänä vuonna olemme eläneet suuressa rakennemuutoksessa. Sairaansijoja vähennettiin heti alkuvuodesta, koska luotimme siihen, että siirtoviivepäivistä todellakin nyt päästään. Ja niin on päästy. Yllätys on sen sijaan ollut toiminnan volyymin muutos nimenomaan vuodeosastohoidon osalta vielä ennakoitua paljon suurempana. Toimintatavat muuttuvat nopeammin emmekä pysy ennakoinnissa oikein perässä. Sairaansijamääriä on kesken vuoden edelleen alennettu ja sama suuntaus näyttää olevan mahdollinen ensi vuoden talousarviota valmisteltaessa. Avohoidon käyntimäärä on kasvanut tänäkin vuonna ja on ennakoitavissa, että kasvu jatkuu tulevana vuonna. Muutos vaatii resurssien uudelleen suuntaamista ja mahdollistaa jopa resurssien vähentämisen. Niinhän olemme strategiaan kirjanneet: resurssien oikealla kohdentamisella kehitämme toimintaamme vastaamaan muuttuvia tarpeita. Rakennemuutoksessa kustannukset pienenevät ostettavissa palveluissa, kuten pesulapalvelut ja ruokahuollon palvelut. Sen sijaan kustannukset eivät oleellisesti muutu vaikkapa lääkehuollossa, kalliitkin lääkehoidot annetaan tänä päivänä poliklinikoilla. Osastohoidon väheneminen vaikuttaa tietysti erilliskorvausten pienenemisen kautta kokonaispalkkamenoihin. Yllättävää on se, että tilaa luulisi vapautuvan runsaasti kaikkien muutosten myötä, mutta niin ei näytä käyvän. Polikliinisen toiminnan lisääntyminen tarkoittaa entistä enemmän henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa jokaiselle potilaalle. Se taas tarkoittaa, että yksittäisille työntekijöille tulee olla aiempaa enemmän työhuoneita tuon tehtävän hoitamiseksi. Vuodeosastoilla voidaan vähitellen luopua potilashuoneista joissa on neljä sairaansijaa, ajoittain jopa kuusi potilasta. Nykyaikaista olisi se, että potilashuoneessa olisi vain yksi potilaspaikka, mutta siihen ei päästä nyt tehdyillä ja suunnitelluilla muutoksilla. Potilaiden kannalta muutos polikliiniseen hoitoon on hyvä, kotoa pitäen hoidoissa käyminen on mukavampaa kuin aiemmin tavalliset pitkät sairaalahoidon jaksot. Myös toimintakyky pysyy parempana kotioloissa. Kansalliset rakennemuutosratkaisut ja järjestämislain sisältö ovat avoinna, siinäpä ei mitään uutta. Kiireellisen hoidon asetus on nyt saatu ja sen vaikutuksia tarkastellaan johtajaylilääkärin vetämässä työryhmässä. Asetus tulee voimaan 2015, synnytystoiminnan osalta OYS-erva -alueen järjestämissopimusta valmistellaan tavoitteena saada sopimus syysvaltuuston hyväksyttäväksi. Sopimuksen tavoite on yhteisvastuullisesti huolehtia siitä, että potilaat saavat tarvitsemansa hoidon laadukkaana ja oikea aikaisesti. Näin ajatellen järjestämissopimus on osaltaan turvaamassa toimintaame ja sen jatkuvuutta. Rakennemuutosten kourissa tärkeää on huolehtia työyhteisön hyvinvoinnista ja omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Nautitaan kuulaista syyspäivistä! Riitta

3 Taidetta sairaalan kaunistukseksi Kokoustila Puhkuun menijät voivat nähdä kaksi hienoa puureliefiä, jotka ovat saaneet uuden elämän Puhkun oven viereisestä seinätilasta. Edesmennyt Lautiosaarelainen taiteilija Leevi Ahvenjärvi on tehnyt nämä kaksi puureliefiä, jotka ovat nimeltänsä Solulima ja Sudenkorento. Pienimuotoisen kyselyn tuloksena, en saanut varmaa tietoa siitä, milloin teokset on hankittu tai saatu sairaalaan. Ne ovat kuitenkin olleet eri sairaalan tiloissa jo kauan, useita vuosikymmeniä. Solulima-reliefi on ollut muistitietojen mukaan joskus toisen kerroksen käytävätiloissa. Viimeiset kymmenen vuotta se on ollut keuhkopoliklinikan seinällä. Sudenkorento-reliefi on ollut fysioterapian tiloissa, josta se siirrettiin remontin alta pois korvapoliklinikan käytävälle, mistä se myös siirrettiin pois remontin vuoksi. Tuolloin Sudenkorento vietiin varastoon teknisen osaston tiloihin, viimeksi akkuhuoneen seinälle. Keuhkopoliklinikan työntekijät vaihtoivat taulujen paikkoja kesällä. Solulima- reliefin he siirsivät kokoustila Puhkun oven viereen. Muistissani oli, että saman tekijän toinen työ, Sudenkorento reliefi, odottaa uutta sijoitusta akkuhuoneessa. Riitta Luosujärven luvalla ja Jarkko Ylikärpän avustuksella Leevi Ahvenjärven teokset pääsivät vierekkäin samalle seinälle. Nyt nämä hienot puureliefit ovat 1 A siiven työtekijöiden ja asiakkaiden ja kaikkien Puhkuun menijöiden nähtävillä. Kun menet Puhkuun, ihaile sitä ennen hetki paikallista kädentaitoa. Teksti ja kuvat: Tuija Nurkkala Mustan linnun uusi paikka Länsi-Puhurin numerossa 1/2013 kyseltiin lukijoilta ehdotuksia kuvanveistäjä Kimmo Pyykön Musta Lintu veistoksen uudeksi paikaksi. Viime vuodet teosta on säilytetty teknisen osaston sisäpihalla, roskalavojen takana. Uudeksi sijoituspaikaksi valittiin sairaalan Kauppakadun puoleisen sivun kanttiinivälikkö, jossa nyt kesäisin on ulkokalusteet. Kun teos on siirretty uudelle paikalleen, sitä voivat ihastella niin sairaalassa asioivat kuin ohikulkijatkin. Voittajaehdotuksen teki sairaanhoitaja Kati Eilittä osastolta 5 B. Hänet palkittiin liikunta- ja kulttuuriseteleillä. Kuva: Aliisa Kesti 3

