Yhteistyöryhmä (31) Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteistyöryhmä 26.04.2012 1 (31) Kunnanhallitus 07.05.2012 Kunnanvaltuusto 28.05.2012 14. www.laukaa.fi"

Transkriptio

1 Yhteistyöryhmä (31) Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 2 (31) Saatteeksi Kuntatyönantajan on hyvä tuntea henkilöstövoimavaransa Henkilöstö kunnan strategioissa Henkilöstön määrä Henkilöstön määrä toimialoittain Yleisimmät tehtävä- / virkanimikkeet v Virka- ja työsuhteisten jakautuminen henkilöstössä Henkilöstö työehtosopimuksen mukaan Henkilöstö työaikajärjestelmän mukaan Henkilöstön saatavuus avoimiin tehtäviin Henkilöstön ikä ja sukupuoli Koko henkilöstön keski-ikä Vakinaisen henkilöstön keski-ikä toimialoittain Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma Vakinaisen henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma Eläkkeelle siirtyminen Johtaminen ja esimiestyö Henkilöstön koulutus Sairauspoissaolot Työkykyä ylläpitävät toimenpiteet Työtapaturmat Työpaikkaterveydenhuolto Yhteistoiminta ja työsuojelu Henkilöstön työtyytyväisyystutkimus Työhyvinvoinnin kehittäminen Muistaminen... 30

3 2 (31) Saatteeksi Kunnan kolmastoista henkilöstövoimavaroja koskeva raportti on valmistunut. Aiemmin henkilöstötilinpäätöksen nimellä kulkenut julkaisu on muuttunut vuodesta 2007 lukien henkilöstöraportiksi. Sen sisältöä on kehitetty Kuntatyönantajien antaman suosituksen pohjalta. Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstömenoista. Se sisältää lisäksi tietoja henkilöstön tilasta mm. sairauspoissaoloista, työhyvinvoinnista ja työkyvyn ylläpitoa koskevista toimenpiteistä sekä johtamisesta. Vertailua on tehty noin viideltä vuodelta. Joissakin raporteissa tarkkailuajanjakso voi olla vain vuoden mittainen ja joissakin jopa yli viiden vuoden mittainen. Pyrkimys on ollut kuitenkin antaa tietoja verrattuna vähintään edelliseen vuoteen. Tiedot on koottu henkilöstöhallinnon Pegasos -henkilöstötietojärjestelmästä saatujen tietojen pohjalta. Lisäksi tietoa on koottu kunnan kirjanpidosta, Kuntien Eläkevakuutuksesta, vakuutusyhtiön tilastoista, työterveyshuollosta sekä esimiehille osoitetuista kyselyistä Kuntatyönantajan on hyvä tuntea henkilöstövoimavaransa Henkilöstövoimavarojen arviointi on osa henkilöstöjohtamista. Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa tietoa henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon tueksi. Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstönsä rakenne, työpanos, osaaminen, työhyvinvointi ja kehittämistarpeet voidakseen turvata myös tulevaisuudessa laadukkaat kunnalliset palvelut. Kuntalaiset odottavat kunnilta riittäviä ja laadukkaita palveluja. Kunnan poliittiset päättäjät ottavat vastuuta henkilöstöpoliittisten linjojen määrittelemisessä ja sopeuttamisessa tuotannollisiin suunnitelmiin sekä palvelustrategioihin. Kuntasektorin oma henkilöstö odottaa työhyvinvointinsa ylläpitämistä ja kehittämistä. Myös valtio edellyttää tuloksellista kuntien palvelutoimintaa ja henkilöstöjohtamista. Kuntien on lisäksi syytä varautua mahdolliseen kilpailuun työvoimasta. Ollakseen kilpailukykyinen työnantaja nykyiselle ja uudelle rekrytoitavalle henkilöstölle kuntien tulee arvioida nykyiset henkilöstövoimavaransa sekä ennakoida tulevat tarpeet.

4 3 (31) 1.3. Henkilöstö kunnan strategioissa Laukaan kunta on omissa strategioissaan ottanut henkilöstönäkökulman vahvasti esille. Seuraavassa on otteita (tiivistelmiä) siitä, miten henkilöstönäkökulma on mukana kunnan strategioissa ja keskeisissä suunnitelmissa. Kuinka hyvin asetetut linjaukset ja tavoitteet ovat toteutuneet, arvioidaan tai ovat arvioitavissa myöhemmin ao. kohdissa. Kuntastrategia Henkilöstöpolitiikka on kehittymiseen ja kehittämiseen kannustavaa, yhtenäistä ja strategiaa tukevaa. Kunnassa on edellisellä valtuustokaudella käyttöönotettu henkilöstöstrategia, joka tarkistetaan/päivitetään. Hyvällä henkilöstöjohtamisella varmistetaan, että henkilöstön määrä ja rakenne, korkea ammattitaito ja työhyvinvointi tukevat palvelutuotannon uudistamista ja tehostamista. Palvelustrategiassa määritelty kunnan palvelujen tuottamis- ja järjestämistapa ohjaa henkilöstön määrää ja rakennetta, jotka realisoituvat talousarviossa ja suunnitelmassa. Johtamiskohde / -tavoite valtuustokaudelle 8.1. henkilöstön oikea määrä ja rakenne - vakinaisen henkilöstön osalta noudatetaan henkilöstrategian linjauksia. Määräaikaisen henkilöstön kokonaismäärää vähennetään vakinaistamalla palvelussuhteita. - henkilöstön joustavalla sijoittelulla ja työnkierrolla tuetaan palvelurakennetta 8.2. henkilöstön ammattitaidon kehittäminen - johtamiskoulutusta jatketaan (mm. johtamisen erikoisammattitutkinnot) - kehityskeskustelut pidetään säännöllisesti, keskustelujen pohjalta - laaditaan henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat - sektorikohtaiset, hallintokuntien rajat ylittävät sekä työaloittaiset täydennyskoulutussuunnitelmat ohjaavat koulutusta (kunnan oma koulutustyöryhmä, kansalaisopisto toteuttajana) - kunnan henkilöstön omaa osaamista hyödynnetään täydennyskoulutuksessa 8.3. henkilöstön työhyvinvointi - tyhy-toimintaa lisätään ja monipuolistetaan osastojen yhteisenä ja työpaikkakohtaisena toimintana - työtyytyväisyystutkimus uusitaan valtuustokausittain, tuloksia hyödynnetään johtamisessa Palvelustrategia Laukaan kunta on laatinut vuonna 2010 palvelustrategian.

5 4 (31) Nykyisen palvelutarpeen ja siihen vaikuttavien muutostekijöiden perusteella kunnassa on tehty selvitys palvelutarpeiden määrällisestä ja laadullisesta kehityksestä sekä palvelujen suunnitelluista tuotantotavoista eri toimialoilla vuoteen 2020 saakka. Palvelustrategian yhteydessä on selvitetty eri palvelutuotantotapoihin käytettävät taloudelliset resurssit ja henkilöstön määrä. Sovitettaessa kunnan käytettävissä olevia taloudellisia ja henkilöstöresursseja lisääntyvään palvelukysynnän tyydyttämiseen tavoitteina ovat laadultaan ja kustannuksiltaan mahdollisimman tarkoituksenmukaiset palvelutuotantotavat. Vaihtoehtoisten tuotantotapojen vertailussa tärkeällä sijalla on kunnan oma palvelutuotanto ja pyrkimys sen jatkuvaan kehittämiseen. Taustalla on myös henkilöstön koulutustaso, henkilöstön ikärakenne, työvoiman saatavuus eri aloilla ja palvelutuotannon yksikkökustannukset eri tapauksissa. Henkilöstöstrategia Valtuusto on hyväksynyt henkilöstöstrategian ja se on otettu käyttöön valtuustokauden alussa Kuntastrategian yhteydessä on päätetty, että henkilöstöstrategia tarkistetaan /päivitetään. Henkilöstöstrategian tarkistaminen on tarkoitus aloittaa vuonna Henkilöstöstrategia on henkilöstöpolitiikan keskeinen ohjausväline. Sen lisäksi, että asiakirjassa on strategisia linjauksia, on siinä paljon käytännön henkilöstötyöhön ja päivittäiseen johtamiseen liittyviä ohjeistuksia. Taloussuunnitelman henkilöstöohjelma Kunnan talousarvioon ja -suunnitelmaan on vuosittain koottu erilliseen taulukkoon tulosyksiköittäin henkilöstön määrä ja sen muutokset henkilötyövuosina. Myös sitä tarkempi tehtävänimikkeittäin koottu suunnitelma on laadittu. Se on käsitelty ja hyväksytty lautakunnissa ja se toimii talousarvion henkilöstömäärärahojen perusteena. Muut suunnitelmat ja ohjelmat Edellä mainittujen koko kunnan suunnitelmien lisäksi on erilaisia toimialojen suunnitelmia ja ohjelmia, joissa arvioidaan palvelutuotannon kehitystä ja sitä kautta myös henkilöstön tarvetta ja henkilöstöltä vaadittavaa tulevaisuuden osaamista. Esimerkkinä mainittakoon Laukaan kunnan vanhusten palvelujen toimintaohjelma ja Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Henkilöstön määrä Kunnan palveluksessa oli vuoden 2011 lopussa 962 henkilöä. Heistä 735 oli vakinaisessa, 169 määräaikaisessa palvelussuhteessa. Lisäksi palkkatuella oli 58 henkilöä. Vuoden 2011 alusta terveyspalvelut siirtyivät Keski- Suomen Seututerveyskeskuksen järjestettäväksi. Samaan aikaan työterveyshuolto siirtyi Jyväskylän Seudun työterveys-

6 Henkilömäärä 5 (31) liikelaitokselle. Näiden seurauksena vuoden alusta 142 henkilöä siirtyi pois kunnan palveluksesta. Se näkyy pienentyneenä kunnan henkilöstön määränä. Kunnan henkilöstö Vakinaiset Sijaiset ja määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä KUNNAN HENKILÖSTÖ Työllistetyt Sijaiset ja määräaikaiset Vakinaiset Vuosi KUNNAN HENKILÖSTÖ TOIMIALOITTAIN (henkilöt ilman työllistettyjä) Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Opetus- ja kulttuuritoimi Ympäristö- ja tekniset palvelut Yhteensä

7 6 (31) Henkilöstön määrä toimialoittain VAKINAISET TOIMIALOITTAIN (henkilöt ) Yleishallinto Sosiaalitoimi v asti mukana terv.toimi Opetus- ja kulttuuritoimi Ympäristö- ja tekniset palvelut Yhteensä VAKINAISET TOIMIALOITTAIN Ympäristö- ja tekniset palvelut Opetus- ja kulttuuritoimi Sosiaalitoimi Yleishallinto Henkilömäärä Em. luvuissa on esitetty vakinaisessa palvelussuhteessa olevien henkilöiden määrä. Koska koko ajan henkilöstössä tapahtuu vaihtuvuutta, ei uusien vakinaisten lisäys lukumäärissä välttämättä näy, jos samanaikaisesti on muita tehtäviä ilman vakinaista hoitajaa.

8 7 (31) Vuoden aikana tapahtuneita muutoksia ovat mm. o perhetyöntekijän toimen perustaminen o fysioterapeutin toimen perustaminen o etuussihteerin viran perustaminen o tuntipalkkaisen ulkoilualueiden hoitajan toimen muuttaminen aluetyönjohtajan toimeksi o ohjaajan toimen perustaminen kehitysvammaisten kotihoidon ohjaukseen o erityisavustajan toimen perustaminen o määräaikaisen liikunnan päätoimisen tuntiopettajan tehtävän täyttäminen toistaiseksi o sairaanhoitajan (Koti-Kuusela) toimen lakkauttaminen ja vastaavan sairaanhoitajan viran perustaminen o Peurungan päiväkotitoiminnen muutos määräaikaisena o uskonnon, historian ja yhteiskuntaopin lehtorin viran perustaminen o koulunkäyntiavustajan (2 kpl) toimien perustaminen o rakennuttajainsinöörin määräaikaisen toimen perustaminen o seututerveyskeskukseen siirtyneiden virkojen ja toimien lakkauttaminen o kunnossapidon työnjohtajan toimen muuttaminen kunnossapitoinsinööriksi o työhön valmentajan toimen perustaminen Yleisimmät tehtävä- / virkanimikkeet v Yleisimmät tehtävä- / virkanimikkeet vuonna 2011 olivat - luokanopettaja 80 - lähihoitaja 70 - perhepäivähoitaja 54 - koulunkäyntiavustaja 31 - päätoim. tuntiopettaja 25 - lastentarhanopettaja 24 - päivähoitaja Virka- ja työsuhteisten jakautuminen henkilöstössä Keskeisin ero virka- ja työsuhteen välillä on oikeussuhteen luonne. Viranhaltija on julkisoikeudellisessa ja työntekijä yksityisoikeudellisessa suhteessa kuntaan. Tehtävät, joissa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa. Muutoin henkilöstö palkataan työsuhteeseen. Tavanomainen työnjohto-oikeuden käyttäminen ei ole julkisen vallan käyttämistä. Suurin osa viranhaltijoista on opettajia. Määräaikaisia palvelussuhteita käytetään pääasiassa vakinaisen henkilöstön sairausäitiys- ja vanhempainvapaiden sijaisuuksiin sekä projektiluonteisiin tehtäviin. Eniten sijaisia ja väliaikaisia palvelussuhteita on sivistystoimialalla opetustehtävissä sekä sosiaali- ja terveystoimialalla vanhusten palveluissa hoitohenkilöstön sijaisina.

9 8 (31) Virkasuhde Työsuhde vakinainen määräaikainen vakinainen määräaikainen yhteensä Henkilöstö työehtosopimuksen mukaan Laukaan kunnassa noudatetaan kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksia. Laukaassa sovelletaan seuraavia sopimuksia: - kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES) - opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimusta (OVTES) - lääkärien virkaehtosopimusta (LS) - teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimusta (TS) - tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimusta (TTES) KVTES OVTES TEKN.SOP. TUNTITES Yhteensä Henkilöstön jakautuminen eri työehtosopimuksiin v % 7 % 2 % 65 % KVTES OVTES TEKN.SOP. TUNTITES Henkilöstö työaikajärjestelmän mukaan Kunta-alalla työaikoihin liittyvistä kysymyksistä on sovittu suurelta osin kunnallisissa virkaja työehtosopimuksissa. Joiltain osin niissä viitataan työaikalain määräyksiin.

10 9 (31) Kunta valitsee työaikalain ja työ- ja virkaehtosopimusten rajoissa sen työaikamuodon, joka on toiminnan ja tehtävien suorittamisen kannalta tarkoituksenmukaisin. Yleistyöaikaa sovelletaan henkilöstöön, johon ei sovelleta muuta työaikaa. Säännöllinen työaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Toimistotyöaikaa sovelletaan virasto- ja toimistotehtävissä työskenteleviin. Säännöllinen työaika on 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. 37 tunnin työaikaa sovelletaan vain KVTES:ssä luetelluissa tehtävissä (mm. koulupsykologit, sosiaalityöntekijät ja sosiaaliterapeutit, koulukuraattorit, terveystarkastajat, mielenterveystoimistossa työskentelevä hoitohenkilökunta). Jaksotyöaikaa voidaan sellaisissa tehtävissä, joissa työnantajalla on tarvetta teettää yötyötä tai yli 9 tunnin työvuoroja. Muun muassa perhepäivähoitajilla on erityismääräyksiä työajoista. Nämä sisältyvät taulukossa ryhmään Muut HENKILÖSTÖ TYÖAIKAJÄRJESTELMÄN MUKAAN Yleistyöaika Toimistotyöaika Opetustyö Jaksotyö 37t/vko Muut HENKILÖSTÖ TYÖAIKAJÄRJESTELMÄN MUKAISESTI V % 2 %8 % 32 % Yleistyöaika Toimistotyöaika Opetustyö Jaksotyö 26 % 12 % 37t/vko Muut

11 10 (31) 2.2. Henkilöstön saatavuus avoimiin tehtäviin Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden turvaaminen on kuntien henkilöstöpolitiikan suuri haaste. Työvoiman suuri poistuma työmarkkinoilta suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle ja jatkuvasti kiristyvä kilpailu työvoimasta yksityisen sektorin kanssa asettavat kunta-alalle haasteita. Kilpailu on kiristynyt myös kuntatyönantajien välillä. Henkilöstön saatavuutta avoinna olleisiin tehtäviin kartoitettiin vuoden 2011 osalta kaikille tulosyksikköjen esimiehille tehdyllä kyselyllä. Kysely tehtiin maaliskuussa Oheisessa taulukossa olevat luvut kuvaavat niiden tulosyksikköjen määrää, jotka sijoittivat arvionsa ko. vaihtoehtoon (suluissa edellisvuoden arvio). Tehtävän laatu Saatavuus Hyvin/ erinomaisesti Riittävästi/ tyydyttävästi Heikosti/ saatavuudessa ongelmia Vakinaiset virat ja toimet 6(7) 8(6) 2 (2) Tehtävät, joiden täyttämisessä ongelmia - eläinlääkäri - rakennuttamisen esimies- ja työnjohtotehtävät Sijaiset ja muut määräaikaiset tehtävät -pätevät hakijat 3 (3) 7 (7) 5 (5) - sosiaalityöntekijä - ohjaaja kehitysvammahuollos sa - sairaanhoitaja laitoshoitoon - lähihoitaja - laitoshuoltaja - kylvettäjä - ruokapalvelun eri - tehtävät - siivooja - koulunkäyntiavustaja - erityisopettaja - terveystarkastaja Sijaiset ja määräaikaiset tehtävät epäpätevät hakijat 3 (3) 5 (6) 2 (2)

12 11 (31) Pääsääntöisesti Laukaan kunta on saanut hyvin tai ainakin riittävästi hakijoita avoimiin vakinaisiin tehtäviin. Ongelmia on ollut eräiden rakennuttamisen esimies- ja työnjohtotehtävien täyttämisessä. Myös eläinlääkärin tehtäviin on ollut saatavuudessa ongelmia, mutta tällä hetkellä vakanssit ovat täytetyt. Sijaistehtäviin ja muihin määräaikaisiin tehtäviin on jo enemmän saatavuusongelmia, joskin saatavuus on edelleen pääsääntöisesti hyvää tai tyydyttävää/riittävää. Saatavuusongelma on toistaiseksi pääsääntöisesti vain sosiaalitoimen yksiköissä. Erityisesti lyhytaikaisiin ja äkillisiin sijaisuuksiin saaminen tuottaa vaikeuksia. Laukaan kunnassa pyritään sijaistehtävätkin täyttämään kelpoisuusehdot täyttävillä hakijoilla. Epäpäteviä hakijoita kuitenkin on vähintään tyydyttävästi saatavissa niissä tehtävissä, joissa päteviä ei ole ja epäpätevää on ylipäänsä mahdollista käyttää. Myös epäpätevien hakijoiden saatavuus on hieman huonontunut edellisvuodesta. Yleisenä linjauksena vastauksista kävi ilmi, että mitä lyhyemmästä palvelussuhteesta on kyse, sitä vaikeampaa on saada työntekijöitä. Vakinaisiin työsuhteisiin ja riittävän pitkiin sijaisuuksiin työntekijöitä saa kohtuullisen hyvin. Varahenkilöiden palkkaaminen vakinaisiin suhteisiin ja sen määrän lisääminen on toiveena. Ottaen huomioon henkilöstön saatavuus rekrytointitilanteissa ja palkatun henkilöstön suhteellisen vähäinen muualle hakeutuminen, Laukaan kunnalla voidaan katsoa edelleen olevan hyvän ja turvallisen työnantajan maine. Tämä yhdistettynä Laukaan hyvän asuinkunnan maineeseen on auttanut henkilöstön saamisessa. Kilpailun kiristyessä tulee ponnisteluja jatkaa panostamalla työelämän laatutekijöihin ja työhyvinvointiin Henkilöstön ikä ja sukupuoli Koko henkilöstön keski-ikä Koko henkilöstön, jossa ovat mukana määräaikaiset ja työllistetyt, keski-ikä oli vuoden 2011 lopussa 46,98 vuotta, 0,48 vuotta korkeampi kuin edellisen vuoden lopussa. Naisten keski-ikä oli 45,85 vuotta ja miesten keski-ikä 48,12 vuotta. Naisten keski-ikä on laskenut 0,2 vuotta ja miesten keski-ikä noussut 1,16 vuotta edelliseen vuoteen verrattuna Vakinaisen henkilöstön keski-ikä toimialoittain Vakinaisen henkilöstön keski-ikä v Toimiala v v miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä Yleishallinto 49,3 54,1 51,4 49,6 51,0 51,5 Sosiaali- ja terveystoimi 48,2 49,3 49,3 45,6 48,7 48,6 Opetus- ja kulttuuritoimi 48, ,8 46,7 47,0 47,5 Ympäristö- ja tekn.palv. 51,5 46,6 49,9 51,1 47,6 49,5 Yhteensä 49,4 49,0 49,6 48,3 48,6 49,3

13 12 (31) Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma Vakinaisesta henkilöstöstä suurimmat ikäryhmät ovat ja vuotiaat. Edellisiä on vakinaisista 20,1 % (v ,7 %) ja jälkimmäisiä 19,5 % (v ,2 %). Työelämän näkökulmasta ikääntyviä, eli vuotiaita, on 35,0 % (v ,0 %) ja ikääntyneitä eli yli 55 -vuotiaita 29,39 % (v ,9 %). Alle 45 -vuotiaiden määrä on 262 (v ) henkilöä eli 35,65 % (v ,1 %) vakinaisesta henkilöstöstä Vakinaisen henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma VAKINAISEN HENKILÖSTÖN IKÄ- JA SUKUPUOLIJAKAUMA V miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä alle 20 v v v v v v v v v v v yht ,4 81, ,71 81,29 100,00 18,22 81,78 100,00 20,41 79,59 100,00 Vakinaisesta henkilöstöstä 79,59 % oli naisia ja 20,41 % miehiä. Vastaavat luvut v olivat 81,8 % ja 18,2 %. Suurimmasta ikäryhmästä vuotiaista oli naisia 76,35 % ja miehiä 23,65 %. Vastaavat luvut v olivat 75,7 % ja 24,3 %. Ikääntyvistä ( vuotiaat) naisia on 78,60 % ja miehiä 21,40 %. Vastaavat luvut v ,3 % ja 24,7 %. Ikääntyneistä (yli 55 -vuotiaat) naisia oli 78,24 % ja miehiä 21,76 %, v ,4 % ja 16,6 %. Alle 45-vuotiaista on naisia 81,68 % ja miehiä 18,32 %. Vastaavat luvut v olivat 84,2 % ja 15,8 %.

14 13 (31) 2.4. Eläkkeelle siirtyminen ELÄKKEELLE JÄÄNEET Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Osa-aikaeläke Varhennettu vanhuuseläke Yhteensä Kunta-alan eläkeuudistus toi vanhuuseläkeikään joustavuutta. Henkilökohtainen vanhuuseläkeikä ikävuoden välillä tai valittu ammatillinen eläkeikä säilyy muutosten jälkeenkin, mutta lisäksi tulee muita vaihtoehtoja. Työssä voi jatkaa 68 - vuotiaaksi saakka ja vaikka henkilökohtainen eläkeikä olisi yli 63 vuotta, vanhuuseläkkeelle voi jäädä jo 63 -vuotiaana. Työssä jatkaminen tarkoittaa suurempaa eläkettä, kun taas eläkkeelle jääminen ennen henkilökohtaista vanhuuseläkeikää pienentää eläkettä. Jokainen voi päättää itse, minkä näistä vaihtoehdoista valitsee. Uudistuksesta johtuen eläkkeelle jäämisen ennustettavuus heikentyy. Ainakaan tässä vaiheessa ei ole suurta kiinnostusta jatkaa henkilökohtaisen eläkeiän jälkeen. Laukaan kunnan henkilöstön suhtautumista työntekoon henkilökohtaisen eläkeiän täyttymisen jälkeen tiedusteltiin työtyytyväisyyskyselyssä maaliskuussa Vastaajista (591 henkilöä) 9,8 % (58 henkilöä) oli halukas jatkamaan työtehtävissään. Vastaava kysely on tehty vuonna 2011 ja kiinnostus on sen mukaan hieman lisääntynyt (13,2 %). Mikäli vanhuuseläkkeelle siirrytään 63 vuoden eläkeiässä, siirtyy viiden vuoden aikana ( ) eläkkeelle 116 henkilöä, 15,7 % vuoden vakinaisesta henkilöstöstä. Tarkastelujakson, vuoden 2018 loppuun mennessä, eläkeiän saavuttaa 170 henkilöä eli 23,1 % vakinaisesta henkilöstöstä. Eläköitymisen ennuste perustuu 63 vuoden eläkeikään. Ennusteesta on poistettu vuodesta 2011 alkaen seututerveyskeskukseen siirtynyt henkilökunta. Vuosi Eläkepoistuma Eläkepoistuma- % Eläkepoistuma- % koko kunta-ala ,2 3, ,7 3, ,0 3, ,5 3, ,2 3, ,7 3, ,6 3,2 Lähde: Kuntien Eläkevakuutuksen tilasto

15 14 (31) Kunta-alalla palkkausjärjestelmät perustuvat tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen. Kunkin viran / toimen tehtäväkohtainen palkka määritellään ennen viran / toimen auki julistamista. Laukaan kunnassa on tehty kaikilla tärkeimmillä sopimusaloilla tehtävän vaativuuden analyyttiset arviot. Työn vaativuuden arvioinnit on tehty yhteistyössä työnantajan edustajien, lähiesimiesten ja järjestöjen edustajien yhteistyönä. Tehtävän vaativuuden arviointi uudistetaan aina, kun tehtävässä tapahtuu oleellisia muutoksia. Järjestelmällinen tehtävien vaativuuden arviointi on tarkoitus käynnistää uudelleen vuoden 2012 aikana. Henkilökohtainen lisä on osa kannustavaa palkkausta. Se perustuu henkilökohtaisiin työtuloksiin ja ammatinhallintaan. Henkilökohtaisen palkan osalta päätösvalta on hajautettu osastoille ja tulosyksiköille kunnassa hyväksyttyjen työsuorituksen arvioinnin periaatteiden mukaisesti. Palkan tarkistuksiin liittyvät paikalliset järjestelyvaraerät on valmisteltu laajasti yhteistyössä työnantajan edustajien ja työntekijäjärjestöjen edustajien kesken. Paikalliset erät on käytetty tehtäväkohtaisissa palkoissa olevien palkkausepäkohtien korjaamiseen ja henkilökohtaisiin palkanosiin. Henkilökohtaisen palkanosien määrä on Laukaassa sopimusten edellyttämää minimitasoa eli sen merkitys on toistaiseksi vähäinen. Palkkamenot Palkkakustannuksia ovat tehdyltä työajalta maksetut palkat ja välilliset palkat kuten lomarahat, sairausajan palkat, arkipyhien palkat ja lapseen liittyvien poissaolojen palkat Muutos 2009 Muutos 2010 Muutos 2011 Muutos % % % % Keskusvaalilautakunta ,33 % ,12 % Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus ,40 % ,05 % ,67 % ,03 % Sos.- ja terveyslautakunta ,68 % ,16 % ,14 % Sos.toimi ilman terv.tointa ,32 % Koulutuslautakunta ,99 % ,34 % ,24 % ,99 % Vapaa-ajan lautakunta ,87 % ,07 % ,09 % ,41 % Kaav.- ja rak.lautakunta ,73 % ,98 % ,49 % ,27 % Tekninen lautakunta ,12 % ,73 % ,25 % ,75 % Yhteensä ,91 % ,49 % ,27 % ,18 % Ilman terveystointa Lukuihin sisältyvät palkatulle henkilöstölle maksetut palkat lomapalkka- varauksineen (säästövapaat vuodesta 2006 alkaen) ja palkkiot ilman sivukuluja. Luvuissa ei ole huomioitu saatuja henkilöstökorvauksia ja tukia.

16 15 (31) Kunnan taloustilanteesta johtuen henkilöstömenojen kasvun hillitseminen on ollut yksi keskeinen tavoite. Viime vuosina henkilöstömenojen kasvu on saatu pidettyä maltillisena. Uusia vakansseja on myönnetty hyvin maltillisesti. Myös vuonna 2011 uusien vakanssien määrä oli vähäinen. Vapaaehtoisena säästökeinona otettiin vuonna 2009 käyttöön palkattomien virkavapaiden ja työlomien myöntäminen säästötarkoituksessa. Vapaata voi hakea maksimissaan kaksi viikkoa (2 x 7 kalenteripäivää) kalenterivuodessa. Työnantaja kannustaa vapaaseen siten, että viikkoa (7 kalenteripäivää) kohti pidätetään vain kuuden päivän palkka. Ehtona palkattoman vapaan myöntämiselle on se, että se ei saa aiheuttaa muita kustannuksia, esimerkiksi sijaiskustannuksia, lukuun ottamatta koulutyötä, jossa opettajien kohdalla voidaan harkita toisen opettajan tunnin hoitopalkkion maksamista vapaan käytön mahdollistamiseksi. Vuonna 2011 näitä palkattomia virkavapaita tai työlomia käytti yhteensä 29 eri henkilöä ja keskimääräinen vapaa oli 7 päivää. Palkkamenojen kasvu vuonna 2011 oli 4,2 %, kun palkkakustannustaso kunta-alalla nousi 2,2 % edellisvuodesta. (Kunnan varsinaisessa tilinpäätöksessä luku henkilöstömenojen kasvusta pitää sisällään myös henkilösivukulut ja luottamushenkilöpalkkiot ja kuvaa siten hieman eri asiaa. Siksi kasvuprosentti on erisuuruinen) Johtaminen ja esimiestyö Sen lisäksi mitä henkilöstöasioista määrätään eri laeissa sekä valtakunnallisissa sopimuksissa ja suosituksissa, Laukaan kunnan henkilöstöjohtamisen ja esimiestyön keskeiset periaatteet ovat henkilöstöstrategiassa, kunnan hallintosäännössä sekä erilaisissa työnantajan antamissa ohjeissa. Henkilöstöpolitiikkaa johtaa kunnanhallitus. Se on delegoinut monien henkilöstöä koskevien päätösten tekemisen viranhaltijoille. Operatiivisen johtamisen järjestelmän muodostavat kunnan johtoryhmäkäytännöt, työpaikkakokoukset sekä esimiehen ja työntekijän välillä käytävät säännölliset kehityskeskustelut. Kehityskeskustelut kuuluvat johtamiseen. Kunnassa on olemassa ohjeet ja kehityskeskustelulomakkeet. Esimiehiä on velvoitettu käymään kehityskeskustelut 1-2 vuoden välein. Kehityskeskustelukierroksen käynnistää kunnanjohtaja, joka käy keskustelut alaistensa kanssa, jonka jälkeen keskustelut etenevät jokaiseen työntekijään. Kehityskeskusteluja varten on järjestetty useita sisäisiä koulutuksia. Laukaan kunta on panostanut johtamiskoulutukseen. Vuoden 2006 syksyllä aloitettiin oppisopimuskoulutuksena 22 esimiehelle johtamiskoulutus, jonka aikana suoritetaan Johtamisen Erikoisammattitutkinto (JET). Koulutus päättyi vuoden 2008 maaliskuussa ja kaikki koulutuksen aloittaneet suorittivat tutkinnon. Koulutus suunniteltiin yhdessä

17 16 (31) ohjaavien esimiesten, koulutuksen toteuttajan, valvovan viranomaisen ja opiskelijoiden edustajan kanssa nimenomaan Laukaan kunnan tarpeisiin. Kunnan ylin johto oli tiiviisti mukana, myös kouluttajana omalta osaamisalueeltaan. Koulutuksen aikana tehdyt opinnäytetyöt palvelevat henkilön omaa yksikköä tai koko kuntaa laajemmin. Koulutus sai erinomaisen palautteen kaikkien tahojen, erityisesti opiskelijoiden puolelta. Vastaava koulutus aloitettiin vuoden 2008 syksyllä yhdessä Konneveden kunnan kanssa. Laukaalaisia opiskelijoita ryhmässä oli 15. Opiskelijat valmistuivat vuoden 2010 keväällä. Joukko kunnan teknisen toimen esimiehiä aloitti oppisopimuskoulutuksena vuonna 2009 yhteistyössä lähiseudun kuntien ja yksityisten työnantajien kanssa Tekniikan erikoisammattitutkinnon (TeAT) opiskelun. Nämä opiskelijat valmistuivat vuonna Tuotekehittelijän ammattitutkintoa opiskelemassa on kaksi Laukaan kunnan esimiestä, jotka valmistuvat vuonna Voidaan todeta, että Laukaan kunnan merkittävissä esimiestehtävissä olevat ovat saaneet mahdollisuuden vähintään JET- tasoiseen johtamiskoulutukseen. Uusien esimiesten tultua kunnan johtoon on tarpeen käynnistää johtamiskoulutusta lähivuosina lähikuntien yhteistyönä. Johtamisen ja esimiestyön tilaa tutkittiin vuoden 2011 työtyytyväisyystutkimuksessa. Tästä on tarkemmin luvussa Henkilöstön koulutus Palkatun henkilöstön koulutukseen on käytetty yhteensä ,61 (v ,76 ). Kustannuksiin sisältyy kurssimaksuja, matka-, majoitus- ja ateriakustannuksia, mutta ei koulutusaikaisia palkkauskustannuksia. Koulutuskustannukseksi (virka- ja työsuhteisten) kirjautumisen ehtona on ollut tunnisteen 3001 käyttö. Näin kirjattuja koulutuspäiviä on kertynyt palkkalaskentaan toimitettujen koulutuspäätösten mukaan 1573 kalenteripäivää (v kpv). Koulutuspäivät hallintokunnittain Koulutuspvt yht. v. v v Koulutuspv/vakin.tt. v Yleishallinto ,07 1,36 Sosiaali- ja terv.toimi ,93 1,83 Opetus- ja kulttuuritoimi ,70 2,56 Ympäristö- ja tekniset palvelut ,11 2,10 Yhteensä ,70 2,14

18 17 (31) Sosiaalitoimen koulutuspäivät ilman terveystointa olivat v pv 1,25 pv / tt v pv 1,83 pv / tt Koulutuksen suunnittelu- ja seurantajärjestelmää on aloitettu kehittämään. Kuntaan nimettiin koulutuksen kehittämistä varten työryhmä. joka valmisti v Laukaan kunnan koulutusohjeen. Työryhmän johdolla on aloitettu vuoden 2009 lopulla oma, kansalaisopiston toteuttama henkilöstökoulutus sellaisilla koulutussisällöillä, jotka ovat kaikille hallinnon aloille yhteisiä ja yleisiä, mm. johtamiseen, työyhteisön toimintaan, asiakaspalveluun liittyen. Kunnan oma sisäisen koulutuksen koulutustarjonta ja koulutuskalenterin ylläpito vakiintui. Tavoitteena on kunnan oman koulutuskalenterin ja koulutustarjonnan vakiinnuttaminen Koulutuspäivät sisältävät myös osan päivää kestävät koulutustilaisuudet. Kansalaisopisto järjesti henkilöstökoulutuksena monipuolista opetustoimintaa 16 eri koulutusaiheen muodossa yhteensä 257 osallistujalle. Opetustunteja kertyi 118. Luvut sisältyvät yllä olevaan taulukkoon. Kansalaisopiston järjestämien henkilöstökoulutuksien aiheina olivat mm. työpaikan riskien arviointi ja muut työsuojelun tärkeät asiat, työturvallisuuskorttikoulutus, Tulityökorttikoulutus, Äänenkäyttäjän eväsreppu, Kehityskeskustelut, Taloushallinnon perusteet, Hallinnon perusteet, Henkilöstöhallinnon perusteet, Sosiaalinen media & kunta - seminaari, Yhdessä elämään seminaari, ensiapu ja hätäensiapu. Laajemmista koulutuksista mainittakoon seuraavat: Sosiaali- ja terveystoimessa on järjestetty useita vuosia ministeriön ohjeistamaa laajamittaista täydennyskoulutusta. Kiinteistöpuolella on kolme työntekijää suorittanut tekniikan erikoisammattitutkinnon ja yksi henkilö on aloittanut siivousteknikon erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen Laitoshuoltajatutkintoon valmistavan koulutuksen on aloittanut neljä työntekijää Ruokapalvelusta yksi kokko on aloittanut suurtalousesimiehen ammattitutkintokoulutuksen Koti-Kuuselassa on ollut yhdellä työntekijällä Gerontologinen hoitotyö -koulutus ( ), ja kahdella lähihoitajalla muistisairaan kokonaisvaltainen hoito koulutus ( ). Kunta on tukenut henkilöstön omaehtoista täydennyskoulutusta koulutusohjeessa määritellyin perustein Sairauspoissaolot Laukaan kunnan tilastoihin otetaan mukaan kaikki sairauspäivät, myös alle kolmen päivän pituiset, esimiehen hyväksymät sairauspoissaolot.

19 18 (31) SAIRAUSPOISSAOLOT TOIMIALOITTAIN (kalenteripäivät) V Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimi ilman terv.tointa 6272 Opetus- ja kulttuuritoimi Ympäristö- ja tekniset palvelut YHTEENSÄ V:t yhteensä ilman terveystointa Sairauspoissaolot toimialoittain (kalenteripäivät) v % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Ympäristö- ja tekniset palvelut Opetus- ja kulttuuritoimi Sosiaali- ja terveystoimi ilman terv.tointa Sosiaali- ja terveystoimi Yleishallinto SAIRAUSPOISSAOLOT/HLÖ/TOIMINTAYKSIKKÖ Yleishallinto 29,3 7,7 Sosiaali- ja terveystoimi 17,6 17,5 Opetus- ja kulttuuritoimi 9,8 13,9 Ympäristö- ja tekniset palvelut 16,4 26,8

20 19 (31) Sairauspoissaolot toimialoittain (työpäivät) v Yleishallinto 186 Sosiaali- ja terveystoimi 5307 Opetus- ja kulttuuritoimi 3440 Ympäristö- ja tekniset palvelut 2230 Jo muutaman pitkän sairasloman esiintyminen esim. eläköitymisen yhteydessä muuttaa tilannetta vuosittain. Vuoden aikana eripituisia sairauspoissaoloja oli yhteensä v v Kalenteripäivät Henkilölkm Yht. kpv Henkilölkm Yht. kpv Yhteensä ,31 % kaikista 59,29 % kaikista sairauspoissaoloista sairauspoissaoloista Niistä oli pitkiä yhdenjaksoisia sairauspoissaoloja v v Kalenteripäivät Henkilölkm Yht. kpv Henkilölkm Yht. kpv Yhteensä ,08 % kaikista 42,26 % kaikista sairauspoissaoloista sairauspoissaoloista Sairauspoissaolojen vaihtelulle ja sairauspoissaolojen syille ei ole löydettävissä selvää selitystä. Vaikka pystytään selvittämään sairaudet ja niiden määrät, ei pystytä selvittämään, mikä on sairauden aiheuttaja. Johtuuko se työstä, työyhteisöstä vai henkilön omista taustoista? Tärkeää on, että pystyttäisiin ennalta ehkäisemään ja varhain puuttumaan tilanteisiin, jotka voivat johtaa varsinkin pitkiin ja toistuviin sairauspoissaoloihin.

21 20 (31) 5.2. Työkykyä ylläpitävät toimenpiteet Kunnassa on otettu käyttöön vuoden 2007 lopulla ohje Aktiivinen aikainen puuttuminen (varhainen puuttuminen) ja puheeksi ottaminen. Aktiivisen aikaisen puuttumisen tarkoituksena on, että työntekijän työkyvyn ja työyhteisön toimintakyvyn heikkenemisen ennusmerkit havaitaan ajoissa, jolloin riittävän varhaisessa vaiheessa tehdyillä toimenpiteillä voidaan puuttua syihin ja etsiä keinot työkyvyn säilymisen tukemiseksi. Varhainen puuttuminen on sekä työyhteisön että yksittäisen työntekijän etu, se on merkki siitä, että välitetään. Työkyvyttömyyden uhatessa on mahdollisuuksien mukaan työkokeilujen ja sijaisena työskentelyn avulla etsitty työskentelymahdollisuuksia muissa tehtävissä. Työkyvyn säilyttämiseksi ja parantamiseksi on työterveyshuollon toimesta haettu sopivan ryhmän muodostuttua Aslak-kuntoutusta. V suunnattiin opettajille Aslakkuntoutuskurssi yhdessä Muuramen ja Hankasalmen kuntien kanssa. Vuonna 2011 alkoi koko Laukaan kunnan henkilöstöstä valitulle kohdejoukolle suunnattu pitkäkestoinen TYKkuntoutus. Ko. kuntoutuksiin liittyy työpaikan, työterveyshuollon, kuntoutuslaitoksen ja Kelan välinen yhteistyö, jolla tuetaan kurssille osallistujan yksilöllistä kuntoutumisprosessia. Pohjola Terveys Oy:ltä (ent. Excentalta) ostetuista hyvinvointivalmennuksista saatujen hyvien kokemusten perusteella on yhteistyötä jatkettu aiempaa kehittyneemmällä palvelukokonaisuudella, jota toteutetaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa ja työpaikkojen esimiesten kanssa. Hyvinvointivalmennuksella tuetaan terveyttä ja työkykyä sekä aktivoidaan passiivisia aktiivisuuteen ja terveellisiin elämäntapoihin. Vuonna 2011 oli käynnissä kaksi valmennusryhmää. Vuonna 2010 aloittaneessa ryhmässä oli mukana 65 työntekijää. Tähän ryhmään kuului henkilöitä ruokapalvelusta, päiväkodeista, perhepäivähoitajista, toimintakeskuksen asumispalveluista, Vihtavuoren koulusta sekä maankäyttöosastolta. Vuonna 2011 aloitti uusi ryhmä, jossa no mukana 45 työntekijää. Tässä ryhmässä on henkilöitä vapaa-aikatoimesta, kunnan kansliasta, päiväkodeista ja perhepäivähoidosta sekä Sydän-Laukaan koulusta. Kaikkiaan vuoden 2007 jälkeen hyvinvointivalmennuksessa on ollut mukana 1184 kunnan työntekijää. Hyvinvointivalmennusta edeltävään hyvinvointikartoitukseen on osallistunut noin 500 kunnan työntekijää.

22 21 (31) 5.3. Työtapaturmat Tilasto ei sisällä niitä tapauksia, jotka perustuvat tapaturmavakuutuslain mukaisiin vapaaehtoisiin työajan tai vapaa-ajan vakuutuksiin. Tilasto sisältää ne vakuutukseen kohdennetut työtapaturmat ja ammattitaudit, jotka ovat sattuneet tai ilmenneet vuoden 2011 aikana. Vuonna 2011 ilmoitettiin vakuutusyhtiölle 51 työtapaturmaa (v ) ja 8 työmatkatapaturmaa (v ). Vakuutusyhtiölle ilmoitetuista tapaturmista 29 oli vähäisiä (v ) ja 21 seurauksiltaan ohimeneviä (v ). Ammattitautiepäilyjä oli 1 (v ). Tapaturmista 40 tapahtui työpaikalla (v ), 8 työmatkalla (v ) ja 2 muualla työpaikan ulkopuolella (v ). Ammattitautiepäilyjä oli 1 (v ). Korvauspäivät ilmoittavat niiden päivien lukumäärän, joilta on maksettu päivärahaa. Päivärahaa maksetaan, mikäli työkyvyttömyys kestää vähintään 3 peräkkäistä päivää tapaturmapäivää lukuun ottamatta. Vuonna 2011 korvauspäiviä oli 241 pv. Korvauspäiviä tapaturmaa kohden oli 5 pv.

23 22 (31) Työ- ja työmatkatapaturmat Vahinkojen lukumäärä Työmatkatapaturma 3 tai alle 3 sairaspv yli 3 sairaspv Sattumisvuosi VUOSI MÄÄRÄ TAPATURMA- KORVAUS Tapaturmakorvaukset TAPATURMA- KORVAUS

24 23 (31) Tapaturmakorvaukset / tapaturma VUOSI KORVAUKSET/ TAPATURMA Tapaturmakorvaukset / tapaturma KORVAUKSET/ TAPATURMA Korvausmäärät sisältävät maksetut sairaanhoitokulut, päivärahat ja väliaikaiset eläkkeet Työpaikkaterveydenhuolto Työpaikkaterveydenhuollon palvelut on ostettu alkaen Jyväskylän seudun työterveyshuollolta. Työpaikkaterveydenhuollon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset olivat ,55 (v ,37 ), mistä KELA korvaa n (v korvattiin ,98 ). Lukuja arvioitaessa on otettava huomioon se, että terveystoimen henkilöstö ei ollut kunnan palveluksessa v Työterveyshuolto vastaa lakisääteisestä työterveyshuollosta ja tarjoaa lisäksi yleislääkäritasoisen, työterveyshuollollisesti painotetun sairaanhoitopalvelun sekä siihen liittyvät laboratorio- ja röntgentutkimukset. Ennalta ehkäisevään työterveyshuoltoon sisältyvät työntekijöiden terveystarkastukset, työpaikkakäynnit, kuntoutustarpeiden selvittely sekä fyysistä työ- ja toimintakykyä kartoittavat testaukset ja niiden perusteella kohdennetut ryhmätoiminnot. Työterveyshuolto on mukana uudelleensijoitustilanteissa, joissa työntekijän työkyvyttömyyden uhka on olemassa.

25 24 (31) Lakisääteisen työterveyshuollon piiriin kuuluvia tarkastuskäyntejä on ollut terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden luona seuraavan taulukon mukaisesti Asiakaskäynnit/lakisäät Lääkäri Terveydenhoitajat Fysioterapeutti Psykologi 2 Tutkimukset Laboratorio Röntgen Sairaanhoitokäynteihin liittyviä tutkimuksia on tehty seuraavasti Asiakaskäynnit/muu sairaanhoito Asiakaskäynnit/sairaanhoito Lääkäri Terveydenhoitajat Psykologi Erikoislääkäri Tutkimukset Laboratori/sairaanhoito Röntgen/sairaanhoito Yhteistoiminta ja työsuojelu Laukaan kunnan yhteistoimintaelimenä toimii yhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmä toimii myös työsuojelun yhteistoimintaelimenä. Yhteistyöryhmän kokoonpano v oli: Erkki Nurminen, talousjohtaja, työnantajan edustaja Erkki Jäppinen, henkilöstöjohtaja, työnantajan edustaja

26 25 (31) Jyrki Savolainen (varalla Terhi Ek), kunnanhallituksen nimeämä työnantajan edustaja Kaija Koskenniemi, henkilöstösihteeri, työryhmän sihteeri Pekka Forssell (Laila Leinonen), henkilöstön edustaja /JHL Katja Mattila, henkilöstön edustaja/tehy Anna-Liisa Koski, henkilöstön edustaja/tnj Jari Halttunen (Ritva Liimatainen), henkilöstön edustaja/jyty Jukka Lummelahti (Markku Hokkanen), henkilöstön edustaja/juko Kalevi Lahtonen (Kari Hytönen), henkilöstön edustaja/ktn Jukka Lappalainen, työsuojelupäällikkö Arto Manninen, työsuojeluvaltuutettu; kunnan työpaikat paitsi koulut ja päiväkodit Markku Jaakkola, työsuojeluvaltuutettu; koulut ja päiväkodit Yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimi toimintavuonna Jukka Lummelahti. Yhteistyöryhmä kokoontui vuonna 2011 seitsemän kertaa. Yhteistyöryhmän käsittelyssä ja hyväksyttävänä oli vuoden aikana mm. henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma, sisäilmaongelmien käsittelymalli, koulutusohje, päihdeohjelma, työterveyshuollon toimintasuunnitelma, Kalevi Lahtosen aloite ikääntyvän henkilöstön työhyvinvoinnista ja jaksamisesta sekä kuntayhteistyön valmistelu Konneveden kunnan kanssa Henkilöstön työtyytyväisyystutkimus 2011 Laukaan kunnassa tehtiin huhtikuussa 2011 koko kunnan henkilöstölle laaja työtyytyväisyystutkimus. Tutkimus oli sisällöltään ja toteutustavaltaan samanlainen kuin vastaava vuonna 2007 tehty tutkimus. Molemmat tutkimukset on tehty valtuustokauden kolmantena vuotena ja samaan aikaan vuodesta. Tuloksia voi hyvin vertailla ja kehityssuunnista voi tehdä johtopäätöksiä. Tutkimuksissa vastaajajoukkona oli kunnan vakinainen henkilöstö sekä pitkään palveluksessa ollut määräaikainen henkilöstö. Kysely lähetettiin vuonna henkilölle, heistä vastasi 490, jolloin vastausprosentiksi muodostui 65,9 %. Sen lisäksi, että tutkimuksella kartoitettiin koko kunnan työtyytyväisyys, saatiin tutkimusraportit myös osastoittain ja työyksiköittäin/vastaajaryhmittäin sen mukaan, miten vastausryhmät oli etukäteen suunnitteluvaiheessa jaettu. Ryhmiä oli kaikkiaan 28 ja lähtökohtana pidettiin sitä, että ryhmät olivat luontevia toiminnallisia kokonaisuuksia arvioitavaksi. Kyselyn tulokset Oheiset tulokset kuvaavat koko kunnan henkilöstön vastausten keskiarvoja. Arviointi tehtiin kouluarvosanalla asteikolla Taulukossa on ensin vuoden 2007 kyselyn tulos, sitten vuoden 2011 kyselyn tulos. Yleisarviot: Yleisarvio Laukaan kunnasta työnantajana sai kouluarvosanan 7,9 (vuonna 2007 arvosana oli 7,7). Yleisarvio oman työpaikan työhyvinvoinnista sai arvosanan 7,8 (vuonna 2007 arvosana oli 7,6). Yleisarvio vastaajan omasta työhyvinvoinnista sai arvosanan 8,1 (vuonna 2007 arvosana oli myös 8,1).

27 26 (31) Arvioitu asia Kouluarvosana Yleisarvio työpaikkani työhyvinvoinnista 7,6 7,8 Yleisarvio omasta työhyvinvoinnistani 8,1 8,1 Yleisarvio Laukaan kunnasta työnantajana 7,7 7,9 Yleinen henkilöstöpolitiikka Henkilöstöpolitiikka sai arvosanan 7,4 (vuonna 2007 arvosana oli 7,3). Hyvänä henkilöstöpolitiikassa koettiin työsuhteiden jatkuvuus, työn haastavuus ja monipuolisuus sekä se, että työnantaja noudattaa sopimuksia ja suosituksia. Kaikki nämä saivat kouluarvosanaksi vähintään kahdeksan. Henkilöstöpolitiikan keskiarvoa laskivat koko tutkimuksen huonoimmat arvosanat saaneet palkan määrä suhteessa työn vaativuuteen (6,4) ja palkkauspolitiikan oikeudenmukaisuus (6,8). Nämä asiat ovat yleisesti alhaisia henkilöstötutkimuksissa myös muilla työpaikoilla. Aihe: Kouluarvosana Työsuhteiden jatkuvuus on turvattu 7,8 8,0 Työnantaja noudattaa sopimuksia ja 7,8 8,0 suosituksia Palkkauspolitiikka on oikeudenmukainen 6,6 6,8 Palkkani vastaa työni vaativuutta 6,2 6,4 Voin kehittää itseäni työssäni 7,8 7,9 Koulutusmahdollisuuteni ovat hyvät 7,5 7,6 Työyhteisöni henkilöstömäärä on riittävä 6,7 6,9 Työaikani riittää tehtävien suorittamiseen 6,9 7,0 Työpaikkani tilat ja välineet ovat 7,2 7,2 tarkoituksenmukaiset ja turvalliset Työni on haastavaa ja monipuolista 8,4 8,5

28 27 (31) Johtajuus Johtajuus sai osa-aluekokonaisuutena arvosanan 7,8 (vuonna 2007 arvosana oli 7,7). Johtajuudessa yli kahdeksan menevän arvosanan saivat se, että esimies arvostaa työntekijän työtä, työntekijä tulee toimeen esimiehensä kanssa ja se, että esimiehen kanssa käydään kehityskeskusteluja. Heikoimmat arvosanat saivat esimiehen aktiivisuus työyhteisön kehittämisessä ja esimiehen johtamistapa, jotka saivat arvosanan 7,5. Aihe: Kouluarvosana Esimies arvostaa työtäni 7,9 8,0 Tulen toimeen esimieheni kanssa 8,4 8,6 Esimieheni kanssa käydään 7,7 8,0 kehityskeskusteluja Saan palautetta omasta työstäni 7,3 7,4 Esimies tukee minua työssäni 7,6 7,8 Lähin esimieheni tuntee työyhteisön ja 7,5 7,8 työmenetelmien epäkohdat Esimieheni on aktiivinen työyhteisön 7,3 7,5 kehittämisessä Olen tyytyväinen esimieheni johtamistapaan 7,5 7,5 Työyhteisö Työyhteisön toimivuus sai kokonaisuutena arvosanan 7,8 (vuonna 2007 arvosana oli 7,7). Korkean yli kahdeksan arvosanan saivat se, että työntekijällä on mahdollisuus saada vastuuta työstään, työyhteisössä on hyvä työmoraali ja työtoverit arvostavat työntekijän työtä. Huonoimmat arvosanat saivat työyhteisön ongelmien käsittely (7,2) ja työyhteisön tiedonkulku (7,3). Yleisenä arviona vastauksista oli se, että kaivataan ongelmien avointa käsittelyä ja selviä toimintamalleja ongelmatilanteisiin samoin tiedon kulkuun. Aihe: Kouluarvosana Työyhteisöni yleinen ilmapiiri kannustaa 7,7 7,8 minua työssäni Työtoverit arvostavat työtäni 8,0 8,1 Tiedon kulku työyhteisössäni on hoidettu 7,0 7,3 hyvin Työyhteisöni yhteistyö toimii hyvin 7,6 7,7 Minulla on mahdollisuus saada vastuuta 8,5 8,6 työstäni Uusiin ideoihin suhtaudutaan myönteisesti 7,6 7,7 Työyhteisöni työnjako on 7,5 7,4 oikeudenmukainen Työyhteisössäni on hyvä työmoraali 8,1 8,1 Työyhteisössäni käsitellään ongelmia 7,0 7,2 avoimesti Työyhteisöni toimii tehokkaasti 8,0 7,9

29 28 (31) Työntekijä Työntekijän oma kokemus työhyvinvoinnistaan sai tutkimuksen parhaan kokonaisarvosanan 8,3 (vuonna 2007 arvosana oli 8,3). Korkean arvosanan saivat vaikutusmahdollisuudet omaan työhön (8,6), työntekijän mahdollisuus käyttää kykyjään, tietojaan ja taitojaan (8,5), työntekijän tieto hänen työhönsä kohdistuvista odotuksista (8,6) ja työntekijän tuntema vastuu omasta työkunnostaan (8,6) sekä työntekijän tuntema vastuu omasta työyhteisöstään (8,4). Työntekijä arvioi tyytyväisyytensä nykyiseen tehtäväänsä arvosanalla 8,1. Ainoa heikompi kokemus oli se, että työntekijä ei pysty viettämään vapaa-aikaansa ilman työhuolia. Tätä mittaava kysymys sai arvosanan 7,3. Aihe: Kouluarvosana Voin käyttää kykyjäni, tietojani ja taitojani 8,4 8,5 Voin vaikuttaa oman työni 8,5 8,6 suorittamistapaan Tiedän työhöni kohdistuvat odotukset ja 8,6 8,6 tavoitteet Pidän itse huolta omasta työkunnostani 8,6 8,5 Vietän vapaa-aikani ilman työhuolia 7,3 7,3 Tunnen vastuuta oman työyhteisöni 8,4 8,4 hyvinvoinnista Olen tyytyväinen nykyiseen tehtävääni 8,2 8,1 Häirintää tai epäasiallista käyttäytymistä työtovereitten taholta ilmoitti kokeneensa 11,3 % vastaajista. Asiakkaiden taholta vastaavaa ilmoitti kokeneensa 15,1 % vastaajista. Väkivallan uhkaa asiakkaiden taholta ilmoitti kokeneensa 9,9 % vastaajista. Työnsä koki henkisesti kuormittavaksi 81,6 % vastaajista. Halukkaita työkiertoon oli 42,8 % vastaajista (vuonna 2007 halukkaita oli 51,8 %) Halukkuutta työuran jatkamiseen eläkeiän jälkeen on 13,2 % vastaajista, Vuonna 2007 halukkuus oli 9,8 %. Kyselyssä oli mahdollisuus kirjoittaa kustakin aihealueesta mielipiteitä ja kommentteja tekstivastauksena. Niitä saatiin kaikkiaan 782. Tekstivastauksissa oli 260 positiivista mielipidettä, 303 moitetta ja 580 kehitysehdotusta. Tekstivastauksista on tehty tutkimusraporteittain yhteenvedot. Kehityssuuntia verrattuna vuoden 2007 tutkimukseen Tulokset ovat koko kuntayhteisön osalta kokonaisuutena hieman paremmat kuin vuonna Osastoittain ja työpaikoittain tehdyistä raporteista on kuitenkin luettavissa suurempaa muutosta molempiin suuntiin. Selvästi suuressa joukossa ovat parantuneet tiedonkulku (vuoden 2007 arvosanasta 7,0 arvosanaan 7,3), kehityskeskustelujen käyminen (7,7 --> 8,0) ja se, että esimies tuntee työyhteisön ja työmenetelmien epäkohdat ( 7,5 --> 7,8). Myös monet muut arviointikohteet olivat parantuneet joko 0,2:n tai 0,1:n verran.

30 29 (31) Alaspäin kehitys oli käynyt vain neljässä arviointikohteessa 38:sta ja niissäkin laskua oli vain 0.1:n verran. Nämä olivat työnjaon oikeudenmukaisuus, työyhteisön tehokkuus, työntekijän oma huolehtiminen työkunnosta ja tyytyväisyys työtehtäviin. Niissä kaikissa arvio oli kuitenkin edelleen korkeaa tasoa. Jatkotoimenpiteet Tutkimuksen valmistuttua pidettiin kunnassa esimiehille ja henkilöstön edustajille tulosten purkutilaisuus. Tilaisuudessa asetettiin tavoitteeksi, että tutkimuksen tulokset käsiteltäisiin osasto- tai työpaikkakokouksissa ennen lomakautta, tai jos se ei ollut mahdollista, heti henkilöstön palattua töihin lomakauden jälkeen. Tässä yhteydessä ja tämän jälkeen työpaikoittain ja kunnassa yleisesti käytäisiin keskustelua, mihin toimenpiteisiin tulosten pohjalta tulisi ryhtyä. Osa toimenpiteistä voi toteutua työpaikan sisäisesti, osassa tarvitaan koko kunnan yhteisesti valmisteltuja toimenpiteitä. Yhteisten toimenpiteiden osalta asiassa vetovastuussa ovat kunnan johtoryhmä ja yhteistyöryhmä Työhyvinvoinnin kehittäminen Työhyvinvointityön kehittämisen tärkeänä lähtökohtana ovat olleet vuosina 2007 ja 2011 suoritetut koko henkilöstön työtyytyväisyyskyselyt. Kysely tehtiin koko Laukaan kunnan vakinaiselle ja vakinaisluonteiselle henkilöstölle. Työhyvinvointi käsitetään hyvin kokonaisvaltaisena asiana eli kaikki asiat, jotka työpaikalla työpäivän aikana tapahtuvat, vaikuttavat työhyvinvointiin: johtaminen ja esimiestyö, työpaikan tilat ja resurssit, työyhteisön toimivuus, ammattitaidon kehittäminen, viestintä ym. Työhyvinvoinnin kehittämistä on tehty kahdella rintamalla: työpaikoilla ja koko kunnan yhteisenä yleisenä toimintana. Ensiksi mainituissa pureudutaan niihin asioihin, joihin voidaan vaikuttaa työpaikkatasolla esimerkiksi käytäntöjä ja rutiineja muuttamalla. Toisessa on pyritty kehittämään koko kuntaorganisaatiolle yhteisiä toimintamalleja, joita työpaikat voivat hyödyntää. Työhyvinvoinnin kehittäminen on edennyt työryhmissä. Monet työryhmien tuotokset ovat muuttuneet tai muuttumassa käytännön toimiksi ja ohjeiksi. Tällaisia ovat mm. aktiivisen aikaisen puuttumisen ohje, työsuojelun toimintaohjelman uudistaminen, sisäilmaongelmien käsittelymallin luominen, asiakasväkivallan uhkan torjuminen, työyhteisötaitojen kehittäminen, koulutusohje, kunnan oman kansalaisopiston toteuttaman henkilöstökoulutuksen käynnistyminen ja vakiintuminen, omaehtoisen työhyvinvoinnin kehittäminen ja sen periaatteiden laatiminen, tasa-arvosuunnitelman laatiminen, kohdennetut liikunta- ja elämäntapavalmennukset riskiryhmille jne. Osana omaehtoisen työhyvinvoinnin kehittämistä kunnalle on uudistettu vuonna 2011 Työnhyvinvointihetket niminen opas, jossa on määritelty työpaikoille pelisäännöt työhyvinvointihetkien järjestämiselle. Samalla on järjestetty myös keskitettyä tarjontaa työhyvinvointihetkien sisällöksi. Liikuntapainotteinen työhyvinvointi-iltapäiviä (4 h) on järjestetty koko kunnan henkilöstön yhteen saattamiseksi liikunnan merkeissä. Multamäessä on ollut kaksi vaihtoehtoista iltapäivää, joihin on järjestetty mahdollisuuksia erilaisten liikuntamuotojen sekä kulttuurin ja käden taitojen harrastamiseen/kokeilemiseen. Ohjelmassa on mukana myös terveystietoa.

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2016 KT Kuntatyönantajat 8000 7000 6000 Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2015 7 380 5000 4000 3000 2000 2 743 3

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös ASIKKALAN KUNTA Henkilöstövoimavarojen arviointi Henkilöstötilinpäätös Yhteistyötoimikunta 21.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 JOHDANTO Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat, joilla palvelut

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu

Lisätiedot

NURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT

NURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT NURMEKSEN KAUPUNKI 18.11.2005 NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Monet ulkoiset ja kaupungin sisäiset tekijät vaativat kaupunkia selvittämään omat strategiset tavoitteensa

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Kuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen,

Kuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 9/2016 1 (1) 121 251/01.01.01.00/2016 Vakansseista luopuminen Kuntayhtymän hallitus 121 Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen, janne.niemelainen@kuh.fi,

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

VI TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA

VI TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA VI TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA 45 Henkilöstöpolitiikka ja henkilöstöjohtaminen Kunnan henkilöstöpolitiikka perustuu kunnanvaltuuston hyväksymään henkilöstöstrategiaan. Käytännön toteutuksesta ja seurannasta

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS. Eurajoen kunnanvaltuusto xx

Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS. Eurajoen kunnanvaltuusto xx Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS Eurajoen kunnanvaltuusto 16.1.2017 xx 1.Kunnanjohtajan tehtävät, työnjako ja yhteistyökäytännöt Tällä Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

Sairauspoissaolojen ilmoitusjärjestelmä. Ptltk 12.06.2014 52 Oikeus sairauslomaan

Sairauspoissaolojen ilmoitusjärjestelmä. Ptltk 12.06.2014 52 Oikeus sairauslomaan Perusturvalautakunta 52 12.06.2014 Kunnanhallitus 180 04.08.2014 Kunnanhallitus 221 15.09.2014 Yhteistoimintaelin 19 13.10.2014 Kunnanhallitus 267 27.10.2014 Kunnanhallitus 13 18.01.2016 Sairauspoissaolojen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT 1998-2005 1.NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET 2003 2004 2005 HENKILÖSTÖPANOKSET Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa 25 24 23 Henkilöstön lukumäärän %-muutos ed. vuoden lopusta

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Askolan kunta 2016-2018 Yhteistyötoimikunta 25.10.2016 Henkilöstöjaosto 31.10.2016 Kunnanhallitus 2.11.2016 Kunnanvaltuusto 16.11.2016 Sisällys 1. JOHDANTO... 3

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 2 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön osuus 5 2.4.

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

1 Määräysten soveltaminen

1 Määräysten soveltaminen Kuopion kaupunki Sääntö 1 (8) Kuopion kaupunki Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa 1 Määräysten soveltaminen Tämän johtosäännön määräyksiä noudatetaan, ellei kunnallisesta viranhaltijasta annetussa

Lisätiedot

MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Meillä osataan! reilu henki, parempi mieli! meillä tuetaan ja rohkaistaan! Avoimuus kunniaan! KEHITYMME JA KEHITÄMME YHDESSÄ!

MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Meillä osataan! reilu henki, parempi mieli! meillä tuetaan ja rohkaistaan! Avoimuus kunniaan! KEHITYMME JA KEHITÄMME YHDESSÄ! Meillä osataan! VÄLITÄMME TOISISTAMME! Meillä on mahdollisuuksia! Avoimuus kunniaan! MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Henkilöstöjohtamisella huipulle Kuopion kaupungin henkilöstöohjelma 2012 2015 meillä tuetaan ja

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

HENKILÖSTÖHALLINNON TOIMINTAOHJEET

HENKILÖSTÖHALLINNON TOIMINTAOHJEET HENKILÖSTÖHALLINNON TOIMINTAOHJEET Kaupunginhallitus 23.01.2017 24 1 Sisällys 1. Täyttölupamenettely 3 Tehtävän vakinainen täyttäminen 3 Tehtävän määräaikainen täyttäminen 3 Sijaisten palkkaaminen 4 Sisäiset

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Puheenjohtajakokous 9.1.2014 Helena Metsälä 10.1.2014 Työryhmä kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.29 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 4.5.29 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODESTA 28 Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (2/18) Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Työvaliokunta 17.1.2014 Helena Metsälä Työryhmän kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia Kari Ojalahti

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 Hausjärven kunta HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 11.4.2013 SISÄLTÖ 2 1 JOHDANTO 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 4 2.1 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 4 2.2 Henkilöstön kokonaismäärä toimialoittain 4 2.3

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 2008-2012 Tarkastelujoukko: Virasto 621011 Varastokirjasto Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu raportilta. 2008 2009 2010 2011 2012 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yt-ryhmä Kunnanhallitus

Ammatillisen osaamisen kehittäminen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yt-ryhmä Kunnanhallitus kehittäminen Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2017 Yt-ryhmä 7.12.2016 30 Kunnanhallitus 2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Henkilöstösuunnitelma... 4 Henkilöstörakenne... 4 Osa-aikaiset työntekijät...

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Hyvinvointia työstä Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Salla Toppinen-Tanner Nina Olin Marjukka Laine 8.11.2016 Työterveyslaitos www.ttl.fi 2 Kyselyn toteutus Nettikysely

Lisätiedot

Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016

Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 2.1 Palvelussuhteen luonne...

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Hallinnonala 24 Ulkoasiainministeriö (hala) HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 1549 1549 561,0 667,8 774,5 881,3 988,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ LIITE 16.10.2012 SIIRTOSOPIMUS HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ 31.12.2012 1. Henkilöstön siirtyminen ja virkojen perustaminen Sovellettavat määräykset: Kuntalaki (365/1995)

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

(6) Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, JHL ry, JUKO ry ja JYTY ry

(6) Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, JHL ry, JUKO ry ja JYTY ry 28.11.2016 1(6) Paikallissopimus Sopijapuolet Tällä paikallissopimuksella määritellään Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä maksettavasta työsuorituksen arviointiin perustuvasta henkilökohtaisesta lisästä.

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö

Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö Eteva kuntayhtymä Yhtymähallitus 21.4.2016 30 liite 7 Yhtymäkokous 19.5.2016 12 liite 12 Sisältö 1 Yleistä... 3 1 Henkilöstösäännön soveltaminen... 3 2 Viran ja työsopimussuhteisen

Lisätiedot

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012 Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 212 Johtokunta 12.3.213 1 Yleistä Tämä henkilöstöraportti on kahdeksas röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti. Raporttiin on kerätty tietoa henkilöstön määrästä,

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 1448/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 1448/ /2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2015 1 (1) Tarkastuslautakunta 26 25.2.2015 Tarkastuslautakunta 32 11.3.2015 Kaupunginhallitus 95 30.3.2015 29 Asianro 1448/01.01.01/2015 Tarkastuspäällikön viran täyttäminen

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2015

Henkilöstöraportti 2015 Kunnanhallitus 2.5.2016 109 Yt-toimikunta SISÄLLYSLUETTELO HENKILÖSTÖRAPORTTI... 3 JOHDANTO... 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT... 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 Henkilöstö hallinnonaloittain... 4 Henkilötyövuodet...

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Maakuntahallitus , Erillisliite 3. Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto

Maakuntahallitus , Erillisliite 3. Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto Maakuntahallitus 21.3.2016, Erillisliite 3 Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto 1 TIIVISTELMÄ 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE...3 1.1 Palvelussuhteen luonne...3 1.2 Henkilöstön palvelussuhteet vastuualueittain...4

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1448/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1448/ /2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2015 1 (1) Tarkastuslautakunta 26 25.2.2015 Tarkastuslautakunta 32 11.3.2015 95 Asianro 1448/01.01.01/2015 Tarkastuspäällikön viran täyttäminen historia Tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Ammattiopisto Tavastia, Hattelmalantie 8, A-rakennus kokoushuone

Ammattiopisto Tavastia, Hattelmalantie 8, A-rakennus kokoushuone YHTYMÄHALLITUKSEN ESITYSLISTA 5/2015 Kokousaika 19. toukokuuta 2015 klo 14.30 Kokouspaikka Ammattiopisto Tavastia, Hattelmalantie 8, A-rakennus kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1 Kokouksen avaus... 1 2 Kokouksen

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kaupunginhallitus 16.5.2016 Kaupunginvaltuusto 13.6.2016 2 JOHDANTO Tämä henkilöstöraportti on järjestyksessä seitsemästoista Orimattilan kaupungin henkilöstöraportti. Henkilöstöraportin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot