HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS - henkilöstökertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS - henkilöstökertomus - 2003"

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS - henkilöstökertomus - 23 SISÄLTÖ SIVU JOHDANTO Kunnan henkilöstöpoliittiset tavoitteet ja niiden seuranta sekä arvio tulevasta kehityksestä Kunnan henkilöstön kehittämistoimenpiteet kertomusvuoden aikana Kunnan työilmapiiri Henkilöstöanalyysi Palvelussuhteet Henkilöstön ja väestön kehitys Henkilöstörakenne sukupuolen mukaan Ikäjakauma Eläkkeelle siirtyminen Poissaolot Tapaturmat Henkilöstökulut Henkilöstökulujen osuus vuodesta Henkilöstömenot Käyttötalouden henkilöstökulut Ostopalvelut Toimialojen palkkatilit työsuhteittain Henkilöstön koulutus Lähteet: Tilinpäätös 23: Toimintakertomus - Kunnanhallitus, 4. Henkilöstöpolitiikka - Toimialojen henkilöstön kehittämistoimenpiteet Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä; Pallas Laskenta- ja kirjanpitojärjestelmä; AdeEko Laatinut: Taloussuunnittelija Pirkko Huhta

2

3 1 HENKILÖSTÖKERTOMUKSEN SAATTEEKSI Tuusulan kunnan viides henkilöstökertomus - vuoden 23 henkilöstötilinpäätös - on valmistunut. Henkilöstökertomus koostuu henkilöstöä ja henkilöstön tilaa kuvaavista seurantatiedoista. Osa seurantasarjoista alkaa jo vuodesta 199 lukien ja tiedot ovat kattavia vuodesta 1996 lukien. 2 luvulla alkanut palvelutoiminnan kasvu jatkui ja kohdistui suoraan asiakaspalveluun. Kunnan palveluksessa olevien vakinaisten henkilöiden määrää lisääntyi 75 henkilöllä, vastaavasti määräaikaisten ja sijaisten määrä väheni 5 henkilöllä. Henkilöstömäärä vuoden lopussa oli 1642 henkilöä, joista vakinaisia palvelussuhteita 134. Osa kasvavasta palvelutarpeesta hankittiin ostopalvelujen kautta. Henkilöstön määrä asukaslukuun verrattuna oli kertomusvuonna 48,4 henkilöä 1 asukasta kohden. Vastaavan palveluvarustusten kuntiin verrattuna henkilöstömäärä on kilpailukykyinen ja palvelutuotannon määrän ja laadun huomioiden varsin kilpailukykyinen. 7 Henkilöstö / 1 asukas Koko maa Tuusula Henkilökunnan palkkaus menot käyttötaloudessa oli 56,6 milj.euroa, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 8,7 %. Käyttötalousmenojen ostopalveluihin (ilman erikoissairaanhoidon 19,5 milj. euron menoja) käytettiin 13,7 milj.euroa. Ostotoiminnan suuruus on 24,1 % palkkausmenoista ja 11,5 % käyttömenoista. Suurimmat ostot kohdistuvat hoiva- ja hoitopalveluksiin (8,7 milj. euroa), joita ovat mm lastenpäivähoito- sekä vanhusten ja vammaisten palveluostot. Puhtaanapitoon, rakennusten ja alueiden kunnossapitoon käytettiin yhteensä 2,6 milj.euroa. Toimisto-. pankki- ja asiantuntijapalveluihin käytettiin 2,5 milj.euroa. 2 Käyttötalouden palkat, /as Tuusula 21-4 as. kunnat Uusimaa Koko maa

4 2 Sairauspoissaolot olivat toimintavuonna 21.1 päivää. Kasvua edelliseen vuoteen oli 9,1 %. Laskettaessa sairauspoissaoloja suhteessa vakinaiseen henkilöstöön oli kunnan n. 12 työpaikasta yhdellä työpaikalla poissaoloja yli 4 päivää, viidellä työpaikalla yli 3 päivää ja seitsemällä työpaikalla yli 2 päivää. Yhdellä työpaikalla ei ollut yhtään sairaus poissaoloa. Helmikuussa 24 valmistuneen ilmapiiritutkimuksen mukaan poissaolojen kuormittavuuteen ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Kertomusvuonna vanhuuseläkkeelle siirtyi 15, joista yksi varhennetulle vanhuuseläkkeelle. Osaaikaeläkkeelle siirtyi 3, yksilölliselle varhaiseläkkeelle 1 ja työkyvyttömyyseläkkeelle 9 henkilöä. Määräaikaisen kuntoutustuen piirissä oli yksi henkilö. Lisäksi 2 henkilöä on kuollut. Alla olevassa taulukossa on Kuntien Eläkevakuutuksen (KuEL) piiriin kuuluvien henkilöiden keski-iät vuosina KuEL (KVTEL) -eläkkeelle siirtyneet Kaikki Vanhuuseläkkeet Työttömyyseläke Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Yksilöll. varh.eläke Henkilöstön palkkauksen osalta toteutettiin voimaan tulleiden ves/tes -sopimusten mukaiset palkantarkistukset. Uudet sopimukset pantiin täytäntöön kaikilla sopimusaloilla. Vuoden loppuun mennessä saatiin valmiiksi työn vaativuusarvioinnit (TVA) yleisen ves/tes -sopimuksen piiriin kuuluville vakansseille. Hinnoittelukohdittain vakanssit jaettiin neljään eri vaativuusluokkaan. Vaativuusluokittain vahvistettiin tavoitepalkka, jotka lasketaan ves/tes -sopimuksen vähimmäispalkasta A1 17 %, A15 %, B 13 % ja C 1 %. Kunnan työnvaativuuden arvioinnin toteuttamiseen virkaehtosopimuksen järjestelyvarojen lisäksi varaama 3. euroa saatiin maksuun lukien taannehtivasti vuoden 23 aikana. Palkkauksen kehittämiseen tarkoitettu järjestelyvara maksettiin lukien kuukaudella aikaistettuna osana TVA:n toteuttamista. Tuntipalkkaisten ja teknisten sopimuksen mukaiset järjestelyvararatkaisut toteutettiin lukien. Perhepäivähoitajien paikallista sopimusta tarkistettiin peruspalkkojen osalta lukien. Henkilöstökoulutukseen käytettiin varoja 364. euroa mikä on,8 % käyttötalouden palkoista. Toimialojen ilmoitusten mukaan kertomusvuonna koulutettiin 1345 henkilöä. Koulutuspäiviä oli yhteensä Lisäksi keskitetyn koulutuksen tarjoamia koulutuspäiviä oli 114 ja niihin osallistui 1411 henkilöä. Keskushallinnosta, sosiaalitoimesta ja teknisestä toimesta osallistuttiin ESR:n rahoittamaan ja Adulta Oy:n hallinnoimaan Motivo -projektiin, jossa pohdittiin hiljaisen tiedon siirtämistä uusille työntekijöille ja varttuneempien työntekijöiden motivointia. Henkilöstön saatavuus varsinkin vakinaisiin tehtäviin ja virkoihin oli hyvä lukuun ottamatta terveyskeskuslääkäreitä, hammaslääkäreitä ja puheterapeutteja. Sijaisten saatavuus heikkeni hoitohenkilökunnanosalta. Palvelutoiminta on ollut tuloksellista, henkilöstö on osaavaa, motivoitunutta ja omasta työstään innostuneita. Työkyvystä, osaamisesta ja motivaatiosta on pidettävä kuitenkin yhdessä työtä tehden jatkuvasti hyvää huolta. Osaltani lämmin kiitos kaikille. Hallintojohtaja pääneuvottelija Matti J. Arola

