Mielenterveyshäiriöiden. esiintyvyyden eroja sukupuolen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mielenterveyshäiriöiden. esiintyvyyden eroja sukupuolen"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Jaana Suvisaari LT, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri, yksikön päällikkö THL, mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö Mielenterveyshäiriöiden esiintyvyyden sukupuolierot Masennus-, ahdistuneisuus- ja syömishäiriöt ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä. Ajankohtainen psyykkinen kuormittuneisuus on lähes yhtä yleistä miehillä kuin naisilla. Päihdehäiriöt, käyttäytymishäiriöt ja lapsuusiän laaja-alaiset kehityshäiriöt ovat miehillä tavallisempia kuin naisilla. Miesten itsemurhat ovat myös yleisempiä kuin naisten. Sukupuolierojen taustalla on biologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä. Miehet hakevat harvemmin apua mielenterveysongelmiin kuin naiset, ja hoitoon hakeutuneiden miesten ongelmat ovat keskimäärin vakavampia kuin naisten. Miesten mielenterveysongelmien tunnistamiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Vertaisarvioitu VV Tässä katsausartikkelissa tarkastellaan mielenterveyshäiriöiden esiintyvyyden eroja sukupuolen perusteella. Sukupuolierojen syitä pohditaan häiriökohtaisesti. Maailman terveysjärjestön World Mental Health (WMH) -tutkimuksessa selvitettiin eri mielenterveyshäiriöiden riskisuhteita naisilla ja miehillä 15 eri maassa. WMH-tutkimuksen tulosten perusteella riskisuhteita on esitelty taulukossa 1 (1). Naisten ja miesten välinen masennus-, ahdistuneisuus- ja alkoholihäiriöiden riskisuhde Suomessa on Terveys tutkimuksen tulosten mukaan esitetty taulukossa 2 (2). Mielenterveyshäiriöt jaetaan usein ns. eksternalisoiviin eli ulospäin suuntautuviin ja internalisoiviin eli sisäänpäin kääntyneisiin häiriöihin. Eksternalisoiviin häiriöihin liittyy usein käyttäytymistä, josta on henkilön itsensä lisäksi haittaa myös muille. Tällaisia häiriöitä ovat esimerkiksi käytös- ja päihdehäiriöt. Internalisoiviin häiriöihin kuuluvat masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt, ja niissä korostuvat sisäinen kärsimys ja usein vetäytyminen. Internalisoivat häiriöt ovat yleisempiä naisilla ja eksternalisoivat häiriöt miehillä, vaikka häiriöiden riskitekijät ovat pitkälti samoja kummallakin sukupuolella (3). Jaottelun ulkopuolelle jäävät lapsuusiän laaja-alaiset kehityshäiriöt, syömishäiriöt ja psykoosit, joiden esiintyvyydessä on myös sukupuolieroja. Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt Masennushäiriöt ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä sekä Suomessa (2,4,5) että kansainvälisesti (1,6). Väestötutkimuksissa naisilla todetaan masennushäiriödiagnoosi lähes kaksi kertaa niin usein kuin miehillä (1,2,5). Äskettäin julkaistun Terveys tutkimuksen mukaan viimeisen vuoden aikana masennushäiriöjakson oli sairastanut 7 % naisista ja 4 % miehistä (5). Hyvin harvoissa maissa, kuten Kiinassa, tätä eroa ei ole havaittu (6). Ahdistuneisuushäiriöistä paniikkihäiriö on naisilla yleisempi kuin miehillä (1,2). Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko ja julkisten paikkojen pelko ovat naisilla yleisempiä, mutta Suomessa näiden häi riöiden esiintyvyydessä ei ole havaittu sukupuoli eroa (1,2). Pienillä lapsilla ei havaita sukupuolieroja masennus- ja ahdistuneisuushäiriöissä, mutta nuoruusikää lähestyttäessä ne yleistyvät voimakkaasti tytöillä. Tytöt kehittyvät nopeammin kuin pojat niin kielellisesti, tunne-elämän säätelyn kuin fyysisen kehityksenkin osalta. Heidän kykynsä ymmärtää sosiaalisia suhteita ja kokea empatiaa kehittyy myös nopeammin kuin poikien. On esitetty, että samalla kun tämä nopeampi kehittyminen saattaa suojata tyttöjä käytöshäiriöoireilulta, se saattaa altistaa masennus- ja ahdistusoireille (7). Toisaalta tyttöjen ja poikien kasvatuksessa on myös edelleen eroja. Tyttöjä rohkaistaan enemmän tottelevaisuuteen ja muiden tahtoon mukautumiseen. Sen sijaan kiukun ilmaisemiseen ja tottelemattomuuteen suhtaudutaan ankarammin kuin poikien kohdalla (7). Tällainen kasvatusmalli voi johtaa heikkoon itsetuntoon ja taipumukseen syyttää itseä erilaisista vastoinkäymisistä, mikä puolestaan altistaa masennukselle (7). Nämä tulkinnat tyttöjen ja poikien kasva- 1487

2 katsaus masennusoireiden riskiä kuin poikien (9,10). On esitetty, että puberteettiin liittyvät hormonaaliset muutokset herkistäisivät tyttöjä ulkoisten stressitekijöiden vaikutuksille (11). Toisaalta pojat saattavat samoja vaikeuksia kohdatessaan olla alttiimpia reagoimaan käytösoirein (12). Myös ihmissuhteiden ja niissä esiintyvien ongelmien vaikutus masennusalttiuteen on erilainen naisilla ja miehillä (7,12). Varhaiset biologiset erot sukupuolten välillä saattavat vaikuttaa masennus- ja ahdistusalttiuteen. Eläinkokeissa on havaittu, että monissa geeneissä tapahtuu sukupuolihormoneista riippuvaa epigeneettistä säätelyä heti syntymän jälkeen. Tiettyjen geenien säätelyalueilla esiintyy metyloitumista, mikä vaikuttaa kyseisten geenien ilmentymiseen eli geeniekspressioon vielä aikuisiälläkin. Metylaatio on DNA:n kemiallinen muutos, joka vähentää geenin luentaa tapahtuessaan geenin säätelyalueella. Sukupuolihormonien on havaittu säätelevän geenien metyloitumisastetta. Emon hoiva vaikuttaa myös tähän lisäten erityisesti naaraspuolisten poikasten geenien metyloitumisastetta. Tämän kaltaisilla mekanismeilla saattaa olla vaikutusta muihinkin mielenterveyshäiriöihin kuin masennus- ja ahdistuneisuushäiriöihin (13). Kansainvälisen WMH-tutkimuksen mukaan naisten ja miesten välinen ero masennuksen esiintyvyydessä on kapenemassa niissä maissa, joissa naisten ja miesten perinteiset sukupuoliroolit ovat menettäneet merkitystään. Sukupuoliroolien perinteisyyttä eri ikäkohorteissa kunkin maan sisällä arvioitiin neljällä eri indikaattorilla: 1) naisten suhteellinen osuus niistä, jotka olivat olleet kodin ulkopuolella töissä alle 35-vuotiaana, 2) naisten suhteellinen osuus niistä, jotka olivat saavuttaneet korkeimman tuloluokan keskimääräisen koulutusasteen, 3) naisten ja miesten keskimääräisen avioitumisiän ero sekä 4) alle 25-vuotiaana ehkäisyä käyttäneiden naisten osuus. Nämä neljä indikaattoria muodostivat yhdessä kullekin maalle ja maan sisällä ikäryhmälle arvion naisten aseman perinteisyydestä. Tutkimuksessa havaittiin, että nimenomaan maiden sisällä masennuksen esiintyvyyden ero naisten ja miesten välillä kapenee, mitä tasa-arvoisempi naisten ja miesten asema yhteiskunnassa on. Maiden välisiä eroja tasa-arvoistuminen ei selittänyt. Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että yhteiskunnalliset erot vaikuttavat sukupuolitaulukko 1. Mielenterveyshäiriöiden ikävakioitu riskisuhde miehillä ja naisilla World Mental Health Survey -tutkimuksessa (1). Mielenterveyshäiriö Naisten riskisuhde miehiin verrattuna (95 %:n LV) Vakava masennustila 1,9 (1,8 2,0) Pitkäaikainen masennus 1,9 (1,6 2,2) Kaksisuuntainen mielialahäiriö 0,9 (0,8 1,0) Paniikkihäiriö 1,9 (1,7 2,2) Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö 1,7 (1,5 1,9) Julkisten paikkojen pelko 2,0 (1,7 2,3) Sosiaalisten tilanteiden pelko 1,3 (1,2 1,4) Tarkkaavuus- ja ylivilkkaushäiriö 0,6 (0,5 0,8) Käytöshäiriö 0,5 (0,4 0,7) Uhmakkuushäiriö 0,8 (0,6 1,0) Alkoholin väärinkäyttö 0,2 (0,2 0,3) Alkoholiriippuvuus 0,3 (0,3 0,4) Huumausaineen väärinkäyttö tai riippuvuus 0,4 (0,3 0,4) taulukko 2. Mielenterveyshäiriöiden riskisuhde miehillä ja naisilla Terveys tutkimuksessa (2). Vakioitu iän, siviilisäädyn, työssä käynnin, tupakoinnin ja asuinalueen osalta. Mielenterveyshäiriö Naisten riskisuhde miehiin verrattuna (95 %:n LV) Masennushäiriö: vakava masennustila tai pitkäaikainen masennus 1,9 (1,5 2,4) Ahdistuneisuushäiriö: paniikkihäiriö, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, julkisten paikkojen pelko ja sosiaalisten tilanteiden pelko 1,5 (1,1 1,9) Alkoholihäiriö: alkoholin väärinkäyttö tai alkoholiriippuvuus 0,2 (0,1 0,2) tuksen erojen vaikutuksesta tyttöjen masennusalttiuteen on tehty lähinnä yhdysvaltalaisista tutkimuksista, eikä ole tietoa, missä määrin ne pätevät nyky-suomessa. Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöiden suku puolierot eivät kuitenkaan juurikaan ole muuttuneet 1970-luvun lopussa tehdystä Mini- Suomi-tutkimuksesta (8) vuosina toteutettuun Terveys 2000-tutkimukseen (2), vaikka lasten kasvatuksessa on tapahtunut suuria muutoksia. Tytöt ovat nuoruusiässä herkempiä monien ympäristötekijöiden vaikutukselle kuin pojat. Esimerkiksi äidin masennus ja kuormittavat elämäntapahtumat lisäävät enemmän tyttöjen 1488

3 tieteessä Kirjallisuutta 1 Seedat S, Scott KM, Angermeyer MC ym. Cross-national associations between gender and mental disorders in the WHO World Mental Health Surveys. Arch Gen Psychiatry 2009;66: Pirkola SP, Isometsä E, Suvisaari J ym. DSM-IV mood-, anxiety- and alcohol use disorders and their comorbidity in the Finnish general population--results from the Health 2000 Study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2005;40: Suvisaari J, Aalto-Setala T, Tuulio- Henriksson A ym. Mental disorders in young adulthood. Psychol Med 2009;39: Suvisaari J, Ahola K, Kiviruusu O ym. toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa THL, raportti 68/ bitstream/handle/10024/90832/ URN_ISBN_ pdf?sequence=1 6 Bromet E, Andrade LH, Hwang I ym. Cross-national epidemiology of DSM-IV major depressive episode. BMC Med 2011;9:90. 7 Zahn-Waxler C, Klimes-Dougan B, Slattery MJ. Internalizing problems of childhood and adolescence: prospects, pitfalls, and progress in understanding the development of anxiety and depression. Dev Psychopathol 2000;12: Lehtinen V, Joukamaa M, Lahtela K ym. Prevalence of mental disorders among adults in Finland: basic results from the Mini Finland Health Survey. Acta Psychiatr Scand 1990;81: Jenkins JM, Curwen T. Change in adolescents internalizing symptomatology as a function of sex and the timing of maternal depressive symptomatology. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2008;47: Thapar A, Collishaw S, Pine DS, Thapar AK. Depression in adolescence. Lancet 2012;379: Jessen HM, Auger AP. Sex differences in epigenetic mechanisms may underlie risk and resilience for mental health disorders. Epigenetics 2011;6: Scott KM, Collins SC. Gender and the association between mental disorders and disability. J Affect Disord 2010;125: Eaton WW, Neufeld K, Chen LS, Cai G. A comparison of self-report and clinical diagnostic interviews for depression: diagnostic interview schedule and schedules for clinical assessment in neuropsychiatry in the Baltimore epidemiologic catchment area follow-up. Arch Gen Psychiatry 2000;57: Salokangas RK, Vaahtera K, Pacriev S, Sohlman B, Lehtinen V. Gender differences in depressive symptoms. An artefact caused by measurement instruments? J Affect Disord. 2002;68: eroon masennuksen esiintyvyydessä. Vastaavaa ilmiötä ei havaittu ahdistuneisuushäiriöissä. Suomi ei ollut mukana tässä tutkimuksessa (1). Vaikka väestötutkimuksissa naisten masennushäiriöt ovat poikkeuksetta olleet yleisempiä kuin miesten, on toisaalta myös havaittu, että masennusdiagnoosin saaneiden miesten toimintakyky on heikentynyt enemmän (14). Voisiko osasyy havaittuun sukupuolieroon masennus- ja ahdistuneisuushäiriöissä olla, että naiset kertovat oireistaan haastattelutilanteessa avoimemmin kuin miehet? Sukupuolierot masennus- ja ahdistusoireilussa ovat huomattavasti pienempiä, kun oireita kysytään kyselylomakkeella, jonka vastaaja täyttää itse. Psyykkinen kuormittuneisuus on yleisnimitys psyykkiselle oireilulle, joka aiheuttaa merkittävää haittaa mutta joka ei välttämättä täytä minkään mielenterveyshäiriön kriteereitä. Psyykkistä kuormittuneisuutta mitataan kyselylomakkeilla, joissa kartoitetaan vaikeuksia selvitä arkielämästä ja sen erilaisista haasteista sekä tavallisia oireita, kuten masennusta, ahdistuneisuutta, keskittymis- ja univaikeuksia. Psyykkisen kuormittuneisuuden mittareina käytetään usein General Health Questionnairea (GHQ) (15) ja Mental Health Indexiä (MHI-5) (16). Molemmissa kysytään viimeisen kuukauden aikana esiintyneistä vaikeuksista ja oireista. Psyykkinen kuormittuneisuus on naisilla yleisempää kuin miehillä, mutta ero ei ole suuri. Terveys tutkimuksessa 17 % naisista ja 14 % miehistä kärsi merkittävästä psyykkisestä kuormittuneisuudesta (5). Vastaava löydös oli myös 1970-luvun lopulla toteutetussa Mini-Suomi-tutkimuksessa: psyykkisessä kuormittuneisuudessa oli huomattavasti pienempi sukupuoliero kuin masennus- ja ahdistuneisuushäiriöissä (8). Alueellinen terveys ja hyvinvointi -tutkimuksessa psyykkistä kuormittuneisuutta mitattiin MHI-5:llä, ja merkittävä psyykkinen kuormittuneisuus todettiin naisista 13 %:lla ja miehistä 12 %:lla (www.terveytemme.fi/ath/tulokset/graph/theme.php?teema=ath_theme8& alue1=ath_5). Saattaakin olla, että miesten on helpompi kertoa masennus- ja ahdistusoireistaan ja uupumuksestaan, kun vastauksen voi kirjata lomakkeelle, kuin jos haastattelija esittää kysymykset. Toisaalta myös haastattelijalla voi olla merkitystä. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa verrattiin väestötutkimuksissa yleisesti käytettävien täysin strukturoitujen haastattelumenetelmien ja psykiatrin tekemän puolistrukturoidun kliinisen haastattelun yhtäpitävyyttä. Tutkimuksessa havaittiin, että strukturoidussa haastattelussa miehillä esiintyi masennusta harvemmin kuin psykiatrin puolistrukturoidussa kliinisessä haastattelussa (17). Myös masennuksen diagnostiset kriteerit ja kyselylomakkeiden sisältö tuottavat sukupuolten välisiä eroja. Naiset kuvaavat useammin kuin miehet muutoksia painossa tai ruokahalussa, itkuherkkyyttä ja sukupuolisen kiinnostuksen vähenemistä (18,19). Miesten ja naisten kynnys ilmaista oireita vaihtelee oirekohtaisesti (20). Onkin todettu, että kulttuuriset normit, jotka säätelevät sitä, kuinka hyväksyttäväksi tietyn tyyppinen oire tai käytös koetaan, vaikuttavat osaltaan havaittuihin sukupuolieroihin mielenterveyshäiriöiden ja psyykkisen kuormittuneisuuden esiintyvyydessä, mutta eivät kuitenkaan selitä niitä kokonaan (20). Päihdehäiriöt Kaikki päihdehäiriöt ovat yleisempiä miehillä kuin naisilla (1,2). Erot miesten ja naisten välillä ovat 3 5-kertaisia sekä Suomessa että muualla maailmassa (1,2). Vakavimpien päihdehäiriöiden, päihdepsykoosien, esiintyvyysero miesten ja naisten välillä on vielä suurempi (21). Päihdehäiriöiden taustalla on biologinen alttius, jossa ei tiettävästi ole suuria sukupuolieroja (22). Lapsuusiän käytöshäiriöoireilu ja käytöshäiriöt, jotka ovat pojilla yleisempiä kuin tytöillä, lisäävät myöhemmän päihdehäiriön riskiä (23), mutta taustalla on jaettua geneettistä alt tiutta (24). Miesten ja naisten välistä päihteiden käytön eroa selittänevät erityisesti kulttuuriset tekijät. Yleinen ilmiö sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti on naisten käyttämän alkoholin määrän lisääntyminen (25) sekä miesten ja naisten välisen päihdeongelmien esiintyvyyseron kaventuminen nuoremmissa ikäryhmissä (1,2). Edellä kuvatussa WMH-tutkimuksessa todettiinkin, että mitä tasa-arvoisempi naisten ja miesten yhteiskunnallinen asema on, sitä pienempi oli sukupuolten välinen ero päihdehäiriöiden esiintyvyydessä (1). Alkoholin ja muiden päihteiden käyttöön vaikuttaa vahvasti myös se, millaista käyttöä pidetään naisille ja miehille suotavana, sekä uskonnolliset käsitykset (26). 1489

4 katsaus 20 Drapeau A, Beaulieu-Prévost D, Marchand A, Boyer R, Préville M, Kairouz S. A life-course and time perspective on the construct validity of psychological distress in women and men. Measurement invariance of the K6 across gender. BMC Med Res Methodol 2010;10: Perälä J, Suvisaari J, Saarni S ym. Lifetime prevalence of psychotic and bipolar I disorders in a general population. Arch Gen Psychiatry 2007;64: Suvisaari J, Manninen M. Lasten ja nuorten käytöshäiriöiden ennuste. Suom Lääkäril 2009;64: Aleman A, Kahn RS, Selten JP. Sex differences in the risk of schizophrenia: evidence from meta-analysis. Arch Gen Psychiatry 2003;60: Jääskeläinen E, Juola P, Hirvonen N ym. A systematic review and metaanalysis of recovery in schizophrenia. Schizophr Bull, julkaistu verkossa Salokangas RK, Honkonen T, Stengård E, Koivisto AM. Subjective life satisfaction and living situations of persons in Finland with long-term schizophrenia. Psychiatr Serv 2006;57: Malhi GS, Green M, Fagiolini A, Peselow ED, Kumari V. Schizoaffective disorder: diagnostic issues and future recommendations. Bipolar Disord 2008;10: Raevuori A, Niemelä S, Keski- Rahkonen A, Sourander A. Syömishäiriöiden varhaiset riskitekijät. Duodecim 2009;125: Swami V, Frederick DA, Aavik T ym. The attractive female body weight and female body dissatisfaction in 26 countries across 10 world regions: results of the international body project I. Pers Soc Psychol Bull 2010;36: Ahrén-Moonga J, Silverwood R, Klinteberg BA, Koupil I. Association of higher parental and grandparental education and higher school grades with risk of hospitalization for eating disorders in females: the Uppsala birth cohort multigenerational study. Am J Epidemiol 2009;170: von Wendt L, Rantakallio P. Mild mental retardation in northern Finland. Ups J Med Sci Suppl 1987;44: Idring S, Rai D, Dal H ym. Autism spectrum disorders in the Stockholm youth cohort: design, prevalence and validity. PLoS One 2012;7:e Dworzynski K, Ronald A, Bolton P, Happé F. How different are girls and boys above and below the diagnostic threshold for autism spectrum disorders? J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2012;51: Baron-Cohen S, Lombardo MV, Auyeung B, Ashwin E, Chakrabarti B, Knickmeyer R. Why are autism spectrum conditions more prevalent in males? PLoS Biol 2011;9:e Psykoosit Kansainvälisesti on arvioitu, että skitsofreniaan sairastumisen riski on miehillä 1,4-kertainen naisiin verrattuna (27). Suomessa tehdyssä väestötutkimuksessa, jossa psykoosin elämänaikaista esiintyvyyttä tutkittiin 30 vuotta täyttäneessä väestössä, ei havaittu eroa miesten ja naisten välillä. Tämä saattaa selittyä sillä, että miehet sairastuvat skitsofreniaan nuorempina ja heidän kuolleisuutensa on suurempi sairauden alkuvuosina (21,28). Syitä miesten suurempaan sairastumisriskiin on tutkittu paljon, mutta toisaalta ero miesten ja naisten sairastumisriskissä skitsofreniaan on paljon pienempi kuin monen muun mielenterveyden häiriön kohdalla. Skitsofreniasta toipumisessa ei tuoreen meta-analyysin mukaan ole merkittävää sukupuolieroa (29), mutta monien tutkimusten mukaan sosiaalinen toimintakyky on naisilla parempi kuin miehillä (30), ja skitsofreniaa sairastavat naiset ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin miehet (31). Skitsoaffektiivinen häiriö, jolle on tyypillistä sekä skitsofrenian että mielialahäiriön oireet, on naisilla yleisempi kuin miehillä (21). Skitsoaffektiivisen häiriön diagnoosin validiteetti on usein kyseenalaistettu, koska laadullisia eroja sairauksien välillä ei juurikaan ole ja koska diagnostiset kriteerit edellyttävät, että skitsofrenian oirekriteerien täytyy täyttyä myös skitsoaffektiivisessa häiriössä (32). Jos skitsofrenia ja skitsoaffektiivinen häiriö yhdistettäisiin yhdeksi ryhmäksi, sukupuoliero miesten ja naisten välillä skitsofreniassa katoaisi. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön esiintyvyydessä ei ole havaittu sukupuolieroja Suomessa eikä muualla maailmassa (1,21). Myöskään harhaluuloisuushäiriön ja lyhytkestoisen psykoosin esiintyvyydessä ei ole sukupuolieroja (21,28). Syömishäiriöt Missään psykiatrisessa häiriöryhmässä ei ole yhtä suurta sukupuolieroa kuin syömishäiriöissä. Naisten riski sairastua syömishäiriöön on noin kymmenkertainen miehiin verrattuna (33). Ahmintahäiriössä miesten ja naisten välinen sukupuoliero on pienempi kuin muissa syömishäiriöissä (34). Sukupuolierojen syyt lienevät pääosin kulttuurisia, vaikkakin myös sukupuolihormonien vaikutuksesta syömiskäyttäytymisen säätelyyn on näyttöä (33). Länsimaisissa kulttuureissa naisilla on vahva laihuusihanne, joka on yhteydessä tyytymättömyyteen omaan vartaloon (35). Laihuushäiriön ja ahmimishäiriön (bulimia nervosa) riskitekijöitä ovat hyvä koulumenestys ja vanhempien korkea koulutusaste (36), mikä poikkeaa lähes kaikista muista mielenterveyshäiriöistä. Syömishäiriöihin ja niiden sukupuolieroihin näyttääkin erityisesti vaikuttavan suorituskeskeinen ja ulkonäköä vahvasti ihannoiva yhteiskunnallinen ilmapiiri, ja kunnianhimoisilla, perfektionistisilla tytöillä tuntuu olevan erityinen sairastumisriski. Käytös- ja tarkkaavuushäiriöt Käytöshäiriöllä tarkoitetaan lapsuus- tai nuoruusiässä alkavaa pitkäkestoista ja toistuvaa epäsosiaalista käyttäytymistapaa, joka rikkoo muiden perusoikeuksia ja ikäkauteen kuuluvia so siaalisia normeja. Varsinaisiin käytöshäiriöihin liittyy olennaisesti piittaamattomuus toisten oikeuksista ja koskemattomuudesta. Lievempää muotoa, jossa korostuu uhmakkuus ja piittaamattomuus aikuisten asettamista säännöistä, kutsutaan uhmakkuushäiriöksi. Molemmat käytöshäiriön muodot ovat pojilla noin kaksi kertaa niin yleisiä kuin tytöillä. Myös käytöshäiriöiden ennuste on pojilla huonompi kuin tytöillä (23). Tarkkaavuus- ja ylivilkkaushäiriö (ADHD) on pojilla yleisempi kuin tytöillä. Aikuisikään jatkuvan tarkkaavuushäiriön yleisyys on miehillä noin 1,7-kertainen naisiin verrattuna (1). Poikien suurempaa alttiutta käytös- ja tarkkaavuushäiriöihin on selitetty poikien hitaammalla kypsymisellä: poikien kyky säädellä käyttäytymistä ja sisäistää aikuisten asettamia sääntöjä on heikompi kuin samanikäisten tyttöjen (7). Sukupuoliero häiriöiden esiintyvyydessä säilyy kuitenkin aikuisikään asti. Pojilla on myös tyttöjä suurempi oppimishäiriöiden ja heikkolahjaisuuden riski (37,38). Käytöshäiriöoireet alkavat usein varhain, jo leikki-ikäisenä. Käytöshäiriöiden kehittymistä voidaan ehkäistä oireiden varhaistunnistamisella ja lapsen sekä perheen voimavaroja tukevilla interventioilla (39). Ohjelmilla pyritään parantamaan lapsen sosiaalisia taitoja ja vahvistamaan hänen ongelmanratkaisukykyään sekä parantamaan perheen sisäistä vuorovaikutusta. Tällaisten ohjelmien tarjontaa pitäisi Suomessa lisätä. 1490

5 tieteessä 44 Huang Y, Kotov R, de Girolamo G ym. DSM-IV personality disorders in the WHO World Mental Health Surveys. Br J Psychiatry 2009;195: Beauchaine TP, Klein DN, Crowell SE, Derbidge C, Gatzke-Kopp L. Multifinality in the development of personality disorders: a Biology Sex Environment interaction model of antisocial and borderline traits. Dev Psychopathol 2009;21: Hiltunen L, Partonen T, Haukka J, Lönnqvist J. Itsemurhakuolleisuuden käännekohdat Suomessa Duodecim 2009;125: Hawton K, van Heeringen K. Suicide. Lancet 2009;373: Borges G, Nock MK, Haro Abad JM ym. Twelve-month prevalence of and risk factors for suicide attempts in the WHO World Mental Health Surveys. J Clin Psychiatry 2010;71: Suokas JT, Suominen K, Heilä H ym. Attempted suicide in mental disorders in young adulthood. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2011;46: Pitman A, Krysinska K, Osborn D, King M. Suicide in young men. Lancet 2012;379: Isometsä ET, Aro HM, Henriksson MM, Heikkinen ME, Lönnqvist JK. Suicide in major depression in different treatment settings. J Clin Psychiatry 1994;55: Pirkola SP, Isometsä ET, Henriksson MM, Heikkinen ME, Marttunen MJ, Lönnqvist JK. The treatment received by substance-dependent male and female suicide victims. Acta Psychiatr Scand 1999;99: Suvisaari J, Lindfors O. Terveyspalvelujen käyttö mielenterveysongelmien vuoksi. Kirjassa: Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa THL raportti 68/ bitstream/handle/10024/90832/ URN_ISBN_ pdf?sequence=1 54 Möller-Leimkuhler AM. Barriers to help-seeking by men: a review of sociocultural and clinical literature with particular reference to depression. J Affect Disord 2002;71: Briffault X, Sapinho D, Villamaux M, Kovess V. Factors associated with use of psychotherapy. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2008;43: Rubinow DR, Moore M. Sexdependent modulation of treatment response. Dialogues Clin Neurosci 2004;6: Young EA, Kornstein SG, Marcus SM ym. Sex differences in response to citalopram: a STAR*D report. J Psychiatr Res 2009;43: Salokangas RKR, Stengard E, Poutanen O. DEPS uusi väline depression seurantaan. Duodecim 1994;110: Lapsuusiän laaja-alaiset kehityshäiriöt Lapsuusiän laaja-alaiset kehityshäiriöt, autismi ja Aspergerin oireyhtymä, ovat pojilla 2 5 kertaa niin yleisiä kuin tytöillä (40,41). Syytä poikien huomattavasti suurempaan autismispektrin häiriöiden alttiuteen ei tiedetä. On esitetty, että osasyynä saattaisivat olla diagnostiset kriteerit, joissa kaikki tyttöjen ongelmat eivät ehkä tule huomioiduiksi (42). Pojilla on kuitenkin myös ylipäänsä tyttöjä suurempi riski lapsuusiän kehityksellisiin häiriöihin oppimisvaikeuksiin, lukihäiriöön ja kielellisen kehityksen häiriöihin (43). Autismispektrin häiriöihin liittyy aivojen maskuliinisten kehityksellisten piirteiden korostumista (43). Häiriöiden mahdollista X- tai Y-kromosomaalista taustaa on tutkittu, mutta vahvaa näyttöä siitä ei ole saatu (43). Sekä Turnerin (X0) että Klinefelterin (XYY) oireyhtymiin liittyy kuitenkin suurentunut riski sairastua autismiin ja Aspergerin oireyhtymään (43). Persoonallisuushäiriöt Osana WMH-tutkimusta arvioitiin myös persoonallisuushäiriöiden esiintyvyyttä (44). Niiden ytimenä on kokemus- ja käyttäytymistapa, joka poikkeaa selvästi henkilön kulttuuriympäristön odotuksista ja joka ilmenee tavassa havainnoida ja tulkita itseä, muita henkilöitä ja tapahtumia, tunne-elämän säätelyssä, vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa ja impulssikontrollissa. Osassa persoonallisuushäiriöitä korostuvat ongelmat tunne-elämän säätelyssä ja impulssikontrollissa, toisissa vuorovaikutussuhteiden ongelmat. Tällaisten ongelmien ar viointi yhden tutkimustapaamisen perusteella, tutkittavan omaan kuvaukseen luottaen, on väistämättä vaikeampaa kuin muiden mielenterveyshäiriöiden. Sen vuoksi näiden häiriöiden esiintyvyystietoihinkin on suhtauduttava va rauksella. WMH-tutkimuksen mukaan persoonallisuushäiriöiden yleisyys on miehillä 2,5-kertainen naisiin verrattuna (44). Omassa nuoria suomalaisia aikuisia koskevassa tutkimuksessamme arvioimme persoonallisuushäiriöiden esiintyvyyttä sekä haastattelun että sairauskertomustietojen pohjalta. Tässä tutkimuksessa emme havainneet merkitsevää sukupuolieroa häiriöiden esiintyvyydessä (4). Yksittäisten persoonallisuushäiriöiden kohdalla on sukupuolieroja. Epävakaa persoonallisuus on naisilla huomattavasti yleisempi kuin miehillä, ja miehillä puolestaan epäsosiaalinen persoonallisuus on yleisempi (45). On esitetty, että näiden persoonallisuushäiriöiden taustalla on samoja riskitekijöitä sekä miehillä että naisilla, mutta itsesäätelyn häiriöt ja aggressiivisuus ilmenevät eri tavoin miehillä ja naisilla (45). Itsetuhoisuus Miehet tekevät enemmän itsemurhia kuin naiset niin Suomessa (46) kuin muualla maailmassa (47). WMH-tutkimuksen mukaan itsemurhaajatukset ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä, mutta itsemurhayrityksissä ei havaittu sukupuolieroja (48). Suomessa usean tutkimuksen mukaan naisten itsemurhayritykset ovat yleisempiä kuin miesten (49), mutta ero ei ole suuri. Miesten suurempi itsemurhakuolleisuus liittyy osittain tappavampien menetelmien käyttöön (50), mutta itsemurhan tehneet miehet ovat myös hakeneet harvemmin apua oireisiinsa kuin naiset (51,52). Mielenterveyspalvelujen käyttö Naiset hakevat apua mielenterveysongelmiin huomattavasti useammin kuin miehet niin Suomessa (53) kuin muualla maailmassa (54,55). Monissa tutkimuksissa on myös havaittu, että naisten hoidossa käytetään useammin psykoterapiaa kuin miesten (56). On viitteitä siitä, että hoitoon hakeutuneiden miesten oireet ovat vakavampia kuin naisten (14). Eroa hoitoon hakeutumisessa selittänee siten ainakin osittain miesten korkeampi kynnys hakea apua psyykkisiin ongelmiin ja kenties naisten suurempi halukkuus ja valmius pohtia omia ongelmiaan ulkopuolisen kanssa. Miesten ja naisten eroja hoitovasteessa on myös tutkittu. Monien tutkimusten mukaan vakavaa masennusta sairastavien naisten hoitovaste serotoniinin takaisinoton estäjä- eli SSRIlääkitykseen on parempi kuin miesten (57,58), kun taas trisykliset masennuslääkkeet ovat jonkin verran tehokkaampia miehille kuin naisille (57). Joidenkin lääkeaineiden metaboliassa on sukupuolieroja. Esimerkiksi olantsapiinin pitoisuus plasmassa kasvaa samalla painoindeksin mukaan määritetyllä annoksella naisilla suuremmaksi kuin miehillä (57). Suuria eroja miesten ja naisten hoitovasteessa ei kuitenkaan ole useimpien lääkehoitojen kohdalla todettu. 1491

6 katsaus sidonnaisuudet Kirjoittaja on ilmoittanut sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Jaana Suvisaari: Konsultointi (Janssen-Cilag), apurahat (Sigrid Juseliuksen säätiö, Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö), luentopalkkio (Astra-Zeneca), korvaus koulutusaineiston tuottamisesta (Kustannus Oy Duodecim). English summary > in english Gender differences in mental disorders Lopuksi Masennus-, ahdistuneisuus- ja syömishäiriöt ovat yleisempiä naisilla ja eksternalisoivat häiriöt sekä lapsuusajan laaja-alaiset kehityshäiriöt puolestaan yleisempiä miehillä. Sukupuolierojen taustalla on sekä biologisia että sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä. Poikien suurempi riski sairastua lapsuusajan laaja-alaisiin kehityshäiriöihin sekä suurempi käytös- ja tarkkaavuushäiriöiden ja myös kognitiivisten häiriöiden riski viittaavat siihen, että pojilla on biologisesti suurempi riski varhaisen kehityksen häiriintymiseen. Miesten lievästi suurentunut riski sairastua skitsofreniaan saattaa myös selittyä biologisilla tekijöillä. Muissa mielenterveyshäi riöissä kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat vahvemmin sukupuolieroihin. Myös miesten ja naisten elintavoissa on edelleen eroja, ja esimerkiksi miesten runsaampi päihteiden käyttö altistaa myös muille mielenterveyshäi riöille. Mielenterveyden perusta rakentuu jo lapsuudessa. Poikien ja tyttöjen kehitykseen liittyy osin erilaisia haasteita. Poikien kehityksen tukemisessa keskeinen kysymys on itsesäätelyn kehittymisen tukeminen ja oppimis- sekä tarkkaavuusongelmien varhainen havaitseminen ja hoito. Tyttöjen kohdalla suurempi haaste on itse tunnon kehittymisen tukeminen. Lasten lihavuuteen kiinnitetään paljon huomiota, mutta mitä voitaisiin tehdä kolikon kääntöpuolelle, syömishäiriöille? Mitä keinoja olisi vaikuttaa vahvasti ulkonäköä korostavaan asenneilmapiiriin? Miehillä on korkeampi kynnys hakea apua mielenterveysongelmiin kuin naisilla. Yhtenä seurauksena on miesten huomattavasti suurempi itsemurhakuolleisuus. Miesten mielenterveysongelmien tunnistamiseen pitää kiinnittää hoitojärjestelmässä huomiota. Ennen vastaanottoa täytettävä masennuksen tai psyykkisen kuormittuneisuuden kyselylomake, kuten Suomessa kehitetty DEPS-seula (59), voi olla yksi käyttökelpoinen apuväline, jonka avulla keskustelu ajankohtaisista oireista voitaisiin saada käyntiin. Myös paljon käytössä olevat elämänlaatua kartoittavat kyselyt sisältävät kysymyksiä mielialasta, ahdistuneisuudesta ja nukkumisesta, ja voisivat auttaa oireiden seulomisessa. Omia vastatunteita kannattaa kuunnella. Jos henkilö tekee masentuneen tai ahdistuneen vaikutelman, hän useimmiten myös on sitä. Tällöin psyykkiset oireet kannattaa ottaa puheeksi, vaikkei henkilö itse niitä olisikaan maininnut. n Norspan lievittää kipua tasaisesti 7 päivää ympäri vuorokauden. NOR-2012-JUL-03 Norspan 5 mikrog/t, 10 mikrog/t ja 20 mikrog/t depotlaastari Norspan on matala-annoksinen vahva opioidi. Vaikuttava aine: buprenorfiini. Käyttöaiheet: Muusta kuin syövästä johtuvan keskivaikean kivun hoito, kun riittävään kivunlievitykseen tarvitaan opioidia. Ei sovi akuutin kivun hoitoon. Annostus ja antotapa: Vähintään 18-vuotiaat: Aloitusannoksena tulee käyttää pienintä Norspan-annosta (5 mikrog/t). Potilaan aiempi opioidien käyttö, yleistila ja sairaus tulee ottaa huomioon. Hoidon aloitus- ja titrausvaiheessa potilaiden tulee käyttää lyhytvaikutteisia vara-analgeetteja tavanomaisilla suositusannoksilla tarpeen mukaan, kunnes Norspanin analgeettinen teho saavutetaan. Annosta ei tule suurentaa, ennen kuin hoitoa on jatkettu 3 päivää, jolloin maksimivaikutus on saavutettu. Annoksen suurentamiseksi laastari tulee vaihtaa suurempaan tai laastareita tulee kiinnittää eri ihoalueille, ei kuitenkaan useampaa kuin 2 laastaria samanaikaisesti. Uutta laastaria ei saa kiinnittää samalle ihoalueelle ennen kuin edellisen käytöstä on kulunut 3-4 viikkoa. Laastaria käytetään yhtäjaksoisesti 7 päivän ajan. Hoitoa ei tule jatkaa pitempään kuin on ehdottoman välttämätöntä. Vasta-aiheet: Yliherkkyys buprenorfiinille tai apuaineelle. Opioidiriippuvuus tai huumevieroituksen hoito. Tilanteet, joissa hengityskeskus ja hengitystoiminta ovat vaikeasti lamaantuneet tai saattavat lamaantua vaikeasti. MAO-estäjien käyttö, myös edeltävien 2 viikon aikana. Myasthenia gravis. Delirium tremens. Varoitukset ja varotoimet: Erityistä varovaisuutta on noudatettava, jos potilaalla on epilepsia, pään vamma, sokki, tuntemattomasta syystä johtuva tajunnan tilan aleneminen, kallonsisäinen leesio, kohonnut aivopaine tai vaikea maksan vajaatoiminta. Buprenorfiinin käyttöön on liittynyt merkitsevää hengityslamaa etenkin, kun sitä on annettu laskimoon. Buprenorfiinilla on rajallista euforisoivaa vaikutusta ja se voi aiheuttaa pitkäaikaiskäytössä fyysistä riippuvuutta. Yhteisvaikutukset: MAO-estäjät (ks. Vasta-aiheet). CYP3A4-estäjät ja -indusorit ja maksan verenkiertoa mahdollisesti heikentävät lääkevalmisteet saattavat vaikuttaa buprenorfiinin farmakokinetiikkaan. Bentsodiatsepiinit ja muut keskushermoston toimintaa lamaavat aineet voivat aiheuttaa famakodynaamisia yhteisvaikutuksia. Raskaus ja imetys: Raskaudenaikainen käyttö on vasta-aiheista, eikä hedelmällisessä iässä olevien naisten tule käyttää Norspania ilman tehokasta ehkäisyä. Käyttöä imetyksen aikana tulee välttää. Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn: Norspan vaikuttaa voimakkaasti ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn. Haittavaikutukset: Hyvin yleiset ja yleiset: päänsärky; huimaus; uneliaisuus; ummetus; suun kuivuminen; pahoinvointi; oksentelu; kutina; punoitus; kiinnityskohdan reaktiot; ruokahaluttomuus; sekavuus; masentuneisuus; unettomuus; hermostuneisuus; ahdistuneisuus; parestesiat; vasodilataatio; hengenahdistus; vatsakipu; ripuli; dyspepsia; ihottuma; hikoilu; eksanteema; väsymys; voimattomuus; kipu; turvotus; rintakipu. Harvinaisemmat, ks. valmisteyhteenveto. Pakkaukset ja hinnat (VMH c ALV) 2/2013: 5 mikrog/t, 4 depotlaastaria: 29,21 ; 10 mikrog/t, 4 depotlaastaria 51,79 ; 20 mikrog/t, 4 depotlaastaria: 91,44. Korvattavuus: Peruskorvattava reseptilääke. Määräämisehto: Valmistetta saa määrätä vaikeiden kiputilojen hoitoon perehtynyt lääkäri. Huom. Lue valmisteyhteenveto ennen lääkkeen määräämistä. Lisätietoja: Mundipharma Oy 1492

7 tieteessä english summary Jaana Suvisaari M.D., Ph.D., Docent, Specialist in Psychiatry National Institute for Health and Welfare, Department of Mental Health and Substance Abuse Services Gender differences in mental health There are gender differences in most mental disorders. Depressive, anxiety and eating disorders are more common in women than in men, although there is only a small gender difference in current psychological distress. Substance use and conduct disorders and autism spectrum disorders are more common in men than in women. Men have a slightly higher risk of developing schizophrenia, while women have higher a risk of schizoaffective disorder. Men commit suicide more often than women, while suicide attempts are more common in women. Gender differences in mental disorders are related to biological, social and cultural factors. Boys seem to be biologically more vulnerable to disorders that have a neurodevelopmental component, such as autism spectrum disorders, conduct and attention deficit disorder as well as learning difficulties and dyslexia. Young girls, on average, show more rapid psychological and physical maturation and have better impulse control and capacity for empathy than boys, which may protect them from conduct disorders but at the same time make them more vulnerable to depression and anxiety. In adults, there is significant narrowing of gender differences in recent cohorts for major depressive disorder and substance disorders, which is related to diminishing gender role traditionality. Men are less likely than women to seek treatment for mental disorders, and men who seek treatment tend to have more severe problems than women. More attention should be paid to recognition and treatment of mental disorders in men. In women, one of the greatest challenges is the high prevalence of eating disorders in young women, which is related to a culturally driven desire for thinness and body dissatisfaction. The negative consequence of diminishing gender role traditionality is increasing alcohol use and substance use disorders in women. There may be differences in the effectiveness of different treatments between men and women. For example, several studies suggest that selective serotonin reuptake inhibitors are more effective in women and tricyclic antidepressants more effective in men with major depressive disorder. Sex differences in treatment effectiveness should be studied further. 1492a

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Tarkistuslista 1: ennen Attentin 5mg tablettien määräämistä

Lisätiedot

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin STADA 25 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 75 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 150 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 225 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 300 mg kovat kapselit 1.6.2015,

Lisätiedot

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli)

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Esite potilaille/heistä huolehtiville henkilöille Tämä esite sisältää tärkeitä turvallisuustietoja, joihin sinun on tutustuttava ennen aripipratsolihoidon aloittamista

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa

Lisätiedot

Liite III Muutoksia valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen

Liite III Muutoksia valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Liite III Muutoksia valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huom! Nämä muutokset sisällytetään voimassa oleviin valmisteyhteenvetoon, myyntipäällysmerkintöihin ja pakkausselosteeseen, jotka ovat koordinaatioryhmämenettelyssä

Lisätiedot

Vaaleankeltainen, opalisoiva piparmintun tuoksuinen ja makuinen suspensio.

Vaaleankeltainen, opalisoiva piparmintun tuoksuinen ja makuinen suspensio. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Nystimex, 100 000 IU/ml oraalisuspensio 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml sisältää 100 000 IU nystatiinia. Apuaineet: metyyliparahydroksibentsoaatti 1 mg natrium1,2 mg/ml,

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa lääkehoidosta PRILIGY-valmistetta käytetään 18 64-vuotiaiden miesten ennenaikaisen siemensyöksyn hoitoon. Ota PRILIGY-tabletti 1 3 tuntia ennen seksuaalista

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Aripiprazole Accord (aripipratsoli)

Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Esite terveydenhuoltohenkilöstölle Aripiprazole Accord (aripipratsoli) on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tämä lääkevalmiste on tarkoitettu vain IgE-välitteisen allergian spesifiseen diagnostiseen käyttöön.

VALMISTEYHTEENVETO. Tämä lääkevalmiste on tarkoitettu vain IgE-välitteisen allergian spesifiseen diagnostiseen käyttöön. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI SOLUPRICK SQ hyönteismyrkyt, liuos ihopistotestiin - 801 Mehiläisen myrkky (Apis mellifera) - 802 Ampiaisen myrkky (Vespula spp.) 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Alkuperäistutkimus Britta Sohlman, Sami Pirkola ja Kristian Wahlbeck Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Hoitoajat ovat lyhentyneet psykiatrisessa sairaalahoidossa

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Muusta kuin syövästä johtuvan keskivaikean kivun hoito, kun riittävään kivunlievitykseen tarvitaan opioidia.

VALMISTEYHTEENVETO. Muusta kuin syövästä johtuvan keskivaikean kivun hoito, kun riittävään kivunlievitykseen tarvitaan opioidia. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Norspan 5 mikrog/t depotlaastari Norspan 10 mikrog/t depotlaastari Norspan 20 mikrog/t depotlaastari 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi 5 mikrog/t depotlaastari

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

LIITE VALMISTEYHTEENVETO

LIITE VALMISTEYHTEENVETO LIITE VALMISTEYHTEENVETO 4 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Mizollen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Mitsolastiini (INN) 10 mg 3. LÄÄKEMUOTO Depottabletti. 4. KLIINISET TIEDOT 4.1. Terapeuttiset indikaatiot

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys. Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL

Suomalaisten mielenterveys. Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL Suomalaisten mielenterveys Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL 1 Mitä suomalaisten mielenterveydestä tiedetään? Aikuisväestöä koskevia epidemiologisia tutkimuksia Mini-Suomi (1977-1980), Terveys

Lisätiedot

Aripiprazole ratiopharm. Terveydenhuollon ammattilaisten tiedote Laatimispäivämäärä 03/2016

Aripiprazole ratiopharm. Terveydenhuollon ammattilaisten tiedote Laatimispäivämäärä 03/2016 Aripiprazole ratiopharm Terveydenhuollon ammattilaisten tiedote Laatimispäivämäärä 03/2016 Sisällysluettelo 1. Mikä on tämän esitteen tarkoitus? s. 4 2. Mitä minun tulisi tietää Aripiprazole ratiopharm

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka

Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito 28.3.2011 Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka Sisältö nuoruusiän kehitysvaiheet ja -tehtävät mielenterveyshäiriöt

Lisätiedot

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan.

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kaliumklorid Orifarm 750 mg depottabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depottabletti sisältää 750 mg kaliumkloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret aikuiset ja rahapelit Tapio Jaakkola 19.4.2016 Tampere Rahapelaamisen jatkumo Ei pelaa Maltillinen pelaaminen Ammattimainen ja patologinen

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Energiajuomat, kofeiini ja nuorten terveys. Heini Huhtinen Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö

Energiajuomat, kofeiini ja nuorten terveys. Heini Huhtinen Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö Energiajuomat, kofeiini ja nuorten terveys Heini Huhtinen Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö 14.2.2013 Energiajuomat mm. Teho, Battery, Red Bull hs.fi Myynti ja markkinointi On laillista myydä

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus Tietoa nuorille ja heidän perheilleen Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 6/2007 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B6 / 2007 Publications of

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Kannabista käyttävä nuori Mitä tehdä? Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Ylilääkäri Psykiatrian tulosalue, Lapin sairaanhoitopiiri Oletko koskaan käyttänyt

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Volanen S-M Sense of coherence. Determinants and consequences. Hjelt-instituutti, Department of Public Health, University of Helsinki Väitöskirjatyö, tammikuu

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Phybag 9 mg/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Phybag 9 mg/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Phybag 9 mg/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml sisältää 9 mg natriumkloridia. 100 ml sisältää 15,4 mmol (vastaten 354 mg) natriumia.

Lisätiedot

KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio

KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA Pekka Saarnio terapeuttivaikutus, asiakkaan ja terapeutin välinen yhteistyösuhde sekä asiakkaan hoitoa koskevat odotukset (N = 327/33) terapeutin motiivit hakeutua alalle (N =

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto

Naisjärjestöjen Keskusliitto Naisjärjestöjen Keskusliitto CEDAW SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO VAMMAISTEN NAISTEN KANNALTA Leena Ruusuvuori 17.10.2013 CEDAW = Convention on the Elimination of All Kinds of Discrimination Against Women New

Lisätiedot

Hivenaineiden perustarpeen sekä hiukan lisääntyneen tarpeen tyydyttämiseen laskimoravitsemuksen yhteydessä.

Hivenaineiden perustarpeen sekä hiukan lisääntyneen tarpeen tyydyttämiseen laskimoravitsemuksen yhteydessä. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Addaven infuusiokonsentraatti, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Addaven sisältää: 1 ml 1 ampulli (10 ml) Kromikloridi 6 H 2 O 5,33 mikrog

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Lamictal , versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Lamictal , versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lamictal 30.12.2015, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Epilepsia Epilepsia on vakava sairaus, jossa esiintyy

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Zidoval 7,5 mg/g emätingeeli 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT. Metronidatsoli 0,75 paino-%, 7,5 mg/g

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Zidoval 7,5 mg/g emätingeeli 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT. Metronidatsoli 0,75 paino-%, 7,5 mg/g VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Zidoval 7,5 mg/g emätingeeli 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Metronidatsoli 0,75 paino-%, 7,5 mg/g Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan: Metyyliparahydroksibentsoaatti

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely Vastauspäivämäärä Potilaan nimi Henkilötunnus Tiedustelemme tällä lomakkeella mielialan erilaisia piirteitä. Vastatkaa kuhunkin kysymykseen sillä tavalla millaiseksi tunnette itsenne tällä hetkellä. Rastittakaa

Lisätiedot

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: yksi tabletti sisältää 43,3 mg laktoosimonohydraattia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: yksi tabletti sisältää 43,3 mg laktoosimonohydraattia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Levodonna 1,5 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 1,5 mg levonorgestreeliä. Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: yksi tabletti sisältää 43,3

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS bukkaalinen fentanyylitabletti Sinulle on määrätty Effentora -lääkettä syövän läpilyöntikipukohtausten hoitoon. Tämän esitteen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Hydroxyzinhydrochlorid EQL Pharma 25 mg kalvopäällysteiset tabletit päivämäärä 7.1.2014, versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden

Lisätiedot

HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana. Paviljonki,29.01.2016

HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana. Paviljonki,29.01.2016 HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana Paviljonki, Tästä se usein alkaa Hal- polin kävijät 2010 110 kpl 2011 97 kpl 2012 72 kpl 2013 70 kpl 2014 77 kpl 2015 69 kpl Huumeet Joka viides suomalainen

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2. Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.2014 Kannabis Hamppukasvista/Cannabis Sativa) saatavien erilaisten valmisteiden

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Turku, 09.05.2016 Mielenterveyspalvelut muutoksessa Psykiatrian sairaalahoidon

Lisätiedot

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet

Lisätiedot

Kun lapsen tai nuoren käytös muuttuu. Juha Katajamäki Aluehallintoylilääkäri, psykiatri LSSAVI

Kun lapsen tai nuoren käytös muuttuu. Juha Katajamäki Aluehallintoylilääkäri, psykiatri LSSAVI Kun lapsen tai nuoren käytös muuttuu Juha Katajamäki Aluehallintoylilääkäri, psykiatri LSSAVI WHO määrittelee positiivisen mielenterveyden (WHO, 2001) Mielenterveys voidaan ymmärtää hyvinvoinnin tilana,

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot