ARVIOINNILLA LAATUA KOULUTUKSEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ARVIOINNILLA LAATUA KOULUTUKSEEN"

Transkriptio

1 ARVIOINNILLA LAATUA KOULUTUKSEEN AJATUKSIA PAIKALLISEEN JA SEUDULLISEEN ARVIOINTIIN Eero K. Niemi (toim.) Arviointi 1/2006 OPETUSHALLITUS

2 Taitto: Sirpa Ropponen ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Yliopistopaino, Helsinki 2006

3 SISÄLTÖ ESIPUHE JOHDANTO INLEDNING PAIKALLISEN ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN... 7 Eero K. Niemi, Opetushallitus 3 KOULUTUKSEN KANSALLISEN JA PAIKALLISEN ARVIOINNIN HAASTEITA Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, Suomen Kuntaliitto 4 KUNTA OPETUSTOIMINNAN ARVIOIJANA Juha Henriksson, Suomen Kuntaliitto 5 SEUTUYHTEISTYÖSTÄ TYÖVÄLINE OPETUSTOIMEN ARVIOINTIIN Kirsti Stenvall, Opetushallitus 6 KOKEMUKSIA ARVIOINNISTA SEUTUYHTEISTYÖNÄ KARHUKUNNISSA Juha Karvonen, Ulvilan kapunki 7 OPETUSTOIMEN ARVIOINNISTA JANAKKALASSA JA HÄMEENLINNAN SEUDULLA Silja Laakso-Kangas, Janakkalan kunta 8 OPETUSTOIMEN ARVIOINTI RAUMALLA Taisto Heikkilä, Rauman kaupunki 9 MIKÄ MOTIVOI ARVIOIMAAN? Olavi Arra, Opetusalan Ammattijärjestö LIITE 1 KUNNAN OPETUSTOIMEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA LIITE 2 KUNNAN ARVIOINTISTRATEGIA LIITE 3 ESIMERKKI PERUSOPETUSPALVELUIDEN ARVIOIMISESTA... 63

4 ESIPUHE Ajatus kirjan julkaisemisesta paikallisen arviointitoiminnan avuksi sai alkunsa Opetushallituksen tekemän koulutuksen arviointiselvityksen (Arviointi 2/2005) tulosten perusteella. Selvityksen mukaan noin 25 prosentilla opetuksen/koulutuksen järjestäjistä ei ole systemaattista arviointitoimintaa. Vuoden 1999 alussa voimaan tulleiden uusien koululakien mukaan opetuksen/koulutuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta. Tämä koskee myös koulujen itsearviointia. Kirjan kirjoittajat ovat pyrkineet siihen, että arviointitoiminta olisi helppo aloittaa ja saada se järjestelmälliseksi opetuksen kehittämistavaksi. Kaikkien ei tarvitse välttämättä kehittää kokonaan omaa arviointijärjestelmäänsä, vaan mallia saa ottaa vapaasti joko suoraan tai välillisesti kyseessä olevista kirjoituksista. Kirjan kirjoittamiseen on osallistunut työryhmä, johon ovat kuuluneet Opetushallituksen ulkopuolisina asiantuntijoina erityisasiantuntija Olavi Arra Opetusalan Ammattijärjestöstä OAJ:sta, erityisasiantuntija Juha Henriksson Suomen Kuntaliitosta, sivistystoimenjohtaja Silja Laakso-Kangas Janakkalan kunnasta ja opetustoimenjohtaja Taisto Heikkilä Rauman kaupungista. Opetushallituksesta työryhmään ovat kuuluneet erikoissuunnittelija Kirsti Stenvall ja työryhmän puheenjohtajana opetusneuvos Eero K. Niemi. Lisäksi kirjaan on pyydetty kirjoitukset arvioinnista seudullisen yhteistyön näkökulmasta Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluomalta sekä koulutoimenjohtaja Juha Karvoselta Ulvilan kaupungista. Kirjan toimittamisessa, tekstien muokkauksessa sekä yhteensovittamisessa on avustanut erittäin ansiokkaasti Opetushallituksessa työskentelevä hallinnon harjoittelija Marianne Mäki, mistä hänelle suuret kiitokset. Kiitoksen ansaitsee myös koko työryhmä ja kirjoittajat asiantuntevista kirjoituksista, kommenteista ja tekstien muokkauksista työryhmän työn eri vaiheissa. Toivon, että kirjasta on todellista apua opetustoimen tuloksellisuuden arvioinnin suunnittelussa, käytännön arviointityössä ja opetuksen laadun kehittämisessä. Lisäksi toivon, että kirja antaa virikkeitä verkostoitumiselle opetuksen järjestäjien kesken. Helsingissä joulukuun 1. päivänä 2005 Eero K. Niemi työryhmän puheenjohtaja 4

5 1 JOHDANTO Paikallisesta arvioinnista säädetään sekä kuntalaissa että koulutusta koskevassa lainsäädännössä. Kuntalain (365/1995) mukaisesti kunnassa tulee olla valtuuston asettama tarkastuslautakunta, jonka tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Vuonna 1999 voimaan tulleen koululainsäädännön mukaan opetuksen/ koulutuksen järjestäjän, kuten kunnan tai kuntayhtymän, on arvioitava antamaansa opetusta/ koulutusta ja sen vaikuttavuutta. Järjestäjän on myös osallistuttava toimintaansa koskevaan ulkopuoliseen arviointiin. Yhteistä velvoittavaa arviointitoiminnan mallia ei ole, vaan käytännöt ovat paikallisesti päätettävissä. Paikallisesta arviointitoiminnasta ja sen kehittämisestä vastaavat ensisijaisesti opetuksen/ koulutuksen järjestäjät (kunta, kuntayhtymä, yksityinen yhteisö, säätiö tai valtio). Järjestäjän oman arvioinnin tulee kuitenkin olla systemaattista ja säännöllistä, ja sisältää koulu- ja oppilaitoskohtaisen arvioinnin. Muutos opetustoimen ohjausjärjestelmässä merkitsee uudenlaisen toimintaja ajattelumallin oppimista. Kunnan opetustoimen ja koulujen tulisi toimia oppivina organisaatioina, joissa oppimisen haasteet syntyvät nykytilan ja asetettujen tavoitteiden välisestä jännitteestä. Oppiva organisaatio etsii jatkuvasti kehittymisen mahdollisuuksia. Kehittymistä tukee oikeanlaista tietoa tuottava arviointijärjestelmä. Uudessa järjestelmässä korostuu opetuksen järjestäjien ja koulujen itseohjautuvuus ja vastuu omasta toiminnasta ja sen tuloksista. Arviointi merkitsee jatkuvaa kehittämismahdollisuuksien ja suuntien etsimistä. Tärkeää on, ettei arviointi ole vain tiedonkeruuta, mittaamista tai arviointia arvioinnin vuoksi. Arviointijärjestelmällä tarkoitetaan sitä toimintojen kokonaisuutta, jonka tarkoituksena on tuottaa tarvittavaa tietoa suunnittelun ja opetuksen kehittämisen avuksi. Tämän lisäksi arvioinnin tulee tuottaa tietoa asetettujen tavoitteiden (myös lainsäädännön edellyttämien) toteutumisesta. 5

6 1 INLEDNING Bestämmelser om den lokala utvärderingen finns både i kommunallagen och i utbildningslagstiftningen. Enligt kommunallagen (365/1995) skall kommunfullmäktige tillsätta en revisionsnämnd, som skall bedöma huruvida de mål för verksamheten och ekonomin som fullmäktige har satt upp har nåtts. Enligt den skollagstiftning som trädde i kraft år 1999 skall utbildningsanordnaren, t.ex. kommunen eller samkommunen, utvärdera den utbildning den ordnat och bedöma vilken verkan utbildningen har. Utbildningsanordnaren skall också delta i extern utvärdering av verksamheten. Det finns ingen gemensam utvärderingsmodell som skolorna är skyldiga att följa, utan besluten om utvärderingsförfarandena tas på den lokala nivån. Ansvaret för den lokala utvärderingsverksamheten och dess utvecklande är i första hand hos utbildningsanordnaren (kommunen, samkommunen, ett privat samfund, en stiftelse eller staten). Utbildningsanordnarens egen utvärdering skall dock vara systematisk och regelbunden, och också omfattar utvärderingen av den enskilda skolan eller läroanstalten. Det förändrade styrsystemet för undervisningsväsendet innebär att man måste lära sig ett nytt sätt att verka och tänka. Kommunens skolväsen och skolor bör fungera som lärande organisationer, där utmaningarna i lärandet tillkommer i spänningsfältet mellan gällande läge och uppställda mål. En lärande organisation söker hela tiden utvecklingsmöjligheter. Ett utvärderingssystem som producerar relevant information stöder utvecklandet. I det nya systemet betonas utbildningsanordnarnas och skolornas självstyrning och ansvar för den egna verksamheten och dess resultat. Utvärderingen innebär ett fortlöpande sökande efter nya utvecklingsmöjligheter och utvecklingsinriktningar. Det är viktigt att utvärderingen inte reduceras till att samla data, mäta eller utvärdera för utvärderingens skull. Med utvärderingssystemet avses den helhet av verksamheter, som syftar till att producera behövlig information till stöd för planeringen och utvecklandet av undervisningen. Utöver detta skall utvärderingen producera information om hur de mål som uppställts (även de mål som förutsätts i lagstiftningen) har nåtts. 6

7 Eero K. Niemi, Opetushallitus 2 PAIKALLISEN ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN 2.1 Opetustoimen kehittämissuunnitelma strategisen ajattelun välineenä Strategiassa on kysymys pitkävaikutteisesta toimintalinjasta, jossa opetustoimen päämäärät, toimintapolitiikka ja toimintaohjelmat yhdentyvät ehjäksi kokonaisuudeksi. Strategia on prosessi, jossa organisaatio analysoi toimintaympäristöään, kartoittaa ydinosaamistaan, arvioi mahdollisuuksiaan sekä suuntaa voimavarojaan omien ja ympäristön tuomien mahdollisuuksien mukaisesti. Strateginen ajattelu opetustoimen kehittämisessä tarkoittaa vision ja toiminta-ajatuksen jäsentämistä, vuosittaista vuosisuunnitelman ja talousarvion laatimista, opettajien työryhmä- ja ainekohtaista suunnittelua sekä projektisuunnittelua. Strategia-asiakirjana voi toimia esimerkiksi opetustoimen kehittämissuunnitelma. Sen sisältämien tavoitteiden tulee olla yhdensuuntaisia koko kunnan visioiden, arvojen ja tavoitteiden kanssa. Toisaalta kunnallisten tavoitteiden tulee olla yhdensuuntaisia valtakunnallisten kehittämistavoitteiden kanssa. Opetustoimen kehittämissuunnitelmassa tulisi määritellä kaikki opetustoimen keskeiset niin hallinnolliset, opetukselliset kuin taloudellisetkin tavoitteet sekä kehittämisen painopistealueet ja kohteet. Yhteisesti sovittujen kuntakohtaisten tavoitteiden lisäksi on syytä laatia myös koulukohtaisia tavoitteita, jotka koulut tekevät omista lähtökohdistaan käsin itsenäisesti. Opetustoimen kehittämissuunnitelmalla tulee olla yhteys päivittäiseen koulutyöhön. Opetustoimen kehittämissuunnitelman ja sen pohjalta tehtävän arviointistrategian laatimisen helpottamiseksi kuviossa 1 on hahmoteltu sitä prosessia, joka niiden työstämiseksi voitaisiin käydä läpi. Hahmotelma on kuitenkin vain yksi mahdollinen työkalu. (kuvio 1) Valmiiseen kehittämissuunnitelmaan ja arviointistrategiaan voisi sisältyä esim. liitteissä 1 ja 2 kuvatut osa-alueet. 7

8 OPETUSTOIMEN KEHITTÄMISSUUNNITELMAN JA ARVIOINTISTRATEGIAN LAATIMINEN 1. Nykytilan analyysi SWOT analyysi: Mitkä ovat keskeiset vahvuutemme, heikkoutemme, mahdollisuutemme ja uhkamme? Millaisia vaatimuksia ne asettavat tulevalle kehittämistyölle? 2. Priorisoidut kehittämisalueet Päätetään yhdessä, mitkä ovat keskeiset opetustoimen hallinnolliset, taloudelliset ja opetukselliset tavoitteet Päätetään, mitkä ovat kehittämisen painopistealueet ja kohteet Tarkistetaan, että tavoitteet ovat yhteisen vision, arvojen ja kunnan toiminta-ajatusten mukaisia sekä taloudellisesti toteutettavissa Sitoudutaan yhdessä määriteltyihin tavoitteisiin 3. Kehittämisen tavoiteltavat vaikutukset Millainen on opetustoimen tavoiteltu tulevaisuudenkuva? Millaisiin vaikutuksiin tavoitteiden on tarkoitus johtaa? Ovatko tavoitteet realistisia? 4. Arviointistrategian laatiminen Laaditaan yksityiskohtainen toimenpideohjelma tavoitteiden pohjalta (huomioidaan sekä yhteiset kuntakohtaiset tavoitteet että koulukohtaiset tavoitteet, jotka pohjautuvat kuntakohtaisiin tavoitteisiin) Kuinka tavoitteet saavutetaan? Millaisiin toimenpiteisiin tulee ryhtyä, jotta kehittämistavoitteisiin päästäisiin? Yksittäisiä kehittämisen kohteita voivat olla esim. kouluverkosto ja koulumatkat, koulun ja kodin yhteistyö, oppilashuolto, yhteistyö muiden oppilaitosten ja ympäröivän yhteisön kanssa (seutuyhteistyö), opettajisto tai opetusmenetelmät Päätetään vastuunjaosta Organisoidaan arviointi käytännössä kunnan ja koulujen tasolla KUVIO 1. KUNNAN OPETUSTOIMEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA ARVIOINTISTRATEGIA 8

9 2.2 Arviointi osana strategiaprosessia Arviointistrategian avulla saadaan tietoa siitä, miten kehittämissuunnitelmassa yhteisesti asetetut tavoitteet on saavutettu. Arvioinnissa on kysymys jonkin asian tai kohteen vertaamisesta tavoitteisiin. Arviointiperustan muodostaa asian toivottu tila eli tavoite ja arviointikriteerit, joiden mukaista toiminnan haluttaisiin olevan. Tämä käy ilmi opetuksen järjestäjän opetustoimen kehittämissuunnitelmasta ja koulukohtaisista kehittämissuunnitelmista. Arviointi alkaa tarpeellisten ja hyödyllisten kysymysten esittämisestä. On helppo kysyä, miten on onnistuttu, jos tavoitteet on asetettu selkeästi. Arvioinnin toteuttaminen edellyttää tiedonhankintaa ja vertailukohtien määrittelyä. Arviointikysymysten pohdinta lisää tietoisuutta oman toiminnan suunnasta. Arvioinnilla tulisi olla myös jalompia päämääriä ja toivotumpia seuraamuksia kuin pelkästään mittarin antama tieto tai arviointikohteen laadullinen ominaisuus. Se on opetustoimen kehittämisen tärkein väline. Kouluista tuleva arviointitieto antaa opetustoimelle tietoa mm. siitä, millä tavoin se voisi tukea koulujen toimintaa. Tiedon on oltava luotettavaa, vertailukelpoista, suhteellisen helposti tuotettavaa ja päivitettävää. Arviointistrategia on sellainen systemaattinen kokonaisuus, jonka mukaan toimittaessa opetuksen järjestäjä sekä muut asianosaiset saavat mahdollisimman oikeaa ja ajantasaista tietoa kehittämisen ja päätöksenteon pohjaksi. Arviointistrategiaan voidaan kirjata esim. taulukkoon 1 valitut osa-alueet. 9

10 TAULUKKO 1. OPETUSTOIMEN ARVIOINTISTRATEGIA 1. Arvioinnin suunnittelun lähtökohdat Mitä arvioinnilla halutaan saada aikaan? Mitä halutaan tietää ja miten tieto saadaan selville? Miten koulujen itsearviointi liittyy opetustoimen itsearviointiin? Miten opetustoimen arviointitulokset liittyvät kunnan strategioihin, kehittämistavoitteisiin ja toiminta- ja taloussuunnitelmaan? Miten eri tasojen arviointi niveltyy toisiinsa? Mikä on arviointiryhmän vastuutus, tehtävät ja toimenkuva? Mihin arviointitietoa käytetään? 2. Arvioinnin kohteet ja kriteerit Mitä asioita arvioidaan ja mistä asioista halutaan saada tarpeelliseksi katsottua tietoa? Mitä asioita kunnanvaltuusto edellyttää arvioitavan opetustoimessa? Millaisia arvioitavia asioita on johdettavissa koulutusta koskevasta lainsäädännöstä? Millaisia arvioitavia asioita on johdettavissa opetussuunnitelman perusteista? Mihin arviointituloksia verrataan? 10 Halutaanko arvioinnissa etsiä menettelytapoja asetettuihin tavoitteisiin pääsemiseksi (prosessiarviointi) vai tietoa siitä, miten on onnistuttu tavoitteiden saavuttamisessa (tulosarviointi) vai antaa yleisempää tietoa koulutoimen sen hetkisestä tilasta (esim. ilmapiirin arviointi)?

11 Havaitulle ja todetulle asiantilalle annetaan jokin arvo esim. onnistunut - epäonnistunut, hyvä - huono 3. Tiedonhankinta ja siinä käytettävät välineet 4. Arvioinnin toteuttamisen ajoitussuunnitelma 5. Tietojen analysoinnin ja tulkinnan periaatteet 6. Arviointitulosten antamiseen ja julkistamiseen liittyvät periaatteet 7. Arviointitulosten hyödyntäminen Kuka tai ketkä tekevät arviointivälineitä tai vastaavat niiden hankinnasta? Millaisia voimavaroja on varattu arviointityöhön? Mihin yhteisesti sovittuihin periaatteisiin ja kriteereihin tulkinnassa nojataan? Kuka saa nähdä alkuperäiset vastaukset tai kyselylomakkeet? Missä kerättyjä tietoja säilytetään? Kuka tai mikä taho käsittelee arviointitulokset? Miten arviointitietoa hyödynnetään? Mihin toimenpiteisiin arviointitulosten perusteella ryhdytään? Miten aiotaan arvioida arviointitulosten perusteella käynnistettyjen kehittämistoimenpiteiden onnistumista? Arviointijärjestelmän tulisi tuottaa tietoa koko opetustoimen toiminnasta ja tuloksista. Laajimmatkin tulokset muodostuvat pienistä osatekijöistä eli viime kädessä oppilaan oppimistapahtumasta ja vuorovaikutuksesta opettajan kanssa. Esimerkkinä taulukkoon 2 on kerätty arviointikohteita, joita kullakin järjestelmän tasolla tulisi arvioida. 11

12 TAULUKKO 2. Arviointijärjestelmän tasot Valtuusto Koulutuspoliittisten tavoitteiden toteutuminen Paikallisten koulutuspalveluiden tehokkuuden, taloudellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi Valtuuston määrittämien arviointikohteiden arviointi Opetustoimen oman kehittämissuunnitelman tavoitteiden arviointi Opetustoimi Oppilaitos Opetustoimen määrittämien arviointikohteiden arviointi Strategioiden sekä opetussuunnitelman toimivuuden, johtamisen, opetus- ja kasvatusprosessin, kodin ja koulun yhteistyön, organisaation ilmapiirin ja oppimistulosten arviointi Opettaja Yhteistyön arviointi työyhteisössä sekä oppilaitoksen ulkopuolella Oman toiminnan ja sen kehittämistarpeiden arviointi Oppimistavoitteiden saavuttamisen arviointi Oppija Oman oppimisprosessin, työskentelyn, oppimistulosten ja oppimisympäristön arviointi Arviointijärjestelmän toimivuuden kriittisin kohta on sen vaikuttavuudessa. Koulutuksen järjestäjien on vastattava siitä, että toiminta on koulutuspoliittisten linjausten mukaista. Paikallisen tason arviointitietoa on voitava käyttää hyväksi myös valtakunnallisessa arvioinnissa. Lisäksi tulisi saada aikaan selkeitä toimenpiteitä, jotka edistävät toiminnan tuloksellisuutta. Arvioinnin jälkeen on siirryttävä käytännön kehittämistyöhön, jotta arviointitoiminnassa päästäisiin myönteiselle kehityskehälle, joka alkaa nykytilan arvioinnista ja päättyy kehittämistulosten arviointiin, joka puolestaan johtaa uudelleen kehittämistoimiin. Kuvioon 2 on hahmoteltu arviointiprosessia kokonaisuutena. 12

13 KUVIO 2. Kuvaus arvioinnista prosessina 13

14 LÄHTEET Jakku-Sihvonen R Tuloksellisuuden arvioinnin lähtökohtia opetustoimessa. Teoksessa Jakku-Sihvonen R., Räisänen A. & Väyrynen P. (toim.) Virikkeitä koulutuksen arvioinnin kehittäjille. Opetushallitus arviointi ja seuranta 2/1994. Painatuskeskus oy, Helsinki. Korkeakoski E Paikallinen arviointi osa valtakunnallista koulutuksen kehittämistä arvioivia johtopäätöksiä. Teoksessa Korkeakoski E., Niemi E.K, Arra O., Lindroos K. & Säilä E. (toim.) Kuntien ja koulujen itsearviointikäytäntöjä. Opetushallitus arviointi 7/2000. Yliopistopaino, Helsinki. Lyytinen H., Vaso J., Kangasoja M. & Rönkä A Arvioi ja opi, opi ja arvioi. Arvioimalla yhteisölliseen oppimiseen. Printel Oy, Vantaa. Opetustoimen laadun arviointiperusteet Virikkeitä sisäiseen arviointiin ja kehittämiseen. Kuntaliitto/ Efektia Palvelu oy, Helsinki. 365/1995 Kuntalaki 628/1998 Perusopetuslaki 629/1998 Lukiolaki 630/1998 Laki ammatillisesta perusopetuksesta 631/1998 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 14

15 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, Suomen Kuntaliitto 3 KOULUTUKSEN KANSALLISEN JA PAIKALLISEN ARVIOINNIN HAASTEITA Koulutuksen arvioinnin tärkein haaste on vuonna 2003 uudistetun kansallisen arviointijärjestelmän selkiyttäminen. Tuolloin perustettiin lainmuutoksella ja valtioneuvoston asetuksella erillinen Koulutuksen arviointineuvosto, joka vastaa koulutuksen ulkopuolisesta arvioinnista yhdessä opetusministeriön kanssa. Arviointineuvoston tulee organisoida arviointitoiminta arviointiasiantuntijoiden verkostona. Asetuksen mukaan paikallisesta arvioinnista ja sen kehittämisestä vastaavat, kuten aiemminkin, ensisijassa koulutuksen järjestäjät, useimmissa tapauksissa siis kunnat. Arviointineuvoston tehtäviin kuuluu puolestaan paikallisen arvioinnin tukeminen. Uudesta arviointijärjestelmästä huolimatta paikallisella tasolla on kuitenkin edelleen epätietoisuutta niin arvioinnin valtakunnallisista linjauksista kuin toiminnan käytännön järjestämisestäkin. Ei ole selvyyttä eri toimijatahojen työnjaosta ja tehtävistä. Arvioinnin koordinoimattomuus tuo hämmennystä kunta- ja oppilaitostasolle. Koulutuksen kansallinen arviointi koetaan edelleen liian hajanaiseksi. Arviointijärjestelmän toimivuus perustuu arviointitoiminnan järkevälle koordinoinnille ja riippumattomuuden, luotettavuuden ja avoimuuden periaatteelle. Arviointi tulee järjestää siten, etteivät organisaatiot, jotka osallistuvat koulutuksen tavoitteiden ja sisältöjen valmisteluun toimi saman koulutuksen arvioijina. Vaikka opetuksen erityislainsäädännön mukainen arviointivelvoite koskee koulutuksen järjestäjää, esimerkiksi osa arviointikyselyistä osoitetaan suoraan kouluille ja oppilaitoksille. Tällöin varsinkaan suurten kuntien koulutoimessa ei paikallista arviointia suunniteltaessa välttämättä aina tiedetä, missä arvioinneissa kunta on ollut mukana. Lisäksi suoraan kouluilta pyydetään toisinaan sellaistakin tietoa, jota niillä itsellään ei ole. Vastaukset saattavat silloin olla epäluotettavia. Koulutuksen ulkopuolisen arviointitoiminnan lisääntyessä ovat lisääntyneet myös arviointien päällekkäisyydet. Hyvinkin lyhyen ajan sisällä kunnasta voidaan kysyä toistamiseen samoja asioita ja johtopäätökset saattavat vaihdella. 15

16 Arviointi vaikuttaa aina siihen, mitä asioita koulujen toiminnassa kulloinkin pidetään tärkeinä. Se nostaa esiin kehittämiskohteita ja parantamisalueita. Kansallisella arvioinnilla ei tule ylläpitää kouluihin ja oppilaitoksiin kohdistuvaa, kunnan ohjaus- ja arviointijärjestelmälle rinnakkaista arviointijärjestelmää. Koulutuksen järjestäjillä tulee hyvissä ajoin olla tiedossa kansallisen arviointien ja kyselyiden kohteet. Tällöin vältytään tietojen moninkertaiselta keräämiseltä sekä arviointien päällekkäisiltä kohteilta paikallisen arvioinnin järjestämisessä. Myös koulutuksen paikallisella arvioinnilla on edessään monenlaisia haasteita. Koulutuspalvelujen uudet tuottamistavat ja arviointi Kuntien palveluntuotanto elää parhaillaan voimakasta muutosvaihetta. Koska yhteiskunnan odotukset ja vaatimukset myös koulutuspalveluja kohtaan kasvavat taloudellisia voimavaroja nopeammin, toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus on entistä tärkeämpää. Kunnallisen palvelutuotannon tehostamisen keinona pidetään yleisesti erilaisten vaihtoehtoisten toimintamallien, kuten kuntien sopimusyhteistyön ja ostopalvelujen käyttöön ottamista. Esimerkiksi erityisopetus voidaan sopimuksella siirtää jonkin kunnan hoidettavaksi useammankin kunnan puolesta. Vaikka kunta ei enää nykyisellään aina ole koulutuspalvelujenkaan tuottaja, se on silti niiden järjestäjä ja sillä on edelleen vastuu palvelujen laadusta ja saatavuudesta. Tällöin arvioinnin merkitys korostuu entisestään. Kaikkien opetustoimen palvelutuotannolle asettamien vaatimusten tulee olla johdettavissa valtuuston asettamista tavoitteista ja ne tulee huomioida palveluja hankittaessa. Arvioinnissa on tärkeätä kiinnittää huomiota myös opetuspalveluiden tuotantoprosessiin, koska muuten mahdolliset puutteet tulevat ilmi vasta pitkän ajan kuluttua. Kunnan opetustoimen johtaminen edellyttää toiminnan arviointia kaikilta osin, ei vain oppimistulosten vaan myös palveluprosessien parantamiseksi. 16

17 Arvioinnin asema verkostoyhteistyössä Kuntien nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ei mikään toimiala enää yksin voi vastata kaikkiin palvelutarpeisiin, vaan tarvitaan verkostomaista yhteistyötä. Lasten ja nuorten kasvun tukeminen heidän eri elämäntilanteissaan edellyttää, että kunnan hallintokuntien ja ammattiryhmien työnjako ei ole liian jyrkkä. Erilaisten ongelmien ratkaisu vaatii usein koulun ja muiden sektoreiden kuten nuoriso-, kulttuuri- tai sosiaali- ja terveystoimen asiantuntemuksen yhdistämistä ja moniammatillista yhteistyötä. Toimintojen ja hallintokuntien rajapintojen kohdatessa luodaan myös uusia palvelun tuottamistapoja, joiden onnistumista on syytä arvioida. On rohkaisevia esimerkkejä siitä, että nykyisten erikoistuneiden ja sektoroituneiden rakenteiden päälle on mahdollista rakentaa verkostomaista toimintaa tukevia kevyitä toimintarakenteita, jossa myös kuntalaiset ja heidän järjestönsä voivat olla mukana. Kunnan johtamis- ja arviointijärjestelmä tulee kuitenkin saada tukemaan syntyviä uusia käytäntöjä, muuten ristiriidat verkostoituneen asiakastyön ja sektoroituneen hallintojärjestelmän välillä kärjistyvät. Strategisen johtamisen ja arvioinnin sekä koulun käytännön työn kohtaaminen Arviointi on yhä merkityksellisempi osa kunnan sekä koulujen ja oppilaitosten kuin myös opettajien ja muiden koulun työntekijöiden työtä. Kunnassa opetustoimen paikallisesta arvioinnista vastaa valtuusto. Vaikka arviointia tehdään paljon, on edelleen tehtävä työtä sen eteen, että kunnan kokonaisstrategiat, niiden toteutumisen arviointi ja opetuksen todellisuus saadaan kohtaamaan. Esimerkiksi tuloksellisuuden ja tuottavuuden käsitteet ilmaistaan niissä usein hyvinkin eri tavoin. Koulussa ensisijaista on lapsen ja nuoren kanssa eläminen, strategiamaailmassa puolestaan numeraaliset mittarit, jotka ilmaisevat oppituntien lukumääriä ja niin edelleen. Kun molemmat tavat lähestyä arviointia ovat tarpeellisia ja oikeutettuja, on kiinnitettävä huomiota siihen, miten voitaisiin parhaiten yhdistää opettajan kasvatustyön tarkoituksenmukaisuus ja kunnan kokonaisuutta palvelevan strategiatyön tarkoituksenmukaisuus. 17

18 Paikallisen arvioinnin kokemukset osoittavat, että esimerkiksi tasapainotettua mittaristoa on mahdollista käyttää niin että se saa koulun arkityön tasolla tunnistettavat vastineensa, sellaiset näkökulmat ja mittarit, jotka tunnistavat työn pedagogisen luonteen. Parhaimmillaan kuntatason strategioista johdetut tavoitteet vietynä koulun tasolle luovat ymmärrystä molempiin suuntiin. Opetustoimessa ja kouluissa toteutetaan kunnan strategisia painopistealueita ja samalla opetuksen arjen ja toiminnan tavoitteet saadaan näkyviksi strategiatyöskentelyn kautta aina valtuustotasolle saakka.

19 Juha Henriksson, Suomen Kuntaliitto 4 KUNTA OPETUSTOIMINNAN ARVIOIJANA 4.1 Kunta on koulutuspoliittinen toimija Yhteiskunnan nopea muuttuminen asettaa koulutukselle jatkuvasti uusia, entistä vaativampia tehtäviä. Näihin haasteisiin on katsottu voitavan vastata parhaiten väljentämällä koulutusta koskevaa lainsäädäntöä, hajauttamalla hallintoa ja uudistamalla koulutuksen rakenteita. Näin kuntien itsenäisyys koulutuksen järjestämisessä on lisääntynyt ja niillä on vastuu koulutuksen kehittämisestä paikallisten ja alueellisten olosuhteiden mukaisesti. Paikallista koulutuspolitiikkaa tarvitaan, koska kunnat ja alueet ovat keskenään erilaisia. Kuntalaisten koulutustarpeet, maantieteelliset etäisyydet, elinkeino- ja koulutusrakenteet vaihtelevat. On välttämätöntä, että kunnilla ja alueilla on mahdollisuus luoda niiden omista ehdoista ja paikallisista koulutustarpeista lähtevää koulutuspolitiikkaa ja riittävä liikkumavara koulutuspalveluiden järjestämiseen. Kunta ei enää ole ainoastaan koulutuspalveluiden järjestäjä, vaan myös koulutuspoliittinen toimija. Myös kunnallinen itsehallinto edellyttää, että kunnalla on oma sivistyspoliittinen linjansa. Kyse on nyt selkeästi paikallisesta poliittisesta tahdonmuodostuksesta, ei enää pelkästään täytäntöönpanosta. (Suomen Kuntaliiton yleiskirje 13/80/2001; Ryynänen, 48, 2001.) Kunnan opetustoimen johtamiselta edellytetään osaamista ohjata koulutuspoliittista arvokeskustelua, taitoa selkeyttää paikallisille päätöksentekijöille kunnan opetustoimen kokonaisuutta ja vastuita sekä suunnitella toimenpiteitä opetustoimen uudistamiseksi muuttuvissa olosuhteissa. Tarvitaan uudenlaista ajattelua, luopumista totutuista tavoista ja menneistä normeista. Muutoksen kohtaaminen edellyttää johtamista, joka kehittää koulutusta uusista näkökulmista, vapauttaa näkemään mahdollisuuksia ja luo strategioita tulevaisuuden kohtaamiseen. 19

20 4.2 Kunta koulutuksen arvioijana Kunnan koulutuksen paikallinen arviointi samastetaan usein koulujen ja oppilaitosten itsearviointiin tai joskus jopa tiedonkeruuseen, jota kunnissa tehdään kansallisia arviointeja ja arviointitutkimusta varten. Se on kuitenkin laaja tehtäväkenttä ja kokonaisuus, joka läpäisee koulutuksen toimialan kaikki kunnalliset toimijat: valtuuston ja lautakunnan, viranhaltijajohdon, koulut ja oppilaitokset. Paikallisen arvioinnin tärkein osa on kunnanvaltuuston koulutukselle asettamien tavoitteiden arviointi. Näiden tavoitteiden lähtökohtina ovat kunnan sivistystoimen lakisääteiset perustehtävät sekä kunnan strategiat. Kuntalaki korostaa nimenomaan valtuuston asemaa kunnan keskeisten toiminnan ja talouden tavoitteiden ja pitkän tähtäimen päämäärien asettajana. Arviointi liittyy kiinteästi kunnan käytössä olevien voimavarojen riittävyyteen ja kohdentamiseen. Se on keskeinen osa tulosohjauksen ja -johtamisen käytäntöä, johon kunnissa on siirrytty aiemmasta resurssiohjauksesta (Meklin 2001). Tuloksellisuutta tarkastellaan laajasti toiminnan onnistuneisuutena: miten hyvin kunta täyttää tehtävänsä asukkaidensa palveluiden tuottajana. Kunnanvaltuusto vastaa strategisesta päätöksenteosta ja koko kuntakonsernin tavoitteiden asettamisesta, toiminnan ja talouden tasapainosta, toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä. Lisäksi valtuuston on pidettävä huolta kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. (Majoinen 2001, 9.) Käyttäjädemokratia vetää myös kunnallisten koulutuspalvelujen asiakkaat mukaan palvelujen suunnitteluun. Myös kunnan koulutuspoliittiset strategiat ja linjaukset sekä paikallisten opetussuunnitelmien tavoitteet hyväksytään valtuustossa. Opetussuunnitelmien varsinaisista sisällöistä päätetään yleensä joko asianomaisessa lautakunnassa tai johtokunnissa. Kouluissa laaditaan työsuunnitelmat. Näiden asiakirjojen ja niiden arvioinnin tulee muodostaa johdonmukainen ja toimiva kokonaisuus. Paikallisten koulutuspalvelujen arvioinnin lähtökohtana ovat lakisääteisten perustehtävien pohjalta nousevien kansallisten tavoitteiden lisäksi kunnan omat, valtuuston asettamat paikalliset tai alueelliset tavoitteet. Arvioinnin tärkein perustelu kunnassa on palvelujen ja toiminnan kehittäminen ja sitä koskevan paikallisen päätöksenteon tukeminen. Myös koulutuksen toimialalla jokaisella kunnalla ja alueella on omat kehittämishaasteensa. 20

21 Aluetason, toisin sanoen kunnan rajat ylittävän yhteistyön tarkastelu ja arviointi on kunnissa yhä välttämättömämpää. Esimerkiksi lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestämiseen ja mitoitukseen joudutaan kunnissa ottamaan kantaa silloinkin, kun kunnassa ei ole toisen asteen koulutusta. Myös kansalaisopistotoiminnassa tukeudutaan yhä useammin alueellisiin ratkaisuihin. Koulutuksen paikallinen arviointi sisältää ensinnäkin poliittishallinnollisesta näkökulmasta suoritetun arvioinnin, jonka keskeinen painopiste on koulutuksen lainsäädännön toteutumisen seuranta sekä talouden tasapainottaminen, priorisoinneista vastaaminen ja toiminnan voimavarojen turvaaminen. Siitä päävastuussa on luottamusmies- ja viranhaltijajohto. Lisäksi siihen kuuluu koulutuksen professionaalisista intresseistä tehtävä arviointi, joka painottuu laadukkaaseen opettamiseen ja oppimiseen sekä oppilaitosten johtamisen parantamiseen. Tässä arvioinnissa kouluilla, rehtoreilla, opettajilla ja oppilailla sekä koulujen sidosryhmillä on keskeinen rooli. Paikallisen arvioinnin tulee vastata niin politiikan, hallinnon, opetusprofession kuin kuntalaistenkin käytännöllisiin tietotarpeisiin. 4.3 Paikallisen arvioinnin toimintamalli Kunnanvaltuusto määrittää kunnan sivistys- tai koulutusvision, toimintaajatuksen ja arvovalinnat ja asettaa näiden pohjalta tavoitteet. Valtuusto päättää sekä pitkän aikavälin keskeisistä tavoitteista että vuosittain talousarvioon ja taloussuunnitelmaan sisältyvistä tavoitteista. Kunnan sivistystoimen yleiset tavoitteet ja linjaukset, jotka lähtevät kunnan kokonaisstrategian kulloisistakin haasteista ja painotuksista, kootaan useimmissa kunnissa sivistys- tai koulutuspoliittiseen ohjelmaan, vaihtoehtoisesti ne esitellään osana yleistä kuntastrategiaa. Jotta kunnan koulutuspoliittisella ohjelmalla on riittävä painoarvo, se tulee olla valtuuston hyväksymä. Jotta myös sen toimeenpano onnistuisi, sillä tulee olla laaja hyväksyntä. Siksi on tärkeää, että sekä luottamusmiehiä että viranhaltijoita osallistuu laajasti ohjelmatyöhön. Opetukseen liittyviä tavoitteita voidaan asettaa esimerkiksi koulutuksen vaikuttavuudelle, opetuksen voimavaroille ja kunnan opetussuunnitelmalle. Opetuksen osa-alueiden tavoitteet voivat koskea esimerkiksi kouluverkkoa, erityisopetusta, koulujen välistä yhteistyötä, esiopetusta, oppilashuoltoa, koulukuljetuksia, kieliohjelmaa, kaksikielisyyttä, täydennyskoulutusta, työyhteisön kehittämistä, johtamista, tietotekniikkaa ja niin edelleen (katso liite 3.). 21

22 Valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi on kuntalaissa säädetty tarkastuslautakunnan tehtäväksi. Se on valtuuston apuelin ja sillä on riippumaton asema suhteessa muuhun hallintoon. Tarkastuslautakunnan arvioinnin pohjana ovat kunnanhallituksen toimintakertomus ja muu keskeinen tietoaineisto. Arviointitulokset esitetään valtuustolle tilinpäätöksen yhteydessä arviointikertomuksessa. Siinä tarkastuslautakunta tuo esiin käsityksensä siitä, kuinka kunnanhallitus ja kunnan muut viranomaiset ovat onnistuneet toteuttamaan valtuuston tahdon (Suomen Kuntaliiton yleiskirje 13/80/2001). Kunnan hallinnossa valtuustolla, hallituksella, lautakunnalla sekä viranhaltijaorganisaatiolla on koulutuksen järjestämisessä kullakin omat tehtävänsä ja vastuunsa. Ne määritellään kuntalaissa sekä kunnan hallinto- tai johtosäännössä ja muissa määräyksissä. Paikallisesti ratkaistaan, miten valtuuston tavoitteiden ja muut arvioinnit limitetään toisiinsa käytännön arviointitoiminnassa. Koulutusta koskevissa erityislaeissa ei ole säädetty arvioinnin suorittamistavasta. Paikallisella tasolla arvioinnin menettelytavat, organisaatio ja tulosten julkistaminen ovat kunnan tai kuntayhtymän vastuulla. Arviointimenetelmät räätälöidään arvioinnin kulloisiinkin tavoitteisiin, kohteisiin ja osallistujille sopiviksi. Kunnan suunnittelu- ja arviointijärjestelmän kaikkien osien tulee ohjata toiminta keskeisissä asioissa samaan suuntaan. Kunnan strategian mukaisten valtuustotason tavoitteiden, talousarviotavoitteiden, koulutuspoliittisten suunnitelmien, opetussuunnitelmien, koulujen työsuunnitelmien, tietostrategioiden ja suunnitelmien tulee siis tukea ja täydentää toisiaan. Opetustoimessa näiden pitää lisäksi olla sopusoinnussa laissa määriteltyjen tavoitteiden ja valtakunnallisen arvioinnin kanssa. (Nikander 2002.) Kunnan opetuksen arviointijärjestelmän tulee ennen kaikkea kyetä muuttamaan ja kehittämään toimintaa nopeasti. Sen tulee olla koko toiminnan kattava ohjausjärjestelmä, joka toimii yhteen sovitettuna joka tasolla. Hyvällä arviointitoiminnan organisoinnilla voidaan välttää kuntalain ja erityslainsäädännön mukaisen arviointityön päällekkäisyys tai irrallisuus sekä kahden erillisen ohjausjärjestelmän syntyminen. 22

23 LÄHTEET Koulutuksen arvioinnin uusi suunta Arviointiohjelma Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 1. Jyväskylä. Majoinen K Mitä virkaa valtuustolla. Kuntalailla säädetyn valtuuston perustehtävän monitahoarviointi. Acta-väitöskirjasarja nro2. Meklin P Tavoitteiden saavuttamisen arviointi kuntataloudessa. Teoksessa Myllymäki A. & Vakkuri J. Tulos, normi, tilivelvollisuus. Näkökulmia tilintarkastukseen ja arviointiin. Tampere University Press, s Nikander H Vuorovaikutteinen arviointi kunnassa. Teoksessa Granö- Suomalainen V., & Lovio M. (toim.) Mihin me pyrimme? Miksi arvioida kunnan koulutus- ja kirjastopalveluja? Helsinki, Suomen Kuntaliitto, s Ryynänen A Tarkastuslautakunta valtuuston apuelimenä. Valtuuston aseman vahvistamista vai kuntien valtionvalvonnan kunnallistamista. Teoksessa Myllymäki A. & Vakkuri J. Tulos, normi, tilivelvollisuus. Näkökulmia tilintarkastukseen ja arviointiin. Tampere University Press, s Suomen Kuntaliiton yleiskirje 13/80/2001. Sivistystoimen arviointi on osa valtuustotason arviointia. Suomen Kuntaliiton yleiskirje 14/80/2003. Sivistystoimen arvioinnin indikaattorit keskustelualoite. 23

24 Kirsti Stenvall, Opetushallitus 5 SEUTUYHTEISTYÖSTÄ TYÖVÄLINE OPETUSTOIMEN ARVIOINTIIN Seudullinen yhteistyö palvelujen järjestämisessä on viime vuosina lisääntynyt. Koulutukseen tulevien nuorisoikäluokkien pienentyminen, muuttoliike ja palvelujen laatuodotukset vaikuttavat opetuksen järjestäjien tulevaisuuden suunnitelmiin. Kunnat ja muut opetuksen järjestäjät ovat lähteneet arvioimaan palvelujen järjestämistä yhteistyönä ja verkostoina. Tässä kirjoituksessa tarkastelen opetuksen järjestäjien mahdollisuuksia tehdä koulutuksen paikallista arviointia järjestäjien yhteistyönä. Kirjoituksen tarkoituksena on avata seudullisen yhteistyön näkökulmaa koulutuksen arviointiin ja tarjota pohdinnan aineksia kaikille niille, jotka koulutuksen eri järjestäjäyhteisöissä arviointityötä tekevät. Koulutuksen arvioinnin käsitettä käytetään tässä kuvaamaan koulutuksen järjestämistä koskevaa arviointitoimintaa. Arvioinnilla tarkoitetaan tällöin koulutuksen vaikuttavuuden, taloudellisuuden ja tehokkuuden arviointia. Kuntien ja muiden järjestäjien toiminnassa koulutuksen arvioinnin tarkoituksena on hankkia ja analysoida tietoa koulutuksen paikallisen kehittämistyön ja päätöksenteon pohjaksi valtioneuvoston asetuksen (150/2003) mukaisesti. Arvioinnin tarkoituksena on tukea opetustoimen henkilöstön työtä ja opiskelijoiden oppimista. Koulutuksen arviointiin kuuluu myös olennaisena arvojen määrittely. Hyvässä arviointityössä arvioinnin periaatteet, työmenetelmät ja johtopäätösten tekeminen on tehtävä helposti ymmärrettäviksi kaikille arviointiprosessissa mukana oleville. Arviointiyhteistyö on prosessi Aivan yleisesti tunnustetaan, että opetustoimen arviointi on haasteellista työtä. Arvioijan on käytännöllisesti katsoen mahdotonta tehdä hyvää työtä luottamalla pelkästään omiin resursseihinsa. Arviointi on aina yhteistyötä ja kumppanuuksia. Kuuluisan arviointitutkijan Colin Robsonin (2001) mukaan kaikki arvioijat tarvitsevat yhteistyötä muiden kanssa. Arvioinnin asiantuntijoina hän pitääkin kaikkia, joilla on jonkinlainen osuus tai intressi asiaan tai he ovat muulla tavalla lähellä arvioitavaa toimintaa. Robsonin tavoin voidaan sanoa, että arvioinnilla on laaja yleisöjoukko. 25

25 Arvioinnin laajaan yleisöön kuuluvat mm. seuraavat tahot: Poliitikot eli kunnalliset luottamushenkilöt sekä muut päätöksentekijät, jotka ovat vastuussa päätöksistä, joiden perusteella toimintaa ylläpidetään tai aloitetaan. Johto ja muut henkilöt, jotka ovat vastuussa toiminnan tai palvelun johtamisesta. Henkilöstö ja käytännöt toteuttajat, jotka ovat vastuussa itse palvelun toteutuksesta. Koulutuksen järjestäjän toteuttamassa opetustoimen arvioinnissa tällä voidaan tarkoittaa opetushenkilöstöä ja koulujen muuta henkilöstöä. Opiskelijat, vanhemmat ja muut asiakkaat, jotka osallistuvat toimintaan tai käyttävät palveluja. Muut kiinnostuneet, esimerkiksi paikalliset yhdistykset ja intressiryhmät, jotka alueellisesti tai muulla tavalla ovat lähellä arviointikohdetta, esimerkiksi lähialueen asukkaat tai paikalliset edunvalvojat. Opetustoimen seudullisen arvioinnin järjestämisessä esille nousevat monet asiat. Yksi tärkeä lähtökohta on, että opetuksen järjestäjät tekevät yhdessä päätöksen arvioida koulutuspalveluja vuosittain yhteisesti. Yhteistyön tarkoituksena voi tällöin vaikkapa olla yhteisten arviointikohteiden määritteleminen. Tällaista eri toimijoita osallistavaa arviointia voidaan tarkastella liittämättä sitä mihinkään tarkasti määriteltyyn arviointikehikkoon. Kun viranhaltijat tai kuntien luottamushenkilöt ovat mukana seudullisessa opetustoimen arvioinnissa, syntyy jo kiinnostavia kysymyksiä esimerkiksi koulujen toiminnasta tai kustannusten jakautumisesta ja kohdentamisesta. Kuntien yhteiset keskustelut saattavat olla hyvinkin kehittäviä ja myönteisiä. Samalla ne tukevat kuntien muiden palvelujen arviointia ja luovat perustaa keskustelulle toiminnan tavoitteiden määrittelystä. Seudullisen yhteistyön ytimen sanotaan usein olevan prosessissa, jolla kunnat sitoutuvat yhteisiin päämääriin. Yhteistyö kunnan opetustoimessa kuten muillakin toimialoilla vaatii paljon työtä. Ajoittain yhteistyötä kohtaan tunnetaan epäluuloja. Yhteistyö voi olla luonteeltaan strategista lähtökohtana yhden tai useamman kunnan strateginen tulevaisuuden työ. Yhteistyö voi myös olla hyvinkin käytännöllistä kuten esimerkiksi yhteisten toimitilojen käyttö tai opetustoimessa yhteisten tukipalvelujen käyttö. 26

26 Parhaimmillaan seudullisen yhteistyön avulla voidaan yhdistää opetustoimen voimavaroja ja saada yhteistyöstä omalle työlle ja osaamiselle lisäarvoa. Opetustoimen tuloksellisuuden näkökulmasta voidaan yhteistyössä arvioida toiminnan taloudellisuutta, vaikuttavuutta ja myös palvelukykyä. Opetustoimen arviointi seudullisena yhteistyönä on prosessi ja samalla työväline kehittää opetustoimen palveluja. Kehittämistyötä voidaan onnistuneesti tehdä opetuksen järjestäjien verkostona. Olennaista tällöin on myös verkoston toiminnan onnistumisen arviointi, missä tarvitaan järjestäjien, koulujen, opettajien sekä myös opiskelijoiden yhteistyötä. Yhteisestä tiedontarpeesta verkostoyhteistyöhön Koulutuksen arviointi on lakisääteistä, mutta koulutuksen järjestäjät päättävät arvioinnin toimintamalleista ja työmenetelmistä itse. Ohjauskäytäntönä koulutuksen arviointi liittyy ns. informaatio-ohjaukseen. Siinä on tarkoituksena tuottaa ja välittää tietoa oman toiminnan kehittämiseen. Järjestäjien yhteistyö koulutuksen arvioinnissa perustuu pitkälle epäviralliseen yhteistyöhön. Kuntien palveluja koskevat viimeaikaiset tutkimukset kertovat, että palvelujen seudullinen ja alueellinen arviointi on yleistynyt. Yhteistyön myötä palveluja koskevaa arviointitietoa käytetään paitsi aluekehittämisessä, myös seutujen ja alueiden strategisessa johtamisessa. Opetustoimessa yli kuntarajojen tapahtuvassa yhteistyössä etsitään lisäarvoa niin kuntien, koulujen kuin oppilaitosten perustyöhön. Eri toimijoiden verkostoitumista onkin monenlaista aina perinteisestä projektitoiminnasta yhteiseen opetustarjontaan tai seudullisiin koulutoimenjohtajien foorumeihin. Parhaimmillaan seudullinen yhteistyö onkin synnyttänyt koulutuksen arviointiin vuoropuhelua, jossa arviointitietoa jaetaan ja samalla sitä kertyy myös lisää. Opetustoimessa seudullista verkostoyhteistyötä on perusopetuksessa, toisen asteen koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa. Koulutuksen arviointiyhteistyötä ja toiminnan yhteistä vertailua tehdään jo monella tavalla. 27

27 Koulutuksen järjestäjien sopiessa vaikka epävirallisesti yhteisistä arvioinnin alueista tai työvälineistä, on yleensä sovittava ensin, mitä asioita kukin osapuoli haluaa arvioitavaksi. Mikäli yhteistyö lähtee liikkeelle väljänä verkostoyhteistyönä, arviointiyhteistyö saattaakin noudatella ns. avointen verkostojen periaatetta. Euroopan komission arvion mukaan avoimet verkostot soveltuvat hyvin tiettyihin toimintoihin kuten tiedon jakamiseen, tietojen vaihtoon ja konsultaatioon. Tällaiset yhteistyöverkostot sopivat EU:n komission mukaan myös palvelujen arviointiin. Tyypillisesti opetustoimen viranhaltijat ja opetushenkilöstö ovat kiireisiä ihmisiä, osaamisen tuottamisen ja hallinnan ammattilaisia. Arviointi opetustoimen seudullisena verkostoyhteistyönä voi synnyttää monenlaisia kysymyksiä jopa silloin, kun arviointi on osa kunnan tai muun yhteisön vakiintunutta strategista johtamista. Opetustoimen verkostoyhteistyön hyötyjä järjestäjille Oman toimialan alueellinen kehittäminen, elinvoimaisuuden vahvistaminen, koulu- ja oppilaitostarpeen yhteinen arviointi ja tulevaisuuden suunnittelu. Opetustoimen palveluyhteistyön lisääminen. Seudullisten toimintatapojen ja yhteistyörakenteiden tukeminen; seututietämyksen lisääminen opetustoimessa. Tiedon ja tietämyksen lisääminen arvioinnin eri osallisten välillä. Arviointiresurssien kokoaminen ja uusien kumppanuuksien luominen. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen. Yhteisen vahvuuksien ja menestystekijöiden tunnistaminen. Arvioinnin järjestäjäkohtaisesta työnjaosta sopiminen ja sopiminen arvioitsijoiden roolista. Yhteinen oppiminen ja arvioinnin työvälineiden kehittäminen tukemaan opetuksen laadun ja monipuolisuuden säilymistä. Arviointi- ja analyysitaitojen monipuolistaminen ja kiinnostuksen herättäminen oman työn kehittämiseen. 28

28 Pohjimmiltaan opetustoimen verkostoissa on kysymys yhteistyöstä ja vuoropuhelun rakentamisesta. Yhteistyöverkostojen syntymisen edellytyksenä on kuitenkin koulutuksen järjestäjien ja kunnallisten päättäjien vahva tuki. Koulutuksen arviointi on olennainen osa muuta palvelujen arviointia. Opetustoimen osalta lääninhallitusten peruspalvelujen toteutumisen arviointi täydentää opetuksen järjestäjien omaa arviointityötä. Arviointiyhteistyössä on korostettu yhteistyön koordinaattorin roolia ja verkoston toimijoiden yhteistyötä. Yhteistyötä ei saisi ohjata kilpailu, vaan kumppanuus ja yhteistyöstä saatava lisäarvo omaan toimintaan. Arvioinnin toimiva malli on kuntarajoista riippumaton verkostoyhteistyö. Seudulliseen ja jopa alueelliseen verkostoon voidaan liittää erilaisia kehittäjätiimejä tai koulujen ja oppilaitosten muodostamia arvioinnin suunnitteluverkostoja. Näin ajateltuna voidaan päätyä arvioinnin vertaisverkostoon, jossa opetushenkilöstö voi jakaa kokemuksia yhdessä viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kanssa. Olennaista tällöin on arvioinnin vertaisuus ja mahdollisuus käydä kehittävää dialogia arvioinnin vaikeistakin asioista Verkostoyhteistyön hyöty opetustoimessa Verkostoyhteistyö arvioinnissa tukee yhteisiä seudullisia tavoitteita. Resurssit kohdennetaan ja luodaan synergiaetuja hyödynnetään olemassaoleva tieto-taito ylläpidetään yhteistä arviointityötä Resurssien käytössä painotetaan ongelmien ennaltaehkäisyä yhteinen koulutus on edullista Tuloksellisuusongelmat vähenevät, kun tuetaan yhteistä kehittämistä Yhteistyön kokemuksia Koulutuksen arvioinnin kehittäminen seudullisena edellyttää kunkin järjestäjän oman arviointistrategian kehittämistä. Esimerkiksi opetuksen seudullisesta arvioinnista ei voida puhua ilman, että kunkin järjestäjän omat toiveet tuodaan yhteiseen arviointiverkostoon mukaan. Omaa arviointitoimintaa joudutaan katsomaan tällöin suhteessa naapuritoimijoihin. 29

29 Koulutuksen seudullisessa tai alueellisessa arvioinnissa organisoituminen ja rakenteet luovat luottamusta. Arvioinnin suunnittelussa, toteutuksessa tai vaikkapa yksittäisten arviointien tilaamisessa kannattaa käyttää opetuksen järjestäjien yhteisiä toimielimiä tai valmiita yhteistyöfoorumeita. Yhteisiä arviointia tukevia ratkaisuja voivat olla mm. arvioinnin kehittämishankkeet, yhteinen vuosittainen arviointisuunnitelma, yhteiset työvälineet tai yhteistilaukset. Koulutuksen järjestäjien yhteistyön lisäksi arviointiyhteistyö tarvitsee myös viranhaltijajohdon, luottamushenkilöiden ja koulujen koko henkilöstön tukea. Yhteistä aikaa tulee käyttää siihen, että koulujen toimintakulttuuria kehitetään ja luodaan yhteisiä tavoitteita koulujen toimintakulttuurin parantamiseksi. Tällaista arviointiyhteistyötä on tehty mm. Turun seudun kunnissa, Porvoon seudulla ja Porin seudun Karhukunnissa. Tähän työhön on hyvä osallistua virkamiesten ja luottamushenkilöiden lisäksi opettajat, opiskelijat ja koulun muu henkilökunta. On hyvä muistaa, että arviointi on myös koulun ja kodin yhteistyötä. Arvioinnin tulosten käyttö ja pohdiskelut työyhteisöissä varmasti vaihtelevat. Tärkeintä on, että tuloksista keskustellaan ja yhteisesti selvitetään, mihin toimenpiteisiin ryhdytään arvioidun asian kehittämiseksi. Tuloksista on hyvä puhua kouluissa, hallinnossa ja poliittisessa päätöksenteossa. Opetuksen järjestäjien yhteisarvioinnin tuloksista, kuten esimerkiksi eri kouluasteiden oppimistuloksista, on hyvä keskustella myös opetuslautakunnassa. Taulukkoon on poimittu opetuksen järjestäjien keskeisiä yhteistyökohteita perusopetuksen ja lukiokoulutuksen arvioinnissa. Yhteenvedon lähteinä on käytetty viitteellisesti tämän julkaisun kirjallisuusluetteloissa olevia julkaisuja. 30

30 TAULUKKO 1. Yhteisiä arviointikohteita ja menetelmiä Arviointikohteita Opetussuunnitelman toteutuminen Koulujen toimintakulttuuri Oppimistulokset Johtamiskäytännöt Yhteistyökysymykset; mm. koulujen yhteistyö, lukioyhteistyö, toisen asteen yhteistyö Työhyvinvointi ja työtyytyväisyys Rahoitus ja kustannuskysymykset Ohjaus- ja tukipalvelut Opettajayhteistyö Kouluverkko, oppilasmäärät Työmenetelmiä Itsearvioinnit, yhteiskeskustelut Itsearvioinnit, yhteiskeskustelut, kyselyt henkilöstölle ja opiskelijoille Osallistuminen valtakunnallisiin oppimistulosarviointeihin, kyselyihin, itsearviointikeskusteluihin Kuntakyselyt, henkilöstökyselyt, yhteiskeskustelut Yhteiskeskustelut ja -arvioinnit Kyselyt, itsearviointi, työnohjaus ym. Tilastotarkastelut Selvitykset Yhteiskeskustelut Tilastotarkastelut, selvitykset Koulutuksen seudullisessa arvioinnissa verkostomainen tapa toimia edesauttaa näkemään yhteisiä, kaikille koulutuksen järjestäjille tärkeitä arviointikohteita. Arviointiyhteistyön myötä yhteisymmärrys koulutuksen alueellisesta roolista kasvaa. Yhteistyö jo sinänsä auttaa vahvistamaan koulutuksen järjestäjien roolia oman alueensa kehittämisessä. 31

31 Usein sanotaan, että verkostomainen toimintapa edellyttää luottamusta. Kaikessa opetustoimen seudullisessa yhteistyössä luottamuksen rakentumista voidaan kuvata vaiheittain. Luottamuksen syntyminen ja sen kasvaminen on prosessi. Luottamuksen määrä voi olla vähäinen tai se voi perustua sopimuksiin. Yhteistyöhön voidaan myös ryhtyä heti, kun tarve ilmenee ja ilman suurempia neuvotteluja yhteistyön edellytyksistä. Koulutuksen järjestäjien verkostoituminen ja ylipäätään verkostotyöskentely tuovat mukanaan monia haasteita. Ne koskettavat yleensä verkoston kaikkia toimijoita. Verkostossa syntyy uusia sosiaalisia rakenteita, uutta yhteistyötä ja uusia toimintamalleja. Seudullisesti osallistava arviointi toteutuukin varmasti parhaiten, mikäli opetuksen järjestäjillä on myös muuta yhteistyötä. Yhteistyö ja vertaisoppiminen koulutuksen arviointiin Koulutuksen arvioinnissa kunnat ja muut järjestäjät ovat tottuneet toimimaan itsenäisesti. Viime vuosien aikana seutuyhteistyö on lisääntynyt kaikilla palvelualoilla, myös opetustoimessa. Etenkin oppilasmäärien, koulutuksen kysynnän ja tarjonnan arviointi ovat olleet usein koulutuksen alueellisen selvityksen ja järjestäjien yhteisen arvioinnin kohde. Lähtökohtana on tällöin ollut yhtä järjestäjää laajemman alueen tarpeet. Oppimistulosten, koulun toimintakulttuurin tai opetushenkilöstön työtyytyväisyyden arviointi on monelle seudulle ja opetuksen järjestäjälle silti vielä vaikea kysymys. Usein sanotaan, että julkisella sektorilla verkostojen rakentaminen ja hyödyntäminen ovat erittäin keskeisessä roolissa innovaatioiden eteenpäin viemisessä. Innovaatioita tarvitaan myös koulutuksen arviointiyhteistyössä. Eri toimijoita osallistava ja innostava arviointi voisi olla askel opetuksen vaikuttavuuden lisäämiseen. Parhaimmillaan hyvin toteutettu seudullinen arviointiyhteistyö luo edellytyksiä uuden toimintakulttuurin syntymiseen opetustoimessa. Yleisesti katsotaan, että opetustoimen laadun takaamisessa ja tuloksellisuuden seurannassa on huomioitava useita näkökulmia. On tavoiteltava paitsi kustannustehokasta palveluiden järjestämistä myös sellaista koulutus- ja opetustarjontaa, joka vastaa tehokkaasti ajankohtaisiin vaatimuksiin huomioimalla esimerkiksi uusimmat pedagogiset virtaukset, asianmukaiset tilat ja välineet tai henkilöstön ammatillisen kehittymisen. Erityisesti halutaan seurata, kuinka opetuksen ja koulutuksen perimmäiset tavoitteet saavutetaan ja saavatko lapset ja nuoret riittävät eväät tulevaisuuteen. 32

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Laadunhallinta ja tuloksellisuus lukiokoulutuksessa Lukioseminaari 11.4.2012, Kuntatalo Juha Karvonen, kehittämispäällikkö Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Lukioseminaari 11.4.2012 Lukion

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Lukion kehittäminen. Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki

Lukion kehittäminen. Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki Lukion kehittäminen Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki 10.11.2014 Suomalainen opetussuunnitelmajärjestelmä - Lukiolaki (629/1998) ja lukioasetus (810/1998)

Lisätiedot

Osa A. Valtuustotyön arviointi

Osa A. Valtuustotyön arviointi Osa A. Valtuustotyön arviointi Mitä olet valtuuston toimintakulttuurista? 1=Toimii 5=Toimii huonosti hyvin Strategia ohjaa päätöksentekoa... 1 2 3 4 5 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään

Lisätiedot

Arvioijan kolme huoneentaulua. Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste

Arvioijan kolme huoneentaulua. Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste Arvioijan kolme huoneentaulua Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste Henkilöstöön kuuluvat arvioinnin kannalta Organisaation toiminnan ylläpitäjää (valtio, kunta, kuntayhtymä,

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

Laatua Siikalatvalla

Laatua Siikalatvalla Laatua Siikalatvalla Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Kansainvälisyyden mentoriohjelma * * * kv-koordinoinnin uusi aalto. Yyterin kansainvälisyyspäivät Tiina Sarisalmi

Kansainvälisyyden mentoriohjelma * * * kv-koordinoinnin uusi aalto. Yyterin kansainvälisyyspäivät Tiina Sarisalmi Kansainvälisyyden mentoriohjelma * * * kv-koordinoinnin uusi aalto Yyterin kansainvälisyyspäivät 6.9.2013 Tiina Sarisalmi Koulujen kansainvälisen toiminnan kehittyminen Koulujen hankkeet, joita OPH koordinoi

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien valmistuminen (valtioneuvoston asetuksen mukaan) Esiopetuksen, perusopetuksen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sivistystoimenjohdon strategiset haasteet kunnan toimintaympäristön muutoksessa

Sivistystoimenjohdon strategiset haasteet kunnan toimintaympäristön muutoksessa Sivistystoimenjohdon strategiset haasteet kunnan toimintaympäristön muutoksessa Anneli Kangasvieri Johtaja, opetus ja kulttuuri 4.10.2012 Kuntaliiton tavoitteena on kehittää johdon työtä tukevia palveluja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön. 14.12.2011 1 (5) Tampereen yliopiston normaalikoulun johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on 14.12.1011 hyväksynyt tämän johtosäännön. 1 Yleisiä määräyksiä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Kohti suunnitelmallisempaa lukion kehittämistä

Kohti suunnitelmallisempaa lukion kehittämistä Kohti suunnitelmallisempaa lukion kehittämistä Aulis Pitkälä Opetushallituksen pääjohtaja IX Valtakunnalliset lukiopäivät 12.11. 13.11.2013 Helsinki, Finlandia-talo Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Kuntien rooli työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa. TYP-aluekiertue Helsinki

Kuntien rooli työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa. TYP-aluekiertue Helsinki Kuntien rooli työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa TYP-aluekiertue 2015 22.1.2015 Helsinki Verkostoyhteistyö on mahdollisuus Yhteistyö vaatii avoimuutta, vastavuoroisuutta, tasaarvoisuutta,

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

OPS-tiekartta Missä mennään?

OPS-tiekartta Missä mennään? OPS-tiekartta Missä mennään? Kevät 2014 Oman tilanteen arviointi jatkuu Alueellisen/kuntakohtaisen/ koulukohtaisen ops-työn organisointi; työn rakenne, työnjako ja vastuut kasvun ja oppimisen jatkumosta

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ

LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. SOVELTAMISALA Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän ylläpitämästä lukioliikelaitos Tavastiasta ovat voimassa laissa säädetyn lisäksi tämän johtosäännön määräykset.

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

1.2 Paikallinen opetussuunnitelma ja sen kehittäminen

1.2 Paikallinen opetussuunnitelma ja sen kehittäminen 1.2 Paikallinen opetussuunnitelma ja sen kehittäminen Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen esiopetuksen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä 1. Paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään

Lisätiedot

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Taustoitusta konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmälle Joulukuu 2016 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Maakuntastrategia

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen ja Suomen arviointiyhdistyksen yhteinen seminaari 4.5.2012

Itä-Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen ja Suomen arviointiyhdistyksen yhteinen seminaari 4.5.2012 Arviointia, arviointitukimusta ja arviointitietoa - arviointimekanismit kunnassa - Kuntaliiton Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa suositus ja opas Itä-Suomen yliopiston Sosiaali-

Lisätiedot

YHTENÄINEN PERUSOPETUS Hyvinvointia yhtenäisyydestä

YHTENÄINEN PERUSOPETUS Hyvinvointia yhtenäisyydestä YHTENÄINEN PERUSOPETUS Hyvinvointia yhtenäisyydestä Rovaniemi 16.9.2006 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla MITÄ YHTENÄISYYS VOI OLLA? Koulujärjestelmän yhtenäisyys, ehyt oppimisen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen arviointi

Varhaiskasvatuksen arviointi Varhaiskasvatuksen arviointi Tarja Frisk, arviointiasiantuntija Laura Repo, arviointiasiantuntija Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 14.9.2016 Varhaiskasvatuslaki 9 b (8.5.2015/580) Arvioinnin tarkoituksena

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA

HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA 2016 2018 Sisällysluettelo sivu Taustaa 3 Laatutyön organisointi 3 Arvioinnin vuosikello 4 Arvioinnin tasot 6 Arviointikohteet vuosina

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA 2012-2016 15.3.2012 Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 STRATEGIAJOHTAMISEN JUURET Strategiajohtamisen juuret ovat kaukana historiassa.

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:

Lisätiedot

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen Kunnan tehtävänä on hyvinvoinnin tuottaminen asukkailleen ja kestävän kehityksen edistäminen

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 1 Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on seitsemän jäsentä, joista valtuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Orimattilan kaupunki Opetuspalvelut OPETUSPALVELUIDEN ARVIOINTISUUNNITELMA. Arviointijärjestelmän taustaa

Orimattilan kaupunki Opetuspalvelut OPETUSPALVELUIDEN ARVIOINTISUUNNITELMA. Arviointijärjestelmän taustaa Orimattilan kaupunki Opetuspalvelut OPETUSPALVELUIDEN ARVIOINTISUUNNITELMA Arviointijärjestelmän taustaa Orimattilan opetuspalveluiden arviointijärjestelmän rakentamisen pääajatuksena oli henkilöstön sitouttaminen.

Lisätiedot

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa Finlandia-talo 5.2.2014 pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Kehittämisviraston lähtökohdat

Lisätiedot

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina 30.10.2015 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntaliiton rooli InnoSIprojektissa Suomen Kuntaliitto toimii kansallisena kumppanina edistäen

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot