Tarkastuslautakunta

Transkriptio

1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS 2011

2 Tarkastuslautakunta

3 SISÄLLYS 1 YHTEENVETOA VUODESTA TARKASTUSLAUTAKUNNAN TYÖSKENTELY Kokoonpano ja työskentelytapa Vuoden 2010 arviointikertomuksen johdosta tehdyt toimenpiteet 5 3 KUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN Keskeiset tavoitteet 2011 ja niiden toteutuminen Sisäinen valvonta, konsernivalvonta ja riskienhallinta 7 4 VALTUUSTON ASETTAMIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Tukipalvelut 10 5 TALOUS JA INVESTOINNIT Palvelualueiden talouden toteutuminen ja keskeiset toimintaluvut Tulosyksilöiden toiminta Kuntalaskutus Investoinnit 15 6 MUUT HAVAINNOT Henkilöstöraportti Ostopalveluna hankittu työvoima 17 7 ALLEKIRJOITUKSET 18 Yhtymähallitus käsittelee arviointikertomuksen kokouksessaan ja päättää silloin kertomuksen johdosta tehtävistä jatkotoimenpiteistä määrittämällä selvitettävät asiat ja vastuuttamalla valmistelutyön. Uusintakäsittely on mahdollisesti jo kesäkuun hallituksessa. Seuraavassa ehdotus selvitettävistä asioista ja vastuutus: Vastuuhenkilöt sairaanhoitopiirin johtaja (HP), johtajaylilääkäri (HJ), perusterveydenhuollon toimialajohtaja (PP), sosiaalipalvelujen toimialajohtaja(rs), hallintoylihoitaja (AS) talouspäällikkö (PM), toimistopäällikkö (KL), sairaala-apteekkari (RM), rakennusmestari (VA)

4 ARVIOINTIKERTOMUS YHTEENVETOA VUODESTA TARKASTUSLAUTAKUNNAN TYÖSKENTELY 1 Kokoonpano ja työskentelytapa 2 Vuoden 2010 arviointikertomuksen johdosta tehdyt toimenpiteet 3 KUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN 1 Keskeiset tavoitteet 2011 ja niiden toteutuminen Talousarviossa 2011 henkilöstötarve ja henkilöstön saatavuus oli perustellusti nostettu yhdeksi painopistealueeksi. Määräaikaisten poissaolojen hallintaan perustettiin vuoden 2011 alusta hoito- ja hoivatyön rekrytointiyksikkö, josta talousarviossa 2011 todetaan mm. seuraavaa: Sen henkilöstön avulla pyritään hoitamaan vuorotyötä tekevien yksiköiden alle 13 päivän poissaolot. Rekrytointiyksikön ja yksiköiden henkilöstön joustavan käytön avulla käytettävien sijaisten määrän tulisi vähentyä. Rekrytointiyksikön tehtävänä on jatkossakin järjestää tarvittaessa ulkopuolelta hankittavat hoito- ja hoivahenkilöstön sijaiset. Sijaisten määrän alentaminen suhteessa vakituisiin palvelusuhteisiin oli asetettu Uudistuminen ja henkilöstö -näkökulmasta kaikkien neljän tulosalueen tavoitteeksi vuodelle Lisäksi tukipalveluissa oli kustannus-tehokkuus-tuottavuus näkökulmasta asetettu tavoitteeksi rekrytointiyksikön henkilöresurssien tehokas käyttö. Tämän tavoitteen toteutumisesta on tasekirjan sivulla 13 lyhyt ja tarkemmin perustelematon toteamus Yksikkö ei onnistunut tavoitteessaan ja lopetettiin Selvitys (PM/KL) Tilinpäätöksessä 2011 sairaanhoitopiirin johtaja käy omassa katsauksessaan pääpiirteissään läpi eri tavoitenäkökulmien toteutumisen vuoden 2011 aikana. Suurimmat poikkeamat tavoitteiden saavuttamisessa liittyvät edelleen lääkärivajeeseen, sen aiheuttamaan ostopalvelujen kasvuun yksityiseltä sektorilta sekä kustannusten nousuun. Keskeisiksi asetettujen tavoitteiden toteutumista (= hoitoketjun kustannustehokas hallinta, keskussairaalan aseman vahvistaminen päivystyssairaalana ja erityisosaamisen yksikkönä sekä jäsenkuntien maksukyvyn mukainen kustannusten hallinta) ei tilinpäätöksessä 2011 ole erikseen selostettu. Selvitys (HP) 2 Sisäinen valvonta, konsernivalvonta ja riskienhallinta Toimintakertomuksessa tasekirjan sivuilla 3 4 esitetty selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä on sisällöltään tyydyttävä, joskaan siinä ei ole tuotu kattavasti esille sisäisessä valvonnassa havaittuja puutteita eikä niiden johdosta tehtyjä tai tehtäviä toimenpiteitä. Selonteossa on todettu, että Sosterin sisäistä valvontaa tukee sertifioidun SHQS-laatujärjestelmän mukaiset laatukriteerit sekä kolmen vuoden välein suoritettava koko organisaatiota koskeva ulkoinen laaduntunnustusauditointi sekä välivuosina suoritettava ylläpitoauditointi. Selvitys (HP)

5 ARVIOINTIKERTOMUS Vuonna 2011 toteutetussa uusinta-auditoinnissa tuli esille useita kehittämissuosituksia liittyen mm. organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän toimivuuteen, sisäisen valvonnan sisällön ja merkityksen selkiyttämiseen, DRG-hinnoitteluun ja tuotteistamiseen, sopimusrekisterin ylläpitoon ja sopimusten voimassaoloaikojen seurantaan, tietohallintostrategian ja viestintäohjeen päivittämiseen, arkistoasioihin, työhyvinvointisuunnitelman laatimiseen, uhka- ja väkivaltatilanneohjeistuksen hyväksyttämiseen ja tiedottamiseen, työtyytyväisyyden säännölliseen arviointiin, henkilöstön saatavuuteen ja perehdyttämisohjeisiin, kehityskeskusteluihin, henkilöstön täydennyskoulutusvelvoitteen toteutumiseen, potilasturvallisuussuunnitelman laatimiseen, asiakaspalautteen järjestelmälliseen keräämiseen sekä eri prosessien laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden mittareiden määrittämiseen. Selvitys (AS) Sosterin sisäinen tarkastus on ulkoistettu. Vuoden 2011 sisäisen tarkastuksen painopisteet olivat henkilöstöresurssien käytön selvittäminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon osastoilla sekä leikkaussalien käyttöasteen ja terveyskeskuksen puhelinvastaamiskäytännön toimivuuden selvittäminen. Tilinpäätöksessä sisäisen tarkastuksen tarkastushavainnoista on tuotu esille ainoastaan leikkaussalien vajaakäyttö. Selvitys (HP) Konsernivalvonnan osalta tilinpäätöksessä on mm. todettu Savonlinnan Keskussairaalan Kiinteistö Oy:n hallinnon järjestäytyneen osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Tilikauden aikana kuntayhtymähallituksessa tehtiin päätöksiä ja esityksiä kiinteistöyhtiön toiminnan laajentamisesta, sen osakepääoman korottamisesta apporttiomaisuudella sekä rakennuttamistoimintaan liittyvästä takaussitoumuksesta. Myöhemmin nämä kiinteistöyhtiön toiminnan laajentamiseen ja siihen liittyneet monet muut toimenpiteet peruutettiin kokonaan. Kuntayhtymävaltuusto totesi kokouksessaan kiinteistöyhtiölle tarkoitetun takaussitoumuksen käyvän tarpeettomaksi ja merkitsi tietoonsa erillisessä liitteessä esitetyt täytäntöönpanotoimenpiteet (mm. osakepääoman korotusprosessin peruminen, maanvuokrasopimusten purkaminen, muiden sopimusten päivittäminen, urakkakilpailun uusiminen ja yhtiöjärjestyksen muutosprosessin keskeyttäminen). Vuoden 2011 aikana kiinteistöyhtiöön kohdistetut toimenpiteet osoittavat, että toiminnan suunnittelu oli tältä osin varsin lyhytjänteistä ja hallitsematonta. Selvitys (PM) 4 VALTUUSTON ASETTAMIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1 Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon osalta tavoitteeksi asetettu hoidon saatavuuden parantuminen vuoden 2010 tilanteesta ja 35 vuorokauden keskimääräinen jonotusaika saavutettiin ainoastaan sisätautien ja keuhkosairauksien kohdalla. Tasekirjan mukaan suurimmat poikkeamat tavoitteeseen nähden olivat lasten neurologiassa (102), silmätaudeissa (72) ja lastentaudeissa (66). Selvitys (HJ) Johtamiseen liittyvien tavoitteiden osalta tilinpäätöksessä on todettu, että johtamisjärjestelmän muutos selkeytti prosessien omistajuutta. Lukijalle ei tilinpäätöksen perusteella avaudu, miten tämän tavoitteen toteutuminen näkyi vuoden 2011 aikana käytännön johtamistyössä. Selvitys (HJ) Jatkohoitoon jonottavien odotuspäivät ovat laskeneet 26,6 % eli asetettu tavoitetaso 10 % saavutettiin. Kustannusten osalta voidaan todeta, että tavoitteeksi asetetussa menokehyksessä ei pysytty. Myöskään sijaisten määrän alentamistavoitteessa 25 %:iin vuoden 2010 tasosta ei onnistuttu, sillä sijaisten osuus vuosityöajasta työpäivinä oli 28 %. Erityisen suuri poikkeama 51 % oli päivystyksessä. Selvitys (HJ)

6 ARVIOINTIKERTOMUS Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuollon tavoitetasoa enintään 48 % kiireetöntä hoitoa odottavista on seurantaluokassa vrk ei saavutettu, mutta hoidon piiriin kuuluville aika pystyttiin järjestämään 3 kk:n sisällä. Perusterveydenhuollon kustannukset kasvoivat 2,3 milj. euroa edellisestä vuodesta, joten kustannuskehitys oli enemmän kuin 1 % vuoden 2010 toteutumasta (=talousarvion tavoitetaso). 3 Sosiaalipalvelut Henkilöstöön liittynyt tavoite uuden teknologian hyödyntämisestä ja tavoitetason mittari kotipalveluhenkilöstön työpanos kasvaa välittömässä asiakastyössä vähintään 3 % v tasosta ei toteutunut. Tavoitteen toteutumisesta on tilinpäätöksessä todettu seuraavaa: Työaika asiakastyössä ei ole kasvanut tavoitteen mukaisesti, alenema on noin 5 % johtuen toteutunutta kokonaistyöaikaa vähentävistä poissaoloista. Tarkastuslautakunnalle ei selvinnyt, mitä tämä toteama tarkoittaa käytännössä eli paljonko oli tavoiteltu työpanoksen kasvu työpäivinä ja montako työpäivää tästä tavoitteesta jäätiin. Sosiaalipalveluiden keskeisistä toimintaluvuista tasekirjan sivuilla 22 ja 31 ilmenee, että kotona annettavien palveluiden määrä väheni edellisvuodesta (-10,5 %) ja myös talousarviotavoite alittui selvästi ( ). Selvitys (RS) Sosiaalipalveluissa myöskään sijaisten määrän alentamiseen liittynyt tavoite ei toteutunut. Selvitys (RS) Sosiaalipalveluiden keskeisissä toimintaluvuissa tasekirjan sivuilla 22 ja 31 on ristiriitaa TA2011-sarakkeissa A-klinikkakäyntien (4500/4000), päiväkeskuskäyntien (1800/1450) ja palveluasumisen (123800/130700) kohdalla ja nämä virheellisyydet vaikuttavat myös Tot. % -sarakkeisiin. Saadun selvityksen mukaan poikkeamat johtuvat siitä, että sivun 22 sarakkeissa on esitetty kuntayhtymävaltuuston hyväksymän talousarvion 2011 luvut ja sivulla 31 vuoden 2011 käyttösuunnitelman luvut. Tarkastuslautakunta toteaa, että käyttösuunnitelmat tulee laatia hyväksytyn talousarvion mukaisesti ja tarvittaessa talousarvioon tulee tehdä muutosesitykset. Kun vuoden 2011 osalta näin ei ollut menetelty, olisi perustelut ristiriitaisille taulukko-osille tullut selostaa tilinpäätöksessä ao. kohdissa. Selvitys (RS) 4 Tukipalvelut Tukipalveluissa tavoitteen sisäisten asiakkaiden tyytyväisyys tavoitetaso oli talousarviossa määritelty kouluarvosanalla (4-10) ja toteutuminen tilinpäätöksessä asteikolla (1-5). Erilaiset asteikot vääristävät tulosta, joten miksi tavoitetason mittaria on menty muuttamaan? Selvitys (PM) Prosesseihin ja rakenteisiin liittyneeseen tavoitteeseen lääkitysarviointien lukumäärässä ei päästy, mistä syytetään tavoitteiden asettamisessa tapahtunutta virhearviointia ja yhden henkilön työpanoksen riittämättömyyttä. Miksi tavoitteeseen sisältyneeseen virheeseen sekä henkilöstövajeeseen ei puututtu aikaisemmin eli jo tilikauden aikana? Toinen tavoite liittyen siivouslaadun omavalvonnan suorittamiseen kaikissa työyksiköissä on tilinpäätöksen mukaan toteutunut, mutta mikä oli tulos? Selvitys (RM)

7 ARVIOINTIKERTOMUS Kustannus-tehokkuus-tuottavuus näkökulmasta tukipalvelut pysyivät tavoitteessaan alkuperäiseen menokehykseen verrattuna, mutta muutettuun talousarvioon verrattuna ylitystä tuli noin 0,111 milj. euroa. Teknisen laitehuollon käyttöaste on mennyt parempaan suuntaan, mutta onko tavoite 80 % laitettu liian korkeaksi, kun tulos oli 78 %? Selvitys (VA) Henkilöstöresurssin tehokkaan käytön parantamiseksi alkaen perustettu rekrytointiyksikkö lakkautettiin vajaan vuoden toiminnan jälkeen. On selvää, että vajaassa vuodessa mikään yksikkö ei pysty toteuttamaan tavoitteita, jotka eivät ole realistisia. Rekrytointiyksikön perustaminen vaati kovasti ponnisteluja esimiehiltä ja henkilöstöltä ja siihen olisi pitänyt panostaa kokonaisvaltaisemmalla tavalla. Kaikki säästöt eivät välttämättä näy heti vaan vasta muutamien vuosien jälkeen. Rekrytointiyksikön suunnittelu, perustaminen ja yllättävä alasajo jättivät vaikutelman poukkoilevasta ja lyhytjänteisestä asioiden hoidosta. Rekrytointiyksikölle talousarviossa asetetun tavoitetason toteutumista ei ole tilinpäätöksessä selostettu lainkaan. Sen sijaan siinä on lyhykäisesti todettu, että Yksikkö ei onnistunut tavoitteessaan ja lopetettiin Selvitys (PM) KS kohta 3.1. Käsitellään yhdessä paikassa Henkilöstöön liittynyt tavoite sijaisten määrän alentamisesta suhteessa vakinaisiin palvelusuhteisiin toteutui (tavoite 25 %, toteutuma 14,8 %). Mikä tähän vaikutti? Selvitys (KL) 5 TALOUS JA INVESTOINNIT 1 Palvelualueiden talouden toteutuminen ja keskeiset toimintaluvut Palvelualueiden talouden toteutuminen käy ilmi niiden tuloslaskelmista, jotka on esitetty tasekirjan sivuilla Koko piirin tuloslaskelma on esitetty sivulla 14 ja siitä voidaan todeta, että tilikauden aikana tehty talousarviomuutos näytti perussopimuksesta määräyksistä poiketen tulosta lähes 0,800 milj. euroa, vaikka muutettu talousarvio olisi pitänyt tehdä alkuperäisen talousarvion 2011 tapaan 0-tulok-seen päättyväksi. Selvitys (PM) Eri palvelualueiden keskeisistä toimintaluvuista on esitetty taulukkomuotoiset koosteet tasekirjan sivuilla Kuten tämän arviointikertomuksen sivulla 10 todetaan, näihin taulukoihin liittyy sosiaalipalveluiden kohdalla ristiriitaisuuksia, joiden osalta erillinen sanallinen selvitys olisi ollut paikallaan. Muutoinkin taulukoiden sanalliset selostukset olisivat olleet perusteltuja etenkin merkittävimpien poikkeamien kohdalla. Selvitys (RS) Seuraavassa on muutamia havaintoja palvelualueiden suoritteiden toteutumisesta vuoden 2011 aikana: Erikoissairaanhoito Leikkausten määrä väheni edellisvuodesta 411 ja alittui talousarvioon nähden 436 suoritteella. Päivystyssisäänottojen ja hoitopäivien talousarvioluvut poikkeavat olennaisesti toteutuneista luvuista (161 % ja 152,6 %) mistä tämä kertoo? Selvitys (HJ)

8 ARVIOINTIKERTOMUS Perusterveydenhuolto Yhteispäivystyksen toimintalukujen toteutuminen talousarvioon nähden 147,7 %:sti peilannee osaltaan terveyskeskusten lääkäripulaa? Peilaako Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palveluiden toimivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Sosiaalipalvelut Kotona annettavat palvelut (tot ) vähenivät edellisvuodesta (-10,5 %) ja jäivät talousarviotavoitteesta (- 9 %). Vaikuttiko kotihoidossa kotipalvelun ja kotisairaanhoidon erottaminen eri tulosalueille ja eri esimiesten alaisuuteen näin voimakkaasti huonompaan suuntaan? Vaikuttiko Selvitys (RS) 2 Tulosyksilöiden toiminta Tasekirjan sivuilla on esitetty taulukoita liittyen tulosyksiköiden suoritteisiin ja laitospaikkoihin eikä näitäkään taulukoita ole selostettu sanallisesti. Erityisesti tarkastuslautakunta jäi kaipaamaan selityksiä taulukoista ilmeneviin merkittävimpiin poikkeamiin. Seuraavassa muutamia poimintoja ja kysymyksiä tulosyksiköiden suoritteiden toteutumisesta vuoden 2011 aikana: Erikoissairaanhoito Avohoidossa kaikkien muiden erikoisalojen suoritteet ylittyivät reilusti paitsi psykiatrian, joka toteutui 94,8 %:sti. Vuodeosastohoidon kohdalla tilanne oli edellisen kaltainen, psykiatrian toteutumisprosentti oli 81,6. Psykiatrian akuutti työryhmä on toiminut vuoden 2011 alusta lähtien. Miten se näkyy toteutuneissa suoriteluvuissa? Selvitys (HJ) Perusterveydenhuolto Talousarviossa käyntien ja hoitopäivien arviointi ei ollut realistista. Suurimmat poikkeamat olivat yhteispäivystyksessä ja neuvolatoiminnassa (139,3 % ja 139,8 %). Radiologian kohdalla talousarviotavoite toteutui vain 83,7 %:sti mikä on vaikuttanut alentavasti tähän tarpeeseen? Vuodeosastojen käyttöasteet ovat kokonaisuutena toteutuneet hyvin eli 98 %:sti. Miten hoidonporrastuksessa on onnistuttu? Sosiaalipalvelut Hoito- ja asumispalvelupäivissä Sosterin omien palvelutalojen toteutuma oli 98,06 % ja käyttöaste 94,8 % ja vastaavat luvut ostopalvelutalojen kohdalla olivat 102,54 % ja 94,9 %. Mistä ostopalvelupäivien suhteellisen osuuden

9 ARVIOINTIKERTOMUS kasvu edellisvuodesta johtuu (75,4 % -> 76,5 %)? Selvitys (RS) Tarkastuslautakunta teki vuoden 2011 arviointiin liittyen tutustumiskierrokset perusterveydenhuollon tulosyksiköihin Sulkavalle, Rantasalmelle, Savonlinnan pääterveysasemalle, Punkaharjulle, Kerimäelle ja Enonkoskelle. Seuraavassa on kuvattu lyhyesti näillä kierroksilla päällimmäisenä esille tulleita asioita. Sulkavan terveysaseman avopuolella on ollut jo pitemmän aikaa rakennekosteusvaurioita ja pahoja sisäilmaongelmia, joista on aiheutunut sairaslomia ja yksi työntekijä on joutunut käyttämään jatkuvasti hengityssuojainta. Tilojen peruskorjaus aloitettiin helmikuussa 2012 jolloin terveysaseman avopuolen palvelut siirrettiin tilapäisiin tiloihin. Sulkavan terveyskeskuksen toimintaa on jatkuvasti vaikeuttanut myös lääkäripula. Kesällä 2011 Sulkavalle saatiin kaksi virolaislääkäriä, joiden ohjausta ja opastusta ei kuitenkaan hoidettu Sosterin puolelta sopimuksen edellyttämällä tavalla ja perehdytys jäi henkilökunnan vastuulle. Lisäksi potilasturvallisuus vaarantui kieliongelmien takia. Henkilökunnalla on vaikeuksia tavoittaa lääkäriä esim. reseptien uusimisessa. Tältä osin tilanne helpottunee tulevaisuudessa, kun terveydenhoitajille mahdollistetaan koulutuksen myötä reseptinkirjoitusoikeus. Rantasalmen terveysaseman henkilökuntaa kuormittaa Sulkavan tavoin lääkäripula. Samoin sen tiloihin on tulossa iso remontti mm. sisäilmaongelmien takia. Punkaharjun terveysasema jäi vuoden aikana yhden lääkärin varaan, kun Attendo MedOne Oy:n ostopalvelusopimus koskien kahta lääkäriä irtisanottiin. Työtaakan jääminen yhden lääkärin harteille on merkittävä riski jaksamisen kannalta. Terveyskeskuksen vuodeosastolla sijaisten tarve ja saatavuus vaihtelee ja potilaiden jonotilanteen selvitys oli kesken. Vuodenosaston kaksi yöhoitajaa hoitavat kotihoidon yöaikaiset turvahälytykset, mihin sisältyy riski vuodeosaston oman toiminnan turvaamisesta. Terveyskeskuksen fysioterapiatilat ovat erittäin ahtaat ja yksityisyyden suojan kannalta todella haasteelliset. Savonlinnan terveysasemalla vuosikontrollit (mm. diabetes) eivät toteudu ja niille pitäisi tehdä uudet kriteerit (hoitoonpääsyjonossa oleviin sisältyvät myös vuosikontrollipotilaat). Asiakkaiden välitön yhteydensaanti ja hoidontarpeen arviointi virka-aikana hoituu puhelinpalveluna, josta vastaa kolme sairaanhoitajaa kokopäiväisesti (n. 80 puhelua/henkilö/ päivä). Ostopalvelulääkärit hoitavat viikonlopun yhteispäivystyksen, vaikka omien lääkäreiden hoitamana se tulisi paljon edullisemmaksi. Onko viikonlopun yhteispäivystyksen hoito muutoin sujunut ongelmitta ja ostopalvelussopimusten mukaisesti? Lähetteiden määrä erikoissairaanhoitoon on vähentynyt ja perusterveydenhuoltoon on voitu ottaa potilaita erikoissairaanhoidosta. Neuvolatoiminta on pystytty järjestämään hyvin, kun Punkaharjulta on saatu avuksi puolikas henkilöresurssi. Mielenterveystyössä akuutti työryhmä tekee tarvittaessa kotikäyntejä, mikä on erittäin hyvä asia. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon hoitamista ohjeiden edellyttämällä tavalla on vaikeuttanut henkilöstövaje, joskin tilanne helpottuu toukokuussa aloittavan lääkärin myötä (työ

10 ARVIOINTIKERTOMUS % kouluterveydenhoitoa ja 70 % työterveyshuoltoa). Myös hammaslääkäripula on ollut merkittävää ja sen osalta on jouduttu turvautumaan kalliisiin ostopalveluihin. Terveyskeskuksen vuodeosastojen kohdalla esille tuli alhainen hoitohenkilöstömitoitus, jota on kyllä pyritty korjaamaan. Ainoastaan vuodeosasto 1 toimii suositusten mukaisella henkilöstömitoituksella, mutta osastoilla 2 ja 3 on vajetta. Kaikissa viroissa on vakituinen henkilö ja eikä sijaisista ole ollut puutetta. Yksi keino henkilömitoituksen saamiseksi suositusten mukaiseksi on asiakaspaikkojen vähentäminen, sillä tehostettua palveluasumista tarvitaan lisää (jonossa tehostettuun palveluasumiseen oli tammikuussa 2012 n. 60 henkilöä). Henkilöstön käytössä on koneellinen lääkkeiden jako. Miten se on toiminut ja onko sillä saatu aikaan säästöjä ajankäytössä ja kustannuksissa? Valtuuston hyväksymän talousarvion ja tulosyksikkökohtaisten käyttösuunnitelmien laadintaan liittyen esille nousi niiden kohtaamisongelma: talousarvio on monilta osin laadittu epärealistiseksi eikä siihen ole mahtunut kaikki tiedossa olevat, käyttösuunnitelmien edellyttämät kustannukset. Esimerkiksi Sulkavan terveysasemalla tuli budjettiylityksiä, kun lämpö- ja sähkökuluihin ei ollut riittävästi varattu määrärahoja talousarviossa (vaje euroa). Selvitys (PM) Henkilökunnan kuulemisen yhteydessä tarkastuslautakunnalle heräsi kysymys Sosterin tasapuolisen palkitsemisen toteutumisesta. Hoitohenkilökunnan työnkuvan ja vastuun laajentuminen mm. lääkäripulan takia ei ole näkynyt palkkauksessa, mutta sen sijaan monia hallinnon palkkoja on organisaatiomuutoksiin ja vastuun lisääntymiseen vedoten tarkistettu ylöspäin useampaankin otteeseen viime vuosien aikana. Selvitys (KL) 3 Kuntalaskutus 4 Investoinnit Arviointikertomuksen 2010 johdosta annetussa vastineessa on todettu, että talousarvion laadintaohjeistuksessa edellytetään investointien suunnittelua talousarviovuodelle ja kahdelle seuraavalle vuodelle. Tarkastuslautakunta tulee mielenkiinnolla seuraamaan tämän ohjeistuksen toteutumista käytännössä, sillä vuoden 2011 toteutumalukujen perusteella investoinnit eivät vaikuta kovin suunnitelmallisilta. Olisi hyvä, jos investointiosan toteutumista kuvattaisiin tasekirjassa lukujen lisäksi myös sanallisesti ja ainakin merkittävimmät poikkeamat perustellen. Selvitys (PM) 6 MUUT HAVAINNOT 1 Henkilöstöraportti Henkilöstöraportin avulla mm. henkilöstövoimavaroja ja niissä tapahtuvia muutoksia voidaan seurata kattavasti. Henkilöstöraportista nousee esille useita asioita, jotka on hyvä huomioida tulevan toiminnan suunnittelussa. Seuraavassa on nostettu esille muutamia havaintoja henkilöstöraportista lisäpohdintoineen.

11 ARVIOINTIKERTOMUS Eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa voimakkaasti lähivuosina, mikä tuo haasteita etenkin hoitohenkilöstön saamiseksi; myös lääkäreiden ja erityisosaajien saatavuus vaikeutuu entisestään. Miten henkilöstön saatavuus varmistetaan? Sairauspoissaolot ja työtapaturmat ovat edelleen lisääntyneet. Onko työsuojelu ja riskienkartoitus ajan tasalla? Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden aiheuttamat poissaolot ovat lisääntyneet edellisvuodesta yli 70 %. Mistä tämä kertoo? Johtamiskoulutukseen osallistui 55 esimiestä. Miten koulutuksen antamia valmiuksia on voitu hyödyntää henkilöstöjohtamisessa? Työnkierto on työhyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta hyvä asia, mutta miten se on toteutunut käytännössä? Täydennyskoulutustavoite on toteutunut akateemisilla ja ympäristövalvonnassa, mutta ei muissa ryhmissä. Mistä tämä johtuu, kun määrärahojakin jäi käyttämättä? Tavoitekeskustelujen määrä lisääntyi edellisvuodesta (33,6 % -> 65,8 %), mutta ne eivät edelleenkään tavoita kaikkia. Miten kattavasti uudet tavoitekeskusteluiden yleisohjeet ovat olleet käytössä? Tyhy-rahalla euroa tuettiin henkilöstön työhyvinvointia ja 993 työntekijää osallistui erilaisiin tapahtumiin. Mitä muita vaihtoehtoja työntekijöiden osallistumisen aktivoimiseksi olisi olemassa? Vuoden 2011 loppupuolella toteutettiin työtyytyväisyyskysely, jonka vastausprosentti 53,1 oli todella pieni. Mistä johtuu, että henkilöstö ei vastannut kyselyyn? Onko edellisten kyselyiden kehittämiskohteita oikeasti kehitetty? Miten seuranta on toteutunut? Vakanssimäärä oli 1557 ja näistä avoimia vakansseja oli 142. Mistä avoimien vakanssien suuri osuus johtuu? Määräaikaisten lukumäärä on vähentynyt vain marginaalisesti. Selvitys (KL) Henkilöstöraportissa ei ole erikseen mainintaa työnohjauksen järjestämisestä ja tämä asia on jatkossa hyvä ottaa mukaan raporttiin. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden aiheuttamien poissaolojen voimakas lisääntyminen edellisvuodesta herättää kysymyksen siitä, miten hyvin henkilöstön tarpeet ja toiveet työnohjaukseen pääsemisestä Sosterissa täytetään. Selvitys (KL) Sosterin henkilöstöasioista vastaavan toimistopäällikön asema ja ratkaisuvalta henkilöstöasioissa eivät edelleenkään ole johdonmukaisia. Hallintosäännön mukaan toimialajohtajat ovat henkilöstöasioissa päätöksentekijöitä toimivaltuuksiensa puitteissa ja henkilöstöpäällikön tehtäviä hoitava toimistopäällikkö toimii annetuin valtuuksin työnantajan edustajana ja palkka-asiamiehenä virallisissa neuvotteluissa. Eikö näin isossa organisaatiossa henkilöstöasioiden hoitoa keskittämällä voisi paremmin vaikuttaa niiden kokonaisvaltaiseen ja tasapuoliseen hallintaan? Selvitys (HP) 2 Ostopalveluna hankittu työvoima Vuoden 2010 arviointikertomuksen johdosta annetussa selvityksessä on todettu, että Sosterissa ei ole tällä hetkellä järjestelmää, jolla mitataan ostopalveluihin ja henkilövuokraukseen käytettävän työpanoksen määrää. Henkilötyöpanoksen selvittämisen sekä ostopalveluista että henkilövuokrauksesta luvattiin valmistuvan vuoden 2011 loppuun mennessä. Selvitys (KL) Varsinaisena ostopalveluna hankitut työvoimakustannukset olivat henkilöstöraportin mukaan vuonna 2011 lähes 2,2 milj. euroa ( tehtyä tuntia). Tämän tiedon osalta henkilöstöraportissa on tarkentamisen varaa, koska kyseinen euromäärä ja tehtyjen tuntien määrä koskee ainoastaan erikoissairaanhoitoon kohdistuneita ostopalveluita. Tämän lisäksi perusterveydenhuollossa ja kotipalveluissa ostettiin vuoden 2011 aikana henkilötyötä yli 0,9 milj. eurolla.

12 ARVIOINTIKERTOMUS Selvitys (KL) 7 ALLEKIRJOITUKSET

13