Asiakkaan ja asiamiesten asialla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiakkaan ja asiamiesten asialla"

Transkriptio

1 Asiakkaan ja asiamiesten asialla Harjoittelussa Pikassos Oy:ssä sosiaaliasiamiehen ohjauksessa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos A4b/ Honkkila Harjoitteluraportti klk 2006 Kati Kurssi 76949

2 1 Johdanto Harjoittelijana sosiaalialan osaamiskeskuksessa Sosiaaliasiamies asiakkaiden ja sosiaaliasiamiesten oikeuksien puolustajana? Sosiaaliasiamiehen toimintaympäristö Sosiaalihuollon mahdollisuuksia vai mahdottomuuksia? Minä harjoittelijana Kirjallisuus KUVIOT: Kuvio 1 Sosiaaliasiamiehen toimintaympäristö/yhteistyökumppanit...9

3 1 Johdanto Suoritin sosiaalipolitiikan aiheopintoihin kuuluvan pakollisen harjoitteluni sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy:ssä, joka toimii Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Harjoittelun ohjaajana toimi sosiaaliasiamies YTM Satu Loippo. Fyysisesti harjoittelupaikkani sijaitsi Hämeenlinnassa, vaikka harjoittelun puitteissa matkustimmekin jonkin verran niin lähikunnissa kuin myös Helsingissä. Harjoitteluni tavoitteet ja tehtävät liittyivät pääosin sosiaaliasiamiehen työhön tutustumiseen ja siihen liittyvien työtehtävien tekemiseen. Kuitenkin harjoittelun aikana minulla oli myös mahdollisuus tutustua koko osaamiskeskuksen toimintaan ja suunnittelijoiden työhön. Pikassos Oy tuottaa sosiaaliasiamiespalveluja Hattulan, Hauhon, Janakkalan, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kunnille sekä Hämeenlinnan kaupungille. Olin ollut kiinnostunut Pikassoksesta ja osaamiskeskustoiminnasta jo opiskelujeni aloittamisesta alkaen Tampereen yliopistossa. Lisäksi sosiaaliasiamiehen työ on jo pitkään kiinnostanut minua. Tämän vuoksi harjoittelupaikkani oli todella luonnollinen harjoittelupaikka minulle ja osoittautui erittäin onnistuneeksi valinnaksi. Harjoittelun aikana pääsin osallistumaan useisiin erilaisiin foorumeihin ja näkemään hyvin erilaisten toimijoiden työskentelyä. Vaikka pääpaino harjoittelussa oli sosiaaliasiamiehen asiakkaiden sekä viranomaisten kanssa tehtävä työ, osallistuin myös Sosiaaliasiamiestoiminnan kehittämistyöryhmään ja toimin teknisenä sihteerinä kokouksissa, sillä ohjaajani toimii työryhmässä asiantuntijasihteerinä. Hallittu kaaos mutta toisaalta työn moninaisuus kuvaavat parhaiten hyvin koko harjoittelujaksoani, mutta mielestäni se on ominaista myös osaamiskeskustoiminnalle yleisemminkin. Tässä raportissa kerron ensin hieman yleistä osaamiskeskus- sekä sosiaaliasiamiestoiminnasta. Tämän jälkeen nostan esiin niitä ihmeellisyyksiä, kummallisuuksia tai muuten vain mietityttäviä asioita, joita harjoittelun aikana pohdin ja jotka jäivät mieltä vaivaamaan. Lopuksi kerron enemmän harjoittelun sisällöstä ja siihen liittyvistä teemoista. 2 Harjoittelijana sosiaalialan osaamiskeskuksessa Pikassos Oy on Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Satakunnassa toimiva sosiaalialan osaamiskeskus. Osaamiskeskuksia on eri puolilla maata yhteensä yhdeksän ja ne muodostavat lakisääteisen yhteistyöverkoston. Osaamiskeskustoiminnan tarkoituksena on lain mukaan luoda ja yl- 3

4 läpitää koko maan kattava alueellinen yhteistyörakenne sosiaalialan perus- ja erityisosaamisen edistämiseksi sekä sosiaalialan alueellista yhteistyötä edellyttävien erityisosaamista vaativien erityispalvelujen ja asiantuntijapalvelujen turvaamiseksi. Toiminnasta vastaavat alueelliset sosiaalialan osaamiskeskukset, joiden toimialueet kattavat kaikki kunnat. (Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta 1230/ 2001, 1.) Sosiaalialan osaamiskeskustoiminta hakee vielä paikkaansa sosiaalialalla, sillä toiminta alkoi pysyvästi lain (Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta 1230/ 2001) tultua voimaan vuoden 2002 alusta. Osaamiskeskustoiminta rahoitetaan valtion rahoituksella n prosenttisesti ja muu toiminnan rahoitus tulee suoraan kunnilta tai erilaisten hankerahoitusten kautta. (Pikassos Oy 2006, 3.) Lain mukaan osaamiskeskuksen voivat muodostaa kunkin toimialueen kunnat ja kuntayhtymät yhdessä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten, maakunnan liittojen, lääninhallitusten, järjestöjen ja yritysten sekä muiden sosiaali- ja terveysalalla toimivien eri tahojen kanssa (Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta 1230/ 2001, 2 ). Osaamiskeskukset ovat avoimia ja alueellisen yhteistyön tarpeista lähteviä verkostoja, joiden hallinto on mahdollisimman kevyesti järjestetty mahdollistaen näin joustavan ja innovatiivisen toiminnan (Pikassos Oy 2006, 4). Pikassos Oy on siis hajautettu organisaatio, jolla on toimipisteet Hämeenlinnassa, Porissa ja Tampereella ja joka tekee yliseudullista ja maakunnallista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Työntekijöitä on tällä hetkellä (kesäkuussa 2006) yhteensä 15, joista 7 työskentelee pääasiallisesti jossain hankkeessa. Vaikka harjoitteluni kiinnittyikin melko vahvasti sosiaaliasiamiehen työhön ja siihen liittyviin erityiskysymyksiin ja järjestelyihin, pääsin myös mielestäni hyvin tutustumaan osaamiskeskustoimintaan yleisesti sekä myös eri työntekijöiden toimintaan. Osaamiskeskustoiminnan ja tietenkin erityisesti Pikassoksen omat erityispiirteet ja strategiset painopisteet sekä linjaukset olivat toiminnassa näkyvissä ja taustalla, oli kyseessä sitten varhaiskasvatuksen tai lainrikkojiin kiinnittyvästä hankkeesta tai projektista. 2.1 Sosiaaliasiamies asiakkaiden ja sosiaaliasiamiesten oikeuksien puolustajana? Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (ns. asiakaslaki) tuli voimaan Sosiaalihuollon asiakaslaki sisältää ne keskeiset periaatteet, jotka liittyvät asiakkaan osallistumiseen, kohteluun ja oikeusturvaan. Lain mukaan asiakasta on kohdeltava oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Asiakkaalla on lisäksi oikeus hyvään palveluun. Asiakaslaissa säädetään myös sosiaaliasiamiehestä sekä muistutusmenettelystä. (Laki asiakkaan asemasta ja oikeuksista sosiaalihuollossa.) 4

5 Asiakaslaki velvoittaa kuntia nimeämään sosiaaliasiamiehen, jonka tehtäviin kuuluvat muun muassa asiakkaiden neuvonta ja ohjaus asiakaslakiin liittyvissä kysymyksissä, avustaminen muistutuksen teossa sekä neuvonta muutoksenhakuasioissa. Kunnat voivat järjestää sosiaaliasiamiestoiminnan haluamallaan tavalla. (Laki asiakkaan asemasta ja oikeuksista sosiaalihuollossa, 24 ) Hämeenlinnan seudulla palvelut on tuotettu osaamiskeskus Pikassos Oy:n toimesta vuodesta 2003 alkaen (Ylikerälä, Loippo & Hietikko 2005, 3). Sosiaalihuollon asiakaslaki antaa mahdollisuuden tuottaa sosiaaliasiamiespalvelu kunnan itsensä hyväksi ja riittävästi katsomalla tavalla. Tällä hetkellä asiamiestoiminta on järjestetty hyvin eri tavoin ja vaihtelevia tekijöitä ovat etenkin toiminta-alueen laajuus, palveluntuottamisen taustaorganisaatio sekä toiminnan resursointi. Kuitenkin näyttää siltä, että toiminnassa haetaan yhä enemmän sellaisia ratkaisuja, joissa asiamiespalvelut tuotetaan keskitetysti. (Ylikerälä, Loippo & Hietikko 2005, 46.) Vuoden 2003 maaliskuussa Pikassos Oy käynnisti sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella kaksivuotisen hankkeen, jonka tehtävänä oli kehittää sosiaaliasiamiestoimintaa yhteistyössä kolmen seudun kanssa. Hallinnoijana hankkeessa toimi Hämeenlinnan kaupunki. Tällöin hankkeen alkaessa Hämeenlinnan seudun seitsemän kunnan (Hattula, Hauho, Hämeenlinna, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos) sosiaaliasiamiestoiminta siirtyi Pikassos Oy:n järjestettäväksi. Janakkalan kunta tuli mukaan vuoden 2004 alusta. Hämeenlinnan seudun kuntien lisäksi kehittämishankkeessa oli mukana Forssan seudun viisi kuntaa, Satakunnan 22 kuntaa sekä Porin kaupunki. (Partanen 2005, 3-4.) Hankkeen arviointiraportti ja loppuraportti ovat saatavissa sähköisenä. (Partanen 2005, Ylikerälä, Loippo & Hietikko 2005.) Hankkeen jälkeen Pikassos Oy on tuottanut sosiaaliasiamiespalvelut näihin Hämeenlinnan seudun kuntiin ostopalveluna. Pikassoksen asiamiestoiminta oli alkaessaan ensimmäinen sosiaalialan osaamiskeskuksessa toteutettu sosiaaliasiamiespalveluntuottaminen kunnille. Keski- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koske aloitti vuoden 2004 alusta sosiaaliasiamiespalvelujen tuottamisen Jyväskylän seudun 14 kunnalle ja Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom aloitti asiamiespalvelun tuottamisen alueen 11 kunnalle. (Ylikerälä ym. 2005, 49.) Pikassoksen tuottaman sosiaaliasiamiestoiminnan tavoitteena on avoimuuteen ja luottamukseen perustuva keskustelu- ja kehittämisrakenne - ns. kehittämisdialogi - Hämeenlinnan seudun kuntien kanssa. Lisäksi sosiaaliasiamiestoimintaa pyritään kehittämään sekä koko Pikassos -alueella että valtakunnallisesti. (Pikassos Oy 2005.) 5

6 Sosiaaliasiamiestoiminnan keskeinen tavoite on seurata ja edistää sosiaalihuollon asiakkaiden asemaa. Lain mukaan heidän tehtävänään on neuvoa asiakkaita lain soveltamiseen liittyvissä asioissa avustaa asiakasta muistutusten teossa tiedottaa asiakkaan oikeuksista toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi sekä seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle. (Laki asiakkaan asemasta ja oikeuksista sosiaalihuollossa, 24 ) Sosiaaliasiamiesjärjestelmän tavoitteena on antaa sosiaalihuollon asiakkaille neuvontaa ja ohjausta sekä näin edistää heidän oikeusturvaansa. Sosiaaliasiamiehen tehtäviin kuuluu tiedottaminen asiakkaiden oikeuksista sekä sosiaalihuollon henkilöstölle että muillekin tahoille. Hänellä on myös mahdollisuus raportoida sosiaalihuollossa havaitsemistaan epäkohdista lääninhallitukselle. (Dogan 2006, 31.) Näin ollen sosiaaliasiamies ei ole vain asiakkaan asialla, mikä tuli harjoitteluni aikana selvästi esiin. Asiamiehille on tärkeää puheyhteys kunnan viranomaisiin ja heidän luottamuksensa saaminen, aivan kuten asiakkaidenkin kohdalla. Asiamiehet ovatkin ajoittain puun ja kuoren välissä tai tanssivat nuoralla, kuten Tuija Nummela (2005) kuvaa heitä lisensiaattityössään. Sosiaaliasiamiestoiminta on tietyllä lailla vielä lapsenkengissään, vaikka toiminta on löytänyt jo selvästi oman paikkansa sosiaalihuollossa ja toiminnalle on suuri tarve. Näin ollen itse asiamiestoiminnan kehittäminen ja toiminnan organisointi ovat kehittämisen alla. Ohjaajani on mukana sosiaali- ja terveysministeriö työryhmässä asiantuntijasihteerinä. Sosiaaliasiamiestoiminnan kehittämisen työryhmä on asetettu toimikaudeksi Sen tavoitteena on turvata sosiaalihuollon asiakkaiden oikeus laadukkaaseen palveluun varmistamalla sosiaaliasiamiespalvelun saatavuus ja turvaamalla toiminnan riippumattomuus. Lisäksi työryhmän tavoitteena on vahvistaa sosiaaliasiamiesten osaamista edistämällä sosiaaliasiahuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista annetun lain toimeenpanoa sosiaaliasiamiesten kelpoisuudesta tehtäväänsä sekä varmistamalla sosiaaliasiamiesten mahdollisuus riittävään ja tarkoituksenmukaiseen täydennyskoulutukseen. (kts. lisää Valtioneuvoston hankerekisteri.) Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiantoon sisältyy myös Pikassos-alueen sosiaa- 6

7 liasiamiesverkoston tiivistäminen sekä yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen (Loippo 2006, 35). Omasta mielestäni on luonnollista, että ohjaajani on mukana tämänkaltaisessa työryhmässä, koska Pikassos Oy on ollut mukana kehittämässä sosiaaliasiamiesten työtä aikaisemminkin sosiaaliasiamieshankkeella. Käytännössä ohjaajani työnkuvaan kuuluu maanantaista torstaihin pääsääntöisesti pidettävä kolmen tunnin puhelinaika, vuosiraportin teko, asiakaskäynnit ajanvarauksella, sähköpostikyselyihin vastaaminen. 2.2 Sosiaaliasiamiehen toimintaympäristö Harjoittelussani pääsin hyvin näkemään sosiaaliasiamiehen moninaista ja verkostoitunutta toimintaympäristöä sekä hahmottamaan, miten laaja yhteistyökumppaneiden määrä on. Yritin hahmottaa sosiaaliasiamiehen toimintaympäristöä muodostamalla siitä verkostokartan (Kuvio 1). Vertailupohjaa tekemälleni verkostolle löysin muun muassa Minna Doganin pro gradu -tutkielmasta (kts. Dogan 2006, 98). Ohjaajani on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri pääaineenaan sosiaalipolitiikka, mutta hän on suorittanut myös sosiaalityön pätevyyden ja lukenut julkisoikeutta sivuaineenaan. Hän on toiminut aikaisemmin sosiaalityöntekijänä, joten hän tuntee ja tietää sosiaalityöhön liittyvää työtä ja käytäntöjä. Koska valtaosa yhteydenotoista sosiaaliasiamiehille koskee toimeentulotukea, koen, että sosiaalityön ja etenkin toimeentulotukeen liittyvien käytäntöjen tuntemus on tärkeää sosiaaliasiamiehenä toimivalle. Näen sen hyödyttävän kaikkia osapuolia, niin asiakkaita, viranomaisia kuin sosiaaliasiamiehiäkin, koska uskon, että tieto ei lisää tässä tapauksessa välttämättä tuskaa vaan ymmärtämystä ja mahdollisuutta aitoon vuorovaikutukseen ja keskusteluun. Kunnat ja etenkin kuntien asiakkaat ovat olennainen osa sosiaaliasiamiehen verkostoa. Kuntien sosiaalityöntekijät ovat tärkeitä toimijoita sosiaaliasiamiesten verkostossa jo senkin vuoksi, että suurin osa sosiaaliasiamiehelle tulevista yhteydenotoista koskee toimeentulotukiasioita. Itse hahmotin harjoittelun aikana muiksi sosiaaliasiamiehen tärkeiksi yhteistyötahoiksi STM:n, muut sosiaaliasiamiehet, Pikassos Oy sekä Etelä-Suomen lääninhallituksen. Doganin (2006, 99) mukaan sosiaaliasiamiehet pitävät eniten yhteyttä sosiaalityöntekijöihin, ja heidän jälkeensä sosiaaliasiamieskollegoihin sekä lääninhallitukseen. Tämä näkyi mielestäni harjoittelun aikana voimakkaasti. Ehkä itsellenikin oli yllättävää, miten paljon sosiaaliasiamies on yhteydessä viranomaisiin. Yllättävintä oli itselleni se, ettei hän ole yhteydessä heihin pelkäs- 7

8 tään yksittäisten asiakkaiden asioissa, vaan viranomaiset myös konsultoivat sosiaaliasiamiestä vaikeissa asiakastilanteissa. Myös erilaisten luottamustoimien runsaus eli ohjaajani osallistuminen erilaisiin foorumeihin ja työryhmiin oli jotain, mitä en ollut tullut ennakkoon ajatelleeksi. Koen kuitenkin, että sosiaaliasiamiehen näkemykset ja palaute ovat monessakin tilanteessa tärkeitä, sillä tällä tavoin hän voi tuoda esiin asiakasnäkökulmaa ja nostaa esiin niitä laajempia yhteiskunta- ja sosiaalipoliittisia ongelmakohtia, joista asiakkaiden yhteydenotot mahdollisesti kertovat. Lainsäädäntö, sen osaaminen ja soveltaminen ovat sosiaaliasiamiehen työssä erittäin tärkeää. Sosiaalihuollossa toimiviin viranomaisiin nähden sosiaaliasiamiehen täytyy sisäistää laki ehkä vielä voimakkaammin voidakseen auttaa asiakkaita saamaan selkoa tai järkeä siihen mahdolliseen pykälä- ja etuusviidakkoon, jossa asiakkaat elävät. Tämän vuoksi oikeusaputoimisto, lääninhallitus, Korkein hallinto-oikeus, Hallinto-oikeudet, oikeusasiamies sekä oikeuskansleri ovat tärkeitä toimijoita sosiaaliasiamiehen verkostossa. 8

9 Kunnat Sosiaali- ja terveysministeriö - asiakkaat (asianosainen, omaiset) - kehittämishanke v sosiaalityöntekijät, muut viranomaiset - sosiaaliasiamiestoiminnan - kunnanhallitus kehittämisen työryhmä: sihteeri - perusturvalautakunta - perheneuvola -> yhteistyö, tietosuojatyöryhmä Sosiaalikehitys -hallinnointi Muut sosiaaliasiamiehet Oikeusaputoimisto - vertaistuki /-verkosto - asiakkaiden ohjaus - työn kehittäminen - yhteiset linjaukset? Talous- ja velkaneuvonta Pikassos Oy Kela - työyhteisö - asiakkaiden ohjaus ja neuvonta (kin) - työnantaja Sosiaaliasiamies Potilasasiamies Satu Loippo Edunvalvonta/Edunvalvojat - ohjaus - ohjaus ja neuvonta - konsultointi Työvoimatoimisto Etelä-Suomen lääninhallitus - läänin sosiaalitarkastajat - lääninhallituksen lakimies - läänin viranhaltijat - sosiaalityön neuvottelukunta Yhdistykset Tiedotusvälineet/Media - omaiset mielenterveystyön tukena - työstä tiedottaminen - Sosiaaliasiamies ry - asiakkaiden asemasta kertominen - Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajat ja - raportti Läheiset ry - tiedottamista asiakkaiden oikeuksista KHO, Hallinto-oikeudet, oikeusasiamies, oikeuskansleri Kanta-Hämeen keskussairaala/sairaalat/ - ratkaisut terveyskeskukset - kannaotot - tietosuojatyöryhmä Koulut/yliopistot Stakes - Hamk - Hyvät käytännöt- asiantuntijaryhmä - Tampereen yliopisto - harjoittelijat Kuvio 1 Sosiaaliasiamiehen toimintaympäristö/yhteistyökumppanit 9

10 3 Sosiaalihuollon mahdollisuuksia vai mahdottomuuksia? Lain mukaan sosiaaliasiamiehen työn pääpaino on asiakkaissa ja heidän oikeuksien huolehtimisessa. Hallintolaki ( /434) antaa pääperiaatteet hyvälle hallinnolle ja viranomaistyöskentelylle ja asiakaslaki korostaa asiakkaiden oikeutta saada hyvää ja tasa-arvoista kohtelua. Aina ei kuitenkaan lain henki tunnu toteutuvan käytännön asiakastilanteissa tai tehdyissä päätöksissä. Asiakkaat eivät aina tiedä oikeuksiaan esimerkiksi saada jotain palvelua tai tukea. Joissain tilanteissa tuntuu, että etenkin jos kyseessä on subjektiivinen oikeus, niin kunnan intresseissä ei ole siitä neuvoa tai tiedottaakaan, koska se tietäisi kunnalle lisää kustannuksia. Harjoittelussa tuli esiin etenkin vammaispalveluihin sekä lastensuojeluasioihin liittyen ajoittain menettelyyn liittyviä tai lain tulkintojen kummallisuuksia. Muutenkin vaikeassa elämäntilanteessa elävät ihmiset saattavat olla täysin epätietoisia esimerkiksi siitä, onko heille tehty lain mukainen palvelusuunnitelma tai jos on, mitä se sisältää tai mitä siinä on sovittu. Asiakaslähtöisyyttä tai asiakkaan itsemääräämisoikeutta ei myöskään mielestäni korosta se, että asiakas ei esimerkiksi tiedä olevansa asiakkaana jossain sosiaalihuollon palvelussa. Helena Ylikylä-Leiva (2003) on selvityksessään tutkinut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden kohtaamia oikeudellisia ongelmia ensiasteen päätöksenteossa eli käytännössä tämä tarkoittaa niitä ongelmia, joita ilmenee kuntien tekemissä päätöksissä. Hän tuo esiin, että tiedonpuute, määrärahasidonnaisuus ja määrärahavajaus sekä hallintokulttuuri aiheuttavat ongelmia ja asiakkaiden oikeudenmenetyksiä erilaisiin palveluihin ja etuihin. Tiedonpuute näyttäytyy viranomaisilla ja viranhaltijoilla riittämättöminä tietoina päätöksentekoa sitovista normeista. Toisaalta taas hakijoilla ei ole riittävästi tietoa omista oikeuksistaan ja menettelytavoista. Lisäksi asiantuntijoilla näyttäisi selvityksen mukaan olevan tietovajetta oman ammattialansa ulkopuolelle menevistä olennaisista seikoista. (Ylikylä-Leiva 2003, ) Harjoittelun puitteissa nämä seikat tulivat mielestäni hyvin esiin niin asiakkaiden kertomina kuin toisaalta toisten sosiaaliasiamiesten kertomusten kautta. Sekä viranomaisten että asiakkaiden kertomukset tuovat ilmi tiedonpuutetta joko ilmiselvästi siitä kertomalla tai se on taustalla piilevänä seikkana, jota voi lukea rivien välistä ja jota jäi pohtimaan. Sosiaalihuollon sektorille on tyypillistä, että säännökset ovat melko väljiä ja jättävät tilaa ratkaisijan harkintavallalle (Ylikylä-Leiva 2003, 18). Koen, että harkinnan mahdollisuus sinänsä on positiivista, sillä asiakkaiden tilanteet ovat usein niin monimutkaisia, että mikään valmis sapluuna ei niihin sovellu. Käytännössä niukkuuden jakaminen tekee harkinnan käytöstä kuitenkin lähinnä mahdollisuuden tulkita sitä hyvinkin tiukasti eikä asiakkaan oikeutta palveluun tai etuuteen näytä näissä tilanteissa usein syntyvän. 10

11 Sosiaaliasiamiestoiminnalle on selkeä tarve ja se puolustaa omaa paikkaansa sosiaalipalvelujen järjestelmässä. Eri asia kuitenkin on, miten paljon asiamiestoiminnalla pystytään vaikuttamaan asiakkaiden kokemiin epäkohtiin tai heidän järjestelmässä kohtaamiin ongelmiinsa. Jo yhden asiakkaan tilanteen muutos ja siihen vaikuttaminen on tärkeää ja toivottavaa, mutta toisaalta asiamiestoiminnalla pyritään vaikuttamaan myös laajempiin yhteiskunnallisiin ja sosiaalipoliittisiin epäkohtiin. Sosiaaliasiamies on kuitenkin vielä liian monelle asiakkaalle ja jopa viranomaiselle täysin tuntematon taho tai ainakaan hänen tehtävistään ei ole selkeää tai realistista käsitystä. Ajoittain harjoittelussa tuli tunne, että sosiaaliasiamies on asiakkaille kuin toiveiden tynnyri, jonka oletetaan saavan epäkohdat korjattua. Viranomaisille hän on puolestaan se puristava kivi kengässä, joka muistuttaa lain suomista mahdollisuuksista tai toisaalta tarkoin säädellyistä esimerkiksi menettelyyn liittyvistä seikoista, joissa lipsumisen varaa ei viranomaisilla tulisi olla. Tämän vuoksi asiamiesten identiteetti tarvitsee jatkuvaa työstämistä ja oman paikan hakemista. Anssi Peräkylän (1990, 22) määrittelemänä identiteetti voidaan nähdä väljänä yläkäsitteenä, joka tarkoittaa niitä oikeuksia, velvollisuuksia ja ominaisuuksia, joita toimija olettaa itselleen, toisille toimijoille tai muut toimijat olettavat hänelle. Koska sosiaaliasiamiesten toiminta hakee vielä omaa paikkaansa sosiaalipalveluissa ja asiakkaat sekä viranomaiset toivovat asiamiehen toiminnalta mahdollisesti hyvinkin ristiriitaisia asioita, vahva ammatti-identiteetti on työssä tärkeää. Keskustelujen pohjalta itselleni jäi kuitenkin kuva, että ristiriitaisista odotuksista huolimatta pieninkin askelin voidaan saavuttaa muutoksia ja ehkä se joissain tapauksessa on mahdollista vain sitä kautta, jos halutaan saavuttaa pysyviä ja sisäistettyjä muutoksia. Vahva ammatti-identiteetti sekä omien tehtävien ja roolin selkeytyminen vaativat sosiaaliasiamiehiltä jatkuvaa kamppailua työn rajaamisen kanssa. Harjoittelun aikana keskustelimme asiasta paljon ohjaajani kanssa, niin kuin monesta muustakin, ja lisäksi pääsin seuraamaan asiamiesten vertaistiimin kokousta. Jokainen asiamies tekee työtä omalla persoonallaan ja erilaiset alueet ja asiakaspohjat tekevät työstä hieman erilaisen. Mielestäni kuitenkin kaikki sosiaaliasiamiehet viestivät selkeästi, miten tällaisen yksinäisen puurtajan työssä tarvitaan vertaisryhmän tukea ja keskusteluyhteyttä. Harjoittelussa tuli vastaan usein tilanteita, joissa jouduin miettimään, miten tällaiset asiakkaiden elämäntilanteet tai heidän kohtaamansa epäkohdat sekä kohtelut ovat mahdollisia. Mietin, kenen tarpeisiin hyvinvointivaltion tai yhteiskunnan palvelut ja etuudet vastaavat. Onko niin, että universalismin rippeet ja tasa-arvoinen kohtelu tarkoittavatkin sosiaalihuollossa tasapäistymistä eli asiakkaiden moninaisten ja monimutkais- 11

12 ten elämäntilanteiden huomiotta jättämistä? Menettely, päätökset ja joskus myös kohtelu kuulostivat asiakkaiden kertomana kohtuuttomilta. Tietenkin kohtuuttomuuden määrittely on aina arviointia, kuten Anna Metteri (2004, 25) toteaa. Silloin tärkeä kysymys onkin, kenen näkökulmasta arviointia tehdään, sillä arviointi sisältää aina arvonäkökulman. Asiakkaan asema hyvinvointipalvelujen ja sosiaalityön arvioinnissa ja itsearvioinnissa on jäänyt marginaaliin. Kuitenkin järjestelmä on tarkoitettu tuottamaan hyvinvointia niille ihmisille, jotka oman elämäntilanteensa takia ovat yhteiskunnan tuen ja palvelujen tarpeessa. Tästä ajatellen on tai olisi loogista, että palveluja tarvitsevan ja käyttävän asiakkaan näkökulma olisi keskeisessä asemassa palvelujen arvioinnissa. (Metteri 2005, ) Olen jo aikaisemminkin tiedostanut, että sisälläni asuu pieni asiakkaan oikeuksien puolustaja. Harjoittelun aikana tämä näkemys toisaalta korostui, mutta toisaalta myös ymmärrykseni kasvoi laajemmaksi ja muuttui hieman mustavalkoisestakin käsityksestä järjestelmä paha asiakas hyvä moniulotteisemmaksi. Ihmettelen kuitenkin sitä, miksi kunnat saattavat pyrkiä tietoisesti laistamaan velvollisuuksistaan esimerkiksi palvelusuunnitelmien teossa vammaispalvelun puolella ja osissa tilanteissa toimivat lakeja vastaan. Inhimillisyys sallittua Metteri (2004, 110) jäsentää tutkimuksessaan Hyvinvointivaltion lupaukset ja kohtuuttomat tapaukset järjestelmän uskottavuutta koskevan tarkastelunsa eri teemoihin: lailliset loukut järjestelmän välinpitämättömyys ja mihinkään sopimattoman ihmisen ongelma paikallisen demokratian puute ja konfliktin sivuuttaminen muutoksenhaun ongelmat ja päätöksenteon etääntyminen kansalaisista hallinnollinen kaksinaismoraali sosiaali- ja terveydenhuollon toteutuksessa Hän pyrkii tarkastelemaan sitä, mitä kohtuuttomat tapaukset kertovat sosiaaliturvajärjestelmän eli etuus- ja palvelujärjestelmän toiminnasta. Sosiaaliasiamiehen työssä kohtaa ja omassa harjoittelussani kohtasin paljon näitä asiakastapauksia ja tilanteita, joissa asiakas ei tunnu sopivan mihinkään järjestelmän lokeroon tai tapaus kuulostaa kerta kaikkiaan kohtuuttomalta ja uskomattomalta. Koska harjoitteluni ohjaaja toimii kahdeksan kunnan sosiaaliasiamiehenä, välittyi minulle asiakastapausten kautta hyvin erilaisia tapoja toimia eri kunnissa. Laki on kaikkialla sama, mutta ajoittain ei voi olla miettimättä, että sen tulkinta saattaa olla enemmän kiinni sitä, mitä sieltä halutaan lukea kuin mitä se tosiasiassa on. 12

13 Metteri (2004, 116) tuo esiin myös sen, että sosiaaliturvan väliinputoamista syntyy siitä, kun sosiaaliturvan eri osajärjestelmät tulkitsevat ja määrittelevät ihmisten tilanteita keskenään ristiriitaisella tavalla. Yksikään ammattihenkilö tai mikään organisaatio ei kanna kokonaisvastuuta ihmisen tilanteen tukemisesta ja tilanteen seurannasta. Kokonaisvastuun puuttumista voidaan kutsua järjestelmän välinpitämättömyydeksi (kts. myös Pohjola Anneli, 2002). Asiakkaat, jotka ottavat yhteyttä sosiaaliasiamieheen, ovat mahdollisesti monen eri palvelun tai etuuden piirissä. Sosiaalipalveluihin liittyvän neuvonnan tarve on suuri. Vaikka sosiaaliasiamiehen työhön kuuluu ohjaus ja neuvonta, se keskittyy tai tulisi keskittyä asiakaslakiin liittyviin seikkoihin. Perusneuvonta kuuluu enemmänkin niille kunnan viranomaisille, jotka vastaavat kunnan järjestämistä palveluilta. Hallintolain mukaan viranomaisen on annettava toimivaltansa rajoissa asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin (Hallintolaki /434, 8 ). Käytännössä kuitenkin näyttäisi siltä, että neuvonnan tarve on suurempi kuin mitä sitä pystytään antamaan tai sitten neuvonta ei ole riittävää. Asiakkaiden tilanteiden moninaisuus herättää sen kysymyksen, kuka vastaa asiakkaan tilanteesta ja sen hoidosta kokonaisvaltaisesti, ellei asiakas siihen itse pysty? Palveluohjauksen antaminen esimerkiksi vammaispalveluissa olisi mielestäni asiakaslähtöistä ja asianmukaista palvelua. 4 Minä harjoittelijana Harjoittelun aikana sain tehdä, nähdä, kokea monenlaisia asioita niin sosiaaliasiamiehen kuin sosiaalialan osaamiskeskuksen toimintaan ja työhön liittyen. Osallistuin asiakaspuheluihin ensin kuuntelemalla ja myöhemmin pidin sosiaaliasiamiehen puhelinaikoja itsenäisesti sekä olin mukana ohjaajani koulutustilaisuuksissa, joissa hän kertoi sosiaaliasiamiehen työstä ja sosiaalihuollosta. Olin myös mukana ministeriön työryhmän kokouksissa sekä vertaistiimin tapaamisessa, joissa toimin sihteerinä ja tein näin ollen myös muistiot niistä. Muuten olin ohjaajani kanssa mukana kaikessa mahdollisessa hänen työhönsä liittyvässä, kuten asiakaskäynneillä, sosiaalityön neuvottelukunnan kokouksessa sekä Terve-SOS messuilla yhtenä päivänä. Koen, että muistioiden teko eli sanotun ja käydyn keskustelun saaminen järkevään kirjalliseen muotoon oli mielekästä ja haastavaa puuhaa, jota en ollut aikaisemmin tässä mittakaavassa tehnyt. 13

14 Kun aloitin harjoittelun, sovimme ohjaajani kanssa muutamasta kirjallisesta työstä, joita tein muun työn ohessa. Laadin sosiaaliasiamiehen toimintaympäristöstä verkostokartan, joka on tässä raportissakin. Lisäksi tein sosiaaliasiamiesten vertaistiimin jäsenille kyselyn vertaistiimin merkityksestä sähköisesti ja koosteen Hämeenlinnan seudulla tehdyistä muistutuksista. Muistutusmenettelystä säädetään asiakaslaissa, jonka mukaan sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus tehdä kirjallinen muistutus, jos hän on tyytymätön sosiaalihuollossa saamaansa palveluun tai kohteluun (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000, 23 ). Sosiaaliasiamiehen työssä yhdistyvät mielenkiintoisella tavalla eri toiminnan tasot aina asiakastyöstä ministeritason työskentelyyn, ainakin omalla harjoittelun ohjaajallani. Asiakastyö on luonnollisesti tärkeää ja vie suuren osan asiamiehen työajasta. Kuitenkin eri viranomaisten kanssa tehtävä työ näyttelee työssä suurta osuutta. Ohjaajani on mukana monessa työryhmässä jäsenenä tai asiantuntijasihteerinä sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä, joten pääsin seuraamaan työryhmätyöskentelyä sekä omalta osuudeltani myös osallistumaan siihen. Koin tämän monitasoisen toiminnan haasteellisena ja antoisana. Asiakastyön kautta esiin nousevat ongelmatilanteet tai epäkohdat kertovat tavalla tai toisella yleensä myös jostain laajemmasta tai yleisemmästä ongelmasta. Koen, että ohjaajani on omalta osaltaan vaikuttamassa näiden ongelmien kohtaamisessa ja mahdollisesti poistamisessa. Harjoittelun aikana tutustuin myös kokoaikaisesti viikon sekä lisäksi muutamina muina päivinä Kanta-Hämeen suunnittelijan työhön. Osallistuin hänen kanssaan muun muassa Kanta- Hämeen jaoston kokoukseen, aikuissosiaalityön ryhmään sekä Etelä-Suomen lääninhallituksen järjestämään seminaariin Vammaispolitiikka Etelä-Suomen läänissä uusi vammaispoliittinen ohjelma vuosille Osallistuin myös itsenäisesti Pikassoksen järjestämään Koe Vapaus, suunnitelmia vai suunnitelmallisuutta - seminaariin sekä Pikassoksen strategiaseminaariin. Näin ollen pääsin tutustumaan myös Pikassos Oy:n hajautettuun organisaatioihin, sen strategiatyöskentelyyn ja sain mielestäni melko hyvän kokonaiskäsityksen osaamiskeskustoimintaan. Pikassoksen oma pyhä kolminaisuus eli käytäntö, tutkimus ja koulutus on mielestäni läsnä kaikessa toiminnan suunnittelussa, kehittelyssä ja toteuttamisessa, tavalla tai toisella. Sekä sosiaaliasiamiehen moninainen työnkuva että Pikassoksen tapa työskennellä auttoivat minua harjoitteluni aikana yhdistämään koulutuksen ja aikaisempien työkokemusten kautta oppimiani tietoja ja taitoja käytännössä. Lisäksi ne mahdollistivat tutkimuksellisen työotteen. Opin 14

15 harjoittelun aikana paljon siitä, miten erilaisia tutkimuksia ja opinnäytteitä hyödynnetään käytännön työssä kuten esimerkiksi hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa, sekä miten tutkimusta voi ja ehkä tuleekin sisällyttää arkipäiväiseen työhön. Harjoittelupaikkani tarjosi minulle mielestäni todella monipuolisen näköalapaikan, josta pystyin seuraamaan käytännön työtä monella eri sosiaalialan sektorilla ja tasoilla, sosiaalipalvelujen ajankohtaisia muutosprosesseja sekä käytävää sosiaalipoliittista keskustelua. Kuitenkaan en päässyt ainoastaan seuraamaan vaan todella tekemään asioita ja erilaisia työtehtäviä, jotka olivat haastavia, antoivat eväitä oman ammatilliseen kasvuun ja omien ammatillisten sekä tutkimuksellisten mielenkiintojen kohteiden löytymiseen tai tarkentumiseen. Harjoittelun aikana käydyt palautekeskustelut ja asetetut tavoitteet jäsensivät hyvin harjoittelun kulkua ja auttoivat sen huolehtimisessa, että niin ohjaajani ja harjoittelupaikkani kuin minä itse tiesimme, mitä kumpikin kummaltakin odottaa ja olettaa. Harjoitteluni aikana minulla vahvistui oma näkemykseni siitä, että asioihin voi ja tulee vaikuttaa. Oma pääaineeni antaa minulle mielestäni hyvät edellytykset toimia toisaalta asiakaslähtöisesti ja yksilöllisesti mutta kuitenkin liittäen ne laajempiin sosiaalipoliittiset kysymyksiin ja teemoihin. Haluan loppuun lainata Eero Ojasen ajatusta hänen teoksestaan Hyvyyden yhteiskunta. Siinä hän mielestäni kiteyttää puolustuksen niin sosiaaliasiamiestoiminnalle kuin hyvinvointivaltion tai yhteiskunnan perusteille. Kuten lintujen aurassa, myös nykyaikaisessa yhteiskunnassa kaikki ihmiset ovat riippuvaisia kaikista muista. Lintuaurassa väsyneen auttaminen on tarkoituksenmukaista, koska jokaiselle on aurassa oma paikkansa ja yhden putoaminen kokonaan heikentäisi kokonaisuuden matkantekoa ja vaarantaisi sen. Ei siis niin, että heikot putoavat, jotta vahvat pärjäisivät vaan kaikki ovat sekä vahvoja että heikkoja. Siksi jokaisen hetkellisesti heikomman putoaminen päinvastoin vaarantaa myös vahvuuden olemassaolon. 15

16 Kirjallisuus: Dogan, Minna Onko sosiaaliasiamiehillä virkaa? Tutkimus sosiaaliasiamiesten edellytyksistä edistää sosiaalihuollon asiakkaiden asemaa ja oikeuksia. Turun yliopisto. Pro gradu - tutkielma. Hallintolaki /434 oikeuksista 812/2000 Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta 1230/ 2001 Loippo, Satu Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta Asiakkaiden aseman ja oikeuksien tarkastelua Hattulan, Hauhon, Janakkalan, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kunnissa sekä Hämeenlinnan kaupungissa. Metteri, Anna Hyvinvointivaltion lupaukset ja kohtuuttomat tapaukset. Helsinki: Edita. Nummela, Tuija Nuorallatanssi sosiaaliasiamiehet tuottamassa oikeushyvää. Kuopio: Kuopion yliopisto. Lisensiaattityö. Pikassos Oy Työntekijän opas. Pikassos Oy Kotisivut. Saatavilla www-muodossa: Viitattu Partanen, Leila Sosiaaliasiamiestoiminnan kehittämishankkeen arviointiraportti. Hämeenlinna: Sosiaalikehitys. Saatavilla myös www-muodossa: Peräkylä, Anssi Kuoleman monet kasvot. Identiteettien tuottaminen kuolevan potilaan hoidossa. Tampere: Vastapaino 16

17 Pohjola, Anneli Pahan säikeitä auttamistyössä. Teoksessa Laitinen, Merja & Hurtig, Johanna (toim.). Pahan kosketus. Ihmisyyden ja auttamistyön varojen jäljillä. Jyväskylä: PS- Kustannus, Valtioneuvoston hankerekisteri HARE. Sosiaaliasiamiestoiminnan kehittäminen. Saatavilla www-muodossa: Viitattu Ylikerälä, Sirpa & Loippo, Satu & Hietikko, Marja. Sosiaaliasiamiestoiminnan kehittämishanke. Loppuraportti. Hämeenlinna: Pikassos Oy. Saatavana myös www-muodossa: Ylikylä-Leiva, Helena Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan oikeudellisesta asemasta. Selvitys asiakkaiden kohtaamista oikeudellisista ongelmista ensiasteen päätöksenteossa. Helsinki: Edita 17

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA Elokuu 2014 1. Sosiaaliasiamiehen tehtävät Säädetty laissa: Lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, myöh. asiakaslaki) 24 :ssä sosiaaliasiamiehelle

Lisätiedot

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA 1. PALVELUN ASIAKKAAT Palvelun ostaja: sopimuskunnat, kuntayhtymä, yksityinen terveydenhuollon toimintayksikkö Kuntalaiset: yksityishenkilöt, järjestöt/kolmas sektori,

Lisätiedot

Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014

Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014 Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014 Kristiina Qvintus ja Aini Räisänen 1.9.2015 1. Johdanto Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sisältää asiakkaan

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA. Huhtikuu 2014 / ms

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA. Huhtikuu 2014 / ms SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA Huhtikuu 2014 / ms 1. Palvelun asiakkaat Palvelun ostaja: Sopimuskunnat: Hyvinkää, Lohja, Siuntio sekä perusturvakuntayhtymä Karviainen (Vihti ja Karkkila) ja Mustijoen (Mäntsälä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, www.vasso.fi Tapio Häyhtiö 15.1.2015 Vasso kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

KAJAANIN JA KUHMON KAUPUNGINHALLITUKSILLE SEKÄ HY- RYNSALMEN, PALTAMON, PUOLANGAN, SOTKAMON, RISTI- JÄRVEN JA SUOMUSSALMEN KUNNANHALLITUKSILLE

KAJAANIN JA KUHMON KAUPUNGINHALLITUKSILLE SEKÄ HY- RYNSALMEN, PALTAMON, PUOLANGAN, SOTKAMON, RISTI- JÄRVEN JA SUOMUSSALMEN KUNNANHALLITUKSILLE SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KAJAANIN JA KUHMON KAUPUNGINHALLITUKSILLE SEKÄ HY- RYNSALMEN, PALTAMON, PUOLANGAN, SOTKAMON, RISTI- JÄRVEN JA SUOMUSSALMEN KUNNANHALLITUKSILLE TOIMINTAVUOSI 2010 02.03.2011.

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta OTM, VT Kaisa Post 8.2.2016 Hyvä hallinto Perusteet PL 21 :ssä: Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ KOULUTUS TUTKIMUS "Yhteiskuntatieteiden laitoksen toiminta-ajatus kiinnittyy tiedeyliopistoperinteeseen, jossa

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

aluksi oli HAJ projekti vuosina 2003-2006

aluksi oli HAJ projekti vuosina 2003-2006 aluksi oli HAJ projekti vuosina 2003-2006 sitten tuli assistentti.info Valtakunnallinen henkilökohtaisen avun verkostohanke, assistentti.info tuottaa TIETOA, TUKEA, NEUVONTAA, OPASTUSTA, KOULUTUSTA, ARVIOINTIA,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä Riitta Manninen 3.5.2013 Jaoston tehtävistä Lautakunta ja jaosto sosiaalihuoltolain 6 mukaisesti Sosiaalihuollon toimeenpanoon tämän lain mukaan kuuluvista tehtävistä sekä niistä tehtävistä, jotka muussa

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2010 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Esitys perustuu 9.11.2012 hyväksyttyyn väitöskirjaan Unohtuuko vanhus? Oikeustieteellinen tutkimus hallintosopimuksen

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

Salon kaupunki 2183/05.24.00/2014 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2013

Salon kaupunki 2183/05.24.00/2014 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2013 Salon kaupunki 2183/05.24.00/2014 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2013 Harri Harberg Sosiaaliasiamies-edunvalvoja 1.10.2014 SOSIAALIHUOLLON ASIAKASLAKI Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Palvelusuunnitelma prosessina. Päivi Nurmi-Koikkalainen

Palvelusuunnitelma prosessina. Päivi Nurmi-Koikkalainen Palvelusuunnitelma prosessina Päivi Nurmi-Koikkalainen OIKEUDENMUKAISUUS = KÄYTÄNTÖ + NORMIT H.T.KLAMI 1990 2 Palvelusuunnittelu /palvelusuunnitelma Palvelusuunnittelu on prosessi, johon kuuluu palvelutarpeen

Lisätiedot

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS Perustettu vuonna 1995 Vantaan, Helsingin,

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa

Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa http://www.youtube.com/watch?v=zlcpwqbx-uw Terveydenhuollon ATK-päivät 21.5.2014 Ulla Kuittu vastuualuejohtaja, sosiaalipalvelut

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Vaasan kaupunginhallitukselle ja sopimuskunnille toimintavuodesta 2015. Vaasan kaupunki

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Vaasan kaupunginhallitukselle ja sopimuskunnille toimintavuodesta 2015. Vaasan kaupunki 0 Sosiaaliasiamiehen selvitys Vaasan kaupunginhallitukselle ja sopimuskunnille toimintavuodesta 2015 Vaasan kaupunki Katarina Norrgård Sosiaaliasiamies SISÄLLYSLUETTELO 1 SOSIAALIHUOLLON ASIAKASLAKI JA

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

PIKASSOS 10 v. Dialoginen paneeli SOSIAALIALAN KEHITTÄMISEN YDINILMIÖT. Juhlaseminaari 1.12.2011 Tampere-talo

PIKASSOS 10 v. Dialoginen paneeli SOSIAALIALAN KEHITTÄMISEN YDINILMIÖT. Juhlaseminaari 1.12.2011 Tampere-talo PIKASSOS 10 v. Dialoginen paneeli SOSIAALIALAN KEHITTÄMISEN YDINILMIÖT Juhlaseminaari 1.12.2011 Tampere-talo Puheenjohtajina erityissuunnittelija Seija Junno & kehittämispäällikkö Mervi Janhunen Sekä dialogisen

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun

Lisätiedot

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä Oma Elämäomannäköiset palvelut Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä 1 Paula Pakarinen Yhdistystoiminta Suonenjoen Kehitysvammaisten tuki ry Kehitysvammaisten Pohjois-Savon tukipiiri Vaalijalan

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

se~ lc?~i. 6b ~( 6 L SOSIAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ Diakonia-ammattikorkeakoulu Kyläsaarenkuja Helsinki

se~ lc?~i. 6b ~( 6 L SOSIAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ Diakonia-ammattikorkeakoulu Kyläsaarenkuja Helsinki SOSIAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ L 0-09- 2016 se~ lc?~i. 6b ~( 6 Kyläsaarenkuja 2 00580 Helsinki Kirjaamo Sosiaali- ja terveysministeriö Pl33 00023 Valtioneuvosto Hei, ohessa käyttöönne n lausunto Jausuntopyyntöönne

Lisätiedot

SOPIMUS KIERTÄVÄN LASTENSUOJELUN ERITYISSOSIAALI- TYÖNTEKIJÄN PALVELUISTA

SOPIMUS KIERTÄVÄN LASTENSUOJELUN ERITYISSOSIAALI- TYÖNTEKIJÄN PALVELUISTA 1 (5) SOPIMUS KIERTÄVÄN LASTENSUOJELUN ERITYISSOSIAALI- TYÖNTEKIJÄN PALVELUISTA 1. Sopimuksen osapuolet Ostaja: Yhteyshenkilö: Tuottaja: Yhteyshenkilö: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Raili Haaki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan ajankohtaiset kysymykset

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan ajankohtaiset kysymykset Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan ajankohtaiset kysymykset POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 27.2.2014 Pirjo Sarvimäki STM Sosiaalihuollon kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Osa I Taustamuuttujat Vastaajat Vastaajia

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien omakielisen neuvonnan ja ohjauksen vakiinnuttaminen Tampereella ja muissa pirkanmaalaisissa

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto Ajankohtaista aluehallintovirastosta Pohtimolammella 26.5.2016 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto 1 2019 aluehallintouudistuksesta Alueellisesti toimivaltaisten aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN EDUNVALVONNAN KOORDINAATIO

LASTENSUOJELUN EDUNVALVONNAN KOORDINAATIO LASTENSUOJELUN EDUNVALVONNAN KOORDINAATIO 1. ASIAKKAAT Kaakkois-Suomen kunnat (Kouvola, Kotka, Hamina, Pyhtää, Miehikkälä, Virojoki, Eksote) : lastensuojelun työntekijät poliisi käräjäoikeus maistraatti

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

HYVIS- HANKE ESITYS 24.1.2013. Konsernitj. Tapani Turpeinen, hallinto- ja henkilöstöj. Kaisa Isännäinen

HYVIS- HANKE ESITYS 24.1.2013. Konsernitj. Tapani Turpeinen, hallinto- ja henkilöstöj. Kaisa Isännäinen HYVIS- HANKE ESITYS 24.1.2013 Konsernitj. Tapani Turpeinen, hallinto- ja henkilöstöj. Kaisa Isännäinen NSS:n hoivan toimintamalli NSS - hoivan toiminta perustuu seuraaviin menestystekijöihin: uusi tapa

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8. Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.2013 Etelä-savolaisten toiveiden tynnyrissä Tulevaisuuden odotuksia

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 10/2010 Perusturvalautakunta. Rautalammin kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 10/2010 Perusturvalautakunta. Rautalammin kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 10/2010 Perusturvalautakunta KOKOUSTIEDOT Aika Torstai 9.12.2010 klo 17.00 Paikka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia nro Rautalammin kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Pöytäkirjan

Lisätiedot

Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät. Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008

Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät. Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008 Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008 Sosiaalihuollon erityispalvelut osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta Erityispalvelujen järjestämistä säätelee tällä

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE

KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Palveluohjaus vammaistyössä 28.9.07 Armi Mustakallio Projektipäällikkö, Vammaispalveluiden sosiaalityön ja verkostoituneen erityisosaamisen kehittäminen 5.10.2007

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park 29.1.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies STM Tavoitteita

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kela osana monialaisessa verkostossa Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä

Lisätiedot