VARKAUDEN KAUPUNGIN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VARKAUDEN KAUPUNGIN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011"

Transkriptio

1 VARKAUDEN KAUPUNGIN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011

2 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet 2.1. Tehtävä 2.2. Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet 3. Esiopetuksen toteuttaminen Varkaudessa 3.1. Esiopetuksen järjestämispaikat ja järjestäminen 3.2. Oppimiskäsitys 3.3. Oppimisympäristö 3.4. Työtavat 3.5. Yhteistyö kodin kanssa 3.6. Yhteistyö muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa 3.7. Yhteistyö esiopetuksen toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön kesken 3.8. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa 4. Esiopetuksen yksityiskohtaiset kasvatus- ja oppimistavoitteet ja sisällöt Varkaudessa 4.1. Eheyttäminen 4.2. Keskeiset sisältöalueet Kieli ja vuorovaikutus Matematiikka Etiikka ja katsomus Ympäristö- ja luonnontieto Fyysinen ja motorinen kehitys ja terveys Taide ja kulttuuri Musiikki Kuvataide ja kädentaidot Ilmaisutaito 5. Kasvun ja oppimisen tuki Varkaudessa 5.1. Tuen järjestämisen periaatteet 5.2. Esiopetuksen yleinen tuki Varkaudessa 5.3. Esiopetuksen tehostettu tuki Varkaudessa 5.4. Esiopetuksen erityinen tuki Varkaudessa Pidennetty oppivelvollisuus 5.5. Yksilölliset suunnitelmat esiopetuksessa Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 6. Esiopetuksen muu tuki Varkaudessa 6.1. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen 6.2. Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Oppilashuolto Turvallisuuden edistäminen Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen

3 2 7. Eri kieli- ja kulttuuriryhmien ja vieraskielinen esiopetus Varkaudessa 7.1. Maahanmuuttajat 7.2. Vieraskielinen esiopetus 8. Arviointi 8.1. Lapsen kasvun ja oppimisen seuranta ja arviointi 8.2. Esiopetuksen toiminnan ja laadun arviointi Opetussuunnitelman päivittänyt työryhmä LIITTEET Nivelvaihemalli Esi- ja alkuopetuksen toteuttamissuunnitelma Pienten koulussa 2011 Oppilaan saama tuki, päätöksentekijät ja toimijoiden vastuualueet Esiopetuksen vuosikello Pedagoginen arvio Pedagoginen selvitys Esitys erityisen tuen piiriin siirtymiseksi Esitys tehostetun tuen piiriin siirtämiseksi Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Lapsen itsearviointi

4 3 1. Johdanto Esiopetusta koskevat lait tulivat voimaan vuonna Niiden mukaan lapsen oikeus vuoden kestävään maksuttomaan esiopetukseen ja kuntien velvollisuus esiopetukseen tuli voimaan Varkaudessa esiopetuslainmukainen opetus aloitettiin vapaaehtoisena lukien (KH:n päätös ). Uudet valtakunnalliset esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet sisältävät useita muutoksia nykyisiin perusteisiin, minkä vuoksi ne on uudistettu kokonaisuudessaan. Muutosten lähtökohtana on Laki perusopetuslain muuttamisesta (642/2010). Laki tuli voimaan ja on voimassa toistaiseksi. Määräys edellyttää esiopetuksen järjestäjiltä opetussuunnitelman käyttöönottamista viimeistään Muutoksia on tehty erityisesti seuraaviin lukuihin ja niiden alalukuihin: esiopetuksen tehtävä, esiopetuksen järjestäminen, kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa, kasvun ja oppimisen tukimuodot oppimisessa, arviointi ja esiopetussuunnitelman laatiminen. Varkaudessa esiopetus on suunnitelmallista opetusta ja kasvatusta, joka pohjautuu Opetushallituksen antamiin esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ( ). Perusteet on määräysasiakirja, joka edellyttää esiopetuksen järjestäjältä opetussuunnitelman muuttamista ja esiopetuksen toteuttajilta sen noudattamista. Uudet esiopetuksen valtakunnalliset perusteet painottavat opetussuunnitelman merkitystä opettajan suunnittelun lähtökohtana ja arjen työvälineenä. Samalla painotetaan moniammatillista yhteistyötä ja kasvatuskumppanuutta huoltajien kanssa. Varkauden kaupungin strategia on myös paikallisen esiopetussuunnitelman pohjana: Kaupungin toimivat ja monipuoliset palvelut sekä turvallinen asuin- ja elinympäristö veden äärellä ovat perustana laadukkaalle elämälle. Päämääränä on hyvinvoiva kuntalainen, toimivat palvelut sekä osallistava yhteisö. Varkauden esiopetuksen suunnitelmaa on ollut päivittämässä mahdollisimman moni työntekijä päiväkotien ja koulujen esiopetuksesta ja alkuopetuksesta. Paikallisessa suunnitelmassa on huomioitu yhteistyö muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa. Siihen on kehitetty yhteistyössä perusopetuksen kanssa uusi esiopetuksen vuosikello, joka pohjautuu jo aiemmin käytössä olleeseen nivelvaihemalliin. Varkauden esiopetuksen ja perusopetuksen uusia opetussuunnitelmia on tehty samanaikaisesti ja yhteistyössä. Suunnitelmat ovat yhdenmukaiset ja muodostavat jatkumon esiopetuksesta perusopetukseen. Perusteiden painottamaa moniammatillista yhteistyötä Varkauden esiopetussuunnitelmassa on tehty erityisesti oppilashuollon ja turvallisuuden edistämisen kohdassa. Koulun konstit II sisältää tarvittavat paikalliset ohjeet ja menettelytavat oppilashuollon asioissa sekä lapsen ja koko yhteisön psykososiaalisesta tuesta ja jälkihoidosta erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Varkauden esiopetussuunnitelman suurin muutos koskee kasvun ja oppimisen tukea sekä tukimuotoja Varkaudessa. Suunnitelma sisältää kasvun ja oppimisen kolmiportaisen mallin, joka puolestaan sisältää yleisen, tehostetun ja erityisen tuen. Paikallisesta opetussuunnitelmasta on tehty työkalu, joka ohjaa laadukkaan esiopetuksen toteuttamiseen. Tavoitteena on kunnioittaa yksilöllistä opinpolkua sekä tukea ja kannustaa lapsen oppimista ja kasvamista itsetunnoltaan vahvaksi yhteiskunnan jäseneksi.

5 4 2. Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet 2.1. Tehtävä Varkauden esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen kasvua ihmisyyteen ja vastuulliseen toimintaan, hyväksyttyjen sääntöjen noudattamiseen sekä toisten ihmisten arvostamiseen. Esiopetus tukee lapsen hyvinvointia ja kokonaispersoonallisuutta. Opetuksessa korostuvat oppimaan oppimisen valmiudet ja taidot sekä sosiaalinen vuorovaikutus. Esiopetuksessa luodaan pohja elinikäiselle oppimiselle. Esiopetuksen tehtävänä on lapsen fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen, kognitiivisen sekä emotionaalisen kehityksen tukeminen ja seuranta. Lisäksi tehtävänä on ennaltaehkäistä vaikeuksia ja tukea lasta hänen oppimishaasteissaan. Lapsen terveen itsetunnon vahvistaminen myönteisten oppimiskokemusten avulla on tärkeää. Esiopetuksen tehtävänä on lapsen suotuisten kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytysten edistäminen. Hänen kokemusmaailmaansa rikastetaan ja häntä kannustetaan suuntautumaan uusiin kiinnostuksen kohteisiin. Lapsella on esiopetuksessa mahdollisuus monipuoliseen vuorovaikutukseen niin toisten lasten kuin aikuistenkin kanssa. Tavoitteena on kehittää lapsen persoonallisuutta monipuolisesti lapsen omista lähtökohdista käsin leikin ja toiminnan kautta. Näin luodaan tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja koulun aloittamiseen. Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Esiopetuksen järjestämisessä otetaan huomioon niin varhaiskasvatuksen kuin perusopetuksen tavoitteet ja sisällöt. Tavoitteena on joustava opinpolku esiopetuksesta perusopetukseen. Jotta tavoitteisiin päästäisiin, on tärkeää, että niin opettaja kuin huoltajat sekä esiopetuksen toteuttamiseen osallistuva henkilöstö kantavat yhdessä vastuun lapsen säännöllisestä osallistumisesta esiopetukseen Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet Esiopetuksen tavoitteena on hyvinvoiva ja aktiivinen muiden kanssa yhteistyössä toimiva lapsi. Vertaisryhmällä on keskeinen rooli lapsen kasvussa ja oppimisessa. Lapsen myönteinen minäkuva ja terve itsetunto vahvistuvat. Esiopetuksessa on tärkeää kehittää lapsen keskittymistä, kuuntelemista, kommunikointia ja ajattelun taitoja. Hänen oppimaan oppimisen taitonsa kehittyvät, kuten kyky ajatella kriittisesti ja toimia tavoitteellisesti, ratkaista ongelmia sekä jäsentää asioita ja tehdä valintoja. Lapsi kokee oppimisen iloiseksi ja innostavaksi asiaksi. Hänellä on uskallusta ja rohkeutta kohdata uusia, omalle kehitystasolle sopivia oppimishaasteita. Hän ymmärtää oman ainutkertaisuutensa, tuntee itsensä arvostetuksi ja hyväksytyksi omana itsenään. Lapsi tunnistaa omia vahvuuksiaan ja haasteitaan luottaen samalla omiin kykyihinsä ja taitoihinsa. Lapsi saa mahdollisuuden oppia toimimaan ryhmän vastuuntuntoisena jäsenenä. Hän harjoittelee yhteiselämän pelisääntöjä tutussa, turvallisessa ympäristössä ja käyttäytymään tilanteen vaatimalla tavalla. Hän oppii ymmärtämään ihmisten tasavertaisuutta ja hyväksymään erilaisuutta. Samalla lapsen pohdinta oikeasta ja väärästä kehittyy. Lapsi oppii suunnittelemaan ja ohjaamaan omaa toimintaansa, ja selviytyminen arkipäivän tilanteissa kehittyy. Lapsi oppii ymmärtämään terveyden ja hyvinvoinnin merkityksen oman ikävaiheensa mukaisesti. Lapsi oppii ymmärtämään, miten terveyttä ja hyvinvointia edistetään liikkumalla, lepäämällä

6 5 riittävästi ja syömällä terveellisesti. Hän oppii toimimaan turvallisesti esiopetuksen ryhmässä sen lähiympäristössä ja liikenteessä. Lapsi rohkaistuu ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja hänen kieli- ja kulttuuri-identiteettinsä kehittymistä tuetaan. Hän tutustuu eri taidemuotoihin ja paikalliseen kulttuuriin monipuolisesti. Kansallisen kulttuurin lisäksi hän tutustuu mahdollisuuksien mukaan myös muihin kulttuureihin. Lapsi kiinnostuu ympäristöstään ja tutustuu luonnonvaraiseen ja rakennettuun ympäristöön. Hän havainnoi ja jäsentää ympäristöään sekä nauttii sen monimuotoisuudesta ja kauneudesta. Samalla hänen tietoisuutensa oman toimintansa vaikutuksista ympäristöön kasvaa. Hän saa käsityksen omasta riippuvaisuudestaan ja vastuustaan niin luonnon kuin rakennetun ympäristön suhteen. Samalla hän tutustuu kestävän kehityksen periaatteisiin.

7 6 3. Esiopetuksen toteuttaminen Varkaudessa 3.1. Esiopetuksen järjestämispaikat ja järjestäminen Esiopetusta järjestetään Varkaudessa pääsääntöisesti 6-vuotiaiden lasten ryhmissä päiväkodeissa, Ruotsinkielisessä koulussa, Englanninkielisessä leikkikoulussa sekä Kangaslammin, Könönpellon, Puurtilan ja Lehtoniemen kouluissa järjestettävissä Pienten kouluissa, jossa esiopetusta annetaan pääsääntöisesti omassa esiopetusryhmässä sekä koulu- ja ryhmäkohtaisesti yhteistyössä alkuopetuksen kanssa. Kaupungin oma esiopetussuunnitelma ohjaa kaikkien esiopetusryhmien toimintaa. Opetussuunnitelmaa täsmennetään vuosittain laadittavalla esiopetuksen toimintasuunnitelmalla, jossa määritellään sekä palvelualueen että yksikön mahdolliset painotukset, erityispiirteet ja periaatteet. Jokaisella yksiköllä voi olla myös oma esiopetussuunnitelmansa. Pienten kouluissa noudatetaan sekä kaupungin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmia että Esi- ja alkuopetuksen toteuttamissuunnitelmaa Pienten kouluissa Esiopetusta annetaan vähintään 700 tuntia vuodessa, viitenä päivänä viikossa ja neljä tuntia päivässä. Opetus ja sen edellyttämät oppikirjat, muu oppimateriaali sekä työvälineet ja ateriat ovat oppilaalle maksuttomia. Esiopetukseen haetaan Varkauden kaupungin esiopetushakemuksella. Hakeminen tapahtuu talvella koteihin postitettavien ohjeiden mukaisesti. Sivistystoimi ilmoittaa vuosittain esiopetuksen järjestämispaikoista ja opetuksen alkamis- ja päättymisajankohdasta. Lapsen esiopetuspaikan valinnassa otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan lapsen tuleva koulu. Kuljetuksissa ja matkakorvausten myöntämisessä noudatetaan samoja periaatteita kuin perusopetuksessa. Esiopetuksen oppilailla, joiden matka kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen on yli kolme kilometriä, annetaan huoltajan hakemuksesta oikeus maksuttomaan kuljetukseen tai kuljettamista tai saattamista varten riittävä avustus. (Koulukuljetusanomus) Varkaudessa esiopetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluja tai osallistua leikkitoimintaan. Tällöin lapsen päivä rakennetaan kokonaisuudeksi huomioiden esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen tavoitteet. Lapsella on esiopetuksessa lain mukaan oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Lapsella on myös oikeus saada esiopetuksessa maksutta tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut. Esiopetuksen järjestämisen lähtökohtana on aikuisten huolenpito lapsen hyvästä ja turvallisesta päivästä. Terveyttä tai turvallisuutta vaarantaviin tekijöihin puututaan heti. Esiopetus järjestetään niin, että lapsen hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on hyvät edellytykset. Esiopetusyhteisö on turvallinen, ilmapiiriltään lasta ja perhettä kunnioittava sekä ystävällinen. Lapsen esiopetuksen päivä suunnitellaan niin, että sen rakenne, sisältö ja toimintatavat luovat tilaisuuden rauhalliseen työskentelyyn, leikkiin ja muuhun toimintaan. Lapsella tulee olla mahdollisuus yhdessä tekemiseen ja oppimiseen mutta myös omaan rauhaan. Kiireettömyys luo turvallisuutta ja mahdollisuuden oppia omaan tahtiin. Opettajan ja muun esiopetushenkilöstön tehtävä on kannustaa lasta vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön muiden kanssa lapsen omista lähtökohdista käsin. Lasta kannustetaan yhteiseen vastuun kantamiseen ja osallisuuteen. Hänellä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Kuulluksi tuleminen ja huomioiminen kannus-

8 7 tavat lasta osallistumaan ja kasvamaan vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi. Lasta tukeva, yhteisöllinen esiopetus arvostaa niin lasten, huoltajien, opettajan, muun henkilöstön kuin eri asiantuntijoiden yhteistä kasvatuskumppanuutta ja sitä, että lapsen paras toteutuu kaikin tavoin Oppimiskäsitys Esiopetuksessa oppimisen perustana on kokemuksellinen ja leikinomainen toiminta, jossa korostuvat oppimisen ilo ja lapsen mielenkiinnonkohteista nousevat aiheet. Oppiminen on aktiivinen ja aikaisempaan tietoon sekä kokemuksiin pohjautuva prosessi, jossa lapsi havainnoi ja käsittelee oppimaansa yksilöllisesti omaan tahtiinsa. Oppiminen tapahtuu liittämällä tietoja, taitoja ja kokemuksia aiemmin opittuun. Oppimista tapahtuu koko ajan ja kaikissa tilanteissa mm. jäljittelemällä, tutkimalla ja toimimalla. Lapsi oppii asioita vuorovaikutuksessa aikuisten ja toisten lasten kanssa vertaisryhmässä. Aikuisen tehtävänä on mahdollistaa oppiminen ja tukea lasta arjen tilanteissa. Aikuinen käsittelee lapsen kanssa hänen kokemuksiaan ja havaintojaan sekä kannustaa ja antaa myönteistä palautetta oppimisesta. Elinikäisen oppimisen näkökulmasta aikuisen tulee kehittää lapsen taitoa, tahtoa ja valmiutta hallita ja ohjata omaa toimintaansa sekä kykyä hahmottaa ympäröivää todellisuutta. Oppimaan oppimisen taidot ja halu oppia ovat tärkeitä tietojen ja taitojen hankkimisen lisäksi. Tavoitteena on myönteisen minäkuvan ja itsetunnon kehittyminen sekä positiivisten oppimiskokemusten syntyminen Oppimisympäristö Hyvä oppimisympäristö tukee monipuolisesti lapsen kasvua ja oppimista sekä kannustaa lasta monipuolisiin leikkeihin. Se mahdollistaa leikin sekä pienryhmä- ja yksilötyöskentelyn. Esiopetuksen oppimisympäristö muodostuu psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä ympäristöstä. Psyykkisessä ja sosiaalisessa ympäristössä oleellista on lapsen ja kasvattajan sekä lasten keskinäinen vuorovaikutus. Iloinen, myönteinen, avoin, turvallinen, rohkaiseva ja kiireetön ilmapiiri edistää lapsen hyvinvointia ja oppimista. Opettajan ja muun henkilöstön tehtävä on osoittaa lapselle hänen ainutkertaisuutensa ja tärkeytensä ja mahdollistaa lapsen osallistuminen teemojen ja ympäristön suunnitteluun. Opettaja kuuntelee lasta ja huomioi hänen suunnitelmiaan sekä mahdollistaa toiminnan lapsilähtöisyyden. Opettajan ja lapsen huoltajien välinen kasvatuskumppanuus korostuu: se yhdistää kasvattajat ja varmistaa, että lapsen paras toteutuu. Fyysiseen ympäristöön kuuluvat esiopetuksen tilat, materiaalit, piha-alue sekä lähiympäristö. Fyysisessä ympäristössä huomioidaan turvallisuus, terveellisyys, esteettisyys, monipuolisuus, muunneltavuus sekä mahdollisuus leikkiin, aktiiviseen toimintaan ja omaan rauhaan. Hyvä oppimisympäristö tukee lapsen toiminnallisuutta sekä kyselevää ja tutkivaa suhtautumista uusiin asioihin. Opetustila on innostava ja virikkeellinen. Oppimisympäristön suunnittelussa on oleellista, että keskeiset oppimateriaalit sekä leikki- ja työvälineet ovat laadukkaita ja lasten saatavilla. Lapsen opittua materiaalien ja työvälineiden erilaisia käyttötapoja hänelle annetaan mahdollisuus toimia itsenäisesti näiden materiaalien parissa ja kehittää taitojaan. Oppimisympäristö varustetaan mahdollisuuksien mukaan tukemaan lapsen kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi Työtavat Leikki on esiopetuksen tärkein työtapa. Esiopetuksen työskentely perustuu leikinomaiseen ja toiminnalliseen lapsen kehitystasosta lähtevään toimintaan, joka edistää myös lapsen kielellistä kehitystä sekä valmiuksia uusien asioiden oppimiseen. Toiminnassa otetaan huomioon lapsen tarve oppia mielikuvituksen ja leikin kautta. Lapsi oppii leikin ja toiminnallisuuden kautta luonte-

9 8 vasti ja aktiivisesti, kun hänellä on tilaa, aikaa, rauhaa ja leikkivälineitä niin sisä- kuin ulkotiloissa. Muita esiopetuksen työtapoja ovat havainnoiminen, tutkiminen, liikkuminen, kuunteleminen ja keskusteleminen sekä lorut, sadut, draama, musiikki, kädentyöt, erilaiset työtehtävät ja retket. Esiopetuksen tavoitteet, sisällöt ja työtavat nivotaan eheytetysti lapsen elämään ja lapselle merkityksellisiin asioihin liittyviin kokonaisuuksiin. Opettaja tukee oppimista ja ohjaa lasta tiedostamaan oman oppimisensa. Lapsi oppii toisaalta iloitsemaan onnistumisesta ja toisaalta sietämään epäonnistumisen kokemuksia. Lapsi saa kokemuksia siitä, että hän voi itse vaikuttaa oppimiseensa. Opettaja tukee ja ohjaa lapsen oppimista sekä antaa kannustavaa palautetta kaikissa arjen tilanteissa. Lapsista tehtyjen havaintojen pohjalta huomioidaan yksilölliset tarpeet ja tavoitteet sekä erilaiset oppimistyylit. Lasta ohjataan huomioimaan ja arvioimaan omaa toimintaansa sekä asettamaan tavoitteita omalle toiminnalleen ja oppimiselleen. Mahdolliset painotukset toteutetaan ryhmästä lähtevistä tarpeista ja kiinnostuksen kohteista Yhteistyö kodin kanssa Kodin kanssa tehtävän yhteistyön lähtökohtana on huoltajien ja henkilöstön keskinäinen kunnioitus. Tavoitteena on saavuttaa luottamuksellinen kasvatuskumppanuus. Luottamuksellinen yhteys esiopetuksen henkilöstön ja huoltajien välillä edistää lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä lisää turvallisuutta, hyvinvointia ja viihtyvyyttä esiopetuksessa. Huoltajat ovat oman lapsensa asiantuntijoita, joten ensisijainen vastuu kasvatuksesta on lapsen huoltajilla. Esiopetuksen henkilöstö puolestaan on lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen asiantuntija, ja heidän tehtävänään on siten tukea kodin kasvatustehtävää. Huoltajille annetaan mahdollisuus osallistua esiopetuksen kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja lasten kanssa. Perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta huomioidaan. Esiopetuksen aloitusvaiheessa laaditaan yhteistyössä huoltajien ja esiopetushenkilöstön kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma, jota toteutetaan, seurataan ja arvioidaan yhdessä esiopetusvuoden aikana. Lapsen oppimissuunnitelman avulla turvataan parhaat mahdolliset edellytykset kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Niihin liittyvät huolet otetaan esille tarpeeksi ajoissa. Huoltajia tiedotetaan riittävästi niin esiopetuksen toiminnasta, menettelytavoista kuin heidän oikeuksistaan lapsensa huoltajina. Esiopetusvuoden aikana huoltajille annetaan tietoa ja mahdollisuus keskustella lapsen koulunkäynnin aloittamiseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista erityistarpeista lapsen opettajien ja oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa. Kodin ja esiopetuksen yhteistoiminta jatkaa varhaiskasvatuksen kasvatuskumppanuutta ja luo pohjaa myöhemmälle kodin ja koulun yhteistyölle. Yhteistyömuotoja ovat: päivittäiset keskustelut (lapsen oppimisesta ja päivän kulusta) lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman laatiminen yhdessä huoltajien kanssa vanhempainillat, perheillat ja yhteiset projektit monipuoliset mahdollisuudet yhteydenpitoon (esim. toiminnasta tiedottaminen) Yhteistyö muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat johdonmukaisesti etenevän kasvatusja opetuskokonaisuuden. Tavoitteena on opinpolku, joka turvaa lapsen kehityksen ja oppimisen jatkumon ja turvallisen siirtymisen varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta kou-

10 9 luun. Tavoitteena on tehdä siirtymävaiheet lapselle ja perheelle mahdollisimman sujuviksi ja joustaviksi. Lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen toimitaan nivelvaihemallin mukaisesti. Tieto lapsen valmiuksista auttaa koulua joustamaan ja mahdolliset tukitoimet saadaan jatkumaan keskeytyksettä perusopetukseen siirryttäessä. Yhteistyömuotoja ovat: yhteiset tapahtumat, projektit, koulutukset ja vierailut kouluvalmiusaiheinen vanhempainilta tiedonsiirtopalaverit lapsen info-kansion siirto kouluun Yhteistyö esiopetuksen toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön kesken Esiopetuksen toteuttamiseen osallistuu lastentarhanopettajia, erityislastentarhanopettajia, alueellisia erityslastentarhanopettajia, lastenhoitajia, avustajia ja harjoittelijoita. Koulutuksen ja kokemuksen tuoma ammattitaito on osaamisen perustana. Esiopetuksen henkilöstö suunnittelee, toteuttaa, dokumentoi, arvioi ja pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintaansa ja ammatillista osaamistaan. Esiopetuksen henkilöstö muodostaa moniammatillisen työyhteisön, jossa eri ammattiryhmät yhdistävät tietonsa ja taitonsa ja pyrkivät yhteiseen päätöksentekoon. Vastuu yhteistyöstä jakautuu jokaiselle työryhmän jäsenelle tasavertaisesti. Sopiessaan arvoista ja toimintatavoista henkilöstö rakentaa yhteistä toimintakulttuuria. Monipuolinen osaaminen tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Henkilöstön yhteinen työskentely on osa lapsen sosiaalista oppimisympäristöä, jossa aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet luovat hyvän oppimisilmapiirin. Henkilöstön tehtävänä on suunnitella toimintaa ja rakentaa ympäristö, jossa näkyy lapsille ominaisin tapa toimia. Henkilöstö kunnioittaa lapsen, huoltajien ja toistensa kokemuksia ja mielipiteitä ja työskentelee kasvatuskumppanuuden periaatteiden mukaisesti Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Moniammatillisen yhteistyön tavoitteena on tukea yksittäisen lapsen kokonaisvaltaista kasvua, oppimista ja hyvinvointia. Eri ammattiryhmien tietotaito yhdistyy laaja-alaisesti ja kokonaisvaltaisesti lapsen ja perheen hyödyksi. Koko esiopetusryhmää koskeva yhteistyö on muodoltaan yhteisiä tapahtumia, projekteja, vierailuja ja retkiä. Yhteistyötä tehdään tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Yksittäisen lapsen ja perheen asioissa yhteistyötahoja ovat: terveydenhoito (terveydenhoitaja, hammashoitaja) lasten ja nuorten keskus NIKULA Kuopion yliopistollinen sairaala KYS puheterapiapalvelut toimintaterapiapalvelut fysioterapiapalvelut Varkauden kaupungin sosiaalitoimi (lastensuojelu, perhetyöntekijät, sosiaalityöntekijät) Vaalijalan kuntayhtymä Mäntykankaan koulu. Yhteisötasolla koko esiopetusryhmää koskevia yhteistyötahoja ovat: Varkauden ev.lut. seurakunta

11 kulttuuripalvelut (museot, kirjasto, teatteri) urheiluseurat alan oppilaitokset. 10

12 11 4. Esiopetuksen yksityiskohtaiset kasvatus- ja oppimistavoitteet ja sisällöt Varkaudessa 4.1. Eheyttäminen Esiopetus pohjautuu opetuksen eheyttämiseen. Eheyttävässä opetuksessa keskeistä on toimia lapsille merkityksellisistä kokonaisuuksista käsin, koska oppiminen rakentuu aiemmin koetun ja opitun pohjalle. Opetus muotoutuu kokonaisuuksista, jotka liittyvät sekä lapsen elämänpiiriin että lapsen kokemusmaailmaa ja maailmankuvaa laajentaviin ja jäsentäviin sisältöihin. Suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan eri tiedonalat osana valittua kokonaisuutta. Esiopetuksen tavoitteet, sisällöt ja työtavat nivotaan lapsen elämään ja lapselle merkityksellisiin asioihin liittyviksi kokonaisuuksiksi. Käyttämällä erilaisia työtapoja lapsi saa mahdollisuuden kokea ja omaksua asioita hänelle sopivalla tavalla. Eheyttävät ja monipuoliset työtavat tarjoavat lapselle mahdollisuuden aktiivisuuteen, ongelmanratkaisuun, valintojen tekoon ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Esiopetuksen sisältöaluejako on opettajalle apuväline kokonaisopetuksen suunnittelussa. Kun opettaja tuntee sisältöalueet hyvin, hän kykenee hahmottamaan niistä syntyviä kokonaisuuksia ja suunnittelemaan tavoitteellista opetusta Keskeiset sisältöalueet Kieli ja vuorovaikutus Kieli on ajattelun ja ilmaisun väline. Kielen avulla lapsi jäsentää ympäristöään ja rakentaa maailmankuvansa. Esiopetuksessa tuetaan lapsen ajattelun, sosiaalisuuden, tunteiden ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä ja oppimisprosessia erityisesti kielen avulla. Näin lapsen tunne-elämä, luovuus ja itsetunto vahvistuvat. Lasta rohkaistaan ja ohjataan niin, että hänestä vähitellen kasvaa aktiivinen puhuja ja kuuntelija monenlaisissa vuorovaikutustilanteissa, niin arkisissa viestintätilanteissa kuin oppimistilanteissakin. Lapsi oppii kertomaan ja keskustelemaan omista tunteistaan, toiveistaan, mielipiteistään ja ajatuksistaan sekä ilmaisemaan suullisesti havaintojaan ja päätelmiään. Lapsi harjaantuu kuunteluun ja kerrontaan. Ryhmän jäsenenä hän totuttautuu kuuntelemaan sekä lasten että aikuisten puhetta, osallistumaan keskusteluun ja odottamaan tarvittaessa omaa vuoroaan. Esiopetuksessa luodaan luku- ja kirjoitustaidon oppimisen pohja sekä aikuisten antaman mallin että omien kirjoittamis- ja lukemisyritysten avulla. Tavoitteet ja sisällöt: Vuorovaikutustaidot rohkeus ilmaista itseään, ajatuksiaan, mielipiteitään, päätelmiään ja tunteitaan ajattelun ja mielikuvituksen kehittyminen vuorovaikutuksen perustaitojen harjoittelu: keskittyminen, kuunteleminen, kysymysten esittäminen, kysymyksiin vastaaminen, oman vuoron odottaminen ja ohjeen mukaan toimiminen Kielellisen tietoisuuden taidot sanoilla leikittely, riimittely, tavutus

13 12 erilaisiin teksteihin tutustuminen esim. runot, lorut, riimit, sadut, asiatekstit, draama kirjainmuotojen tunnistaminen ja tuottaminen (suuraakkoset) suullisen ja kirjoitetun kielen havainnointi äänne-kirjain vastaavuuden harjoittelu sanavaraston laajentaminen luetusta tekstistä päätelmien tekeminen pienten omien tarinoiden tuottaminen ja kuvista kertominen lukuinnostuksen herättäminen Matematiikka Lapsen myönteistä suhtautumista matematiikkaa kohtaan tuetaan. Hänen tulisi kokea matematiikan oppiminen mielenkiintoiseksi, haastavaksi ja merkitykselliseksi toiminnaksi. Lasta ohjataan kiinnittämään huomiota arkipäivän tilanteissa ilmeneviin matemaattisiin ilmiöihin. Lapsella on aktiivinen rooli oppimistilanteissa. Pääosin leikkien, pelien, tarinoiden, laulujen, liikunnan, pienten työtehtävien ja keskusteluhetkien avulla johdattelu sekä runsas havainnollisuus ovat luonnollisia tapoja avartaa lapsen käsitystä matematiikasta. Lapselle annetaan monipuolisia kokemuksia käsitteiden eri ilmenemismuodoista. Tarkoin harkitut ja johdonmukaiset opetusmenetelmät, välineet ja kieli ovat keskeisiä käsitteiden muodostusprosessissa. Luokittelun, vertailun ja järjestämisen avulla lapsi tutkii ja jäsentää ympäristönsä esineitä, eliöitä, kappaleita, kuvioita, aineita ja ilmiöitä muotojen ja määrien sekä muiden ominaisuuksien perusteella. Matemaattisen ajattelun kehittymisessä on tärkeää, että lapsi oppii tiedostamaan myös omia loogisenajattelun ja ongelmanratkaisun tapojaan. Tavoitteet ja sisällöt: vertailu luokittelu vastaavuus sarjoittaminen avaruudellinen hahmottaminen järjestäminen lukusanojen luetteleminen lukusanojen soveltaminen arjen tilanteissa lukumäärän havaitseminen laskematta laskeminen ongelman ratkaisu muotojen tunnistaminen ja hahmottaminen raha aika Etiikka ja katsomus Uskonnon ja omantunnon vapaus on perustuslain turvaama oikeus, jota esiopetusikäisten kohdalla käyttävät huoltajat. Esiopetukseen sisältyy eettistä kasvatusta ja kulttuurista katsomuskasvatusta sekä uskontokasvatusta ja sille vaihtoehtoista elämänkatsomustietokasvatusta. Huoltajien valinnan mukaan lapsi osallistuu joko järjestettyyn uskontokasvatukseen tai muuhun vaihtoehtoiseen toimintaan. Eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja on koko ryhmälle yhteistä. Kasvatus tukee lapsen itsetunnon ja oman identiteetin kehittymistä ja laajentaa lasten välisiä sosiaalisia taitoja.

14 13 Opetuksessa käsitellään suvaitsevaisuutta ja kohtuullisuutta, oikeudenmukaisuutta ja reiluutta, rohkeutta sekä hyväntahtoisuutta ja huolenpitoa. Kulttuurista katsomuskasvatusta opetetaan kaikille lapsille yhteisesti. Se tukee erityisesti oman kulttuurin ja luonnon arvostamista sekä lapsiryhmässä edustettuina olevien uskontojen ja vakaumusten tapoihin tutustumista mahdollisuuksien mukaan. Lapset oppivat tuntemaan ja arvostamaan Varkauden kotiseudun kulttuuri- ja luontoperintöä. Varkaudessa annetaan pääsääntöisesti evankelisluterilaista uskontokasvatusta. Lapsilla on mahdollisuus tutustua kirkkovuoden juhliin sekä siihen, miten ja miksi niitä vietetään. Tavoitteena on tutustua kristinuskon keskeisimpiin sisältöihin. Elämänkatsomustietokasvatus kehittää valmiuksia kohdata vakaumuksellisia kysymyksiä, jotka liittyvät ihmissuhteisiin, kulttuuri-identiteettiin, ihmisen ja luonnon suhteeseen sekä yhteisöön. Tavoitteet ja sisällöt ovat: elämän kunnioittaminen lapsen kuulluksi tuleminen hyvät tavat ristiriitojen selvittäminen anteeksi pyytäminen ja antaminen rehellisyys käsitteet oikein-väärin, hyvä-paha erilaisuuden ymmärtäminen, toisten huomioiminen, hyväksyminen ja kunnioittaminen kulttuuriperinnön siirtäminen uskonnolliset juhlat Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristö- ja luonnontieto tukee lapsen myönteisen ympäristösuhteen kehittymistä. Se vahvistaa elämyksellistä, kokemuksellista ja emotionaalista suhdetta luontoon ja muuhun ympäristöön. Oppimisen lähtökohtana on lapsen monimuotoinen elinympäristö, jonka tunteminen luo pohjaa laajemmalle ymmärrykselle ympäröivästä maailmasta. Lapsi oppii ymmärtämään ja arvostamaan luonnonvaraista ja rakennettua ympäristöä, erilaisia ihmisiä ja kulttuureja sekä tuntemaan oman toimintansa vaikutuksen lähiympäristöönsä. Hän ottaa omassa toiminnassaan huomioon ympäristön, viihtyisyyden ja kauneuden sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen. Hän tutustuu ympäristöä säästävään elämäntapaan ja kestävän kehityksen periaatteisiin. Myönteisen ympäristösuhteen kehittymisen edellytyksenä on, että lapsi kokee elinympäristönsä turvalliseksi ja kiinnostavaksi leikki- ja tutkimispaikaksi. Lapsi tutkii aktiivisesti luonnonvaraista ja rakennettua ympäristöä. Lapsi tekee havaintoja kaikkia aisteja käyttäen ja etsii aktiivisesti tietoa yksin sekä yhdessä toisten kanssa. Lasta rohkaistaan kyselemään ja ihmettelemään. Hän oppii kuvailemaan, vertailemaan, luokittelemaan ja järjestämään saatuja tietoja ja tuloksia sekä tekemään päätelmiä ja etsimään perusteluja. Lapsia opetetaan suhtautumaan kriittisesti saatuun, kuultuun ja nähtyyn tietoon.

15 14 Tavoitteet ovat: oppia huolehtimaan ympäristöstä vastuullisesti oppia kestäviä arkikäytäntöjä harjoitella luonnontietoon ja ympäristöön liittyviä käsitteitä saada kokemuksia ja elämyksiä luonnosta ja ympäristöstä havainnoida ja vertailla ympäristön ilmiöitä. Sisällöt: ihminen ja hänen suhteensa ympäristöön mm. kestävä kehitys eliöt ja elinympäristö maa ja avaruus aine ja materiaalit energiaan liittyvät asiat Fyysinen ja motorinen kehitys ja terveys Monipuolinen liikkuminen on välttämätöntä lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle, terveydelle ja päivittäiselle hyvinvoinnille. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten mukaan esiopetusikäinen lapsi tarvitsee vähintään kaksi tuntia päivässä reipasta ja hengästyttävää liikuntaa. Aikuisen oma esimerkki ja asenne auttavat lasta omaksumaan myönteisen asenteen liikuntaa kohtaan. Lapsella on luontainen liikkumisen ja toiminnallisuuden tarve. Esiopetuksessa lapsi osallistuu monipuoliseen ohjattuun liikkumiseen sekä sisällä että ulkona vuodenajat huomioiden. Ohjatun liikunnan lisäksi lapselle on mahdollisuus omaehtoiseen liikunnalliseen toimintaan ja leikkiin. Liikuntaan on helppo sisällyttää muita esiopetuksen sisältöalueita. Liikunnassa lähtökohtana on lapsen kehityksen monipuolinen tukeminen. Liikunnan avulla lapsen fyysiset ja motoriset valmiudet, kehonhallinta sekä karkea- ja hienomotoriset perustaidot harjaantuvat. Liikunta edistää lapsen oppimisvalmiuksia ja käsitteiden oppimista. Liikunnan kautta lapsen sosiaaliset taidot kehittyvät. Lasta tuetaan toimimaan omatoimisesti, aloitteellisesti ja rohkeasti kaikissa liikuntatilanteissa ryhmän jäsenenä, sääntöjen ja ohjeiden mukaan. Lasta ohjataan huolehtimaan terveydestään ja päivittäisestä henkilökohtaisesta hygieniastaan. Lapsen terveellisiä ruokatottumuksia tuetaan ja lasta ohjataan hyviin ruokailutapoihin. Toiminnalla ja tapakasvatuksella lasta ohjataan myönteisiin ihmissuhteisiin ja tunne-elämän terveyteen sekä välttämään väkivaltaa. Lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan huolehtimalla työn, levon ja virkistyksen välisestä tasapainosta. Tavoitteet: kehonhallinta motoristen perustaitojen harjaantuminen (karkea- ja hienomotoriikka sekä käden- ja silmän yhteistyö) perusliikkumistaidot lapsen terveen itsetunnon kehittyminen ja vahvistuminen liikunnan ilo, elämykset ja myönteiset kokemukset myönteisen asenteen omaksuminen liikuntaa kohtaan terveelliset ruokailutottumukset ja hyvät ruokailutavat riittävä lepo ja ulkoilu myönteisiin ihmissuhteisiin ja väkivallan välttämiseen ohjaaminen (reilun pelin henki)

16 15 Sisällöt: liikkuminen erilaisissa ympäristöissä kaikkina vuodenaikoina monipuoliset liikuntamuodot liikuntaleikit ja -pelit erilaisten liikunta- ja leikkivälineiden käyttäminen Taide ja kulttuuri Taide ja kulttuuri ovat osa lapsen luontaista elämää ja ympäristöä. Esiopetuksessa taide ja kulttuuri ovat merkittävä osa lapsen emotionaalista, taidollista ja tiedollista kehitystä. Lapselle tarjotaan mahdollisuuksia taidekokemuksiin musiikissa, kuvataiteessa, kädentaidoissa ja ilmaisutaidossa. Toiminnassa korostuvat leikki, onnistumisen elämykset, luovuus sekä lapsen omat havainnot ja omien vahvuuksien löytäminen. Lasta rohkaistaan monipuoliseen ilmaisuun. Tekemisessä yhdistyvät ongelmanratkaisu ja oivallus, itseilmaisu, mielikuvitus ja ilo. Taiteessa lapsi on sekä tekijä että kokija. Hän saa kokemuksia ja elämyksiä kaikkien aistien avulla sekä tekemällä itse että seuraamalla toisten toimintaa. Näin lapsi oppii arvostamaan omaa ja muiden työtä. Lasta ohjataan arvostamaan ja vaalimaan luonnon ja rakennetun ympäristön sekä esineympäristön esteettisiä ja kulttuurisia arvoja. Varkaudessa esiopetusryhmät tutustuvat kotikaupungin taide- ja kulttuuritarjontaan käymällä teatterissa, konserteissa, kirjastossa ja museoissa tarjonnan ja mahdollisuuksien mukaan. Tavoitteet ja sisällöt: emotionaalisen, taidollisen ja tiedollisen kehityksen tukeminen omien vahvuuksien löytäminen monipuolisen ilmaisun kehittäminen kokemusten ja elämysten saaminen oman ja muiden työn arvostaminen eri viestintävälineisiin tutustuminen arvostaa kulttuurien monimuotoisuutta, omaa kulttuuriperintöään sekä luontoa että rakennettua ympäristöä kulttuuri- ja taidetarjontaan osallistuminen Musiikki Esiopetuksen musiikkikasvatuksen tavoitteena on musiikin ilon kokeminen laulamalla, soittamalla, kuuntelemalla ja leikkimällä. Lapsen maailmassa musiikki on leikin osa ja se tarjoaa tilaa erilaisille tunnekokemuksille ja ajatteluprosesseille. Musiikkikasvatus liitetään luontevasti muihin esiopetuksen sisältöalueisiin. Lapsi kuuntelee, aistii, havainnoi sekä tuottaa musiikkia ja muodostaa myönteisen minäkuvan musiikin tuottajana ja käyttäjänä. Tavoitteet: myönteisen asenteen ja kiinnostuksen herääminen musiikkia kohtaan lapsen keskittymis- ja kuuntelutaitojen kehittyminen musiikin eri lajeihin tutustuminen musiikin peruskäsitteisiin tutustuminen mielikuvituksen ja tunne-elämän kehittyminen musiikkiperinteen säilyminen ja siirtäminen

17 16 Sisällöt: rytmi laulaminen ja äänenkäyttö soittaminen (rytmi- ja kehosoittimet) musiikkiliikunta ja tanssi improvisointi (laulut, melodiat, rytmit ja tanssit) muu luova ilmaisu (esim. musiikkimaalaus) esitykset, konsertit Kuvataide ja kädentaidot Kuvataidetyöskentelyssä ja kädentaitoja vaativissa tehtävissä lähtökohtana ovat lapsen havainnot kokemukset, tunteet ja mielikuvat. Työskentely on kokonaisvaltaista. Lapsi oppii havainnoinnin ja ajattelun avulla tekemään erilaisia ratkaisuja ja ilmaisemaan itseään kuvataiteen ja kädentaitojen keinoin. Tärkeintä on itse tekeminen ja siitä nauttiminen. Kasvattajan tehtävänä on luoda lapselle innostava, kannustava, ja erilaisuutta hyväksyvä ilmapiiri sekä työrauha. Lapsi opettelee erilaisten työvälineiden käyttöä ja työtapoja. Tavoitteet: aistiherkkyyden, havaintokyvyn ja avaruudellisen hahmottamiskyvyn kehittyminen mielikuvituksen ja luovuuden harjaantuminen työn suunnitteleminen ja pitkäjänteinen työskentely erilaisiin työtapoihin ja materiaaleihin tutustuminen erilaisten työvälineiden käyttäminen ja väriopin alkeet oman ja toisen työn arvostaminen Sisällöt: piirtäminen maalaaminen muovailu ja muotoilu painanta ja grafiikka rakentaminen askartelu tekstiili- ja puutyö värioppi taiteeseen tutustuminen Ilmaisutaito Ilmaisutaidon ja draamaharjoitusten avulla lapsi yhdistää kehollista, sanallista, kuvallista ja musiikillista ilmaisua omalla tavallaan. Lapsi oppii uutta, kehittää ilmaisun ja vuorovaikutuksen taitoja sekä harjoittelee sosiaalisia ja tunne-elämän taitoja. Tavoitteet: rohkaistuminen eläytymään ja ilmaisemaan itseään elämysten ja kokemusten kautta oppiminen ryhmässä toimimisen oppiminen

18 Sisällöt: roolileikit ilmaisuharjoitukset keskustelu ja kertominen erilaiset teatteri-ilmaisun muodot (esim. nukke-, pöytä- ja varjoteatteri) lasten omat esitykset teatterivierailut 17

19 18 5. Kasvun ja oppimisen tuki Varkaudessa 5.1. Tuen järjestämisen periaatteet Lapsi voi esiopetuksessa saada yleistä tukea, tehostettua tukea tai erityistä tukea. Tukea tarvitseva lapsi voi saada esiopetusta lähipäiväkodin tai lähikoulun esiopetusryhmässä tai Päiviönsaaren päiväkodin integroidussa erityisryhmässä. Työskentelyn ja tuen perustana esiopetuksessa ovat yhdessä kodin kanssa sovitut, perusturvallisuutta ylläpitävät tavoitteet, jotka tukevat lapsen kokonaisvaltaista kasvua. Ensisijaisesti tuetaan lapsen myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittymistä sekä huolehditaan tasavertaisesta jäsenyydestä ryhmässä. Työskentely on leikinomaista, lapsen kehitystasosta lähtevää toiminnallista ohjausta ja opetusta. Se edistää lapsen kognitiivista, erityisesti kielellistä sekä sosioemotionaalista kehitystä. Lisäksi se antaa valmiuksia uusien asioiden oppimiseen ja ennaltaehkäisee oppimisvaikeuksia. Esiopetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat lapsen vahvuudet sekä oppimis- ja kehitystarpeet. Lapsen esiopetuksen fyysinen ja sosiaalinen oppimisympäristö ja tarvittavat tukipalvelut järjestetään niin, että lapsi voi mahdollisimman täysipainoisesti osallistua esiopetusryhmän toimintaan. Lasta tuetaan erilaisin joustavin järjestelyin. Opetus voi olla samanaikaisopetusta tai pienryhmä- ja yksilötyöskentelyä. Jokaisella lapsella on mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin saada tukea kasvulleen ja oppimiselleen sekä kehittää oppimisvalmiuksiaan. Erityistä huomiota kiinnitetään tuen tarpeen arviointiin ja tarvittaviin tukimuotoihin lapsella, jonka perusopetuksen aloittamista on päätetty siirtää vuotta myöhäisemmäksi. Lasta kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen. Hänelle tarjotaan haasteita ja annetaan hänen kehitystään edistävää ohjausta ja tukea. Lapsen terve itsetunto vahvistuu myönteisten oppimiskokemusten ja kannustavan palautteen kautta. Lapsi kasvaa vuorovaikutuksessa aikuisten ja toisten lasten kanssa. Esiopetuksessa kiinnitetään huomiota oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. Lapsella on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Lapsen kasvua ja oppimista arvioidaan jatkuvasti tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi. Lapsen saaman tuen tulee olla pitkäjänteisesti suunniteltua ja tarpeiden mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tuen tarpeen arvioinnissa hyödynnetään lapselle tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arviointien tuloksia. Tuesta muodostetaan suunnitelmallinen jatkumo varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja sieltä kouluun. Esiopetusyksikön johto vastaa tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista. Lapselle annettavan tuen toteutukseen, päätöksentekoon ja valmisteluun osallistuvien toimijoiden vastuualueet on koottu erilliseen taulukkoon (Oppilaan saama tuki, päätöksentekijät ja toimijoiden vastuualueet). Esiopetusryhmän henkilökunnan pedagoginen asiantuntemus ja yhteistyö ovat tärkeitä tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Lähipäiväkodissa ja -koulussa tuen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa on mukana alueellinen erityislastentarhanopettaja. Hän on mukana lapsen tuen tarpeen varhaisessa tunnis-

20 19 tamisessa, tutkimusten tarpeellisuuden arvioinnissa sekä tukitoimien järjestämisen suunnittelussa yhteistyössä esiopetuksen henkilöstön ja lapsen huoltajien sekä mahdollisten muiden asiantuntijoiden kanssa. Hän huolehtii myös tukitoimien yhteensovittamisesta ja toteuttamisesta arjen tilanteissa sekä konsultoi henkilökuntaa. Erityislastentarhanopettaja opettaa lapsia pienryhmäja yksilötuokioissa sekä samanaikaisopetuksena. Lisäksi erityislastentarhanopettaja osallistuu huoltajien kanssa käytäviin keskusteluihin sekä lapsen oppimissuunnitelmien (Tehostetun tuen suunnitelma ja Henkilökohtainen oppimisen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS) laadintaan ja seurantaan. Integroidussa erityisryhmässä tästä vastaa ryhmän erityislastentarhanopettaja. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Yhteistyössä huoltajien kanssa kasvatus ja opetus järjestetään niin, että lapsi saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Huoltajille annetaan tietoa tukitoimista ja mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Huoltajat myös omalta osaltaan tukevat lapsensa kasvua ja oppimista esiopetuksessa. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä muusta varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen. Esi- ja perusopetuksen nivelvaihe on kuvattu Koulun konstit II -ohjekirjassa ja esiopetuksen vuosikellossa. Ensisijainen vastuu yhteistyöstä ja tiedonsiirrosta on lähettävällä taholla.

21 Esiopetuksen yleinen tuki Varkaudessa Jokaisella lapsella on oikeus laadukkaaseen esiopetukseen. Esiopetuksessa huomioidaan lapsen yksilölliset tarpeet, oppimisedellytykset ja tavat oppia. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö ja vuorovaikutus ovat pohjana tuen rakentamisen pohjana. Lapselle laaditaan yhdessä lapsen huoltajien kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma, johon kirjataan lapsen kasvun ja oppimisen eteneminen, tarvittavat järjestelyt esiopetuksessa sekä lapsen tarvitsema tuki. Lapsen havainnointi arjessa sekä jokaiselle lapselle syksyllä tehtävät oppimisvalmiuksien kartoitukset auttavat henkilöstöä suunnittelemaan opetusta vastaamaan lasten tarpeita. Esiopetuksen yleinen tuki on kaikille lapsille suunnattua tukea ja sen tavoitteena on turvata jokaisen oppilaan oppiminen. Opetuksessa huomioidaan lasten yksilölliset edellytykset ja tarpeet niin että lasten erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Kaikissa työskentelytilanteissa kiinnitetään huomiota lapsen oppimisen valmiuksien, myönteisen minäkuvan ja tekemisen ilon vahvistamiseen. Esiopetusyhteisössä korostetaan välittämistä, huolenpitoa ja myönteistä ilmapiiriä. Lapsen erilaiset tarpeet huomioidaan oppimisympäristöä muokkaamalla sekä käyttämällä erilaisia opetus- ja työskentelytapoja. Pienryhmätoiminta mahdollistaa lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamisen, lisää lapsen osallisuutta ja vuorovaikutusta sekä antaa aikuiselle mahdollisuuden havainnoida lasta tarkemmin. Yleisen tuen aikana erityislastentarhanopettaja on mukana arjen tuen suunnittelussa ja arvioinnissa sekä mahdollisuuksien mukaan myös toteuttamisessa. Lisäksi tehdään tarvittaessa yhteistyötä muiden asiantuntijoiden kanssa Esiopetuksen tehostettu tuki Varkaudessa Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettua tukea annetaan lapselle, joka kasvussa ja oppimisessa tarvitsee säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti lapsen kasvua ja oppimista. Tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoutumista ja kasautumista. Tuen tarve on saatettu todeta aikaisemmin tai se todetaan esiopetusvuoden aikana. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu kirjalliseen pedagogiseen arvioon, jonka laatimisesta vastaa lapsen esiopetuksen opettaja. Tarvittaessa arvion laatimiseen osallistuvat myös muut lapsen kanssa työskentelevät alan asiantuntijat. Erityislastentarhanopettaja on tarvittaessa mukana laatimassa pedagogista arviota. Yhteistyö huoltajien ja lapsen kanssa on tärkeää. Pedagogisessa arviossa kuvataan lapsen kasvua ja oppimista sekä sitä, mitä aiotaan tehdä toisin ja mitä aiotaan tehdä enemmän kuin ennen tehostettua tukea. Pedagoginen arvio käsitellään moniammatillisesti. Mukana ovat lastentarhanopettaja, erityislastentarhanopettaja, päiväkodin johtaja ja tarvittaessa muu asiantuntija. Päätöksen tehostetun tuen antamisesta tekee päiväkodin johtaja. Tehostetun tuen päätös on valituskelpoinen hallintopäätös vain siinä tapauksessa, että se sisältää tulkitsemis- tai avustajapalveluita tai apuvälinehankintoja. Päätös on hallintopäätös myös siinä tapauksessa, että se sisältää erityisiä opetusjärjestelyjä (PoL 18 ). Tehostettu tuki kirjataan ja kuvataan lapsen esiopetuksen oppimisen suunnitelmassa. Tehostetun tuen riittävyyttä arvioidaan viimeistään esiopetusvuoden keväällä. Tarvittaessa lapsen siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään uuteen pedagogiseen arvioon perustuen. Mikäli tehostettu tuki ei riitä lapsen kasvun ja oppimisen tueksi, aloitetaan pedagogisen selvityksen laatiminen mahdollisen erityisen tuen päätöksen perustaksi.

22 21 Tehostetun tuen tarpeessa olevan lapsen esiopetuksessa korostuu opetuksen mukauttaminen, mikä tarkoittaa toiminnan suunnittelua ja toteuttamista lapsen yksilöllisten tarpeiden ja kehitystason mukaisesti. Opetusta järjestetään mm. pienryhmä- ja parityöskentelynä. Opetuksessa painotetaan perustaitojen harjaannuttamista sekä lapsen itsetunnon ja vuorovaikutustaitojen vahvistamista. Ohjattu pienryhmätoiminta on entistä tavoitteellisempaa ja suunnitelmallisempaa ja perustuu lapsen oppimissuunnitelmaan. Esiopetuksen arkeen sisällytetään kuntouttavia elementtejä, esimerkiksi opetuksen, päiväjärjestyksen ja ympäristön strukturoimista. Erityislastentarhanopettaja on mukana arjen tuen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Lisäksi tehdään tarvittavaa yhteistyötä muiden asiantuntijoiden kanssa Esiopetuksen erityinen tuki Varkaudessa Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden esiopetusta ei kasvun ja oppimisen vaikeuksien vuoksi voida järjestää muuten. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista esiopetuksen tukimuodoista. Erityisen tuen antamiseksi tehdään kirjallinen erityisen tuen päätös. Päätös tehdään hallintolain (434/2003) edellyttämällä tavalla. Esityksen erityisen tuen päätökseksi tekee päiväkodin johtaja kirjallisella lomakkeella erityiskasvatuksen työryhmälle. Erityisen tuen päätöksen valmistelee Varkaudessa erityiskasvatuksen työryhmä. Päätöksen erityisestä tuesta tekee sivistysjohtaja. Esitys erityisen tuen piiriin siirtymisestä perustuu pedagogiseen selvitykseen, josta tuen tarve ja laajuus ilmenevät. Pedagoginen selvitys sisältää kuvauksen lapsen oppimisen etenemisestä ja saamasta tehostetusta tuesta sekä lapsen kokonaistilanteesta. Pedagogisen selvityksen tekemisestä vastaa erityislastentarhanopettaja yhteistyössä lapsen esiopetuksen opettajan kanssa. Selvitys laaditaan moniammatillisesti yhteistyössä muiden lapsen kanssa työskentelevien kanssa. Yhteistyö huoltajien kanssa on tärkeää. Lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi hankitaan tarvittaessa muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laaditaan Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka tarkistetaan säännöllisesti. Tarkistuksen jälkeen voidaan tarvittaessa tehdä esitys erityisen tuen purkamisesta ja siirtymisestä tehostetun tuen piiriin. Erityisen tuen tarpeellisuuden tarkistamista varten tehdään uusi pedagoginen selvitys. Erityisen tuen lopettaminen esiopetuksen aikana on harvinaista. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta tuesta. Varkaudessa erityisopetusta järjestetään lapsen lähipäiväkodissa tai -koulussa, kuntouttavassa pienryhmässä tai Päiviönsaaren päiväkodin integroidussa erityisryhmssä, sen mukaan, minkä kulloinkin katsotaan olevan oppilaan edun mukaista ja opetusjärjestelyjen kannalta tarkoituksenmukaista. Erityisopetuksen tavoitteena on tarjota lapselle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista kasvun ja oppimisen tukea ja edistää hänen oppimisedellytyksiään. Erityisopetuksessa korostuu tehostetusti opetuksen mukauttaminen, mikä tarkoittaa toiminnan suunnittelua ja toteuttamista lapsen yksilöllisten tarpeiden ja kehitystason mukaisesti. Opetusta järjestetään yksilö-, pari- ja pienryhmätyöskentelynä. Opetuksen lähtökohtana on perustaitojen harjaannuttaminen sekä lapsen itsetunnon ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen. Opetuksessa painotetaan myös oppimisvalmiuksien, työskentelytaitojen, sosioemotionaalisten taitojen sekä motoristen taitojen vahvistamista. Lapsen tarvitsemat kuntouttavat elementit sisällytetään esiopetuksen arkeen, esimerkiksi

23 22 opetusta, päiväjärjestystä ja ympäristöä strukturoimalla. Opetuksessa ja kasvatuksessa käytetään tarvittavia pedagogisia ratkaisuja, kuten joustavia ryhmittelyjä, samanaikaisopetusta, erilaisia opetusmenetelmiä, työskentelytapoja, kommunikointitapoja, apuvälineitä ja oppimateriaaleja. Erityislastentarhanopettaja on tiiviisti mukana arjen tuen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Esiopetuksen ja koulujen henkilökunta valmistelee yhdessä huoltajien ja tarvittaessa oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa esiopetuksessa olevan lapsen siirtymistä kouluun. Jos lapsi on saanut tehostettua tai erityistä tukea oppimiseen esiopetuksessa, on tärkeää, että tuki jatkuu keskeytyksettä koulun alkaessa. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tai HOJKS toimivat tärkeänä dokumenttina tiedonsiirrossa. Varkaudessa erityisopetusta järjestetään joko oppilaan lähikoulussa tai Repokankaan koulussa Pidennetty oppivelvollisuus Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat mm. näköja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Pidennetyn oppivelvollisuuden syynä voi olla myös vaikea sairaus. Pidennetyn oppivelvollisuuden tarkoituksena on vahvistaa lapsen valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään yleensä ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Esitys pidennettyyn oppivelvollisuuteen ottamisesta tehdään kirjallisella lomakkeella. Päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta tekee Varkaudessa sivistysjohtaja asiantuntijalausuntojen, päiväkodin johtajan esityksen ja erityiskasvatuksen työryhmän valmistelun ja huoltajien suostumuksen perusteella. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella on oikeus varhennettuun esiopetukseen oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna. Tällöin oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden esiopetus ja ensimmäinen oppivelvollisuusvuosi järjestetään Varkaudessa integroidusti päiväkodissa alle 6-vuotiaiden ryhmässä, muun esiopetuksen yhteydessä tai integroiduissa erityisryhmissä Päiviönsaaren päiväkodissa Yksilölliset suunnitelmat esiopetuksessa Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä lapsen huoltajien kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma, johon kirjataan lapsen kasvun ja oppimisen eteneminen, tarvittavat järjestelyt esiopetuksessa sekä lapsen tarvitsema tuki. Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata lapselle hyvät kasvun ja oppimisen edellytykset. Suunnitelma lisää esiopetuksen henkilöstön tietoisuutta lapsen tilanteesta ja auttaa siten esiopettajan oman työn suunnittelua ja henkilöstön keskinäistä sekä kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmasta huoltajat saavat itselleen tietoa ja voivat siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelma antaa myös pohjan lapsen kasvu- ja oppimisprosessin edistymisen arvioinnille. Tehostettu tuki kirjataan ja kuvataan lapsen esiopetuksen oppimisen suunnitelmassa. Lapsen esiopetusta voidaan myös syventää tai laajentaa oppimissuunnitelman avulla silloin, kun se on perusteltua lapsen valmiuksien ja vahvuuksien kannalta.

24 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Lapsen opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä huoltajien kanssa. HOJKSn laatimisesta vastaa erityislastentarhanopettaja. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. HOJKS on kuvaus siitä, miten lapsen erityisen tuen päätöksen mukainen opetus ja muu tuki järjestetään. Se on lapsen kasvuun ja oppimiseen liittyvä tavoitesuunnitelma, jossa kuvataan lapsen oppimisedellytyksiä ja henkilökohtaisesti asetettuja tavoitteita sekä lapsen esiopetuksen sisältöjä, pedagogisia menetelmiä ja muita tarvittavia tukitoimia. HOJKSn tehtävänä on tukea lapsen yksilöllistä kasvu- ja oppimisprosessia. Suunnitelmaa laadittaessa hyödynnetään tehostettuun tukeen laadittua oppimissuunnitelmaa ja pedagogista selvitystä. Varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa voidaan hyödyntää huoltajien luvalla. HOJKS tarkistetaan tarvittaessa lapsen tarpeiden mukaisesti, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa. Suunnitelmaa muutetaan aina lapsen tuen tarpeen tai tavoitteiden muuttuessa.

25 24 6. Esiopetuksen muu tuki Varkaudessa 6.1. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Tulkitsemis- ja avustajapalveluja tarvitaan takaamaan lapselle kasvun ja oppimisen perusedellytykset sekä esteetön oppimisympäristö. Tulkitsemista voidaan tarvita esimerkiksi lapsen kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Lapsella voi olla tarvetta myös puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikaatio keinoihin. Keinoja ovat tukiviittomat tai muut symbolit. Oppimistilanteissa voi tulkitsemisessa avustava henkilö tukea yhtä tai useampaa lasta samanaikaisesti. Esiopetuksen henkilökunta tukee lapsia kommunikoinnissa viittomien ja muiden symbolien avulla. Avustajan tehtävänä on tukea ja edistää lapsen itsenäistä selviytymistä, omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Tavoitteena on tukea yksittäistä lasta ottamaan enemmän vastuuta työskentelystään. Avustaja voi suunnata tuen joko yksittäiselle lapselle tai koko esiopetusryhmälle. Lapsen saama tuki voi olla osa- tai kokoaikaista. Opettajan tehtävänä on suunnitella ja opettaa sekä arvioida lapsen ja koko ryhmän kasvua ja oppimista. Avustajapalveluiden järjestämisestä päättää varhaiskasvatuspäällikkö. Avustajatarve arvioidaan ja päätökset avustajapalveluiden järjestämisestä tehdään toimintakaudeksi kerrallaan. Palveluja järjestettäessä otetaan huomioon koko kaupungin tarve kokonaisuutena. Kuvaus avustaja- ja tulkitsemispalveluiden järjestämisestä ja toteutumisesta kirjataan lapselle tehtävään oppimissuunnitelmaan. Maahanmuuttajataustaisilla perheillä on mahdollisuus saada tulkkipalvelua lasta koskevissa palavereissa, muun muassa esiopetussuunnitelmaa laadittaessa yhdessä huoltajien kanssa. Tulkitsemispalveluja voidaan ostaa. Tarvittaessa voidaan käyttää myös puhelintulkkausta Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Oppilashuolto Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille kasvatus- ja esiopetusyhteisössä työskenteleville aikuisille sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Jokainen työntekijä toteuttaa oppilashuoltoa osana omaa perustehtäväänsä. Oppilashuollon palveluiden tulee olla toimivia, riittäviä ja oikea aikaisia. Oppilashuollon tehtävänä esiopetuksessa on tuen tarpeen ennaltaehkäiseminen, varhainen toteaminen ja puuttuminen. Huoltajien ja kasvatuksen ammattilaisten kiinteällä yhteistyöllä, kasvatuskumppanuudella, varmistetaan lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Esiopetuksen aikana järjestetään ruokailu ja huolehditaan turvallisesta esiopetuskuljetuksesta. Esiopetuksen oppilashuoltotyöryhmässä asiat hoidetaan tapauskohtaisesti. Ryhmään voi kuulua lapsen oman ryhmän työntekijöiden lisäksi alueellinen erityislastentarhanopettaja, neuvolan terveydenhoitaja, psykologi ja sosiaalityöntekijä. Ryhmää voidaan tarvittaessa täydentää myös muilla yhteistyötahoilla. Ryhmän lastentarhanopettajalla on vastuu lasten oppilashuollosta. Hän ottaa asiat puheeksi lapsen ja huoltajien kanssa sekä varmistaa luvan yhteistyöhön ryhmän kanssa. Hän kutsuu koolle oppilashuollon työryhmän. Päiväkodin johtajan vastuulla on oppilashuollon johtaminen. Varkaudessa on käytössä ohjekirja Koulun konstit II, joka käsittelee oppilashuollon strategiaa ja toimintatapoja. Oppilashuoltotyön organisointiin ja oppilashuollon yleisiin kirjaamiskäytäntöihin liittyvät sekä yksittäistä lasta koskevan asian vireillepanoa ja käsittelyä koskevat toimintaohjeet

26 25 löytyvät ohjekirjasta. Ohjekirjan on laatinut moniammatillinen työryhmä ja se päivitetään tarvittaessa. Ohjekirja sisältää seuraavat luvut: oppilashuoltotyön määrittely ja tavoitteet oppilashuoltoa koskeva tietosuoja varhaiskasvatus oppimisen ja oppilashuollon tukitoimet kouluterveydenhuolto sosiaalitoimen tuki oppilashuoltotyössä lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut Turvallisuuden edistäminen Esiopetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön, johon kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Lähtökohtana on lasten ja esiopetuksen henkilöstön turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Oppimisympäristön turvallisuuden edistäminen on keskeinen osa yhteisön toimintakulttuuria, mikä otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Erityistä huomiota kiinnitetään kiusaamisen, väkivallan ja häiriötilanteiden ehkäisyyn, selvittämiseen ja lopettamiseen. Kaikissa esiopetusta järjestävissä paikoissa tavoitteena on kiusaamattomuus. Jokainen esiopetuksen työntekijä ja lasten huoltajat sitoutuvat kiusaamisen vastustamiseen ja lapsille viestitetään selvästi, ettei kiusaamista hyväksytä. Varkaudessa turvallisuuden edistämiseen liittyvät toimintaohjeet löytyvät moniammatillisen työryhmän laatimasta ohjekirjasta Koulun konstit II, jota päivitetään tarvittaessa. Päiväkodin johtajan/koulun rehtorin vastuulla on, että esiopetusta antavissa yksiköissä on huomioitu kaikki turvallisuuteen liittyvät asiat. Ohjekirja sisältää seuraavat turvallisuuden edistämiseen liittyvät luvut: opiskelun ja toimintaympäristön turvallisuus vaikeuksissa olevan oppilaan tunnistaminen kriisitoiminta surun ja kuoleman käsittely yhteisössä Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Henkilötietojen käsittelyn lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö lasten huoltajien kanssa. Yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi hankitaan huoltajien suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Esiopetuksen hakemuksessa kysytään huoltajilta, antavatko he luvan esiopetuksen henkilöstölle tehdä yhteistyötä tarvittaessa lasta koskevissa asioissa neuvolan, perheneuvolan, koulun tai muun nimeltä mainitun yhteistyötahon kanssa. Lähtökohtana on silloinkin, että henkilöstö keskustelee aina ensin huoltajien kanssa. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmassa kysytään huoltajilta kirjallinen ja eritelty lupa yhteistyöhön ja tietojen siirtoon lapsen tulevaan kouluun. Huoltajille annetaan tietoa lasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojen saantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä. Huoltajien kanssa käydään läpi yksilöidyn kirjallisen suostumuksen merkitys lasta koskevan asian käsittelyssä sekä yhteistyön merkitys lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa.

27 26 Oppilashuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Kun esiopetustyössä käsitellään yksittäistä lasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn osallistuvat ne henkilöt, joiden tehtäviin lapsen asian käsittely kuuluu. Asian käsittelyyn voivat osallistua päiväkodin johtaja, esiopetuksen opettaja, hoitaja, avustaja ja erityislastentarhanopettaja. Asian käsittelyyn osallistuvat päätetään kuitenkin kunkin asian ja aiheen perusteella erikseen. Lapsen huoltajien suostumuksella voi asian käsittelyyn osallistua myös muita tarvittavia tahoja. Esiopetuksen oppilashuoltotyössä käsitellään monia lasta ja hänen perhettään koskevia tietoja, jotka ovat lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä. Salassapidolla tarkoitetaan asiakirjan pitämistä salassa ja kieltoa ilmaista tietoa suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta. Salaista tietoa ei saa käyttää omaksi eduksi tai toisen vahingoksi. Salassapitovelvollisuus jatkuu virkasuhteen tai luottamusmiesaseman päättymisen jälkeenkin. Salassa pidettäviä tietoja ovat mm. tiedot lasten ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista, kuten elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä, poliittisesta vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esitetyistä mielipiteistä ja osallistumisesta yhdistystoimintaan. Salassa pidettäviä tietoja ovat myös tiedot taloudellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta. Salassa pidettäviä tietoja ovat myös tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta sekä muut tuen antamiseen liittyvät tiedot. Salassa pidettäviä ovat myös lapseen liittyvät muut tiedot, kuten eri tahojen tekemät tutkimukset ja lausunnot sekä kuntoutussuunnitelma ja HOJKS. Salassapitovelvollisia ovat esiopetuksesta vastaava päiväkodin johtaja, opettajat, hoitajat, opetusharjoittelijat, avustajat, terveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit sekä esiopetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet. Salassapitovelvollisia ovat myös muut opetuksen järjestäjän palveluksessa olevat. Päivähoidon henkilöstö ei myöskään saa ilmaista tietoonsa saamiaan salassa pidettäviä tietoja eikä luovuttaa salassa pidettäviä tietoja sisältäviä asiakirjoja. Perusopetuslain mukaan oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on oikeus esiopetuksessa saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja esiopetustoiminnasta vastaavalle viranomaiselle opetuksen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Esiopetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta lapsen esiopetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä. Huoltajien yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön lapsen itsensä tai muiden lasten turvallisuuden varmistamiseksi. Siinäkin tapauksessa pyritään saamaan huoltajien lupa salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Lastensuojelulaki menee kaiken edelle: jos lapsen terveys ja turvallisuus on uhattuna, viranomaisilla on velvollisuus toimia lapsen edun parhaaksi. Jos lapsi siirtyy toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään opetukseen, myös esiopetukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Uudella opetuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada vastaavat tiedot.

28 27 7. Eri kieli- ja kulttuuriryhmien ja vieraskielinen esiopetus Varkaudessa Varkaudessa eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten esiopetus järjestetään muun esiopetuksen yhteydessä. Maahanmuuttajataustaisten lasten esiopetus voidaan vaihtoehtoisesti järjestää myös perusopetukseen valmistavana opetuksena. Esiopetuksen pohjana ovat Valtakunnalliset esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet sekä Varkauden kaupungin esiopetussuunnitelma Maahanmuuttajat Esiopetukseen osallistuvia maahanmuuttajia erottaa toisistaan kieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika. Pääasiallisesti kielen oppiminen tapahtuu eheytetysti kaikessa esiopetuksen toiminnassa. Esiopetuksessa tuetaan lapsen suomen kielen oppimista sekä ohjatussa että luonnollisissa arkipäivän toiminnoissa. Pääpaino on sanaston ja peruskäsitteiden oppimisessa, arjen kielitaidon vahvistamisessa ja oppimaan oppimisen taidoissa. Lapsen suomen kielen kehittymistä tuetaan leikinomaisin ja toiminnallisin keinoin. Lasta kannustetaan ja rohkaistaan osallistumaan lapsiryhmän toimintaan ja leikkiin. Esiopetuksessa lapsi tutustuu suomalaiseen kulttuuriin ja tapoihin. Tämän lisäksi vahvistetaan lapsen identiteettiä kunnioittamalla hänen omaa kieli- ja kulttuuritaustaansa. Lapsen identiteetin kehittymiselle on merkityksellistä, että myös hänen kulttuuriinsa kuuluvia asioita arvostetaan ja huomioidaan tarpeen mukaan arjen toiminnassa. Perheitä rohkaistaan äidinkielen ja oman kulttuuriperinnön siirtämiseen. Lapselle laaditaan Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma yhteistyössä huoltajien kanssa. Tätä voidaan täydentää Monikulttuurisen lapsen varhaiskasvatussuunnitelmalla. Maahanmuuttajalasten suomen kielen kehitystä arvioidaan arjen toiminnoissa ja erilaisia arviointimenetelmiä apuna käyttäen. Esiopetuksessa käytettäviä kielen kehittymisen kartoituksia ovat: Kettu-testi Pienten kielireppu (Espoo) Vieraskielinen esiopetus Huoltajien niin halutessa lapset voivat saada esiopetusta ruotsin kielellä Ruotsalaisessa koulussa ja englantipainotteisesti Suomi-Amerikka -yhdistyksen ylläpitämässä Englanninkielisessä leikkikoulussa. Esiopetuksen pohjana ovat Valtakunnalliset esiopetuksen perusteet sekä Varkauden kaupungin esiopetussuunnitelma. Ruotsinkielisen koulun esiopetus tarjoaa esiopetuksen ruotsin kielellä. Suomenkielisille lapsille tarjotaan kielikylvynomaista esiopetusta, jonka tavoitteena on valmistaa lapsi aloittamaan koulunkäyntinsä ruotsin kielellä. Esiopetuksessa korostuu kielenoppimisen lisäksi kulttuurikasvatus ja tiivis yhteistyö huoltajien kanssa. Lapsen hyvää kasvua ja oppimista tukee myös ruotsinkielinen iltapäiväkerho. Englantipainotteisessa esiopetuksessa tavoitteena on antaa lapselle turvallinen perushoito, laadukas kasvatus ja opetus yhteistyössä huoltajien kanssa. Päivittäisissä toiminnoissa painottuu englannin kielen harjoittelu ja käyttö lapselle ominaisin oppimis- ja toimintatavoin. Kansainvälisyyskasvatus kulkee rinnan muun kasvatuksen kanssa.

29 28 8. Arviointi Esiopetuksessa arviointi perustuu esiopetuksen yleisiin tavoitteisiin ja oppimissuunnitelmaan kirjattuihin lapsen henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Työskentelyä ja oppimisprosessia arvioidaan jatkuvasti yhdessä lapsen ja esiopetushenkilöstön kanssa. Esiopetuksen päätteeksi annetaan osallistumistodistus, jossa voidaan lyhyesti kuvata järjestettyä esiopetusta Lapsen kasvun ja oppimisen seuranta ja arviointi Arviointi on prosessi, jossa lapsi, huoltajat ja esiopetuksen henkilökunta yhdessä osallistuvat lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen seurantaan ja tavoitteiden asetteluun. Lapsen kasvun ja oppimisen arvioinnin perustana on lapsen seuranta ja havainnointi. Tavoitteena on saada tietoa lapsesta, hänen yksilöllisistä kehitys- ja oppimisprosesseistaan sekä mahdollisesta kasvun ja oppimisen tuen tarpeesta. Saatu tieto toimii lähtökohtana tavoitteen asettelulle ja lapsen huoltajien kanssa käydyille keskusteluille. Havaintoja kirjataan ja niistä keskustellaan yhdessä huoltajien kanssa. Arvioinnin painopiste on lapsen vahvuuksissa. Arvioinnissa painotetaan enemmän lapsen kasvu- ja oppimisprosessin edistymistä kuin vain tavoitteiden saavuttamista. Opettaja tukee lapsen kehittymistä itsearviointiin yhteistyössä muun henkilöstön kanssa. Lapsi oppii jäsentämään työskentelyään ja hänen minäkuvansa itsestään oppijana ja osaajana kehittyy. Kasvua ja oppimista arvioidessaan esiopetuksen henkilökunnan on tiedostettava asetetut tavoitteet ja ymmärrettävä oma merkityksensä lapsen kehittymisen ja oppimisen tukemisessa ja ohjaamisessa. Lapsen arviointi esiopetuksessa on kokonaiskehityksen seurantaa, jossa huomioidaan seuraavia kehityksen osa-alueita: lapsen vahvuudet, mielenkiinnon kohteet ja ominainen tapa toimia omatoimisuus: itsestä huolehtiminen ja arjesta selviäminen sosiaaliset taidot ja vuorovaikutustaidot työskentelytaidot motoriikka ja hahmottaminen kielelliset valmiudet matemaattiset valmiudet.

30 29 Lapsen kasvun ja oppimisen seuranta ja arviointi kuvataan Varkauden kaupungin esiopetuksen arvioinnin vuosikellossa Esiopetuksen toiminnan ja laadun arviointi Esiopetuksen laatua ja toteutumista arvioidaan esiopetusryhmä-, yksikkö- ja kuntatasolla. Esiopetuksen toimintaa ja laatua arvioitaessa tarkastellaan opetussuunnitelman toteutumista ja ratkaisujen toimivuutta. Opetussuunnitelma on prosessi, jota kehitetään ja arvioidaan jatkuvasti. Kuntatasolla arvioidaan esiopetuksen toimivuutta ja palvelukykyä sekä opetussuunnitelmajärjestelmän käyttökelpoisuutta. Opettajan oman työn arviointi on oleellinen osa työn kehittämistä. Opettaja kehittää jatkuvasti kasvatus- ja opetuskäytäntöjään sekä pohtii kriittisesti työnsä perusteita. Esiopetusryhmässä opettaja on vastuussa toiminnan päivittäisestä arvioinnista. Hän arvioi suunnittelua, tavoitteen asettelua ja toiminnan toteutusta tiiminsä kanssa lapsilta ja huoltajilta saadun palautteen perusteella. Esiopetusyksikössä esimies ja henkilöstö vastaavat yhdessä siitä, että esiopetusta, siihen liittyvää tavoitteen asettelua ja toiminnan toteutusta sekä käytännön järjestelyjä tarkastellaan säännöllisesti lukuvuoden aikana. Olennainen osa toimintaa on henkilöstön oma arviointi toteutuneesta esiopetuksesta. Esimiehen tehtävänä on omalta osaltaan arvioida, ohjata ja tukea henkilöstön työtä. Kehittämisen tueksi kerätään monipuolista arviointitietoa. Arviointimenetelminä käytetään päivittäisiä keskusteluja, erikseen järjestettyjä arviointikeskusteluja, asiakas- ja muita kyselyitä. Henkilöstön työtä ja toimintaa seurataan säännöllisillä keskusteluilla ja kyselyillä, joita ovat:

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015

TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 SISÄLTÖ: ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS ESIOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖ ESIOPETUKSESSA NOUDATETTAVAT KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä.

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä. 1 MÖYLYNLEHDON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. Möylynlehdon päiväkoti Möylynlehdon päiväkoti on perustettu vuonna 1977. Sen pinta-ala on 294 m 2 ja tiloissa toimii tällä hetkellä kaksi lapsiryhmää;

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

SOTKAMON KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA

SOTKAMON KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA SOTKAMON KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA Hyv. SIVLTK 16.6.2011 56 Voimassa 1.8.2011 alkaen HNI 2011 Sisältö 2 1 Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet... 3 1.1 Tehtävä... 3 1.2 Yleiset kasvatuksen ja oppimisen

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma 2011

Mäntsälän kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma 2011 Mäntsälän kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma 2011 Sivistyslautakunta 10.8.2011 Sisältö 1 Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet 3 1.1 Tehtävä 3 1.2 Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet 3

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

ESIOPETUS YLÖJÄRVELLÄ Elämän eväitä matkalla kouluun

ESIOPETUS YLÖJÄRVELLÄ Elämän eväitä matkalla kouluun ESIOPETUS YLÖJÄRVELLÄ Elämän eväitä matkalla kouluun Hyvät esiopetusikäisen lapsen vanhemmat! Tämä tiedote kertoo esiopetuksen järjestämisen yleisistä periaatteista Ylöjärvellä. Jokaisella esiopetusta

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Työsuunnitelma. 1. Yksikön perustiedot. 2. Esiopetuksen keskeiset tavoitteet. 3. Esiopetuksen järjestäminen ja toteuttaminen

Työsuunnitelma. 1. Yksikön perustiedot. 2. Esiopetuksen keskeiset tavoitteet. 3. Esiopetuksen järjestäminen ja toteuttaminen Sivu 1/5 Työsuunnitelma 1. Yksikön perustiedot Yksikkö: Tyyskylän esiopetus Ylläpitäjä: Siuntion kunta Opetuskieli: Suomi Oppilasmäärä: 20 Opettajien määrä: 1 2. Esiopetuksen keskeiset tavoitteet Esiopetuksen

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA

METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA Lasta ei kasvateta siksi, että hän olisi mahdollisimman mukava ja vaivaton meille, vaan siksi, että hän terveenä ja väkevänä

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

MÖLLÄRINRANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÖLLÄRINRANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 MÖLLÄRINRANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 MÖLLÄRINRANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT...3 TOIMINTA-AJATUS....3 ARVOT............3 2 VARHAISKASVATUKSEN

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 1. YKSIKKÖ Tornitien päiväkoti, Tornitie 1, 05200 RAJAMÄKI 2. TOIMINTA-AIKA 11.8 2010 31.5.2011 Päivittäinen toiminta-aika arkisin pääsääntöisesti

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARPPEEN LASTENTARHA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARPPEEN LASTENTARHA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARPPEEN LASTENTARHA SISÄLLYSLUETTELO 1. PÄIVÄKODIN ESITTELY 2. TOIMINTA-AJATUS 3. LAPSIKÄSITYS 4. OPPIMISKÄSITYS 5. LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA 5.1 LEIKKIEN 5.2 LIIKKUEN

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus...

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 1 2 SISÄLLYS Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 5 Kasvatuskumppanuus... 6 Yhteistyö... 7 Kiusaamisen ehkäisy... 8 Varhainen puuttuminen... 9

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA 2014-2015 JANAKKALAN KUNTA. Kettukallion päiväkoti

ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA 2014-2015 JANAKKALAN KUNTA. Kettukallion päiväkoti ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA 2014-2015 JANAKKALAN KUNTA Kettukallion päiväkoti Työsuunnitelma 2014 2015 hyväksytty:. 2014 Marianna Kokko Päiväkodin johtaja Jere Lindroos Johtokunnan puheenjohtaja Työsuunnitelman

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 TV/11.2.2014 Järvenpäässä annetaan maksutonta esiopetusta kunnallisissa ja ostopalveluna yksityisissä päiväkodeissa. (700 h/v) Esiopetukseen

Lisätiedot

Tyrnävän kunta Esiopetuksen opetussuunnitelma 2011

Tyrnävän kunta Esiopetuksen opetussuunnitelma 2011 Tyrnävän kunta Esiopetuksen opetussuunnitelma 2011 Sivistyslautakunta 9.6.2011 84 päivitetty 12.6.2014 96 2 Sisältö 1 ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET... 5 1.1 TEHTÄVÄ... 5 1.2 YLEISET KASVATUKSEN

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 Katajalaakson päiväkoti - päiväkotimme sijaitsee Katajalaaksossa rauhallisessa ympäristössä - päiväkodissamme on 96 hoitopaikkaa viidessä eri ryhmässä:

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA

KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA MATEMATIIKKA Matematiikka on tapa hahmottaa ja jäsentää ympäröivää maailmaa ja tapa ajatella. Matemaattiset kokemukset ovat olennaisia lapsen ajattelun kehittymiselle.

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcv

asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcv qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe 1 rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå ILMAJOEN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN JA TUOKKOLAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA

SAVONLINNAN KAUPUNGIN JA TUOKKOLAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA SAVONLINNAN KAUPUNGIN JA TUOKKOLAN PÄIVÄKODIN Näkyy vielä tähdenlento taivaalle katsoi lapsi rento. Luistelemaan mennään järven jäälle lapsuus tuntuu mielekkäälle. - marko keskinen Hyväksytty sosiaalilautakunnassa

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

SAUVOSAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SAUVOSAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SAUVOSAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1 SAUVOSAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT...3 1.1 Toiminta-ajatus...3 1.2 Arvot...3 2 VARHAISKASVATUKSEN TAVOITTEET...3

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI NOOAN ARKIN ESIOPETUSSUUNNITELMA

PÄIVÄKOTI NOOAN ARKIN ESIOPETUSSUUNNITELMA PÄIVÄKOTI NOOAN ARKIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2003-2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Kasvatuksen ja opetuksen arvoperusta 3. Oppiminen esiopetuksessa 4. Esiopetuksen tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

Minä olen maaemo sinun varttua koivuksi katajaksi lemmikiksi ratamoksi karhunsammaleksi puolukaksi kantarelliksi

Minä olen maaemo sinun varttua koivuksi katajaksi lemmikiksi ratamoksi karhunsammaleksi puolukaksi kantarelliksi Minä olen maaemo sinun varttua koivuksi katajaksi lemmikiksi ratamoksi karhunsammaleksi puolukaksi kantarelliksi Ei maa kysy sirkkalehdiltä mikä sinusta isona tulee Ei maa käske leppää kasvattamaan kauraa

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA HARJULAN PÄIVÄKOTI 2010-2011 SISÄLLYS 1. YKSIKKÖ 2. TOIMINTA-AIKA 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 3.1 PSYYKKINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.2 FYYSINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.3 SOSIAALINEN

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI 2.8.2011

IISALMEN KAUPUNKI 2.8.2011 IISALMEN KAUPUNKI 2.8.2011 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...3 1 ESIOPETUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA JÄRJESTÄMINEN...4 2 ESIOPETUKSEN PEDAGOGINEN TOTEUTTAMINEN...5 2.1 Oppimiskäsitys...5 2.2 Toiminta- ja oppimisympäristö...5

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Kuopion esiopetuksen opetussuunnitelmaa (2011) koskevat muutokset 1.8.2014 alkaen

Kuopion esiopetuksen opetussuunnitelmaa (2011) koskevat muutokset 1.8.2014 alkaen Kuopion esiopetuksen opetussuunnitelmaa (2011) koskevat muutokset 1.8.2014 alkaen Uusi oppilas ja opiskelijahuoltolaki, opetushallituksen määräys 5/011/2014 koskien esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot