Yhteistyöryhmä (31) Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteistyöryhmä 26.04.2012 1 (31) Kunnanhallitus 07.05.2012 Kunnanvaltuusto 28.05.2012 14. www.laukaa.fi"

Transkriptio

1 Yhteistyöryhmä (31) Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 2 (31) Saatteeksi Kuntatyönantajan on hyvä tuntea henkilöstövoimavaransa Henkilöstö kunnan strategioissa Henkilöstön määrä Henkilöstön määrä toimialoittain Yleisimmät tehtävä- / virkanimikkeet v Virka- ja työsuhteisten jakautuminen henkilöstössä Henkilöstö työehtosopimuksen mukaan Henkilöstö työaikajärjestelmän mukaan Henkilöstön saatavuus avoimiin tehtäviin Henkilöstön ikä ja sukupuoli Koko henkilöstön keski-ikä Vakinaisen henkilöstön keski-ikä toimialoittain Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma Vakinaisen henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma Eläkkeelle siirtyminen Johtaminen ja esimiestyö Henkilöstön koulutus Sairauspoissaolot Työkykyä ylläpitävät toimenpiteet Työtapaturmat Työpaikkaterveydenhuolto Yhteistoiminta ja työsuojelu Henkilöstön työtyytyväisyystutkimus Työhyvinvoinnin kehittäminen Muistaminen... 30

3 2 (31) Saatteeksi Kunnan kolmastoista henkilöstövoimavaroja koskeva raportti on valmistunut. Aiemmin henkilöstötilinpäätöksen nimellä kulkenut julkaisu on muuttunut vuodesta 2007 lukien henkilöstöraportiksi. Sen sisältöä on kehitetty Kuntatyönantajien antaman suosituksen pohjalta. Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstömenoista. Se sisältää lisäksi tietoja henkilöstön tilasta mm. sairauspoissaoloista, työhyvinvoinnista ja työkyvyn ylläpitoa koskevista toimenpiteistä sekä johtamisesta. Vertailua on tehty noin viideltä vuodelta. Joissakin raporteissa tarkkailuajanjakso voi olla vain vuoden mittainen ja joissakin jopa yli viiden vuoden mittainen. Pyrkimys on ollut kuitenkin antaa tietoja verrattuna vähintään edelliseen vuoteen. Tiedot on koottu henkilöstöhallinnon Pegasos -henkilöstötietojärjestelmästä saatujen tietojen pohjalta. Lisäksi tietoa on koottu kunnan kirjanpidosta, Kuntien Eläkevakuutuksesta, vakuutusyhtiön tilastoista, työterveyshuollosta sekä esimiehille osoitetuista kyselyistä Kuntatyönantajan on hyvä tuntea henkilöstövoimavaransa Henkilöstövoimavarojen arviointi on osa henkilöstöjohtamista. Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa tietoa henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon tueksi. Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstönsä rakenne, työpanos, osaaminen, työhyvinvointi ja kehittämistarpeet voidakseen turvata myös tulevaisuudessa laadukkaat kunnalliset palvelut. Kuntalaiset odottavat kunnilta riittäviä ja laadukkaita palveluja. Kunnan poliittiset päättäjät ottavat vastuuta henkilöstöpoliittisten linjojen määrittelemisessä ja sopeuttamisessa tuotannollisiin suunnitelmiin sekä palvelustrategioihin. Kuntasektorin oma henkilöstö odottaa työhyvinvointinsa ylläpitämistä ja kehittämistä. Myös valtio edellyttää tuloksellista kuntien palvelutoimintaa ja henkilöstöjohtamista. Kuntien on lisäksi syytä varautua mahdolliseen kilpailuun työvoimasta. Ollakseen kilpailukykyinen työnantaja nykyiselle ja uudelle rekrytoitavalle henkilöstölle kuntien tulee arvioida nykyiset henkilöstövoimavaransa sekä ennakoida tulevat tarpeet.

4 3 (31) 1.3. Henkilöstö kunnan strategioissa Laukaan kunta on omissa strategioissaan ottanut henkilöstönäkökulman vahvasti esille. Seuraavassa on otteita (tiivistelmiä) siitä, miten henkilöstönäkökulma on mukana kunnan strategioissa ja keskeisissä suunnitelmissa. Kuinka hyvin asetetut linjaukset ja tavoitteet ovat toteutuneet, arvioidaan tai ovat arvioitavissa myöhemmin ao. kohdissa. Kuntastrategia Henkilöstöpolitiikka on kehittymiseen ja kehittämiseen kannustavaa, yhtenäistä ja strategiaa tukevaa. Kunnassa on edellisellä valtuustokaudella käyttöönotettu henkilöstöstrategia, joka tarkistetaan/päivitetään. Hyvällä henkilöstöjohtamisella varmistetaan, että henkilöstön määrä ja rakenne, korkea ammattitaito ja työhyvinvointi tukevat palvelutuotannon uudistamista ja tehostamista. Palvelustrategiassa määritelty kunnan palvelujen tuottamis- ja järjestämistapa ohjaa henkilöstön määrää ja rakennetta, jotka realisoituvat talousarviossa ja suunnitelmassa. Johtamiskohde / -tavoite valtuustokaudelle 8.1. henkilöstön oikea määrä ja rakenne - vakinaisen henkilöstön osalta noudatetaan henkilöstrategian linjauksia. Määräaikaisen henkilöstön kokonaismäärää vähennetään vakinaistamalla palvelussuhteita. - henkilöstön joustavalla sijoittelulla ja työnkierrolla tuetaan palvelurakennetta 8.2. henkilöstön ammattitaidon kehittäminen - johtamiskoulutusta jatketaan (mm. johtamisen erikoisammattitutkinnot) - kehityskeskustelut pidetään säännöllisesti, keskustelujen pohjalta - laaditaan henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat - sektorikohtaiset, hallintokuntien rajat ylittävät sekä työaloittaiset täydennyskoulutussuunnitelmat ohjaavat koulutusta (kunnan oma koulutustyöryhmä, kansalaisopisto toteuttajana) - kunnan henkilöstön omaa osaamista hyödynnetään täydennyskoulutuksessa 8.3. henkilöstön työhyvinvointi - tyhy-toimintaa lisätään ja monipuolistetaan osastojen yhteisenä ja työpaikkakohtaisena toimintana - työtyytyväisyystutkimus uusitaan valtuustokausittain, tuloksia hyödynnetään johtamisessa Palvelustrategia Laukaan kunta on laatinut vuonna 2010 palvelustrategian.

5 4 (31) Nykyisen palvelutarpeen ja siihen vaikuttavien muutostekijöiden perusteella kunnassa on tehty selvitys palvelutarpeiden määrällisestä ja laadullisesta kehityksestä sekä palvelujen suunnitelluista tuotantotavoista eri toimialoilla vuoteen 2020 saakka. Palvelustrategian yhteydessä on selvitetty eri palvelutuotantotapoihin käytettävät taloudelliset resurssit ja henkilöstön määrä. Sovitettaessa kunnan käytettävissä olevia taloudellisia ja henkilöstöresursseja lisääntyvään palvelukysynnän tyydyttämiseen tavoitteina ovat laadultaan ja kustannuksiltaan mahdollisimman tarkoituksenmukaiset palvelutuotantotavat. Vaihtoehtoisten tuotantotapojen vertailussa tärkeällä sijalla on kunnan oma palvelutuotanto ja pyrkimys sen jatkuvaan kehittämiseen. Taustalla on myös henkilöstön koulutustaso, henkilöstön ikärakenne, työvoiman saatavuus eri aloilla ja palvelutuotannon yksikkökustannukset eri tapauksissa. Henkilöstöstrategia Valtuusto on hyväksynyt henkilöstöstrategian ja se on otettu käyttöön valtuustokauden alussa Kuntastrategian yhteydessä on päätetty, että henkilöstöstrategia tarkistetaan /päivitetään. Henkilöstöstrategian tarkistaminen on tarkoitus aloittaa vuonna Henkilöstöstrategia on henkilöstöpolitiikan keskeinen ohjausväline. Sen lisäksi, että asiakirjassa on strategisia linjauksia, on siinä paljon käytännön henkilöstötyöhön ja päivittäiseen johtamiseen liittyviä ohjeistuksia. Taloussuunnitelman henkilöstöohjelma Kunnan talousarvioon ja -suunnitelmaan on vuosittain koottu erilliseen taulukkoon tulosyksiköittäin henkilöstön määrä ja sen muutokset henkilötyövuosina. Myös sitä tarkempi tehtävänimikkeittäin koottu suunnitelma on laadittu. Se on käsitelty ja hyväksytty lautakunnissa ja se toimii talousarvion henkilöstömäärärahojen perusteena. Muut suunnitelmat ja ohjelmat Edellä mainittujen koko kunnan suunnitelmien lisäksi on erilaisia toimialojen suunnitelmia ja ohjelmia, joissa arvioidaan palvelutuotannon kehitystä ja sitä kautta myös henkilöstön tarvetta ja henkilöstöltä vaadittavaa tulevaisuuden osaamista. Esimerkkinä mainittakoon Laukaan kunnan vanhusten palvelujen toimintaohjelma ja Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Henkilöstön määrä Kunnan palveluksessa oli vuoden 2011 lopussa 962 henkilöä. Heistä 735 oli vakinaisessa, 169 määräaikaisessa palvelussuhteessa. Lisäksi palkkatuella oli 58 henkilöä. Vuoden 2011 alusta terveyspalvelut siirtyivät Keski- Suomen Seututerveyskeskuksen järjestettäväksi. Samaan aikaan työterveyshuolto siirtyi Jyväskylän Seudun työterveys-

6 Henkilömäärä 5 (31) liikelaitokselle. Näiden seurauksena vuoden alusta 142 henkilöä siirtyi pois kunnan palveluksesta. Se näkyy pienentyneenä kunnan henkilöstön määränä. Kunnan henkilöstö Vakinaiset Sijaiset ja määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä KUNNAN HENKILÖSTÖ Työllistetyt Sijaiset ja määräaikaiset Vakinaiset Vuosi KUNNAN HENKILÖSTÖ TOIMIALOITTAIN (henkilöt ilman työllistettyjä) Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Opetus- ja kulttuuritoimi Ympäristö- ja tekniset palvelut Yhteensä

7 6 (31) Henkilöstön määrä toimialoittain VAKINAISET TOIMIALOITTAIN (henkilöt ) Yleishallinto Sosiaalitoimi v asti mukana terv.toimi Opetus- ja kulttuuritoimi Ympäristö- ja tekniset palvelut Yhteensä VAKINAISET TOIMIALOITTAIN Ympäristö- ja tekniset palvelut Opetus- ja kulttuuritoimi Sosiaalitoimi Yleishallinto Henkilömäärä Em. luvuissa on esitetty vakinaisessa palvelussuhteessa olevien henkilöiden määrä. Koska koko ajan henkilöstössä tapahtuu vaihtuvuutta, ei uusien vakinaisten lisäys lukumäärissä välttämättä näy, jos samanaikaisesti on muita tehtäviä ilman vakinaista hoitajaa.

8 7 (31) Vuoden aikana tapahtuneita muutoksia ovat mm. o perhetyöntekijän toimen perustaminen o fysioterapeutin toimen perustaminen o etuussihteerin viran perustaminen o tuntipalkkaisen ulkoilualueiden hoitajan toimen muuttaminen aluetyönjohtajan toimeksi o ohjaajan toimen perustaminen kehitysvammaisten kotihoidon ohjaukseen o erityisavustajan toimen perustaminen o määräaikaisen liikunnan päätoimisen tuntiopettajan tehtävän täyttäminen toistaiseksi o sairaanhoitajan (Koti-Kuusela) toimen lakkauttaminen ja vastaavan sairaanhoitajan viran perustaminen o Peurungan päiväkotitoiminnen muutos määräaikaisena o uskonnon, historian ja yhteiskuntaopin lehtorin viran perustaminen o koulunkäyntiavustajan (2 kpl) toimien perustaminen o rakennuttajainsinöörin määräaikaisen toimen perustaminen o seututerveyskeskukseen siirtyneiden virkojen ja toimien lakkauttaminen o kunnossapidon työnjohtajan toimen muuttaminen kunnossapitoinsinööriksi o työhön valmentajan toimen perustaminen Yleisimmät tehtävä- / virkanimikkeet v Yleisimmät tehtävä- / virkanimikkeet vuonna 2011 olivat - luokanopettaja 80 - lähihoitaja 70 - perhepäivähoitaja 54 - koulunkäyntiavustaja 31 - päätoim. tuntiopettaja 25 - lastentarhanopettaja 24 - päivähoitaja Virka- ja työsuhteisten jakautuminen henkilöstössä Keskeisin ero virka- ja työsuhteen välillä on oikeussuhteen luonne. Viranhaltija on julkisoikeudellisessa ja työntekijä yksityisoikeudellisessa suhteessa kuntaan. Tehtävät, joissa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa. Muutoin henkilöstö palkataan työsuhteeseen. Tavanomainen työnjohto-oikeuden käyttäminen ei ole julkisen vallan käyttämistä. Suurin osa viranhaltijoista on opettajia. Määräaikaisia palvelussuhteita käytetään pääasiassa vakinaisen henkilöstön sairausäitiys- ja vanhempainvapaiden sijaisuuksiin sekä projektiluonteisiin tehtäviin. Eniten sijaisia ja väliaikaisia palvelussuhteita on sivistystoimialalla opetustehtävissä sekä sosiaali- ja terveystoimialalla vanhusten palveluissa hoitohenkilöstön sijaisina.

9 8 (31) Virkasuhde Työsuhde vakinainen määräaikainen vakinainen määräaikainen yhteensä Henkilöstö työehtosopimuksen mukaan Laukaan kunnassa noudatetaan kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksia. Laukaassa sovelletaan seuraavia sopimuksia: - kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES) - opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimusta (OVTES) - lääkärien virkaehtosopimusta (LS) - teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimusta (TS) - tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimusta (TTES) KVTES OVTES TEKN.SOP. TUNTITES Yhteensä Henkilöstön jakautuminen eri työehtosopimuksiin v % 7 % 2 % 65 % KVTES OVTES TEKN.SOP. TUNTITES Henkilöstö työaikajärjestelmän mukaan Kunta-alalla työaikoihin liittyvistä kysymyksistä on sovittu suurelta osin kunnallisissa virkaja työehtosopimuksissa. Joiltain osin niissä viitataan työaikalain määräyksiin.

10 9 (31) Kunta valitsee työaikalain ja työ- ja virkaehtosopimusten rajoissa sen työaikamuodon, joka on toiminnan ja tehtävien suorittamisen kannalta tarkoituksenmukaisin. Yleistyöaikaa sovelletaan henkilöstöön, johon ei sovelleta muuta työaikaa. Säännöllinen työaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Toimistotyöaikaa sovelletaan virasto- ja toimistotehtävissä työskenteleviin. Säännöllinen työaika on 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. 37 tunnin työaikaa sovelletaan vain KVTES:ssä luetelluissa tehtävissä (mm. koulupsykologit, sosiaalityöntekijät ja sosiaaliterapeutit, koulukuraattorit, terveystarkastajat, mielenterveystoimistossa työskentelevä hoitohenkilökunta). Jaksotyöaikaa voidaan sellaisissa tehtävissä, joissa työnantajalla on tarvetta teettää yötyötä tai yli 9 tunnin työvuoroja. Muun muassa perhepäivähoitajilla on erityismääräyksiä työajoista. Nämä sisältyvät taulukossa ryhmään Muut HENKILÖSTÖ TYÖAIKAJÄRJESTELMÄN MUKAAN Yleistyöaika Toimistotyöaika Opetustyö Jaksotyö 37t/vko Muut HENKILÖSTÖ TYÖAIKAJÄRJESTELMÄN MUKAISESTI V % 2 %8 % 32 % Yleistyöaika Toimistotyöaika Opetustyö Jaksotyö 26 % 12 % 37t/vko Muut

11 10 (31) 2.2. Henkilöstön saatavuus avoimiin tehtäviin Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden turvaaminen on kuntien henkilöstöpolitiikan suuri haaste. Työvoiman suuri poistuma työmarkkinoilta suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle ja jatkuvasti kiristyvä kilpailu työvoimasta yksityisen sektorin kanssa asettavat kunta-alalle haasteita. Kilpailu on kiristynyt myös kuntatyönantajien välillä. Henkilöstön saatavuutta avoinna olleisiin tehtäviin kartoitettiin vuoden 2011 osalta kaikille tulosyksikköjen esimiehille tehdyllä kyselyllä. Kysely tehtiin maaliskuussa Oheisessa taulukossa olevat luvut kuvaavat niiden tulosyksikköjen määrää, jotka sijoittivat arvionsa ko. vaihtoehtoon (suluissa edellisvuoden arvio). Tehtävän laatu Saatavuus Hyvin/ erinomaisesti Riittävästi/ tyydyttävästi Heikosti/ saatavuudessa ongelmia Vakinaiset virat ja toimet 6(7) 8(6) 2 (2) Tehtävät, joiden täyttämisessä ongelmia - eläinlääkäri - rakennuttamisen esimies- ja työnjohtotehtävät Sijaiset ja muut määräaikaiset tehtävät -pätevät hakijat 3 (3) 7 (7) 5 (5) - sosiaalityöntekijä - ohjaaja kehitysvammahuollos sa - sairaanhoitaja laitoshoitoon - lähihoitaja - laitoshuoltaja - kylvettäjä - ruokapalvelun eri - tehtävät - siivooja - koulunkäyntiavustaja - erityisopettaja - terveystarkastaja Sijaiset ja määräaikaiset tehtävät epäpätevät hakijat 3 (3) 5 (6) 2 (2)

12 11 (31) Pääsääntöisesti Laukaan kunta on saanut hyvin tai ainakin riittävästi hakijoita avoimiin vakinaisiin tehtäviin. Ongelmia on ollut eräiden rakennuttamisen esimies- ja työnjohtotehtävien täyttämisessä. Myös eläinlääkärin tehtäviin on ollut saatavuudessa ongelmia, mutta tällä hetkellä vakanssit ovat täytetyt. Sijaistehtäviin ja muihin määräaikaisiin tehtäviin on jo enemmän saatavuusongelmia, joskin saatavuus on edelleen pääsääntöisesti hyvää tai tyydyttävää/riittävää. Saatavuusongelma on toistaiseksi pääsääntöisesti vain sosiaalitoimen yksiköissä. Erityisesti lyhytaikaisiin ja äkillisiin sijaisuuksiin saaminen tuottaa vaikeuksia. Laukaan kunnassa pyritään sijaistehtävätkin täyttämään kelpoisuusehdot täyttävillä hakijoilla. Epäpäteviä hakijoita kuitenkin on vähintään tyydyttävästi saatavissa niissä tehtävissä, joissa päteviä ei ole ja epäpätevää on ylipäänsä mahdollista käyttää. Myös epäpätevien hakijoiden saatavuus on hieman huonontunut edellisvuodesta. Yleisenä linjauksena vastauksista kävi ilmi, että mitä lyhyemmästä palvelussuhteesta on kyse, sitä vaikeampaa on saada työntekijöitä. Vakinaisiin työsuhteisiin ja riittävän pitkiin sijaisuuksiin työntekijöitä saa kohtuullisen hyvin. Varahenkilöiden palkkaaminen vakinaisiin suhteisiin ja sen määrän lisääminen on toiveena. Ottaen huomioon henkilöstön saatavuus rekrytointitilanteissa ja palkatun henkilöstön suhteellisen vähäinen muualle hakeutuminen, Laukaan kunnalla voidaan katsoa edelleen olevan hyvän ja turvallisen työnantajan maine. Tämä yhdistettynä Laukaan hyvän asuinkunnan maineeseen on auttanut henkilöstön saamisessa. Kilpailun kiristyessä tulee ponnisteluja jatkaa panostamalla työelämän laatutekijöihin ja työhyvinvointiin Henkilöstön ikä ja sukupuoli Koko henkilöstön keski-ikä Koko henkilöstön, jossa ovat mukana määräaikaiset ja työllistetyt, keski-ikä oli vuoden 2011 lopussa 46,98 vuotta, 0,48 vuotta korkeampi kuin edellisen vuoden lopussa. Naisten keski-ikä oli 45,85 vuotta ja miesten keski-ikä 48,12 vuotta. Naisten keski-ikä on laskenut 0,2 vuotta ja miesten keski-ikä noussut 1,16 vuotta edelliseen vuoteen verrattuna Vakinaisen henkilöstön keski-ikä toimialoittain Vakinaisen henkilöstön keski-ikä v Toimiala v v miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä Yleishallinto 49,3 54,1 51,4 49,6 51,0 51,5 Sosiaali- ja terveystoimi 48,2 49,3 49,3 45,6 48,7 48,6 Opetus- ja kulttuuritoimi 48, ,8 46,7 47,0 47,5 Ympäristö- ja tekn.palv. 51,5 46,6 49,9 51,1 47,6 49,5 Yhteensä 49,4 49,0 49,6 48,3 48,6 49,3

13 12 (31) Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma Vakinaisesta henkilöstöstä suurimmat ikäryhmät ovat ja vuotiaat. Edellisiä on vakinaisista 20,1 % (v ,7 %) ja jälkimmäisiä 19,5 % (v ,2 %). Työelämän näkökulmasta ikääntyviä, eli vuotiaita, on 35,0 % (v ,0 %) ja ikääntyneitä eli yli 55 -vuotiaita 29,39 % (v ,9 %). Alle 45 -vuotiaiden määrä on 262 (v ) henkilöä eli 35,65 % (v ,1 %) vakinaisesta henkilöstöstä Vakinaisen henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma VAKINAISEN HENKILÖSTÖN IKÄ- JA SUKUPUOLIJAKAUMA V miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä alle 20 v v v v v v v v v v v yht ,4 81, ,71 81,29 100,00 18,22 81,78 100,00 20,41 79,59 100,00 Vakinaisesta henkilöstöstä 79,59 % oli naisia ja 20,41 % miehiä. Vastaavat luvut v olivat 81,8 % ja 18,2 %. Suurimmasta ikäryhmästä vuotiaista oli naisia 76,35 % ja miehiä 23,65 %. Vastaavat luvut v olivat 75,7 % ja 24,3 %. Ikääntyvistä ( vuotiaat) naisia on 78,60 % ja miehiä 21,40 %. Vastaavat luvut v ,3 % ja 24,7 %. Ikääntyneistä (yli 55 -vuotiaat) naisia oli 78,24 % ja miehiä 21,76 %, v ,4 % ja 16,6 %. Alle 45-vuotiaista on naisia 81,68 % ja miehiä 18,32 %. Vastaavat luvut v olivat 84,2 % ja 15,8 %.

14 13 (31) 2.4. Eläkkeelle siirtyminen ELÄKKEELLE JÄÄNEET Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Osa-aikaeläke Varhennettu vanhuuseläke Yhteensä Kunta-alan eläkeuudistus toi vanhuuseläkeikään joustavuutta. Henkilökohtainen vanhuuseläkeikä ikävuoden välillä tai valittu ammatillinen eläkeikä säilyy muutosten jälkeenkin, mutta lisäksi tulee muita vaihtoehtoja. Työssä voi jatkaa 68 - vuotiaaksi saakka ja vaikka henkilökohtainen eläkeikä olisi yli 63 vuotta, vanhuuseläkkeelle voi jäädä jo 63 -vuotiaana. Työssä jatkaminen tarkoittaa suurempaa eläkettä, kun taas eläkkeelle jääminen ennen henkilökohtaista vanhuuseläkeikää pienentää eläkettä. Jokainen voi päättää itse, minkä näistä vaihtoehdoista valitsee. Uudistuksesta johtuen eläkkeelle jäämisen ennustettavuus heikentyy. Ainakaan tässä vaiheessa ei ole suurta kiinnostusta jatkaa henkilökohtaisen eläkeiän jälkeen. Laukaan kunnan henkilöstön suhtautumista työntekoon henkilökohtaisen eläkeiän täyttymisen jälkeen tiedusteltiin työtyytyväisyyskyselyssä maaliskuussa Vastaajista (591 henkilöä) 9,8 % (58 henkilöä) oli halukas jatkamaan työtehtävissään. Vastaava kysely on tehty vuonna 2011 ja kiinnostus on sen mukaan hieman lisääntynyt (13,2 %). Mikäli vanhuuseläkkeelle siirrytään 63 vuoden eläkeiässä, siirtyy viiden vuoden aikana ( ) eläkkeelle 116 henkilöä, 15,7 % vuoden vakinaisesta henkilöstöstä. Tarkastelujakson, vuoden 2018 loppuun mennessä, eläkeiän saavuttaa 170 henkilöä eli 23,1 % vakinaisesta henkilöstöstä. Eläköitymisen ennuste perustuu 63 vuoden eläkeikään. Ennusteesta on poistettu vuodesta 2011 alkaen seututerveyskeskukseen siirtynyt henkilökunta. Vuosi Eläkepoistuma Eläkepoistuma- % Eläkepoistuma- % koko kunta-ala ,2 3, ,7 3, ,0 3, ,5 3, ,2 3, ,7 3, ,6 3,2 Lähde: Kuntien Eläkevakuutuksen tilasto

15 14 (31) Kunta-alalla palkkausjärjestelmät perustuvat tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen. Kunkin viran / toimen tehtäväkohtainen palkka määritellään ennen viran / toimen auki julistamista. Laukaan kunnassa on tehty kaikilla tärkeimmillä sopimusaloilla tehtävän vaativuuden analyyttiset arviot. Työn vaativuuden arvioinnit on tehty yhteistyössä työnantajan edustajien, lähiesimiesten ja järjestöjen edustajien yhteistyönä. Tehtävän vaativuuden arviointi uudistetaan aina, kun tehtävässä tapahtuu oleellisia muutoksia. Järjestelmällinen tehtävien vaativuuden arviointi on tarkoitus käynnistää uudelleen vuoden 2012 aikana. Henkilökohtainen lisä on osa kannustavaa palkkausta. Se perustuu henkilökohtaisiin työtuloksiin ja ammatinhallintaan. Henkilökohtaisen palkan osalta päätösvalta on hajautettu osastoille ja tulosyksiköille kunnassa hyväksyttyjen työsuorituksen arvioinnin periaatteiden mukaisesti. Palkan tarkistuksiin liittyvät paikalliset järjestelyvaraerät on valmisteltu laajasti yhteistyössä työnantajan edustajien ja työntekijäjärjestöjen edustajien kesken. Paikalliset erät on käytetty tehtäväkohtaisissa palkoissa olevien palkkausepäkohtien korjaamiseen ja henkilökohtaisiin palkanosiin. Henkilökohtaisen palkanosien määrä on Laukaassa sopimusten edellyttämää minimitasoa eli sen merkitys on toistaiseksi vähäinen. Palkkamenot Palkkakustannuksia ovat tehdyltä työajalta maksetut palkat ja välilliset palkat kuten lomarahat, sairausajan palkat, arkipyhien palkat ja lapseen liittyvien poissaolojen palkat Muutos 2009 Muutos 2010 Muutos 2011 Muutos % % % % Keskusvaalilautakunta ,33 % ,12 % Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus ,40 % ,05 % ,67 % ,03 % Sos.- ja terveyslautakunta ,68 % ,16 % ,14 % Sos.toimi ilman terv.tointa ,32 % Koulutuslautakunta ,99 % ,34 % ,24 % ,99 % Vapaa-ajan lautakunta ,87 % ,07 % ,09 % ,41 % Kaav.- ja rak.lautakunta ,73 % ,98 % ,49 % ,27 % Tekninen lautakunta ,12 % ,73 % ,25 % ,75 % Yhteensä ,91 % ,49 % ,27 % ,18 % Ilman terveystointa Lukuihin sisältyvät palkatulle henkilöstölle maksetut palkat lomapalkka- varauksineen (säästövapaat vuodesta 2006 alkaen) ja palkkiot ilman sivukuluja. Luvuissa ei ole huomioitu saatuja henkilöstökorvauksia ja tukia.

16 15 (31) Kunnan taloustilanteesta johtuen henkilöstömenojen kasvun hillitseminen on ollut yksi keskeinen tavoite. Viime vuosina henkilöstömenojen kasvu on saatu pidettyä maltillisena. Uusia vakansseja on myönnetty hyvin maltillisesti. Myös vuonna 2011 uusien vakanssien määrä oli vähäinen. Vapaaehtoisena säästökeinona otettiin vuonna 2009 käyttöön palkattomien virkavapaiden ja työlomien myöntäminen säästötarkoituksessa. Vapaata voi hakea maksimissaan kaksi viikkoa (2 x 7 kalenteripäivää) kalenterivuodessa. Työnantaja kannustaa vapaaseen siten, että viikkoa (7 kalenteripäivää) kohti pidätetään vain kuuden päivän palkka. Ehtona palkattoman vapaan myöntämiselle on se, että se ei saa aiheuttaa muita kustannuksia, esimerkiksi sijaiskustannuksia, lukuun ottamatta koulutyötä, jossa opettajien kohdalla voidaan harkita toisen opettajan tunnin hoitopalkkion maksamista vapaan käytön mahdollistamiseksi. Vuonna 2011 näitä palkattomia virkavapaita tai työlomia käytti yhteensä 29 eri henkilöä ja keskimääräinen vapaa oli 7 päivää. Palkkamenojen kasvu vuonna 2011 oli 4,2 %, kun palkkakustannustaso kunta-alalla nousi 2,2 % edellisvuodesta. (Kunnan varsinaisessa tilinpäätöksessä luku henkilöstömenojen kasvusta pitää sisällään myös henkilösivukulut ja luottamushenkilöpalkkiot ja kuvaa siten hieman eri asiaa. Siksi kasvuprosentti on erisuuruinen) Johtaminen ja esimiestyö Sen lisäksi mitä henkilöstöasioista määrätään eri laeissa sekä valtakunnallisissa sopimuksissa ja suosituksissa, Laukaan kunnan henkilöstöjohtamisen ja esimiestyön keskeiset periaatteet ovat henkilöstöstrategiassa, kunnan hallintosäännössä sekä erilaisissa työnantajan antamissa ohjeissa. Henkilöstöpolitiikkaa johtaa kunnanhallitus. Se on delegoinut monien henkilöstöä koskevien päätösten tekemisen viranhaltijoille. Operatiivisen johtamisen järjestelmän muodostavat kunnan johtoryhmäkäytännöt, työpaikkakokoukset sekä esimiehen ja työntekijän välillä käytävät säännölliset kehityskeskustelut. Kehityskeskustelut kuuluvat johtamiseen. Kunnassa on olemassa ohjeet ja kehityskeskustelulomakkeet. Esimiehiä on velvoitettu käymään kehityskeskustelut 1-2 vuoden välein. Kehityskeskustelukierroksen käynnistää kunnanjohtaja, joka käy keskustelut alaistensa kanssa, jonka jälkeen keskustelut etenevät jokaiseen työntekijään. Kehityskeskusteluja varten on järjestetty useita sisäisiä koulutuksia. Laukaan kunta on panostanut johtamiskoulutukseen. Vuoden 2006 syksyllä aloitettiin oppisopimuskoulutuksena 22 esimiehelle johtamiskoulutus, jonka aikana suoritetaan Johtamisen Erikoisammattitutkinto (JET). Koulutus päättyi vuoden 2008 maaliskuussa ja kaikki koulutuksen aloittaneet suorittivat tutkinnon. Koulutus suunniteltiin yhdessä

17 16 (31) ohjaavien esimiesten, koulutuksen toteuttajan, valvovan viranomaisen ja opiskelijoiden edustajan kanssa nimenomaan Laukaan kunnan tarpeisiin. Kunnan ylin johto oli tiiviisti mukana, myös kouluttajana omalta osaamisalueeltaan. Koulutuksen aikana tehdyt opinnäytetyöt palvelevat henkilön omaa yksikköä tai koko kuntaa laajemmin. Koulutus sai erinomaisen palautteen kaikkien tahojen, erityisesti opiskelijoiden puolelta. Vastaava koulutus aloitettiin vuoden 2008 syksyllä yhdessä Konneveden kunnan kanssa. Laukaalaisia opiskelijoita ryhmässä oli 15. Opiskelijat valmistuivat vuoden 2010 keväällä. Joukko kunnan teknisen toimen esimiehiä aloitti oppisopimuskoulutuksena vuonna 2009 yhteistyössä lähiseudun kuntien ja yksityisten työnantajien kanssa Tekniikan erikoisammattitutkinnon (TeAT) opiskelun. Nämä opiskelijat valmistuivat vuonna Tuotekehittelijän ammattitutkintoa opiskelemassa on kaksi Laukaan kunnan esimiestä, jotka valmistuvat vuonna Voidaan todeta, että Laukaan kunnan merkittävissä esimiestehtävissä olevat ovat saaneet mahdollisuuden vähintään JET- tasoiseen johtamiskoulutukseen. Uusien esimiesten tultua kunnan johtoon on tarpeen käynnistää johtamiskoulutusta lähivuosina lähikuntien yhteistyönä. Johtamisen ja esimiestyön tilaa tutkittiin vuoden 2011 työtyytyväisyystutkimuksessa. Tästä on tarkemmin luvussa Henkilöstön koulutus Palkatun henkilöstön koulutukseen on käytetty yhteensä ,61 (v ,76 ). Kustannuksiin sisältyy kurssimaksuja, matka-, majoitus- ja ateriakustannuksia, mutta ei koulutusaikaisia palkkauskustannuksia. Koulutuskustannukseksi (virka- ja työsuhteisten) kirjautumisen ehtona on ollut tunnisteen 3001 käyttö. Näin kirjattuja koulutuspäiviä on kertynyt palkkalaskentaan toimitettujen koulutuspäätösten mukaan 1573 kalenteripäivää (v kpv). Koulutuspäivät hallintokunnittain Koulutuspvt yht. v. v v Koulutuspv/vakin.tt. v Yleishallinto ,07 1,36 Sosiaali- ja terv.toimi ,93 1,83 Opetus- ja kulttuuritoimi ,70 2,56 Ympäristö- ja tekniset palvelut ,11 2,10 Yhteensä ,70 2,14

18 17 (31) Sosiaalitoimen koulutuspäivät ilman terveystointa olivat v pv 1,25 pv / tt v pv 1,83 pv / tt Koulutuksen suunnittelu- ja seurantajärjestelmää on aloitettu kehittämään. Kuntaan nimettiin koulutuksen kehittämistä varten työryhmä. joka valmisti v Laukaan kunnan koulutusohjeen. Työryhmän johdolla on aloitettu vuoden 2009 lopulla oma, kansalaisopiston toteuttama henkilöstökoulutus sellaisilla koulutussisällöillä, jotka ovat kaikille hallinnon aloille yhteisiä ja yleisiä, mm. johtamiseen, työyhteisön toimintaan, asiakaspalveluun liittyen. Kunnan oma sisäisen koulutuksen koulutustarjonta ja koulutuskalenterin ylläpito vakiintui. Tavoitteena on kunnan oman koulutuskalenterin ja koulutustarjonnan vakiinnuttaminen Koulutuspäivät sisältävät myös osan päivää kestävät koulutustilaisuudet. Kansalaisopisto järjesti henkilöstökoulutuksena monipuolista opetustoimintaa 16 eri koulutusaiheen muodossa yhteensä 257 osallistujalle. Opetustunteja kertyi 118. Luvut sisältyvät yllä olevaan taulukkoon. Kansalaisopiston järjestämien henkilöstökoulutuksien aiheina olivat mm. työpaikan riskien arviointi ja muut työsuojelun tärkeät asiat, työturvallisuuskorttikoulutus, Tulityökorttikoulutus, Äänenkäyttäjän eväsreppu, Kehityskeskustelut, Taloushallinnon perusteet, Hallinnon perusteet, Henkilöstöhallinnon perusteet, Sosiaalinen media & kunta - seminaari, Yhdessä elämään seminaari, ensiapu ja hätäensiapu. Laajemmista koulutuksista mainittakoon seuraavat: Sosiaali- ja terveystoimessa on järjestetty useita vuosia ministeriön ohjeistamaa laajamittaista täydennyskoulutusta. Kiinteistöpuolella on kolme työntekijää suorittanut tekniikan erikoisammattitutkinnon ja yksi henkilö on aloittanut siivousteknikon erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen Laitoshuoltajatutkintoon valmistavan koulutuksen on aloittanut neljä työntekijää Ruokapalvelusta yksi kokko on aloittanut suurtalousesimiehen ammattitutkintokoulutuksen Koti-Kuuselassa on ollut yhdellä työntekijällä Gerontologinen hoitotyö -koulutus ( ), ja kahdella lähihoitajalla muistisairaan kokonaisvaltainen hoito koulutus ( ). Kunta on tukenut henkilöstön omaehtoista täydennyskoulutusta koulutusohjeessa määritellyin perustein Sairauspoissaolot Laukaan kunnan tilastoihin otetaan mukaan kaikki sairauspäivät, myös alle kolmen päivän pituiset, esimiehen hyväksymät sairauspoissaolot.

19 18 (31) SAIRAUSPOISSAOLOT TOIMIALOITTAIN (kalenteripäivät) V Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimi ilman terv.tointa 6272 Opetus- ja kulttuuritoimi Ympäristö- ja tekniset palvelut YHTEENSÄ V:t yhteensä ilman terveystointa Sairauspoissaolot toimialoittain (kalenteripäivät) v % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Ympäristö- ja tekniset palvelut Opetus- ja kulttuuritoimi Sosiaali- ja terveystoimi ilman terv.tointa Sosiaali- ja terveystoimi Yleishallinto SAIRAUSPOISSAOLOT/HLÖ/TOIMINTAYKSIKKÖ Yleishallinto 29,3 7,7 Sosiaali- ja terveystoimi 17,6 17,5 Opetus- ja kulttuuritoimi 9,8 13,9 Ympäristö- ja tekniset palvelut 16,4 26,8

20 19 (31) Sairauspoissaolot toimialoittain (työpäivät) v Yleishallinto 186 Sosiaali- ja terveystoimi 5307 Opetus- ja kulttuuritoimi 3440 Ympäristö- ja tekniset palvelut 2230 Jo muutaman pitkän sairasloman esiintyminen esim. eläköitymisen yhteydessä muuttaa tilannetta vuosittain. Vuoden aikana eripituisia sairauspoissaoloja oli yhteensä v v Kalenteripäivät Henkilölkm Yht. kpv Henkilölkm Yht. kpv Yhteensä ,31 % kaikista 59,29 % kaikista sairauspoissaoloista sairauspoissaoloista Niistä oli pitkiä yhdenjaksoisia sairauspoissaoloja v v Kalenteripäivät Henkilölkm Yht. kpv Henkilölkm Yht. kpv Yhteensä ,08 % kaikista 42,26 % kaikista sairauspoissaoloista sairauspoissaoloista Sairauspoissaolojen vaihtelulle ja sairauspoissaolojen syille ei ole löydettävissä selvää selitystä. Vaikka pystytään selvittämään sairaudet ja niiden määrät, ei pystytä selvittämään, mikä on sairauden aiheuttaja. Johtuuko se työstä, työyhteisöstä vai henkilön omista taustoista? Tärkeää on, että pystyttäisiin ennalta ehkäisemään ja varhain puuttumaan tilanteisiin, jotka voivat johtaa varsinkin pitkiin ja toistuviin sairauspoissaoloihin.

21 20 (31) 5.2. Työkykyä ylläpitävät toimenpiteet Kunnassa on otettu käyttöön vuoden 2007 lopulla ohje Aktiivinen aikainen puuttuminen (varhainen puuttuminen) ja puheeksi ottaminen. Aktiivisen aikaisen puuttumisen tarkoituksena on, että työntekijän työkyvyn ja työyhteisön toimintakyvyn heikkenemisen ennusmerkit havaitaan ajoissa, jolloin riittävän varhaisessa vaiheessa tehdyillä toimenpiteillä voidaan puuttua syihin ja etsiä keinot työkyvyn säilymisen tukemiseksi. Varhainen puuttuminen on sekä työyhteisön että yksittäisen työntekijän etu, se on merkki siitä, että välitetään. Työkyvyttömyyden uhatessa on mahdollisuuksien mukaan työkokeilujen ja sijaisena työskentelyn avulla etsitty työskentelymahdollisuuksia muissa tehtävissä. Työkyvyn säilyttämiseksi ja parantamiseksi on työterveyshuollon toimesta haettu sopivan ryhmän muodostuttua Aslak-kuntoutusta. V suunnattiin opettajille Aslakkuntoutuskurssi yhdessä Muuramen ja Hankasalmen kuntien kanssa. Vuonna 2011 alkoi koko Laukaan kunnan henkilöstöstä valitulle kohdejoukolle suunnattu pitkäkestoinen TYKkuntoutus. Ko. kuntoutuksiin liittyy työpaikan, työterveyshuollon, kuntoutuslaitoksen ja Kelan välinen yhteistyö, jolla tuetaan kurssille osallistujan yksilöllistä kuntoutumisprosessia. Pohjola Terveys Oy:ltä (ent. Excentalta) ostetuista hyvinvointivalmennuksista saatujen hyvien kokemusten perusteella on yhteistyötä jatkettu aiempaa kehittyneemmällä palvelukokonaisuudella, jota toteutetaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa ja työpaikkojen esimiesten kanssa. Hyvinvointivalmennuksella tuetaan terveyttä ja työkykyä sekä aktivoidaan passiivisia aktiivisuuteen ja terveellisiin elämäntapoihin. Vuonna 2011 oli käynnissä kaksi valmennusryhmää. Vuonna 2010 aloittaneessa ryhmässä oli mukana 65 työntekijää. Tähän ryhmään kuului henkilöitä ruokapalvelusta, päiväkodeista, perhepäivähoitajista, toimintakeskuksen asumispalveluista, Vihtavuoren koulusta sekä maankäyttöosastolta. Vuonna 2011 aloitti uusi ryhmä, jossa no mukana 45 työntekijää. Tässä ryhmässä on henkilöitä vapaa-aikatoimesta, kunnan kansliasta, päiväkodeista ja perhepäivähoidosta sekä Sydän-Laukaan koulusta. Kaikkiaan vuoden 2007 jälkeen hyvinvointivalmennuksessa on ollut mukana 1184 kunnan työntekijää. Hyvinvointivalmennusta edeltävään hyvinvointikartoitukseen on osallistunut noin 500 kunnan työntekijää.

22 21 (31) 5.3. Työtapaturmat Tilasto ei sisällä niitä tapauksia, jotka perustuvat tapaturmavakuutuslain mukaisiin vapaaehtoisiin työajan tai vapaa-ajan vakuutuksiin. Tilasto sisältää ne vakuutukseen kohdennetut työtapaturmat ja ammattitaudit, jotka ovat sattuneet tai ilmenneet vuoden 2011 aikana. Vuonna 2011 ilmoitettiin vakuutusyhtiölle 51 työtapaturmaa (v ) ja 8 työmatkatapaturmaa (v ). Vakuutusyhtiölle ilmoitetuista tapaturmista 29 oli vähäisiä (v ) ja 21 seurauksiltaan ohimeneviä (v ). Ammattitautiepäilyjä oli 1 (v ). Tapaturmista 40 tapahtui työpaikalla (v ), 8 työmatkalla (v ) ja 2 muualla työpaikan ulkopuolella (v ). Ammattitautiepäilyjä oli 1 (v ). Korvauspäivät ilmoittavat niiden päivien lukumäärän, joilta on maksettu päivärahaa. Päivärahaa maksetaan, mikäli työkyvyttömyys kestää vähintään 3 peräkkäistä päivää tapaturmapäivää lukuun ottamatta. Vuonna 2011 korvauspäiviä oli 241 pv. Korvauspäiviä tapaturmaa kohden oli 5 pv.

23 22 (31) Työ- ja työmatkatapaturmat Vahinkojen lukumäärä Työmatkatapaturma 3 tai alle 3 sairaspv yli 3 sairaspv Sattumisvuosi VUOSI MÄÄRÄ TAPATURMA- KORVAUS Tapaturmakorvaukset TAPATURMA- KORVAUS

24 23 (31) Tapaturmakorvaukset / tapaturma VUOSI KORVAUKSET/ TAPATURMA Tapaturmakorvaukset / tapaturma KORVAUKSET/ TAPATURMA Korvausmäärät sisältävät maksetut sairaanhoitokulut, päivärahat ja väliaikaiset eläkkeet Työpaikkaterveydenhuolto Työpaikkaterveydenhuollon palvelut on ostettu alkaen Jyväskylän seudun työterveyshuollolta. Työpaikkaterveydenhuollon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset olivat ,55 (v ,37 ), mistä KELA korvaa n (v korvattiin ,98 ). Lukuja arvioitaessa on otettava huomioon se, että terveystoimen henkilöstö ei ollut kunnan palveluksessa v Työterveyshuolto vastaa lakisääteisestä työterveyshuollosta ja tarjoaa lisäksi yleislääkäritasoisen, työterveyshuollollisesti painotetun sairaanhoitopalvelun sekä siihen liittyvät laboratorio- ja röntgentutkimukset. Ennalta ehkäisevään työterveyshuoltoon sisältyvät työntekijöiden terveystarkastukset, työpaikkakäynnit, kuntoutustarpeiden selvittely sekä fyysistä työ- ja toimintakykyä kartoittavat testaukset ja niiden perusteella kohdennetut ryhmätoiminnot. Työterveyshuolto on mukana uudelleensijoitustilanteissa, joissa työntekijän työkyvyttömyyden uhka on olemassa.

25 24 (31) Lakisääteisen työterveyshuollon piiriin kuuluvia tarkastuskäyntejä on ollut terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden luona seuraavan taulukon mukaisesti Asiakaskäynnit/lakisäät Lääkäri Terveydenhoitajat Fysioterapeutti Psykologi 2 Tutkimukset Laboratorio Röntgen Sairaanhoitokäynteihin liittyviä tutkimuksia on tehty seuraavasti Asiakaskäynnit/muu sairaanhoito Asiakaskäynnit/sairaanhoito Lääkäri Terveydenhoitajat Psykologi Erikoislääkäri Tutkimukset Laboratori/sairaanhoito Röntgen/sairaanhoito Yhteistoiminta ja työsuojelu Laukaan kunnan yhteistoimintaelimenä toimii yhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmä toimii myös työsuojelun yhteistoimintaelimenä. Yhteistyöryhmän kokoonpano v oli: Erkki Nurminen, talousjohtaja, työnantajan edustaja Erkki Jäppinen, henkilöstöjohtaja, työnantajan edustaja

26 25 (31) Jyrki Savolainen (varalla Terhi Ek), kunnanhallituksen nimeämä työnantajan edustaja Kaija Koskenniemi, henkilöstösihteeri, työryhmän sihteeri Pekka Forssell (Laila Leinonen), henkilöstön edustaja /JHL Katja Mattila, henkilöstön edustaja/tehy Anna-Liisa Koski, henkilöstön edustaja/tnj Jari Halttunen (Ritva Liimatainen), henkilöstön edustaja/jyty Jukka Lummelahti (Markku Hokkanen), henkilöstön edustaja/juko Kalevi Lahtonen (Kari Hytönen), henkilöstön edustaja/ktn Jukka Lappalainen, työsuojelupäällikkö Arto Manninen, työsuojeluvaltuutettu; kunnan työpaikat paitsi koulut ja päiväkodit Markku Jaakkola, työsuojeluvaltuutettu; koulut ja päiväkodit Yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimi toimintavuonna Jukka Lummelahti. Yhteistyöryhmä kokoontui vuonna 2011 seitsemän kertaa. Yhteistyöryhmän käsittelyssä ja hyväksyttävänä oli vuoden aikana mm. henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma, sisäilmaongelmien käsittelymalli, koulutusohje, päihdeohjelma, työterveyshuollon toimintasuunnitelma, Kalevi Lahtosen aloite ikääntyvän henkilöstön työhyvinvoinnista ja jaksamisesta sekä kuntayhteistyön valmistelu Konneveden kunnan kanssa Henkilöstön työtyytyväisyystutkimus 2011 Laukaan kunnassa tehtiin huhtikuussa 2011 koko kunnan henkilöstölle laaja työtyytyväisyystutkimus. Tutkimus oli sisällöltään ja toteutustavaltaan samanlainen kuin vastaava vuonna 2007 tehty tutkimus. Molemmat tutkimukset on tehty valtuustokauden kolmantena vuotena ja samaan aikaan vuodesta. Tuloksia voi hyvin vertailla ja kehityssuunnista voi tehdä johtopäätöksiä. Tutkimuksissa vastaajajoukkona oli kunnan vakinainen henkilöstö sekä pitkään palveluksessa ollut määräaikainen henkilöstö. Kysely lähetettiin vuonna henkilölle, heistä vastasi 490, jolloin vastausprosentiksi muodostui 65,9 %. Sen lisäksi, että tutkimuksella kartoitettiin koko kunnan työtyytyväisyys, saatiin tutkimusraportit myös osastoittain ja työyksiköittäin/vastaajaryhmittäin sen mukaan, miten vastausryhmät oli etukäteen suunnitteluvaiheessa jaettu. Ryhmiä oli kaikkiaan 28 ja lähtökohtana pidettiin sitä, että ryhmät olivat luontevia toiminnallisia kokonaisuuksia arvioitavaksi. Kyselyn tulokset Oheiset tulokset kuvaavat koko kunnan henkilöstön vastausten keskiarvoja. Arviointi tehtiin kouluarvosanalla asteikolla Taulukossa on ensin vuoden 2007 kyselyn tulos, sitten vuoden 2011 kyselyn tulos. Yleisarviot: Yleisarvio Laukaan kunnasta työnantajana sai kouluarvosanan 7,9 (vuonna 2007 arvosana oli 7,7). Yleisarvio oman työpaikan työhyvinvoinnista sai arvosanan 7,8 (vuonna 2007 arvosana oli 7,6). Yleisarvio vastaajan omasta työhyvinvoinnista sai arvosanan 8,1 (vuonna 2007 arvosana oli myös 8,1).

27 26 (31) Arvioitu asia Kouluarvosana Yleisarvio työpaikkani työhyvinvoinnista 7,6 7,8 Yleisarvio omasta työhyvinvoinnistani 8,1 8,1 Yleisarvio Laukaan kunnasta työnantajana 7,7 7,9 Yleinen henkilöstöpolitiikka Henkilöstöpolitiikka sai arvosanan 7,4 (vuonna 2007 arvosana oli 7,3). Hyvänä henkilöstöpolitiikassa koettiin työsuhteiden jatkuvuus, työn haastavuus ja monipuolisuus sekä se, että työnantaja noudattaa sopimuksia ja suosituksia. Kaikki nämä saivat kouluarvosanaksi vähintään kahdeksan. Henkilöstöpolitiikan keskiarvoa laskivat koko tutkimuksen huonoimmat arvosanat saaneet palkan määrä suhteessa työn vaativuuteen (6,4) ja palkkauspolitiikan oikeudenmukaisuus (6,8). Nämä asiat ovat yleisesti alhaisia henkilöstötutkimuksissa myös muilla työpaikoilla. Aihe: Kouluarvosana Työsuhteiden jatkuvuus on turvattu 7,8 8,0 Työnantaja noudattaa sopimuksia ja 7,8 8,0 suosituksia Palkkauspolitiikka on oikeudenmukainen 6,6 6,8 Palkkani vastaa työni vaativuutta 6,2 6,4 Voin kehittää itseäni työssäni 7,8 7,9 Koulutusmahdollisuuteni ovat hyvät 7,5 7,6 Työyhteisöni henkilöstömäärä on riittävä 6,7 6,9 Työaikani riittää tehtävien suorittamiseen 6,9 7,0 Työpaikkani tilat ja välineet ovat 7,2 7,2 tarkoituksenmukaiset ja turvalliset Työni on haastavaa ja monipuolista 8,4 8,5

28 27 (31) Johtajuus Johtajuus sai osa-aluekokonaisuutena arvosanan 7,8 (vuonna 2007 arvosana oli 7,7). Johtajuudessa yli kahdeksan menevän arvosanan saivat se, että esimies arvostaa työntekijän työtä, työntekijä tulee toimeen esimiehensä kanssa ja se, että esimiehen kanssa käydään kehityskeskusteluja. Heikoimmat arvosanat saivat esimiehen aktiivisuus työyhteisön kehittämisessä ja esimiehen johtamistapa, jotka saivat arvosanan 7,5. Aihe: Kouluarvosana Esimies arvostaa työtäni 7,9 8,0 Tulen toimeen esimieheni kanssa 8,4 8,6 Esimieheni kanssa käydään 7,7 8,0 kehityskeskusteluja Saan palautetta omasta työstäni 7,3 7,4 Esimies tukee minua työssäni 7,6 7,8 Lähin esimieheni tuntee työyhteisön ja 7,5 7,8 työmenetelmien epäkohdat Esimieheni on aktiivinen työyhteisön 7,3 7,5 kehittämisessä Olen tyytyväinen esimieheni johtamistapaan 7,5 7,5 Työyhteisö Työyhteisön toimivuus sai kokonaisuutena arvosanan 7,8 (vuonna 2007 arvosana oli 7,7). Korkean yli kahdeksan arvosanan saivat se, että työntekijällä on mahdollisuus saada vastuuta työstään, työyhteisössä on hyvä työmoraali ja työtoverit arvostavat työntekijän työtä. Huonoimmat arvosanat saivat työyhteisön ongelmien käsittely (7,2) ja työyhteisön tiedonkulku (7,3). Yleisenä arviona vastauksista oli se, että kaivataan ongelmien avointa käsittelyä ja selviä toimintamalleja ongelmatilanteisiin samoin tiedon kulkuun. Aihe: Kouluarvosana Työyhteisöni yleinen ilmapiiri kannustaa 7,7 7,8 minua työssäni Työtoverit arvostavat työtäni 8,0 8,1 Tiedon kulku työyhteisössäni on hoidettu 7,0 7,3 hyvin Työyhteisöni yhteistyö toimii hyvin 7,6 7,7 Minulla on mahdollisuus saada vastuuta 8,5 8,6 työstäni Uusiin ideoihin suhtaudutaan myönteisesti 7,6 7,7 Työyhteisöni työnjako on 7,5 7,4 oikeudenmukainen Työyhteisössäni on hyvä työmoraali 8,1 8,1 Työyhteisössäni käsitellään ongelmia 7,0 7,2 avoimesti Työyhteisöni toimii tehokkaasti 8,0 7,9

29 28 (31) Työntekijä Työntekijän oma kokemus työhyvinvoinnistaan sai tutkimuksen parhaan kokonaisarvosanan 8,3 (vuonna 2007 arvosana oli 8,3). Korkean arvosanan saivat vaikutusmahdollisuudet omaan työhön (8,6), työntekijän mahdollisuus käyttää kykyjään, tietojaan ja taitojaan (8,5), työntekijän tieto hänen työhönsä kohdistuvista odotuksista (8,6) ja työntekijän tuntema vastuu omasta työkunnostaan (8,6) sekä työntekijän tuntema vastuu omasta työyhteisöstään (8,4). Työntekijä arvioi tyytyväisyytensä nykyiseen tehtäväänsä arvosanalla 8,1. Ainoa heikompi kokemus oli se, että työntekijä ei pysty viettämään vapaa-aikaansa ilman työhuolia. Tätä mittaava kysymys sai arvosanan 7,3. Aihe: Kouluarvosana Voin käyttää kykyjäni, tietojani ja taitojani 8,4 8,5 Voin vaikuttaa oman työni 8,5 8,6 suorittamistapaan Tiedän työhöni kohdistuvat odotukset ja 8,6 8,6 tavoitteet Pidän itse huolta omasta työkunnostani 8,6 8,5 Vietän vapaa-aikani ilman työhuolia 7,3 7,3 Tunnen vastuuta oman työyhteisöni 8,4 8,4 hyvinvoinnista Olen tyytyväinen nykyiseen tehtävääni 8,2 8,1 Häirintää tai epäasiallista käyttäytymistä työtovereitten taholta ilmoitti kokeneensa 11,3 % vastaajista. Asiakkaiden taholta vastaavaa ilmoitti kokeneensa 15,1 % vastaajista. Väkivallan uhkaa asiakkaiden taholta ilmoitti kokeneensa 9,9 % vastaajista. Työnsä koki henkisesti kuormittavaksi 81,6 % vastaajista. Halukkaita työkiertoon oli 42,8 % vastaajista (vuonna 2007 halukkaita oli 51,8 %) Halukkuutta työuran jatkamiseen eläkeiän jälkeen on 13,2 % vastaajista, Vuonna 2007 halukkuus oli 9,8 %. Kyselyssä oli mahdollisuus kirjoittaa kustakin aihealueesta mielipiteitä ja kommentteja tekstivastauksena. Niitä saatiin kaikkiaan 782. Tekstivastauksissa oli 260 positiivista mielipidettä, 303 moitetta ja 580 kehitysehdotusta. Tekstivastauksista on tehty tutkimusraporteittain yhteenvedot. Kehityssuuntia verrattuna vuoden 2007 tutkimukseen Tulokset ovat koko kuntayhteisön osalta kokonaisuutena hieman paremmat kuin vuonna Osastoittain ja työpaikoittain tehdyistä raporteista on kuitenkin luettavissa suurempaa muutosta molempiin suuntiin. Selvästi suuressa joukossa ovat parantuneet tiedonkulku (vuoden 2007 arvosanasta 7,0 arvosanaan 7,3), kehityskeskustelujen käyminen (7,7 --> 8,0) ja se, että esimies tuntee työyhteisön ja työmenetelmien epäkohdat ( 7,5 --> 7,8). Myös monet muut arviointikohteet olivat parantuneet joko 0,2:n tai 0,1:n verran.

30 29 (31) Alaspäin kehitys oli käynyt vain neljässä arviointikohteessa 38:sta ja niissäkin laskua oli vain 0.1:n verran. Nämä olivat työnjaon oikeudenmukaisuus, työyhteisön tehokkuus, työntekijän oma huolehtiminen työkunnosta ja tyytyväisyys työtehtäviin. Niissä kaikissa arvio oli kuitenkin edelleen korkeaa tasoa. Jatkotoimenpiteet Tutkimuksen valmistuttua pidettiin kunnassa esimiehille ja henkilöstön edustajille tulosten purkutilaisuus. Tilaisuudessa asetettiin tavoitteeksi, että tutkimuksen tulokset käsiteltäisiin osasto- tai työpaikkakokouksissa ennen lomakautta, tai jos se ei ollut mahdollista, heti henkilöstön palattua töihin lomakauden jälkeen. Tässä yhteydessä ja tämän jälkeen työpaikoittain ja kunnassa yleisesti käytäisiin keskustelua, mihin toimenpiteisiin tulosten pohjalta tulisi ryhtyä. Osa toimenpiteistä voi toteutua työpaikan sisäisesti, osassa tarvitaan koko kunnan yhteisesti valmisteltuja toimenpiteitä. Yhteisten toimenpiteiden osalta asiassa vetovastuussa ovat kunnan johtoryhmä ja yhteistyöryhmä Työhyvinvoinnin kehittäminen Työhyvinvointityön kehittämisen tärkeänä lähtökohtana ovat olleet vuosina 2007 ja 2011 suoritetut koko henkilöstön työtyytyväisyyskyselyt. Kysely tehtiin koko Laukaan kunnan vakinaiselle ja vakinaisluonteiselle henkilöstölle. Työhyvinvointi käsitetään hyvin kokonaisvaltaisena asiana eli kaikki asiat, jotka työpaikalla työpäivän aikana tapahtuvat, vaikuttavat työhyvinvointiin: johtaminen ja esimiestyö, työpaikan tilat ja resurssit, työyhteisön toimivuus, ammattitaidon kehittäminen, viestintä ym. Työhyvinvoinnin kehittämistä on tehty kahdella rintamalla: työpaikoilla ja koko kunnan yhteisenä yleisenä toimintana. Ensiksi mainituissa pureudutaan niihin asioihin, joihin voidaan vaikuttaa työpaikkatasolla esimerkiksi käytäntöjä ja rutiineja muuttamalla. Toisessa on pyritty kehittämään koko kuntaorganisaatiolle yhteisiä toimintamalleja, joita työpaikat voivat hyödyntää. Työhyvinvoinnin kehittäminen on edennyt työryhmissä. Monet työryhmien tuotokset ovat muuttuneet tai muuttumassa käytännön toimiksi ja ohjeiksi. Tällaisia ovat mm. aktiivisen aikaisen puuttumisen ohje, työsuojelun toimintaohjelman uudistaminen, sisäilmaongelmien käsittelymallin luominen, asiakasväkivallan uhkan torjuminen, työyhteisötaitojen kehittäminen, koulutusohje, kunnan oman kansalaisopiston toteuttaman henkilöstökoulutuksen käynnistyminen ja vakiintuminen, omaehtoisen työhyvinvoinnin kehittäminen ja sen periaatteiden laatiminen, tasa-arvosuunnitelman laatiminen, kohdennetut liikunta- ja elämäntapavalmennukset riskiryhmille jne. Osana omaehtoisen työhyvinvoinnin kehittämistä kunnalle on uudistettu vuonna 2011 Työnhyvinvointihetket niminen opas, jossa on määritelty työpaikoille pelisäännöt työhyvinvointihetkien järjestämiselle. Samalla on järjestetty myös keskitettyä tarjontaa työhyvinvointihetkien sisällöksi. Liikuntapainotteinen työhyvinvointi-iltapäiviä (4 h) on järjestetty koko kunnan henkilöstön yhteen saattamiseksi liikunnan merkeissä. Multamäessä on ollut kaksi vaihtoehtoista iltapäivää, joihin on järjestetty mahdollisuuksia erilaisten liikuntamuotojen sekä kulttuurin ja käden taitojen harrastamiseen/kokeilemiseen. Ohjelmassa on mukana myös terveystietoa.

Henkilöstöraportti 2012

Henkilöstöraportti 2012 i Henkilöstöraportti 2012 Laukaan kunta 1 i 1.1. Saatteeksi 4 1.2. Kuntatyönantajan on hyvä tuntea henkilöstövoimavaransa 4 1.3. Henkilöstö kunnan strategioissa 4 2.1. Henkilöstön määrä 6 2.1.1. Henkilöstön

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

[KIRJOITA ASIAKIRJAN OTSIKKO] YHDESSÄ TEHDEN. henki hen valtuustokaudelle 2013 2016 LAUKAAN KUNTA. valtuustokaudelle 2013-2016

[KIRJOITA ASIAKIRJAN OTSIKKO] YHDESSÄ TEHDEN. henki hen valtuustokaudelle 2013 2016 LAUKAAN KUNTA. valtuustokaudelle 2013-2016 L [Kirjoita yrityksen nimi] LAUKAAN KUNTA [Kirjoita tekijän nimi] YHDESSÄ TEHDEN ja valtuustokaudelle 2013-2016 [KIRJOITA ASIAKIRJAN Henkilöstöstrategia OTSIKKO] henki hen valtuustokaudelle 2013 2016 hyväksytty

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan

Lisätiedot

LAUKAAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 YHDESSÄ TEHDEN

LAUKAAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 YHDESSÄ TEHDEN YHDESSÄ TEHDEN Yhteistyöryhmä 22.04.2015 Kunnanhallitus 04.05.2015 Sisällys I JOHDANTO 3 Kuntatyönantajan on hyvä tuntea henkilöstövoimavaransa 3 Henkilöstö kunnan strategioissa 3 Kuntastrategia valtuustokaudelle

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kunnanhallitus 26.5.2015 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI / HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 2.1.

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Kivijärven kunta HENKILÖSTÖPOLITIIKKA

Kivijärven kunta HENKILÖSTÖPOLITIIKKA 1 Kivijärven kunta HENKILÖSTÖPOLITIIKKA 2 KIVIJÄRVEN KUNNAN HENKILÖSTÖPOLITIIKKA Henkilöstöpolitiikka on osa kunnan toimintapolitiikkaan. Se täydentää muuta henkilöstöhallinnon säännöstöä. Tavoitteiden

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi henkilöstötilinpäätös 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Sisällysluettelo 1. HENKILÖSTÖ... 1 1.1. Vakinainen henkilöstö toimialoittain

Lisätiedot

Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28

Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Henkilöstöraportti 2013 2 Sisältö Johdanto... sivu 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... sivu 4 palvelussuhteiden luonne henkilöstö nimikkeittäin sukupuolijakauma ikäjakauma

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 25 19.01.2015. 25 Asianro 8193/01.01.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 25 19.01.2015. 25 Asianro 8193/01.01.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 115 16.12.2014 25 Asianro 8193/01.01.00/2014 Tehtävien lakkauttaminen ja virkojen perustaminen perusturvan palvelualueella 1.1.2015

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 2 1.1 Henkilöstön määrä 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma 4 1.4 Henkilöstön ikä 6 1.5 Henkilöstökulut

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kunnanvaltuusto 61/2012

SISÄLLYS. Kunnanvaltuusto 61/2012 PELKOSENNIEMEN KUNNAN HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2013 2015 2 SISÄLLYS Kunnanvaltuusto 61/2012 HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA... 3 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSELVITYS...

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006 SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006 2 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön osuus 4 2.4.

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Tilastoesite syyskuu 2013. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi

Tilastoesite syyskuu 2013. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi Tilastoesite syyskuu 2013 Kunnalliset palkat ja henkilöstö www.kt.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2012 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2 657 3 732 7 183

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Sisällysluettelo Johdanto Henkilöstömäärä Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön osaamisen kehittäminen Terveysperusteiset poissaolot Eläköityminen

Sisällysluettelo Johdanto Henkilöstömäärä Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön osaamisen kehittäminen Terveysperusteiset poissaolot Eläköityminen Henkilöstöraportti 2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Henkilöstömäärä 2 3 Henkilöstön ikärakenne 5 4 Henkilöstön osaamisen kehittäminen 6 5 Terveysperusteiset poissaolot 6 6 Eläköityminen 7 7 Työvoimakustannukset

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2 Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2015 2020 1 Sisällysluettelo 1 Mikä on henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012 Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 2012 Kaupunginhallitus 8.4.2013 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus

2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus 2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ tilanteesta 31.3. 2013 2014 2015 TAE 2016 Vakinaisen henkilöstön

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013 HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) Jakelussa mainituille ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN JA ELÄKKEELLÄ OLEVAN PALKKAAMINEN 1 Vanhuuseläkkeelle siirtyminen Tämä ohje korvaa henkilöstökeskuksen 7.1.2010 antaman ohjeen

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Tilastoesite syyskuu 2012. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi

Tilastoesite syyskuu 2012. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi Tilastoesite syyskuu 2012 Kunnalliset palkat ja henkilöstö www.kt.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2011 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2 595 3 642 3 016

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstömäärä... 3 3. Henkilötyövuodet... 4 4. Työajan jakautuminen... 5 5. Ikärakenne... 6 6. Henkilöstön osaamisen

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

SAUVON KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

SAUVON KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAUVON KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Käsittely: KH 27.4.2015 KV 8.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO SAUVON KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014... 2 1. HENKILÖSTÖSTRATEGIA... 2 2. KUNNAN HENKILÖSTÖRAKENNE... 3

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2013

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2013 Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 2013 Kaupunginhallitus 7.4.2014 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä

Kriittinen menestystekijä Kriittinen menestystekijä Hanke, tavoite OSAAVA JOHTO JA MOTIVOITUNUT HENKILOSTÖ Valmentava ja kannustava johtaminen Toimiva sisäinen viestintä Toimiva työyhteisö ja motivoitunut osaava henkilöstö Henkilöstöohjelman

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN HYKS lautakunta 21.1.2014 Liite 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Sairauspoissaolojen ilmoitusjärjestelmä. Ptltk 12.06.2014 52 Oikeus sairauslomaan

Sairauspoissaolojen ilmoitusjärjestelmä. Ptltk 12.06.2014 52 Oikeus sairauslomaan Perusturvalautakunta 52 12.06.2014 Kunnanhallitus 180 04.08.2014 Kunnanhallitus 221 15.09.2014 Yhteistoimintaelin 19 13.10.2014 Kunnanhallitus 267 27.10.2014 Kunnanhallitus 13 18.01.2016 Sairauspoissaolojen

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2010 2013

Henkilöstöstrategia 2010 2013 Henkilöstöstrategia 2010 2013 1 Henkilöstöstrategia avuksi johtamiseen Henkilöstöstrategia on väline Raision kaupungin henkilöstöpolitiikan kehittämiseen. Se toteuttaa osaltaan kaupungin strategiaa. Henkilöstöstrategia

Lisätiedot

Kh 03.06.2015 154 Kv 15.06.2015 32

Kh 03.06.2015 154 Kv 15.06.2015 32 Henkilöstöraportti 2014 Kh 03.06.2015 154 Kv 15.06.2015 32 Sisältö Johdanto... sivu 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... sivu 4-6 palvelussuhteiden luonne henkilöstö nimikkeittäin sukupuolijakauma ikäjakauma

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Kunnanjohtaja vastaa ammattijohtajana kunnan operatiivisesta johtamisesta ja työn organisoinnista Kuntalain 24.1 :n mukaisesti.

Kunnanjohtaja vastaa ammattijohtajana kunnan operatiivisesta johtamisesta ja työn organisoinnista Kuntalain 24.1 :n mukaisesti. 1 11.2.2014 Luonnos 362 / 01.00.00 / 2014 Kh. 17.2.2014 Johtajasopimus Tällä Iitin kunnan ja kunnanjohtaja Riku Rönnholmin välisellä johtajasopimuksella sovitaan työn painopistealueista, tavoitteista sekä

Lisätiedot

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus

Lisätiedot

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014... HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...1 Kunnan määräaikaiset työsuhteet

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS 1 Henkilöstösopimuksen perusteet Lakkautettavan Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän henkilöstö, Siikaisten kunnan peruspääoman

Lisätiedot