YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 128/2005/4 Dnro LSY-2003-Y-368. Kivijärven ja Kortteisenjärven kunnostaminen, Ähtäri

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 128/2005/4 Dnro LSY-2003-Y-368 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJAT Kivijärven ja Kortteisenjärven kunnostaminen, Ähtäri Kivijärven kalastuskunta, Kivijärven vesijätön osakaskunta, Vehunperän kalastuskunta, Vehunperän vesijätön osakaskunta, Ira Taipale, Antti Korsumäki, Mari Korsumäki, Mika Korsumäki ja Niko Korsumäki HAKEMUS Hakijat ovat ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytäneet lupaa rakentaa pohjapato Kortteisenjärven luusuaan ja nostaa Kortteisenjärven ja Kivijärven keskivedenkorkeus tasoon noin N ,60 m. Suunnitelman mukaisen pohjapadon rakentamisen seurauksena keskivedenkorkeus nousisi 20 cm, alin vesi 65 cm ja ylin vesi 5 cm. Kortteisenjärvi ja Kivijärvi sijaitsevat Ähtärin keskustan koillispuolella. Järvien vedenkorkeus laskee rannanomistajien ja virkistyskäyttäjien mukaan haitallisen alas joka vuosi. Vaasan läänin kuvernöörin päätöksellä eräille yksityisille on myönnetty lupa Kortteisenjärven laskemiseen. Kortteisenjärven luusuassa on ollut 1920-luvulla rakennettu pato ja sen alapuolella voimalaitospato, jotka ovat rappeutuneet, eivätkä enää nosta järvien vedenpintaa. Luusuaa on perattu uiton yhteydessä ja järveä on tiettävästi laskettu sota-ajan jälkeen. Uitto on lopetettu ja uittosääntö kumottu vuonna Kortteisenjärven luusuaan rakennettiin vuonna 1978 kansanpato, joka purettiin vuonna Sen jälkeen patohanke oli vireillä vesioikeudessa ja vesiylioikeudessa kaksi kertaa. Kolmannella kerralla vesioikeudessa vuonna 1994 asia jäi sikseen. Kortteisenjärven ja Kivijärven vesialueen omistavat Kivijärven ja Vehunperän osakaskunnat. Vesijätön omistavat Kivjärven vesijätön osakaskunta ja Vehunperän vesijätön osakaskunta sekä 7 tilaa, joista kolmen omistajat ovat hankkeessa hakijoina ja neljä on sopinut asiasta Kivijärven kalastuskunnan kanssa. Kahdessa sopimuksessa omistajan suostumukseen sisältyy ehtoja. Vedenkorkeuden muutos vaikuttaa 58 tilaan Kortteisenjärven ja Kivijärven rannalla. Yhteensä 55 tilan omistajat ovat tehneet kirjallisen

2 2 sopimuksen Kivijärven kalastuskunnan kanssa. Kolmen tilan omistajalta ei ole sopimusta tai suostumusta. Kortteisenjoen 11 rantakiinteistön osalta on sopimukset. Padon alle jää kahden tilan maaaluetta ja tilojen omistajat ovat sopineet Kivijärven kalastuskunnan kanssa alueen käyttöoikeudesta. Patopaikan vesialue on hakijana olevan Kivijärven kalastuskunnan aluetta. Hakija on arvioinut hankkeen hyödyn arvoksi noin euroa ja haitoiksi noin euroa. Hankkeen kustannusarvio on noin euroa. SUUNNITELMA Vesistön yleiskuvaus Kortteisenjärvi ja Kivijärvi sijaitsevat Kokemäenjoen vesistön latvoilla. Kortteisenjärven pinta-ala on noin 107 ha ja syvyys talvisin alle metri, joten laajat alueet jäätyvät pohjaan asti. Kivijärven pinta-ala on 425 ha ja suurin syvyys 3-4 m. Kortteisenjärvessä on rantaviivaa lähes 5 km ja Kivijärvessä saarineen yli 15 km. Kortteisenjärven valuma-alue on 175 km 2 ja järvisyys 5,9 %. Kortteisenjärvestä vedet virtaavat Kortteisenjokea pitkin Pemujärveen, joka on yhteydessä Niemisveteen ja Hankaveteen. Kortteisenjoen pituus on noin 3 km ja siinä on putousta 5 m. Vedenkorkeudet ja virtaamat Veden laatu ja vesistön käyttö Vedenkorkeuksia on mitattu Kortteisenjärvelle asennetulta asteikolta vuosilta ja vuonna Tietoja on vain sulan maan ajalta, joten vedenkorkeuksia on jouduttu arvioimaan. Kansanpadon purkamisen jälkeiset vedenkorkeuden tunnusluvut tasossa N 43 on arvioitu seuraaviksi: HW 174,6 m(v. 1988) MHW 174,3 m MW 173,4 m MNW 173,1 m NW <173 m (esim. vuosina 1989 ja 2002) Järven luonnontilaiseksi keskivedenkorkeudeksi on vesijätön lunastusten perusteella arvioitu N ,06 m. Arvioidut virtaamat ovat seuraavat: Ylivirtaama (HQ 1/20 ) 18 m 3 /s Keskiylivirtaama (MHQ) 11 m 3 /s Keskivirtaama (MQ) 1,7 m 3 /s Keskialivirtaama (MNQ) 0,17 m 3 /s Kortteisenjärvestä ja Kivijärvestä on otettu muutamia vesinäytteitä vuosina Niiden perusteella järvet ovat lievästi reheviä, happamia ja tummavetisiä. Veden laatuluokaltaan ne ovat välttäviä.

3 3 Hankkeeseen kuuluvat työt Järvien yleisimmät saalislajit ovat ahven, hauki ja särki, ja lisäksi järviin on istutettu siikaa ja kuhaa. Kalastus on kotitarve- ja virkistyskalastusta, mutta saaliiden määristä ei ole tietoa. Järvien ranta-alueet ovat pääosin ojitettuja metsiä ja soita. Kortteisenjärven kaakkoispuolella olevan peltoalueen kuivatus on järjestetty kaivamalla kuivatusoja Pemujärveen. Kortteisenjärven rannalla on 2 vakituista ja noin 10 vapaa-ajanasuntoa. Kivijärven rannalla on noin 20 loma-asuntoa. Järvien alhainen vedenkorkeus on esteenä loma-asuntojen lisäämiselle. Vedenpinnan nosto toteutetaan Kortteisenjärven luusuaan rakennettavan pohjapadon avulla. Padon harjan pituus on 30 m ja leveys 3 4 m ja harja on kaareva virtauksen keskittämiseksi. Tasolla N ,50 m olevaan kynnykseen tehdään 0,25 m syvä V-muotoinen alivirtaama- ja kalankulkuaukko. Kalannousu-ura kivetään ja/tai allastetaan siten, että kalan nousu on mahdollisimman suuren osan ajasta mahdollista. Padon ylävirran puoleisen luiskan kaltevuus on 1:3 tai loivempi ja alavirran puoleisen luiskan kaltevuus 1:15 tai loivempi. Pato on maa- ja kivirakenteinen ja sen tiivisteenä on betonielementti. Pato rakennetaan paikalle, jossa kansanpato oli. Pato rakennetaan vähän veden aikaan työpadon suojassa kuivatyönä. Työn aikana pumpataan tai juoksutetaan vettä Kortteisenjokeen vähintään 20 l/s. Kivijärven Haukkaniemen eteläpuoliseen lahteen rakennetaan yleinen uimaranta ruoppaamalla m leveältä alueelta ohut eloperäinen maakerros pois. Massat läjitetään rantaan. Rannanomistajat voivat kunnostaa rantojaan ruoppaamalla. Hankkeen vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Laskelmien mukaan ylimmät vedenkorkeudet tulevat nousemaan 3-7 cm. Keskiylivedenkorkeuden ja keskiylivirtaaman nousu tulee olemaan suurempi kuin ylimpien vedenkorkeuksien tai suurimpien virtaamien. Keskivirtaama ei muutu, mutta menovirtaamat pienenevät hieman nykyisestä kuivien jaksojen aikana. Vedenkorkeudet tasossa N 43 ovat seuraavat: Nykytila Pohjapato Muutos (cm) HW 1/20 174,60 174,65 5 MHW 174,30 174, MW 173,40 173,60 20 MNW 173,10 173,50 40 NW 172,80 173,45 65

4 4 Hakemuksen mukaan vedenkorkeuden järjestelmällinen tarkkailu on tarpeetonta, mutta hakija asentaa vedenkorkeusasteikon paikkaan, jonne yleisöllä on helppo pääsy. Hankkeen vaikutukset vesistön tilaan ja kalastoon Hankkeen vaikutukset vesistön käyttöön Hakemuksen mukaan vedennosto parantaa veden laatua. Vesisyvyyden ja tilavuuden kasvaminen parantavat kalaston elinoloja. Vaikutus on erittäin suuri Kortteisenjärvellä, koska se jäätyy nykyisin laajalta alueelta pohjaa myöten. Mäti ei jää kuiville, kun vesipinnan liiallinen lasku estetään. Kalan kulkuun pohjapadolla ei ole vaikutusta, koska alueella esiintyvät kalat liikkuvat joen ja järven välillä pääasiassa tulva-aikana, jolloin vesipinta on sama kummallakin puolen patoa. Patoon rakennetaan kalankulkuaukko ja luiska kivetään tai allastetaan kulun mahdollistavaksi. Vesipintojen korkeusero on kuivimpana aikana noin 0,5 m, mutta keskivirtaamalla korkeusero on enää 0,2 m. Hankkeella on myönteinen vaikutus vesimaisemaan ja se parantaa veneily- ja uimamahdollisuuksia. Loma-asuntojen asukkaiden olosuhteiden parantaminen vilkastuttaa paikallista elämää ja elinkeinotoimintaa. Vahingot ja haitat Hakemuksen mukaan pysyvästi veden alle jäävä alue - noin 12 ha - on vesijättöä. Veden alle jäävä alue on hakijoiden omistuksessa lukuunottamatta tiloihin RN:ot 18:2, 18:4, 18:5 ja 18:6 lunastettua vesijättöä, joiden osalta asiasta on sovittu. Laskennallista vettymisvahinkoa kärsivien tilojen kanssa on tilaa Pohjola RN:o 2:57 lukuunottamatta tehty sopimukset. Hankkeesta ei sopimuksen tehneiden tilojen osalta makseta korvauksia, koska haitat ovat vähäisiä ja hakemuksen mukaan tilakohtainen hyöty on pääsääntöisesti moninkertainen haittoihin verrattuna. Vuonna 2002 tehdyn selvityksen mukaan vuosina korkeammalla ollut vesipinta ei haitannut alavimpien alueiden metsänkasvua. Em. vuosina vedenpinta oli vähintään tasolla N ,60 m, joka on arvioitu hankkeen toteuttamisen jälkeiseksi keskivedenkorkeudeksi. Vettymishaittaa on hakemuksessa arvioitu aiheutuvan lomaasuntokäytössä olevalle alueelle enintään 6 ha:n laajuudelta ja metsä- ja joutomaalle 130 ha:n alueelta. Viljellyille pelloille vettymisvahinkoa ei aiheudu, koska ainoan käytössä olevan peltoalueen kuivatus on hoidettu ojalla Pemujärveen. Laskennalliset vettymisvahingot ovat metsä- ja joutomaan osalta euroa ja loma-asuntokäytössä olevan rannan osalta euroa. Laskennalliset haitat, vahingot ja edunmenetykset ovat siis yhteensä euroa.

5 5 Hankkeen toteuttaminen aiheuttaa lisäksi veden samenemista, mutta siitä ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa haittaa tai vahinkoa. Kivijärven kalastuskunta ja vaikutusalueen rannanomistajat ovat tehneet sopimukset, joiden mukaan hankkeen toteuttamisesta aiheutetusta haitasta, vahingosta tai edun menetyksestä ei makseta korvauksia. Kolme rannanomistajaa ei ole tehnyt sopimusta. Hakemuksen mukaan tiloille Kalataavetti RN:o 2:57 ja Tulisilmä RN:o 2:58 ei aiheudu haittaa siitä, että järvi tulee lähemmäksi huviloita. Tilan Pohjola RN:o 1:45 metsämaalle aiheutuu vettymishaittaa, jonka määrä on arvioitu 25,60 euroksi vuodessa. Hankkeen hyödyt Kortteisenjärven ja Kivijärven rannalla tai rannan tuntumassa on 2 vakituista ja 30 loma-asuntoa. Järvien virkistyskäyttömahdollisuuksien ja vesimaiseman parantuessa rantakiinteistöjen arvo nousee vähintään euroa kiinteistöä kohden. Saatava hyöty on siis vähintään euroa. Järville voidaan rakentaa loma-asuntoa lisää, mistä saatava hyöty on euroa. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Järvien pinta-alan kasvu ja puolet Kortteisenjärven pinta-alasta voidaan hakemuksen mukaan katsoa kalataloudelliseksi hyötyalueeksi, joka on yhteensä 65 ha. Kalataloushyöty on arvioitu pääomitettuna euroksi. Rahallisesti mitattavissa oleva hyöty on arvioitu yhteensä euroksi. Hankkeesta on lisäksi hyötyä maisemalle, virkistyskäytölle ja paikalliselle elinkeinoelämälle. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Ähtärin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että työn tekemisessä tulee käyttää ympäristön kannalta vähiten haittoja aiheuttavia työmenetelmiä. Erityisesti tulee välttää tarpeetonta veden samentamista. Työn teettäjä on vastuussa työstä ja rakenteiden käyttämisestä mahdollisesti aiheutuvasta haitasta ja edunmenetyksestä. Töiden aloittamisesta ja lopettamisesta on kirjallisesti ilmoitettava ympäristökeskukselle. 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että kalojen nousu pohjapadon yli turvataan kalankulkuaukolla. Hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia on tarkkailtava Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla ja ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava kalatalousyksikölle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

6 6 3) AA (Kalataavetti RN:o 2:57, Kivijärvi, Ähtäri) on todennut, että osakas- ja kalastuskuntien kokous, jossa lupaa päätettiin lähteä hakemaan ei ollut aivan kaikkien säännösten mukainen. Läsnä oli muita kuin osakaskuntiin kuuluvia, on epäselvää, pidettiinkö osanottajista kirjaa ja kokouksessa ei äänestetty, vaikka siellä oli erilaisia mielipiteitä veden korkeuden nostamisesta. Hakemuksen vedenkorkeuden määrittelyn peruste on epäselvä. Kivijärven matalilla rannoilla vesi tunkeutuu pitkälle metsään. Haittaarviointitilaisuus, joka pidettiin , ei ehkä ole ollut hallintomenettelylain mukainen. Sitä koskeva kirje oli päivätty viikkoa ennen tilaisuutta, eikä muistuttaja ole saanut pöytäkirjaa tilansa arvioinnista. Hankkeessa esitetyllä vedenkorkeudella tilan portaiden edessä on aarin kokoinen vesilammikko, mikä on esteettinen ongelma eikä paranna rannan käyttöolosuhteita. Hanke hyödyttää Kortteisen järven rannanomistajia eikä ole oikein, että muiden rannanomistajien on osallistuttava toisten osakkaiden hyötymisrahoitukseen. Kortteisenjärvi olisi ruopattava. 4) BB (Pohjola RN:o 1:45, Kivijärvi, Ähtäri) on todennut, että vedenpinnannosto aiheuttaa haittaa hänen metsätilallaan ja sen vuoksi hän vastustaa padon rakentamista. 5) CC (Tulisilmä RN:o 2:58, Kivijärvi, Ähtäri) on todennut, että hanketta koskevassa osakas- ja kalastuskuntien kokouksessa ei toimittu oikeiden periaatteiden mukaan; kokouksen kulkuun osallistui henkilöitä, jotka eivät ole osakkaita, osallistujia ei kirjattu ja lopputuloksena todettiin, että lupaa lähdetään hakemaan. Pelkkä vedenpinnan nosto ei paranna ainakaan Kivijärveä eikä sen virkistyskäyttöä, koska kasvusto jää veden alle mätänemään ja haisemaan. Jos vedenpinnan nosto tehdään yhteiskunnan varoilla, olisi luonnollista, että myös rantojen perkaus ja puhdistus rahoitetaan samoin. Rannanomistajan perkausvelvollisuus on kohtuuton. Muistuttaja ei voinut osallistua haitta-arviointitilaisuuteen, koska hän sai asiasta tiedon niin myöhään. HAKIJAN SELITYS Hakija on selityksessään lausunut, että kesä 2004 on ollut poikkeuksellisen sateinen. Vesi on pysynyt järvialtaissa eikä ole ulottunut metsiin. TE-keskuksen lausuntoon on todettu, että pato on suunniteltu kalankulkua haittaamattomaksi ja loiva alarinne mahdollistaa kalojen liikkumisen. Vedenkorkeuden vaihtelun väheneminen auttaa kudun onnistumista matalissa rantavesissä. Padon vaikutus selviää kirjanpitokalastajien eritellessä Kortteisenjärvestä ja Kivijärvestä saamansa saaliin. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausuntoon ei ole ollut huomauttamista.

7 7 Hakija on todennut, että BB:n metsämaan vähäisestä vettymishaitasta on arvio hakemuksessa. AA:ni ja CC:n muistutuksiin on todettu, että esitetty vedenpinnan korkeus on kompromissi, joka on saatu aiemman padon kokemusten perusteella. Veden keskikorkeuden nosto parantaa erityisesti Kortteisenjärven kalaston talvehtimisolosuhteita, koska vesi ei jäädy pohjaan saakka. Veden vaihtelun tasaantuminen vähentää kasvuston mätänemisestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Huvilarannan kunnostaminen on varsin vähäinen panostus, jolla omistaja voi tehdä rannan mieleisekseen. CC oli mukana vesijättömaan osakaskunnan kokouksessa kahdenkymmenenseitsemän muun osanottajan kanssa. LISÄSELVITYS TARKASTUS Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon Vehunperän vesijätön osakaskunnan pidetyn kokouksen kutsun. Ympäristölupavirasto teki tarkastuksen tiloilla Kalataavetti (RN:o 2:57) ja Tulisilmä (RN:o 2:58). Tarkastuksessa todettiin, että tilojen rannassa on selvä rantatörmä ja sen edessä vesijättöalue, jonka leveys ko. päivän vedenkorkeudella oli useita metrejä. Törmän yläpuolinen alue oli niin korkealla, ettei vedennostosta aiheudu vettymistä vesijätön yläpuolelle tai lammikon muodostumista pihaalueelle. Tarkastuskertomus on liitetty asiakirjoihin. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Lupamääräykset Ympäristölupavirasto myöntää Kivijärven kalastuskunnalle, Kivijärven vesijätön osakaskunnalle, Vehunperän kalastuskunnalle, Vehunperän vesijätön osakaskunnalle, Antti Korsumäelle ja Mari Korsumäelle tilan Lepola RN:2:68 omistajina sekä Ira Taipaleelle, Mika Korsumäelle ja Niko Korsumäelle tilojen Autio II RN:o 2:73 ja Autio RN:o 2:74 omistajina luvan pohjapadon rakentamiseen Kortteisenjärven luusuaan Ähtärin kaupungissa Kivijärven ja Kortteisenjärven vedenkorkeuksien nostamiseksi Suomen Salaojakeskus Oy:n laatiman ja päivätyn kunnostussuunnitelman mukaisesti. Kortteisenjärven keskivedenkorkeus ja samalla vesilain 1 luvun 6 :n mukainen vesialueen raja maata vastaan, joka nyt on N ,40 m, tulee padon rakentamisen jälkeen olemaan N ,60 m. Ympäristölupavirasto määrää vettymisvahingosta maksettavaksi korvauksen lupamääräyksessä 7). Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Rakenteet 1) Kortteisenjärven luusuaan rakennetaan maarakenteinen pohjapato suunnitelman liitteessä 4 esitetyllä tavalla.

8 8 Pohjapadon pituus on noin 30 m ja harjan korkeus N ,50 m. Harjan keskelle tehdään V-muotoinen alivirtaama- ja kalankulkuaukko, jonka pohja on tasolla N ,25 m ja leveys padon harjan tasossa 2,0 m. Padon ylävirran puoleisen luiskan kaltevuus on 1:3 tai loivempi ja alavirran puoleisen luiskan kaltevuus 1:15 tai loivempi. Harjan leveys on 3-4 m. Suunnitelmasta saadaan poiketa vähäisessä määrin, jos asiasta sovitaan niiden kanssa, joita asia koskee. 2) Padon yhteyteen yleisölle helposti päästävään paikkaan on tehtävä vedenkorkeusasteikko, johon on selvästi merkitty korkeus N ,60 m. Työn suorittaminen 3) Työt on toteutettava siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vesistölle ja sen käytölle sekä niin, ettei vettä tarpeettomasti padota. Töiden aikana Kortteisenjokeen on johdettava vettä vähintään 20 l/s. 4) Luvan saajalla on oikeus rakentaa hankkeen toteuttamista varten tarpeelliset työmaatiet ja työpadot maanomistajien kanssa sovittaville alueille. Töiden valmistuttua työpadot ja maanomistajien vaatimuksesta työmaatiet on purettava sekä alueet saatettava asianmukaiseen kuntoon. 5) Töiden päätyttyä rakennustöiden jäljet on siistittävä sekä rakennuspaikat muutoinkin saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. Kunnossapito Korvaukset 6) Luvan saajan on pidettävä pohjapato suunnitelman mukaisessa kunnossa. 7) Luvan saajan on maksettava, mikäli ei toisin sovita, metsämaan vettymishaitasta tilan Pohjola RN:o 1:45 omistajalle BB:lle kertakaikkisena korvauksena euroa. (Tietoverkossa olevassa päätöksestä on poistettu korvaussumma) Korvaus on maksettava ennen töihin ryhtymistä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Eräpäivästä lähtien korvaukselle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa. Viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain 12 :ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. 8) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva vahinko on korvattava viivytyksettä asianomaiselle oikeudenomistajalle, ellei toisin sovita. 9) Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan saaja on vesilain mukaan

9 9 vastuussa, edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen voi saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. Tarkkailu 10) Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia vesistön vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelmat on toimitettava ympäristökeskukselle sekä työvoima- ja elinkeinokeskukselle viimeistään kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmassa sanotuin määräajoin ympäristökeskukselle, työvoima- ja elinkeinokeskukselle sekä Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedot on pyydettäessä esitettävä myös niille, joiden oikeus tai etu voi olla tiedoista riippuvainen. Luvan voimassaolo Ilmoitukset 11) Tämän lupapäätöksen tarkoittamat työt on aloitettava kolmen ja saatettava olennaisin osin loppuun viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa raukeaa. 12) Luvan saajan on hyvissä ajoin tarkoitusta vastaavalla tavalla ilmoitettava töiden aloittamisesta asianomaisille maanomistajille, Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava ympäristölupavirastolle, Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Luvan myöntäminen Kortteisenjärven ja Kivijärven ongelmana on järvien heikko tila ja alhaiset vedenkorkeudet, jotka ovat haitanneet virkistyskäyttöä. Järvien rannoilla on vapaa-ajan asuntoja. Järvien vedenpinnan nostolla voidaan parantaa maisemakuvaa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia. Vesitilavuuden lisäys parantaa järvien happitilannetta ja kalaston elinolosuhteita. Vaikutusalueen tiloista suurin osa on tehnyt sopimuksen, jossa he suostuvat hankkeen toteuttamiseen. Kaikki veden tai pohjapadon alle jäävien alueiden omistajat ovat hakijoina tai sopineet asiasta. Hankkeesta aiheutuvat korvattavat vahingot ovat yhteensä 512 euroa. Hankkeen hyötyjä on vaikea määrittää rahallisesti ja hakijan arviota on pidettävä vain suuntaa antavana. Hankkeesta saatava hyöty on kuitenkin siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Hanke ei vaaranna yleistä terveydentilaa, aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön

10 10 luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa eikä suuresti huononna paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja. Vahingot ja haitat Ympäristölupavirasto katsoo, että hankkeesta aiheutuu vettymishaittaa tilan Pohjola RN:o 1:45 metsämaalle ja hyväksyy tältä osin hakijan korvausesityksen. Korvaus määrätään kuitenkin kertakaikkisena kertomalla vuosikorvaus luvulla 20. Vedenpinnannosto parantaa vesimaisemaa, veden laatua ja kalojen elinmahdollisuuksia ja helpottaa järvillä liikkumista. Nämä hyödyt kohdistuvat erityisesti rantatiloille, jotka ovat virkistyskäytössä ja se nostaa kiinteistöjen arvoa. Kiinteistöjen arvonnousu on suurempi kuin vettymisestä aiheutuva haitta myös tiloilla Kalataavetti RN:o 2:57 ja Tulisilmä RN:o 2:58, jotka eivät ole sopineet asiasta, eikä tilojen omistajille niin ollen määrätä korvauksia. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti sekä 11 luvun 3, 5, 14 ja 14a Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Ympäristölupavirasto ottaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla ja Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimuksen kalataloudellisesta tarkkailusta lupamääräyksessä 10). Ympäristölupavirasto hylkää BB:n vaatimuksen luvan epäämisestä perustelujen kohdasta Luvan myöntäminen ilmenevin perustein. Lupavirasto määrää BB:n omistamalle tilalle korvauksen metsämaan vettymisestä lupamääräyksessä 7). AA:n ja CC:n muistutuksista ympäristölupavirasto toteaa, että ympäristölupavirasto ei ole toimivaltainen käsittelemään osakas- ja kalastuskuntien päätösten lainmukaisuutta, vaan ne käsitellään yhteisaluelain mukaisessa menettelyssä hakemalla oikaisua tai moittimalla päätöstä nostamalla kanne käräjäoikeudessa. Tässä päätöksessä ei aseteta rannanomistajille mitään velvoitteita perkausten suorittamisesta tai rahoittamisesta. Ympäristölupavirasto katsoo, että tarkastuksella saadun selvityksen mukaan vedenpinnannosto ei aiheuta vettymistä AA:n kesäasunnon pihalla. CC:n muistutuksessa mainitun Kivijärven tilan ja virkistyskäyttömahdollisuuksien paranemisen osalta viitataan perustelujen kohtaan Luvan myöntäminen. KÄSITTELYMAKSU euroa Sovellettu oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001)

11 11 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla Valitusosoitus Leena Simpanen Kalevi Tikka Jukka Leinonen Raija Aaltonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Kalevi Tikka ja Jukka Leinonen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Raija Aaltonen. RHA/sl

12 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde (09) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.