OHJE INVESTOINNEISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OHJE INVESTOINNEISTA 28.3.2007"

Transkriptio

1 1 OHJE INVESTOINNEISTA Säädökset: Julkisesta työvoimapalvelusta annettu laki (1295/2002) ja eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annettu valtioneuvoston asetus (1345/2002) luvut 1-2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHOILLA RAHOITETTAVAT INVESTOINNIT TYÖLLISYYSPERUSTEINEN INVESTOINTIAVUSTUS INVESTOINTIAVUSTUKSEN MYÖNTÄMINEN JA MÄÄRÄRAHOJEN OSOITTAMINEN INVESTOINTIAVUSTUKSEN HAKEMINEN INVESTOINTIAVUSTUSPÄÄTÖKSEN VALMISTELU JA LAUSUNTOMENETTELY KUSTANNUSARVIO JA AVUSTUKSEEN OIKEUTTAVAT KUSTANNUKSET VALTIONAVUN MÄÄRÄ JA TUKITASO INVESTOINTIAVUSTUKSEN MYÖNTÄMIS- JA OSOITUSPÄÄTÖS MUUTOKSENHAKU MYÖNTÄMISPÄÄTÖKSEN PERUUTTAMINEN INVESTOINTIAVUSTUKSEN MAKSAMINEN HANKKEIDEN OHJAUS, SEURANTA JA VALVONTA TYÖLLISYYSTYÖOHJELMA TYÖLLISYYSTYÖOHJELMAPÄÄTÖS AVUSTUKSEN MAKSAMINEN HANKKEIDEN SEURANTA JA VALVONTA TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHOILLA RAHOITETTAVAT INVESTOINNIT Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 2 luvun 2 :n 3 momentin mukaan työllisyysmäärärahoista voidaan osoittaa tai myöntää valtion talousarvion rajoissa määrärahoja muun muassa valtion virastoille tai laitoksille, kunnille ja kuntayhtymille sekä yhteisöille ja säätiöille investointeihin. Eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002), jatkossa asetus, 1 :n mukaan työllisyysmäärärahoista voidaan myöntää työllisyysperusteista valtionapua rakentamista, kunnossapitoa, perusparannusta, laajentamista, rakenteellisesti uudelleen järjestämistä tai muuta investointia koskevaan hankkeeseen julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 2 luvun 2 :n 3 momentissa tarkoitetuille tahoille valtion talousarvion rajoissa. Valtion talousarviossa vahvistetaan vuosittain tarkemmat määrärahojen käyttöperusteet. Työministeriö sopii vuosittain tulostavoiteneuvotteluissa TE-keskusten työvoimaosastojen kanssa siitä, kuinka paljon työvoimaosastot saavat investointimäärärahoja. Määrärahojen jakoperusteet ilmoitetaan tulostavoiteneuvotteluita koskevassa ohjeessa.

2 2 2. TYÖLLISYYSPERUSTEINEN INVESTOINTIAVUSTUS 2.1. Investointiavustuksen myöntäminen ja määrärahojen osoittaminen Asetuksen 1 :n mukaan työvoimaviranomainen voi myöntää investointiin työllisyysmäärärahoista haetun valtionavun joko suoraan hakijalle tai osoittaa valtionavun myöntämistä varten tarvittavat työllisyysmäärärahat toiselle valtion viranomaiselle. Työvoimaviranomainen osoittaa valtionavun myöntämiseen tarvittavan määrärahan toiselle viranomaiselle (valtionapuviranomainen) silloin, kun tämä erityissäännösten nojalla myöntää valtionavun sen hakijalle. Muissa tapauksissa työvoimaviranomainen myöntää työllisyysperusteisen investointiavustuksen suoraan hakijalle. Asetuksen 2 :n mukaan työministeriö osoittaa määrärahan valtionavun myöntämistä varten toiselle ministeriölle tai keskushallinnon muulle toimintayksikölle. TE-keskus osoittaa määrärahan valtionavun myöntämistä varten ministeriön tai keskushallinnon toimintayksikön alaiselle valtionapuviranomaiselle. Valtioneuvosto on antanut määräyksen asioiden käsittelystä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa (n:o VM/ TM 0201/2002). Raha-asiainvaliokuntaan viedään ne hankkeet, joissa samaan kohteeseen myönnetään valtionavustuksia yhteensä vähintään euroa ja joissa määräraha osoitetaan toiselle ministeriölle tai keskushallinnon muulle toimintayksikölle. Erityissäännösten soveltaminen Työllisyysperusteinen investointiavustus täydentää pääsääntöisesti muita valtion investointiavustusjärjestelmiä. Työllisyysmäärärahojen käyttö ja myöntäminen investointihankkeisiin perustuu hankkeen työllisyysvaikutuksiin. Avustus voidaan myöntää itsenäisenä avustuksena vain, jos ei ole erityissäännöksiä, joiden nojalla avustuksen myöntäminen kuuluu toiselle viranomaiselle. Alla esimerkkejä rahoitukseen liittyvistä erityissäännöksistä; - yritystoiminnan tukemisesta annettu laki (1068/2000). Em. lain nojalla voidaan myöntämispäätöksiä tehdä vuoden 2007 loppuun. Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi (1336/2006) tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella myöhemmin säädettävänä ajankohtana. - laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998) - liikuntalaki (1054/1998) - laki maaseutuelinkeinojen rahoituksesta (329/1999) - laki yhdyskuntien vesihuolto-toimenpiteiden avustamisesta (56/1980) - valtioneuvoston asetus energiatukien myöntämisen yleisistä ehdoista (625/2002) Kun hankkeen luonteesta on pääteltävissä, että hanke voi kuulua toisen valtionapuviranomaisen toimialaan, työvoimaosaston tulee pyytää kirjallinen lausunto mahdollisesti kyseeseen tulevalta toiselta valtionapuviranomaiselta. (ks. kohta 2.3). Toisen valtionapuviranomaisen on antamassaan lausunnossa yksilöitävä se erityissäännös, jonka perusteella se katsoo olevansa toimivaltainen. Jos em. valtionapuviranomainen katsoo olevansa toimivaltainen, mutta ei voi erityissäännösten tai niiden nojalla annettujen ohjeiden perusteella myöntää hakijalle tukea hankkeeseen, työvoimaosasto ei voi myöntää investointiavustusta suoraan hakijalle. Avustukset elinkeinotoimintaan Työhallinnon investointiavustus on ilmoitettu komissiolle sen sisältöisenä, että myönnettäessä tukea elinkeinotoimintaan sovelletaan kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan säädöksiä, menettelytapoja ja aluepoliittisia tukitasoja. Jos elinkeinotoimintaan liittyvään investointihankkeeseen haetaan avustusta työllisyysmäärärahoista, hankkeen rahoittamiseen voidaan osallistua vain osoittamalla määräraha yritysosastolle. Työllisyysmäärärahoja voidaan käyttää esimerkiksi tilanteissa, joissa alueen työllisyystilanne ja hankkeen työllisyysvaikutukset puoltavat rahoitukseen osallistumista. Työllisyysmäärärahojen käyttäminen edellyttää lisäksi, että elinkeinotoimintaan myönnettäviä tukia koskevien säännösten mukaan tuen myöntäminen on mahdollista. Siihen, kuuluuko hankkeen rahoittaminen yritystukilainsäädännön piiriin, ei vaikuta yksinomaan se, toimiiko hakija yhtiömuodossa tai mikä taho on hakijayhtiössä enemmistöosakkaana. Sovellettavat säännökset määräytyvät hankkeen luonteen perusteella. TE-keskuksen yritysosasto voi olla erityissäännösten perusteella toimivaltainen myös tilanteessa, jossa avustuksen hakija ei toimi yritysmuotoisena. Jos kunta, kunnallinen liikelaitos, kuntaenemmistöinen kiinteistöyhtiö tai kunnan kokonaan omistama kiinteistöyhtiö rakentaa ja vuokraa yritystiloja, on kyseessä yritystukilainsäädännön piiriin kuuluva hanke. Uutta teknologiaa sisältävissä energiahankkeissa sovelletaan valtionavustuslain nojalla säädettyä valtioneuvoston asetusta energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista (625/2002). Ns. tavanomaista teknologiaa sisältävissä hankkeissa sovelletaan yritystukilakia, kun tuen

3 3 hakija toimii yhtiömuodossa. Työllisyysperusteista rahoitusta käytetään energiahankkeissa vain tilanteissa, joissa hankkeella tuetaan elinkeinotoiminnan kautta työllisyyttä. Jos avustuksen myöntäminen ei ole mahdollista yritystukilain säännösten perusteella, työvoimaosasto ei voi myöntää elinkeinotoimintaa koskevaan hankkeeseen avustusta suoraan hakijalle. Maa on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen, joista vyöhykkeet 1 ja 2 muodostavat kehitysalueen. Suurille yrityksille ja kunnille tukea voidaan myöntää vain kehitysalueella. Kehitysalueesta ja sen tukialueista on säädetty valtioneuvoston asetuksella (44/2007). Ns. vastaanottotilat (yritykset eivät vielä tiedossa) kuuluvat yritystukilain piiriin, vaikka yritysosasto ei niitä voisikaan tehtyjen linjauksien mukaan rahoittaa. Yritysosasto voi myöntää investointitukea, jos kunnan tai kiinteistöyhteisön toimitiloihin vuokralaiseksi tulevat tai toimitilat itselleen ostavat yritykset ovat investointitukea myönnettäessä tiedossa siten, että rakennettavasta pinta-alasta, yhteispalvelujen vaatimia tiloja mukaan lukematta voi olla varaamatta enintään 25 %. Jos hanke kuuluu yritystukilain soveltamisalaan ja yritysosasto on arvioinut, ettei esitetyllä hankkeella ole kannattavan toiminnan edellytyksiä, tai että erityislainsäädännössä tai sen nojalla annetuissa ohjeissa on muita rajoituksia avustuksen myöntämiselle, työvoimaosasto ei voi tehdä suoraa myöntöpäätöstä hakijalle sillä perusteella, että hankkeella on työllisyysvaikutuksia. Hankkeiden pilkkominen osahankkeisiin Investointihankkeet ovat usein laajoja kokonaisuuksia, jolloin rakennukseen voi tulla tiloja erityyppiseen toimintaan. Hankkeeseen voi sisältyä yrityksille vuokrattavien yritystilojen lisäksi tiloja, joita käytetään yleisesti elinkeinotoiminnan edellytysten parantamiseen (esim. yritysten neuvontapalvelut). Em. tilanteessa työvoimaosasto voi osallistua yrityksille vuokrattavien tilojen rakentamisen rahoitukseen osoittamalla määrärahan yritysosastolle. Muiden kuin yritystoimintaan tulevien tilojen (mm. yleiset tilat) osalta työvoimaosasto voi tehdä suoran myöntöpäätöksen hakijalle, jos mikään muu valtionapuviranomainen ei ole erityissäännösten perusteella toimivaltainen myöntämään avustusta hakijalle. Tällainen hankkeen pilkkominen edellyttää, että etukäteen tiedetään, mihin käyttötarkoitukseen yksittäiset tilat tulevat. Hankekokonaisuuksiin kuuluu usein myös ns. perusinfrastruktuurin rakentaminen. Työllisyysperusteisella investointiavustuksella rahoitettavia hankkeita voivat olla esimerkiksi yrityksen omistaman tai vuokraaman alueen ulkopuolella yleisessä käytössä olevat alueet. Yksittäisessä hankkeessa on selvitettävä, miltä osin investointi kuuluu esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle taikka kunnan tehtäväalueelle ja mitkä ovat em. tahojen mahdollisuudet tukea yleisen infrastruktuurin rakentamista Investointiavustuksen hakeminen Valtionavustuslain (688/2001) 9 edellyttää, että valtionapuviranomaisen tulee sopivalla tavalla tiedottaa mahdollisuudesta hakea valtionavustusta sekä hakemismenettelystä. Tällöin viranomaisen on myös annettava tietoja valtionavustuksen myöntämisen yleisistä edellytyksistä ja valtionavustuksen ehdoista, jollei tämä ole ilmeisen tarpeetonta. Tiedottaminen voi tapahtua esimerkiksi TE-keskusten Internet-sivuilla tai lehti-ilmoittelulla. Säädöksissä ei ole asetettu määräaikoja hakemusten jättämiselle. Käytössä voi olla jatkuva julkinen haku tai hakemusten jättöaika voi olla myös rajattu. Investointiavustusta haetaan Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin -lomakkeella (TM 3.01). Hakemus jätetään sille TE-keskukselle, jonka toimialueella investointihanke on tarkoitus toteuttaa. Hakemus tulee vireille sinä päivänä, kun se on jätetty toimivaltaiselle viranomaiselle. Hakemuksen liitteenä tulee olla hakijan Työllisyysvaikutusten arviointi lomakkeelle (TM 3.02) laatima työllisyysvaikutusten arviointi. Muut liitteet määräytyvät investointihankkeen luonteen ja hakijan mukaan. Kaikkien hakijoiden tulee liittää hakemukseen hankesuunnitelma ja kustannuserittely, muut samaa hanketta koskevat rahoituspäätökset, selvitys mahdollisesta arvonlisäverovelvollisuudesta sekä kopio rakennusluvasta tai rakennustarkastajan antama selvitys. Yritysten ja muiden yhteisöjen tulee liittää hakemukseen lisäksi - kauppa-, yhdistys- tai säätiörekisteriote ja verovelkatodistus, jotka eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia - viimeisimmän tilikauden toimintakertomus, tuloslaskelma ja tase tilintarkastajan lausuntoineen Jos kauppa-, yhdistys- tai säätiörekisteriote on kolme kuukautta vanhempi, työvoimaosasto voi myös itse tarkistaa rekisteriotteen ajantasaisuuden esimerkiksi yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä jolloin tarkastamisesta on tehtävä merkintä rekisteriotteeseen. Perustettavan yrityksen tulee liittää hakemukseen - tiedot perustettavan yrityksen kaikista osakkaista yhteisö- ja henkilötunnuksineen - perustamiskokouksen pöytäkirja - perustamis- ja osakassopimukset

4 - yhtiöjärjestys 4 Jos yksi perustettavan yhtiön osakkaista hakee rahoitusta perustettavan yhtiön (esimerkiksi kiinteistöyhtiön) lukuun, perustettavan yrityksen muiden osakkaiden tulee valtuuttaa investointiavustuksen hakija toimimaan heidän puolestaan. Kun yritys on rekisteröity, sen tulee toimittaa kaupparekisteriote hakemusasiakirjojen liitteeksi Investointiavustuspäätöksen valmistelu ja lausuntomenettely Avustuspäätöksen valmisteluun kuuluu hankkeeseen sovellettavien säännösten selvittäminen, hankkeen rahoituskelpoisuuden, työllisyysvaikutusten ja hyväksyttävien kustannusten arviointi sekä tukitason määrittely. Valmistelijan on tarkistettava, että hakemuksessa on kaikki tarvittavat tiedot, ja että hakemuksen on allekirjoittanut nimenkirjoitukseen oikeutettu henkilö/henkilöt. Jos hakemuksessa olevat tiedot eivät ole riittäviä hakemuksen käsittelyä varten, tulee hakijaa pyytää täydentämään hakemustaan. Täydennyksen toimittamiselle on asetettava kohtuullinen määräaika ja samalla hakijalle on ilmoitettava, ettei määräajan noudattamatta jättäminen estä asian ratkaisua. Määräaika voi vaihdella kahdesta viikosta kuukauteen. Jos hakija ei määräajassa toimita pyydettyjä lisätietoja, työvoimaosasto voi tilanteen mukaan antaa hakijalle vielä lisäaikaa tietojen toimittamista varten. Jos hakijalta ei asetetun määrärajan tai mahdollisen lisäajan jälkeen ole saatu pyydettyjä selvityksiä, hakemus käsitellään käytettävissä olevien tietojen pohjalta. Työvoimaosaston tulee aina ensiksi selvittää, kuuluuko avustuksen myöntäminen säännösten mukaan työvoimaosastolle. Jos määrärahan osoittaminen toiselle viranomaiselle kuuluu ministeriölle tai keskushallinnon toimintayksikölle, työvoimaosaston on lähetettävä alkuperäiset hakemusasiakirjat ja lausuntonsa hankkeesta työministeriölle. Lausuntoon on sisällyttävä työvoimaosaston arvio hankkeen työllisyysvaikutuksista toteutuspaikkakunnalla. Lausunnossa tulee myös ilmoittaa työvoimaosaston tiedossa olevat muut hankkeet, jotka liittyvät hakemuksen kohteena olevaan hankkeeseen. Jos työministeriö osoittaa määrärahan, hankkeeseen sidotaan pääsääntöisesti työvoimaosaston määrärahoja/myöntämisvaltuutta. Hakemuksen käsittelyn nopeuttamiseksi työvoimaosaston tulee tarvittaessa täydennyttää hakemusta, jos siitä puuttuu jokin kohdassa 2.2. mainituista asiakirjoista tai tiedoista. Koska hankkeeseen liittyvät maksatusasiat hoidetaan TE-keskuksessa, työvoimaosaston tulee syöttää em. hankehakemukset TUKI 2000 järjestelmään. Hakijan on hakemuksessa ilmoitettava arvionsa työllisyysvaikutuksista. Työvoimaosaston tulee tehdä oma arvio hankkeen rakennusaikaisista ja pysyvistä työllisyysvaikutuksista. Jos hakijan ja työvoimaosaston arviot poikkeavat merkittävästi toisistaan, työvoimaosaston on neuvoteltava hakijan kanssa hankkeen työllisyysvaikutuksista. Asetuksen 4 :n mukaan työllisyysmäärärahoista ei voida myöntää avustusta hankkeeseen, jonka varsinaiset rakennustyöt taikka korjaus- tai kunnossapitotyöt on aloitettu ennen kuin valtionapuhakemus on pantu vireille toimivaltaisessa valtionapuviranomaisessa. Työn katsotaan alkaneen, kun - rakennuttajaa sitova urakkasopimus on tehty; - perustusten kaivuutyöt on aloitettu taikka - korjaus- tai kunnossapitotöissä toimenpidesuunnitelman mukaiset purkutyöt on aloitettu. Kohteen, johon avustus myönnetään tulee olla avustuksen saajan omistuksessa. Jos investoinnin kohteena on rakennus, jonka maapohjaa avustuksen saaja ei omista, avustuksen saajan tulee hallita maapohjaa pitkäaikaisella vuokrasopimuksella päätöksessä määritellyn omaisuuden hallinta-ajan. Ennen rahoituspäätöksen tekemistä työvoimaosaston ja hakijan tulee yhdessä käydä läpi kaikki keskeiset hankkeen toteutukseen liittyvät asiat. Tässä yhteydessä on hyvä keskustella muun muassa seuraavista asioista: - hankkeen sisältö (tarvittaessa selkeät rajaukset muuhun toimintaan) - mitkä hankkeen menot ovat tukikelpoisia ml. arvonlisäveron kohtelu - hankintojen kilpailuttaminen (ks. kohta /kilpailuttaminen ) Lausuntomenettely a) Määrärahan osoittaminen Asetuksen 3 :n mukaan työvoimaviranomaisen on hankittava valtionapuhakemuksesta lausunto siltä valtionapuviranomaiselta, jolle määräraha on tarkoitus osoittaa. Lausuntoa ei tarvitse pyytää, jos työvoimaosasto ei tule osoittamaan rahoitusta esimerkiksi seuraavista syistä: 1) hankkeeseen ei ole käytettävissä määrärahoja; 2) hankkeella ei ole riittäviä työllisyysvaikutuksia; tai 3) varsinaiset rakennustyöt taikka korjaus- ja kunnossapitotyöt on aloitettu ennen kuin valtionapuhakemus on tullut vireille.

5 5 Työvoimaviranomaisen on lausuntopyynnössään pyydettävä toista valtionapuviranomaista ottamaan kantaa seuraaviin asioihin: 1) investoinnin rakennusaikaiset ja pysyvät työllisyysvaikutukset; 2) hankkeen suunnittelu (eli toteuttamiskelpoisuus; 3) hankkeen kustannusarviossa esitettyjen kustannusten hyväksyttyvyys; ja 3) hankkeen rahoittamista koskevat erityissäännökset; Jos ao. valtionapuviranomaisen ei voi erityis-lainsäädäntönsä perusteella rahoittaa ko. hanketta, lausunnossa on mainittava yksilöidyt syyt tähän. Jos investointiavustuksen hakija harjoittaa elinkeinotoimintaa, lausunnossa tai esityksessä on edellä mainitun lisäksi selvitettävä, voidaanko rahoitettavalla hankkeella katsoa olevan jatkuvan kannattavan toiminnan edellytyksiä. Lisäksi lausunnossa tai esityksessä on annettava tiedot hakijan kolmen edellisen vuoden aikana mahdollisesti saamasta valtionavusta tai muusta julkisesta rahoituksesta. Elinkeinotoimintaan liittyvissä hankkeissa on myös arvioitava, vääristääkö tuen myöntäminen ao. alueella samalla toimialalla toimivien yritysten välistä kilpailua. Ellei lausunnosta käy ilmi em. asioita, työvoimaosaston on tarvittaessa pyydettävä lausunnon antajaa täydentämään lausuntoaan. Jos valtionapuviranomainen ei ole lausunnossaan puoltanut määrärahan osoittamista, määrärahaa ei voida osoittaa, jollei valtioneuvosto ministeriön päätösvaltaan kuuluvassa asiassa toisin päätä. Valtionapuviranomaisen myönteinen lausunto ei sido työministeriötä tai TE-keskuksen työvoimaosastoa. Koska TE-keskus katsotaan yhdeksi valtionapuviranomaiseksi, työvoimaosastolla ei ole em. säännöksen mukaista velvollisuutta lausunnon pyytämiseen, kun investointiavustus osoitetaan saman TE-keskuksen yritysosastolle. Jos työvoimaosasto ei pyydä lausuntoa, sen on muulla tavoin dokumentoidusti esimerkiksi TE-keskuksen hankeryhmässä selvitettävä yritysosaston kanta hankkeeseen. Jos hanketta käsitellään hankeryhmässä, yritysosaston kanta on merkittävä hankeryhmän pöytäkirjaan. b) Muu hakemuksen käsittelyyn liittyvä lausuntomenettely Alueiden kehittäminen Investointiavustuksiin myönnettävä määräraha on alueiden kehittämislain (602/2002) mukaista aluekehitysrahaa. Em. lain :issä on säädetty maakuntaohjelmasta ja sen toteuttamisesta. Tarkoituksena on, että maakuntaohjelma sisältää kaikki maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet ja muut olennaiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi sekä suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Jos työhallinnon rahoitettavaksi tuleva investointihanke on otettu maakuntaohjelmaan, hankkeesta ei tarvitse erikseen pyytää lausuntoa maakunnan liitolta. Jos alueen kehittämisen kannalta keskeistä hanketta ei ole otettu maakuntaohjelmaan, hankkeesta on pyydettävä alueiden kehittämislain 37 :n mukaisesti lausunto maakunnan liitolta. Lausuntomenettely on tarkoitettu koskemaan nimenomaan alueen perusrakenteen kehittämiseen vaikuttavia päätöksiä. Jos TEkeskus poikkeaa aluekehitysviranomaisen lausunnosta, sen on perusteltava poikkeaminen neuvoteltuaan sitä ennen asiasta aluekehitysviranomaisen kanssa. Seutuyhteistyökokeilu Laki seutuyhteistyökokeilusta (560/2002) tuli voimaan , (muut. 63/2004 ja 1199/2004) Laki on voimassa vuoden 2012 loppuun. Lakia sovelletaan Hämeenlinnan, Kaustisen, Kemi-Tornion, Kuopion, Kuuma, Loimaan, Mikkelin, Nivalan-Haapajärven, Oulun, Pieksämäen, Pohjois-Lapin, Savonlinnan, Turunmaan ja Ylivieskan seuduilla sekä Lahden kaupunkiseudulla. Lain 8 :n mukaan kokeiluseudun kunnat voivat sopia kokeiluseutua koskevan elinkeinopoliittisen kehittämissuunnitelman laatimisesta. Kokeiluseutu voi elinkeinopoliittisen kehittämissuunnitelman laadittuaan antaa TE-keskukselle lausunnon seudulta tulleista investointiavustushakemuksista. Lain 13 :n mukaan myönteisen rahoituspäätöksen edellytyksenä on kokeiluseudun puoltava lausunto. Työvoimaosasto voi poiketa em. lausunnosta ainoastaan, jos lausunnon tai suunnitelman mukainen päätös on lain tai Euroopan yhteisön ohjelman vastainen tai se johtaa tilanteeseen, jossa rahoitettava hanke ei voi toteutua muun rahoituksen puuttumisen vuoksi. Jos työvoimaosasto aikoo poiketa lausunnosta, sen on neuvoteltava ennen päätöksentekoa kokeiluseudun kanssa. Yritystukineuvottelukunta Yritystuen yleisistä ehdoista annetun lain (786/1997) 6 :ssä on säännökset yritystukineuvottelukunnasta. Yritystukiohjelmien valmistelun sekä periaatteellisesti tärkeiden tai määrältään suurien tukien myöntämisen edellyttämää hallinnonalojen yhteistyötä varten on perustettu yritystukineuvottelukunta. Ennen yksittäisen yritystukipäätöksen tekemistä on pääsääntöisesti tuen myöntäjänä toimivan viranomaisen pyydettävä yritystukineuvottelukunnan lausunto asiasta, jos tehtävä yritystukipäätös suu-

6 6 ruudeltaan tai muulta merkittävyydeltään sitä edellyttää. Yritystukineuvottelukunnasta annetun asetuksen (1174/1997) mukaan neuvottelukunnalta on pyydettävä lausunto, kun haettavan yritystuen suuruus on vähintään 10 miljoonaa markkaa. Koska työhallinnon rahoitus yritystukihankkeisiin menee osoituksina TE-keskuksen yritysosaston/kauppa- ja teollisuusministeriön kautta, em. viranomaiset huolehtivat myös em. lausunnon pyytämisestä Kustannusarvio ja avustukseen oikeuttavat kustannukset Investointiavustukseen oikeuttavat kustannukset määräytyvät hankkeen kustannusarvion perusteella. Myöntäessään investointiavustuksen hakijalle työvoimaosasto hyväksyy avustukseen oikeuttavat kustannukset. Kun työvoimaosasto osoittaa määrärahan toiselle valtionapuviranomaiselle, sen on noudatettava kaikkia ao. valtionapuviranomaisen lausunnossaan tai esityksessään määrärahan osoittamiselle asettamia ehtoja. Näissä tapauksissa toinen valtionapuviranomainen vahvistaa myös avustettavan hankkeen kustannusarvion. Jos avustuspäätös tehdään kustannuslajeittain, tulee eri kustannuslajien välillä tapahtuvat muutokset hyväksyttää tuen myöntävällä viranomaisella, joka tekee muutospäätöksen. Pääsääntö on, että kaikkiin vähänkin merkittävämpiin kustannusarviossa tapahtuviin täsmennyksiin tai muutoksiin on haettava korjaava muutospäätös. Tuen myöntävä viranomainen arvioi, milloin muutos on merkittävä. Tähän vaikuttaa hankkeen koko ja luonne. Muutokset on pyrittävä hyväksymään ennakkoon. Poikkeustapauksissa muutos voidaan tehdä vielä ennen avustuspäätöksen mukaista toteuttamisajan päättymistä. Investointiavustukseen oikeuttaviksi kustannuksiksi voidaan hyväksyä vain hakemuksen vireillepanon jälkeen avustuksen saajalle syntyneet kustannukset, jotka on merkitty investointiavustuksen saajan kirjanpitoon, ja jotka kohdistuvat rahoituspäätöksessä mainittuun tukikauteen. Poikkeuksen muodostavat ennen hakemuksen vireillepanoa syntyneet hankkeeseen kuuluvat kohtuulliset suunnittelu- ja tutkimuskustannukset, joita voivat olla esimerkiksi arkkitehdin palkkio sekä rakennepiirustus-, sähkösuunnittelu- ja lvi-suunnittelukustannukset sekä pohjatutkimuskustannukset. Hankkeen kustannukset muodostuvat rakennuttajan kustannuksista (esim. rakennuttaminen ja valvonta, liittymismaksut), rakennusteknisistä töistä (rakennustyöt), lvi- ja sähkötöistä, erillishankinnoista sekä muista kustannuksista. Investointiavustusta voidaan myöntää rakennuttajan kustannuksiin, rakennusteknisiin töihin, lvi- ja sähkötöihin sekä rakennuksiin liittyviin kiinteisiin kalusteisiin. Suunnittelu- ja tutkimuskustannukset voivat yhteensä olla enintään 10 % hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Ei-hyväksyttävät kustannukset Investointihankkeeseen voi sen kaikissa vaiheissa liittyä kustannuksia, jotka eivät ole investointiavustukseen oikeuttavia eli tukikelpoisia. Tämä on huomioitava sekä hankkeen valmistelu- että maksatusvaiheessa. Tukikelpoisia eivät ole käytettyjen tavaroiden hankintamenot, jos niiden hankintaan on aiemmin saatu avustusta (ks. alla kohta käytettyjen koneiden ja laitteiden hankkiminen); irtaimiston poistot, jos koneen tai laitteen hankintameno on sisällytetty hankkeen kustannuksiin; eivätkä poistot sellaisen omaisuuden osalta, jonka hankintaan on aikaisemmin saatu julkista osarahoitusta. Hankkeen yleisestä valvonnasta vastaavan henkilöstön (rakennustarkastaja, kaupunginsihteeri) palkkauskulut eivät ole tukikelpoisia; sen sijaan hanketta valvovan insinöörin palkkausmenot voivat olla tukikelpoisia. Kaikkien hankkeen menojen tulee perustua kirjanpitoon ja niiden laskentaperusteet on dokumentoitava; arvioidut menot eivät ole tukikelpoisia. Myöskään laskennalliset korot, investoinnin rahoituskulut, sakot, rangaistusmaksut sekä oikeudenkäyntikulut eivät ole tukikelpoisia. Arvonlisävero ei ole tukikelpoinen kustannus, mikäli se ei jää lopullisesti hakijan maksettavaksi (ks. alla kohta arvonlisävero) Investointiavustukseen oikeuttavia kustannuksia eivät em. lisäksi ole esim. maan ja kiinteistön, valmiiden rakennusten, rakentamattoman maan ja tonttien hankinnasta aiheutuvat kustannukset, eivätkä laskennalliset kustannuserät. Avustusta ei voida myöntää esimerkiksi sisäisiin ostoihin, joissa raha ei oikeasti liiku, vaan kyseessä on laskennallinen hinta. Investointihankkeeseen liittyvät yleiset kustannukset, kuten vuokrat, kopiokulut, puhelinkulut yms. toimistokulut eivät ole tukikelpoisia. Käytettyjen koneiden ja laitteiden hankkiminen Rakentamiseen käytettävien koneiden ja laitteiden hankinnoista aiheutuvat menot voivat olla hyväksyttäviä menoja, jos seuraavat ehdot täyttyvät samanaikaisesti: a) koneen tai laitteen myyjä antaa todistuksen koneen tai laitteen alkuperästä ja siitä ettei koneelle tai laitteelle ole edellisen seitsemän vuoden aikana annettu kansallista tai EU-tukea b) koneen tai laitteen hankintahinta vastaa sen todellista arvoa ja sen on oltava vastaavan uuden koneen tai laitteen hintaa alhaisempi; sekä c) hankitun koneen tai laitteen tekniset ominaisuudet ovat riittäviä hankkeen vaatimusten

7 kannalta ja niiden on vastattava asianmukaisia normeja ja standardeja 7 Oma työ Oma työ on avustuksen saajan palveluksessa päätoimisesti olevan henkilön tekemä työ. Kunta on julkisia hankintoja koskevassa lainsäädännössä määritelty hankintayksiköksi, joka on velvollinen kilpailuttamaan tavara- ja palveluhankinnat, joiden arvo ei ole vähäinen. Julkisista hankinnoista (1505/1992) annetun lain 5 :n mukaan rakennusurakkaa ei saa toteuttaa omana työnä järjestämättä tarjouskilpailua, jos hankkeen toteuttamiseen myönnetään hankekohtaista valtionapua ja hankkeen valtionavun perusteena oleva arvonlisäverollinen kustannusarvio on vähintään markkaa (yli euroa). Tarjouskilpailun järjestämisestä voidaan luopua, jos on olemassa hankintalaissa määritelty erityinen syy suoran hankinnan tekemiseen tai valtionapuviranomaisen päätöksellä tuen tarkoituksen sitä edellyttäessä. Avustusta ei voida esimerkiksi maksaa menoihin, jossa työlle on annettu tietty laskennallinen arvo, mutta jossa työstä ei ole maksettu ennakonpidätyksenalaista palkkaa Avustuksen saajan oman työn kustannusten kattaminen investointiavustuksella on mahdollista, jos maksetaan ennakonpidätyksenalaista palkkaa, eikä rakennushanke ole suuruudeltaan edellä selostetun julkisista hankinnoista annetun lain 5 :n suuruinen. Arvioitaessa onko oma työ tukikelpoista, on kiinnitettävä huomiota myös em. tukikelpoisuussääntöihin; esimerkiksi yleisestä valvonnasta vastaavan henkilöstön palkkauskulut (rakennustarkastaja, kaupunginsihteeri tms.) palkkauskulut eivät ole tukikelpoisia. Arvonlisävero Arvonlisäveron tukikelpoisuuden ratkaisee hakijan arvonlisäverovelvollisuus sekä se, jääkö maksettu arvonlisävero hakijan itsensä maksettavaksi. Jos avustuksen saaja saa vähentää verollista liiketoimintaa varten toiselta verovelvolliselta ostamastaan tavarasta tai palvelusta suoritettavan veron (ns. ostovähennysoikeus/vähennysoikeusmenettely), avustuksen saaja ei itse lopullisesti maksa arvonlisäveroa. Valtio ja kunnat ovat arvonlisäverovelvollisia liiketoiminnan muodossa harjoittamastaan toiminnasta. Samalla tavalla kuin verovelvolliset yritykset kunta ja valtio voivat vähentää liiketoimintaa varten tekemiinsä hankintoihin sisältyvän veron. Koska em. tilanteessa avustuksen saaja ei itse lopullisesti maksa arvonlisäveroa, se ei ole avustukseen oikeuttava meno, eikä sitä voida kattaa valtionavustuksella. Kunnan viranomaistoimissaan hankinnoista maksama arvonlisävero jää tosiasiallisesti kunnan lopulliseksi kustannukseksi ja tällöin arvonlisävero on tukikelpoinen meno. Se, että kunta saa arvonlisäverosta palautuksen ei vaikuta arvonlisäveron tukikelpoisuuteen, koska arvonlisäveron katsotaan jäävän viranomaistoiminnassa kunnan lopulliseksi kustannukseksi. Työministeriö on antanut maksuviranomaisohjeen (0/15/2002) arvonlisäveron hyväksyttävyydestä tukikelpoisena kustannuksena kuntien toteuttamissa EU-hankkeissa. Em. ohjetta sovelletaan myös kuntien kansallisin ja EAKR- varoin toteuttamissa investointihankkeissa. Se, liittyykö rahoitettava toiminta viranomaistoimintaan vai liiketoimintaan on katsottava hankekohtaisesti. Jotta työvoimaosasto voi arvioida, onko arvonlisävero tukikelpoinen vai ei, investointiavustuksen hakijan on liitettävä hakemukseen selvitys arvonlisäverovelvollisuudestaan sekä hyväksyttävä esimerkiksi veroviranomaisen selvitys siitä, että hakijalla ei ole oikeutta vähentää arvonlisäveroa omassa verotuksessaan. Vähennysjärjestelmän piiriin kuuluva arvonlisävero ei voi olla tukikelpoinen meno silloinkaan, kun avustuksen saaja ei sitä käytännössä vähennä verotuksessaan eli avustuksen saaja ei voi luopua arvonlisäveron vähennysjärjestelmän käyttämisestä. Esimerkiksi kuntien ja kuntayhtymien on selvitettävä, ovatko ne verovelvollisia liiketoiminnan muodossa harjoittamastaan toiminnasta tai saavatko ne arvonlisäveron myöhemmin palautuksena. Tuen saajan yksityis- tai julkisoikeudellinen asema ei ole ratkaiseva tukikelpoisuutta määriteltäessä vaan ratkaisevaa on, onko lopullinen avustuksen saaja velvollinen maksamaan arvonlisäveroa ja jääkö arvonlisävero avustuksen saajan lopullisesti maksettavaksi. Kuntayhtymiin sovelletaan sekä verollisen että verottoman toiminnan osalta samoja sääntöjä kuin kuntiin. Jos arvonlisävero on tukikelpoinen meno, se voidaan sisällyttää kustannusarvioon. Sen sijaan, jos hakija ei itse lopullisesti maksa arvonlisäveroa (esimerkiksi liiketoimintaan liittyvä vähennysvähennysoikeusmenettely) kustannusarvio vahvistetaan ilman arvonlisäveroa. Vaikka hakijalle voitaisiin maksaa tukikelpoisena kustannuksena arvonlisäveroa, hakija voi myös pyytää päätöksen tekemistä arvonlisäverottomiin kustannuksiin ja päätös voidaan tällöin tehdä arvonlisäverottomiin kustannuksiin. Jos hakija ei pysty luotettavasti selvittämään, jääkö arvonlisävero hakijan lopullisesti maksettavaksi vai ei, kustannusarvio vahvistetaan arvonlisäverottomana, jolloin arvonlisäveroa ei pidetä avustukseen oikeuttavana menona. Avustuspäätöksen ehdoissa on mainittava, että jos avustuksen saajan toiminnassa tai hankintojen arvonlisäverokohtelussa tapahtuu muutoksia, avustuksen saajan on ilmoitettava niistä TE-keskukselle. Koska esimerkiksi kunnat voivat tietyissä tilanteissa siirtyä palautusjärjestelmästä vähennysjärjestelmän piiriin kuuden kuukauden kuluessa kiinteistön käyttöönotosta ja tällöin saada arvonlisäveron takaisin sekä palautus- että vähennysjärjestelmän kautta, päätöksiin on otettava ehto, jonka mukaan

8 8 avustuksen saajan on ilmoitettava, jos se hankkeen päätyttyä ja rakennuksen valmistuttua hakeutuu arvonlisäveroa koskevan vähennysjärjestelmän piiriin kyseisen rakennuksen osalta. Alv Metsähallituksen luontopalveluiden työllisyystyöohjelmahankkeissa: Työllisyystyöohjelmamomentti ei ole arvonlisäverollinen momentti, vaan arvonlisäverot on eriteltävä ja kirjattava momentilta (vuonna 2007). Metsähallituksen luontopalvelut on tällä hetkellä ainoa liikelaitoksen yhteydessä toimiva julkisia hallintotehtäviä hoitava yksikkö. Koska Metsähallitus on liikelaitos, se ei voi siirtää menojaan TE-keskukselle tilin 630 avulla, joka on vain tilivirastojen käytössä. Metsähallitus käyttää toimintaan omia varojaan, kunnes laskuttaa TE-keskusta. Metsähallitus erittelee laskujensa yhteydessä arvonlisäverot seuraavasti: Laskun liitteenä on 1) pääkirjaraportti, joka on bruttovienneillä, sekä 2) Metsähallituksen kirjanpitoon perustuva excel-laskelma, jossa laskutettavat menot on eritelty arvonlisäveron osalta tositteittain. Arvonlisäveron osuus tarkistetaan vertailemalla näitä kahta kirjanpidon otetta keskenään. Menettelystä on sovittu Metsähallituksen luontopalveluiden kanssa Valtionavun määrä ja tukitaso Valtionavun määrä Asetuksen 5 :n mukaan investointiavustus ei saa yhdessä samaan kohteeseen suoritettavan muun valtionavun kanssa ylittää asianomaista valtionapuhanketta koskevissa erityissäännöksissä säädettyä tai muutoin vahvistettua tällaisen hankkeen valtionavun enimmäismäärää. Valtionapu ei kuitenkaan saa ylittää 90 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Hankkeisiin, jotka toteutetaan vaikeimmilla työttömyysalueilla, voidaan edellä mainitun lisäksi osoittaa ylimääräistä valtionapua enintään 20 prosenttia valtionavun perusteeksi hyväksyttävistä kustannuksista. Hankkeeseen tulevan valtion rahoituksen yhteismäärä ei kuitenkaan saa ylittää 90 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Ylimääräistä valtionapua ei oteta huomioon mahdollisesti myönnettävän muun valtionavun vähennyksenä. Vaikeimpia työttömyysalueita ovat ne kunnat, joissa keskimääräinen työttömyysaste vuositasolla ylittää vähintään 50 prosentilla koko maan vastaavan työttömyysasteen tai joissa työllisyystilanne on äkillisesti ja voimakkaasti heikentynyt. Jos valtionavun enimmäismäärästä ei ole annettu erityissäännöksiä, investointiavustus ei saa yhdessä muun valtionavun kanssa ylittää 75 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Tukitaso Hankkeelle myönnettävän investointiavustuksen määrä perustuu kokonaisharkintaan, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti hankkeen pysyviin työllisyysvaikutuksiin ja investointipaikkakunnan työllisyystilanteeseen (työttömyysaste). Tukitason määrittelyssä käytetään seuraavia pääperiaatteita: a) Jos hankkeella on pysyviä työllisyysvaikutuksia ja työttömyysaste on maan keskimääräistä tasoa, tukitaso on enintään 25 %. b) Jos hankkeella on pysyviä työllisyysvaikutuksia ja työttömyysaste on maan keskimääräistä työttömyysastetta alempi, tukitaso on alle 25 %. c) Jos hankkeella on pysyviä työllisyysvaikutuksia ja työttömyysaste on maan keskimääräistä työttömyysastetta korkeampi, kokonaistukitaso voi olla yli 25 %, ei kuitenkaan yli 45 %. d) Jos hankkeella ei ole pysyviä työllisyysvaikutuksia, mutta sillä on merkittäviä todennettavissa olevia kasvusysäysvaikutuksia, hankkeen tukitaso määräytyy em. periaatteita soveltaen. Toimivaltaisen valtionapuviranomaisen lausunnossaan tekemä ehdotus tukitasosta ei sido työvoimaosastoa. Jos hankkeeseen sovelletaan erityislainsäädäntöä, kuten esimerkiksi yritystukilainsäädäntöä, tukitaso määräytyy em. erityislainsäädännön ja sen nojalla annetun ohjeistuksen mukaan Investointiavustuksen myöntämis- ja osoituspäätös

9 Avustuksen myöntäminen 9 Valtionavustuslaki asettaa vaatimuksia investointiavustuspäätöksen muodolle ja sisällölle. Investointiavustuspäätös on aina tehtävä kirjallisesti. Päätöksestä ja sen liitteistä tulee selvitä valtionavustuksen käyttämiseen liittyvät ehdot sekä, millä edellytyksillä ja milloin valtionavustus maksetaan. Päätöksessä on mainittava muun muassa: - avustuksen saaja - avustuksen käyttötarkoitus; hankkeen kuvaus - hankkeen työllisyysvaikutukset (hakijan ilmoittamat ja työvoimaosaston arvioimat) - avustuksen määrä ja laskentaperuste; avustukseen oikeuttavat kustannukset ja avustuksen enimmäismäärä kustannuksista - avustuksen maksujaksot, maksatushakemuksen liitteet ja maksatushakemusten jättöajat - avustuksen saajan velvollisuus antaa selvitys valtionavustuksen käyttämisestä ja selvityksen ajankohta - avustuksen käytön valvontaa ja seurantaa, palauttamista, maksamisen keskeyttämistä, takaisinperintää ja kuittausta koskevat ehdot - hankkeesta saatujen tulojen tai saajan muiden tulojen vaikutus avustuksen määrään ja käyttöön sekä avustuksen käyttöaika - omaisuuden käyttöaika - avustuksen saajan velvollisuus noudattaa julkisista hankinnoista annettua lainsäädäntöä. - avustuksen saajan velvollisuus ennen urakkasopimuksen solmimista tarkistaa, että asianomainen urakoitsija ja tämän käyttämät aliurakoitsijat ovat suorittaneet veronsa ja lakisääteiset työnantajamaksunsa siten, ettei rästejä ole (verovelkatodistus tai rakentamisen Laatu ry:n eli RALA ry:n antama todistus). - töiden ja hankintojen suoritusaika; jatkoaikaa töiden suorittamiselle on haettava ennen kuin päätöksessä asetettu töiden ja hankintojen suoritusaika umpeutuu. Hankkeen toteuttamiselle määritetään päätöksessä tapauskohtaisesti mahdollisimman realistiseksi arvioitu toteuttamisaika. Tuki 2000 järjestelmässä on seuraava ehto: Hanke on toteutettava xxxx-xxxx välisenä aikana. Jos hanketta ei voida toteuttaa em. aikana, tulee hankkeen toteuttamista koskevasta jatkoajasta tehdä kirjallinen hakemus TE-keskukselle. Jos työvoimaosasto haluaa asettaa rakentamisen tai niihin liittyvien hankintojen aloittamispäivämäärää koskevan ehdon, se merkitään TUKI 2000 järjestelmässä kohtaan Muut ehdot. - tiedottaminen ja asiakirjojen säilyttäminen - työllisyysvaikutusten seurantatiedot; - muut valtionavustuksen myöntämisen ja maksamisen sekä käytön valvonnan perusteet - mahdollista ohjausryhmää koskevat ehdot - oikaisumenettely TUKI 2000 järjestelmässä on mainittu muun muassa em. ehdot. Päätökseen voidaan tarpeen mukaan lisätä myös muita erityisehtoja, esimerkiksi hankkeen aloittamispäivämäärää tai ohjausryhmän asettamista koskevat ehdot. Mikäli rahoituspäätöksen ehtoihin on otettu ilmoitusvelvoite rakennustöiden aloittamisajankohdasta, on tämän velvoitteen noudattaminen tarkastettava ennen ensimmäisen maksatushakemuksen hyväksymistä. Kilpailuttaminen Päätösehdoissa on avustuksen saajalle asetettava velvollisuus noudattaa julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä. Em. lainsäädäntö koskee aina julkisia toimijoita (valtio, kunnat, kuntainliittojen viranomaiset yms.) ja muita oikeushenkilöitä, joiden katsotaan kuuluvan julkishallintoon. Myös yksityinen yhteisö esimerkiksi yhdistys, yritys, säätiö tulee julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön piiriin, jos ao. taho saa hankinnan tekemiseen julkista tukea yli 50 % hankinnan arvosta. Julkinen tuki käsittää muun muassa valtion ja kuntien avustukset sekä RAYn avustukset. Julkisia hankintoja koskevassa laissa eli ns. hankintalaissa hankinta on määritelty varsin laajasti; sillä tarkoitetaan tavaroiden ja palveluiden ostamista, vuokraamista ja siihen rinnastettavaa toimintaa sekä urakalla teettämistä. Jos avustus on myönnetty muulle kuin julkishallinnon toimijalle (esimerkiksi yhdistys tai säätiö) ja avustusprosentti on alle 50 prosenttia, avustus voidaan maksaa hankintasopimuksen perusteella ilman, että tarkistetaan, onko avustuksen saaja noudattanut julkisia hankintoja koskevaa kilpailutusprosessia. Tällöinkin maksettavien menojen tulee olla kohtuullisia. Koska julkinen tuki yksityisille hakijoille investointihankkeissa on harvoin yli 50 prosenttia, työvoimaosaston velvollisuus seurata julkisten hankintojen kilpailuttamista koskee lähinnä kuntien toteuttamia hankkeita. Työvoimaosaston on informoitava avustuksen saajaa edellä selostetusta sekä pyydettävä hakijaa toimittamaan maksatushakemuksen liitteenä tieto siitä, kuinka monelta tarjoajalta pyydettiin tarjouspyyntöä sekä hankintapäätös. Jos hankinnoissa on käytetty suoraa hankintaa, avustuksen saajan on esitettävä sen käytölle perustelut. Julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä ja yhteystietoja - Laki julkisista hankinnoista (1505/1992)

10 - Asetus valtion hankinnoista (1416/1993), koskee valtion tekemiä hankintoja - Asetus kynnysarvon ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista (380/1998) 10 Julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö sekä kynnysarvon vuosittain määriteltävä suuruus löytyvät kauppa- ja teollisuusministeriön internet-sivuilta Kuntaliiton ja kauppa- ja teollisuusministeriön yhteinen julkisten hankintojen neuvontayksikkö antaa maksutonta neuvontaa puhelimitse ja sähköpostitse julkisille hankintayksiöille kuten kunnille ja valtion viranomaisille. Tietoa neuvontapalvelusta saa Internet osoitteesta Määrärahan osoittaminen toiselle valtionapuviranomaiselle edelleen myönnettäväksi Määrärahan osoituspäätös toiselle valtionapuviranomaiselle ei ole valtionavustuslaissa tarkoitettu valtionavustuspäätös. Päätöksen hakijalle tekevä valtionapuviranomainen sisällyttää myöntämispäätökseen valtionavustuslain ja avustuksen myöntämiseen liittyvän erityislainsäädännön ehdot myös omaisuuden käyttöaikaa koskevien ehtojen osalta. Määrärahan osoituspäätökseen voidaan kuitenkin asettaa työllisyysmäärärahojen käytön kannalta tarkoituksenmukaisia ehtoja. Osoituspäätöksessä on mainittava muun muassa: - kenelle määräraha osoitetaan; - avustuksen käyttötarkoitus; - määrärahan määrä ja laskentaperuste ja avustuksen enimmäismäärä kokonaiskustannuksista; - työllisyysmäärärahojen käytön edellytykset; - töiden ja hankintojen suoritusaika, mahdollisesti myös hankintojen ja rakennustöiden aloittamispäivä - hankkeen työllisyysvaikutukset ja niiden seuranta; - laskutusmenettelyä sekä - tiedottamista koskevat ehdot. Päätösten tekeminen TUKI 2000 järjestelmässä TUKI 2000 järjestelmässä on investointiavustuksen myöntämistä ja osoittamista koskevat päätöspohjat vakioehtoineen. Koska hankkeen rajaukset ja tarve erityisehtoihin vaihtelevat hankkeittain, päätöksentekovaiheessa on varmistuttava, että TUKI 2000 järjestelmästä tulostuvassa päätöksessä on ne ehdot, jotka on asetettu juuri kyseisen hankkeen rahoittamiselle. Lisäehtoja voi kirjata kohtaan muut ehdot Päätöksistä on käytävä myös selkeästi ilmi, jos hakemusta ei ole joltain osin hyväksytty. Hankkeeseen liittyvät erityisehdot voi tarvittaessa liittää päätökseen erillisenä liitteenä. Useaa vuotta koskevat päätökset/ ehdolliset päätökset Tehtäessä päätöksiä ns. uusista hankkeista Tuki 2000 järjestelmässä voidaan päätöksessä sitoa ainoastaan ko. päätösvuoden myöntämisvaltuutta. Jos päätökseen on tarkoitus sitoa myös seuraavan vuoden myöntämisvaltuutta, päätös on tältä osin ehdollinen eli ensimmäistä vuotta koskevaan päätökseen laitetaan päätösesityksen kohtaan päätöksen ehdot varaus lisärahoituksen varaamisesta seuraavana vuonna, jos TE -keskuksella on käytössään lisärahoituksen myöntämiseksi/osoittamiseksi tarvittavat määrärahat. Seuraavana vuonna, jolloin uusi myöntämisvaltuus on käytössä, on tehtävä jatkorahoituspäätös Muutoksenhaku Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 13 luvun 1 :n 4 momentin 1 kohdan mukaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen päätökseen, joka koskee työllisyysmäärärahan osoittamista valtion virastolle tai laitokselle investointiin myönnettäväksi valtionavun hakijalle ei saa hakea valtionavustuslain mukaista oikaisua. Tehtäessä investointiavustuspäätös suoraan hakijalle muutoksenhakuun sovelletaan valtionavustuslain säännöksiä. Muutoksenhaun ensimmäisenä vaiheena on oikaisuvaatimusmenettely, jossa päätöksen tehnyttä viranomaista pyydetään tarkistamaan päätöksen laillisuus. Määräaika oikaisuvaatimuksen tekemiseen on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Investointiavustuksen myöntämispäätöksen on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus. Viranomaisen on annettava päätös oikaisuvaatimuksen johdosta. Päätöksessä joko todetaan, ettei oikaisuun ryhdytä tai että päätöstä oikaistaan tietyllä tavalla. Koska oikaisuvaatimuksen johdosta annetusta päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen, päätökseen on liitettävä muutoksenhakuosoitus. Jos työvoimaosasto ei osoita määrärahaa toiselle valtionapuviranomaiselle, työvoimaosasto tekee hakijalle kielteisen päätöksen, johon sovelletaan oikaisuvaatimusmenettelyä ja valitusmahdollisuutta hallinto-oikeuteen Myöntämispäätöksen peruuttaminen Jos rahoituspäätöksen myöntämisvuonna avustuksen saajalta saadaan tieto, ettei hanketta tulla käynnistämään, työvoimaosaston on tarkistettava, onko hankkeeseen ryhdytty kustannuksia aiheuttavalla tavalla. Jos hanketta ei ole ryhdytty toteuttamaan,

11 11 työvoimaosaston on peruutettava päätös tai jos päätöksen tekeminen kuuluu työministeriön toimivaltaan, esitettävä työministeriölle päätöksen peruuttamista. Päätöksen peruuttamisesta vapautuva myöntämisvaltuus voidaan käyttää uuden päätöksen tekemiseen saman kalenterivuoden aikana. Jos työvoimaosasto saa muulta kuin avustuksen saajalta tiedon, ettei hanke ole käynnistynyt päätöksessä asetetussa määrä-ajassa, työvoimaosaston on pyydettävä avustuksen saajalta selvitys hankkeen käynnistymisestä ja mitkä ovat syyt siihen, ettei rakennustöitä ole aloitettu Investointiavustuksen maksaminen Investointiavustus on myönnetty suoraan hakijalle TE-keskus maksaa myöntämänsä investointiavustuksen sen saajalle jälkikäteen maksatushakemuksen perusteella. Avustus maksetaan maksujaksoittain syntyneiden maksettujen kustannusten perusteella. Maksujaksot ja maksatushakemuksen jättämisaika on määriteltävä myöntämispäätöksessä. Maksujakso voidaan määritellä esimerkiksi urakkahinnan ns. maksupostien erääntymisen perusteella tai muulla investointiavustukseen oikeuttavien kustannusten syntymiseen liittyvällä perusteella. Avustuksen saajan on toimitettava työvoimaosastolle kirjanpitoon perustuva maksatushakemus sekä ne liitteet, jotka päätöksessä on edellytetty maksatushakemuksen liitteiksi. Työvoimaosasto voi myös tarvittaessa pyytää, että avustuksen saaja esittää oikeaksi todistetut tositejäljennökset tai alkuperäiset tositteet maksetuista menoista. Jotta kustannukset voidaan hyväksyä avustukseen oikeuttaviksi, ne tulee olla merkitty investointiavustuksen saajan kirjanpitoon. Maksatushakemukset, niihin liittyvät lisäselvityspyynnöt ja annetut lisäselvitykset, lausunnot sekä tehdyt päätökset tulee kirjata/rekisteröidä ja arkistoida julkisuuslain (621/1999) ja arkistolain (831/1994) edellyttämällä tavalla. Maksatuspäätöstä valmisteltaessa on kiinnitettävä huomiota muun muassa siihen, että; a) menot ovat päätöksen (kustannusarvion) mukaisia; b) menot ovat syntyneet hankkeen toteutusaikana; c) menoista on riittävä tositeaineisto; d) menot ovat kohtuullisia ja ne ovat välttämättömiä hankkeen toteutumiskesi e) osa-aikaisten työntekijöiden työaikaseuranta: Hankkeessa osa-aikaisesti työskennelleiden osalta on esitettävä tuntikirjanpito, josta käyvät ilmi tehty työ, jakson aikana tehtyjen kokonaistyötuntien lukumäärä ja hankkeeseen tehdyt työtunnit. Hankkeeseen kuuluva osa maksetuista palkoista saadaan selville vertaamalla hanketuntien määrää kokonaistuntimäärään. f) arvonlisävero on tukikelpoinen g) julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä on noudatettu Maksatushakemuksen käsittelyn ja maksatuspäätöksen perustan muodostavat rahoituspäätöksessä hyväksytty kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. Avustus maksetaan toteutuneiden, hyväksyttyjen kustannusten perusteella avustuspäätöksessä myönnetyn tukiprosentin ja maksimitukimäärän mukaisesti. Avustuksen saajan on noudatettava maksatushakemuksen jättämiselle myöntämispäätöksessä määrättyä aikaa. Päätöksessä on mainittava, että määräajan jälkeen jätetty maksatushakemus voidaan hyväksyä erityisestä syystä. Erityiset syyt arvioidaan tapauskohtaisesti, jolloin hyväksymisestä on tehtävä erillinen päätös. Valtionavun saajan on toimitettava selvitys toteutuneista kustannuksista. Kustannukset hyväksytään nettokustannuksina eli kaikki alennukset, korvaukset ja muut hyvitykset vähennetään toteutuneista bruttokustannuksista, esimerkiksi hankkeen mahdolliset investointiaikaiset tulot (esimerkiksi investointiaikana saadut tulot myynnistä, vuokrauksesta, palveluista, maksuista tai muista vastaavista saadut tulot) vähennetään tukikelpoisista menoista. Tulot lakkaavat vaikuttamasta hankkeeseen sen viimeisen maksatuksen yhteydessä, ellei avustuspäätöksessä ole asetettu pidempää aikaa. Työvoimaosaston on tarkistettava, että maksatushakemuksen on allekirjoittanut henkilö, jolla on nimenkirjoitusoikeus. Koska investointiavustus myönnetään avustushakemuksen mukaiselle hakijalle, ei päätökseen sisältyvää rahoitusta voida siirtää toiselle. Esimerkiksi, jos avustus on myönnetty kunnalle, sitä ei voida maksaa kunnan omistamalle kiinteistö-osakeyhtiölle, koska em. yhtiö on itsenäinen oikeushenkilö. Maksatushakemusten yhteydessä tuen saajan on toimitettava (auktorisoidun) tilintarkastajan lausunto toteutuneista menoista ja siitä, että maksatushakemus perustuu avustuksen saajan kirjanpitoon tai kopio kirjanpidosta (ote pääkirjasta), josta menot ja tulot käyvät kustannuslajeittain ilmi ja jonka avustuksen saaja (nimenkirjoitukseen oikeutettu henkilö) on allekirjoituksellaan todistanut oikeaksi. Alla suositus tilintarkastajan lausunnoksi. Olen tarkastanut avustuspäätöstä (pvm, dnro) koskevan maksatushakemuksen hyvää tilintarkastustapaa noudattaen. Tarkastuksen perusteella totean, että maksatushakemuksessa esitetyt menoerät perustuvat nettomääräisiin ja maksettuihin menoihin tuen saajan kirjanpidossa ja että maksatushakemus on muutoinkin laadittu

12 12 noudattaen niitä ehtoja, jotka on asetettu työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosaston avustuspäätöksessä ja maksatushakemuksessa. Päiväys, allekirjoitus ja nimen selvennys, asema Tieto em. lausunnon sisällöstä on hyvä antaa avustuksen saajille maksatushakemuksen liitteenä. Lausunnot tulee laatia siten, että niistä käy selkeästi yhteys tiettyyn maksatushakemukseen. Jos lausunto koskee koko hanketta ja kattaa kaikki maksatushakemukset, tulee tästä olla selkeä maininta lausunnossa. Jos töiden ja hankintojen suorittamisaika on määritelty päätöksessä ja hankintojen ja töiden aloittamiselle on asetettu päätöksessä tietty määräpäivä, hakijan on toimitettava työvoimaosastolle ensimmäisen maksatushakemuksen liitteenä rakennustarkastajan todistus töiden aloittamisajankohdasta. Investointiavustus on osoitettu toiselle viranomaiselle Valtionapuviranomaisen, jolle määräraha on osoitettu, on tehtävä valtionavun saajan sille tekemien maksatushakemusten perusteella työvoimaosastolle lasku. Osoituspäätöksessä on mainittava laskujen jättämisaikataulu ja se, milloin lasku/laskut on viimeistään toimitettava työvoimaosastolle. Laskusta on käytävä ilmi muun muassa rahoituspäätöksen päivämäärä, dnro, ja hankkeen nimi. Työllisyysperusteisen investointiavustuksen osoittaminen toiselle valtionapuviranomaiselle perustuu hankkeen työllisyysvaikutuksiin. Koska tukikelpoisten kustannusten osalta sovelletaan ao. valtionapuviranomaisen erityislainsäädäntöä, ei työvoimaviranomainen enää laskutusvaiheessa tarkista, ovatko kustannukset tukikelpoisia, vaan sen tekee hakijalle avustuspäätöksen tehnyt valtionapuviranomainen. Työllisyysmäärärahoista suoraan maksettavaa investointiavustusta ei makseta ennakkoon. Jos rahoitus on osoitettu toiselle valtionapuviranomaiselle edelleen myönnettäväksi, se voidaanko hankkeeseen maksaa avustusta ennakkoon määräytyy em. viranomaisen säännösten ja ohjeiden perusteella. Esimerkiksi opetusministeriön hallinnonalalla avustuksia maksetaan investointihankkeisiin myös ennakkoon. Maksatuspäätös Jos maksatushakemusta ei hyväksytä hakemuksen mukaisesti, asiassa tehtävässä erillisessä päätöksessä on mainittava, miltä osin päätös poikkeaa maksatushakemuksesta ja mitkä ovat hakemuksesta poikkeavan päätöksen perustelut. Kielteiseen maksatuspäätökseen liitetään valtionavustuslain mukainen oikaisuvaatimusosoitus Hankkeiden ohjaus, seuranta ja valvonta Ohjausryhmä Hankkeen toteutumisen seurantaa varten on suositeltavaa perustaa ohjausryhmä, jossa on mukana TE-keskuksen edustaja. Ohjausryhmä suositellaan perustettavaksi ainakin kustannusarvioltaan suurille tai useista eri rahoituslähteistä rahoitusta saaville hankkeille. Ohjausryhmä seuraa hankkeen toteutumista suhteessa hankesuunnitelmaan ja rahoituspäätökseen sekä tekee tarvittaessa muutosehdotuksia. Ohjausryhmän on myös arvioitava hankkeen tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Ohjausryhmä käsittelee mm. hankkeen raportointia, maksatushakemuksia ja muutosehdotuksia. Avustuksen saaja on kuitenkin aina vastuussa avustuksen käytöstä, eikä tätä vastuuta voi siirtää ohjausryhmälle. Ohjausryhmä ei tehtäväänsä suorittaessaan hoida viranomaistehtäviä. Ohjausryhmän kokousten pöytäkirjat on toimitettava tiedoksi työvoimaosastolle. Ohjausryhmän jäsenille ei makseta kokouspalkkioita. Muille kuin viran tai toimen puolesta ohjausryhmässä edustettuina oleville henkilöille on mahdollista maksaa valtion tai kunnan asianomaisen säännön mukaiset kulukorvaukset kokouksiin osallistumisista, jos päätöksessä on edellytetty ohjausryhmän perustamista. Seuranta ja valvonta Valtionavustuslain mukaan valtionapuviranomaisen on huolehdittava valtionavustuksen asianmukaisesta ja riittävästä valvonnasta hankkimalla valtionavustuksen käyttö- ja seurantatietoja sekä tekemällä tarvittavia tarkastuksia valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan. Kun työvoimaosasto osoittaa investointiavustuksen toiselle valtionapuviranomaiselle, em. viranomainen käyttää valtionapuviranomaiselle valtionavustuslain mukaan kuuluvaa toimivaltaa ja päättää muun muassa hankkeiden tarkastuksesta ja takaisinperinnästä. Toinen valtionapuviranomainen voi sopia työvoimaosaston kanssa, että työvoimaosastolla on valtuudet ryhtyä tarkas-

13 13 tus- tai takaisinperintätoimenpiteisiin. Työvoimaosaston tarkastus- ja takaisinperintäoikeudesta on tällöin laitettava ehto sekä osoituspäätökseen että hakijalle annettavaan päätökseen. Hankkeiden seurannassa on tärkeää kiinnittää huomiota muun muassa maksatushakemusten käsittelyn ja paikan päällä tehtävien varmennusten avulla saataviin tietoihin. Em. vaiheessa hanke on vielä käynnissä ja tällöin mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua jo tukiaikana. Työllisyysvaikutusten seuranta Asetuksen 7 : n mukaan investointiavustuksen saajan on selvitettävä työvoimaviranomaiselle investoinnin rakennusaikaisten ja pysyvien työllisyysvaikutusten toteutuminen työvoimaviranomaisen määräämällä tavalla. Avustuksen saaja on velvollinen antamaan viranomaisen pyytämät seurantatiedot enintään viiden vuoden ajalta avustuksen viimeisen erän maksupäivästä. Investointiavustuksen myöntäminen ja osoittaminen perustuu hankkeen työllisyysvaikutuksiin. Työllisyysvaikutusten arvioinnissa käytetään apuna TVA-mallia. Avustuksen osoittamis- ja myöntämispäätöksessä on mainittava rahoitushakemuksessa ilmoitetut työllisyysvaikutukset ja TE-keskuksen arvio työllisyysvaikutuksista. Lisäksi päätöksessä on määriteltävä, kuinka monelta vuodelta työllisyysvaikutuksia seurataan. Seurannassa käytetään seurantalomaketta, minkä lisäksi työvoimaosaston on esimerkiksi hankkeen toteuttajan luokse tehtävillä seurantakäynneillä selvitettävä hankkeen työllisyysvaikutuksia. Työvoimaosaston on velvoitettava avustuksen saajaa toimittamaan työllisyysvaikutuksia koskevat tiedot seurantalomakkeella hankkeen valmistuttua ja tämän jälkeen vuosittain päätöksessä määriteltyjen vuosien ajan tammikuun loppuun mennessä. Työvoimaosaston on laadittava vuosittain TVA 2002 sovelluksen tietokantaan yhteenveto investointiavustuspäätöksistään. Työvoimaosaston on toimitettava työministeriön toimeenpano-osastolle maaliskuun loppuun mennessä yhteenveto, josta käy ilmi työllisyysvaikutuksia koskevat seurantatiedot. Tietokantaan laadittavassa yhteenvedossa on oltava kaikki yksittäistä hanketta koskeva hanketietous eli ohjelman käyttämän Excel tiedoston TVAkanta.xls:n kaikki tietokentät on täytettävä. Hankkeiden tarkastus TE-keskuksella on valtionavustuslain 16 :n mukaisesti oikeus suorittaa investointiavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa tarpeellisia investointiavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia. TE-keskus voi myös päätöksellään valtuuttaa toisen viranomaisen tai ulkopuolisen tilintarkastajan suorittamaan em. tarkastuksia. Ulkopuolinen asiantuntija voi TE-keskuksen pyynnöstä avustaa tarkastuksessa. Valtionavustuslain 17 :n mukaan avustuksen saajan on korvauksetta annettava tarkastusta suorittavalle virkamiehelle ja edellä mainitulle tilintarkastajalle kaikki tarkastuksen kannalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset, asiakirjat, tallenteet ja muu aineisto sekä muutoinkin avustettava tarkastuksessa. Tarkastusta suorittavalla virkamiehellä tai tilintarkastajalla on myös oikeus ottaa tarkastuksen kohteena oleva aineisto haltuunsa, jos tarkastaminen sitä edellyttää. Aineiston haltuunotosta on tarkastuksen yhteydessä laadittava pöytäkirja, jossa on mainittava haltuunoton tarkoitus ja haltuun otettu aineisto. Aineisto on palautettava viipymättä, kun sitä ei enää tarvita tarkastuksen suorittamiseksi. Tarkastusta suorittavalla virkamiehellä tai tarkastusta suorittavalla tilintarkastajalla on oikeus päästä tarkastuksen edellyttämässä laajuudessa tuen saajan hallinnassa tai käytössä oleviin liike-, varasto- tai muihin vastaaviin ammatin tai elinkeinon harjoittamiseen käytettäviin tiloihin ja muille alueille, joiden oloilla on merkitystä tuen myöntämiselle ja käytön valvonnalle. TE-keskuksella on myös valtionavustuslain 18 :n perusteella oikeus saada poliisi-, vero- ja ulosottoviranomaisilta tarpeellista virka-apua valtionavustuslaissa tarkoitettujen valvonta- ja tarkastustehtävien suorittamisessa. Paikan päällä tapahtuvat varmennukset Kansallisin varoin rahoitetuissa hankkeissa tulee tehdä paikan päällä tapahtuvia varmennuksia (rakennusaikaisia valvontakäyntejä). Koska hankkeiden suuresta määrästä tai välimatkoista johtuen varmentaminen voi olla vaikeaa ulottaa koskemaan kaikkia hankkeita, varmennuksessa voidaan käyttää otantamenettelyä. Varmennuksen piiriin on otettava vähintään 40 % rahoitetuista hankkeista. Varmennuksen piiriin suositellaan otettavaksi kustannuksiltaan suuria hankkeita, hankkeita, joiden toteuttajataho on uusi ja hankkeita, joiden rahoittamiseen osallistuu useita rahoittajatahoja. Varmennustoimenpiteisiin on myös syytä ryhtyä aina, kun hankkeen toteuttamisen yhteydessä tulee esille epäselvyyksiä esim. avustuksen maksatukseen liittyvän tilintarkastajan lausunnon tai hankkeesta muuten saadun palautteen, kuten asiallisen ilmiannon perusteella. Työvoimaosaston on tehtävä varmennussuunnitelma, jossa esitetään perustelut otantamenettelylle ja määritellään vuoden aikana varmennettavat hankkeet. Varmennussuunnitelma on toimitettava työministeriöön investointiavustuksia hoitavalle tiimille tiedoksi vuosittain. Varmentamiskäynnistä on laadittava muistio/pöytäkirja, joka on arkistoitava hankkeen dokumenttien yhteyteen. Muistiosta/pöytäkirjasta on käytävä ilmi muun muassa päivämäärä, varmennuksen tekijä, varmennuksen kohteena ollut hanke, sekä se, missä vaiheessa hanke on ollut varmentamishetkellä, varmennuksen tulokset sekä poikkeavuuksien suhteen toteutetut toimenpiteet. Em. muistiossa tai pöytäkirjassa on myös kerrottava, jos varmennuskäynnin yhteydessä on käyty läpi hankkeeseen liitty-

14 14 vää kirjanpitoa tai rakennusurakoiden kilpailuttamista koskevia asiakirjoja. Varmennus on tehtävä ennen hankkeen loppuerän maksamista. 3. TYÖLLISYYSTYÖOHJELMA Asetuksen 8 :n mukaan työllisyyden parantamiseksi voidaan investointeihin tarkoitetuista työllisyysmäärärahoista myöntää rahoitusta valtion rakennuttaville virastoille, joita ovat Merenkulkulaitos, Metsähallitus, Metsäntutkimuslaitos, Museovirasto, opetusministeriö, puolustusministeriö, Rajavartiolaitos, Ratahallintokeskus, Suomenlinnan hoitokunta, Tiehallinto ja alueelliset ympäristökeskukset. Ympäristökeskusten työllisyystyöohjelmasta huolehtii keskitetysti Suomen ympäristökeskus maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön ohjauksessa Puolustusministeriön osalta hankkeiden hallinnoinnin hoitaa Senaattikiinteistöt. Työministeriö hyväksyy valtioneuvoston ministeriölle osoittamien määrärahojen kohdentamisen hankkeelle tai osoittamisen TEkeskuksen käytettäväksi. TE-keskus hyväksyy sille osoitettujen määrärahojen kohdentamisen hankkeille eli tekee rahoituspäätöksen. Ministeriö ohjeistaa tarvittaessa rakennuttavia virastoja esimerkiksi työllisyystyöohjelmiin liittyvistä yleisistä linjauksista ja määrärahojen alueelliseen jakoon vaikuttavista seikoista. Työvoimaosastot sopivat alueellaan rakennuttavien virastojen kanssa työllisyystyöohjelmien vuosittaisesta hakuprosessista. Rakennuttavan viraston on rahoitusta hakiessaan tehtävä työvoimaosastolle erillinen hakemus, jossa on mukana hankkeen rahoitus- ja hankesuunnitelma Työllisyystyöohjelmapäätös Yksittäisen hankkeen rahoituksen suuruutta määriteltäessä työvoimaosaston on otettava huomioon, että valtion talousarvion mukaan määrärahaa käytetään investointihankkeiden osarahoitukseen. Edellä mainittu tarkoittaa, että rakennuttavien virastojen tulee osallistua hankkeiden rahoitukseen. Se, kuinka suuri osuus yksittäisen hankkeen rahoituksesta tulee työllisyysmäärärahoista, määräytyy hankkeen työllisyysvaikutusten ja alueen työllisyystilanteen perusteella. Rahoitettavia hankkeita valittaessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti hankkeen valmistumisen jälkeisen toimintavaiheen työpaikkoihin sekä kohteen ympäristössä syntyviin työpaikkoihin. Työllisyystyöohjelmamomentti ei ole arvonlisäverollinen, joten mahdollisia hankkeeseen sisältyviä arvonlisäveroja ei voida kirjata ao. momentilta, vaan ne on kirjattava ns. pitkältä momentilta (momentti vuonna 2007, tarkistettava vuosittain). Ks. Metsähallituksen arvonlisäveromenettely työllisyystyöohjelmahankkeissa tämän ohjeen kohdasta 2.4. Kustannusarvio ja avustukseen oikeuttavat kustannukset, arvonlisävero). Valtion investointikohteisiin tehtävät päätökset rakennuttaville virastoille (työllisyystyöohjelma) ovat luonteeltaan määrärahan osoituspäätöksiä eikä niihin sovelleta valtionavustuslakia. Em. ei estä työvoimaosastoja laittamasta päätökseen vastaavia ehtoja kuin, mitä valtionavustuslaissa on esimerkiksi hankkeen seurannan, tarkastuksen ja takaisinperinnän osalta. Rakennuttavalle virastolle tehtävässä työllisyystyöohjelmaosoituspäätöksessä on mainittava muun muassa - mille taholle määräraha osoitetaan ja määrärahan käyttötarkoitus; - määrärahan määrä ja laskentaperuste; hankkeen avustukseen oikeuttavat kustannukset sekä avustuksen enimmäismäärä kokonaiskustannuksista; - työllisyysmäärärahojen käytön edellytykset; - töiden ja hankintojen suoritusaika sekä lisäksi tarvittaessa töiden ja hankintojen aloittamispäivää koskeva ehto - velvollisuus noudattaa julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä - hankkeen työllisyysvaikutukset ja niiden seuranta; - määrärahan käytön valvonta ja seuranta; määrärahan palauttamista, maksamisen keskeyttämistä, takaisinperintää ja kuittausta koskevat ehdot - maksatushakemuksen jättämistä ja liitteitä koskevat tiedot sekä - tiedottamista koskevat ehdot. Muutoksenhaku Työllisyystyöohjelmaa koskevista päätöksistä ei ole julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 13 luvun 1 :n 4 momentin 1 kohdan perusteella valitusoikeutta Avustuksen maksaminen

15 15 Avustus maksetaan rakennuttavalle virastolle sen työvoimaosastolle tekemän maksatushakemuksen perusteella. Osoituspäätöksessä on mainittava maksatushakemusten jättämisaikataulu ja se, milloin maksatushakemus on viimeistään toimitettava työvoimaosastolle. Maksatushakemuksen liitteenä tulee toimittaa lausunto/vakuutus toteutuneiden menojen perustumisesta kirjanpitoon, jonka on vahvistanut riittävän korkeassa asemassa oleva tiliviraston vastuuhenkilö (esimerkiksi kamreeri.) Koska kyse on valtion budjettitalouteen kuuluvista tilivirastoista (poik. metsähallitus, joka on valtion liikelaitos) rakennuttavilta virastoilta ei tarvitse edellyttää auktorisoitujen tilintarkastajien lausuntoja, eikä jäljennöksiä kirjanpidon tositeaineistosta. Jos maksatushakemusta ei hyväksytä, on erillisessä päätöksessä mainittava, miltä osin päätös poikkeaa maksatushakemuksesta ja mitkä ovat poikkeavan päätöksen perustelut. Kielteisestä työllisyystyöohjelman maksatuspäätöksestä on valitusoikeus hallinto-oikeuteen (hallintolainkäyttölaki 2 luku 4 ). TUKI 2000 järjestelmässä on työllisyystyöohjelman maksatuspäätös, joka lähetetään rakennuttavalle virastolle aina, kun maksatuspäätös tehdään riippumatta siitä, onko maksatuspäätös myönteinen vai kielteinen Hankkeiden seuranta ja valvonta Asetuksen 11 :n mukaan valtion rakennuttavan viraston on selvitettävä työvoimaviranomaiselle investoinnin rakennusaikaisten ja pysyvien työllisyysvaikutusten toteutumista työvoimaviranomaisen määräämällä tavalla. Em. säännöksen mukaan rakennuttava virasto on velvollinen antamaan viranomaisen pyytämät seurantatiedot enintään viiden vuoden ajalta ohjelmavuoden päättymisestä. Työllisyystyöohjelmahankkeissa on seurattava rakennusaikaisten työllisyysvaikutusten lisäksi vähintään yhden vuoden ajan investoinnin valmistumisen jälkeisiä toimintavaiheen pysyviä työllisyysvaikutuksia. Rakennuttavan viraston on ilmoitettava työllisyysvaikutusten seurantatiedot työvoimaosastolle seurantalomakkeella. Tiedot tulee toimittaa hankkeen valmistuttua ja tämän jälkeen vuosittain päätöksessä määriteltyjen vuosien ajan tammikuun loppuun mennessä. Työvoimaosaston on laadittava vuosittain työllisyystyöohjelmiin liittyvistä päätöksistään ja avustuksen saajan ilmoittamista työllisyysvaikutuksista yhteenveto, jonka se toimittaa työministeriön toimeenpano-osastolle maaliskuun loppuun mennessä. Koska työllisyystyöohjelmiin käytetään valtion budjettivaroja, työllisyystyöohjelmien valvonnan taso on sama kuin investointiavustuksessakin. Vaikka määrärahan osoituspäätökseen ei suoraan sovelleta valtionavustuslakia, työvoimaosaston on seurattava ja valvottava myös työllisyystyöohjelmiin osoitettujen määrärahojen käyttöä. Määrärahan palauttamiseen, maksamisen keskeyttämiseen ja takaisinperintään sekä kuittaukseen sovelletaan samoja menettelytapoja kuin valtionavustuslaissa. Em. on huomioitu TUKI 2000 päätöspohjissa. Työvoimaosaston on laitettava työllisyystyöohjelmiin liittyviin osoituspäätöksiin muun muassa ehdot siitä, että - määrärahaa saadaan käyttää ainoastaan päätöksen mukaiseen investointiin; - rakennuttavan viraston on annettava päätöksen ehtojen noudattamisen valvomiseksi oikeat ja riittävät tiedot ja että hankkeen keskeytymisestä on välittömästi ilmoitettava työvoimaosastolle ja - työvoimaosastolla on oikeus suorittaa määrärahan maksamisessa ja käytön valvonnassa tarpeellisia rakennuttavan viraston talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia Ylijohtaja Marja Merimaa Hallitusneuvos Päivi Kerminen

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

Lomakkeen täyttöohjeita:

Lomakkeen täyttöohjeita: Lomakkeen täyttöohjeita: 1 Tällä lomakkeella voi hakea Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta investointihankkeeseen tai kansallista työllisyysperusteista investointiavustusta. 1. TE keskuksen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 27.3.2015 Avustuksen tausta: lainsäädäntö ja valvonta Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

Valtionavustushankkeen taloushallinto - ohjaus ja seuranta

Valtionavustushankkeen taloushallinto - ohjaus ja seuranta Valtionavustushankkeen taloushallinto - ohjaus ja seuranta Yleistä avustusten myönnöstä Valtionavustuspäätös Avustuksen käyttötarkoitus/hyväksyttävät kokonaismenot/ valtionavustus Avustuksen maksu, käyttöaika

Lisätiedot

Valtionavustusten taloudenhoito

Valtionavustusten taloudenhoito Valtionavustusten taloudenhoito Yleistä avustusten myönnöstä Valtionavustuspäätös Avustuksen käyttötarkoitus/hyväksyttävät menot/ valtionavustus Avustuksen maksu, käyttöaika Avustuksen käytön valvonta/tarkastus

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Jaana Airaksinen, asiantuntija Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutus vuonna 2014 tiedotustilaisuus 1.11.2013, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki

Lisätiedot

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11 LAUSUNTO EU -TUKIEN ARVONLISÄVERON KIRJAAMISESTA Lausuntopyyntö Lausunnon perustelut Suomen Kuntaliitto on pyytänyt kirjanpitolautakunnan kuntajaostoa

Lisätiedot

16.4.2015. Jyväskylän kaupunki. hakemuksessa mainitut. Maksetaan pankkitilille FI6252900220009516 OKOYFIHH. kaksi kertaa vuodessa

16.4.2015. Jyväskylän kaupunki. hakemuksessa mainitut. Maksetaan pankkitilille FI6252900220009516 OKOYFIHH. kaksi kertaa vuodessa Sivu 1 / 6 Päätös OKM/104/620/2015 16.4.2015 Jyväskylän kaupunki PL 193 40101 Jyväskylä Viite Hakemuksenne 15.1.2015 Asia Erityisavustuksen myöntäminen Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt seuraavan

Lisätiedot

Yritystuen maksaminen

Yritystuen maksaminen Yritystuen maksaminen Leadertyön ajankohtaispäivät 28.10.2015 Maaseutuvirasto Tukien maksatusyksikkö Per-Ola Staffans Yritystuen maksamiseen liittyviä säännöksiä Ns. maaseuturahastoasetus (EU) N:o 1305/2013

Lisätiedot

Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012

Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 6.2.2012 Sisällys 1 UUDEN HISSIN RAKENTAMINEN 3 1.1 Avustuksen kohde,

Lisätiedot

Valtionavustusten käyttö ja käytön valvonta. Oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden seminaari 6.11.2014

Valtionavustusten käyttö ja käytön valvonta. Oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden seminaari 6.11.2014 Valtionavustusten käyttö ja käytön valvonta Oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden seminaari 6.11.2014 Opetushallituksen vastuut valtionapuviranomaisena Päätöksenteko Prosessivastuu Valvontavastuu Vaikuttavuuden

Lisätiedot

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava. 30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN YLEISOHJE Valtionavustuksen hakijoille ja käyttäjille

OPETUSHALLITUKSEN YLEISOHJE Valtionavustuksen hakijoille ja käyttäjille OPETUSHALLITUKSEN YLEISOHJE Valtionavustuksen hakijoille ja käyttäjille 17.1.2012 2 Sisällysluettelo 1. Valtionavustuksen hakeminen.3 2. Valtionavustuksen asianmukaiseen käyttöön liittyviä ohjeita. 3 3.

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen?

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA EURA 2007 järjestelmän rahoituspäätösmallit 2010 ESR:ssa käytössä seuraavat

Lisätiedot

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA MÄÄRÄYS Pvm. 17.6.2015 Dnro 1272/54/2015 Maaseutuviraston määräyskokoelma nro 58/15 Kumotaan Määräys Nro 33/15, Dnro 969/54/2015 Valtuutussäännökset: Laki (28/2014) 13 3. mom., 35 6. mom. 36 5. mom., 38

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020

Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit 12/2014 Noora Hakolan esityksen pohjalta Pekka Selkälä Yksinkertaistetut kustannusmallit (KehL 28/2014 13 ) Prosenttiperusteinen

Lisätiedot

Hissi- ja esteettömyysavustusohje

Hissi- ja esteettömyysavustusohje Hissi- ja esteettömyysavustusohje 2015 30.1.2015 Hakuohje koskee avustuksia: - hissin jälkiasennukseen (hissiavustus) - liikkumisesteen poistamiseen (esteettömyysavustus) Sisällys 1 MÄÄRÄRAHAT SEKÄ SOVELLETTAVAT

Lisätiedot

Hanketukien maksatus 2014-2020

Hanketukien maksatus 2014-2020 Hanketukien maksatus 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit ja maksatuksen hakeminen Anette Mäkelä 18.3.2015 Yksinkertaistetut kustannusmallit 2014-2020 Käytetään pääsääntöisesti Perustuvat EU:n yleisasetuksen

Lisätiedot

Päätös 19.12.2013 ... Maksetaan pankkitilille F16180001001261602 DABAFIHH ._...

Päätös 19.12.2013 ... Maksetaan pankkitilille F16180001001261602 DABAFIHH ._... Päätös OKM/359/522/2013 19.12.2013 Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Sibeliuksenväylä 55 A 04400 Järvenpää Viite Hakemuksenne 28.11.2013 Asia Erityisavustuksen myöntäminen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Päätös. Erityisavustuksen myöntäminen

Päätös. Erityisavustuksen myöntäminen Sivu 1 / 5 Päätös Viite Asia Hakemuksenne Erityisavustuksen myöntäminen Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt huomioon ottaen määrärahojen riittämättömyyden opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

Lisätiedot

Hissin rakentamis- ja esteettömyysavustusohje 2014

Hissin rakentamis- ja esteettömyysavustusohje 2014 Hissin rakentamis- ja esteettömyysavustusohje 2014 21.1.2014 Sisällys 1 MÄÄRÄRAHAT SEKÄ SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET JA OHJEET... 3 2 UUDEN HISSIN RAKENTAMINEN... 3 2.1 Avustuksen kohde, saaja ja myöntäjä...

Lisätiedot

YRITYKSEN KEHITTÄMISAVUSTUKSEN MAKSATUSHAKEMUS

YRITYKSEN KEHITTÄMISAVUSTUKSEN MAKSATUSHAKEMUS YRITYKSEN KEHITTÄMISAVUSTUKSEN MAKSATUSHAKEMUS Ohjeita seuraavilla sivuilla Hakemuksen saapumispäivä 1 Hakijan virallinen nimi FarmiPeli Oy 3 Hakijan yhteyshenkilön nimi Urpo Manninen Faksi 4 Postinumero

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNNAN LIIKUNTALAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ AVUSTUKSEN MÄÄRITTELY

NURMIJÄRVEN KUNNAN LIIKUNTALAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ AVUSTUKSEN MÄÄRITTELY NURMIJÄRVEN KUNNAN LIIKUNTALAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ AVUSTUKSEN MÄÄRITTELY 1 Nurmijärven kunnan liikuntalautakunta jakaa vuosittain lautakunnan johtosäännön 4 :n 2. kohdan mukaisesti avustuksia paikallisen

Lisätiedot

Savonlinnan seudun kuntayhtymä: Saap..1. g...r :01!.. Dnro..g.../.. /.r /

Savonlinnan seudun kuntayhtymä: Saap..1. g...r :01!.. Dnro..g.../.. /.r / Savonlinnan seudun kuntayhtymä: Saap..1. g....r :01!.. Dnro..g.../.. /.r / Savonlinnan Seudun Nuorisotoimi wan Tuki r,y. Pappilankatu 3 57100 SAVONLINNA p.044-5715890 nutu n,verkkosaari.net www.verkkosaari.net

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero Työ- ja elinkeinokeskus 1(6) MAKSUHAKEMUS YRITYKSEN INVESTOINTITUKI Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 ROOPAN YHTEISÖ Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOSTEN ICT-TUEN ASIANTUNTIJAPALVELUIDEN RAHOITUS KUNNILLE

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOSTEN ICT-TUEN ASIANTUNTIJAPALVELUIDEN RAHOITUS KUNNILLE 1 (6) OHJE VM139:00/2013 30.4.2014 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOSTEN ICT-TUEN ASIANTUNTIJAPALVELUIDEN RAHOITUS KUNNILLE 1. Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT -tuki Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ 2 Sisällys Johdanto... 3 1. Toiminta-avustus... 3 1.1. Hakukelpoisuus avustukseen... 3 1.2. Toiminta-avustuksen hakeminen... 4 1.3. Toiminta-avustusten

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020. Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3.

Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020. Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3. Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020 Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3.2015 Lahti Esityksen sisältö Kehittämishanketuen hyväksyttävät kustannukset

Lisätiedot

Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä

Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Muutoksia EURA -järjestelmässä Rahoituspäätösten

Lisätiedot

rakentaminen tai muu työ on tehtävä loppuun päätöksessä määrätyssä toteutusajassa.

rakentaminen tai muu työ on tehtävä loppuun päätöksessä määrätyssä toteutusajassa. MAKSATUKSET EU-HANKKEISSA (maaseuturahasto) Tuen maksaminen Eu-hankkeissa Kehittämis- tai investointihanke tulee toteuttaa rahoittajan päätöksessä hyväksytyn hankesuunnitelman, kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman

Lisätiedot

HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA. Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä

HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA. Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä TUKIKELPOISUUDEN EDELLYTYKSET Kustannukset aiheutuneet päätöksessä hyväksyttynä

Lisätiedot

Maksujen ajankohtaiset & ohjelmakauden 2007-2013 sulkeminen. Kirsi Perälä, ylitarkastaja Emmi Leppämäki, ylitarkastaja Tukien maksatusyksikkö

Maksujen ajankohtaiset & ohjelmakauden 2007-2013 sulkeminen. Kirsi Perälä, ylitarkastaja Emmi Leppämäki, ylitarkastaja Tukien maksatusyksikkö Maksujen ajankohtaiset & ohjelmakauden 2007-2013 sulkeminen Kirsi Perälä, ylitarkastaja Emmi Leppämäki, ylitarkastaja Tukien maksatusyksikkö Maksujen ajankohtaisia asioita Ylitarkastaja Kirsi Perälä Maksupäätökset

Lisätiedot

Rahoitushakemuksen täyttöohje

Rahoitushakemuksen täyttöohje Rahoitushakemuksen täyttöohje 1 Hankkeen nimi Kannattaa pyrkiä lyhyeen ja ytimekkääseen nimeen. Tarvittaessa keksittävä hankkeelle lyhenne. Viranomainen, jolle hanke-esitys osoitetaan Alla on lueteltu

Lisätiedot

Palvelusetelijärjestelmän tavoitteena aktivoida yrityksiä kehittämiseen ja lisätä yksityisten palvelujen käyttöä.

Palvelusetelijärjestelmän tavoitteena aktivoida yrityksiä kehittämiseen ja lisätä yksityisten palvelujen käyttöä. PALVELUSETELI Tuen myöntämisen kriteerit Tavoite Kenelle Palvelusetelijärjestelmän tavoitteena aktivoida yrityksiä kehittämiseen ja lisätä yksityisten palvelujen käyttöä. Entisen Rovaniemen maalaiskunnan

Lisätiedot

,QÖ/ 1-1-0066/7 9)2. 65 6)

,QÖ/ 1-1-0066/7 9)2. 65 6) Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/Inkommit Helsingin kaupunki PL 10 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Asiakirjan

Lisätiedot

YLEISAVUSTUS ULKOMAANKAUPPAA JA YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISTÄ EDISTÄVILLE JÄRJESTÖILLE JA YHTEISÖILLE: FINLAND CONVENTION BUREAU RY

YLEISAVUSTUS ULKOMAANKAUPPAA JA YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISTÄ EDISTÄVILLE JÄRJESTÖILLE JA YHTEISÖILLE: FINLAND CONVENTION BUREAU RY PÄÄTÖS 19.3.2009 YLEISAVUSTUS ULKOMAANKAUPPAA JA YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISTÄ EDISTÄVILLE JÄRJESTÖILLE JA YHTEISÖILLE: FINLAND CONVENTION BUREAU RY OHJEET YLEISAVUSTUKSEN HAKEMISESTA, KÄYTTÄMISESTÄ JA

Lisätiedot

Ryhmärakennuttamiseen varattujen tonttien hakeminen jatkuvan tonttihaun kautta / hakuehdot 10.6.2015

Ryhmärakennuttamiseen varattujen tonttien hakeminen jatkuvan tonttihaun kautta / hakuehdot 10.6.2015 1 Ryhmärakennuttamiseen varattujen tonttien hakeminen jatkuvan tonttihaun kautta / hakuehdot 10.6.2015 1 Hakukohteet Jatkuvaan tonttihakuun on siirretty neljä ryhmärakennuttamiseen tarkoitettua tonttia

Lisätiedot

Yliopistolaki. 6 luku Yliopistojen ohjaus ja rahoitus. 45 Tavoitteiden asettaminen. 46 Valtion rahoituksen määräytymisperusteet

Yliopistolaki. 6 luku Yliopistojen ohjaus ja rahoitus. 45 Tavoitteiden asettaminen. 46 Valtion rahoituksen määräytymisperusteet Yliopistolaki 6 luku Yliopistojen ohjaus ja rahoitus 45 Tavoitteiden asettaminen Opetusministeriö ja yliopistot sopivat määrävuosiksi kerrallaan yliopiston toiminnalle asetettavista koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

YLEISOHJE VALTIONAVUSTUSTEN HAKIJOILLE JA KÄYTTÄJILLE

YLEISOHJE VALTIONAVUSTUSTEN HAKIJOILLE JA KÄYTTÄJILLE 2/500/2016/OPH YLEISOHJE VALTIONAVUSTUSTEN HAKIJOILLE JA KÄYTTÄJILLE Opetushallituksen yleisohje harkinnanvaraisten valtionavustusten hakemisesta, käytöstä ja käytön valvonnasta Sisällysluettelo 1.Yleistä...

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ. Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ. Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus HANKINTASÄÄNTÖ 1 1 Soveltamisala

Lisätiedot

Apurahahakemus Heinon Tukun 100-vuotisjuhlarahastolle

Apurahahakemus Heinon Tukun 100-vuotisjuhlarahastolle Apurahahakemus Heinon Tukun 100-vuotisjuhlarahastolle 1 (2) Hakija voi olla henkilö tai ryhmä. Sukunimi: Etunimet: Osoite: Syntymävuosi: Puhelinnumero: Sähköposti: Nykyinen työ- tai opiskelupaikka: Ryhmän

Lisätiedot

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta.

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta. 1(5) LOMAKKEEN 3317 TOIMINTARYHMÄN TOIMINTARAHAN MAKSUHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE Lnro 3316A EUROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Manner-Suomen

Lisätiedot

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014 Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus Uusi yritystukilaki L 9/2014 on tullut voimaan 1.7.2014. Lakia on tarkennettu erillisellä asetuksella VnA 716/2014,

Lisätiedot

OHJE VALTION TUEN MAKSUHAKEMUSLOMAKKEEN TÄYTTÄMISESTÄ

OHJE VALTION TUEN MAKSUHAKEMUSLOMAKKEEN TÄYTTÄMISESTÄ Ohje 1 (5) 11.3.2013 OHJE VALTION TUEN MAKSUHAKEMUSLOMAKKEEN TÄYTTÄMISESTÄ Yleistä Maksuhakemuslomaketta käytetään haettaessa laissa laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueille (1186/2009, jäljempänä

Lisätiedot

Hankinnat ja kilpailuttaminen. Leena Karjalainen 27.4.2016

Hankinnat ja kilpailuttaminen. Leena Karjalainen 27.4.2016 Hankinnat ja kilpailuttaminen Leena Karjalainen 27.4.2016 Sivu 1 27.4.2016 Hanki huolella Nämä ohjeet koskevat maaseuturahastosta ohjelmakaudella 2014-2020 rahoitettavia hankkeita Muutoksia voi tulla,

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.2. 19.2.2010, Helsinki

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.2. 19.2.2010, Helsinki ETELÄ-KARJALA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME KYMENLAAKSO PÄIJÄT-HÄME UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.2. 19.2.2010, Helsinki Ohjeita jatkotyöskentelyyn 1 Varsinainen hakuaika

Lisätiedot

OHJEET MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN KÄYTÖSTÄ Maakunnan kehittämisrahan hakeminen ja myöntäminen Hankkeen toteuttaminen ja toteutumisen seuranta Tuen

OHJEET MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN KÄYTÖSTÄ Maakunnan kehittämisrahan hakeminen ja myöntäminen Hankkeen toteuttaminen ja toteutumisen seuranta Tuen OHJEET MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN KÄYTÖSTÄ Maakunnan kehittämisrahan hakeminen ja myöntäminen Hankkeen toteuttaminen ja toteutumisen seuranta Tuen maksaminen ja käyttöä koskevat ehdot Myönnetyn avustuksen

Lisätiedot

RAHOITUSHAKEMUS BOTNIA-ATLANTICA-OHJELMA

RAHOITUSHAKEMUS BOTNIA-ATLANTICA-OHJELMA 1(6) RAHOITUSHAKEMUS BOTNIA-ATLANTICA-OHJELMA HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Uusi hakemus 1. Viranomainen, jolle hanke-esitys osoitetaan

Lisätiedot

Kansallinen hankintailmoitus: Haapajärven kaupunki : Ståhlberginkadun saneeraus

Kansallinen hankintailmoitus: Haapajärven kaupunki : Ståhlberginkadun saneeraus Sivu 1/3 Tutustu julkisiin hankintoihin Etsi ilmoituksia Täytä ilmoitus Kansallinen hankintailmoitus: Haapajärven kaupunki : Ståhlberginkadun saneeraus 17.05.2016 12:02 Ilmoituksen numero HILMA:ssa: 2016-013550

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.1.-20.1.2011, Helsinki Vinkkejä jatkotyöskentelyyn Petri Veijalainen VARSINAINEN HAKUAIKA Varsinainen hakuaika päättyy 16.2.2011 klo 15 Hakemus laadittu internetissä

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä

Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä Tilaisuus: Toimintaryhmien neuvottelupäivät 1.4.2009, Dipoli, Espoo Kirsi Murtomäki, ylitarkastaja,

Lisätiedot

Pois syrjästä hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2014 31.10.2016. Hankkeen hallinnoijan Satakunnan sairaanhoitopiirin esittämä maksatusaikataulu:

Pois syrjästä hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2014 31.10.2016. Hankkeen hallinnoijan Satakunnan sairaanhoitopiirin esittämä maksatusaikataulu: Tiedote 10.8.2015 1(5) Kehittämisosioiden vastuuhenkilöille Hanketyöntekijöille Kehittämisosion taloudesta vastaavat MAKSATUSHAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN JA RAPORTOINTI 1. AIKATAULU Pois syrjästä hankkeen

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN YLEISOHJE Valtionavustuksen hakijoille ja käyttäjille 14.6.2012

OPETUSHALLITUKSEN YLEISOHJE Valtionavustuksen hakijoille ja käyttäjille 14.6.2012 OPETUSHALLITUKSEN YLEISOHJE Valtionavustuksen hakijoille ja käyttäjille 14.6.2012 Sisällys 1. Valtionavustuksen hakeminen... 1 2. Valtionavustuksen asianmukaiseen käyttöön liittyviä ohjeita... 1 3. Avustuksen

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Pelastuslaitosten, kuntien ja sopimuspalokuntien erityisavustukset rakennushankkeisiin vuodelle 2015

Pelastuslaitosten, kuntien ja sopimuspalokuntien erityisavustukset rakennushankkeisiin vuodelle 2015 1 KIRJE 22.10.2014 Aluehallintovirastot Pelastuslaitokset Ahvenanmaan maakunnan hallitus Pelastuslaitosten, kuntien ja sopimuspalokuntien erityisavustukset rakennushankkeisiin vuodelle 2015 Rakennushankehaku

Lisätiedot

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Laki kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) 14, muutetaan 3 :n 3 momentti,

Lisätiedot

Tuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2)

Tuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2) UUSI HAKEMUS Tuen hakemiseksi JATKOHAKEMUS RAHOITUSHAKEMUS MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHASTA ETELÄ-KARJALAN KEHITTÄMISRAHASTOSTA KORJAUS/TÄYDENNYS EDELLISEEN HAKEMUKSEEN Viranomainen, jolle rahoitushakemus osoitetaan

Lisätiedot

OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA. Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku.

OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA. Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku. 1 OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku.fi/nuoriso 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä avustuksista 2. Mihin tarkoituksiin

Lisätiedot

1) maataloustuotteella Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I tarkoitettuja maa- ja puutarhataloustuotteita;

1) maataloustuotteella Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I tarkoitettuja maa- ja puutarhataloustuotteita; Valtioneuvoston asetus ruokaketjun toiminnan edistämisestä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä heinäkuuta 2001 annetun valtionavustuslain

Lisätiedot

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET Avustustoiminta RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET tarkentavia ohjeita hakijoille 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:N INVESTOINTI AVUSTUSTEN PERIAATTEET - tarkentavia ohjeita

Lisätiedot

MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN, MAASEUDUN YRITYSTUEN JA TOIMINTARYHMÄN TOIMINTARAHAN MAKSUN HAKEMISESTA

MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN, MAASEUDUN YRITYSTUEN JA TOIMINTARYHMÄN TOIMINTARAHAN MAKSUN HAKEMISESTA 1(5) MÄÄRÄYS Nro 53/15 Dnro 1189/54/2015 Voimassaoloaika 2.7.2015-31.12.2023 MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN, MAASEUDUN YRITYSTUEN JA TOIMINTARYHMÄN TOIMINTARAHAN MAKSUN HAKEMISESTA Maaseutuvirasto

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus Hanke on Alueellinen kehittämishanke EU-rahoitteisen hankkeen valmisteluhanke Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen

Lisätiedot

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset Hankekoulutus 2011 Tuettava toiminta, hyväksyttävät Tuen myöntämisen edellytykset Hanke on valtakunnallisen sekä paikallisen ohjelman mukainen Hanke antaa hakijalle mahdollisuuden sellaisiin toimenpiteisiin,

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden sekä verkkomedioiden avustukset. Emma Kuusi 23.5.2013

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden sekä verkkomedioiden avustukset. Emma Kuusi 23.5.2013 Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden sekä verkkomedioiden avustukset Emma Kuusi 23.5.2013 Perusteet Nuorisolaki Valtionavustuslaki Hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 Kehyskauden

Lisätiedot

Pelastuslaitosten, kuntien ja sopimuspalokuntien erityisavustukset rakennushankkeisiin vuodelle 2016

Pelastuslaitosten, kuntien ja sopimuspalokuntien erityisavustukset rakennushankkeisiin vuodelle 2016 1 KIRJE SMDno-2015 1766 23.10.2015 Aluehallintovirastot Pelastuslaitokset Ahvenanmaan maakunnan hallitus Pelastuslaitosten, kuntien ja sopimuspalokuntien erityisavustukset rakennushankkeisiin vuodelle

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmallit

Yksinkertaistetut kustannusmallit Yksinkertaistetut kustannusmallit Jukka Kotro 25.5.2015 Savonlinna 27.5.2015 Mikkeli Sivu 1 28.5.2015 Hankkeiden kustannusmallit Tuen hakija valitsee ja perustelee hakuvaiheessa, minkä kustannusmallin

Lisätiedot

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Yhteislautakunnan liite nro 14 / 26.1.2012 PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Perusturvan yhteislautakunta 22.1.2009 7 26.1.2012 14 2 Palvelusetelin käyttö JJR-kunnissa Kunnalla

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa

Tulot rakennerahastohankkeissa Tulot rakennerahastohankkeissa TEM Alueiden kehittämisen yksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä Ylitarkastaja Tuula Sarajärvi Ylitarkastaja Eliisa Hujala Tulojen käsittely EAKR- ja ESR -hankkeissa

Lisätiedot

Käynnistysavustus perusparantamiseen

Käynnistysavustus perusparantamiseen Dnro 19454/021/13 Käynnistysavustus perusparantamiseen 2013 2014 Hakuohje 19.9.2013 Avustuksen hakuaika 19.9.2013 31.12.2014 Sisällys 1 UUSI VALTUUS SEKÄ SOVELLETTAVAT LAIT JA OHJEET... 3 2 AVUSTUKSEN

Lisätiedot

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.2008 84 Noudatetaan 1.1.2009 alkaen 1 Toimiala Tässä johtosäännössä määritellään vesihuoltolaitoksen, sen johtokunnan ja toimitusjohtajan

Lisätiedot

Toimeenpanon valmistelu on hyvässä vauhdissa, mutta ei vielä valmis. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että vanhat menettelyt ylläpidetään

Toimeenpanon valmistelu on hyvässä vauhdissa, mutta ei vielä valmis. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että vanhat menettelyt ylläpidetään 1 Toimeenpanon valmistelu on hyvässä vauhdissa, mutta ei vielä valmis. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että vanhat menettelyt ylläpidetään sellaisenaan. EU-osarahoitteiset tuet vaativat mm otantatarkastukset

Lisätiedot

Suomen elokuvasäätiön TUKIOHJEISTO

Suomen elokuvasäätiön TUKIOHJEISTO Suomen elokuvasäätiön TUKIOHJEISTO KULTTUURIVIENNIN TUKIOHJEET Vahvistettu elokuvasäätiön hallituksessa 10.5.2012 Muutokset edellisiin tukiohjeisiin kohdissa 2.1., 2.2. ja 2.4. Liite: LAKI ELOKUVATAITEEN

Lisätiedot

HARJAVALLAN KAUPUNKI URAKKATARJOUSPYYNTÖ

HARJAVALLAN KAUPUNKI URAKKATARJOUSPYYNTÖ Sivu 1/5 Harjavallan kaupunki / Koulukeskuksen pysäköintialue Kokonaishintaurakka Arvoisa urakoitsija, Pyydämme urakkatarjoustanne alla mainitusta urakasta liitteenä olevien asiakirjojen mukaan. Tarjous

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2014. 357/2014 Valtioneuvoston asetus. alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2014. 357/2014 Valtioneuvoston asetus. alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2014 357/2014 Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Uudenmaan liiton tilinpäätös 2013; tilinpäätöksen hyväksyminen 69/00.00.03.00/2014 MHS 10.03.2014 17 Kuntalain

Lisätiedot

VIRKAMIEHENKADUN SANEERAUS VÄLILTÄ KOSKELANKATU - VIRTASALMENTIE

VIRKAMIEHENKADUN SANEERAUS VÄLILTÄ KOSKELANKATU - VIRTASALMENTIE 1/5 MÄNTTÄ - VILPPULAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS Seppälän puistotie 15 35800 Mänttä TARJOUSPYYNTÖ VIRKAMIEHENKADUN SANEERAUS VÄLILTÄ KOSKELANKATU - VIRTASALMENTIE 1 Tarjouspyynnön kohde Mänttä -

Lisätiedot

Yleisavustusta saavat järjestöt eivät voi kohdistaa edellisessä kappaleessa mainittuja yleiskuluja Ak- ja C-avustusten kuluiksi.

Yleisavustusta saavat järjestöt eivät voi kohdistaa edellisessä kappaleessa mainittuja yleiskuluja Ak- ja C-avustusten kuluiksi. 1 (6) Yleiskulujen Avustuksen saajilla, jotka eivät saa yleisavustusta, Ak- ja C-avustusten kuluiksi voidaan hyväksyä tämän ohjeen mukaisesti yleiskuluja. Kulujen on oltava selkeästi ja perustellusti kohdennettuja,

Lisätiedot

Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustus ja päätösprosessi. tekniset asiakirjat

Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustus ja päätösprosessi. tekniset asiakirjat Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustus ja päätösprosessi Hakemus, hankesuunnitelma ja tekniset asiakirjat Jalkapallon olosuhdepäivät 6.11.2012 Krister Strandberg, Sixten Wackström 6.11.2012 1 Hakemus-,

Lisätiedot

Julkisten toimijoiden tilintarkastus. Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Rauhala

Julkisten toimijoiden tilintarkastus. Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Rauhala Julkisten toimijoiden tilintarkastus Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Lausuntomallien taustaa Yliopistouudistus vuonna 2010 Tekesin aikaisempi tilintarkastusmallipohja

Lisätiedot

Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta on päättänyt, että sen myöntämiin kulttuuriavustuksiin sovelletaan seuraavia ohjeita:

Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta on päättänyt, että sen myöntämiin kulttuuriavustuksiin sovelletaan seuraavia ohjeita: SAAMELAISESTA KULTTUURIMÄÄRÄRAHASTA MYÖNNETTÄVIEN KULTTUURIAVUSTUSTEN TEKNISET OHJEET Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta on päättänyt, että sen myöntämiin kulttuuriavustuksiin sovelletaan seuraavia

Lisätiedot

HISSIAVUSTUKSET Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille

HISSIAVUSTUKSET Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille HISSIAVUSTUKSET Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille Hanna Koskela/ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009 Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo Director Maritta Virtanen Mistä arvonlisäveroa suoritetaan? Liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta Tavaran ja palvelun myynnistä Ellei

Lisätiedot

YLEISAVUSTUS. 1 Avustuksen hakeminen

YLEISAVUSTUS. 1 Avustuksen hakeminen AVUSTUSOHJESÄÄNNÖT 1 (6) YLEISAVUSTUS 1 Avustuksen hakeminen Yleisavustusta voidaan myöntää Jyväskylän ammattikorkeakoulussa koulutusalajärjestöinä tai vastaavassa asemassa toimiville rekisteröidyille

Lisätiedot