5 1. Kunnan henkilöstöpoliittiset tavoitteet ja niiden seuranta sekä arvio tulevasta kehityksestä 3 Toiminta-ajatuksenamme on se, että Tuusulan kunta kykenee kaikissa olosuhteissa tarjoamaan tai järjestämään asukkailleen oikea-aikaisia, joustavia ja taloudellisesti tuotettuja palveluja toimimalla asiakaslähtöisesti ja käyttämällä voimavaroja tehokkaasti sekä kehittämällä henkilöstön osaamista, palvelukykyä ja johtamistaitoja. Tulostavoitteena on asiakaslähtöisesti toteutettu hyvä peruspalvelutaso ja seudullinen kilpailukyky sekä toimintakykyinen ja motivoitunut henkilöstö. Toimialojen strategiatyössä on huomioitava, että vuoteen 21 mennessä eläkkeelle siirtymisen ja väestön kasvun aiheuttamasta palvelutarpeen lisäyksestä johtuen on kunnan rekrytointitarve lähes 1 henkilöä. Suunnittelukaudella laaditaan toimiva henkilöstöstrategia toimenpiteineen ja jatketaan kehittämiskoulutusta. Henkilöstöjärjestöjen kanssa yhteistyössä valmistellaan henkilöstöpoliittisen ohjelman uudistus. Vuoden 23 aikana tehdään toimialakohtainen eläköitymisselvitys. Palvelutuotannon suunnittelua ja toimintojen kehittämistä toteutetaan henkilöstön kanssa yhteistoimintasäännöksiä noudattaen. Henkilöstösuunnittelussa huomioidaan asukasluvun kasvun palvelujen kysyntää lisäävä vaikutus. Samanaikaisesti parannetaan oman palvelutuotannon tehokkuutta ja haetaan vaihtoehtoisia tuotantotapoja sekä toimitaan palvelujen järjestäjänä. Määräaikaisia palvelussuhteita käytetään vain niissä tapauksissa, joissa se on toimintojen tilapäisyyden tai määräaikaisuuden vuoksi perusteltua. Varahenkilöjärjestelmiä kehitetään palkkaamalla vakinaisia sijaisia peruspalvelutehtäviin turvaamaan työyksiköiden riittävää palvelutasoa ja tukemaan työssä olevan henkilöstön jaksamista. Henkilöstön tuottavuutta parannetaan hyödyntämällä tehokkaasti teknologisen kehityksen tuomia mahdollisuuksia. Tietotekniikassa huolehditaan siitä, että atk-laitteistojen ja ohjelmien käyttöönoton yhteydessä käyttäjille järjestetään oikea-aikaista ja riittävää koulutusta. Henkilöstön hyvinvointia vahvistetaan työkykytoimintaa tehostamalla. Johtamisen, osaamisen ja työkyvyn kehittämiseen panostetaan toteuttamalla työpaikkakohtaisesti laadittuja toimintaohjelmia. Henkilöstön saantia ja pysyvyyttä edistetään huolehtimalla Tuusulan kunnan julkisesta kuvasta turvallisena, innostavana, haasteellisena ja kilpailukykyisenä työnantajana. Suunnittelukaudella toteutetaan virkaehto- ja työsopimusten mukaiset työn vaativuuden arvioinnit ja tehdään tarvittavat palkkausuudistukset. Sen toteuttamiseen on varattu 3. euron määräraha koko yleisen VES/TES henkilöstön osalle. Suunnittelukaudella edistetään työvoiman saatavuutta hankkimalla tai järjestämällä henkilöstölle sopivia asuntoja kunnan eri taajamista. Henkilöstötyöllä parannetaan käytössä olevilla kokonaisresursseilla palvelutoimintaa, tuottavuutta, sujuvuutta sekä henkilöstön motivaatiota, osaamista ja turvallisuutta sekä varaudutaan tuleviin muutoksiin.

6 4 Työterveyshuolto ja työsuojelutoiminta tukevat osaltaan henkilöstön hyvinvointia panostamalla erityisesti ennalta ehkäisevään toimintaan. Toimintoja uudistetaan lainsäädännön muutosten edellyttämällä tavalla niin, että Tuusula on uudistuksien toteuttajana eturivin kuntien joukossa. Toteutamme henkilökustannusten seurantaa tekemällä henkilöstötilinpäätöksen ja olemalla mukana sidosryhmien järjestämissä hankkeissa. Tavoitteet ja seuranta - uudistamme henkilöstöpoliittisen ohjelman tukemaan palvelutuotannon kehittämistä, ottamaan huomioon seudulliset mahdollisuudet ja vaihtoehtoiset tuotantotavat Henkilöstöpoliittisen ohjelman teko siirtyi vuodelle päivittäisessä toiminnassa käytämme ja syvennämme valtuuston hyväksymiä johtamisen arvoja siten, että kaikilla palvelutoiminnan tasoilla esimies- ja johtamistoiminnoissa on johtoajatuksena toimiva vuorovaikutus ja yhteistyö päättäjien ja toteuttajien kesken valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi Yhteistyökomitea seurasi omalta osaltaan yhteistoimintaa eikä sillä ollut huomauttamista. Vuoden 24 alussa toteutetun ilmapiirikyselyn mukaan lähes 8 % vastaajista ilmoitti työpaikkakokouksia olevan kuukausittain ja 37,4 % vastaajista totesi niitä olleen viikoittain. - kouluttaudumme tasapainoinen onnistuja -suunnittelutyöhön ja otamme käyttöön henkilökohtaisen tuloskortin Henkilökohtaisen tuloskortin käyttöönotto siirtyy myöhemmille vuosille. Vuonna 24 toteutetaan tulosaluetasoinen tuloskortti. Strategiatyökoulutusta järjestettiin toimialoittain. - vahvistamme työkykytoimintaamme johtaminen-osaaminen -työkykyprojektin hyvien kokemusten kannustamana Ohjeet Tyky -toiminnasta ovat suunniteltavana osana käyttösuunnitelmissa. Suunnitelmien teko kontrolloidaan käyttösuunnitelmien vahvistamisen yhteydessä. Henkilöstölle tarkoitettu kuntosali valmistui ja otettiin käyttöön. Koko henkilöstölle tarkoitettu toimintapäivä toteutettiin elokuussa urheilukeskuksessa toimialojen kanssa yhteistyössä ja toimintapäivään osallistui n. 32 henkilöä. - valmistaudumme koulutuksella rekrytoinnin kehittämiseen, ns. hiljaisen tiedon hankintaan eläkkeelle lähteviltä ja uusien työntekijöiden perehdyttämiseen, käynnistämme toisen johtamisen erikoisammattitutkintoon johtavan kurssin - Johtamisen erikoisammattitutkinnon suoritti 15 henkilöä. - JET II (johtamisen erikoisammattitutkinto) 2 esimiehelle aloitettiin syksyllä Motivo-koulutus teknisen toimen henkilökunnalle, sosiaalitoimen henkilökunnalle ja keskushallinnon henkilökunnalle aloitettiin keväällä osana Adultan hallinnoimaa ja ESR:n rahoittamaa koulutusprojektia.. Motivo-koulutuksen tavoitteena on kehittää johtamista, joka mahdollistaa ikääntyvien työntekijöiden motivoitumisen osaamisensa ja työnsä kehittämiseen eläkkeelle siirtymiseen saakka. - Esimieskoulutus "Esimies työnantajan edustajana kuntaorganisaatiossa" järjestettiin 13 henkilölle. - Rekrytointikoulutusta uusille esimiehille oli kahtena päivänä. Osallistujia oli 17 henkilöä. Toteutettiin koko henkilöstölle tarkoitettu vuorovaikutuskoulutus teatteriryhmä Stella Polariksen toimesta. Koulutus toteutettiin kolmena iltapäivänä ja niihin osallistui n. 9 henkilöä.

