Taiteen perusopetuksen Visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän Opetussuunnitelma alkaen Laki 633/1998, A 813/1998 Valkeakoski

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taiteen perusopetuksen Visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän Opetussuunnitelma 1.1.2014 alkaen Laki 633/1998, A 813/1998 Valkeakoski"

Transkriptio

1 KUVATAIDE- JA KÄSITYÖKOULU Emil Taiteen perusopetuksen Visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän Opetussuunnitelma alkaen Laki 633/1998, A 813/1998 Valkeakoski

2 2 SISÄLTÖ Toiminta-ajatus ja arvot... 5 Koulun nimi ja toiminta-ajatus... 5 Toiminnan tarkoitus... 6 Arvot... 6 Oppimiskäsitys, oppimisympäristö ja työtavat... 8 Oppimiskäsitys... 8 Oppimiskäsitys ja aika... 9 Kuvataide- ja käsityökoulun oppimisympäristö Fyysinen oppimisympäristö Henkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö Työtavat ja niiden kehittäminen Opetuksen rakenne ja opintojen laajuus Opetusjärjestelyt Oppilaaksi ottaminen Hakumenettely Jatkoilmoittautuminen ja opinto-oikeuden säilyminen Vapaaoppilaaksi ottaminen Opiskeluaika ja lisäajan myöntämisen perusteet Kuva- ja käsityötaiteen perusopetus aikuisväestölle Henkilökohtainen opetussuunnitelma... 19

3 3 Oppilasarviointi Arvioinnin tehtävä Jatkuva palaute Oppilaiden itsearviointi Vuosittainen oppilasarviointi Perusopintojen päättöarviointi Syventävien opintojen päättöarviointi Oppilaitoksen itsearviointi ja toiminnan kehittäminen Todistukset Visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän perusopintojen päättötodistus Visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän syventävien opintojen päättötodistus Osallistumistodistus Yhteistyö Yhteistyö huoltajien kanssa Yhteistyö muiden tahojen kanssa Taiteen perusopetuksen sivuaineopinnot Muissa kuvataide- ja käsityökouluissa suoritettujen opintojen hyväksiluku Kuvataide- ja käsityökoulun opintojen hyväksiluku lukion kursseiksi Kulttuuritoiminta Opintokäynnit museo-, näyttely- ja muihin kulttuurikohteisiin Näyttelytoiminta Projektitoiminta ja tapahtumien järjestäminen... 31

4 4 Visuaalisten taiteiden opetuksen yhteiset tavoitteet ja sisällöt Laaja-alainen ympäristötaidekasvatus Visuaaliset taiteet ja kestävä kehitys Kulttuurinen kestävä kehitys Ekologinen kestävä kehitys Sosiaalinen kestävä kehitys Visuaalisten taiteiden opetuksen laaja-alaisuus Kuvataideopetuksen tavoitteet ja sisällöt Kuvataiteen valmentavat opinnot Kuvataiteen perusopinnot Kuvataiteen perusopintojen periodivuosi Kuvataiteen syventävät opinnot (kuvataiteen työpaja- ja jatkopajaopinnot) Kuvataideopintojen päättötyö Käsityötaiteen tavoitteet ja sisällöt Käsityötaiteen valmentavat opinnot Käsityötaiteen perusopinnot Käsityötaiteen syventävät opinnot (Työpaja- ja jatkotyöpajaopinnot) Käsityötaiteen päättötyö... 59

5 5 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT KOULUN NIMI JA TOIMINTA-AJATUS Koulun nimi on Kuvataide- ja käsityökoulu Emil. Nimi viittaa kuvanveistäjä ja taiteilija Emil Wickströmiin ( ), joka asui ja vaikutti Valkeakoskella. Wickström on yksi Suomen taidehistorian merkittävistä kuvanveistäjistä. Kuvataide- ja käsityökoulu Emil on visuaalisten taiteiden oppilaitos, jossa annetaan taiteen perusopetuslain mukaista kuvataiteen ja käsityötaiteen opetusta. Kuvataide- ja käsityökoulu Emil on yhdistävä nimi oppilaitoskokonaisuudelle, johon kuuluvat Valkeakosken kuvataidekoulu, Valkeakoski-opiston käsityökoulu sekä Valkeakoski-opiston Pälkäneen ja Kangasalan osastojen visuaalisten taiteiden perusopetus. Valkeakoskella kuvataiteen ja käsityötaiteen opetus perustuu Opetushallituksen vahvistamaan taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteisiin. Valkeakoskella kuvataide- ja käsityökoulu Emilin suuntautumisvaihtoehdot ovat kuvataiteen perusopetus (Valkeakosken kuvataidekoulu) ja käsityötaiteen perusopetus (Valkeakoski-opiston käsityökoulu). Opetus on tarkoitettu valkeakoskelaisille lapsille ja nuorille. Pälkäneellä ja Kangasalla Kuvataide- ja käsityökoulu Emilin opetus perustuu Opetushallituksen vahvistamaan visuaalisten taiteiden yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteisiin. Tämä opetussuunnitelma koskee kuvataide- ja käsityökoulu Emilin Valkeakoskella annettavaa opetusta, ja sitä noudatetaan Valkeakosken kuvataide- ja käsityökoulussa.

6 6 TOIMINNAN TARKOITUS Taiteen perusopetuksen tarkoitus on laajentaa peruskoulun antamaa taidekasvatusta. Kuva- ja käsityötaiteen perusopetuksen keskeisenä tehtävänä on tukea oppilaan visuaalisen ajattelun, esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä. Opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaan ymmärrystä toimia tietoon ja vuorovaikutukseen pohjautuvassa monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Kuvataiteen ja käsityötaiteen opetus antaa mahdollisuuden perehtyä monipuolisesti kuvailmaisuun, käsityöilmaisuun, muotoiluun, nykytaiteeseen, median kuvamaailmaan, kulttuuri- ja taidehistoriaan sekä rakennettuun ja luonnon ympäristöön. Taideopetus välittää tietoa ja ymmärrystä visuaalisen kulttuurin ja taiteen historiasta ja nykysuuntauksista. Opintojen myötä oppilas ymmärtää visuaalisen taiteen laajaalaisuuden ja kerroksellisuuden sekä taiteen merkityksen omassa elämässään. Kuvataiteen ja käsityötaiteen perusopetuksessa on keskeistä visuaalisen yleissivistyksen, ajatteluvalmiuksien, havaintokyvyn ja luovuuden vahvistaminen. Taiteen perusopetukselle on ominaista, että opetus antaa valmiuksia ilmaista itseään tarjoaa oppilaalle mahdollisuuden pitkäjänteiseen ja yksilölliset edellytykset huomioivaan oppimiseen huomioi yhteistyön muiden taidekoulujen, kulttuurilaitosten ja -tahojen kanssa rohkaisee elinikäiseen taiteen harrastamiseen etenee tavoitteellisesti ja vaiheittain oppilaiden iän ja edellytysten mukaisesti tarjoten riittävästi haasteita antaa valmiuksia hakeutua taiteenalan jatko-opintoihin ARVOT Kuvataiteen ja käsityötaiteen perusopetuksessa pidetään tärkeinä seuraavia arvoja: Kokonaispersoonallisuuden kehittäminen; opetus tukee oppilaan henkistä kasvua, persoonallisuuden eheyttä, arviointikyvyn, luovuuden ja itseilmaisun sekä elinikäisen taidesuhteen kehittymistä. Oppimaan oppiminen; oppimisessa korostuu tutkiminen, kokeilu, oivaltaminen, luova ongelmanratkaisu oppiminen taiteeseen ja taiteen avulla.

7 7 Mahdollisuus pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen opiskeluun sekä oikeus laadukkaaseen opetukseen Moniaistinen ympäristötietous, estetiikan ja eettisyyden merkityksen ymmärtäminen; taiteen ja tieteen avulla oppilas määrittelee suhteensa luontoon ja kulttuuriin. Taide vuorovaikutusvälineenä; ymmärretään taiteen mahdollisuudet vaikuttajana, arvojen ja ajatusten välittäjänä. Luovuus koko oppilaitoksen toiminnassa Taiteen autonomia, taide itsessään on tärkeää Taiteidenvälisyys; eri taiteenalojen vuorovaikutteinen yhteistyö ja luova soveltaminen Monikulttuurisuus ja moniarvoisuus Tasa-arvo ja erilaisuuden arvostaminen Hyvinvoinnin ja elämän merkityksellisyyden edistäminen taiteen avulla Sosiaalinen, kulttuurinen ja ekologinen kestävä kehitys; kulttuurin ja taidemaailman ymmärtäminen, säilyttäminen, uudistaminen ja kehittäminen Taiteen perusopetus arvostaa oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, vastuullista omatoimisuutta, aloitteellisuutta ja luovuutta. Ilmaistessaan itseään taiteen keinoin oppilas oppii arvottamaan ja arvioimaan itseään ja ympäristöään. Hän tiedostaa itselleen merkityksellisiä elämän sisältöjä ja ilmaisee niitä visuaalisin keinoin. Kuvataide- ja käsityökoulun opetus perustuu käsitykseen ihmisestä, joka eettisenä, moraalisena ja valintakykyisenä yksilönä vaikuttaa aktiivisesti omaan elämäänsä ja ymmärtää taiteen ja kulttuurin merkityksen elämässään. Oppilas rakentaa maailmankuvaansa omien kokemustensa ja kulttuuriperinnön pohjalta ja kehittää sitä edelleen vuorovaikutuksessa muiden kanssa, oppien myös ymmärtämään ja arvostamaan erilaisuutta.

8 8 OPPIMISKÄSITYS, OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT OPPIMISKÄSITYS Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaan taiteellista oppimista niin, että hän oppii yhdistämään yksilöllisen kokemuksensa käsitteelliseen ajatteluunsa sekä ymmärtämään, että kokemus ja käsitteellistäminen ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Taiteellisen oppimisen tietopohja muodostuu oppilaan havainnoista, tunteista, ajatuksista, tiedoista, ilmaisusta sekä taidoista. Kuvataiteen ja käsityötaiteen alueilla tieto ja taito syntyvät omien kokemusten, havaintojen ja oman tekemisen kautta. Visuaalisissa taiteissa ajatukset, tieto, tunteet, havainnot, toiveet ja muistot saatetaan näkyvään muotoon. Muoto annetaan erilaisten materiaalien ja tekniikoiden avulla. Vähitellen tässä prosessissa kehittyvät visuaalisen ilmaisun taidot. Oppimisprosessi on kokonaisvaltainen ilmiö, jossa henkinen toiminta ja luova tekeminen tapahtuvat samanaikaisesti. Oppimisprosessissa uudet taidot ja tiedot liitetään aiemmin omaksuttuihin ja niitä sovelletaan uusissa yhteyksissä. Taiteen tekeminen edellyttää vapaata ilmapiiriä, jossa uskalletaan kokeilla ja leikkiä ja välillä epäonnistuakin. Oppimisen leikinomaisuudella tavoitellaan vapautunutta tunnelmaa, jossa oppilaan ei tarvitse jännittää tai pelätä epäonnistumista. Tavoitteena on, että lapsille ja nuorille muodostuu hyvä taidesuhde. Opetuksen ja taiteellisen toiminnan kantavana voimana on tekemisen ja luomisen ilo. Mielikuvitus on tärkeä tekijä niin taiteessa kuin leikissäkin. Kuvataide- ja käsityökoulussa mielikuvitusta kehitetään ja sille annetaan virikkeitä. Taiteen tekemisessä hyödynnetään mielikuvitusta; opitaan kehittelemään ajattelua, tekemään suunnitelmia ja ennakoimaan lopputuloksia. Mielikuvituksen avulla syntyvät assosiaatiot ja keksinnöt. Luovat prosessit kehittävät oppilaan kykyä järkeillä, ratkaista ongelmia, kykyä tehdä vertailuja ja itsenäisiä päätöksiä. Lisäksi ajattelu ja erilaisten yhteyksien ymmärtäminen kehittyvät aktiivisen näkemisen ja havainnoimisen harjoittelun myötä. Oppilasta ohjataan tutkivaan ja toiminnalliseen oppimiseen sekä yksin että ryhmässä. Tavoitteena on, että oppilas asettaa itse ongelmat, käsittelee tietoa ja muodostaa käsityksiä. Oppilasta kannustetaan rohkeuteen oppimisprosessissaan. Kuvataide- ja käsityökoulussa oppimiselle on tyypillistä tutkiva asenne; esiin nousevia kysymyksiä pohditaan ja niihin haetaan vastauksia. Oppilaalla on aktiivinen rooli omassa oppimisessaan. Häntä rohkaistaan oma-aloitteisuuteen ja rohkeuteen, kysymysten esittämiseen ja niiden tutkimiseen sekä yksin että vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

9 9 Myös opettaja on oppija ja tutkija. Hän arvioi omaa opetustaan ja oppilaiden oppimista samalla kun oppilaat tutkivat erilaisia visuaalisia ilmiöitä, käsitteitä ja niiden välisiä suhteita. Taiteellisessa oppimisprosessissa ohjaavan palautteen anto on merkityksellistä. Palautetta annetaan siitä, miten työskentely alkaa, miten se etenee ja valmiista työstä. Oppimisprosessin ohjaamisessa vaikuttavat erilaiset esteettiset näkemykset, erilaiset oppimisen asenteet, käsitykset taiteellisen työskentelyn laadusta, tehtävän tavoitteista sekä oppilaan yksilölliset oppimisen haasteet. Työskentelyssä tavoitellaan uuden oppimista ja jo saavutettujen taitojen vahvistamista. Oppilastuntemus, erilaiset taidekäsitykset ja opettajan taiteellinen ja pedagoginen osaaminen ovat opettajan työkaluja, kun hän ohjaa oppilasta saavuttamaan erilaisia tavoitteita kannustavan palautteen avulla. Kuvataiteen ja käsityötaiteen opiskelu on perinteisesti ollut ryhmätoimintaa, jossa opiskelijat ovat tehneet omaa työtään samassa tilassa yhdessä toisten kanssa. Harjoitustyöt tehdään käytännössä aina muiden läsnä ollessa. Ryhmässä oppiminen vaatii sekä oppilailta että opettajilta muiden huomioon ottamisen kykyä, kuuntelemisen taitoa, vuorovaikutustaitoja ja kykyä olla rohkeasti oma itsensä vertailukohtien läsnä ollessa. Oppiminen ja taiteen tekeminen saavat aikaan iloa, tyydytystä ja henkistä hyvinvointia. Kun oppilas kokee onnistuvansa, se vahvistaa hänen motivaatiotaan ja oppimisen kokemus tuottaa tyytyväisyyttä. Kun taas koetaan vastoinkäymisiä tai epäonnistumisia, opettajan ohjaava tuki on tärkeä osa oppimisprosessia. Toisinaan oppiminen vaatii suuria ponnisteluja, vaivannäköä ja aikaa, mutta kuvataide- ja käsityökoulussa opitaan, että se kannattaa. Taidekasvatuksen keinoin pyritään vaikuttamaan kehittyvien lasten ja nuorten minäkäsitykseen myönteisellä tavalla ja tukemaan myös tunne-elämän kehittymistä. OPPIMISKÄSITYS JA AIKA Taiteellisessa oppimisprosessissa ajan käsitteellä on suuri merkitys. Opetus on jaksotettu opintokertoihin ja opintovuosiin, joista muodostuu opintojen kokonaisuus, jokaisen oppilaan henkilökohtainen oppimisen historia. Kuvataiteen ja käsityötaiteen parissa työskentely on prosessinomaista; harjoitustehtävät aloitetaan ja suoritetaan loppuun. Vaikka sama tehtävä tehtäisiin uudelleen joskus myöhemmin, se ei koskaan ole toistettavissa täsmälleen samalla tavalla, ja sen avulla voidaan oppia erilaisia asioita eri aikoina. Monet opetukseen liittyvät tapahtumat ovat ainutkertaisia, esim. mahdollisuus tutustua kiinnostavaan näyttelyyn. Silloin on osattava tarttua hetkeen, koska juuri tämä mahdollisuus ei ehkä koskaan toistu. Kuvataiteen ja käsityötaiteen laajan oppimäärän tavoitteet ja sisällöt rytmitetään opintoryhmien, oppilaiden ja heidän ikänsä luomien edellytysten mukaan. Opettaja tulkitsee opetussuunnitelmaa ja rytmittää oppiainesta siten, että ideoiden kehittelyyn, tutkimiseen, havainnointiin ja oppilastöiden

10 10 valmiiksi saattamiseen on riittävästi aikaa. Oppiminen luovan prosessin ja ryhmän vuorovaikutuksen avulla vie aikaa, ja luova työ onnistuu parhaiten kiireettömässä ilmapiirissä, jossa opettajalla on aikaa kuunnella oppilaitaan. Kuvataide- ja käsityökoulussa työskennellään pitkäjänteisesti ja syventyen kuhunkin tehtävään. Opetuksessa huomioidaan myös materiaalien ja tekniikoiden vaatima aika. Savi kuivuu oman aikansa erilaisissa kosteusoloissa. Paperimassan on vetäydyttävä aikansa, vesivärin ja laastin kuivuttava, maalauspaperin kostuttava ja toisinaan valmis teos vaatii useita työvaiheita ja paljon aikaa vaiheiden välillä. Jotkut tekniikat ovat nopeita ja jotkut hitaita. Prosesseja ei juurikaan voi nopeuttaa tai muuttaa lopputuloksen kärsimättä. Kuvataide - ja käsityötaideopetuksen avulla opitaan myös käsittelemään aikaa; ennakoimaan ja katsomaan taaksepäin, olemaan kärsivällisiä ja tarpeen vaatiessa salamannopeita. Lapset elävät nykyhetkessä omaa subjektiivista aikaansa. Lapsi kokee opintokerran ajan eri tavalla kuin aikuinen - lukukaudet ovat pitkiä ja jouluun on loputtomasti aikaa vielä marraskuussa. Aika loppuu kesken kun on mielenkiintoista tekemistä. Jos taas ei ole, tunnin loppumista odotetaan kärsimättömästi. Opettaja hahmottaa kokonaisia opintovuosia kerrallaan ja rakentaa loogisesti etenevää oppiaineksen kokonaisuutta, jonka oppilas todennäköisesti tajuaa vasta myöhemmin. Tiettyihin asioihin palataan uudestaan eri vuosina opintojen edetessä. Tekniikoita hiotaan ja opiskellaan uusia näkökulmia asioihin, joihin ensi kertaa tutustuttiin varhaisiän taidekasvatuksen vaiheessa. Taideopetuksessa on myös syklinen aikakäsitys. Kuva- ja käsityötaiteen oppiaines sisältää itsessään aikaa käsittelevää aineistoa. Opetuksessa on mukana mennyt aika, kun tarkastellaan kuvataiteen ja muotoilun historiaa tai ihmisen kulttuurihistoriaa yleensä. Opettajat ja oppilaat elävät nykyajassa tulkiten ajan merkkejä ja reagoiden ajankohtaisiin kulttuurisiin ilmiöihin. Tulevaisuuteen kurkotellaan, kun yritetään kuvittelun ja päättelyn keinoin luoda käsitystä tulevasta maailmasta. KUVATAIDE- JA KÄSITYÖKOULUN OPPIMISYMPÄRISTÖ Oppimisympäristö tarkoittaa fyysistä, henkistä ja sosiaalista tilaa, jossa oppiminen tapahtuu. Oppimisympäristön käsitteeseen vaikuttavat opetussuunnitelma ja valitut opetusmenetelmät. Opetussisältöjen toteutumisessa on tärkeää tiedostaa, kuinka oppimisympäristön käsite määritellään. Luokkatilan lisäksi oppilaiden oma elinpiiri ja ympäröivä yhteisö ovat oppimisympäristöjä. Ympäristö on kaikki se mikä meitä ympäröi, rakennettu- ja luontoympäristö kokonaisuudessaan, säätilojen vaihtelut, mikro- ja makrokosmokset, avaruus ja alkuaineet, sosiaalinen ympäristö, esineistö ja mediaympäristö. Ihmisen kokemuksessa ympäristö on täynnä tapahtumia, muutoksia ja näkyviä tai näkymättömiä prosesseja. Kokemusmaailmassa ympäristön käsite on läheisesti yhteydessä ajan käsitteeseen. Olemassaolo esittäytyy ajassa ja ympäristössä.

11 11 FYYSINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Visuaalisten taiteiden oppimisympäristö suunnitellaan ensisijaisesti kuvataiteellista ja käsityötaiteellista toimintaa ja sen vaatimuksia vastaavaksi. Opetustoiminnan tavoitteellinen kehittäminen vaikuttaa olennaisesti myös oppimisympäristön kehittämiseen ja opetustyön onnistumiseen. Hyvä oppimisympäristö tarjoaa mahdollisuuksia monenlaiseen yhteiseen työskentelyyn ja koko opintoryhmän samanaikaiseen toimintaan, toisaalta oppimisympäristössä tulee olla myös tilaa omaan rauhaan ja yksin työskentelyyn. Kuvataiteen ja käsityötaiteen opetuksessa käytetään hyvin monenlaisia välineitä ja materiaaleja, joiden säilyttämiseen ja käsittelyyn tarvitaan riittävästi tilaa. Mediaopetus tarvitsee aivan toisenlaisen luokkatilan kuin keramiikan opetus tai piirustus ja maalaus. Tekstiili- ja puutöiden tekeminen vaativat niin ikään omat erikoistilansa. Lisäksi, jotta erilaisia opetusmetodeja voitaisiin käyttää, opetustilojen tulee olla muunneltavissa erilaisia työtapoja vaativiin työskentelymenetelmiin. Eri työvaiheissa olevien oppilastöiden säilytystilojen tulee myös olla asialliset vaatimukset täyttäviä. Riittävät, asianmukaiset tilat ovat työturvallisuuden tae. Kuvataide- ja käsityökoulussa käytetään opetussuunnitelman tavoitteiden ja sisältöjen mukaisia materiaaleja ja työvälineitä. Niiden laatuun ja tarkoituksenmukaisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Opetuksen tavoitteena on keskittyä työvälineiden ja materiaalien valinnoissa tärkeimpiin perustarvikkeisiin - siis huolella harkitut ja laadukkaat työkalut mieluummin kuin erilaisten tarvikkeiden laaja kirjo. Työvälineiden ja materiaalien valinnassa otetaan huomioon työ-, tuote- ja ympäristöturvallisuus. Taideopiskelussa kiinnitetään huomiota myös opiskeluympäristön esteettisiin ja visuaalisiin virikkeisiin. Koulun ja luokkatilan lisäksi luonto ja rakennettu ympäristö sekä virtuaalinen ympäristö kuuluvat oppimisen fyysiseen ympäristöön. Konkreettinen ja läsnä oleva ympäristö tarjoaa oppimisprosessin käynnistymiselle erinomaiset puitteet. Ympäristö ja siitä tehty taide tarjoavat loputtomasti virikkeitä ja elämyksiä taidekasvatukseen. Oppilas tarvitsee ajatteluprosessiensa lähtökohdaksi konkretiaa. Luonnon ja ympäristön tutkiminen ovat kasvua eheyttäviä kokemuksia. Oppilas tulee tietoiseksi mahdollisuuksistaan luoda ja oppia, sekä vastuustaan muita kohtaan. Valkeakoskella on paljon erilaista luonnonympäristöä; vesimaisemaa, metsiä, kulttuurimaisemaa peltoineen, kylineen ja kartanoineen. Esihistorialliset muinaisjäännökset ja rautakautinen Rapolan linnavuori Sääksmäellä ovat olennainen osa koulun oppimisympäristöä, samoin kuin erikoismuseot, joita paikkakunnalla on useita.

12 12 Mediaympäristön jatkuva kehittyminen tarjoaa uusia ulottuvuuksia taideopetukselle. Tieto- ja viestintäteknologiaa sekä verkkoympäristöjä hyödynnetään opiskelussa ja ne ovat osa fyysistä oppimisympäristöä. HENKINEN JA SOSIAALINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Opiskeluympäristössä vaikuttavat oppilaitoksen edustamat ja oppilaiden oppimistilanteeseen mukanaan tuomat opitut perinteet, arvot ja asenteet sekä esteettiset ja moraaliset käsitykset. Ryhmätilanteissa on läsnä erilaisia oppilaita, joilla kaikilla on oma henkinen oppimisympäristönsä. Kuvataiteen ja käsityötaiteen opetuksessa ryhmän oppimisilmapiiri pyritään luomaan sellaiseksi, että oppilaan kasvulle ja luovuudelle jää tilaa. Hyvä oppimisen ilmapiiri on avoin, turvallinen ja kannustava ja edellyttää oppilaan aitoa kohtaamista sekä kasvatuksellisesti välittävää vuorovaikutusta. Taideopetuksessa opettajat kiinnittävät erityistä huomiota taitoonsa kohdata oppilas sekä erilaisuuden arvostamiseen. Erilaisia persoonallisuuksia ymmärtävä ilmapiiri vahvistaa oppilaiden itsetuntoa ja auttaa heitä elämäntaidoissa. Oppimisympäristössä tapahtuu yhteistyötä oppilaiden vanhempien kanssa palautteen, arvioinnin ja toiminnan kehittämiseksi. TYÖTAVAT JA NIIDEN K EHITTÄMINEN Kuvataiteen ja käsityötaiteen opetussisältöjen ja -menetelmien kehittäminen on opettajien työtä. Taideopettajan työ on olemukseltaan tutkivaa ja luovaa aivan kuten taiteilijan työkin. Opettaja tulkitsee koulun opetussuunnitelmaa ja soveltaa sitä omille opintoryhmilleen. Opettaja toimii yhteistyössä muiden opettajien ja koulun rehtorin kanssa. He ovat työryhmä, joka yhteisen suunnittelun, keskustelun, pohtimisen ja arvioinnin avulla myös uudistaa paitsi opetusmenetelmiä myös opetussuunnitelmaa. Rehtorin ja opettajien työhön kuuluu ajan, yhteiskunnan ja taideilmiöiden aktiivinen seuraaminen. Opetus on uutta luovaa, ja taidekasvatukselliset haasteet pyritään huomioimaan opetuksessa ja koulun kehittämisessä. Kuvataide- ja käsityökoulussa käytetään monenlaisia työtapoja: toiminnallinen ja tutkiva oppiminen elämyksellinen ja kokemuksellinen oppiminen, jossa voidaan hyödyntää erilaisia oppimisympäristöjä (esimerkiksi retket, taidenäyttelykäynnit, vierailut)

13 13 pitkäjänteinen teemallinen työskentely erilaisten sisältöjen äärellä yhteisöllinen ja osallistuva oppiminen ja projektityöskentely yksilö- ja ryhmätyöskentely havainnollistava opetus taiteen vastaanottamisen harjoitukset kuten taidekuvien ja taideteosten äärellä oleminen yhteisötaiteelliset menetelmät ja yhteistyö lähiyhteisöjen kanssa. Kuvataide- ja käsityökoulussa erilaiset työskentely- ja lähestymistavat tukevat toisiaan ja kietoutuvat toisiinsa. Oppijaa ohjataan löytämään hänelle sopivia työskentelytapoja ja hänelle tarjotaan mahdollisuuksia monipuolisten materiaalien ja työtapojen avulla löytää persoonallinen tapa ilmaista itseään. Opetuksessa huomioidaan tekemisen ja oppimisen prosessimaisuus. Opettajan rooli on yhä enenevässä määrin ohjata ja tukea oppilasta itseohjautuvuuteen ja jo opitun soveltamiseen, oppilaan valmiudet ja lähtökohdat huomioiden. Työtapoja valitessaan opettaja ottaa huomioon oppilaiden ikäryhmän. Kaiken ikäisten oppilaiden on tärkeää saada omia kokemuksia ja elämyksiä erilaisista taiteen ja kulttuurin ilmiöistä ja käsitteistä. Oppilaan konkreettiset kokemukset ovat perustana abstraktin ajattelun ja tunne-elämän kehittymiselle. Työtavat valitaan siten, että myös keskittymiskyky, pitkäjänteisyys, herkkyys, eläytymiskyky, omaaloitteisuus, vastuu ja itseluottamus sekä sosiaaliset taidot kasvavat. Tärkeää on myös oppia arvostamaan ryhmän muita jäseniä sekä omaa ja muiden oppimista. Kuvataiteen ja käsityötaiteen opetusta suunniteltaessa otetaan huomioon, että oppimisprosessiin sisältyy usein tilanteita ja tehtäviä, joissa oppilaat harjoittavat havainto- ja ongelmanratkaisukykyään sekä opittujen asioiden soveltamista. Olennaista on herättää ja ylläpitää oppilaissa uteliaisuutta ja rohkaista heitä itsenäiseen ajatteluun. Opetustilanteet suunnitellaan sellaisiksi, että oppilaat voivat mahdollisimman paljon toimia aktiivisesti. Opetuksen teemoja ja tehtävien aiheita valittaessa otetaan huomioon oppilaiden kokemuspiiri, se maailma, jossa lapset ja nuoret elävät omaa arkipäiväänsä. Opetuksessa korostuu vuorovaikutus, joka mahdollistaa myös ilmiöiden laajan ja avoimen tarkastelun. Kuvataide- ja käsityökoulussa opettamisen ja oppimisen prosessi ovat yhtä tärkeitä kuin työskentelyn kuluessa syntyvä konkreettinen lopputulos: kuva tai teos.

14 14 OPETUKSEN RAKENNE JA OPINTOJEN LAAJUUS Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän perusopintojen ja syventävien opintojen laskennallinen laajuus on yhteensä tuntia. Yhden oppitunnin pituus on 45 minuuttia. Kuvataidekoululla ja käsityökoululla on molemmilla omat opetussisältönsä opetettavien ainesisältöjen osalta. Visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän mukaisia kuvataiteen ja käsityötaiteen opintoja voidaan hyväksilukea keskenään. Kuvataide- ja käsityökoulussa oppilas voi opiskella vaihtoehtoisesti: 1) kuvataiteen linjalla (oppilaspaikka kuvataidekoulussa) 2) käsityötaiteen linjalla (oppilaspaikka käsityökoulussa) 3) Kummallakin linjalla, (oppilaspaikka sekä kuvataidekoulussa että käsityökoulussa) 4) kuvataiteen tai käsityötaiteen linjan opiskelijana, lisänä toisen linjan sivuaineoikeus (oppilaspaikka kuvataidekoulussa käsityön sivuaineoikeudella tai oppilaspaikka käsityökoulussa kuvataiteen sivuaineoikeudella) Tämä koskee yli 12-vuotiaita oppilaita. SEKÄ KUVATAITEEN ETTÄ KÄSITYÖTAITEEN OPETUS NOUDATTAA SEURAAVAA RAKENNETTA: Valmentavat opinnot, perusopinnot sekä syventävät työpajaopinnot. VALMENTAVAT OPINNOT alle kouluikäisten opetusta, aloitetaan 5-/6-vuotiaana 1,5-2 oppituntia/viikko valmentavat opinnot kestävät yhden lukuvuoden Valmentavia opintoja tarjotaan sekä kuvataiteen että käsityötaiteen suuntautumisvaihtoehdoissa.

15 15 PERUSOPINNOT Perusopintojen laskennallinen laajuus 540 tuntia ja ne suoritetaan 6 lukuvuodessa. Oppilas valitsee suuntautumisvaihtoehtonsa mukaan joko kuvataiteen tai käsityötaiteen perusopinnot vuotiaat oppilaat 2,0-3,0 oppituntia/viikko Perusopinnoissa opitaan visuaalisten taiteiden perustekniikat ja valmiudet. Periodiopinnot (12-vuotiaat) Perusopintojen viimeinen opiskeluvuosi opiskellaan periodeina. Periodiopinnot on suunnattu 12- vuotiaille oppilaille ja ne kestävät yhden lukuvuoden. Periodivuosi on jaettu työpajakohtaisiin jaksoihin, joissa tutustutaan tuleviin työpajavaihtoehtoihin. Oppilaalla on mahdollisuus tutustua sekä kuvataiteen että käsityötaiteen työpajavaihtoehtoihin. Periodivuoden aikana oppilaat valmistavat portfolion. Perusopintojen päätteeksi oppilas saa perusopintojen päättötodistuksen. Sen yhteydessä on erillinen periodivuoden opettajien laatima kirjallinen arviointi opinnoista ja portfoliosta. SYVENTÄVÄT OPINNOT (TYÖPAJAOPINNOT) Syventävien opintojen laskennallinen laajuus 760 tuntia ja ne suoritetaan 5-6 lukuvuodessa. Syventävät opinnot on jaettu työpajaopintoihin ja jatkotyöpajaopintoihin vuotiaat oppilaat n. 3,5 oppituntia/viikko Työpajaopinnot (13-16-vuotiaat) vuotiaat oppilaat valitsevat vuodeksi kerrallaan taidealakohtaisia työpajoja kuvataiteen ja käsityötaiteen tarjoamista vaihtoehdoista. Työpajoissa perehdytään yhteen taiteen alueeseen koko työvuoden ajan kulloisenkin työpajatarjonnan mukaan. Työpajavaihtoehdot ovat piirustus ja maalaus, keramiikka, mediataide ja käsityötaide. Myös muita työpajavaihtoehtoja voidaan tarjota resurssien ja koulun kehittämistarpeiden mukaan. Lisäksi työpajalaisille voidaan järjestää erillisiä lyhytkursseja, opintoretkiä ja projekteja. Oppilas voi valita kuvataide- tai käsityötaiteen opintojen normaaliin lukukausimaksuun kuuluen yhden työpajan vuodeksi kerrallaan. Jatkotyöpajaopinnot (16-18-vuotiaat) vuotiaat opiskelevat jatkotyöpajassa, jossa on mahdollisuus päättötyön tekemiseen. Päättötyötä ei voi tehdä ilman jatkotyöpajaa edeltäviä työpajaopintoja. Jatkotyöpajassa oppilaat valitsevat itselleen oman taiteellisen päättötyön aiheen, toteuttavat sen, laativat työskentelystään portfolion ja tekevät itsearvioinnin. Päättötyön tehdään 1-2 vuodessa. Sen tekemiseen kuuluu jatkotyöpajaopetuksen lisäksi myös itsenäistä työskentelyä noin 50 h. Syventävien opintojen päätteeksi oppilas saa päättötodistuksen. Lisäksi oppilas saa opinnoistaan ja päättötyöstään arvioinnin.

16 16 OPETUSJÄRJESTELYT Kuvataidekoulu ja käsityökoulu toimivat useassa eri opetuspisteessä. Pääopetuspiste sijaitsee osoitteessa Valtakatu 20, 4. kerroksessa. Koulun tavoitteena on opetustilojen kehittäminen ja pyrkimys keskittää opetus samaan paikkaan, jotta tiiviimpi opetuksellinen yhteistyö mahdollistuisi ja opetustilat voitaisiin järjestellä toimivimmiksi kuva- ja käsityötaiteen tarpeisiin nähden. Sääksmäen toimipiste tulee toimimaan kuvataidekoulun sivuopetuspisteenä ja retkikohteena vastaisuudessakin. Kuvataide- ja käsityökoulussa on koulun toiminnasta vastaava rehtori, riittävä määrä virkasuhteisia päätoimisia opettajia, tuntiopettajia, toimistosihteeri, vahtimestari sekä muuta tarvittavaa henkilökuntaa (laki taiteen perusopetuksesta 9 ). Rehtorin ja opettajien kelpoisuusvaatimuksilla säädetään asetuksella. Koulu noudattaa lasten ja nuorten taidekoulujen työehtosopimuksen mukaisia työehtoja. Kuvataide- ja käsityökoulun vuosittaisen toimintasuunnitelman sekä työ- ja loma-ajat hyväksyy sivistystoimen lautakunta. Opetusta järjestetään 34 työviikkoa vuodessa, vuosittain suunnitellun lukujärjestyksen mukaisesti. Opetus järjestetään pääasiassa arkipäivisin klo välillä, mutta toimintaa voi olla myös viikonloppuisin, ja muina aikoina. Lisäksi koulu voi järjestää lyhytkursseja, näyttelyitä, retkiä, opintomatkoja, projekteja, tapahtumia, koulutusta sekä muuta taidekasvatuksellista toimintaa. Opetus tarjotaan ryhmäopetuksena. Ryhmäkoko vaihtelee 6-12 oppilaan välillä. Ryhmäkoossa huomioidaan opetustilojen koko, materiaalien ja välineiden käytettävyys sekä oppilaiden ikä ja erityistarpeet sekä pedagogiset perusteet. Opetusryhmät kokoontuvat pääasiassa kerran viikossa. Kuvataide- ja käsityökoulun opinnot etenevät opetussuunnitelman mukaisesti valmentavista opinnoista perusopintoihin ja perusopinnoista syventäviin opintoihin. Koska opetus on vuodesta toiseen jatkuvaa, perusopetusryhmät säilyvät pääasiassa samoina. Rehtori voi kuitenkin tehdä ryhmämuutoksia sopivan ryhmäkoon ja pedagogisen toimivuuden takaamiseksi. Syventävien opintojen ryhmät muodostetaan mahdollisuuksien mukaan oppilaiden tekemien työpajavalintojen mukaisesti.

17 17 Rehtori valmistelee seuraavan lukuvuoden lukujärjestyksen jakamalla tunnit ja ryhmät päätoimisten opettajien opetustuntivelvoitteen, tuntiopettajille käytettävissä olevien tuntien, kouluun hakeutuneiden oppilaiden sekä opetustilojen käyttöresurssien mukaan. Oppilaitoksen opetusjärjestelyistä vastaa koulun rehtori yhdessä opettajakunnan kanssa. Koulun laajemmat opetusteemat ja sisällöt suunnitellaan yhteistyönä. Kukin opettaja on vastuussa omien ryhmiensä koko lukuvuoden opetuksen sisällöistä ja opetussuunnitelman toteuttamisesta omassa opetuksessaan. Näyttelyt rakennetaan opettajien yhteistyönä. Opetusjärjestelyjen vastuut jakautuvat opettajien kesken materiaali- ja välinehankinnoissa, tapahtumien ja opintoretkien järjestämisessä sekä opetustilojen ja välineiden huollossa. Lisäksi opettajien työhön kuuluu muun muassa koulun toiminnan dokumentointia, markkinointia sekä yhteistyötä eri tahojen kanssa. Koulun rehtori vastaa opetuksen taiteellis-pedagogisesta linjasta sekä opetuksen kehittämis- ja laatutyöstä yhteistyössä opettajien kanssa. Kuvataide- ja käsityökoulussa hyödynnetään laaja-alaisesti opettajien eri osaamisalueita koulun toiminnan ja opetussisältöjen kehittämistyössä. Opetus pyritään järjestämään resursseilla, jotka takaavat opetuksen korkean tason ja monipuolisen opetussuunnitelman toteuttamisen. Koska Kuvataidekoululla on oma Opetusministeriön myöntämä järjestämislupansa, ja se saa toimintaansa taiteen perusopetuksen tuntiperusteista valtionosuutta, sillä on oma talousarvionsa. Käsityötaiteen perusopetusta annetaan kansalaisopiston ylläpitämisluvan alla, ja se on osa vapaata sivistystyötä. Käsityötaiteella on myös oma talousarvionsa, joka on osa kansalaisopiston talousarviota. Sivistystoimen lautakunta vahvistaa vuosittain kuvataidekoulun ja käsityökoulun suuntautumisvaihtojen talouskehyksen. Koulun puolesta taloudesta vastaa rehtori. Lukukausimaksuista, alennuksista ja vapaaoppilaspaikoista päättää sivistystoimen lautakunta. Koulu tiedottaa vuosittain lukukausimaksuista ja niihin liittyvistä periaatteista nettisivuillaan sekä oppilaille jaettavassa syystiedotteessa. Opetus järjestetään niin, että oppilaan taidot ja tiedot, tekniikoiden ja materiaalien sekä työvälineiden monipuolinen tuntemus ja hallinta kehittyvät. Oppilasta ohjataan laadukkaiden tuotteiden luomiseen ja kestävän kehityksen mukaisiin ratkaisuihin.

18 18 OPPILAAKSI OTTAMINEN HAKUMENETTELY Kuvataide- ja käsityökoulun oppilaaksi voi hakeutua 6-12-vuotiaana. Oppilas voi hakea joko kuvataiteen tai käsityötaiteen linjalle tai molempiin. Kuvataide- ja käsityökoulun uusien oppilaiden haku järjestetään keväisin taiteen perusopetuksen oppilashaun yhteydessä. Hakuaika on kevätlukukauden lopulla. Siitä ilmoitetaan erikseen Valkeakosken Sanomissa ja koulun verkkosivuilla. Hakeminen tapahtuu täyttämällä sähköinen hakukaavake Kuvataideja käsityökoulun nettisivuilla määräpäivään mennessä. Koulu ottaa uusia oppilaita vuosittain kyseisenä vuonna perustettuihin uusiin oppilasryhmiin sekä täydentää jatkavissa ryhmissä olevia avoimia oppilaspaikkoja. Oppilaat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Avointen ryhmien oppilaspaikkojen täyttyessä oppilas jää ilmoittautumisjärjestyksen määräämälle varasijalle. Rehtori voi tarvittaessa täyttää avoimia oppilaspaikkoja syys- ja kevätlukukauden alussa. Avointen oppilaspaikkojen täytössä ovat etusijalla hakumenettelyssä varasijalle jääneet hakijat. Yli 12-vuotiaat hakijat voivat kysyä oppilaspaikkoja suoraan koulun rehtorilta, joka päättää oppilaaksi ottamisesta tapauskohtaisesti. JATKOILMOITTAUTUMINEN JA OPINTO-OIKEUDEN SÄILYMINEN Kuvataide- ja käsityökoulussa opiskelevat oppilaat voivat kevätlukukaudella jatkoilmoittautua seuraavalle lukuvuodelle ja näin taata mahdollisuuden opintojen jatkuvuuteen. Jatkoilmoittautuminen tehdään sähköisesti Hellewi-järjestelmän kautta koulun nettisivuilla. Mikäli oppilas lopettaa opintonsa, mutta päättää myöhemmin hakeutua uudelleen kouluun, tulee hänen hakea oppilaspaikkaa uusien oppilaiden haun yhteydessä. Muista keskeytyksistä, joissa opinto-oikeus säilyy, päättää rehtori tapauskohtaisesti.

19 19 VAPAAOPPILAAKSI OTTAMINEN Vapaaoppilaspaikkoja on haettavissa vuosittain. Sivistystoimen lautakunta päättää erikseen vuosittain myönnettävien paikkojen määrästä. Hakuaika on syksyllä koulun alkaessa, ja siitä ilmoitetaan koulun syystiedotteessa ja nettisivuilla. OPISKELUAIKA JA LISÄAJAN MYÖNTÄMISEN PER USTEET Kuvataide- ja käsityökoulussa voi opiskella 6-vuotiaasta 20-vuotiaaksi asti. Lisäajan myöntämisestä neuvotellaan erikseen tapauskohtaisesti. Lisäajan myöntämisen perusteita ovat esim. pitkäaikainen sairaus ja väliaikainen pidempi poissaolo paikkakunnalta esim. vanhempien työkomennuksen vuoksi. KUVA- JA KÄSITYÖTAITEEN PERUSOPETUS AIKUISVÄESTÖLLE Käsityötaiteen aikuisille tarkoitettua taiteen perusopetusta järjestää Valkeakoski-opisto. Käsityötaiteen perusopinnot noudattavat omaa opetussuunnitelmaansa, ja opintoihin hakeutumisesta vastaa Valkeakoski-opisto. Kuvataidekoulu voi halutessaan järjestää myös aikuisten taiteen perusopetusta. Tätä opetusmuotoa varten laaditaan oma opetussuunnitelma. Aikuisväestölle suunnatun kuvataiteen perusopetuksen käynnistyminen edellyttää päätöstä opetuksen rahoituksen järjestämisestä. Opetus voidaan järjestää myös yhteistyössä Valkeakoski-opiston kanssa. Aikuisten taiteen perusopetuksen käynnistämisestä päättää sivistystoimen lautakunta. Lisäksi kuvataidekoulun opettajat voivat olla suunnittelemassa ja toteuttamassa aikuisväestölle suunnattua taidekasvatukseen liittyvää tilauskoulutusta yhteistyössä Valkeakoski-opiston kanssa. HENKILÖKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA Tarvittaessa oppilaan erityistarpeet kartoitetaan ja oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma. Suunnitelmaa toteutetaan koulun resurssien puitteissa.

20 20 OPPILASARVIOINTI ARVIOINNIN TEHTÄVÄ Arvioinnin tehtävänä on tukea oppilaan kehitystä ja oppimista sekä vahvistaa oppilaan itsetuntemusta ja itseohjautuvuutta. Arviointi ohjaa oppilaan kehittymistä opinnoissaan ja tukee opiskelun tavoitteiden asettamista. Arviointi vahvistaa oppilaan myönteistä ja realistista käsitystä itsestään oppijana. Valkeakosken kuvataide- ja käsityökoulussa noudatetaan ohjaavan ja kannustavan arvioinnin periaatteita. Hyvä arviointi määritellään seuraavasti: Arviointi on oppimistilanne: se ohjaa oppimaan ja on oppimisen tuki Arviointia ei voi tehdä ilman käsitystä opetussuunnitelmasta ja sen ihmiskäsityksestä sekä oppimiskäsityksestä Itsearvioinnin osuus on tärkeä osa arviointia Tulokset ja prosessi ovat samanarvoisia Arviointi tapahtuu vuorovaikutuksessa Arviointi on kannustavaa ja se pohja uuden oppimiselle Arviointi tukee oppilaan itsetuntemusta ja itsetuntoa Opettaja tuntee arvioinnin pedagogisen ja eettisen vastuun sekä arvolähtökohdat Opettaja ottaa huomioon oppilaan kehitystason Oppilaan arviointi pohjautuu pitkäaikaiseen näyttöön ja kohdistuu sekä oppimisprosessiin että prosessin lopputuloksiin, teoksiin ja tuotteisiin. Arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opetusmenetelmiin ja tukevat oppimista. Taideopetusta arvioitaessa otetaan huomioon, että sen merkitys yksilön elämässä näkyy myös pitkällä aikavälillä.

21 21 JATKUVA PALAUTE Oppilaalle annetaan jatkuvaa palautetta omasta oppimisestaan oppimistilanteissa. Keskustelut opettajan, oppilaan ja ryhmän kesken keskeneräisistä sekä valmiista töistä ovat oleellinen osa arviointia, oppimista. Arviointi on vuorovaikutuksellista opettajan, oppilaan ja ryhmän välillä. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan itselleen valitsemat tavoitteet ja oppisisällöt. Ryhmätilanteissa korostetaan moniarvoisuutta ja monia oikeita ratkaisuja. Opetustilanteissa tapahtuvassa palautteenannossa ei ole kyse eri oppilaiden töiden saattamisesta paremmuusjärjestykseen, vaan vuorovaikutteisesta oppimisesta. Opitaan vastaanottamaan palautetta, arvostamaan omia ja toisten töitä. Samalla opitaan itsearviointia ja nähdään erilaisia taiteellisia ratkaisuja sekä opitaan myös muilta. OPPILAIDEN ITSEARVIOINTI Oppilaita ohjataan itsearviointiin, joka on myös osa oppimista. Itsearviointia harjoitellaan opettajan ja oppilaan välillä opetuskeskusteluissa työskentelyprosessin aikana. Lisäksi kuvataide- ja käsityökoulussa harjoitellaan portfoliotyöskentelyn taitoja ja opetellaan kuvaamaan oppimisprosessia luonnoksin, kuvin ja sanoin. VUOSITTAINEN OPPILASARVIOINTI Oppilaalle annetaan vuosittain sanallinen arviointi. Oppilasarviointi annetaan kaikille muille paitsi valmentavan opintojen ryhmien oppilaille. Sanallinen vuosiarviointi annetaan kirjallisena. Vuosiarvioinnit jaetaan oppilaille keväisin, lukuvuoden päättyessä. Arvioinnissa kuvaillaan oppilaan kehittymistä, vahvuuksia ja tavoitteita sekä asioita, joihin oppilaan kannattaa jatkossa kiinnittää huomiota. Opettaja kertoo arvioinnin käytänteistä oppilailleen syyslukukauden alussa. Perus- ja syventävien opintojen arvioinnin kohteena ovat kuva-/käsityöilmaisu ja visuaaliset valmiudet, materiaalien ja välineiden hallinta, taiteen ja ympäristön tarkastelu, työskentelytaidot, itsearviointi ja arviointikyvyn kehittyminen. Vuosiarvioinnista vastaavat rehtori ja opettajat. Kukin opettaja arvioi omien oppilasryhmiensä oppilaat. Opettajat perehdytetään arviointiin rehtorin johdolla. Yhteisistä arviointiperiaatteista keskustellaan mm opettajainkokouksissa sekä kehityskeskusteluissa. Kuvataide- ja käsityökoulussa noudatetaan arvioinnissa Opetushallituksen ja kuvataidekoulujen liiton ohjeistusta kannustavasta ja

22 22 opetussuunnitelman mukaisesta arvioinnista. Lisäksi Kuvataide- ja käsityökoululla on erillinen oppilasarviointia koskeva ohjeistus opettajille. Opettajat vastaavat omien oppilasarviointiensa arkistoinnista asianmukaisella tavalla. PERUSOPINTOJEN PÄÄTTÖARVIOINTI Periodivuoden päättyessä ennen siirtymistä syventäviin työpaja opintoihin oppilas saa perusopintojen päättötodistuksen ja periodivuoden opettajien laatiman sanallisen arvioinnin opinnoistaan ja portfoliostaan. Periodivuoden oppilas toteuttaa myös itsearvioinnin. Portfolion arviointi kohdistuu perusopintojen oppimisprosessin dokumentointiin, kuvaukseen ja itsearviointiin. Arvioinnin tavoitteena on kannustaa ja auttaa oppilasta jatkamaan kuvataideharrastustaan ja kehittymään siinä. Jokainen periodivuoden jakson opettaja antaa arviointilausunnon opettamastaan periodikokonaisuudestaan. SYVENTÄVIEN OPINTOJEN PÄÄTTÖARVIOINTI Syventävien opintojen päätteeksi oppilas tekee päättötyön. Päättötyössä arvioidaan valmis taiteellinen teos, työprosessia kuvaava portfolio ja oppilaan kyky arvioida itse päättötyötään (itsearviointi). Oppilaalle ilmoitetaan etukäteen arvioinnin kohteet ja kriteerit ja hänelle annetaan työskentelyä varten päättötyöohjeet. Oppilas saa päättötyöstä sanallisen ja numeroarvioinnin. Arvioinnin suorittaa vähintään kaksi arvioijaa, joista toinen arvioitsija on oppilasta ohjannut opettaja ja toinen ulkopuolinen arvioitsija. Rehtori valitsee ulkopuolisen arvioitsijan, useimmiten päättötyön ohjaajan ehdotuksesta. Ulkopuolisen arvioitsijan tulee tuntea arvioitavana oleva taiteenala. Päättötöistä rakennetaan päättötöiden näyttely ja päättötyöt esitellään tähän tarkoitukseen järjestetyssä päättötöiden esittelytilaisuudessa. Arvioijat ja päättötyön tekijät kohtaavat keskustelevassa arviointitapaamisessa päättötyön esittelyn yhteydessä. Kumpikin arvioitsija tutustuu päättötyöhön ja siitä kertovaan portfolioon ja laatii tältä pohjalta sanallisen arvionsa sekä arvosanaehdotuksensa. Lopullinen arvosana on näiden kahden arvosanaehdotuksen keskiarvo. Rehtorilla on oikeus arviointiryhmässä ratkaista arvosana, mikäli se

23 23 poikkeaa oleellisesti koulun linjauksista. Rehtori ja arvioitsijat vastaavat siitä, että arviointi noudattaa kuvataide- ja käsityökoulun hyvän arvioinnin linjauksia. Arvioinnit tulevat oppilaan päättötodistuksen liitteiksi. Arvioinnin tavoitteena on kannustaa ja auttaa oppilasta jatkamaan taideharrastustaan ja kehittymään siinä. Arvioinnit liitetään osaksi syventävien opintojen päättötodistusta (todistukset). Arvioinnin oikaisemisesta ja arvosanan korottamisesta on ohjeet asetuksessa taiteen perusopetuksesta. Päättötyön arvosana-asteikko Erinomainen 5 Kiitettävä 4 Hyvä 3 Tyydyttävä 2 Hyväksytty 1

24 24 OPPILAITOKSEN ITSEARVIOINTI JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Oppilaitoksen itsearvioinnin tarkoituksena on koulun toiminnan kehittäminen palvelemaan yhä paremmin opetussuunnitelman toteutumista ja taiteen perusopetuksen tavoitteiden saavuttamista. Kuvataidekoululla ja käsityökoululla on oma laatukriteeristönsä, jonka avulla seurataan vuosittain toiminnan laatutekijöitä. Laatukriteeristö on luotu seuraamaan seuraavia osa-alueita: 1. Taloudelliset resurssit 2. Asiakkaat/oppilaat 3. Opetusjärjestelyt ja opetussuunnitelman toteutuminen 4. Henkilöstö ja osaaminen 5. Johtaminen 6. Yhteistyösuhteet Opetuksen sisällön arvioinnin välineenä ovat oppilaitoksen järjestämät näyttelyt: opintovuoden aikana vaihtuvat näyttelyt opetustiloissa, kevätnäyttely Voipaalan taidekeskuksessa sekä muut näyttelyt, joihin oppilaitos ottaa osaa. Näyttelyt esittelevät koulun toimintaa. Koulun toimintaa dokumentoidaan valokuvaamalla opetustilanteita ja valmiita oppilastöitä. Myös erilaiset julkaisut, esitteet ja www-sivut mahdollistavat koulun toiminnan ja tulosten esittelyn ja palautekeskustelun. Koulun toiminnasta tehdään joka vuosi vuosikertomus, jossa tuodaan esiin kunkin lukuvuoden keskeisimmät tapahtumat ja yhteistyösuhteet. Vuosikertomus on julkinen asiakirja, jonka hyväksyy sivistystoimenlautakunta. Taloudellisia resursseja seurataan talousarviossa ja tilinpäätöksessä. Toiminnan taloudellisuutta mitataan vuosittain euro/oppitunti/ryhmä. Vuosittain seurataan sekä uusien oppilaiden, että keskeyttäneiden oppilaiden lukumäärää. Myös muuta tilastollista tietoa, kuten oppilasrekisteritietoja voidaan käyttää toiminnan laadun seurannassa. Oppilaitoksen itsearvioinnissa käytetään taiteen perusopetuksen tarpeisiin kehitettyä itsearvioinnin

25 25 Virvatuli-mallia. Oppilaitos teettää säännöllisin väliajoin asiakastyytyväisyyskyselyitä, joita suunnataan oppilaille ja/tai heidän huoltajilleen. Kyselyt teetetään sähköisessä muodossa. Kyselyissä kartoitetaan muun muassa oppilaiden ja heidän huoltajiensa kokemuksia ja tyytyväisyyttä taideopintojen sisältöihin, opetusjärjestelyihin, resursseihin, oppimisympäristöön ja sen ilmapiiriin. Lisäksi kartoitetaan oppilaiden opiskelumotivaatiota, harrastuksen merkitystä ja annetaan mahdollisuus vapaaseen palautteeseen ja kehittämisideoihin. Kyselyaineistoa hyödynnetään oppilaitoksen kehittämistyössä. Henkilökunnan työtyytyväisyyskysely, osaamiskartoitukset sekä kehityskeskustelut toteutetaan säännöllisesti. Ne arvioivat opettajien ja johtajuuden osaamista, työ- ja oppimisympäristöä ja opetusjärjestelyjen toimivuutta. Opettajien osaamiskartoituksissa kiinnitetään huomioita ainehallintaan, pedagogiseen ja taiteelliseen osaamiseen, oppilaan kohtaamisen taitoihin, oppilasarvioinnin osaamiseen, opetuksen suunnitteluun, arviointiin ja työyhteisön jäsenenä toimimiseen. Johtamisen arviointialueita ovat strateginen johtaminen, taiteellispedagoginen johtaminen, henkilöstöjohtaminen ja talousjohtaminen. Opetushallitus määrittelee taiteen perusopetuksen toimintakulttuurin kokonaisuudeksi, joka muodostuu säädösten ja paikallisten opetussuunnitelmien tulkinnoista, työn johtamisesta ja organisoinnista, omaksutuista oppimiskäsityksistä ja pedagogiikasta sekä oppilaitoksen vuorovaikutuksesta ja ilmapiiristä. Tämä toimintakulttuuri vaikuttaa jokaisen oppilaitoksen jäsenen päivittäiseen hyvinvointiin sekä oppilaiden identiteettiin ja osaamiseen. Kuvataide- ja käsityökoulun toimintakulttuurin kehittämisessä kiinnitetään huomiota opetuksen sisältöjen ja työtapojen kehittämiseen. Oppilaitoksen kehittämisessä huomioidaan vuorovaikutus ja osallisuus sekä mahdollisuus vaikuttaa oppilaitoksen toimintaan. Koulun toiminnan kehittämisen arvoja ovat avoin keskustelukulttuuri, jatkuva oppiminen ja luovuus toiminnassa. Koulun rehtori ja opettajakunta keskustelevat laatukriteereitä vuosittain. Arviointivastaavana toimii koulun rehtori.

26 26 TODISTUKSET Kuvataide- ja käsityökoulussa annetaan oppilaille todistus Opetushallituksen antamien ohjeiden mukaisesti laajan oppimäärän perusopintojen päätteeksi sekä syventävien opintojen päätteeksi. Päättötodistus on virallinen asiakirja, jonka sisällössä noudatetaan Opetushallituksen vahvistamaa visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteita. Oppilaitos ylläpitää rekisteriä oppilaista ja heidän opintosuorituksistaan, jotta todistusten antaminen on mahdollista. VISUAALISTEN TAITEIDEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PERUSOPINTOJEN PÄÄTTÖTODISTUS Ennen siirtymistään syventäviin opintoihin oppilas saa visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän perusopintojen päättötodistuksen suoritettuaan laajan oppimäärän mukaiset perusopinnot (540 tuntia.) Perusopintojen päättötodistuksessa oppilas saa kahden arvioitsijan sanallisen arvioinnin suorittamistaan perusopinnoista ja niihin kuuluvasta portfoliosta. Visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän perusopintojen päättötodistuksen tiedot: koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimi opinnot, joista päättötodistus annetaan (kuvataide/käsityötaide) oppilaan nimi ja henkilötunnus opiskeluaika oppilaan päättösuoritus, sanallinen arvio, suorituksen ajankohta osallistuminen näyttely- ja muihin kulttuuriprojekteihin rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima opetusministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä lainsäädäntö, johon koulutus perustuu maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen vahvistamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti maininta, että visuaalisten taiteiden oppimäärä sisältää perusopetuksen ja syventävät opinnot

27 27 VISUAALISTEN TAITEIDEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN SYVENTÄVIEN OPINTOJEN PÄÄTTÖTODISTUS Syventävien opintojen päättötodistus on samalla todistus taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän suorittamisesta Päättötodistuksen saaminen edellyttää laajan oppimäärän mukaisia 760 tunnin syventäviä opintoja, mihin tuntimäärään sisältyy päättötyön tekeminen. Syventävien opintojen päättötodistuksessa oppilas saa numeroarvosanan ja sanallisen arvioinnin päättötyöstään. Päättötyön sanallinen arviointi tulee päättötodistuksen liitteeksi. Jos oppilas ei suorita päättötyötä, hän saa opinnoistaan osallistumistodistuksen ja taidoistaan kirjallisen arvioinnin. Todistuksen tiedot: koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimi opinnot, joista päättötodistus annetaan (kuvataide/käsityötaide) oppilaan nimi ja henkilötunnus opiskeluaika oppilaan päättösuoritus, numeroarvosana, sanallinen kuvaus oppilaan osaamisesta, suorituksen ajankohta osallistuminen näyttely- ja muihin kulttuuriprojekteihin rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima opetusministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä lainsäädäntö, johon koulutus perustuu maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen vahvistamien visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti maininta, että visuaalisten taiteiden oppimäärä sisältää perusopetuksen ja syventävät opinnot arviointiasteikko OSALLISTUMISTODISTUS Oppilaalle annetaan pyydettäessä todistus osallistumisestaan visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opintoihin ja sanallinen arviointi.

28 28 YHTEISTYÖ YHTEISTYÖ HUOLTAJIEN KANSSA Kuvataide- ja käsityökoulu järjestää vanhempainiltoja, joiden tavoitteena on kertoa koulussa tapahtuvasta opiskelusta ja luoda sekä ylläpitää yhteyttä oppilaan, huoltajan, opettajan ja koulun kesken. Vanhempainiltoihin osallistuminen tukee lapsen taideharrastusta. Muita yhteistyömuotoja ovat mm. talkoot, palaverit, retkikuljetukset ja kuvataide- ja käsityökoulun järjestämät näyttelyt ja muut tapahtumat. Koteihin lähetetään vuosittain koulun tiedote, joka sisältää perustiedot koulun toiminnasta. Koulun toiminnasta tiedottamista tapahtuu lisäksi www-sivujen ja Facebook-sivujen kautta. Huoltajien näkökulma huomioidaan myös oppilaitoksen laatu- ja kehittämistyössä muun muassa oppilaitoksen itsearvioinnin kautta. YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA Kuvataide- ja käsityökoulun toiminnalle tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat mm. Valkeakoski-opiston muut taiteen perusopetuksen yksiköt, muut alueen kulttuuritoimijat, Valkeakosken kaupunki, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry, taideyliopistot ja korkeakoulut, tiedotusvälineet sekä Opetushallitus ja opetusministeriö. Toiminnallista yhteistyötä tehdään monien tahojen kanssa. Näitä ovat mm muut taidekoulut, päiväkodit, koulut, muut kulttuuritahot ja -laitokset, kunnalliset tai yksityiset tahot, yhdistykset ja yritykset. Yhteistyö voi olla luonteeltaan toiminnallista, opetuksellista, yhteisötaiteellista, tiedollista, avustavaa tai tukevaa.

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

MÄÄRÄYS 40/011/2002 TAITEEN PERUSOPETUKSEN TEATTERITAITEEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2002

MÄÄRÄYS 40/011/2002 TAITEEN PERUSOPETUKSEN TEATTERITAITEEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2002 MÄÄRÄYS 40/011/2002 TAITEEN PERUSOPETUKSEN TEATTERITAITEEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2002 Opetushallitus 2002 Opetushallitus Kansi Taitto Viherjuuren Ilme Oy Pirjo Nylund ISBN 952

Lisätiedot

ORIVEDEN SEUDUN KANSALAISOPISTON TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA

ORIVEDEN SEUDUN KANSALAISOPISTON TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA ORIVEDEN SEUDUN KANSALAISOPISTON TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA 2006 1.6.2006 Tom Linkopuu 1 KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Toiminta-ajatus 2. Kuvataiteen opetuksen

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA AIKUISILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA AIKUISILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA AIKUISILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998, 1 sekä

Lisätiedot

Aiotko ohjata tai arvioida PALETIN? Lohjanseudun kuvataidekoulun päättötyöohjeet ohjaajille ja ulkopuolisille arvioitsijoille

Aiotko ohjata tai arvioida PALETIN? Lohjanseudun kuvataidekoulun päättötyöohjeet ohjaajille ja ulkopuolisille arvioitsijoille Aiotko ohjata tai arvioida PALETIN? Lohjanseudun kuvataidekoulun päättötyöohjeet ohjaajille ja ulkopuolisille arvioitsijoille SYKSY 2010 MIKÄ PALETTI ON? Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan

Lisätiedot

RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA

RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA Visuaalisten taiteiden yleinen oppimäärä OSA A: KUVATAIDE Sisällys RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA... 1 Visuaalisten

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Vanhemmille ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Askolan kuvataidekoulu on perustettu vuonna 1992. Koulun ylläpitäjänä toimii Askolan kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry. Koulu on antanut taiteen perusopetusta syksystä

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA LIITE ------- Musiikki: Piano, musiikinteoria ja säveltapailu Tanssi Esittävät taiteet: Teatteritaide Visuaaliset

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Teatteritaiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma

Teatteritaiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Teatteritaiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kansalaisopisto 8.9.2011 Pentti Kinosmaa, Eeva Puromies 1 Teatteritaiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

KUVATAIDE- JA KÄSITYÖKOULU Emil

KUVATAIDE- JA KÄSITYÖKOULU Emil KUVATAIDE- JA KÄSITYÖKOULU Emil Kangasalan osasto Taiteen perusopetuksen Visuaalisten taiteiden yleisen oppimäärän Opetussuunnitelma 1.1.2014 alkaen Laki 633/1998, A 813/1998 Kuvataidekoulu Siluetti KUVATAIDE-

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

T A I T E E N P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A K Ä S I T Y Ö ÅBOLANDS HANTVERK R.F.

T A I T E E N P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A K Ä S I T Y Ö ÅBOLANDS HANTVERK R.F. T A I T E E N P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A K Ä S I T Y Ö ÅBOLANDS HANTVERK R.F. www.gullkrona.fi Sisällysluettelo 1 Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävä, arvot

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

a P ep t e er us TAITEEN PERUSOPETUS 2012-2013 Ähtärissä kuvataide musiikki käsityö tanssi

a P ep t e er us TAITEEN PERUSOPETUS 2012-2013 Ähtärissä kuvataide musiikki käsityö tanssi T a TI e P n o e er us u S ep t TAITEEN PERUSOPETUS 2012-2013 Ähtärissä kuvataide musiikki käsityö tanssi Hän ei tiennyt ettei sitä pysty kukaan tekemään. Niinpä hän meni ja teki sen. Hei koululaisen kotiväki!

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

KAUNIAISTEN KUVATAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA. Kauniaisten kuvataidekoulu: Odenwall

KAUNIAISTEN KUVATAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA. Kauniaisten kuvataidekoulu: Odenwall KAUNIAISTEN KUVATAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA Kauniaisten kuvataidekoulu: Odenwall 0 SISÄLTÖ 1. Kauniaisten kuvataidekoulun toiminta-ajatus 3 2. Opetuksen arvot ja yleiset tavoitteet 3 Taiteen perusopetuksen

Lisätiedot

KUVATAIDE- JA KÄSITYÖKOULU Emil

KUVATAIDE- JA KÄSITYÖKOULU Emil KUVATAIDE- JA KÄSITYÖKOULU Emil Pälkäneen osasto Taiteen perusopetuksen Visuaalisten taiteiden yleisen oppimäärän Opetussuunnitelma 1.1.2014 alkaen Laki 633/1998, A 813/1998 Pälkäne KUVATAIDE- JA KÄSITYÖKOULU

Lisätiedot

AIOTKO TEHDÄ PÄÄTTÖTYÖN?

AIOTKO TEHDÄ PÄÄTTÖTYÖN? 31.8.2012 AIOTKO TEHDÄ PÄÄTTÖTYÖN? ESPOON KUVATAIDEKOULUN PÄÄTTÖTYÖOHJEET OPPILAILLE 2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO MIKÄ PÄÄTTÖTYÖ ON? 3 KOSKA PÄÄTTÖTYÖN VOI SUORITTAA 3 MITEN PÄÄTTÖTYÖ SUORITETAAN

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuus ry. Näppi-käsityökoulu KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUS. laajan oppimäärän opetussuunnitelma

Etelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuus ry. Näppi-käsityökoulu KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUS. laajan oppimäärän opetussuunnitelma Etelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuus ry Näppi-käsityökoulu KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUS laajan oppimäärän opetussuunnitelma KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PERUSTIEDOT Toiminimi: ETELÄ-POHJANMAAN KÄSI- JA

Lisätiedot

HAMINAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULU OPETUSSUUNNITELMA

HAMINAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULU OPETUSSUUNNITELMA HAMINAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULU OPETUSSUUNNITELMA KUVATAITEEN PERUSOPETUS HAMINAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUSSA 1. Toiminta-ajatus Haminan lasten ja nuorten kuvataidekoulun toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-mallin rakenne: Viisi arviointialuetta 1. Oppilaat - oppilaitoksen toiminnan ja opetuksen vaikutukset oppilaassa 2. Opettajat - Opettajien

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN 1 KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Yleinen oppimäärä Heinäveden kunta 2 KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Yleinen oppimäärä Sisältö 1. Johdanto 3 2.Taiteen perusopetuksen

Lisätiedot

Käsityön taiteen perusopetus. Taito -käsityökoulun opetussuunnitelma. Yleinen oppimäärä. Taito Itä-Suomi ry Taito Ylä-Savo ry

Käsityön taiteen perusopetus. Taito -käsityökoulun opetussuunnitelma. Yleinen oppimäärä. Taito Itä-Suomi ry Taito Ylä-Savo ry Käsityön taiteen perusopetus Taito -käsityökoulun opetussuunnitelma Yleinen oppimäärä Taito Itä-Suomi ry Taito Ylä-Savo ry SISÄLTÖ 1. JOHDANTO JA OPPILAITOKSEN TOIMINTA-AJATUS 3 2. TAITEEN PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Taidekoulu Oiva KUVATAITEEN PERUSOPETUS. yleisen oppimäärän opetussuunnitelma

Taidekoulu Oiva KUVATAITEEN PERUSOPETUS. yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Taidekoulu Oiva KUVATAITEEN PERUSOPETUS yleisen oppimäärän opetussuunnitelma 2 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ Nimi: Seinäjoen kansalaisopisto Osoite: Vapaudentie 83, 60100 Seinäjoki Puhelin: Opisto 06-4162463,

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KUVATAIDEKOULU KUVATAITEEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO

VALKEAKOSKEN KUVATAIDEKOULU KUVATAITEEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO VALKEAKOSKEN KUVATAIDEKOULU KUVATAITEEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO TAITEEN PERUSOPETUKSEN VISUAALISTEN TAITEIDEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA 1.8.2004 ALKAEN Laki 633/1998 A 813/1998 1. luku Opetussuunnitelman

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUS. Kuvataidekoulu. 110300 KUVATAITEEN PERUSTEET 1 (60 t)

TAITEEN PERUSOPETUS. Kuvataidekoulu. 110300 KUVATAITEEN PERUSTEET 1 (60 t) TAITEEN PERUSOPETUS 42 Taiteen perusopetus alkaa kansalaisopistossa viikolla 36. Katso ilmoittautumisohjeet oppaan takakannesta. Taiteen perusopetuksessa opiskelevilla sisaruksilla on oikeus sisaralennukseen.

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen järjestäminen ja oppimäärät

Taiteen perusopetuksen järjestäminen ja oppimäärät Taiteen perusopetuksen järjestäminen ja oppimäärät Tornio 3.3.2011 Opetusneuvos Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS Mitä opetushallitus tekee? OPH on opetuksen kehittämisvirasto, joka vastaa esi- ja perusopetuksen,

Lisätiedot

Vihdin Kuvataidekoulu. Päättötyöohjeet oppilaalle

Vihdin Kuvataidekoulu. Päättötyöohjeet oppilaalle Vihdin Kuvataidekoulu Päättötyöohjeet oppilaalle Vihdin Kuvataidekoulu Päättötyöohjeet oppilaalle Perustietoa Päättötyön voi suorittaa vähintään 16- vuoden iässä syventävien opintojen loppuvaiheessa. Työn

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Mitä arvioidaan ja milloin?

Mitä arvioidaan ja milloin? Koulun nimi: Ahtialan koulu Mitä arvioidaan ja milloin? Arviointi on monialaista ja jatkuvaa, sanallista arviointia ja arvosanoja annetaan lukukausittain. OPPIMINEN > välitön palaute onnistumisista ja

Lisätiedot

Opetushallitus. Viherjuuren Ilme Oy ISBN 952 13 1379 X

Opetushallitus. Viherjuuren Ilme Oy ISBN 952 13 1379 X MÄÄRÄYS 39/011/2002 TAITEEN PERUSOPETUKSEN VISUAALISTEN TAITEIDEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2002 Opetushallitus 2002 Opetushallitus Kansi Taitto Viherjuuren Ilme Oy Pirjo Nylund ISBN

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

TIKKURILAN TEATTERI- JA SIRKUSKOULUN SIRKUSTAITEEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA

TIKKURILAN TEATTERI- JA SIRKUSKOULUN SIRKUSTAITEEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TIKKURILAN TEATTERI- JA SIRKUSKOULUN SIRKUSTAITEEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA SISÄLLYS 1. YLEISTÄ 1.1 Tikkurilan Teatteri- ja Sirkuskoulu 3 1.2 Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän tarkoitus,

Lisätiedot

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi KUVATAIDE Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilasta tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaan identiteetin

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

1. JOHDANTO JA OPPILAITOKSEN TOIMINTA-AJATUS 3

1. JOHDANTO JA OPPILAITOKSEN TOIMINTA-AJATUS 3 1 1. JOHDANTO JA OPPILAITOKSEN TOIMINTA-AJATUS 3 2. VISUAALISEN JA KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN TEHTÄVÄ, ARVOT JA YLEISET TAVOITTEET 5 2.1 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

NÄPSÄ-KÄSITYÖKOULUN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johdanto ja oppilaitoksen toiminta-ajatus

NÄPSÄ-KÄSITYÖKOULUN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johdanto ja oppilaitoksen toiminta-ajatus 1 NÄPSÄ-KÄSITYÖKOULUN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Johdanto ja oppilaitoksen toiminta-ajatus Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuus ry:n Näpsä-käsityökoulu järjestää käsityön taiteen perusopetusta.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Vantaan kuvataidekoulu

Vantaan kuvataidekoulu Emma Kuusela, 9 v. Vantaan kuvataidekoulu OPINTO-OPAS Lukuvuosi 2015 2016 Heleanore Mandri, 16 v. Henna Nuorti, 19 v. Tervetuloa Vantaan kuvataidekouluun! TAITEEN PERUSOPETUSTA vuodesta 1982. Taustakuva:

Lisätiedot

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT TYÖPAJAT 2016-2017 KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti perusopinnot

Lisätiedot

Aino Puukka: Suurkaupunki 2011 TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULU OPETUSSUUNNITELMA

Aino Puukka: Suurkaupunki 2011 TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULU OPETUSSUUNNITELMA Aino Puukka: Suurkaupunki 2011 TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULU OPETUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT 1. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TOIMINTA- AJATUS JA ARVOT 2. OPETUKSEN

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Tanssin taiteenperusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma

Tanssin taiteenperusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Tanssintaiteenperusopetuksen yleisenoppimääränopetussuunnitelma Sisältö 1. Toiminta-ajatus...3 1.1Arvotjayleisettavoitteet...3 2.Opetuksentoteuttaminen...3 2.1.Oppimiskäsitys...4 2.2.Opiskeluympäristöjatyötavat...4

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

VISUAALISTEN TAITEIDEN KOULU

VISUAALISTEN TAITEIDEN KOULU VISUAALISTEN TAITEIDEN KOULU Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden yleisen oppimäärän opetussuunnitelma 2006 Kaukametsän opisto, Koskikatu 4 B, 87 200 KAJAANI Puhelin 08 615 52381, email: kaukametsa.opisto@kajaani.fi

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Taiteen perusopetus

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Taiteen perusopetus OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Taiteen perusopetus MUTES RY 28.11.2013 Eija Kauppinen Opetushallitus IRMELI HALINEN Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE

7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE 7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE 301 LUOKKA 8 2 h / viikko n. 76 h / vuosi LUOKKA 9 2 h / viikko n. 76 h / vuosi Opetuksessa painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä, kuvallisen ilmaisun

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KUVATAIDEKOULU KUVATAITEEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO

VALKEAKOSKEN KUVATAIDEKOULU KUVATAITEEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO VALKEAKOSKEN KUVATAIDEKOULU KUVATAITEEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO TAITEEN PERUSOPETUKSEN VISUAALISTEN TAITEIDEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMAN 1.8 2004 ALKAEN Laki 633/1998 A 813/1998 1. luku Opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Käsityön taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Rauman kaupungissa 1.8.2006 alkaen

Käsityön taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Rauman kaupungissa 1.8.2006 alkaen Käsityön taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Rauman kaupungissa 1.8.2006 alkaen Leena Haapio-Lehti (pj.) apulaisrehtori, Rauman kaupungin kansalaisopisto Olli Hyppölä lehtori, Rauman

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa.

Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa. Op 401 L taiteen perusopetuksesta 21.8.1998/633 1. Taiteen perusopetuksen tarkoitus. Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Visuaalisten taiteiden laaja oppimäärä

Opetussuunnitelma. Visuaalisten taiteiden laaja oppimäärä Opetussuunnitelma Visuaalisten taiteiden laaja oppimäärä Koulutuksen järjestämislupa: Pvm 19.10.2000 Dnro 238/430/2000 Visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet Aimokoulussa

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA - TANSSIN PERUSOPINNOT

TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA - TANSSIN PERUSOPINNOT TAITEEN PERUSOPETUS VAASASSA Vaasan työväenopisto Vasa Arbis Vaasan kulttuurivirasto TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA - TANSSIN PERUSOPINNOT Taiteen perusopetuksen toiminta Vaasassa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

VISUAALISTEN TAITEIDEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA KÄSITYÖ 2. VALKEAKOSKI-OPISTON TOIMINTA-AJATUS JA KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUS

VISUAALISTEN TAITEIDEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA KÄSITYÖ 2. VALKEAKOSKI-OPISTON TOIMINTA-AJATUS JA KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUS 2 VALKEAKOSKI-OPISTO VISUAALISTEN TAITEIDEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA KÄSITYÖ SISÄLTÖ 1. VALKEAKOSKI-OPISTO 2. VALKEAKOSKI-OPISTON TOIMINTA-AJATUS JA KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUS 3. KÄSITYÖN

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

MILLAINEN KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULU ON?

MILLAINEN KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULU ON? OPPILAAN OPAS MILLAINEN KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULU ON? Kuvataidekoulumme on perustettu vuonna 1982 antamaan kuvataiteen opetusta lapsille ja nuorille. Koulutuslautakunta hyväksyi 15.6.2006

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot