Olutliitto ry:n. olutpoliittinen katsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Olutliitto ry:n. olutpoliittinen katsaus 2012-2013"

Transkriptio

1 Olutliitto ry:n olutpoliittinen katsaus

2 Toimitus ja taulukot: Tapio Lundell Taitto: Jukka Nyman Valokuvat: Heino Tiilikainen (sivu 30), Jukka Nyman (sivu 29), Heikki Kähkönen (sivut 10, 27, 28) 2

3 Esipuhe Arvoisa lukija. Kädessäsi on keskustelunavaus, toive siitä että suomalaisesta olutkulttuurista ja siihen vaikuttavasta lainsäädännöstä voitaisiin keskustella. Suomessa keskustelua kuvataan usein mielipiteen vaihdoksi tämä ani harvoin toteutuu. Liian usein on kyse omien mielipiteiden säilyttämisestä ja vastustajan väittäjien demonisoinnista. Pahimmillaan hyökätään vastustajan persoonaan tai kyseenalaistetaan heidän tarkoitusperänsä. Parhaimmillaan keskustelu on yhteistä mielipiteiden tarkastelua riippumatta siitä, kuka ne on alkujaan esittänyt. Hyvässä ja asiallisessa pohdinnassa olut kuohuu enemmän kuin keskustelijat. Parhaissa keskusteluissa eri osapuolet löytävät yhdessä jotain uutta ja elämänpiirimme kehittyy. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa lainsäätäjän lakien tulkitsijoiden on tunnettava se arki johon tehtävät päätökset vaikuttavat. Suomalaisen alkoholipolitiikan historia ja nykypäivä lähtevät ajatuksesta kansan kaitsemisesta ja suurista numeroista niin tuotannossa kuin verotuksessakin. Kaikelle tällä on omat historialliset syynsä. Toivomme että lukija voisi näiden tekstien innoittamana miettiä mitkä näistä syistä ovat muuttuneet historiaksi. Nämä kirjoitukset ovat yksittäisten ihmisten vuosien kokemuksia kiteyttäviä ajatuksia ja havaintoja. Samalla tavalla käsityönä syntyvät myös Suomen ja maailman parhaat oluet. Niissä maistuu arki ja juhla, kyky tuntea elämää ja tehdä oikeita päätöksiä. Toivotamme lukijalle hyviä hetkiä näiden ajatusten äärellä. Mikäli jano yllättää lukiessa älkää epäröikö valita laadukasta omaan makuunne sopivaa olutta tekstin kanssa nautittavaksi. Ja kun maku käy suuhunne uhratkaa muutama ajatus ihmisille jotka ovat ne oluet meille valmistaneet sekä siihen miten päätöksenteko heidän toimintamahdollisuuksiinsa vaikuttaa. Yhteiskunnallinen päätöksenteko vaatii paljon osaamista. Suurilla päätöksillä on paljon suuria ja pieniä vaikutuksia. Suomalainen olutkulttuuri kohtaa usein päätöksentekoa joka vaikuttaa siihen vaikka päätöksillä on haluttu vaikuttaa aivan toisiin asioihin. Älkäämme heittäkö olutta pesuveden mukana. Jussi Lähde 3

4 Kannanotto Kuvitelmiin perustuvaa mielivaltaa Suomalaisista kymmenen prosenttia on raittiita, kymmenen prosenttia ongelmakäyttäjiä ja loput 80 prosenttia on kohtuukäyttäjiä. Tästä huolimatta olueen liittyvä keskustelu pyörii täysin pienen vähemmistön ehdoilla. Tai jos ollaan tarkkoja, se ei pyöri tämän vähemmistön ehdoilla, vaan alkoholinvastaisen virkamieskoneiston ja heitä tukevan järjestökentän ehdoilla. Virkamiehillä on jo valmiina järjestökentän keskeinen toimija, joka halutaan mukaan rajoittamaan ja säätelemään alkoholin saatavuutta. Vuonna 2011 yhdistyi kolme raittiusjärjestöä, Elämäntapaliitto ry, Terveys ry ja Elämä On Parasta Huumetta ry. Järjestö otti nimekseen Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry. Vaikka raittiusaate on häivytetty nimestä ja nettisivuilta, järjestön ideologiassa se kuitenkin elää ja kukoistaa. Nimen valintakin osui nappiin lain suunnittelun kannalta. Alkoholipolitiikkamme perustuu myytteihin, jopa valehteluun ja tosiasioiden vääristelyyn. Tälläinen toimintakulttuuri estää enemmistön oikeuksien toteutumisen, koska sen kautta voidaan perustella täysin hyödyttömiä kieltoja. Katsauksessa paneudutaan myös toiseen propagandan lajiin eli mielipidemittausten johdatteleviin kysymyksiin ja asenteellisiin tulkintoihin. Tiedoksi tarjoillaan sinänsä oikeita tilastoja, jotka on tulkittu tarkoitushakuisesti, kuten suomalaisten alkoholiasenteita kuvaavassa Soste ry:n mielipidekyselyssä. Toisin kuin mielipidekyselyn tulkinnassa annettiin ymmärtää, suomalaiset eivät vaadi kiristyksiä alkoholipolitiikkaan. Virkamiehet ja ehkäisevän päihdetyön nimellä toimiva raittiusliike esittävät, että alkoholilain uudistus perustuisi edelleen alkoholin saatavuuden ja hinnan sääntelyyn. Tämä on menneen maailman ajattelua. Olemme osa Euroopan unionia, jossa ihmiset ja tavarat saavat vapaasti liikkua maasta toiseen. Tallinna kuuluu jo Etelä-Suomen talousalueeseen, siellä ei ole valtion alkoholimonopolia. Alko myy tänä päivänä tuskin kolmasosaa suomalaisten nauttimasta alkoholista. Todennäköisesti luku on vielä pienempi, koska harmaatuontia koskevia luotettavia tilastoja ei ole. Oluen myynti on litroina mitattuna kaksi prosenttia kokonaismyynnistä. Ei ole siis ihme, että monopolin pönkittäjät haluaisivat keskioluen Alkoon. Perustelut eivät vain ole niitä joita julkisuudessa esitetään. Alkoholilakiin esitetyillä kiristyksillä ei ole mitään tekemistä kansalaisten hyvinvoinnin kanssa. Sen sijaan sillä on paljonkin tekemistä epäterveiden sidonnaisuuksien kanssa, joita löytyy sekä virkamieskunnasta että järjestökentältä. Säätely lisää byrokratiaa ja siitä hyötyisi uusi järjestökenttä, joka voisi paisuttaa organisaatiotaan. Lasku lankeaisi veronmaksajien maksettavaksi. Suomalainen alkoholi- ja olutpolitiikka on saatava vihdoin todellisuuspohjalle. Lakien on kunnioitettava enemmistön oikeuksia, kuten demokratioissa on tapana Olutliitto ry:n hallitus 4

5 Mikä on Olutliiton olutpoliittinen katsaus? Tässä katsauksessa tuodaan esille uusia näkökulmia olueen, olutkulttuuriin ja olutpolitiikkaan. Näkökulmia, jotka usein jäävät keskustelussa ja mediassa vähälle huomiolle. Oluesta on tehty alkoholipoliittisten mielikuvien vanki korostamalla yli 4,7 prosenttisten oluiden näennäistä vahvuutta. Yli sadalla erilaisella oluttyylillä tai oluiden valtavalla makukirjolla ei ole mitään väliä. Tuntuukin siltä, että oluesta ovat eniten äänessä ne jotka eivät sitä itse juo, eivätkä halua kenenkään muunkaan niistä nauttivan. Tässä katsauksessa äänessä saavat olla oluenkuluttajat ja alan asiantuntijat. Kuluttajia edustava Olutliitto pitää tärkeänä rakentavaa keskustelua ja yhteistyötä alan kanssa. Kysyimme alalla toimivilta elinkeinon edustajilta, mitä mieltä he ovat alkoholilainsäädännön kokonaisuudistuksesta. Alkoholilainsäädännöstä sanovat sanansa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Päivittäistavarakauppa PTY ry, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry sekä Olutliitto ry. Näkökulmia oluen sosiaaliseen ja taloudelliseen puoleen avaavat suomalaisen oluen ja olutkulttuurin nykytilaa pohtineet asiantuntijakirjoittajat. Pienpanimotoiminnan haasteita ja toimintaa rajoittavia, usein absurdeja, esteitä valottaa Mäntsälässä toimivan Rekolan panimon vetäjä Jari Leinonen. Olutopas.info-sivuston perustaja Seppo Äyräväinen valottaa myynnissä olevien oluttyylien saatavuutta ja ottaa kantaa pienpanimo-oluiden asemaan Alkossa. Hän kertoo myös, miksi valtion alkoholimonopoli ei toimi. Katsauksen lopuksi paneudumme muutamaan usein esitettyyn alkoholipoliittiseen väitteeseen ja tutkimustulosten viralliseen tulkintaan. Katsaus on kuitenkin vain pieni raapaisu olutpolitiikkaan ja oluen monipuoliseen maailmaan. Tapio Lundell

6 SISÄLLYS Esipuhe Jussi Lähde Kannanotto Olutliitto ry Mikä on Olutliiton olutpoliittinen katsaus? Tapio Lundell Alkoholilainsäädäntö...7 Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Päivittäistavarakauppa PTY ry Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry Olutliitto ry Myyttinen 4,7 prosentin raja Heikki Kähkönen Kolme näkökulmaa olueen...22 Miksi nuoret valitsisivat sivistyneemmät juomatavat? Simo Raittila Pienpanimot osana elintarvikealaa Samuli Vapaasalo Oluen sosiaalisesta merkityksestä Lari Junkkari Pienpanimot...26 Pienpanimo ja byrokratia Jari Leinonen Alko...28 Rekolan panimo ja Alko myyntikanavana Jari Leinonen Kotimaiset pienpanimo-oluet Alkossa Seppo Äyräväinen Näin monopoli puretaan Vesa Salminen Oluttyylit ja oluiden saatavuus Seppo Äyräväinen Alkoholipolitiikan väittämiä ja myyttejä...38 Alkoholi ei ole työikäisten suurin kuolinsyy Mielipidekyselyt - faktaa vai propagandaa Johtopäätöksiä Tapio Lundell 6

7 248 ravintolaa Jatkoaikojen lopebamisen seurauksena lopebavat ravintolat Alkoholilainsäädäntö Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Anniskelun merkitys kansantaloudelle Anniskelu työllistää henkilöä, mikä on lähes 60 prosenttia alkoholiin liittyvistä työpaikoista ja lähes neljä kertaa enemmän kuin vähittäismyynti ja 35 kertaa enemmän kuin matkustaja-alukset Matkustaja alukset 1,6 % Muu 1,3 % 22,3 2,5 15,3 57 1,6 1,3 Ravintolamyyn? 57,0 % Alkoholijuomien valmistus 22,3 % VähiBäismyyn? 15,3 % Tukkumyyn? 2,5 % Kuva 1. Alkoholityöllisyys. Lähde:STM/LTT Valtio saa anniskelumyynnistä alkoholijuomaveroja ja arvonlisäveroja vuosittain yhteensä 1,2 miljardia euroa. Valtion tulo anniskelun arvonlisäverosta alkoholiannosta kohti on 3 kertaa suurempi kuin vähittäismyynnissä. Valtion tulot alkoholiin liittyvistä tuloveroista ovat anniskelussa 4 kertaa suuremmat kuin vähittäismyynnissä. Anniskelumyynti on valvottua alkoholin myyntiä ja se aiheuttaa yhteiskunnalle vähemmän alkoholin haittoihin esimerkiksi yleiseen järjestyksenpitoon liittyviä kustannuksia. Vastuullisen anniskelun toimintaedellytykset on turvattava Alkoholilakia uudistettaessa on turvattava vastuullisen anniskelun edellytykset. Tämä edellyttää valvonnan kohdistamista riskinarvioinnin perusteella, lupahallinnon joustavuuden lisäämistä, hallinnollisen taakan purkamista ja harmaan talouden torjuntaa. Alkoholipolitiikassa on otettava tavoitteeksi siirtyminen julkijuopottelusta valvottuun anniskeluun. MaRa katsoo, että jonkin aluehallintoviraston yhteyteen on perustettava yksikkö, joka keskittyy harmaan talouden torjuntaan koko maan alueella. 7

8 Julkijuopottelu ja alaikäisten suojeleminen alkoholihaitoilta Lasten ja nuorten suojeleminen alkoholihaitoilta edellyttää, että julkijuopotteluun tulee puuttua. MaRa katsoo, että kunnille on annettava mahdollisuus kieltää alkoholin nauttiminen järjestyssäännöillä tietyillä alueilla. Kieltomahdollisuutta on nimenomaan harkittava lasten ja nuorten suojelemistavoitteen kannalta. Tämä helpottaisi myös poliisien valvontatehtävää alaikäisten alkoholin käytön estämisessä. MaRa katsoo, että laissa säädettäisiin rangaistavaksi teko, jossa harhautustarkoituksessa esiinnytään toisen henkilöllisyystodistuksella tai luovutetaan henkilötodistus alaikäiselle. Ravintoloiden ja risteilyalusten tasapuolinen kohtelu Risteilyalusten saama suuri valtiontuki takaa laivoille ylivoimaisen kilpailuaseman. Pääosalle matkustajista tärkeintä on edullinen mahdollisuus kuluttaa, ei matkailu. Laivojen matkailutase on Suomen kannalta vahvasti negatiivinen. Laivaliikenne korvaa kotimaan matkailua ja kulutusta. Tuen vuoksi laivat pystyvät hinnoittelemaan palvelunsa täysin ylivoimaisiksi maissa oleviin ravintoloihin, kokoushotelleihin ja kylpylöihin verrattuna. MaRa vaatii, että alkoholilainsäädäntöä uudistettaessa tulee varmistaa se, että laki kohtelee samalla tavalla Suomessa toimivia anniskelu- ja vähittäismyyntipaikkoja ja asetuksessa tarkoitettuja risteilyaluksia ja niiden anniskelu- ja vähittäismyyntipaikkoja. Sääntelyn sisällössä ei saa olla mitään eroja risteilyalusten eduksi, joita sillä tällä hetkellä on. Ravintoloiden aukioloaikoja ei saa lyhentää MaRa vastustaa ravintoloiden aukioloaikojen lyhentämistä ja toteaa, että jatkoajalla myydyn alkoholin määrä ei ole kansanterveydellisesti merkittävä. Jatkoaikatuntien aikana myyty alkoholi muodostaa vain 0,3 prosentin osuuden alkoholin kokonaiskulutuksesta Suomessa. Ravintoloiden aukioloaikojen lyhentämisen vaikutukset kohdistuisivat ainoastaan jatkoaikaravintoloiden liiketoimintaan, työllisyyteen, verotuloihin ja ravintoloiden kykyyn palvella asiakkaita. Jatkoaikojen lopettamisen seurauksena anniskelusektorilta häviäisi 155 anniskeluravintolaa sekä työpaikkaa. Valtion saamat verotulot vähenisivät arvonlisäverojen ja alkoholijuomaverojen muodossa 65 miljoonaa euroa sekä saamatta jääneinä tuloveroina 12 miljoonaa euroa. Jatkoajat ovat elintärkeitä ravintoloille koska: Jatkoajoilla nuoret työntekijät palvelevat nuoria asiakkaita Jatkoaikojen poistaminen tarkoittaa verotulojen vähenemistä ja nuorisotyöttömyyden kasvua 8

9 Jatkoaikojen poistamisella alkoholin kulutus ja yleisten paikkojen häiriökäyttäytyminen ei vähene, vaan päinvastoin kotibileiden määrä lisääntyy merkittävästi Jatkoaikojen poistamisella on negatiivisia vaikutuksia ravintoloiden tavarantoimittajiin, yöruokaa myyviin ravintoloihin, artisteihin ja takseihin Ravintoloiden asiakkaat haluavat säilyttää jatkoajat Kuva 2: Luvut milj. euroa ja 3. Lähde:MaRa MaRa katsoo, että alkoholilakia uudistettaessa on toteutettava työ- ja elinkeinoministeriön harmaan talouden torjuntaa ja hallinnollisen taakan purkamista käsitelleen työryhmän esitykset. 9

10 Valvonnan riskiperusteisuutta lisättävä MaRa katsoo, että alkoholilain valvonta tulee perustua riskiperusteiseen valvontaan ja velvoite riskienarviointiin tulee kirjata selkeästi alkoholilakiin. MaRa katsoo, että valvonnan yhdenmukaisuus ja luvanhaltijoiden tasavertainen kohtelu koko Suomessa tulee turvata. Tämä edellyttää, että ylimmän viranomaiselle eli Valviralle annetaan mahdollisuus antaa sitovia ohjeita. Uudessa alkoholilaissa on säädettävä tarkasti ja täsmällisesti niistä asioista, joista luvanhaltijan on ilmoitettava lupaviranomaiselle ja missä aikataulussa ilmoitus on tehtävä. Harmaan talouden torjunta osana anniskeluvalvontaa Johonkin aluehallintovirastoon on perustettava yksikkö, joka hoitaa valtakunnallisesti pelkkää harmaan talouden torjuntaa yhteistyössä kaikkien aluehallintovirastojen kanssa. MaRa katsoo, että ei ole perusteltua, että luvanhaltijoiden maksuilla rahoitetaan aluehallintovirastojen muuta toimintaa. 10

11 Päivittäistavarakauppa PTY ry. PTY vaatii että kaikkien 5,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien alkoholijuomien myynti on sallittava pt-kaupassa Ruuan kanssa nautittava olut valitaan maun ja käyttöyhteyden eikä alkoholiprosentin perusteella. Pt-kaupan tarjontaa laajentamalla voidaan vähentää matkustajatuontia ja lisätä Suomeen alkoholiveron kautta tulevia verotuloja. Alkon myymälöiden sijoittumisen aiheuttamia haittoja kilpailulle voidaan nopeimmin vähentää tällä tavoin säilyttäen silti Alkon toimintaedellytykset/monopoliasema. Kuluttajien yhdenvertaisuutta voidaan parantaa laajentamalla alkoholijuomien saatavuutta syrjäseuduilla. Muiden kuin käymisteitse valmistettujen juomien myynnin rajoittaminen ei ole perusteltua. Alkoholijuomien myyntiajat tulisi saada vastaamaan nykyistä paremmin myymälöiden aukioloaikoja, ei myymälöiden käytännön toimintaa vaikeuttavia uusia määräyksiä. Nykyisestä käytännöstä aiheutuu kaupalle kustannuksia ja henkilöstölle hankalia asiakaspalvelutilanteita, kun alkoholijuomia ei voi ostaa asiakkaan halutessa niitä. Nykyinen käytäntö ei estä ongelmakäyttäjiä juomasta, vaikka oluet aamulla ostetaankin hieman myöhemmin kuin ennen lakimuutosta. Kokonaisuudistuksen yhteydessä STM:n tulisi esittää arvio siitä, onko aamumyynnin kiellon avulla saavutettu niitä sosiaalisia vaikutuksia, joita sillä tavoiteltiin. Jos ne ovat jääneet toteutumatta tai ovat kustannuksiin ja asiakkaiden sekä kaupan työntekijöiden kokemiin haittoihin nähden vähäisiä, aamumyynnin kielto tulisi poistaa uudistuksen yhteydessä. Ei tiukennuksia alkoholijuomien myyntiluvan edellyttämään elintarvikevalikoimaan. Nykyisin asiaa säätelee STM:n päätös 136/1995. Myyntitoiminnan asianmukaisuutta säännellään päätöksessä seuraavasti: Myymälässä tulee pitää kaupan riittävän monipuolisesti elintarvikkeita. Alkoholijuomien myynti ei saa olla liiketoiminnassa määräävässä asemassa. Varsinaisen säädöstekstin ohella asiaa koskee ei-sitova Valviran ohje 10/2012: Vähittäismyyntipaikoissa on oltava myytävänä riittävän monipuolisesti elintarvikkeita. Alkoholijuomien myynti ei saa olla liiketoiminnassa määräävässä asemassa. Myyntipaikan 11

12 valikoimissa tulee olla tuotteita siinä määrin, että myyntipaikka voi toimia perheen normaalien peruselintarvikkeiden ostopaikkana. Valvira on pyytänyt PTY:n näkemystä määräyksestä alkoholiluvan edellyttämästä elintarvikevalikoimasta. PTY:n esitys: Myyntitoiminnan asianmukaisuus: Myymälän tilikauden alkoholijuomien liikevaihto ei saa ylittää myymälän elintarvikkeiden liikevaihtoa samalla tilikaudella. Alkoholijuomien yritysmyynnin salliminen tukkumyyntiluvan haltijoille. Alkoholituotteiden tukkumyyntiä harjoittava yritys ei voi myydä alkoholijuomia muille kuin anniskelu- tai vähittäismyyntiluvan haltijoille. Tämä rajoittaa liiketoiminnan harjoittamista, sillä osalla tukkuliikkeiden asiakkaista ei ole em. lupaa eikä tukkukauppa näin pysty palvelemaan asiakkaitaan täysimääräisesti. Yritysmyyntikiellosta aiheuttaa haittaa tukkumyyntiluvan haltijoille, koska Alko vähittäismyyntiluvan haltijana määrittää valikoimat ja hinnat (ja katteet). Nykyisin voimakkaasti kasvava verkkokauppa asettaa myös kotimaiset tukkukauppiaat eri asemaan verrattuna Suomen ulkopuolisiin toimijoihin. Alkoholijuomien yritysmyynti HoReCa-tukuista ei vaikuttaisi alkoholijuomien vähittäismyyntimonopoliin. Yritys voisi käyttää tukusta ostettuja juomia vain omiin tarkoituksiin. Se ei voisi myydä niitä eteenpäin eikä tukku voisi myydä tuotteita yksityishenkilöille. Viranomaisille matkustajatuonnin seuranta- ja tilastointivelvoite Nykyinen kyselytutkimukseen perustuva tutkimustapa ei anna luotettavaa tietoa Tallinnan ja Helsingin välisestä yksityisestä tuonnista. Nykyinen harmaa tai laillinen yksityistuonti on kasvanut merkittävästi ja vääristää kokonaiskulutustilastoja sekä laillisesti toimivien yritysten toimintaedellytyksiä. Matkustajatuontitilastot ovat poliittisen päätöksenteon perusteena sekä alkoholi- että verolakien muutosten yhteydessä. Matkustajatuonnin seuranta- ja tilastointivelvoite on siirrettävä viranomaisten tehtäväksi. Ehdotamme, että VM ottaisi tullihallituksen toimialasta vastaavana ministeriönä vastuun asiasta ja määräisi tullilaitoksen keräämään arviot tuonnista matkustajatuontiseurannan perusteella. Jos seuranta- ja tilastointivelvoitetta ei voida sälyttää tulliviranomaisille, on harkittava resurssointia harmaan talouden torjuntaan ja osoitettava velvoite sille. 12

13 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry Alaikäisten alkoholinkäyttö ja humalahakuinen juominen ovat vähentyneet koko 2000-luvun. Alkoholi on täysi-ikäisten juoma. Alaikäisten ei lähtökohtaisesti pidä saada alkoholipitoisia juomia käyttöönsä. Lainsäädäntö meillä on olemassa, ja sitä pitää tehokkaasti myös valvoa. Kaksi kolmasosaa aikuisista ei tyrmää alkoholin välittämistä alaikäisille. Vastuu ja välittäminen tarkoittavat myös sitä, ettei alaikäiselle hankita juomia. Alkoholin kokonaiskulutus laskee Alkoholin kokonaiskulutus on ollut laskusuuntainen viimeiset neljä vuotta, ja vuosi 2012 tulee jatkamaan laskevaa kehitystä. Alkoholinkulutus Suomessa on eurooppalaista keskitasoa, mutta kännijuominen on meille tyypillisempää, ja se aiheuttaa ongelmia. Alkoholin aiheuttamat välittömät kustannukset, kuten terveys- ja sosiaalikulut sekä rikollisuuden valvonta ja omaisuusvahingot ovat yhteiskunnalle noin 0,8 1,0 miljardia euroa. Alkoholi tuottaa valmiste- ja arvonlisäverona yli 2 miljardia euroa. Panimoliitto pitää tärkeänä, että osa alkoholista saatavasta tuotosta ohjattaisiin valistustyöhön. Kuluttajien tietoisuus kasvaa, tietoa halutaan ja sitä haetaan. Sosiaalisen median kautta on entistä mahdollisempaa tavoittaa kohderyhmä tehokkaasti. Oikein kohdennettu, uudenaikainen valistustyö tukee juomakulttuurin kehitystä kaikkien kannalta parempaan suuntaan, myös teollisuuden. Juomakulttuurin muutokset Juomakulttuurin kehittyminen Suomessa kärsii kieltolain ajalta periytyvästä alkoholia mystifioivasta asenneilmapiiristä. Kieltoja tehokkaampaa on pitkäjänteinen valistustyö, johon teollisuus jatkaa merkittävää panostustaan. Toivommekin kumppaneita yhteistyötalkoisiin alaikäisten alkoholinkäyttöä sekä kulttuurissamme vallitsevaa humalajuomista vastaan. Panimoliiton Kännissä olet ääliö- kampanjan tarkoituksena oli vaikuttaa nuorten asenteisiin ja suhtautumiseen, ns. kännijuomiseen. Tulokset ovat olleet erinomaisia ja materiaali tavoitti kohderyhmän yli odotusten. Panimoliitto jatkaa vastaisuudessakin valistustyötä Kännissä olet ääliö -kampanjan ja uuden vastuullisuussivuston avulla puhuen liiallista alkoholinkäyttöä vastaan. Lisäksi liiton jäsenyrityksillä on omia toimenpiteitä näiden viestien eteenpäin viemiseksi. 13

14 Päihdetyön vaikuttavuutta pitää arvioida Alkoholin suurkuluttajat, joita arvioidaan olevan noin kymmenen prosenttia kansasta, juovat puolet kaikesta Suomessa nautitusta alkoholista. Alkoholilainsäädäntöä uudistettaessa on syytä myös selvittää ennaltaehkäisevään päihdetyöhön ja kuntouttavaa päihdetyöhön ylipäätään suunnattujen voimavarojen vaikuttavuutta. Yksityistä maahantuontia arvioitava tehokkaammin Alkoholia tuodaan maahan yksityisenä matkustajatuontina enemmän kuin mitä ravintoloissa nautitaan yhteensä. Joka viides alkoholiannos on tuotu rajan takaa. Haastatteluun perustuva kartoitus yksityisen maahantuonnin suuruudesta ei ole riittävää. Vuodesta 2006 vuoteen 2011 yksityinen alkoholijuomien matkustajatuonti on lisääntynyt lähes 24 prosenttia eli melkein 13 miljoonaa litraa. Viime vuosina matkustajatuonti on kasvanut räjähdysmäisesti, sillä vuodesta 2008 vuoteen 2011 alkoholin yksityinen maahantuonti lisääntyi litramääräisesti peräti yli 30 prosenttia. Suomen alkoholiveropolitiikka kiihdyttää yksityistä maahantuontia. Suomessa on EUmaiden korkein olutvero, joka on viisinkertainen Viron tasoon nähden. Saksa Luxemburg Espanja LieLua Ranska Latvia Tsekki Sveitsi Slovakia Malta Portugali Belgia Puola Kypros Itävalta Unkari Kroa<a Viro Italia Kreikka Alankomaat Tanska Slovenia Turkki Irlan< Ruotsi Iso Britannia Suomi 0,09 0,1 0,1 0,12 0,13 0,15 0,15 0,16 0,17 0,18 0,18 0,21 0,21 0,23 0,24 0,25 0,27 0,27 0,28 0,31 0,33 0,41 0,48 0,73 0,75 0,87 1,04 1,44 Kuva 4. Olutvero euroa /litra vuonna Lähde: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto 14

15 Päivittäistavarakaupan alkoholiraja nostettava 5,5 prosenttiin Oluen kulutus Suomessa on noin 47 prosenttia tilastoidusta alkoholinkulutuksesta. Osuus on pienempi, jos mukaan lasketaan myös alkoholin yksityinen matkustajatuonti. Esimerkiksi Belgiassa oluen osuus on 57 prosenttia ja Espanjassa 50 prosenttia kulutetusta alkoholista. Suomessa pitää jatkaa mietoja alkoholijuomia suosivaa politiikkaa. Veropolitiikka on tehokas keino ohjata kulutusta kohti mietoja juomia. Lisäksi Päivittäistavarakaupan ehdotus alkoholirajan nostamisesta 4,7:stä 5,5 prosenttiin pitää selvittää. Alkon kautta myydään tällä hetkellä vain 2 prosenttia oluen kokonaismäärästä, joten valtion monopolin kannalta siirto ei olisi merkittävä. Olutkulttuurin monipuolistamisen kannalta muutos olisi merkittävä. Nykyinen 4,7 prosentin raja on keinotekoinen ja asettaa kotimaiset oluet kilpailullisesti eriarvoiseen asemaan. Esimerkiksi lager-tyyppinen olut on parhaimmillaan noin 5 prosentin vahvuisena. Tarjousmyyntiä koskevia pykäliä pitää arvioida uudelleen Panimoliitto pitää alkoholilakiin vuonna 2008 tehtyjä hinnoittelua koskevia muutoksia epäonnistuneina. Yhden tölkin saa nyt entistä edullisemmin, kun tarkoitus oli nostaa monipakkausten hintoja. Alkoholijuomien tarjousmyyntiä hillitsemään tarkoitetut säännökset ovatkin vastoin tarkoitusta entisestään lisänneet tarjouskampanjointia. Edes veron nostoilla ei ole saavutettu haluttua vaikutusta. Sosiaali- ja terveysministeriön vielä avoimena olevat esitykset alkoholimainonnan kiristämiseksi lisännevät toteutuessaan omalta osaltaan hintakilpailua. Entisestään kiihtyvä alkoholijuomien hintakilpailu ei palvele kenenkään etuja. Sillä on varmasti negatiivinen vaikutuksensa myös alkoholin ongelmakäyttäjien ja alaikäisten alkoholin kulutuksen kannalta. Hinta on monelle kuluttajalle ensisijainen valintakriteeri. Avointa ja läpinäkyvää valmistelua Alkoholilain uudistuksen valmistelua kohtaan on esitetty runsaasti kritiikkiä. Vaikka onkin selvää, että lain lopullinen muotoilu elinkeinojen kannalta hyväksyttävästi on tärkeintä, jakaa Panimoliitto elinkeinojen yhteisen huolen valmistelun riittävästä avoimuudesta. Siksi esitämme, että Sosiaali- ja terveysministeriö ottaa elinkeinot tiiviisti mukaan valmistelutyöhön. Käytännössä paras tapa olisi perustaa lain valmistelua tukemaan laajapohjainen työryhmä. 15

16 Olutliitto ry Uuden alkoholilain turvattava kuluttajan oikeudet Suomalaisia olutseuroja ja oluenkuluttajia yhdistävän Olutliiton mielestä uuden lain tulisi tapajuoppojen kurittamisen sijaan turvata kansalaisten valtaosan oikeudet nykyistä paremmin, eikä keksiä ahdistavia ja perusteettomia rajoituksia kansalaisten riesaksi. Olutliiton mielestä vähittäistavarakaupassa myytävän oluen rajaa on nostettava 7,0 prosenttiin. Tämänhetkinen 4,7 tilavuusprosentin prosenttiraja ei perustu mihinkään realistiseen päätelmään tai teoreettiseen laskelmaan. Samoin PTY:n ajama 5,5 prosentin raja jättäisi suuren joukon kotimaisia oluita suuren kuluttajajoukon saatavuuden lähes ulottumattomiin. Reilukaan prosenttimuutos ei vaikuttaisi alkoholin kotimaiseen kulutukseen, sillä jo tällä hetkellä Alkon vahvojen oluiden myynti on olutkaupasta vain kaksi prosenttia. OLUET 3,3 3,4 3,5 SIIDERIT 0,4 0,4 0,3 VIINIT VÄKEVÄT VIINIT 3,9 3,9 4,1 43,5 39,5 38, MUUT VÄKEVÄT 17,4 17,5 17,5 VODKAT JA VIINAT 32,3 32,8 33, Kuva 5. Oluen myynti Alkon kautta on vähentynyt tasaisesti. Myynnin rakenne 100% alkoholiksi muutettuna. Lähde: Alko 16

17 Nostamalla reilusti kaupassa myytävien oluiden prosenttirajaa valtiovalta pystyisi hillitsemään verotuloja tuottamatonta matkustajatuontia Virosta ja Suomenlahdella seilaavilta laivoilta. Tämä olisi kansantalouden sekä rikollisuuden ehkäisemisen kannalta järkevää. Olutliiton mielestä uudessa alkoholilaissa on myös taattava kuluttajien oikeus ostaa pienpanimoiden tuotteita suoraan valmistuspaikalta vahvuuteen katsomatta. Pienpanimo-olut maksaa 7 12 euroa litralta, joten alkoholin väärinkäyttäjät ja alaikäiset eivät tule vahvojen oluiden laajempaa saatavuutta hyödyntämään. Muutos parantaisi pienten panimoiden elinmahdollisuuksia sekä kotimaiseen viljaan ja työhön perustuvien lähituotteiden saatavuutta. Lain muuttamisen myötä on loistava tilaisuus muuttaa Suomen väkeviä suosivaa verotusta mietoja suosivammaksi. Suomessa väkeviä alkoholijuomia verotetaan mietoihin nähden verrattain lievästi, joten mietojen juomien valmisteveroja on samalla laskettava. Näin valtio tukisi omaa tavoitettaan, jonka mukaan kulutus ohjataan miedompiin juomiin. Yhdysvaltain presidentillä Barack Obamalla on pienpanimo Valkoisessa talossa. Me suomalaiset oluenystävät haluamme vihdoinkin nähdä meidän omien viranomaisten ja lainsäätäjien ymmärtävän, että elintarvikesektorin ja juomakulttuurin tuulet puhaltavat paikallisten tuotteiden ja paikallisten tekijöiden suunnasta. 17

18 Myyttinen 4,7 prosentin raja Kirjoittaja Heikki Kähkönen on olutalaa seuraava vapaa toimittaja. Suomalainen alkoholipolitiikka sisältää runsaasti myyttejä ja kummallisia totuuksia. Niistä monet ovat löytäneet paikkansa oluenkäyttöä ja -kulutusta ohjaavaan lainsäädäntöönkin. Yksi tällaisista erikoisuuksista on 4,7 prosentin raja, jolla säädellään oluen ja muiden käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien myyntiä ja anniskelua. Meillä on usein ja varsin perustellusti ihmetelty, miksi rajana on juuri 4,7 prosenttia. Ainakaan oluen tai siiderin valmistusmenetelmistä ei löydy rajalle perustetta. Suomessa kun yleisimmin juotu olut on vaaleaa lageria, joka käy perinteisin valmistusmenetelmin hieman yli 5-prosenttiseksi. Rajalla on, ja on aina ollut, ensisijaisesti verotuksellinen ja sitä kautta kansantaloudellinen merkitys. Toiseksi sillä määritellään valtion alkoholimonopolin tehtävää myydä ja aiemmin myös valmistaa alkoholijuomia. Kolmanneksi se tukee Suomessa jo kauan sitten omaksuttua tapaa turvautua alkoholiasioissa kieltoihin ja määräyksiin. Neljäntenä ulottuvuutena prosenttirajoille on hyvinkin mieluusti annettu sosiaali- ja terveyspoliittisia merkityksiä, joiden avulla pyritään ohjaamaan alkoholin kokonaiskulutusta. Tätä korttia käytetään erityisesti juomien verotukseen ja saatavuuteen liittyvässä poliittisessa keskustelussa. Prosenttirajat ovat myös hyvin skandinaavinen ilmiö. Suomessa, Norjassa ja Islannissa nykyiset rajat määriteltiin kieltolakien loputtua. Ruotsissa kieltolaki ei koskaan ollut voimassa, vaan rajasta päätettiin erikseen 1970-luvulla. Islannissa monopolikaupan raja on 2,25, Ruotsissa 3,5, Suomessa 4,7 ja Norjassa 4,75 tilavuusprosenttia. Meillä tosin kourallinen tilaviini- ja sahtiyrittäjiä on saanut poikkeuksen eli oikeuden myydä valmistamiaan, enintään 13-prosenttisia, tuotteita suoraan haja-asutusalueella sijaitsevalta valmistuspaikalta. Raittiusaate ja kieltolaki Saadakseen jonkinlaisen ymmärryksen nykyisestä 4,7-prosentin myyttisestä rajasta, on hyvä palata ajassa yli sata vuotta taaksepäin. Alkoholin valmistuksen ja kaupan monopoliin perustuva alkoholijärjestelmää alettiin meillä suunnitella jo ja 1900-lukujen vaihteessa, kun Suomi oli vielä Venäjän keisarin alaisuuteen kuuluva suuriruhtinaskunta. Raittiusväki oli omaksunut kohtuukäytön tilalle ehdottoman raittiuden ideologian. Olut leimattiin yleisesti tavalliselle kansalle liian väkeväksi ja kalliiksi juomaksi, niinpä sen myyntiä alettiin säännöstellä maaseudulla. Vuonna 1903 voimaan tullut mallasjuomaasetus kielsi oluen myynnin kaupunkien seka- ja ruokatavaramyymälöissä. Raittiuspiirien painostuksesta olueen kohdistui myös ankaria verotuspaineita. Verojen korottamisen ohella alettiin jo hyvin varhain vaatia ehdotonta alkoholijuomien myynti- ja käyttökieltoa. Kieltolain säätämisestä syntyikin päätös sortokausien välissä 18

19 hoipertelevassa Suomessa kymmenen vuotta ennen maan itsenäistymistä. Autonomian ajan yksikamarinen eduskunta päätti alkoholikiellosta hurraa-huudoin ja raikuvin kättentaputuksin Suomessa toimi 1900-luvun alussa lähes sata olut- ja portteripanimoa. Teollisesti valmistetun oluen alkoholipitoisuus oli yleensä 3 5 tilavuusprosenttia. Olut oli tuolloin pääasiassa valmistustavaltaan lageria, jonka väkeviä laatuja olivat tummahko Münchenin olut ja pukkiolut. Oluiden keskimääräinen vahvuus oli 4,3 prosenttia. Vaaleaa, hieman enemmän humaloitua, olutta kutsuttiin pilsneriksi, jossa oli alkoholia 3,0 3,5 tilavuusprosenttia. Kaikkein vahvinta oli brittiläisen perinteen mukaan valmistettu portteri, joka oli puolestaan 6 8-prosenttista. Verojen korotukset kavensivat olutpanimoiden toimintamahdollisuuksia. Mallasvero nousi vuosina peräti kahdeksankertaiseksi. Eduskunnassa veronkorotuksia perusteltiin siten, että näin edistettiin siirtymistä väkevien mallasjuomien kulutuksesta mietoihin. Zilliacuksen mallista 100 vuotta Vuoden 1913 alussa Mallasjuomain valmistuksen ylitarkastaja maisteri Allan Zilliacus sai tehtäväksi laatia aikaisemmin maltaiden kulutukseen perustuvan olutverojärjestelmän tilalle uuden verotussysteemin. Zilliacus teki työtä käskettyä, ja toukokuussa samana vuonna senaatti asetti työryhmän sitä tarkastamaan. Lakitieteen tohtori F.O. Liliuksen johtama komitea ehdotti mallasjuomien jakamista alkoholipitoisuuden mukaan kolmeen luokkaan. Verottomia olivat enintään 2,5 tilavuusprosentin oluet. Kaksi muuta kategoriaa olivat alempi (2,5 4,5 %) ja ylempi (yli 4,5 %) luokka. Verottoman oluen määritelmä perustui säädettyyn asetukseen, jonka mukaan miedon mallasjuoman alkoholipitoisuuden yläraja oli mainittu 2,5 tilavuusprosenttia. Verorajoista käytiin tiukka poliittinen vääntö oluen valmistajien ja raittiuspiirejä edustavien poliitikkojen välillä. Lopulta panimoteollisuus nieli esityksen ilman muutosvaatimuksia ja myös senaatti asettui kannattamaan sitä. Ehdotus joutui kuitenkin vastatuuleen, ja eduskunta jätti hyväksymättä sen vuonna keväällä Maailmansota kuivatti Suomen Vuonna 1914 Suomen suuriruhtinaskunta ajautui emämaan Venäjän mukana ensimmäiseen maailmansotaan. Viranomaiset rajoittivat sodan vuoksi oluen valmistusta ja myyntiä. Sallittujen alkoholijuomien ylärajaksi asetettiin 2,5 tilavuusprosenttia. Sitä vahvempaa olutta sai myydä lähinnä 1. luokan ravintoloissa. Uusi mallasjuomalaki hyväksyttiin vuoden 1915 lopulla, ja siinä lopulta mallasvero muutettiin kulutusveroksi. Ensimmäiseen veroluokkaan määrättiin kuuluvaksi enintään 2,5 tilavuusprosenttiset juomat, toisen luokan vahvuus oli 2,5 4,5 ja kolmannen 4,5 7 pro- 19

20 senttia. Neljäs ja verotukseltaan kallein raja oli yli 7 prosenttia. Esitys nojautui hyvin pitkälti Liliuksen komitean vuoden 1913 johtopäätöksiin. Vuoden 1917 valtalaki ulottui koskemaan panimoteollisuutta, sillä senaatin päätös määritteli sodan oloissa kielletyiksi alkoholijuomiksi kaikki yli kaksi tilavuusprosenttia sisältävät mallasjuomatkin. Vahvan oluen valmistaminen kiellettiin, ja olut rinnastettiin paloviinan rinnalle alkoholijuomaksi. Tämän väliaikaisen kieltolain aikana panimoille jäi vaihtoehdoiksi joko miedon mallasjuoman valmistaminen tai ovien sulkeminen. Kieltolaki toi rapakaljan Vuosi 1917 toi Suomelle valtiollisen itsenäisyyden. Oluen se kahlitsi kieltoihin ja sääntöihin. Kieltolaki lopetti vahvojen oluiden valmistuksen ja opetti Suomen kansan juomaan pirtulla terästettyä rapakaljaa. Kieltolain aikana sallitun mallasjuoman enimmäisraja oli 2 painoprosenttia (2,5 til-%). Väkevän alkoholin laiton maahantuonti, anniskelu ja myynti suorastaan rehottivat. Juopottelu yleistyi, väkivalta ja yleinen turvattomuus lisääntyivät, tavat raaistuivat. Kolmekymmenluvun alussa kieltolaki tuli tiensä päähän. Poliittiset päättäjät huomasivat, että valtio kaipaa kipeästi alkoholista saatavia verotuloja. Kieltolakiajan loppuvaiheessa Panimoteollisuusyhdistyksen johtokunta esitti, että myyntiin sallittaisiin 3,2 painoprosentin (4,0 til.-%) vahvuiset oluet, jotka olisivat verrattavissa Ruotsissa myynnissä olleisiin II luokan oluisiin. Maan hallitus vei ehdotuksen eduskuntaan, tosin sorvaamalla sitä rajusti alaspäin, mutta se jäi menemättä läpi äänestyksen jälkeen. Kakkosoluen kokeilu epäonnistui Uusi alkoholilaki tuli voimaan 5. huhtikuuta Saman vuoden alussa perustettiin Oy Alkoholiliike Ab, jonka tehtävänä oli alkoholijuomien myynti, maahantuonti ja kotimainen valmistus. Oluenvalmistus oli sallittua valtiomonopolin luvalla. Kieltolain jälkeen panimot valmistivat Alkon torppareina lagerolutta, jonka ominaisuudet määriteltiin jälleen veroluokilla. Erikseen säädetyssä laissa mallasjuomaverosta määriteltiin I veroluokkaan kuuluviksi 1,4 2,25 (1,8 2,8 til.-%), II luokkaan 2,25 3,2-prosenttiset (2,8 4,0) oluet ja III luokkaan 3,2 4,5 painoprosenttiset oluet. Portterin vahvuus sai olla enintään 6 painoprosenttia (7,5 til.-%). Vain I veroluokan oluen myynti oli sallittua tavallisissa kaupoissa. Noin puolet toiminnassa olleista kalja- ja oluttehtaista eli 44 panimoa sai oikeuden valmistaa vahvinta eli III-olutta. Yhdeksän panimoa sai panna lisäksi vahvaa portteria. Alko yritti ensiksi pitää 1930-luvun oluenkulutusta maltillisena pakottamalla panimot valmistamaan III:sta miedompaa II-olutta. 20

21 Kakkosolut ei kuitenkaan käynyt kaupaksi. Niinpä panimot vähitellen luopuivat sen panemisesta kannattamattomana. Tähän vastavedoksi Alkon hallintoneuvosto alensi raittiusliikkeen painostamana vuonna 1937 III-oluen maksimialkoholipitoisuuden 4,5:stä 3,9 painoprosenttiin (n. 4,9 til.%) eli lähelle nykyrajaa. Heinäkuun alussa 1950 tuli viinakauppoihin ja ravintoloihin III veroluokan olutta hieman vahvempi A-olut. Alko myönsi A-oluen valmistusoikeuden vain 11 panimolle. Vasta 1962 saivat kaikki III luokan valmistajat panna A-olutta. Rajat poistuvat ja jäävät Lopullinen niitti yhä voimassa olevalle 4,7 prosentin rajalle iskettiin vuoden 1969 alussa voimaan tulleessa olutlaissa. Sen perusteella keskioluella tarkoitettiin pääasiassa maltaista, humalista ja vedestä yksinomaan käymisen avulla valmistettua alkoholijuomaa, joka sisältää enemmän kuin 2,25 (2,8 til.-%) mutta alle 3,7 painoprosenttia (4,66 til.-%) etyylialkoholia. Samalla määrättiin uusi veroluokka eli nelosolut, jossa alkoholia oli 3,7 4,5 painoprosenttia (4,0 5,7 til.-%). Portterin osalta noudatettiin edelleen vanhaa, enintään 6 painoprosentin (n. 7,5 til.-%) alkoholipitoisuutta. Laki vapautti keskioluen kauppoihin ja kyläbaareihin. Tämä lujitti myös Alkon eli valtion monopoliasemaa, joka säilyi yhä myynnin säännöstelyn kulmakivenä. Vuoden 1969 jälkeen merkittävin uudistus on ollut EU-jäsenyyden mukanaan tuoma uusi alkoholilainsäädäntö. Vuodesta 1995 alkaen EU-Suomessa oluen verotuksessa on ollut vain kaksi kategoriaa: 0,5 2,8 ja yli 2,8 tilavuusprosenttia. Suomessa olutta verotetaan sen sisältämän alkoholin mukaan, kuten muissakin EU-maissa. Meillä oluen veron määrä on kuitenkin EU:n korkein. Vaikka veroluokat ovat olleet pois pian 20 vuotta, meillä yhä puhutaan III ja IV veroluokan oluista sekä keski- ja A-oluesta. Keskiolutalain peruna meillä on myös täysin keinotekoinen 4,7 prosentin raja. Sen käytännön tehtävinä ovatkin nyky-yhteiskunnassa valtion alkoholimonopolin legitimointi ja Alkon aseman tukeminen, kuten kieltolain päätyttyäkin yli 80 vuotta sitten. 21

22 Näkökulmia olueen Miksi nuoret valitsisivat sivistyneemmät juomatavat? Kirjoittaja Simo Raittila on 23-vuotias humanististen tieteiden kandidaatti sekä folkloristiikan ja yhteiskuntapolitiikan opiskelija Olen nuorena aikuisena elänyt paradoksaalista aikaa. Suomessa ei onneksi ole elinikäni aikana ollut kieltolakia, mutta alkoholilainsäädäntö ja -asenteet ovat tiukentuneet verrattuna vanhempieni nuoruuteen. Samaan aikaan markkinat ovat kansainvälistyneet ja juomaharrastukset kasvaneet. Ei lienekään yllättävää, että harrastuneet nuoret haluavat enemmän vapautta alkoholipolitiikkaan. Kuten vanhemmat eivät nuoretkaan ole mainonnan uhreja. Seksiä tihkuvat mainokset eivät kaada meihin kulutustottumuksia teollisuuden tarpeiden mukaan. Päinvastoin nuoret ovat vanhempiaan kriittisempiä mainontaa kohtaan. Nuorten medialukutaito on myös parempi kuin vanhemmilla. Mainontaa merkittävämpi rooli on alkoholin kuluttamisen tavoilla, puskaradiolla ja sosiaalisella medialla. Kulutusta ohjaavat kansainväliset trendit. Esimerkiksi kohun aiheuttanut Botellón-tapahtuma, jossa turkulaiset nuoret kokoontuivat joukolla päihtymään puistoon, oli apinoitu espanjalaisilta nuorilta. Koomista kyllä, eurooppalainen integraatio on onnistunut alkoholin osalta. Kulutuksen tavat lähestyvät toisiaan. Keskieurooppalainen tasainen ruokajuominen yleistyy Suomessa, mutta yhä useampi eurooppalainen ottaa pohjoiseen tapaan kovemmin kuppia kerralla. Meidät nuoret aikuiset maalataan yleensä vähemmän harkitsevina ja villimpinä alkoholinkäyttäjinä kuin muun ikäiset. Todellisuudessa nuoria on monenlaisia ja alkoholinkäytön tavat riippuvat kaveriporukasta. Nuoret harkitsevat vaihtoehtojaan ja käyttävät aktiivisesti vapauksiaan. Päihteiden käyttö on aina ollut ja tulee aina olemaan sosiaalinen ilmiö. Siihen, miten alkoholia käytetään vaikuttavat sosiaaliset mallit. Tosin vanhempien merkitys on entistä pienempi ja oman viiteryhmän merkittävämpi. Lainsäätäjän ei kannatakaan lähteä liian holhoavalle linjalle. On jätettävä elintilaa ja luotava tilaisuuksia myös nuorisoporukoiden sivistyneemmälle juomiselle. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kannustimia juoda ennemmin ravintolassa kuin kotona sekä huolehtimista siitä, että Suomessa on saatavilla laaja kirjo erilaisia mietoja alkoholijuomia. Annetaan kaveriporukoille mahdollisuus valita maistelukulttuuri juomakulttuurin sijaan. Tällöin maku on tärkeämpi tekijä kuin alkoholiprosentti. Jos vaihtoehtoina on vain asiointi Alkossa väkevien parissa tai huono bulkki hypermarketista, jäävät ratkaisevat makukokemukset puuttumaan. 22

23 Pienpanimot osana elintarvikealaa Kirjoittaja Samuli Vapaasalo on helsinkiläinen mainonnansuunnittelija ja olutharrastaja Suomalainen kuluttaja haluaa ostaa lähellä tuotettua, laadukasta ja persoonallista, kestävillä arvoilla valmistettua kotimaista elintarviketta kukkarolle sopivalla hinnalla. Osana tätä kehitystä esimerkiksi Helsingissä toimii jo Tuoretori Kalasataman kupeessa. Kuinka luonnollista olisi lähiruokaa noutaessaan hakea myös hyvää kotimaista laatuolutta suoraan vieressä sijaitsevalta panimolta? Mutta ei. Olut on jostain syystä eri juttu kuin elintarvike, jopa eri juttu kuin vaikkapa tilaviini. Suomalainen sosiaali- ja terveysajattelu näkee miedot alkoholijuomat samassa putkessa väkevien kanssa. Tämä ajatus ohjaa kuluttajan ratkaisuja kohti massatuotettuja ja pääsääntöisesti ulkomaisessa omistuksessa olevien panimoiden tuotteita. Näin käy, kun lainsäädäntö antaa mahdollisuuksia vain niille, joille riittää matalampi kate litraa kohden. Lainsäädännöllä tuetaan volyymituotteita, joita valmistaja haluaa myydä suurissa erissä. Suuret panimot tuottavat oluita, jotka saadaan aikaan juomateollisuuden pitkälle automatisoitujen prosessien avulla. Tuotannon tehokkuus lasketaan litroissa, olettaen, että olutta kulutetaan määrällisesti runsaasti. Ja näin käykin. Bulkin markkinaosuudesta kärsii koko tuotantoketju aina elintarvikkeen perustuotannosta loppukäyttäjään asti, puhumattakaan kilpailuympäristöstä. Tämä ei ole kestävää ajattelua tai politiikkaa. Pienpanimoissa valmistetaan lähellä tuotetusta raaka-aineesta rakkaudella ja korkealla ammattitaidolla tasokkaita oluita, joiden tuotanto työllistää koko maassa, tukee omistajavetoista pienyrittäjyyttä sekä luo vastuullista ja kestävää innovatiivista elintarviketeollisuutta. Lisäksi tuotteen vahvuus ja luonne ohjaavat maltillisempaan kuluttamiseen. Tämä tuotanto on ahtaalla lainsäädännöstä johtuvista syistä. Kysyn: haluammeko jatkossa kehittää laadukasta ja vastuullista lähituotantoa, vai jatkaa globalisoituneen elintarvikemarkkinan säätelemillä ehdoilla, joilla jopa lihapullat voidaan tehdä siipikarjanperkuujätteestä? Pienpanimo-oluiden tuottamiseen tulee saada lakimuutoksia, jotka sallivat pienpanimoiden myydä (enintään 13 prosenttisia) tuotteitaan suoraan kuluttajalle tilaviinien tapaan, sekä pienpanimoiden alimman verohelpotuksen nostamista litraan. 23

24 Oluen sosiaalisesta merkityksestä Kirjoittaja Lari Junkkari on työyhteisövalmentaja ja tietokirjailija Kirjoittaessani syksyllä 2012 ilmestynyttä kirjaani Olut ja elämisen taito kurkistin jonkin verran oluen tekemisen ja nauttimisen kulttuurihistoriaan. Hämmästyin, kuinka merkittävä tekijä olut on ollut maailmanhistoriassa 7000 vuoden ajan niin taloudellisesti kuin sosiaalisestikin. Emme voi oikeastaan puhua ihmiskunnasta ilman olutta. Me emme voi emmekä saa ottaa olutta pois. Mutta me voimme ja meidän pitää pohtia, miten ja missä sitä käytetään ja ketkä sitä käyttävät. Kiistämätöntä on se, että alkoholin liika- ja väärinkäyttö saavat aikaan isoja ongelmia niin Suomessa kuin muuallakin. Ei ole vaikeaa havaita olutjuopotteluakaan kapakoissa, kodeissa ja julkisilla paikoilla. Vastaus ongelmiin ei ole oluen saatavuuden vaikeuttaminen tai oluen laimentaminen mauttomaksi. Meidän on todettava ja hyväksyttävä se, että kovin nopeita ja tehokkaita keinoja suomalaisen alkoholiongelman ratkaisemiseksi ei ole. Joudumme elämään sen kanssa ja samalla voimme ottaa oikeita askeleita oikeaan suuntaan. Suomalaisille olut on ollut kautta historian juhlajuoma, ruokajuoma, saunajuoma, seurustelujuoma ja myös raittiusjuoma (vaihtoehtona paloviinalle). Vaikka meillä ei olekaan samanlaista ihmisen toinen olohuone -ilmiötä kuin mitä edustavat mm. englantilaiset pubit ja saksalaiset bierstubet, olutravintolat ovat meilläkin tarjonneet mahdollisuuden kohtaamiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Sosiaali- ja terveyspoliittiset toimijat ovat joskus huomauttaneet, että näissä kapakoissa notkuu paljon ihmisiä, joilla ei tunnu olevan juuri muuta elämänsisältöä kuin päivittäinen kaljoittelu. Ihmisen addiktoituminen oluen juomiseen on todellakin mahdollista ja joskus havaittavissa. Ihminen voi addiktoitua, tulla riippuvaiseksi, niin moneen muuhunkin asiaan: rahaan, tavaraan, valtaan, maineeseen, ruokaan, työntekoon, seksiin, internettiin Alkoholiriippuvuuden syyt ovat monella tapaa psykososiaalisia; usein on kysymys yksilön omista henkilökohtaisista, tyhjyyden kokemiseen vievistä syistä. Joskus myös yhteiskunnalliset faktat, kuten esimerkiksi talouslaman aiheuttama pitkäaikaistyöttömyys, voivat viedä toivon näköalat. Tässä tulemme asian ytimeen: mitkä ovat yksilön oikeudet ja vastuut itsensä suhteen ja mitkä ovat yhteiskunnan oikeudet ja vastuut kansalaisen suhteen? Olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että pientä ja alaikäistä, pulaan joutunutta ja sairastunutta tulee suojella ja auttaa sekä järjellistä järjestystä ylläpitää. Toivottavasti samalla olemme yhtä mieltä myös siitä, että viranomaisten tehtävänä ei ole liiallinen, so. ylivastuullinen, kontrolli. Yhteiskunta voi tarjota erilaisia A-palveluita, tarpeellista valvontaa, valistusta, neuvontaa ja kasvatusta sekä monenlaatuista sosiaalista ja lääketieteellistä apua, mutta niiden vastaanottaminen ja itsestä huolen pitäminen on yksilön omalla vastuulla. Joskus ihminen ei ymmärrä omaa parastaan ja tuhoaa esimerkiksi terveyttään. 24

25 Eikä sitä voida juurikaan estää ilman isoja pakkotoimia, jotka taas eivät kuulu länsimaiseen ihmisoikeuskäsitykseen. Minua kiinnostaa, millaiseksi suomalainen olutkulttuuri voisi pikkuhiljaa kehittyä. Silmissäni väikkyy kuva ihmisistä, jotka eivät kumoa kiireesti mäyräkoirallista kurkkuunsa, vaan tutustuvat oluttyyppien ja olutmakujen ihmeellisen laajaan kirjoon hyvässä seurassa hyvien puheiden kera. Tällaisen suomalaisen pubi-kulttuurin rakentamisessa voisivat yhdessä toimia panimoteollisuus, ravintoloitsijat, olut- ja muut kansalaisjärjestöt, kuntien viranomaiset ja asiasta kiinnostuneet yksilöt. Selvää on, että tämä tulevaisuuden visio ei sekään tarvitse toteutuakseen liiallista ohjausta, mutta eri toimijat voivat edistää sitä monin eri tavoin. Lyhyesti sanoen: olut ei ole syyllinen ihmisten ongelmiin. Olut voi ihmisiä yhdistävänä tekijänä olla sosiaalisesti positiivinen voima. Kyse on signaaleista, joita annamme, puheesta, jota ylläpidämme. Vanhaa sanontaa mukaillen: kieltolakia emme tarvitse, pakkoraitistaminen ei onnistu, olkaamme siis vastuullisia oluennauttijoita! 25

26 Pienpanimo ja byrokratia Kirjoittaja Jari Leinonen on ravintola-alan ammattilainen ja Rekolan panimon vetäjä Pienpanimoille on sallittava kaikkien oluttyylien ja kaiken vahvuisten oluiden ulosmyyntioikeus. Pienpanimoiden on oltava tasavertaisia viinitilojen kanssa. Käytännössä samanlaista liiketoimintaa harjoittava pienpanimo ei saa myydä kuin 4,7 tilavuusprosentin ja sen alle jääviä tuotteitaan kuluttajille. Oluet pitää myös myydä kioskioikeudella varustetusta tilasta, joka on erillään panimon tiloista. Viinitila saa myydä jopa paljon vahvempia tuotteitaan. Ulosmyyntioikeus edistäisi yrittäjyyttä kautta linjan. Nykytrendi on, että pienpanimot perustetaan maaseudulle kaupunkien ulkopuolelle. Ulosmyyntioikeus tukisi matkailua ja yritysten yhteistoimintaa paremmin kuin nykyään. Mallia Tanskasta Tanskassa on maaseudulle syntynyt kymmenen viime vuoden aikana vajaat sata pienpanimoa, joista kyläyhteisön jäsenet saavat ostaa suoraan tuoretta lähiolutta. Tämä on kasvattanut ihmisten kiinnostusta makuun sekä oluen ja ruuan yhdistämiseen. Tanskalaiset voivat ostaa kaikenvahvuiset oluet suoraan läheiseltä pienpanimolta ja näin myös tukea yrittäjyyttä. Pienet juustolat, joita Tanskassa myös riittää, suosittelivat oman kylän panimon oluita juustoille sopivaksi kyytipojaksi jne. Myös oluen panijoiden ei tarvitse tehdä kompromisseja makujen suhteen, kun ulosmyynnissä ei rajoiteta alkoholiprosentteja. Byrokraattinen alkoholimonopoli Valtion alkoholimonopolin, Alkon, valikoimiin pääseminen on tehty hankalaksi. Alko tekee tuotehakuja, joissa etsitään puolen vuoden päästä valikoimaan päätyviä oluita. Vain hakuehdot täyttävällä oluella on mahdollista päästä Alkon hyllylle. Haastavaksi asian tekee se, että hakuun osallistuu kutakuinkin kaikki panimot ja oluen maahantuojat, joilla on hakuun osuva tuote. Valikoimiin näistä ehdokkaista valitaan kuitenkin vain muutama. Loput jäävät nuolemaan näppejään. Vaatimukset tuotantomääristä voivat olla pienelle panimolle haastavia. Panimon pitää olla valmis myös toimittamaan oluet Alkoihin ympäri maata. Alkon toimintamalli estää pienpanimon oluiden pääsyn oman kylän Alkoon. Aloittavalle yrittäjälle kuitenkin olisi tärkeää saada tuotteita myyntiin alkuun pienissä erissä, pienemmälle alueelle. Alkon toimintamalli suosii tässä tapauksessa suuria toimijoita. Alko tarjoaa myyntiväyläksi tilausvalikoimaa, mutta se on pienen panimon yrittäjälle 26

27 hankala, koska tilausvalikoiman ehdot eli riittävä kapasiteetti ja nopeat toimitusaikavaatimukset eivät välttämättä onnistu. 4,7 prosentin alkoholiraja pois Pienpanimot joutuvat tämän keinotekoisen rajan vuoksi tekemään oluistaan kevyempiä, jotta niitä voisi myydä edes ruokakaupassa. Samalla oluesta kuitenkin katoaa makuja, mikäli halutaan tehdä tasapainoinen tuote. Esimerkiksi monien suomalaisten pientuottajien juustojen kanssa kävisi erittäin hyvin vahvahko noin 7- prosenttinen olut, joka on hiukan makea ja aromikas. Samoin riistaliha, sienet ja juurekset kaipaavat runkoa oluilta, mutta läheisen pienpanimon vastaavia tuotteita ei käytännössä voi lain takia kotona nauttia. Olut on erittäin toimiva juoma hienommillekin ruuille. Kyse ei ole pelkästä alkoholista ja määrästä, vaan mausta ja kuinka myös oluita voi maistella ja yhdistää ruokiin - mikäli niitä vain saisi ostaa myös kotona nautittaviksi. Pienpanimo-oluiden suitseminen on outoa. Ymmärrän, että alkoholipolitiikalla pyritään vähentämään ongelmakäyttöä, mutta ei yksikään ongelmakäyttäjä juo pienpanimoiden oluita. Ne ovat alkoholi- ja hinta-suhteeltaan sen verran kalliita, että ongelmajuojat löytävät aivan muut tuotteet joihin tarttua. Pienpanimooluissa on kyse mausta sekä ruuan ja oluen yhdistämisestä. Pienet yritykset luovat työpaikkoja Vuosien aikana pienet ja keskisuuret yritykset ovat luoneet maahamme yli työpaikkaa. Näistä on syntynyt alle 20 hengen yrityksissä. Suurten yritysten työpaikkasaldo on samalta aikaväliltä negatiivinen. Pienten mikroyritysten tukeminen ja kasvun mahdollistaminen tukee siis koko Suomen talouden kasvua. Edelliset ehdotukset ovat tällä hetkellä kohtalaisia normaalin yrityksen kasvun hankaloittavia tekijöitä. Pienet yritykset kylissä ja kunnissa virkistävät yhteisöjä ja houkuttelevat näin maaseudullekin asukkaita. Lähiruoka on nouseva trendi ja samassa veneessä on myös lähiolut. Antamalla mahdollisuudet toimia myös pienenä, tuetaan monimuotoista kulttuuria ja edistetään taloutta. 27

Lainsäädäntö ja ohjelmatyö päihdehaittojen ehkäisyn tukena Mistä tähän on tultu ja minne tästä mennään?

Lainsäädäntö ja ohjelmatyö päihdehaittojen ehkäisyn tukena Mistä tähän on tultu ja minne tästä mennään? Lainsäädäntö ja ohjelmatyö päihdehaittojen ehkäisyn tukena Mistä tähän on tultu ja minne tästä mennään? Ismo Tuominen 11/2014 PM Kataisen hallitusohjelma Jatketaan valtakunnallista alkoholiohjelmaa, jonka

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 77/2003 vp. Hallituksen esitys laeiksi valmisteverotuslain sekä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 77/2003 vp. Hallituksen esitys laeiksi valmisteverotuslain sekä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun EDUSKUNNAN VASTAUS 77/2003 vp Hallituksen esitys laeiksi valmisteverotuslain sekä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Kysynnän, tarjonnan ja haittojen vähentäminen alkoholitarkastajan näkökulmasta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kysynnän, tarjonnan ja haittojen vähentäminen alkoholitarkastajan näkökulmasta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kysynnän, tarjonnan ja haittojen vähentäminen alkoholitarkastajan näkökulmasta Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Alkoholihallinto Toiminnan tarkoituksena on alkoholin kulutusta ohjaamalla ehkäistä alkoholipitoisista

Lisätiedot

ALKOHOLILAIN VÄHITTÄISKAUPPAA KOSKEVIEN UUDISTUSTEN VAIKUTUS ALKOHOLIJUOMIEN KULUTUKSEEN

ALKOHOLILAIN VÄHITTÄISKAUPPAA KOSKEVIEN UUDISTUSTEN VAIKUTUS ALKOHOLIJUOMIEN KULUTUKSEEN ALKOHOLILAIN VÄHITTÄISKAUPPAA KOSKEVIEN UUDISTUSTEN VAIKUTUS ALKOHOLIJUOMIEN KULUTUKSEEN Pasi Holm 10.1.2017 ALKOHOLILAIN MUUTOS VÄHITTÄISKAUPASSA 1) Prosenttirajan nosto 4,7 % 5,5 % 2) Valmistustaparajoitteesta

Lisätiedot

LIMUVIINA. mitä valmistustaparajoitteesta luopuminen tarkoittaisi?

LIMUVIINA. mitä valmistustaparajoitteesta luopuminen tarkoittaisi? LIMUVIINA mitä valmistustaparajoitteesta luopuminen tarkoittaisi? HALLITUSPUOLUEIDEN EDUSKUNTA- RYHMÄT ESITTIVÄT, ETTÄ ALKOHOLILAIN UUDISTUKSEN MYÖTÄ LUOVUTTAISIIN KAUPOISSA MYYTÄVÄN ALKOHOLIN VALMISTUSTAPARAJOITTEESTA.

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

HE 4/1998 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 4/1998 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 4/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi makeis- ja vilvoitusjuomaverosta annetun lain 5 :n ja lain liitteenä olevan virvoitusjuomaverotaulukon muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Laki. makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain muuttamisesta

Laki. makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain muuttamisesta Laki makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain (1127/2010)

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Jouni Vihmo, ekonomisti MaRan tiedotustilaisuus, Lasipalatsi 26.6.213 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

TAVARANTOIMITTAJA- TILAISUUS 14.4.2016

TAVARANTOIMITTAJA- TILAISUUS 14.4.2016 TAVARANTOIMITTAJA- TILAISUUS 14.4.2016 Tervetuloa! OHJELMA 9.30 Tilaisuuden avaus - Tervetuloa ja ajankohtaiset - Valikoimastrategia 2017-2020 - Verkkokaupan tilannekatsaus 11.15 Tauko ja siirtyminen 11.30

Lisätiedot

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta HE 38/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain pykälä, jonka mukaan alkoholijuomien pakkauksissa

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

29.11.2012. Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00230 VALTIONEUVOSTO

29.11.2012. Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00230 VALTIONEUVOSTO 1 29.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00230 VALTIONEUVOSTO EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN VERKOSTON TOIMIJOIDEN KANTOJA ALKOHOLILAIN KOKONAISUUDISTUKSEEN Lähtökohtia ja viitekehyksiä lakivalmistelulle

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

HE 186/1995 vp PERUSTELUT

HE 186/1995 vp PERUSTELUT HE 186/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 8 :n muuttamisesta ja laiksi alkoholilain 17 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

ROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Tampere

ROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Tampere Pakka-toimintamalli ROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! 6.11.2014 Tampere ylitarkastaja Irmeli Tamminen Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, elinkeinovalvontayksikkö, alkoholiohjelma

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Alkoholihallinto, Jyväskylä

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Alkoholihallinto, Jyväskylä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Alkoholihallinto, Jyväskylä Yleistä alkoholihallinnosta Toiminnan lähtökohtana on alkoholilaki ja sen nojalla annetut säädökset ja määräykset. Alkoholilain tarkoituksena

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Pakkatoimintamalli. Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn PAKKA-TOIMINTAMALLI

Pakkatoimintamalli. Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn PAKKA-TOIMINTAMALLI Pakkatoimintamalli Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn Pakka-toiminta kannattaa! Monialainen yhteistyö tekee Pakka-toiminnasta vaikuttavaa: alkoholin, tupakan

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 144/2008 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 144/2008 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 144/2008 vp Hallituksen esitys eräiden matkustajatuomisten arvonlisä- ja valmisteverottomuuteen sekä tullittomuuteen liittyvien säännösten muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS

TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS HTSY Verohallinto 3.5.2016 2 (5) TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS Harmaan talouden selvitysyksikössä on tutkittu tupakkaveroon liittyvää harmaata taloutta ja tupakkaveroluvallisten

Lisätiedot

Alkoholilakiesitys

Alkoholilakiesitys KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) Alkoholilakiesitys 15.12.2016 KUVA (korkeus voi vaihdella) Veli-Matti Aittoniemi KUVA (korkeus voi vaihdella) Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Asia: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kannanotto alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen Hallitusohjelman mukaan hallitus tehostaa toimia koko väestön erityisesti

Lisätiedot

HE 126/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta

HE 126/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta HE 126/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi apteekkimaksusta annetun lain 1 a ja 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta annettua

Lisätiedot

Tarjousmyyntipykälän vaikutus oluen myyntiin

Tarjousmyyntipykälän vaikutus oluen myyntiin Tarjousmyyntipykälän vaikutus oluen myyntiin 1. Selvityksen toteutus Selvityksen tarkoituksena oli kerätä dataa ja päivittäistavarakaupan näkemyksiä koskien vuonna 2008 Alkoholilakiin voimaan tullutta,

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

HE 256/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kilpailulain 25 :n muuttamisesta

HE 256/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kilpailulain 25 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kilpailulain 25 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kilpailulakia. Esityksen mukaan lain yrityskauppavalvontaa koskevista

Lisätiedot

Valtakunnallisten jäsenten tapaaminen 10.3.2016

Valtakunnallisten jäsenten tapaaminen 10.3.2016 Valtakunnallisten jäsenten tapaaminen 10.3.2016 Tervetuloa Esittäytymiskierros Ajankohtaista ja vaikuttamistoiminta Jäsenpalvelut ja -yhteistyö Rahapeliyhtiöiden fuusio Rahapeliyhteisöjen yhdistäminen

Lisätiedot

PAKKA - toimintamalli valtakunnalliseksi

PAKKA - toimintamalli valtakunnalliseksi PAKKA - toimintamalli valtakunnalliseksi Kuntamarkkinat 12.9.2012 aluekoordinaattori Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Pakka-toimintamalli Paikallinen alkoholihaittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunnalle

Valtiovarainvaliokunnalle SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 8/2007 vp Hallituksen esitys laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta Valtiovarainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Pakka käytännössä: Asiakasarvioinnit Espoolaisravintoloissa. Toukokuu 2015

Pakka käytännössä: Asiakasarvioinnit Espoolaisravintoloissa. Toukokuu 2015 Pakka käytännössä: Asiakasarvioinnit Espoolaisravintoloissa Toukokuu 2015 Mikä on Pakka toimintamalli? Pakka on paikallista yhteisöön vaikuttamista alkoholi- ja päihdehaittojen vähentämiseksi Toimintamallin

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 19.4.2016 Markkula 1 Yhteenveto STM:n tervehdys: Ehkäisevää työtä

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset 1.1.2017 alkaen Kaksi 1.1.2017 voimaan astuvaa lakimuutosta helpottaa pankkipalvelujen tarjoamista oleskeluluvan saaneille. Henkilökorttilaki Ulkomaalaisen

Lisätiedot

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016 Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 15-74-vuotiaista väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn vastasi 1.011

Lisätiedot

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito HE 123/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 32 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi siten, että kiinteistöhallintapalvelun ja itse suoritetun

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti

Alkoholijuomien matkustajatuonti 3 2017 28.2.2017 Alkoholijuomien matkustajatuonti 2016 Päälöydökset Suomalaiset matkustajat toivat ulkomailta 81,5 miljoonaa litraa alkoholijuomia vuonna 2016 Sataprosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro PTCS:n julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Julkisia hankintoja koskevat kirjaukset EK ei näe tarvetta

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.5.2008 KOM(2008) 336 lopullinen 2008/0108 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 202/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteenä

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1999 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1999 N:o 1 5. Laki. N:o 1. alkoholilain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1999 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1999 N:o 1 5. Laki. N:o 1. alkoholilain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1999 N:o 1 5 SISÄLLYS N:o Sivu 1 Laki alkoholilain muuttamisesta... 1 2 Asetus maaseutuelinkeinoasetuksen 45 e :n muuttamisesta...

Lisätiedot

HE 125/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 :n muuttamisesta

HE 125/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tupakkalakia niin, että yksityishenkilöt saisivat hankkia ja vastaanottaa

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 7 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta HEL 2016-009624

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Yritykset ja alkoholi. Sakari Nurmela

Yritykset ja alkoholi. Sakari Nurmela Sakari Nurmela TNS 2014 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastasi 200 henkilöä 29.4. 7.5.2014 välisenä aikana. Haastattelut kerättiin tietokoneavusteisin puhelinhaastatteluin

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 65/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 ja 3

Lisätiedot

Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan?

Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan? Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan? 21.5.2013 Puoluerahoituksen kehittämistä koskeva kyselytulokset Tietoa kyselystä Kuntaliitto

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta 1991 vp - HE 20 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että liikevaihtovero korotettaisiin väliaikaisesti

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

HE 151/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 151/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 151/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annettua

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

HE 70/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan alkoholi- ja alkoholijuomaverosta. verotaulukkoa muutettavaksi siten, että alkoholiveroa

HE 70/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan alkoholi- ja alkoholijuomaverosta. verotaulukkoa muutettavaksi siten, että alkoholiveroa HE 70/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan alkoholi- ja alkoholijuomaverosta

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

Panimoalan ajankohtaisia asioita 2016

Panimoalan ajankohtaisia asioita 2016 Panimoalan ajankohtaisia asioita 2016 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto Valvoo panimo- ja virvotusjuomateollisuuden etuja alkoholi- ja elinkeinopolitiikassa Edistää suomalaista juomakulttuuria

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi Pakka-toimintamalli pähkinänkuoressa Pakka-toimintamallin erityispiirre on

Lisätiedot

Tupakkalain kokonaisuudistus

Tupakkalain kokonaisuudistus Tupakkalain kokonaisuudistus (549/2016) Meri Paavola Savuton Helsinki -verkosto 15.9.2016 Suomen tupakkalainsäädännön historiaa tupakkalaki 1976 (voimaan 1977) tupakointikieltoja mainontakielto myyntikielto

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä 23.11.2016 Asiantuntija Merja Söderström Päivittäistavarakauppa ry Päivittäistavarakauppa ry (PTY) on päivittäistavarakaupan ja Foodservice-tukkukaupan edunvalvoja

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot