2007_2lmu.fm Page 1 Wednesday, February 28, :00 AM 2/2007. Sisältö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2007_2lmu.fm Page 1 Wednesday, February 28, 2007 9:00 AM 2/2007. Sisältö"

Transkriptio

1 Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 2 Tasavallan Presidentin asetukset 5 Valtioneuvoston asetukset 5 MIETINNÖT YM. 5 ASETETUT TOIMIELIMET 7 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 9 Korkein hallinto-oikeus 11 Korkeimman oikeuden valitusluvat _2lmu.fm Page 1 Wednesday, February 28, :00 AM 2/2007 Momentti Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 5 Valtioneuvoston asetukset 5 MIETINNÖT YM. 6 ASETETUT TOIMIELIMET 11 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 11 Korkein hallinto-oikeus 12 KKO:N VALITUSLUVAT 15

2 2007_2lmu.fm Page 2 Wednesday, February 28, :00 AM Momentti 2/2007 Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus. Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista. VAHVISTETUT LAIT Laki kuluttajariitalautakunnasta ja laki Kuluttajavirastosta annetun lain muuttamisesta (8-9/2007) HE 115/2006 vp TaVM 18/2006 vp Lait tulivat voimaan Lailla kuluttajariitalautakunnasta korvataan vuonna 1978 säädetty laki kuluttajavalituslautakunnasta. Kuluttajavirastosta annettua lakia tarkistetaan kuluttaja-asiamiehen toimivallan osalta. Lautakunnan toimivaltaan lisätään asuinhuoneiston vuokrausta ja asumisoikeuden luovuttamista koskevat riita-asiat. Näissä asioissa lautakunta voi käsitellä paitsi elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan myös kahden yksityishenkilön välisiä erimielisyyksiä. Toimivalta olisi siten sama kuin kuluttajavalituslautakunnalle nykyisin kuuluvissa asuntokauppa-asioissa. Lautakunnassa otetaan käyttöön ryhmävalitusmenettely. Asia voidaan käsitellä ryhmävalituksena, jos useilla kuluttajilla on samaa elinkeinonharjoittajaa kohtaan sellaisia vaatimuksia, jotka voidaan ratkaista yhdellä päätöksellä. Ryhmävalituksen saattaa vireille kuluttaja-asiamies. Laki sisältää lautakunnan nimen muuttamisen lisäksi useita muutoksia lautakunnan asettamista, kokoonpanoa, jäsenten kelpoisuutta ja menettelytapoja koskevaan sääntelyyn. Muutoksilla pyritään tehostamaan lautakunnan toimintaa ja nopeuttamaan asiain käsittelyä. Laki opintotukilain 39 ja 46 :n muuttamisesta (30/2007) HE 214/2006 vp SiVM 13/2006 vp Laki tulee voimaan Opintotukilain opintotuen rahoitusta koskevia säännöksiä muutetaan yksinkertaistamalla menettelytapoja, joilla Kansaneläkelaitokselle maksetaan korvausta opintotukilain nojalla maksettavista etuuksista aiheutuviin kustannuksiin. Lisäksi selkeytetään säännöksiä, jotka koskevat vapautuksen myöntämistä valtion varoista takausvastuun perusteella maksettujen opintolainojen takaisinmaksusta. Laki työttömyysturvalain 2 luvun 5 :n muuttamisesta (14/2007) HE 130/2006 vp StVM 26/2006 vp Laki tulee voimaan Työttömyysturvalakia muutetaan siten, että yrityksessä työllistynyt yrittäjän perheenjäsen pääsee työttömyysetuuksien piiriin nykyistä helpommin. Nykyisen lainsäädännön mukaan yrityksessä työllistyneen yrittäjän perheenjäsenen katsotaan työllistyvän yritystoiminnassa siihen ajankohtaan asti, jona yritystoiminta on todistettavasti lopetettu tai se on ollut yhdenjaksoisesti keskeytyneenä vähintään neljän kuukauden ajan. Yritystoiminnan lopettamista tai keskeyttämistä ei edellytetä, jos perheenjäsenen työ on päättynyt tuotantosuunnan lopettamisen vuoksi tai vastaavan syyn johdosta. Tuotantosuunnan lopettamiseen rinnastetaan esimerkiksi koko yrityksen tuotantosuunnan tai toiminnan vaihtaminen sekä jonkin toiminnan lopettaminen tai ulkoistaminen. Säännöksiä sovelletaan perheenjäseneen, jolla ei ole ollut omaan omistukseen tai vastaavaan asemaan perustuvaa määräysvaltaa yrityksessä. Laki aravarajoituslain muuttamisesta, laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta sekä laki asumisoikeusasunnoista annetun lain muuttamisesta (20-22/2007) HE 198/2006 vp YmVM 7/2006 vp Lait tulevat voimaan Aravarajoituslain, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeusasunnoista annetun lain nojalla käyttö- ja luovutusrajoitusten alaisten asuntojen, talojen ja osakkeiden luovutusten luovutuksensaajan nimeämistehtävät ja luovutushintojen ja -korvausten enimmäisarvojen määräystehtävä siirretään kunnilta Valtion asuntorahastolle. Viranomaisten ohjausvaltaa myös täsmennetään siten, että se koskee vain valtion asunto-, arava- tai korkotuetuin lainoin rahoitettuja taloja. Laki rikoslain 2 a luvun 6 :n muuttamisesta (68/2007) HE 203/2006 vp LaVM 21/2006 vp Laki tuli voimaan Rangaistusmääräysmenettelyssä annettua, enintään 20 päiväsakon suuruista sakkorangaistusta ei muunneta vankeudeksi. Tällaista sakkoa ei muunneta vankeudeksi silloinkaan, kun tuomioistuin on tuominnut sen rangaistusvaatimuksen vastustamista seuranneessa oikeudenkäynnissä. Laki poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta, laki yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta, laki järjestyksenvalvojista annetun lain 7 :n muuttamisesta ja laki poliisikoulutuksesta annetun lain muuttamisesta ( /2007) HE 72/2006 vp HaVM 24/2006 vp Laki poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta lukuun ottamatta sen 1 :n 3 momenttia ja 12 :ää, laki yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta ja laki järjestyksenvalvojista annetun lain 7 :n muuttamisesta tulivat voimaan Poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta annetun lain 1 :n 3 momentti ja 12 sekä laki po- 2

3 Momentti 2007_2lmu.fm Page 3 Wednesday, February 28, :00 AM liisikoulutuksesta annetun lain muuttamisesta tulevat voimaan Poliisin voimavarojen käytön tehostamiseksi sekä poliisipalvelujen saatavuuden ja laadun turvaamiseksi poliisiyksiköiden kihlakuntarajat ylittävää yhteistoimintaa lisätään. Poliisin ylijohdon ja lääninjohdon tehtävämäärittelyä tarkennetaan. Nykyinen poliisiammattikorkeakoulu ja Poliisikoulu lakkaavat. Lailla perustetaan uusi poliisiammattikorkeakoulu. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että hyvissä ajoin ennen poliisilaitoksen toimialueen muodostamista useammasta kuin yhdestä kihlakunnasta hallintovaliokuntaa informoidaan kirjallisesti muutoshankkeesta perusteluineen. 2) Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että myös poliisin lääninjohdon asema ja tehtävät selvitetään. Laki järjestyksenvalvojista annetun lain muuttamisesta, laki yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta, laki kokoontumislain 18 :n muuttamisesta ja laki eräiden alusten ja niitä palvelevien satamarakenteiden turvatoimista ja turvatoimien valvonnasta annetun lain 10 :n muuttamisesta ( /2007) HE 265/2004 vp VaVM 41/2006 vp Lait tulivat voimaan Järjestyksenvalvontatoiminnan oikeudellinen sääntely ajanmukaistetaan järjestyksenvalvojien ammattitaidon ja turvallisuustoimenpiteiden kohteena olevien oikeusturvan varmistamiseksi. Muutoksilla pyritään myös tehostamaan järjestyksenvalvontatoiminnan viranomaisvalvontaa. Lisäksi nykyisin tietyiltä osin yksinomaan asetustasolla toteutettu sääntely nostetaan perustuslain edellyttämällä tavalla lain tasolle. Ratalaki, laki eräiden ympäristön käyttöön vaikuttavien hankkeiden lunastusluvasta annetun lain 2 :n muuttamisesta, laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta ja laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 9 :n muuttamisesta ( /2007) HE 222/2006 vp LiVM 30/2006 vp Lait tulevat voimaan Ratalaki koskee rautateiden suunnittelua, rakentamista, kunnossapitoa ja lakkauttamista. Eräiden ympäristön käyttöön vaikuttavien hankkeiden lunastusluvasta annettuun lakiin, maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 9 :ään tehdään ratalaista johtuvat muutokset. Rataverkko luokitellaan runkoverkkoon ja muuhun rataverkkoon. Rataverkon radanpitäjänä toimii Ratahallintokeskus. Valtio vastaa radanpidon kustannuksista. Liikennejärjestelmän osana rautatiet tarjoavat toimivia, turvallisia ja kestävää kehitystä edistäviä henkilö- ja tavaraliikenteen yhteyksiä. Laissa on rautatien suunnittelun ja alueidenkäytön yhteensovittamiseen sekä vuorovaikutukseen perustuvat uudet rautatien suunnittelusäännökset. Rautatien rakentamista tai parantamista varten hyväksytään yleis- ja ratasuunnitelma, jonka nojalla rautatiealueet voidaan hankkia. Rautatiealueen ulkopuolisten alueiden käyttöä voidaan turvallisuussyistä rajoittaa. Laki eräiden alusten ja niitä palvelevien satamarakenteiden turvatoimista ja turvatoimien valvonnasta annetun lain muuttamisesta (69/2007) HE 224/2006 vp LiVM 26/2006 vp Laki tulee voimaan Lailla pannaan täytäntöön satamien turvallisuuden parantamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/65/EY. Tavoitteena on parantaa satamien turvallisuutta laajentamalla maantieteellisesti niitä alueita, joihin turvatoimet kohdistuvat. Aluetta, johon turvatoimet kohdistuvat laajennetaan aluksesta ja satamarakenteesta koko sataman alueelle. Muutos toteutetaan ottamalla lakiin uusi turvatoimialueen käsite, jolla pääosin korvataan voimassa olevassa laissa käytetty suppea satamarakenteen käsite. Samalla lain nimike muutetaan laiksi eräiden alusten ja niitä palvelevien satamien turvatoimista ja turvatoimien valvonnasta. Lain määritelmiin lisätään muutamia keskeisiä käsitteitä. Satamien turvatoimista säädetään uudessa 2a luvussa. Merenkulkulaitokselle annetaan eräitä uusia erityisvelvollisuuksia. Laissa säädetään myös turvatarkastuksen suorittajan ja toimivaltaisen viranomaisen yhteistyöstä. Laki viestintämarkkinalain muuttamisesta (70/2007) HE 150/2006 vp LiVM 32/2006 vp Laki tuli voimaan Viestintämarkkinalakia muutetaan siten, että lain yleispalvelua koskevaa sääntelyä täydennetään säännöksillä, jotka koskevat yleispalveluyrityksen nimeämismenettelyä, yleispalvelun nettokustannusten laskemista sekä kustannusten korvaamista erityistapauksissa. Samalla yleispalvelun käsitettä laajennetaan nykyistä teknologianeutraalimmaksi. Teleyrityksen kustannusjärjestelmän valvontaan liittyviä säännöksiä tarkennetaan siten, että Viestintävirastolle annetaan valtuutus antaa tarkempia määräyksiä kustannusjärjestelmän avulla kerättävistä tiedoista. Lisäksi kansallisen verkkovierailun järjestämisvelvollisuutta muutetaan yleisluontoisemmaksi siten, että se kohdistuu teknologiasta riippumatta kaikkiin matkaviestinverkkoihin. Laki patentti- ja rekisterihallituksen suoritteista perittävistä maksuista annetun lain muuttamisesta (75/2007) HE 227/2006 vp TaVM 22/2006 vp Laki tuli voimaan Lain muutos mahdollistaa Patenttija rekisterihallituksen kaikkien julkisoikeudellisten suoritteiden ryhmittelyn asetuksella tarkemmin määriteltäviksi suoriteryhmiksi. Kunkin ryhmän suoritteista perittävillä maksuilla katetaan ryhmän kokonaiskustannukset. Suoriteryhmämääritelmään sisällytetään myös julkisoikeudellisten rekisterien käyttö. Laki Kioton mekanismien käytöstä (109/2007) HE 108/2006 vp TaVM 27/2006 vp 3 Momentti 2/2007

4 2007_2lmu.fm Page 4 Wednesday, February 28, :00 AM Laki tuli voimaan Laki sisältää säädökset siitä, mitkä viranomaiset toimivat Kioton pöytäkirjan mukaisista joustomekanismeista vastaavina viranomaisina sekä siitä, miten valtuutusta ja lupaa joustomekanismien käyttöön haetaan ja millä ehdoin nämä myönnetään. Laki sisältää säädökset myös siitä, miten mekanismeilla hankitut päästöyksiköt rekisteröidään Suomen kansalliseen rekisteriin. Laki ei velvoita mekanismien käyttöön, mutta se mahdollistaa niiden käytön suomalaisille yrityksille. Lailla pannaan voimaan YK:n ilmastosopimusta täydentävän Kioton pöytäkirjan vaatimukset ja sen osapuolikokouksen päätökset sekä eräät EY:n päästökauppadirektiiviä täydentävän direktiivin joustomekanismihankkeita koskevat rajoitukset. Laki päästökauppalain muuttamisesta (108/2007) HE 161/2006 vp TaVM 28/2006 vp Laki tuli voimaan Päästökauppalakiin lisätään päästöoikeuksien jakomenetelmä ja jakoperusteet päästökauppakaudelle Laki myös mahdollistaa, että sen soveltamisalaan kuuluvien laitosten toiminnanharjoittajat voivat käyttää Kioton pöytäkirjan mukaisista hankemekanismeista saatuja päästöyksiköitä EU:n päästökauppajärjestelmässä. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää lain vaikutukset kaukolämpösektorin kehitykseen ja ryhtyy toimiin sektorin toimintaedellytysten turvaamiseksi. Laki Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta ja laki valtion asuntorahastosta annetun lain muuttamisesta (71-72/2007) HE 240/2006 vp YmVM 6/2006 vp Lait tulevat voimaan Valtion asuntorahasto ja valtion asuntorahaston nimisenä toiminut virasto eriytetään toisistaan. Viraston nimeksi tulee Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ja siitä säädetään laki. Samalla viraston tehtäviä uudistetaan vastaamaan toimintaympäristön muutoksia. Virastosta on tarkoitus kehittää laaja-alainen asumisen asiantuntija. Valtion asuntorahastosta annetusta laista kumotaan virastoa koskevat säännökset ja laki jää koskemaan vain varsinaista rahastoa. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, laki kuntajakolain muuttamisesta ja laki varainsiirtoverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ( /2007) HE 155/2006 vp HaVM 31/2006 vp Lait tulivat voimaan Kuntajakolain säännökset kuntien yhdistämisen taloudellisesta tuesta muutetaan siten, että ne kannustavat asukasmäärältään nykyistä olennaisesti suurempiin monta kuntaa käsittäviin kuntaliitoksiin. Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin asukasta. Kunnan tai yhteistoiminta-alueen, jolla on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukainen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa, asukasmäärän on oltava vähintään noin asukasta. Jokaisen kunnan tulee kuulua kuntayhtymään, jonka tehtävänä on kunnan osoittamassa laajuudessa vastata palveluista, joista säädetään erikoissairaanhoitolaissa ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa. Pääkaupunkiseudun kuntien sekä maakuntakeskuskaupunkien ja niihin yhdyskuntarakenteellisesti kiinteästi kuuluvien laissa mainittujen kuntien tulee laatia suunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan mainituilla seuduilla. Uudistuksen valmistelu tulee toteuttaa yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Laki sisältää myös säännökset henkilöstön palvelussuhdeturvasta, erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien palveluiden turvaamisesta, valtion kuntapolitiikan ja rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamisen periaatteista, eräiden tehtävien siirtämisestä kunnilta valtiolle sekä tietojärjestelmien ja yhteispalveluiden kehittämisestä. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää hallituksen antavan vuonna 2009 eduskunnalle selonteon kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutuksesta sekä kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain tavoitteiden toteutumisesta. Laki luottolaitostoiminnasta ja siihen liittyvät muutoslait ( /2007) HE 21/2006 vp TaVM 25/2006 vp Lait tulivat voimaan Lailla luottolaitostoiminnasta saatetaan voimaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY uudelleen laatimisesta (luottolaitosdirektiivi) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten omien varojen riittävyydestä annetun neuvoston direktiivin 93/6/EY uudelleen laatimisesta (omien varojen direktiivi). Samalla lain rakennetta selkeytetään nykyisestä ja muutetaan eräitä siihen liittyviä lakeja. Laki arvopaperimarkkinalain muuttamisesta (152/2007) HE 174/2006 vp TaVM 29/2006 vp Laki tuli voimaan Arvopaperimarkkinalain muutoksella pannaan täytäntöön säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston antama direktiivi 2004/109/EY (avoimuusdirektiivi) sekä siihen liittyviä komission täytäntöönpanotoimia. Laki ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen oikeudesta tarjota sijoituspalvelua Suomessa annetun lain 4 a :n väliaikaisesta muuttamisesta annetun 4

5 Momentti 2007_2lmu.fm Page 5 Wednesday, February 28, :00 AM lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (155/2007) HE 276/2006 vp TaVM 32/2006 vp Laki tuli voimaan Lain voimassaoloaikaa jatketaan neljällä vuodella vuoden 2011 loppuun. Muutokset liittyvät Euroopan unionin laajentumiseen , jolloin Bulgaria ja Romania liittyivät unioniin. Bulgariassa ja Romaniassa ei sovelleta siirtymäaikana sijoittajien korvausjärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/9/EY vähimmäiskorvaustasoa. Siirtymäaikana muut jäsenvaltiot säilyttävät oikeuden estää palveluiden tarjoamisen jäsenvaltiossa toimiluvan saaneen palveluntarjoajan toisessa jäsenvaltiossa olevasta sivuliikkeestä, jollei sivuliikkeen tarjoamaa sijoittajan korvaussuojaa täydennetä direktiivin edellyttämälle vähimmäistasolle. Laki on voimassa asti. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä ja laki sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman palveluketjun kokeilusta annetun lain 30 :n muuttamisesta ( /2007) HE 253/2006 vp StVM 47/2006 vp Lait tulevat voimaan Lailla sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä säännellään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen yleiset vaatimukset sekä toteutetaan terveydenhuollon palvelujen antajien yhtenäinen sähköinen potilastietojen käsittely- ja arkistointijärjestelmä. Tavoitteena on edistää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen tietoturvallista käsittelyä sekä terveydenhuollon palvelujen tuottamista potilasturvallisesti ja tehokkaasti. Lisäksi tavoitteena on edistää potilaan tiedonsaantimahdollisuuksia omista potilastiedoistaan ja niiden käsittelyyn liittyvistä lokitiedoista muun muassa sähköisen katseluyhteyden avulla. HALLITUKSEN ESITYKSET Esitys (HE 277/2006 vp) laiksi ulkomaalaislain 46 :n muuttamisesta. Lain muutoksilla pannaan täytäntöön direktiivi kolmansien maiden kansalaisten opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten tapahtuvan maahanpääsyn edellytyksistä. Direktiivissä säädetään edellytyksistä, jotka koskevat kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyä jäsenvaltioiden alueelle yli kolmen kuukauden ajan tapahtuvaa opiskelua, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten, sekä menettelystä, jonka mukaisesti jäsenvaltiot sallivat kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyn alueelleen tällaista tarkoitusta varten. Esitys (HE 278/2006 vp) vuoden 2007 lisätalousarvioksi. Sponda Oyj:n osakkeiden uusmerkintään ehdotetaan kohdistettavaksi 85 milj. euroa. Tuloarvioiden nettolisäykseksi ehdotetaan 270 milj. euroa. Vuoden 2007 lisätalousarvioesitys on 184 milj. euroa ylijäämäinen. Lisätalousarvioesitys huomioiden valtionvelan määräksi vuoden 2007 lopussa arvioidaan 58,5 mrd. euroa, mikä vastaa 33,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. VALTIONEUVOSTON ASETUKSET Valtioneuvoston asetus yritystoiminnan tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (1/2007) Asetus tuli voimaan Asetukseen tehdään Euroopan yhteisön valtiontukisääntöjen muuttumisen vuoksi tarpeelliset muutokset. Valtioneuvoston asetus maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta (26/2007) Asetus tuli voimaan Asetuksella täsmennetään eräiltä osin maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annettua lakia (612/2006). Maatalouden määritelmää tarkennetaan erityisesti ensiasteen jalostuksen osalta. Lisäksi täsmennetään niitä luovutuksia, jotka sallitaan luopumisen kohteena olevasta maatilasta kolmen vuoden aikana ennen luopumista. Tilanpidon jatkajalta edellytettävää ammattitaitoa tarkennetaan koulutuksen pituuden ja laajuuden osalta. Sukupolvenvaihdoksissa edellytetään myös elinkeinosuunnitelmassa esitettäväksi sellainen laskelma, joka osoittaa maatilalta saatavan laissa säädetyn vähimmäistulon euroa. Asetuksessa säädetään laskelmaan sisällytettävistä seikoista sekä maatalouden tuloista tehtävästä vähimmäispoistosta, joka on euroa. Tila voidaan luovuttaa kahdelle erikseen viljeltäväksi vain, jos elinkelpoisuutta koskevan laskelman mukaan maataloudesta voidaan tehdä vähintään euron poistot. Tilanpidon jatkajalta edellytetään myös maatalouden harjoittamista siten, että maatila täyttää tilatukijärjestelmän mukaisen tuen saamisen edellytykset. Tämä osoitetaan joko maksetulla tuella tai suoritetulla tarkastuksella. Lausunnoissa on pääsääntöisesti mainittava, mihin selvityksiin se perustuu. Keskeytetyn maksun uudelleen aloittamisessa sekä eläkelaitoksen ennakoiden maksussa ja vahvistamisessa noudatetaan aikaisempaa menettelyä. Asetuksessa myös täsmennetään niitä selvityksiä, jotka ministeriölle on toimitettava tukijärjestelmän seurantaa varten. Valtioneuvoston asetus aikuisten koulutustason kohottamiseen myönnettävästä valtionavustuksesta (45/2007) Asetus tuli voimaan Asetuksella säädetään valtionavustuksella rahoitettavan toiminnan sisältö, avustettavaan toimintaan osallistuville asetettavat edellytykset, tahot joille avustusta voidaan myöntää, avustuksen valtionosuusrahoitusta täydentävään luonteeseen liittyvät myöntämisedellytykset sekä avustukset myöntävä viranomainen. 5 Momentti 2/2007

6 2007_2lmu.fm Page 6 Wednesday, February 28, :00 AM Valtioneuvoston asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta (48/200) Asetus tuli voimaan Tulkkipalveluja koskevat säännökset on siirretty vammaispalvelulakiin, joten asetus kumotaan. Valtioneuvoston asetus syyttäjänvirastosta (88/2007) Asetus tulee voimaan Asetuksella säädetään tarkemmin syyttäjänviraston hallinnosta ja henkilöstöön liittyvistä asioista. Valtioneuvoston asetus syyttäjänvirastojen toimialueista ja päätoimipaikoista (89/2007) Asetus tulee voimaan Asetuksella säädetään lakia tarkemmat säännökset siitä, mistä kihlakunnista syyttäjänvirastot muodostuvat ja missä sijaitsee kunkin syyttäjänviraston päätoimipaikka. Valtioneuvoston asetus valtakunnansyyttäjänvirastosta annetun asetuksen muuttamisesta (90/2007) Asetus tulee voimaan Asetukseen lisätään säännökset valtionsyyttäjän tehtävistä. Asetukseen tehdään lisäksi vähäinen valtakunnansyyttäjänviraston yksiköiden nimiä koskeva muutos. MIETINNÖT YM. Raportti yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamisesta Selvitysmiehet, hallintoneuvos Niilo Jääskinen ja professori Jorma Rantanen, luovuttivat raporttinsa opetusministeri Antti Kalliomäelle. Selvitysmiehet esittävät, että yliopistoista muodostettaisiin itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia. Yliopistot saisivat näin oikeudellisesti erillisen oikeushenkilönaseman eivätkä ne enää olisi valtion talousarviotalouteen kuuluvia tilivirastoja. Muutos antaisi yliopistoille mahdollisuuden tehdä sopimuksia ja hankkia omaisuutta omissa nimissään, mikä helpottaisi niiden edellytyksiä toimia yhteistyössä muiden yliopistojen sekä yksityisen sektorin kanssa Suomessa ja kansainvälisesti. Julkaisu on osoitteessa OPM/Julkaisut/2007/ Yliopistojen_taloudellisen_ja_hallin nollisen_aseman_uudistaminen.html. Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten edistäminen muistio Tohtori Pentti Arajärvi ehdottaa, että hallitus selvittää uuden, rajoitettuun voitonjakoon perustuvaa osakeyhtiötä ja osuuskuntaa koskevan lainsäädännön tarvetta Suomessa. Tämä saattaisi selkeyttää järjestöjen palvelutuotannon organisoimista tavalla, joka tunnistaa järjestöjen palvelutuotannon erityispiirteet. Selvityksessä korostetaan kansalaisjärjestöjen kuulemista lainsäädännön ja päätösten valmistelussa. Järjestöjen aseman vahvistamiseksi tulisi perustaa kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta, jolla luodaan edellytykset myös järjestöjen ja yritysten keskinäisten kysymysten selvittämiselle. Muistio on osoitteessa Oikeussuojakeinotyöryhmän mietintö Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa, että Suomessa otetaan käyttöön järjestelmä, jolla oikeudenkäynnin kohtuuton viivästyminen voidaan hyvittää asianosaiselle valtion varoista maksettavalla rahakorvauksella. Ennalta ehkäisevänä keinona asianosainen saisi joudutettua asiansa käsittelyä tekemällä kantelun ylemmälle tuomioistuimelle. Viivästyskantelu otettaisiin käyttöön sekä yleisissä tuomioistuimissa että hallintotuomioistuimissa. Ehdotuksen tavoitteena on luoda oikeudenkäynnin osapuolille tehokkaita keinoja käsittelyn viipymistä vastaan ja näin parantaa heidän oikeussuojaansa. Samalla pantaisiin täytäntöön Euroopan ihmisoikeussopimuksen asettamat vaatimukset sekä turvattaisiin myös perustuslaissa taattu oikeus oikeudenkäyntiin ilman aiheetonta viivästystä. Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Jos oikeudenkäynti viivästyy, jokaisen on voitava vedota kotimaan viranomaiseen asian korjaamiseksi. Nykyisiä keinoja ei pidetä riittävinä Asianosaisilla on nykyisin Suomessa käytettävissään asiasta riippuen erilaisia keinoja käsittelyn nopeuttamiseksi. Kaikissa asioissa yksinkertaisin keino oikeudenkäynnin nopeuttamiseksi on esittää kiirehtimispyyntö asiaa käsittelevälle tuomioistuimelle tai esitutkintaviranomaiselle. Näiden harkintaan kuitenkin jää, mihin toimiin pyynnön johdosta ryhdytään. Käsittelyn viivästymisestä viranomaisessa voi kannella ylemmälle viranomaiselle, sen sijaan oikeudenkäynnin viivästymisestä tuomioistuimessa ei nykyisin voi kannella ylemmälle tuomioistuimelle. Viipymisestä voi kuitenkin sekä viranomaisten että tuomioistuinten menettelyn osalta kannella sekä valtioneuvoston oikeuskanslerille että eduskunnan oikeusasiamiehelle. Ylempi viranomainen tai laillisuusvalvoja ei kuitenkaan nykyisin voi suoranaisesti puuttua asian käsittelyyn, esimerkiksi asettaa määräaikaa jatkotoimille. Rikosasioissa oikeudenkäynnin kohtuuton viipyminen eli se, että rikoksen tekemisestä on kulunut huomattavan pitkä aika, voidaan lain mukaan ottaa huomioon rangaistusta lieventävänä seikkana. Asianosainen voi nykyisin vaatia valtiolta vahingonkorvausta oikeudenkäynnin viipymisen perusteella. Korvausvastuu määräytyy tällöin kuitenkin yleisen vahingonkorvauslain perusteella, ja asianosaisen on mm. näytettävä toteen hänelle aiheutunut vahinko ja sen syy-yhteys oikeudenkäynnin viivästymiseen. Aineetonta vahinkoa ei korvata. Viivästyskantelulla ylemmältä tuomioistuimelta määräys käsittelyn jouduttamiseksi Työryhmän ehdotuksen mukaan asianosainen voisi kannella vireillä olevan asian viivästymisestä käräjäoikeudessa hovioikeuteen ja hovioikeudessa korkeimpaan oikeuteen sekä hallinto-oikeudessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 6

7 Momentti 2007_2lmu.fm Page 7 Wednesday, February 28, :00 AM Viivästyskantelun voisi tehdä esimerkiksi silloin, kun asialle ei ole pitkään aikaan tehty mitään toimenpiteitä. Kantelulle ei olisi määräaikaa, vaan se voitaisiin tehdä periaatteessa milloin tahansa asian ollessa vireillä. Kantelun voisi tehdä kuka tahansa asianosainen, esimerkiksi rikosasiassa vastaajan lisäksi syyttäjä tai puhevaltaa käyttänyt asianomistaja. Yksinkertaisessa kirjallisessa menettelyssä käsiteltävä viivästyskantelu olisi ratkaistava kiireellisesti, viimeistään kuukauden määräajassa. Kantelu hyväksyttäisiin, jos pääasian käsittely on viivästynyt siten, että se loukkaa asianosaisen oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa tai vakavasti vaarantaa sen. Ylempi tuomioistuin voisi tällöin määrätä oikeudenkäyntiä jouduttavasta tehokkaasta toimenpiteestä. Se voisi ensinnäkin määrätä, että pääasia on käsiteltävä alemmassa tuomioistuimessa kiireellisenä, tai asettaa määräajan tietylle toimelle asian käsittelyssä. Joissakin tapauksissa se voisi myös antaa tuomioistuimen kokoonpanoa koskevan määräyksen, määrätä toisen tuomiopiiriinsä kuuluvan tuomioistuimen tuomarin käsittelemään asiaa tai siirtää asian toiseen tuomiopiiriinsä kuuluvaan tuomioistuimeen. Hyvitys oikeudenkäynnin viivästymisestä enintään euroa Työryhmän ehdotuksen mukaan asianosaisella olisi oikeus saada valtion varoista kohtuullinen hyvitys oikeudenkäynnin viivästymisen johdosta. Hyvityksen tarkoituksena olisi korvata viivästymisen aiheuttamaa huolta ja epävarmuutta. Oikeudenkäynnin kestoa ja viivästymistä sekä hyvityksen määrää arvioitaisiin vastaavasti kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Hyvitystä voitaisiin antaa normaalisti enintään euroa. Uutta lakia oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä sovellettaisiin kaikkiin yleisissä tuomioistuimissa, erityistuomioistuimissa sekä hallintotuomioistuimissa ja muissa hallintolainkäyttöelimissä käsiteltäviin asioihin. Lakia sovellettaisiin siten myös esimerkiksi verotusta koskeviin asioihin, jotka eivät kuulu ihmisoikeussopimuksen soveltamisalaan. Hyvityshakemuksia käsittelemään perustettaisiin oikeusministeriön hallinnonalalle riippumaton lautakunta. Hakemus olisi pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa oikeudenkäynnin päättymisestä. Hyvityslautakunnan päätökseen ei saisi hakea muutosta. Hyvitys maksettaisiin kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että hallintolainkäytössä tuomittavia hallinnollisia taloudellisia sanktioita voitaisiin lieventää asian käsittelyn viivästymisen johdosta. Viivästyminen voitaisiin ottaa huomioon myös uhkasakon tuomitsemisessa. Suomelle useita tuomioita pitkittyneistä oikeudenkäynneistä Suomi on viime vuosina saanut useita ihmisoikeustuomioistuimen langettavia tuomioita sillä perusteella, ettei oikeudenkäynti ole tapahtunut ihmisoikeussopimuksen edellyttämän kohtuullisen ajan kuluessa. Vuonna 2005 tällaisia tuomioita annettiin viisi ja vuoden 2006 aikana seitsemän kappaletta. Tuomiot ovat koskeneet yleensä riita- tai rikosasian oikeudenkäyntiä. Tapauksissa oikeudenkäynnin kokonaiskesto on ollut pisimmillään 10 vuotta 2 kuukautta, lyhimmillään 4 vuotta 2 kuukautta. Oikeudenkäyntien on katsottu viivästyneen paitsi eri tuomioistuimissa myös esitutkinnassa tai syyteharkinnassa. Useimmiten viivästys on tapahtunut käräjäoikeudessa, mutta monessa tapauksessa myös hovioikeudessa. Tällä hetkellä ihmisoikeustuomioistuimessa on vireillä arviolta ainakin 20 Suomea vastaan tehtyä valitusta, joissa on kysymys oikeudenkäynnin viipymisestä. Hallintolainkäyttöä koskevat viivästymisvalitukset ovat koskeneet maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön mukaisia asioita sekä lastensuojeluasioita. Mietintö on osoitteessa Pohjoismainen luovuttamissopimus työryhmän mietintö Oikeusministeriön työryhmä yksinkertaistaisi ja nopeuttaisi rikoksesta epäillyn luovuttamista Pohjoismaiden välillä ja saattaisi menettelyn mahdollisimman samankaltaiseksi EU-luovuttamislain kanssa. Ehdotuksen mukaan Suomen kansalaiset luovutettaisiin samoin edellytyksin kuin muidenkin maiden kansalaiset. Jatkossa luovuttaminen toisiin Pohjoismaihin olisi mahdollista jopa laajemmin kuin EU-maiden välillä. Työryhmä esittää, että eduskunta hyväksyisi Kööpenhaminassa 15 päivänä joulukuuta 2005 tehdyn rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan Pohjoismaiden välisen sopimuksen (pohjoismainen pidätysmääräys). Lisäksi työryhmä ehdottaa, että rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta säädettäisiin uusi laki, joka korvaisi vuoden 1960 yhteispohjoismaiseen lainsäädäntöön perustuvan pohjoismaisen luovuttamislain. Nykyisin Suomen, Ruotsin ja Tanskan välillä voidaan soveltaa kahta eri luovuttamislakia: EU-luovuttamislakia ja pohjoismaista luovuttamislakia. Jatkossa EU-luovuttamislakia ei enää sovellettaisi näiden valtioiden välillä vaan sovellettavaksi tulisi uusi pohjoismainen luovuttamislaki. Tällä hetkellä luovuttamisesta Suomesta toiseen Pohjoismaahan päättää sisäasiainministeriö. Jatkossa päätöksen tekisivät samat käräjäoikeudet kuin EU-maiden välisessä luovutuksessa eli Helsingin, Kuopion, Oulun ja Tampereen käräjäoikeudet, joiden päätöksestä voitaisiin valittaa edelleen korkeimpaan oikeuteen. Syyttäjinä toimisivat näiden neljän kaupungin tuomiopiirissä toimivat kihlakunnansyyttäjät. Ehdotuksen mukaan henkilö voitaisiin luovuttaa Suomesta Islantiin, Norjaan, Ruotsiin ja Tanskaan tai pyytää näistä valtioista luovutettavaksi Suomeen joko esitutkinta- ja syytetoimia tai rangaistuksen suorittamista varten. Kuten EU:ssakin, samalla luovuttamispyynnöllä henkilö voitaisiin sekä ottaa säilöön että luovuttaa toiseen Pohjoismaahan. Luovuttamisen edellytyksenä esitutkinta- ja syytetoimenpiteitä varten olisi, että rikoksesta voidaan tuomita rangaistukseksi vankeutta. Henkilö voitaisiin luovuttaa rangaistuksen täytäntöönpanoa varten silloin, jos hänet on Pohjoismaassa tuomittu vapausrangaistukseen. Enää ei vaadittaisi sitä, että rikos on sekä luovutusta pyytävän että luovuttavan valtion lain mukaan rangaistava. Riittäisi, että luovuttamisen perusteena olevan teko on rangaistava vain luovutusta pyytävässä maassa. Siten Suomessa oleva henkilö olisi luovutettava toiseen Pohjoismaahan, vaikka teko ei olisikaan rangaistava Suomessa. Luovuttamiseen ei kuitenkaan suostuttaisi, jos teko on tehty Suomessa eikä se ole Suomen lain mukaan rangaistava. Suomessa olevan henkilön luovuttamiselle ei enää asetettaisi mitään erityisrajoituksia. Luovuttamiseen olisi suostuttava, jollei laissa ole erityistä kieltäytymisperustetta, kuten esim. sitä, että teko on tehty alle 15-vuotiaana. Suomen kansalainen saisi kuitenkin suorittaa toisessa Pohjoismaassa tuomitun vankeusrangaistuksen Suomessa. 7 Momentti 2/2007

8 2007_2lmu.fm Page 8 Wednesday, February 28, :00 AM Lisäksi henkilö voitaisiin yleensä asettaa vastuuseen myös muista teoista kuin niistä, joiden perusteella luovuttamista on pyydetty. Myös edelleen luovuttaminen toiseen Pohjoismaahan olisi eräin poikkeuksin sallittu. Pohjoismaiden välistä luovuttamista nopeutettaisiin säätämällä erityiset määräajat. Käräjäoikeuden olisi tehtävä luovuttamista koskeva päätös kolmen päivän kuluessa siitä, kun luovutettava henkilö on suostunut luovuttamiseen. Jos hän ei anna suostumusta, aikaa on 30 päivää. Asia tulisi ratkaista kuitenkin aina 26 päivän kuluessa henkilön kiinniottamisesta. Kun luovuttamispäätös on tehty, luovuttaminen olisi pantava täytäntöön viiden päivän sisällä. Muutokset saattavat jossain määrin lisätä Pohjoismaiden välisiä luovuttamisia. Suomeen on luovutettu toisesta Pohjoismaasta vuosittain noin henkilöä. Suomesta toiseen Pohjoismaahan on luovutettu vuosina vain 11 henkilöä. Mietintö on osoitteessa Patoturvallisuustyöryhmän loppuraportti Työryhmä esittää kokonaan uuden patoturvallisuuslain säätämistä nykyisen vuodelta 1984 olevan lain tilalle. Samalla yhteydet muuhun lainsäädäntöön tulisi saattaa ajan tasalle ja vastuut eri toimijoiden välillä selkeyttää. Työryhmän mukaan myös patojen ikääntyminen ja peruskorjaustarve sekä tarve reagoida ilmaston ja vesiolojen muutoksiin on otettava huomioon. Kaivostoimintaan liittyvät padot tulisi sisällyttää patoturvallisuuslain piiriin. Työryhmä selvitti myös tarvetta ja mahdollisuuksia säätää tulvariskien hallinnasta. Raportti on osoitteessa 5lW4u4FlL/5m80o7wkV/Files/ CurrentFile/trm2007_3.pdf. Valtakunnallista jätesuunnitelmaa valmistelleen työryhmän mietintö Jätesuunnitelma on viranomaisten toimintaa ohjaava strategia, joka kuvaa millainen Suomen jätehuollon olisi oltava vuonna 2016 ja millä keinoin päämäärä saavutetaan. Kaiken kaikkiaan työryhmä on esittänyt 23 kehittämistavoitetta ja niiden alla 45 keskeistä ohjauskeinoa. Työryhmä esittää myös lukuisan joukon suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia. Suunnitelma sisältää myös erillisen toimenpideohjelman jätteiden synnyn ehkäisemiseksi. Tällaista ohjelmaa ehdotetaan pakolliseksi parhaillaan uudistettavassa EU:n jätepolitiikkaa koskevassa puitedirektiivissä. Työryhmän ehdotukseen jättivät eriävän mielipiteensä Suomen luonnonsuojeluliitto sekä Elinkeinoelämän Keskusliitto yhdessä Suomen Kaupan Liiton kanssa. Mietintö on osoitteessa Vankeinhoidon hallintoa koskeva raportti Selvitysmies, valtiokonttorin pääjohtaja Jukka Wuolijoki raportoi, että useissa vankiloissa koetaan vankeuslain tuomien uusien vaatimusten ja käytettävissä olevien voimavarojen olevan epäsuhteessa toisiinsa. Selvitysmies kuitenkin arvioi, että pitkäaikaisen rahapulan taustalla on alibudjetoinnin lisäksi myös toiminnallisia ongelmia, joiden korjaamisella menotasoa voidaan alentaa, tuloperusteita vahvistaa sekä saavuttaa rahoitustasapaino jopa kohtuullisen nopeasti. Rahoitustasapaino on tulevina vuosina mahdollista ylläpitää sillä tasolla, jonka valtioneuvosto on kehykseksi asettanut, kun vain huolehditaan toiminnan jatkuvasta kriittisestä arvioinnista ja jatkuvasta parantamisesta. Selvitysmies esittää, että oikeusministeriö ja Rikosseuraamusvirasto arvioisivat uudelleen, mihin vankiryhmiin uuden vankeuslain velvoitteet olisi täysimääräisesti tarkoituksenmukaista kohdistaa. Uudelleenarvioinnin tarvetta on sekä kaikkein vähäisimpien että kaikkein ammattimaisimpien rikosten tekijöiden kohdalla. Kriittinen uudelleenarviointi keventäisi vankiloissa koettua resurssipainetta. Selvitysmies esittää, että oikeusministeriö luopuu pikkutarkasta vankeinhoidon ohjaamisesta ja jättää alan kehittämistoiminnan Rikosseuraamusviraston vastuulle. Myös Rikosseuraamusalan koulutuskeskus esitetään siirrettäväksi ministeriön suorasta ohjauksesta Rikosseuraamusviraston yhteyteen. Rikosseuraamusviraston kahtiajako Vankeinhoitolaitokseen ja Kriminaalihuoltolaitokseen esitetään lopetettavaksi ja toimintaorganisaatio yhdistettäväksi kaikilla tasoilla. Organisaation selkeytyminen sujuvoittaa ohjausta, vapauttaa voimavaroja ja keventää hallinnon kustannuksia. Vankien terveydenhuollon toimintakykyä ja vankiloiden työtoiminnan kannattavuutta esitetään parannettavaksi. Turhien käräjämatkojen välttäminen, vankikuljetusten vähentäminen ja uudelleenjärjestely vähentävät työtä ja alentavat kustannuksia. Vankeinhoitolaitoksen sisäistä toimintaa selvitysmies esittää monin tavoin uudistettavaksi. Korjattavaa on eniten taloushallinnossa ja projektihallinnossa. Myös henkilöstöhallinnosta ja tietohallinnosta selvitysmies on löytänyt useita kehittämiskohteita. Vankeinhoidon tuloperusteita selvitysmies esittää vahvistettavaksi ohjaamalla vankiloiden työtoiminnan tulot Rikosseuraamusviraston käyttöön, kun ne nyt menevät pääosin suoraan Valtiokonttorin kassaan. Johtamiskäytäntöjä selvitysmies esittää merkittävästi parannettavaksi kaikilla tasoilla. Tämä edellyttää laajan henkilöjohtamisen kehitysohjelman läpiviemistä koko organisaatiossa. Sen käynnistämistä selvitysmies pitää kiireellisenä tehtävänä. Johtamisen parantuminen lisäisi henkilöstön työhyvinvointia sekä vähentäisi ylitöitä ja sairauspoissaoloja. Ylimmälle johdolle esitetään erityisen johdon tuen järjestämistä. Ministeriön harkittavaksi esitetään johtokunnan asettamista Rikosseuraamusvirastolle. Selvitysmiehen eräät ehdotukset edellyttävät säädösmuutoksia, jotka kuitenkin ovat varsin nopeasti valmisteltavissa. Ehdotetut kehittämistoimet vaativat noin kahden miljoonan euron investoinnin. Esitettyjen muutosten toteuttaminen alentaa vankeinhoidon kustannustasoa yli kymmenen miljoonaa euroa vuodessa. Syyskuussa asetetun selvitysmiehen tehtävänä oli arvioida vankeinhoidon talouden ja hallinnon sekä ohjauksen ja valvonnan tilaa sekä tehdä tarvittavat kehittämisehdotukset. Tavoitteena oli aikaansaada usean vuoden kehittämisohjelma, jota voitaisiin laajassa yhteisymmärryksessä toteuttaa ja jonka avulla voitaisiin varmistaa riittävät hallinnolliset ja toiminnalliset edellytykset vankeinhoidon kokonaisuudistuksen toimeenpanemiseksi. Raportti on osoitteessa Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyön koordinointi ja osaamisen keskittäminen Työryhmä esittää, että maahamme perustetaan kansallinen lähisuhdeja perheväkivallan ehkäisytyön vastuuyksikkö joko Stakesin tai Kansanterveyslaitoksen yhteyteen. Yksikkö ottaisi päävastuun lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöstä. Tällä hetkellä monet tahot tekevät väkival- 8

9 Momentti 2007_2lmu.fm Page 9 Wednesday, February 28, :00 AM lan vastaista työtä mutta kokonaisvastuuta ei ole kenelläkään. Asiantuntijatyöryhmä selvitti eri virastojen ja laitosten roolia väkivallan vähentämistyössä ja teki selvityksen pohjalta esityksen työn uudelleen järjestämiseksi. Työryhmä painottaa, että väkivallan ehkäisytyölle on varattava riittävät voimavarat. Lähisuhde- ja perheväkivallan vähentäminen 10 prosentilla toisi arvion mukaan noin 9 miljoonan euron säästöt. Työryhmä ehdottaa lisäksi, että Työterveyslaitoksen tehtävää työväkivaltaa koskevan tutkimuksen, osaamisen, koulutuksen ja tiedotuksen koordinoinnissa vahvistetaan. Selvitys on osoitteessa publishing/documents/10212/index.htx. Määräaikaisia työsuhteita selvittäneen työryhmä raportti Työryhmä ei ehdota muutoksia määräaikaisuuden perustetta koskevaan sääntelyyn. Määräaikaisten sopimusten asianmukaiseen käyttöön voidaan vaikuttaa valvontaa tehostamalla. Työryhmä ehdottaa, että työsuhteen keskeisiä ehtoja koskevan selvityksen antamatta jättäminen tulisi rangaistavaksi. Tavoitteena on, että määräaikaisuuden perustetta harkittaisiin tarkemmin ja että peruste tulisi työntekijöiden tietoon nykyistä paremmin. Myös työsuojeluviranomaisen valvontaedellytyksiä ehdotetaan parannettavaksi. Työryhmä ehdottaa niin ikään asetettavaksi kolmikantaisen työryhmän, jonka tehtävänä olisi tehdä laaja-alainen selvitys vuokratyöhön liittyvistä kysymyksistä. Työryhmä ehdottaa tutkimushankkeiden käynnistämistä myös määräaikaisten sopimusten käyttöön liittyvistä syistä erityisesti niillä aloilla ja tehtävissä, joissa määräaikaisten sopimusten käyttö on yleisempää. Lisäksi työryhmä kiinnittää huomiota osaamisen ja koulutuksen kehittämiseen. Raportti on osoitteessa 99_pdf/fi/06_tyoministerio/ 06_julkaisut/10_muut/ maaraaik_tyosuhteet_tyor07.pdf. Oikeudenkäynnin kokonaiskeston lyhentäminen Oikeusministeriön työryhmän mielestä asioiden käsittelyaikoja yleisissä tuomioistuimissa voidaan lyhentää muun muassa tehostamalla käsittelyn kokonaiskeston seurantaa kaikissa vaiheissa, joustavoittamalla tuomioistuinten toimivaltaa koskevia säännöksiä, monipuolistamalla käräjäoikeuksien ratkaisukokoonpanoja sekä kehittämällä tuomioistuinten johtamista ja työtapoja. Ensisijaisena työryhmä pitää kuitenkin pikaista pyrkimystä suurempiin käräjäoikeuksiin, koska suurissa yksiköissä resurssien varaaminen laajojen asioiden käsittelyyn on helpompaa kuin pienissä. Suuret yksiköt mahdollistavat myös tuomareiden erikoistumisen. Oikeudenkäynnin kohtuuttoman pitkää kestoa koskevat ongelmat keskittyvät pääasiassa Etelä-Suomen tuomioistuimiin, etenkin Helsingin käräjäoikeuteen ja Helsingin hovioikeuteen. Työryhmä huomauttaa, ettei sen ehdotuksilla voida poistaa ongelmia yksiköissä, joissa jatkuva asioiden ruuhkautuminen johtuu pysyvästä resurssivajeesta. Siksi tulisi myös huolehtia riittävien resurssien turvaamisesta. Työmäärän mittaamisessa tulisi lukumäärän lisäksi kyetä mittaamaan myös asioiden laatua ja laajuutta. Työryhmä toteaa, että menettelyn tehostaminen pienemmissä asioissa on myös keino välillisesti edistää laajojen, viivästyksille alttiiden asioiden käsittelyn joutuisuutta, jos niiden käsittelyyn voidaan näin saada resursseja ja aikaa. Käsittelyajan seurantajärjestelmiä kehitettävä Oikeudenkäynnin kestoa laskettaessa huomioon otettava aika alkaa riita-asiassa yleensä kanteen vireilletulosta käräjäoikeudessa. Rikosasiassa oikeudenkäynnin keston katsotaan käytännössä yleensä alkavan siitä, kun henkilöä kuullaan esitutkinnassa syylliseksi epäiltynä. Ongelmana on, etteivät poliisin, syyttäjän ja tuomioistuinten nykyiset asianhallintajärjestelmät mahdollista oikeudenkäynnin kokonaiskeston seurantaa. Tilastoja on mahdollista luoda vain jälkikäteen tietoja yhdistämällä. Tämä vaikeuttaa kokonaiskäsittelyaikojen ottamista huomioon käsittelyn eri vaiheissa ja pyrkimystä puuttua viivästymisiin. Työryhmän mielestä atk-pohjaisia asianhallintajärjestelmiä on kehitettävä siten, että oikeudenkäynnin kokonaiskeston seuranta niiden avulla on mahdollista asian käsittelyn kaikissa vaiheissa. Tuomioistuinten toimivaltaa koskevaa sääntelyä uudistettava Työryhmä toteaa, että tuomioistuinten alueellista toimivaltaa koskevat säännökset estävät nykyisellään kaiken jouston työmäärän jaossa käräjäoikeuksien välillä. Asioiden siirtäminen ruuhkautuneesta tai ruuhkautumisvaarassa olevasta käräjäoikeudesta paremmassa työtilanteessa olevaan käräjäoikeuteen ei ole mahdollista. Lisäksi käräjäoikeuksien tuomarityövoima on tuomareiden toimivaltaa koskevien säännösten perusteella sidottu oman tuomioistuimen tuomiopiirin asioiden käsittelyyn. Mikäli työryhmän ensisijaisena pitämää käräjäoikeusverkoston uudistamista ei voida toteuttaa riittävän nopeasti, vaihtoehtona työmäärän ja resurssien tasaisempaan jakautumiseen olisi käräjäoikeuksien toiminta-alueen laajentaminen yhteistoiminta-alueita muodostamalla tai kehittämällä muutoin mahdollisuuksia siirtää asioita käräjäoikeudesta toiseen. Yhteistoimintamalli auttaisi välttämään ruuhkautumiskehitystä pienissä yksiköissä, joissa yksittäisen laajan asian vireilletulo tai asioiden kasautuminen uhkaavat viivästyttää kaikkien asioiden käsittelyä. Sen sijaan esimerkiksi Helsingin hovioikeuspiirin käräjäoikeuksissa, joissa ongelmat ovat suuria, malli ei työryhmän mukaan toisi apua, koska työtilanne ei niissä mahdollista asioiden vastaanottamista toisesta käräjäoikeudesta. Yhteistoimintamallissa voitaisiin myös nykyistä paremmin hyödyntää tuomareiden asiantuntemusta jollakin oikeudenalalla ja toteuttaa tuomareiden erikoistumista entistä pidemmälle. Käräjäoikeuksien ratkaisukokoonpanoihin vaihtoehtoja Työryhmän mielestä käräjäoikeuksien nykyiset kokoonpanot toisaalta sitovat joihinkin rutiiniluontoisiin asioihin turhia resursseja ja toisaalta eivät kaikkein vaikeimmissa ja monimutkaisimmissa asioissa mahdollista kokoonpanon oikeudellisen asiantuntemuksen vahvistamista riittävästi. Työryhmä ehdottaa, että yhden tuomarin kokoonpanon päätösvaltaisuus rikosasioissa laajennettaisiin kirjallisen menettelyn tavoin koskemaan myös istunnossa ratkaistavia asioita, joissa ei ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin sakko tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Yhden tuomarin istunnossa rangaistukseksi voitaisiin tällöin tuomita enintään yhdeksän kuukautta vankeutta. Lisäksi työryhmä ehdottaa kolmen tuomarin kokoonpanon käyt- 9 Momentti 2/2007

10 2007_2lmu.fm Page 10 Wednesday, February 28, :00 AM töönottoa eräissä rikosasioissa, joissa kokoonpanon oikeudellisen asiantuntemuksen vahvistamista voidaan pitää aiheellisena. Tällaisia asioita olisivat esimerkiksi aineettomien oikeuksien kuten tekijänoikeuksien loukkaamista koskevat rikokset ja arvopaperimarkkinarikokset sekä eräät muut talousrikokset. Lautamieskokoonpanossa ratkaistaisiin edelleen ns. perinteisiä vakavia rikosasioita, kuten henkirikoksia, törkeitä väkivaltarikoksia ja törkeitä anastusrikoksia. Työryhmä ei näe tarvetta muuttaa riita- ja hakemusasioiden ratkaisukokoonpanoja käräjäoikeudessa. Sen sijaan kolmen tuomarin kokoonpanon käyttämistä riita-asioissa tulisi lisätä nykyisestä. Työryhmän mielestä tulisi myös harkita kahden jäsenen ratkaisukokoonpanon käyttöönottoa hovioikeudessa kirjallisessa menettelyssä ratkaistavissa asioissa. Oikeudenkäyntimenettelyä kehitettävä toimintatapoja tehostamalla Työryhmän mielestä sekä käräjä- että hovioikeuksien nykyinen, 1990-luvulla uudistettu oikeudenkäyntimenettely on verraten joustavaa eikä sinänsä muodosta estettä asioiden tarkoituksenmukaiselle ja riittävän joutuisalle käsittelylle. Menettelyn kehittäminen niin, että asioiden erilainen laatu ja laajuus otetaan huomioon, ei siten edellytä lainmuutoksia vaan enemmänkin käytäntöjen tarkistamista ja kehittämistä. Menettelytapoja tehostamalla ja yhdenmukaistamalla voidaan edesauttaa oikeudenkäyntien joutuisuutta, katsoo työryhmä. Työryhmä ehdottaa, että yhtenäisiä toimintatapoja ja tehokkaita työmenetelmiä pyritään edistämään eri tuomioistuinten omilla laatuhankkeilla sekä valtakunnallisesti laatuhankkeiden yhteistoiminnalla. Hankkeet tulisi toteuttaa yhteistyössä syyttäjä- ja asianajajalaitoksen kanssa. Etenkin laajoissa rikosasioissa esitutkintayhteistyötä poliisin ja syyttäjien välillä tulisi tehostaa. Lisäksi näiden asioiden vireilletulon ennakointia tulisi lisätä parantamalla tiedonkulkua syyttäjänvirastojen ja käräjäoikeuksien välillä. Laajojen rikos- ja riita-asioiden valmistelua ja käsittelyn suunnittelua tuomioistuimissa tulisi tehostaa, ja myös syyttäjät ja vastaajien avustajat tulisi sitouttaa siihen. Prosessia turvaavien pakkokeinojen käyttöä, kuten esimerkiksi vastaajien tai todistajien noutamista oikeudenkäyntiin, tulisi lisätä. Yksinkertaisten rikosasioiden käsittelyn joutuisuutta voitaisiin työryhmän mielestä edistää lisäämällä ns. syyttäjähaasteen käyttöä. Myös tuomioistuinten johtamisella on merkitystä asioiden käsittelyn keston kannalta, työryhmä toteaa. Kokonaiskäsittelyaikojen ja viipymisuhan seurannan lisäksi johdolla pitäisi olla valmius asioiden jaon tarkistamiseen tai uudelleen jakamiseen viivästyksen uhatessa. Kokonaisvireilläoloaika kiireellisyysperusteeksi Lainsäädännössä on useita kymmeniä säännöksiä, jotka määrittelevät tuomioistuimissa käsiteltävien asioiden kiireellisyyttä. Sääntely on hajanaista ja epäyhtenäistä. Työryhmä katsoo, että eri laeissa olevia kiireellisyyssäännöksiä tulisi vähentää. Niiden sijasta kiireellisyyttä koskevalla yleissäännöksellä tulisi määrittää seikat, joihin asioiden kiireellisyyttä ja käsittelyjärjestystä harkittaessa pitäisi kiinnittää huomiota. Uudeksi arviointikriteeriksi tulisi ottaa asian kokonaisvireilläoloaika. Mietintö on osoitteessa Poliisin hallintorakenteen kehittämistyöryhmän väliraportti Väliraportin mukaan poliisin palveluverkostoa tulee kehittää siten, että kansalaisten perusturvallisuuspalvelut turvataan koko maassa, myös harvaanasutuilla alueilla. Lupapalveluverkostoa ja lupapalvelujen palvelurakennetta kehitetään siten, että asiakaspalvelutehtäviä siirretään merkittävästi nykyistä enemmän yhteispalveluna tuotettavaksi. Hätäkeskusaluejako tulee muuttaa vastaamaan poliisilaitosjakoa. Työryhmä esittää myös, että poliisilaitosten välistä yhteistoimintaa ja erikoistumista kehitetään erikoisosaamista vaativissa tehtävissä. Ehdotuksen mukaan poliisipäällikön rooli painottuu strategiseen johtamiseen sekä henkilöstöjohtamiseen ja vastuuta operatiivisesta johtamisesta siirretään muulle tulosvastuulliselle päällystölle. Kokonaisselvityksen on määrä valmistua vuoden 2007 loppuun mennessä. Mietintö on osoitteessa Vuorotteluvapaa 2008 työryhmän muistio Työryhmä esittää vuorotteluvapaajärjestelmästä pysyvää lakia vuoden 2008 alusta. Korvaustasot ja vuorotteluvapaan edellytykset säilyisivät lähes entisinä. Järjestelmä rahoitettaisiin edelleen työttömyysvakuutuksesta. Vuorotteluvapaajärjestelmä perustuisi pitkälti voimassa olevaan vuorotteluvapaalakiin, jota kuitenkin ehdotetaan tietyin osin tarkennettavaksi siitä saatujen kokemusten pohjalta. Keskeiset muutosehdotukset koskevat vuorotteluvapaan jaksottamista, pidentämistä ja tilapäistä työhön paluuta, jotka käsitteinä myös määriteltäisiin. Muistio on osoitteessa tiedostot/julkinen/pdf/ Vuorotteluvapaa_2008- tyoeryhmaen_muistio/fi.pdf. Maaseutuelinkeinojen muutoksenhakutyöryhmän mietintö Oikeusministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen työryhmä ehdottaa, että maaseutuelinkeinojen valituslautakunta lakkautetaan ja sen käsittelemät asiat siirretään alueellisiin hallinto-oikeuksiin. Tarkoituksena on saattaa muutoksenhaku maaseutuelinkeinoasioissa yhtenäiseksi muun hallintoasioiden muutoksenhaun kanssa. Ehdotuksen mukaan valituslautakunnan toimivaltaan kuuluvat maatalouden tukijärjestelmää koskevat valitukset käsiteltäisiin ensi asteena Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. Sen sijaan muut maaseudun kehittämistä ja tukemista koskevat asiat samoin kuin metsästystä ja kalastusta koskevat asiat käsiteltäisiin alueellisesti toimivaltaisissa hallinto-oikeuksissa. Porotalouden, luontaiselinkeinojen ja kolttatukien muutoksenhaku keskitettäisiin Rovaniemen hallintooikeuteen. Ahvenanmaan hallintotuomioistuin olisi toimivaltainen käsittelemään muutoksenhaut, jotka kohdistuvat Ahvenanmaan lääninhallituksen tekemiin maaseutuelinkeinojen tukipäätöksiin. Työryhmä piti Hämeenlinnan hallinto-oikeutta kooltaan, sijainniltaan, resursseiltaan ja tuottavuudeltaan kokonaisarvion perusteella sopivimpana vaihtoehtona keskitetyn asiaryhmän käsittelyyn. Hallinto-oikeuden tuomiopiirin alueella asuu merkittävä osa aktiiviviljelijöistä ja alueelta on viime vuosina saapunut runsaasti tukipäätöksiä koskevia valituksia lautakuntaan. Hämeenlinnan hallinto-oikeutta pidettiin par- 10

11 Momentti 2007_2lmu.fm Page 11 Wednesday, February 28, :00 AM haana vaihtoehtona myös lautakunnan nykyisen henkilöstön siirtymismahdollisuuksien toteuttamiseksi. Muina vaihtoehtoina keskitettyjen asioiden käsittelypaikaksi työryhmä on tarkastellut Turun hallinto-oikeutta ja Vaasan hallinto-oikeutta. Asioiden siirron myötä hallintooikeudet saisivat käsiteltäväkseen vuosittain noin uutta asiaa. Hämeenlinnan hallinto-oikeus saisi yksin ratkaistavakseen vuosittain noin maataloustukiasiaa. Tukijärjestelmissä tapahtuneiden uudistusten vuoksi valitusmäärää on vaikea ennakoida tarkasti. Asioiden hajauttamisella turvataan se, että asianomainen voi hakea muutosta itseään lähellä olevasta tuomioistuimesta. Lisäksi hajauttamisella varmistetaan osaltaan alueellisten hallinto-oikeuksien tasapuolinen kehittäminen. Asioiden keskittäminen kohdistuu puolestaan asiaryhmiin, joissa tarvitaan oikeudellisen asiantuntemuksen lisäksi muuta erityisasiantuntemusta. Asioiden siirtäminen edellyttää työryhmän mukaan sitä, että maa- ja metsätalousministeriöstä siirretään oikeusministeriölle valituslautakunnan kustannuksia vastaava euron määräraha sekä noin euroa lisämäärärahaa. Lisätyövoimaa hallinto-oikeuksiin tarvitaan yhteensä 15 henkilön työpanoksen verran, mistä Hämeenlinnan hallinto-oikeuden osuus olisi kahdeksan henkilöä. Lautakunnasta siirtyisi sen lakkauttamisen myötä 11 henkilötyövuoden resurssi hallinto-oikeuksien käyttöön. Asioiden käsittelyajan ei uskota muutoksen myötä pidentyvän. Työryhmä selkeyttäisi myös muutoin maaseutuelinkeinoasioiden muutoksenhakujärjestelmää. Samalla korjattaisiin useita yksittäisiä voimassa olevien säännösten puutteita ja epäselvyyksiä. Nykyisin ensimmäinen keino haettaessa muutosta kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisten päätökseen on tehdä valitus työvoima- ja elinkeinokeskukseen. Jatkossa valituksen sijasta TE-keskukseen tehtäisiin oikaisuvaatimus, jonka käsittely tapahtuisi hallintomenettelynä. Lisäksi yhtenäistettäisiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen tapahtuvan jatkomuutoksenhaun valituslupaperusteet. Valituslupajärjestelmän laajuus jää ennalleen. Valituslupaa tarvitaan siten haettaessa muutosta tukipäätöksiin. Tukien takaisinperintää ja maksatuksen keskeyttämistä koskevissa asioissa muutoksenhaussa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ei ole rajoituksia. Työryhmän loppumietintö on osoitteessa omtr20071.htm. ASETETUT TOIMIELIMET Toimikunta laatii ehdotuksen muutoksenhakusäännösten kehittämiseksi Oikeusministeriö on asettanut toimikunnan laatimaan ehdotuksen käräjäoikeudesta hovioikeuteen tapahtuvan muutoksenhaun kehittämiseksi. Tavoitteena on parantaa oikeusturvaa luomalla hovioikeuksille nykyistä paremmat edellytykset kohdentaa voimavarojaan sekä jouduttaa asioiden käsittelyä. Toimikunnan tehtävänä on arvioida, onko tarpeen ottaa käyttöön muutoksenhakulupajärjestelmä nykyisen seulontajärjestelmän sijasta valitettaessa käräjäoikeuden ratkaisusta hovioikeuteen. Jos tämä arvioidaan tarpeelliseksi, toimikunnan tulee valmistella ehdotus muutoksenhaun järjestämisestä. Mahdollisen ehdotuksen lähtökohtana tulee olla se, että hovioikeuden olisi vähäisemmissä asioissa ensiksi tutkittava, voidaanko muutoksenhakulupa myöntää. Toimikunnan tehtävänä on arvioida, miten määriteltäisiin asiat, joissa vaadittaisiin muutoksenhakulupa. Muutoksenhakulupaperusteet olisi pyrittävä muotoilemaan mahdollisimman yksiselitteisesti. Toimikunnan tulisi myös tehdä ehdotukset siitä, millaisessa kokoonpanossa ja menettelyssä muutoksenhakulupaa koskeva kysymys ratkaistaan. Sen tulisi edelleen tehdä ehdotukset hovioikeusmenettelystä asioissa, joissa edellytetään muutoksenhakulupa ja asioissa, joissa lupaa ei tarvita. Toimikunnan olisi harkittava, onko aihetta järjestää täysimittainen suullinen pääkäsittely vain tapauksissa, joissa se todella on tarpeen esimerkiksi suullisen todistelun arvioimiseksi. Samoin olisi harkittava sitä, tarvitaanko myös muun tyyppinen suullisen käsittelyn muoto kuin suullinen pääkäsittely. Muutoksenhakua hovioikeuteen on viime vuosina uudistettu ja selvitetty useita kertoja. Vuonna 2003 hovioikeuksissa otettiin käyttöön niin sanottu seulontamenettely. Viimeksi muutoksenhakua käräjäoikeudesta hovioikeuteen on pohtinut selvitysmies Olli Huopaniemi, jonka raportti julkaistiin vuoden 2007 alussa. Toimikunnan puheenjohtaja on oikeusneuvos Kari Kitunen (korkein oikeus). Ehdotuksen on määrä valmistua vuoden 2008 maaliskuun loppuun mennessä. KORKEIN OIKEUS KKO:2007:3 Muutoksenhaku Kaupanvahvistaja Käräjäoikeuden päätökseen, jolla kaupanvahvistajaksi määräämistä koskeva hakemus oli hylätty, ei saanut hakea muutosta valittamalla. (Ään.) KaupanvahvistajaA 1 3 mom KKO:2007:4 Vapaudenriisto - Törkeä vapaudenriisto A oli taksimatkan päätyttyä kieltäytynyt maksamasta kyytiä, jäänyt autoon istumaan ja sanonut tappavansa kuljettajan toistaen uhkauksensa useita kertoja. Kysymys vapaudenriiston tunnusmerkistön toteutumisesta ja teon törkeydestä. (Ään.) RL 25 luku 1 RL 25 luku 2 KKO:2007:5 Rakennusurakka Urakoitsija oli urakkatarjousta tehdessään valinnut tilaajan rakennusselostuksessa mainituista kahdesta lattiavaihtoehdosta halvemman. Rakennuttaja oli tarkoittanut kalliimman vaihtoehdon mukaista lattiaa, mikä rakennuttajan mielestä oli ilmennyt urakka-asiakirjoista. Kysymys siitä, oliko kalliimman vaihtoehdon toteuttaminen lisä- ja muutostyö, josta urakoitsija oli oikeutettu korvaukseen. KKO:2007:6 Kuluttajansuoja Kulutusluotto - Luottokortti Luotto, jonka Luottokunnan myöntämän Visa-kortin haltija sai maksaessaan hankkimiaan kulutushyödykkeitä kortilla, oli kuluttajansuojalain 7 luvun 2 :n 3 kohdassa tarkoi- 11 Momentti 2/2007

12 2007_2lmu.fm Page 12 Wednesday, February 28, :00 AM tettu hyödykesidonnainen luotto. Luottokunta oli kuluttajansuojalain 7 luvun 13 :n 1 momentin nojalla vastuussa myyjän sopimusrikkomuksesta. (Ään.) KSL 7 luku 2 3 kohta KSL 7 luku 4 2 mom KSL 7 luku 13 1 mom KKO:2007:7 Pakkokeino Kysymys teknistä kuuntelua koskevan luvan myöntämisen edellytyksistä. PakkokeinoL 5a luku 5 1 mom KKO:2007:8 Kiinteistön kauppa - Hinnanalennus A oli ostanut B:ltä kiinteistön ja havaittuaan siinä laatuvirheen myynyt sen tappiolla edelleen. Sen jälkeen B oli velvoitettu suorittamaan A:lle hinnanalennusta salaisen virheen perusteella. Kysymys B:n velvollisuudesta korvata A:lle tämän edelleen myynnissä käyttämälle kiinteistönvälittäjälle maksama välityspalkkio. KKO:2007:9 Puolustaja - Puolustajan palkkion korvaaminen valtiolle Virallinen syyttäjä oli vaatinut A:lle rangaistusta kahdesta törkeästä veropetoksesta, mutta A:n katsottiin syyllistyneen kahteen veropetokseen. Kysymys A:n velvollisuudesta korvata valtiolle sen varoista A:n puolustajalle maksetut palkkio ja kulujen korvaus, kun syytteet oli suureksi osaksi hylätty. (Ään.) ROL 2 luku 11 KKO:2007:10 Oikeudenkäyntimenettely - Pääkäsittely hovioikeudessa Todistelu Käräjäoikeus oli hylännyt syytteen näyttämättömänä. Hovioikeus oli pääkäsittelyssä, josta henkilökohtaisesti todistelutarkoituksessa kuultavaksi kutsuttu asianomistaja oli jäänyt pois, kuunnellut asianomistajan käräjäoikeudessa antaman kertomuksen äänitallenteelta. Tämän kertomuksen ja sitä tukevaksi toteamansa, pääkäsittelyssä vastaanottamansa todistelun perusteella hovioikeus luki vastaajan syyksi syytteen mukaisen teon. Hovioikeuden katsottiin menetelleen virheellisesti, kun se oli jättänyt kuulematta asianomistajaa henkilökohtaisesti. Hovioikeus ei myöskään olisi saanut kuunnella asianomistajan äänitallennekertomusta eikä sen perusteella muuttaa käräjäoikeuden näyttöratkaisua vastaajan vahingoksi. (Ään.) OK 26 luku 15 1 mom ja 2 mom OK 26 luku 24 a 1 mom KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Yleishallintoasiat KHO:2007:4 Kunnallisasia - Kaupunginhallitus - Yhdenvertaisuus - Tontin ostaminen - Hallintolainkäyttö - Kunnallisvalitus - Yksityisoikeudellinen vaatimus Kaupunginhallitus oli hylännyt A:n oikaisuvaatimuksen, joka koski tontin ostamista kaupungilta. Hallintooikeudessa tehdyssä valituksessa oli vaadittu tutkittavaksi, oliko kaupunginhallitus päätöstä tehdessään noudattanut yhdenvertaisuudesta annettuja säännöksiä. Valitus tuli tältä osin tutkia kuntalain 90 :n 2 momentin 3 kohdan mukaan kunnallisvalituksena eli hallintolainkäytön järjestyksessä. KuntaL 90 KHO:2007:5 Koulukuljetus - Lähikoulu - Vapaaajan asunnoksi rakennetun rakennuksen sijaitseminen asemakaavassa loma-asuntojen korttelialueeksi (RA) osoitetulla alueella Väestörekisterin mukaan perhe oli vuoden alussa muuttanut kuntaan rakennukseen, joka oli rakennettu vapaa-ajan rakennusta varten myönnetyn rakennusluvan perusteella ja joka sijaitsi asemakaavassa lomaasuntojen korttelialueeksi (RA) osoitetulla alueella. Kunta oli osoittanut perheen kahden lapsen lähikouluiksi lähes kuuden kilometrin päässä sijaitsevat koulut. Lapsilla oli oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen tai riittävään avustukseen. Suomen perustuslaki 16 1 mom Perusopetuslaki 4 1 mom, 6 1 ja 2 mom sekä 32 1 mom KHO:2007:6 Ulkomaalaisasia - Tilapäinen oleskelulupa - Erityinen syy - Isovanhempi - Perhe-elämän viettäminen Asianomaiset olivat oleskelulupaa hakiessaan kertoneet tarkoituksenaan olevan muuttaa Suomeen viettämään perhe-elämää tyttärensä perheen kanssa. Heidän jatkuvaa oleskelulupaa koskevan hakemuksensa tultua hylätyksi heidän ei voitu katsoa esittäneen myöskään ulkomaalaislain 45 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua erityistä syytä tilapäisen oleskeluluvan myöntämiselle. Hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja Ulkomaalaisviraston päätös saatettiin voimaan. Ulkomaalaislaki (301/2004) 45 1 mom. 4 kohta KHO:2007:8 Kansalaisuusasia - Asumisaika - Työkomennus A oli oleskellut pysyväisluonteisella oleskeluluvalla Suomessa lukien. Hän oli hakenut kansalaisuutta A oli ollut suomalaisen työnantajansa kanssa tehdyn sopimuksen perusteella työkomennuksella Japanissa A:n varsinaisen asunnon ja kodin katsottiin olleen kansalaisuuslain (401/1968) 4 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla myös vuosina Suomessa. A:n kansalaisuushakemusta ei tullut hylätä sillä perusteella, ettei hän olisi täyttänyt kansalaisuuslain (401/1968) asumisaikaedellytystä. 12

13 Momentti 2007_2lmu.fm Page 13 Wednesday, February 28, :00 AM Kansalaisuuslaki (401/1968) 4 1 mom. ja kansalaisuuslaki (359/ 2003) 54 2 mom. Ks. myös KHO T 231 (2288/ 3/05). KHO:2007:9 Ennakkoratkaisupyyntö Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle - Direktiivi 95/46/EY - Henkilötietojen suoja - Journalistinen tarkoitus - Jäsenvaltion harkintamarginaali - Yksityiselämän suoja - Verotustiedot - Sananvapaus - Julkisuusperiaate - Painettu julkaisu - Tekstiviestipalvelu Yhtiö julkaisi vuosittain yli miljoonan suomalaisen verotustiedot alueellisissa lehdissä ja luovutti tiedot edelleen toiselle yhtiölle tekstiviestipalvelun toteuttamista varten. Lehdissä julkaistuja tietoja luovutettiin maksua vastaan tekstiviestipalveluna. Tietosuojavaltuutettu oli vaatinut, että tietosuojalautakunta kieltää toiminnan henkilötietolain vastaisena. Tietosuojalautakunta oli hylännyt hakemuksen perustellen päätöstään sillä, että julkaisua varten muodostettavaan toimitukselliseen rekisteriin sovelletaan henkilötietolain säännöksiä vain rajoitetusti ja tekstiviestipalvelu puolestaan sisältää vain tiedotusvälineissä julkaistua tietoa sellaisenaan, johon henkilötietolakia ei sovelleta lainkaan. Hallintooikeus oli hylännyt tietosuojavaltuutetun valituksen tietosuojalautakunnan päätöksestä. Tietosuojavaltuutetun valitettua korkeimmalle hallinto-oikeudelle hallinto-oikeuden päätöksestä, korkein hallinto-oikeus päätti esittää yhteisöjen tuomioistuimelle seuraavan EY 234 artiklassa tarkoitetun ennakkoratkaisupyynnön: 1. Onko direktiivin 95/46/EY 3 artiklan 1 kohdan tarkoittamana henkilötietojen käsittelynä pidettävä toimintaa, jossa luonnollisten henkilöiden ansio- ja pääomatulo- sekä varallisuustietoja: a) kerätään veroviranomaisten julkisista asiakirjoista ja niitä käsitellään julkaisemista varten, b) julkaistaan aakkosjärjestyksessä tuloluokittain laajoina kuntakohtaisina luetteloina painotuotteessa, c) luovutetaan edelleen CD-ROMlevykkeellä käytettäväksi kaupallisessa tarkoituksessa, d) käsitellään tekstiviestipalvelussa, jossa matkapuhelimen käyttäjät voivat ilmoittamalla henkilön nimen ja kotikunnan ja lähettämällä tekstiviestin määrättyyn numeroon saada paluuviestinä ilmoitetun henkilön ansio- ja pääomatulo- sekä varallisuustiedot. 2. Onko direktiiviä 95/46/EY tulkittava niin, että edellä 1 a - 1 d kohdissa mainittuja eri toimintoja voidaan pitää direktiivin 9 artiklan tarkoittamana ainoastaan journalistiseen tarkoitukseen toteutettavana henkilötietojen käsittelynä, kun otetaan huomioon, että tietoja on kerätty yli miljoonan verovelvollisen osalta kansallisen julkisuuslainsäädännön nojalla julkisista tiedoista ja että toiminnan pääasiallisena tarkoituksena on mainittujen tietojen julkaiseminen? 3. Onko direktiiviä 95/46/EY tulkittava siten, että jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä voidaan rajata kaikki direktiivin 9 artiklassa mainitut direktiivin määräykset ja erityisesti direktiivin II luvun tiedon laatua koskevat vaatimukset kokonaan sovellettavien säännösten ulkopuolelle direktiivin artiklan tarkoittamien journalististen henkilörekisterien osalta? 4. Voidaanko direktiiviä 95/46/ EY tulkita siten, että sen soveltamisalan ulkopuolelle jäävät kokonaan sellaiset henkilörekisterit, jotka sisältävät vain tiedotusvälineissä julkaistua aineistoa sellaisenaan? Henkilötietolaki 2 4 ja 5 mom Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta KHO:2007:12 Toimeentulotuki - Käytettävissä olevat tulot - Korotettu ylläpitokorvaus Toimeentulotukea myönnettäessä tuloina ei otettu huomioon julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitettua ylläpitokorvausta eikä myöskään korotettua ylläpitokorvausta. Laki toimeentulotuesta 11 2 momentti 4a kohta (1294/2002) KHO:2007:13 Kansalaisuusasia - Uusi selvitys - Kansalaistamisen yleisten edellytysten täyttyminen - Kielitaitoedellytyksen osoittamisen ajankohta - Hallinto-oikeuden päätöksen valituskelpoisuus - Palautuspäätös Ulkomaalaisviraston kansalaisuusasiassa hakijalle lähettämän kielitaitoedellytystä koskevan täydennyspyynnön katsottiin täyttäneen hallintolain 22 :ssä säädetyt vaatimukset. Hakijan saatua riittävän ajan lisäselvityksen esittämiselle Ulkomaalaisvirasto oli antamallaan päätöksellä voinut hylätä kansalaisuushakemuksen, kun sen päätöksentekohetkeen mennessä ei ollut esitetty kansalaisuuslain 17 :n mukaista selvitystä kielitaitoedellytyksen täyttymisestä. Hallinto-oikeuden ei olisi tullut hakijan vasta hyväksytystä kielitutkinnosta sille toimittaman todistuksen perusteella kumota Ulkomaalaisviraston päätöstä ja palauttaa asiaa sille uudelleen käsiteltäväksi. Ulkomaalaisviraston valituksesta hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja Ulkomaalaisviraston päätös saatettiin voimaan. Hallinto-oikeus oli liittänyt päätökseensä valituskiellon. Kuitenkin hallinto-oikeuden palautettua uuden selvityksen perusteella kansalaisuusasian Ulkomaalaisvirastolle uudelleen käsiteltäväksi palautuspäätös on tullut Ulkomaalaisvirastoa velvoittavaksi. Koska Ulkomaalaisviraston valitus oli perustunut siihen, ettei Ulkomaalaisviraston päätöksentekohetken jälkeen esitetty todistus saanut vaikuttaa asian ratkaisuun, Ulkomaalaisvirastolla oli oikeudellinen tarve sekä hallintolainkäyttölain 5 :ään ja kansalaisuuslain 42 :ään perustuva oikeus valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Hallinto-oikeuden päätökseen liitetty valituskielto poistettiin. Ään Hallintolainkäyttölain 5, hallintolain 8, 22 :n 1 ja 3 momentti sekä 33, kansalaisuuslain 13 :n 1 momentin 6 kohta, 17, 42, 45 ja 46. KHO:2007:14 Kansalaisuusasia - Palautuspäätös - Uusi selvitys - Kansalaistamisen yleisten edellytysten täyttyminen - Täydennyspyynnön määräajan riittävyys - Viranomaisen menettelyvirhe Ulkomaalaisvirasto oli lähettänyt kansalaisuusasiassa hakijalle kielitaitoedellytystä koskevan täydennyspyynnön ja varannut selvityksen esittämiseen yhden kuukauden määräajan. Hakija ilmoitti virastolle, että hän suorittaa kielitutkinnon Hakija jätti 13 Momentti 2/2007

14 2007_2lmu.fm Page 14 Wednesday, February 28, :00 AM vaaditun todistuksen toimittamatta Ulkomaalaisviraston määräämään ajankohtaan mennessä. Ulkomaalaisvirasto ratkaisi asian ja hylkäsi hakemuksen. Hakija toimitti sittemmin hallinto-oikeuteen päivätyn todistuksen osallistumisesta yleisten kielitutkintojen suomen kielen testiin ja testin hyväksytystä suorittamisesta. Hallinto-oikeus kumosi Ulkomaalaisviraston päätöksen ja palautti asian virastolle uudelleen käsiteltäväksi. Koska Ulkomaalaisviraston täydennyspyynnössä lisäselvityksen esittämiselle hallintolain 22 :n nojalla asettama määräaika ei ollut riittävä suhteessa hallintolain 33 :n vaatimukseen määräajan kohtuullisuudesta asian laatuun ja sisältöön nähden, korkein hallinto-oikeus hylkäsi Ulkomaalaisviraston valituksen ja pysytti hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen. Hallintolain 8, 22 :n 1 ja 3 momentti, 31 sekä 33, kansalaisuuslain 13 :n 1 momentin 6 kohta, 17, 42, 45 ja 46. Äänestys 6-1 KHO:2007:15 Kansalaisuusasia - Uusi selvitys - Kansalaistamisen yleisten edellytysten täyttyminen - Kielitaitoedellytyksen ajankohdasta poikkeaminen - Täydennyspyynnön määräajan riittävyys - Viranomaisen menettelyvirhe - Hallinto-oikeuden päätöksen valituskelpoisuus - Palautuspäätös Ulkomaalaisviraston lähetettyä kansalaisuusasiassa hakijalle kielitaitoedellytystä koskevan täydennyspyynnön hakija ilmoitti virastolle, että hän suorittaa kielitutkinnon Tämän jälkeen Ulkomaalaisvirasto ilmoitti hakijalle , että vaadittu kielitodistus tuli toimittaa mennessä. Hakijan jätettyä vaaditun todistuksen toimittamatta tuohon ajankohtaan mennessä Ulkomaalaisvirasto ratkaisi asian ja hylkäsi hakemuksen. Hakija liitti hallinto-oikeuteen tekemäänsä valitukseen päivätyn todistuksen osallistumisesta yleisten kielitutkintojen suomen kielen testiin ja testin hyväksytystä suorittamisesta. Kun hakijan pyyntö määräajan jatkamiseksi osallistumiselle seuraavaan yleiseen kielitutkintoon oli hylätty, ei viraston täydennyspyynnössä lisäselvityksen esittämiselle hallintolain 22 :n nojalla asettama määräaika ollut riittävä suhteessa hallintolain 33 :n vaatimukseen määräajan kohtuullisuudesta asian laatuun ja sisältöön nähden. Hallinto-oikeuden oli siten tullut palauttaa asia Ulkomaalaisvirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeuden päätökseen liitetyn valituskiellon ja sen päätöksen valituskelpoisuuden osalta kuten KHO taltionumero 383. Hallintolainkäyttölain 5, hallintolain 8, 22 :n 1 ja 3 momentti sekä 33, kansalaisuuslain 13 :n 1 momentin 6 kohta, 17, 42, 45 ja 46. Verotusasiat KHO:2007:7 Tulovero - Väliyhteisötulo - Luovutusvoitto - Luonnollinen henkilö - Kuolinpesä Luonnollinen henkilö A oli saanut ulkomaisen väliyhteisönsä kautta sanotun väliyhteisön omistamien yhtiöiden osakkeiden myynnistä tuloa, jota oli pidettävä tuloverolain luovutusvoiton verottamista koskevien säännösten mukaisena tulona ja jota oli A:n kuoltua verotettava hänen kuolinpesänsä tulona. Tulo oli yksinomaan pääomatuloa, eikä siihen ollut sovellettava osinkotulon tapaan jakoa ansiotuloon ja pääomatuloon. Verovuosi Laki ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta 1, 2 ja 4. KHO:2007:10 Lähdevero - Yksinomaan pääomasijoitustoimintaa harjoittava kommandiittiyhtiö - Rahasto - Kiinteistösijoittaminen - Rajoitetusti verovelvollisen yhtiömiehen osuus tulosta A Ky:n toimialana ja tarkoituksena oli tehdä suoraan tai konserniyhtiöidensä kautta sijoituksia kiinteistöihin, kiinteistöyhtiöihin tai vastaaviin. A Ky:tä hallinnoi osakeyhtiömuotoinen vastuunalainen yhtiömies ja sen äänettöminä yhtiömiehinä olivat sijoittajat. A Ky:n toiminta muodostui Suomessa sijaitseviin kehitettäviin kiinteistökohteisiin tehtävistä sijoituksista. Sijoituskohteiden hankinnat rahoitettiin huomattavalta osin lainavaroin. A Ky:n tuotot tulivat muodostumaan sijoituskohteista kertyvistä vuokratuotoista ja kohteiden arvonnoususta, joka oli tarkoitus realisoida myymällä kohteet ennen yhtiön määräaikaisen toimikauden päättymistä. A Ky:tä oli pidettävä tuloverolain 9 :n 5 momentissa tarkoitettuna yksinomaan pääomasijoitustoimintaa harjoittavana kommandiittiyhtiönä, joka ei ollut velvollinen perimään lähdeveroa rajoitetusti verovelvollisen yhtiömiehensä tulo-osuuteen sisältyvästä tulosta muulta kuin siltä osin kuin tulo olisi ollut rajoitetusti verovelvollisen suoraan saamana veronalaista. Ennakkoratkaisu lähdeveron perintään vuosille Tuloverolaki 9 5 momentti Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta 3 g KHO:2007:11 Lähdevero - Yksinomaan pääomasijoitustoimintaa harjoittava kommandiittiyhtiö - Rahastojen rahasto - Rajoitetusti verovelvollisen yhtiömiehen osuus tulosta A Ky:n toimialana ja tarkoituksena oli tehdä sijoituksia pääomasijoitustoimintaa harjoittaviin rahastoihin, sijoitusyhtiöihin tai vastaaviin. A Ky:tä hallinnoi osakeyhtiömuotoinen vastuunalainen yhtiömies ja sen äänettöminä yhtiömiehinä olivat sijoittajat. A Ky hankki toimintanaan äänettömän yhtiömiehen yhtiöosuuksia tai vastaavia henkilöyhtiöistä tai rahastoyhtiöistä ja saattoi ottaa lyhytaikaista lainaa esimerkiksi sijoitustensa väliaikaista rahoitusta varten. A Ky:n toimikausi oli määräaikainen ja sen tulot tulivat muodostumaan pääasiassa sijoituksista irtautumisista saatavista tuloista. A Ky:tä oli pidettävä tuloverolain 9 :n 5 momentissa tarkoitettuna yksinomaan pääomasijoitustoimintaa harjoittavana kommandiittiyhtiönä, joka ei ollut velvollinen perimään lähdeveroa rajoitetusti verovelvollisen yhtiömiehensä tulo-osuuteen sisältyvästä tulosta muulta kuin siltä osin kuin tulo olisi ollut rajoitetusti verovelvollisen suoraan saamana veronalaista. Ennakkoratkaisu lähdeveron perintään vuosille Tuloverolaki 9 5 momentti Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta 3 g 14

15 Momentti 2007_2lmu.fm Page 15 Wednesday, February 28, :00 AM Ympäristöasiat KHO:2007:3 Kotieläintalous - Kanatalous - Kananmunatuotanto - Kotieläintuki - Kansallinen tuki - Tuotannonrajoitus - Eläinmäärä - Eläinyksikkö - Tuen hakija - Luonnollinen henkilö - Oikeushenkilö - Omistusrakenne - Yhteisömuoto - Osakeyhtiö - Talouskeskus - Olosuhde - Toimenpide Osakeyhtiömuodossa harjoitettua kananmunatuotantoa ei voitu pitää erillisenä tukeen oikeuttavana tuotantona, koska osakkaat tai heidän puolisonsa samalla harjoittivat luonnollisina henkilöinä kananmunatuotantoa ja kananmunatuotannon tukemiselle asetettu 260 eläinyksikön ( kanan) rajoitus olisi ylitetty. Asiassa ei ollut merkitystä sillä, että yhtiöllä oli oma tilatunnus ja yhtiön tuotantotilat osakkaan talouskeskuksessa oli erotettu osakkaan tai tämän puolison tuotantotiloista. Asiassa ei ollut merkitystä silläkään, että yhtiön yhden osakkaan osalta edellä mainittu rajoitus ei olisi ylittynyt. Laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista (1559/2001) 6, 10 ja 16. Valtioneuvoston asetus vuodelta 2004 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta (39/2004) 1, 6, 8 ja 12. KKO:N VALITUSLUVAT VL: Tapaturmakorvaus Kysymys siitä, voitiinko hakijan asiakirjoista ilmenevien niska-, hartia- ja muiden vaivojen katsoa johtuneen tapaturmasta. varten ja toimitettu vankilaan , jolloin hänet oli päästetty ehdonalaiseen vapauteen, koska hänen oli todettu kiinni ottamiseen mennessä suorittaneen vankeusrangaistuksesta yli kaksi kolmasosaa. Kysymys siitä, oliko A:lla oikeus saada ajalta vapauden menetyksen johdosta korvausta valtiolta. Käräjäoikeus hylkäsi A:lle määrätyn avustajan palkkiohakemuksen pääkäsittelyn osalta sillä perusteella, että asian käsitteleminen ei olisi edellyttänyt pääkäsittelyn järjestämistä. Kysymys ratkaisun oikeellisuudesta. VL: Avioliitto - Omaisuuden ositus - Osituksen sovittelu - Puolisoiden varallisuussuhteet Puolisolla oli ollut avio-oikeuden alaisen omaisuuden lisäksi omaisuutta, johon toisella puolisolla ei testamenttimääräyksen nojalla ollut ollut avio-oikeutta. Kymys siitä, mikä vaikutus puolisoiden omaisuuden osituksessa ja sen sovittelussa oli sillä seikalla, että viimeksi mainittu omaisuus oli sekoittunut ensiksi mainittuun omaisuuteen. VL: Tuomioistuimen päätösvaltaisuus Oikeusaputoimisto oli hylännyt A:n hakemuksen oikeusavun myöntämisestä ja avustajan määräämisestä. Käräjäoikeus ei ratkaisupyynnön johdosta tekemässään päätöksessä muuttanut oikeusaputoimiston päätöstä. Valituksessaan hovioikeudelle A toisti oikeusapua koskevan hakemuksensa. Kysymys siitä, oliko hovioikeus päätösvaltainen ratkaistessaan asian hovioikeuslain 9 :ssä tarkoitetussa kokoonpanossa. määrä dopingainetta ja oliko A syyllistynyt törkeään dopingrikokseen. VL: Työsopimus - Työpalkka Yhtiö oli tehnyt päätöksen peruspalkkausta täydentävän bonusohjelman käynnistämisestä vuodelle Sen mukaan ohjelman piiriin tulivat kuulumaan ne vakituisessa työsuhteessa koko kyseisen vuoden työskentelevät työntekijät, joiden poissaolot työstä eivät ylittäisi kolmea kuukautta ja joille toimitettiin henkilökohtainen ilmoitus mukana olosta ohjelmassa. Kysymys siitä, täyttikö bonusohjelman toteuttaminen työsopimuslain 2 luvun 2 :ssä säädetyllä tavalla työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimuksen siltä osin kuin sen ulkopuolelle olivat jääneet osa-aikaiset, määräaikaiset ja oppisopimussuhteiset koko vuoden työskennelleet työntekijät. VL: Osamaksukauppa Arvonlisävero Yhtiö oli ostanut osamaksusopimuksin koneita. Rahoitusyhtiö, jolle myyjä oli siirtänyt oikeutensa, haki osamaksukauppalain 3 :n tarkoittamaa tilitystä sen jälkeen, kun yhtiö oli asetettu konkurssiin. Kysymys siitä, oliko rahoitusyhtiön ja yhtiön välillä toimitettavassa tilityksessä yhtiön hyväksi luettava esineen arvo määrättävä arvonlisäverollisena vai ilman arvonlisäveron osuutta. VL: Yrityssaneeraus Oikeudenkäyntimenettely VL: Syyttömästi vangitun korvaus - Ehdonalainen vapaus Oikeusapu - Avustajan palkkio A oli otettu kiinni vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa VL: Dopingrikos - Törkeä dopingrikos A:n hallusta oli takavarikoitu yhteensä tablettia ja 34 lääkeampullia, jotka olivat sisältäneet synteettisiä anabolisia steroideja tai testosteronia. Kysymys siitä, oliko A:n hallussa ollut huomattavan suuri Velkoja oli saneerausohjelmaehdotusta koskevassa lausumassaan katsonut, että eräs ehdotuksen määräys oli yrityksen saneerauksesta annetun lain 55 :n 1 momentin 1 kohdan ja 42 :n 1 momentin 5 kohdan vastainen. Velkoja ei kuitenkaan ollut äänestänyt ohjelmaehdotuksen hyväksymistä vastaan. Kysymys siitä, oliko velkoja tämän vuoksi menettänyt oikeutensa valittaa käräjäoikeuden päätöksestä, jolla ohjelma oli vahvistettu. 15 Momentti 2/2007

16 2007_2lmu.fm Page 16 Wednesday, February 28, :00 AM VL: Laillisuusperiaate Rahanpesu Veropetos Kysymys veropetoksesta rahanpesurikoksen esirikoksena. VL: Verorikkomus Kysymys siitä, olivatko yhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet syyllistyneet verorikkomukseen, kun he olivat laiminlyöneet arvonlisäverojen, ennakonpidätysten ja työnantajan sosiaaliturvamaksujen tilittämisen valtiolle. VL: Verorikkomus Kysymys siitä, oliko yhtiön hallituksen jäsen syyllistynyt verorikkomukseen, kun hän oli laiminlyönyt arvonlisäverojen, ennakonpidätysten ja työnantajan sosiaaliturvamaksujen tilittämisen valtiolle. VL: Verorikkomus Kysymys siitä, olivatko yhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen syyllistyneet verorikkomukseen, kun he olivat laiminlyöneet arvonlisäverojen, ennakonpidätysten ja työnantajan sosiaaliturvamaksujen tilittämisen valtiolle. VL: Asianajaja - Kurinpito Oikeudenkäyntikulut Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunta oli kantelun johdosta määrännyt asianajajalle kurinpidollisen seuraamuksen. Hovioikeus, jossa kantelija oli antanut hovioikeuden pyytämän lausunnon asianajajan valituksen johdosta, hylkäsi valituksen. Kysymys siitä, voitiinko asianajaja velvoittaa korvaamaan kantelijalle lausuman antamisesta aiheutuneet kulut. VL: Yhdyskuntapalvelu Kysymys yhdyskuntapalvelurangaistuksen määräämisestä. VL: Sopimus Kuluttajansuoja - Kuluttajapalvelussopimus Kysymys siitä, oliko korjauspalveluiden tarjoaja huomioon ottaen kuluttajilla olevan kotitalousvähennysoikeuden velvollinen ilmoittamaan ennen sopimuksen tekemistä kuluttajille, ettei yritys kuulunut ennakkoperintärekisteriin. VL: Saamisen vanhentuminen Holhous Kysymys holhoojan saatavan vanhentumisesta. Toimitus: Anne Vilppula Talentum Media Oy

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /295

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /295 Page 1 of 6 Finlex Finlex Lainsäädäntö Ajantasainen lainsäädäntö Vuosi 2012 15.6.2012/295 Seurattu SDK 184/2013 saakka. 15.6.2012/295 Laki rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen

Lisätiedot

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta

Laki. rikoslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki rikoslain muuttamisesta kumotaan rikoslain (39/1889) 2 a luvun 9 11, sellaisina kuin ne ovat, 2 a luvun 9 laeissa 475/2008, 641/2009, 392/2011, 431/2014 ja 381/2015

Lisätiedot

IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks

IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks 1. TAUSTAA Tavoitteena teollisoikeuksien myöntämisen ja käyttämisen tehostaminen Lisää teollis- ja tekijänoikeuksien

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä YLEINEN OHJE VKS:2013:1 Dnro 47/31/12 Annettu 28.12.2012 Voimassa 1.1.2013 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2009:2 Sisällysluettelo...3 1 JOHDANTO...3

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun 1 ja 6 luvun 6 sekä lisätään

Lisätiedot

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön HE 27/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi palkkaturvalakiin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yliopistolain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutoksenhaku yliopiston päätöksiin ohjattavaksi siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

HE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 35/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi rangaistusten täytäntöönpanosta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU, EURATOM) 2016/, annettu päivänä kuuta,

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU, EURATOM) 2016/, annettu päivänä kuuta, EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU, EURATOM) 2016/, annettu päivänä kuuta, unionin ja sen henkilöstön välisten riitojen ratkaisemista ensimmäisenä oikeusasteena koskevan toimivallan siirtämisestä

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi aravarajoituslain, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi aravarajoituslain, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen. EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi aravarajoituslain, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeusasunnoista annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

HE 198/1996 vp. Laki. liiketoimintakiellosta annetun lain muuttamisesta

HE 198/1996 vp. Laki. liiketoimintakiellosta annetun lain muuttamisesta EV 195/1997 vp - HE 198/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi liiketoimintakiellosta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on vuoden 1996 valtiopäivillä annettu

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 3/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi virallisista kääntäjistä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi virallisista kääntäjistä annettua

Lisätiedot

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen YLEINEN OHJE Dnro 25/31/15 15.10.2015 Voimassa 1.11.2015 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

Päiväys Datum Dnro Dnr 27.4.2011 YM 15/ 04 /2011 Oikeusministeriö Viite Hänvisning lausuntopyyntö Asia Ärende Lausunto Oikeusministeriö on pyytänyt ympäristöministeriöltä lausuntoa prosessityöryhmän ehdotuksesta

Lisätiedot

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011. 394/2011 Laki. riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011. 394/2011 Laki. riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011 394/2011 Laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa Annettu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp. Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp. Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta

Lisätiedot

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI - Johtajana presidentti - Korkeimmalta oikeudelta haettava valituslupaa - Käsitellään erityisen vaikeita tapauksia ja tapauksia, joilla on ennakkotapauksen

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

HE 276/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen

HE 276/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen HE 276/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen oikeudesta tarjota sijoituspalvelua Suomessa annetun lain 4 a :n väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o Laki. sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o Laki. sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1998 N:o 1114 1127 SISÄLLYS N:o Sivu 1114 sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 89/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähkölain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkölain markkinavalvontaa koskevia säännöksiä. Esityksen

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

HE 307/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä.

HE 307/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä. HE 307/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä.

Lisätiedot

hallintolakiin Päätös Laki uhkasakkolain 22 :n muuttamisesta

hallintolakiin Päätös Laki uhkasakkolain 22 :n muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2003 vp Hallituksen esitys eräiden oikeusministeriön ja sisäasiainministeriön hallinnonalan lakien viittaussäännösten muuttamisesta viittauksiksi hallintolakiin Asia Hallitus on antanut

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 67 000 rikosasiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 961 rikosoikeudellista

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1985 vp. - HE n:o 11 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi maatalousyrittäjien eläkelain

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia.

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. HE 204/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verohallintolain 3 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. Verotuksen oikaisulautakunnan

Lisätiedot

Päätös. Laki. sosiaalihuoltolain väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. sosiaalihuoltolain väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 222/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain väliaikaisesta muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL VALTIONEUVOSTO. Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö STM015:00/2015

Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL VALTIONEUVOSTO. Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö STM015:00/2015 Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö STM015:00/2015 Eläketurvakeskuksen lausunto Eläketurvakeskuksen kanta asiakastietolakiin

Lisätiedot

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun :n 2 momentin 2 kohta,

Lisätiedot

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä HE 151/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain 7 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 11.5.2017 Eriika Melkas EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ Pääasiallinen sisältö Tiettyjen julkisten ja yksityisten

Lisätiedot

HE 23/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan autoverolakia, ajoneuvoverolakia

HE 23/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan autoverolakia, ajoneuvoverolakia Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi autoverolain, ajoneuvoverolain 50 ja 53 :n ja polttoainemaksusta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan autoverolakia,

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

Riidanratkaisu. Käsikirja yritykselle. Klaus Nyblin

Riidanratkaisu. Käsikirja yritykselle. Klaus Nyblin Riidanratkaisu Käsikirja yritykselle Klaus Nyblin TALENTUM Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja tekijä Taitto: NotePad, www.notepad.fi Kansi: Lauri Karmila ISBN: 978-952-14-1815-0 BALTO print,

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet X/2013

Määräykset ja ohjeet X/2013 Määräykset ja ohjeet X/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro x/01.00/2013 Antopäivä x.x.2013 Voimaantulopäivä x.x.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaalaislain (301/2004) 88 a, sellaisena kuin se on laissa 323/2009, muutetaan 3 :n 13 kohta, 10 a ja 35, 56 :n 4 momentti,

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan varainsiirtoverolain (931/1996) 47 49, sellaisina kuin ne ovat, 47 laissa 876/2012 sekä 48 ja 49 laissa 526/2010, muutetaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

HE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset HE 214/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain 39 ja 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilain opintotuen rahoitusta

Lisätiedot

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala Laki eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala Tässä laissa annetaan eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräysmenettelyn käyttöön

Lisätiedot

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253.

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253. SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2007 N:o 253 259 SISÄLLYS N:o Sivu 253 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Laki. biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta. Lain tarkoitus

Laki. biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta. Lain tarkoitus Laki biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tällä lailla pannaan täytäntöön biologista

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 :n muuttamisesta ja rikoslain muuttamisesta annetun lain 34 luvun 12 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain HE 305/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetun lain 7 ja :n muuttamisesta PERUSTELUT ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ annettuun lakiin

Lisätiedot

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan rikosvahinkojen korvaamisesta

Lisätiedot

HE 47/2010 vp. luovutuksen varainsiirtoverosta vapauttamisesta luovuttaisiin. Maatalouden rakennetuista annetun lain mukaiseen kiinteistön hankkimista

HE 47/2010 vp. luovutuksen varainsiirtoverosta vapauttamisesta luovuttaisiin. Maatalouden rakennetuista annetun lain mukaiseen kiinteistön hankkimista HE 47/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi varainsiirtoverolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan varainsiirtoverolakia muutettavaksi. Lakiin

Lisätiedot

Tuomioistuinmaksulaki

Tuomioistuinmaksulaki Tuomioistuinmaksulaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Oikeudenkäyntimaksu ja hakemusmaksu Tämän lain mukaan peritään oikeudenkäyntimaksuja ja hakemusmaksuja korvauksena asian käsittelystä

Lisätiedot

HE 89/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusedustuksesta

HE 89/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusedustuksesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vakuutusedustuksesta annetun lain 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusedustuksesta annettua lakia. Euroopan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle metsälainsäädännön eräiden viittaussäännösten tarkistamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan teknisesti muutettaviksi metsänhoitoyhdistyksistä annetun

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuomareiden nimittämisestä annetun lain muuttamisesta

Päätös. Laki. tuomareiden nimittämisestä annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 81/2003 vp Hallituksen esitys laiksi tuomareiden nimittämisestä annetun lain muuttamisesta sekä eräiden muiden lakien täydentämisestä tuomioistuinten henkilöstön kielitaitoa koskevilla

Lisätiedot

HE 11/2017 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

HE 11/2017 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain 54 ja 58 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2711996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinolain 27 :n, porotalouslain 41 a :n ja luontaiselinkeinolain 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 68/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi käräjäoikeuslain 17 :n ja kihlakunnansyyttäjästä annetun lain 8 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi käräjäoikeuslain säännöstä käräjäviskaalin

Lisätiedot

HE 88/2003 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 88/2003 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 88/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 44/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 7 :n ja 4 luvun :n sekä työttömyysturvalain 8 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettuun

Lisätiedot

Päätös. Laki. rekisterihallintolain muuttamisesta

Päätös. Laki. rekisterihallintolain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 118/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi rekisterihallintolain ja eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden

Lisätiedot

kerta kaikkiaan annetun lain muuttamista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

kerta kaikkiaan annetun lain muuttamista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT 1991 vp - HE 23 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräiden saamisten perimisestä kerta kaikkiaan annetun lain 1 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan eräiden

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Standardi RA1.2. Määräysvallan hankkiminen Euroopan talousalueen ulkopuolisessa maassa sijaitsevasta. Määräykset ja ohjeet

Standardi RA1.2. Määräysvallan hankkiminen Euroopan talousalueen ulkopuolisessa maassa sijaitsevasta. Määräykset ja ohjeet Standardi Määräysvallan hankkiminen Euroopan talousalueen ulkopuolisessa maassa sijaitsevasta yrityksestä Määräykset ja ohjeet dnro 5/120/2006 2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 3 2 Standardin tavoite

Lisätiedot

HE 33/2010 vp. siirrettäisiin asetuksesta lakiin. Esityksen tarkoituksena on saattaa keskusta koskevat säännökset vastaamaan perustuslain vaatimuksia

HE 33/2010 vp. siirrettäisiin asetuksesta lakiin. Esityksen tarkoituksena on saattaa keskusta koskevat säännökset vastaamaan perustuslain vaatimuksia HE 33/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mittatekniikan keskuksesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi mittatekniikan keskuksesta annettua lakia. Ehdotettavat muutokset

Lisätiedot

1992 vp -HE 378 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

1992 vp -HE 378 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT 1992 vp -HE 378 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi perintökaaren 5 luvun 2 :n ja perintökaaren voimaanpanosta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta

Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2005 Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Rahoitustarkastuksesta 27 päivänä kesäkuuta 2003 annetun

Lisätiedot