4 Murrepakina Niin hauras on Ihmisen mieli, paljon kertoo kehonkieli. Ääneen tarkoitetut sanat, jää usein sanomatta. Monet itkut itkemättä. Ymmärrä, olen Ihminen, niin eksynyt ja umpikujassa, matkalla jonnekin... Onni koostuu pienistä hetkistä, ilman kipua ja tuskaa. Hymy,, tuo häivähdys suupielissä, toiko sen mukava muisto, ajatus joka kosketti hetken. Sonja Mänty sairaanhoitaja, Ypsy Kuva: Sirpa Ollila Soria lottanainen Rovaniemelä piethän aina loppukesästä semmoset Wanhan ajan markkinat. Sielä myyhän palion käsitöitä, on puutöitä, kuottavia, leivonnaisia, kotona tehtyjä säilykheitä ja kaikkia sen semmosta. Kojut on tehty niinkö vanhaan malliin, vanhoista lauoista, heinäseipäistä ja kaikenlaisista telineistä. Mutta tosi hienosti ja siististi. Tuntuu että on palattu ajasa palion taaksepäin, viisikymmentä luvule, ainaki. Niin, ja tietenki myyjilä on kans vanhan ajan vaatheita päälä, naisila essut eesä ja huivit pääsä. Näyttivät niin mukavilta. Miehilä oli pussihousut ja nahkasaapikhat jalasa, pääsä lierihattuja ja joilaki on vanha kulunu reppuki seläsä. Aivan ko olisivat savotalta vasta tulhe. Sielä aluhela on sitten mukava kierrellä ja aina sieltä saattaa jotakin mukavaa löytääkki. No nyt en löytäny muuta matkhan ko kampanisupussin ja rieskan. Taikka löysinhän mie oikiasthan, ko oikeen ajattelen. Muistojen joukhon mie sen laitoin. Miepäs kerron: Sielä oli yhesä paikasa semmonen myyntipaikka misä myythin hernekeittua ja makkaroita. No näläkä ko oli, ostin mieki ittele hernekeittua lautasellisen, siihen kuulu lisäksi, vanikkaa, voita ja juomaa, kahaviki kuulu vielä samhan hinthan. Hinta oli viis eurua. Hernekeittua myythin isosta armeijan soppatykistä ja sitä oli siittä jakamasa vanhhan sotilaspukhun sonnustautunu mies, pyssy seliäsä. Oli mies vielä kova porisemhan, tais porissa sammaa tahtia keiton kans. Siihen oli laitettu palion pitkiä pöytiä ja penkkejä misä saatto syyä, siittä mieki paikan löysin. Vanhan mummelin vastapäätä. Meile molemmille keitto maistu hyvältä ja aloima mekki siinä porisemhan. Niitä näitä juteltiin aluksi. Siihen tuli pöytiä siivuamhan oikeen sorian näkönen nainen, joka oli pukkeutunu lottapukhun. Oli sammaa väkiä sen keitonjakajan kans. Yhesä mummon kans ihastelima lottanaista. Mummo kertoi että hänkin on aikanhan kantanut tuollaista lottapukua, että oi oi kun palaa kaikenlaisia asioita miehlen. Mummua oli mukavaa kuunnella. Jutustelima siinä kauan aikaa ja mummo pyyteli antheeksi ko hällä meinaa itkua pukata nämä muistelut. En mullakhan ollu itku kaukana ko mummua kuuntelin. Mutta empä itkeny. No lähin siittä sitten pois ja toivottelin mummole hyvvää jatkua. Mummo otti oikeen käsivarresta kiini ja toivotteli siunausta. Näin sitä lottanaista vielä lähtiesä ja sanoin että on sulla hieno puku päälä. Eikö vain olekki, se sano ja että hän arvostaa toela suuresti lottien tekemää työtä ja että tätä pukua on ihanaa kantaa päälä. Mie sanoin että niin arvostan mieki ja lottanainen nosti mulle peukkua. Nostin takasin. Tuntu niin hyvältä. Toimittaja Tuisku Länsi-Puhurista 4

5 Savuton sairaala toimintaohje työntekijöiden ja potilaiden parhaaksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi uuden toimintaohjeen terveyden edistämisen hengessä. Keskustelua käytiin Hestraan tulevasta ohjeesta mutta hyväksyttiin lopulta yksimielisesti. Savuton sairaala -toimintaohje velvoittaa esimiehet puuttumaan alaistensa tupakointiin työajalla. Kuva Sirpa Ollila Sairaalan tehtäviin kuuluu entistä tarmokkaammin terveyden edistäminen sairaanhoidon lisäksi. Itse heräsin terveyden edistämiseen kun olin koulutuksessa Tampereella vuonna Terveyden elintapojen tukemisen hyödyt on tutkimuksissa vahvasti todistettu. Sen jälkeen sairaalamme on liittynyt Terveyttä edistävät sairaalat ry:hyn. Toimintaperiaate on, että terveet työntekijät ja terveellinen ympäristö tukevat päivittäin potilaita ja väestöä terveisiin elintapoihin. Olemme aiemmin jo vuonna 2005 julistautuneet Savuttomaksi sairaalaksi. Toimintaohjeita ja kannustusta ja tukea on tarjottu työajan tupakoinnista luopumiseen. Tulokset ovat olleet vähäi- siä ja harvat tupakkakatokset täyttyvät edelleen. Nyt uusittu ohjeistus velvoittaa ja oikeuttaa esimiehet puuttumaan henkilökunnan tupakointikiellon rikkomuksiin. Koko henkilökunta velvoitetaan opastamaan potilaita savuttomalle tielle. Korvaushoito on potilaille sairaalajakson Sekä henkilökunnan että potilaiden kohdalla käytetään kuuden k:n periaatetta. Kysy, keskustele, kirjaa, kehota, kannusta ja kontrolloi. aikana ilmaista ja työntekijälle kolmen ensimmäisen viikon aikana. Henkilökunta saa nikotiinikorvaushoidon terveydenhoitajalta. Korvaushoito voidaan ohjeistaa helpommaksikin, esimerkiksi omassa yksikössä tapahtuvaksi tupakointiin puuttumisen yhteydessä. Emme ole kieltämässä kohtuullisia jaloittelu-, kahvi-, keskustelu- tai ruokataukoja. Niitä tarvitsemme kaikki mutta tupakkatauko on kielletty. Toivomme sairaalan johdossa, ettei tarvitse ryhtyä kirjallisiin töihin tupakoinnin lopettamiseksi työaikana. Olemme saaneet siihen valtuudet, joita käytämme jos emme muuta voi. Savuttomin terveisin Juha 5

6 ERVA-kesäpäivillä Kokkolassa ERVA-kesäpäiville Kokkolaan kokoontui väkeä kaikista viidestä sairaanhoitopiiristä OYS- erityisvastuualueelta. Niinpä mekin lähdimme Kemistä pikkubussilla torstaina aamuvarhaisella ajelemaan kohti Kokkolaa. Uutena luottamushenkilönä odotin mielenkiinnolla millaisen tietopaketin saisin tältä reissulta ja tietysti oli mukava tutustua oman ja muiden sairaanhoitopiirien ihmisiin. Ensimmäisenä päivänä ERVA-strategiaa meille valottivat työnantajapolitiikan osalta toimitusjohtaja Hannu Pajunpää ja tutkimus, koulutus ja kehittäminen olivat kuntayhtymäjohtaja Maire Ahopellon aiheena. Johtajaylilääkäri Aino- Liisa Oukka esitteli erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen luonnosta. Erityissairaanhoidon yhteensovittamiseksi erityisvastuualueen kuntayhtymät laativat erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen, jossa sovitaan sairaanhoitopiirien työjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönotosta. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee käsitteli puheenvuorossaan aihetta: Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu mikä muuttuu. Sote-asiaan en saanut oikeastaan mitään uutta tietoa. Yhtä sekavalta sopalta se edelleen näyttää. Muutoksia nykyiseen systeemiin on kuitenkin jo syksyn aikana tulossa, mikä asettaa meidät pohtimaan yhdessä oman alueemme ja palvelujemme tulevaisuutta. Nykyisen sairaanhoitopiirin pohjalle muodostettava sote-alue tuntuisi mielestäni luontevimmalta ratkaisulta ja asukkaan rajakin täyttyisi. Mutta aika näyttää... Erityisen antoisana pidin toisena päivänä pidettyjä erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien perehdyttämispuheenvuoroja. Esityksistä sai hyvän kokonaiskuvan OYS-Erva alueesta ja alueiden erityispiirteistä. Perehdytyspuheenvuorojen jälkeen Riitta Luosujärvi kertoi tukipalveluyksikköselvityksen tilanteesta ja Hannu Leskinen ERVA- kokeiluhankkeen tilanteesta. Saimme osallistua Kiurun sairaalan henkilökunnan järjestämään puutarhajuhlaan torstai-iltana keskussairaalan parkkihallissa sateen ropistessa. Tilaisuudessa näimme henkilökunnan esittämiä hauskoja ohjelmanumeroita. Oli ainutlaatuinen kokemus viettää puutarhajuhlaa parkkihallissa. Seuraavan kerran kokoonnumme Oulussa alkuvuodesta ja toivon, että siihen mennessä on selvinnyt, montako sotealuetta muodostetaan ja millaisin perustein. Pääasia on kuitenkin, että kaikki alueemme asukkaat saisivat hyvät ja joustavat sosiaali- ja terveyspalvelut asuinpaikasta riippumatta. Paljaiksi kuluneille kujille ja kaduille ei voi jättää jälkiään. Sitä varten täytyy uskaltautua ennen kulkemattomille teille. ( Manfred Mai) Matkaterveisin, Marja-Liisa Vaara Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin valtuuston II varapuheenjohtaja 6 Kuva: Aliisa Kesti

7 Kaisla käyttöön kaikille Vuoden 2014 alussa otetaan käyttöön koko sairaanhoitopiirissä henkilöstöhallinnon sähköinen työpöytä. Tuttavallisemmin Kaislaksi nimetystä työpöydästä tulee työkalu henkilöstöasioiden sähköiseen käsittelyyn. Kaislasta tulee niin esimiesten kuin kaikkien työntekijöidenkin työväline. Kaislan kautta haetaan ja hyväksytään vastaisuudessa esimerkiksi vuosilomat, virka- ja työvapaat, perhevapaat ja sairauspoissaolot. Lisäksi työpöydän kautta pääsee tutustumaan henkilöstöhallinnon ohjeisiin ja ajankohtaisiin asioihin. Esimiehet käyttävät Kaislaa myös työsopimusten ja virkamääräysten laatimiseen. Virka- ja koulutusmatkat haetaan ja hyväksytään edelleen Populuksessa ja sisäisiin koulutuksiin ilmoittaudutaan HRM-koulutuksenhallinnan kautta. Molempiin pääsee siirtymään helposti Kaisla-työpöydän kautta. Kaislan käyttöönoton myötä vanhanaikaiset paperilomakkeet jäävät pois käytöstä. Tämä säästää paitsi paperia, myös esimerkiksi sihteerien ja lähettien työaikaa. Kaislasta on etua kaikille käyttäjille. Jatkossa jokainen työntekijä voi itse tarkastella esimerkiksi lomapäiviensä kulumista paljonko niitä on käytetty ja montako on vielä jäljellä. Esimies taas voi omassa näkymässään helpommin käsitellä kaikkien alaistensa lomia ja poissaoloja ja havaita mahdolliset päällekkäisyydet. Pilotit käyntiin lokakuussa Kaislan käyttöönottoprojektista vastaa sovellusasiantuntija Jaana Kuusela. Työpöytää pilotoidaan lokakuun alusta lähtien kirurgian poliklinikalla ja tehostetun hoidon osastolla dialyysiosasto mukaan lukien. Lisäksi siihen osallistuu myös siivoustyön esimiehet sekä joh- don sihteereitä. Pilottivaiheessa vuosilomia haetaan kuitenkin vielä vanhan käytännön mukaisesti. Käyttäjien koulutus alkaa niin ikään lokakuussa. Peruskäyttäjille muutos entiseen ei tule olemaan suuri, ja perehdytys heidän osaltaan kestääkin vain noin puoli tuntia. Jotkin pienet esivalmistelut voivat kuitenkin olla tarpeen. Kaislan käyttöönotto muun muassa edellyttää, että kaikilla työntekijöillä on sairaanhoitopiirin sähköpostiosoite. Esimiehille Kaislan käyttöönotto on hieman suurempi muutos ja heidät opastetaan työpöydän käyttöön henkilökohtaisesti. Kuukauden mittaisen pilotoinnin jälkeen käyttöönotto laajenee vähitellen muutama yksikkö kerrallaan. Tämänhetkisen arvion mukaan Kaisla on kaikkien sairaanhoitopiirin työntekijöiden käytössä helmikuussa Silloin myös vuosilomia haetaan työpöydän kautta. Kaislaan tullaan kirjautumaan varmennekortilla tai henkilökohtaisilla tunnuksilla. Linkki työpöytään löytyy intranetin Sovellukset ja pikalinkit luettelosta. Vastaavanlainen työpöytäratkaisu on käytössä myös Keski-pohjanmaan, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Vaasan sairaanhoitopiireissä. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä käyttöönottoprojekti on meneillään. Teksti: Jenni Vanhala 7

8 Himoharrastajat Pyöräilymaraton pohjoisessa Penkki päin pyllyä, kumet tietä laahaten ja kettingit täynnä reikiä, näin taittui 500 kilometriä. Länsipuhurin toimitusneuvoston pyynnöstä kerromme tästä 500 kilometrin matkasta. Vuosi sitten kahvipöydässä saatu päähänpisto toteutettiin Matka Kilpisjärveltä, Äkäslompolon kautta Tornioon taittui kahdessa päivässä. Ennen matkaa oli tehty kovasti töitä kunnon kohottamiseksi, sillä suoraan tuosta kahvipöydästä ei matkan teko olisi onnistunut ja raatoauton kyyti olisi ollut varmaa. Unelmien matka alkoi Matkaan lähdettiin torstaina linja-autolla Kilpisjärvelle. Matka taittui maisemista nautiskellen ja naurellen. Eipä ole aikaisemmin tullut seurattua jokaista yläja alamäen profiilia näin tarkkaan. Lähestyttäessä Kilpisjärveä perhoset lisääntyivät vatsan pohjalla. Illalla saavuimme Kilpisjärvelle, jossa meitä odotti 132 polkupyörää loikoilemassa nurmikolla. Pyörät kuljetettiin erillisellä kuorma-autolla Kilpisjärvelle. Iltapalan ja infon jälkeen oli jännitys katossa, jaksetaanko, pystytäänkö... eikä jännitystä keventänyt yhtään se, että Kilpisjärveltä oli sähköt ja vesi poikki. No, eihän sitä unta sitten tullut, noin kahden tunnin yöunien jälkeen oli herätys kello Ajokamppeet päälle, aamupalalle ja kokoontumiseen. Kello 6.00 toivotti järjestävän seuran, Alatornion Ahjon, Olavi Stoor hyvää matkaa. Näin lähti liikkeelle 51 ensimmäistä pyöräilijää. Unelmien matka oli alkanut. Vastassa oli se kuuluisa 10 kilometrin nousuosuus, josta niin moni oli kertonut, jopa pelotellut. Nousu johti Suomen maanteiden korkeimmalle kohdalle Muotkatakkaan 565 metriin. Nousuosuuden jälkeen sumun hälvetessä, tuli tunne, että tästä selvitään. Matka taittui vuorovedoin 51 upean pyöräilijän kanssa. Vieruskaverin jatkuvasti vaihtuessa, tuli näistä ryhmän ventovieraista pyöräilijöistä pian mukavia juttukavereita. Nimiä emme juuri ehtineet opettelemaan, joten keksimme niitä... oli Herra 143, Papat, Hunks, Supermies, Iso Turkulainen Kapiainen jne. 8

9 Kuin formulavarikolla Tauot matkalla oli todella nopeita. Vitsailtiinkin, että touhu on kuin formulavarikolla. Kunnes kapteeni taas ilmoittaa: matka jatkuu, tytöt pois sieltä pusikosta ja housut jalkaan. Huomio; olimme tyttöjä koko matkan, tuntui muuten hyvältä. Taukoja oli noin kilometrin välein. Tauoilla pidettiin meistä ensikertalaisista erittäin hyvää huolta. Muonion tauon jälkeen alkoi ns. vapaa osuus, noin 60 kilometriä kohti Äkäslompoloa. Tämä oli toinen osuus, josta meitä oli varoiteltu. Erittäin mäkivoittoinen osuus oli aikaisempina vuosina koitunut joidenkin matkan katkaisijaksi. Vapaaosuus otettiin rauhallisesti ja nautittiin maisemista, vaikka kropassa tuntuikin jo 200 kilometrin rasitus. Kroppa ja pyörä kesti, kertaakaan ei päädytty raatoauton kyytiin. Ensimmäisen päivän aikana nähtiin muutama kolarointi, mutta onneksi kuitenkaan sen suurempia vahinkoja ei tullut, pintanaarmuja ja pyörä lunastukseen. Toisen ryhmän saldona oli katkennut solisluu, näiden edellä mainittujen lisäksi. Äkäslompolossa oli mahtava vastaanotto. Meitä ensikertalaisia onniteltiin jo tässä vaiheessa, kun olimme saavuttaneet puolimatkan. Illallisella oli upeat tarjoilut. Ongelmana vaan oli, ettei kroppa oikein vetänyt. Elimistö oli todella ihmeissään siitä ruisleivän, proteiini- ja myslipatukoiden sekä rusinoiden ja banaanien cocktailista, jota oli vielä höystetty suolakurkuilla ja merisuolalla. Nautinto illallisesta jäi lyhyeen ja oli aika mennä levähtämään. Vielä saunominen ja venyttelyt, luulisi, että nyt uni maistuu, mutta ei. Taas suhteellisen unettoman yön jälkeen herätys kello 4.30 ja aamupalan jälkeen matka jatkui. Alkumatkasta saimme jo huomata, että venyttelyt ja jääsalvat olivat tehneet tehtävänsä. Kroppa oli valmis uuteen 250 km:n pyrähdykseen. Suunnittelimme, että ensi vuonna otamme halkoja matkaan, jospa niiden avulla tulisi uni paremmin. Mahtava kokemus Äkäslompolosta lähdettäessä tieprofiili muuttui kevyemmäksi muutamaa kovempaa nousua lukuun ottamatta. Mieleen jäi rento fiilis, hyvä juttuseura ja kauniit jokimaisemat. Mitä lähemmäs Tornio tuli, sitä suurempi oli pala kurkussa, Me teimme sen. Koskaan aikaisemmin ei ole Tornion vanhasilta näyttänyt niin mahtavalta. Se tunne oli huikea, tämä on todellista, vielä tuon sillan ylitys, maali ja onnen kyyneleet. Maalissa vastassa oli perheet ja kuohuvan pullon poksahdus. Kokemus reissusta oli mahtava. Mitään ei annettu ilmaiseksi, paljon on työtä tehty ja hikoiltu, että saimme unelman toteutumaan. Takana on juoksua, uintia, salia ja spinningiä. Kesäkuussa puolikkaan maratonin jälkeen Seija totesi Eihän se ole homma eikä mikhään tulla Kilpisjärveltä Tornioon pyörällä, siinähän vaan istutaan alamäkeen. Tästä alkoi viimeinen panostus matkan toteuttamiseksi kilometriä ehdittiin pyöräillä, sen lisäksi, että toteutimme kaiken muun mitä harjoitusohjelmaamme oli kirjoitettu. Ensi vuonna Alatornion Ahjo järjestää 30. kerran tämän maratonpyöräilyn ja haaveissamme on jälleen osallistua maratonpyöräilyyn. Teksti ja kuvat: Tiina, Seija ja Maria 9

10 Harjoittelijana hallinnossa Kesä tuli ja meni! Väliin jäänyt aika oli itselleni varsin mielenkiintoista uuteen työpaikkaan ja työyhteisöön tutustuessa. Ehdinpä myös todistaa uuden sairaalarakennuksen valmistumisen viereiselle tontille! Syksyllä palaan takaisin Rovaniemelle, jossa viimeistelen opintoni hallintotieteiden parissa Lapin Yliopistossa. Länsi-Puhuri 3/2013 Lyhyesti muotoiltuna ikäohjelma on kehittämistoimenpide, jolla pyritään vastaamaan organisaation ikärakenteesta lähteviin vaatimuksiin johtamiselle ja työn järjestelylle, jossa yhtenä keskeisenä tavoitteena on ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn tukeminen. Olin harjoittelujaksoni aikana perehtynyt eri organisaatioissa toteutettuihin ikäohjelmiin (joista kokemukset näyttivät olevan poikkeuksetta positiivisia!) ja selvittänyt niistä yleisiä periaatteita kuin myös hyödyllisiä yksityiskohtia, joita voitaisiin käyttää avuksi myös Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin ikäohjelman suunnittelussa. Aikaisemmin keväällä, selvittäessäni mahdollisuuksiani suorittaa työharjoittelu, yksi vaihtoehdoista oli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri. Kun sain tietää, että Länskän ovet avautuisivat hallintotieteiden opiskelijalle, päätös paikan vastaanottamisesta oli helppo. Olen asunut suurimman osan elämästäni Kemissä ja tunnen olevani Meri-Lapissa kotonani. Lyhyen työjaksoni aikana ehdin perehtyä sairaalaorganisaation toimintaan monelta kantilta. Tätä auttoi suuresti kokemani avoimuus ja avuliaisuus henkilökunnan taholta. Harjoittelussani tutustuin hallinnon työhön erinäisten avustavien työtehtävien myötä. Merkittävin työsarka minulla oli kuitenkin erilaisten projektien parissa, joista yksi oli työtyytyväisyyskyselyn raporttien laatiminen. Toinen tällainen projekti oli LPSHP:n ikäohjelman luonnostelu. Tehtävänäni oli laatia perusta ikäohjelman suunnittelutyölle, joka toteutettaisiin yhteistyössä luottamusmiesten kanssa. Ikäohjelma työkyvyn tueksi LPSHP:n ikäohjelman ideointi ja valmistelu aloitettiin elokuun loppupuolella hallintorakennuksen kokoushuoneessa yhdessä luottamusmiesten kanssa. Oma roolini oli alustaa kokous yleiskatsauksella ikäohjelman periaatteista, mahdollisista sisällöistä ja sen suunnittelun suuntaviivoista. Ikäohjelma liittyy laajemmin työhyvinvointiin ja työkyvyn tukemiseen. On tietenkin tärkeää, että työkyky säilyy hyvänä koko työuran ja, että työkyvystä huolehditaan kaikkien työntekijöiden kohdalla ikään katsomatta. Kuitenkin sairaanhoitopiirin ikärakenteen huomioon ottaen, työhyvinvointiohjelman suunnittelu ja sen sisältöjen miettiminen, erityisesti ikääntyvien työntekijöiden näkökulma huomioon ottaen, tuntui hyvin perustellulta. Ikäohjelman onkin tarkoitus täydentää hyvinvointistrategiaa ja tehdä siitä relevantti olosuhteisiin ja tarpeisiin nähden. Hyvät lähtökohdat jatkolle Ikäohjelmaa koskevassa starttikokouksessa sain oman osuuteni jälkeen kuulla luottamusmiesten mietteitä ja keskustelua aiheesta ja olinkin hyvin ilahtunut lukuisista näkökulmista, joita pöydän ääressä jaettiin. Minulle jäi vaikutelma siitä, että ikäohjelmaan liittyvät asiat olivat todellakin ajankohtaisia. Ikäohjelman suunnittelun jatkolle saatiin mielestäni luotua hyvät lähtökohdat ja siitä tultaneen kuulemaan lisää melko pian. Vaikka oma osuuteni sen suunnittelussa päättyy harjoittelujakson päättyessä, uskon vahvasti, että ikäohjelma jää hyviin käsiin ja että siitä tulee mielekäs osa työhyvinvoinnin kehittämistyötä. Se tulee myös varmasti osaltaan tukemaan henkilöstön ja johdon välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä. Teksti: Joona Horsma 10

11 Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot terveyden edistämisen alueellisena kehittäjänä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä kehitetään aktiivisesti terveys- ja hyvinvointipalveluita. Pohjois-Suomen kunnille haasteita aiheuttavat maantieteellinen sijainti ja siihen liittyvät kuntalaisten elämänmahdollisuuksien rajoitteet, ikääntyvä väestörakenne ja matala työllisyys. Tilastojen mukaan sairastavuusindeksi, työkyvyttömyysindeksi, kuolleisuusindeksi ja kansantauti-indeksi ovat Länsi- Pohjan alueella korkeammat kuin muualla Suomessa. Keskeisiä kehittämisvaateita ovat kuntalaisten osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen vähentäminen, hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen ja terveyserojen kaventaminen. Tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden parantaminen. Terveyden edistäminen on kansanterveyden kohentamisen tärkeä keino. Tavoitteeseen ei päästä yksin yksilöön suuntautuvilla valistus- ja muilla vastaavilla toimenpiteillä. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden rooli on keskeinen väestön terveyden edistämisessä. Ammattilaisten tehtävänä on rakentaa yhdessä muiden tahojen kanssa terveyttä edistävää toimintaa yhteiskunnan eri toimintalohkoilla ja vahvistaa terveyden edistämisen näkökulmaa terveyspalveluissa. Työelämälähtöistä kehittämistä Terveydenhuolto onnistuu tehtävässään, jos henkilöstö on hyvin koulutettua, motivoitunutta ja sitoutunutta työhönsä. Yksi keskeinen keino tavoitteen saavuttamisessa on kehittää henkilökunnan ammatillista osaamista täydennys- ja jatkokoulutuksen avulla. Terveyden edistämisen koulutuksessa kehitetään uusia työkäytäntöjä vastaamaan tämän hetken asiakas-/potilaspalveluhaasteisiin yhteistyössä julkisen terveydenhuollon, yksityisten ja kolmannen sektorin palvelujen tuottajien kanssa. Koulutuksessa hyödynnetään uutta teknologiaa osana jokapäiväistä hoito- ja terveyden edistämistyötä, kehitetään tiimi- ja verkostotyötä sekä hoitotyön johtamista. Ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijat osallistuvat hoitotyön kehittämishankkeisiin ja terveyden edistämisprojekteihin. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu on järjestänyt Terveyden edistämisen ylempään ammattikoreakoulututkintoon (YAMK) johtavaa koulutusta vuodesta 2002 alkaen. Koulutukseen kuuluu olennaisena osana työelämälähtöinen kehittämistehtävä. Opiskelijat ovat työelämän kehittämistehtävissään luoneet uusia terveyden edistämisen toimintamalleja esimerkiksi Kemin avosairaalan terveyttä edistävä perusterveydenhuollon palvelumuoto (Hakso, 2005). Tehtävänsiirtoja ja toimenkuvia on kehitetty Tervolan terveyskeskuksessa (Alalahti, 2007). Hoitoketjujen kehittäminen L-PKS:ssa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella on kehitetty saumatonta hoitoketjua rintakipu- ja vammapotilaan ensihoitoon. Tarkoituksena oli luoda työväline, jolla rintakipupotilaan ensihoitoa voidaan kehittää toimivaksi kokonaisuudeksi. Malvalehdon ja Pallaksen (2007) opinnäytetyön tavoitteena oli parantaa rintakipu- ja vammapotilaan ensihoidon laatua Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä. Lisäksi tavoitteena oli että, potilaille voidaan antaa paras mahdollinen hoito käytettävissä olevilla voimavaroilla. Lonkka- ja polviartroosipotilaan saumatonta hoitoketjua kehitti Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin Puukko (2008). Tarkoituksena oli, että lonkka- ja polviartroosipotilaan saumaton hoitoketju vastaa terveydenhuollon nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, mitkä olivat hoitohenkilökunnan ammatillisen osaamisen kehittämismenetelmät ja täydennyskoulutuksen tarpeet Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskusten vuodeosastoilla sekä Tornion sairas- ja kuntoutuskodissa lonkka- ja polviartroosipotilaiden hoitotyössä. Akuutin vatsakipuisen potilaan hoitoketjua päivystyspoliklinikalta vuodeosasto 4B:lle kehittivät vuonna 2012 Hepola ja Kauppila. Projektin tarkoituksena oli potilasturvallisuuden parantaminen, potilaan hoidon sujuvuus ja taloudellisuus, hoidon selkeys, resurssien oikea käyttö ja hoidon päällekkäisyyksien minimointi. Projektin tavoitteena oli saada hoitoketju arjen työvälineeksi päivystyspoliklinikalle ja vuodeosasto 4B:lle. Tehohoidon jälkiseurantapoliklinikkaa osana kriittisesti sairaan potilaan hoitoketjua kehitti opinnäytetyössään Heinonen vuonna Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista tarvetta tehohoidon jälkiseurantapoliklinikalle on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella. Tutkimuksessa kartoitettiin pitkittynyttä tehohoitoa saaneiden potilaiden toipuminen tehohoidon jälkeen. Lisäksi saatiin tietoa siitä, miten potilaita tuettiin tehohoidosta toipumisessa. Kriittisesti sairaan ja pitkittynyttä tehohoitoa saaneen potilaan toipumisprosessi voi kestää kuukausia, jopa vuosia. 11

12 Potilailla voi esiintyä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia, jotka vaikuttavat myös potilaan perheeseen. Käypä hoito -suositusten pohjalta rakennetut alueelliset hoitoketjut määrittävät, miten potilaita hoidetaan terveydenhuollon eri tasoilla tarkoituksenmukaisesti ja laadukkaasti. Tehohoidon jälkiseurannalla tarkoitetaan hoitajien ja lääkäreiden suorittamaa tehohoidosta toipumisen seurantaa ja kokonaisvaltaista toipumista edistävää toimintaa erillisellä poliklinikalla. Hyviä tuloksia Opiskelijat ovat yhdessä opettajien ja hoitotyön asiantuntijoiden kanssa vastanneet sairaanhoitopiirin kehittämishaasteisiin. Moniammatillinen yhteis- ja verkostotyö opiskelijoiden, työelämän asiantuntijoiden ja opettajien kesken on ollut kaikkia osapuolia kannustavaa ja kehittävää. Länsi-Puhuri 3/2013 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueelle on luotu uusia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintamalleja ja kehitetty alueen hyvinvointia ja terveydenhuoltoa. Terveyden edistämisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tavoitteena on, että tutkinnon suorittanut terveyden edistämisen asiantuntija tuntee alueensa olosuhteet ja osaa tuottaa soveltuvia ratkaisu- ja toimintamalleja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvonta-, johtamis-, kehittämis- ja arviointitehtäviin. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun terveyden edistämisen koulutusohjelmasta (YAMK) valmistuneet opiskelijat ovat onnistuneet erinomaisesti kehittämään Länsi-Pohjan alueellisia terveys- ja hyvinvointipalveluja. Lisäksi on tehty useita muita ansiokkaita opinnäytetöitä Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin alueelle ja muualle Suomeen. Opinnäytetyöt ovat saatavilla KTAMK:n kirjastosta. Lähteet Alalahti, M Tehtävänsiirtojen ja toimenkuvien totuttaminen Tervolan terveyskeskuksessa. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysala. Hakso, V Kemin avosairaala- terveyttä edistävä perusterveydenhuollon palvelumuoto. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysala. Heinonen, K Tehohoidon jälkikseurantapoliklinikka: osana kriittisesti sairaan potilaan hoitoketjua. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysala. Hepola, A. & Kauppila, T. Akuutin vatsakipuisen potilaan hoitoketju: Päivystyspoliklinikalta vuodeosato 4B:lle. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysala. Malvalehto,V. & Pallas, V Saumattoman hoitoketjun kehittäminen rintakipu- ja vammapotilaan ensihoitoon Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö. Kemi- Tornion ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysala. Puukko, S Lonkka- ja polviartroosipotilaan saumattoman hoitoketjun kehittämien Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysala. Teksti: Yliopettajat Anneli Paldanius ja Airi Paloste, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala Länsi-Puhurin seuraavissa numeroissa esitellään LPSHP:n toimintaan liittyviä opinnäytetöitä. Kuva Sirpa Ollila 12

13 Työtyytyväisyyttä selvittämässä Sairaanhoitopiirin strategiseen suunnitelmaan on kirjattu työolo- ja työtyytyväisyys kyselyiden toteuttaminen kahden vuoden välein. Kyselyn tuloksia on tarkoitus hyödyntää yksikkötasolla osana yksikön kehittämistyötä. Myös sairaanhoitopiirin johto ja päättäjät ovat luonnollisesti kiinnostuneita sairaanhoitopiirin työtyytyväisyydestä ja työoloista kertovan kyselytutkimuksen tuloksista. Näin lienee myös jokaisen kyselyyn vastanneen työntekijän osalta. Kyselyyn vastaaminen jo sinällään kertoo siitä, että vastaaja on kiinnostunut työyhteisönsä tilasta ja haluaa olla mukana kehittämässä sitä, joten vaikka laaja-alaisen kyselyn joihinkin kohtiin on saattanut luonnollisesti olla vaikea muotoilla omaa kantaa, osallistuminen kyselyyn on arvokasta. Mitä enemmän vastaajia, sitä paremmin sitä voidaan hyödyntää. Kysely on yksi palautteen muoto ja työkalu, jota käytetään avuksi yksiköiden kehittämistyössä kohdistamaan huomio niihin asioihin, jotka kyselyn aineistosta nousevat esiin. Nämä esiin nousevat asiat voivat olla mahdollisia kehittämiskohteita, joissa näkyy melko selkeästi tarve muutokselle, mutta yhtälailla ne voivat olla positiivisia esimerkkitapauksia, joista koko organisaatiossa voitaisiin ottaa opiksi. Kyselyiden tekeminen ei tarkoita suinkaan sitä, että palautteenanto ja keskustelu organisaation eri tahojen välillä rajattaisiin niihin tai, että kaikki laskettaisiin ns. yhden kortin varaan. Kysely on yksi tapa monien joukossa edistää vuoropuhelua ja hankkia tietoa organisaation tilasta. Sillä on omat vahvuutensa (se on helposti ulotettavissa kaikkien saataville), mutta myös heikkoutensa (tuloksissa vastaajajoukot korostuvat yksittäisten vastausten ylitse). ti on hyvin vaikea vastata tyhjentävästi mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Työtyytyväisyys on henkilökohtainen kokemus omasta työympäristöstämme ja tunnetila, jolla vastaamme siihen. Työtyytyväisyys on siis ensisijaisesti kokemuksellista. Jokainen kokemus puolestaan on yksilöllinen, tiettyyn aikaan ja paikkaan sidottu. Myös kokemuksen kohteet vaihtelevat yksilökohtaisesta. Joten, jos yhdelle työtyytyväisyyteen vaikuttaa ensisijaisesti työpaikan henkilökemia, toiselle ratkaisevaksi tekijäksi saattaa muodostua esimerkiksi etenemismahdollisuudet omalla työuralla. Ei siis varmaankaan ole yhtä vastausta siihen mitkä asiat työtyytyväisyyteen vaikuttavat. Samaan hengenvetoon voidaan kuitenkin todeta, että vaikka työtyytyväisyyteen vaikuttavat asiat näyttävät olevan yksilöllisiä, ovat ne kuitenkin samalla yleisiä ja jaettuja: pystymme vaihtelevissa määrin samaistumaan ja eläytymään toistemme kokemuksiin. Esimerkin vuoksi haluankin tarkastella lähemmin yhtä tekijää, joka lienee useimman kokemuksessa helposti tunnistettavissa ja joka on mielestäni keskeisessä roolissa työyhteisöjen hyvinvoinnissa ja työtyytyväisyyden kokemisessa. Hyvästä työilmapiiristä työtyytyväisyyttä Organisaatiotutkimuksen piirissä on havaittu, että työilmapiirillä on läheinen yhteys työtyytyväisyyteen ja työhyvinvointiin. Esimerkiksi työilmapiiriä tutkinut Maija-Liisa Nakari toi terveydenhuoltoalaan henkilöstöön kohdistuvan tutkimuksensa johtopäätöksissä hyvin suorasukaisesti esille, että työyhteisön huono ilmapiiri lisäsi stressiä ja sairauspoissaoloja kun taas hyvällä työilmapiirillä oli yhteys sekä stressin, että sairauspoissalojen laskuun. Myös KEVA uutisoi oman verkkoaivoriihensä tuloksien perusteella hiljattain, että työilmapiiri oli keskeisessä asemassa työntekijöiden pohtiessa työurien jatkamista. Oma opinnäytetyöni suuntautui työilmapiirin rakentumisen tutkimiseen ja tutkimusprosessin aikana huomasin sen, mikä tuskin tulee yllätyksenä kenellekään työelämässä aikaa viettäneille: työpaikan vuorovaikutussuhteilla oli huomattavan suuri osuus ilmapiirin rakentumisessa. Vuorovaikutus tärkeää Vuorovaikutussuhteiden osalta tärkeää on ennen kaikkea arvostuksen osoittaminen. Tämä näyttäisi korostuvan etenkin esimiehinä tai johtavassa asemissa toimivien kohdalla. Toinen vuorovaikutussuhteisiin liittyvä tärkeä tekijä on yhteistyö. Yhteistyön rakentaminen on muun muassa keskustelua yhteisistä päämääristä. Siispä arvostava vuorovaikutus, joka tähtää yhteistyöhön, olisi omiaan rakentamaan hyvää työilmapiiriä. Vuorovaikutusta tukemaan tarvitaan kuitenkin myös erilaisia foorumeita, joissa keskusteluun on mahdollisuus. Foo- Tyytyväinen työntekijä Puhuttaessa työtyytyväisyydestä yleises- 13

14 rumin muodolla, tai sillä onko kyseessä palaveri vai kahvitauko, ei näyttäisi olevan kovin suurta merkitystä. Oleellista on, että työyhteisön jäsenillä on tilaa ja aikaa keskustelulle ja että keskustelun sallitaan olla avointa. Johtamisen näkökulmasta tärkeäksi tekijäksi nousee moniäänisyyden hyödyntäminen. Siinä työyhteisön keskustelu, ja sen jäsenten näkökulmien kuuleminen ja punnitseminen ovat luonnollinen osa päätöksentekoprosessia. Vuorovaikutuksen merkitystä korostaessa on hyvä muistaa, että voimme aina vaikuttaa omaan suhtautumiseemme asioihin ja ihmisiin ja omaan asenteeseemme, kun taas muiden muuttaminen itseämme miellyttäväksi on vähintäänkin kyseenalainen projekti vaikuttavuutensa suhteen. Tämä pätee myös työpaikalla. Työilmapiirin ylläpito on loppujen lopuksi Länsi-Puhuri 3/2013 jokaisen omakohtainen vastuu. Ja kun oman osuutensa hoitaa hyvin, tarve etsiä ratkaisuja toisia muuttamalla osoittautuu joka tapauksessa epäolennaiseksi. Lisääntynyt vaikutusvalta omaan olemiseen ja reaktiivisuuden väheneminen tuo mukavana bonuksena ison annoksen henkilökohtaista arvokkuutta kuin myös keveyttä ja itseluottamusta arjen haasteiden suhteen. Onkin helpottavaa huomata, että viime kädessä emme ole täysin ympäristömme armoilla, vaan pystymme ottamaan vastuun siitä miten tunnemme ja valitsemaan kuinka toimimme. Työyhteisöä, ja työn järjestelyä koskevissa pattitilanteissa voimme aina ottaa asian puheeksi ja toimia siten itse aktiivisesti ympäristömme muuttamiseksi parempaan. Kehitystyö on yhteistyötä Työilmapiiri on yksi tekijä monien joukossa, jotka vaikuttavat työtyytyväisyyden kokemukseemme. Siitä huolehtiminen on kuitenkin varsin tehokas tapa parantaa edellytyksiä työtyytyväisyydelle ja lisätä työssä viihtyvyyttä. Tällaiselta pohjalta on myös helpompi tarttua muihin tehtäviin, joita työolojen kehittäminen vaatii. Kehittämistyössä yhteistyö on avainasemassa. Työtyytyväisyyskysely on yksi keino, jolla kerätään tietoa ja herätellään keskustelua siitä mitkä asiat kaipaavat toimenpiteitä ja mikä toimii hyvin. Se voi olla varsin käytännöllinen apuväline suuntaamaan kehitystoimenpiteitä ja paikantamaan niiden tarvetta, mutta varsinainen kehitystyö vaatii halukkuutta ja energiaa tarttua toimeen, koko työyhteisön, niin henkilökunnan kuin johdonkin taholta. Teksti: Joona Horsma MEILLEKÖ OMA SOTE-ALUE? Elokuussa Kokkolassa järjestetyillä Ervakesäpäivillä kuultiin STM:n kansliapäällikkö Päivi Sillanaukeeta, jonka aiheena oli Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu mikä muuttuu?. Esityksessä korostui maakuntien keskuskaupunkien vastuu palvelujen järjestäjinä. Vastuukunnaksi kelvatakseen kunnan koon olisi oltava vähintään asukasta, jonka vuoksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kunnat eivät voisi jatkossa vastata palvelujen järjestämisestä. Jututin kansliapäällikköä seminaarin jälkeen ja perustelin parhaani mukaan sitä, miksi me tarvitsemme lähellä olevia erikoissairaanhoidon palveluja jatkossakin. Meillä on tehtaita, kaivos, vilkkaasti liikennöity nelostie, vaarallisia aineita kuljetetaan teillämme, on lentokenttä ja satamat ja Lapin mittakaavassa merkittävä väestönkeskittymä. Kaikista perusteluista huolimatta pirstaleinen alueemme, monta vähäväkistä kuntaa, oli kansliapäällikön mielestä este omalle sotealueelle. Miten me tätä viestiä käsittelemme alkavan syksyn keskusteluissa ja ennen 14 kaikkea saammeko aikaan sellaisia päätöksiä, joilla tie omaan sote-alueeseen aukeaisi? Kansliapäällikön viesti oli hyvin selkeä ja sellaisenaan erittäin haastava: yhteen pitäisi liittyä ja yhdistää voimat pärjätäkseen sote-alueiden jaossa. Miksi oma sote-alue on sitten niin tärkeä? Se on erittäin tärkeä siksi, että ilman sitä emme pääse enää niihin pöytiin, joissa päätetään alueemme asukkaiden perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta ja tulevaisuudessa myös keskeisistä sosiaalitoimen palveluista. Asetelma johtaa väistämättä siihen, että alueemme asukkaiden on haettava yhä enemmän palveluita joko Rovaniemeltä tai Oulusta. Kuntapäättäjinä meidän on kannettava vastuuta siitä, miten rakennetaan hyvinvointia, tarjotaan palveluja ja huolehditaan alueen kilpailukyvystä. Jos palvelut karkaavat pois Meri-Lapista, olemme entistä heikommassa asemassa kilpailtaessa uusista asukkaista ja elinvoimaa tuovista yrityksistä. Siksi hyvät neuvot ovat nyt kalliit. Ja hyvät, tulevaisuuteen tähtäävät päätökset. Ritva Sonntag LPSHP:n hallituksen puheenjohtaja

15 Länsi-Puhuri 3/2013 Viivy vielä kesäilta Viilenee jo kesäilta tähdet saa se tuikkimaan. Usvaan peittyy kaarisilta yökaste kylmä peittää maan. Kesän lämpö hiipuu hiljaa vartoo syksy tuloaan. Houkuttelee kypsää viljaa vieno tuuli tanssimaan. Kuvat: Timo Haaraniemi Kesäilta, rantakivi, ui kaislat virran myötä. Sorsapoikain uljas rivi uiskentelee myöhään yötä. Viivy vielä kesäilta, tuoksus tunnen huumaavan, kuulen kaukaa tanhuvilta lintujen viel laulavan. Viilenee jo kesäilta, hämärä pian peittää maan. Veden pintaan tähtisilta luo heijastaen valoaan. Hiljenee jo koko tienoo vain syyslinnun laulu soi. Tuulikin kuin silkki hieno, viivy kesäilta, oi! Liisa Anttila 2013 Säveltänyt Kaj Chydenius Kuva: Liisa Anttila RISTIKON RATKAISU Ristikon oikein ratkaisseiden kesken arvottiin liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Arpaonni suosi Sari Knuutista. Onnettarena toimi Jaana Juntikka. Setelit on toimitettu voittajalle.

16

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Kuntaneuvottelut, Palaute

Kuntaneuvottelut, Palaute Kuntaneuvottelut, Palaute 1. Oletko? VSSHP:n viranhaltija 0 1 2 3 Kuntien edustaja Muu, 2. Kutsu 0 1 2 3 3. Kokoustilat, Haartmanin, Learning cafe-tilat 0 1 2 3. Aikataulussa pysyminen 0 1 2 3 . Ajan riittävyys

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Henkilöstösuunnitelmamme toukokuussa 2014. Aiempi Henkilöstösuunnitelmaa

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki 4.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Lauri Tanner 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Ajankohtaiskatsaus 23.11.2012 Sinikka Näätsaari Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevat linjaukset 15.11.2012 Lähtökohdat Palvelutavoite

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PERUS- TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SOSIAALITYÖ 7.10.2011 1 Perusterveydenhuollon kehittäminen 1.9.2009-31.10.2011 PaKaste 1 Kuntalähtoistä kehittämistyötä

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA!

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA! PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA! 31.1.2017 Arttu Haapalainen taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija Taiteen edistämiskeskus / Pirkanmaa Soile Vuolle hyvinvointikoordinaattori ja

Lisätiedot

Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen. Vasama esitteli päivän agendan ja toivotti osallistujat tervetulleiksi.

Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen. Vasama esitteli päivän agendan ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. MUISTIO 1 (3) 26.2.2014 KUNTAINFO Aika 26.2.2014 klo 13.00-15.15 Paikka Osallistujat Satakunnan keskussairaalan auditorio liite 1. Tilaisuuden avaus Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen.

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Savuton kunta

Savuton kunta Savuton kunta 2012 2015 Tarja Kristiina Ikonen 1 STRATEGISET LINJAUKSET - osatavoitteet 1-5 1. Kuntatyönantajan ja muiden julkisella rahoituksella toimivien tahojen savuton toimintakulttuuri 2. Kuntien

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Muutostyön tekeminen kunnassa

Muutostyön tekeminen kunnassa Muutostyön tekeminen kunnassa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 26.-27.3.2014 / Hakusessa päivät, Rovaniemi Kainuun keittämisosio Kainuun maakunta ja kunnat

Lisätiedot

Kokemuksia välittömän palautteen keräämisestä Etelä-Savon Ohjaamoissa. Mikkelissä Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija

Kokemuksia välittömän palautteen keräämisestä Etelä-Savon Ohjaamoissa. Mikkelissä Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija Kokemuksia välittömän palautteen keräämisestä Etelä-Savon Ohjaamoissa Mikkelissä 11.10.2016 Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija Välittömän palautteen kerääminen Palautteen keräämisen laitteet hankittu kokeilukäyttöön

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN 3.4.2013 Terveempi Pohjois-Suomi 2, Kainuun osahanke Sari Marita Ikäheimo Kainuun sosiaali ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän perussopimus 3 Toiminta ajatus

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Terveempi Pohjois-Suomi 2 hanke: Arviointia TerPS2- kunnista

Terveempi Pohjois-Suomi 2 hanke: Arviointia TerPS2- kunnista Terveempi Pohjois-Suomi 2 hanke: Arviointia TerPS2- kunnista HYVINVOINTIFOORUMI 21.08.2014 Keski-Pohjanmaan ja Kruunupyyn kuntien osaprojekti Tuula Löf 1 Hyvinvointiryhmät Perustettu ryhmiä Olemassa olleiden

Lisätiedot

1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä. 4.

1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä. 4. 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Jouko Silvennoinen 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4. Toimielimen nimi 5. Onko vastaaja kunta sosiaali-

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot