Taiteen perusopetuksen Visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän Opetussuunnitelma alkaen Laki 633/1998, A 813/1998 Valkeakoski

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taiteen perusopetuksen Visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän Opetussuunnitelma 1.1.2014 alkaen Laki 633/1998, A 813/1998 Valkeakoski"

Transkriptio

1 KUVATAIDE- JA KÄSITYÖKOULU Emil Taiteen perusopetuksen Visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän Opetussuunnitelma alkaen Laki 633/1998, A 813/1998 Valkeakoski

2 2 SISÄLTÖ Toiminta-ajatus ja arvot... 5 Koulun nimi ja toiminta-ajatus... 5 Toiminnan tarkoitus... 6 Arvot... 6 Oppimiskäsitys, oppimisympäristö ja työtavat... 8 Oppimiskäsitys... 8 Oppimiskäsitys ja aika... 9 Kuvataide- ja käsityökoulun oppimisympäristö Fyysinen oppimisympäristö Henkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö Työtavat ja niiden kehittäminen Opetuksen rakenne ja opintojen laajuus Opetusjärjestelyt Oppilaaksi ottaminen Hakumenettely Jatkoilmoittautuminen ja opinto-oikeuden säilyminen Vapaaoppilaaksi ottaminen Opiskeluaika ja lisäajan myöntämisen perusteet Kuva- ja käsityötaiteen perusopetus aikuisväestölle Henkilökohtainen opetussuunnitelma... 19

3 3 Oppilasarviointi Arvioinnin tehtävä Jatkuva palaute Oppilaiden itsearviointi Vuosittainen oppilasarviointi Perusopintojen päättöarviointi Syventävien opintojen päättöarviointi Oppilaitoksen itsearviointi ja toiminnan kehittäminen Todistukset Visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän perusopintojen päättötodistus Visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän syventävien opintojen päättötodistus Osallistumistodistus Yhteistyö Yhteistyö huoltajien kanssa Yhteistyö muiden tahojen kanssa Taiteen perusopetuksen sivuaineopinnot Muissa kuvataide- ja käsityökouluissa suoritettujen opintojen hyväksiluku Kuvataide- ja käsityökoulun opintojen hyväksiluku lukion kursseiksi Kulttuuritoiminta Opintokäynnit museo-, näyttely- ja muihin kulttuurikohteisiin Näyttelytoiminta Projektitoiminta ja tapahtumien järjestäminen... 31

4 4 Visuaalisten taiteiden opetuksen yhteiset tavoitteet ja sisällöt Laaja-alainen ympäristötaidekasvatus Visuaaliset taiteet ja kestävä kehitys Kulttuurinen kestävä kehitys Ekologinen kestävä kehitys Sosiaalinen kestävä kehitys Visuaalisten taiteiden opetuksen laaja-alaisuus Kuvataideopetuksen tavoitteet ja sisällöt Kuvataiteen valmentavat opinnot Kuvataiteen perusopinnot Kuvataiteen perusopintojen periodivuosi Kuvataiteen syventävät opinnot (kuvataiteen työpaja- ja jatkopajaopinnot) Kuvataideopintojen päättötyö Käsityötaiteen tavoitteet ja sisällöt Käsityötaiteen valmentavat opinnot Käsityötaiteen perusopinnot Käsityötaiteen syventävät opinnot (Työpaja- ja jatkotyöpajaopinnot) Käsityötaiteen päättötyö... 59

5 5 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT KOULUN NIMI JA TOIMINTA-AJATUS Koulun nimi on Kuvataide- ja käsityökoulu Emil. Nimi viittaa kuvanveistäjä ja taiteilija Emil Wickströmiin ( ), joka asui ja vaikutti Valkeakoskella. Wickström on yksi Suomen taidehistorian merkittävistä kuvanveistäjistä. Kuvataide- ja käsityökoulu Emil on visuaalisten taiteiden oppilaitos, jossa annetaan taiteen perusopetuslain mukaista kuvataiteen ja käsityötaiteen opetusta. Kuvataide- ja käsityökoulu Emil on yhdistävä nimi oppilaitoskokonaisuudelle, johon kuuluvat Valkeakosken kuvataidekoulu, Valkeakoski-opiston käsityökoulu sekä Valkeakoski-opiston Pälkäneen ja Kangasalan osastojen visuaalisten taiteiden perusopetus. Valkeakoskella kuvataiteen ja käsityötaiteen opetus perustuu Opetushallituksen vahvistamaan taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteisiin. Valkeakoskella kuvataide- ja käsityökoulu Emilin suuntautumisvaihtoehdot ovat kuvataiteen perusopetus (Valkeakosken kuvataidekoulu) ja käsityötaiteen perusopetus (Valkeakoski-opiston käsityökoulu). Opetus on tarkoitettu valkeakoskelaisille lapsille ja nuorille. Pälkäneellä ja Kangasalla Kuvataide- ja käsityökoulu Emilin opetus perustuu Opetushallituksen vahvistamaan visuaalisten taiteiden yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteisiin. Tämä opetussuunnitelma koskee kuvataide- ja käsityökoulu Emilin Valkeakoskella annettavaa opetusta, ja sitä noudatetaan Valkeakosken kuvataide- ja käsityökoulussa.

6 6 TOIMINNAN TARKOITUS Taiteen perusopetuksen tarkoitus on laajentaa peruskoulun antamaa taidekasvatusta. Kuva- ja käsityötaiteen perusopetuksen keskeisenä tehtävänä on tukea oppilaan visuaalisen ajattelun, esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä. Opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaan ymmärrystä toimia tietoon ja vuorovaikutukseen pohjautuvassa monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Kuvataiteen ja käsityötaiteen opetus antaa mahdollisuuden perehtyä monipuolisesti kuvailmaisuun, käsityöilmaisuun, muotoiluun, nykytaiteeseen, median kuvamaailmaan, kulttuuri- ja taidehistoriaan sekä rakennettuun ja luonnon ympäristöön. Taideopetus välittää tietoa ja ymmärrystä visuaalisen kulttuurin ja taiteen historiasta ja nykysuuntauksista. Opintojen myötä oppilas ymmärtää visuaalisen taiteen laajaalaisuuden ja kerroksellisuuden sekä taiteen merkityksen omassa elämässään. Kuvataiteen ja käsityötaiteen perusopetuksessa on keskeistä visuaalisen yleissivistyksen, ajatteluvalmiuksien, havaintokyvyn ja luovuuden vahvistaminen. Taiteen perusopetukselle on ominaista, että opetus antaa valmiuksia ilmaista itseään tarjoaa oppilaalle mahdollisuuden pitkäjänteiseen ja yksilölliset edellytykset huomioivaan oppimiseen huomioi yhteistyön muiden taidekoulujen, kulttuurilaitosten ja -tahojen kanssa rohkaisee elinikäiseen taiteen harrastamiseen etenee tavoitteellisesti ja vaiheittain oppilaiden iän ja edellytysten mukaisesti tarjoten riittävästi haasteita antaa valmiuksia hakeutua taiteenalan jatko-opintoihin ARVOT Kuvataiteen ja käsityötaiteen perusopetuksessa pidetään tärkeinä seuraavia arvoja: Kokonaispersoonallisuuden kehittäminen; opetus tukee oppilaan henkistä kasvua, persoonallisuuden eheyttä, arviointikyvyn, luovuuden ja itseilmaisun sekä elinikäisen taidesuhteen kehittymistä. Oppimaan oppiminen; oppimisessa korostuu tutkiminen, kokeilu, oivaltaminen, luova ongelmanratkaisu oppiminen taiteeseen ja taiteen avulla.

7 7 Mahdollisuus pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen opiskeluun sekä oikeus laadukkaaseen opetukseen Moniaistinen ympäristötietous, estetiikan ja eettisyyden merkityksen ymmärtäminen; taiteen ja tieteen avulla oppilas määrittelee suhteensa luontoon ja kulttuuriin. Taide vuorovaikutusvälineenä; ymmärretään taiteen mahdollisuudet vaikuttajana, arvojen ja ajatusten välittäjänä. Luovuus koko oppilaitoksen toiminnassa Taiteen autonomia, taide itsessään on tärkeää Taiteidenvälisyys; eri taiteenalojen vuorovaikutteinen yhteistyö ja luova soveltaminen Monikulttuurisuus ja moniarvoisuus Tasa-arvo ja erilaisuuden arvostaminen Hyvinvoinnin ja elämän merkityksellisyyden edistäminen taiteen avulla Sosiaalinen, kulttuurinen ja ekologinen kestävä kehitys; kulttuurin ja taidemaailman ymmärtäminen, säilyttäminen, uudistaminen ja kehittäminen Taiteen perusopetus arvostaa oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, vastuullista omatoimisuutta, aloitteellisuutta ja luovuutta. Ilmaistessaan itseään taiteen keinoin oppilas oppii arvottamaan ja arvioimaan itseään ja ympäristöään. Hän tiedostaa itselleen merkityksellisiä elämän sisältöjä ja ilmaisee niitä visuaalisin keinoin. Kuvataide- ja käsityökoulun opetus perustuu käsitykseen ihmisestä, joka eettisenä, moraalisena ja valintakykyisenä yksilönä vaikuttaa aktiivisesti omaan elämäänsä ja ymmärtää taiteen ja kulttuurin merkityksen elämässään. Oppilas rakentaa maailmankuvaansa omien kokemustensa ja kulttuuriperinnön pohjalta ja kehittää sitä edelleen vuorovaikutuksessa muiden kanssa, oppien myös ymmärtämään ja arvostamaan erilaisuutta.

8 8 OPPIMISKÄSITYS, OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT OPPIMISKÄSITYS Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaan taiteellista oppimista niin, että hän oppii yhdistämään yksilöllisen kokemuksensa käsitteelliseen ajatteluunsa sekä ymmärtämään, että kokemus ja käsitteellistäminen ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Taiteellisen oppimisen tietopohja muodostuu oppilaan havainnoista, tunteista, ajatuksista, tiedoista, ilmaisusta sekä taidoista. Kuvataiteen ja käsityötaiteen alueilla tieto ja taito syntyvät omien kokemusten, havaintojen ja oman tekemisen kautta. Visuaalisissa taiteissa ajatukset, tieto, tunteet, havainnot, toiveet ja muistot saatetaan näkyvään muotoon. Muoto annetaan erilaisten materiaalien ja tekniikoiden avulla. Vähitellen tässä prosessissa kehittyvät visuaalisen ilmaisun taidot. Oppimisprosessi on kokonaisvaltainen ilmiö, jossa henkinen toiminta ja luova tekeminen tapahtuvat samanaikaisesti. Oppimisprosessissa uudet taidot ja tiedot liitetään aiemmin omaksuttuihin ja niitä sovelletaan uusissa yhteyksissä. Taiteen tekeminen edellyttää vapaata ilmapiiriä, jossa uskalletaan kokeilla ja leikkiä ja välillä epäonnistuakin. Oppimisen leikinomaisuudella tavoitellaan vapautunutta tunnelmaa, jossa oppilaan ei tarvitse jännittää tai pelätä epäonnistumista. Tavoitteena on, että lapsille ja nuorille muodostuu hyvä taidesuhde. Opetuksen ja taiteellisen toiminnan kantavana voimana on tekemisen ja luomisen ilo. Mielikuvitus on tärkeä tekijä niin taiteessa kuin leikissäkin. Kuvataide- ja käsityökoulussa mielikuvitusta kehitetään ja sille annetaan virikkeitä. Taiteen tekemisessä hyödynnetään mielikuvitusta; opitaan kehittelemään ajattelua, tekemään suunnitelmia ja ennakoimaan lopputuloksia. Mielikuvituksen avulla syntyvät assosiaatiot ja keksinnöt. Luovat prosessit kehittävät oppilaan kykyä järkeillä, ratkaista ongelmia, kykyä tehdä vertailuja ja itsenäisiä päätöksiä. Lisäksi ajattelu ja erilaisten yhteyksien ymmärtäminen kehittyvät aktiivisen näkemisen ja havainnoimisen harjoittelun myötä. Oppilasta ohjataan tutkivaan ja toiminnalliseen oppimiseen sekä yksin että ryhmässä. Tavoitteena on, että oppilas asettaa itse ongelmat, käsittelee tietoa ja muodostaa käsityksiä. Oppilasta kannustetaan rohkeuteen oppimisprosessissaan. Kuvataide- ja käsityökoulussa oppimiselle on tyypillistä tutkiva asenne; esiin nousevia kysymyksiä pohditaan ja niihin haetaan vastauksia. Oppilaalla on aktiivinen rooli omassa oppimisessaan. Häntä rohkaistaan oma-aloitteisuuteen ja rohkeuteen, kysymysten esittämiseen ja niiden tutkimiseen sekä yksin että vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

9 9 Myös opettaja on oppija ja tutkija. Hän arvioi omaa opetustaan ja oppilaiden oppimista samalla kun oppilaat tutkivat erilaisia visuaalisia ilmiöitä, käsitteitä ja niiden välisiä suhteita. Taiteellisessa oppimisprosessissa ohjaavan palautteen anto on merkityksellistä. Palautetta annetaan siitä, miten työskentely alkaa, miten se etenee ja valmiista työstä. Oppimisprosessin ohjaamisessa vaikuttavat erilaiset esteettiset näkemykset, erilaiset oppimisen asenteet, käsitykset taiteellisen työskentelyn laadusta, tehtävän tavoitteista sekä oppilaan yksilölliset oppimisen haasteet. Työskentelyssä tavoitellaan uuden oppimista ja jo saavutettujen taitojen vahvistamista. Oppilastuntemus, erilaiset taidekäsitykset ja opettajan taiteellinen ja pedagoginen osaaminen ovat opettajan työkaluja, kun hän ohjaa oppilasta saavuttamaan erilaisia tavoitteita kannustavan palautteen avulla. Kuvataiteen ja käsityötaiteen opiskelu on perinteisesti ollut ryhmätoimintaa, jossa opiskelijat ovat tehneet omaa työtään samassa tilassa yhdessä toisten kanssa. Harjoitustyöt tehdään käytännössä aina muiden läsnä ollessa. Ryhmässä oppiminen vaatii sekä oppilailta että opettajilta muiden huomioon ottamisen kykyä, kuuntelemisen taitoa, vuorovaikutustaitoja ja kykyä olla rohkeasti oma itsensä vertailukohtien läsnä ollessa. Oppiminen ja taiteen tekeminen saavat aikaan iloa, tyydytystä ja henkistä hyvinvointia. Kun oppilas kokee onnistuvansa, se vahvistaa hänen motivaatiotaan ja oppimisen kokemus tuottaa tyytyväisyyttä. Kun taas koetaan vastoinkäymisiä tai epäonnistumisia, opettajan ohjaava tuki on tärkeä osa oppimisprosessia. Toisinaan oppiminen vaatii suuria ponnisteluja, vaivannäköä ja aikaa, mutta kuvataide- ja käsityökoulussa opitaan, että se kannattaa. Taidekasvatuksen keinoin pyritään vaikuttamaan kehittyvien lasten ja nuorten minäkäsitykseen myönteisellä tavalla ja tukemaan myös tunne-elämän kehittymistä. OPPIMISKÄSITYS JA AIKA Taiteellisessa oppimisprosessissa ajan käsitteellä on suuri merkitys. Opetus on jaksotettu opintokertoihin ja opintovuosiin, joista muodostuu opintojen kokonaisuus, jokaisen oppilaan henkilökohtainen oppimisen historia. Kuvataiteen ja käsityötaiteen parissa työskentely on prosessinomaista; harjoitustehtävät aloitetaan ja suoritetaan loppuun. Vaikka sama tehtävä tehtäisiin uudelleen joskus myöhemmin, se ei koskaan ole toistettavissa täsmälleen samalla tavalla, ja sen avulla voidaan oppia erilaisia asioita eri aikoina. Monet opetukseen liittyvät tapahtumat ovat ainutkertaisia, esim. mahdollisuus tutustua kiinnostavaan näyttelyyn. Silloin on osattava tarttua hetkeen, koska juuri tämä mahdollisuus ei ehkä koskaan toistu. Kuvataiteen ja käsityötaiteen laajan oppimäärän tavoitteet ja sisällöt rytmitetään opintoryhmien, oppilaiden ja heidän ikänsä luomien edellytysten mukaan. Opettaja tulkitsee opetussuunnitelmaa ja rytmittää oppiainesta siten, että ideoiden kehittelyyn, tutkimiseen, havainnointiin ja oppilastöiden

10 10 valmiiksi saattamiseen on riittävästi aikaa. Oppiminen luovan prosessin ja ryhmän vuorovaikutuksen avulla vie aikaa, ja luova työ onnistuu parhaiten kiireettömässä ilmapiirissä, jossa opettajalla on aikaa kuunnella oppilaitaan. Kuvataide- ja käsityökoulussa työskennellään pitkäjänteisesti ja syventyen kuhunkin tehtävään. Opetuksessa huomioidaan myös materiaalien ja tekniikoiden vaatima aika. Savi kuivuu oman aikansa erilaisissa kosteusoloissa. Paperimassan on vetäydyttävä aikansa, vesivärin ja laastin kuivuttava, maalauspaperin kostuttava ja toisinaan valmis teos vaatii useita työvaiheita ja paljon aikaa vaiheiden välillä. Jotkut tekniikat ovat nopeita ja jotkut hitaita. Prosesseja ei juurikaan voi nopeuttaa tai muuttaa lopputuloksen kärsimättä. Kuvataide - ja käsityötaideopetuksen avulla opitaan myös käsittelemään aikaa; ennakoimaan ja katsomaan taaksepäin, olemaan kärsivällisiä ja tarpeen vaatiessa salamannopeita. Lapset elävät nykyhetkessä omaa subjektiivista aikaansa. Lapsi kokee opintokerran ajan eri tavalla kuin aikuinen - lukukaudet ovat pitkiä ja jouluun on loputtomasti aikaa vielä marraskuussa. Aika loppuu kesken kun on mielenkiintoista tekemistä. Jos taas ei ole, tunnin loppumista odotetaan kärsimättömästi. Opettaja hahmottaa kokonaisia opintovuosia kerrallaan ja rakentaa loogisesti etenevää oppiaineksen kokonaisuutta, jonka oppilas todennäköisesti tajuaa vasta myöhemmin. Tiettyihin asioihin palataan uudestaan eri vuosina opintojen edetessä. Tekniikoita hiotaan ja opiskellaan uusia näkökulmia asioihin, joihin ensi kertaa tutustuttiin varhaisiän taidekasvatuksen vaiheessa. Taideopetuksessa on myös syklinen aikakäsitys. Kuva- ja käsityötaiteen oppiaines sisältää itsessään aikaa käsittelevää aineistoa. Opetuksessa on mukana mennyt aika, kun tarkastellaan kuvataiteen ja muotoilun historiaa tai ihmisen kulttuurihistoriaa yleensä. Opettajat ja oppilaat elävät nykyajassa tulkiten ajan merkkejä ja reagoiden ajankohtaisiin kulttuurisiin ilmiöihin. Tulevaisuuteen kurkotellaan, kun yritetään kuvittelun ja päättelyn keinoin luoda käsitystä tulevasta maailmasta. KUVATAIDE- JA KÄSITYÖKOULUN OPPIMISYMPÄRISTÖ Oppimisympäristö tarkoittaa fyysistä, henkistä ja sosiaalista tilaa, jossa oppiminen tapahtuu. Oppimisympäristön käsitteeseen vaikuttavat opetussuunnitelma ja valitut opetusmenetelmät. Opetussisältöjen toteutumisessa on tärkeää tiedostaa, kuinka oppimisympäristön käsite määritellään. Luokkatilan lisäksi oppilaiden oma elinpiiri ja ympäröivä yhteisö ovat oppimisympäristöjä. Ympäristö on kaikki se mikä meitä ympäröi, rakennettu- ja luontoympäristö kokonaisuudessaan, säätilojen vaihtelut, mikro- ja makrokosmokset, avaruus ja alkuaineet, sosiaalinen ympäristö, esineistö ja mediaympäristö. Ihmisen kokemuksessa ympäristö on täynnä tapahtumia, muutoksia ja näkyviä tai näkymättömiä prosesseja. Kokemusmaailmassa ympäristön käsite on läheisesti yhteydessä ajan käsitteeseen. Olemassaolo esittäytyy ajassa ja ympäristössä.

11 11 FYYSINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Visuaalisten taiteiden oppimisympäristö suunnitellaan ensisijaisesti kuvataiteellista ja käsityötaiteellista toimintaa ja sen vaatimuksia vastaavaksi. Opetustoiminnan tavoitteellinen kehittäminen vaikuttaa olennaisesti myös oppimisympäristön kehittämiseen ja opetustyön onnistumiseen. Hyvä oppimisympäristö tarjoaa mahdollisuuksia monenlaiseen yhteiseen työskentelyyn ja koko opintoryhmän samanaikaiseen toimintaan, toisaalta oppimisympäristössä tulee olla myös tilaa omaan rauhaan ja yksin työskentelyyn. Kuvataiteen ja käsityötaiteen opetuksessa käytetään hyvin monenlaisia välineitä ja materiaaleja, joiden säilyttämiseen ja käsittelyyn tarvitaan riittävästi tilaa. Mediaopetus tarvitsee aivan toisenlaisen luokkatilan kuin keramiikan opetus tai piirustus ja maalaus. Tekstiili- ja puutöiden tekeminen vaativat niin ikään omat erikoistilansa. Lisäksi, jotta erilaisia opetusmetodeja voitaisiin käyttää, opetustilojen tulee olla muunneltavissa erilaisia työtapoja vaativiin työskentelymenetelmiin. Eri työvaiheissa olevien oppilastöiden säilytystilojen tulee myös olla asialliset vaatimukset täyttäviä. Riittävät, asianmukaiset tilat ovat työturvallisuuden tae. Kuvataide- ja käsityökoulussa käytetään opetussuunnitelman tavoitteiden ja sisältöjen mukaisia materiaaleja ja työvälineitä. Niiden laatuun ja tarkoituksenmukaisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Opetuksen tavoitteena on keskittyä työvälineiden ja materiaalien valinnoissa tärkeimpiin perustarvikkeisiin - siis huolella harkitut ja laadukkaat työkalut mieluummin kuin erilaisten tarvikkeiden laaja kirjo. Työvälineiden ja materiaalien valinnassa otetaan huomioon työ-, tuote- ja ympäristöturvallisuus. Taideopiskelussa kiinnitetään huomiota myös opiskeluympäristön esteettisiin ja visuaalisiin virikkeisiin. Koulun ja luokkatilan lisäksi luonto ja rakennettu ympäristö sekä virtuaalinen ympäristö kuuluvat oppimisen fyysiseen ympäristöön. Konkreettinen ja läsnä oleva ympäristö tarjoaa oppimisprosessin käynnistymiselle erinomaiset puitteet. Ympäristö ja siitä tehty taide tarjoavat loputtomasti virikkeitä ja elämyksiä taidekasvatukseen. Oppilas tarvitsee ajatteluprosessiensa lähtökohdaksi konkretiaa. Luonnon ja ympäristön tutkiminen ovat kasvua eheyttäviä kokemuksia. Oppilas tulee tietoiseksi mahdollisuuksistaan luoda ja oppia, sekä vastuustaan muita kohtaan. Valkeakoskella on paljon erilaista luonnonympäristöä; vesimaisemaa, metsiä, kulttuurimaisemaa peltoineen, kylineen ja kartanoineen. Esihistorialliset muinaisjäännökset ja rautakautinen Rapolan linnavuori Sääksmäellä ovat olennainen osa koulun oppimisympäristöä, samoin kuin erikoismuseot, joita paikkakunnalla on useita.

12 12 Mediaympäristön jatkuva kehittyminen tarjoaa uusia ulottuvuuksia taideopetukselle. Tieto- ja viestintäteknologiaa sekä verkkoympäristöjä hyödynnetään opiskelussa ja ne ovat osa fyysistä oppimisympäristöä. HENKINEN JA SOSIAALINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Opiskeluympäristössä vaikuttavat oppilaitoksen edustamat ja oppilaiden oppimistilanteeseen mukanaan tuomat opitut perinteet, arvot ja asenteet sekä esteettiset ja moraaliset käsitykset. Ryhmätilanteissa on läsnä erilaisia oppilaita, joilla kaikilla on oma henkinen oppimisympäristönsä. Kuvataiteen ja käsityötaiteen opetuksessa ryhmän oppimisilmapiiri pyritään luomaan sellaiseksi, että oppilaan kasvulle ja luovuudelle jää tilaa. Hyvä oppimisen ilmapiiri on avoin, turvallinen ja kannustava ja edellyttää oppilaan aitoa kohtaamista sekä kasvatuksellisesti välittävää vuorovaikutusta. Taideopetuksessa opettajat kiinnittävät erityistä huomiota taitoonsa kohdata oppilas sekä erilaisuuden arvostamiseen. Erilaisia persoonallisuuksia ymmärtävä ilmapiiri vahvistaa oppilaiden itsetuntoa ja auttaa heitä elämäntaidoissa. Oppimisympäristössä tapahtuu yhteistyötä oppilaiden vanhempien kanssa palautteen, arvioinnin ja toiminnan kehittämiseksi. TYÖTAVAT JA NIIDEN K EHITTÄMINEN Kuvataiteen ja käsityötaiteen opetussisältöjen ja -menetelmien kehittäminen on opettajien työtä. Taideopettajan työ on olemukseltaan tutkivaa ja luovaa aivan kuten taiteilijan työkin. Opettaja tulkitsee koulun opetussuunnitelmaa ja soveltaa sitä omille opintoryhmilleen. Opettaja toimii yhteistyössä muiden opettajien ja koulun rehtorin kanssa. He ovat työryhmä, joka yhteisen suunnittelun, keskustelun, pohtimisen ja arvioinnin avulla myös uudistaa paitsi opetusmenetelmiä myös opetussuunnitelmaa. Rehtorin ja opettajien työhön kuuluu ajan, yhteiskunnan ja taideilmiöiden aktiivinen seuraaminen. Opetus on uutta luovaa, ja taidekasvatukselliset haasteet pyritään huomioimaan opetuksessa ja koulun kehittämisessä. Kuvataide- ja käsityökoulussa käytetään monenlaisia työtapoja: toiminnallinen ja tutkiva oppiminen elämyksellinen ja kokemuksellinen oppiminen, jossa voidaan hyödyntää erilaisia oppimisympäristöjä (esimerkiksi retket, taidenäyttelykäynnit, vierailut)

13 13 pitkäjänteinen teemallinen työskentely erilaisten sisältöjen äärellä yhteisöllinen ja osallistuva oppiminen ja projektityöskentely yksilö- ja ryhmätyöskentely havainnollistava opetus taiteen vastaanottamisen harjoitukset kuten taidekuvien ja taideteosten äärellä oleminen yhteisötaiteelliset menetelmät ja yhteistyö lähiyhteisöjen kanssa. Kuvataide- ja käsityökoulussa erilaiset työskentely- ja lähestymistavat tukevat toisiaan ja kietoutuvat toisiinsa. Oppijaa ohjataan löytämään hänelle sopivia työskentelytapoja ja hänelle tarjotaan mahdollisuuksia monipuolisten materiaalien ja työtapojen avulla löytää persoonallinen tapa ilmaista itseään. Opetuksessa huomioidaan tekemisen ja oppimisen prosessimaisuus. Opettajan rooli on yhä enenevässä määrin ohjata ja tukea oppilasta itseohjautuvuuteen ja jo opitun soveltamiseen, oppilaan valmiudet ja lähtökohdat huomioiden. Työtapoja valitessaan opettaja ottaa huomioon oppilaiden ikäryhmän. Kaiken ikäisten oppilaiden on tärkeää saada omia kokemuksia ja elämyksiä erilaisista taiteen ja kulttuurin ilmiöistä ja käsitteistä. Oppilaan konkreettiset kokemukset ovat perustana abstraktin ajattelun ja tunne-elämän kehittymiselle. Työtavat valitaan siten, että myös keskittymiskyky, pitkäjänteisyys, herkkyys, eläytymiskyky, omaaloitteisuus, vastuu ja itseluottamus sekä sosiaaliset taidot kasvavat. Tärkeää on myös oppia arvostamaan ryhmän muita jäseniä sekä omaa ja muiden oppimista. Kuvataiteen ja käsityötaiteen opetusta suunniteltaessa otetaan huomioon, että oppimisprosessiin sisältyy usein tilanteita ja tehtäviä, joissa oppilaat harjoittavat havainto- ja ongelmanratkaisukykyään sekä opittujen asioiden soveltamista. Olennaista on herättää ja ylläpitää oppilaissa uteliaisuutta ja rohkaista heitä itsenäiseen ajatteluun. Opetustilanteet suunnitellaan sellaisiksi, että oppilaat voivat mahdollisimman paljon toimia aktiivisesti. Opetuksen teemoja ja tehtävien aiheita valittaessa otetaan huomioon oppilaiden kokemuspiiri, se maailma, jossa lapset ja nuoret elävät omaa arkipäiväänsä. Opetuksessa korostuu vuorovaikutus, joka mahdollistaa myös ilmiöiden laajan ja avoimen tarkastelun. Kuvataide- ja käsityökoulussa opettamisen ja oppimisen prosessi ovat yhtä tärkeitä kuin työskentelyn kuluessa syntyvä konkreettinen lopputulos: kuva tai teos.

14 14 OPETUKSEN RAKENNE JA OPINTOJEN LAAJUUS Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän perusopintojen ja syventävien opintojen laskennallinen laajuus on yhteensä tuntia. Yhden oppitunnin pituus on 45 minuuttia. Kuvataidekoululla ja käsityökoululla on molemmilla omat opetussisältönsä opetettavien ainesisältöjen osalta. Visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän mukaisia kuvataiteen ja käsityötaiteen opintoja voidaan hyväksilukea keskenään. Kuvataide- ja käsityökoulussa oppilas voi opiskella vaihtoehtoisesti: 1) kuvataiteen linjalla (oppilaspaikka kuvataidekoulussa) 2) käsityötaiteen linjalla (oppilaspaikka käsityökoulussa) 3) Kummallakin linjalla, (oppilaspaikka sekä kuvataidekoulussa että käsityökoulussa) 4) kuvataiteen tai käsityötaiteen linjan opiskelijana, lisänä toisen linjan sivuaineoikeus (oppilaspaikka kuvataidekoulussa käsityön sivuaineoikeudella tai oppilaspaikka käsityökoulussa kuvataiteen sivuaineoikeudella) Tämä koskee yli 12-vuotiaita oppilaita. SEKÄ KUVATAITEEN ETTÄ KÄSITYÖTAITEEN OPETUS NOUDATTAA SEURAAVAA RAKENNETTA: Valmentavat opinnot, perusopinnot sekä syventävät työpajaopinnot. VALMENTAVAT OPINNOT alle kouluikäisten opetusta, aloitetaan 5-/6-vuotiaana 1,5-2 oppituntia/viikko valmentavat opinnot kestävät yhden lukuvuoden Valmentavia opintoja tarjotaan sekä kuvataiteen että käsityötaiteen suuntautumisvaihtoehdoissa.

15 15 PERUSOPINNOT Perusopintojen laskennallinen laajuus 540 tuntia ja ne suoritetaan 6 lukuvuodessa. Oppilas valitsee suuntautumisvaihtoehtonsa mukaan joko kuvataiteen tai käsityötaiteen perusopinnot vuotiaat oppilaat 2,0-3,0 oppituntia/viikko Perusopinnoissa opitaan visuaalisten taiteiden perustekniikat ja valmiudet. Periodiopinnot (12-vuotiaat) Perusopintojen viimeinen opiskeluvuosi opiskellaan periodeina. Periodiopinnot on suunnattu 12- vuotiaille oppilaille ja ne kestävät yhden lukuvuoden. Periodivuosi on jaettu työpajakohtaisiin jaksoihin, joissa tutustutaan tuleviin työpajavaihtoehtoihin. Oppilaalla on mahdollisuus tutustua sekä kuvataiteen että käsityötaiteen työpajavaihtoehtoihin. Periodivuoden aikana oppilaat valmistavat portfolion. Perusopintojen päätteeksi oppilas saa perusopintojen päättötodistuksen. Sen yhteydessä on erillinen periodivuoden opettajien laatima kirjallinen arviointi opinnoista ja portfoliosta. SYVENTÄVÄT OPINNOT (TYÖPAJAOPINNOT) Syventävien opintojen laskennallinen laajuus 760 tuntia ja ne suoritetaan 5-6 lukuvuodessa. Syventävät opinnot on jaettu työpajaopintoihin ja jatkotyöpajaopintoihin vuotiaat oppilaat n. 3,5 oppituntia/viikko Työpajaopinnot (13-16-vuotiaat) vuotiaat oppilaat valitsevat vuodeksi kerrallaan taidealakohtaisia työpajoja kuvataiteen ja käsityötaiteen tarjoamista vaihtoehdoista. Työpajoissa perehdytään yhteen taiteen alueeseen koko työvuoden ajan kulloisenkin työpajatarjonnan mukaan. Työpajavaihtoehdot ovat piirustus ja maalaus, keramiikka, mediataide ja käsityötaide. Myös muita työpajavaihtoehtoja voidaan tarjota resurssien ja koulun kehittämistarpeiden mukaan. Lisäksi työpajalaisille voidaan järjestää erillisiä lyhytkursseja, opintoretkiä ja projekteja. Oppilas voi valita kuvataide- tai käsityötaiteen opintojen normaaliin lukukausimaksuun kuuluen yhden työpajan vuodeksi kerrallaan. Jatkotyöpajaopinnot (16-18-vuotiaat) vuotiaat opiskelevat jatkotyöpajassa, jossa on mahdollisuus päättötyön tekemiseen. Päättötyötä ei voi tehdä ilman jatkotyöpajaa edeltäviä työpajaopintoja. Jatkotyöpajassa oppilaat valitsevat itselleen oman taiteellisen päättötyön aiheen, toteuttavat sen, laativat työskentelystään portfolion ja tekevät itsearvioinnin. Päättötyön tehdään 1-2 vuodessa. Sen tekemiseen kuuluu jatkotyöpajaopetuksen lisäksi myös itsenäistä työskentelyä noin 50 h. Syventävien opintojen päätteeksi oppilas saa päättötodistuksen. Lisäksi oppilas saa opinnoistaan ja päättötyöstään arvioinnin.

16 16 OPETUSJÄRJESTELYT Kuvataidekoulu ja käsityökoulu toimivat useassa eri opetuspisteessä. Pääopetuspiste sijaitsee osoitteessa Valtakatu 20, 4. kerroksessa. Koulun tavoitteena on opetustilojen kehittäminen ja pyrkimys keskittää opetus samaan paikkaan, jotta tiiviimpi opetuksellinen yhteistyö mahdollistuisi ja opetustilat voitaisiin järjestellä toimivimmiksi kuva- ja käsityötaiteen tarpeisiin nähden. Sääksmäen toimipiste tulee toimimaan kuvataidekoulun sivuopetuspisteenä ja retkikohteena vastaisuudessakin. Kuvataide- ja käsityökoulussa on koulun toiminnasta vastaava rehtori, riittävä määrä virkasuhteisia päätoimisia opettajia, tuntiopettajia, toimistosihteeri, vahtimestari sekä muuta tarvittavaa henkilökuntaa (laki taiteen perusopetuksesta 9 ). Rehtorin ja opettajien kelpoisuusvaatimuksilla säädetään asetuksella. Koulu noudattaa lasten ja nuorten taidekoulujen työehtosopimuksen mukaisia työehtoja. Kuvataide- ja käsityökoulun vuosittaisen toimintasuunnitelman sekä työ- ja loma-ajat hyväksyy sivistystoimen lautakunta. Opetusta järjestetään 34 työviikkoa vuodessa, vuosittain suunnitellun lukujärjestyksen mukaisesti. Opetus järjestetään pääasiassa arkipäivisin klo välillä, mutta toimintaa voi olla myös viikonloppuisin, ja muina aikoina. Lisäksi koulu voi järjestää lyhytkursseja, näyttelyitä, retkiä, opintomatkoja, projekteja, tapahtumia, koulutusta sekä muuta taidekasvatuksellista toimintaa. Opetus tarjotaan ryhmäopetuksena. Ryhmäkoko vaihtelee 6-12 oppilaan välillä. Ryhmäkoossa huomioidaan opetustilojen koko, materiaalien ja välineiden käytettävyys sekä oppilaiden ikä ja erityistarpeet sekä pedagogiset perusteet. Opetusryhmät kokoontuvat pääasiassa kerran viikossa. Kuvataide- ja käsityökoulun opinnot etenevät opetussuunnitelman mukaisesti valmentavista opinnoista perusopintoihin ja perusopinnoista syventäviin opintoihin. Koska opetus on vuodesta toiseen jatkuvaa, perusopetusryhmät säilyvät pääasiassa samoina. Rehtori voi kuitenkin tehdä ryhmämuutoksia sopivan ryhmäkoon ja pedagogisen toimivuuden takaamiseksi. Syventävien opintojen ryhmät muodostetaan mahdollisuuksien mukaan oppilaiden tekemien työpajavalintojen mukaisesti.

17 17 Rehtori valmistelee seuraavan lukuvuoden lukujärjestyksen jakamalla tunnit ja ryhmät päätoimisten opettajien opetustuntivelvoitteen, tuntiopettajille käytettävissä olevien tuntien, kouluun hakeutuneiden oppilaiden sekä opetustilojen käyttöresurssien mukaan. Oppilaitoksen opetusjärjestelyistä vastaa koulun rehtori yhdessä opettajakunnan kanssa. Koulun laajemmat opetusteemat ja sisällöt suunnitellaan yhteistyönä. Kukin opettaja on vastuussa omien ryhmiensä koko lukuvuoden opetuksen sisällöistä ja opetussuunnitelman toteuttamisesta omassa opetuksessaan. Näyttelyt rakennetaan opettajien yhteistyönä. Opetusjärjestelyjen vastuut jakautuvat opettajien kesken materiaali- ja välinehankinnoissa, tapahtumien ja opintoretkien järjestämisessä sekä opetustilojen ja välineiden huollossa. Lisäksi opettajien työhön kuuluu muun muassa koulun toiminnan dokumentointia, markkinointia sekä yhteistyötä eri tahojen kanssa. Koulun rehtori vastaa opetuksen taiteellis-pedagogisesta linjasta sekä opetuksen kehittämis- ja laatutyöstä yhteistyössä opettajien kanssa. Kuvataide- ja käsityökoulussa hyödynnetään laaja-alaisesti opettajien eri osaamisalueita koulun toiminnan ja opetussisältöjen kehittämistyössä. Opetus pyritään järjestämään resursseilla, jotka takaavat opetuksen korkean tason ja monipuolisen opetussuunnitelman toteuttamisen. Koska Kuvataidekoululla on oma Opetusministeriön myöntämä järjestämislupansa, ja se saa toimintaansa taiteen perusopetuksen tuntiperusteista valtionosuutta, sillä on oma talousarvionsa. Käsityötaiteen perusopetusta annetaan kansalaisopiston ylläpitämisluvan alla, ja se on osa vapaata sivistystyötä. Käsityötaiteella on myös oma talousarvionsa, joka on osa kansalaisopiston talousarviota. Sivistystoimen lautakunta vahvistaa vuosittain kuvataidekoulun ja käsityökoulun suuntautumisvaihtojen talouskehyksen. Koulun puolesta taloudesta vastaa rehtori. Lukukausimaksuista, alennuksista ja vapaaoppilaspaikoista päättää sivistystoimen lautakunta. Koulu tiedottaa vuosittain lukukausimaksuista ja niihin liittyvistä periaatteista nettisivuillaan sekä oppilaille jaettavassa syystiedotteessa. Opetus järjestetään niin, että oppilaan taidot ja tiedot, tekniikoiden ja materiaalien sekä työvälineiden monipuolinen tuntemus ja hallinta kehittyvät. Oppilasta ohjataan laadukkaiden tuotteiden luomiseen ja kestävän kehityksen mukaisiin ratkaisuihin.

18 18 OPPILAAKSI OTTAMINEN HAKUMENETTELY Kuvataide- ja käsityökoulun oppilaaksi voi hakeutua 6-12-vuotiaana. Oppilas voi hakea joko kuvataiteen tai käsityötaiteen linjalle tai molempiin. Kuvataide- ja käsityökoulun uusien oppilaiden haku järjestetään keväisin taiteen perusopetuksen oppilashaun yhteydessä. Hakuaika on kevätlukukauden lopulla. Siitä ilmoitetaan erikseen Valkeakosken Sanomissa ja koulun verkkosivuilla. Hakeminen tapahtuu täyttämällä sähköinen hakukaavake Kuvataideja käsityökoulun nettisivuilla määräpäivään mennessä. Koulu ottaa uusia oppilaita vuosittain kyseisenä vuonna perustettuihin uusiin oppilasryhmiin sekä täydentää jatkavissa ryhmissä olevia avoimia oppilaspaikkoja. Oppilaat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Avointen ryhmien oppilaspaikkojen täyttyessä oppilas jää ilmoittautumisjärjestyksen määräämälle varasijalle. Rehtori voi tarvittaessa täyttää avoimia oppilaspaikkoja syys- ja kevätlukukauden alussa. Avointen oppilaspaikkojen täytössä ovat etusijalla hakumenettelyssä varasijalle jääneet hakijat. Yli 12-vuotiaat hakijat voivat kysyä oppilaspaikkoja suoraan koulun rehtorilta, joka päättää oppilaaksi ottamisesta tapauskohtaisesti. JATKOILMOITTAUTUMINEN JA OPINTO-OIKEUDEN SÄILYMINEN Kuvataide- ja käsityökoulussa opiskelevat oppilaat voivat kevätlukukaudella jatkoilmoittautua seuraavalle lukuvuodelle ja näin taata mahdollisuuden opintojen jatkuvuuteen. Jatkoilmoittautuminen tehdään sähköisesti Hellewi-järjestelmän kautta koulun nettisivuilla. Mikäli oppilas lopettaa opintonsa, mutta päättää myöhemmin hakeutua uudelleen kouluun, tulee hänen hakea oppilaspaikkaa uusien oppilaiden haun yhteydessä. Muista keskeytyksistä, joissa opinto-oikeus säilyy, päättää rehtori tapauskohtaisesti.

19 19 VAPAAOPPILAAKSI OTTAMINEN Vapaaoppilaspaikkoja on haettavissa vuosittain. Sivistystoimen lautakunta päättää erikseen vuosittain myönnettävien paikkojen määrästä. Hakuaika on syksyllä koulun alkaessa, ja siitä ilmoitetaan koulun syystiedotteessa ja nettisivuilla. OPISKELUAIKA JA LISÄAJAN MYÖNTÄMISEN PER USTEET Kuvataide- ja käsityökoulussa voi opiskella 6-vuotiaasta 20-vuotiaaksi asti. Lisäajan myöntämisestä neuvotellaan erikseen tapauskohtaisesti. Lisäajan myöntämisen perusteita ovat esim. pitkäaikainen sairaus ja väliaikainen pidempi poissaolo paikkakunnalta esim. vanhempien työkomennuksen vuoksi. KUVA- JA KÄSITYÖTAITEEN PERUSOPETUS AIKUISVÄESTÖLLE Käsityötaiteen aikuisille tarkoitettua taiteen perusopetusta järjestää Valkeakoski-opisto. Käsityötaiteen perusopinnot noudattavat omaa opetussuunnitelmaansa, ja opintoihin hakeutumisesta vastaa Valkeakoski-opisto. Kuvataidekoulu voi halutessaan järjestää myös aikuisten taiteen perusopetusta. Tätä opetusmuotoa varten laaditaan oma opetussuunnitelma. Aikuisväestölle suunnatun kuvataiteen perusopetuksen käynnistyminen edellyttää päätöstä opetuksen rahoituksen järjestämisestä. Opetus voidaan järjestää myös yhteistyössä Valkeakoski-opiston kanssa. Aikuisten taiteen perusopetuksen käynnistämisestä päättää sivistystoimen lautakunta. Lisäksi kuvataidekoulun opettajat voivat olla suunnittelemassa ja toteuttamassa aikuisväestölle suunnattua taidekasvatukseen liittyvää tilauskoulutusta yhteistyössä Valkeakoski-opiston kanssa. HENKILÖKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA Tarvittaessa oppilaan erityistarpeet kartoitetaan ja oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma. Suunnitelmaa toteutetaan koulun resurssien puitteissa.

20 20 OPPILASARVIOINTI ARVIOINNIN TEHTÄVÄ Arvioinnin tehtävänä on tukea oppilaan kehitystä ja oppimista sekä vahvistaa oppilaan itsetuntemusta ja itseohjautuvuutta. Arviointi ohjaa oppilaan kehittymistä opinnoissaan ja tukee opiskelun tavoitteiden asettamista. Arviointi vahvistaa oppilaan myönteistä ja realistista käsitystä itsestään oppijana. Valkeakosken kuvataide- ja käsityökoulussa noudatetaan ohjaavan ja kannustavan arvioinnin periaatteita. Hyvä arviointi määritellään seuraavasti: Arviointi on oppimistilanne: se ohjaa oppimaan ja on oppimisen tuki Arviointia ei voi tehdä ilman käsitystä opetussuunnitelmasta ja sen ihmiskäsityksestä sekä oppimiskäsityksestä Itsearvioinnin osuus on tärkeä osa arviointia Tulokset ja prosessi ovat samanarvoisia Arviointi tapahtuu vuorovaikutuksessa Arviointi on kannustavaa ja se pohja uuden oppimiselle Arviointi tukee oppilaan itsetuntemusta ja itsetuntoa Opettaja tuntee arvioinnin pedagogisen ja eettisen vastuun sekä arvolähtökohdat Opettaja ottaa huomioon oppilaan kehitystason Oppilaan arviointi pohjautuu pitkäaikaiseen näyttöön ja kohdistuu sekä oppimisprosessiin että prosessin lopputuloksiin, teoksiin ja tuotteisiin. Arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opetusmenetelmiin ja tukevat oppimista. Taideopetusta arvioitaessa otetaan huomioon, että sen merkitys yksilön elämässä näkyy myös pitkällä aikavälillä.

21 21 JATKUVA PALAUTE Oppilaalle annetaan jatkuvaa palautetta omasta oppimisestaan oppimistilanteissa. Keskustelut opettajan, oppilaan ja ryhmän kesken keskeneräisistä sekä valmiista töistä ovat oleellinen osa arviointia, oppimista. Arviointi on vuorovaikutuksellista opettajan, oppilaan ja ryhmän välillä. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan itselleen valitsemat tavoitteet ja oppisisällöt. Ryhmätilanteissa korostetaan moniarvoisuutta ja monia oikeita ratkaisuja. Opetustilanteissa tapahtuvassa palautteenannossa ei ole kyse eri oppilaiden töiden saattamisesta paremmuusjärjestykseen, vaan vuorovaikutteisesta oppimisesta. Opitaan vastaanottamaan palautetta, arvostamaan omia ja toisten töitä. Samalla opitaan itsearviointia ja nähdään erilaisia taiteellisia ratkaisuja sekä opitaan myös muilta. OPPILAIDEN ITSEARVIOINTI Oppilaita ohjataan itsearviointiin, joka on myös osa oppimista. Itsearviointia harjoitellaan opettajan ja oppilaan välillä opetuskeskusteluissa työskentelyprosessin aikana. Lisäksi kuvataide- ja käsityökoulussa harjoitellaan portfoliotyöskentelyn taitoja ja opetellaan kuvaamaan oppimisprosessia luonnoksin, kuvin ja sanoin. VUOSITTAINEN OPPILASARVIOINTI Oppilaalle annetaan vuosittain sanallinen arviointi. Oppilasarviointi annetaan kaikille muille paitsi valmentavan opintojen ryhmien oppilaille. Sanallinen vuosiarviointi annetaan kirjallisena. Vuosiarvioinnit jaetaan oppilaille keväisin, lukuvuoden päättyessä. Arvioinnissa kuvaillaan oppilaan kehittymistä, vahvuuksia ja tavoitteita sekä asioita, joihin oppilaan kannattaa jatkossa kiinnittää huomiota. Opettaja kertoo arvioinnin käytänteistä oppilailleen syyslukukauden alussa. Perus- ja syventävien opintojen arvioinnin kohteena ovat kuva-/käsityöilmaisu ja visuaaliset valmiudet, materiaalien ja välineiden hallinta, taiteen ja ympäristön tarkastelu, työskentelytaidot, itsearviointi ja arviointikyvyn kehittyminen. Vuosiarvioinnista vastaavat rehtori ja opettajat. Kukin opettaja arvioi omien oppilasryhmiensä oppilaat. Opettajat perehdytetään arviointiin rehtorin johdolla. Yhteisistä arviointiperiaatteista keskustellaan mm opettajainkokouksissa sekä kehityskeskusteluissa. Kuvataide- ja käsityökoulussa noudatetaan arvioinnissa Opetushallituksen ja kuvataidekoulujen liiton ohjeistusta kannustavasta ja

22 22 opetussuunnitelman mukaisesta arvioinnista. Lisäksi Kuvataide- ja käsityökoululla on erillinen oppilasarviointia koskeva ohjeistus opettajille. Opettajat vastaavat omien oppilasarviointiensa arkistoinnista asianmukaisella tavalla. PERUSOPINTOJEN PÄÄTTÖARVIOINTI Periodivuoden päättyessä ennen siirtymistä syventäviin työpaja opintoihin oppilas saa perusopintojen päättötodistuksen ja periodivuoden opettajien laatiman sanallisen arvioinnin opinnoistaan ja portfoliostaan. Periodivuoden oppilas toteuttaa myös itsearvioinnin. Portfolion arviointi kohdistuu perusopintojen oppimisprosessin dokumentointiin, kuvaukseen ja itsearviointiin. Arvioinnin tavoitteena on kannustaa ja auttaa oppilasta jatkamaan kuvataideharrastustaan ja kehittymään siinä. Jokainen periodivuoden jakson opettaja antaa arviointilausunnon opettamastaan periodikokonaisuudestaan. SYVENTÄVIEN OPINTOJEN PÄÄTTÖARVIOINTI Syventävien opintojen päätteeksi oppilas tekee päättötyön. Päättötyössä arvioidaan valmis taiteellinen teos, työprosessia kuvaava portfolio ja oppilaan kyky arvioida itse päättötyötään (itsearviointi). Oppilaalle ilmoitetaan etukäteen arvioinnin kohteet ja kriteerit ja hänelle annetaan työskentelyä varten päättötyöohjeet. Oppilas saa päättötyöstä sanallisen ja numeroarvioinnin. Arvioinnin suorittaa vähintään kaksi arvioijaa, joista toinen arvioitsija on oppilasta ohjannut opettaja ja toinen ulkopuolinen arvioitsija. Rehtori valitsee ulkopuolisen arvioitsijan, useimmiten päättötyön ohjaajan ehdotuksesta. Ulkopuolisen arvioitsijan tulee tuntea arvioitavana oleva taiteenala. Päättötöistä rakennetaan päättötöiden näyttely ja päättötyöt esitellään tähän tarkoitukseen järjestetyssä päättötöiden esittelytilaisuudessa. Arvioijat ja päättötyön tekijät kohtaavat keskustelevassa arviointitapaamisessa päättötyön esittelyn yhteydessä. Kumpikin arvioitsija tutustuu päättötyöhön ja siitä kertovaan portfolioon ja laatii tältä pohjalta sanallisen arvionsa sekä arvosanaehdotuksensa. Lopullinen arvosana on näiden kahden arvosanaehdotuksen keskiarvo. Rehtorilla on oikeus arviointiryhmässä ratkaista arvosana, mikäli se

23 23 poikkeaa oleellisesti koulun linjauksista. Rehtori ja arvioitsijat vastaavat siitä, että arviointi noudattaa kuvataide- ja käsityökoulun hyvän arvioinnin linjauksia. Arvioinnit tulevat oppilaan päättötodistuksen liitteiksi. Arvioinnin tavoitteena on kannustaa ja auttaa oppilasta jatkamaan taideharrastustaan ja kehittymään siinä. Arvioinnit liitetään osaksi syventävien opintojen päättötodistusta (todistukset). Arvioinnin oikaisemisesta ja arvosanan korottamisesta on ohjeet asetuksessa taiteen perusopetuksesta. Päättötyön arvosana-asteikko Erinomainen 5 Kiitettävä 4 Hyvä 3 Tyydyttävä 2 Hyväksytty 1

24 24 OPPILAITOKSEN ITSEARVIOINTI JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Oppilaitoksen itsearvioinnin tarkoituksena on koulun toiminnan kehittäminen palvelemaan yhä paremmin opetussuunnitelman toteutumista ja taiteen perusopetuksen tavoitteiden saavuttamista. Kuvataidekoululla ja käsityökoululla on oma laatukriteeristönsä, jonka avulla seurataan vuosittain toiminnan laatutekijöitä. Laatukriteeristö on luotu seuraamaan seuraavia osa-alueita: 1. Taloudelliset resurssit 2. Asiakkaat/oppilaat 3. Opetusjärjestelyt ja opetussuunnitelman toteutuminen 4. Henkilöstö ja osaaminen 5. Johtaminen 6. Yhteistyösuhteet Opetuksen sisällön arvioinnin välineenä ovat oppilaitoksen järjestämät näyttelyt: opintovuoden aikana vaihtuvat näyttelyt opetustiloissa, kevätnäyttely Voipaalan taidekeskuksessa sekä muut näyttelyt, joihin oppilaitos ottaa osaa. Näyttelyt esittelevät koulun toimintaa. Koulun toimintaa dokumentoidaan valokuvaamalla opetustilanteita ja valmiita oppilastöitä. Myös erilaiset julkaisut, esitteet ja www-sivut mahdollistavat koulun toiminnan ja tulosten esittelyn ja palautekeskustelun. Koulun toiminnasta tehdään joka vuosi vuosikertomus, jossa tuodaan esiin kunkin lukuvuoden keskeisimmät tapahtumat ja yhteistyösuhteet. Vuosikertomus on julkinen asiakirja, jonka hyväksyy sivistystoimenlautakunta. Taloudellisia resursseja seurataan talousarviossa ja tilinpäätöksessä. Toiminnan taloudellisuutta mitataan vuosittain euro/oppitunti/ryhmä. Vuosittain seurataan sekä uusien oppilaiden, että keskeyttäneiden oppilaiden lukumäärää. Myös muuta tilastollista tietoa, kuten oppilasrekisteritietoja voidaan käyttää toiminnan laadun seurannassa. Oppilaitoksen itsearvioinnissa käytetään taiteen perusopetuksen tarpeisiin kehitettyä itsearvioinnin

25 25 Virvatuli-mallia. Oppilaitos teettää säännöllisin väliajoin asiakastyytyväisyyskyselyitä, joita suunnataan oppilaille ja/tai heidän huoltajilleen. Kyselyt teetetään sähköisessä muodossa. Kyselyissä kartoitetaan muun muassa oppilaiden ja heidän huoltajiensa kokemuksia ja tyytyväisyyttä taideopintojen sisältöihin, opetusjärjestelyihin, resursseihin, oppimisympäristöön ja sen ilmapiiriin. Lisäksi kartoitetaan oppilaiden opiskelumotivaatiota, harrastuksen merkitystä ja annetaan mahdollisuus vapaaseen palautteeseen ja kehittämisideoihin. Kyselyaineistoa hyödynnetään oppilaitoksen kehittämistyössä. Henkilökunnan työtyytyväisyyskysely, osaamiskartoitukset sekä kehityskeskustelut toteutetaan säännöllisesti. Ne arvioivat opettajien ja johtajuuden osaamista, työ- ja oppimisympäristöä ja opetusjärjestelyjen toimivuutta. Opettajien osaamiskartoituksissa kiinnitetään huomioita ainehallintaan, pedagogiseen ja taiteelliseen osaamiseen, oppilaan kohtaamisen taitoihin, oppilasarvioinnin osaamiseen, opetuksen suunnitteluun, arviointiin ja työyhteisön jäsenenä toimimiseen. Johtamisen arviointialueita ovat strateginen johtaminen, taiteellispedagoginen johtaminen, henkilöstöjohtaminen ja talousjohtaminen. Opetushallitus määrittelee taiteen perusopetuksen toimintakulttuurin kokonaisuudeksi, joka muodostuu säädösten ja paikallisten opetussuunnitelmien tulkinnoista, työn johtamisesta ja organisoinnista, omaksutuista oppimiskäsityksistä ja pedagogiikasta sekä oppilaitoksen vuorovaikutuksesta ja ilmapiiristä. Tämä toimintakulttuuri vaikuttaa jokaisen oppilaitoksen jäsenen päivittäiseen hyvinvointiin sekä oppilaiden identiteettiin ja osaamiseen. Kuvataide- ja käsityökoulun toimintakulttuurin kehittämisessä kiinnitetään huomiota opetuksen sisältöjen ja työtapojen kehittämiseen. Oppilaitoksen kehittämisessä huomioidaan vuorovaikutus ja osallisuus sekä mahdollisuus vaikuttaa oppilaitoksen toimintaan. Koulun toiminnan kehittämisen arvoja ovat avoin keskustelukulttuuri, jatkuva oppiminen ja luovuus toiminnassa. Koulun rehtori ja opettajakunta keskustelevat laatukriteereitä vuosittain. Arviointivastaavana toimii koulun rehtori.

26 26 TODISTUKSET Kuvataide- ja käsityökoulussa annetaan oppilaille todistus Opetushallituksen antamien ohjeiden mukaisesti laajan oppimäärän perusopintojen päätteeksi sekä syventävien opintojen päätteeksi. Päättötodistus on virallinen asiakirja, jonka sisällössä noudatetaan Opetushallituksen vahvistamaa visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteita. Oppilaitos ylläpitää rekisteriä oppilaista ja heidän opintosuorituksistaan, jotta todistusten antaminen on mahdollista. VISUAALISTEN TAITEIDEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PERUSOPINTOJEN PÄÄTTÖTODISTUS Ennen siirtymistään syventäviin opintoihin oppilas saa visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän perusopintojen päättötodistuksen suoritettuaan laajan oppimäärän mukaiset perusopinnot (540 tuntia.) Perusopintojen päättötodistuksessa oppilas saa kahden arvioitsijan sanallisen arvioinnin suorittamistaan perusopinnoista ja niihin kuuluvasta portfoliosta. Visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän perusopintojen päättötodistuksen tiedot: koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimi opinnot, joista päättötodistus annetaan (kuvataide/käsityötaide) oppilaan nimi ja henkilötunnus opiskeluaika oppilaan päättösuoritus, sanallinen arvio, suorituksen ajankohta osallistuminen näyttely- ja muihin kulttuuriprojekteihin rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima opetusministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä lainsäädäntö, johon koulutus perustuu maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen vahvistamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti maininta, että visuaalisten taiteiden oppimäärä sisältää perusopetuksen ja syventävät opinnot

27 27 VISUAALISTEN TAITEIDEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN SYVENTÄVIEN OPINTOJEN PÄÄTTÖTODISTUS Syventävien opintojen päättötodistus on samalla todistus taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän suorittamisesta Päättötodistuksen saaminen edellyttää laajan oppimäärän mukaisia 760 tunnin syventäviä opintoja, mihin tuntimäärään sisältyy päättötyön tekeminen. Syventävien opintojen päättötodistuksessa oppilas saa numeroarvosanan ja sanallisen arvioinnin päättötyöstään. Päättötyön sanallinen arviointi tulee päättötodistuksen liitteeksi. Jos oppilas ei suorita päättötyötä, hän saa opinnoistaan osallistumistodistuksen ja taidoistaan kirjallisen arvioinnin. Todistuksen tiedot: koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimi opinnot, joista päättötodistus annetaan (kuvataide/käsityötaide) oppilaan nimi ja henkilötunnus opiskeluaika oppilaan päättösuoritus, numeroarvosana, sanallinen kuvaus oppilaan osaamisesta, suorituksen ajankohta osallistuminen näyttely- ja muihin kulttuuriprojekteihin rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima opetusministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä lainsäädäntö, johon koulutus perustuu maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen vahvistamien visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti maininta, että visuaalisten taiteiden oppimäärä sisältää perusopetuksen ja syventävät opinnot arviointiasteikko OSALLISTUMISTODISTUS Oppilaalle annetaan pyydettäessä todistus osallistumisestaan visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opintoihin ja sanallinen arviointi.

28 28 YHTEISTYÖ YHTEISTYÖ HUOLTAJIEN KANSSA Kuvataide- ja käsityökoulu järjestää vanhempainiltoja, joiden tavoitteena on kertoa koulussa tapahtuvasta opiskelusta ja luoda sekä ylläpitää yhteyttä oppilaan, huoltajan, opettajan ja koulun kesken. Vanhempainiltoihin osallistuminen tukee lapsen taideharrastusta. Muita yhteistyömuotoja ovat mm. talkoot, palaverit, retkikuljetukset ja kuvataide- ja käsityökoulun järjestämät näyttelyt ja muut tapahtumat. Koteihin lähetetään vuosittain koulun tiedote, joka sisältää perustiedot koulun toiminnasta. Koulun toiminnasta tiedottamista tapahtuu lisäksi www-sivujen ja Facebook-sivujen kautta. Huoltajien näkökulma huomioidaan myös oppilaitoksen laatu- ja kehittämistyössä muun muassa oppilaitoksen itsearvioinnin kautta. YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA Kuvataide- ja käsityökoulun toiminnalle tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat mm. Valkeakoski-opiston muut taiteen perusopetuksen yksiköt, muut alueen kulttuuritoimijat, Valkeakosken kaupunki, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry, taideyliopistot ja korkeakoulut, tiedotusvälineet sekä Opetushallitus ja opetusministeriö. Toiminnallista yhteistyötä tehdään monien tahojen kanssa. Näitä ovat mm muut taidekoulut, päiväkodit, koulut, muut kulttuuritahot ja -laitokset, kunnalliset tai yksityiset tahot, yhdistykset ja yritykset. Yhteistyö voi olla luonteeltaan toiminnallista, opetuksellista, yhteisötaiteellista, tiedollista, avustavaa tai tukevaa.

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

KUVATAIDE. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman kehittäminen > yleissivistävä koulutus > taiteen perusopetus > kuvataide

KUVATAIDE. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman kehittäminen > yleissivistävä koulutus > taiteen perusopetus > kuvataide www.edu.fi > yleissivistävä koulutus > taiteen perusopetus > kuvataide KUVATAIDE Kuvataiteessa taiteen perusopetusta annetaan joko yleisen tai laajan oppimäärän mukaan. Mahdolliset varhaisiän ja aikuisten

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA

RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA Visuaalisten taiteiden yleinen oppimäärä OSA A: KUVATAIDE Sisällys RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA... 1 Visuaalisten

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

SUOSITUS LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖKÄYTÄNNÖIKSI

SUOSITUS LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖKÄYTÄNNÖIKSI SUOSITUS LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖKÄYTÄNNÖIKSI 17.12.2009 Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liiton opetussuunnitelmatyöryhmä (Heli Tiainen, Marketta Urpo-Koskinen ja Leena Stolzmann) on laatinut

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

T A I T E E N P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A K Ä S I T Y Ö ÅBOLANDS HANTVERK R.F.

T A I T E E N P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A K Ä S I T Y Ö ÅBOLANDS HANTVERK R.F. T A I T E E N P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A K Ä S I T Y Ö ÅBOLANDS HANTVERK R.F. www.gullkrona.fi Sisällysluettelo 1 Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävä, arvot

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

taideteosten, visuaalisten viestien sekä omien ja toisten töiden tulkinnassa, arvioinnissa ja työskentelyprosessin kuvailussa arviointiin

taideteosten, visuaalisten viestien sekä omien ja toisten töiden tulkinnassa, arvioinnissa ja työskentelyprosessin kuvailussa arviointiin KUVATAIDE Lukion kuvataideopetuksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan ymmärrystä yhteiskunnan ja ympäristön visuaalisista ilmiöistä ja niiden merkityksistä. Omakohtainen taiteellinen työskentely antaa

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Päättötyö. PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita.

Päättötyö. PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita. Päättötyö PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita. Päättötyö tehdään itsenäisesti oman idean pohjalta. Työtä tehdään sekä työpajassa että

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet 2017-2018 5.-6. luokat Valinnat tehdään Wilmassa 20.3.-2.4.2017 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Oppilas valitsee kaksi valinnaista ainetta 5.luokalle 4.luokan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen Sirkustaiteen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2005

Taiteen perusopetuksen Sirkustaiteen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2005 Taiteen perusopetuksen Sirkustaiteen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2005 Opetushallitus 2005 MÄÄRÄYS 1 (1) velvoittavana noudatettava 30.3.2005 Dnro 10/011/2005 Voimassaoloaika 30.3.2005

Lisätiedot

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT TYÖPAJAT 2016-2017 KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti perusopinnot

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Taiteen perusopetus

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Taiteen perusopetus OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Taiteen perusopetus MUTES RY 28.11.2013 Eija Kauppinen Opetushallitus IRMELI HALINEN Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka, Opetushallitus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka, Opetushallitus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka, Opetushallitus 1.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA 2012-2016 15.3.2012 Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen!

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen! Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen! Maksutta osoitteessa www.lut.fi/mittaristo - jo yli 1000 perus- ja toisen asteen opettajaa hyödyntää

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi.

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi. VASUtyö Salossa 2017 Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi Mitä olemme jo tehneet Kentän näkökulma: vanhojen lomakkeiden läpikäynti, mitä hyvää, mitä kehitettävää? Selkeys, prosessinomaisuus, pedagogisuus

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k Huoltajapalautekysely_suruen (0) Iivisniemen koulu k 0 0..0 Osa-alueiden keskiarvot,,,,,8,7,8,,,,,,,,, Kaikki Osa-alueiden keskiarvot,,,,,,,,,,8,8,7,,,, Kaikki Johtaminen. Koulun rehtori johtaa kasvatus-

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

LUKION TOIMINTAKULTTUURIN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.

LUKION TOIMINTAKULTTUURIN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10. LUKION TOIMINTAKULTTUURIN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.2015 LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN PÄIVITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan Mitä opiskellaan milläkin vuosiluokalla

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot