Asiakkaan ja asiamiesten asialla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiakkaan ja asiamiesten asialla"

Transkriptio

1 Asiakkaan ja asiamiesten asialla Harjoittelussa Pikassos Oy:ssä sosiaaliasiamiehen ohjauksessa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos A4b/ Honkkila Harjoitteluraportti klk 2006 Kati Kurssi 76949

2 1 Johdanto Harjoittelijana sosiaalialan osaamiskeskuksessa Sosiaaliasiamies asiakkaiden ja sosiaaliasiamiesten oikeuksien puolustajana? Sosiaaliasiamiehen toimintaympäristö Sosiaalihuollon mahdollisuuksia vai mahdottomuuksia? Minä harjoittelijana Kirjallisuus KUVIOT: Kuvio 1 Sosiaaliasiamiehen toimintaympäristö/yhteistyökumppanit...9

3 1 Johdanto Suoritin sosiaalipolitiikan aiheopintoihin kuuluvan pakollisen harjoitteluni sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy:ssä, joka toimii Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Harjoittelun ohjaajana toimi sosiaaliasiamies YTM Satu Loippo. Fyysisesti harjoittelupaikkani sijaitsi Hämeenlinnassa, vaikka harjoittelun puitteissa matkustimmekin jonkin verran niin lähikunnissa kuin myös Helsingissä. Harjoitteluni tavoitteet ja tehtävät liittyivät pääosin sosiaaliasiamiehen työhön tutustumiseen ja siihen liittyvien työtehtävien tekemiseen. Kuitenkin harjoittelun aikana minulla oli myös mahdollisuus tutustua koko osaamiskeskuksen toimintaan ja suunnittelijoiden työhön. Pikassos Oy tuottaa sosiaaliasiamiespalveluja Hattulan, Hauhon, Janakkalan, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kunnille sekä Hämeenlinnan kaupungille. Olin ollut kiinnostunut Pikassoksesta ja osaamiskeskustoiminnasta jo opiskelujeni aloittamisesta alkaen Tampereen yliopistossa. Lisäksi sosiaaliasiamiehen työ on jo pitkään kiinnostanut minua. Tämän vuoksi harjoittelupaikkani oli todella luonnollinen harjoittelupaikka minulle ja osoittautui erittäin onnistuneeksi valinnaksi. Harjoittelun aikana pääsin osallistumaan useisiin erilaisiin foorumeihin ja näkemään hyvin erilaisten toimijoiden työskentelyä. Vaikka pääpaino harjoittelussa oli sosiaaliasiamiehen asiakkaiden sekä viranomaisten kanssa tehtävä työ, osallistuin myös Sosiaaliasiamiestoiminnan kehittämistyöryhmään ja toimin teknisenä sihteerinä kokouksissa, sillä ohjaajani toimii työryhmässä asiantuntijasihteerinä. Hallittu kaaos mutta toisaalta työn moninaisuus kuvaavat parhaiten hyvin koko harjoittelujaksoani, mutta mielestäni se on ominaista myös osaamiskeskustoiminnalle yleisemminkin. Tässä raportissa kerron ensin hieman yleistä osaamiskeskus- sekä sosiaaliasiamiestoiminnasta. Tämän jälkeen nostan esiin niitä ihmeellisyyksiä, kummallisuuksia tai muuten vain mietityttäviä asioita, joita harjoittelun aikana pohdin ja jotka jäivät mieltä vaivaamaan. Lopuksi kerron enemmän harjoittelun sisällöstä ja siihen liittyvistä teemoista. 2 Harjoittelijana sosiaalialan osaamiskeskuksessa Pikassos Oy on Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Satakunnassa toimiva sosiaalialan osaamiskeskus. Osaamiskeskuksia on eri puolilla maata yhteensä yhdeksän ja ne muodostavat lakisääteisen yhteistyöverkoston. Osaamiskeskustoiminnan tarkoituksena on lain mukaan luoda ja yl- 3

4 läpitää koko maan kattava alueellinen yhteistyörakenne sosiaalialan perus- ja erityisosaamisen edistämiseksi sekä sosiaalialan alueellista yhteistyötä edellyttävien erityisosaamista vaativien erityispalvelujen ja asiantuntijapalvelujen turvaamiseksi. Toiminnasta vastaavat alueelliset sosiaalialan osaamiskeskukset, joiden toimialueet kattavat kaikki kunnat. (Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta 1230/ 2001, 1.) Sosiaalialan osaamiskeskustoiminta hakee vielä paikkaansa sosiaalialalla, sillä toiminta alkoi pysyvästi lain (Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta 1230/ 2001) tultua voimaan vuoden 2002 alusta. Osaamiskeskustoiminta rahoitetaan valtion rahoituksella n prosenttisesti ja muu toiminnan rahoitus tulee suoraan kunnilta tai erilaisten hankerahoitusten kautta. (Pikassos Oy 2006, 3.) Lain mukaan osaamiskeskuksen voivat muodostaa kunkin toimialueen kunnat ja kuntayhtymät yhdessä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten, maakunnan liittojen, lääninhallitusten, järjestöjen ja yritysten sekä muiden sosiaali- ja terveysalalla toimivien eri tahojen kanssa (Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta 1230/ 2001, 2 ). Osaamiskeskukset ovat avoimia ja alueellisen yhteistyön tarpeista lähteviä verkostoja, joiden hallinto on mahdollisimman kevyesti järjestetty mahdollistaen näin joustavan ja innovatiivisen toiminnan (Pikassos Oy 2006, 4). Pikassos Oy on siis hajautettu organisaatio, jolla on toimipisteet Hämeenlinnassa, Porissa ja Tampereella ja joka tekee yliseudullista ja maakunnallista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Työntekijöitä on tällä hetkellä (kesäkuussa 2006) yhteensä 15, joista 7 työskentelee pääasiallisesti jossain hankkeessa. Vaikka harjoitteluni kiinnittyikin melko vahvasti sosiaaliasiamiehen työhön ja siihen liittyviin erityiskysymyksiin ja järjestelyihin, pääsin myös mielestäni hyvin tutustumaan osaamiskeskustoimintaan yleisesti sekä myös eri työntekijöiden toimintaan. Osaamiskeskustoiminnan ja tietenkin erityisesti Pikassoksen omat erityispiirteet ja strategiset painopisteet sekä linjaukset olivat toiminnassa näkyvissä ja taustalla, oli kyseessä sitten varhaiskasvatuksen tai lainrikkojiin kiinnittyvästä hankkeesta tai projektista. 2.1 Sosiaaliasiamies asiakkaiden ja sosiaaliasiamiesten oikeuksien puolustajana? Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (ns. asiakaslaki) tuli voimaan Sosiaalihuollon asiakaslaki sisältää ne keskeiset periaatteet, jotka liittyvät asiakkaan osallistumiseen, kohteluun ja oikeusturvaan. Lain mukaan asiakasta on kohdeltava oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Asiakkaalla on lisäksi oikeus hyvään palveluun. Asiakaslaissa säädetään myös sosiaaliasiamiehestä sekä muistutusmenettelystä. (Laki asiakkaan asemasta ja oikeuksista sosiaalihuollossa.) 4

5 Asiakaslaki velvoittaa kuntia nimeämään sosiaaliasiamiehen, jonka tehtäviin kuuluvat muun muassa asiakkaiden neuvonta ja ohjaus asiakaslakiin liittyvissä kysymyksissä, avustaminen muistutuksen teossa sekä neuvonta muutoksenhakuasioissa. Kunnat voivat järjestää sosiaaliasiamiestoiminnan haluamallaan tavalla. (Laki asiakkaan asemasta ja oikeuksista sosiaalihuollossa, 24 ) Hämeenlinnan seudulla palvelut on tuotettu osaamiskeskus Pikassos Oy:n toimesta vuodesta 2003 alkaen (Ylikerälä, Loippo & Hietikko 2005, 3). Sosiaalihuollon asiakaslaki antaa mahdollisuuden tuottaa sosiaaliasiamiespalvelu kunnan itsensä hyväksi ja riittävästi katsomalla tavalla. Tällä hetkellä asiamiestoiminta on järjestetty hyvin eri tavoin ja vaihtelevia tekijöitä ovat etenkin toiminta-alueen laajuus, palveluntuottamisen taustaorganisaatio sekä toiminnan resursointi. Kuitenkin näyttää siltä, että toiminnassa haetaan yhä enemmän sellaisia ratkaisuja, joissa asiamiespalvelut tuotetaan keskitetysti. (Ylikerälä, Loippo & Hietikko 2005, 46.) Vuoden 2003 maaliskuussa Pikassos Oy käynnisti sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella kaksivuotisen hankkeen, jonka tehtävänä oli kehittää sosiaaliasiamiestoimintaa yhteistyössä kolmen seudun kanssa. Hallinnoijana hankkeessa toimi Hämeenlinnan kaupunki. Tällöin hankkeen alkaessa Hämeenlinnan seudun seitsemän kunnan (Hattula, Hauho, Hämeenlinna, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos) sosiaaliasiamiestoiminta siirtyi Pikassos Oy:n järjestettäväksi. Janakkalan kunta tuli mukaan vuoden 2004 alusta. Hämeenlinnan seudun kuntien lisäksi kehittämishankkeessa oli mukana Forssan seudun viisi kuntaa, Satakunnan 22 kuntaa sekä Porin kaupunki. (Partanen 2005, 3-4.) Hankkeen arviointiraportti ja loppuraportti ovat saatavissa sähköisenä. (Partanen 2005, Ylikerälä, Loippo & Hietikko 2005.) Hankkeen jälkeen Pikassos Oy on tuottanut sosiaaliasiamiespalvelut näihin Hämeenlinnan seudun kuntiin ostopalveluna. Pikassoksen asiamiestoiminta oli alkaessaan ensimmäinen sosiaalialan osaamiskeskuksessa toteutettu sosiaaliasiamiespalveluntuottaminen kunnille. Keski- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koske aloitti vuoden 2004 alusta sosiaaliasiamiespalvelujen tuottamisen Jyväskylän seudun 14 kunnalle ja Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom aloitti asiamiespalvelun tuottamisen alueen 11 kunnalle. (Ylikerälä ym. 2005, 49.) Pikassoksen tuottaman sosiaaliasiamiestoiminnan tavoitteena on avoimuuteen ja luottamukseen perustuva keskustelu- ja kehittämisrakenne - ns. kehittämisdialogi - Hämeenlinnan seudun kuntien kanssa. Lisäksi sosiaaliasiamiestoimintaa pyritään kehittämään sekä koko Pikassos -alueella että valtakunnallisesti. (Pikassos Oy 2005.) 5

6 Sosiaaliasiamiestoiminnan keskeinen tavoite on seurata ja edistää sosiaalihuollon asiakkaiden asemaa. Lain mukaan heidän tehtävänään on neuvoa asiakkaita lain soveltamiseen liittyvissä asioissa avustaa asiakasta muistutusten teossa tiedottaa asiakkaan oikeuksista toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi sekä seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle. (Laki asiakkaan asemasta ja oikeuksista sosiaalihuollossa, 24 ) Sosiaaliasiamiesjärjestelmän tavoitteena on antaa sosiaalihuollon asiakkaille neuvontaa ja ohjausta sekä näin edistää heidän oikeusturvaansa. Sosiaaliasiamiehen tehtäviin kuuluu tiedottaminen asiakkaiden oikeuksista sekä sosiaalihuollon henkilöstölle että muillekin tahoille. Hänellä on myös mahdollisuus raportoida sosiaalihuollossa havaitsemistaan epäkohdista lääninhallitukselle. (Dogan 2006, 31.) Näin ollen sosiaaliasiamies ei ole vain asiakkaan asialla, mikä tuli harjoitteluni aikana selvästi esiin. Asiamiehille on tärkeää puheyhteys kunnan viranomaisiin ja heidän luottamuksensa saaminen, aivan kuten asiakkaidenkin kohdalla. Asiamiehet ovatkin ajoittain puun ja kuoren välissä tai tanssivat nuoralla, kuten Tuija Nummela (2005) kuvaa heitä lisensiaattityössään. Sosiaaliasiamiestoiminta on tietyllä lailla vielä lapsenkengissään, vaikka toiminta on löytänyt jo selvästi oman paikkansa sosiaalihuollossa ja toiminnalle on suuri tarve. Näin ollen itse asiamiestoiminnan kehittäminen ja toiminnan organisointi ovat kehittämisen alla. Ohjaajani on mukana sosiaali- ja terveysministeriö työryhmässä asiantuntijasihteerinä. Sosiaaliasiamiestoiminnan kehittämisen työryhmä on asetettu toimikaudeksi Sen tavoitteena on turvata sosiaalihuollon asiakkaiden oikeus laadukkaaseen palveluun varmistamalla sosiaaliasiamiespalvelun saatavuus ja turvaamalla toiminnan riippumattomuus. Lisäksi työryhmän tavoitteena on vahvistaa sosiaaliasiamiesten osaamista edistämällä sosiaaliasiahuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista annetun lain toimeenpanoa sosiaaliasiamiesten kelpoisuudesta tehtäväänsä sekä varmistamalla sosiaaliasiamiesten mahdollisuus riittävään ja tarkoituksenmukaiseen täydennyskoulutukseen. (kts. lisää Valtioneuvoston hankerekisteri.) Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiantoon sisältyy myös Pikassos-alueen sosiaa- 6

7 liasiamiesverkoston tiivistäminen sekä yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen (Loippo 2006, 35). Omasta mielestäni on luonnollista, että ohjaajani on mukana tämänkaltaisessa työryhmässä, koska Pikassos Oy on ollut mukana kehittämässä sosiaaliasiamiesten työtä aikaisemminkin sosiaaliasiamieshankkeella. Käytännössä ohjaajani työnkuvaan kuuluu maanantaista torstaihin pääsääntöisesti pidettävä kolmen tunnin puhelinaika, vuosiraportin teko, asiakaskäynnit ajanvarauksella, sähköpostikyselyihin vastaaminen. 2.2 Sosiaaliasiamiehen toimintaympäristö Harjoittelussani pääsin hyvin näkemään sosiaaliasiamiehen moninaista ja verkostoitunutta toimintaympäristöä sekä hahmottamaan, miten laaja yhteistyökumppaneiden määrä on. Yritin hahmottaa sosiaaliasiamiehen toimintaympäristöä muodostamalla siitä verkostokartan (Kuvio 1). Vertailupohjaa tekemälleni verkostolle löysin muun muassa Minna Doganin pro gradu -tutkielmasta (kts. Dogan 2006, 98). Ohjaajani on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri pääaineenaan sosiaalipolitiikka, mutta hän on suorittanut myös sosiaalityön pätevyyden ja lukenut julkisoikeutta sivuaineenaan. Hän on toiminut aikaisemmin sosiaalityöntekijänä, joten hän tuntee ja tietää sosiaalityöhön liittyvää työtä ja käytäntöjä. Koska valtaosa yhteydenotoista sosiaaliasiamiehille koskee toimeentulotukea, koen, että sosiaalityön ja etenkin toimeentulotukeen liittyvien käytäntöjen tuntemus on tärkeää sosiaaliasiamiehenä toimivalle. Näen sen hyödyttävän kaikkia osapuolia, niin asiakkaita, viranomaisia kuin sosiaaliasiamiehiäkin, koska uskon, että tieto ei lisää tässä tapauksessa välttämättä tuskaa vaan ymmärtämystä ja mahdollisuutta aitoon vuorovaikutukseen ja keskusteluun. Kunnat ja etenkin kuntien asiakkaat ovat olennainen osa sosiaaliasiamiehen verkostoa. Kuntien sosiaalityöntekijät ovat tärkeitä toimijoita sosiaaliasiamiesten verkostossa jo senkin vuoksi, että suurin osa sosiaaliasiamiehelle tulevista yhteydenotoista koskee toimeentulotukiasioita. Itse hahmotin harjoittelun aikana muiksi sosiaaliasiamiehen tärkeiksi yhteistyötahoiksi STM:n, muut sosiaaliasiamiehet, Pikassos Oy sekä Etelä-Suomen lääninhallituksen. Doganin (2006, 99) mukaan sosiaaliasiamiehet pitävät eniten yhteyttä sosiaalityöntekijöihin, ja heidän jälkeensä sosiaaliasiamieskollegoihin sekä lääninhallitukseen. Tämä näkyi mielestäni harjoittelun aikana voimakkaasti. Ehkä itsellenikin oli yllättävää, miten paljon sosiaaliasiamies on yhteydessä viranomaisiin. Yllättävintä oli itselleni se, ettei hän ole yhteydessä heihin pelkäs- 7

8 tään yksittäisten asiakkaiden asioissa, vaan viranomaiset myös konsultoivat sosiaaliasiamiestä vaikeissa asiakastilanteissa. Myös erilaisten luottamustoimien runsaus eli ohjaajani osallistuminen erilaisiin foorumeihin ja työryhmiin oli jotain, mitä en ollut tullut ennakkoon ajatelleeksi. Koen kuitenkin, että sosiaaliasiamiehen näkemykset ja palaute ovat monessakin tilanteessa tärkeitä, sillä tällä tavoin hän voi tuoda esiin asiakasnäkökulmaa ja nostaa esiin niitä laajempia yhteiskunta- ja sosiaalipoliittisia ongelmakohtia, joista asiakkaiden yhteydenotot mahdollisesti kertovat. Lainsäädäntö, sen osaaminen ja soveltaminen ovat sosiaaliasiamiehen työssä erittäin tärkeää. Sosiaalihuollossa toimiviin viranomaisiin nähden sosiaaliasiamiehen täytyy sisäistää laki ehkä vielä voimakkaammin voidakseen auttaa asiakkaita saamaan selkoa tai järkeä siihen mahdolliseen pykälä- ja etuusviidakkoon, jossa asiakkaat elävät. Tämän vuoksi oikeusaputoimisto, lääninhallitus, Korkein hallinto-oikeus, Hallinto-oikeudet, oikeusasiamies sekä oikeuskansleri ovat tärkeitä toimijoita sosiaaliasiamiehen verkostossa. 8

9 Kunnat Sosiaali- ja terveysministeriö - asiakkaat (asianosainen, omaiset) - kehittämishanke v sosiaalityöntekijät, muut viranomaiset - sosiaaliasiamiestoiminnan - kunnanhallitus kehittämisen työryhmä: sihteeri - perusturvalautakunta - perheneuvola -> yhteistyö, tietosuojatyöryhmä Sosiaalikehitys -hallinnointi Muut sosiaaliasiamiehet Oikeusaputoimisto - vertaistuki /-verkosto - asiakkaiden ohjaus - työn kehittäminen - yhteiset linjaukset? Talous- ja velkaneuvonta Pikassos Oy Kela - työyhteisö - asiakkaiden ohjaus ja neuvonta (kin) - työnantaja Sosiaaliasiamies Potilasasiamies Satu Loippo Edunvalvonta/Edunvalvojat - ohjaus - ohjaus ja neuvonta - konsultointi Työvoimatoimisto Etelä-Suomen lääninhallitus - läänin sosiaalitarkastajat - lääninhallituksen lakimies - läänin viranhaltijat - sosiaalityön neuvottelukunta Yhdistykset Tiedotusvälineet/Media - omaiset mielenterveystyön tukena - työstä tiedottaminen - Sosiaaliasiamies ry - asiakkaiden asemasta kertominen - Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajat ja - raportti Läheiset ry - tiedottamista asiakkaiden oikeuksista KHO, Hallinto-oikeudet, oikeusasiamies, oikeuskansleri Kanta-Hämeen keskussairaala/sairaalat/ - ratkaisut terveyskeskukset - kannaotot - tietosuojatyöryhmä Koulut/yliopistot Stakes - Hamk - Hyvät käytännöt- asiantuntijaryhmä - Tampereen yliopisto - harjoittelijat Kuvio 1 Sosiaaliasiamiehen toimintaympäristö/yhteistyökumppanit 9

10 3 Sosiaalihuollon mahdollisuuksia vai mahdottomuuksia? Lain mukaan sosiaaliasiamiehen työn pääpaino on asiakkaissa ja heidän oikeuksien huolehtimisessa. Hallintolaki ( /434) antaa pääperiaatteet hyvälle hallinnolle ja viranomaistyöskentelylle ja asiakaslaki korostaa asiakkaiden oikeutta saada hyvää ja tasa-arvoista kohtelua. Aina ei kuitenkaan lain henki tunnu toteutuvan käytännön asiakastilanteissa tai tehdyissä päätöksissä. Asiakkaat eivät aina tiedä oikeuksiaan esimerkiksi saada jotain palvelua tai tukea. Joissain tilanteissa tuntuu, että etenkin jos kyseessä on subjektiivinen oikeus, niin kunnan intresseissä ei ole siitä neuvoa tai tiedottaakaan, koska se tietäisi kunnalle lisää kustannuksia. Harjoittelussa tuli esiin etenkin vammaispalveluihin sekä lastensuojeluasioihin liittyen ajoittain menettelyyn liittyviä tai lain tulkintojen kummallisuuksia. Muutenkin vaikeassa elämäntilanteessa elävät ihmiset saattavat olla täysin epätietoisia esimerkiksi siitä, onko heille tehty lain mukainen palvelusuunnitelma tai jos on, mitä se sisältää tai mitä siinä on sovittu. Asiakaslähtöisyyttä tai asiakkaan itsemääräämisoikeutta ei myöskään mielestäni korosta se, että asiakas ei esimerkiksi tiedä olevansa asiakkaana jossain sosiaalihuollon palvelussa. Helena Ylikylä-Leiva (2003) on selvityksessään tutkinut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden kohtaamia oikeudellisia ongelmia ensiasteen päätöksenteossa eli käytännössä tämä tarkoittaa niitä ongelmia, joita ilmenee kuntien tekemissä päätöksissä. Hän tuo esiin, että tiedonpuute, määrärahasidonnaisuus ja määrärahavajaus sekä hallintokulttuuri aiheuttavat ongelmia ja asiakkaiden oikeudenmenetyksiä erilaisiin palveluihin ja etuihin. Tiedonpuute näyttäytyy viranomaisilla ja viranhaltijoilla riittämättöminä tietoina päätöksentekoa sitovista normeista. Toisaalta taas hakijoilla ei ole riittävästi tietoa omista oikeuksistaan ja menettelytavoista. Lisäksi asiantuntijoilla näyttäisi selvityksen mukaan olevan tietovajetta oman ammattialansa ulkopuolelle menevistä olennaisista seikoista. (Ylikylä-Leiva 2003, ) Harjoittelun puitteissa nämä seikat tulivat mielestäni hyvin esiin niin asiakkaiden kertomina kuin toisaalta toisten sosiaaliasiamiesten kertomusten kautta. Sekä viranomaisten että asiakkaiden kertomukset tuovat ilmi tiedonpuutetta joko ilmiselvästi siitä kertomalla tai se on taustalla piilevänä seikkana, jota voi lukea rivien välistä ja jota jäi pohtimaan. Sosiaalihuollon sektorille on tyypillistä, että säännökset ovat melko väljiä ja jättävät tilaa ratkaisijan harkintavallalle (Ylikylä-Leiva 2003, 18). Koen, että harkinnan mahdollisuus sinänsä on positiivista, sillä asiakkaiden tilanteet ovat usein niin monimutkaisia, että mikään valmis sapluuna ei niihin sovellu. Käytännössä niukkuuden jakaminen tekee harkinnan käytöstä kuitenkin lähinnä mahdollisuuden tulkita sitä hyvinkin tiukasti eikä asiakkaan oikeutta palveluun tai etuuteen näytä näissä tilanteissa usein syntyvän. 10

11 Sosiaaliasiamiestoiminnalle on selkeä tarve ja se puolustaa omaa paikkaansa sosiaalipalvelujen järjestelmässä. Eri asia kuitenkin on, miten paljon asiamiestoiminnalla pystytään vaikuttamaan asiakkaiden kokemiin epäkohtiin tai heidän järjestelmässä kohtaamiin ongelmiinsa. Jo yhden asiakkaan tilanteen muutos ja siihen vaikuttaminen on tärkeää ja toivottavaa, mutta toisaalta asiamiestoiminnalla pyritään vaikuttamaan myös laajempiin yhteiskunnallisiin ja sosiaalipoliittisiin epäkohtiin. Sosiaaliasiamies on kuitenkin vielä liian monelle asiakkaalle ja jopa viranomaiselle täysin tuntematon taho tai ainakaan hänen tehtävistään ei ole selkeää tai realistista käsitystä. Ajoittain harjoittelussa tuli tunne, että sosiaaliasiamies on asiakkaille kuin toiveiden tynnyri, jonka oletetaan saavan epäkohdat korjattua. Viranomaisille hän on puolestaan se puristava kivi kengässä, joka muistuttaa lain suomista mahdollisuuksista tai toisaalta tarkoin säädellyistä esimerkiksi menettelyyn liittyvistä seikoista, joissa lipsumisen varaa ei viranomaisilla tulisi olla. Tämän vuoksi asiamiesten identiteetti tarvitsee jatkuvaa työstämistä ja oman paikan hakemista. Anssi Peräkylän (1990, 22) määrittelemänä identiteetti voidaan nähdä väljänä yläkäsitteenä, joka tarkoittaa niitä oikeuksia, velvollisuuksia ja ominaisuuksia, joita toimija olettaa itselleen, toisille toimijoille tai muut toimijat olettavat hänelle. Koska sosiaaliasiamiesten toiminta hakee vielä omaa paikkaansa sosiaalipalveluissa ja asiakkaat sekä viranomaiset toivovat asiamiehen toiminnalta mahdollisesti hyvinkin ristiriitaisia asioita, vahva ammatti-identiteetti on työssä tärkeää. Keskustelujen pohjalta itselleni jäi kuitenkin kuva, että ristiriitaisista odotuksista huolimatta pieninkin askelin voidaan saavuttaa muutoksia ja ehkä se joissain tapauksessa on mahdollista vain sitä kautta, jos halutaan saavuttaa pysyviä ja sisäistettyjä muutoksia. Vahva ammatti-identiteetti sekä omien tehtävien ja roolin selkeytyminen vaativat sosiaaliasiamiehiltä jatkuvaa kamppailua työn rajaamisen kanssa. Harjoittelun aikana keskustelimme asiasta paljon ohjaajani kanssa, niin kuin monesta muustakin, ja lisäksi pääsin seuraamaan asiamiesten vertaistiimin kokousta. Jokainen asiamies tekee työtä omalla persoonallaan ja erilaiset alueet ja asiakaspohjat tekevät työstä hieman erilaisen. Mielestäni kuitenkin kaikki sosiaaliasiamiehet viestivät selkeästi, miten tällaisen yksinäisen puurtajan työssä tarvitaan vertaisryhmän tukea ja keskusteluyhteyttä. Harjoittelussa tuli vastaan usein tilanteita, joissa jouduin miettimään, miten tällaiset asiakkaiden elämäntilanteet tai heidän kohtaamansa epäkohdat sekä kohtelut ovat mahdollisia. Mietin, kenen tarpeisiin hyvinvointivaltion tai yhteiskunnan palvelut ja etuudet vastaavat. Onko niin, että universalismin rippeet ja tasa-arvoinen kohtelu tarkoittavatkin sosiaalihuollossa tasapäistymistä eli asiakkaiden moninaisten ja monimutkais- 11

12 ten elämäntilanteiden huomiotta jättämistä? Menettely, päätökset ja joskus myös kohtelu kuulostivat asiakkaiden kertomana kohtuuttomilta. Tietenkin kohtuuttomuuden määrittely on aina arviointia, kuten Anna Metteri (2004, 25) toteaa. Silloin tärkeä kysymys onkin, kenen näkökulmasta arviointia tehdään, sillä arviointi sisältää aina arvonäkökulman. Asiakkaan asema hyvinvointipalvelujen ja sosiaalityön arvioinnissa ja itsearvioinnissa on jäänyt marginaaliin. Kuitenkin järjestelmä on tarkoitettu tuottamaan hyvinvointia niille ihmisille, jotka oman elämäntilanteensa takia ovat yhteiskunnan tuen ja palvelujen tarpeessa. Tästä ajatellen on tai olisi loogista, että palveluja tarvitsevan ja käyttävän asiakkaan näkökulma olisi keskeisessä asemassa palvelujen arvioinnissa. (Metteri 2005, ) Olen jo aikaisemminkin tiedostanut, että sisälläni asuu pieni asiakkaan oikeuksien puolustaja. Harjoittelun aikana tämä näkemys toisaalta korostui, mutta toisaalta myös ymmärrykseni kasvoi laajemmaksi ja muuttui hieman mustavalkoisestakin käsityksestä järjestelmä paha asiakas hyvä moniulotteisemmaksi. Ihmettelen kuitenkin sitä, miksi kunnat saattavat pyrkiä tietoisesti laistamaan velvollisuuksistaan esimerkiksi palvelusuunnitelmien teossa vammaispalvelun puolella ja osissa tilanteissa toimivat lakeja vastaan. Inhimillisyys sallittua Metteri (2004, 110) jäsentää tutkimuksessaan Hyvinvointivaltion lupaukset ja kohtuuttomat tapaukset järjestelmän uskottavuutta koskevan tarkastelunsa eri teemoihin: lailliset loukut järjestelmän välinpitämättömyys ja mihinkään sopimattoman ihmisen ongelma paikallisen demokratian puute ja konfliktin sivuuttaminen muutoksenhaun ongelmat ja päätöksenteon etääntyminen kansalaisista hallinnollinen kaksinaismoraali sosiaali- ja terveydenhuollon toteutuksessa Hän pyrkii tarkastelemaan sitä, mitä kohtuuttomat tapaukset kertovat sosiaaliturvajärjestelmän eli etuus- ja palvelujärjestelmän toiminnasta. Sosiaaliasiamiehen työssä kohtaa ja omassa harjoittelussani kohtasin paljon näitä asiakastapauksia ja tilanteita, joissa asiakas ei tunnu sopivan mihinkään järjestelmän lokeroon tai tapaus kuulostaa kerta kaikkiaan kohtuuttomalta ja uskomattomalta. Koska harjoitteluni ohjaaja toimii kahdeksan kunnan sosiaaliasiamiehenä, välittyi minulle asiakastapausten kautta hyvin erilaisia tapoja toimia eri kunnissa. Laki on kaikkialla sama, mutta ajoittain ei voi olla miettimättä, että sen tulkinta saattaa olla enemmän kiinni sitä, mitä sieltä halutaan lukea kuin mitä se tosiasiassa on. 12

13 Metteri (2004, 116) tuo esiin myös sen, että sosiaaliturvan väliinputoamista syntyy siitä, kun sosiaaliturvan eri osajärjestelmät tulkitsevat ja määrittelevät ihmisten tilanteita keskenään ristiriitaisella tavalla. Yksikään ammattihenkilö tai mikään organisaatio ei kanna kokonaisvastuuta ihmisen tilanteen tukemisesta ja tilanteen seurannasta. Kokonaisvastuun puuttumista voidaan kutsua järjestelmän välinpitämättömyydeksi (kts. myös Pohjola Anneli, 2002). Asiakkaat, jotka ottavat yhteyttä sosiaaliasiamieheen, ovat mahdollisesti monen eri palvelun tai etuuden piirissä. Sosiaalipalveluihin liittyvän neuvonnan tarve on suuri. Vaikka sosiaaliasiamiehen työhön kuuluu ohjaus ja neuvonta, se keskittyy tai tulisi keskittyä asiakaslakiin liittyviin seikkoihin. Perusneuvonta kuuluu enemmänkin niille kunnan viranomaisille, jotka vastaavat kunnan järjestämistä palveluilta. Hallintolain mukaan viranomaisen on annettava toimivaltansa rajoissa asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin (Hallintolaki /434, 8 ). Käytännössä kuitenkin näyttäisi siltä, että neuvonnan tarve on suurempi kuin mitä sitä pystytään antamaan tai sitten neuvonta ei ole riittävää. Asiakkaiden tilanteiden moninaisuus herättää sen kysymyksen, kuka vastaa asiakkaan tilanteesta ja sen hoidosta kokonaisvaltaisesti, ellei asiakas siihen itse pysty? Palveluohjauksen antaminen esimerkiksi vammaispalveluissa olisi mielestäni asiakaslähtöistä ja asianmukaista palvelua. 4 Minä harjoittelijana Harjoittelun aikana sain tehdä, nähdä, kokea monenlaisia asioita niin sosiaaliasiamiehen kuin sosiaalialan osaamiskeskuksen toimintaan ja työhön liittyen. Osallistuin asiakaspuheluihin ensin kuuntelemalla ja myöhemmin pidin sosiaaliasiamiehen puhelinaikoja itsenäisesti sekä olin mukana ohjaajani koulutustilaisuuksissa, joissa hän kertoi sosiaaliasiamiehen työstä ja sosiaalihuollosta. Olin myös mukana ministeriön työryhmän kokouksissa sekä vertaistiimin tapaamisessa, joissa toimin sihteerinä ja tein näin ollen myös muistiot niistä. Muuten olin ohjaajani kanssa mukana kaikessa mahdollisessa hänen työhönsä liittyvässä, kuten asiakaskäynneillä, sosiaalityön neuvottelukunnan kokouksessa sekä Terve-SOS messuilla yhtenä päivänä. Koen, että muistioiden teko eli sanotun ja käydyn keskustelun saaminen järkevään kirjalliseen muotoon oli mielekästä ja haastavaa puuhaa, jota en ollut aikaisemmin tässä mittakaavassa tehnyt. 13

14 Kun aloitin harjoittelun, sovimme ohjaajani kanssa muutamasta kirjallisesta työstä, joita tein muun työn ohessa. Laadin sosiaaliasiamiehen toimintaympäristöstä verkostokartan, joka on tässä raportissakin. Lisäksi tein sosiaaliasiamiesten vertaistiimin jäsenille kyselyn vertaistiimin merkityksestä sähköisesti ja koosteen Hämeenlinnan seudulla tehdyistä muistutuksista. Muistutusmenettelystä säädetään asiakaslaissa, jonka mukaan sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus tehdä kirjallinen muistutus, jos hän on tyytymätön sosiaalihuollossa saamaansa palveluun tai kohteluun (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000, 23 ). Sosiaaliasiamiehen työssä yhdistyvät mielenkiintoisella tavalla eri toiminnan tasot aina asiakastyöstä ministeritason työskentelyyn, ainakin omalla harjoittelun ohjaajallani. Asiakastyö on luonnollisesti tärkeää ja vie suuren osan asiamiehen työajasta. Kuitenkin eri viranomaisten kanssa tehtävä työ näyttelee työssä suurta osuutta. Ohjaajani on mukana monessa työryhmässä jäsenenä tai asiantuntijasihteerinä sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä, joten pääsin seuraamaan työryhmätyöskentelyä sekä omalta osuudeltani myös osallistumaan siihen. Koin tämän monitasoisen toiminnan haasteellisena ja antoisana. Asiakastyön kautta esiin nousevat ongelmatilanteet tai epäkohdat kertovat tavalla tai toisella yleensä myös jostain laajemmasta tai yleisemmästä ongelmasta. Koen, että ohjaajani on omalta osaltaan vaikuttamassa näiden ongelmien kohtaamisessa ja mahdollisesti poistamisessa. Harjoittelun aikana tutustuin myös kokoaikaisesti viikon sekä lisäksi muutamina muina päivinä Kanta-Hämeen suunnittelijan työhön. Osallistuin hänen kanssaan muun muassa Kanta- Hämeen jaoston kokoukseen, aikuissosiaalityön ryhmään sekä Etelä-Suomen lääninhallituksen järjestämään seminaariin Vammaispolitiikka Etelä-Suomen läänissä uusi vammaispoliittinen ohjelma vuosille Osallistuin myös itsenäisesti Pikassoksen järjestämään Koe Vapaus, suunnitelmia vai suunnitelmallisuutta - seminaariin sekä Pikassoksen strategiaseminaariin. Näin ollen pääsin tutustumaan myös Pikassos Oy:n hajautettuun organisaatioihin, sen strategiatyöskentelyyn ja sain mielestäni melko hyvän kokonaiskäsityksen osaamiskeskustoimintaan. Pikassoksen oma pyhä kolminaisuus eli käytäntö, tutkimus ja koulutus on mielestäni läsnä kaikessa toiminnan suunnittelussa, kehittelyssä ja toteuttamisessa, tavalla tai toisella. Sekä sosiaaliasiamiehen moninainen työnkuva että Pikassoksen tapa työskennellä auttoivat minua harjoitteluni aikana yhdistämään koulutuksen ja aikaisempien työkokemusten kautta oppimiani tietoja ja taitoja käytännössä. Lisäksi ne mahdollistivat tutkimuksellisen työotteen. Opin 14

15 harjoittelun aikana paljon siitä, miten erilaisia tutkimuksia ja opinnäytteitä hyödynnetään käytännön työssä kuten esimerkiksi hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa, sekä miten tutkimusta voi ja ehkä tuleekin sisällyttää arkipäiväiseen työhön. Harjoittelupaikkani tarjosi minulle mielestäni todella monipuolisen näköalapaikan, josta pystyin seuraamaan käytännön työtä monella eri sosiaalialan sektorilla ja tasoilla, sosiaalipalvelujen ajankohtaisia muutosprosesseja sekä käytävää sosiaalipoliittista keskustelua. Kuitenkaan en päässyt ainoastaan seuraamaan vaan todella tekemään asioita ja erilaisia työtehtäviä, jotka olivat haastavia, antoivat eväitä oman ammatilliseen kasvuun ja omien ammatillisten sekä tutkimuksellisten mielenkiintojen kohteiden löytymiseen tai tarkentumiseen. Harjoittelun aikana käydyt palautekeskustelut ja asetetut tavoitteet jäsensivät hyvin harjoittelun kulkua ja auttoivat sen huolehtimisessa, että niin ohjaajani ja harjoittelupaikkani kuin minä itse tiesimme, mitä kumpikin kummaltakin odottaa ja olettaa. Harjoitteluni aikana minulla vahvistui oma näkemykseni siitä, että asioihin voi ja tulee vaikuttaa. Oma pääaineeni antaa minulle mielestäni hyvät edellytykset toimia toisaalta asiakaslähtöisesti ja yksilöllisesti mutta kuitenkin liittäen ne laajempiin sosiaalipoliittiset kysymyksiin ja teemoihin. Haluan loppuun lainata Eero Ojasen ajatusta hänen teoksestaan Hyvyyden yhteiskunta. Siinä hän mielestäni kiteyttää puolustuksen niin sosiaaliasiamiestoiminnalle kuin hyvinvointivaltion tai yhteiskunnan perusteille. Kuten lintujen aurassa, myös nykyaikaisessa yhteiskunnassa kaikki ihmiset ovat riippuvaisia kaikista muista. Lintuaurassa väsyneen auttaminen on tarkoituksenmukaista, koska jokaiselle on aurassa oma paikkansa ja yhden putoaminen kokonaan heikentäisi kokonaisuuden matkantekoa ja vaarantaisi sen. Ei siis niin, että heikot putoavat, jotta vahvat pärjäisivät vaan kaikki ovat sekä vahvoja että heikkoja. Siksi jokaisen hetkellisesti heikomman putoaminen päinvastoin vaarantaa myös vahvuuden olemassaolon. 15

16 Kirjallisuus: Dogan, Minna Onko sosiaaliasiamiehillä virkaa? Tutkimus sosiaaliasiamiesten edellytyksistä edistää sosiaalihuollon asiakkaiden asemaa ja oikeuksia. Turun yliopisto. Pro gradu - tutkielma. Hallintolaki /434 oikeuksista 812/2000 Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta 1230/ 2001 Loippo, Satu Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta Asiakkaiden aseman ja oikeuksien tarkastelua Hattulan, Hauhon, Janakkalan, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kunnissa sekä Hämeenlinnan kaupungissa. Metteri, Anna Hyvinvointivaltion lupaukset ja kohtuuttomat tapaukset. Helsinki: Edita. Nummela, Tuija Nuorallatanssi sosiaaliasiamiehet tuottamassa oikeushyvää. Kuopio: Kuopion yliopisto. Lisensiaattityö. Pikassos Oy Työntekijän opas. Pikassos Oy Kotisivut. Saatavilla www-muodossa: Viitattu Partanen, Leila Sosiaaliasiamiestoiminnan kehittämishankkeen arviointiraportti. Hämeenlinna: Sosiaalikehitys. Saatavilla myös www-muodossa: Peräkylä, Anssi Kuoleman monet kasvot. Identiteettien tuottaminen kuolevan potilaan hoidossa. Tampere: Vastapaino 16

17 Pohjola, Anneli Pahan säikeitä auttamistyössä. Teoksessa Laitinen, Merja & Hurtig, Johanna (toim.). Pahan kosketus. Ihmisyyden ja auttamistyön varojen jäljillä. Jyväskylä: PS- Kustannus, Valtioneuvoston hankerekisteri HARE. Sosiaaliasiamiestoiminnan kehittäminen. Saatavilla www-muodossa: Viitattu Ylikerälä, Sirpa & Loippo, Satu & Hietikko, Marja. Sosiaaliasiamiestoiminnan kehittämishanke. Loppuraportti. Hämeenlinna: Pikassos Oy. Saatavana myös www-muodossa: Ylikylä-Leiva, Helena Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan oikeudellisesta asemasta. Selvitys asiakkaiden kohtaamista oikeudellisista ongelmista ensiasteen päätöksenteossa. Helsinki: Edita 17

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA. Huhtikuu 2014 / ms

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA. Huhtikuu 2014 / ms SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA Huhtikuu 2014 / ms 1. Palvelun asiakkaat Palvelun ostaja: Sopimuskunnat: Hyvinkää, Lohja, Siuntio sekä perusturvakuntayhtymä Karviainen (Vihti ja Karkkila) ja Mustijoen (Mäntsälä

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2009 Rovaniemi ja Ranua

Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2009 Rovaniemi ja Ranua Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2009 Rovaniemi ja Ranua Anne Vierelä Sosiaali ja potilasasiamies 31.3.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA ROVANIEMELLÄ JA RANUALLA...

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta OTM, VT Kaisa Post 8.2.2016 Hyvä hallinto Perusteet PL 21 :ssä: Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSELLE TOIMINTAVUODESTA Enonkoski Rantasalmi. Savonlinna Sulkava

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSELLE TOIMINTAVUODESTA Enonkoski Rantasalmi. Savonlinna Sulkava SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSELLE TOIMINTAVUODESTA 2016 Enonkoski Rantasalmi Savonlinna Sulkava 18.1.2017 Selvityksen laatija: Sosiaali- ja potilasasiamies Heli Korhonen Sosteri/ Itä-Savon

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä Riitta Manninen 3.5.2013 Jaoston tehtävistä Lautakunta ja jaosto sosiaalihuoltolain 6 mukaisesti Sosiaalihuollon toimeenpanoon tämän lain mukaan kuuluvista tehtävistä sekä niistä tehtävistä, jotka muussa

Lisätiedot

KAJAANIN JA KUHMON KAUPUNGINHALLITUKSILLE SEKÄ HY- RYNSALMEN, PALTAMON, PUOLANGAN, SOTKAMON, RISTI- JÄRVEN JA SUOMUSSALMEN KUNNANHALLITUKSILLE

KAJAANIN JA KUHMON KAUPUNGINHALLITUKSILLE SEKÄ HY- RYNSALMEN, PALTAMON, PUOLANGAN, SOTKAMON, RISTI- JÄRVEN JA SUOMUSSALMEN KUNNANHALLITUKSILLE SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KAJAANIN JA KUHMON KAUPUNGINHALLITUKSILLE SEKÄ HY- RYNSALMEN, PALTAMON, PUOLANGAN, SOTKAMON, RISTI- JÄRVEN JA SUOMUSSALMEN KUNNANHALLITUKSILLE TOIMINTAVUOSI 2010 02.03.2011.

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pohjoisessa Pyhätunturilla

Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pohjoisessa Pyhätunturilla Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pohjoisessa Pyhätunturilla 26.-27.8.2009 Onko sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan suunta muutoksessa? Eija Koivuranta ja Martti Lähteinen, sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Esitys perustuu 9.11.2012 hyväksyttyyn väitöskirjaan Unohtuuko vanhus? Oikeustieteellinen tutkimus hallintosopimuksen

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

työpaja Maarit Pirttijärvi osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö/uula- hanke

työpaja Maarit Pirttijärvi osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö/uula- hanke Perhe- ja sosiaalipalveluiden verkkoneuvonta Hyvät tietoteknologiakäytännöt sosiaalialalla työpaja 13.4.2010 Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö/uula- hanke

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Poske/Lapin toimintayksikön ohjausryhmän kokous

Poske/Lapin toimintayksikön ohjausryhmän kokous Poske/Lapin toimintayksikön ohjausryhmän kokous 29-4-2008 KASTE - 23.4. aluejaoston kokous Toimeenpanosta: - 24.4 annetaan valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2010 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Osa I Taustamuuttujat Vastaajat Vastaajia

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 7 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta HEL 2016-009624

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

se~ lc?~i. 6b ~( 6 L SOSIAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ Diakonia-ammattikorkeakoulu Kyläsaarenkuja Helsinki

se~ lc?~i. 6b ~( 6 L SOSIAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ Diakonia-ammattikorkeakoulu Kyläsaarenkuja Helsinki SOSIAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ L 0-09- 2016 se~ lc?~i. 6b ~( 6 Kyläsaarenkuja 2 00580 Helsinki Kirjaamo Sosiaali- ja terveysministeriö Pl33 00023 Valtioneuvosto Hei, ohessa käyttöönne n lausunto Jausuntopyyntöönne

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6. Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.2011 Sosiaalihuoltolain uudistaminen vahvistaa sosiaalityön asemaa Nostaa

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kela osana monialaisessa verkostossa Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä

Lisätiedot

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa Lääninlääkäri Katja Paakkola, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Terveydenhuolto/sosiaalihuolto

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Tuija Toivakainen, 20.8.2013 kello 10:30 16 Etelä-Savon nuorisotakuun neuvottelukunta ja elinikäisen oppimisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden valvonta

Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden valvonta Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden valvonta Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Kuopio 2.3.2016 Ylitarkastaja Pekka Ojaniemi, Valvira AmHa-hanke Hanke on asetettu

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan ajankohtaiset kysymykset

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan ajankohtaiset kysymykset Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan ajankohtaiset kysymykset POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 27.2.2014 Pirjo Sarvimäki STM Sosiaalihuollon kehittämistoimintaa

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park 29.1.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies STM Tavoitteita

Lisätiedot

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät SosKes - MediKes Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko Terveydenhuollon Atk-päivät 19.-20.5.2008, Lahti Projektipäällikkö Pirkko Uuttu, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tuottama verkkoneuvonta ammattilaisille. Kehittäjätyöntekijä Maria Jeminen

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tuottama verkkoneuvonta ammattilaisille. Kehittäjätyöntekijä Maria Jeminen Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tuottama verkkoneuvonta ammattilaisille Kehittäjätyöntekijä Maria Jeminen Ilmiö: Konsultointi sosiaalialalla Ongelmien analyysi/kehittämisehdotukset Keskustelu

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

tilannekatsaus

tilannekatsaus Kansalaisten verkkoneuvonta, tilannekatsaus 2005 2009 Eija Järvinen Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö/uula- hanke Mawell S7 järjestelmä: Virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus

Lisätiedot

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Asiakasläht htöisyyden näkökulmia kulmia julkisella sektorilla 7.6.2012 Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Ivalo 625 km Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain 2011 Kainuu

Lisätiedot

PIKASSOS 10 v. Dialoginen paneeli SOSIAALIALAN KEHITTÄMISEN YDINILMIÖT. Juhlaseminaari 1.12.2011 Tampere-talo

PIKASSOS 10 v. Dialoginen paneeli SOSIAALIALAN KEHITTÄMISEN YDINILMIÖT. Juhlaseminaari 1.12.2011 Tampere-talo PIKASSOS 10 v. Dialoginen paneeli SOSIAALIALAN KEHITTÄMISEN YDINILMIÖT Juhlaseminaari 1.12.2011 Tampere-talo Puheenjohtajina erityissuunnittelija Seija Junno & kehittämispäällikkö Mervi Janhunen Sekä dialogisen

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto Ajankohtaista aluehallintovirastosta Pohtimolammella 26.5.2016 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto 1 2019 aluehallintouudistuksesta Alueellisesti toimivaltaisten aluehallintovirastojen

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Kuopiossa 16.9.2015. Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Kuopiossa 16.9.2015. Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Sidosryhmätapaaminen aluehallintovirastossa Kuopiossa 16.9.2015 Elli Aaltonen ylijohtaja aluehallintovirasto 16.9.2015 1 Sidosryhmätapaaminen aluehallintovirastossa 16.9.2015 OHJELMA: 9.00 Tervetuloa ja

Lisätiedot

PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke

PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke 2015 2017 Kainuu Keski Pohjanmaa Lappi (Kolpene hakija/poske koordinoi) Länsi Pohja TAVOITTEET Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä Helsinki 28.5.2013 Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Toiminnan taustaa Ankkuri -hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli 12.9.2008 Taustalla uusi Äänekoski 1.1.2007 Rakennettu uutta kuntaa/perusturvaa; Suolahti, Sumiainen

Lisätiedot

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa l Inari Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Taustaa Vammaispalvelulain l l i ja sosiaalihuoltolain l l i velvoitteet: Kunnan

Lisätiedot

Kansallisen kehittämisen kehto Kuopion kampuksella

Kansallisen kehittämisen kehto Kuopion kampuksella Kansallisen kehittämisen kehto Kuopion kampuksella Sote-tiedonhallinnan keskustelufoorumi, Kuopio 9.10.2015 Antero Lehmuskoski, erikoissuunnittelija, THL 9.10.2015 Antero Lehmuskoski 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura.

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura. Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Lappeenranta 31.3.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Rahoittaja: Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Vaasan kaupunginhallitukselle ja sopimuskunnille toimintavuodesta 2015. Vaasan kaupunki

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Vaasan kaupunginhallitukselle ja sopimuskunnille toimintavuodesta 2015. Vaasan kaupunki 0 Sosiaaliasiamiehen selvitys Vaasan kaupunginhallitukselle ja sopimuskunnille toimintavuodesta 2015 Vaasan kaupunki Katarina Norrgård Sosiaaliasiamies SISÄLLYSLUETTELO 1 SOSIAALIHUOLLON ASIAKASLAKI JA

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI KOLMANNELLA SEKTORILLA. Selvityksen päätulokset Pekka Kaunismaa & Kimmo Lind

TYÖHYVINVOINTI KOLMANNELLA SEKTORILLA. Selvityksen päätulokset Pekka Kaunismaa & Kimmo Lind TYÖHYVINVOINTI KOLMANNELLA SEKTORILLA Selvityksen päätulokset Pekka Kaunismaa & Kimmo Lind 30.1.2015 Tavoite ja aineisto Tavoite: tarkentaa kuvaa järjestöjen asiantuntijatyötä tekevien työhyvinvoinnista

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2006 2 1 YLEISTÄ Socom on yksi Suomen yhdeksästä sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

Kuntarakenneselvityksistä

Kuntarakenneselvityksistä Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot