VAPAAN SIVISTYSTYÖN TOTEUTTAMISMAHDOL- TOIMENPIDE-EHDOTUKSET PORVOON, SIPOON

Transkriptio

1 Vastaanottaja Loviisan kaupunki Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 28. syyskuuta 2011 VAPAAN SIVISTYSTYÖN TOTEUTTAMISMAHDOL- LISUUKSIA KOSKEVA SELVITYS SEKÄ TOIMENPIDE-EHDOTUKSET PORVOON, SIPOON JA LOVIISAN ALUEELLA

2 VAPAAN SIVISTYSTYÖN TOTEUTTAMISMAHDOLLISUUKSIA KOSKEVA SELVITYS SEKÄ TOIMENPIDE-EHDOTUKSET PORVOON, SIPOON JA LOVIISAN ALUEELLA Päivämäärä 28. syyskuuta 2011 Laatija Lassi Köppä, Sari Gustafsson, Anniina Ali-Laurila

3 1. Johdanto Selvityksen taustaa Selvityksen toimeksianto ja toteutus Kansanlaisopistot ja kansanopistot itäisellä Uudellamaalla 2 2. Vapaan sivistystyön tila Suomessa Rahoitus ja omistus Henkilökunta, opettajat ja henkilöstörakenne Opiskelijamäärät ja yhteiskunnan odotukset opetukselle Toimintamallit, yhteistyösuhteet ja rakenteet Kansanopistot sisäoppilaitostoiminta Suomessa Ruotsinkielisen opistotoiminnan erityispiirteet 7 3. Vapaan sivistystyön tulevaisuuden tekijät Lainsäädäntöpohja vapaalle sivistystyölle Uuden hallituksen kanta koulutukseen ja sivistystyöhön Juridinen ja organisatorinen näkemys opistotoiminnan muotoutumisesta Selvitystyössä esille tulleet kannat vapaan sivistystyön organisoitumisesta Sähköinen kysely osana tutkimuksen tausta-aineistoa Kuntalaisten, henkilöstön ja päättäjien näkemyksiä vapaan sivistystyön organisoitumisesta Työpajoissa esille tulleet näkemykset Opistojen ja liittojen edustajien näkemykset haastatteluissa Kuntien edustajien näkemykset haastatteluiden pohjalta Luottamushenkilöseminaarin tulokset Johtopäätökset ja suositukset 20 LIITTEET Liite 1. Selvityksessä käytetyt lähteet Liite 2. Haastattelut henkilöt selvityksen puitteissa Liite 3. Työpajojen materiaali Liite 4. Selvityksen puitteissa haastateltujen henkilöiden näkemyksiä Liite 5. Lisätietoa vapaan sivistystyön organisaatioista itäisellä Uudellamaalla Liite 6. Juridisen tarkastelun taustamateriaalia. Osakeyhtiöt ja kuntayhtymät. Liite 7. Vapaan sivistystyön suosio ja opiskelijoiden kiinnostuksen kohteet. Huom. Osa liitteistä myös ruotsiksi.

4 JOHDANTO Tämä selvitys koskee vapaan sivistystyön toteuttamismahdollisuuksia Porvoon, Sipoon ja Loviisan alueella sekä antaa toimenpide-ehdotuksia alueen vapaan sivistystyön toimijoille tilaajan alkuperäisen toimeksiannon mukaisesti. Selvitystyön toimenpide-ehdotukset tukevat asiaa koskevaa päätöksentekoa kussakin kunnassa. Selvityksessä mukana ovat Loviisan kaupunki, Sipoon kunta, Porvoon kaupunki sekä Porvoossa toimiva Borgå folkakademi (myöhemmin Akan). Selvityksessä käydään läpi vapaan sivistystyön järjestämiseen liittyviä eri vaihtoehtoja ja siinä käsitellään sekä omistajuutta että taloutta. 1.1 Selvityksen taustaa Porvoossa ja Loviisassa on tehty valtuustoaloitteet vapaan sivistystyön oppilaitosten yhteistyön kehittämisestä. Selvityksellä on haluttu saada tietoa isompien toimintakokonaisuuksien luomisesta ja eri vaihtoehtojen mahdollisuuksista vapaan sivistystyön organisoimiseksi koko itäisellä Uudenmaalla. Vapaan sivistystyön laissa on velvoite yhteistyöhön ja lain henki edellyttää suurempien toimintakokonaisuuksien muodostamista. Selvitys on haluttu toteuttaa, jotta voidaan myöhemmin joustavasti ottaa vastaan muutokset Opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämisavustuksien jakamisessa. Selvityksessä on käsitelty eri toteuttamismahdollisuuksia kuntanäkökulmasta, organisoitumista yli kielirajojen sekä yhden ison organisaation muodostamiseen liittyviä tekijöitä. 1 Selvityksen alussa on Itä-Uudenmaan vapaan sivistystyön toteutuksen nykytilan kuvaus. Käsittelemme myös perusvaihtoehtojen toteuttamismahdollisuuksien ja koulutuksen järjestäjän juridista muotoa (mm. omistajakunta, osakeyhtiö, liikelaitos, kuntayhtymä). Selvityksen lopussa on analyysi vapaan sivistystyön organisoitumisesta sekä sellaiset toimenpide-ehdotukset, joiden pohjalta alueen vapaan sivistystyön toimijat voivat tehdä linjauksia lähivuosina. Suomessa oli vuonna 2010 yhteensä 199 kansalaisopistoa, mikä on kuusi vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kansalaisopistoissa oli opiskelijoita noin , mikä on reilut 10 prosenttia suomalaisista. Myös itäisellä Uudellamaalla selvityksessä mukana olevien opistojen opiskelijamäärä yhteensä vastaa noin 10 prosenttia alueen asukasluvusta. 1.2 Selvityksen toimeksianto ja toteutus Selvitys on toteutettu verrattain tiiviillä aikataululla alkaen keväällä 2011 ja päättyen elokuussa Aikataulu on annettu tilaajan toimesta ja aikaa on haluttu jättää poliittiselle keskustelulle sekä hallinnolliselle työlle syksylle 2011 ja keväälle Selvitystä on ollut tekemässä Ramboll Management Consultingin asiantuntijat manager Sari Gustafsson, senior consultant Lassi Köppä ja consultant Anniina Ali-Laurila. Tilaaja asetti selvitykselle tavoitteeksi esittää ehdotus mahdollisesta uudesta vapaan sivistystyön organisoitumistavasta niin, että selvityksessä näkyä sekä asiakasnäkökulma että pedagoginen näkökulma. Selvityksessä on pyritty katsomaan tulevaisuuteen ja mallintamaan mahdollisia tulevaisuuden järjestäytymistapoja vapaan sivistystyön kentässä. Tilaaja toivoi, että raportissa esitetään suositus siitä, miten toiminta olisi tarkoituksenmukaista järjestää laatu ja kustannustehokkuus ajatellen. Lisäksi toivottiin, että asiakasnäkökulma näkyy selvityksessä, mutta se voidaan erottaa rakenteellisesta ja organisoitumisvaihtoehtoja käsittelevästä tarkastelusta. Selvityksessä esitetyissä vaihtoehdoissa näkyy se, että kaikissa malleissa on sekä hyviä että huonoja puolia. Tämän vuoksi selvityksessä myös tuodaan esille asioita, joita voidaan käyttää päätöksenteon ja johtopäätöksien pohjana myöhemmin. Näiden seikkojen lisäksi Ramboll Management Consultingin asiantuntijat ovat toimineet myös eräänlaisena prosessitukena kun 1 Tilaaja asetti vapaan sivistystyön organisoitumisen vaihtoehdot seuraavasti: Toiminnan jatkuminen nykymuodossa, kansalaisopistojen yhdistäminen Porvoossa tai Loviisassa, Porvoon ja Valkon kansalaisopiston yhdistäminen (suomenkielinen ja ruotsinkielinen erikseen), yhden yhteisen kansalaisopiston perustaminen alueella.

5 1-2 eri toimijoiden näkemyksiä esitetty sekä kirjaamaan myös haasteellisia asioita. Selvityksen aikana ja työskentelyssä on näkynyt myös asiakkaiden ja toimijoiden tunnetila ja suhtautuminen muutoksiin. Olennaista on huomata, että selvityksen alkuvaiheessa ei voitu vielä sanoa mihin selvitys johtaa tai mitä johtopäätöksiä tullaan esittämään. Asiakas myös esitti alkukeskustelussa, että jos jokin mukana olevista kunnista päätyy omaan ratkaisuun, ei muiden toimijoiden ratkaisuiden teko jää yhdestä kiinni. Selvityksen eri vaiheissa on otettu huomioon eri tahojen näkökulmia kuten opiskelijoiden, henkilöstön, päätöksentekijöiden ja yksittäisten sidosryhmien edustajien. Pedagogisen ja toiminnallisen näkökulman lisäksi selvityksessä on tuotu vahvasti esille taloudellinen näkökulma sekä määrälliset tulokset ja mittarit organisaatioiden toimesta. Alkukeskustelussa myös nostettiin esille näkemys siitä, että kansalais- ja kansanopistotoiminnan palvelu tulee säilyä muutoksenkin jälkeen vähintään yhtä hyvänä kuin lähtötilanteessa. Taloudellisesta näkökulmasta organisaatiot ovat jo nyt erittäin tehokkaita taloudellisesti. Liitteeseen on koottu tietoa vapaan sivistystyön organisaatioiden kiinteistöistä sekä vedetty yhteen selvityksessä mukana olevien organisaatioiden keskeiset ominaisuudet. Tämän selvityksen puitteissa ei ole resurssien puitteissa ollut mahdollista tehdä kattavaa kiinteistöä koskevaa selvitystä. Kuitenkin toimitiloja koskevaa tietoa on koottu yhteen. 1.3 Kansanlaisopistot ja kansanopistot itäisellä Uudellamaalla Kansalais- ja työväenopistot ovat paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuvia oppilaitoksia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Kansalaisopistojen kurssit ovat avoimia kaikille kuntalaisille riippumatta koulutustaustasta. Opetus järjestetään iltaisin, viikonloppuisin, intensiivikursseina, monimuoto-opetuksena sekä verkkokursseina. Yleisin toimintamuoto on 1-2 kertaa viikossa kokoontuva ryhmä. Kansanopistot ovat sisäoppilaitoksia, joiden tarkoituksena on edistää kansalaisten omaehtoista opiskelua siten, että kukin kansanopisto voi samalla painottaa arvo- ja aatetaustaansa ja kasvatustavoitteitaan. Itäisellä Uudellamaalla (entinen Itä-Uusimaa) toimii yhteensä viisi kansalaisopistoa sekä yksi kansanopisto. Porvoossa on sekä ruotsin- että suomenkielinen kansalaisopisto, Loviisassa on ruotsin- ja suomenkielinen opisto kun taas Sipoossa on yksi kaksikielinen kansalaisopisto. Lisäksi Porvoossa toimii ruotsinkielinen kansanopisto. Itäisellä Uudellamaalla eri organisaatioiden opiskelijat ovat kiinnostuneita pääsääntöisesti samoista aineista. Vuonna 2010 suosituimpia kursseja ovat olleet kielikurssit, taide ja musiikki. 2 Yhteiskunnallisten kurssien määrä ei ole Sipoossa ja Loviisassa yhtä suuri kuin Porvoon opistoissa. Erityispiirteenä Porvoossa on merkittävä avoimen yliopisto-opintojen tarjonta. Tämä on merkittävää, koska millään selvityksessä mukana olevassa kunnassa ei ole yliopistoyksikköä. Seuraavassa on esitelty alueen vapaan sivistystyön toimijat lyhyesti, tuoden esille organisaatioiden taustaa, sijainti ja toiminta. Alla olevassa kartassa on kuvattu välimatkoja alueen opistojen välillä. 2 Ks. liite 7.

6 1-3 Kuva 1: Opistojen väliset etäisyydet Perustietoa Porvoon, Loviisan ja Sipoon vapaan sivistystyön organisaatioista Porvoon kansalaisopisto on Porvoon kaupungin omistama yleissivistävä aikuisoppilaitos, joka perustettiin vuonna Vuonna 1971 toiminta-alue laajeni silloiseen Porvoon maalaiskuntaan ja Askolaan. Perinteisen opetuksen lisäksi kansalaisopisto tarjoaa runsaasti avoimen yliopiston arvosanaopetusta sekä teatteri-ilmaisun opetusta lapsille ja nuorille. Borgå medborgarinstitut tarjoaa ruotsinkielellä opetusta pääsääntöisesti aikuisille laajasti Porvoon alueella. Borgå folkakademi (Akan) on ruotsinkielinen kansanopisto, joka sijaitsee Porvoon keskustassa. Akan on osakeyhtiö. Porvoon kansalaisopisto, Borgå MI ja Akan ovat Porvoon kaupungin omistuksessa. Valkon kansalaisopisto (Vako) on suomenkielinen vapaan sivistystyön oppilaitos (perustettu 1947). Opisto tarjoaa alueensa asukkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaista yleissivistävää ja ammatillista kehittymistä tukevaa koulutusta aikuisille. Valkon kansalaisopisto (Vako) ja Lovisa svenska medborgarinstitut (Mi) järjestävät koulutusta Loviisan kaupungin lisäksi myös sopimuskunnissa eli Lapinjärvellä ja Pyhtäällä. Sipoon suomalainen kansalaisopisto ja Sibbo svenska medborgarinstitut perustettiin 1968 ja yhdistettiin kaksikieliseksi opistoksi. Opistoa ylläpitää Sipoon kunta. Opetuskielenä on osittain suomi, osittain ruotsi tai käytetään molempia kieliä. Kuva 2: Omistajuuden ja organisoitumisen nykytila

7 VAPAAN SIVISTYSTYÖN TILA SUOMESSA Vuonna 2009 Suomessa oli 88 kansanopistoa. Kansalaisopistoja oli 206, joista 180 oli kuntavetoisia ja 26 oli yksityisomistuksessa. Enemmistö Suomessa toimivista kansalaisopistoista (noin 40 %) toimii alueella, jossa on asukasta. Kuitenkin lähes kolmannes opistoista toimii pienillä paikkakunnilla, joissa on enintään asukasta. Tässä luvussa tarkastellaan vapaan sivistystyön toimintaa ja tulevaisuuden edellytyksiä Suomessa. Huomiota kiinnitetään talouteen, omistajuuteen, henkilöstöön, organisaatiorakenteisiin, valtion linjauksiin, kansalaisopistojen toiminnan suosioon, kansanopistojen sisäoppilaitoksen toimintamuodon erityispiirteisiin sekä vapaan sivistystyön tulevaisuuden näkymiin yleisesti. 2.1 Rahoitus ja omistus Kansalaisopistoja lukuun ottamatta pääosa vapaan sivistystyön oppilaitoksista on omistuspohjaltaan yksityisiä. Kansanopistojen ja opintokeskusten ylläpitäjistä noin puolet on arvopohjaltaan uskonnollisesti tai poliittisesti ja yhteiskunnallisesti suuntautuneita. Opetusministeriö antaa vuosittain noin 180 miljoonaa euroa vapaaseen sivistystyöhön. Valtion vuoden 2012 talousarvioesityksessä esitetään vapaalle sivistystyölle valtionosuuksia euroa ja valtionavustuksia euroa. Vapaan sivistystyön rahoitus on osa laskennallista valtionosuusjärjestelmää. Rahoituksessa ei ole lakisääteistä kuntaosuutta, mistä syystä opiskelijoilta perittävät maksut ovat oleellinen osa toiminnan rahoitusta. Opintoseteliavustuksilla lisätään oppilaitosten mahdollisuuksia olla perimättä tai alentaa maksuja niiltä kohderyhmiltä, joiden osallistumista vapaan sivistystyön opintoihin halutaan lisätä. Vapaan sivistystyön koulutukselle on ominaista, että koulutuksen tavoitteista ja sisällöistä päättävät oppilaitosten ja organisaatioiden taustayhteisöt pääsääntöisesti itse ylläpitämislupansa rajoissa. Koulutusta ei säädellä opetussuunnitelmin tai tutkinnon perustein. Osa kansanopistoista on perustanut erillisiä osakeyhtiöitä (tytäryhtiöitä) hoitamaan tiettyjä tehtäviä, jotta oppilaitoksen arvonlisäverollinen toiminta saatu keskitettyä. Tavoitteena on ollut selkiyttää toimintoja verotuksen näkökulmasta. Oppilaitoksen yhteydessä ja omistuksessa voi olla esimerkiksi liikuntapaikkoja ylläpitäviä osakeyhtiöitä (esim. golfkenttä, uimahalli) joilta ostetaan oppilaitoksen koulutustoiminnan tarvitsemia käyttövuoroja. Tämäntapaiset järjestelyt ovat valtionapuviranomaisen näkökulmasta olleet periaatteessa hyväksyttäviä, koska tällöin valtionosuuden kustannuspohjiin tulevat vain ne kustannukset, joita koulutustoiminnassa tarvitaan. Veroviranomaiset puolestaan ovat kysyneet, täyttävätkö toimijoiden väliset ostot ja myynnit esim. hinnoittelun osalta kilpailuneutraliteetin vaatimukset. Yleishyödylliset yhteisöt on perinteisesti vapautettu tuloverosta ja arvonlisäverosta yleishyödyllisen toiminnan osalta eräin poikkeuksin. Kuitenkin veroviranomaiset etsivät nykyään uutta verolinjaa myös yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksessa. Veroviranomaiset ovat vapaan sivistystyön oppilaitoksiin tekemissään verotarkastuksissa ryhtyneet määrittelemään yleishyödyllisen toiminnan ja elinkeinotoiminnan rajoja myös opetustoiminnassa. Esimerkiksi liikunnan koulutuskeskukseen vuonna 2007 tehdyssä tarkastuksessa verotarkastajat katsoivat, lähinnä kilpailunäkökulmasta, että osa siitä koulutuksesta, jota oppilaitos oli toteuttanut vapaasta sivistystyöstä annetun lain nojalla valtionosuuteen oikeuttavana, olisi määriteltävä verotettavaksi elinkeinotoiminnaksi. Veroviranomaisten uudenlaiset linjaukset ovat synnyttäneet tarpeen koulutus- ja verolainsäädännön tulkintojen yhteensovittamiseen. 2.2 Henkilökunta, opettajat ja henkilöstörakenne Vapaan sivistystyön opetushenkilökunnan rakenne poikkeaa yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen henkilöstön rakenteesta mm. suuren tuntiopettajamäärän takia. Vapaan sivistystyön opetushenkilökuntaa parhaiten kuvaavana yleiskäsitteenä pidetään käsitettä aikuisopettaja ja yleisimpiä nimikkeitä ovat opettaja, kouluttaja, lehtori, tuntiopettaja.

8 1-5 Kansan- ja kansalaisopistojen päätoimisen opetushenkilöstön määrät ovat olleet viime vuosikymmeninä laskussa. Kansanopistoissa/kansalaisopistopissa on keskimäärin noin 5-10 opettajaa ja suurimmissa kansanopistoissa/kansalaisopistoissa noin 20. Opetuksesta 2/3 annetaan tuntiopettajien toimesta. Tuntiopettajien tarkkaa osuutta opetushenkilökunnan määrästä ei pidetä kansallista tilastoa. Niin sanotun päätoimisten tuntiopettajien (15 16 viikkotuntia) määrä on vapaassa sivistystyössä vähäinen. Suomessa vapaan sivistystyön organisaatioiden henkilöstön mahdollisuuksissa osallistua erityyppiseen täydennyskoulutukseen on merkittäviä eroja. Tilastokeskuksen keväällä 2008 keräämät opettajatilastot osoittavat, että 45 % vapaan sivistystyön päätoimisista opettajista ei ole osallistunut täydennyskoulutukseen lainkaan. Opetusministeriö on kiinnittänyt kehittämisohjelmassaan huomiota vapaan sivistystyön opetushenkilökunnan kelpoisuuteen, työsuhteeseen ja koulutustilanteeseen. 2.3 Opiskelijamäärät ja yhteiskunnan odotukset opetukselle Viime vuosina kansanopistojen opiskelijamäärät ovat vähentyneet. Kuitenkin vuoden 2011 aikana, jolloin talouden taantuma on luonut työmarkkinoille epävakautta, ovat myös opiskelijamäärät olleet kasvussa. Kansalaisopistot ovat entistä selvemmin eriytymässä ja profiloitumassa. Pienet ja hajaasutusalueilla toimivat opistot eivät pysty kehittämään toimintaansa niukkenevien resurssien vuoksi. Asutuskeskusten suuret opistot ovat pystyneet lisäämään resurssejaan ja mm. suuntaamaan toimintaansa koulutuksellisesti syrjäytyneiden ryhmien aktivoimiseen. 3 Kansalaisopistojen kurssitarjonnassa tyydytetään OPH:n raportin mukaan hetkellisesti ja välineellisesti tiettynä ajankohtana esiin nousevia koulutustarpeita ilman vapaan sivistystyön perustehtävän toteuttamiseen liittyviä tavoitteita. Tämän lisäksi kansalaisopistojen pitäisi pohtia omaan paikallisuuteensa perustuvaan sivistystehtävään nojautuen uusien osallistujaryhmien (lapset, nuoret, ikääntyvät) huomioon ottamista. Suomessa erot yksittäisten opistojen välillä toimintaedellytyksissä ja palvelukyvyssä ovat kasvamassa. Kansalaisopistojen määrä vähenee nopeassa tahdissa yhdistymisten seurauksena. OPH:n raportin mukaan kansalaisopistojen valtionosuus pitäisi sitoa toteutuneisiin kustannuksiin nykyistäkin löyhemmin ja lisätä vuotuista kustannusten yleistä nousua kuvaavan indeksin painoarvoa. Opistojen välisen tasa-arvon näkökulmasta ei ole hyvä asia, että varakas kunta voi lisätä opiston saamaa valtionosuutta kasvattamalla opiston tuntiresursseja. Raportin mukaan kansalaisopistojen nykyisen kurssimaksupolitiikkaan ei yleisesti ottaen liity suuria ongelmia. Kuntarahoituksen osuus opiston taloudessa vaihtelee voimakkaasti kuntien taloudellisesta tilanteesta riippuen. Vapaan sivistystyön oppilaitokset eivät muodosta tiivistä verkostoa ja koulutusmahdollisuuksissa esiintyy sekä alueellista että väestöryhmien välistä eriarvoisuutta. Osan väestöstä jää kokonaan vapaan sivistystyön toiminnan ulkopuolelle ja opiskelutoiveiden ja -tarpeiden kartoittaminen on sattumanvaraista. 2.4 Toimintamallit, yhteistyösuhteet ja rakenteet Suomessa on valtakunnallisesti eri tapoja organisoida vapaa sivistystyö ja eri kunnissa toimintatavat vaihtelevat. Yleisesti ottaen kunnat tekevät vaihtelevasti yhteistyötä vapaan sivistystyön tarjonnassa ja opistot toimivat läheisessä sidoksessa kunnan kanssa. Herberts toteaa raportissaan, että kansalaisopistokentällä ei ole toteutettu suuria rakennemuutoksia viimeisinä vuosikymmeninä, vaikka opetuspuolella yleisesti muutoksia on ollut. Toisaalta Suomessa opistojen määrä on vähentynyt 274 opistosta alle kahden sadan opiston. Itä-Uudellamaalla vapaan sivistystyön organisaatiot tekevät satunnaista yhteistyötä keskenään ja muidenkin kuntien kanssa. Porvoon kansalaisopisto on toiminut vuodesta 1971 lähtien Porvoon maalaiskunnassa ja Askolassa. Loviisan Valkon kansalaisopisto ja Lovisa svenska medborgarinsti- 3 OKM:n vapaan sivistystyön kehittämisohjelma

9 1-6 tut järjestävät koulutusta Loviisan kaupungin lisäksi myös sopimuskunnissa eli Lapinjärvellä ja Pyhtäällä. Suomessa monet ruotsinkieliset kansalaisopistot ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa niukkeneviin resursseihin ja miettimään keinoja toiminnan jatkamiseksi ja säästöjen saavuttamiseksi. Tällöin on jouduttu arvioimaan mm. kurssitarjontaa. Pohjois-Pohjanmaalla Kokkolassa entiset Lohtaja ja Kälviä ovat tehneet yhteistyötä ruotsinkielisen kansalaisopistojen tarjonnassa. Kokkolan kuntaliitosten yhteydessä on voitu tarjota ruotsinkielisiä palveluja jopa Lohtajan 100 ruotsinkieliselle asukkaalle. Kokkolan kansanopisto ja kansalaisopisto tekevät yhteistyötä ja tarjoavat vapaan sivistyksen palveluja kunnan sopimuksella. Kristiinankaupungissa on vuonna 2009 perustettu opetus- ja vapaa-aikakeskus 4, johon kuuluvat kansalaisopisto, kirjasto, kulttuuritoimi ja museo ja nuorten ja vapaa-ajan lautakunta. Kronoby Medborgarinstitutin rehtori on tämän opetus- ja vapaa-aikakeskuksen johtaja ja uuden lautakunnan puheenjohtaja. Turussa Arbis (jolla nimellä kutsutaan myös Helsingin kaupungin ruotsinkielinen työväenopistoa) on käynyt läpi suuria muutoksia viime vuosina liittyen mm. toimitiloihin, henkilöstöön, ilmoittautumiskäytäntöihin. Organisoitumismallia arvioitaessa, ovat vaihtoehtoina olleet säilyminen itsenäisenä, liittyminen yhteen Turun suomenkielisen työväenopiston kanssa tai liittyminen yhteen alueen muiden ruotsinkielisten toimijoiden kanssa. Länsi-Turunmaan (nyk. Parainen) kaupungin perustamisen yhteydessä alueella yhdistettiin kaksi kansalaisopistoa (Skärgårdshavets MI och Pargas-Nagu MI), joilla oli kuitenkin jo aikaisemmin ollut yhteinen rehtori. Uuden Kemiön kunnan perustamisen yhteydessä 2009 yhdistettiin alueella toimineet kaksi ruotsinkielistä kansalaisopistoa (Dragsfjärds arbetarinstitut och Kimitobygdens MI). Kirkkonummella taas ruotsinkielinen taidekoulu on kuulunut vuodesta 2005 hallinnollisesti samaan organisaatioon Kyrkslätts Medborgarinstitutin kanssa. Palveluita tarjotaan myös Siuntiossa. Espoossa suomen- ja ruotsinkielinen kansalais- ja työväenopisto toimii yhdistyneenä. 2.5 Kansanopistot sisäoppilaitostoiminta Suomessa Suomessa kansanopistot ovat lailla määriteltyjä kokopäiväopiskelijoiden asuntoloita 5. Kansanopistojen toimintaan viime vuosina on vaikuttanut vähentyneet opiskelijamäärät, kansanopistojen haluttomuus tehdä yhteistyötä keskenään ja niiden pieni koko. Kansanopistojen pitkät koulutuslinjat palvelevat varsin pientä nuorista koostuvaa väestönosaa. Uudellamaalla toimii tänä päivänä kuusi kansanopistoa. Kansanopistojen toiminnasta noin 65 prosenttia on vapaan sivistystyön toimintaa ja loput on perusopetusta aikuisryhmille. OPM:n vapaan sivistystyön kehittämisohjelmassa todetaan, että kansanopistoja on usein pidetty vaihtoehtona formaalin koulutusjärjestelmän tehokkuusajattelulle. Keskustelua on käyty siitä, sopiiko tällainen hidastempoinen ja nuoria välivuoden pitoon kannustava toimintamalli nyky- Suomeen vai kärsivätkö kansanopistot tästä maineesta. Vastapainoksi keskustelulle on etsitty mallia, jossa nuori voi pitää opinnollisen suuntautumisen vuoden. 6 OPM:n vapaan sivistystyön kehittämisohjelmassa todetaan, että kansanopistot ovat tarkistaneet tehtäväkäsitystään, asemaansa ja rooliaan vapaan sivistystyön kentällä yhteiskunnassa ja koulujärjestelmässä tapahtuneiden muutosten seurauksena. Tarkistukset ovat johtaneet pieniin ja toistuviin tehtäväkäsityksen muutoksiin ilman pitkäjänteistä ohjaavaa käsitystä. Niiden toiminta on suuntautunut entistä enemmän ammatillisen koulutuksen suuntaan ja samalla ne ovat erikoistuneet entisestään. Osa opistoista on säilynyt alueellisesti ja valtakunnallisesti elinvoimaisina, osa opistoista näivettyy. Ratkaisuna negatiiviseen kierteeseen on esitetty kansanopistoille mahdollisuutta toimia alueellisina oppimiskeskuksina, jotka tarjoaisivat yleissivistävän aikuiskoulutuksen ohella perus- ja lukio-opetusta sekä ammatillista perus- ja lisäkoulutusta. OPM:n vapaan sivistystyön kehittämisohjelmassa todetaan, että kansanopistojen uudistettu valtionosuusjärjestelmä on kustannusten hallinnan näkökulmasta perusteltu. Kurssipäivähinnan pai- 4 bildnings- och fritidscentral 5 Ruots. internat 6 OPM:n vapaan sivistystyön kehittämisohjelmassa , sivu 69

10 1-7 noarvoa järjestelmässä voitaisiin ohjelman mukaan lisätä, jolloin toteutuneiden kustannusten ja valtionosuuden välinen kytkentä heikkenisi edelleen. Yksikköhinnan korostusperusteina käytetään lyhytkursseja, vuokratiloja ja vammaisopetusta. OPM:n vapaan sivistystyön kehittämisohjelmassa todetaan, että sikäli kuin kansanopistot kilpailevat muiden yksityisten palvelutarjoajien kanssa, tulisi myös koulutuspalvelujen markkinatilanne ottaa huomioon valtionosuusjärjestelmää uudistettaessa. Ruotsinkieliset kansanopistot ovat Suomessa verrattain pieniä ja niiden asiakaskunnassa on myös muita kuin ruotsia äidinkielenään puhuvia. Myös maahanmuuttajat ovat kansanopistojen merkittävä asiakaskuntaa. Ruotsinkieliset kansanopistot toimivat suomenkielisille opiskelijoille myös eräänlaisena kielikylpynä ja mahdollisuutena oppia ruotsia. Porvoon ruotsinkielinen kansanopisto Borgå Folkakademi Borgå folkakademi (Akan) perustettiin vuonna 2005 yhdistäen aikaisempia toimijoita alueella ja se toimii osakeyhtiömuotoisena. Akanin kohderyhmään kuuluvat sekä nuoret että aikuiset. Jälkimmäiselle ryhmälle tarjotaan lyhytkurssitoimintaa ja edelliselle sisäoppilaitoksen mukanaan tuoman yhdistelmän asumista, opiskelua ja tukea elämän eri tilanteissa. Borgå folkakademi tarjoaa palveluitaan maahanmuuttajille. Herberts kirjoittaa raportissaan, että Borgå folkakademissa lyhytkurssit ovat nostaneet suosiotaan kun taas sisäoppilaitosmuotoisen opiskelun suosio on ollut laskussa. Toiminnan kehittämiseksi alueella on mietitty aikaisempina vuosia yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, jotta kansanopiston toimintaa saadaan vahvistettua. Esille on noussut yhteistyön aloittaminen mm. kolmannen sektorin, työvoimaviranomaisten ja maahanmuuttoviraston kanssa. Suomenruotsalaisten kansanopistojen tarjonnassa Suomessa painottuvat suomalaisiin kansanopistoihin verrattuna media ja kulttuuriopintojen määrä. Huomattavaa on, että vaikka Suomessa kansanopistoista kuusi on kristillisiä, ei teologiaan tai elämänkatsomus mitenkään korostu kurssitarjonnassa. 2.6 Ruotsinkielisen opistotoiminnan erityispiirteet Suomen ruotsinkielinen ajatushautomo Magman tuottaman barometrin mukaan suomalaisista lähes 85 prosenttia oli vuonna 2008 sitä mieltä, että ruotsin kieli on olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa. Vuonna 2010 Suomessa oli 31 kaksikielistä kuntaa ja 13 ruotsinkielistä kuntaa. Uusia ovat Väståboland, Raseborg ja Lovisa. Ruotsinkielisiä on Suomessa tänä päivänä noin 5 prosenttia väestöstä eli noin kansalaista. Uusin Magman vuonna 2011 julkaisema raportti selvittää kaksikielisiä ratkaisuja oppilaitoskentässä ja koulutuspolitiikassa ja toteaa kielen merkityksen tehtäessä ratkaisuja kaikissa oppilaitostoimintaan liittyvissä asioissa. 7 Herberts kirjoittaa selvityksessään ruotsin kielen asemasta Suomessa. Hänen näkemyksensä mukaan vapaan sivistystyön kehittämisessä olennaista on kiinnittää huomiota niihin suomenruotsalaisiin, jotka asuvat kunnissa, joissa suomenkielinen väestö enemmistö tai jotka ovat täysin suomenkielisiä. Nämä suomenruotsalaiset asuvat usein alueilla, joissa on enemmänkin ruotsinkielisiä ja siten edellytyksiä ruotsinkieliselle opetustarjonnalle olisi. Suomessa ruotsinkielistä opistotarjontaa on 29 kansalaisopistossa ja 16 kansanopistossa. Kaksikielisissä kunnissa on usein myös kaksikielisiä kansalaisopistoja. Suomen ruotsinkielisistä kunnista vain yhdessä on kaksikielinen opisto. 8 Ruotsinkielisten opistojen opetuksen laatu vaihtelee ja huononevasti laatuun vaikuttavat erityisesti oppilaitoksen pienuus ja resurssien niukkuus. Tästä huolimatta Koulutuksen arviointikeskus (KKA) on todennut, että sinänsä suomen- ja ruotsinkielisen opetuksen taso ei eroa toisistaan paljoakaan. Ruotsinkieliset opistot ovat pyrkineet viime vuosina selkeästi profiloitumaan, mikä on parantanut niiden toiminnan laatua ja tuloksia. 7 Henriksson 2011

11 1-8 Seuraavassa taulukossa on verrattu kansalaisopistojen organisoitumismalleja kielinäkökulma huomioiden. 9 Kunnan kieli Ruotsinkielinen kunta Kansalaisopiston kieli Ruotsinkielinen Kaksikielinen Suomenkielinen Monissa ruotsinkielisissä kunnissa Närpesin kunnalla on oma on erilaisia ratkaisuja ruotsinkielinen kansalaisopis- vapaan sivistystyön järjestämiseksito. Luoto (Larsmo) tarjoaa opetuksen Jakobstad MI (Pietarsaaren ruotsinkielisessä kansalaisopistossa). Korsnäsin kunta on osa kaksikielistä Malax-Korsnäs kansanlaisopistoa (MI) Kaksikielinen kunta (ruotsi enemmistö) 11 muuta ruotsinkielistä kuntaa on rakentanut ja kasvattanut suomenkielisen opetuksen tarjontaa siinä missä kansalaisopiston toiminta on aikaisemmin ollut ruotsinkielistä. Tämä on siis siitä näkökulmasta, että nämä kansalaisopistot ovat aikaisemmin olleet yksinomaan ruotsinkielisiä. Seuraavissa suomenkielisissä kunnissa Karleby, Kaskö, Lojo, Sjundeå, Kyrkslätt, Vanda, Grankulla, Esbo och Sibbo on suomenkielinen kansalaisopisto, jotka tarjoavat ruotsinkielisiä kursseja ruotsinkielisen yksikkönsä kautta. Kaksikielinen kunta (suomi enemmistö) Jakobstad ja Väståboland kunnilla on ainoastaan ruotsinkieliset kansalaisopistot, joissa on kuitenkin suomenkielinen opisto/tytäsopisto. Seuraavissa 8 kunnassa Vasa, Åbo, Hangö, Helsingfors, Borgå, Lovisa, Lappträsk och Pyttis toimii ruotsinkielinen kansalaisopisto. Lahdessa toimivat Wellamo-opisto tarjoaa ruotsinkielisiä kursseja Mörskomin/Myrskylän kunnan asukkaille. Edellä kuvattu taulukko antaa kuvaa monipuolisesti hoidetusta ruotsin- ja suomenkielisestä kansalaisopistotarjonnasta. Vapaa sivistystyö on siinä mielessä demokraattista, että kuntalaiset voivat osallistua eri kuntien kursseille yli kuntarajojen ja kielirajojen. 9 Lähde Herberts 2010

12 VAPAAN SIVISTYSTYÖN TULEVAISUUDEN TEKIJÄT Vapaan sivistystyön lait ovat olleet perinteisesti valtionapulakeja, joissa toiminnan sisältöä on säädelty suhteellisen vähän. Säätely on tapahtunut aina viime vuosikymmenelle saakka valtionavun saamiselle asetettujen yksityiskohtaisten valtionavun ehtojen kautta. 3.1 Lainsäädäntöpohja vapaalle sivistystyölle Vapaan sivistystyön kannalta tärkeitä uudistuksia ovat kunta- ja palvelurakenteen, valtionosuusrahoituksen ja aluehallinnon uudistukset, ammattiopistostrategia sekä ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus ja korkeakoulupolitiikan uudistukset. Tieto- ja viestintäteknologia asettaa myös vapaalle sivistystyölle mittavia haasteita. Kunta- ja palvelurakenneuudistus (2007) on kunnallishallinnon ja -palveluiden uudistus, jonka kunnat toteuttavat yhteistyössä valtion kanssa vuoden 2012 loppuun mennessä. Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Kunnat voivat perustaa yhteistoiminnan vahvistamiseksi yhteistoiminta-alueita, jotka muodostuvat toiminnallisesta kokonaisuudesta. Kunnan tai yhteistoiminta-alueen, jolla on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukainen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa, asukasmäärän on oltava vähintään noin (ks. 5 ). Lain mukaan kuntien on ryhdyttävä toimenpiteisiin mainitun väestöpohjavaatimuksen toteuttamiseksi esimerkiksi perustamalla kuntien yhteistoiminta-alueita. Kunta- ja palvelurakenneuudistus heijastuu vapaan sivistystyön oppilaitoksista keskeisesti kansalaisopistojen ylläpitäjäverkostoon. Perusopetuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen tulee heijastumaan mm. kansanopistojen perusopetuksen rahoitukseen. Lain mukaan yhteistoiminta-alueen muodostamiselle väestöpohjalle säädetyistä vaatimuksista voidaan poiketa mm. jos toiminnallisen kokonaisuuden muodostaminen ei pitkien etäisyyksien vuoksi ole mahdollista tai on tarpeen turvata suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisiä oikeuksia. Laki vapaasta sivistystyöstä toteaa, että oppilaitosten tulee olla yhteistyössä muiden alueella toimivien tai valtakunnallisten vapaan sivistystyön oppilaitosten, koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen kanssa. (Laki 1998, 3 ) 3.2 Uuden hallituksen kanta koulutukseen ja sivistystyöhön Suomeen nimitettiin uusi hallitus keväällä 2011, jonka hallitusohjelmassa on useita kirjauksia opetussektoriin, koulutuspolitiikkaan ja sivistystyöhön liittyen. Seuraavassa on nostettu esille seikkoja, jotka käsityksemme mukaan tulevat suoraan tai välillisesti vaikuttamaan myös tämän hankkeen puitteissa käsittelyssä olevien kansalaisopistojen ja kansanopistojen toimintaan tulevina vuosina. Aikuiskoulutus on tasa-arvoisesti tarjolla koko aikuisväestölle. Hallitus selvittää aikuiskoulutuksen julkisen rahoituksen uudistamista tavoitteenaan tukea kansalaisten yksilöllisiin koulutustarpeisiin vastaamista siirtymällä kansalaisten henkilökohtaisiin koulutustileihin. Kolmikantaisesti selvitetään tilien hyödyntämistä osana työelämän sopimuksia. Osana Sade-hanketta kehitetään sähköinen sivistyskeskus, jonka palvelusta kansalainen voi löytää kaiken Suomessa tarjotun koulutuksen. Hallitus edistää vapaata sivistystyötä vastaamaan muutoin koulutustarjonnan ulkopuolelle jäävien ryhmien sivistyksellisiin tarpeisiin ja edistämään maahanmuuttajien kotoutumista. Vapaan sivistystyön yhteiskunnallisen koulutuksen osuutta lisätään. Suomessa parannetaan vailla tutkintoa olevien, pienyrittäjien ja muiden aliedustettujen ryhmien aikuiskoulutusmahdollisuuksia. Oppilaitoksille luodaan taloudellisia kannustimia kouluttaa tutkin-

13 1-10 toa vailla olevia aikuisia ja niitä kannustetaan työpaikkojen kanssa tehtävään yhteistyöhön ja hakevaan toimintaan. Tutkintoa vailla olevilta aikuisilta poistetaan tutkintomaksut. Parannetaan korkeasti koulutettujen täydennyskoulutusmahdollisuuksia. Kannustetaan yliopistoja ja ammattikorkeakouluja tarjoamaan aikuiskoulutuksessa laajoja osaamiskokonaisuuksia, osia tutkinnoista ja muuta tutkintoja lyhytkestoisempaa koulutusta, myös tutkintoon johtavaa koulutusta hyödyntäen. 3.3 Juridinen ja organisatorinen näkemys opistotoiminnan muotoutumisesta Kunnallisten liikelaitosten tulevaisuus on ollut vaakalaudalla jo pitkään ja viime vuosina eri työryhmät ovat ehdottaneet kunnallisten markkinoilla toimivien liikelaitosten poistamista ja yhtiöittämistä. 10 Tilastokeskuksen mukaan kuntien liikelaitoksia oli vuonna 2008 noin 160 ja valtion keskeisin liikelaitos on Senaatti-kiinteistöt. Liikelaitos Kunnan liikelaitos kuuluu kunnan organisaatioon eikä ole kunnasta erillinen oikeushenkilö eikä itsenäinen kirjanpitovelvollinen. Liikelaitos harjoittaa liiketoimintaa ja sillä on itsenäinen asema kunnan talousarviossa. Liikelaitoksen tulorahoitus muodostuu ulkoisista tuloista (kaupungin ulkopuolisilta asiakkailta) ja se rahoittaa investointinsa tulorahoituksella. Siten kyse ei ole nettobudjetoidusta yksiköstä kunnan sisällä. Liikelaitosten tuotot ja kulut merkitään bruttoperusteisesti kunnan tuloslaskelman vastaaviin tuotto- ja kulueriin riippumatta siitä, miten talousarviositovuus niiden osalta on määritelty. Liikelaitokset laativat soveltuvin osin tuloslaskelman ja se sisältyy kunnan tuloslaskelman liitetietoihin. Isäntäkuntamalli Isäntäkuntamalli tarkoittaa sopimuksenvaraista yhteistoimintaa. Kunnat tekevät ostopalvelusopimuksia viranomaistehtävien hoitamisesta toisen kunnan kanssa (perustamatta yhteistä virkaa). Tällöin sopimukseen osallistuvan kunnan työntekijä tai viranhaltija on muidenkin kuntien käytettävissä. Erityisesti isäntäkuntamalleja on viime vuosina nähty sosiaali- ja terveyspalveluiden organisoinnissa suurempia väestöpohjia palvelemaan. Isäntäkuntamallien ja kuntayhtymien tulevaisuuden käyttötavoista ja sovelluksista ei voida sanoa paljoa tätä kirjoittaessa, koska keväällä 2011 nimitetyn hallituksen kuntaministeri on osoittanut suhtautuvansa varauksella erityyppisiin organisoitumismuotoihin, joista käytetään nykyään yleisesti käsitettä hallinnollinen himmeli. Selvityksen puitteissa tehdyssä haastattelussa KOLin puheenjohtaja Liisa Vornanen toi esille hyviä kokemuksia Pohjanmaalta, jossa muodostettiin isäntäkuntamallilla toimiva suurempi kokonaisuus vapaan sivistystyön järjestämiseksi. Olennaista hänen mukaansa isäntäkuntamallisessa organisaatiossa on, että sopimuksella taataan valtionosuuksien siirtyminen korkkaamattomana kansalaisopistotoiminnan ylläpitämiseen eikä ylläpitäjätaho ota omaansa. Alueen isäntäkuntamallissa rehtorin toimisto on siellä, missä on ylläpitäjä. Aluerehtoreita on kaksi ja jokaisessa kuudessa kunnassa on oma toimisto. Budjettirakenne Haapavedellä on rakennettu Vornasen mukaan oikeudenmukaiseksi mukana olevia kuntia ajatellen, mutta se on työläs. Opiston sisällä toimii kuusi erillistä opistoa, joihin tehdään oma talousarvionsa vuosittain. Budjetin rakentaminen aloitetaan hallinnon talousarviosta, jonka jälkeen budjetti jaetaan pidettyjen opetustuntien suhteen. Kukin mukana oleva kunta antaa netto-osuutensa, joka käytetään vain sen kunnan vapaan sivistystyön tarkoituksiin. Osakeyhtiö Osakeyhtiö on itsenäinen oikeushenkilö, joka voi olla useamman kunnan perustama tiettyä yhteistä tehtävää tai tarkoitusta varten. Osakeyhtiön omistus jakautuu osakkeisiin, joiden omistajilla (osakkailla) on yhtiön toiminnasta rajoitettu vastuu. Kuntaomisteisesta yhtiöstä puhutaan silloin, kun kunnat yhteensä omistavat enemmistöosuuden yhtiöstä. 10 Ks. esim. HS Työryhmä haluaa yhtiöittää kunnalliset liikelaitokset

14 1-11 Vuonna 2010 Suomessa oli 52 kuntayhtymätyyppistä koulutuksen järjestäjää kun taas yksityisiä koulutuksenjärjestäjiä oli 343. Itäisellä Uudellamaalla oli samana vuonna yksityisiä koulutuksenjärjestäjiä kolme ja kuntayhtymiä kaksi. 11 Kuntayhtymä Kuntayhtymä on jäsenkuntien valtuustojen hyväksymällä perussopimuksella perustettu jäsenkunnistaan erillinen julkisoikeudellinen oikeushenkilö, joka hoitaa jäsenkuntiensa puolesta perussopimuksen mukaisia tehtäviä. Kuntalain mukaan kuntayhtymän päätösvaltaa käyttävät jäsenkunnat yhtymäkokouksessa tai päätösvaltaa käyttää perussopimuksessa määrätty jäsenkuntien valitsema toimielin. Käytännössä esiintyviä kuntayhtymän hallintomalleja ovat yhtymävaltuustomalli, yhtymäkokousmalli ja yhden toimielimen malli. Yhtymävaltuustomallissa kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto, jonka alaisena toimii yleensä yhtymähallitus. Malli soveltuu erityisesti sellaisiin kuntayhtymiin, joiden toimiala on laaja ja joiden toiminnassa korostuu yhteiskuntapoliittinen harkinta (esim. maakuntien liitot). Yhtymäkokousmallissa kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous, jonka alaisena toimii yleensä yhtymähallitus. Yhtymäkokous on verrattavissa lähinnä osakeyhtiön yhtiökokoukseen. 11 Lähde: Tilastokeskus

15 SELVITYSTYÖSSÄ ESILLE TULLEET KANNAT VAPAAN SIVISTYSTYÖN ORGANISOITUMISESTA Tässä luvussa tiivistämme tämän selvitystyön puitteissa esille tulleita kantoja vapaan sivistystyön organisoitumisesta itäisellä Uudellamaalla. Selvitystä varten kerättiin aineistoa eri tavoin mm. aineistoanalyysin, haastatteluiden, sähköisen kyselyn, työpajatyöskentelyn, ohjausryhmätyöskentelyn, valtuustojen seminaarin ja henkilöstötilaisuuksien muodossa. Eri tavoin mukana olleet henkilöt on listattu liitteeseen, mutta tässä tuomme esille eri kantoja ottamatta kantaa siihen kuka ajatuksen on esittänyt. Tällä tavoin lukija saa laajan kuvan keskustelusta ja mielipiteistä, joita nousee esille arvioitaessa vapaan sivistystyön organisoitumista itäisellä Uudellamaalla. 4.1 Sähköinen kysely osana tutkimuksen tausta-aineistoa Selvityksen puitteissa toteutettiin sähköinen kysely kesällä 2011, joka oli kuntalaisille ja muille tahoille avoinna kahden viikon ajan internetissä. Kyselyyn pääsi vastaamaan linkistä, joka oli löydettävissä Loviisan, Porvoon ja Sipoon kuntien kotisivuilta. Lisäksi toimipisteissä oli lomake täytettävissä paperiversiona. Kyselystä tiedotettiin alueen tiedotusvälineiden kautta. Kyselyyn vastasi 226 henkilöä, joista 138 oli suomenkielisiä. Sipoolaiset ja porvoolaiset olivat kyselyn vastaajajoukkoa ajatellen yliedustettuina, kun heitä oli vastaajista noin 75 prosenttia. Tämä ja seuraavassa esitetyt seikat ovat syitä sille, minkä vuoksi kyselyn tuloksia ei voida yleistää koskemaan alueen kuntalaisten näkemyksiä yleisesti. Sen pohjalta ei siis voida tehdä yleistyksiä, mutta siitä saatuja tietoja voidaan käyttää osoittamaan, mitä mieltä osa kuntalaisista on vapaan sivistystyön tulevasta toiminnasta alueella. Porvoossa, Sipoossa, Loviisassa, Askolassa ja Pyhtäällä asuu yhteensä vajaa asukasta. Kyselyyn vastasi siis noin 0,25 % alueen kuntalaisista. Toteutettu sähköinen kysely ei ole tilastollinen tutkimus, jonka pohjalta voisi tehdä johtopäätöksiä kuntalaisten käsityksistä laajemmin asiaan liittyen. Vastaajia ei valittu tutkimukseen otoksen perusteella vaan avoimeen sähköiseen kyselyyn saattoi vastata kuka tahansa. Tässä selvityksessä kyselyn tarkoituksena oli saada kerättyä erilaisia näkemyksiä vapaan sivistystyön toiminnasta ja kyselyn tulokset ovatkin osa laajaa aineistoa, jota on käytetty selvityksen taustalla. 4.2 Kuntalaisten, henkilöstön ja päättäjien näkemyksiä vapaan sivistystyön organisoitumisesta Vastaajista noin 60 % oli kuntalaisia tai opistojen palveluiden käyttäjiä ja noin 14 % henkilöstön edustajia. Vastaajista noin 15 % oli valtuuston, kaupungin- tai kunnanhallituksen tai lautakuntien (johtokuntien) jäseniä. Vastaajista vain noin 9 % ei ollut koskaan käyttänyt kansalaisopistojen palveluita ja noin puolet vastaajista käyttää palveluita säännöllisesti. Seuraavassa on kuvattu vastaajien kannat siitä, miten vapaa sivistystyö tulisi organisoida alueella tulevaisuudessa.

16 Yksi yhteinen oppilaitos Loviisassa, Porvoossa ja Sipoossa 6 % 4.a. Porvoon, Valkon ja Sipoon kansalaisopistoje n 2 % 2.Kansalaisopistoj en yhdistäminen Porvoossa 16 % 4.b. Borgå MI, Lovisa svenska MI, Akan ja Sipoo kansalaisopiston yhdistäminen 12 % 3.Kansalaisopistoj en yhdistäminen Loviisassa 6 % Kuva 3: Vastaajien (226 hlö) käsitykset parhaasta organisoitumismuodosta. 6. Muu vaihtoehto 6 % 1.Toiminnan jatkuminen nykymuodossa 52 % Puolet kaikista vastaajista oli sitä mieltä, että vapaan sivistystyön organisoimisessa itäisellä Uudellamaalla ei tarvita mitään uudistuksia. Noin 17 % kaikista vastaajista oli sitä mieltä, että kansalaisopistot tulisi yhdistää Porvoossa (sis. Askola) ja 13 % oli sitä mieltä, että kaikki alueen ruotsinkieliset opistot yhdistettäisiin. 7 % vastaajista uskoi, että ensisijaisesti parasta olisi yhdistää kaikki alueen opistot, jolloin syntyisi suuri kaksikielinen organisaatio. Noin 65 % vastaajista sanoi, että organisaation ylläpitäjätaholla on suuri merkitys. Vastaajista noin 25 % katsoi, että kansalaisopistotoimintaa organisoivalla taholla ei ole merkitystä tai merkitys on vähäistä. Vastaajista noin 65 % oli valmis osallistumaan toisen opiston tarjoamille kursseille kielirajat ylittäen. Seuraavassa kuvassa on esitetty syitä siihen, miksi henkilö on valmis osallistumaan kursseille kielirajat ylittäen. Noin 30 hlö Noin 30 hlö Noin 10 hlö Noin 5 hlö Noin 10 hlö Jos tarjolla olisi mielenkiintoinen ja houkutteleva kurssi / sisältö ratkaisee /tarjonta monipuolisempaa Ihan sama millä kielellä kurssi on / osaan kumpaakin kieltä Jos se on ainoa mahdollisuus saada haluttu kurssi Kielellä ei väliä jos saan kurssin omasta kunnasta / läheltä kotia Kuva 4: Vastaajien syitä käyttää palveluita muulla, kuin omalla äidinkielellä. Halu oppia toista kieltä / det är givande och lärorikt Osallistuminen kurssille muilla kuin äidinkielellä oli vastaajille mahdollista jos he osasivat kumpaakin kotimaista kieltä ja näkivät olennaisena erityisesti kiinnostavan kurssin sisällön. Eräs vastaajista totesi, että kieliryhmien yhteisellä koulutusorganisaatiolla saataisiin paras asukaspohja pienelle alueelle ja näin edes hiukan päätäntävaltaa alueemme koulutukseen. Erityisesti mielenkiintoinen kurssin sisältö vaikutti siihen että osallistutaan kursseille kuntarajat ylittäen. Olennaista on, kuinka pitkät etäisyydet ovat ja onko kurssipaikalle julkista liikennettä.

17 1-14 Kansalaisopistotoiminnassa arvostettiin erityisesti osaavia opettajia ja monipuolista kurssitarjontaa. Vastaajista vain noin 30 % piti kurssimaksujen suuruutta kolmen tärkeimmän seikan joukossa. Huomattavaa on, että sekä selvityksen puitteissa tehdyissä haastatteluissa että sähköisessä kyselyssä nousi esille toimipisteen sijainnin merkitys. Kuitenkaan kyselyssä toimipisteen sijainti ei ollut tärkein tekijä kansalaisopistotoiminnassa vaan tuli kolmannella sijalla osaavien opettajien ja kurssitarjonnan jälkeen. Sähköiseen kyselyyn vastanneet nostivat kansalaisopistotoiminnassa tärkeimmiksi hallintoon liittyviksi tekijöiksi asiakaspalvelun, aluepolitiikan ja työllisyyden edistämisen. Hyvinä käytäntöinä nykyisessä kansalaisopistotoiminnassa nähtiin mm. ilmoittautumiskäytäntöjen sujuvuuden. Päättäjien näkemykset Kyselyyn vastanneista päättäjistä suurin osa kannatti toiminnan jatkamista nykymuodossaan (15 vastaajaa). Seuraavaksi eniten heidän keskuudessaan kannatusta (8 hlö) sai ruotsinkielisten organisaatioiden yhdistäminen ja kolmanneksi eniten (7 hlö) kannatusta sai Kansalaisopistojen yhdistäminen Porvoossa eli kielirajat ylittävä yhdistyminen Sipoon tapaan. Eräs vastaaja ehdotti Sipoon kansalaisopiston liittämistä Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymään. Laajalti kyselyyn vastanneiden päättäjien mielestä kansan- tai kansalaisopiston ylläpitäjätaholla on suuri merkitys itäisen Uudenmaan vapaan sivistystyön toimintakentässä (noin 70 % vastanneista päättäjistä). Noin 24 % vastaajista sanoi, että ylläpitäjätahon merkitys on vähäinen. Päättäjät esittivät samat syyt olla osallistumatta kunta- tai kielirajat ylittäen muiden opistojen kursseille kuin vastaajat laajemmin. Esteinä nähtiin puutteellinen kielitaito, halu opiskella omalla äidinkielellä, pitkät välimatkat ja huonot kulkuyhteydet. Suomenkieliset päättäjät nostivat vastauksissaan esille seuraavia asioita: Tiivistyvä yhteistyö on paras ratkaisu paikallisen kansalaisopistotoiminnan järjestämiseksi tulevaisuudessa. Asiakkaiden tarpeet ja taloudesta huolehtiminen ovat olennaisimmat asiat Jotta kansalaisopistotoiminta voi jatkua ja kehittyä, tarvitaan yhteistyötä yli monien rajojen. Näkisin voimavarojen säästösyistä viisaana yhdistää erikieliset ja eri kunnissa toimivat kansalaisopistot. Kieliryhmien yhteinen koulutusorganisaatio on välttämättömyys mikäli halutaan pitää paikallista päätösvaltaa itsellämme Pidetään kansalaisopistot Loviisassa Jos kurssitoiminta pysyy yhtä laadukkaana ja laajana niin kannatan yhdistymisiä Olen erittäin tyytyväinen nykykäytäntöön Sipoon kansalaisopiston tarjottava enemmän lapsille ja nuorille tarkoitettua ohjelmaa ja lisättävä yhteistyötä Helsingin, Keravan ja Järvenpään kanssa. Koska olen suomenkielinen ja vaikka kurssit ovat kaksikielisiä olen joskus kokenut itseni ulkopuoliseksi. Vapaata sivistystyötä kansalaisopistojen muodossa on tarjottava kuntalaisille ja siitä ei saa supistaa Ruotsinkieliset päättäjät nostivat vastauksissaan esille seuraavia asioita: Huomattava on, että vaikka kuntalaiset ovat valmiita osallistumaan kursseille kielirajat ylittäen, ei se tarkoita että kaksikieliset ratkaisut olisivat ok. Sipoon kansalaisopiston toiminnan tulee jatkua nykymuodossaan. Loviisan ruotsinkielisen kansalaisopiston ja Valkon tulisi voida jatkaa ilman yhdistymistä, esim. tekemällä yhteistyötä ammattikoulutuksen kanssa, kuten Axxell Kuggomissa Opetuskielellä on suuri merkitys kursseille osallistumiseen ja siksi hallintoa ei tule yhdistää. Nykyisten kansalaisopistojen ja Borgå folkakademin yhteistyötä tulee vahvistaa, mutta molemmat toimivat parhaiten itsenäisesti. Tietyt kurssit voivat olla yhteisiä. Kaksikielinen opisto on onnistunut ratkaisu ja kaksikielisiä kursseja voi hyödyntää kielikylpynä. Monissa aineissa on kielellä toisarvoinen merkitys. Sisällöllä, ryhmän suuruudella ja kurssipaikan etäisyydellä on merkitys. Kaikki kunnia kuntien väliselle omilla ehdoilla toimivalle yhteistyölle, mutta ei yhdistämistä. Mitä suurempi koneisto, sitä byrokraattisempi.

18 1-15 On tärkeä nähdä vapaa sivistystyö kokonaisuutena, ja mitä näin voi tarjota. On tärkeä säilyttää Akanin toiminta, ja sen voi tehdä vain kansanopisto-organisaatiossa. Yhteistyö on hyödyllistä vapaassa sivistystyössä kun taas eri taustaisten opistojen yhdistäminen voi koitua heikkoudeksi. 4.3 Työpajoissa esille tulleet näkemykset Seuraavaan taulukkoon on tiivistetty henkilöstön tulevaisuustyöpajoissa syyskuussa 2011 esille tulleita näkemyksiä eri organisoitumisvaihtoehtojen nykyisistä vahvuuksista (vasemmalla ylhäällä), tulevista mahdollisuuksista (vasemmalla alhaalla) sekä nykyisistä heikkouksista (oikealla ylhäällä) ja tulevista uhista (oikealla alhaalla). Työpajoissa osallistujat käsittelivät lähinnä kolmea eri organisoitumisen vaihtoehtoa, joita olivat kielirajat ylittävä, yksikielinen kunnittain, yksi organisaatio.

19 1-16 Organisoitumisvaihtoehdon vahvuudet: Organisoitumisvaihtoehdon heikkoudet: Kielirajat ylittävä: Kustannussäästöt hallinnossa, tilakuluissa ja henkilöstön osalta. Parempi asiakaspalvelu. Opettajien yhteistyö. Kurssitoiminta kehittyy ja monipuolistuu. Vahvempi toimija päättäjien suuntaan. Parempi kokonaisnäkemys. Kielikylpy. Yksikielinen kunnittain: Isossa organisaatiossa mahdollisuus vahvistaa osaamista ja keskittyä tietyille aloille. Saman alan opettajat voivat tehdä yhteistyötä. Olohuone säilyisi uskaltaa ja saa puhua omaa äidinkieltä. Vahva kieli ja kulttuuri. Yksi organisaatio: Taloudellinen. Tiiviimpi kollegatuki. Mahdollisuus ulkopuoliseen rahoitukseen hyvä, sisäiset resurssit. Henkilöstön liikkuvuus ja siirto helpottuu, ehkä myös rekrytointi Kielirajat ylittävä: Kielirajat ylittävät organisaatiot jäävät kuitenkin liian pieniksi yksiköiksi. Henkilöstön väliset ristiriidat. Kielirajat ylittävä malli ei toimi. Työmäärä opettajilla kasvaa eikä voimavaroja ole kehittämistoimintaan. Laatu heikkenee. Toimipisteiden hajanaisuus. Ei saada sijaisia. Jos rehtoreita on vain yksi, muuttuu työ yksinäiseksi. Yksikielinen kunnittain: Kurssien valmistelu on helpompaa, jos yksikielisiä kursseja. Kielikulttuuria ei saada säilytettyä. Kielitarjonta ei vastaa alueen tarpeita. Matkat pitenevät. Päättäjien tahtotila eri kunnissa ei ole selvä. Päällekkäisiä toimintoja eri kielillä. Isossa organisaatiossa byrokratian määrä kasvaa ja johto keskittyy tiettyyn kaupunkiin (läsnäolo puuttuu). Kuntarakennetta ei ole muokattu samassa linjassa. Yksi organisaatio: Yhteydenpito heikkenee. Reuna-alueiden tarpeet eivät tule kuulluksi. Erilaisia toimintamalleja ei saada sovitettua yhteen. Organisoitumisvaihtoehdon mahdollisuudet: Organisoitumisvaihtoehdon uhat: Kielirajat ylittävä: Laajempi ja tiiviimpi yhteistyö kuntien ja kieliryhmien välillä. Mahdollisuus saada enemmän rahaa vapaaseen sivistystyöhön. Saadaan erilaisia näkökulmia. Monipuolisempi kurssitarjonta. Opettajat voivat hyödyntää kaksikielisyyttään (enemmän tunteja). Kielirajat ylittävä organisoitumismuoto voi olla esimerkki muille kunnille. Näkyvyys lisääntyy. Yksikielinen kunnittain: Kurssitarjonta lisääntyy kun opiskelijoita enemmän. Hallinto tehostuu. Paremmilla resursseilla saadaan päätoimisia opettajia ja mahdollistetaan vuorottelu opetuspaikoilla. Kehittämismahdollisuudet paremmat. Yksi organisaatio: Isomassa organisaatiossa 1) Enemmän asiantuntijuutta käytössä 2) Vahvempi markkinointi ja näkyvyys 3) Mahdollisuus tietoisten riskien ottamiseen ja kokeillaan uutta 4) Uskottava kumppani kansainväliseen yhteistyöhön 5) Säästetään hallinnossa (esim. verkkoympäristö ja intranet). Houkutellaan opiskelijoita muualta. Luottamushenkilöille parempi kokonaiskuva vapaasta sivistystyöstä. Kielirajat ylittävä: Vaikka kielirajat ylittävään organisaatioon mentäisiin, ei rahoituksen niukkuus ratkea (mm. Porvoon taloustilanne, tilojen puute, rahoituksen jakamisen periaatteet). Oppilaitosyhteistyön haasteet ja hyvää toimintakulttuuria ei saada säilytettyä. Asiakkaat voivat olla epäluuloisia uutta mallia kohtaan. Toinen kieliryhmä dominoi toimintaa. Haasteet rekrytoida kaksikielistä henkilökuntaa. Yksikielinen kunnittain: Lähipalvelut katoavat. Lähialueiden kanssa tehty yhteistyö vaurioituu. Vastakkainasettelu kieliryhmien välillä kasvaa. Hallinto kasvaa. Suuressa organisaatiossa ei kuulla heikkoja signaaleja. Kurssitarjonta kaventuu. Sipoota ei saada mukaan yksikieliseen organisaatiomalliin. Yksi organisaatio: Isossa kaksikielisessä organisaatiossa asiakaskunta eriarvoistuu, johtajuus katoaa kun johto ei ole läsnä sekä omaleimaisuus kadotetaan.

20 Opistojen ja liittojen edustajien näkemykset haastatteluissa Seuraavaan on kerätty haastateltujen kansalaisopistojen edustajien sekä ruotsin- ja suomenkielisten kansalaisopistojen liittojen edustajien vastauksia ja näkemyksiä selvityksen keskeisiin kysymyksiin. Yksityiskohtaisemmin haastateltavien henkilöiden näkemyksiä on kirjattu liitteeseen 7. Haastatelluilla opistojen ja liittojen edustajilla oli eri käsityksiä siitä, mikä tulisi olla alueen vapaan sivistystyön toimijoiden tulevaisuuden organisoitumisen muoto. Kaikki organisoitumisvaihtoehdot tulivat esille. Haastatellut opistojen ja liittojen edustajat näkivät keskeisimpinä ongelmakohtina ja riskeinä organisaatioiden yhdistämisessä paikallisuuden katoamisen ja välimatkojen pitenemisen. Organisaatioiden yhdistämisessä hyötyinä ja mahdollisuutena nähtiin erityisesti yhteistyön lisääntymisen, hallintokulujen säästämisen ja uusien ratkaisujen kehittämisen, opiskelun eri kielillä (kielikylpy) sekä kurssivaihtoehtojen lisääntymisen. Haastatellut opistojen ja liittojen edustajat totesivat, että mikäli muutoksia organisoitumisessa tulee, on olennaista säilyttää hyvä kurssitoiminta, opetuksen paikallisuus, matalat hinnat sekä kurssitarjonta sekä vastata opiskelijoiden toiveisiin. Sitä vastoin voidaan poistaa turhia päällekkäisiä toimintoja sekä hallintoa. Haastateltavat ehdottivat erilaisia mahdollisuuksia johtamisen järjestelyiksi uudessa organisaatiossa. Erityisesti nousi esille tarve löytää nykyisille rehtoreille tarkoituksenmukainen tehtävä sen jälkeen jos muodostetaan yksi isompi organisaatio ja rehtorien määrällinen tarve vähenee. He nostivat esille erilaisia näkemyksiä tulevan organisaation hierarkiaan ja hallintomalliin liittyen. Kaksi haastateltavista oli miettinyt uutta organisaatiota myös kunnan virkamies- ja poliittisen johdon näkökulmasta. Positiivisena seikkana nähtiin mahdollisuus matalaan hierarkiaan. Haastatellut opistojen ja liittojen edustajat näkivät, että uusi organisoituminen ja yhdistymiset ovat mahdollisuus henkilöstölle, kun osaamista päästään jakamaan ja lisäkoulutus mahdollistuu. He näkivät, että tulevassa uudessa organisaatiossa olennaisena sen, että kurssitarjonta säilyy monipuolisena ja että asiakkaiden tarpeisiin vastataan jatkossakin. 4.5 Kuntien edustajien näkemykset haastatteluiden pohjalta Seuraavassa on kuvattu kuntien edustajien näkemyksiä alueen kansalaisopistojen ja Borgå Folkakademin toiminnan organisoitumisesta ja tulevaisuuden haasteista. Kuntapäättäjät kannattivat erilaisia organisoitumisen muotoja vapaan sivistystyön kentälle itäisellä Uudellamaalla. Yhtä selkeää kantaa ei ollut eri haastatelluilla tahoilla. Mitkä ovat uuden organisoitumismallin haittatekijät ja riskit: Isommassa organisaatiossa keskitetään asioita liikaa. Porvoo-vetoinen malli. Yhteistyö ei ole tasavertaista. Tulevat niin pieniksi ettei asiakkaat riitä. Hyödyt ja mahdollisuudet: Isompi yhteisö lisää tehokkuutta. Paremmin hallittava kokonaisuus Laajempi kurssitarjonta, opettajien parempi työllistäminen, markkinoinnissa ja hallinnossa yhteistyötä. Taataan ruotsinkielinen opetus. Mikäli vapaan sivistystyön organisointiin tulee muutoksia, kuinka toiminta sisällöllisesti organisoidaan:

21 1-18 Ainetiimit, asiakaslähtöiset prosessit ja tuotteet. Laatutyötyö. Tarvitsee johtokunnan Rahoitusmallia pitää vahvistaa. Mikäli vapaan sivistystyön organisointiin tulee muutoksia, kuinka toiminta muuttuu johtamisen näkökulmasta: Rehtorin ja apualaisrehtori työskentelevät parina. Potentiaalin vahvistus ja selkeä työnjako. Tiimityö mukaan. Kielellinen jakautuminen. Aluerehtori ja koulurehtorit ja apulaisrehtori. 4.6 Luottamushenkilöseminaarin tulokset Selvitysprosessin viimeisessä vaiheessa syyskuussa 2011 pidettiin seminaari selvityksessä mukana olevien kuntien luottamushenkilöille (osallistujia noin 30 hlö). Tilaisuudessa käsiteltiin jo saatuja tuloksia ja näkemyksiä eri vastaajaryhmiltä sekä käsiteltiin tarkemmin kahta organisoitumisvaihtoehtoa. Alueen kuntien noin 150 valtuutetusta seminaariin osallistui Sipoosta, Loviisasta ja Porvoosta yhteensä 15 luottamushenkilöä. Osallistujat olivat tutustuneet selvityksen taustoihin etukäteen ja seminaarissa saivat esittää oman näkemyksensä vapaan sivistystyön organisoitumisesta. Osallistujien mielipiteitä selvitettiin Global Response äänestysjärjestelmää käyttäen, joka mahdollistaa anonyymin vastaamisen kysymyksiin. Jatkossa käsitellyissä prosenttiluvuissa on muistettava, että ne muotoutuvat 15 osallistujan joukosta. Tullessaan tilaisuuteen 15 prosentilla osallistujista oli jo vankka mielipide siitä kuinka vapaa sivistystyö tulee organisoida alueella. 58 prosenttia sanoi omaavansa näkemyksen asiasta, mutta muodostavansa käsityksen vasta loppuraportin ollessa valmis. 8 % vastaajista sanoi, että muutoksia vapaan sivistystyön organisointiin ei ole tarpeen tehdä. Seminaarin osallistujista 45 % uskoi, että parasta on järjestää vapaa sivistystyö kunnittain kielirajat ylittäen. Lähes 30 % vastaajista uskoi yhteen alueelliseen kaksikieliseen organisaatioon. 18 % vastaajista näki ylikunnallisen yksikielisen opetuksen järjestäjän parhaana ja 9 % sanoi nykyisen mallin olevan paras. Jos taas vaihtoehtona olisi vain kaksi, uskovat luottamusmiehet parhaimman organisoitumistavan olevan yksi yhteinen opetuksen järjestäjä alueella (72 %, N= 15)). Vastaajista 27 % ( N= 15) uskoi parhaan organisoitumistavan olevan ylikunnalliset yksikieliset opetuksen järjestäjät alueella. Luottamusmiesseminaarissa käsiteltiin ryhmittäin tarkemmin kahta organisoitumisvaihtoehtoa etsien niiden etuja ja haittoja sekä pohtien mitä kyseinen toimintamalli vaatii omistajiltaan ja järjestäytymisen näkökulmasta. Seuraavassa taulukossa on keskustelun keskeiset johtopäätökset. Organisoitumisen mallin edellytykset omistamisen ja järjestämisen näkökulmasta Sipoossa joudutaan purkamaan nykyinen kaksikielinen malli, josta voi seurata, että suomenkieliset ja ruotsinkieliset hakevat yhteistyökumppaneita eri suunnista. Porvoossa tuloksena olisin, että kumppaneita haetaan vain kieliryhmistä. Ylikunnallisessa yksikielisessä mallissa Loviisa suuntautuisi länteen, jolloin mahdollisuudet idän ja Kotkan suuntaan suljetaan pois. Loviisassa muutos ei edellytä juurikaan päätöksiä vaan yhteistyökäytäntöjen kehittämistä. Ylikunnallinen yksikielinen malli vaatii Pyhtään, L:järven ja Askolan yhteistyösopimuksia koskevia päätöksiä. Sopimukseen tulisi kirjata seuraavat asiat: Isäntäkuntamallia sovellettaessa, isäntäkunta voisi olla eri kieliorganisaatioissa eri kunta. Tämä sai positiivista kannatusta, jos Porvoo ei olisi kummassakaan isäntäkuntana.

22 1-19 Kuntayhtymäkin voisi ehkä mahdollista. Organisoitumisen mallin hyödyt omistajien näkökulmasta Porvoo pääsee määräävään asemaan (pomottamaan?) Esim. Sipoossa voisi oman kieliryhmän tuki auttaa siinä tilanteessa, jos kielen asema heikkenee (esim. ruotsinkielisen väen osuus pienenee). Olennaista on, että kielelliset olosuhteet varmistetaan ja kummallakin on aidosti mahdollisuudet kehittää ja ylläpitää omaa toimintaansa. Mikäli kieliryhmän osuus jää alle 30 % tämä voi tulla uhanalaiseksi. Ylikunnallinen yksikielinen ratkaisu on hyvä, jos mennään yhden kunnan malliin. (Mikä ei näytä todennäköiseltä) Organisoitumisen mallin haitat omistajien näkökulmasta Kustannukset nousisivat Sipoossa. Esim. Sipoossa palvelut voivat keskittyä vain Nikkilään. Organisoitumisen mallin edellytykset omistamisen ja järjestämisen näkökulmasta Tulee päättää mm. seuraavat asiat: miten toimipaikat sijaitsevat eri kunnissa. miten taloudellinen vastuu jaetaan voiko pienemmät kunnat ostaa isommalta koulutuspaikkoja miten hallinto järjestetään, minkälaiset sopimukset se vaatii esim. ostopalvelut erilaiset lähtökohdat jo alusta miten sitä huomioidaan minkälainen organisaatiomalli kuntayhtymän ja isäntämallin hyödyt ja haitat, kuntayhtymällä raskaampi hallinto, valtionosuudet tulevat isäntäkunnalle (läpinäkyvyyden ongelmat) Olisiko kunnallinen liikelaitos yksi vaihtoehto? Mikä olisi liikevaihto? Muita huomioita: Organisoitumista on vaikea arvioida kun ei tunneta tulevaa kuntarakennetta alueella Isossa kunnassa pitäisi olla sekä kielellinen että alueellinen jaottelu Hallintokulut eivät saisi kasvaa, mutta opettajat voivat liikkua Voiko yhteinen iso yksikkö pärjätä yhdellä rehtorilla? Sähköinen haku ei pelkästään riitä Mikä on Akan in rooli kun on osakeyhtiö Yhdessäkin organisaatiossa tarvitaan kaksi rehtoria suomen ja ruotsinkieliset ja myös kaksi erikielistä kansliaa Ovatko opiskelijat valmiita ajamaan Pyhtäältä Porvooseen? Organisoitumisen mallin hyödyt omistajien näkökulmasta Yksi opettaja liikkuu monella eri alueella Tietyt muuten toteutumattomat kurssit voitaisiin ehkä toteuttaa kun organisaatio on iso Ryhmät vähenisivät, opiskelijamäärä kasvaa Kurssivalikoima laajempi isossa yksikössä Opintoohjelma yhdessä kansissa Tehokkaampi ja keskitetympi toiminta Alueellisen tarjonnan muuttuessa voidaan lopulta saada säästöjä vaikka hallinto on jo nykyisellään trimmattu. Organisoitumisen mallin haitat omistajien näkökulmasta Säästöjä ei välttämättä synny ne kohdentuvat eri lailla Yhden rehtorin tehtävä on todella haastava Pienet kunnat esim. Askola menettää päätäntävaltaa Loviisalta sulkee pois muut yhteistyövaihtoehtoja, esim Kotka.

23 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Selvityksen kannalta haastavaa on ollut luotettavan määrällisen datan kerääminen. Selvityksen toimenpiteisiin, kyselyyn ja luottamushenkilöseminaariin osallistui vain pieni osa alueen päättäjistä. Entistä tärkeämmäksi tulee, että alueen päättäjät ovat valmiita tekemään ylipäätään päätöksiä. Alueen tahtotilaa tulkiten kriittisimmäksi menestystekijäksi tulee muutospotentiaalin kasvattaminen alueen päättäjien keskuudessa. Muutospotentiaali ja muutosjohtamispotentiaalin kasvattaminen turvaa jatkossa alueen kilpailukykyä. Muutoksiin kykenevä alue säilyttää kilpailukykynsä ennakoivilla päätöksillä. Vapaan sivistystyön toimijat ovat tehneet yhteistyötä tähänkin mennessä, mutta melko pienessä mittakaavassa. Yhteistyön määrä olisi voinut olla mittavampaakin, koska yhteistä hyvää tahtoa on toimijoiden keskuudessa havaittavissa. Yhteistyön tiivistämiseksi ja toiminnallisuuden parantamiseksi on tärkeää yhdistää alueen pienet voimat samaksi kokonaisuudeksi. Merkittävänä taustatietona on vielä tässä vaiheessa mainittava, että tämän selvityksen fokus ei ole ollut taloudellisten säästöjen hakeminen. Tämä siitä syystä että, nykyiset oppilaitokset toimivat jo äärimmäisen tiukin resurssein. Kyse on enemmänkin toiminnallisuuden ja laadun parantamisesta ja näitä askeleita ei pystytä tekemään nykyrakenteilla. Kyse on nykyisten resurssien uudelleen kohdentamisesta jotta laatu ja toiminnallisuus voidaan säilyttää ja kehittää. Selvityksen aikana näkökulmia nousi esille monelta taholta ja selkeä yksimielisyys löytyi ainoastaan siitä, että vapaan sivistystyön tulevaisuuden järjestämisestä ja tuottamisesta ollaan eri mieltä. Vapaan sivistystyön tuleva toimintamallia ja organisoitumista kohtaan oli olemassa vahvaa ennakkoasennetta ja selvityksen aikana nousi esille leimautunutta tunnelatausta. Ehkä hieman yllättäen ruotsin- ja suomenkieleen liittyvät näkemykset eivät selvitystyön aikana tulleet esille erityisen vahvana uhkana. Toki huolta kannettiin kielen ja kulttuurin säilymisestä ruotsinkielisten keskuudessa. Alla on kuvattu selvitystyön tekijöiden näkemys vapaan sivistystyön organisoitumisen vaihtoehdoista pohjautuen tilaajan asettamiin malleihin. Kuva 5: Vapaan sivistystyön organisoitumisvaihtoehdot Viimeisen luottamushenkilöseminaarin yhden luottamushenkilön päätöspuheenvuorossa nostettiin esille vielä D-mallia radikaalimpi ratkaisu. Näkemyksessä korostui koko alueen kokonaisvaltainen

24 1-21 koulutuspolitiikka, jossa konsensuksessa toimisivat koko toinen aste ja vapaa sivistystyö kielirajat ylittäen. Oletus puheenvuorossa oli se, että valtioneuvosto ja opetusministeriö voisivat tällaisen yhdistelmän mielellään hyväksyä. Selvityksen eri vaiheissa nousi esille myös, että vapaan sivistystyön organisaatioissa henkilöstö suhtautui yhdistymiseen positiivisesti ja kokivat hyötyinä mm. koulutusmahdollisuudet ja osaamisen kehittämisen. Erittäin paljon epäselvyyttä tuntui olevan niiden erojen hahmottamiseen jotka liittyvät omistajapoliittiseen järjestämiseen ja vastaavasti käytännön arjessa palvelujen tuottamiseen. Strategisen johtamisen sekä omistajuuden ja operatiivisen toiminnan (eli opetuksen toteuttamisen) välinen ero tuntui hämärältä. Tämä on saatava selväksi, jottei päätöksentekokyky jumitu tämän takia. Järjestämispäätöksessä ei ole välttämättä itsessään vielä lukittu itse palveluverkkoa. Kuva 6: Omistajuuden ja palvelujen tuottamisen näkökulmat Seuraavassa kuvaamme vaiheistamisen avulla itäisen Uudenmaan vapaan sivistystyön mahdollisuudet uudistua rakenteellisesti toiminnallisesti vahvaksi ja vahvoiksi toimijoiksi. Malli ottaa kantaa realistiseen tahtotilaan sekä muutoskyvykkyyteen (malli, johon poliittinen valmius tämän hetkisen arvion mukaan riittäisi) alueella ja toisaalta siihen mikä juuri toiminnallisesti olisi paras ratkaisu (selvityksen toteuttajan suositus) vapaan sivistystyön turvaamiseksi. Malleissa on pyritty tulkitsemaan yhteistä tahtotilaa poliittisella kentällä, mutta todellinen tahtotila realisoituu toki tulevissa päätöksissä ja lopullisissa äänestyksissä. Viimeistään vuoden 2012 alussa tulee tehdä päätökset sekä 2. asteen ammatillisesta koulutuksesta, että vapaan sivistystyön organisoitumisista. Vuonna 2013 nämä uudelleenorganisoitumiset toteutuisivat käytännössä. Mikäli alueella tapahtuu tulevina vuosina selkeä muutos kohti yhteistä tahtotilaa tai kuntauudistus muokkaa aluetta, voidaan päästä myös yhden järjestäjän malliin vuoden 2015 alusta lukien. Järjestäytyvä organisaatio Järjestäytyvä organisaatio voi olla ketterimmillään osakeyhtiömuotoisena, jonne valtionosuudet kokonaisuudessaan siirtyvät, joskin arvonlisäverolliseen toimintaan suhtautumista voidaan pitää myös uutena asiana ja näin ollen riskinä (vertaa Akan ja PKOL jotka toimivat osakeyhtiömuotoisina). Myös lainsäädännön uudistukset on otettava huomioon alv:n osalta. Tai vastaavasti mahdollisena suurkuntana toimiessaan alue ei tarvitse enää isäntää vapaalle sivistystyölle, koska kaikki voivat olla osana samaa kuntarypästä ja keskittymää. Voi olla, että kokonaisratkaisussa lähdetään liikkeelle isäntäkuntana, joka sitten muuttuu kuntaratkaisujen edetessä. Samoin suurkuntana toimiessaan kuntayhtymämalli voi purkautua kaiken ollessa yhtä kuntaa. Riippuen kuntien määrästä jatkossa tullaan siis tekemään yhden, kahden tai kolmen keskistä yhteistyötä. Tämä voidaan tulkita myös niin, että joitain toimenpiteitä ja päätöksiä kannattaa tehdä jo nyt, jotta voidaan parhaalla mahdollisella tavalla itse vaikuttaa tuleviin ratkaisuihin. Hyväksi ei liene odottelu tai halvaantumisvaihe, jossa muutoksen juna on jo mennyt ja muut päättävät itäisen Uudenmaan puolesta.

25 1-22 Kuva 7: Tiekartta Vapaan sivistystyön muutoksesta itäisellä Uudellamaalla Tiekarttaa luetaan vaiheistettuna mallina. Päätökset tulisi tehdä erillisinä, mutta samalla ne voivat tavoitella yhteistä päämäärää ja koulutuspoliittista kokonaisvaltaista visiota alueella. Alla esimerkkivaiheistus: 1. Päätös II-asteen ammatillisesta ja sen järjestämisestä 2. Päätös vapaan sivistystyöstä ja sen järjestämisestä 3. Mahdolliset päätökset lukiokoulutuksesta 4. Viimeiseksi päätökset organisaatiomallista Tärkeää päätöksenteon kannalta tulee olemaan tuleva kuntareformi ja sen ajoittuminen sekä alueen toisen asteen koulutuksen järjestämisen päätökset. Näkymän laajentaminen tai supistaminen koko koulutuspoliittiseen kenttään itäisellä Uudellamaalla, ei vain sen osiin, on tärkeää. Samoin se, että pystyttäisiin tekemään kestäviä päätöksiä pidemmälle aikavälille, kuin lähivuosille. Jos muodostetaan kieli- ja kuntarajat ylittävä organisaatio, on siinä yhteensä noin 42 vakituista työntekijää (sis. rehtorit, opettajat ja muu henkilökunta) ja noin 580 tuntiopettajaa. Tällä organisaatiolla olisi yhteensä noin opetustuntia vuodessa. Tämä organisaatio vastaa kokoluokaltaan Hämeessä toimivaa Wellamo-opistoa. Vapaa sivistystyö muodostaa kokonaisuudessaan itäisellä Uudellamaalla noin neljän miljoonan euron vuositasoisen toiminnan ja on näin ollen noin viidesosa ammatillisen koulutuksen kokonaisuudesta. Myös kielipoliittiset ratkaisut ovat jo alueellisia ratkaisuja, joilla pyritään volyymietuihin resurssien turvaamiseksi.

26 1-23 Kuva 8: Tulevaisuudenkuva kielipoliittisesta vaihtoehdosta Eri kuntien näkökulmasta tilannetta voi tulkita seuraavasti: Sipoon näkemykset viittaavat selvityksessä siihen, ettei se ole valmis purkamaan hvyin toimivaa kaksikielistä ratkaisuaan alueen eduksi. Samoin Sipoon tahtotila on myös Keski-Uudenmaan suuntaan, joskin ruotsinkielinen puoli hakee kumppanuutta itäiselle Uudellemaalle. Jos Sipoo jättäytyy kokonaan pois, on kyse vain Porvoon ja Loviisan tekemistä ratkaisuista yhteistyössä. Toisaalta lähtisikö Sipoo mukaan jos saisi vetovastuun jo nyt kokeneimpana kaksikielisenä toimijana? Porvoo hakee aktiivisesti kumppanuutta muihin, mutta muut kokevat Porvoon uhkana. Porvoo olisi ilmeisen suostuvainen veturiksi. Porvoossa taas sisäinenkin ratkaisu (kaksi erillistä opistoa ja Borgå folkakademi erillisenä) kunnassa on kauempana kuin Loviisassa (yhteinen rehtori) ja Sipoossa (kaksikielinen opisto). Eli kielipoliittiset sisäiset yhteisratkaisut ovat muissa kunnissa pidemmällä kuin Porvoossa. Kokonaisratkaisu voisi olla näin ollen alussa ratkaistavissa jos jokin muu kunta ottaa vetovastuun. Loviisan näkökulmasta on noussut esiin se, että Loviisa katsoo myös Etelä-Kymenlaakson suuntaan. Kumppanuus Sipoon ja Porvoon suuntaan voidaan nähdä esteenä tälle tai vain pelkona Porvoota ja muita kohtaan. Loviisalle nykyisten opistojen yhdistäminen kunnan sisällä ei olisi radikaali ratkaisu, vaan toteutettavissa hyvinkin helposti Lopuksi voidaankin kysyä kuinka pitkälle kuntien sisäpoliittisilla ratkaisuilla päästään. Tuleeko opetus- ja kulttuuriministeriö ja valtioneuvosto jatkossa hyväksymään näin pieniä ratkaisuja ja paikallisia ratkaisuja sekä oppilaitosten järjestäymisen tapaa. Myös oppilaitoskoot jäävät paikallisratkaisuissa alle 15 hengen organisaatioiksi.