Olutliitto ry:n. olutpoliittinen katsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Olutliitto ry:n. olutpoliittinen katsaus 2012-2013"

Transkriptio

1 Olutliitto ry:n olutpoliittinen katsaus

2 Toimitus ja taulukot: Tapio Lundell Taitto: Jukka Nyman Valokuvat: Heino Tiilikainen (sivu 30), Jukka Nyman (sivu 29), Heikki Kähkönen (sivut 10, 27, 28) 2

3 Esipuhe Arvoisa lukija. Kädessäsi on keskustelunavaus, toive siitä että suomalaisesta olutkulttuurista ja siihen vaikuttavasta lainsäädännöstä voitaisiin keskustella. Suomessa keskustelua kuvataan usein mielipiteen vaihdoksi tämä ani harvoin toteutuu. Liian usein on kyse omien mielipiteiden säilyttämisestä ja vastustajan väittäjien demonisoinnista. Pahimmillaan hyökätään vastustajan persoonaan tai kyseenalaistetaan heidän tarkoitusperänsä. Parhaimmillaan keskustelu on yhteistä mielipiteiden tarkastelua riippumatta siitä, kuka ne on alkujaan esittänyt. Hyvässä ja asiallisessa pohdinnassa olut kuohuu enemmän kuin keskustelijat. Parhaissa keskusteluissa eri osapuolet löytävät yhdessä jotain uutta ja elämänpiirimme kehittyy. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa lainsäätäjän lakien tulkitsijoiden on tunnettava se arki johon tehtävät päätökset vaikuttavat. Suomalaisen alkoholipolitiikan historia ja nykypäivä lähtevät ajatuksesta kansan kaitsemisesta ja suurista numeroista niin tuotannossa kuin verotuksessakin. Kaikelle tällä on omat historialliset syynsä. Toivomme että lukija voisi näiden tekstien innoittamana miettiä mitkä näistä syistä ovat muuttuneet historiaksi. Nämä kirjoitukset ovat yksittäisten ihmisten vuosien kokemuksia kiteyttäviä ajatuksia ja havaintoja. Samalla tavalla käsityönä syntyvät myös Suomen ja maailman parhaat oluet. Niissä maistuu arki ja juhla, kyky tuntea elämää ja tehdä oikeita päätöksiä. Toivotamme lukijalle hyviä hetkiä näiden ajatusten äärellä. Mikäli jano yllättää lukiessa älkää epäröikö valita laadukasta omaan makuunne sopivaa olutta tekstin kanssa nautittavaksi. Ja kun maku käy suuhunne uhratkaa muutama ajatus ihmisille jotka ovat ne oluet meille valmistaneet sekä siihen miten päätöksenteko heidän toimintamahdollisuuksiinsa vaikuttaa. Yhteiskunnallinen päätöksenteko vaatii paljon osaamista. Suurilla päätöksillä on paljon suuria ja pieniä vaikutuksia. Suomalainen olutkulttuuri kohtaa usein päätöksentekoa joka vaikuttaa siihen vaikka päätöksillä on haluttu vaikuttaa aivan toisiin asioihin. Älkäämme heittäkö olutta pesuveden mukana. Jussi Lähde 3

4 Kannanotto Kuvitelmiin perustuvaa mielivaltaa Suomalaisista kymmenen prosenttia on raittiita, kymmenen prosenttia ongelmakäyttäjiä ja loput 80 prosenttia on kohtuukäyttäjiä. Tästä huolimatta olueen liittyvä keskustelu pyörii täysin pienen vähemmistön ehdoilla. Tai jos ollaan tarkkoja, se ei pyöri tämän vähemmistön ehdoilla, vaan alkoholinvastaisen virkamieskoneiston ja heitä tukevan järjestökentän ehdoilla. Virkamiehillä on jo valmiina järjestökentän keskeinen toimija, joka halutaan mukaan rajoittamaan ja säätelemään alkoholin saatavuutta. Vuonna 2011 yhdistyi kolme raittiusjärjestöä, Elämäntapaliitto ry, Terveys ry ja Elämä On Parasta Huumetta ry. Järjestö otti nimekseen Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry. Vaikka raittiusaate on häivytetty nimestä ja nettisivuilta, järjestön ideologiassa se kuitenkin elää ja kukoistaa. Nimen valintakin osui nappiin lain suunnittelun kannalta. Alkoholipolitiikkamme perustuu myytteihin, jopa valehteluun ja tosiasioiden vääristelyyn. Tälläinen toimintakulttuuri estää enemmistön oikeuksien toteutumisen, koska sen kautta voidaan perustella täysin hyödyttömiä kieltoja. Katsauksessa paneudutaan myös toiseen propagandan lajiin eli mielipidemittausten johdatteleviin kysymyksiin ja asenteellisiin tulkintoihin. Tiedoksi tarjoillaan sinänsä oikeita tilastoja, jotka on tulkittu tarkoitushakuisesti, kuten suomalaisten alkoholiasenteita kuvaavassa Soste ry:n mielipidekyselyssä. Toisin kuin mielipidekyselyn tulkinnassa annettiin ymmärtää, suomalaiset eivät vaadi kiristyksiä alkoholipolitiikkaan. Virkamiehet ja ehkäisevän päihdetyön nimellä toimiva raittiusliike esittävät, että alkoholilain uudistus perustuisi edelleen alkoholin saatavuuden ja hinnan sääntelyyn. Tämä on menneen maailman ajattelua. Olemme osa Euroopan unionia, jossa ihmiset ja tavarat saavat vapaasti liikkua maasta toiseen. Tallinna kuuluu jo Etelä-Suomen talousalueeseen, siellä ei ole valtion alkoholimonopolia. Alko myy tänä päivänä tuskin kolmasosaa suomalaisten nauttimasta alkoholista. Todennäköisesti luku on vielä pienempi, koska harmaatuontia koskevia luotettavia tilastoja ei ole. Oluen myynti on litroina mitattuna kaksi prosenttia kokonaismyynnistä. Ei ole siis ihme, että monopolin pönkittäjät haluaisivat keskioluen Alkoon. Perustelut eivät vain ole niitä joita julkisuudessa esitetään. Alkoholilakiin esitetyillä kiristyksillä ei ole mitään tekemistä kansalaisten hyvinvoinnin kanssa. Sen sijaan sillä on paljonkin tekemistä epäterveiden sidonnaisuuksien kanssa, joita löytyy sekä virkamieskunnasta että järjestökentältä. Säätely lisää byrokratiaa ja siitä hyötyisi uusi järjestökenttä, joka voisi paisuttaa organisaatiotaan. Lasku lankeaisi veronmaksajien maksettavaksi. Suomalainen alkoholi- ja olutpolitiikka on saatava vihdoin todellisuuspohjalle. Lakien on kunnioitettava enemmistön oikeuksia, kuten demokratioissa on tapana Olutliitto ry:n hallitus 4

5 Mikä on Olutliiton olutpoliittinen katsaus? Tässä katsauksessa tuodaan esille uusia näkökulmia olueen, olutkulttuuriin ja olutpolitiikkaan. Näkökulmia, jotka usein jäävät keskustelussa ja mediassa vähälle huomiolle. Oluesta on tehty alkoholipoliittisten mielikuvien vanki korostamalla yli 4,7 prosenttisten oluiden näennäistä vahvuutta. Yli sadalla erilaisella oluttyylillä tai oluiden valtavalla makukirjolla ei ole mitään väliä. Tuntuukin siltä, että oluesta ovat eniten äänessä ne jotka eivät sitä itse juo, eivätkä halua kenenkään muunkaan niistä nauttivan. Tässä katsauksessa äänessä saavat olla oluenkuluttajat ja alan asiantuntijat. Kuluttajia edustava Olutliitto pitää tärkeänä rakentavaa keskustelua ja yhteistyötä alan kanssa. Kysyimme alalla toimivilta elinkeinon edustajilta, mitä mieltä he ovat alkoholilainsäädännön kokonaisuudistuksesta. Alkoholilainsäädännöstä sanovat sanansa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Päivittäistavarakauppa PTY ry, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry sekä Olutliitto ry. Näkökulmia oluen sosiaaliseen ja taloudelliseen puoleen avaavat suomalaisen oluen ja olutkulttuurin nykytilaa pohtineet asiantuntijakirjoittajat. Pienpanimotoiminnan haasteita ja toimintaa rajoittavia, usein absurdeja, esteitä valottaa Mäntsälässä toimivan Rekolan panimon vetäjä Jari Leinonen. Olutopas.info-sivuston perustaja Seppo Äyräväinen valottaa myynnissä olevien oluttyylien saatavuutta ja ottaa kantaa pienpanimo-oluiden asemaan Alkossa. Hän kertoo myös, miksi valtion alkoholimonopoli ei toimi. Katsauksen lopuksi paneudumme muutamaan usein esitettyyn alkoholipoliittiseen väitteeseen ja tutkimustulosten viralliseen tulkintaan. Katsaus on kuitenkin vain pieni raapaisu olutpolitiikkaan ja oluen monipuoliseen maailmaan. Tapio Lundell

6 SISÄLLYS Esipuhe Jussi Lähde Kannanotto Olutliitto ry Mikä on Olutliiton olutpoliittinen katsaus? Tapio Lundell Alkoholilainsäädäntö...7 Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Päivittäistavarakauppa PTY ry Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry Olutliitto ry Myyttinen 4,7 prosentin raja Heikki Kähkönen Kolme näkökulmaa olueen...22 Miksi nuoret valitsisivat sivistyneemmät juomatavat? Simo Raittila Pienpanimot osana elintarvikealaa Samuli Vapaasalo Oluen sosiaalisesta merkityksestä Lari Junkkari Pienpanimot...26 Pienpanimo ja byrokratia Jari Leinonen Alko...28 Rekolan panimo ja Alko myyntikanavana Jari Leinonen Kotimaiset pienpanimo-oluet Alkossa Seppo Äyräväinen Näin monopoli puretaan Vesa Salminen Oluttyylit ja oluiden saatavuus Seppo Äyräväinen Alkoholipolitiikan väittämiä ja myyttejä...38 Alkoholi ei ole työikäisten suurin kuolinsyy Mielipidekyselyt - faktaa vai propagandaa Johtopäätöksiä Tapio Lundell 6

7 248 ravintolaa Jatkoaikojen lopebamisen seurauksena lopebavat ravintolat Alkoholilainsäädäntö Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Anniskelun merkitys kansantaloudelle Anniskelu työllistää henkilöä, mikä on lähes 60 prosenttia alkoholiin liittyvistä työpaikoista ja lähes neljä kertaa enemmän kuin vähittäismyynti ja 35 kertaa enemmän kuin matkustaja-alukset Matkustaja alukset 1,6 % Muu 1,3 % 22,3 2,5 15,3 57 1,6 1,3 Ravintolamyyn? 57,0 % Alkoholijuomien valmistus 22,3 % VähiBäismyyn? 15,3 % Tukkumyyn? 2,5 % Kuva 1. Alkoholityöllisyys. Lähde:STM/LTT Valtio saa anniskelumyynnistä alkoholijuomaveroja ja arvonlisäveroja vuosittain yhteensä 1,2 miljardia euroa. Valtion tulo anniskelun arvonlisäverosta alkoholiannosta kohti on 3 kertaa suurempi kuin vähittäismyynnissä. Valtion tulot alkoholiin liittyvistä tuloveroista ovat anniskelussa 4 kertaa suuremmat kuin vähittäismyynnissä. Anniskelumyynti on valvottua alkoholin myyntiä ja se aiheuttaa yhteiskunnalle vähemmän alkoholin haittoihin esimerkiksi yleiseen järjestyksenpitoon liittyviä kustannuksia. Vastuullisen anniskelun toimintaedellytykset on turvattava Alkoholilakia uudistettaessa on turvattava vastuullisen anniskelun edellytykset. Tämä edellyttää valvonnan kohdistamista riskinarvioinnin perusteella, lupahallinnon joustavuuden lisäämistä, hallinnollisen taakan purkamista ja harmaan talouden torjuntaa. Alkoholipolitiikassa on otettava tavoitteeksi siirtyminen julkijuopottelusta valvottuun anniskeluun. MaRa katsoo, että jonkin aluehallintoviraston yhteyteen on perustettava yksikkö, joka keskittyy harmaan talouden torjuntaan koko maan alueella. 7

8 Julkijuopottelu ja alaikäisten suojeleminen alkoholihaitoilta Lasten ja nuorten suojeleminen alkoholihaitoilta edellyttää, että julkijuopotteluun tulee puuttua. MaRa katsoo, että kunnille on annettava mahdollisuus kieltää alkoholin nauttiminen järjestyssäännöillä tietyillä alueilla. Kieltomahdollisuutta on nimenomaan harkittava lasten ja nuorten suojelemistavoitteen kannalta. Tämä helpottaisi myös poliisien valvontatehtävää alaikäisten alkoholin käytön estämisessä. MaRa katsoo, että laissa säädettäisiin rangaistavaksi teko, jossa harhautustarkoituksessa esiinnytään toisen henkilöllisyystodistuksella tai luovutetaan henkilötodistus alaikäiselle. Ravintoloiden ja risteilyalusten tasapuolinen kohtelu Risteilyalusten saama suuri valtiontuki takaa laivoille ylivoimaisen kilpailuaseman. Pääosalle matkustajista tärkeintä on edullinen mahdollisuus kuluttaa, ei matkailu. Laivojen matkailutase on Suomen kannalta vahvasti negatiivinen. Laivaliikenne korvaa kotimaan matkailua ja kulutusta. Tuen vuoksi laivat pystyvät hinnoittelemaan palvelunsa täysin ylivoimaisiksi maissa oleviin ravintoloihin, kokoushotelleihin ja kylpylöihin verrattuna. MaRa vaatii, että alkoholilainsäädäntöä uudistettaessa tulee varmistaa se, että laki kohtelee samalla tavalla Suomessa toimivia anniskelu- ja vähittäismyyntipaikkoja ja asetuksessa tarkoitettuja risteilyaluksia ja niiden anniskelu- ja vähittäismyyntipaikkoja. Sääntelyn sisällössä ei saa olla mitään eroja risteilyalusten eduksi, joita sillä tällä hetkellä on. Ravintoloiden aukioloaikoja ei saa lyhentää MaRa vastustaa ravintoloiden aukioloaikojen lyhentämistä ja toteaa, että jatkoajalla myydyn alkoholin määrä ei ole kansanterveydellisesti merkittävä. Jatkoaikatuntien aikana myyty alkoholi muodostaa vain 0,3 prosentin osuuden alkoholin kokonaiskulutuksesta Suomessa. Ravintoloiden aukioloaikojen lyhentämisen vaikutukset kohdistuisivat ainoastaan jatkoaikaravintoloiden liiketoimintaan, työllisyyteen, verotuloihin ja ravintoloiden kykyyn palvella asiakkaita. Jatkoaikojen lopettamisen seurauksena anniskelusektorilta häviäisi 155 anniskeluravintolaa sekä työpaikkaa. Valtion saamat verotulot vähenisivät arvonlisäverojen ja alkoholijuomaverojen muodossa 65 miljoonaa euroa sekä saamatta jääneinä tuloveroina 12 miljoonaa euroa. Jatkoajat ovat elintärkeitä ravintoloille koska: Jatkoajoilla nuoret työntekijät palvelevat nuoria asiakkaita Jatkoaikojen poistaminen tarkoittaa verotulojen vähenemistä ja nuorisotyöttömyyden kasvua 8

9 Jatkoaikojen poistamisella alkoholin kulutus ja yleisten paikkojen häiriökäyttäytyminen ei vähene, vaan päinvastoin kotibileiden määrä lisääntyy merkittävästi Jatkoaikojen poistamisella on negatiivisia vaikutuksia ravintoloiden tavarantoimittajiin, yöruokaa myyviin ravintoloihin, artisteihin ja takseihin Ravintoloiden asiakkaat haluavat säilyttää jatkoajat Kuva 2: Luvut milj. euroa ja 3. Lähde:MaRa MaRa katsoo, että alkoholilakia uudistettaessa on toteutettava työ- ja elinkeinoministeriön harmaan talouden torjuntaa ja hallinnollisen taakan purkamista käsitelleen työryhmän esitykset. 9

10 Valvonnan riskiperusteisuutta lisättävä MaRa katsoo, että alkoholilain valvonta tulee perustua riskiperusteiseen valvontaan ja velvoite riskienarviointiin tulee kirjata selkeästi alkoholilakiin. MaRa katsoo, että valvonnan yhdenmukaisuus ja luvanhaltijoiden tasavertainen kohtelu koko Suomessa tulee turvata. Tämä edellyttää, että ylimmän viranomaiselle eli Valviralle annetaan mahdollisuus antaa sitovia ohjeita. Uudessa alkoholilaissa on säädettävä tarkasti ja täsmällisesti niistä asioista, joista luvanhaltijan on ilmoitettava lupaviranomaiselle ja missä aikataulussa ilmoitus on tehtävä. Harmaan talouden torjunta osana anniskeluvalvontaa Johonkin aluehallintovirastoon on perustettava yksikkö, joka hoitaa valtakunnallisesti pelkkää harmaan talouden torjuntaa yhteistyössä kaikkien aluehallintovirastojen kanssa. MaRa katsoo, että ei ole perusteltua, että luvanhaltijoiden maksuilla rahoitetaan aluehallintovirastojen muuta toimintaa. 10

11 Päivittäistavarakauppa PTY ry. PTY vaatii että kaikkien 5,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien alkoholijuomien myynti on sallittava pt-kaupassa Ruuan kanssa nautittava olut valitaan maun ja käyttöyhteyden eikä alkoholiprosentin perusteella. Pt-kaupan tarjontaa laajentamalla voidaan vähentää matkustajatuontia ja lisätä Suomeen alkoholiveron kautta tulevia verotuloja. Alkon myymälöiden sijoittumisen aiheuttamia haittoja kilpailulle voidaan nopeimmin vähentää tällä tavoin säilyttäen silti Alkon toimintaedellytykset/monopoliasema. Kuluttajien yhdenvertaisuutta voidaan parantaa laajentamalla alkoholijuomien saatavuutta syrjäseuduilla. Muiden kuin käymisteitse valmistettujen juomien myynnin rajoittaminen ei ole perusteltua. Alkoholijuomien myyntiajat tulisi saada vastaamaan nykyistä paremmin myymälöiden aukioloaikoja, ei myymälöiden käytännön toimintaa vaikeuttavia uusia määräyksiä. Nykyisestä käytännöstä aiheutuu kaupalle kustannuksia ja henkilöstölle hankalia asiakaspalvelutilanteita, kun alkoholijuomia ei voi ostaa asiakkaan halutessa niitä. Nykyinen käytäntö ei estä ongelmakäyttäjiä juomasta, vaikka oluet aamulla ostetaankin hieman myöhemmin kuin ennen lakimuutosta. Kokonaisuudistuksen yhteydessä STM:n tulisi esittää arvio siitä, onko aamumyynnin kiellon avulla saavutettu niitä sosiaalisia vaikutuksia, joita sillä tavoiteltiin. Jos ne ovat jääneet toteutumatta tai ovat kustannuksiin ja asiakkaiden sekä kaupan työntekijöiden kokemiin haittoihin nähden vähäisiä, aamumyynnin kielto tulisi poistaa uudistuksen yhteydessä. Ei tiukennuksia alkoholijuomien myyntiluvan edellyttämään elintarvikevalikoimaan. Nykyisin asiaa säätelee STM:n päätös 136/1995. Myyntitoiminnan asianmukaisuutta säännellään päätöksessä seuraavasti: Myymälässä tulee pitää kaupan riittävän monipuolisesti elintarvikkeita. Alkoholijuomien myynti ei saa olla liiketoiminnassa määräävässä asemassa. Varsinaisen säädöstekstin ohella asiaa koskee ei-sitova Valviran ohje 10/2012: Vähittäismyyntipaikoissa on oltava myytävänä riittävän monipuolisesti elintarvikkeita. Alkoholijuomien myynti ei saa olla liiketoiminnassa määräävässä asemassa. Myyntipaikan 11

12 valikoimissa tulee olla tuotteita siinä määrin, että myyntipaikka voi toimia perheen normaalien peruselintarvikkeiden ostopaikkana. Valvira on pyytänyt PTY:n näkemystä määräyksestä alkoholiluvan edellyttämästä elintarvikevalikoimasta. PTY:n esitys: Myyntitoiminnan asianmukaisuus: Myymälän tilikauden alkoholijuomien liikevaihto ei saa ylittää myymälän elintarvikkeiden liikevaihtoa samalla tilikaudella. Alkoholijuomien yritysmyynnin salliminen tukkumyyntiluvan haltijoille. Alkoholituotteiden tukkumyyntiä harjoittava yritys ei voi myydä alkoholijuomia muille kuin anniskelu- tai vähittäismyyntiluvan haltijoille. Tämä rajoittaa liiketoiminnan harjoittamista, sillä osalla tukkuliikkeiden asiakkaista ei ole em. lupaa eikä tukkukauppa näin pysty palvelemaan asiakkaitaan täysimääräisesti. Yritysmyyntikiellosta aiheuttaa haittaa tukkumyyntiluvan haltijoille, koska Alko vähittäismyyntiluvan haltijana määrittää valikoimat ja hinnat (ja katteet). Nykyisin voimakkaasti kasvava verkkokauppa asettaa myös kotimaiset tukkukauppiaat eri asemaan verrattuna Suomen ulkopuolisiin toimijoihin. Alkoholijuomien yritysmyynti HoReCa-tukuista ei vaikuttaisi alkoholijuomien vähittäismyyntimonopoliin. Yritys voisi käyttää tukusta ostettuja juomia vain omiin tarkoituksiin. Se ei voisi myydä niitä eteenpäin eikä tukku voisi myydä tuotteita yksityishenkilöille. Viranomaisille matkustajatuonnin seuranta- ja tilastointivelvoite Nykyinen kyselytutkimukseen perustuva tutkimustapa ei anna luotettavaa tietoa Tallinnan ja Helsingin välisestä yksityisestä tuonnista. Nykyinen harmaa tai laillinen yksityistuonti on kasvanut merkittävästi ja vääristää kokonaiskulutustilastoja sekä laillisesti toimivien yritysten toimintaedellytyksiä. Matkustajatuontitilastot ovat poliittisen päätöksenteon perusteena sekä alkoholi- että verolakien muutosten yhteydessä. Matkustajatuonnin seuranta- ja tilastointivelvoite on siirrettävä viranomaisten tehtäväksi. Ehdotamme, että VM ottaisi tullihallituksen toimialasta vastaavana ministeriönä vastuun asiasta ja määräisi tullilaitoksen keräämään arviot tuonnista matkustajatuontiseurannan perusteella. Jos seuranta- ja tilastointivelvoitetta ei voida sälyttää tulliviranomaisille, on harkittava resurssointia harmaan talouden torjuntaan ja osoitettava velvoite sille. 12

13 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry Alaikäisten alkoholinkäyttö ja humalahakuinen juominen ovat vähentyneet koko 2000-luvun. Alkoholi on täysi-ikäisten juoma. Alaikäisten ei lähtökohtaisesti pidä saada alkoholipitoisia juomia käyttöönsä. Lainsäädäntö meillä on olemassa, ja sitä pitää tehokkaasti myös valvoa. Kaksi kolmasosaa aikuisista ei tyrmää alkoholin välittämistä alaikäisille. Vastuu ja välittäminen tarkoittavat myös sitä, ettei alaikäiselle hankita juomia. Alkoholin kokonaiskulutus laskee Alkoholin kokonaiskulutus on ollut laskusuuntainen viimeiset neljä vuotta, ja vuosi 2012 tulee jatkamaan laskevaa kehitystä. Alkoholinkulutus Suomessa on eurooppalaista keskitasoa, mutta kännijuominen on meille tyypillisempää, ja se aiheuttaa ongelmia. Alkoholin aiheuttamat välittömät kustannukset, kuten terveys- ja sosiaalikulut sekä rikollisuuden valvonta ja omaisuusvahingot ovat yhteiskunnalle noin 0,8 1,0 miljardia euroa. Alkoholi tuottaa valmiste- ja arvonlisäverona yli 2 miljardia euroa. Panimoliitto pitää tärkeänä, että osa alkoholista saatavasta tuotosta ohjattaisiin valistustyöhön. Kuluttajien tietoisuus kasvaa, tietoa halutaan ja sitä haetaan. Sosiaalisen median kautta on entistä mahdollisempaa tavoittaa kohderyhmä tehokkaasti. Oikein kohdennettu, uudenaikainen valistustyö tukee juomakulttuurin kehitystä kaikkien kannalta parempaan suuntaan, myös teollisuuden. Juomakulttuurin muutokset Juomakulttuurin kehittyminen Suomessa kärsii kieltolain ajalta periytyvästä alkoholia mystifioivasta asenneilmapiiristä. Kieltoja tehokkaampaa on pitkäjänteinen valistustyö, johon teollisuus jatkaa merkittävää panostustaan. Toivommekin kumppaneita yhteistyötalkoisiin alaikäisten alkoholinkäyttöä sekä kulttuurissamme vallitsevaa humalajuomista vastaan. Panimoliiton Kännissä olet ääliö- kampanjan tarkoituksena oli vaikuttaa nuorten asenteisiin ja suhtautumiseen, ns. kännijuomiseen. Tulokset ovat olleet erinomaisia ja materiaali tavoitti kohderyhmän yli odotusten. Panimoliitto jatkaa vastaisuudessakin valistustyötä Kännissä olet ääliö -kampanjan ja uuden vastuullisuussivuston avulla puhuen liiallista alkoholinkäyttöä vastaan. Lisäksi liiton jäsenyrityksillä on omia toimenpiteitä näiden viestien eteenpäin viemiseksi. 13

14 Päihdetyön vaikuttavuutta pitää arvioida Alkoholin suurkuluttajat, joita arvioidaan olevan noin kymmenen prosenttia kansasta, juovat puolet kaikesta Suomessa nautitusta alkoholista. Alkoholilainsäädäntöä uudistettaessa on syytä myös selvittää ennaltaehkäisevään päihdetyöhön ja kuntouttavaa päihdetyöhön ylipäätään suunnattujen voimavarojen vaikuttavuutta. Yksityistä maahantuontia arvioitava tehokkaammin Alkoholia tuodaan maahan yksityisenä matkustajatuontina enemmän kuin mitä ravintoloissa nautitaan yhteensä. Joka viides alkoholiannos on tuotu rajan takaa. Haastatteluun perustuva kartoitus yksityisen maahantuonnin suuruudesta ei ole riittävää. Vuodesta 2006 vuoteen 2011 yksityinen alkoholijuomien matkustajatuonti on lisääntynyt lähes 24 prosenttia eli melkein 13 miljoonaa litraa. Viime vuosina matkustajatuonti on kasvanut räjähdysmäisesti, sillä vuodesta 2008 vuoteen 2011 alkoholin yksityinen maahantuonti lisääntyi litramääräisesti peräti yli 30 prosenttia. Suomen alkoholiveropolitiikka kiihdyttää yksityistä maahantuontia. Suomessa on EUmaiden korkein olutvero, joka on viisinkertainen Viron tasoon nähden. Saksa Luxemburg Espanja LieLua Ranska Latvia Tsekki Sveitsi Slovakia Malta Portugali Belgia Puola Kypros Itävalta Unkari Kroa<a Viro Italia Kreikka Alankomaat Tanska Slovenia Turkki Irlan< Ruotsi Iso Britannia Suomi 0,09 0,1 0,1 0,12 0,13 0,15 0,15 0,16 0,17 0,18 0,18 0,21 0,21 0,23 0,24 0,25 0,27 0,27 0,28 0,31 0,33 0,41 0,48 0,73 0,75 0,87 1,04 1,44 Kuva 4. Olutvero euroa /litra vuonna Lähde: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto 14

15 Päivittäistavarakaupan alkoholiraja nostettava 5,5 prosenttiin Oluen kulutus Suomessa on noin 47 prosenttia tilastoidusta alkoholinkulutuksesta. Osuus on pienempi, jos mukaan lasketaan myös alkoholin yksityinen matkustajatuonti. Esimerkiksi Belgiassa oluen osuus on 57 prosenttia ja Espanjassa 50 prosenttia kulutetusta alkoholista. Suomessa pitää jatkaa mietoja alkoholijuomia suosivaa politiikkaa. Veropolitiikka on tehokas keino ohjata kulutusta kohti mietoja juomia. Lisäksi Päivittäistavarakaupan ehdotus alkoholirajan nostamisesta 4,7:stä 5,5 prosenttiin pitää selvittää. Alkon kautta myydään tällä hetkellä vain 2 prosenttia oluen kokonaismäärästä, joten valtion monopolin kannalta siirto ei olisi merkittävä. Olutkulttuurin monipuolistamisen kannalta muutos olisi merkittävä. Nykyinen 4,7 prosentin raja on keinotekoinen ja asettaa kotimaiset oluet kilpailullisesti eriarvoiseen asemaan. Esimerkiksi lager-tyyppinen olut on parhaimmillaan noin 5 prosentin vahvuisena. Tarjousmyyntiä koskevia pykäliä pitää arvioida uudelleen Panimoliitto pitää alkoholilakiin vuonna 2008 tehtyjä hinnoittelua koskevia muutoksia epäonnistuneina. Yhden tölkin saa nyt entistä edullisemmin, kun tarkoitus oli nostaa monipakkausten hintoja. Alkoholijuomien tarjousmyyntiä hillitsemään tarkoitetut säännökset ovatkin vastoin tarkoitusta entisestään lisänneet tarjouskampanjointia. Edes veron nostoilla ei ole saavutettu haluttua vaikutusta. Sosiaali- ja terveysministeriön vielä avoimena olevat esitykset alkoholimainonnan kiristämiseksi lisännevät toteutuessaan omalta osaltaan hintakilpailua. Entisestään kiihtyvä alkoholijuomien hintakilpailu ei palvele kenenkään etuja. Sillä on varmasti negatiivinen vaikutuksensa myös alkoholin ongelmakäyttäjien ja alaikäisten alkoholin kulutuksen kannalta. Hinta on monelle kuluttajalle ensisijainen valintakriteeri. Avointa ja läpinäkyvää valmistelua Alkoholilain uudistuksen valmistelua kohtaan on esitetty runsaasti kritiikkiä. Vaikka onkin selvää, että lain lopullinen muotoilu elinkeinojen kannalta hyväksyttävästi on tärkeintä, jakaa Panimoliitto elinkeinojen yhteisen huolen valmistelun riittävästä avoimuudesta. Siksi esitämme, että Sosiaali- ja terveysministeriö ottaa elinkeinot tiiviisti mukaan valmistelutyöhön. Käytännössä paras tapa olisi perustaa lain valmistelua tukemaan laajapohjainen työryhmä. 15

16 Olutliitto ry Uuden alkoholilain turvattava kuluttajan oikeudet Suomalaisia olutseuroja ja oluenkuluttajia yhdistävän Olutliiton mielestä uuden lain tulisi tapajuoppojen kurittamisen sijaan turvata kansalaisten valtaosan oikeudet nykyistä paremmin, eikä keksiä ahdistavia ja perusteettomia rajoituksia kansalaisten riesaksi. Olutliiton mielestä vähittäistavarakaupassa myytävän oluen rajaa on nostettava 7,0 prosenttiin. Tämänhetkinen 4,7 tilavuusprosentin prosenttiraja ei perustu mihinkään realistiseen päätelmään tai teoreettiseen laskelmaan. Samoin PTY:n ajama 5,5 prosentin raja jättäisi suuren joukon kotimaisia oluita suuren kuluttajajoukon saatavuuden lähes ulottumattomiin. Reilukaan prosenttimuutos ei vaikuttaisi alkoholin kotimaiseen kulutukseen, sillä jo tällä hetkellä Alkon vahvojen oluiden myynti on olutkaupasta vain kaksi prosenttia. OLUET 3,3 3,4 3,5 SIIDERIT 0,4 0,4 0,3 VIINIT VÄKEVÄT VIINIT 3,9 3,9 4,1 43,5 39,5 38, MUUT VÄKEVÄT 17,4 17,5 17,5 VODKAT JA VIINAT 32,3 32,8 33, Kuva 5. Oluen myynti Alkon kautta on vähentynyt tasaisesti. Myynnin rakenne 100% alkoholiksi muutettuna. Lähde: Alko 16

17 Nostamalla reilusti kaupassa myytävien oluiden prosenttirajaa valtiovalta pystyisi hillitsemään verotuloja tuottamatonta matkustajatuontia Virosta ja Suomenlahdella seilaavilta laivoilta. Tämä olisi kansantalouden sekä rikollisuuden ehkäisemisen kannalta järkevää. Olutliiton mielestä uudessa alkoholilaissa on myös taattava kuluttajien oikeus ostaa pienpanimoiden tuotteita suoraan valmistuspaikalta vahvuuteen katsomatta. Pienpanimo-olut maksaa 7 12 euroa litralta, joten alkoholin väärinkäyttäjät ja alaikäiset eivät tule vahvojen oluiden laajempaa saatavuutta hyödyntämään. Muutos parantaisi pienten panimoiden elinmahdollisuuksia sekä kotimaiseen viljaan ja työhön perustuvien lähituotteiden saatavuutta. Lain muuttamisen myötä on loistava tilaisuus muuttaa Suomen väkeviä suosivaa verotusta mietoja suosivammaksi. Suomessa väkeviä alkoholijuomia verotetaan mietoihin nähden verrattain lievästi, joten mietojen juomien valmisteveroja on samalla laskettava. Näin valtio tukisi omaa tavoitettaan, jonka mukaan kulutus ohjataan miedompiin juomiin. Yhdysvaltain presidentillä Barack Obamalla on pienpanimo Valkoisessa talossa. Me suomalaiset oluenystävät haluamme vihdoinkin nähdä meidän omien viranomaisten ja lainsäätäjien ymmärtävän, että elintarvikesektorin ja juomakulttuurin tuulet puhaltavat paikallisten tuotteiden ja paikallisten tekijöiden suunnasta. 17

18 Myyttinen 4,7 prosentin raja Kirjoittaja Heikki Kähkönen on olutalaa seuraava vapaa toimittaja. Suomalainen alkoholipolitiikka sisältää runsaasti myyttejä ja kummallisia totuuksia. Niistä monet ovat löytäneet paikkansa oluenkäyttöä ja -kulutusta ohjaavaan lainsäädäntöönkin. Yksi tällaisista erikoisuuksista on 4,7 prosentin raja, jolla säädellään oluen ja muiden käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien myyntiä ja anniskelua. Meillä on usein ja varsin perustellusti ihmetelty, miksi rajana on juuri 4,7 prosenttia. Ainakaan oluen tai siiderin valmistusmenetelmistä ei löydy rajalle perustetta. Suomessa kun yleisimmin juotu olut on vaaleaa lageria, joka käy perinteisin valmistusmenetelmin hieman yli 5-prosenttiseksi. Rajalla on, ja on aina ollut, ensisijaisesti verotuksellinen ja sitä kautta kansantaloudellinen merkitys. Toiseksi sillä määritellään valtion alkoholimonopolin tehtävää myydä ja aiemmin myös valmistaa alkoholijuomia. Kolmanneksi se tukee Suomessa jo kauan sitten omaksuttua tapaa turvautua alkoholiasioissa kieltoihin ja määräyksiin. Neljäntenä ulottuvuutena prosenttirajoille on hyvinkin mieluusti annettu sosiaali- ja terveyspoliittisia merkityksiä, joiden avulla pyritään ohjaamaan alkoholin kokonaiskulutusta. Tätä korttia käytetään erityisesti juomien verotukseen ja saatavuuteen liittyvässä poliittisessa keskustelussa. Prosenttirajat ovat myös hyvin skandinaavinen ilmiö. Suomessa, Norjassa ja Islannissa nykyiset rajat määriteltiin kieltolakien loputtua. Ruotsissa kieltolaki ei koskaan ollut voimassa, vaan rajasta päätettiin erikseen 1970-luvulla. Islannissa monopolikaupan raja on 2,25, Ruotsissa 3,5, Suomessa 4,7 ja Norjassa 4,75 tilavuusprosenttia. Meillä tosin kourallinen tilaviini- ja sahtiyrittäjiä on saanut poikkeuksen eli oikeuden myydä valmistamiaan, enintään 13-prosenttisia, tuotteita suoraan haja-asutusalueella sijaitsevalta valmistuspaikalta. Raittiusaate ja kieltolaki Saadakseen jonkinlaisen ymmärryksen nykyisestä 4,7-prosentin myyttisestä rajasta, on hyvä palata ajassa yli sata vuotta taaksepäin. Alkoholin valmistuksen ja kaupan monopoliin perustuva alkoholijärjestelmää alettiin meillä suunnitella jo ja 1900-lukujen vaihteessa, kun Suomi oli vielä Venäjän keisarin alaisuuteen kuuluva suuriruhtinaskunta. Raittiusväki oli omaksunut kohtuukäytön tilalle ehdottoman raittiuden ideologian. Olut leimattiin yleisesti tavalliselle kansalle liian väkeväksi ja kalliiksi juomaksi, niinpä sen myyntiä alettiin säännöstellä maaseudulla. Vuonna 1903 voimaan tullut mallasjuomaasetus kielsi oluen myynnin kaupunkien seka- ja ruokatavaramyymälöissä. Raittiuspiirien painostuksesta olueen kohdistui myös ankaria verotuspaineita. Verojen korottamisen ohella alettiin jo hyvin varhain vaatia ehdotonta alkoholijuomien myynti- ja käyttökieltoa. Kieltolain säätämisestä syntyikin päätös sortokausien välissä 18

19 hoipertelevassa Suomessa kymmenen vuotta ennen maan itsenäistymistä. Autonomian ajan yksikamarinen eduskunta päätti alkoholikiellosta hurraa-huudoin ja raikuvin kättentaputuksin Suomessa toimi 1900-luvun alussa lähes sata olut- ja portteripanimoa. Teollisesti valmistetun oluen alkoholipitoisuus oli yleensä 3 5 tilavuusprosenttia. Olut oli tuolloin pääasiassa valmistustavaltaan lageria, jonka väkeviä laatuja olivat tummahko Münchenin olut ja pukkiolut. Oluiden keskimääräinen vahvuus oli 4,3 prosenttia. Vaaleaa, hieman enemmän humaloitua, olutta kutsuttiin pilsneriksi, jossa oli alkoholia 3,0 3,5 tilavuusprosenttia. Kaikkein vahvinta oli brittiläisen perinteen mukaan valmistettu portteri, joka oli puolestaan 6 8-prosenttista. Verojen korotukset kavensivat olutpanimoiden toimintamahdollisuuksia. Mallasvero nousi vuosina peräti kahdeksankertaiseksi. Eduskunnassa veronkorotuksia perusteltiin siten, että näin edistettiin siirtymistä väkevien mallasjuomien kulutuksesta mietoihin. Zilliacuksen mallista 100 vuotta Vuoden 1913 alussa Mallasjuomain valmistuksen ylitarkastaja maisteri Allan Zilliacus sai tehtäväksi laatia aikaisemmin maltaiden kulutukseen perustuvan olutverojärjestelmän tilalle uuden verotussysteemin. Zilliacus teki työtä käskettyä, ja toukokuussa samana vuonna senaatti asetti työryhmän sitä tarkastamaan. Lakitieteen tohtori F.O. Liliuksen johtama komitea ehdotti mallasjuomien jakamista alkoholipitoisuuden mukaan kolmeen luokkaan. Verottomia olivat enintään 2,5 tilavuusprosentin oluet. Kaksi muuta kategoriaa olivat alempi (2,5 4,5 %) ja ylempi (yli 4,5 %) luokka. Verottoman oluen määritelmä perustui säädettyyn asetukseen, jonka mukaan miedon mallasjuoman alkoholipitoisuuden yläraja oli mainittu 2,5 tilavuusprosenttia. Verorajoista käytiin tiukka poliittinen vääntö oluen valmistajien ja raittiuspiirejä edustavien poliitikkojen välillä. Lopulta panimoteollisuus nieli esityksen ilman muutosvaatimuksia ja myös senaatti asettui kannattamaan sitä. Ehdotus joutui kuitenkin vastatuuleen, ja eduskunta jätti hyväksymättä sen vuonna keväällä Maailmansota kuivatti Suomen Vuonna 1914 Suomen suuriruhtinaskunta ajautui emämaan Venäjän mukana ensimmäiseen maailmansotaan. Viranomaiset rajoittivat sodan vuoksi oluen valmistusta ja myyntiä. Sallittujen alkoholijuomien ylärajaksi asetettiin 2,5 tilavuusprosenttia. Sitä vahvempaa olutta sai myydä lähinnä 1. luokan ravintoloissa. Uusi mallasjuomalaki hyväksyttiin vuoden 1915 lopulla, ja siinä lopulta mallasvero muutettiin kulutusveroksi. Ensimmäiseen veroluokkaan määrättiin kuuluvaksi enintään 2,5 tilavuusprosenttiset juomat, toisen luokan vahvuus oli 2,5 4,5 ja kolmannen 4,5 7 pro- 19

20 senttia. Neljäs ja verotukseltaan kallein raja oli yli 7 prosenttia. Esitys nojautui hyvin pitkälti Liliuksen komitean vuoden 1913 johtopäätöksiin. Vuoden 1917 valtalaki ulottui koskemaan panimoteollisuutta, sillä senaatin päätös määritteli sodan oloissa kielletyiksi alkoholijuomiksi kaikki yli kaksi tilavuusprosenttia sisältävät mallasjuomatkin. Vahvan oluen valmistaminen kiellettiin, ja olut rinnastettiin paloviinan rinnalle alkoholijuomaksi. Tämän väliaikaisen kieltolain aikana panimoille jäi vaihtoehdoiksi joko miedon mallasjuoman valmistaminen tai ovien sulkeminen. Kieltolaki toi rapakaljan Vuosi 1917 toi Suomelle valtiollisen itsenäisyyden. Oluen se kahlitsi kieltoihin ja sääntöihin. Kieltolaki lopetti vahvojen oluiden valmistuksen ja opetti Suomen kansan juomaan pirtulla terästettyä rapakaljaa. Kieltolain aikana sallitun mallasjuoman enimmäisraja oli 2 painoprosenttia (2,5 til-%). Väkevän alkoholin laiton maahantuonti, anniskelu ja myynti suorastaan rehottivat. Juopottelu yleistyi, väkivalta ja yleinen turvattomuus lisääntyivät, tavat raaistuivat. Kolmekymmenluvun alussa kieltolaki tuli tiensä päähän. Poliittiset päättäjät huomasivat, että valtio kaipaa kipeästi alkoholista saatavia verotuloja. Kieltolakiajan loppuvaiheessa Panimoteollisuusyhdistyksen johtokunta esitti, että myyntiin sallittaisiin 3,2 painoprosentin (4,0 til.-%) vahvuiset oluet, jotka olisivat verrattavissa Ruotsissa myynnissä olleisiin II luokan oluisiin. Maan hallitus vei ehdotuksen eduskuntaan, tosin sorvaamalla sitä rajusti alaspäin, mutta se jäi menemättä läpi äänestyksen jälkeen. Kakkosoluen kokeilu epäonnistui Uusi alkoholilaki tuli voimaan 5. huhtikuuta Saman vuoden alussa perustettiin Oy Alkoholiliike Ab, jonka tehtävänä oli alkoholijuomien myynti, maahantuonti ja kotimainen valmistus. Oluenvalmistus oli sallittua valtiomonopolin luvalla. Kieltolain jälkeen panimot valmistivat Alkon torppareina lagerolutta, jonka ominaisuudet määriteltiin jälleen veroluokilla. Erikseen säädetyssä laissa mallasjuomaverosta määriteltiin I veroluokkaan kuuluviksi 1,4 2,25 (1,8 2,8 til.-%), II luokkaan 2,25 3,2-prosenttiset (2,8 4,0) oluet ja III luokkaan 3,2 4,5 painoprosenttiset oluet. Portterin vahvuus sai olla enintään 6 painoprosenttia (7,5 til.-%). Vain I veroluokan oluen myynti oli sallittua tavallisissa kaupoissa. Noin puolet toiminnassa olleista kalja- ja oluttehtaista eli 44 panimoa sai oikeuden valmistaa vahvinta eli III-olutta. Yhdeksän panimoa sai panna lisäksi vahvaa portteria. Alko yritti ensiksi pitää 1930-luvun oluenkulutusta maltillisena pakottamalla panimot valmistamaan III:sta miedompaa II-olutta. 20

21 Kakkosolut ei kuitenkaan käynyt kaupaksi. Niinpä panimot vähitellen luopuivat sen panemisesta kannattamattomana. Tähän vastavedoksi Alkon hallintoneuvosto alensi raittiusliikkeen painostamana vuonna 1937 III-oluen maksimialkoholipitoisuuden 4,5:stä 3,9 painoprosenttiin (n. 4,9 til.%) eli lähelle nykyrajaa. Heinäkuun alussa 1950 tuli viinakauppoihin ja ravintoloihin III veroluokan olutta hieman vahvempi A-olut. Alko myönsi A-oluen valmistusoikeuden vain 11 panimolle. Vasta 1962 saivat kaikki III luokan valmistajat panna A-olutta. Rajat poistuvat ja jäävät Lopullinen niitti yhä voimassa olevalle 4,7 prosentin rajalle iskettiin vuoden 1969 alussa voimaan tulleessa olutlaissa. Sen perusteella keskioluella tarkoitettiin pääasiassa maltaista, humalista ja vedestä yksinomaan käymisen avulla valmistettua alkoholijuomaa, joka sisältää enemmän kuin 2,25 (2,8 til.-%) mutta alle 3,7 painoprosenttia (4,66 til.-%) etyylialkoholia. Samalla määrättiin uusi veroluokka eli nelosolut, jossa alkoholia oli 3,7 4,5 painoprosenttia (4,0 5,7 til.-%). Portterin osalta noudatettiin edelleen vanhaa, enintään 6 painoprosentin (n. 7,5 til.-%) alkoholipitoisuutta. Laki vapautti keskioluen kauppoihin ja kyläbaareihin. Tämä lujitti myös Alkon eli valtion monopoliasemaa, joka säilyi yhä myynnin säännöstelyn kulmakivenä. Vuoden 1969 jälkeen merkittävin uudistus on ollut EU-jäsenyyden mukanaan tuoma uusi alkoholilainsäädäntö. Vuodesta 1995 alkaen EU-Suomessa oluen verotuksessa on ollut vain kaksi kategoriaa: 0,5 2,8 ja yli 2,8 tilavuusprosenttia. Suomessa olutta verotetaan sen sisältämän alkoholin mukaan, kuten muissakin EU-maissa. Meillä oluen veron määrä on kuitenkin EU:n korkein. Vaikka veroluokat ovat olleet pois pian 20 vuotta, meillä yhä puhutaan III ja IV veroluokan oluista sekä keski- ja A-oluesta. Keskiolutalain peruna meillä on myös täysin keinotekoinen 4,7 prosentin raja. Sen käytännön tehtävinä ovatkin nyky-yhteiskunnassa valtion alkoholimonopolin legitimointi ja Alkon aseman tukeminen, kuten kieltolain päätyttyäkin yli 80 vuotta sitten. 21

22 Näkökulmia olueen Miksi nuoret valitsisivat sivistyneemmät juomatavat? Kirjoittaja Simo Raittila on 23-vuotias humanististen tieteiden kandidaatti sekä folkloristiikan ja yhteiskuntapolitiikan opiskelija Olen nuorena aikuisena elänyt paradoksaalista aikaa. Suomessa ei onneksi ole elinikäni aikana ollut kieltolakia, mutta alkoholilainsäädäntö ja -asenteet ovat tiukentuneet verrattuna vanhempieni nuoruuteen. Samaan aikaan markkinat ovat kansainvälistyneet ja juomaharrastukset kasvaneet. Ei lienekään yllättävää, että harrastuneet nuoret haluavat enemmän vapautta alkoholipolitiikkaan. Kuten vanhemmat eivät nuoretkaan ole mainonnan uhreja. Seksiä tihkuvat mainokset eivät kaada meihin kulutustottumuksia teollisuuden tarpeiden mukaan. Päinvastoin nuoret ovat vanhempiaan kriittisempiä mainontaa kohtaan. Nuorten medialukutaito on myös parempi kuin vanhemmilla. Mainontaa merkittävämpi rooli on alkoholin kuluttamisen tavoilla, puskaradiolla ja sosiaalisella medialla. Kulutusta ohjaavat kansainväliset trendit. Esimerkiksi kohun aiheuttanut Botellón-tapahtuma, jossa turkulaiset nuoret kokoontuivat joukolla päihtymään puistoon, oli apinoitu espanjalaisilta nuorilta. Koomista kyllä, eurooppalainen integraatio on onnistunut alkoholin osalta. Kulutuksen tavat lähestyvät toisiaan. Keskieurooppalainen tasainen ruokajuominen yleistyy Suomessa, mutta yhä useampi eurooppalainen ottaa pohjoiseen tapaan kovemmin kuppia kerralla. Meidät nuoret aikuiset maalataan yleensä vähemmän harkitsevina ja villimpinä alkoholinkäyttäjinä kuin muun ikäiset. Todellisuudessa nuoria on monenlaisia ja alkoholinkäytön tavat riippuvat kaveriporukasta. Nuoret harkitsevat vaihtoehtojaan ja käyttävät aktiivisesti vapauksiaan. Päihteiden käyttö on aina ollut ja tulee aina olemaan sosiaalinen ilmiö. Siihen, miten alkoholia käytetään vaikuttavat sosiaaliset mallit. Tosin vanhempien merkitys on entistä pienempi ja oman viiteryhmän merkittävämpi. Lainsäätäjän ei kannatakaan lähteä liian holhoavalle linjalle. On jätettävä elintilaa ja luotava tilaisuuksia myös nuorisoporukoiden sivistyneemmälle juomiselle. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kannustimia juoda ennemmin ravintolassa kuin kotona sekä huolehtimista siitä, että Suomessa on saatavilla laaja kirjo erilaisia mietoja alkoholijuomia. Annetaan kaveriporukoille mahdollisuus valita maistelukulttuuri juomakulttuurin sijaan. Tällöin maku on tärkeämpi tekijä kuin alkoholiprosentti. Jos vaihtoehtoina on vain asiointi Alkossa väkevien parissa tai huono bulkki hypermarketista, jäävät ratkaisevat makukokemukset puuttumaan. 22

23 Pienpanimot osana elintarvikealaa Kirjoittaja Samuli Vapaasalo on helsinkiläinen mainonnansuunnittelija ja olutharrastaja Suomalainen kuluttaja haluaa ostaa lähellä tuotettua, laadukasta ja persoonallista, kestävillä arvoilla valmistettua kotimaista elintarviketta kukkarolle sopivalla hinnalla. Osana tätä kehitystä esimerkiksi Helsingissä toimii jo Tuoretori Kalasataman kupeessa. Kuinka luonnollista olisi lähiruokaa noutaessaan hakea myös hyvää kotimaista laatuolutta suoraan vieressä sijaitsevalta panimolta? Mutta ei. Olut on jostain syystä eri juttu kuin elintarvike, jopa eri juttu kuin vaikkapa tilaviini. Suomalainen sosiaali- ja terveysajattelu näkee miedot alkoholijuomat samassa putkessa väkevien kanssa. Tämä ajatus ohjaa kuluttajan ratkaisuja kohti massatuotettuja ja pääsääntöisesti ulkomaisessa omistuksessa olevien panimoiden tuotteita. Näin käy, kun lainsäädäntö antaa mahdollisuuksia vain niille, joille riittää matalampi kate litraa kohden. Lainsäädännöllä tuetaan volyymituotteita, joita valmistaja haluaa myydä suurissa erissä. Suuret panimot tuottavat oluita, jotka saadaan aikaan juomateollisuuden pitkälle automatisoitujen prosessien avulla. Tuotannon tehokkuus lasketaan litroissa, olettaen, että olutta kulutetaan määrällisesti runsaasti. Ja näin käykin. Bulkin markkinaosuudesta kärsii koko tuotantoketju aina elintarvikkeen perustuotannosta loppukäyttäjään asti, puhumattakaan kilpailuympäristöstä. Tämä ei ole kestävää ajattelua tai politiikkaa. Pienpanimoissa valmistetaan lähellä tuotetusta raaka-aineesta rakkaudella ja korkealla ammattitaidolla tasokkaita oluita, joiden tuotanto työllistää koko maassa, tukee omistajavetoista pienyrittäjyyttä sekä luo vastuullista ja kestävää innovatiivista elintarviketeollisuutta. Lisäksi tuotteen vahvuus ja luonne ohjaavat maltillisempaan kuluttamiseen. Tämä tuotanto on ahtaalla lainsäädännöstä johtuvista syistä. Kysyn: haluammeko jatkossa kehittää laadukasta ja vastuullista lähituotantoa, vai jatkaa globalisoituneen elintarvikemarkkinan säätelemillä ehdoilla, joilla jopa lihapullat voidaan tehdä siipikarjanperkuujätteestä? Pienpanimo-oluiden tuottamiseen tulee saada lakimuutoksia, jotka sallivat pienpanimoiden myydä (enintään 13 prosenttisia) tuotteitaan suoraan kuluttajalle tilaviinien tapaan, sekä pienpanimoiden alimman verohelpotuksen nostamista litraan. 23

24 Oluen sosiaalisesta merkityksestä Kirjoittaja Lari Junkkari on työyhteisövalmentaja ja tietokirjailija Kirjoittaessani syksyllä 2012 ilmestynyttä kirjaani Olut ja elämisen taito kurkistin jonkin verran oluen tekemisen ja nauttimisen kulttuurihistoriaan. Hämmästyin, kuinka merkittävä tekijä olut on ollut maailmanhistoriassa 7000 vuoden ajan niin taloudellisesti kuin sosiaalisestikin. Emme voi oikeastaan puhua ihmiskunnasta ilman olutta. Me emme voi emmekä saa ottaa olutta pois. Mutta me voimme ja meidän pitää pohtia, miten ja missä sitä käytetään ja ketkä sitä käyttävät. Kiistämätöntä on se, että alkoholin liika- ja väärinkäyttö saavat aikaan isoja ongelmia niin Suomessa kuin muuallakin. Ei ole vaikeaa havaita olutjuopotteluakaan kapakoissa, kodeissa ja julkisilla paikoilla. Vastaus ongelmiin ei ole oluen saatavuuden vaikeuttaminen tai oluen laimentaminen mauttomaksi. Meidän on todettava ja hyväksyttävä se, että kovin nopeita ja tehokkaita keinoja suomalaisen alkoholiongelman ratkaisemiseksi ei ole. Joudumme elämään sen kanssa ja samalla voimme ottaa oikeita askeleita oikeaan suuntaan. Suomalaisille olut on ollut kautta historian juhlajuoma, ruokajuoma, saunajuoma, seurustelujuoma ja myös raittiusjuoma (vaihtoehtona paloviinalle). Vaikka meillä ei olekaan samanlaista ihmisen toinen olohuone -ilmiötä kuin mitä edustavat mm. englantilaiset pubit ja saksalaiset bierstubet, olutravintolat ovat meilläkin tarjonneet mahdollisuuden kohtaamiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Sosiaali- ja terveyspoliittiset toimijat ovat joskus huomauttaneet, että näissä kapakoissa notkuu paljon ihmisiä, joilla ei tunnu olevan juuri muuta elämänsisältöä kuin päivittäinen kaljoittelu. Ihmisen addiktoituminen oluen juomiseen on todellakin mahdollista ja joskus havaittavissa. Ihminen voi addiktoitua, tulla riippuvaiseksi, niin moneen muuhunkin asiaan: rahaan, tavaraan, valtaan, maineeseen, ruokaan, työntekoon, seksiin, internettiin Alkoholiriippuvuuden syyt ovat monella tapaa psykososiaalisia; usein on kysymys yksilön omista henkilökohtaisista, tyhjyyden kokemiseen vievistä syistä. Joskus myös yhteiskunnalliset faktat, kuten esimerkiksi talouslaman aiheuttama pitkäaikaistyöttömyys, voivat viedä toivon näköalat. Tässä tulemme asian ytimeen: mitkä ovat yksilön oikeudet ja vastuut itsensä suhteen ja mitkä ovat yhteiskunnan oikeudet ja vastuut kansalaisen suhteen? Olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että pientä ja alaikäistä, pulaan joutunutta ja sairastunutta tulee suojella ja auttaa sekä järjellistä järjestystä ylläpitää. Toivottavasti samalla olemme yhtä mieltä myös siitä, että viranomaisten tehtävänä ei ole liiallinen, so. ylivastuullinen, kontrolli. Yhteiskunta voi tarjota erilaisia A-palveluita, tarpeellista valvontaa, valistusta, neuvontaa ja kasvatusta sekä monenlaatuista sosiaalista ja lääketieteellistä apua, mutta niiden vastaanottaminen ja itsestä huolen pitäminen on yksilön omalla vastuulla. Joskus ihminen ei ymmärrä omaa parastaan ja tuhoaa esimerkiksi terveyttään. 24

25 Eikä sitä voida juurikaan estää ilman isoja pakkotoimia, jotka taas eivät kuulu länsimaiseen ihmisoikeuskäsitykseen. Minua kiinnostaa, millaiseksi suomalainen olutkulttuuri voisi pikkuhiljaa kehittyä. Silmissäni väikkyy kuva ihmisistä, jotka eivät kumoa kiireesti mäyräkoirallista kurkkuunsa, vaan tutustuvat oluttyyppien ja olutmakujen ihmeellisen laajaan kirjoon hyvässä seurassa hyvien puheiden kera. Tällaisen suomalaisen pubi-kulttuurin rakentamisessa voisivat yhdessä toimia panimoteollisuus, ravintoloitsijat, olut- ja muut kansalaisjärjestöt, kuntien viranomaiset ja asiasta kiinnostuneet yksilöt. Selvää on, että tämä tulevaisuuden visio ei sekään tarvitse toteutuakseen liiallista ohjausta, mutta eri toimijat voivat edistää sitä monin eri tavoin. Lyhyesti sanoen: olut ei ole syyllinen ihmisten ongelmiin. Olut voi ihmisiä yhdistävänä tekijänä olla sosiaalisesti positiivinen voima. Kyse on signaaleista, joita annamme, puheesta, jota ylläpidämme. Vanhaa sanontaa mukaillen: kieltolakia emme tarvitse, pakkoraitistaminen ei onnistu, olkaamme siis vastuullisia oluennauttijoita! 25

26 Pienpanimo ja byrokratia Kirjoittaja Jari Leinonen on ravintola-alan ammattilainen ja Rekolan panimon vetäjä Pienpanimoille on sallittava kaikkien oluttyylien ja kaiken vahvuisten oluiden ulosmyyntioikeus. Pienpanimoiden on oltava tasavertaisia viinitilojen kanssa. Käytännössä samanlaista liiketoimintaa harjoittava pienpanimo ei saa myydä kuin 4,7 tilavuusprosentin ja sen alle jääviä tuotteitaan kuluttajille. Oluet pitää myös myydä kioskioikeudella varustetusta tilasta, joka on erillään panimon tiloista. Viinitila saa myydä jopa paljon vahvempia tuotteitaan. Ulosmyyntioikeus edistäisi yrittäjyyttä kautta linjan. Nykytrendi on, että pienpanimot perustetaan maaseudulle kaupunkien ulkopuolelle. Ulosmyyntioikeus tukisi matkailua ja yritysten yhteistoimintaa paremmin kuin nykyään. Mallia Tanskasta Tanskassa on maaseudulle syntynyt kymmenen viime vuoden aikana vajaat sata pienpanimoa, joista kyläyhteisön jäsenet saavat ostaa suoraan tuoretta lähiolutta. Tämä on kasvattanut ihmisten kiinnostusta makuun sekä oluen ja ruuan yhdistämiseen. Tanskalaiset voivat ostaa kaikenvahvuiset oluet suoraan läheiseltä pienpanimolta ja näin myös tukea yrittäjyyttä. Pienet juustolat, joita Tanskassa myös riittää, suosittelivat oman kylän panimon oluita juustoille sopivaksi kyytipojaksi jne. Myös oluen panijoiden ei tarvitse tehdä kompromisseja makujen suhteen, kun ulosmyynnissä ei rajoiteta alkoholiprosentteja. Byrokraattinen alkoholimonopoli Valtion alkoholimonopolin, Alkon, valikoimiin pääseminen on tehty hankalaksi. Alko tekee tuotehakuja, joissa etsitään puolen vuoden päästä valikoimaan päätyviä oluita. Vain hakuehdot täyttävällä oluella on mahdollista päästä Alkon hyllylle. Haastavaksi asian tekee se, että hakuun osallistuu kutakuinkin kaikki panimot ja oluen maahantuojat, joilla on hakuun osuva tuote. Valikoimiin näistä ehdokkaista valitaan kuitenkin vain muutama. Loput jäävät nuolemaan näppejään. Vaatimukset tuotantomääristä voivat olla pienelle panimolle haastavia. Panimon pitää olla valmis myös toimittamaan oluet Alkoihin ympäri maata. Alkon toimintamalli estää pienpanimon oluiden pääsyn oman kylän Alkoon. Aloittavalle yrittäjälle kuitenkin olisi tärkeää saada tuotteita myyntiin alkuun pienissä erissä, pienemmälle alueelle. Alkon toimintamalli suosii tässä tapauksessa suuria toimijoita. Alko tarjoaa myyntiväyläksi tilausvalikoimaa, mutta se on pienen panimon yrittäjälle 26

27 hankala, koska tilausvalikoiman ehdot eli riittävä kapasiteetti ja nopeat toimitusaikavaatimukset eivät välttämättä onnistu. 4,7 prosentin alkoholiraja pois Pienpanimot joutuvat tämän keinotekoisen rajan vuoksi tekemään oluistaan kevyempiä, jotta niitä voisi myydä edes ruokakaupassa. Samalla oluesta kuitenkin katoaa makuja, mikäli halutaan tehdä tasapainoinen tuote. Esimerkiksi monien suomalaisten pientuottajien juustojen kanssa kävisi erittäin hyvin vahvahko noin 7- prosenttinen olut, joka on hiukan makea ja aromikas. Samoin riistaliha, sienet ja juurekset kaipaavat runkoa oluilta, mutta läheisen pienpanimon vastaavia tuotteita ei käytännössä voi lain takia kotona nauttia. Olut on erittäin toimiva juoma hienommillekin ruuille. Kyse ei ole pelkästä alkoholista ja määrästä, vaan mausta ja kuinka myös oluita voi maistella ja yhdistää ruokiin - mikäli niitä vain saisi ostaa myös kotona nautittaviksi. Pienpanimo-oluiden suitseminen on outoa. Ymmärrän, että alkoholipolitiikalla pyritään vähentämään ongelmakäyttöä, mutta ei yksikään ongelmakäyttäjä juo pienpanimoiden oluita. Ne ovat alkoholi- ja hinta-suhteeltaan sen verran kalliita, että ongelmajuojat löytävät aivan muut tuotteet joihin tarttua. Pienpanimooluissa on kyse mausta sekä ruuan ja oluen yhdistämisestä. Pienet yritykset luovat työpaikkoja Vuosien aikana pienet ja keskisuuret yritykset ovat luoneet maahamme yli työpaikkaa. Näistä on syntynyt alle 20 hengen yrityksissä. Suurten yritysten työpaikkasaldo on samalta aikaväliltä negatiivinen. Pienten mikroyritysten tukeminen ja kasvun mahdollistaminen tukee siis koko Suomen talouden kasvua. Edelliset ehdotukset ovat tällä hetkellä kohtalaisia normaalin yrityksen kasvun hankaloittavia tekijöitä. Pienet yritykset kylissä ja kunnissa virkistävät yhteisöjä ja houkuttelevat näin maaseudullekin asukkaita. Lähiruoka on nouseva trendi ja samassa veneessä on myös lähiolut. Antamalla mahdollisuudet toimia myös pienenä, tuetaan monimuotoista kulttuuria ja edistetään taloutta. 27

Jatkoaikojen poistamisen taloudelliset vaikutukset

Jatkoaikojen poistamisen taloudelliset vaikutukset Jatkoaikojen poistamisen taloudelliset vaikutukset 11.12.2012 Timo Lappi TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Anniskelu työllisyyttä, verotuloja ja valvottua alkoholin

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Mitä tapahtuisi jos Alkon vähittäismyyntimonopoli purettaisiin?

Mitä tapahtuisi jos Alkon vähittäismyyntimonopoli purettaisiin? Mitä tapahtuisi jos Alkon vähittäismyyntimonopoli purettaisiin? Esa Österberg Johtava asiantuntija, Alkoholi ja huumeet yksikkö, Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin kokonaiskulutus Suomessa vuosina

Lisätiedot

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholijuomien matkustajatuonti Matkustajien tuomien alkoholijuomien kulutus

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Tarvitaanko yökerhojen jatkoaikoja?

Tarvitaanko yökerhojen jatkoaikoja? Tarvitaanko yökerhojen jatkoaikoja? XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Timo Lappi TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Jäsenyritysten arkea

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti

Alkoholijuomien matkustajatuonti Alkoholijuomien matkustajatuonti (toukokuu 2012 - huhtikuu 2013) Tilastojulkistus 11.6.2013 Tuomo Varis etunimi.sukunimi@thl.fi Puh. 029 524 7654 Esa Österberg etunimi.sukunimi@thl.fi Puh. 029 524 7018

Lisätiedot

Ravintolassa. vai kadulla? vastuullista anniskelua

Ravintolassa. vai kadulla? vastuullista anniskelua Ravintolassa vai kadulla? vastuullista anniskelua Miten alkoholipolitiikka on muuttanut suomalaisten alkoholinkäyttöä? Alkoholin saatavuutta ja matkustajatuontia on vapautettu, ravintola-anniskelua tiukennettu.

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012 Ajankohtaista päihdepolitiikasta Kristiina Hannula 24.3.2012 2 Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinon suhde Terveyden edistämisen keskuksen Päihde-ja mielenterveysfoorumin nimeämä työryhmä pohti

Lisätiedot

LAKIALOITE Alkoholilain 33 :n muuttamisesta Eduskunnalle

LAKIALOITE Alkoholilain 33 :n muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITE Alkoholilain 33 :n muuttamisesta Eduskunnalle Alkoholijuomat poikkeavat useimmista muista kulutushyödykkeistä, sillä ne aiheuttavat suuria terveydellisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia haittoja.

Lisätiedot

Matkustajatuonti kurittaa ravintoloita

Matkustajatuonti kurittaa ravintoloita Matkustajatuonti kurittaa ravintoloita Tiedotustilaisuus 2.2.2015 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Matkustajatuonti kurittaa ravintoloita ravintoloiden

Lisätiedot

LIMUVIINA. mitä valmistustaparajoitteesta luopuminen tarkoittaisi?

LIMUVIINA. mitä valmistustaparajoitteesta luopuminen tarkoittaisi? LIMUVIINA mitä valmistustaparajoitteesta luopuminen tarkoittaisi? HALLITUSPUOLUEIDEN EDUSKUNTA- RYHMÄT ESITTIVÄT, ETTÄ ALKOHOLILAIN UUDISTUKSEN MYÖTÄ LUOVUTTAISIIN KAUPOISSA MYYTÄVÄN ALKOHOLIN VALMISTUSTAPARAJOITTEESTA.

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti

Alkoholijuomien matkustajatuonti TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Alkoholijuomien matkustajatuonti 2013 Resandeinförseln av alkoholdrycker 2013 Esa Österberg +358 29 524 7018 esa.osterberg@thl.fi Tuomo Varis +358 29

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2014 TNS Gallup

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2014 TNS Gallup Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2014 TNS Gallup TNS 2014 Kotipaikka/Domicile Espoo Y-tunnus/Company code 0114300-3 SFS-ISO 20252 -sertifioitu Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusasetelma Seuraavassa

Lisätiedot

Olutliitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua arviomuistiosta ja lausuu seuraavaa:

Olutliitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua arviomuistiosta ja lausuu seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriö/ Johtaja Kari Paaso Hallitusneuvos Ismo Tuominen kirjaamo.stm@stm.fi Lausuntopyyntö STM075:00/2011 LAUSUNTO 30.9.2013 Olutliitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua arviomuistiosta

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti

Alkoholijuomien matkustajatuonti TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Alkoholijuomien matkustajatuonti 2014 Resandeinförseln av alkoholdrycker 2014 Esa Österberg +358 29 524 7018 esa.osterberg@thl.fi Tuomo Varis +358 29

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkolan kaupungintalo 19.11.2007 Kansanedustaja Jutta Urpilainen Alkoholin kulutuksen historia ja nykypäivä Alkoholin kokonaiskulutus on Suomessa pitkällä aikavälillä jatkuvasti

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT TNS

Lisätiedot

HE 4/1998 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 4/1998 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 4/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi makeis- ja vilvoitusjuomaverosta annetun lain 5 :n ja lain liitteenä olevan virvoitusjuomaverotaulukon muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä 4.12.2013 ALHU 1 Taustaksi: millaisia asioita Juomatapatutkimuksessa kysytään? Asenteet alkoholinkäyttöä kohtaan Alkoholin käyttö (määrät,

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2013 TNS Gallup

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2013 TNS Gallup Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2013 TNS Gallup TNS 2014 Kotipaikka/Domicile Espoo Y-tunnus/Company code 0114300-3 SFS-ISO 20252 -sertifioitu Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusasetelma Seuraavassa

Lisätiedot

Alkoholimainonnan rajoittaminen hallituksen esityksessä HE 70/2013. Hallitusneuvos Ismo Tuominen 11.9.2013

Alkoholimainonnan rajoittaminen hallituksen esityksessä HE 70/2013. Hallitusneuvos Ismo Tuominen 11.9.2013 Alkoholimainonnan rajoittaminen hallituksen esityksessä HE 70/2013 Hallitusneuvos Ismo Tuominen 11.9.2013 1. Alkoholijuomien mainonta kiellettiin 1977 2. Mietojen alkoholijuomien mainonta sallittiin uudessa

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 8.5.2014, Turku Seutukoordinaattori, YTM Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Pakka

Lisätiedot

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI ALKOHOLI- JA ALKOHOLIJUOMAVEROSTA ANNETUN LAIN LIITTEEN MUUTTAMISESTA

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI ALKOHOLI- JA ALKOHOLIJUOMAVEROSTA ANNETUN LAIN LIITTEEN MUUTTAMISESTA 10.9.2013 LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI ALKOHOLI- JA ALKOHOLIJUOMAVEROSTA ANNETUN LAIN LIITTEEN MUUTTAMISESTA Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry kiittää mahdollisuudesta

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely

Pakka-toimintamallin esittely Pakka-toimintamallin esittely Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Road Show 6.11.2014 Tampere ylitarkastaja Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Irmeli Tamminen Pakka yhteisöllistä

Lisätiedot

29.11.2012. Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00230 VALTIONEUVOSTO

29.11.2012. Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00230 VALTIONEUVOSTO 1 29.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00230 VALTIONEUVOSTO EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN VERKOSTON TOIMIJOIDEN KANTOJA ALKOHOLILAIN KOKONAISUUDISTUKSEEN Lähtökohtia ja viitekehyksiä lakivalmistelulle

Lisätiedot

LAUSUNTO SOSIAALI JA TERVEYSMINISTERIÖLLE ALKOHOLILAIN UUDISTAMISTARPEITA KÄSITTELEVÄSTÄ ARVIOMUISTIOSTA

LAUSUNTO SOSIAALI JA TERVEYSMINISTERIÖLLE ALKOHOLILAIN UUDISTAMISTARPEITA KÄSITTELEVÄSTÄ ARVIOMUISTIOSTA Sivu 1 / 10 LAUSUNTO SOSIAALI JA TERVEYSMINISTERIÖLLE ALKOHOLILAIN UUDISTAMISTARPEITA KÄSITTELEVÄSTÄ ARVIOMUISTIOSTA Panimo ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry haluaa tuoda esiin arviomuistiota koskien

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 5.6.2014, Mikkeli Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Sari Ilvonen Porin kaupunki,

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti (syyskuu 2014 elokuu 2015)

Alkoholijuomien matkustajatuonti (syyskuu 2014 elokuu 2015) 7/2015 6.10.2015 Alkoholijuomien matkustajatuonti (syyskuu 2014 elokuu 2015) Päälöydökset Suomalaiset matkustajat toivat ulkomailta 71 miljoonaa litraa alkoholijuomia syyskuun 2014 ja elokuun 2015 välillä

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta HE 38/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain pykälä, jonka mukaan alkoholijuomien pakkauksissa

Lisätiedot

HE 186/1995 vp PERUSTELUT

HE 186/1995 vp PERUSTELUT HE 186/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 8 :n muuttamisesta ja laiksi alkoholilain 17 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Tarjousmyyntipykälän vaikutus oluen myyntiin

Tarjousmyyntipykälän vaikutus oluen myyntiin Tarjousmyyntipykälän vaikutus oluen myyntiin 1. Selvityksen toteutus Selvityksen tarkoituksena oli kerätä dataa ja päivittäistavarakaupan näkemyksiä koskien vuonna 2008 Alkoholilakiin voimaan tullutta,

Lisätiedot

TAVARANTOIMITTAJA- TILAISUUS 14.4.2016

TAVARANTOIMITTAJA- TILAISUUS 14.4.2016 TAVARANTOIMITTAJA- TILAISUUS 14.4.2016 Tervetuloa! OHJELMA 9.30 Tilaisuuden avaus - Tervetuloa ja ajankohtaiset - Valikoimastrategia 2017-2020 - Verkkokaupan tilannekatsaus 11.15 Tauko ja siirtyminen 11.30

Lisätiedot

TU-91.1001 Läsnäoloharjoitukset 1 VEROTUS

TU-91.1001 Läsnäoloharjoitukset 1 VEROTUS TU-91.1001 Läsnäoloharjoitukset 1 VEROTUS 1 1. Miten raskas on suomalainen tuloverotus kansainvälisesti verrattuna? Tutustu mm. Veronmaksajien keskusliiton viimeisimpään kansainväliseen palkkaverovertailuun

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunnalle

Valtiovarainvaliokunnalle SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 8/2007 vp Hallituksen esitys laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta Valtiovarainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta

Lisätiedot

Mitä kehittämisen eväitä hallitusohjelma toi päivittäistavarakaupalle? Toimitusjohtaja Osmo Laine KAUPPA 2012 -päivä, 11.10.2011

Mitä kehittämisen eväitä hallitusohjelma toi päivittäistavarakaupalle? Toimitusjohtaja Osmo Laine KAUPPA 2012 -päivä, 11.10.2011 Mitä kehittämisen eväitä hallitusohjelma toi päivittäistavarakaupalle? Toimitusjohtaja Osmo Laine KAUPPA 2012 -päivä, 11.10.2011 Päivittäistavarakaupan tehtävät Valikoimat Palveluverkko Avoin kilpailu

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Antti Ruhanen Puheenjohtaja Autotuojat ry 25.6.2015 1 Autotuojat ry Perustettu 1925, nykyinen nimi vuodesta 1955 Edustaa käytännössä 100 % Suomen

Lisätiedot

Päihdehaitat Suomessa

Päihdehaitat Suomessa Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Asia: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kannanotto alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen Hallitusohjelman mukaan hallitus tehostaa toimia koko väestön erityisesti

Lisätiedot

Valtakunnallisten jäsenten tapaaminen 10.3.2016

Valtakunnallisten jäsenten tapaaminen 10.3.2016 Valtakunnallisten jäsenten tapaaminen 10.3.2016 Tervetuloa Esittäytymiskierros Ajankohtaista ja vaikuttamistoiminta Jäsenpalvelut ja -yhteistyö Rahapeliyhtiöiden fuusio Rahapeliyhteisöjen yhdistäminen

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT TNS Gallup Oy, Miestentie C, ESPOO, Finland, tel. int+- ()-,

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 144/2008 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 144/2008 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 144/2008 vp Hallituksen esitys eräiden matkustajatuomisten arvonlisä- ja valmisteverottomuuteen sekä tullittomuuteen liittyvien säännösten muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

1907. V. Liitemlet. Esit. n;o 19.

1907. V. Liitemlet. Esit. n;o 19. 1907. V. Liitemlet. Esit. n;o 19. Talousvaliokunnan mietintö n:o 4 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee suostuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta. Valtiovarainvaliokunta,

Lisätiedot

PAKKA - toimintamalli valtakunnalliseksi

PAKKA - toimintamalli valtakunnalliseksi PAKKA - toimintamalli valtakunnalliseksi Kuntamarkkinat 12.9.2012 aluekoordinaattori Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Pakka-toimintamalli Paikallinen alkoholihaittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Kilpailuhäiriöt majoitus- ja ravintola-alalla Reilua kilpailua?

Kilpailuhäiriöt majoitus- ja ravintola-alalla Reilua kilpailua? Kilpailuhäiriöt majoitus- ja ravintola-alalla Reilua kilpailua? Timo Lappi, toimitusjohtaja 25.6.2015 Kilpailuhäiriöt ilmiönä Kilpailuhäiriöt majoitus- ja ravintola-alalla ovat kasvaneet Alan palveluiden

Lisätiedot

Panimoalan ajankohtaisia asioita 2016

Panimoalan ajankohtaisia asioita 2016 Panimoalan ajankohtaisia asioita 2016 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto Valvoo panimo- ja virvotusjuomateollisuuden etuja alkoholi- ja elinkeinopolitiikassa Edistää suomalaista juomakulttuuria

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS

TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS HTSY Verohallinto 3.5.2016 2 (5) TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS Harmaan talouden selvitysyksikössä on tutkittu tupakkaveroon liittyvää harmaata taloutta ja tupakkaveroluvallisten

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

HE 151/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 151/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 151/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annettua

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 202/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteenä

Lisätiedot

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

HE 70/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan alkoholi- ja alkoholijuomaverosta. verotaulukkoa muutettavaksi siten, että alkoholiveroa

HE 70/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan alkoholi- ja alkoholijuomaverosta. verotaulukkoa muutettavaksi siten, että alkoholiveroa HE 70/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan alkoholi- ja alkoholijuomaverosta

Lisätiedot

Kansalaiset: Säädöksiä ja määräyksiä on liikaa ja sääntely liian pikkutarkkaa.

Kansalaiset: Säädöksiä ja määräyksiä on liikaa ja sääntely liian pikkutarkkaa. Kansalaiset: Säädöksiä ja määräyksiä on liikaa ja sääntely liian pikkutarkkaa. Pitkällä aikavälillä vuosittaisen sääntelyn määrä on lisääntynyt voimakkaasti. Suuntaus on sama myös muissa kehittyvissä maissa.

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

NVA. VEROILMOITUS 1 (5) Valtuutettu varastonpitäjä MAKEIS-, JÄÄTELÖ- JA VIRVOITUSJUOMAVERO. Verovelvollisen nimi tullipiirille.

NVA. VEROILMOITUS 1 (5) Valtuutettu varastonpitäjä MAKEIS-, JÄÄTELÖ- JA VIRVOITUSJUOMAVERO. Verovelvollisen nimi tullipiirille. NVA VEROILMOITUS 1 (5) Valtuutettu varastonpitäjä MAKEIS-, JÄÄTELÖ- JA VIRVOITUSJUOMAVERO Verovelvollisen nimi tullipiirille Osoite Verokausi Asiakkaan viite Y-tunnus Valmisteverotustunnus tai yhteisilmoitustunnus

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Alkoholijuomien tukkuhinnat lokakuussa 2015

Alkoholijuomien tukkuhinnat lokakuussa 2015 Talous ja ympäristötilastot Alkoholijuomien tukkuhinnat lokakuussa 2015 Marraskuu 2015 Tilastokeskus: 00022 Tilastokeskus 029 551 1000 Toimeksiantaja: Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 2 Alkoholijuomien

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1999 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1999 N:o 1 5. Laki. N:o 1. alkoholilain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1999 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1999 N:o 1 5. Laki. N:o 1. alkoholilain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1999 N:o 1 5 SISÄLLYS N:o Sivu 1 Laki alkoholilain muuttamisesta... 1 2 Asetus maaseutuelinkeinoasetuksen 45 e :n muuttamisesta...

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LUONNOS 1.12.2014 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 9 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annettua

Lisätiedot

Alkoholijuomien markkinoinnin uudet säännöt 1.1.2015. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 varatuomari Kai Massa

Alkoholijuomien markkinoinnin uudet säännöt 1.1.2015. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 varatuomari Kai Massa Alkoholijuomien markkinoinnin uudet säännöt 1.1.2015 MaRan Marraspäivä 19.11.2014 varatuomari Kai Massa Johdannoksi Alkoholilaissa lähtökohtaisesti väkevien alkoholijuomien mainostamisen täyskielto (poikkeuksena

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta. 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen

Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta. 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen Broilerinlihan kulutus Suomessa 2010 2009 2008 2007 2006 milj. kg milj. kg

Lisätiedot

Alkoholin käyttöön liittyviä mielipiteitä TNS Gallup Oy Sakari Nurmela

Alkoholin käyttöön liittyviä mielipiteitä TNS Gallup Oy Sakari Nurmela Alkoholin käyttöön liittyviä mielipiteitä TNS Gallup Oy Sakari Nurmela Johdanto Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksesta, jossa selvitettiin kansalaisten alkoholin käyttöä ja kohtuullista juomista.

Lisätiedot

LAUSUNTO ALKOHOLIN MATKUSTAJATUONNIN HILLITSEMISEKSI OHJEELLISTEN TUONTIMÄÄRIEN KÄYTTÖÖNOTOLLA

LAUSUNTO ALKOHOLIN MATKUSTAJATUONNIN HILLITSEMISEKSI OHJEELLISTEN TUONTIMÄÄRIEN KÄYTTÖÖNOTOLLA 7.2.2014 LAUSUNTO ALKOHOLIN MATKUSTAJATUONNIN HILLITSEMISEKSI OHJEELLISTEN TUONTIMÄÄRIEN KÄYTTÖÖNOTOLLA Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Tuotetiedot helpottamaan hankintatoimen arkea ja kokonaishankinnat hankintatoimen tehostajana Terveys- ja talouspäivät Hämeenlinna 27.9.

Tuotetiedot helpottamaan hankintatoimen arkea ja kokonaishankinnat hankintatoimen tehostajana Terveys- ja talouspäivät Hämeenlinna 27.9. Tuotetiedot helpottamaan hankintatoimen arkea ja kokonaishankinnat hankintatoimen tehostajana Terveys- ja talouspäivät Hämeenlinna 27.9.2013 Ilari Vaalavirta, toimitusjohtaja Mediq Suomi Oy Esityksen sisältö

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot