Mustankorkea JÄTTEENKÄSITTELYÄ LÄHELLÄ SINUA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mustankorkea JÄTTEENKÄSITTELYÄ LÄHELLÄ SINUA"

Transkriptio

1 Mustankorkea JÄTTEENKÄSITTELYÄ LÄHELLÄ SINUA

2 Sisältö Mustankorkea Oy lyhyesti 3 1. Toimitusjohtajalta 4 2. Ajankohtaista 5 3. Mustankorkea on keskisuomalaisten jätteenkäsittelijä Toimintaa ohjaa ympäristölupa 8 5. Kohokohtia vuosilta Tehokkaalla toimintajärjestelmällä varmistetaan laadukas toiminta Vierailijoita läheltä ja kaukaa Henkilöstö on avainasemassa Mustankorkean alue Laitetaan hyvä kiertämään! Mukana kehittämässä alaa ja toimintaa Avointa vuorovaikutusta lähelle ja kauas Ympäristö lähellä Lyhenteet ja käsitteet 23 2

3 OSAKAS- JA ASIAKASKUNNAT Mustankorkea Oy lyhyesti Lievestuore Petäjävesi Uurainen Jyväskylä Hankasalmi alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö hoitaa yhtiön toiminta-alueella syntyneiden yhdyskuntajätteiden käsittelyä sekä edistää jätteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä perustettu vuonna 1998 omistajana Vapo Oy, Jyväskylä, Laukaa ja Muurame 17 työntekijää liikevaihto noin 9,3 miljoonaa vuonna 2010 asukkaita toiminta-alueella noin kävijöitä jätteenkäsittelykeskuksessa noin vuonna 2010 Jämsän vesiliikelaitos Muurame Kuivajäte Kuiva- ja biojäte Kuiva- ja biojäte, puhdistamoliete Biojäte Puhdistamoliete Osakaskunnat Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus Toivakka Joutsa Hartola Kangasniemi 3

4 1. Toimitusjohtajalta 4 Yli kolmetoista vuotta jätteenkäsittelyä asutuksen ympäröimänä on kiitoksen aika Mustankorkea Oy aloitti toimintansa , ja minä samanaikaisesti yhtiön ensimmäisenä toimitusjohtajana. Jätteenkäsittelyä, lähinnä kaatopaikkatoimintaa, Mustankorkealla oli Jyväskylän kaupungin toimesta harjoitettu jo vuodesta 1963 lähtien. Perustettu yhtiö otti nimekseen alueen paikan nimen Mustankorkea. Perimätiedon mukaan Mustankorkea-nimi oli syntynyt siitä, että alueella joskus riehuneen metsäpalon jäljiltä korkeimmalle kukkulalle oli jäänyt törröttämään iso, hiiltynyt, ikivanha ja ilmeisen itsepäinen honka, jota ryhdyttiin kutsumaan mustankorkeaksi. Jyväskylän kaupunki oli Suomessa edelläkävijöitä biojätteen erilliskeräilyssä ja käsittelyssä. Kaupunki aloitti jo kesällä 1996 biojätteen erilliskeräilyn ja sen kompostoinnin aumoissa Mustankorkealla. Syksyllä 1998 yhtiön ensimmäisenä toimintavuonna otettiin käyttöön sen ajan mittapuun mukaan nykyaikainen kompostointilaitos. Kompostoinnista aiheutuvat hajut vähenivät merkittävästi, kun siirryttiin aumakompostoinnista laitosmaiseen käsittelyyn. Mutta sekään ei ollut täysin hajutonta etenkin, kun biojätteen määrä kasvoi 50 % kahdessa vuodessa. Vuonna 2002 kompostointilaitosta jouduttiin laajentamaan ja laajennustyön aikana kompostoimaan biojätteet ja puhdistamolietteet jälleen ulkona aumoissa. Toimenpiteestä lähialueen asukkaille aiheutui ajoittain jopa kohtuutonta hajuhaittaa. Asukkaiden kanssa pidettiin yleisötilaisuuksia, joissa Mustankorkean tapahtumia ja tulevaisuuden toimia käytiin läpi ja haettiin ratkaisuja pulmakohtiin. Perustettiin asukkaiden keskuuteen ympäristöpaneeli, jonka jäsenet raportoivat kuukausittain jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta kokemiaan haittoja. Avoin vuorovaikutussuhde ja nopea tiedottaminen loivat lähialueen asukkaiden ja Mustankorkean välille luottamukselliset suhteet. Haluan Mustankorkean puolesta lausua lämpimät kiitokset alueen asukkaille ja asukasyhdistyksille tästä hyvästä yhteistyöstä. Tässä vuosikertomuksessa toisaalla kerrotaan Mustankorkean ajankohtaisista asioista ja tulevaisuuden näkymistä. Kunhan saamme niistä valmiiksi vanhan jätetäyttöalueen sulkemistyöt, toimitetuksi kotitalouksista tulevan kuivajätteen ja muun biohajoavan jätteen energiahyötykäyttöön sekä toteutetuksi suunnitellun biologisten jätteiden yhteiskäsittelyn Jyväskylän Puhdistamo Oy:n kanssa, vaikutukset ympäristöön vähenevät merkittävästi. Se onkin tarpeen, sillä asutus Mustankorkean ympärillä tiivistyy entisestään. Uuden seudullisen jätteenkäsittelykeskuksen sijoituspaikaksi on maakuntakaavaan vahvistettu Laukaan Mörkökorpi. Valmiudet uudelle alueelle siirtymiseen varmistunevat kuluvan vuosikymmenen aikana. Uskon, että hankkeen vastustajat tulevat vähitellen ymmärtämään ratkaisun merkityksen koko seutukunnan jätehuollon kannalta ja näkemään myös sen positiiviset vaikutukset. Tänä vuonna hyväksytty ja ensi vuonna voimaan tuleva uusi jätelaki selkiinnyttää kunnallisten jäteyhtiöiden ja yksityisten jätealan yritysten toimintoja ja luo osapuolille entistä parempia yhteistyön edellytyksiä. Mustankorkean nykyisellä alueella ei ole enää tilaa uusille yritystoiminnoille. Uudella sijoituspaikalla Mörkökorven alueella tämä on nähtävä mahdollisuutena ja otettava huomioon myös alueen kaavoituksessa. Mörkökorven jätteenkäsittelykeskus kaikkine oheistoimintoineen ja uusine yrityksineen tullaan rakentamaan uusimman ja parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisesti. Toiminnan ympäristövaikutukset jäävät murtoosaan siitä, mitä ne ovat esimerkiksi tällä hetkellä Mustankorkealla. Mörkökorven alueen asukkaat voivat suhtautua tilanteeseen levollisesti, kuten Mustankorkean lähialueen asukkaatkin tekevät. Työurani Mustankorkealla on päättymässä ja olen siirtymässä jo hieman yli-ikäisenä eläkkeelle Olen nauttinut suunnattomasti työstäni koko pitkän työurani ajan ja varsinkin näinä viimeisimpinä vuosina Mustankorkean palveluksessa. Minun kohdalleni ovat onnekseni osuneet aina erinomaiset työnantajat, parhaat työkaverit ja kollegat ja hyvät yhteistyökumppanit. Mustankorkean hallitus on hienolla tavalla antanut toiminnalleni vastuuta ja vapautta sekä tukenut ja arvostanut työtäni. Sen varassa olen jaksanut vaikeissakin asioissa eteenpäin. Myös jätehuollon piirissä toimivat järjestöt ovat olleet suureksi avuksi työssäni. Ansaitsette kaikki siitä suurenmoiset kiitokseni. Lämpimät ajatukseni seuraavat teitä myös työelämäni päätyttyä. Seuraajani, FT Esko Martikainen, aloitti työnsä Mustankorkean palveluksessa Esko siirtyi tehtävään Sammakkokangas Oy:n toimitusjohtajan paikalta, joten työ on hänelle entuudestaan tuttua. Kaikkien jätehuoltoalalla toimivien joukossa Esko on korkealle arvostettu osaaja. Eskon valinta myös Mustankorkean henkilöstön joukossa oli toivottu ja odotettu. Tiedän, että Esko tuo tullessaan uusia tuulia, ajatuksia ja kehitystä Mustankorkealle, sillä mikään luova toiminta ei polje paikallaan eikä takerru eiliseen. Toivotan Eskolle ja koko Mustankorkean henkilöstölle mitä parhainta menestystä ja antoisia kehityksen vuosia. Veikko Tissari toimitusjohtaja

5 2. Ajankohtaista Laukaan Mörkökorvesta loppusijoitusalue Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kaavassa seudullisen jätteenkäsittelykeskuksen sijoituspaikka on merkitty Laukaan Lievestuoreella sijaitsevalle Mörkökorven alueelle Laukaan kunnan entisen kaatopaikan viereen. Alueella on Lievestuoreen Kelkkamäen osa-yleiskaava, joka tulisi tarkistaa sekä laatia alueelle asemakaava. Mustankorkea on esittänyt Laukaan kunnalle alueen kaavoittamista. Uuden jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupahakemus on parhaillaan käsiteltävänä aluehallinvirastossa (AVI). Päätöstä odotetaan syksyllä Tavoitteena on päästä rakentamaan uutta jätteenkäsittelykeskusaluetta 2020-luvun alussa. Toimintoja jatkuu nykyisellä alueella Mustankorkealla uuden loppusijoitusalueen 2. vaiheen (2,7 ha) rakentaminen louhosalueelle on aloitettu syksyllä Alueesta noin 0,5 ha on valmiina kesäkuun 2011 lopussa ja loput lokakuun 2011 loppuun mennessä. Louhosalueelle voidaan rakentaa loppusijoitusaluetta yhteensä lähes 13 ha, joten alueen kapasiteetti riittää nykyisillä jätemäärillä 2020-luvun loppuun. Kun jätettä toimitetaan lähitulevaisuudessa energiana hyödynnettäväksi, loppusijoitettava jätemäärä pienenee, mutta toisaalta alueen voimalaitoksilta tulevat tuhkat lisäävät sitä. Osa toiminnoista Mustankorkealla tulee jatkumaan senkin jälkeen, kun Mörkökorven alue on otettu käyttöön. Jätettä energiahyötykäyttöön Mustankorkean tavoitteena on saada polttokelpoinen jäte energiahyötykäyttöön vuoteen 2015 mennessä. Silloin voitaisiin varmistaa, että valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet ja esillä ollut biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto voidaan toteuttaa vuoteen 2016 mennessä. Jätteen energiahyödyntämisestä on saatu tarjoukset sellaisilta jätevoimalahankkeilta, jotka ovat tällä hetkellä aikataulullisesti likimain samalla viivalla. Edellä mainittujen tarjouskyselyjen ohessa on samanaikaisesti valmistumassa Itä-Suomen jäteyhtiöiden yhteisselvitys jätevoimalaitoshankkeista Varkauteen ja Kiteelle. Myös Tampereelle on vireillä jätevoimalahanke. Erityisesti Varkauden ja Tampereen hankkeita on tarkoituksenmukaista verrata edellä mainittuihin tarjouksiin. Tavoitteena on löytää Mustankorkean tarpeisiin mahdollisimman joustava ratkaisu sekä poltettavan jätemäärän että ajankohdan suhteen. Biokaasuyhteistyötä kaavaillaan jätevesipuhdistamon kanssa Keski-Suomen alueellisessa jätesuunnitelmassa on yhtenä vaihtoehtona esitetty Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n Nenäinniemen jätevedenpuhdistamon biokaasureaktorien hyödyntämistä tulevaisuudessa Jyvässeudun biojätteiden käsittelyssä. Biojätteen esikäsittely ja lopputuotteen valmistus tapahtuisi edelleen Mustankorkealla. Ratkaisu olisi tällöin vaihtoehtona Mörkökorpeen kaavailulle uudelle biojätteen käsittelylaitokselle. Hankkeesta on valmistunut esiselvitys, jonka pohjalta hanketta jatketaan Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n ja Jyväskylän Energia Oy:n kanssa. Hankkeeseen liittyviä opinnäytetöitä on aloitettu Jyväskylän yliopistolla. Vuoden 2010 tapahtumia Mustankorkealla Tammikuu - Mustankorkean Mörkökorven ympäristöluvan kuulutus - Kompostointilaitoksen kypsytyshallin valaisimet uusittiin induktiovalaisimiksi - Kompostointimassan kasteluveden lämmitysjärjestelmä valmistui (nopeuttaa kompostoitumista) Huhtikuu - Kuivajätteen lajittelututkimus valmistui. Tulokset esitetään luvussa 11 Toukokuu - Mustankorkea osti Vapo Oy:n ympäristöteknologian koelaitoksen - Kaikkien aikojen kävijäennätys yhden päivän aikana: 759 asiakasta ja 100 risuntuojaa eli yhteensä 860 kävijää - Toukokuussa jätteenkäsittelykeskus avoinna myös lauantaisin - Mukana koulujen siivouspäivässä, JAPA ry:n järjestämä Kesäkuu - Kolmas EMAS-selonteko valmistui - Mustankorkean loppusijoitusalueen laajennuksen rakentaminen aloitettiin kiviaineksen murskaustöillä Heinäkuu - Jatkettiin loppusijoitusalueen laajennuksen rakentamiseen liittyviä kiviaineksen murskaustöitä ja toteutettiin rakentamiseen liittyviä louhinnan räjäytyksiä - Uuden kompostimultatuotteen kehittäminen alkoi Elokuu - Jatkettiin loppusijoitusalueen laajennuksen rakentamiseen liittyviä kiviaineksen murskaustöitä ja toteutettiin rakentamiseen liittyviä louhinnan räjäytyksiä - Biokompostin kuivauskokeet aloitettiin koetunneleissa Syyskuu - Uuden kompostimultatuotteen myynti alkoi - Työhygieeniset mittaukset alkoivat. Mittauksilla selvitetään työoloja. Työpaikkojen riskinarviointi ja työterveyshuollon työpaikkaselvitykset edellyttävät usein mitattua tietoa mahdollisesta altistumisesta Lokakuu - Elokuussa alkaneet biokompostin kuivauskokeet koetunneleissa loppuivat Joulukuu - Vapo Oy:n henkilöstön työtyytyväisyyskysely toteutettiin - Mustankorkea tuki vuoden 2010 joulukorttirahoilla alueensa lähikouluja, joten lähikoulujen luokkien oppilaat pääsivät tutustumaan Mustankorkealle keväällä 2011 Uusi päätös kieltää biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoituksen Todennäköisesti vuoden 2011 aikana saadaan valtioneuvoston päätös, joka kieltää biohajoavan jätteen (mm. biojäte, puu, paperi, pahvi, kartonki) kaatopaikkasijoituksen. Päätös voi astua voimaan jo vuoden 2011 aikana, mutta mitä todennäköisimmin siihen tulee 5 vuoden siirtymäaika, jolloin lopullinen biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoituskielto astuisi voimaan vuonna Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei mm. kotitalouksissa syntyvää kuivajätettä saa enää sijoittaa kaatopaikalle. Mustankorkealla vuonna 2010 toteutetun kuivajätteen lajittelututkimuksen perusteella biohajoavan jätteen osuus oli noin 34 %. 5

6 3. Mustankorkea on keskisuomalaisten jätteenkäsittelijä Mustankorkea Oy on alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö, joka hoitaa yhtiön toiminta-alueella syntyneiden yhdyskuntajätteiden käsittelyä sekä edistää jätteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä. Asiakkaina Mustankorkealla ovat mm. kotitaloudet, yritykset ja yhteisöt, rakennustyömaat ja -toiminta, teollisuus, elinkeinoelämä sekä tuottajayhteisöt, jotka vastaavat joidenkin jätteiden kierrätyksestä. Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskus perustettiin vuonna Alue on kuitenkin toiminut jo vuodesta 1963 Jyväskylän kaupungin yhdyskuntajätteen vastaanottopaikkana. Alueen laajuus on 58 hehtaaria. Perustamisvaiheessa Jyväskylän toimipaikan lisäksi yhtiö otti hoitaakseen myös entisen Jyväskylän maalaiskunnan ja Laukaan kaatopaikat. Toiminta on niillä päättynyt ja niille on tehty ympäristöhoidolliset sulkemistyöt. Mustankorkealla on alueen yhdyskuntajätteiden käsittelyvelvollisuus Jätehuolto on kansalaisten terveyteen ja elinympäristöön vaikuttava peruspalvelu ja osa toimivien yhdyskuntien infrastruktuuria. Kuntien lakisääteinen velvollisuus on huolehtia yhdyskuntajätehuollon järjestämisestä. Mustankorkean osakaskunnat Jyväskylä, Laukaa ja Muurame ovat siirtäneet yhdyskuntajätteiden käsittelyn Mustankorkealle. Kunnat ja Mustankorkea tekevät velvoitteen täyttämiseksi tiivistä yhteistyötä. Yhteistoiminnan kautta on luotu mahdollisuudet ja resurssit pitkäjänteiseen kehitystyöhön kiristyvien ympäristövaatimusten täyttämiseksi. Omistussuhteet Mustankorkean omistajia ovat Jyväskylä, Laukaa, Muurame ja Vapo Oy. Omistajakuntien lisäksi asiakkaina on kahdeksan keskisuomalaista kuntaa. Yhtiön toimialueella asuu noin asukasta. Mustankorkea Oy:n hallitus 2010 Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen 6 Asko Dahlbom, varatoimitusjohtaja, Vapo Oy, puheenjohtaja Jouni Aho, liiketoimintajohtaja, Vapo Oy Lauri Korkeala, aluejohtaja, Vapo Oy Ilkka Ranta, lakimies, Vapo Oy Anja Lehtonen, lakimies, Jyväskylän kaupunki, varapuheenjohtaja Raimo Kinnunen, kaupunginvaltuuston jäsen, Jyväskylän kaupunki Markku Kemiläinen, kaupungininsinööri, Jyväskylän kaupunki Tapio Jauhiainen, tekninen johtaja, Muuramen kunta Teijo Liimatainen, talouspäällikkö, Vapo Oy Satu Halonen, Business Controller, Vapo Oy Kari Mutka, kehitysjohtaja, Vapo Oy Kauko Isomöttönen, hankejohtaja, Vapo Oy Timo Lampinen, lakimies, Jyväskylän kaupunki Reijo Savolin, kaupunginvaltuuston jäsen, Jyväskylän kaupunki Tuula Smolander, katupäällikkö, Jyväskylän kaupunki Kalevi Virtanen, ympäristötoimenjohtaja, Laukaan kunta

7 Jätteiden hyötykäyttöaste on 63 % Vuonna 2010 jätteiden hyötykäyttöaste oli 63 %. Hyötykäyttöaste laski 7 % vuodesta 2009 johtuen pääasiassa loppusijoitettavien voimalaitostuhkien määrän kasvusta. Hyötykäyttö tarkoittaa sitä, että jätteitä voidaan käsittelyn jälkeen hyödyntää materiaalina, raakaaineena tai energiana loppusijoituksen sijasta. Jätteiden käsittelyn yhteistyökumppanit: Bimu Oy jätejyräys loppusijoitusalueella Demolite Oy kyllästetyn puun käsittely Ekokem Oy Ab vaarallisten jätteiden (ent. ongelmajätteiden) käsittely JL-Maanrakennus Oy hyötyjätteiden vastaanotto ja rakennusjätteiden lajittelu Kuusakoski Oy metallien ja akkujen käsittely Mursku Oy puujätteiden haketus Niska & Nyyssönen Oy pilaantuneiden maamassojen käsittely Paperinkeräys Oy paperin, pahvin, kartongin sekä kaupan ja teollisuuden energiajätteen toimittaminen energiahyötykäyttöön Rudus Oy - betonin ja tiilen murskaus ja hyötykäyttö SER-tuottajayhteisöt (Serty, ERP Finland ry, Elker Oy) sähköja elektroniikkaromujen käsittely Tilikauden liikevaihto oli euroa. Tilikauden liiketulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli euroa. Jätemäärät nousivat 8 % edellisestä vuodesta Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotettiin jätteitä vuoden 2010 aikana yhteensä tonnia. Vastaanotetuista jätteistä yhdyskuntajätteitä oli tonnia, maa- ja kiviainesjätteitä tonnia, rakennusjätteitä tonnia ja tuotantotoiminnan jätteitä tonnia. Vastaanotetun jätteen määrä nousi edellisestä vuodesta noin 8 %. Nousu johtui pääasiassa vastaanotettavan voimalaitostuhkan määrän kasvusta, jota vastaanotettiin noin 25 % enemmän kuin vuonna MIKÄ ON HYÖTYKÄYTTÖASTE? Jätteiden hyötykäyttöasteella mitataan, kuinka paljon jätteitä voidaan käsittelyn jälkeen hyödyntää materiaalina, raaka-aineena tai energiana loppusijoituksen sijasta. Kysymys Miksi näin isolla alueella on vain yksi jätteenkäsittelykeskus (11 keskisuomalaista kuntaa ja asukasta)? Vastaus Ympäristönsuojelun kannalta toiminta on järkevämpää suuressa yksikössä Valtakunnallisen jätepolitiikan ja jätelainsäädännön ohjausvaikutus Jätteenkäsittelykeskuksen sijoittaminen voi olla hankalaa Jätteenkäsittelykeskuksen perustaminen ja ylläpito on kallista Jätteiden hyötykäytön lisääminen edellyttää suurempaa volyymiä Kustannustehokkuus Toiminta edellyttää asiantuntevaa ja ammattitaitoista henkilöstöä 7

8 Kompostointilaitokselle vastaanotettiin vuonna 2010 biojätteitä tonnia ja jätevedenpuhdistamon lietteitä tonnia. Kompostointilaitoksella on elintarvikeviraston (Evira) sivutuoteasetuksen mukainen laitoshyväksyntä. Vastaanotetuista jätteistä valmistetaan kompostituotetta, jota voidaan käyttää sellaisenaan maanparannusaineena tai multatuotteiden valmistuksessa seosaineena. Lajittelupihalle vastaanotettiin vuonna 2010 yhteensä tonnia jätteitä. Lajittelupihalle vastaanotetaan kuivajätettä ja rakennusjätteitä, käsittelemätöntä puuta, käsiteltyä puuta, kyllästettyä puuta, metallia, betonia ja tiiltä, renkaita, vaarallisia jätteitä ja sähkö- ja elektroniikkaromua. Lisäksi sinne voidaan tuoda lasia, paperia ja pahvia. Vaarallisia jätteitä (ent. ongelmajätteitä) vastaanotettiin 219 tonnia vuonna Määrä on 10 % enemmän kuin vuonna Vaarallisia jätteitä otetaan vastaan sekä kotitalouksilta että yrityksiltä. Sähkö- ja elektroniikkaromua vastaanotettiin 656 tonnia vuonna 2010, sen määrä on pysynyt samalla tasolla jo useamman vuoden ajan. Jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa valvovat viranomaiset Jyväskylän kaupungin ympäristöviranomaiset ympäristöluvan mukaisen toiminnan valvonta Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ympäristöluvan mukaisen toiminnan valvonta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto - myöntää tarvittaessa tarkistetun tai uuden ympäristöluvan 4. Toimintaa ohjaa ympäristölupa Mustankorkean jätteenkäsittelylaitoksen toimintaa ohjaa ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000) ja ympäristönsuojeluasetuksen (YSA 169/2000) mukainen ympäristölupa. Jätteenkäsittelykeskuksen nykyiset ympäristöluvat on myöntänyt vuosina 2005 ja 2009 Keski- Suomen ympäristökeskus. Valtion ympäristöhallinnon organisaatiomuutosten jälkeen vuoden 2010 alusta ympäristöluvat myöntää tarvittaessa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. 8 Ympäristöluvan mukaisen toiminnan valvonnasta vastaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvassa edellytetään, että valvontaviranomaiselle toimitetaan määräajoin tarkkailuraportit toiminnasta ja toiminnasta aiheutuvista päästöistä. Jätteenkäsittelykeskuksessa tapahtuvista häiriötilanteista tulee raportoida viranomaiselle välittömästi. Valvova viranomainen suorittaa vuosittain jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan tarkastuksen. Tarkastuksessa varmennetaan, että jätteenkäsittelykeskus toimii lupamääräysten mukaisesti. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Uusi hakemus Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon lupamääräysten tarkistamiseksi tulee kuitenkin tehdä viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä. Tässä lupahakemuksessa otetaan huomioon mahdolliset toiminnassa tapahtuneet muutokset ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttö jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoissa. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupa on luettavissa Mustankorkean internet-sivuilla osoitteessa

9 5. Kohokohtia vuosilta Vuosi 2008 Vuosi 2008 oli Mustankorkea Oy:n 10-vuotisjuhlavuosi, jonka aikana pyrittiin lisäämään kuntalaisten ja muiden sidosryhmien tietoisuutta jätteenkäsittelystä, jätteiden lajittelusta ja sen merkityksestä Juhlavuosi huipentui keväällä 10-vuotisjuhlaseminaariin Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihemaakuntakaavan, jossa Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskuksen uusi sijoituspaikka osoitettiin Laukaan Mörkökorpeen Mustankorkea näkyi positiivisesti venäläisessä mediassa Opastusta jätteiden lajitteluun TV Jyväskylän Raksa-ohjelmassa Vuosi 2009 Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti yhdistyivät Jyväskylän kaupunkiin Mustankorkealla toteutettiin ulkoinen auditointi, jossa ei havaittu yhtään poikkeamaa Mustankorkea sai positiivisen lupapäätöksen hakemistaan muutoksista ympäristölupaan Mustankorkealla toteutettiin kaikkia toimintoja koskeva ympäristökatselmus ja vaaranarvioinnit Mustankorkealla valmistui mullan valmistuskenttä ja hyötyjäteterminaalin varastokenttä Ympäristöministeriö vahvisti vaihemaakuntakaavan Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskuksen sijaintipaikasta Vuosi 2010 Jyväskylän seudun tulevan jätteenkäsittelykeskuksen Mörkökorven ympäristölupa kuulutettiin Mustankorkealla toteutetun kuivajätteen lajittelututkimuksen tulokset valmistuivat Mustankorkealla toteutui kaikkien aikojen kävijäennätys yhden päivän aikana: 759 asiakasta ja 100 risuntuojaa eli yhteensä 860 kävijää Mustankorkea osti jätteenkäsittelykeskuksen alueella sijaitsevan Vapo Oy:n ympäristöteknologian koelaitoksen Entiselle loppusijoitusalueelle rakennettiin 0,7 hehtaaria pintasuojarakenteita, joihin käytettiin kuitusavea, rengasrouhetta ja puhtaita maa-aineksia Nykyisen loppusijoitusalueen laajentaminen aloitettiin kesällä 2010 louhinnan ja pohjan tasaustöiden osalta Työturvallisuuteen liittyvät työhygieeniset mittaukset aloitettiin vuonna 2010 Kaatopaikkakaasupumppaamon käyttöaste oli 99 % vuonna 2010 Mustankorkea tuki vuoden 2010 joulukorttirahoilla alueensa lähikouluja, jotta koulujen luokkien oppilaat pääsivät tutustumaan jätteenkäsittelyyn Mustankorkealla Liikevaihto oli kaikkien aikojen suurin: 9,3 milj. 9

10 6. Tehokkaalla toimintajärjestelmällä varmistetaan laadukas toiminta Mustankorkealla on sertifioitu toimintajärjestelmä, joka sisältää sekä laatu- että ympäristöjärjestelmät. Mustankorkean tavoitteena on huolehtia toimintansa ympäristövastuullisuudesta sekä laadusta. Toimintajärjestelmä täyttää ympäristöasioissa ISO14001-standardin ja laatuasioissa ISO9001-standardin vaatimukset. Lisäksi toimintajärjestelmässä on vahvasti mukana turvallisuusasiat. Henkilökunta ja ulkopuolinen arvioija mukana auditoinnissa Toimintajärjestelmän sisäinen auditointi toteutetaan kerran vuodessa yhtiössä hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Näissä auditoinneissa on mukana koko Mustankorkean henkilökunta. Toimintajärjestelmä tarkastetaan ulkopuolisen arvioijan toimesta vuosittain. Vuoden 2010 ulkoinen auditointi toteutettiin Auditoinnissa tuli esille yksi urakoitsijan toimintaan liittyvä poikkeama, joka korjattiin vuoden 2010 loppuun mennessä. Arvioinnin toteutti Inspecta Sertifiointi Oy. 7. Vierailijoita läheltä ja kaukaa Jätteenkäsittelykeskuksessa vierailtiin ahkerasti Vuonna 2010 Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksessa vierailijoita oli yhteensä noin 270 henkilöä. Vierailijoita on käynyt mm. Jyväskylän ammattiopistosta, Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksesta, Keski-Jyväskylän Martoista sekä Joensuun yliopistosta. Mustankorkea lahjoitti joulukorttirahat lähikoulujen vierailubussimatkoihin Aiemmin jyväskyläläiset koululaiset ovat vierailleet ahkerasti jätteenkäsittelykeskuksessa, kun kaupunki tuki vierailuja. Vuoden 2009 alusta vierailujen tuki loppui, joten koululaisia käy vierailulla huomattavasti vähemmän. Mustankorkea tuki vuoden 2010 joulukorttirahoilla alueensa lähikouluja, jotta koulujen luokkien oppilaat pääsivät tutustumaan nykyaikaiseen jätteenkäsittelyyn ilmaiseksi keväällä Koululaisia kävi vierailulla yhteensä noin 300. Mustankorkea maksoi bussikuljetukset vierailulle. Jatkuvaa yhteistyötä viranomaisten kanssa Lakien ja säädösten mukaisuutta arvioivat toimintaa valvovat viranomaiset kerran vuodessa tekemässään ympäristöluvan mukaisessa tarkastuksessa. Mustankorkea tekee jatkuvaa yhteistyötä viranomaisten kanssa. Mustankorkea Oy on vapaaehtoisesti luopunut EMAS-ympäristöjärjestelmän käytöstä. Koemme, että olemme saavuttaneet järjestelmän tarjoaman hyödyn ja jatkamme ympäristöasioiden hyvää hoitoa myös jo käytössä olevan, sertifioidun ISO ympäristöjärjestemän mukaan, toimitusjohtaja Veikko Tissari kertoo. 10

11 8. Henkilöstö on avainasemassa Vuonna 2010 Mustankorkea Oy:n palveluksessa vakituisessa työsuhteessa oli 16 henkilöä. Määräaikaisia ja kesätyöntekijöitä oli 10 henkilöä ja työsuhteen kesto oli kuukaudesta seitsemään kuukauteen. Kaksi henkilöä työllistettiin vuokrafirman kautta puoli vuotta ja vakinaistettiin syksyllä Kaikki Mustankorkean vakituisessa palveluksessa olevat henkilöt osallistuivat vuoden 2010 aikana vähintään yhteen koulutustilaisuuteen. Koulutuspäiviä oli yhteensä 108 ja niiden kustannukset ilman palkka- ja matkakustannuksia olivat noin euroa. Koulutuksia joihin on osallistuttu Väkivallan uhka työpaikalla (4 hlöä) Jätelaitospäivät, JLY (2 hlöä) Puhejudo, Mielenrauha koulutuspalvelut Oy (16 hlöä) Ongelmajätehuollon peruskurssi, Ekokem Oy Ab (3 hlöä) Ensiapu 1, Suomen Punainen Risti (12 hlöä) Esimiestyön haasteet ja onnistumisen edellytykset (2 hlöä) Kenttäväen koulutuspäivät, JLY (3 hlöä) Työsuojelun peruskurssi (2 hlöä) Jätehuollon ympäristövaikutukset, JLY (2 hlöä) Valtakunnalliset jätehuoltopäivät, JHY (1 hlö) Vastuullinen esimies (2 hlöä) Valtakunnalliset jätteenhyötykäyttöpäivät, LUT (2 hlöä) Kunnossapidon työsuojelu (2 hlöä) Jätehuollon energiapäivät, JLY (2 hlöä) vuonna 2010 Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksessa työpaikkatarkastuksen. Työolojen vaaranarvioinnit suoritettiin loppuvuoden 2009 ja alkuvuoden 2010 aikana. Vaaranarvioinneissa kartoitettiin fysikaaliset, kemialliset ja biologiset vaaratekijät, ergonomiset tekijät sekä tapaturmavaarat. Jätteenkäsittelykeskuksella urakoivat rakentajat: JL-Maanrakennus Oy hyötyjätekenttien rakentaminen Niska & Nyyssönen Oy uuden loppusijoitusalueen pohjanrakennustyöt Mustankorkean työsuojelutoimikunta v.2010: Työsuojelupäällikkö: käyttöpäällikkö Timo Nissinen Työsuojeluvaltuutettu: Jarmo Salminen Varavaltuutetut: Marko Jormakka ja Miika Reili Henkilöstötutkimuksen tuloksia sovelletaan käytäntöön Mustankorkean henkilöstö osallistui Vapo Oy:n henkilöstötutkimukseen vuonna Edelliset henkilöstötutkimukset toteutettiin vuosina 2008 ja Saatujen tulosten perusteella Mustankorkealla panostetaan vuonna 2011 näkemyserojen rakentavaan ja avoimeen käsittelyyn työyhteisössä sekä työympäristön järjestykseen ja siisteyteen. Vuonna 2010 ei tapaturmista johtuvia sairauspoissaoloja Mustankorkean henkilöstölle ei aiheutunut vuonna 2010 yhtään työtapaturmista johtuvaa sairauspoissaoloa. Työterveyshuolto teki 11

12 Kaatopaikan sisäisen veden tarkkailupisteet Jätepenkereen läpi suotautuvien vesien tarkkailupisteet Jätevesien tasausaltaat (loppusijoitusalueilta läpi suotautuvien jätevesien tasausaltaat) Pohjaveden tarkkailupisteet Pintaveden tarkkailupisteet 12

13 9. Mustankorkean alue 1. Jätteiden vastaanotto: vaaka-asema Saapuvat jätekuormat tarkastetaan, punnitaan (tulo- ja lähtövaaka) ja tiedot tallennetaan sähköiseen tietokantaan Tietokannan avulla seurataan jätevirtoja ja asiakkaita laskutetaan sen perusteella Vastaanotossa jätekuormat ohjataan oikeaan paikkaan jätelajista riippuen Päivittäin vaaka-aseman kautta kulkee keskimäärin 340 jätteentuojaa Vaakarakennuksessa on asiakaspalvelupiste sekä sosiaalitilat 2. Lajittelupiha Kotitalouksien ja yritysten pienjäte-erien vastaanotto Tavoitteena on edistää jätteiden lajittelua ja tuottaa vähemmän hyötykäyttöön kelpaamatonta kuivajätettä Lajittelupihalla on mahdollisuus 12 eri jätejakeelle: kuivajäte ja rakennusjäte, käsittelemätön puu, käsitelty puu, kyllästetty puu, metalli, betoni- ja tiilijäte, vanteettomat renkaat, lasi, paperi, pahvi, vaaralliset jätteet (ent. ongelmajätteet) ja sähkö- ja elektroniikkaromu 3. Vaarallisten jätteiden (ent. ongelmajätteiden) vastaanotto ja välivarastointi Mustankorkealla sijaitsee yksi kuntien kotitalouksille maksuttomista vaarallisten jätteiden vastaanottopisteistä Vastaanottopiste kotitalousasiakkaiden pienille vaarallisten jätteiden erille lajittelupihalla Öljyvahinkojätteille ja muille suuremmille vaarallisten jätteiden erille on omat, erilliset vastaanottopisteet Vaaralliset jätteet vastaanotetaan ja varastoidaan laatunsa ja ominaisuuksiensa mukaan ja ne toimitetaan edelleen Ekokem Oy Ab:lle 4. Toimistorakennus Työhuoneet ja sosiaalitilat Neuvotteluhuone > tila vierailuryhmille, istumapaikat noin 15 hengelle 5. Pilaantuneiden maa-ainesten käsittely Ympäristöluvan mukaisesti jätteenkäsittelykeskukseen voidaan vastaanottaa ja käsitellä t/vuosi Käsittelytapa ratkaistaan aina tapauskohtaisesti epäpuhtauksien määrän ja laadun mukaan Käsittelytapoja ovat: - kiinteytys, kompostointi, huokosilmakäsittely, terminen käsittely sekä, edellisten yhdistelmät 6. Nykyinen loppusijoitusalue Otettu käyttöön 11/2007 Pinta-ala 3 ha EU-normien mukainen tiivis pohjarakenne Hyötykäyttöön kelpaamaton jäte, kuivajäte, rakennusjäte sekä tuotantotoiminnan jätteet murskataan ja tiivistetään kaatopaikkajyrällä Erityisjätteet (mm. teurasjätteet ja terveydenhuollon jätteet) sijoitetaan loppusijoitusalueen jätetäyttöön kaivettaviin monttuihin ja peitetään välittömästi Asbestipitoiselle jätteelle sekä tuhkille on omat sijoituspaikat loppusijoitusalueella, jonne ne peitetään välittömästi 7. Entinen loppusijoitusalue Käytössä v Jyväskylän kaupungin alkuperäistä loppusijoitusaluetta, käytössä Jyväskylän kaupungilla vuoteen 1998 saakka pinta-ala on noin 28 ha EU-normien mukaiset pintasuojarakenteet on toteutettu lähes kokonaan Pintasuojarakenteissa on käytetty mm. kuitusavea ja rengasrouhetta Kaatopaikkakaasujen keräysjärjestelmä käytössä suurimmalla osalla loppusijoitusaluetta 8. Hyötyjätekentät Hyötyjätekentille vastaanotetaan ja välivarastoidaan erilleen betonijätettä, tiilijätettä, käsittelemätöntä puujätettä, käsiteltyä puujätettä, kyllästettyä puujätettä, vanteettomia renkaita, asfalttijätettä ja lasijätettä Betoni- ja tiilijätteet murskataan ja hyödynnetään jätteenkäsittelykeskuksen tierakenteissa Käsittelemätön ja käsitelty puu murskataan ja osa murskeesta hyödynnetään kompostoinnin tukiaineena ja osa toimitetaan energiantuotantoon Renkaat murskataan ja rengasrouhetta käytetään kaatopaikan pintasuojarakenteissa Asfalttijäte murskataan ja hyödynnetään jätteenkäsittelykeskuksen tierakenteissa Lasijäte murskataan ja hyödynnetään loppusijoitusalueen rakenteissa 9. Lajitteluhalli Hallissa vastaanotetaan rakennusjätettä sekä kaupan ja teollisuuden energiajätettä Rakennusjätteestä lajitellaan hyödynnettävät jätteet (puu, betoni, tiili ja metalli) erilleen ja ne toimitetaan edelleen hyödynnettäviksi Rakennusjätteen hyödynnyskelvoton osa sijoitetaan loppusijoitusalueelle 10. Kaatopaikkakaasun pumppausasema Kaatopaikkakaasua imetään talteen entiselle loppusijoitusalueelle sijoitetun kaasunkeräysputkiston avulla Kaatopaikkakaasu pumpataan Jyväskylän Energian Keltinmäen lämpökeskukseen ja hyödynnetään energiana Vuonna 2010 kaasua pumpattiin noin 18 GWh, joka riittää lämmittämään reilut 1000 omakotitaloa vuodessa 11. Kompostointilaitos Otettu käyttöön vuonna 1998, laajennettu vuonna 2002 Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) hyväksymä kompostointilaitos voidaan käsitellä biojätettä tonnia/vuosi ja puhdistamolietettä tonnia/vuosi Puhdistamoliete ja biojäte käsitellään laitoksessa kompostoimalla ne erillään toisistaan Yhteensä laitoksessa kompostoidaan vuodessa noin tonnia biojätettä, kaupan ja elintarviketeollisuuden biojätettä sekä jätevedenpuhdistamojen lietettä 12. Jälkikypsytyskenttä Kompostointilaitoksessa tapahtuvan käsittelyn jälkeen kompostimassa jälkikypsytetään hyötykäyttöön soveltuvaksi kompostiksi jälkikypsytyskentällä Kentän koko on noin 4 ha Valmiin kompostin laatu varmistetaan laboratoriossa, jossa tutkitaan massan hygieenisyys ja sen sisältämät ravinteet 13. Mullan valmistus Valmiin kompostin joukkoon sekoitetaan hiekkaa sekä turvetta ja massa seulotaan Valmista, ravinteikasta multaa käytetään ja myydään viherrakentamiseen 14. Konehalli Vapo Oy:n aiemmin omistama, vuonna 2001 käyttöönotettu ympäristöteknologian koelaitos Koelaitoksella toimi aiemmin vuokralla Jyväskylän yliopisto Siirtyi Mustankorkean omistukseen vuoden 2011 alusta Konehallin yhteydessä kompostoinnin varatunnelijärjestelmä 15. Erotuskaivolietteiden vastaanottoaltaat Lietteiden vastaanottoaltaisiin otetaan vastaan erotuskaivolietteitä teollisuudesta ja ravitsemusliikkeistä sekä hiekanerotuskaivojen lietteitä Käsittelyaltaat mahdollistavat lietteiden hyötykäytön, kun neste suodatetaan ja johdetaan viemäriin sekä kiintoaine kompostoidaan ja hyödynnetään loppusijoitus-alueella maanrakennus materiaalina 16. Hyötyjätteiden käsittelyterminaali Hyötyjätteiden käsittelyterminaaliin vastaanotetaan kotitalouksien, toimistojen, kirjapainojen, kauppaliikkeiden ja teollisuuden tuottamaa keräyspaperia, -kartonkia ja -pahvia sekä energiana hyödynnettävää jätettä Käsittelyterminaalissa hyötyjätteet lajitellaan omiin ryhmiinsä, puhdistetaan, paalataan ja toimitetaan teollisuuden raakaaineeksi sekä energiahyötykäyttöön 17. Jyväskylän kaupungin lumenkaatopaikka 13

14 10. Laitetaan hyvä kiertämään! Mustankorkean toimitusjohtaja Veikko Tissari kertoi vuonna 2010 jäävänsä eläkkeelle seuraavana vuonna. Pitkän ja ansiokkaan uran myötä ympyrä sulkeutuu ja on aika laittaa hyvä kiertämään. Veikon ura alkoi hänen valmistuttuaan insinööriksi Lappeenrannan teknillisen opiston yhdyskuntatekniikan linjalta vuoden 1969 huhtikuussa. Opinnoista puuttui vielä pari kuukautta harjoittelua, jota hän meni suorittamaan kotipaikkakuntansa Rantasalmen kunnan tekniseen toimistoon. Työt jatkuivat siellä tuuraten kunnanrakennusmestaria ja rakennustarkastajaa, ja parin kuukauden harjoittelu venyikin 10 kuukauden työrupeamaksi. Kunta oli Veikon mielestä kiva työpaikka. Kaikki ihmiset tunsivat toisensa ja ilmapiiri oli joka puolella lämminhenkinen. Veikko siirtyi kuitenkin maaliskuussa vuonna 1970 Helsinkiin Oy Vesi-Hydro Ab:n palvelukseen suunnitteluinsinööriksi. Työtehtävät olivat vesiteknillisellä yleissuunnitteluosastolla, vastuualueina pääasiassa vesihuollon yleissuunnittelu, vesijohto- ja, viemäriverkostot, vedenottamot, jäteveden pumppaamot ja puhdistamot. Veikko oli Helsingissä kolme vuotta suunnitteluinsinöörinä kunnes Lappeenrantaan perustettiin yrityksen aluetoimisto. Veikko nimitettiin sinne 28-vuotiaana toimistopäälliköksi. Lappeenranta kiinnosti, sillä silloinen tyttöystävä, nykyinen Merja-vaimo, opiskeli myös siellä. He menivät naimisiin vuoden 1973 lopussa. Merja valmistui insinööriksi vuoden 1976 alussa ja siirtyi Vesihallitukseen Helsinkiin töihin. Veikko jäi vielä Lappeenrantaan. Kesällä vuonna 1977 Veikko muutti Merjan perässä takaisin Helsinkiin Vesi-Hydron pääkonttoriin. Veikko työskenteli Vesi-Hydrossa yhteensä 9,5 vuotta, kunnes siirtyi Salaojakeskus ry:n palvelukseen alueinsinööriksi Ahvenanmaa ja ruotsinkielinen etelärannikko vastuualueenaan. Veikko oli mielissään, että hänen ruotsinkielentaitonsa kehittyi tuona kahden vuoden työaikana. Ahvenanmaa oli Veikon mielestä myös kaunista seutua käydä työmatkoilla ja oppia samalla ruotsinkielistä kulttuuria. Työtehtävät olivat samoja kuin Vesi-Hydrossakin. Kuopiossa Suunnittelukeskuksen palveluksessa Veikko oli yhteensä 5,5 vuotta, kunnes Keski-Suomi kutsui. Veikko haki Jyväskylästä ensin vesihuoltopäällikön virkaa. Veikkoa ei kuitenkaan valittu, vaan paikka täytettiin talon sisältä. Tästä johtuen kaupungilta vapautui vesihuoltoinsinöörin virka, jota sieltä kehotettiin hakemaan. Veikko valittiin vuonna 1986 Jyväskylän kaupungin vesihuoltoinsinöörin virkaan, jota hän hoiti neljä vuotta. Vaimo siirtyi omassa organisaatiossaan vastaavasti Keski-Suomen ympäristökeskukseen. Suunnittelukeskus perusti aluetoimiston Jyväskylään ja sai neuvoteltua Veikon sinne vesihuoltopuolen suunnittelupäälliköksi vuonna Lama tuli pian 1990-luvun alussa ja se näkyi erityisen voimakkaasti myös konsulttitoimistoissa. Työaikaa lyhennettiin ja epävarmuutta oli ilmassa. Vapon tytäryhtiö Mustankorkea Oy perustettiin lokakuussa vuonna Veikko haki toimitusjohtajan paikkaa ja aloitti Mustankorkealla toimitusjohtajana vuoden 1998 alussa. Veikko on kiitollinen siitä, että on saanut olla mukana monenlaisessa työyhteisössä. Hän on viihtynyt erityisen hyvin Mustankorkean palveluksessa ja kokee, että henkilökunta on loistoporukkaa ja Mustankorkean hallitus työtä kannustava ja arvostava esikunta. Insinöörityövuosia Veikolle tulee tasaan 42 vuotta ja 2 kuukautta, kun hän jää eläkkeelle Veikolla on hyvä mieli jatkaa elämäänsä muiden rakkaiden harrastuksien parissa, vaikka kokeekin, että on ikävä jättää hyvät työkaverit. Näitä rakkaita harrastuksia on paljon; hän laulaa mm. kolmessa kuorossa, toimii aktiivisesti sukuseurassa, rotareissa ja Jyväskylän konserttisalin hanketukiyhdistyksessä. Keväällä hänet valittiin Mieskuoro Sirkkojen uudeksi puheenjohtajaksi. Hyvä energia jatkaa siis kulkuaan, nyt vain eri kohteissa. Salaojakeskukselta Veikko siirtyi vuonna 1981 Suunnittelukeskus Oy:n Kuopion aluetoimistoon. Hänen vaimonsa siirtyi Vesihallituksesta Kuopion vesi- ja ympäristöpiiriin. Kuopion Suunnittelukeskus oli Vesi-Hydron kilpailija, mutta tätä suurempi toimija. Veikko viihtyi hyvin Kuopiossa työnkuvanaan vesihuoltosuunnittelun vetäminen. 14

15 11. Mukana kehittämässä alaa ja toimintaa Mustankorkean kehittämishankkeet Kuivajätteen lajittelututkimus Mustankorkea Oy tilasi Jyväskylän ammattikorkeakoulun oppilastyönä kuivajätteen lajittelututkimuksen keväällä Tavoitteena lajittelututkimuksessa oli selvittää jätteenkäsittelykeskukseen tulevien kotitalouksien kuivajätekuormien koostumusta (eri jätejakeiden määriä sekä prosentuaalisia osuuksia). Tuloksia voidaan hyödyntää Mustankorkean toiminnan suunnittelussa, lajittelun ja kierrätyksen kehittämisessä, tiedottamisessa, loppusijoitukseen päätyvän jätteen laadun määrittämisessä sekä jätteen energiahyötykäytön suunnittelussa. Tarkastelun kohteena lajittelututkimuksessa oli 11 eri jätejaetta, jotka edustavat yleisimpiä asumisessa syntyviä jätteitä (kuivajäte, biojäte, kierrätettävä muovi, paperi, keräyskartonki, pahvi, lasi, metalli, tekstiilit, ongelmajätteet sekä sähkö- ja elektroniikkaromu). Kierrätettävä muovi tarkoittaa pantillisia PET-pulloja. Tekstiileihin lajiteltiin käyttökelpoiset ja puhtaat vaatteet. Jätteiden keräysalueina oli sekä haja-asutusalue että taajama. Taajamassa kerättiin kuivajätettä sekä kerrostalo- että omakoti/rivitaloalueilta. Taajaman kerrostaloalueelta kerätyissä kuivajätekuormissa oli huomattavasti vähemmän biojätettä, kuin muilla alueilla (eli haja-asutusalueella ja rivi/omakotitaloalueella). Kierrätettävää muovia eli PET-pulloja ei löytynyt yhdestäkään tutkitusta kuivajätekuormasta. Lajittelututkimuksen tulosten mukaan näytteet sisälsivät noin 58 % oikeaa, kaatopaikkasijoitukseen kuuluvaa kuivajätettä. Loput (noin 42 %) jätteistä olisi mahdollista hyödyntää tai toimittaa ongelmajätteiden keräykseen. Paperia ja keräyskartonkia lajittelututkimuksessa lajitelluissa kuivajätteissä oli yhteensä 14 %. Kuivajätepussin sisällöstä biohajoavien jätteiden (biojäte, keräyskartonki, pahvi, paperi) osuus oli %. Suurin osa on biojätettä eli ruoantähteitä, kukkien osia ja käsipyyhepaperia. kuivajätepussin sisällöstä tulisi lajitella hyötykäyttöön, ongelmajätteiksi ja kuivajätteeksi loppusijoitukseen. Entisen loppusijoitusalueen monitorointi Mustankorkea tilasi vuoden 2010 alussa Ramboll Finland Oy:ltä entisen loppusijoitusalueen tarkkailuohjelman tulosten tulkinnan vuosien väliseltä ajalta. Raportin tavoitteena on kehittää tulosten tarkastelua ja jätteenkäsittelykeskuksen toimintakokonaisuuden tarkastelua ympäristökuormituksen vähentämiseksi, vesien käsittelytarpeen pienentämiseksi ja kaatopaikkakaasun energiapotentiaalin hyödyntämisen lisäämiseksi. Raportissa esitetyt toimenpiteet arvioidaan ja toimenpiteistä laaditaan toteutusohjelma. Kompostointimassan kasteluveden lämmitys Loppuvuodesta 2007 on otettu käyttöön järjestelmä, jossa entisen loppusijoitusalueen läntisestä suotovesien tasausaltaasta pumpataan vesi kompostointilaitokselle kompostimassan kasteluvedeksi. Tämän lisäksi tammikuussa 2010 otettiin käyttöön lämmitysjärjestelmä, jossa kasteluvettä lämmitetään kompostoinnissa syntyvällä hukkalämmöllä lämmityspiirin kautta. Kasteluveden lämmitys nopeuttaa kompostointiprosessia varsinkin kylminä vuodenaikoina. Mustankorkean kanssa yhteistyössä toimivat järjestöt: Alueen ympäristöjärjestöt Lähialueen asukasyhdistykset Alueen omakotiyhdistys JAPA ry Muut yhteistyökumppanit: Jätehuoltoyhdistys järjestää koulutuksia ja koordinoi yhteistyötä Jätelaitosyhdistys kerää ja tuottaa koottua tietoa Suomen jätehuollosta, järjestää koulutuksia ja koordinoi yhteistyötä Koulut ja oppilaitokset vierailevat jätteenkäsittelykeskuksella, myös oppilaitoksissa vierailtiin Mustankorkealta, opiskelijoiden projekteja ja opinnäytetöitä sekä yhteisiä tutkimus- ja kehityshankkeita Tiedotusvälineet kertovat asukkaille ajankohtaisista asioista jätteenkäsittelyyn liittyen - mainoksia Suur-Jyväskylän lehdessä, Sirkka-lehdessä, Kukkulan Kaiku-lehdessä, Tiedonjyvässä sekä Jyväskylän alueen Rakentajan ABC:ssä MUISTATHAN LAJITELLA! Kuivajätteen lajittelututkimuksen mukaan taajama- ja haja-asutusalueiden jätteissä olin n. 40 % sellaisia jäteaineksia, mitä olisi voinut lajittelemalla kierrättää tai hyödyntää uudelleen ja näin vähentää loppusijoitusta. Tutkimuksessa selvitettiin myös, minkä verran kuivajätepussin sisällöstä soveltuisi energiajätteeksi. Kuivajätepussin sisällöstä neljännes (eli noin 25 %) on energiahyötykäyttöön kelpaavaa jätettä. Loput 15

16 12. Avointa vuorovaikutusta lähelle ja kauas Ramboll Finlandin Kai Sormunen: Avoin yhteistyö on kaikkien etu Kansainvälinen suunnittelu- ja konsultointiyritys Ramboll on mukana erilaisissa Mustankorkean jätteenkäsittelyn kehittämishankkeissa, ympäristötarkkailuissa ja -raportoinneissa. Projektipäällikkö Kai Sormuselle yhteistyö Mustankorkean kanssa on ollut tuttua jo kolmen vuoden ajan. Tarkkailemme esimerkiksi jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkarakenteiden toimintaa ja ympäristön pohjavesiä sekä ympäristökuormitusta lähialueilla ja kauempana, Sormunen kertoo. Rambollilla on myös muita samankaltaisia asiakkaita, kuin Mustankorkea. Esimerkiksi vesien velvoitetarkkailuissa Rambollin asiantuntijat ehdottavat toimenpiteitä saamiensa tuloksien perusteella. Olemme ammattiylpeitä siitä, että tarkkailut ja niiden raportointi hoidetaan hyvin ja avoimesti. Se on kaikkien osapuolten etu., Sormunen tiivistää. Ympäristökuormitusta tarkkaillaan Jätteenkäsittelykeskusten ympäristökuormitukseen liittyy pelkoja. Usein pelätään, että haitta-aineita päätyy suurina pitoisuuksina vesistöihin tai että lokit ja rotat pitävät pitoja alueella, Sormunen kuvailee. Rottien ja lokkien suhteen voi todeta, että mitä vähemmän ruokajätettä on kuivajätteen seassa, sitä vähemmän haittaeläimet viihtyvät alueella. Jätteiden lajittelu on siis avainasia. Jätteenkäsittelykeskuksen käytöstä poistettujen loppusijoitusalueiden vesistökuormituksen vähentämisessä on olennaista tiiviit pintarakenteet, mitkä kattavat jo lähes täysin Mustankorkean käytöstä poistetut loppusijoitusalueet. Pintarakenteet rajoittavat sadeveden pääsyä jätetäyttöön ja vähentävät ympäristökuormitusta ja jätevedenpuhdistamolle johdettavien vesien määrää. Käytössä olevilla loppusijoitusalueilla on tiiviit pohjarakenteet, joilla ympäristökuormitusta vähennetään ja vesienhallinnan rakenteiden toimintaa voidaan paremmin tarkkailla. Kaatopaikkakaasujen keräämisellä hallitaan hajuhaittoja Jätteestä energiaa Sormunen arvioi, että haju on jätteenkäsittelykeskuksen lähinaapureille varmasti se haastavin jätteenkäsittelyn lieveilmiö. Kaatopaikkakaasujen keräämisellä ja kompostointilaitoksen käytön optimoinnilla voidaan kuitenkin hallita hajuhaittoja mittavasti. Mustankorkealla kerätäänkin kaatopaikkakaasua ja se hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa ja sitä kautta lämpöenergiana mm. talojen lämmityksessä. Mitä enemmän kaikki lajittelevat, sitä enemmän kaikki hyötyvät Tänä päivänä jätteenkäsittely koostuu jo osin hallituista, nykyteknologiaa hyödyntävistä prosesseista. Tulevaisuudessa jätteiden prosessointi ja uudelleen hyödyntäminen korostuvat entisestään. Kysymys jätteenpoltosta jakaa mielipiteitä. Jätteenpolttoon liittyy varovaisuutta juuri siksi, että poltto rajoittaa materiaalikierrätyksen kehittymistä. Perusteltua on toimia siten, että jätteiden sekä materiaali- että energiasisältöä pyritään hyödyntämään esim. biokaasuteknologian tavoin ja hyödyntämällä jäljelle jäävä muuhun hyödyntämiseen kelpaamaton osuus energiantuotannossa, Sormunen valaisee. 16 Ennakkoluuloja jätteenkäsittelyä kohtaan esiintyy vieläkin. Sormunen mainitsee esimerkiksi urbaanin legendan, että biojäte ja muut lajitellut jätteet sekä kuivajäte menisivät lajittelusta huolimatta jätteenkäsittelykeskuksessa kaatopaikan jätetäyttöön. Tämä harhaluulo ei pidä paikkaansa. Kyllä lajitellut jakeet hyödynnetään, esimerkiksi valmistamalla biojätteestä mullan raaka-ainetta. Mitä enemmän kansalaiset ja yritykset lajittelevat ja kierrättävät, sitä vähäisempää on kaatopaikkasijoittaminen. Ja sitä enemmän kaikki hyötyvät, Sormunen toteaa. Jätesuunnitelma ja lainsäädäntö puoltavat tehokkaampaa lajittelua Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaan vuonna 2016 on tavoitteena, että jätteenkäsittelykeskukseen tulevasta jätteestä loppusijoitettaisiin vain 20 %. Sormunen arvioi, että lainsäädäntö menee vuosina mahdollisesti siihen, että biohajoavia jätteitä, joita on edelleen syntypaikkalajitellussa kuivajätteessä, ei saakaan enää loppusijoittaa kaatopaikalle, vaan kaikki se tulee hyödyntää esimerkiksi biopolttoaineiden kuten biokaasun tai bioetanolin valmistuksessa tai jätteenpolton tavoin. Lähitulevaisuudessa loppusijoitus kaatopaikoille tulee vähenemään. Tehokas syntypaikkala- Kai Sormunen Projektipäällikkö Ramboll Finland Oy Väitös ympäristötieteistä Tehnyt jätteiden käsittelyn tutkimuksia Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitoksella Ollut mukana tutkimus- ja kehittämishankkeissa useiden jätteenkäsittelykeskusten kanssa

17 jittelu vähentää jo nyt merkittävästi loppusijoitusta kaatopaikoilla, mutta lisää laitoskapasiteettia tarvitaan asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, kertoo Sormunen. Jäteosaaminen on vientituote, mutta sitä tarvitaan myös kotimaassa Suomessa on Sormusen mukaan jätteenkäsittelyn huippuosaajia, ja ympäristöosaaminen on jo joillakin aloilla menestynyt vientituote. Sormunen peräänkuuluttaa osaamisen hyödyntämistä myös kotimaassa: Poliittinen päätöksenteko ei ole kannustanut riittävästi tämän osaamisen kotimaiseen hyödyntämiseen. Tulevaisuudessa tilanne voi kuitenkin olla toinen. Kierrätysteollisuus on jo tätä päivää ja se tulee lisääntymään. Raakaaineiden hinnannousu voi Sormusen mielestä johtaa myös siihen, että vanhojen loppusijoitusalueiden materiaalisisältöä aletaan lisääntyvissä määrin hyödyntää. Nyt jo kyseistä menetelmää hyödynnetään riskikaatopaikkojen kunnostuksessa. Esimerkiksi entisen jätetäytön monet materiaalit, kuten metallit, muovit, betoni- ja tiilijätteet sekä puhtaat maa-ainekset ovat vielä useita vuosikymmeniä hyödynnettävissä, ja vain pieni osa jätetäytöstä voi edellyttää uudelleen loppusijoitusta. Jäte on tulevaisuudessa arvostettua raakaainetta, Sormunen povaa. Keltinmäen asukasyhdistyksen Leena Laurila: Ymmärrys lisää myönteisyyttä Keltinmäen asukasyhdistyksen puheenjohtaja Leena Laurilalla on pitkä kokemus yhteistyöstä Mustankorkea Oy:n kanssa. Laurila on asunut Keltinmäessä jo 80-luvulta. Asukasyhdistys on toiminut 38 vuotta ja jäseniä on lähes 100. Keltinmäen Keidas -kiinteistö on asukasyhdistyksen tyyssija. Keitaassa kokoonnutaan erilaisten teemojen äärelle; milloin kirpputorin, askartelun tai kahvittelun, milloin taas joulu- tai kevätjuhlien merkeissä. Asukasyhdistyksen toimintaan osallistuu erilaisia jäseniä; iäkkäitä, nuoria, työssäkäyviä, työttömiä ja lapsiperheitä. Alusta saakka yhteistyötä Mustankorkean kanssa Laurila kiittelee pitkäaikaista yhteistyötä Mustankorkean kanssa: Olemme saaneet kaikki nämä vuodet ajantasaista tietoa Mustankorkean toiminnasta, tapahtumista ja ajankohtaisista asioista mm. Kukkulan Kaiku -julkaisun kautta. Mustankorkea järjestää myös keskustelutilaisuuksia erityisesti lähiasukkaita koskevissa asioissa. Asukasyhdistys on myös vieraillut Mustankorkealla useaan otteeseen. Olemme saaneet kaikki nämä vuodet ajantasaista tietoa Mustankorkean toiminnasta, tapahtumista ja ajankohtaisista asioista Avoin vuorovaikutussuhde kuin isossa perheessä Laurila on nopean tiedottamisen lisäksi erityisen tyytyväinen avoimeen vuorovaikutukseen Mustankorkean kanssa. Kun lähialueiden asukkaat ovat antaneet palautetta esimerkiksi hajusta, lisääntyneestä liikenteestä tai melusta, se on otettu Mustankorkealla hyvin vastaan ja reagoitu siihen välittömästi. Laurila kokee, että Mustankorkealle uskaltaa kertoa suoraan sekä negatiivisista että positiivisista asioista. Yhteistyömme on läheistä ja inhimillistä. Voisipa melkein luonnehtia, että meillä on hyvät välit, kuten isossa perheessä, Laurila nauraa. Hajuraportteja seurataan Hajupaneeli tarkkailee Mustankorkean lähialueiden asukkaiden hajuhavaintoja. Laurilan mukaan hajuhavainnot eivät ole vuosien myötä ainakaan menneet pahempaan suuntaan. Keväällä 2010 oli parin viikon jakso, jolloin tuoksahti voimakkaammin. Tietyntyyppinen raskas ilmanala aiheuttaa joskus ylimääräisiä hajuja, mutta ne menevät aina ohi. Väliaikainen haju tai kolina ei useinkaan häiritse, jos syy ymmärretään Laurilan mielestä tietouden lisääminen on avainasemassa, kun puhutaan jätteenkäsittelystä ja asenteista. Moni asia kun tuntuu olevan vielä luulon varassa. Kun ymmärretään, mistä haju tai kolina johtuu, siihen suhtaudutaan myönteisemmin. Ihminen on itse aiheuttanut jätteet, ja niistä tulee myös huolehtia. Kuivajätteen määrää voimme jokainen hallita lajittelemalla ja kierrättämällä. Sillä tavalla hajutkin saadaan vähenemään, Laurila korostaa. Terveisinä Mustankorkealle Laurila lähettää: Jatkakaa vain samaan malliin. Leena Laurila Keltinmäen asukasyhdistys ry:n puheenjohtaja 17

18 13. Ympäristö lähellä Ympäristöstä huolehtiminen on meille tärkeää. Kehitämme toimintaamme, edistämme jätteiden hyötykäyttöä ja seuraamme toimintamme ympäristövaikutuksia jatkuvasti. Mustankorkean ympäristötavoitteet vuosille Ympäristöohjelmassa vuosille tullaan jatkamaan samojen teemojen ympärillä kuin aiemmin eli tavoitteet nivoutuvat turvallisen ja toimivan työympäristön kehittämisen ja jätteenkäsittelytoimintojen kehittämisen ympärille. Lisäksi tullaan panostamaan henkilöstön ja asiakkaiden ympäristötietoisuuden lisäämiseen ja julkisuuskuvan kehittämiseen. 1. Tavoitteena on jatkaa kehitystyötä jätteenkäsittelyprosessien parantamiseksi. Vuoden 2010 aikana tehtiin useita kokeita, joissa jatkokäsiteltiin kotitalouksien jätettä, joka tällä hetkellä päätyy loppusijoitukseen. Kokeiden tavoitteena oli selvittää kotitalouksien kaatopaikkajätteen koostumusta sekä toimittaa koeluontoisesti prosessoitua jätettä energiahyötykäyttöön. 2. Työturvallisuusasioihin panostetaan edelleen voimakkaasti. Vuonna 2009 tehdyissä vaaranarvioinnissa esiin nousseille riskikohteille on laadittu toimenpiteet ja toteutusaikataulut ja hankkeita viedään eteenpäin yhdessä henkilöstön kanssa. lyolosuhteiden kehittämiseen. Mittauksia on laajennettu vuonna 2011 myös vaarallisten jätteiden varastoon, hyötyjäteterminaaliin ja tuhkan loppusijoitusalueelle. MUSTANKORKEAN MERKITTÄVÄT YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT Mustankorkealla on arvioitu ympäristönäkökohtien merkittävyyttä asteikolla 0-2: 0 =ei merkittävä, 1 = vaikutus ei-kiireellinen tai vähäinen, 2 = vaikutus kiireellinen tai merkittävä. Seuraavassa on esitelty merkittävät eli 2-tason näkökohdat: - Turvallisen ja toimivan työympäristön kehittäminen -> työskentelyolosuhteiden ja yhteisen työpaikan kehittäminen ja ympäristöriskeihin varautuminen - Jätteenkäsittelytoimintojen kehittäminen -> kompostoinnin ja ongelmajätehuollon kehittäminen, hyötykäyttöasteen nostaminen ja kaatopaikkakaasun keräyksen tehostaminen - Ympäristötietoisuuden lisääminen ja julkisuuskuvan kehittäminen -> tiedotuksen ja valistuksen kehittäminen tankorkean sähköiseen poikkeamakantaan kirjattiin 28 poikkeamaa, joista suurin osa oli hajuilmoituksia (sekä ulkopuolisten ilmoituksia että omia havaintoja) ja epäpuhtaita vastaanotettuja hyötyjätekuormia. Poikkeamat käsitellään Mustankorkean johtoryhmässä ja henkilöstöpalavereissa. Poikkeamat toimitetaan tiedoksi myös Mustankorkean valvoville viranomaisille. Vesien laatua seurataan Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus sijaitsee Kymijoen vesistöalueeseen kuuluvalla Suur-Päijänteen alueella, tarkemmin sanoen Köhniönjärven valuma-alueella. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus ei sijaitse pohjavesialueella. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen vesitaseeseen vaikuttaa voimakkaasti sadanta. Sen mukana muuttuvat myös viemäriin johdettavan jäteveden määrä sekä haihdunta- ja maastoon johdettu puhdas vesi. Mitä enemmän sataa, sitä enemmän syntyy viemäriin johdettavaa jätevettä ja maastoon johdettavaa puhdasta vettä Vaarallisten jätteiden varastoinnin kehittäminen siirtyi toteutettavaksi ympäristöohjelmassa. Vuoden 2010 aikana Mustankorkea hankki omistukseensa alueella toimivan Vapo Oy:n ympäristöteknologian koelaitoksen eli nykyisen konehallin. Konehalliin on siirretty työkoneiden huolto- ja säilytystiloja ja näin ollen vanhat vapautuvat tilat saneerataan vaarallisten jätteiden käsittelyä varten. 4. Kompostointilaitoksen ilmanvaihtojärjestelmän tehostamisen todentaminen siirtyi toteutettavaksi ympäristöohjelmassa. Syksyllä 2010 aloitettiin kompostointilaitoksen työhygieeniset mittaukset, joilla saadaan selville, onko rakennusteknisellä hankkeella päästy tavoitteisiin eli ilmanvaihdon parantamiseen ja työskente- Ympäristöä tarkkaillaan säännöllisesti Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan ympäristövaikutuksia seurataan jatkuvasti asiantuntijoiden tekemien ympäristötutkimusten ja henkilökunnan tekemän tarkkailun avulla. Poikkeamat käsitellään ja raportoidaan Sekä henkilökunnan tekemät normaalista toiminnasta poikkeavat havainnot että sidosryhmiltä (esim. asiakkaat, jätteenkäsittelykeskuksen naapurit) tulevat yhteydenotot ja havainnot kirjataan ja käsitellään sähköisessä poikkeamakannassa. Sillä hallitaan erityyppisten poikkeamien ja palautteiden käsittelyprosessi. Vuonna 2010 Mus- Seurannan tuloksena on havaittu, että pinta-, vesistö- ja pohjavesien bakteeripitoisuudet ovat olleet pääosin alhaisia, jopa alle uimavesiohjearvojen.

19 Jätteenkäsittelykeskuksen vesienkäsittely on järjestetty niin, että puhtaat pintavedet (sadevedet) ja alueen ulkopuoliset vedet pidetään erillään jätteistä ja kaatopaikkavesistä. Loppusijoitusalueen suotovedet eli kaatopaikkavedet, käsittely- ja varastokenttien valumavedet, laitosten prosessivedet sekä saniteettivedet johdetaan käsittelyyn Jyväskylän Seudun puhdistamo Oy:n jätevedenpuhdistamolle Nenäinniemeen. Jätteenkäsittelytoiminnoille on toteutettu vaatimusten mukaiset pohjarakenteet sekä vesien johtamis- ja talteenottojärjestelmät. Näillä rakenteilla varmistetaan, etteivät käsittelyä vaativat jätevedet valu pois jätteenkäsittelykeskuksen alueelta. Käsittelyyn johdettavat jätevedet Jätetäytön suotovesiä entisellä loppusijoitusalueella tarkkaillaan viidestä mittakaivosta. Suotovesien sähkönjohtokyky, kloridipitoisuus ja ravinnepitoisuudet ovat korkeita. Käytöstä poistetun ja suljetun entisen loppusijoitusalueen suotovedet johdetaan tasausaltaan kautta jätevedenpuhdistamolle. Pilaantuneiden maamassojen käsittelykentän valumavedet johdetaan öljynerotusjärjestelmän kautta ja kompostoinnin jälkikypsytyskentän valumavedet suoraan jätevedenpuhdistamolle. Nenäinniemeen jätevedenpuhdistamolle johdettavien jätevesien laatua ja määrää tarkkaillaan puhdistamolle johtavan viemärin kaivosta. Vuonna 2010 jätevedenpuhdistamolle johdettiin jätevettä yhteensä m 3 eli noin 238 m 3 /päivä. Puhdistamolle aiheutunut typpikuorma vastasi noin asukkaan puhdistamattomia jätevesiä (asukasvastineluku, AVL). Jätevedenpuhdistamolle johdettavan veden laatu vaihtelee varsin paljon vesimäärien vaihtelun vaikutuksesta. Jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkavesiä muodostavan valuma-alueen koko on noin 43 hehtaaria. Mustakorkean jätteenkäsittelykeskuksesta jätevedenpuhdistamolle johdettavan veden keskimääräinen typpipitoisuus on yli viisinkertainen (Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolle tulevien jätevesien keskipitoisuuteen verrattuna), fosforipitoisuus on noin kolmanneksen (Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolle tulevien jätevesien keskipitoisuuksista) ja BOD 7 -arvo on lähes samansuuruinen Nenäinniemen puhdistamolle tulevien jätevesien keskipitoisuuteen verrattuna. Kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) oli vajaan neljänneksen suurempi kuin Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolle tulevien jätevesien keskipitoisuus. Tarkemmat tulokset on esitetty viereisessä taulukossa. Pintavedet Jätteenkäsittelykeskuksen lähellä olevien, jätteenkäsittelykeskuksesta poispäin viettävien ojien veden laatua on seurattu useasta tarkkailupisteestä. Koska jätteenkäsittelykeskus sijaitsee mäellä, ei pintaveden vertailunäytettä voida ottaa virtaussuunnassa kaatopaikka-alueen yläpuolelta. Kaatopaikkavesien vaikutus pintavesien laatuun näkyi kaikissa ojatarkkailupisteissä vesien kohonneina kloridi- ja typpipitoisuuksina sekä sähkönjohtavuutena. Kuitenkin vesien fosforipitoisuudet ovat olleet pääosin varsin alhaisia. Kaatopaikan vaikutus pintaveden laatuun on ollut selvempi pohjoisosan ojassa, kuin muissa pintavedentarkkailupisteissä. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen ympäristön vesistövesien laatua on seurattu kolmessa 0,5 2,0 km etäisyydellä sijaitsevassa purossa. Näissä puroissa kaatopaikkavesien vaikutus on selvästi vähäisempi kuin kaatopaikan reuna-alueen ojissa. MIKSI VESIÄ TARKKAILLAAN? Vesiä tarkkaillaan, jotta mahdollisia jätteenkäsittelystä aiheutuvia ympäristövaikutuksia voidaan seurata ja reagoida tuloksiin. Vesistä tutkitaan esimerkiksi seuraavia asioita: Kiintoaine ( 2,0 µm partikkelit): kuvaa pohjalietteen muodostumista. Vedessä oleva kiintoaines (mm. hiekka, biomassa, levät, bakteerit) hajoaa vesistössä ja kuluttaa näin vedessä olevaa happea. Biokemiallinen hapenkulutus (BOD 7 ) kuvaa vesien biohajoavan orgaanisen aineksen määrää. Vedessä oleva biohajoava orgaaninen aines hajoaa vesistössä ja kuluttaa näin vedessä olevaa happea. Kemiallinen hapenkulutus (COD Cr, COD Mn ) kuvaa vedessä olevien orgaanisten (kemiallisesti hapettuvien) aineiden määrää. Vedessä oleva biohajoava orgaaninen aines hajoaa vesistössä ja kuluttaa näin vedessä olevaa happea. Se kuvaa myös vesien humusleimaisuutta. Jätevedet, jotka sisältävät orgaanisia aineita, lisäävät COD Mn -arvoa. Veden COD Mn -arvot vaihtelevat sateisuuden mukaan. Pohjavedet Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia pohjavesiin tarkkaillaan viidestä tarkkailupisteestä kolme kertaa vuodessa. Kaatopaikkavesien vaikutus (veden kohonnut kloridipitoisuus ja sähkönjohtavuus) on näkynyt selvästi kahdessa pohjavedentarkkailupisteessä, jotka sijaitsevat entisen loppusijoitusalueen reuna-alueilla. Pohjoispäädyssä olevan pohjavedentarkkailupisteen veden sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus ovat kuitenkin laskeneet 2000-luvun alusta. Tämä kuvastaa kaatopaikkavesien vaikutuksen selvää vähenemistä. Mustankorkea ei sijaitse pohjavesialueella. Ravinteet (typpi (N) ja fosfori (P)): Vedessä olevat ravinteet johtavat vesieliöstön liikakasvuun ja populaatiomuutoksiin. Tämä edesauttaa rehevöitymistä. Ammoniumtyppi (NH4) hapettuu vedessä nitraatiksi ja kuluttaa happivaroja hapettuessaan. Fosfori on usein sisävesissä minimiravinnetekijä. Sähkönjohtokyky tarkoittaa veden tai liuoksen kykyä johtaa sähkövirtaa. Kuvaa epäsuorasti veteen liuenneen aineen määrää. Yksikkönä on ms/m eli millisiemens per metri. ph kuvaa veden tai liuoksen happamuutta. ph < 7 hapan, ph = 7 neutraali, ph > 7 emäksinen. Luonnossa ph on useimmiten välillä 5 7, tämän ulkopuolella selviävät vain harvat eliölajit. Kloridit (Cl - ) vaikuttavat veden suolapitoisuuteen. Liian korkeasta suolapitoisuudesta voi seurata esim. kasvien ja mikro-organismien veden saannin heikkenemistä tai myrkytysoireita. Patogeenit (terveydelle haitalliset mikrobit, esim. Escherichia coli): mahdollistavat tartuntatautien leviämisen veden välityksellä. 19

20 aikana kuusi hajuhavaintoa, jotka voitiin kohdistaa Mustankorkean toiminnoista aiheutuneiksi. Hajuhavainnot on kirjattu Mustankorkean sähköiseen poikkeamakantaan. Mustankorkealla tehdään jatkuvasti töitä hajuhaittojen vähentämiseksi ja minimoimiseksi. Vuoden 2010 tammikuussa otettiin käyttöön jo aiemmin esitelty kompostointiprosessin kasteluveden lämmitysjärjestelmä. Jätteen loppusijoitusalueella hajuhaittoja ehkäistään esimerkiksi peittämällä loppusijoitusaluetta maa-aineksilla. Loppusijoitusalueella hajua aiheuttavat jätetäyttöön kuivajätteen mukana päätyvät biohajoavat jätteet (biojätteet, pahvit, paperit ja puujätteet). Ne eivät pääse tiiviissä jätetäytössä kompostoitumaan, vaan hapettomissa olosuhteissa ne alkavat mädäntyä ja tuottaa kaatopaikkakaasua sekä haisevia yhdisteitä. Tähän on helpointa vaikuttaa kotona lajittelemalla hyötyjätteet erilleen kuivajätteestä. 20 Ympäristöpaneeli seuraa ja raportoi Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen lähialueen vapaaehtoisista asukkaista on koottu ympäristöpaneeli, joka seuraa ja raportoi konsultille mahdollisia jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttamia haittoja, kuten hajua, melua, pölyä ja roskaantumista. Vastaukset käsittelee ja raportoi Mustankorkealle ulkopuolinen asiantuntija, joka oli vuonna 2010 Jyväskylän yliopiston Ympäristöntutkimuskeskus. Vuonna 2010 ympäristöpanelisteja oli 21 henkilöä. Panelistien kokoonpano on uusiutunut jo kauan mukana olleiden jäädessä pois. Panelistien lukumäärä on ollut henkilöä vuosina Panelistien määrä oli korkeimmillaan vuonna Hajuhavaintojen määrä kuvataan hajuhavaintopäivinä, jolloin yksi tai useampi ympäristöpaneelin jäsenistä on kokenut jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja. Vuoden 2010 aikana hajuhavaintopäiviä oli 80 eli 26 päivää enemmän kuin vuonna Merkittävimmät mahdollisia hajuhaittoja aiheuttavat toiminnot Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksella ovat jätteen loppusijoitus ja loppusijoitusalueen sulkemistyöt, kompostointi, pilaantuneiden maa-ainesten käsittely sekä jätteenkäsittelykeskukselle saapuvat jätekuormat. Useimmiten hajuhaittaa koettiin Ylä-Myllyjärvellä. Havaintojen lisääntymiseen voi vaikuttaa uusien panelistien mukaantulo vuoden 2009 loppupuolella, vaikkakaan panelistien kokonaismäärä ei muuttunut. Hajuhavaintoja tehtiin vuonna 2010 eniten maaliskuussa ja toiseksi eniten marraskuussa. Hajuhavaintojen määrän kasvu marraskuussa voi osaltaan selittyä varhaisella lumentulolla ja näin ollen hiihtäjien lmaantumisella Mustankorkean lähellä oleville hiihtoladuille. Ympäristöpaneelin lisäksi Mustankorkealle ilmoitettiin vuoden 2010 MITÄ ITSE VOIT TEHDÄ HAJUHAITTOJEN VÄHENTÄMISEKSI? Jokainen asukas voi vaikuttaa hajuhaittoihin lajittelemalla hyötyjätteet erilleen kuivajätteestä, jolloin ne eivät päädy penkkaan, vaan ne hyödynnetään uudelleen. Kompostointilaitoksen hajunpoistolaitteiston puhdistustehokkuutta valvotaan Mustankorkean voimassa olevan ympäristöluvan mukaan kompostointilaitoksen poistokaasut on puhdistettava siten, että ulkoilmaan johdettaessa niiden ammoniakkipitoisuus on enintään 5 mg/m3 tai puhdistusteho vähintään 95 %. Laitoksen poistokaasujen hajuyksikön raja-arvona tulee olla HY/m3 tai hajunpoiston tehokkuus on vähintään 90 %. Hajunpoistolaitteiston puhdistustehokkuus selvitetään kolme kertaa vuodessa tehtävillä poistokaasujen pitoisuustutkimuksilla. Tutkimukset suorittaa ulkopuolinen asiantuntija. Kompostointilaitoksen hajunpoistolaitteiston puhdistustehokkuus on ympäristöluvan mukainen. Inversiolla osuutta hajuihin Sääolosuhteet vaikuttavat hajujen kulkeutumiseen ja inversiolla näyttäisi olevan hajujen kannalta epäedullisia seurauksia. Inversio on ilmakehässä tilanne, jossa lämpötila kasvaa ylemmäs mentäessä.

Kuopion jätekeskus materiaalinkierrätyksestä liiketoimintaa

Kuopion jätekeskus materiaalinkierrätyksestä liiketoimintaa Kuopion jätekeskus materiaalinkierrätyksestä liiketoimintaa Pohjois-Karjalan Teolliset symbioosit resurssit hyötykäyttöön, Lieksa 31.3.2015 Jätekukko Oy, Arto Ryhänen Jätekukko Oy perustettu v. 2001, 13

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen 24.5.216 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 215 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa

Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa Mustankorkea Oy Alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö Perustettu v. 1998 Omistajat: Jyväskylän kaupunki Laukaan ja Muuramen kunnat Em. Lisäksi 9 asiakaskuntaa N. 200

Lisätiedot

1 ASIA 2 HANKKEESTA VASTAAVA 3 HANKKEEN KUVAUS 4 AIEMMAT SELVITYKSET. PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R

1 ASIA 2 HANKKEESTA VASTAAVA 3 HANKKEEN KUVAUS 4 AIEMMAT SELVITYKSET. PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R 5 531 31.5.2007 1 ASIA Päätös ympäristövaikutusten arvioinnin soveltamisesta Jätekukko Oy:n kyllästetyn puun vastaanotto ja käsittelyhankkeesta 2 HANKKEESTA VASTAAVA Jätekukko Oy

Lisätiedot

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 231/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/127/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 231/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/127/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 231/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/127/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 19.12.2013 ASIA Joutsan Kuljetus Oy:n jätelain 120 :n mukainen suunnitelma, joka koskee jätteiden käsittelyn

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätelaki 1072/ 1993 VNP (861/1997) muutettu VNA:lla (202/2006) 1 Jätehuollon järjestämistä koskevat yleiset huolehtimisvelvollisuudet, Jätelaki 6 Jäte on hyödynnettävä,

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät: TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit (5 op) Nykyinen ympäristölainsäädäntö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 21.05.2015 Sivu 1 / 1 1802/11.01.00/2015 48 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ympäristöluvan muutoshakemuksesta, Delete Finland Oy:n siirtokuormausasema, Juvanmalmintie 18

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 227/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/121/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 227/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/121/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 227/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/121/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 19.12.2013 ASIA Erkki Salminen Oy:n jätelain 120 :n mukainen suunnitelma, joka koskee jätteiden käsittelyn

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 229/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/123/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 229/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/123/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 229/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/123/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 19.12.2013 ASIA HAKIJA Hämeen Hyötymateriaalit Oy:n Vaivian jätteenkäsittelylaitoksen jätelain 120 :n mukainen

Lisätiedot

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET SUEZ ENVIRONNEMENT Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi suurin ympäristöhuoltoyhtiö SITA Suomi Oy kuuluu kansainväliseen

Lisätiedot

Ekomaksut Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 1.1.

Ekomaksut Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 1.1. Ekomaksut LIITE 2 / 22 Suupohjan jätelautakunta 2.11.2016 Jätetaksa Oy Botniarosk Ab:n toimialueella Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu

Lisätiedot

Lietteitä ei vastaanoteta jätteenkäsittelypaikalle.

Lietteitä ei vastaanoteta jätteenkäsittelypaikalle. KITEEN KAUPUNGIN JÄTEMAKSUTAKSA 1.1.2017 1 (6) KITEEN KAUPUNGIN JÄTEMAKSUTAKSA Hyväksytty Tekninen lautakunta 7.12.2016 94 Voimaantulo 1.1.2017 1 2 Jätteiden käsittelystä kaupunki perii jätelaissa tarkoitettua

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta

Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta Tuottajavastuuiltapäivä 2016 Tampere-talo 3.11.2016 Teemu Virtanen Johtava tuottajavastuuvalvoja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 31.10.2016 Pakkaukset

Lisätiedot

Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa.

Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa. PÄÄTÖS Nro 3/2015/1 Dnro ISAVI/55/04.08/2013 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2015 ASIA Varkauden tehtaiden ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Varkaus, Joroinen ja Rantasalmi HAKIJA

Lisätiedot

Jätteiden hallinta ja käsittely

Jätteiden hallinta ja käsittely Jätteiden hallinta ja käsittely Opintomoniste 1. Suomen yhdyskuntajätehuolto 1.1 Yhdyskuntajätteiden määrä ja ominaisuudet Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Puujätteet kierrätykseen seminaari

Puujätteet kierrätykseen seminaari Puujätteet kierrätykseen seminaari 27.5.2015 Kyllästetyn puun Kerääminen ja hyödyntäminen Tommi Tähkälä, DEMOLITE Oy KESTOPUUTEOLLISUUS ry toimialajärjestö, perustettu 1950 TEHTÄVÄT viranomaisyhteistyö

Lisätiedot

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 27.4.2016 Kauttua Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Mineraalien kaivu 59 % Rakentaminen 19 % Palvelut ja kotitaloudet 3 % Teollisuus

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta Ympäristöjaosto 103 19.11.2015 Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta 409/14.06/2015 Ympäristöjaosto 19.11.2015 103 Valmistelu: ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö Liitetiedostolla

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio 26.5.2016 Ekomo alusta liiketoiminnan kasvulle Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Ekomo tarjoaa yrityksille alustan teollisille

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 94/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/23/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 94/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/23/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 94/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/23/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 13.6.2013 ASIA HAKIJA Avilon Oy Mahlianmaan kaatopaikan ympäristöluvassa määrätyn vakuuden osittainen vapauttaminen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUVAT JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN

YMPÄRISTÖLUVAT JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN YMPÄRISTÖLUVAT JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN 07.03.2016 Ympäristönsuojelulain uudistaminen, ehdotuksen keskeiset kohdat: Lakiuudistuksen 3. vaihe ollut lausunnolla, lausuntoaika päättyy tänään. Ehdotuksen

Lisätiedot

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja

Lisätiedot

Katso myös: KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO KYMENLAAKSON JÄTETASEKAAVIO ETELÄ-KARJALAN JÄTETASEKAAVIO

Katso myös: KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO KYMENLAAKSON JÄTETASEKAAVIO ETELÄ-KARJALAN JÄTETASEKAAVIO Yhdyskuntajätteiden jätetase (t) v. 212 KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO Käsittely Jätejae KAS (%) Kymenlaakso (%) Etelä-Karjala (%) TARJONTA T Yhdyskuntaperäinen sekajäte 26 8 23, 3 31 4,3 22 978 54,5 TARJONTA

Lisätiedot

Rakennusjätteiden kierrätys ja hyötykäyttö valvojan näkökulma

Rakennusjätteiden kierrätys ja hyötykäyttö valvojan näkökulma Rakennusjätteiden kierrätys ja hyötykäyttö valvojan näkökulma KOKOEKO-seminaari 2016 Jätehuollon uudistuvat toimintamallit Itä- Suomessa Lea Koponen, Pohjois-Savon ELY-keskus 22.2.2016 Mielikuva rakennusjätehuollon

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL BIOGTS OY Kotimainen teollinen biokaasu- ja biodiesellaitosvalmistaja. Yritys on perustettu 2011. Biokaasu- ja biodiesel-laitosten suunnittelu, rakentaminen ja operointi sekä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 31/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Esityslista 31/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Esityslista 31/2013 1 (5) Päätöshistoria Ympäristölautakunta 27.08.2013 264 HEL 2013-009264 T 11 01 00 00 ESAVI/323/04.08/2012 Päätös Lupatilanne Ympäristölautakunta päätti antaa Etelä-Suomen

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE Luonnos uudeksi MARAasetukseksi Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, 22.11.2016, SYKE Esityksen sisältö Soveltamisala Määritelmät Jätteen hyödyntämisen ja siihen liittyvän välivarastoinnin

Lisätiedot

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin Kimmo Heikkinen Jorma Jantunen 23.8.216 Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin 1994-215 Laki (468/1994)- ja valtioneuvoston asetus (792/1994) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä tulivat voimaan 1.9.1994.

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Lautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa.

Lautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa. Rakennus- ja ympäristölautakunta 33 21.12.2016 Ympäristölupa/Tilausliikenne Ola Mäensivu Rakennus- ja ympäristölautakunta 33 Tilausliikenne Ola Mäensivu on 4.11.2016 toimittanut Pomarkun kunnan rakennus-

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015 LIITE 4 1 Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie 8 04260 Kerava Hakemus 11030/14.06.02/2015 Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden poikkeuslupahakemus Olemme vastaanottaneet edustamanne Mehiläinen

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta Outi Pakarinen 2.2.2017 Circwaste hankkeen aloitustilaisuus 1 Hankehallinto Koordinaattori SYKE Kiertotalouden palvelukeskus C.2

Lisätiedot

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 256/11.01.00.00/2016 13 Lausunto Energia- ja kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Terveystarkastaja Kirsi Puola 8.3.2016: Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 1 Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 30.11.2010 2 JÄTELAINSÄÄDÄNNÖN TAVOITTEET Ehkäistä jätteen syntymistä, edistää jätteen hyödyntämistä

Lisätiedot

Tuottajavastuuiltapäivä

Tuottajavastuuiltapäivä Tuottajavastuuiltapäivä 3.11.2016 Tuottajayhteisön näkökulma Kyösti Pöyry / Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy Tuottajavastuu ja tuottajayhteisöt Tuottajavastuu on jätelaissa (6. luku) kohdistettu

Lisätiedot

Päätös. Etelä-Suomi Nro 125/2012/1 Dnro ESAVI/148/04.08/2012

Päätös. Etelä-Suomi Nro 125/2012/1 Dnro ESAVI/148/04.08/2012 Päätös Etelä-Suomi Nro 125/2012/1 Dnro ESAVI/148/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 115 :n mukainen hakemus, joka koskee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS

PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS PL 297 Annettu julkipanon jälkeen 33101 TAMPERE Puh. (03) 2420 111 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 115 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Länsi-Suomen vesioikeuden

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 598

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 598 PÄÄTÖS Helsinki 19.5.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2008-Y-653-111 No YS 598 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesta, erikseen tehdystä hakemuksesta, joka koskee YIT Rakennus Oy:n

Lisätiedot

ASIA. LUVAN HAKIJA Huurinainen Oy Elementtitie Kajaani. LUPAPÄÄTÖS Nro 10/2014/1 Dnro PSAVI/8/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.2.

ASIA. LUVAN HAKIJA Huurinainen Oy Elementtitie Kajaani. LUPAPÄÄTÖS Nro 10/2014/1 Dnro PSAVI/8/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.2. 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 10/2014/1 Dnro PSAVI/8/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.2.2014 ASIA Betonitien rakennusjätteen varastointi, lajittelu ja käsittelylaitoksen ympäristölupapäätöksen lupamääräysten

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät , Koli. Itä-Suomen jätelogistiikka

Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät , Koli. Itä-Suomen jätelogistiikka Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28.10.2015, Koli Itä-Suomen jätelogistiikka Jätekukko Oy Tuottaa omistajakuntiensa puolesta niille lakisääteisesti kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät tilanne 2015,

Lisätiedot

Yhtiön hallitus pitää osakeyhtiölain mukaisesti osake- ja osakasluetteloa. Yhtiön hallitus ei anna osakkeista osakekirjoja.

Yhtiön hallitus pitää osakeyhtiölain mukaisesti osake- ja osakasluetteloa. Yhtiön hallitus ei anna osakkeista osakekirjoja. 11.5.2016 OSAKASSOPIMUS Mustankorkea Oy 1. Osapuolet Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta Muuramen kunta Jäljempänä kaikki yhdessä ovat osapuolet tai osakkaat. Mustankorkea Oy:n osakkaaksi myöhemmin tuleva

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2015

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2015 HSY:n jätehuollon vuositilasto 215 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Päätös. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f

Päätös. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f Päätös Etelä-Suomi Nro 55/2013/1 Dnro ESAVI/78/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 14.3.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus ongelmajätteiden vastaanottokeskuksen toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN LIETEMÄÄRIEN RAPORTOINTI YMPÄRISTÖHALLINNON TIETOJÄRJESTELMÄÄN

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN LIETEMÄÄRIEN RAPORTOINTI YMPÄRISTÖHALLINNON TIETOJÄRJESTELMÄÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN LIETEMÄÄRIEN RAPORTOINTI YMPÄRISTÖHALLINNON TIETOJÄRJESTELMÄÄN Esipuhe Tämä ohje on pelkistetty kuvaus siitä, miten asumisjätevedenilla muodostuvien lietteiden määrät sekä iden

Lisätiedot

PÄÄTÖS Dnro 0100Y Helsinki No YS 1547

PÄÄTÖS Dnro 0100Y Helsinki No YS 1547 PÄÄTÖS Dnro 0100Y0309 11 Helsinki 23.12.2004 No YS 1547 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisen poikkeuksellisia tilanteita koskevan ilmoituksen johdosta. ILMOITUKSEN TEKIJÄN NIMI JA

Lisätiedot

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ 1(5) PÄÄTÖS Nro Dnro 3 YLO LOS-2003-Y-1283-121 Annettu julkipanon jälkeen 12.1.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen

Lisätiedot

PÄÄTÖS. No YS 301. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisen poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta.

PÄÄTÖS. No YS 301. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisen poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta. PÄÄTÖS Helsinki 17.2.2006 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2005 Y 345 12 No YS 301 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisen poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta.

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki Annettu julkipanon jälkeen. No YS 1438

PÄÄTÖS. Helsinki Annettu julkipanon jälkeen. No YS 1438 PÄÄTÖS Helsinki 16.10.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2004 Y 263 115 No YS 1438 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisen poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta.

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 3/2014/1 Dnro PSAVI/106/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 3/2014/1 Dnro PSAVI/106/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 1 PÄÄTÖS Nro 3/2014/1 Dnro PSAVI/106/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 15.1.2014 ASIA Jätemateriaalien käsittelytoimintojen ympäristölupa Kemintullin teollisuusalueella, Kemi LUVAN HAKIJA Tieysi Oy

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä

Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä 12.11.2016 Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä KEMIN VESI OY Kemin Vesi vastaa Kemissä Vedenjakelusta Jäteveden

Lisätiedot

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Biokaasua Varsinais-Suomessa -seminaari 16.2.2016 Eljas Hietamäki Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen Kiertotalous & WtE Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen 25.10.2016 L. Pirhonen 1 Sisältö Kiertotalous ja kierrätystavoitteet Millaisilla tavoilla kierrätysaste olisi mahdollista saavuttaa?

Lisätiedot

Porin seudun jätetaksa jätteenkäsittelymaksut Hangassuon jätekeskuksessa ja Porin kierrätyskeskuksessa 1.5.2016 alkaen

Porin seudun jätetaksa jätteenkäsittelymaksut Hangassuon jätekeskuksessa ja Porin kierrätyskeskuksessa 1.5.2016 alkaen Porin seudun jätetaksa jätteenkäsittelymaksut Hangassuon jätekeskuksessa ja Porin kierrätyskeskuksessa 1.5.2016 alkaen PORIN KIERRÄTYSKESKUKSEN JÄTEMAKSUT: Jätemaksu sis. alv 24 % Keräysmetalli maksutta

Lisätiedot

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Kyseessä on uusi toiminta olemassa oleva

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄÄRADAN KAKSOISRAITEET KAUSTARI Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh.

Lisätiedot

Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus 29.9.2015 Esityksen sisältö RANKU-hanke, tavoitteet ja toteutus Mikä

Lisätiedot

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ KOKOEKO-seminaari Kuopio, 18.2.2016 Janne Hannula, Lassila & Tikanoja Oyj 1Lassila & Tikanoja Oyj JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS Kaatopaikat Hygieniauhan

Lisätiedot

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 Pirkanmaan ELY-keskus 1 ESITYS Kuntavastuullisen sekajätteen energiana hyödyntämisen

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Valtuustokoulutus Oulun Jätehuollon esittäytyminen. johtaja Markku Illikainen

Valtuustokoulutus Oulun Jätehuollon esittäytyminen. johtaja Markku Illikainen Valtuustokoulutus 17.1.2013 Oulun Jätehuollon esittäytyminen johtaja Markku Illikainen Oulun kaupungin liikelaitos Toiminta-alueella 12 kuntaa, 290 000 asukasta. Maan viidenneksi suurin kunnallinen jätelaitos

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA

TAMMELAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA 1 TAMMELAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA 1 Soveltamisala 1.1. Ympäristönsuojelulain (527/2014), Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014) ja vesilain (587/2011) mukaisen luvan,

Lisätiedot

Päätös Nro 25/2014/1 Dnro ESAVI/127/04.08/2013. Annettu julkipanon jälkeen

Päätös Nro 25/2014/1 Dnro ESAVI/127/04.08/2013. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi Päätös Nro 25/2014/1 Dnro ESAVI/127/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 5.2.2014 ASIA Kymenlaakson Jäte Oy:n jätelain 120 :n mukainen suunnitelma, joka koskee Keltakankaan jätekeskuksen jätteiden

Lisätiedot

MIKKELIN VESILAITOS 14.3.2016 YLEISTÄ. Reijo Turkki. Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016

MIKKELIN VESILAITOS 14.3.2016 YLEISTÄ. Reijo Turkki. Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 VESILAITOS Reijo Turkki Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 YLEISTÄ Mikkelin vesilaitos on ollut vuodesta 1994 lähtien kunnallinen liikelaitos. Vesilaitos perustettiin Kuntalain mukaisesti kunnalliseksi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 71. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 71. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 1 / 1 187/2016 11.01.00 71 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös, joka koskee HSY:n esittämää poikkeamishakemusta biohajoavan jätteen sijoittamiseksi Ämmässuon kaatopaikalle

Lisätiedot

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 Sopimuspuolet Ympäristöministeriö (ministeriö), Suomen Kuntaliitto ry (Kuntaliitto) ja Suomen

Lisätiedot

Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy Vuosikertomus 2015 24.3.2016 1 2 POHJOIS-SATAKUNNAN JÄTTEIDENKÄSITTELY OY 1. Toiminta vuonna 2015 Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy on Kankaanpään kaupunkikonserniin

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 465

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 465 PÄÄTÖS Helsinki 11.4.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2007 Y 63 111 No YS 465 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesta, erikseen tehdystä hakemuksesta, joka koskee Strömsö Property Development

Lisätiedot

Ympäristönsuojelun valvontaohjelma 2017

Ympäristönsuojelun valvontaohjelma 2017 Ympäristönsuojelun valvontaohjelma 2017 Hyväksytty Joroisten kunnan ympäristölautakunnassa 10.11.2016 29 2 Yleistä Ympäristönsuojelulain (527/2014) 168 :ssä ja ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 30

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA

DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA 4.10.2016 Hanna-Liisa Järvinen Yhtiö on perustettu vuonna 2002 Yhtiö on perustettu vuonna 2002 Yhtiö on kuulunut RenoNorden ASA Group:iin vuodesta 2013 Yhtiö

Lisätiedot

Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista

Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista LUOTTAMUKSELLINEN Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista Eduskunnan talousvaliokunta Mikko Alkio, asianajaja 26.10.2016 Sidosyksikkö ja ulosmyynnin rajanveto Kunta / hankintayksikkö

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 226/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/120/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 226/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/120/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 226/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/120/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 19.12.2013 ASIA Paahtopuu Oy:n pellettitehtaan jätelain 120 :n mukainen suunnitelma, joka koskee jätteiden

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

Päätös. Etelä-Suomi Nro 47/2011/2

Päätös. Etelä-Suomi Nro 47/2011/2 Päätös Etelä-Suomi Nro 47/2011/2 Dnro ESAVI/192/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.5.2011 ASIA Köyliön kunnan hakemus Kepolan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi, Köyliö.

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver 1 Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver 25.4.2016 1. Osapuolet 1. Tampereen kaupunki, joka omistaa 71,20 % osakkeista ja äänivallasta 2. Ylöjärven kaupunki, joka omistaa 8,53 % osakkeista

Lisätiedot