VANHAN VAASAN SAIRAALAN TULOSSOPIMUS 2011

Transkriptio

1 VANHAN VAASAN SAIRAALAN TULOSSOPIMUS 211 Käsitelty Vanhan Vaasan sairaalan johtokunnassa

2 2 SISÄLLYS 1. SAIRAALAN STRATEGIA JA TOIMINTAAN VAIKUTTAVAT KESKEISET MUUTOKSET Toiminta-ajatus, säädöspohja ja asiakkuus Laitoksen strategia ja arviointitavat Laitoksen toimintaan vaikuttavat keskeiset muutokset TULOSTAVOITTEET VUODELLE Vaikuttavuus...5 Väkivaltatapahtumat statuksittain v Potilaiden toimintakyky, nykytilanne ja tulotilanne Pakkotoimet vuosina Keskimääräiset hoitoajat vuosina Toiminnallinen tuloksellisuus Tuotokset ja laadunhallinta...8 Käyttöaste...9 Potilastyytyväisyys...9 Hoitoisuusluokitus Toiminnallinen tehokkuus...1 Maksullinen toiminta, liite Budjettirahoitteinen toiminta, liite Investoinnit, liite Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen A-rakennuksen tilojen käyttö TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA TULOSSOPIMUKSEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI LIITEET Liite 1, Suoritesuunnitelma vuodelle 211 Liite 2, Kustannusvastaavuuslaskelma vuodelle 211 Liite 3, Tilastoidut hoitopäivät statuksittain vuosilta Liite 4, Virkojen ja henkilötyövuosien kehitys vuosina Liite 5, Budjettirahoitteinen toiminta Liite 6, Investointiesitykset vuodelle 211 TULOSSOPIMUS VUODELLE 211 Tämä sopimus on Vanhan Vaasan sairaalan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen välinen tulossopimus vuodelle 211. Sopimuksessa on otettu huomioon valtion tuloja menoarviossa vuodelle 211 asetetut tavoitteet.

3 3 1. SAIRAALAN STRATEGIA JA TOIMINTAAN VAIKUTTAVAT KESKEISET MUUTOKSET 1.1. Toiminta-ajatus, säädöspohja ja asiakkuus Valtion mielisairaaloiden toimintaa säätelevät laki (L1292/87) ja asetus (A 1293/87) valtion mielisairaaloista niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen. Mielenterveyslakia (L1116/9) ja valtion mielisairaaloita koskevia säädöksiä on muutettu annetuilla laeilla ja asetuksilla. (Laki mielenterveyslain muuttamisesta 383/97, Laki valtion mielisairaaloista annetun lain 3 :n muuttamisesta 384/97, Asetus valtion mielisairaaloista 431/97 ja Asetus Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta ( Valvira) annetun asetuksen 12 :n muuttamisesta 432/97.) Muutoksilla on pyritty kriminaalipotilaiden vaativan hoidon keskittämiseen heidän hoitonsa edellyttämiin sairaaloihin. Lisäksi voimaan astunut Laki mielenterveyslain muuttamisesta (1423/21) säätelee sairaalan toimintaa. Vanhan Vaasan sairaala tuottaa valtakunnallisia oikeuspsykiatrisia erityistason palveluita yhteistyössä sairaanhoitopiirien kanssa. Sairaala toimii ensisijaisesti oikeuspsykiatristen hoitojen aloituspaikkana ja osana tämän potilasryhmän kokonaishoitoa. Sairaalassa hoidetaan lisäksi sairaanhoitopiirien aloitteesta vaikeahoitoisia psykiatrisia potilaita, joiden hoito kunnallisessa mielisairaalassa ei ole tarkoituksenmukaista. Sairaalassa tehdään mielentilatutkimuksia ja annetaan oikeuslaitoksen tarvitsemia lausuntoja. Sairaalassa tehtävä tutkimus- ja kehittämistoiminta suuntautuu aikaisempaan tapaan ensisijaisesti hoidon sisällön ja laadun sekä oikeuspsykiatrisen hoitojärjestelmän kehittämiseen. Sairaalassa annetaan oikeuspsykiatrian erikoislääkärikoulutusta Turun yliopiston koulutusohjelman mukaisesti. Sairaalassa voi myös kouluttautua psykiatrian erikoislääkärin tutkintoa varten Helsingin yliopiston koulutusohjelman mukaisesti. Sairaalan toiminnassa hyödynnetään moniammatillisia työryhmiä Laitoksen strategia ja arviointitavat Vuoden 21 ajan Vanhan Vaasan sairaalan toiminta on jatkunut vakaana. Sairaalan palvelujen kysyntä on ollut tasaista, mutta jonkin verran ennakoitua vähäisempää. Ainoastaan mielentilatutkimuksiin on ollut tarjolla aikaisempaa enemmän tutkittavia henkilöitä. Tämä lisääntynyt kysyntä lienee väliaikaista ja johtunee pääkaupunkiseudun tilapäisistä vaikeuksista tehdä mielentilatutkimuksia. Tutkittavat ovat sikälikin poikenneet tavanomaisista sairaalassa tutkituista henkilöistä, että tänä vuonna tutkittavista on jäänyt 21 % jatkohoitoon sairaalaan. Tavallisena tutkimusvuonna jopa yli 3 % tutkittavista määrätään hoitoon Vanhan Vaasan sairaalaan. Naistutkittavien määrä on lisääntynyt sairaalan pitkäaikaisstrategian mukaisesti. Sairaalan on tarkoitus hyödyntää erityisosaamistaan naisten väkivaltaisuuden tutkimuksessa ja hoidossa ja tarjota samalla aikaisempaa kattavampi hoitoketju myös naispotilaille. Jonotusajat sairaalaan ovat lyhentyneet, mutta edelleen potilaat ja tutkittavat joutuvat odottamaan joitakin viikkoja päästäkseen sairaalaan. Tämä jonotusaika ei välttämättä ole ongelma, sillä joskus on hyväkin, että lähettävä taho tutkii perusteellisesti omat resurssinsa ennen kuin päätyy lähettämään potilaan jatkohoitoon valtion mielisairaalaan. Tarvittaessa sairaala on ottanut yksittäisiä potilaita vastaan jopa päivystysluontoisesti.

4 4 Psykiatrisen hoidon vaikuttavuuteen ei ole käytössä yleisesti sovittuja mittareita. Yhdessä Niuvanniemen sairaalan kanssa tehty kriminaalipotilaiden seurantatutkimus, ns. After Care -tutkimus, on osoittanut tutkimusryhmän potilaiden selvinneen avohoidossa siten, että kukaan ei ole uusinut henkirikosta, vaikka seuranta-aika ylittää monen potilaan kohdalla kymmenen vuotta. Tämä tulos kannustaa kehittämään maahamme velvoitteista avohoitojärjestelmää. Niuvanniemen sairaalan kanssa on jatkettu ns. benchmarking-toimintaa molempien sairaaloiden hoito- ja johtamiskäytäntöjen kehittämiseksi. Tässä yhteydessä mm. pyritään parantamaan GAF-arvojen luotettavuutta mittarina. Lisäksi sairaalassa on kuluvana vuonna ryhdytty käyttämään ns. STARTmittaria hoitosuunnitelmien tarkastamisen yhteydessä. Jatkossa START voi antaa hyödyllistä tietoa potilaiden väkivaltaisuudesta. Myös erilaisten hoitoisuusluokitusten kehittämistä seurataan. Lisäksi sairaalan johto on käynyt alustavia neuvotteluja Skotlannin oikeuspsykiatrisen yksikön johdon kanssa yhteisestä benchmarking-toiminnasta Laitoksen toimintaan vaikuttavat keskeiset muutokset Sairaalassa on edelleen panostettu voimakkaasti koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Psykologi Alice Keski-Valkama julkaisi sairaalassa tehdyn väitöskirjatyönsä, jossa tutkittiin psykiatristen potilaiden eristämistä. Keski-Valkaman työ on herättänyt laajaa keskustelua ja osaltaan se on todennäköisesti vaikuttanut useisiin maassamme käynnistettyihin projekteihin, joiden tarkoitus on parantaa psykiatristen potilaiden asemaa. Lisäksi kuluvana vuonna useat sairaalan tutkimusprojektit ovat edenneet, muutamia lisäjulkaisuja on hyväksytty ja uusia julkaisuja on lähetetty arvioitaviksi tieteellisiin julkaisusarjoihin. Sairaalassa myös on jatkettu oikeuspsykiatrian erikoislääkäreiden koulutusta Turun yliopiston koulutusohjelman mukaisesti. Tätä tulossopimusta kirjoitettaessa sairaalassa on neljä lääkäriä oikeuspsykiatrian erikoistumiskoulutuksessa ja kaksi oikeuspsykiatrian erikoislääkäriä jatkaa erikoislääkärikoulutusta psykiatrian erikoisalalla Helsingin yliopiston Vaasan yksikön kanssa yhteistyössä. Sairaalan A-rakennuksen kosteusvaurion vuoksi tehty saneerausprojekti valmistui alkutalvella 21. Alun perin oli tarkoitus, että sairaala lisää paikkalukuaan alkuvuodesta kymmenellä lisäpaikalla. Tähän työhön tarvittavien virkojen lisääminen varmistui kuitenkin sen verran myöhään, että lisäpaikkojen ottamista käyttöön jouduttiin lykkäämään. Tätä tulossopimusta kirjoitettaessa vaikuttaa siltä, että lisäpaikkojen kysyntä on ollut ennakoitua heikompaa. Tässä vaiheessa saneeratut tilat on perusteltua ottaa käyttöön ja tarvittaessa, mikäli kysyntä lisääntyy, tehdään uusia tilankäyttösuunnitelmia. Sairaalassa uusittiin kevään aikana kahden vuoden välein toteutettavaksi suunniteltu työtyytyväisyyskysely. Henkilökunnan palaute sairaalan johdolle on pitkälti vastaavanlainen kuin aikaisemmillakin tutkimuskerroilla. Kyselyn perusteella voidaan arvioida, että henkilökunta on tyytyväisempää työhönsä kuin valtionhallinnossa keskimäärin. Osaltaan tätä johtopäätöstä tukee tuore kokemus siitä, että myös kuluvan vuoden aikana sairaalassa avoimiin olleisiin pääasiassa hoitohenkilökunnan virkoihin on ollut riittävästi päteviä hakijoita. Eräissä sairaalan yksiköissä vastausprosentti työtyytyväisyyskyselyyn jäi aikaisempaa matalammaksi. Tämä saattoi olla seurausta siitä, että kysely toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa sähköisesti ja osa sairaalan henkilöstöstä ei ole vielä tottunut sähköiseen

5 5 tiedonvälitykseen. Tältä osin sairaala pyrkii jatkossa kehittämään henkilöstön ammattitaitoa ja järjestää sisäistä koulutusta sähköpostin käyttöön sekä muunkin sähköisen asioinnin opastusta. 2. TULOSTAVOITTEET VUODELLE Vaikuttavuus Vaikuttavuustavoitteita kirjattaessa yleisindikaattoreina käytetään Väkivaltatapahtumia (SOAS) Potilaiden toimintakykyä (GAF) Eristysten ja muiden pakkokeinojen määrää Hoitojaksojen pituutta Väkivaltatapahtumat statuksittain v Status Tapahtumien lkm Ei seurauksia lkm Henkilövahingot kielellinen/ lievä kohtalai- Fyysinen väkivalta henkinen nen väkivalta Esinevahingot Korjattavissa Korjauskelvoton MTT 1 1 Kriminaalipot Vaikeahoitoiset yht yht yht yht. v Vuoden 21 aikana väkivaltatapahtumista 77 % on kohdistunut henkilökuntaan, 6 % toisiin potilaisiin, 12 % esineisiin ja 5 % tapauksista potilaisiin itseensä. Tavoitteena vuodelle 211 on väkivaltatapahtumien kokonaismäärän vähentäminen edelleen ja erityisesti vakavien henkilövahinkojen ehkäiseminen. Tavoitteeseen pyritään jatkamalla vuorovaikutukseen perustuvaa ongelmallisten tilanteiden hallintakoulutusta ja hyödyntämällä/soveltamalla osastoilla epsycnurse.net -verkkokoulutuksesta saatuja tietoja. Väkivaltatapahtumien määrän muutosta seurataan yhteenvetotilastojen lisäksi myös potilaittain. Vain pieni osa potilaista aiheuttaa väkivaltatapahtumia, ja suurin osa niistä on kuntien lähettämien vaikeahoitoisten potilaiden aikaansaamia. Suuntaamalla voimavaroja juuri näiden potilaiden hoitoon, lisäämällä strukturoitua toimintaa osastoilla ja analysoimalla tapahtumia jälkikäteen pyritään vähentämään väkivaltatapahtumien määrää ja minimoimaan niiden aiheuttamat vahingot. Potilaiden toimintakyky, nykytilanne ja tulotilanne 21 GAF-asteikko Kriminaalipotilaat Vaikeahoitoiset potilaat Potilaiden lkm yhteensä nykytilanne lkm ka % lkm ka % lkm ka %

6 ,3 4 2, ,3 9 16,4 15 1, , ,3 42 3, , , , ,3 2 3, , ,9 2 3,6 6 4, ,2 1,7 Ei arviota 3 3,7 2 3,6 5 3,6 yhteensä tulotilanne Poikkileikkaustiedot antavat vain niukalti vaikuttavuutta mittaavaa tietoa verrattuna yksittäisen potilaan seurantatietoihin. Kriminaali- ja vaikeahoitoisten potilaiden hoidon vaikuttavuutta mitataan myös potilaittain vertaamalla tulo- ja lähtövaiheen toimintakykyä GAF-asteikolla. Toimintakykyarvio tehdään jokaiselle potilaalle vähintään kuuden kuukauden välein. Toimintakyky on hoidon aikana selkeästi parantunut valtaosalla potilaista. Vain 5 potilaalla on toimintakyky laskenut verrattuna tulotilanteeseen. Heistä 4 on kriminaalipotilaita ja 1 vaikeahoitoinen. Sairaalassa panostetaan mittarin reliabiliteettiin kertaamalla lääkäreiden ja psykologien kanssa arvioinnin perusperiaatteet. Tämän jälkeen pyydetään osastoja tarkistamaan kaikki arvioinnit kuluvan vuoden loppuun mennessä. Niuvanniemen sairaalan kanssa on sovittu ristiinarvioinnista vuoden 211 aikana siten, että Niuvanniemen sairaalan hoitajat käyvät arvioimassa otoksen Vanhan Vaasan sairaalan potilaista ja Vanhan Vaasan hoitajat puolestaan otoksen Niuvanniemen sairaalan potilaista. Myös toimintakyvyn tilastointia kehitetään paremmin muutoksia kuvaavaksi.

7 tapahtumien lukumäärä potilaiden lukumäärä kesto yhteensä päivinä kesto keskimäärin päivinä Status MTT huone-eristys , 8,6 14, 11,5 1,7 7 2,8 2,7 leposide tahdonvastainen lääkitys fyysinen kiinnipito 2 2 huonevalvonta ,9 34,9 4,5,5 3,9 yhteensä Krim inaalipotilaat huone-eristys ,4 43, 43, ,3 4,3 4, 25,4 leposide 3 23,3 7,8 tahdonvastainen lääkitys fyysinen kiinnipito huonevalvonta yhteensä Vaarallise/vaikeahoitoiset huone-eristys ,2 652,1 98, ,8 2,4 2,9 18,3 leposide ,2 21,9 3,4 9,1 2,4 1,7 tahdonvastainen lääkitys fyysinen kiinnipito huonevalvonta , 652, ,6 4,4 22,6 yhteensä sairaala yht ,1 2,2 2,6 14,2 Pakkotoimet vuosina Vuodesta 29 alkaen pakkotoimien kirjaamiskäytäntöä on muutettu. Aikaisemmin eristykset kirjattiin kokoaikaiseksi eristykseksi, vaikka potilas saattoi olla eristyksessä vain yöaikaan. Nyt eristämisestä kirjataan vain todellinen eristettynä oloaika. Kirjaamiskäytännön muutoksella on ollut selvä vaikutus siihen, että tapahtumien määrä on lisääntynyt, mutta samanaikaisesti eristysten kesto on lähes puolittunut. Lisäksi vuoden 21 alusta on kaikki aiemmin huonevalvontaan kirjatut tapahtumat kirjattu huone-eristykseksi.

8 8 Tavoitteena vuodelle 211 on edelleen pakkotoimien määrän vähentäminen. Moniammatillinen työryhmä on pohtinut pakkotoimien käyttöä. Aiempia käytäntöjä on muutettu. Hoidon suunnittelu on aikaisempaa yksilöllisempää myös pakkotoimien käytössä. Käyttöön on otettu ns. psykiatrinen hoitotahto -käytäntö. Potilaan kanssa keskustellaan siitä, miten hän haluaisi toimittavan, mikäli pakkotoimia näyttäisi olevan tarpeen käyttää. Myös pakkotoimien käytön jälkeen potilaan kanssa läpikäydään tapahtuma mahdollisuuksien mukaan. Uudisrakennuksen myötä ovat eristystilat ajanmukaisine seurantalaitteineen sekä turvallisine kalusteineen mahdollistaneet eristystilanteissa toimimisen mahdollisimman hyvin ihmisarvoa kunnioittaen. Uudisrakennuksessa kaikki potilashuoneet ovat yhden hengen huoneita. Väljyys on selvästi myötävaikuttanut eristämisen tarpeen vähenemiseen. Keskimääräiset hoitoajat vuosina v.28 v Päättyneet hoitojaksot lkm keskimääräinen hoitoaika lkm keskimääräinen hoitoaika lkm keskimääräinen hoitoaika Kriminaalipotilaat * 8 6v 7kk 13pv 8 7v 16 pv 21 6v 11kk 18pv Kriminaalipot. kaikki 1 4v 5kk 4pv 1 5v 1kk 15pv 21 3v 9kk Vaikeahoitoiset 4 5v 7kk 8pv 4 7v 1kk 22pv 8 5v 1kk 25pv Mielentilatutkittavat 2 61pv 21 63pv 3 54pv * sisältää vain vähintään vuoden kestäneet hoitojaksot 2.2. Toiminnallinen tuloksellisuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteet, liite 1 Vuonna 211 arvioidaan hoitopäiviä kertyvän yhteensä 5 14 vrk, josta mielentilatutkimuspäiviä 1 2 vrk. Mielentilatutkimuksia arvioidaan tehtävän 21 kpl. Suoritetavoite vuodelle 211 on suurin piirtein edellisen vuoden toteuman mukainen. Suoritteiden kehitys vuosina toteuma 28 toteuma 29 ennuste 21 tavoite 211 Mielentilatutkittavat vrk Uudet vaikeahoitoiset vrk Erittäin vaikeahoitoiset vrk Muut vaikeahoitoiset vrk Kuntoutusosasto vrk Kriminaalipotilaat vrk Vaikeahoitoiset +kriminaalipotilaat vrk Hoitopäivät yhteensä (vrk) Mielentilalausunnot (kpl)

9 9 Palvelukyky Palvelukykyä seurataan keskimääräisinä hoitoaikoina, mielentilatutkimusten odotusaikoina ja sairaalan käyttöasteena. Vuonna 211 toteutetaan potilastyytyväisyyskysely. Vuoden 211 aikana jatketaan hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttöönottomahdollisuuksien arviointia. Keskimääräiset hoitoajat ja odotusajat vuosina v.28 v Päättyneet hoitojaksot lkm keskimääräinen hoitoaika lkm keskimääräinen hoitoaika lkm keskimääräinen hoitoaika Kriminaalipotilaat * 8 6v 7kk 13pv 8 7v 16 pv 21 6v 11kk 18pv Kriminaalipot. kaikki 1 4v 5kk 4pv 1 5v 1kk 15pv 21 3v 9kk Vaikeahoitoiset 4 5v 7kk 8pv 4 7v 1kk 22pv 8 5v 1kk 25pv Mielentilatutkittavat 2 61pv 21 63pv 3 54pv Keskim. odotusaika mielentilatutkimukseen 56pv 56pv 21 43pv * sisältää vain vähintään vuoden kestäneet hoitojaksot Käyttöaste Vuonna 211 sairaalan arvioidaan toimivan n. 9,4 % käyttöasteella (=suoritteiden määrä/kapasiteetti). Vahvistettujen sairaansijojen määrä on 152. Käyttöaste pysyy vuoteen 21 verrattuna lähes ennallaan. Käyttöasteen kehitys vuosina Vuosi Suoritteet Kapasiteetti Käyttöaste Muutos % Toteuma v ,44,21 Toteuma v ,75-1,83 Ennuste v ,8-1,21 Tavoite v ,37,32 Potilastyytyväisyys Vanhan Vaasan sairaalan arvot korostavat potilaslähtöisyyttä. Potilaiden arvio saamastaan hoidosta on tärkeä hoidon laadun mittari. Vuoden 211 aikana toteutettavan potilastyytyväisyyskyselyn tarkoitus on selvittää potilaiden tyytyväisyys hoitoonsa. Tavoitteena on parantaa hoitotyön laatua ja pyrkiä vastaamaan entistä paremmin potilaiden tarpeisiin ja toiveisiin hoidossaan. Kyselyllä kartoitetaan mm. potilaiden tyytyväisyyttä sairaalaan tulotilanteeseen, päivittäiseen hoitoon, tiedon saamiseen, hoitoon osallistu-

10 1 miseen, hoitoympäristöön ja hoidon tuloksellisuuteen sekä elämän laatuun. Kyselystä saatavien kokemusten perusteella päätetään sen toteuttamistaajuudesta ja -tavasta jatkossa. Hoitoisuusluokitus Vanhan Vaasan sairaalassa on aikaisemmin tutustuttu PPC-hoitoisuusluokitukseen (Pitkäniemi Patient Classification). Tällöin todettiin, ettei PPC-luokitusta sellaisenaan pystytty hyödyntämään oikeuspsykiatristen potilaiden hoitoisuuden mittaamisessa. Jatkamme RAFAELA-hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttömahdollisuuksien selvitystyötä vuoden 211 aikana. Lisäksi sairaalassa selvitellään mahdollisuus ottaa käyttöön MielenterveysRAI -järjestelmä (mielenterveyskuntoutujien hoidon tarpeen ja laadun sekä kustannusten arviointi- ja seurantajärjestelmä) Toiminnallinen tehokkuus Taloudellisuus, liite 2 Toiminnan taloudellisuus = kokonaiskustannukset/laskutetut hoitopäivät. Taloudellisuuden kehitys vuosina Vuosi Kokonais- Suoritteet Taloudellisuus Muutos kustannukset /vrk % Toteuma v ,47 6,49 Toteuma v ,1 12,22 Ennuste v ,2 6,32 Tavoite v ,68 3,69 Taloudellisuus edelleen heikkenee, koska kokonaiskustannukset nousevat n. 4 % yleisen kustannuskehityksen ja palkankorotusten vaikutuksesta. Tuottavuus, liitteet 3 ja 4 Sairaalan tuottavuutta mitataan tuotettujen suoritteiden ja henkilötyövuosien suhteella. Tuottavuustavoite vuonna 211 on 198,97 vrk/htv. Tuottavuuden kehitys vuosina Vuosi Suoritteet Henkilötyövuodet Tuottavuus Muutos % Toteuma v ,5 21,62-2,64 Toteuma v ,4 24,5-3,12 Ennuste v , 196,76-3,57 Tavoite v , 198,97 1,12 Hoitotavoitteiden saavuttamiseksi työpanos suhteessa tuotettuihin hoitopäiviin on vuodesta 28 alkaen kasvanut ja tuottavuus selvästi heikentynyt. Osastojen koko on pienentynyt, lukumäärä lisääntynyt ja yhden hengen potilashuoneiden määrä kasvanut.

11 11 Sopimusvuoden tavoitteena on saada tuottavuus jälleen nousuun. Tämä edellyttää toiminnan tehostamista ja kahden henkilötyövuoden vähentämistä. Tavoitteeseen pyritään arvioimalla nykyisiä hoitoprosesseja, kehittämällä vaihtoehtoisia toimintatapoja ja tiivistämällä osastojen välistä yhteistyötä. Näin pyritään vähentämään sijaisuuksiin tarvittavia henkilöresursseja. Kannattavuus Maksullinen toiminta, liite 2 Maksullisen toiminnan tavoitteena on, että kustannukset katetaan tuotoilla ilman voiton tavoittelua. Sairaala seuraa kustannusvastaavuuden kehitystä kuukausittain ja pyrkii tasapainottamaan kustannuksia ja tuottoja mm. muuttamalla hoitopäivien hintoja tarpeen mukaan. Tästä peruslähtökohdasta voidaan perustellusta ja äkillisestä syystä poiketa. Äkillisessä ja perustellussa tilanteessa (esim. yllättävä potilaiden vähentyminen loppuvuodesta) voidaan THL:n kanssa erikseen sopia aiemmilta vuosilta siirtyneiden maksullisen toiminnan määrärahojen käytöstä menojen kattamiseen. Edellytyksenä tällaiselle sopimiselle on, että maksullinen toiminta on vähintään kolmen vuoden tarkastelujaksona kannattavaa. Sairaala huolehtii, että myös maksullisen ja maksuttoman toiminnan määrärahojen siirtyvät erät ja niiden mahdollinen käyttö erotetaan kirjanpidossa toisistaan. Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset ovat vuonna 211 yhteensä euroa, tuotot euroa ja nettotulos 6 5 euroa. Vanhan Vaasan sairaalan johtokunta on esittänyt kokouksessaan vuoden 211 hoitopäivähinnoiksi seuraavat maksuryhmät: - mielentilatutkittavat 465, euroa - uudet vaikeahoitoiset 495, euroa - erittäin vaikeahoitoiset 735, euroa - muut vaikeahoitoiset 32, euroa - kuntoutusosasto 29, euroa - kriminaalipotilaat 31, euroa Hoitopäivähintojen korotus on keskimäärin 2,6 %. Mielentilatutkimustoiminnan menot 558 euroa katetaan korvauksilla momentilta Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta laskuttamalla. Budjettirahoitteinen toiminta, liite 5 Budjettirahoitteisen toiminnan (hankkeet eritellään kohdassa 3) kokonaiskustannukset ovat euroa, josta katetaan arviolta 45 euroa terveystieteellisen tutkimuksen valtion korvauksena (=EVO). Budjettirahoitusta tarvitaan Investoinnit, liite 6

12 12 Koneiden ja kaluston uusintainvestointeihin tarvitaan 6 euroa. Liitteenä investointilaskelma Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstöstrategiassa on otettu huomioon muuttuvan toimintaympäristön vaatimukset, työvoiman saatavuus sekä uudisrakentamisen ja saneerausten valmistumisen aiheuttama sairaansijojen määrän lisääntyminen. Henkilöstöstrategiassa on tarkennettu Vanhan Vaasan sairaalan kannalta keskeisten voimavarojen tarve kuten henkilöstömäärä ja -rakenne, osaaminen ja työhyvinvointi sekä johtamisjärjestelmä. Henkilöstön rekrytointi tähtää ammattitaitoisen työvoiman saantiin kannustavan ja kilpailukykyisen palkkauksen lisäksi huolehtimalla henkilökunnan työhyvinvoinnista. Henkilöstön jaksamiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen panostetaan edelleen johtamista ja henkilöstön osaamista kehittämällä. Kaiku-työryhmä jatkaa koko henkilöstön työhyvinvoinnin parantamiseen tähtäävää kehittämistyötä. Kehittämishankkeet toteutetaan yhdessä henkilöstön kanssa osallistavin menetelmin. Sairaalassa on neljä koulutettua Kaiku-kehittäjää. Henkilöstön hyvinvointiin panostetaan edelleen tarjoamalla henkilökunnan käyttöön kulttuuriseteleitä 2 /vuosi/hlö. Oikeuspsykiatristen potilaiden hoito edellyttää ammattitaitoista henkilöstöä sekä tietojen ja taitojen ylläpitämistä ja jatkuvaa kehittämistä. Potilaiden moniongelmaisuus tuo omat haasteensa hoitotyöhön. Keskeisinä painopistealueina hoitotyön kehittämisessä ovat edelleen hoitosuhteet, yhteisöllisyys ja vuorovaikutukseen perustuva ongelmallisten tilanteiden hallinta. Hoitosuhdekoulutusta jatketaan, samoin jatkuu aggressiivisen potilaan vuorovaikutukselliseen kohtaamiseen valmentava koulutus sekä syksyllä 29 aloitettu kognitiivisen psykoterapian perusteet -koulutus. Sairaalassa syksyllä 29 muodostettu moniammatillinen päihdetyöryhmä jatkaa potilasryhmätoimintaansa ensi vuonna. Lisäksi jokaisella osastolla jatketaan vaikeahoitoisten potilaiden psykoedukaatioryhmien toimintaa. Lääkehoidon koulutusta järjestetään lääkehoitosuunnitelman mukaisesti. Somaattisten sairauksien hoidossa vaadittavia taitoja vahvistetaan edelleen diabeteshoitajan ja osastoille nimettyjen diabetesvastaavien toimesta sekä koulutetaan osastoille lisää diabetesvastaavia. Muuta koulutusta järjestetään osaamis-/tarvekartoitusten pohjalta. Sairaalan sisäinen koulutussuunnitelma ja ulkopuoliset koulutukset tähtäävät systemaattiseen osaamisen kehittämiseen. Kehityskeskusteluista ja keväällä 21 tehdystä ilmapiirikartoituksesta saatua palautetta hyödynnetään osaamistarpeiden arvioinnissa ja koulutuksen suunnittelussa. Määrätietoisella ja pitkäjänteisellä työllä on pyritty hillitsemään sairauspoissaolojen kasvua. Poissaolot lisääntyivät v. 29. Poissaolojen kasvu näyttää vuoden 21 aikana taittuvan. Edelleen on kuitenkin pyrittävä erityisesti sairaala-apulaisten poissaolojen määrän hillitsemiseen työhyvinvointiin ja johtamiseen panostamalla sekä kehittämällä eri henkilöstöryhmien välistä yhteistyötä ja vähemmän kuormittavia työmenetelmiä. Vuoden 211 tavoitteena on laskea poissaolojen määrä 12 päivään/htv.

13 13 Henkisten voimavarojen hallintaa ja kehittämistä seurataan ja arvioidaan mm. henkilöstötilinpäätöksestä saatavin tunnusluvuin. Sairaalan käytettävissä on 252 henkilötyövuotta, josta vakituisia virkasuhteita on 21. Sijaisuuksiin ja lisätyön tarpeeseen arvioidaan käytettävän 42 henkilötyövuotta. Sairaala voi lisäksi palkata henkilöstöä tarpeen mukaan. Liitteenä 4 sairaalan virkojen kehitys vuosina A-rakennuksen tilojen käyttö Vuoden 211 laskelmat perustuvat kahdeksan osaston malliin. Yhdeksäs osasto avataan, mikäli palvelujen kysynnän kasvu sitä edellyttää. Laskennan pohjana olevassa kahdeksan osaston mallissa kuntoutusosastot voisivat sijaita A-rakennuksessa. Nykyisin F-rakennuksessa toimivalta kuntoutusosastolta vapautuvia tiloja voitaisiin hyödyntää joihinkin toiminnallisen kuntoutuksen tarpeisiin. 3. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Sairaalan perustehtävä on keskittyä kliiniseen työhön sekä opetus- ja tutkimustoimintaan. Sairaalassa jatketaan laajaa tieteellistä tutkimustoimintaa, joka painottuu oikeuspsykiatrisiin hoitokäytäntöihin ja hoitojärjestelmään. THL:n paikallisyksikkö osaltaan vahvistaa sairaalan roolia hoitojärjestelmien tutkimuskeskuksena. Pääosa tutkimusrahoituksesta käytetään tutkimushenkilöstön palkkakuluihin. Sairaalan psykologi Alice Keski-Valkama julkaisi eristämistä ja pakkotoimien käyttämistä koskevan väitöskirjatyönsä alkuvuodesta 21 ja on tämän jälkeen jatkanut kliinisen työnsä lisäksi oman erityisosaamisensa mukaisesti sairaalan pakon käyttöä vähentämään pyrkivässä moniammatillisessa työryhmässä työskentelyä. Dosentti Hanna Putkonen on jatkanut kokopäiväistä tutkimustyötään lokakuun loppuun asti ja psykologi Monica Gammelgård väitöskirjaprojektiaan. Dosentti Putkosen siirtyminen marraskuun alussa THL:n palvelukseen heikentää sairaalan tutkimuspanosta merkittävästi, sillä Putkonen on ollut jo usean vuoden ajan aktiivisesti julkaisutoimintaan orientoitunut tutkija. Uudessa työpaikassaan Putkonen tuskin pystyy käyttämään kovinkaan suurta osaa ajastaan tutkimustyöhön. Psykologi Ghitta Weizmann-Henelius saa pian dosentin arvon ja jatkaa erityisesti naisten väkivaltaisuuden erityispiirteiden tutkimista ja psykopatian tutkimista. Olennaisimmat tutkimustoimintaan liittyvät palkkakustannukset ovat muodostuneet näiden tutkijoiden palkkakuluista. Lisäksi tutkijat ovat käyneet joissakin alojensa kansainvälisissä kongresseissa. Keskeiset pitkäaikaiset tutkimusprojektit: After care -projekti After care -projektin tähän saakka kerätyn aineiston analysointia on jatkettu. Seuranta-ajan jatkamista varten on saatu tarvittavat luvat ja tällä hetkellä yhdessä Niuvanniemen sairaalan johdon kanssa käydään neuvotteluja siitä, toteutetaanko jatkotutkimus vain rekisteritutkimuksena vai pyritäänkö tapaamaan tutkimusjoukkoon kuuluvat potilaat henkilökohtaisesti. Mukana työssä ovat Vanhan Vaasan sairaalasta dos. Putkonen, erl. Toivonen, johtava ylihoitaja Vokkolainen ja ylil. Eronen. Kustannusarvio: 4 euroa.

14 14 Filicidit ja naisten väkivaltaisuuden erityispiirteet Dos. Hanna Putkosen ja FT Ghitta Weizmann-Heneliuksen väitöskirjatöiden jatkoprojektina on jatkettu käsikirjoitusten valmisteluja koskien äitejä, jotka ovat surmanneet lapsensa sekä selvitetään lisää naisten väkivaltaisuuden erityispiirteitä. Mukana työssä on itsenäisesti budjetistaan huolehtien tutkimusyksikkö Itävallasta (= ns. ECUF, European Collaboration for the understanding of filicide -projekti). Myös ylil. Eronen on mukana projekteissa. Kustannusarvio: 55 euroa. Eristämisen ja pakkotoimien käyttö psykiatriassa Psykologi Alice Keski-Valkama sai väitöskirjatyönsä valmiiksi alkuvuonna 21. Keski-Valkama jatkaa pakkotoimien tutkimista myös väitöskirjatyönsä jälkeen. Hän osallistuu HUS:n kanssa toteutettavaan yhteistyöprojektiin, jossa selvitetään mm. henkilökunnan suhtautumista pakkotoimiin. Projekti on muunneltu versio HUS:n ns. SAKURA-tutkimuksesta, jossa HUS, Helsingin terveyskeskus ja kuusi tutkimusyksikköä Japanista pyrkivät selvittämään pakkotoimien käyttöä psykiatriassa. Tutkimusta johtaa Suomessa HUS:n psykiatrian alan tulosyksikön johtaja Grigori Joffe. Mukana tutkimustyössä ovat olleet ylil. Eronen ja dos. Putkonen. Tutkimus hoitajien kokemuksista ja käytännöistä eristystilanteissa Johtava ylihoitaja Aila Vokkolainen jatkaa yhteistyössä Niuvanniemen sairaalan ja EViPRG-ryhmän (European Violence in Psychiatry Research Group) tutkijoiden kanssa tutkimusta hoitajien kokemuksista ja käytännöistä eristystilanteissa sekä väkivaltatilanteisiin liittyvää tutkimusta. Tämä työ yhdistyy myös edellä kuvattuun projektiin koskien pakkotoimien käyttöä psykiatriassa. Myös psykologi Keski- Valkama ja ylil. Eronen ovat osallistuneet EViPRG:n toimintaan. Kustannusarvio tutkimuksesta Eristämisen ja pakkotoimien käyttö psykiatriassa ja tutkimuksesta Hoitajien kokemuksista ja käytännöistä eristystilanteissa yhteensä 5 euroa. Painonhallinta-projekti Vanhan Vaasan sairaalassa ja Kellokosken sairaalassa jatketaan orlistaatti/placebo-lääkityksen vaikutuksen tutkimista paino-ongelmista kärsivien potilaiden joukossa. Aineisto on saatu kerättyä kokonaan ja jo toinen käsikirjoitus on hyväksytty julkaistavaksi. Sopimusvuonna jatketaan aineiston analysointia ja käsikirjoitusten valmistelua. VVS:sta mukana projektissa ovat ylilääkärit Takala ja Eronen sekä dos. Putkonen. Kustannusarvio: 4 5 euroa. Nuorten väkivalta, vaarallisuuden arviointi ja hoito Vanhan Vaasan sairaala on ollut mukana laajassa kansallisessa prof. Riittakerttu Kaltiala-Heinon johtamassa tutkimusprojektissa, jonka tarkoitus on selvittää moniulotteisesti nuorten väkivaltakäyttäytymistä ja tahdosta riippumatonta hoitoa maassamme. Psykologi Monica Gammelgård jatkaa tutkijana aineiston analysointia ja

15 15 käsikirjoitusten valmistelua. Ylil. Eronen jatkaa tutkimustyön ohjaamista. Kustannusarvio: 8 euroa. Psykopatiaa ja henkirikoksia tutkiva yhteistyöprojekti Mukana ovat KRP, HYKS, NS, VVS, Kellokosken sairaala ja psykiatrinen vankisairaala. Kyseessä on mielentilatutkimuksiin perustuva dos. Helinä Häkkäsen vetämä projekti, jossa tutkitaan laajalti mielentilatutkimusaineiston perusteella psykopatian eri ilmenemismuotoja ja henkirikosten psykiatrista epidemiologiaa. Lisäksi tutkitaan psykopatiaa mielentilatutkimuksissa olleiden henkilöiden MRI-tutkimuksia analysoimalla. Mukana VVS:sta ovat ylil. Eronen, dos. Putkonen, erl. Toivonen ja FT Weizmann-Henelius. Kustannusarvio 7 euroa. 4. TULOSSOPIMUKSEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Tällä sopimuksella THL sitoutuu osoittamaan sairaalalle sovitut resurssit edellyttäen, että valtion talousarviosta ei muuta johdu, ja sairaala hoitamaan sovitut tehtävät sekä tuottamaan sovitut tulokset sovituilla resursseilla. Toimintaan vaikuttavista merkittävistä muutoksista sovitaan erikseen ja sopimukset liitetään tähän tulossopimukseen. Sairaala toimittaa elokuun loppuun mennessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ajalta väliraportin toiminnasta ja tuloksista sekä arvion määrärahojen riittävyydestä sekä tulosten toteutumisesta koko vuoden osalta. Loppuraportti tulossopimuksen toteutumisesta toimitetaan toimintakertomuksesta annettujen ohjeiden mukaisesti maaliskuun 212 loppuun mennessä. Tulossopimusprosessi toteutetaan THL:n muun suunnitteluprosessin mukaisena. Helsingissä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen puolesta Vanhan Vaasan sairaalan puolesta Marina Erhola Ylijohtaja Juha Moring Johtokunnan puheenjohtaja Jouko Lönnqvist Osastonjohtaja Markku Eronen Johtava lääkäri

16 Liite 1 VANHAN VAASAN SAIRAALAN SUORITESUUNNITELMA TULOSSOPIMUKSEEN 211 Maksupiste VANHAN VAASAN SAIRAALA SUORITTEEN NIMI Yksikkö Toteuma Sairaansijat lkm 1.2. Käyttöaste (maksulliset hpv:t / kapasiteetti) % Tavoite 21 Ennuste 21 Tavoite 211 Suoritteen Suoritteen Tulot yhteensä Tulot yhteensä hinta hinta Ennuste Tavoite euroa euroa euroa euroa 147/ ,75 9,28 9,8 9, ,46 347, MAKSULLISET SUORITTEET (maksupäätöksessä mainitut suoritteet) 2.Hoitopäivät välisumma vrk yht Mielentilatutkittavat vrk , 465, Uudet vaikeahoitoiset vrk , 495, Erittäin vaikeahoitoiset vrk , 735, muut vaikeahoitoiset vrk , 32, Kuntoutusosasto vrk , 29, Kriminaalipotilaat vrk ,5 31, Mielentilalausunnot lkm Muut maksulliset suoritteet 5. Vuokrat Muut myyntitulot yhteensä TUOTOT YHTEENSÄ Sairaansijat potilaspaikat yht v /152 kapasiteetti v kapasiteetti v kapasiteetti 55 48

17 Liite 2 Kustannusvastaavuuslaskelma v. 211 tulossopimukseen Maksullinen toiminta Tukitoimet Sairaanhoito Kaikki Tukitoimet Sairaanhoito Kaikki Kaikki yhteensä 1) yhteensä yhteensä yhteensä 1) yhteensä yhteensä yhteensä Ennuste 21 Ennuste 21 Ennuste 21 Arvio 211 euro euro euro euro euro euro euro Muutos % Tuotot Myyntituotot ,92 Vuokratuotot , Muut tuotot ,57 Tuotot yhteensä , , ,5 Vuokrat ,53 Palvelujen ostot ,4 Muut menot 3) ,89, Kustannukset Aineet ja tarvikkeet Varaston muutos Henkilöstökustannukset 2) Osuus THL:n kust Kustannukset yhteensä ,5 Jäämä I , , , ,11 Kustannukset yht ,3 Ylijäämä+/Alijäämä Pääomakustannukset Käyttöom.poistot Vaihto-ja k-om.korot Pääomakust. yhteensä 1) Tukitoimet = kustannuspaikat ja ) Sisältää myös lomapalkkavelan 3) Sisältää myös potilaiden kehotusrahat

18 Liite 3 Tilastoidut hoitopäivät statuksittain v. 25 %-osuudet 25 %-osuuv. 26 det 26 v. 27 %-osuudet 27 v.28 %-osuudet 28 v.29 %-osuudet %-osuudet 21 osuuden muutos %yksikköä Uudet vaikeahoitoiset , , , , , ,1 2,41 Vanhat vaikeahoitoiset Vaikeahoitoiset/ kuntoutus , , , , , ,57, , ,24 456, , ,6 89 2,1,37 Erittäin vaikeahoitoiset , , , , , ,54 3,24 Vaikeahoitoiset yht. Kriminaalipotilaat/ kuntoutus , , , , , ,22 6, , , , , , ,84,24 Muut kriminaalipotilaat , , , , , ,55-6,85 Kriminaalipotilaat yht , , , , , ,39-6,61 231,47 235,46 219,43 366,71,, -, , , , , , ,38, ,, Vapaaehtoishoito Mielentilatutkittavat Kaikki yht

19 Liite 4 Liite 3 Virkojen ja henkilötyövuosien kehitys vuosina Virkojen kehitys sairaala-apulaiset mielisairaanhoitajat sairaanhoitajat lääkärit psykologit osastonhoitajat apulaisosastonhoitajat muut yht Henkilötyövuosien kehitys henkilötyövuodet määräaikaisten osuus % laskutetut hoitopäivät hoitohenkilöstön (=msh+sh+oh+aoh) htv:t hoitohenkilöstön (=msh+sh+oh+aoh) virat potilaspaikkoja käyttöaste potilaita keskimäärin hoitohenkilöstön htv/potilaspaikka hoitohenkilöstön virat/potilaspaikka Muutos % ,5-16,7 6,9,, 5, 5, 2,3 15, , , , , , , ,7-13, , ,53 91,18 92,25 91,88 91,18 9, ,97,95,96,98,99 1,9,76,76,83,83,81,9 22,3 3,4 1,8 5,2 13,2 18,3 5,2

20 Liite 3 Liite 5 BUDJETTIRAHOTTEISEN TOIMINNAN KOKONAISKUSTANNUK- SET V.211 Maksupiste Vanhan Vaasan sairaala Toteuma Ennuste Tavoite euroa euroa euroa TUOTOT Muut tuotot (EVO-raha) Muu tutkimusrahoitus Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Budjettirahotteisen toiminnan erilliskustannukset - Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset (tutkimus) Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Maksuttoman toiminnan osuus yhteiskustannuksista - Tukitoimintojen kustannukset - Poistot - Korot - Muut yhteiskustannukset (THL:n laskennall. kust.) Osuus yhteiskustannuksista yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET YH- TEENSÄ Ylijäämä+/Alijäämä

21 Liite 3 Liite 6 INVESTOINTIESITYKSET VUODELLE 211 Kalusteet - U2-osaston potilassängyt - yökkötuolit 1 15 Koneet ja laitteet - ruohonleikkuri, päältä ajettava, korvausinvestointi 1 Muut - Esmikko-kulunvalvonnan laajennus (Axema-kortinlukijasta luopuminen) 25 INVESTOINNIT YHTEENSÄ 6