7 5 - pidämme yllä ja vahvistamme kunnan hyvää mainetta työnantajana sekä hankimme henkilöstölle sopivia asuntoja kunnan eri taajamista Henkilöstötilinpäätös vuodelta 22 valmistui suunnitelman mukaisesti. Kunnan työsuhdeasuintaloa varten on tonttivaraus olemassa Lahelankangas II alueelta. - otamme käyttöön uudet ves- ja tes -sopimukset ja jatkamme työn vaativuuden arviointia ja palkkausrakenteen kehittämistä Uusia sopimuksia pantiin täytäntöön. Tehtiin työn vaativuusarvioinnit yleisen ves-tessopimuksen piiriin kuuluville vakansseille. Hinnoittelukohdittain vakanssit jaettiin neljään eri vaativuusluokkaan. Vaativuusluokittain vahvistettiin tavoitepalkka, jotka lasketaan vestes -sopimuksen vähimmäispalkasta A1 17 %, A 15 %, B 13 % ja C 1 %. Kunnan työnvaativuuden arvioinnin toteuttamiseen varattu 3. euroa saatiin maksuun lukien taannehtivasti vuoden 23 aikana. Palkkauksen kehittämiseen tarkoitettu järjestelyvara maksettiin lukien kuukaudella aikaistettuna osana TVA:n toteuttamista. Tuntipalkkaisten ja teknisten sopimuksen mukaiset järjestelyvararatkaisut toteutettiin lukien. Arvio tulevasta kehityksestä Varaudumme tulevaan työvoiman hankintaan laatimalla vuoden 24 aikana rekrytointi ohjeistuksen. Työvoiman saatavuus on heikentymässä erityisesti lääkäreiden ja hoitoalan sijaisten osalta. Vakinaisiin tehtäviin on tullut hyvin hakemuksia. Laaditaan henkilöstöstrategia ja tarkistetaan henkilöstöpoliittisen ohjelman säännökset ajan tasalle. Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä uusitaan ja samalla yhdenmukaistetaan henkilöstöhallinnollisia työtapoja ja ohjeita siirryttäessä wep -pohjaiseen tiedonsiirtoon. Valmistellaan yhdessä Kuuma-kuntien kanssa henkilökohtaisen palkkauksen periaatteita käyttöönotettavaksi 25, kun työn vaativuuden arvioinnin I osa peruspalkkauksen uudistaminen on saatu valmiiksi. Työkykyä ylläpitävään toimintaan ja ennaltaehkäisevään työterveyden huoltoon tulee panostaa jatkossa entistä enemmän jotta työhyvinvointi pysyy korkeana ja mm. sairaspoissaolojen määrää saadaan vähennettyä.

8 2. Kunnan henkilöstön kehittämistoimenpiteet kertomusvuoden kuluessa 6 Tuusulassa toteutettiin vuosina Johtaminen-osaaminen-työkyky -projekti, jonka tavoitteena oli parantaa henkilöstön työkykyä ja työskentelyolosuhteita niin, että työskentely olisi mahdollisimman kitkatonta. Projektissa haluttiin nähdä työkyky hyvin laaja-alaisesti työntekijän terveyden ja voimavarojen, työolojen, ammattitaidon sekä johtamisen yhteisvaikutuksesta syntyvänä kokonaisuutena. Projektin pitkän tähtäimen tavoitteeksi asetettiin kunnan työntekijöiden ennenaikaisen eläkkeelle siirtymisen ja työvuosien aikaisen sairastamisen pitäminen mahdollisimman vähäisenä. Seuraavassa kuviossa on kuvattu Johtaminen-osaaminen-työkyky -projektin keskeiset tavoitteet ja keinot, joilla ne pyrittiin saavuttamaan. Työterveyshuollon kehittäminen Esimiestyön kehittäminen Koko henkilöstön aktivointi Oma työtapa Moniammatillisuus Seminaarit Ohjaus Neuvonta Liikunnan kokeilu Lehti Projektit Yhteisluennot Hammashuolto Tilakeskus Keskushallinto järjesti keskitettyä koulutusta: esimieskoulutusta "Esimies työnantajan edustajana kuntaorganisaatiossa, osallistujia 13 henkilöä rekrytointivalmennusta uusille esimiehille, osallistujia yhteensä 17 Mahdollisuus motivoitumiseen -koulutus, osallistujia 16 henkilöä johtamisen erikoisammattitutkinto I päättyi, toinen 2 hengen ryhmä aloitti opiskelun syksyllä 23 Uusille työntekijöille järjestettiin perehdyttämiskoulutusta kaksi kertaa, osallistujia oli yhteensä 136 henkilöä. Koulutusta hankittiin koulutussuunnitelmien mukaan. Tyky -toimintaa jatkettiin ja tehtiin niistä omat suunnitelmat. Työn vaativuuden arviointityö aloitettiin ja päätökset rahankäytöstä tehtiin. Sitä jatketaan henkilökohtaisen palkkausperiaatteiden määrittelyllä. Terveystoimessa sisäistä auditointia jatkettiin siten, että koulutettiin kolme sisäistä auditoijaa, jotka auditoivat kaikki terveystoimen työyksiköt. Röntgeniin tehtiin ulkoinen auditointi, jossa toiminta todettiin kiitettäväksi. Kirjallista asiakaspalautetta saatiin 18 kappaletta. Niissä annettiin sekä "risuja että ruusuja". Tavallisin kiitoksen aihe oli hyvä palvelu ja hoito. Tavallisin valittamisen syy oli jonottaminen. Johtamisen erikoistutkinnon suorittamiseen osallistui viisi lähiesimiestä. Ulkopuoliseen koko päivän kestävään koulutukseen osallistui 21 työntekijää, yhteensä 552 päivää, mikä on n. 2,7 päivää / henkilö.

9 7 Työkykyä ylläpitävänä toimintana järjestettiin yhteisiä tapahtumia, teatteriretkiä, elämysretkiä, joihin osallistui yhteensä 29 työntekijää. Tätä varten kukin yksikkö sai puoli työpäivää vapaana ja 5 / henkilö. Työterveyshuollon toimesta tehtiin viidessä yksikössä työyhteisötyötä erilaisten pulmatilanteiden selvittelemiseksi ja työyksikön kokonaistilanteen kartoitusta ja arviointia varten. Yksilötyönohjausta annettiin 3 työntekijälle joko työn luonteen johdosta tai ongelmalähtöisesti. Sosiaalitoimessa lautakunta päätti laatujärjestelmän laajentamisesta kattamaan koko toimialan. Koko toimialan ulkoinen arviointi tapahtuu vuonna 25 ja lastensuojelun ja vanhuspalveluiden uusintaarviointi maaliskuussa 24. Omaishoidontuen ja vammaispalveluiden asiakkaille tehtiin asiakastyytyväisyyskysely marraskuussa 23. Kyselyn tulosta hyödynnetään palveluiden kehittämisessä. Tyky -suunnitelmat tehtiin kattavasti toimialalla ja henkilökohtaiset kehityskeskustelut käytiin jokaisen työntekijän kanssa. Koulutuksessa panostettiin erityisesti johtamisen osaamiseen. Sivistystoimessa Efektia Oy suoritti koulutuksen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden ulkoisen arvioinnin, jonka pohjalta käynnistettiin henkilöstön kehittämishankkeita. Hankkeet sisältyvät toimialan strategiaan. Henkilöstön kouluttautumismahdollisuuksista huolehdittiin. Erityisopetuskoulutusta järjestettiin. Tuusula osallistui Opetushallituksen käynnistämään ja tukemaan Ope.fi -hankkeeseen, jonka tarkoituksena on parantaa opettajien ATK-osaamista vertaiskoulutuksen avulla. Viisitoista opettajaa sai paikallisohjaajakoulutuksen ja antoi koulutusta yhteensä n. 17 opettajalle. Teknisen toimen hallintopalvelujen yksikkö suoritti asiakaspalvelukyselyn toimialan esimiehille ja työntekijöille sekä teknisen lautakunnan jäsenille. Tulosten mukaan toimintaan oltiin melko tyytyväisiä joitakin osa-alueita (arkistointi ja tiedotus) lukuun ottamatta. Henkilökunta osallistui ammatilliseen ja tyky -koulutukseen mahdollisuuksien mukaan. Siihen osallistui toimintakertomusvuonna teknisestä toimesta 155 henkilöä ja kaikkiaan koulutuspäiviä kertyi 522. Vastaavat luvut edelliseltä vuodelta olivat 183 henkilöä ja 543 koulutuspäivää. Tämän lisäksi henkilöstö osallistui tyky -toimintaan, joka useissa yksiköissä on järjestetty muun koulutuksen yhteydessä. Teknisestä toimesta oli ESR:n (Euroopan sosiaalirahaston) rahoittamassa MOTIVO-projektissa mukana yksiköitä, joissa keski-ikä on keskimääräistä korkeampi. Koulutukseen osallistuivat seuraavat yksiköt: kunnallistekniikasta teiden kunnossapito ja puistopuoli, vesihuoltolaitos sekä teknisen toimen hallinto. Projektin keskeinen teema oli ikäjohtamiseen liittyen työkyvyn ylläpito. Ympäristöasiainkeskus otti käyttöön henkilöstön osaamisalueiden kartoituksen osana koulutussuunnittelua. 3. Kunnan työilmapiiri Henkilöstöjärjestöjen pääluottamusmiehet ovat organisoineet Tuusulan kunnassa vuosittain tehtävän ilmapiirikyselyn. Sen tavoitteena on selvittää esimiestyöhön, tiedonkulkuun, työn kuormittavuuteen, vaikutusmahdollisuuksiin ja muihin työtyytyväisyyteen vaikuttaviin tekijöihin liittyviä mielipiteitä kunnan henkilöstön keskuudessa. Kysely on tehty vuosittain koko henkilöstölle ja siihen on vastannut henkilöä.

10 8 Kysely toimitettiin tammikuussa 24 ja siihen vastasi 862 työntekijää (54 % vuoden 24 tammikuussa työssä olevista), joten kyselyn tuloksia voidaan pitää varsin luotettavina. Kyselyn mukaan pääosa (9 %) oli edelleenkin innostunut nykyisistä työtehtävistään, mutta vain 72,3 %:n mielestä työtehtävät ja voimavarat ovat tasapainossa. Vastaajista 2 % ilmoitti, etteivät tehtävät ja voimavarat ole tasapainossa. Vuonna 1998 riittävän haasteellisina tehtäviään piti 83,4 %, jolloin 89,3 oli innostunut tehtävistään. Koulutusmahdollisuuksien koki 74 % vastaajista olevan sopusoinnussa työn vaativuuden kanssa, vuonna 1998 sen vastaajista koki 69 %. Seurattavien mittareiden mukaan vaikeista asioista pystytään riittävästi keskustelemaan työpaikoilla. Kyselyyn vastanneista 6,6 % (63,8 %) oli samaa tai jokseenkin samaa mieltä. Aina tai usein sai esimieheltään tukea 82,7 % (84,7 %). Työyksikkö sai tarvittaessa tukea toimialajohtajaltaan 52,7 % (43,5 %) ja työtovereiltaan sai tarvittaessa tukea 93,3 % (93,2 %). Suluissa on edellisen vuoden luvut. Työpaikan työntekijöiden ja esimiesten luottamus oli hieman laskenut edellisestä vuodesta. Esimiesten toimintaa hyvän työilmapiirin luomiseksi oli aina ja usein vastauksissa 77,3 %, edellisenä vuonna 78 %. Myönteistä oli, että 9,6 % vastaajista oli aina tai usein edistänyt toiminnallaan hyvän ilmapiirin luomista työpaikallaan, edellisenä vuonna 89,2 %. Työilmapiirikyselyn vastaajamäärät toimialoittain vuosina ja 21-3 Keskushallinttoimtoimtoimi Terveys- Sosiaali- Sivistys- Toimiala Tekninen ei tie- Vuosi Yhteensä toimi dossa / Työilmapiirikyselyssä käytetyt kysymykset ovat eri vuosina olleet osittain erilaisia, joten kaikkien kysymysten osalta ei ole mahdollista seurata kehityksen suuntaa. Esimiestyöskentelyn osalta kaksi keskeistä kysymystä on kuitenkin pysynyt ennallaan koko Johtaminen-osaaminen-työkyky -projektin ajan. Nämä kysymykset ovat: 1. Saan tarvittaessa tukea esimieheltäni. (usein ja aina -vastausten % osuus) - vastausvaihtoehdot: 1 ei koskaan, 2 harvoin, 3 usein, 4 aina Saan tarvittaessa tukea esimieheltäni (usein ja aina -vastausten %-osuus) ,5 7, ,2 Keskushallinto Tarveystoimi Sosiaalitoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Koko kunta 81 82,7

11 2. Toimiiko esimiehesi johdonmukaisesti hyvän työilmapiirin luomiseksi? (usein ja aina -vastausten % osuus) - vastausvaihtoehdot: 1 ei koskaan, 2 harvoin, 3 usein, 4 aina Toimiiko esimiehesi johdonmukaisesti hyvän työilmapiirin luomiseksi? (usein ja aina -vastausten %-osuus) 77,5 62,1 83,3 79,3 75,9 77,3 Keskushallinto Tarveystoimi Sosiaalitoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Koko kunta Molempien kysymysten kohdalla on havaittavissa selvästi parempaan suuntaan kulkeva kehitystrendi vuodesta 1997 vuoteen Vuonna 22 molempien kysymysten hyvät vastaukset (=usein tai aina) ovat korkeimmillaan. Vuoden 2 kohdalta vertailuluvut puuttuvat, koska silloin tehtiin poikkeuksellisesti ulkopuolisin voimin tyypiltään toisenlainen työtyytyväisyyskysely. Vuodesta 1998 alkaen samanlaisena on pysynyt seuraavat kysymykset Seuraavat vastaukset ovat koko kunnan tasolla: 1. Tiedän, kenellä on oikeus päättää eri asioista omalla toimialallani (kyllä -vastausten % osuus) 2. Yksikköni saa tarvittaessa toimialajohtajaltaan tukea tehtäviensä suorittamiseen (aina ja usein -vastausten % osuus) ,9 83,1 81,1 85,7 85, ,3 46,2 42,7 43,5 52, / /-4

12 1 3. Työpaikkani työntekijät ja esimiehet luottavat toisiinsa. Luottamus on... (parantunut - vastausten määrä jaettuna huonontunut -vastausten määrällä) 2,5 2 1,5 1,5 2,2 2,3 1,9 2,2 2, /-4 5. Oletko itse toiminnallasi edistänyt hyvän työilmapiirin luomista? (aina ja usein -vastausten % osuus) ,3 81,8 81,6 89,2 9, /-4 7. Olen innostunut nykyisistä työtehtävistäni (samaa mieltä ja jokseenkin samaa mieltä -vastausten % osuus) 4. Koulutusmahdollisuuteni ovat sopusoinnussa työni vaativuuden kanssa (täysin samaa mieltä ja jokseenkin samaa mieltä - vastausten % osuus) ,7 61,4 66,4 73,9 73, /-4 6. Työpaikallani pystytään keskustelemaan myös vaikeista asioista. (samaa mieltä ja jokseenkin samaa mieltä -vastausten % osuus) ,5 62,2 55,1 63,8 6, /-4 8. Mielestäni työtehtävänäni ja voimavarani ovat tasapainossa (samaa mieltä ja jokseenkin samaa miel tä -vastausten % osuus). Vuosien kysymys: Mielestäni työtehtäväni ovat riittävän haasteellisia minulle ,3 89,3 9 85,4 84, / ,4 82,6 81,7 74,9 72, /-4

13 11 4. Henkilöstöanalyysi Henkilöstön tilasta ja kehityksestä on kerätty tietoja eri näkökulmista. Tavoitteena käytetään sellaisia henkilöstöä koskevia mittareita, joiden arvojen muutosta voidaan seurata vuodesta toiseen. Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmästä on kerätty toimialoittain lukuja kunnan henkilöstömäärän kehityksestä mm. palvelussuhdelajeittain ja ikäryhmittäin. Lukumäärätiedot on otettu kunkin vuoden tammikuun 15 päivänä, sillä yleensä vuodenvaihteeseen päättyy lukuisasti tilapäisten työntekijöiden palvelussuhteita, jotka sitten solmitaan uudelleen vuoden alussa. Palkkatiedoista tehty analyysi kuvaa tarkemmin erityyppisen työvoiman käyttöä. PALVELUSUHTEET YHTEENSÄ (31.12.) Vakinaiset Sijaiset Määräaik. Työllistetyt Palvelussuhteiden määrässä ei ole sellaisia pitkäaikaisilla virkavapailla olevia, joille oli palkattu sijainen. Työssä olevien palvelussuhteiden määrä kasvoi vuoden aikana 21:llä eli 1,3 %, ollen yhteensä kpl, josta vakinaisia palvelusuhteita oli 1.34 kpl. Kunnan asukasmäärä kasvoi 1,7 %. Henkilöstön määrä 1 asukasta kohden oli kertomusvuonna 4,84 henkilöä. Kuntaan perustettiin yhteensä 35 uuttaa virkaa tai työsuhteista tehtävää. Niistä sijoittui terveystoimeen 14, sosiaalitoimeen 5, sivistystoimeen 12 ja tekniseen toimeen yksi sekä keskushallintoon 3, joista yksi sijoittui pelastustoimeen. Henkilöstö henkilöä Pelastuslaitos (46) 3 % Keskushallinto (73) 4 % Sijaisia % Tekninen toimi (196) 12 % Terveystoimi (298) 18 % Määräaikaisia % Työllistettyjä 4 Vakinaisia 8 % Muu sivistystoimi (139) 8 % Koulutus (446) 28 % Päivähoito (312) 19 % Muu sosiaalitoimi (132) 8 % Henkilöstön muutos palvelussuhteittain ja toimialoittain vuodesta 1996 lukien ilmenee seuraavan sivun taulukosta.

14 12 Henkilökunnan palvelussuhteet vuosina Sisältää kokoaikaiset (myös osalta kuukautta palkkaa saaneet) sekä osa-aikaiset. Määräaikaiset sisältävät lisäksi nuorisotoimen kerho-ohjaajat, mutta ei sivutoimisia tuntiopettajia. Vaki- Määrä- Sijaiset Työllis- Yht. Yht. ilman työlnaiset aikaiset tetyt listettyjä Keskushallinto Terveystoimi Sosiaalitoimi Sivistystoimi Tekninen toimi YHTEENSÄ Per/ 1 asuk 35,4 6, 4,7 1, 47,1 46, Per/ 1 asuk 34,9 7, 4,3,7 46,9 46, Per/ 1 asuk 36,1 7,4 4,5 1,1 49, 48, Per/ 1 asuk 36,1 7,1 4, 1, 48,2 47, Per/ 1 asuk 35,3 7,9 4,9,5 48,6 48, Per/ 1 asuk 35,8 7,3 4,9,4 48,4 48, Per/ 1 asuk 36,8 7,5 4,,2 48,6 48, Per/ 1 asuk 38,4 6,2 3,6,1 48,4 48,2

15 13 HENKILÖSTÖN JA VÄESTÖN KEHITYS Henkilöstö Väestö Alla olevaan taulukkoon on vertailun vuoksi poimittu naapuri- ja kehyskuntien sekä asukasluvultaan samansuuruisten kuntien kuukausi- ja tuntipalkkaiset yhteensä. Ei sisällä virkavapaalla olevia. Sisältää kokoaikaiset (myös osalta kuukautta palkkaa saaneet) sekä osa-aikaiset ja sivutoimiset. HENKILÖSTÖ / 1 asukasta kuntaryhmityksen mukaan jaoteltuna Hyvinkää (42 997) *) Jyväskylän mlk (33 485) Järvenpää (36 62) *) Kangasala (23 1) Kerava (3 79) *) Raisio (23 322) Tuusula (33 377) Ylöjärvi (21 267) Kaupunkim.kunnat ( ) *) Kirkkonummi (3 937) Mäntsälä (17 23) Nurmijärvi (34 791) Vihti (24 732) Taajaan as.kunnat (9 831) Maaseutum. kunnat ( ) Uudenmaan maakunta ( ) Koko maa ( ) Suluissa on asukasluku *) Kunnassa ei ole omaa terveydenhuoltohenkilöstöä. Kaupunkimaisia kuntia ovat kunnat, joissa väestöstä vähintään 9 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15.. Lähde: Kunnallinen henkilöstörekisteri; Tilastokeskus Vastaavat luvut vuodelta 23 on saatavissa elosyyskuussa 24.

16 14 Henkilöstörakenne sukupuolen mukaan SUKUPUOLIJAKAUMA ; kpl vuosi Naiset Miehet Sukupuolijakauma vuodesta 1996 selviää yllä olevasta taulukosta. Naisia oli henkilöstöstä kertomus vuoden lopussa 8,6 %, vuonna 1996 heitä oli 79,4 %. Terveys- ja sosiaalitoimessa naisia oli eniten suhteessa miesten määrään ja vähiten keskushallinnossa. Keskushallinnossa miesten osuutta nostaa pelastuslaitoksen henkilökunta. Naiset 1323 hlö Miehet 319 hlö <

17 15 HENKILÖSTÖN IKÄJAUKAUMA kpl HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ kasvu /3 Keskushallinto 41,5 42,6 42,4 42,5 42,9 43,3 43, 43,7 2,2 Terveystoimi 43,4 43,3 43,2 44,1 44,1 43,8 44,1 43,7,3 Sosiaalitoimi 42,1 41,3 4, ,8 41,6 41,9 42,7,6 Sivistystoimi 41,5 41,9 42,4 42,7 42, 41,9 41,4 42,2,7 Tekninen toimi 45,1 46,1 46,4 46,6 47,5 47,2 47,9 48, 2,9 yhteensä 42,5 42,7 42, ,1 42,9 42,9 43,4,9 Koko kunnan henkilökunnan keski-ikä oli 43,4 vuotta. Vuodesta 1996 keski-ikä kasvoi vuosittain vuoteen 2, ollen 43,1 vuotta. Palvelutarpeen laajentuessa on palkattu myös uutta henkilökuntaa, joten myös nuoria on tullut. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 45,6 vuotta (v.-96= 44,8 v.) ja muiden (määräaikaiset, sijaiset, työllistetyt) 35 vuotta (v.-96=35,4 v.). Sivistystoimen henkilökunnan keski-ikä oli alhaisin (42,2 v.), sitä alentaa muu henkilöstö (34,6 v), vakinaisen henkilökunnan keski-ikä on 45,2 vuotta. Keskushallinnon henkilökunnan keski-ikä oli 43,7 vuotta, siihen vaikutti alentavasti pelastuslaitoksen henkilökunta (39,5 v.). Keskushallinnon henkilöstön keski-ikä ilman pelastuslaitosta oli 46,4 vuotta. Korkeimmat keski-iät olivat teknisessä toimessa 48 v., vakinaiset (48,5 v.) ja muut (39,3 v.). 6 5 ikä HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ = Vakinaiset 2 = Muut (määräaikaiset, sijaiset ja työllistetyt) Keskushallinto Terveystoimi Sosiaalitoimi Sivistystoimi Tekninen toimi 48,5 45,6 45,4 45, 45,2 4 35, 35,8 34,4 34,6 39,

18 16 Eläkkeelle siirtyminen Kertomusvuonna vanhuuseläkkeelle siirtyi 14 (2), varhennetulle vanhuuseläkkeelle 1 (2), yksilölliselle varhaiseläkkeelle 1 (1), osaeläkkeelle 3 (6), työkyvyttömyyseläkkeelle 9 (4) ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle 2 () henkilöä. Määräaikaisen kuntoutustuen piirissä oli 1 (3) henkilöä. Lisäksi 2 (3) henkilöä on kuollut. Suluissa oleva luku on edelliseltä vuodelta. Seuraavissa taulukoissa on kuviot vanhuuseläkkeelle siirtymisestä vuoden 24 tammikuussa työssä olevien henkilöiden iän perusteella. Keskushallinnon luvuissa ei ole palohenkilöstöä, koska he siirtyivät vuoden 24 alusta Vantaan kaupungin palvelukseen, kun Keski-Uudenmaan aluepelastuslaitos aloitti toimintansa.. hlö/kpl VANHUUSELÄKKEELLE SIIRTYMINEN vuosina Toimialoitain työssä olevien iän perusteella Keskushallinto Terveystoimi Sosiaalitoimi Sivistystoimi Tekninen toimi h lö /kp l 6 VA N H U U SE L Ä K K E E L L E SIIR T YM IN E N v uo s ina H e nk ilö ittäin hlö /kp l % Vanhuuseläkkeelle jäävien osuus vakinaisissa ja määräaikaisissa palvelussuhteissa olevista vuosina , 28,4 25,1 24,6 3,9 Keskushallinto Terveystoimi Sosiaalitoimi Sivistystoimi Tekninen toimi

19 17 POISSAOLOT SYITTÄIN (päiviä) Sairaslomat 1-3 pv sair.loma Tapaturmat Vanh.lomat Hoitovapaa Tilap.hoitov. Työstä poissaolojen kokonaismäärä oli kertomusvuonna 1.4 päivää. Poissaoloista lähes puolet oli vuosilomia. Toiseksi suurin syyryhmä kertomusvuonna olivat sairauslomat, yhteensä 21.1 päivää. Seurantajakson aikana ne ovat olleet kaikkina muina vuosina nousussa, paitsi vuonna 1997, jolloin niitä oli 13.5 päivää. Kolmanneksi suurin syyryhmä on vanhempainlomat ja niiden jälkeen pidettävät hoitovapaat 17.5 päivää. Vanhempainlomien sekä hoitovapaiden määrät ovat selvästi laskeneet seurantajakson aikana vuoden päivästä, ollen vuonna päivää, jonka jälkeen ne ovat olleet hienoisessa nousussa. Kertomusvuonna niitä oli 17.5 päivää. SAIRAUSPÄIVÄT/vakinainen henkilöstö Päivät Keskushallinto Terveystoimi Sosiaalitoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Kertomusvuonna koko kunnan osalta sairaus poissaolopäivät jaettuna vakinaisella henkilöstöllä kasvoi,4 päivää. Terveys- ja teknisessä toimessa poissaolot ylittivät 2 päivää, kasvua oli kummallakin 1,6 päivää. Sairauspäiville asetettu 15 poissaolo päivän tavoite toteutui sosiaalitoimessa, jossa vähennystä oli 1,3 päivää. Keskushallinnossa ja sivistystoimessa poissaolo päivät sairauden takia olivat alle 15 päivää. Vakinaisen henkilöstön poissaolopäiviä sairauden takia oli kunnan n. 12 työpaikasta yhdellä työpaikalla yli 4 päivää, viidellä työpaikalla yli 3 päivää ja seitsemällä työpaikalla yli 2 päivää. Yhdellä työpaikalla ei ollut yhtään poissaolopäivää sairauden takia.

20 18 Alla olevaan taulukkoon ja kuviin tiedot on koottu vuodenvaihteessa palvelusuhteessa olevien henkilöiden poissaolon syistä ja syyn mukaan poissaolevien keski-iästä sekä poissaolevat ikäryhmittäin. Poissaolon syy Keskushallinto Terveystoimi Sosiaalitoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Perhevapaat Sairaus+tapaturmat Opintovapaa Vuorotteluvapaa Yksityisasiat Muu syy yht poissaolevien syyt vv kpl Perhevapaat Sairaus+tapaturmat Opintovapaa Vuorotteluvapaa Yksityisasiat Muu syy poissaolevien keski-iät syyn mukan vv Perhevapaat Sairaus+tapaturmat Opintovapaa Vuorotteluvapaa Yksityisasiat Muu syy poissaolevat iän mukaan vv kpl Perhevapaat Sairaus+tapaturmat Muut Perhevapaat Sairaus+tapaturmat Muut Perhevapaat Sairaus+tapaturmat Muut Perhevapaat Sairaus+tapaturmat Muut Perhevapaat Sairaus+tapaturmat Muut alle 29 v v v v yli 6

21 19 Tapaturmat - vakuutusyhtiön tilaston mukaan Työssä Työmatkalla Ammattitauti Muu syy yht yht Työtapaturmia on seurantajaksolla tapahtunut yhteensä 63 kpl, joista suurin ryhmä on ollut työssä tapahtuneet tapaturmat yhteensä 413 kpl, keskimäärin 28,5 kpl/v. 199-luvun alussa niitä oli keskimäärin 32 kpl/v ja loppupuolella 21 kpl. 2 luvulla ne ovat nousseet vuosittain, ollen kertomusvuonna 42 kpl. Toisiksi suurin tapaturmaryhmä on ollut työmatkalla tapahtuneet tapaturmat, yhteensä 129 kpl ja keskimäärin 9,2 kpl/v., kertomusvuonna 11 kpl. kpl TAPATURMAT kpl Työssä Työmatkalla Ammattitauti Muu

22 2 5. Henkilöstökulut Henkilökunnan palkkojen osuus käyttötalousmenoista oli korkeimmillaan 43,2 % vuonna 1991, jonka jälkeen palkkasumman osuus on pienentynyt, niin että se kertomusvuonna oli 32,3 %. Palkkasumman kehitys käyttötalousmenoista on ollut vuodesta 199 lähtien seuraava: Henkilökunnan palkkojen osuus käyttötalousmenoista 5 % 45 % 4 % 35 % 3 % 25 % 2 % 15 % 1 % 5 % % Kertomusvuoden henkilökunnan palkkasumma oli 44,4 milj. euroa. Käyttötalouteen siitä oli kirjattuna 44,1 milj. euroa, investointeihin,2 milj. euroa ja työllistämiseen,1 milj. euroa. Vuoden 1991 palkkasumma muunnettuna vuoden 22 rahanarvoon on 37,7 milj. euroa. Vuonna 2 se oli 38, milj. euroa ja se ylittyi vasta vuonna 21 1,4 milj. eurolla, jolloin palkkasumma oli 39,4 milj. euroa. Asukasta kohden laskettuna se oli vuonna euroa ja vielä kertomusvuonnakin 83 euroa pienempi kuin vuonna Alla olevia kuvio osoittaa henkilöstön tuottavuuden kehitystä vuodesta 199. Henkilökunnan palkat/asukas v.23 rahanarvo: elinkust.ind 1951= Asukk.kpl Palkat/euro asukas

23 21 Henkilöstömenot (milj.euro) rahanarvo: elinkust.ind. 1951= Henk.korvaukset Sos.maksut Palkat -1,, 1, 2, 3, 4, 5, Vuosina käyttötalouden henkilöstökulut kasvoivat 51,6 % (19,3 milj. euroa) ja sosiaalimaksut 63,6 % (5, milj. euroa). Työnantajan sosiaalimaksut pysyivät lähes ennallaan vuosina , johtuen pääosin siitä, että työntekijöiden eläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu otettiin käyttöön ja työnantajan osuus niiden osalta on pienentynyt. Vuodesta 1998 sosiaalimaksut ovat nousseet palkkasumman kasvun takia sekä sen vuoksi että opettajien eläkemaksu on otettu käyttöön ja oli vuonna %, vuonna %, vuonna 2 13 %, vuonna % ja kertomusvuonna 2,6 %. Henkilöstömenot toimialoittain (milj.euro) rahanarvo: elinkust.ind. 1951=1 25, 2, 15, 1, 5,, Keskushallinto Terveystoimi Sosiaalitoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Yllä olevassa kuviossa ja seuraavan sivun taulukossa on käyttötalouden henkilöstömenojen (palkat ja sosiaalimenot) kehitys vuosilta muunnettuna vuoden 23 rahanarvoon. Kustannusten epätasainen kehitys toimialoittain on seurausta siitä, että kunnan toimintarakenteita on tarkastelujaksolla muutettu huomattavasti: kiinteistöhuolto- ja siivoushenkilöstö siirrettiin muilta toimialoilta teknisen toimen tilakeskukseen pääosin vuonna 1995, ruokahuoltohenkilöstö koottiin sivistystoimeen samana vuonna ja kotipalveluhenkilöstö siirrettiin sosiaalitoimesta terveystoimeen vuoden 1997 alussa. Sosiaalitoimen palkkausmenojen kasvua on padonnut yritysvetoisten päiväkotien rakentaminen kunnallisten lisäksi.

24 22 Alla olevan taulukon käyttötalouden henkilöstömenot on muunnettu vuoden 23 rahanarvoon kertoimella, joka perustuu viralliseen elinkustannusindeksiin (1951:1=1) Keskus- Terveys- Sosiaali- Sivistys- Tekninen- Yhteensä vuosi hallinto toimi toimi toimi toimi HENKILÖSTÖN PALKKAKULUT HENKILÖSTÖN SIVUKULUT HENKILÖSTÖKORVAUKSET YHTEENSÄ HENKILÖSTÖN PALKKAUSKULUT YHTEENSÄ

25 23 Ostopalvelut Käyttötalousmenojen ulkopuolisiin ostopalveluihin (ilman erikoissairaanhoidon menoja, 19,5 milj. euroa*) käytettiin kertomusvuonna 13,7 milj. euroa ja edellisenä vuonna 11,4 milj. euroa. Ostotoiminnan suuruus palkkausmenoista on 24,1 % (21,8 %) ja käyttötalousmenoista 11,5 % (1,3 %). Suluissa olevat luvut ovat edelliseltä vuodelta. Ostopalvelut 2-23 milj Hoiva- ja hoitopalvelut *) *) ilman erikoissairaanhoitoa Puhtaanapito, rakennusten- ja alueiden kunnossapito Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut Suurimmat ostot ulkopuolisilta palvelun tuottajilta kohdistuvat hoiva- ja hoitopalveluksiin (8,7 milj.euroa), joita ovat mm lastenpäivähoito- sekä vanhusten ja vammaisten palveluostot. Puhtaanapitoon, rakennusten ja alueiden kunnossapitoon käytettiin yhteensä 2,6 milj.euroa. Toimistopankki- ja asiantuntijapalveluihin käytettiin 2,5 milj.euroa. Ostopalvelujen osuus käyttötalousmenoista 2-23 (milj. ) Keskushallinto Terveydenhoito *) Sosiaalitoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Ostopalvelujen osuus palkkausmenoista 2-23 (milj. ) Keskushallinto Terveydenhoito *) Sosiaalitoimi Sivistystoimi Tekninen toimi *) ilman erikoissairaanhoitoa

26 24 Palkkatilit v. 23 (milj.) Työllisyyspalkat Oppisop. Tuntipalkat Sijaisten palkat Erilliskorvorvaukset Tilapäisten kk-palkat Vakinaiset kk-palkat Keskushallinto Terveystoimi Sosiaalitoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Yllä olevasta kuvasta ilmenee erilaisten työsuhteiden palkkatilien jakautuminen keskushallinnossa ja toimialoilla. Kertomusvuonna on koko kunnan tasolla vakinaisen henkilökunnan palkkojen osuus ollut 72, %. Teknisessä toimessa oli vakinaisten palkkojen osuus toimialan palkoista 91,2 %, josta tuntipalkkaisten osuus 3,4 %. Muilla se oli 78,3-8,5 %. Sijaisille on maksettu pakkoja koko kunnan tasolla 6,1 %, eniten terveystoimessa 7,6 ja vähiten keskushallinnossa 3 % ja muilla aloilla 3,7 % - 7,1 % toimialan palkkasummasta. Kunnan kilpailukyvyn kannalta tärkeä asia on huolehtia siitä, että sen toimintarakenteet ovat riittävän joustavat palvelutarpeiden muuttuessa. Henkilöstön osalta reagointikykyä kuvaa mm. ei-vakinaisen henkilökunnan osuus kunnan koko henkilökunnasta, sillä palkkauspäätöksiä tehtäessä voidaan harkita tehtävän sisältöä, tarpeellisuutta ym. seikkoja. Kohtuullinen henkilöstön vaihtuvuus on myös joustoelementti. Alla olevassa kuviossa on esitetty toimialoittain tilapäisen henkilökunnan ja sijaisten palkkojen osuus vakinaisen henkilökunnan palkoista vuosina Tilapäisen henkilökunnan käyttö on kertomusvuonna lisääntynyt eniten teknisessä toimessa. Tilapäisten, sijaisten ja työllistettyjen palkkojen osuus vakinaisten kuukausipalkoista % 3 % 25 % 2 % 15 % 1 % 5 % % Keskushallinto Terveystoimi Sosiaalitoimi Sivistystoimi Tekninen toimi

27 25 Henkilöstön koulutus Henkilöt 16 HENKILÖSTÖN KOULUTUS Keskitetty koulutus Keskushallinto Terveystoimi Sosiaalitoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Kertomusvuonna henkilöstön koulutukseen käytettiin euroa, mikä oli,8 % käyttötalouden palkoista. Koulutuksen kulut sisälsi myös majoitus- ja ravintokulut, matka- ja päivärahat sekä ulkopuolisen kouluttajan palkkiot ja muut palvelukset. Toimialojen ilmoituksen mukaan koulutukseen osallistui henkilöä. Sen lisäksi Henkilöstöhallinnon koordinaatioyksikkö järjesti yhteiskoulutuksia, joihin osallistui henkilöä. Ne olivat pääosin puolipäiväisiä. Päivät HENKILÖSTÖN KOULUTUS Keskitetty koulutus Keskushallinto Terveystoimi Sosiaalitoimi Sivistystoimi Tekninen toimi

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2

Lisätiedot

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 Hausjärven kunta HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 11.4.2013 SISÄLTÖ 2 1 JOHDANTO 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 4 2.1 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 4 2.2 Henkilöstön kokonaismäärä toimialoittain 4 2.3

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.29 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 4.5.29 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODESTA 28 Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (2/18) Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,

Lisätiedot

Henkilöstöpolitiikka

Henkilöstöpolitiikka Henkilöstöpolitiikka Työ- ja virkasuhteet ovat pääsääntöisesti vakituisia lukuun ottamatta sijaisia Lukuisia työsuhteita on vakinaistettu Tulevaisuuteen on varauduttu rekrytoimalla mahdollisimman monikelpoisia

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2015

Henkilöstökertomus 2015 Henkilöstökertomus 2015 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Vastuuhenkilö Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös ASIKKALAN KUNTA Henkilöstövoimavarojen arviointi Henkilöstötilinpäätös Yhteistyötoimikunta 21.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 JOHDANTO Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat, joilla palvelut

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2015

Henkilöstökertomus 2015 Henkilöstökertomus 2015 Vahvistamme hyvää, ajantasaista ammatillista osaamista ja työn hallintaa. Panostamme erityisesti ikääntyvän henkilöstön työkyvyn ja ammattitaidon ylläpitoon sekä uuden henkilöstön

Lisätiedot

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016

Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 2.1 Palvelussuhteen luonne...

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 2008-2012 Tarkastelujoukko: Virasto 621011 Varastokirjasto Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu raportilta. 2008 2009 2010 2011 2012 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Henkilöstöraportti. Tilastotiedot

Helsingin kaupunki Henkilöstöraportti. Tilastotiedot 06.06.2016 Henkilöstöraportti Tilastotiedot 2015 www.hel.fi 2 / 35 Sisällys 3 Lukijalle 4 Henkilöstötilastot 4 Henkilöstö yhteensä 2015 5 Kuukausipalkkainen henkilöstö 6 Tuntipalkkainen henkilöstö 7 Koko-

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 2 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön osuus 5 2.4.

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014 NÄKYMIÄ TAMMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Tammikuun työllisyyskatsaus 1/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.2. klo 9.00 Avoimia työpaikkoja tammikuun

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2015

Henkilöstötilinpäätös 2015 Henkilöstötilinpäätös 2015 Henkilöstötilinpäätös 2015 Sisällys HENKILÖSTÖOHJELMA... 1 SITRAN TYÖELÄMÄPALKINTO 2015... 1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUSSUHDELAJEITTAIN... 2 VAKITUISET

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ Hyväksytty kunnanhallituksessa x.x.2016 x SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 MUISTAMISTILAISUUDET... 3 2.1 Työmerkkipäivät... 3 2.2 Läksiäistilaisuus... 3 2.3 Eläkkeelle siirtyminen...

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.12. klo 9.00 Marraskuun lopussa 9 537 avointa työpaikkaa kasvua

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kaupunginhallitus 16.5.2016 Kaupunginvaltuusto 13.6.2016 2 JOHDANTO Tämä henkilöstöraportti on järjestyksessä seitsemästoista Orimattilan kaupungin henkilöstöraportti. Henkilöstöraportin

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Askolan kunta 2016-2018 Yhteistyötoimikunta 25.10.2016 Henkilöstöjaosto 31.10.2016 Kunnanhallitus 2.11.2016 Kunnanvaltuusto 16.11.2016 Sisällys 1. JOHDANTO... 3

Lisätiedot

HENKILÖSTÖHALLINNON TOIMINTAOHJEET

HENKILÖSTÖHALLINNON TOIMINTAOHJEET HENKILÖSTÖHALLINNON TOIMINTAOHJEET Kaupunginhallitus 23.01.2017 24 1 Sisällys 1. Täyttölupamenettely 3 Tehtävän vakinainen täyttäminen 3 Tehtävän määräaikainen täyttäminen 3 Sijaisten palkkaaminen 4 Sisäiset

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.6. klo 9.00 Työttömien määrä pysynyt koko alkuvuoden korkealla tasolla

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen kasvussa

Lisätiedot

Kuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen,

Kuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 9/2016 1 (1) 121 251/01.01.01.00/2016 Vakansseista luopuminen Kuntayhtymän hallitus 121 Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen, janne.niemelainen@kuh.fi,

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 8,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Hallinnonala 24 Ulkoasiainministeriö (hala) HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 1549 1549 561,0 667,8 774,5 881,3 988,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2013

Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 30 Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2013 Asianro 191/02.06.01/2014 Tiivistelmä Teknisen lautakunnan talouden sopeutustoimenpiteet sisältävä talousarvio toteutui laaditun

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2015

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2015 Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 215 Kaupunginhallitus 4.4.216 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 215 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka avulla

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yhtymähallitus 21.6.2016 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Henkilöstösuunnittelulle asetetut tavoitteet... 2 3 Nykyinen henkilöstömäärä... 2 4 Henkilöstön ikärakenne... 2 5

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä... 2 1.2.3

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ

ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ Terveys ja talous päivät 15.-16.9.2016 Anne Kantanen, Palveluyksikköjohtaja, Ylihoitaja, Hoitotyön palveluyksikkö, KYS 5.9.2016 1 HOITOTYÖN

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.3. klo 9.00 Nuorisotyöttömyyden kasvu

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yt-ryhmä Kunnanhallitus

Ammatillisen osaamisen kehittäminen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yt-ryhmä Kunnanhallitus kehittäminen Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2017 Yt-ryhmä 7.12.2016 30 Kunnanhallitus 2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Henkilöstösuunnitelma... 4 Henkilöstörakenne... 4 Osa-aikaiset työntekijät...

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita kesäkuun lopussa yli 74 000 Uudenmaan

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.3.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 90 876 avoimia

Lisätiedot

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012 Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 212 Johtokunta 12.3.213 1 Yleistä Tämä henkilöstöraportti on kahdeksas röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti. Raporttiin on kerätty tietoa henkilöstön määrästä,

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013 NÄKYMIÄ HEINÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 0295 020 914 Jouni Nupponen 0295 021 117 Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä

Lisätiedot

Tilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja: Tilastotietoja evankelisluterilaisen kirkon eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Saapuneiden kirkon eläkehakemusten määrä eläkelajeittain vuosina 2015 ja 2014 Eläkelaji 2015 2014 Muutos,

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Lokakuun työllisyyskatsaus 10/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.11. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita vajaa 5

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Maakuntahallitus , Erillisliite 3. Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto

Maakuntahallitus , Erillisliite 3. Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto Maakuntahallitus 21.3.2016, Erillisliite 3 Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto 1 TIIVISTELMÄ 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE...3 1.1 Palvelussuhteen luonne...3 1.2 Henkilöstön palvelussuhteet vastuualueittain...4

Lisätiedot

Miten kuntasektorilla säästettiin henkilöstömenoissa 2016? Mitkä ovat säästötarpeet 2017?

Miten kuntasektorilla säästettiin henkilöstömenoissa 2016? Mitkä ovat säästötarpeet 2017? Miten kuntasektorilla säästettiin henkilöstömenoissa 2016? Mitkä ovat säästötarpeet 2017? KT:n tiedotustilaisuus 7.2.2017 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen KT:n tiedustelu henkilöstösäästöistä Tiedustelussa

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013 HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013 Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa perjantaina 20.12. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita vajaa neljännes enemmän

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

NURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT

NURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT NURMEKSEN KAUPUNKI 18.11.2005 NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Monet ulkoiset ja kaupungin sisäiset tekijät vaativat kaupunkia selvittämään omat strategiset tavoitteensa

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 23.4. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 14,9 % enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖN TOIMINTA v. 2015. py-johtaja Anne Kantanen pa-yh Kirsi Leivonen hyh Merja Miettinen

HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖN TOIMINTA v. 2015. py-johtaja Anne Kantanen pa-yh Kirsi Leivonen hyh Merja Miettinen HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖN TOIMINTA v. 2015 py-johtaja Anne Kantanen pa-yh Kirsi Leivonen hyh Merja Miettinen TOIMINNAN TAVOITTEET linjassa PA10n yhteisten tavoitteiden kanssa 1. henkilötyön tuottavuuden

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.9. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 13,3 % enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Toimintakate ,4. TA 2014 TP 2014 Jäljellä Tot. % Toimintakate ,5

Toimintakate ,4. TA 2014 TP 2014 Jäljellä Tot. % Toimintakate ,5 Sos.- ja terv.lautakunta 12 23.02.2016 Sosiaali- ja terveysosaston talousarvion toteutuma 438/04/041/2014 STL 12 1.TOIMINTAKATTEEN SITOVUUS VALTUUSTOON NÄHDEN Tulosalue Hallinto ja projektit Työllisyyden

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2015

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2015 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.5. klo 9.00 Työttömyys kasvaa edelleen 15 prosentin vuosivauhtia

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2014

Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 25 Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2014 Asianro 279/02.06.01/2015 Vs. hallintopäällikkö Sami Koskikallio 25.2.2015: Teknisen lautakunnan vuoden 2014 tilinpäätös on valmisteltu

Lisätiedot

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Henkilöstösuunnitelmamme toukokuussa 2014. Aiempi Henkilöstösuunnitelmaa

Lisätiedot

10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA. - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen

10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA. - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen 10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? HÄMEENLINNA - Suomen vanhin sisämaakaupunki Hämeenlinna Suomen keskipiste (väestöllinen) HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013 NÄKYMIÄ JOULUKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Joulukuun työllisyyskatsaus 12/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu on tasaantunut, pitkäaikaistyöttömyys

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2015

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6. klo 9.00 Toukokuun lopussa 11 716 avointa työpaikkaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Työllistetyt. Yhteensä , HTV HLÖ HTV HLÖ KOKO KONSERNI ,

Työllistetyt. Yhteensä , HTV HLÖ HTV HLÖ KOKO KONSERNI , LIITE 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ TULOSALUEITTAIN TA 2014* Yht. ilman työll. 2014 Henkilötyövuosia Vakituiset Määräaik. Työllistetyt Sivutoimi Opetushenk. 31.12.2013* KOULUTUSKESKUS SALPAUS Hyvinvointi 116,0

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen talouden tilannekatsaus tilanteesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen talouden tilannekatsaus tilanteesta 11.06.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 61 Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen talouden tilannekatsaus 30.4.2014 tilanteesta Valmistelijat / lisätiedot: Seija Rupponen, puh. 043 825 1527 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Meillä osataan! reilu henki, parempi mieli! meillä tuetaan ja rohkaistaan! Avoimuus kunniaan! KEHITYMME JA KEHITÄMME YHDESSÄ!

MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Meillä osataan! reilu henki, parempi mieli! meillä tuetaan ja rohkaistaan! Avoimuus kunniaan! KEHITYMME JA KEHITÄMME YHDESSÄ! Meillä osataan! VÄLITÄMME TOISISTAMME! Meillä on mahdollisuuksia! Avoimuus kunniaan! MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Henkilöstöjohtamisella huipulle Kuopion kaupungin henkilöstöohjelma 2012 2015 meillä tuetaan ja

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot