Indonesia. Lokakuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Indonesia. Lokakuu 2010"

Transkriptio

1 Indonesia Lokakuu 2010

2 Indonesian maaraportti 2 (31) Indonesian maaraportti Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 4 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 5 Liiketoiminta... 6 Indonesian vahvuudet ja heikkoudet... 6 Potentiaalisia toimialoja... 7 Myynti ja markkinointi... 8 Rahoitus ja takuut... 8 Finnvera... 8 Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund)... 9 Talous Makrotalous Bruttokansantuote Inflaatio Vaihtotase Talouspolitiikka Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Ulkomaankaupan kehitys Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa Suomen vienti Suomen tuonti Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsätalous Teollisuus ja Rakentaminen Valmistusteollisuus Energia Rakentaminen... 25

3 Indonesian maaraportti 3 (31) Palvelusektori Tietoliikennepalvelut Pankkitoiminta Logistiikka Tapakulttuuri Linkkejä... 30

4 Indonesian maaraportti 4 (31) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala (maa-ala): neliökilometriä Luonnonvarat: öljy, kaasu, nikkeli, kupari, hiili, metsävarat, kulta, hopea, bauksiitti Rajanaapurit: Malesia, Itä-Timor, Papua Uusi-Guinea Pääkaupunki: Jakarta (9,5 milj.) Suurimmat kaupungit: Jakarta (9,5 milj.), Surabaya (2,7 milj.), Bandung (2,4 milj.), Medan (1,9 milj.), Semarang (1,4 milj.), Palembang (1,4 milj.), Ujung Pandang (1,1 milj.), Malang ( ), Padang ( ), Banjarmasin ( ) Asukasluku: 243,0 miljoonaa (2010 arvio) Väestönkasvu: 1,1 % (2010) Syntyvyys: 18,8 / 1000 as. (2010) Kuolleisuus: 6,3 /1000 as. (2010) Elinajan odote: miehet 68,2 vuotta, naiset 73,4 vuotta (2010) Virallinen kieli: Indonesia (bahasa indonesia), lisäksi maassa puhutaan noin 300 paikallista kieltä ja murretta Uskonnot: muslimeja 86 %, protestantteja 6 %, katolisia 3 %, hinduja 2 %, buddhalaisia ja muita 2 % Etniset ryhmät: jaavalaisia 41 %, sundalaisia 15 %, maduralaisia 3 %, muita heimoja, kiinalaisia ja arabeja 41% Infrastruktuuri Aika: GMT+7 (Sumatra, Jaava, Länsi- ja Keski-Kalimantan), GMT+8 Bali, Nusa Tenggara, Etelä- ja Itä-Kalimantan, Sulawesi), GMT+9 Irian Jaya, Molukit) Suuntanumero: 62 (suurimmat kaupungit:jakarta 21, Surabaya 31, Bandung 22, Medan 61, Semarang 24, Palembang 711, Malang 341, Padang 751)

5 Indonesian maaraportti 5 (31) Matkapuhelinteknologiat: GSM, CDMA Sähköverkko: 127/230 V, 50 Hz, sähköjännitettä ollaan muuttamassa 230 volttiseksi, muutos on jo toteutettu suurimmissa kaupungeissa Lentokentät: 6 kansainvälistä lentokenttää, kaikkiaan 683 kenttää Rautatiet: yhteensä kilometriä Maantieverkosto: kilometriä Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Republik Indonesia (Indonesian tasavalta) Maatunnus: ID Valtiomuoto: tasavalta Valtion päämies: presidentti Susilo Bambang Yudhoyono (Demokraattinen puolue), lähtien, presidentti johtaa myös hallitusta Seuraavat vaalit: presidentinvaalit heinäkuussa 2014 Tärkeimmät puolueet: Huhtikuun 2009 parlamenttivaaleissa presidentti Yudhoyonon Demokraattinen puolue voitti 20,9 prosentin ääniosuudellaan 148 paikkaa 560- jäsenisessä edustajainhuoneessa. Entinen valtapuolue Golkar sai 14,5 prosenttia ja Demokraattinen taistelun puolue (PDI-P) 14 prosenttia äänistä. Hallituksessa on tärkeimpien puolueiden lisäksi joukko virkamiehiä ja sotilaita. Aluehallinto: 30 provinssia, jotka jakautuvat piireihin, kuntiin ja alapiireihin, lisäksi 2 erityisaluetta Merkittäviä vuosilukuja: Hollannin Itä-Intian kauppakomppania perustettiin 1602 ja se ryhtyi tämän jälkeen valloittamaan alueita Indonesian alueelta. Japani miehitti Alankomaiden Itä-Intiaa Indonesia julistautui yksipuolisesti itsenäiseksi vuonna 1945, mutta Hollanti tunnusti maan itsenäisyyden virallisesti vuonna 1949 itsenäisyyssodan jälkeen. Ahmed Sukarno nousi maan ensimmäiseksi presidentiksi. Kenraali Suharto tuli valtaan vuonna 1965 sotilasvallankaappauksen jälkimainingeissa. Suharton valtakausi kesti vuoteen 1998, jolloin hänen oli massiivisten mellakoiden pakottamana erottava virastaan. Indonesia miehitti Portugalin Itä-Timorin Itä-Timor sai itsenäisyyden vuonna Vuonna 2001 presidentiksi valittiin poikkeusjärjestelyin Megawati Sukarnoputri. Maan ensimmäisissä demokraattisissa presidentinvaleissa 2004 nousi presidentiksi Susilo Bambang Yudhoyono. Kansallispäivä: 17.8 (itsenäisyysjulistus 1945 Alankomaista, Japanin miehityksen jälkeen) Talouden avaintiedot Rahayksikkö: 1 rupia (IDR) = 100 sen Valuuttakurssi:1USD=9 114 IDR (keskikurssi vuonna 2010, arvio) Bruttokansantuote vuonna 2010: käyvin hinnoin 698,6 mrd. USD, ostovoimapariteetilla 1037,7 mrd. USD BKT henkeä kohden vuonna 2010: käyvin hinnoin USD, ostovoimapariteetilla

6 Indonesian maaraportti 6 (31) 4242 USD Inflaatio: 5,3 % (keskimäärin vuonna 2010, arvio) Pääteollisuustuotteet: öljy ja luonnonkaasu, tekstiilit, kaivosteollisuus, sementti, kemialliset lannoitteet, vaneri, elintarviketeollisuus, kumi- ja muovituotteet Huomattavimmat vientituotteet: öljy ja kaasu, elektroniikkalaitteet, kasvisrasvat Päätuontituotteet: valmistusteollisuuden tuotteet, raaka-aineet, perusmetallit, polttoaineet Tärkeimmät kauppakumppanit: Japani, Kiina, Singapore, Malesia, Yhdysvallat, Australia Verotus: ALV 11 %, luksustuotteilla 35 %:n myyntivero, progressiivinen tulovero %, yhtiövero 28 % Kansainväliset vertailut: Korruptio: Transparency Internationalin vertailussa 2009 Indonesia on sijaluvulla 111 (180 maan joukossa; mitä suurempi sijaluku sitä enemmän korruptiota esiintyy). Kilpailukyky: World Economic Forumin kilpailukykyvertailussa 2009 Indonesia on sijaluvulla 54 (133 tutkitun maan joukossa; mitä pienempi sijaluku sitä parempi kilpailukyky) Liiketoiminta Indonesian vahvuudet ja heikkoudet Markkinoiden kehitysnäkymät Maan talouskasvu on nopeutunut selvästi presidentti Susilo Yudhoyonon kaudella Tiukka budjettikontrolli tavoitteena kansainvälisen taantuman mentyä ohi 240 miljoonaisen väestön ostovoima kasvaa, nopeinta vaurastuminen Jaavalla Korruption vastaisessa taistelussa on saatu yksittäisiä erävoittoja Markkinoiden riskejä ja uhkia Kaikkialle yhteiskuntaan levinnyt korruptio, Indonesia on yksi maailman korruptoituneimmista valtioista Epäluotettava oikeuslaitos ja tulkinnanvaraiset lait Jähmeä byrokratia Poliittinen epävakaus Naapurimaita heikompi tuotannon kilpailukyky Omistuksen keskittyminen suppean joukon käsiin Laaja köyhyys ja paljon talouselämästä eristyneitä alueita maantieteellisen laajuuden vuoksi Markkinoiden yleispiirteitä Indonesian talous on itsenäisyyden aikana kehittynyt hyvin vaihtelevasti. Kenraali Suharton kaudella valta keskittyi presidentin omalle Golkar-puolueelle ja armeijalle. Liike-elämä pyrittiin muuttamaan mahdollisimman pitkälti valtiojohtoiseksi.

7 Indonesian maaraportti 7 (31) Keskimäärin maan kokonaistuotannon kasvu oli 1980-luvulla ja vielä 1990-luvun alkupuolella muita Kaakkois-Aasian maita nopeampaa. Positiivinen kehitys ei olisi ollut mahdollista ilman 1980-luvulla aloitettua rakenneuudistusta, jonka kuluessa öljyn viennistä riippuvainen maatalousmaa muuttui teollisuustuotteiden viejäksi. Vientiteollisuuden voimakasta kehitystä vauhditti luvulla kasvaneet ulkomaiset suorat investoinnit. Vuosi 1998 on Indonesian taloushistorian musta vuosi, jolloin maan kansantalous romahti. Aasian kriisin yhteydessä Indonesian bruttokansantuote supistui 13,1 prosenttia vuonna Vuonna 2008 puhjenneen talouskriisin osalta Indonesian tilanne on täysin erilainen. Talouskasvu hidastui 4,5 prosenttiin vuonna 2009 edeltävän vuoden 6,0 prosentista. Pieni notkahdus jäi lyhytaikaiseksi, talouskasvu on virkistynyt 6 %:n tasolle tänä vuonna ja sen odotetaan säilyvän samalla tasolla myös vuonna Kehitys on ollut esim. teollistuneisiin länsimaihin verrattuna nopeaa ja myös tasaista eikä Indonesiassa voi puhua talouskriisistä. Vuonna 2009 monen OECD maan bruttokansantuote supistui huolimatta massiivisista julkisen vallan elvytystoimista. Indonesian nykyiset ongelmat ovat lähinnä poliittisia ja rakenteellisia. Maa on muihin Aasian maihin verrattuna poikkeuksellisen epävakaa. Talouden suistuminen on laukaissut pitkään kyteneet poliittiset, etniset, uskonnolliset ja aluepoliittiset ristiriidat, joiden kärjistyminen aktiiviseksi toiminnaksi on saanut kansainväliset investoijat varovaisiksi. Vuosina presidenttinä toiminut Megawati Sukarnoputri onnistui talouden vakauttamisessa, mutta ei kyennyt puuttumaan korruptioon, nepotismiin ja rikkaan liikemieseliitin yksinvaltaiseen toimintaan. Maan ensimmäisissä vapaissa presidentinvaaleissa 2004 valittiinkin presidentiksi entinen kenraali Susilo Bambang Yudhoyono, joka uusi mandaattinsa Yudhoyonolla on takanaan sekä kansan että elinkeinoelämän laaja tuki. Hänen kaudellaan ovat sekä taloudellinen luottamus että kulutus- ja investointikysyntä kasvaneet. Talouden uudistuksia on tehostettu ja presidentti on mm. henkilökohtaisella arvovallallaan asettunut korruption vastaisen kampanjan keulahahmoksi. Koska talouskriisi paljolti ohitti Indonesian niin pelättyjä poliittisia levottomuuksia ei juuri esiintynyt. Potentiaalisia toimialoja Potentiaalisia toimialoja suomalaisille yrityksille Metsäklusteri Kaivosteollisuuden koneet ja laitteet Televiestintä Energiahuolto

8 Indonesian maaraportti 8 (31) Myynti ja markkinointi Vähittäiskaupan ulkomaista liiketoimintaa rajoittavia säännöksiä on helpotettu. Ulkomaiset yritykset voivat nyt harjoittaa vähittäiskauppaa suurimmissa kaupungeissa, joitakin rajoituksia on edelleen jäljellä provinsseissa. Monet ulkomaiset yritykset käyttävät myös paikallisia franchising- ja lisenssiyrittäjiä tuotteidensa myynnissä. Toinen paljon käytetty markkinoille tulotapa on liittouma indonesialaisen tuontiyrityksen kanssa. Paikallinen yritys huolehtii tuotteiden tuonnista ja jakelusta ja ulkomainen yritys voi keskittyä markkinointiin. Joissain tapauksissa ulkomaisen yrityksen työntekijä on sijoitettu asiantuntijaksi paikalliseen yhteistyökumppaniyritykseen valvomaan päämiehen etuja. Yhteistyöliittoumalla ulkomainen yritys voi osallistua paljon laajemmin myyntiin ja jakeluun kuin mihin pelkkä edustustostatus antaisi laillisia mahdollisuuksia. Vain indonesialaiset yritykset voivat toimia agentteina. Indonesialaisen agentin tai jakelijan käyttö on suositeltavaa, sillä he osaavat toimia paikallisessa business-kulttuurissa. Silloin kun tarkoituksena on myydä julkiselle sektorille on indonesialaisen agentin käyttö lähes välttämätöntä. Oikeat poliittiset suhteet ovat tällöin välttämättömiä. Agentin ja jakelijan valinnassa on oltava huolellinen, koska huonoksi osoittautuvasta partnerista on erittäin vaikea päästä eroon tai se voi tulla päämiehelle kalliiksi. Indonesian lakien mukaan agenttisopimuksen voi irtisanoa vain yhteisellä päätöksellä tai silloin, jos sopimuksen irtisanomisesta on erikseen maininta sopimuksessa. Agentin koeaika on vähintään kuusi kuukautta, mikä yleensä on kirjattu myös sopimukseen. Indonesialaiset agentit pyrkivät mielellään yksinedustukseen, vaikka yksityisellä sektorilla toimittaessa yksinedustussopimukset eivät ole välttämättömiä. Indonesialaiset tuojat eivät yleensä ole keskittyneitä vain tiettyyn tuotevalikoimaan, vaan toimivat hyvin laajan tuotevalikoiman kentässä. Tiettyä tuotekeskittymistä on kuitenkin tapahtunut viime vuosina. Mainonta paikallisessa lehdistössä on tärkeää, etenkin uusien tuotteiden lanseerausvaiheessa. Lehdistömainonta on kannattavaa Jakartassa ja muualla Länsi- Jaavalla. Suoramarkkinointikirjeet ovat myös tehokkaita, jos postituslista on oikein valittu. Televisiomainonta on kasvussa. Indonesian Kauppakamarin julkaisema Standard Trade and Industry Directory of Indonesia on myös varteenotettava mainoskanava. Rahoitus ja takuut Finnvera Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista

9 Indonesian maaraportti 9 (31) vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Maakohtaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internet-sivuilta Finnvera luokittelee Indonesian kohtalaisen maksukyvyn maaksi, maaluokka 4/7. Lisätietoja: Aluepäällikkö Mika Relander, Finnvera, puh , sähköposti Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja ja riskipääomaa yksityisten yritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä. Finnfund investoi ensisijaisesti suomalaisten yritysten kohteisiin, mutta rahoittaa myös hankkeita, joissa käytetään suomalaista osaamista, parannetaan ympäristön tilaa tai tuetaan kohdemaan kehitystä. Suurin osa investointikohteista on teollisia hankkeita, mutta Finnfund rahoittaa myös muita toimialoja, kuten esimerkiksi energiantuotantoa, metsätaloutta, tietoliikennettä ja terveydenhuoltoa. Finnfundin rahoitus ei ole sidottu Suomesta tehtäviin hankintoihin. Finnfundin yhteydessä toimii myös Finnpartnership-ohjelma, joka tarjoaa neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea suomalaisyritysten hankkeisiin kehitysmaissa (www.finnpartnership.fi). Lisätietoja: investointijohtaja Helena Arlander, puh. (09) , sähköposti

10 Indonesian maaraportti 10 (31) Talous Makrotalous Indonesian tärkeimmät talousluvut vuosina e e 2011e Bruttokansantuote (%- muutos) 5,5 6,3 6,0 4,5 5,9 6,0 Bruttokansantuote (mrd. USD) 364,6 432,2 510,5 540,3 700,1 806,5 Bruttokansantuote henkeä kohden käyvin hinnoin (USD) Investoinnit kiinteään omaisuuteen (%-muutos) 2,6 9,3 11,9 3,3 8,2 8,8 Yksityinen kulutus (%-muutos) 3,2 5,0 5,3 4,9 4,7 5,3 Julkinen kulutus (%-muutos) 9,6 3,9 10,4 15,7 1,0 6,4 Kuluttajahinnat (%-muutos, vuoden keskiarvo) 13,1 6,3 9,9 4,8 5,3 7,0 Vaihtotaseen ylijäämä BKT:sta (%) 3,0 2,4 0,0 2,0 1,5 1,7 Valuuttakurssi (vuoden keskikurssi) IDR:USD Lähde: EIU(10/2010) e=ennuste Bruttokansantuote BKT kasvoi 4,5 % vuonna 2009 Kasvu odotetaan kiihtyvän vuonna ,9 %:iin Talouskasvun odotetaan jatkuvan vähintään 5 %:in tasolla lähivuosina Bruttokansantuotteen kasvu ollut 2000-luvulla viiden prosentin tasoa. Pitkäaikaisen kasvun aikaansaamiseksi täytyy sekä yksityisten että julkisten investointien kasvaa huomattavasti seuraavien vuosien aikana. Investointeja kaipaavat kipeästi etenkin infrastruktuuri, terveydenhoito ja koulutus. Lisäksi odotetaan pääomainvestointeja kaivos-, öljy- ja kaasuteollisuuteen. Syksyllä 2008 puhjennut maailmanlaajuinen finanssikriisi ja taantuma vähensivät investointeja, mutta vuonna 2010 investointien määrän kasvussa ollaan palattu 10 %:in tasolle. Indonesiassa investointien määrä jatkoi kasvuaan myös vuonna 2009, tosin hyvin hitaana. Monessa muussa maassa nimenomaan investoinnit laskivat voimakkaasti. Indonesian talouskasvu nojaa kulutukseen sekä rakennus-, liikenne- ja viestintäsektoreiden kehitykseen. Myös maataloustuotanto on kehittynyt viime vuosina voimakkaasti. Sen sijaan entinen talouden vahva tekijä energia- ja kaivosteollisuus on heikentynyt selvästi. Tuotanto on vähentynyt luvulla investointien puutteessa. Öljyn ja kaivannaisten viime vuosien korkea hintataso edistää alan investointeja ja odotettavasti lisää tuotantoa tulevaisuudessa.

11 Indonesian maaraportti 11 (31) Inflaatio Suhteellisen tiukalla rahapolitiikalla kuluttajahintojen nousu on saatu siedettäväksi. Inflaatio 2000-luvulla on vaihdellut 10 prosentin molemmin puolin. Vuonna kuluttajahintojen nousu hidastui kansainvälisen taantuman vuoksi 5 % :n tasolle. Lähivuosina inflaation odotetaan nousevan talouskasvun piristyessä. Vaihtotase Indonesian vaihtotase on ollut ylijäämäinen vuodesta 1998 alkaen, mutta viimeaikainen kauppataseen ylijäämän pieneneminen sekä turismin väheneminen ovat myös supistaneet vaihtotaseen ylijäämää. Myös ulkomailla työskentelevien siirtotyöläisten kotimaahansa lähettämien rahalähetysten väheneminen on supistanut vaihtotaseen ylijäämää. Viiden viime vuoden aikana ylijäämä on vaihdellut 0-2 % tasolla vuodessa. Tämä on selvästi vähemmän kuin useimmissa Aasian kehittyneissä maissa, joissa ylijäämät ovat suuria. Indonesian taloudessa ei ole monien Kaakkois- Aasian taloustiikerimaiden tapaista suurta vaihtotaseen rakenteellista ylijäämää. Talouspolitiikka Talouskriisi kasvatti edeltävinä vuosina kaventunutta budjettivajetta Veronkanto on tehostunut Kansainväliset luottoluokituslaitokset ovat nostaneet Indonesian luokituksia Indonesian budjettikuri on tiukentunut selvästi viime vuosina ja budjetin alijäämät ovat supistuneet merkittävästi 2000-luvulla. Tosin taantuma käänsi valtion budjetin jälleen alijäämäiseksi. Aiemmat hallitukset ovat rahoittaneet budjettivajetta yksityistämällä valtion omaisuutta, mutta presidentti Yudhoyonon hallitus on valinnut yhdeksi alijäämän kattamisen keinoksi kotimaisen sekä ulkomaisen lainanoton. Polttoaineiden tukiaiset ovat Indonesiassa kipeä poliittinen ongelma, joka vaikuttaa negatiivisesti valtiontalouden tasapainoon ja investointien määrään. Aiemmat hallitukset eivät ole kyenneet leikkaamaan tukiaisia sosiaalisten ja poliittisten levottomuuksien pelossa, mutta Yudhoyonon kaudella tilanteeseen on tullut muutos. Öljyn maailmanmarkkinahinnan heilahtelut aiheuttavat tässä suhteessa ongelmia valtiontalouden tasapainolle. Veronkanto on viime vuosina tehostunut selvästi, joskin maan verotusjärjestelmä on edelleen tehoton ja tulkinnanvarainen. Verotuksen uudistaminen on kuitenkin yksi tärkeä tekijä maan investointi-ilmapiirin kohentamisessa ja investointien kasvussa. Valtiontalouden suotuisan kehityksen ansiosta ovat kansainväliset luottoluokituslaitokset nostaneet Indonesian riskiluokituksia 1990-luvun tasosta. Yksityistäminen Keskeinen rooli pankki- ja yrityssektorin saneerauksessa on valtion omaisuudenhoitovirastolla IBRA:lla (Indonesian Bank Restructuring Agency), joka

12 Indonesian maaraportti 12 (31) perustettiin tammikuussa IBRA:n tehtävänä on tervehdyttää ja myydä sen haltuun joutuneita ongelmapankkeja ja yrityksiä sekä pyrkiä selvittämään pankkien ongelmaluottoja. IBRA:n toimintaa on arvosteltu tehottomaksi ja virastolla on ollut vaikeuksia saavuttaa myyntitavoitteitaan. Yksityistämistä ovat hidastaneet nationalistiset arvot. Parlamentissa on myyntihintoja arvosteltu alhaisiksi eikä ulkomaisilla sijoittajilla ollut merkittävää kiinnostusta Indonesiaan. Poliittinen epävakaus on keskeinen ulkomaisia investointeja estävä tekijä. Ulkomaisten investointien lisääminen onkin pidemmän aikavälin talouskasvun kannalta keskeinen edellytys. Valuuttamääräykset Kaikki Indonesian liike-elämän sektorit tarvitsevat kehittyäkseen ulkomaista pääomaa, mistä johtuen maahan ei ole asetettu valuuttamääräyksiä. Indonesian rupia on täysin vaihtokelpoinen valuutta. Indonesian keskuspankki, Bank of Indonesia on velvollinen säilyttämään ja ylläpitämään maan valuutan vakaana, ja keskuspankki valvoo myös raha- ja finanssijärjestelmiä. Työvoima Yleinen koulutustaso on Indonesiassa alhainen Indonesian työvoima on yli 110 miljoonaa henkeä, ja joka vuosi työmarkkinoille tulee noin 2,0 miljoonaa uutta työntekijää. Työvoima on yleisesti ottaen nuorta. Parina seuraavana vuosikymmenenä työvoiman suhteellinen osuus koko väestöstä kasvaa. Suurin työllistäjä on maatalous, joka työllistää yli puolet työvoimasta. Seuraavaksi suurin työllistäjä on kauppa ja liike-elämä, jossa työskentelee noin 15 prosenttia työvoimasta. Valmistusteollisuus työllistää noin 11 prosenttia, palvelut noin 13 prosenttia, lisäksi kaivostyö, rakennusala ja kuljetusala työllistävät noin yhdeksän prosenttia työvoimasta. Indonesian työvoima ei ole muihin Aasian maihin verrattuna yhtä hyvin koulutettua. Koulutustaso on alhainen ja työvoimasta suurin osa työskentelee vähäistä ammattitaitoa vaativissa matalapalkkatehtävissä. Yleisessä luku- ja kirjoitustaidossa on tapahtunut edistystä viime vuosina. Indonesian palkkataso on ollut aasialaisittain kilpailukykyinen, mutta ei ole sitä enää kaikilla sektoreilla. Eri teollisuudenalojen ja alueiden välillä on palkkatasossa huomattavia eroja. Korotukset minimipalkoissa ovat heikentäneet työvoimavaltaisen teollisuuden kilpailukykyä. Koska ammattitaitoisesta työvoimasta on Indonesiassa pulaa, on liikkeenjohdon palkkataso korkea koko maassa. Indonesiassa toimivien ulkomaisen yritysten suurin ongelma on hyvin usein pula pätevästä keskijohdosta, minkä vuoksi monet yritykset rekrytoivat keskijohtoa ulkomailta.

13 Indonesian maaraportti 13 (31) Työvoimakysymyksistä vastaa työvoimaministeriö (Department Tenaga Kerja). Viime vuosina on tapahtunut muutoksia palkkauskysymyksissä, ja minimipalkkoja ja työvoimaa koskevia säädöksiä on muutettu työntekijöiden hyväksi. Maan eri alueilla on erilaiset minimipalkkatasot, ja kaupungeissa palkkataso on huomattavasti korkeampi kuin maaseudulla. Työntekijät saavat liittyä Indonesiassa ammattiliittoihin. Ammattiyhdistysten kattojärjestö on vuonna 1973 perustettu All Indonesian Labour Federation (Federasi Buruh Seluruh Indonesia, FBSI). Indonesiassa on 21 eri teollisuussektoria edustavaa ammattiyhdistystä. Käytännössä aktiivinen ay-toimintaan osallistuminen ei ole sallittua. Työttömyys Indonesian 240-miljoonainen väestö tarjoaa teoriassa suuren työvoimapotentiaalin, mutta työvoiman osaaminen on heikkoa ja työmarkkinat ovat kankeat. Työttömyysaste on noin 10 prosenttia. Alityöllisyys on laajaa eivätkä tilastot ole vertailukelpoisia länsimaalaisten tilastojen kanssa. Työttömyyden torjunnassa on keskeisessä asemassa työlainsäädännön uudistaminen joustavammaksi ja osaamisen kehittäminen. Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Aasian maat ovat edelleen tärkeitä kauppakumppaneita, EU:n merkitys kasvaa Indonesia on yksi ASEAN-järjestön perustajajäsenistä. ASEAN-maiden keskinäinen vapaakauppasopimus AFTA on tärkeä alueen kaupan kehitykselle Ulkomaankaupan kehitys Vuodesta 1995 Indonesia on ollut Maailman kauppajärjestön WTO:n jäsen, jäsenyyden johdosta on kaupan esteitä poistettu etenkin tuotanto-, kauppa- ja palvelumonopolien sekä maatalouskaupan osalta. Indonesian tavoitteena on lisätä talousyhteistyötä Japanin ja Kiinan kanssa. Indonesian ulkomaankaupan kehitys vuosina e mrd. USD e 2011e Kokonaisvienti 103,5 118,0 139,6 119,5 145,1 161,6 Kokonaistuonti 73,9 85,3 116,7 84,3 108,6 122,1 Tase 29,7 32,8 22,9 35,1 36,5 39,4 Lähteet: EIU 10/2010, e= ennuste

14 Indonesian maaraportti 14 (31) Ulkomaankaupan rakenne Indonesian kokonaisviennistä öljyn ja kaasun osuus on laskenut ja oli vuonna 2009 enää 14 %. Ne eivät olleet aikaisempien vuosikymmenten tapaa enää suurimmat vientiartikkelit, vaan mineraalien osuus oli suurempi. Perinteiset vietiartikkelit rasvat ja ruokaöljyt ovat seuraavaksi suurimpia noin 10 % :n osuudella. Indonesian viennin rakenne 2009 Mineraalit 17 % Öljy ja kaasu 14 % Muut 59 % Rasvat, kasvisöljyt, vahat 10 % Lähde: EIU 10/2010 Tuonnista 27 % on koneita ja laitteita, 14 % öljyä ja kaasua, joiden jälkeen suurimmat ryhmät ovat perusmetallit ja kemikaalit. Indonesian tuonnin rakenne 2009 Öljy ja kaasu 14 % Perusmetallit 10 % Muut 49 % Koneet ja sähkölaitteet 27 % Lähde: EIU 10/2010

15 Indonesian maaraportti 15 (31) Tärkeimmät kauppakumppanit Yhdysvallat 11 % Indonesian tärkeimmät vientimaat 2009 Singapore 11 % Japani 17 % Muut 61 % Lähde: EIU 10/2010 Indonesian tärkeimmät tuontimaat 2009 Singapore 30 % Muut 44 % Kiina 15 % Japani 11 % Lähde: EIU 10/2010 Kauppa Suomen kanssa Pääosa viennistä on investointihyödykkeitä Keskeinen vientisektori on metsäklusteri Tullihallituksen tilastojen mukaan Suomen vienti Indonesiaan oli 92 miljoonaa euroa ja tuonti Indonesiasta 78 miljoonaa euroa vuonna Kaupan arvo oli vain noin puolet vuoden 2008 tasosta. Kauppa on tämän vuoden alkukuukausina elpynyt vuoden 2009 pohjalukemista ja tammi-heinäkuussa 2010 vienti Indonesiaan oli

16 milj. EUR Indonesian maaraportti 16 (31) kasvanut 16 prosenttia ja tuonti Indonesiasta 6 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Huomattava osa Suomen ja Indonesian välisestä tavarakaupasta käydään kuitenkin kolmansien maiden kautta eikä tämä kauppa näy Suomen virallisissa ulkomaankauppatilastoissa. Suomen ja Indonesian kauppa vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus 03/2010 Indonesia oli Suomen merkittävä vientimaa vielä 1990-luvulla, mutta mm. Aasian talouskriisin johdosta sen osuus Suomen viennistä on supistunut viime vuosina varsin pieneksi. Suomen tärkeimmät vientisektorit Indonesiassa ovat metsäklusteri (koneita, laitteita, kemikaaleja, palveluita), televiestintä ja energiasektori. Osa Suomen ja Indonesian kaupasta on Suomen tullitilastojen ulkopuolella tapahtuvaan kolmansien maiden kautta tapahtuvaa kauttakulkuvientiä ja -tuontia. Kauttakulkukaupan arvosta ei ole tarkkoja lukuja, mutta Suomen Jakartan suurlähetystön arvioiden mukaan virallinen vienti on vain prosenttia suomalaisten yritysten kokonaisviennistä Indonesiaan. Suomalaiset yritykset käyttävät paljon Singaporea ja Malesiaa kauttakulkumaana niiden Indonesiaa parempien logistiikkaketjujen ja Indonesian satamien ahtauden sekä korruption takia. Lisäksi Indonesiaan viedään tuotteita suoraan muitten maitten tehtailta mm. Aasiasta. Suomalaiset yritykset toimittavat myös Indonesian tehtaillaan valmistettuja tavaroita muualle kuin Suomen markkinoille.

17 Indonesian maaraportti 17 (31) Suomen vienti Suomen vienti Indonesiaan 2009 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 49,9 % Valmiit tavarat 2,6 % Elintarvikkeet ja juomat 0,4 % Raaka-aineet, polttoaineet 9,1 % Kemialliset aineet ja tuotteet 7,6 % Valmistetut tavarat 30,4 % Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Indonesiaan vuonna 2009 SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muutos % 1 64 paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 17, puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 12, voimakoneet ja moottorit 11, eri toimialojen erikoiskoneet 7, paperimassa 7, yleiskäyttöiset teollisuuskoneet ja laitteet 6, muut sähkökoneet ja laitteet 4, rauta ja teräs 4, muut metallit 3, toimistokoneet ja atk-laitteet 2, tärkeintä yhteensä 77, Koko vienti Indonesiaan 92, Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomalaisten palveluiden vienti Indonesiaan on edelleen vähäistä. Luonteeltaan se on lähinnä konsultointia metsäklusterille sekä jonkin verran insinööri- ja IT-aloille. Suomalaisten konsulttiyritysten toimintaa Indonesiassa vaikeuttaa niiden pienuus kilpailijoihin nähden.

18 Indonesian maaraportti 18 (31) Suomen tuonti Valmiit tavarat 40,1 % Suomen tuonti Indonesiasta 2009 Elintarvikkeet ja juomat 5,1 % Raaka-aineet, polttoaineet 11,9 % Kemialliset aineet ja tuotteet 4,6 % Valmistetut tavarat 6,4 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 31,9 % Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen Indonesian tuonnin tärkeimmät tavararyhmät vuonna 2009 SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muutos % 1 76 puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 9, vaatteet 9, muut valmiit tavararat 6, muut sähkökoneet ja laitteet 6, moottoriajoneuvot 4, huonekalut 4, kasviöljyt ja rasvat 3, tekstiilikuidut ja niiden jätteet 2, hedelmät ja kasvikset 2, kumituotteet 2, tärkeintä yhteensä 52, Koko tuonti Indonesiasta 78, Lähde: Tullihallitus 03/2010 Ulkomaiset investoinnit Indonesian investointi-ilmapiiri on ollut vuoden 2000 jälkeen melko heikko verrattuna muihin Kaakkois-Aasian maihin, mutta toisaalta mielenkiinto Indonesiaan investoinikohteena on säilynyt talouskriisin aikana ja lähivuosille odotetaan kasvua. Indonesian talouden uudistaminen ja vapauttaminen houkutteli maahan runsaasti ulkomaisia investoijia luvuilla. Aasian kriisin jälkeen on Indonesian kilpailukyky naapurimaihin verrattuna heikentynyt olennaisesti ja ulkomaisten suorien investointien arvo on supistunut murto-osaan huippuvuosista. Ulkomaisia investointeja ovat jarruttaneet poliittinen epävarmuus, korruptio, lainsäädännön epäselvyydet, rahoitusvaikeudet, byrokratia, infrastruktuurin heikkous, monimutkainen

19 Indonesian maaraportti 19 (31) verotus ja korkea yritysverokanta. Presidentti Susilo Yudhoyonon kaudella investointiilmapiiri on jossain määrin kohentunut ja investoijien luottamus on eri mittausten mukaan kääntynyt hienoiseen nousuun. Saadakseen investointivirran todelliseen kasvuun on Indonesian tartuttava määrätietoisesti kaikkiin investointeja estäviin ongelmiin. Johtavia Indonesiaan suuntautuneiden investointien alkuperämaita ovat Singapore, Iso-Britannia, Malesia, Etelä-Korea ja Japani. Toimialoittain suurimmat investoinnit kohdistuvat kemialliseen ja lääketeollisuuteen, kaivostoimintaan ja logistiikkaan. Investointiedut ja -rajoitukset Suurinta osaa suorista ulkomaisista investoinneista säätelee viimeaikaisista uudistuksista huolimatta laki ulkomaisista investoinneista ( Foreign Capital Investment Law) vuodelta Laki mukautuu kohtalaisen hyvin hallituksen säännöksiä purkaviin periaatteisiin ja toimenpiteisiin. Tiettyjen sektoreiden osalta, kuten öljy ja kaasu sekä pankkitoiminta ja vakuutukset, suorien investointien pitää noudattaa ministeriöiden säännöksiä. BKPM (Capital Investment Coordinating Board) valvoo ja hyväksyy ulkomaisia sekä kotimaisia investointeja sekä myöntää erilaisia investointilisenssejä. BKPM kuuluu investointiministeriön alaisuuteen. BKPM:llä on aluetoimistot jokaisessa provinssissa. Ulkomaisten investointien hakumenettelyä on yksinkertaistettu ja valtaa hajautettu BKPM:n aluetoimistoille. Uuden käytännön mukaan BKPM voi hyväksyä kaikki alle 100 miljoonan dollarin arvoiset ulkomaiset investoinnit. Suuremmista päättää Indonesian presidentti BKPM:n suosituksesta. Investointihakemusten käsittelyaikaa on nopeutettu huomattavasti, keskimäärin ulkomaisen investointihakemuksen käsittelyaika on tällä hetkellä 10 päivää. Suurin osa talouden sektoreista on avattu ulkomaisille investoinneille. Pääsääntöisesti sallitaan 100 prosentin ulkomainen omistus, mutta tietyillä hallituksen erikseen määrittelemillä talouden sektoreilla ulkomainen osuus on rajattu 95 prosenttiin. Näitä ovat mm. satamatoiminta, sähkön tuotanto ja jakelu, telekommunikaatio, ilmailu ja kuljetus, juomavesiteollisuus, atomienergia ja rautatiet. Ulkomaisilta investoijilta kokonaan kiellettyjä aloja ovat kansallinen puolustus, aseteollisuus, räjähdeteollisuus ja sotalaitteet. Telekommunikaatio- ja lentoliikennesektoreilla ulkomainen omistus ei saa ylittää 49 prosenttia. Luvanvarainen metsäteollisuus on kokonaan kielletty ulkomaalaisilta. 100 prosentin ulkomaalaisomistukseen liittyy säännös, jonka mukaan 15 vuoden kuluttua toiminnan aloittamisesta on osa yrityksen omistuksesta myytävä indonesialaiseen omistukseen. Säännös ei koske yritystä, jossa ulkomainen omistusosuus on 95 prosenttia. Ulkomaiselle investoinnille ei ole asetettu enää minimiarvoa ja investoinnin voi tehdä minne tahansa Indonesiaan erityisteollisuus-

20 Indonesian maaraportti 20 (31) alueille. Ulkomaiselle yritykselle myönnetään 30 vuoden toimilupa, jonka voi pidentää edelleen toiseksi 30 vuoden jaksoksi. Hallitus myönsi vuonna 1999 uusille investoijille erityisverovapauden, joka voi kestää jopa kahdeksan vuotta. Verohelpotukset koskevat 22 alaa, mm.: tekstiilit, kemikaalit, lääkeaineet, teräs, saumattomat putket, turbiinit, autonosat, työstökoneet, prosessikoneet, raskaiden koneistojen osat, tietotekniikka, instrumentit sekä öljy- ja kaivosalan laitteet. Verovapaa-aika lasketaan kaupallisen toiminnan alkamisesta tai viisi vuotta investointiluvan saamisesta. Jos investointi kestää yli viisi vuotta luvan saamisesta lyhenee verovapaa kausi vastaavasti. Lain heikkoutena pidetään sitä, että verovapaus astuu voimaan vasta kun yritys tuottaa voittoa. Verovapaudet ulkomaisille investoinneille myöntää BKPM. Vientiyrityksille myönnettäviä etuisuuksia ovat mm. tuotantoon tarvittavien tarvikkeiden ja materiaalien vapaa tuontioikeus, vapautus arvonlisäverosta ja tietyin edellytyksin myyntiverosta. Vientiyritys voi myös tuoda tuotantoon tarvitsemansa raaka-aineet vapaasti maahan. Erityistalousalueet Ulkomaiset investoinnit pyritään tekemään erityyppisille erityistalous- ja tullivapaaalueille, joita Indonesiassa on useita. Erityistalousalueiden tarjoamia etuja yrityksille ovat mm.: vapautus tuontimaksuista, erilaisia veroetuja oikeus myydä neljännes tuotannosta Indonesian kotimarkkinoille oikeus vuokrata koneita ja laitteita erityistalousalueen ulkopuolisille alihankkijoille Singaporen lähellä sijaitsevat pikkusaaret Batam, Bintan ja Karimun ovat viimeaikaisessa kehityksessä Indonesian ulkomaisten investointien lippulaivoja ja niiden muuttaminen erityistalousalueiksi on vireillä. Batamin saarelle on tehty runsaasti ulkomaisia suoria investointeja. Suurin osa investoinneista suuntautui elektroniikkateollisuuteen, rauta- ja muoviteollisuuteen sekä palveluihin. Suurimmat sijoittajat ovat Singapore, Korean tasavalta, Taiwan ja Yhdysvallat. Japanilaiset, malesialaiset ja australialaiset yritykset ovat myös tehneet merkittäviä sijoituksia. Maan omistaminen Indonesiassa maata saavat periaatteessa omistaa ainoastaan Indonesian kansalaiset. Kuitenkin ulkomaiset yritykset voivat saada oikeuden maan hyödyntämiseen tietyin rajoituksin.

21 Indonesian maaraportti 21 (31) Suomalaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit ovat 1990-luvun lopusta lähtien olleet lähes jäissä maan sekavan poliittisen ja taloudellisen tilanteen takia. Kaiken kaikkiaan suomalaisten investointien määrä on vähäinen. Kiinnostus maata kohtaan on nyt jossain määrin kasvamassa jälleen, kun julkisten ja yksityisten investointien määrä näyttäisi kasvavan ja tarjoavan myös suomalaisille tavara- ja palveluviejille kiinnostavia mahdollisuuksia. Tuotantolaitoksia on vain muutamalla yrityksellä, suurin tehdas on Batamin saarella sijaitseva EvoxRifanin kondensaattoritehdas. Suomen Jakartan suurlähetystön mukaan muita merkittäviä suomalaisia investointeja ovat Dynean liimatehtaat Medanissa ja Acehissa, kolme huonekalutehdasta eri puolilla Jaavaa, Wärtsilän huoltokeskus, Trikon TTT:n hakkurikorjaamo ja Nokia Networks. Lisäksi Nokialla on palvelu- ja huoltokeskuksia, jotka ovat pääosin jakelijoiden omistuksessa. Lisäksi mm. seuraavilla yrityksillä on tuotantoa, myyntikonttori tai agentuuri: ABB- Suomi, Ahlstrom, Andritz (massa- ja paperikonevalmistus Suomessa), General Electric Health Case (ent. Instrumentarium), Finnair, CibaGeigy (ent. Raisio Chemicals), Jaakko Poyry, Kemira, Kone, Vaisala, Metso Paper ja Automation, Draka NK Cables, Nokian Tyres,, KCI Konecranes. Suomella ja Indonesialla on verosopimus (solmittu 1987), minkä tavoitteena on kaksinkertaisen verotuksen estäminen, sekä investointisopimus (solmittu 1996), jonka tavoitteena on sijoitusten edistäminen ja suojaaminen. Maa- ja metsätalous Maatalous tuottaa noin 15 prosenttia bruttokansantuotteesta, maatalouden merkitys taloudelle on vuosi vuodelta vähentynyt Kahvi, katkaravut ja kaakao ovat merkittäviä maatalouden vientituotteita Sademetsien laittomat hakkuut ovat vakava ympäristöongelma Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta on viime vuosina vähentynyt selvästi samalla kuin valmistusteollisuuden tuotanto on kasvanut. Viljelyalan kasvu ja hyvät sääolot sekä lannoitteiden saatavuus lisäsivät selvästi elintarviketuotantoa, sen sijaan äyriäisten allasviljelmät kärsivät virustaudeista ja rahoitusongelmista. Eniten kasvoi riisin, maissin ja soijan tuotanto. Viennin kasvua on leikannut tärkeimpien vientituotteiden kahvin ja katkarapujen tuotannon väheneminen. Indonesian katkarapuviennillä on kuitenkin hyvä potentiaali etenkin Yhdysvaltojen markkinoille sen jälkeen kun Yhdysvallat on saattanut voimaan polkumyyntisanktionsa Thaimaalle, Kiinalle, Vietnamille, Intialle, Ecuadorille ja Brasilialle.

22 Indonesian maaraportti 22 (31) Teollisuus ja rakentaminen Kahvin vienti laski sekä määrällisesti että arvon mukaan. Pääosa Indonesian kahviviennistä on Robustaa, jonka hinnat ovat laskeneet selvästi kansainvälisillä kahvimarkkinoilla. Maanviljely on keskittynyt Jaavan ja Sumatran saarille. Tärkeimmät viljelykasvit ovat riisi, maissi, maniokki, bataatti, maapähkinä ja soija. Hedelmistä viljellään eniten avokadoa, mangoa, duriania, papaijaa, appelsiiniä, banaania, ananasta ja rambutania. Tärkeimpiä kaupallisesti viljeltyjä kasveja ovat kumi, palmuöljy, palmunydin, kaakao, kahvi, tee, sokeriruoko ja tupakka. Vaikka maatalouden tuotto kansantaloudelle on vähentynyt viime vuosina, on sillä edelleen huomattava sosiaalinen merkitys. Vajaa puolet kansasta saa edelleen elantonsa ainakin osittain maataloudesta. Suuri osa maatalouden viennistä on primäärituotteita, vaikka jatkojalostus toisi huomattavasti enemmän vientituloja. Hallitus painottaa jatkojalostuksen tärkeyttä ja suunnitteilla on useita maatalouden tutkimus- ja kehityskeskuksia, mm. ruokaöljy- sekä kumituotteille. Metsät Indonesian metsävarat ovat Kaakkois-Aasian suurimmat ja metsäteollisuuden kehittämiseen on Indonesiassa satsattu voimakkaasti. Metsää on noin 143 miljoonaa hehtaaria eli 75 prosenttia pinta-alasta. Metsät ovat valtion omistuksessa. Hakkuuluvat ovat maksullisia ja niitä saaneiden yritysten on sitouduttava metsän jälleenistutuksiin. Metsien hyödyntäminen on Indonesiassa hankalaa, sillä maasto on erittäin vaikeakulkuista. Sademetsän avohakkuut ovat aiheuttaneet erittäin vakavia ympäristöongelmia; metsiä häviää vuodessa yli miljoona hehtaaria. Maailmanpankin arvion mukaan metsiä hakataan 50 prosenttia enemmän kuin metsien sietokyky sallisi. Sademetsien tilalle istutetuista puupelloista ensimmäiset ovat jo kasvaneet korjauskelpoisiksi. Indonesian sellu- ja paperiteollisuuden kasvusuunnitelmat ovat tällä hetkellä jäissä. Valmistusteollisuus Valmistusteollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on n. 30 prosenttia, osuus on kasvanut selvästi viime vuosina Valmistusteollisuus on ollut viime vuosikymmeninä Indonesian voimakkaimmin kasvava taloudenala. Kasvua oli vuosittain keskimäärin 10 prosenttia vuodessa. Valmistusteollisuuden erittäin voimakkaaseen kasvuun vaikutti öljy- ja kaasuviennin supistuminen 1980-luvulla. Hallitus joutui etsimään korvaavia vientituotteita ja panosti vahvasti valmistusteollisuuden kehittämiseen.

23 Indonesian maaraportti 23 (31) Tuotanto supistui eikä se ole edelleenkään elpynyt kriisiä edeltävälle tasolle. Ongelmia ovat työvoimakysymykset, kohoavat tuotantokustannukset, turvallisuusriskit, korruptio, lainsäädännön epäselvyydet, laiton halpatuonti ja kilpailu Kiinan kanssa, joka on vaikuttanut etenkin työvoimavaltaisiin aloihin. Indonesialla on vahva raskasteollisuus. Rauta- ja terästeollisuuden johtava yritys on valtionyhtiö Krakatau Steel Länsi-Jaavalla. Kotimaisen tuotannon uhkaksi on noussut halpatuonti Intiasta ja Kiinasta, joskin teräksen tuotantoon tarvittavien raaka-aineiden kansainvälisten markkinahintojen noustua on tilanne helpottunut kotimaisen tuotannon kannalta. Indonesia on myös merkittävä alumiinin valmistaja. Johtava yritys on Asahan Aluminium, joka on Indonesian hallituksen ja Japanese overseas Economic Cooperation Fundin yhteisyritys. Tehdas toimii Pohjois-Sumatralla. Petrokemian teollisuuden vahva ala 1980-luvun puoliväliin saakka olivat lannoitteet. Tuotantoa on vähitellen monipuolistettu. Nykyään tuotannossa on useita tuotteita kuten bensiini, metanoli, muurahaishappo (HCOOH), polyeteeni, polypropeeni, vaahtomuovi ja puhdistettu tereftaalihappo. Kotimainen sementtiteollisuus on kasvanut voimakkaasti 1970-luvulta lähtien. Sen tuotanto seuraa paljolti rakentamisen suhdanteita. Sellu- ja paperiteollisuus on 1980-luvun puolivälistä lähtien laajentunut erittäin voimakkaasti. Alun perin muutaman valtionyhtiön hallitsemalle teollisuuden alalle suuntautui runsaasti yksityisiä. Sellutehtaiden suunnittelussa ei investoitu riittävässä määrin istutusmetsiin ja pääraaka-aine on saatu luonnonmetsistä huomattavin ympäristöseuraamuksin. Selluteollisuus tarvitsee raaka-ainetta vuodessa yli 25 miljoonaa kuutiota. Nykyiset hakkuut puupelloista ja luonnonmetsistä eivät riitä tyydyttämään tarvetta. Raaka-aineen kysyntää täydennetään ilmeisesti laittomilla hakkuilla. Indonesia on maailman suurimpia vanerin viejiä ja vaneriteollisuus on tekstiiliteollisuuden ohella maan suurimpia viejiä. Vaneriteollisuudessa toimii yli sata tehdasta. Raaka-ainepula rajoittaa tuotantoa eikä merkittäviä laajennuksia ole odotettavissa. Vanerin alhainen myyntihinta viimeisten vuosien aikana, tukkien korkea hinta ja vanha tekniikka ovat verottaneet tehtaiden kannattavuutta ja jarruttaneet tarpeellisia uusinvestointeja. Vanha tekniikka ja istutusmetsien lisääntyvä käyttöönotto tekevät merkittävät koneinvestoinnit välttämättömiksi. Tekstiiliteollisuus on keskittynyt Länsi-Jaavalle sekä Balille. Tekstiili- ja vaateteollisuus oli alun perin tarkoitettu tyydyttämään kotimainen kysyntä luvulta lähtien teollisuus suuntautui yhä enemmän vientiin. Ala on myös valmistusteollisuuden suurin työllistäjä 3,5 miljoonalla työntekijällään. Keskeisestä taloudellisesta merkityksestään huolimatta tekstiili- ja vaateteollisuus on ajautunut

24 Indonesian maaraportti 24 (31) viime vuosina useisiin kriiseihin ja menettänyt tuhansia työpaikkoja. Tuotantoa on siirretty yhä enenevässä määrin halvempien kustannusten maihin sen jälkeen kun indonesialaisten palkkataso on noussut. Lisäksi työläisten keskuudessa on esiintynyt levottomuuksia. Alan ongelmat ovat kasvaneet myös sen jälkeen kun tekstiiliteollisuuden maailmanlaajuisista kiintiöistä luovuttiin vuoden 2004 lopussa. Kilpailu on koventunut etenkin Kiinan kanssa. Ajoneuvotuotanto on kasvanut viimeisten kahden vuoden aikana. Autoteollisuus vapautettiin sääntelystä vuonna 1999, jonka jälkeen mm. ulkomaiset investoinnit on sallittu. ASEAN-maiden vapaakauppasopimuksen (AFTA) perusteella autoteollisuuden alennetut tariffit ovat 0-5 prosenttia, mutta paikallisten osien osuuden on oltava yli 40 prosenttia. Indonesian autoteollisuus on pääasiassa keskittynyt japanilaisten automerkkien kokoamiseen. Japanilaiset merkit hallitsevat ajoneuvomyyntiä, myydyistä ajoneuvoista noin 90 prosenttia on japanilaisia ja noin 80 prosenttia myydyistä henkilöautoista oli japanilaisia.. Eniten myydään henkilöautoja, pieniä pakettiautoja ja maastoautoja. Paikalliset autovalmistajat ovat toipuneet hyvin talouskriisin aiheuttamasta takaiskusta. Indonesian suurin autovalmistaja on Astra International. Yritys kokoaa Indonesian markkinoille mm. Daihatsua, Isuzua, Nissan Dieseliä, Peugeotia ja BMW:tä sekä Hondan moottoripyöriä. Toiseksi suurin autotehdas on Indomobil Sukses International, jolla on tuotannossa Suzukin, Mazdan, Nissanin, Renaultin, Volvon, Audin ja Volkswagenin autoja. Yritys kokoaa ja markkinoi Mitsubishiä. Indonesia on maailman neljänneksi suurin moottoripyörien valmistaja Kiinan, Intian ja Japanin jälkeen. Suurin osa paikallisesti valmistetuista moottoripyöristä on mopedeja, niiden osuus markkinoista on 80 prosenttia. Markkinoita hallitsevat japanilaiset merkit, noin 10 prosenttia moottoripyöristä on halpatuontia Kiinasta. Energia Indonesia on OPEC:in jäsen. Sillä on huomattavat öljy-, kaasu- ja hiilivarannot ja se on maailman suurin LNG:n viejä. Öljyntuotanto on viime vuosina vähentynyt voimakkaasti tunnettujen kenttien ja investointien puutteen vuoksia. Uusia investointeja ei ole saatu epäselvien lakien ja verotuksen, korruption ja poliittisen epävarmuuden takia. Sähkönkulutus on kasvanut voimakkaasti varsinkin kaupunkialueilla. Maaseudulla sähköverkko on hyvin hajanainen, vain 55 prosenttia maaseudun kotitalouksista on sähköverkon piirissä. Sähkökatkot ovat yleisiä kaupungeissa. Myös sähköntuotanto kärsii investointien puutteesta. Sähköalaa hallitsee valtionyhtiö Perusahaan Listrik Negara (PLN), joka on pahoin velkaantunut. Öljyllä ja kaasulla on erittäin suuri merkitys Indonesian taloudelle. Suuri riippuvuus öljystä ja kaasusta on johtanut siihen, että maan vauraus ja hyvinvointi ovat

25 Indonesian maaraportti 25 (31) vaihdelleet voimakkaasti kansainvälisten öljymarkkinoiden kehityksen mukaan. Öljyriippuvuutta energiantuotannossa on pyritty vähentämään kehittämällä kaasu- ja hiilivoimaloita sekä vesivoimaa. Energiasta 50 prosenttia tuotetaan kuitenkin edelleen öljyllä. Erikoisuutena ovat Jaavan kolme pientä koeydinvoimalaa. Tavoitteena on ollut rakentaa maahan 7-12 ydinvoimalaa, mutta hanke on haudattu toistaiseksi. Indonesian tunnetut öljyvarat ovat viisi miljardia barrelia ja tuotanto oli 1 miljoonaa barrelia. Öljyvarojen arvioidaan loppuvan noin 10 vuoden kuluttua. Öljyn ja kaasun osuus viennistä on laskenut vähitellen. Maa on kyennyt säilyttämään asemansa suurimpana öljyntuottajana Kaakkois-Aasiassa. Kotimaisen kulutuksen nopea kasvu on kuitenkin johtamassa siihen, että Indonesiasta tulee öljyn nettotuoja viejän asemesta vuosisadan loppuun mennessä. Öljynjalostamoja on seitsemän, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on n. 1 miljoona barrelia päivässä. Ne joutuvat tuomaan osan tarvitsemastaan raakaöljystä. Indonesian todennetut kaasuvarat ovat miljardia kuutiojalkaa. Öljy-yhtiö Pertamina on maailman suurin LNG:n viejä. Kaasuvarojen on laskettu riittävän noin 50 vuodeksi. Yli 71 prosenttia kaasuvarannoista sijaitsee offshore-alueilla. Suurimmat varannot ovat Natuna-saarella (33 %). Itä-Kalimantanilla (30,2 %), Irian Jayalla (15,1 %), Acehissa (6,8 %) ja Etelä-Sumatralla (6,4 %). Kaasutuotannosta 55 prosenttia menee vientiin. Sähkö Indonesia tuottaa sähköä 100 miljardia kwh vuodessa. Tästä noin 87 prosenttia syntyy lämpövoimalla (öljy, kaasu ja hiili), vesivoimalla 10,5 prosenttia ja 2,5 maalämmöllä. Indonesian sähköntuotannon kapasiteetti on 19,9 gigawattia, josta 82 prosenttia tuotetaan kaasulla, öljyllä ja hiilellä, 15 prosenttia vesivoimalla ja 3,0 prosenttia geotermisesti. Hiili Indonesian hiilivarannot ovat noin 5,9 miljardia tonnia (todennetut) ja 36 miljardia tonnia (ei-todennetut). Tärkeimmät tunnetut esiintymät ovat Sumatralla ja Kalimantanilla. Tärkeimmät vientimarkkinat ovat Japani ja Taiwan. Indonesia on maailman kolmanneksi suurin höyryhiilen viejä Australian ja Etelä-Afrikan jälkeen. Viime vuosina hiilikaivostoiminta on kärsinyt lakoista, epäselvästä kaivoslainsäädännöstä ja investointien puutteesta. Rakentaminen Rakentamisen arvo on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Kasvua vauhdittivat infrastruktuurirakentaminen ja kiinteistöjen uudistuotanto. Talouskriisin aikana

26 Indonesian maaraportti 26 (31) aloitettujen ja kesken jääneiden kiinteistöjen rakentamista on myös jatkettu ja hankkeita on saatettu valmiiksi. Maahan rakennetaan huomattavat määrät uusia asuntoja (etenkin vaurastuva keskiluokka haluaa uusia asuntoja), kauppaliikkeitä, ostoskeskuksia suuriin kaupunkeihin (Jakarta, Bandung, Surabaya, Medan) ja toimistoja. Rakentamisen kasvua on vauhdittanut pankkien avokätinen lainapolitiikka. Palvelusektori Tietoliikennepalvelut Indonesian informaatioteknologiamarkkinat (IT-markkinat) ovat yhdet Aasian pienimmistä. Puhelinmarkkinoita hallitsee kaksi suurta operaattoria Telkom ja Indosat. Molemmat olivat valtionyhtiöitä, jotka yksityistettiin 1990-luvun alussa. Telkom on erikoistunut ääni- sekä data- ja kuvapalveluihin. Se on myös lankaverkon markkinajohtaja (entinen monopoliyhtiö) ja omistaa myös CDMA:n järjestelmään perustuvia langattomia alueellisia verkkoja useimmissa kaupungeissa. Indosatilla on kaksi tytäryritystä: Satelindo (mobiilioperaattori) ja IM2 (multimedia- ja Internet-palveluja). Indosatin pääliikentoiminta-alue on nykyään mobiilitoiminta. Telkomselin omistavat Telkom (65 %) ja singaporelainen Singapore Telecommincatios (SingTel 35 %). Telkomsel on suurin matkapuhelinoperaattori. Sen kaksi suurinta kilpailijaa ovat Satelindo ja Exelcomindo. Matkapuhelinmarkkinat Indonesian matkapuhelinverkko on rajallinen ja käyttäjiä on liian paljon kapasiteettiin nähden. Matkapuhelinliittymien määrä kasvaa nopeasti ja verkkoa parannetaan koko ajan. Matkapuhelintiheys on kasvusta huolimatta suhteellisen alhainen verrattuna moneen muuhun Kaakkois-Aasian maahan. Vajaa puolet matkapuhelinliittymistä on Jakartassa ja sen ympäristössä. Kasvupotentiaali on suuri, mutta kasvun toteutuminen riippuu pitkälti poliittisesta tilanteesta ja talouskasvusta. Liittymien kasvusta huolimatta ovat operaattoreiden ARPU-luvut laskeneet. GSM-liittymien määrä kaikista liittymistä on noin 96 prosenttia. GSM-verkon suosio perustuu prepaid-liittymiin, joiden määrä on noin 60 prosenttia liittymistä. Matkapuhelinmarkkinoilla kilpailu on vapaata. Valtio määrittelee matkapuhelinverkkojen taksat, mutta toimiala on vapaa yksityisille investoinneille. Indonesiassa ei ole matkapuhelimien valmistusta, joskin Samsung on ilmoittanut perustavansa matkapuhelintehtaan maahan. Markkinajohtajia ovat Ericsson, Nokia ja Motorola.

27 Indonesian maaraportti 27 (31) Tietokoneiden ja Internet-liittymien määrä on vähäinen suhteessa väestöön. Internetin suosion kasvu lisää myös sähköisen kaupankäynnin potentiaalia. Pankkitoiminta Indonesian rahoitussektori koki ennennäkemättömän rajun takaiskun vuosien Aasian kriisin ja sitä seuranneiden poliittisten levottomuuksien takia. Ylivelkaantunut hallitus oli pakotettu pelastamaan suuren osa konkurssikypsistä pankeista vuosina , hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin 70 miljardia dollaria. Pankki- ja yrityssektorin uudelleenjärjestelyjä hoitamaan perustettiin IBRA (Indonesian Bank Restructuring Agency) vuonna Massiivinen pankkisektorin saneerausohjelma käynnistettiin vuonna 1999 Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten ohjauksessa. IBRA möi ensimmäisen pelastamansa pankin, Bank Central Asian ulkomaisille omistajille vuonna Pankkien uudelleenjärjestelyohjelman puitteissa on liikepankkien lukumäärä vähentynyt. Maan suurin pankki on Bank Mandiri pääomalla laskettuna. Pankki on perustettu neljän kriisistä pelastetun pankin raunioille. Neljän osakemyynnin jälkeen valtion osuus pankista on enää 70 prosenttia. Bank Negara Indonesia on maan vanhin ja toiseksi suurin pankki. Islamilainen pankkitoiminta on kasvamassa myös Indonesiassa. Huikeasta kasvusta huolimatta shariah-pankkien osuus Indonesian pankkitoiminnasta on vain 1,0 prosentin tasoa, Malesiassa osuus on jo 10 prosenttia. Ulkomaisiksi pankeiksi lasketaan kaiken kaikkiaan 31 pankkia. Viisi suurinta ulkomaista pankkia ovat Citibank, HSBC, ABN Amro, Deutche Bank ja Standard Chartered Bank. Ulkomaisten pankkien toiminta on viime aikoina laajentunut perinteisestä yrityspankkitoiminnasta myös kuluttajamarkkinoille. Pankkitoiminnalla on Indonesian kansantaloudessa vähäisempi merkitys kuin monessa kehittyneemmässä naapurimaassa. Credit Suissen varallisuustutkimuksen (2010) mukaan Indonsialaisten varallisuudesta 93 % oli finassimarkkinoiden ulkopuolella eli lähinnä maa- ja kiinteistöomaisuudessa. Kehittyneissä maissa tämä osuus on tavallisemmin % :n luokkaa riippuen kiinteistöjen hinnoista. Vielä korostetummin finasssisektorin kehittymättömyys näkyy maan kokoon nähden suhteelisen vähämerkityksellisen pörssitoiminnan kohdalla. Pörssitoiminta Indonesiassa toimii kaksi pörssiä: Jakartassa (JSE) ja Surabayassa (SSE). Jakartan pörssitoiminta aloitettiin jo siirtomaakaudella, mutta varsinainen toiminta aloitettiin uudelleen Sääntelystä johtuen kehitys oli hidasta ja pörssitoiminta alkoi kasvaa

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy

Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy 5,756 milj. 12,018 milj. Lähde:Automotive News Europe Lähde: Automotive News Europe 8,232 milj. Lähde:Automotive News Europe Lähde:Automotive

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista EU-EDUNVALVONTAPÄIVÄ Energiateollisuus Paavo Suni, ETLA Kalastajatorppa 13.2. 2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Raakaöljyn hinta päivittäin, Brent,

Lisätiedot

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa Keski-Aasia - Stanit muutoksessa Kuva: Afghanistan and Central Asia Research Information Indiana University, Bloomington, Indiana 2 Keski-Aasia - stanit muutoksessa Kazakstan, Kirgistan, Tadžikistan, Turkmenistan,

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Asiantunteva kumppani yritysten kehitysmaahankkeisiin Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä?

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Seija Parviainen Suomen Pankki Vaasa 17.9.29 Miksi Aasialla on väliä Suomen taloudelle? Asian kehittyvät taloudet pitäneet maailmantalouden pyörät pyörimässä

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa BoF Online 2008 No. 1 Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa Heidi Schauman Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-21 (1-7) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 (1-7) Tuonti Vienti 21 (1-7) Helsinki 2.1.21

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2001-2012 (1-8) 5000 Milj. e 4000 3000 2000 1000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Syksy 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Syksy 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Syksy 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa pohja saavutettu? Suomalaisyritysten vienti Venäjälle ja liiketoiminta Venäjällä ovat hieman kasvaneet

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani

Smart way to smart products. Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 29.10.2014 Toimintaympäristö 7-9/2014 Kysyntätilanteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuosineljännekseen

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 211 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-211 (1-8) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 21 (1-8) Tuonti Vienti 211 (1-8) Helsinki

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna

Lisätiedot

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa v. 21-21 (tammikuu) 4 Milj. e 3 2 1 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 21 (tammi) (tammi) Tuonti Vienti

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto ULKOMAAN- KAUPPA 2000 Taskutilasto Tullihallituksen tilastojulkaisut Ulkomaankauppa Osa 1 Tuonnin ja viennin vuositilasto yhdistetyn nimikkeistön, CN, mukaan nimikkeittäin/maittain ja maittain/nimikkeittäin

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN TUNNETUT HAASTEET Talouden pitkittynyt lama Vientiteollisuuden vakavat vaikeudet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Suomen ja Ranskan välinen kauppa

Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kauppa 212 Handel Trade Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ranskan välinen kauppa v. 22-211 2 1 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Tuonti Vienti Helsinki 26.3.212 Tietoja lainattaessa lähteenä

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Suomen ja Saksan välinen kauppa

Suomen ja Saksan välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Saksan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Saksan välinen kauppa v. 2002-2012(1-9) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2011 (1-9)

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä 1) Venäjä yhä tärkeä Suomen taloudelle 2) Sanktiot eivät ole pääsyy Venäjän-vientimme laskuun 3) Venäjä suuri mahdollisuus, muttei lähitulevaisuudessa 4) Venäjän

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2011 Handel Trade Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Suomen metsäteollisuusvienti ja tuonti v. 2004-2011(1-3) 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 2002-2012 (1-3) Milj. e 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2002 2003

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kauppa 2013 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 2003-2013 (1-8) 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Milj. e 2003 2004

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa AFRIKKA - BIOMASSAAN PERUSTUVA LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI 16.3.2011 Miia Tähtinen Sisältö Yleistä Tapaus: Tansania Tapaus: Angola

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Venäjän talouskehitys avaa mahdollisuuksia logistiikkayrityksille

Venäjän talouskehitys avaa mahdollisuuksia logistiikkayrityksille Venäjän talouskehitys avaa mahdollisuuksia logistiikkayrityksille Pekka Sutela 24.5.2010 Venäjä ja kriisi Venäjän BKT laski 2009 saman verran kuin Suomen, vajaat kuusi prosenttia, mutta maa putosi korkeammasta

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi Keski-Suomen Aikajana 3/2015 Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni. Maakunnan veturi(t) on saatu liikkeelle. Työllisyystilanne edelleen heikko. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Verkoilla maailmalle 12.6.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena

Lisätiedot

Smart way to smart products Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi

Smart way to smart products Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi Toimitusjohtaja Juha Näkki 11.2.2015 Toimintaympäristö vuonna 2014 Vuosi 2014 oli haastava konepajateollisuuden yrityksille lähes koko

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 0 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 6 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus 00 00 00 006 00 008 00 00 0 0 Tavaravienti

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 25.9.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 7.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotetusta 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Kiristystoimet helpottavat

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat

Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat Tietoisku ja yritystapaamiset Kouvola 02.04.2009 Sergei Usoltsev Markkinatutkimuspäällikkö Suomalais-Venäläinen kauppakamari www.finruscc.fi

Lisätiedot

2 (12) Juha Wilén. Sisällysluettelo

2 (12) Juha Wilén. Sisällysluettelo Egypti Elokuu 2010 2 (12) Sisällysluettelo Maaprofiili... 3 Maa ja väestö... 3 Infrastruktuuri... 3 Politiikka ja hallinto... 3 Talouden avaintiedot... 4 Liiketoiminta... 5 Maan vahvuudet ja heikkoudet...

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot