Asiakkaan ja asiamiesten asialla
|
|
- Juho-Matti Hovinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Asiakkaan ja asiamiesten asialla Harjoittelussa Pikassos Oy:ssä sosiaaliasiamiehen ohjauksessa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos A4b/ Honkkila Harjoitteluraportti klk 2006 Kati Kurssi 76949
2 1 Johdanto Harjoittelijana sosiaalialan osaamiskeskuksessa Sosiaaliasiamies asiakkaiden ja sosiaaliasiamiesten oikeuksien puolustajana? Sosiaaliasiamiehen toimintaympäristö Sosiaalihuollon mahdollisuuksia vai mahdottomuuksia? Minä harjoittelijana Kirjallisuus KUVIOT: Kuvio 1 Sosiaaliasiamiehen toimintaympäristö/yhteistyökumppanit...9
3 1 Johdanto Suoritin sosiaalipolitiikan aiheopintoihin kuuluvan pakollisen harjoitteluni sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy:ssä, joka toimii Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Harjoittelun ohjaajana toimi sosiaaliasiamies YTM Satu Loippo. Fyysisesti harjoittelupaikkani sijaitsi Hämeenlinnassa, vaikka harjoittelun puitteissa matkustimmekin jonkin verran niin lähikunnissa kuin myös Helsingissä. Harjoitteluni tavoitteet ja tehtävät liittyivät pääosin sosiaaliasiamiehen työhön tutustumiseen ja siihen liittyvien työtehtävien tekemiseen. Kuitenkin harjoittelun aikana minulla oli myös mahdollisuus tutustua koko osaamiskeskuksen toimintaan ja suunnittelijoiden työhön. Pikassos Oy tuottaa sosiaaliasiamiespalveluja Hattulan, Hauhon, Janakkalan, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kunnille sekä Hämeenlinnan kaupungille. Olin ollut kiinnostunut Pikassoksesta ja osaamiskeskustoiminnasta jo opiskelujeni aloittamisesta alkaen Tampereen yliopistossa. Lisäksi sosiaaliasiamiehen työ on jo pitkään kiinnostanut minua. Tämän vuoksi harjoittelupaikkani oli todella luonnollinen harjoittelupaikka minulle ja osoittautui erittäin onnistuneeksi valinnaksi. Harjoittelun aikana pääsin osallistumaan useisiin erilaisiin foorumeihin ja näkemään hyvin erilaisten toimijoiden työskentelyä. Vaikka pääpaino harjoittelussa oli sosiaaliasiamiehen asiakkaiden sekä viranomaisten kanssa tehtävä työ, osallistuin myös Sosiaaliasiamiestoiminnan kehittämistyöryhmään ja toimin teknisenä sihteerinä kokouksissa, sillä ohjaajani toimii työryhmässä asiantuntijasihteerinä. Hallittu kaaos mutta toisaalta työn moninaisuus kuvaavat parhaiten hyvin koko harjoittelujaksoani, mutta mielestäni se on ominaista myös osaamiskeskustoiminnalle yleisemminkin. Tässä raportissa kerron ensin hieman yleistä osaamiskeskus- sekä sosiaaliasiamiestoiminnasta. Tämän jälkeen nostan esiin niitä ihmeellisyyksiä, kummallisuuksia tai muuten vain mietityttäviä asioita, joita harjoittelun aikana pohdin ja jotka jäivät mieltä vaivaamaan. Lopuksi kerron enemmän harjoittelun sisällöstä ja siihen liittyvistä teemoista. 2 Harjoittelijana sosiaalialan osaamiskeskuksessa Pikassos Oy on Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Satakunnassa toimiva sosiaalialan osaamiskeskus. Osaamiskeskuksia on eri puolilla maata yhteensä yhdeksän ja ne muodostavat lakisääteisen yhteistyöverkoston. Osaamiskeskustoiminnan tarkoituksena on lain mukaan luoda ja yl- 3
4 läpitää koko maan kattava alueellinen yhteistyörakenne sosiaalialan perus- ja erityisosaamisen edistämiseksi sekä sosiaalialan alueellista yhteistyötä edellyttävien erityisosaamista vaativien erityispalvelujen ja asiantuntijapalvelujen turvaamiseksi. Toiminnasta vastaavat alueelliset sosiaalialan osaamiskeskukset, joiden toimialueet kattavat kaikki kunnat. (Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta 1230/ 2001, 1.) Sosiaalialan osaamiskeskustoiminta hakee vielä paikkaansa sosiaalialalla, sillä toiminta alkoi pysyvästi lain (Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta 1230/ 2001) tultua voimaan vuoden 2002 alusta. Osaamiskeskustoiminta rahoitetaan valtion rahoituksella n prosenttisesti ja muu toiminnan rahoitus tulee suoraan kunnilta tai erilaisten hankerahoitusten kautta. (Pikassos Oy 2006, 3.) Lain mukaan osaamiskeskuksen voivat muodostaa kunkin toimialueen kunnat ja kuntayhtymät yhdessä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten, maakunnan liittojen, lääninhallitusten, järjestöjen ja yritysten sekä muiden sosiaali- ja terveysalalla toimivien eri tahojen kanssa (Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta 1230/ 2001, 2 ). Osaamiskeskukset ovat avoimia ja alueellisen yhteistyön tarpeista lähteviä verkostoja, joiden hallinto on mahdollisimman kevyesti järjestetty mahdollistaen näin joustavan ja innovatiivisen toiminnan (Pikassos Oy 2006, 4). Pikassos Oy on siis hajautettu organisaatio, jolla on toimipisteet Hämeenlinnassa, Porissa ja Tampereella ja joka tekee yliseudullista ja maakunnallista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Työntekijöitä on tällä hetkellä (kesäkuussa 2006) yhteensä 15, joista 7 työskentelee pääasiallisesti jossain hankkeessa. Vaikka harjoitteluni kiinnittyikin melko vahvasti sosiaaliasiamiehen työhön ja siihen liittyviin erityiskysymyksiin ja järjestelyihin, pääsin myös mielestäni hyvin tutustumaan osaamiskeskustoimintaan yleisesti sekä myös eri työntekijöiden toimintaan. Osaamiskeskustoiminnan ja tietenkin erityisesti Pikassoksen omat erityispiirteet ja strategiset painopisteet sekä linjaukset olivat toiminnassa näkyvissä ja taustalla, oli kyseessä sitten varhaiskasvatuksen tai lainrikkojiin kiinnittyvästä hankkeesta tai projektista. 2.1 Sosiaaliasiamies asiakkaiden ja sosiaaliasiamiesten oikeuksien puolustajana? Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (ns. asiakaslaki) tuli voimaan Sosiaalihuollon asiakaslaki sisältää ne keskeiset periaatteet, jotka liittyvät asiakkaan osallistumiseen, kohteluun ja oikeusturvaan. Lain mukaan asiakasta on kohdeltava oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Asiakkaalla on lisäksi oikeus hyvään palveluun. Asiakaslaissa säädetään myös sosiaaliasiamiehestä sekä muistutusmenettelystä. (Laki asiakkaan asemasta ja oikeuksista sosiaalihuollossa.) 4
5 Asiakaslaki velvoittaa kuntia nimeämään sosiaaliasiamiehen, jonka tehtäviin kuuluvat muun muassa asiakkaiden neuvonta ja ohjaus asiakaslakiin liittyvissä kysymyksissä, avustaminen muistutuksen teossa sekä neuvonta muutoksenhakuasioissa. Kunnat voivat järjestää sosiaaliasiamiestoiminnan haluamallaan tavalla. (Laki asiakkaan asemasta ja oikeuksista sosiaalihuollossa, 24 ) Hämeenlinnan seudulla palvelut on tuotettu osaamiskeskus Pikassos Oy:n toimesta vuodesta 2003 alkaen (Ylikerälä, Loippo & Hietikko 2005, 3). Sosiaalihuollon asiakaslaki antaa mahdollisuuden tuottaa sosiaaliasiamiespalvelu kunnan itsensä hyväksi ja riittävästi katsomalla tavalla. Tällä hetkellä asiamiestoiminta on järjestetty hyvin eri tavoin ja vaihtelevia tekijöitä ovat etenkin toiminta-alueen laajuus, palveluntuottamisen taustaorganisaatio sekä toiminnan resursointi. Kuitenkin näyttää siltä, että toiminnassa haetaan yhä enemmän sellaisia ratkaisuja, joissa asiamiespalvelut tuotetaan keskitetysti. (Ylikerälä, Loippo & Hietikko 2005, 46.) Vuoden 2003 maaliskuussa Pikassos Oy käynnisti sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella kaksivuotisen hankkeen, jonka tehtävänä oli kehittää sosiaaliasiamiestoimintaa yhteistyössä kolmen seudun kanssa. Hallinnoijana hankkeessa toimi Hämeenlinnan kaupunki. Tällöin hankkeen alkaessa Hämeenlinnan seudun seitsemän kunnan (Hattula, Hauho, Hämeenlinna, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos) sosiaaliasiamiestoiminta siirtyi Pikassos Oy:n järjestettäväksi. Janakkalan kunta tuli mukaan vuoden 2004 alusta. Hämeenlinnan seudun kuntien lisäksi kehittämishankkeessa oli mukana Forssan seudun viisi kuntaa, Satakunnan 22 kuntaa sekä Porin kaupunki. (Partanen 2005, 3-4.) Hankkeen arviointiraportti ja loppuraportti ovat saatavissa sähköisenä. (Partanen 2005, Ylikerälä, Loippo & Hietikko 2005.) Hankkeen jälkeen Pikassos Oy on tuottanut sosiaaliasiamiespalvelut näihin Hämeenlinnan seudun kuntiin ostopalveluna. Pikassoksen asiamiestoiminta oli alkaessaan ensimmäinen sosiaalialan osaamiskeskuksessa toteutettu sosiaaliasiamiespalveluntuottaminen kunnille. Keski- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koske aloitti vuoden 2004 alusta sosiaaliasiamiespalvelujen tuottamisen Jyväskylän seudun 14 kunnalle ja Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom aloitti asiamiespalvelun tuottamisen alueen 11 kunnalle. (Ylikerälä ym. 2005, 49.) Pikassoksen tuottaman sosiaaliasiamiestoiminnan tavoitteena on avoimuuteen ja luottamukseen perustuva keskustelu- ja kehittämisrakenne - ns. kehittämisdialogi - Hämeenlinnan seudun kuntien kanssa. Lisäksi sosiaaliasiamiestoimintaa pyritään kehittämään sekä koko Pikassos -alueella että valtakunnallisesti. (Pikassos Oy 2005.) 5
6 Sosiaaliasiamiestoiminnan keskeinen tavoite on seurata ja edistää sosiaalihuollon asiakkaiden asemaa. Lain mukaan heidän tehtävänään on neuvoa asiakkaita lain soveltamiseen liittyvissä asioissa avustaa asiakasta muistutusten teossa tiedottaa asiakkaan oikeuksista toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi sekä seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle. (Laki asiakkaan asemasta ja oikeuksista sosiaalihuollossa, 24 ) Sosiaaliasiamiesjärjestelmän tavoitteena on antaa sosiaalihuollon asiakkaille neuvontaa ja ohjausta sekä näin edistää heidän oikeusturvaansa. Sosiaaliasiamiehen tehtäviin kuuluu tiedottaminen asiakkaiden oikeuksista sekä sosiaalihuollon henkilöstölle että muillekin tahoille. Hänellä on myös mahdollisuus raportoida sosiaalihuollossa havaitsemistaan epäkohdista lääninhallitukselle. (Dogan 2006, 31.) Näin ollen sosiaaliasiamies ei ole vain asiakkaan asialla, mikä tuli harjoitteluni aikana selvästi esiin. Asiamiehille on tärkeää puheyhteys kunnan viranomaisiin ja heidän luottamuksensa saaminen, aivan kuten asiakkaidenkin kohdalla. Asiamiehet ovatkin ajoittain puun ja kuoren välissä tai tanssivat nuoralla, kuten Tuija Nummela (2005) kuvaa heitä lisensiaattityössään. Sosiaaliasiamiestoiminta on tietyllä lailla vielä lapsenkengissään, vaikka toiminta on löytänyt jo selvästi oman paikkansa sosiaalihuollossa ja toiminnalle on suuri tarve. Näin ollen itse asiamiestoiminnan kehittäminen ja toiminnan organisointi ovat kehittämisen alla. Ohjaajani on mukana sosiaali- ja terveysministeriö työryhmässä asiantuntijasihteerinä. Sosiaaliasiamiestoiminnan kehittämisen työryhmä on asetettu toimikaudeksi Sen tavoitteena on turvata sosiaalihuollon asiakkaiden oikeus laadukkaaseen palveluun varmistamalla sosiaaliasiamiespalvelun saatavuus ja turvaamalla toiminnan riippumattomuus. Lisäksi työryhmän tavoitteena on vahvistaa sosiaaliasiamiesten osaamista edistämällä sosiaaliasiahuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista annetun lain toimeenpanoa sosiaaliasiamiesten kelpoisuudesta tehtäväänsä sekä varmistamalla sosiaaliasiamiesten mahdollisuus riittävään ja tarkoituksenmukaiseen täydennyskoulutukseen. (kts. lisää Valtioneuvoston hankerekisteri.) Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiantoon sisältyy myös Pikassos-alueen sosiaa- 6
7 liasiamiesverkoston tiivistäminen sekä yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen (Loippo 2006, 35). Omasta mielestäni on luonnollista, että ohjaajani on mukana tämänkaltaisessa työryhmässä, koska Pikassos Oy on ollut mukana kehittämässä sosiaaliasiamiesten työtä aikaisemminkin sosiaaliasiamieshankkeella. Käytännössä ohjaajani työnkuvaan kuuluu maanantaista torstaihin pääsääntöisesti pidettävä kolmen tunnin puhelinaika, vuosiraportin teko, asiakaskäynnit ajanvarauksella, sähköpostikyselyihin vastaaminen. 2.2 Sosiaaliasiamiehen toimintaympäristö Harjoittelussani pääsin hyvin näkemään sosiaaliasiamiehen moninaista ja verkostoitunutta toimintaympäristöä sekä hahmottamaan, miten laaja yhteistyökumppaneiden määrä on. Yritin hahmottaa sosiaaliasiamiehen toimintaympäristöä muodostamalla siitä verkostokartan (Kuvio 1). Vertailupohjaa tekemälleni verkostolle löysin muun muassa Minna Doganin pro gradu -tutkielmasta (kts. Dogan 2006, 98). Ohjaajani on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri pääaineenaan sosiaalipolitiikka, mutta hän on suorittanut myös sosiaalityön pätevyyden ja lukenut julkisoikeutta sivuaineenaan. Hän on toiminut aikaisemmin sosiaalityöntekijänä, joten hän tuntee ja tietää sosiaalityöhön liittyvää työtä ja käytäntöjä. Koska valtaosa yhteydenotoista sosiaaliasiamiehille koskee toimeentulotukea, koen, että sosiaalityön ja etenkin toimeentulotukeen liittyvien käytäntöjen tuntemus on tärkeää sosiaaliasiamiehenä toimivalle. Näen sen hyödyttävän kaikkia osapuolia, niin asiakkaita, viranomaisia kuin sosiaaliasiamiehiäkin, koska uskon, että tieto ei lisää tässä tapauksessa välttämättä tuskaa vaan ymmärtämystä ja mahdollisuutta aitoon vuorovaikutukseen ja keskusteluun. Kunnat ja etenkin kuntien asiakkaat ovat olennainen osa sosiaaliasiamiehen verkostoa. Kuntien sosiaalityöntekijät ovat tärkeitä toimijoita sosiaaliasiamiesten verkostossa jo senkin vuoksi, että suurin osa sosiaaliasiamiehelle tulevista yhteydenotoista koskee toimeentulotukiasioita. Itse hahmotin harjoittelun aikana muiksi sosiaaliasiamiehen tärkeiksi yhteistyötahoiksi STM:n, muut sosiaaliasiamiehet, Pikassos Oy sekä Etelä-Suomen lääninhallituksen. Doganin (2006, 99) mukaan sosiaaliasiamiehet pitävät eniten yhteyttä sosiaalityöntekijöihin, ja heidän jälkeensä sosiaaliasiamieskollegoihin sekä lääninhallitukseen. Tämä näkyi mielestäni harjoittelun aikana voimakkaasti. Ehkä itsellenikin oli yllättävää, miten paljon sosiaaliasiamies on yhteydessä viranomaisiin. Yllättävintä oli itselleni se, ettei hän ole yhteydessä heihin pelkäs- 7
8 tään yksittäisten asiakkaiden asioissa, vaan viranomaiset myös konsultoivat sosiaaliasiamiestä vaikeissa asiakastilanteissa. Myös erilaisten luottamustoimien runsaus eli ohjaajani osallistuminen erilaisiin foorumeihin ja työryhmiin oli jotain, mitä en ollut tullut ennakkoon ajatelleeksi. Koen kuitenkin, että sosiaaliasiamiehen näkemykset ja palaute ovat monessakin tilanteessa tärkeitä, sillä tällä tavoin hän voi tuoda esiin asiakasnäkökulmaa ja nostaa esiin niitä laajempia yhteiskunta- ja sosiaalipoliittisia ongelmakohtia, joista asiakkaiden yhteydenotot mahdollisesti kertovat. Lainsäädäntö, sen osaaminen ja soveltaminen ovat sosiaaliasiamiehen työssä erittäin tärkeää. Sosiaalihuollossa toimiviin viranomaisiin nähden sosiaaliasiamiehen täytyy sisäistää laki ehkä vielä voimakkaammin voidakseen auttaa asiakkaita saamaan selkoa tai järkeä siihen mahdolliseen pykälä- ja etuusviidakkoon, jossa asiakkaat elävät. Tämän vuoksi oikeusaputoimisto, lääninhallitus, Korkein hallinto-oikeus, Hallinto-oikeudet, oikeusasiamies sekä oikeuskansleri ovat tärkeitä toimijoita sosiaaliasiamiehen verkostossa. 8
9 Kunnat Sosiaali- ja terveysministeriö - asiakkaat (asianosainen, omaiset) - kehittämishanke v sosiaalityöntekijät, muut viranomaiset - sosiaaliasiamiestoiminnan - kunnanhallitus kehittämisen työryhmä: sihteeri - perusturvalautakunta - perheneuvola -> yhteistyö, tietosuojatyöryhmä Sosiaalikehitys -hallinnointi Muut sosiaaliasiamiehet Oikeusaputoimisto - vertaistuki /-verkosto - asiakkaiden ohjaus - työn kehittäminen - yhteiset linjaukset? Talous- ja velkaneuvonta Pikassos Oy Kela - työyhteisö - asiakkaiden ohjaus ja neuvonta (kin) - työnantaja Sosiaaliasiamies Potilasasiamies Satu Loippo Edunvalvonta/Edunvalvojat - ohjaus - ohjaus ja neuvonta - konsultointi Työvoimatoimisto Etelä-Suomen lääninhallitus - läänin sosiaalitarkastajat - lääninhallituksen lakimies - läänin viranhaltijat - sosiaalityön neuvottelukunta Yhdistykset Tiedotusvälineet/Media - omaiset mielenterveystyön tukena - työstä tiedottaminen - Sosiaaliasiamies ry - asiakkaiden asemasta kertominen - Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajat ja - raportti Läheiset ry - tiedottamista asiakkaiden oikeuksista KHO, Hallinto-oikeudet, oikeusasiamies, oikeuskansleri Kanta-Hämeen keskussairaala/sairaalat/ - ratkaisut terveyskeskukset - kannaotot - tietosuojatyöryhmä Koulut/yliopistot Stakes - Hamk - Hyvät käytännöt- asiantuntijaryhmä - Tampereen yliopisto - harjoittelijat Kuvio 1 Sosiaaliasiamiehen toimintaympäristö/yhteistyökumppanit 9
10 3 Sosiaalihuollon mahdollisuuksia vai mahdottomuuksia? Lain mukaan sosiaaliasiamiehen työn pääpaino on asiakkaissa ja heidän oikeuksien huolehtimisessa. Hallintolaki ( /434) antaa pääperiaatteet hyvälle hallinnolle ja viranomaistyöskentelylle ja asiakaslaki korostaa asiakkaiden oikeutta saada hyvää ja tasa-arvoista kohtelua. Aina ei kuitenkaan lain henki tunnu toteutuvan käytännön asiakastilanteissa tai tehdyissä päätöksissä. Asiakkaat eivät aina tiedä oikeuksiaan esimerkiksi saada jotain palvelua tai tukea. Joissain tilanteissa tuntuu, että etenkin jos kyseessä on subjektiivinen oikeus, niin kunnan intresseissä ei ole siitä neuvoa tai tiedottaakaan, koska se tietäisi kunnalle lisää kustannuksia. Harjoittelussa tuli esiin etenkin vammaispalveluihin sekä lastensuojeluasioihin liittyen ajoittain menettelyyn liittyviä tai lain tulkintojen kummallisuuksia. Muutenkin vaikeassa elämäntilanteessa elävät ihmiset saattavat olla täysin epätietoisia esimerkiksi siitä, onko heille tehty lain mukainen palvelusuunnitelma tai jos on, mitä se sisältää tai mitä siinä on sovittu. Asiakaslähtöisyyttä tai asiakkaan itsemääräämisoikeutta ei myöskään mielestäni korosta se, että asiakas ei esimerkiksi tiedä olevansa asiakkaana jossain sosiaalihuollon palvelussa. Helena Ylikylä-Leiva (2003) on selvityksessään tutkinut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden kohtaamia oikeudellisia ongelmia ensiasteen päätöksenteossa eli käytännössä tämä tarkoittaa niitä ongelmia, joita ilmenee kuntien tekemissä päätöksissä. Hän tuo esiin, että tiedonpuute, määrärahasidonnaisuus ja määrärahavajaus sekä hallintokulttuuri aiheuttavat ongelmia ja asiakkaiden oikeudenmenetyksiä erilaisiin palveluihin ja etuihin. Tiedonpuute näyttäytyy viranomaisilla ja viranhaltijoilla riittämättöminä tietoina päätöksentekoa sitovista normeista. Toisaalta taas hakijoilla ei ole riittävästi tietoa omista oikeuksistaan ja menettelytavoista. Lisäksi asiantuntijoilla näyttäisi selvityksen mukaan olevan tietovajetta oman ammattialansa ulkopuolelle menevistä olennaisista seikoista. (Ylikylä-Leiva 2003, ) Harjoittelun puitteissa nämä seikat tulivat mielestäni hyvin esiin niin asiakkaiden kertomina kuin toisaalta toisten sosiaaliasiamiesten kertomusten kautta. Sekä viranomaisten että asiakkaiden kertomukset tuovat ilmi tiedonpuutetta joko ilmiselvästi siitä kertomalla tai se on taustalla piilevänä seikkana, jota voi lukea rivien välistä ja jota jäi pohtimaan. Sosiaalihuollon sektorille on tyypillistä, että säännökset ovat melko väljiä ja jättävät tilaa ratkaisijan harkintavallalle (Ylikylä-Leiva 2003, 18). Koen, että harkinnan mahdollisuus sinänsä on positiivista, sillä asiakkaiden tilanteet ovat usein niin monimutkaisia, että mikään valmis sapluuna ei niihin sovellu. Käytännössä niukkuuden jakaminen tekee harkinnan käytöstä kuitenkin lähinnä mahdollisuuden tulkita sitä hyvinkin tiukasti eikä asiakkaan oikeutta palveluun tai etuuteen näytä näissä tilanteissa usein syntyvän. 10
11 Sosiaaliasiamiestoiminnalle on selkeä tarve ja se puolustaa omaa paikkaansa sosiaalipalvelujen järjestelmässä. Eri asia kuitenkin on, miten paljon asiamiestoiminnalla pystytään vaikuttamaan asiakkaiden kokemiin epäkohtiin tai heidän järjestelmässä kohtaamiin ongelmiinsa. Jo yhden asiakkaan tilanteen muutos ja siihen vaikuttaminen on tärkeää ja toivottavaa, mutta toisaalta asiamiestoiminnalla pyritään vaikuttamaan myös laajempiin yhteiskunnallisiin ja sosiaalipoliittisiin epäkohtiin. Sosiaaliasiamies on kuitenkin vielä liian monelle asiakkaalle ja jopa viranomaiselle täysin tuntematon taho tai ainakaan hänen tehtävistään ei ole selkeää tai realistista käsitystä. Ajoittain harjoittelussa tuli tunne, että sosiaaliasiamies on asiakkaille kuin toiveiden tynnyri, jonka oletetaan saavan epäkohdat korjattua. Viranomaisille hän on puolestaan se puristava kivi kengässä, joka muistuttaa lain suomista mahdollisuuksista tai toisaalta tarkoin säädellyistä esimerkiksi menettelyyn liittyvistä seikoista, joissa lipsumisen varaa ei viranomaisilla tulisi olla. Tämän vuoksi asiamiesten identiteetti tarvitsee jatkuvaa työstämistä ja oman paikan hakemista. Anssi Peräkylän (1990, 22) määrittelemänä identiteetti voidaan nähdä väljänä yläkäsitteenä, joka tarkoittaa niitä oikeuksia, velvollisuuksia ja ominaisuuksia, joita toimija olettaa itselleen, toisille toimijoille tai muut toimijat olettavat hänelle. Koska sosiaaliasiamiesten toiminta hakee vielä omaa paikkaansa sosiaalipalveluissa ja asiakkaat sekä viranomaiset toivovat asiamiehen toiminnalta mahdollisesti hyvinkin ristiriitaisia asioita, vahva ammatti-identiteetti on työssä tärkeää. Keskustelujen pohjalta itselleni jäi kuitenkin kuva, että ristiriitaisista odotuksista huolimatta pieninkin askelin voidaan saavuttaa muutoksia ja ehkä se joissain tapauksessa on mahdollista vain sitä kautta, jos halutaan saavuttaa pysyviä ja sisäistettyjä muutoksia. Vahva ammatti-identiteetti sekä omien tehtävien ja roolin selkeytyminen vaativat sosiaaliasiamiehiltä jatkuvaa kamppailua työn rajaamisen kanssa. Harjoittelun aikana keskustelimme asiasta paljon ohjaajani kanssa, niin kuin monesta muustakin, ja lisäksi pääsin seuraamaan asiamiesten vertaistiimin kokousta. Jokainen asiamies tekee työtä omalla persoonallaan ja erilaiset alueet ja asiakaspohjat tekevät työstä hieman erilaisen. Mielestäni kuitenkin kaikki sosiaaliasiamiehet viestivät selkeästi, miten tällaisen yksinäisen puurtajan työssä tarvitaan vertaisryhmän tukea ja keskusteluyhteyttä. Harjoittelussa tuli vastaan usein tilanteita, joissa jouduin miettimään, miten tällaiset asiakkaiden elämäntilanteet tai heidän kohtaamansa epäkohdat sekä kohtelut ovat mahdollisia. Mietin, kenen tarpeisiin hyvinvointivaltion tai yhteiskunnan palvelut ja etuudet vastaavat. Onko niin, että universalismin rippeet ja tasa-arvoinen kohtelu tarkoittavatkin sosiaalihuollossa tasapäistymistä eli asiakkaiden moninaisten ja monimutkais- 11
12 ten elämäntilanteiden huomiotta jättämistä? Menettely, päätökset ja joskus myös kohtelu kuulostivat asiakkaiden kertomana kohtuuttomilta. Tietenkin kohtuuttomuuden määrittely on aina arviointia, kuten Anna Metteri (2004, 25) toteaa. Silloin tärkeä kysymys onkin, kenen näkökulmasta arviointia tehdään, sillä arviointi sisältää aina arvonäkökulman. Asiakkaan asema hyvinvointipalvelujen ja sosiaalityön arvioinnissa ja itsearvioinnissa on jäänyt marginaaliin. Kuitenkin järjestelmä on tarkoitettu tuottamaan hyvinvointia niille ihmisille, jotka oman elämäntilanteensa takia ovat yhteiskunnan tuen ja palvelujen tarpeessa. Tästä ajatellen on tai olisi loogista, että palveluja tarvitsevan ja käyttävän asiakkaan näkökulma olisi keskeisessä asemassa palvelujen arvioinnissa. (Metteri 2005, ) Olen jo aikaisemminkin tiedostanut, että sisälläni asuu pieni asiakkaan oikeuksien puolustaja. Harjoittelun aikana tämä näkemys toisaalta korostui, mutta toisaalta myös ymmärrykseni kasvoi laajemmaksi ja muuttui hieman mustavalkoisestakin käsityksestä järjestelmä paha asiakas hyvä moniulotteisemmaksi. Ihmettelen kuitenkin sitä, miksi kunnat saattavat pyrkiä tietoisesti laistamaan velvollisuuksistaan esimerkiksi palvelusuunnitelmien teossa vammaispalvelun puolella ja osissa tilanteissa toimivat lakeja vastaan. Inhimillisyys sallittua Metteri (2004, 110) jäsentää tutkimuksessaan Hyvinvointivaltion lupaukset ja kohtuuttomat tapaukset järjestelmän uskottavuutta koskevan tarkastelunsa eri teemoihin: lailliset loukut järjestelmän välinpitämättömyys ja mihinkään sopimattoman ihmisen ongelma paikallisen demokratian puute ja konfliktin sivuuttaminen muutoksenhaun ongelmat ja päätöksenteon etääntyminen kansalaisista hallinnollinen kaksinaismoraali sosiaali- ja terveydenhuollon toteutuksessa Hän pyrkii tarkastelemaan sitä, mitä kohtuuttomat tapaukset kertovat sosiaaliturvajärjestelmän eli etuus- ja palvelujärjestelmän toiminnasta. Sosiaaliasiamiehen työssä kohtaa ja omassa harjoittelussani kohtasin paljon näitä asiakastapauksia ja tilanteita, joissa asiakas ei tunnu sopivan mihinkään järjestelmän lokeroon tai tapaus kuulostaa kerta kaikkiaan kohtuuttomalta ja uskomattomalta. Koska harjoitteluni ohjaaja toimii kahdeksan kunnan sosiaaliasiamiehenä, välittyi minulle asiakastapausten kautta hyvin erilaisia tapoja toimia eri kunnissa. Laki on kaikkialla sama, mutta ajoittain ei voi olla miettimättä, että sen tulkinta saattaa olla enemmän kiinni sitä, mitä sieltä halutaan lukea kuin mitä se tosiasiassa on. 12
13 Metteri (2004, 116) tuo esiin myös sen, että sosiaaliturvan väliinputoamista syntyy siitä, kun sosiaaliturvan eri osajärjestelmät tulkitsevat ja määrittelevät ihmisten tilanteita keskenään ristiriitaisella tavalla. Yksikään ammattihenkilö tai mikään organisaatio ei kanna kokonaisvastuuta ihmisen tilanteen tukemisesta ja tilanteen seurannasta. Kokonaisvastuun puuttumista voidaan kutsua järjestelmän välinpitämättömyydeksi (kts. myös Pohjola Anneli, 2002). Asiakkaat, jotka ottavat yhteyttä sosiaaliasiamieheen, ovat mahdollisesti monen eri palvelun tai etuuden piirissä. Sosiaalipalveluihin liittyvän neuvonnan tarve on suuri. Vaikka sosiaaliasiamiehen työhön kuuluu ohjaus ja neuvonta, se keskittyy tai tulisi keskittyä asiakaslakiin liittyviin seikkoihin. Perusneuvonta kuuluu enemmänkin niille kunnan viranomaisille, jotka vastaavat kunnan järjestämistä palveluilta. Hallintolain mukaan viranomaisen on annettava toimivaltansa rajoissa asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin (Hallintolaki /434, 8 ). Käytännössä kuitenkin näyttäisi siltä, että neuvonnan tarve on suurempi kuin mitä sitä pystytään antamaan tai sitten neuvonta ei ole riittävää. Asiakkaiden tilanteiden moninaisuus herättää sen kysymyksen, kuka vastaa asiakkaan tilanteesta ja sen hoidosta kokonaisvaltaisesti, ellei asiakas siihen itse pysty? Palveluohjauksen antaminen esimerkiksi vammaispalveluissa olisi mielestäni asiakaslähtöistä ja asianmukaista palvelua. 4 Minä harjoittelijana Harjoittelun aikana sain tehdä, nähdä, kokea monenlaisia asioita niin sosiaaliasiamiehen kuin sosiaalialan osaamiskeskuksen toimintaan ja työhön liittyen. Osallistuin asiakaspuheluihin ensin kuuntelemalla ja myöhemmin pidin sosiaaliasiamiehen puhelinaikoja itsenäisesti sekä olin mukana ohjaajani koulutustilaisuuksissa, joissa hän kertoi sosiaaliasiamiehen työstä ja sosiaalihuollosta. Olin myös mukana ministeriön työryhmän kokouksissa sekä vertaistiimin tapaamisessa, joissa toimin sihteerinä ja tein näin ollen myös muistiot niistä. Muuten olin ohjaajani kanssa mukana kaikessa mahdollisessa hänen työhönsä liittyvässä, kuten asiakaskäynneillä, sosiaalityön neuvottelukunnan kokouksessa sekä Terve-SOS messuilla yhtenä päivänä. Koen, että muistioiden teko eli sanotun ja käydyn keskustelun saaminen järkevään kirjalliseen muotoon oli mielekästä ja haastavaa puuhaa, jota en ollut aikaisemmin tässä mittakaavassa tehnyt. 13
14 Kun aloitin harjoittelun, sovimme ohjaajani kanssa muutamasta kirjallisesta työstä, joita tein muun työn ohessa. Laadin sosiaaliasiamiehen toimintaympäristöstä verkostokartan, joka on tässä raportissakin. Lisäksi tein sosiaaliasiamiesten vertaistiimin jäsenille kyselyn vertaistiimin merkityksestä sähköisesti ja koosteen Hämeenlinnan seudulla tehdyistä muistutuksista. Muistutusmenettelystä säädetään asiakaslaissa, jonka mukaan sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus tehdä kirjallinen muistutus, jos hän on tyytymätön sosiaalihuollossa saamaansa palveluun tai kohteluun (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000, 23 ). Sosiaaliasiamiehen työssä yhdistyvät mielenkiintoisella tavalla eri toiminnan tasot aina asiakastyöstä ministeritason työskentelyyn, ainakin omalla harjoittelun ohjaajallani. Asiakastyö on luonnollisesti tärkeää ja vie suuren osan asiamiehen työajasta. Kuitenkin eri viranomaisten kanssa tehtävä työ näyttelee työssä suurta osuutta. Ohjaajani on mukana monessa työryhmässä jäsenenä tai asiantuntijasihteerinä sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä, joten pääsin seuraamaan työryhmätyöskentelyä sekä omalta osuudeltani myös osallistumaan siihen. Koin tämän monitasoisen toiminnan haasteellisena ja antoisana. Asiakastyön kautta esiin nousevat ongelmatilanteet tai epäkohdat kertovat tavalla tai toisella yleensä myös jostain laajemmasta tai yleisemmästä ongelmasta. Koen, että ohjaajani on omalta osaltaan vaikuttamassa näiden ongelmien kohtaamisessa ja mahdollisesti poistamisessa. Harjoittelun aikana tutustuin myös kokoaikaisesti viikon sekä lisäksi muutamina muina päivinä Kanta-Hämeen suunnittelijan työhön. Osallistuin hänen kanssaan muun muassa Kanta- Hämeen jaoston kokoukseen, aikuissosiaalityön ryhmään sekä Etelä-Suomen lääninhallituksen järjestämään seminaariin Vammaispolitiikka Etelä-Suomen läänissä uusi vammaispoliittinen ohjelma vuosille Osallistuin myös itsenäisesti Pikassoksen järjestämään Koe Vapaus, suunnitelmia vai suunnitelmallisuutta - seminaariin sekä Pikassoksen strategiaseminaariin. Näin ollen pääsin tutustumaan myös Pikassos Oy:n hajautettuun organisaatioihin, sen strategiatyöskentelyyn ja sain mielestäni melko hyvän kokonaiskäsityksen osaamiskeskustoimintaan. Pikassoksen oma pyhä kolminaisuus eli käytäntö, tutkimus ja koulutus on mielestäni läsnä kaikessa toiminnan suunnittelussa, kehittelyssä ja toteuttamisessa, tavalla tai toisella. Sekä sosiaaliasiamiehen moninainen työnkuva että Pikassoksen tapa työskennellä auttoivat minua harjoitteluni aikana yhdistämään koulutuksen ja aikaisempien työkokemusten kautta oppimiani tietoja ja taitoja käytännössä. Lisäksi ne mahdollistivat tutkimuksellisen työotteen. Opin 14
15 harjoittelun aikana paljon siitä, miten erilaisia tutkimuksia ja opinnäytteitä hyödynnetään käytännön työssä kuten esimerkiksi hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa, sekä miten tutkimusta voi ja ehkä tuleekin sisällyttää arkipäiväiseen työhön. Harjoittelupaikkani tarjosi minulle mielestäni todella monipuolisen näköalapaikan, josta pystyin seuraamaan käytännön työtä monella eri sosiaalialan sektorilla ja tasoilla, sosiaalipalvelujen ajankohtaisia muutosprosesseja sekä käytävää sosiaalipoliittista keskustelua. Kuitenkaan en päässyt ainoastaan seuraamaan vaan todella tekemään asioita ja erilaisia työtehtäviä, jotka olivat haastavia, antoivat eväitä oman ammatilliseen kasvuun ja omien ammatillisten sekä tutkimuksellisten mielenkiintojen kohteiden löytymiseen tai tarkentumiseen. Harjoittelun aikana käydyt palautekeskustelut ja asetetut tavoitteet jäsensivät hyvin harjoittelun kulkua ja auttoivat sen huolehtimisessa, että niin ohjaajani ja harjoittelupaikkani kuin minä itse tiesimme, mitä kumpikin kummaltakin odottaa ja olettaa. Harjoitteluni aikana minulla vahvistui oma näkemykseni siitä, että asioihin voi ja tulee vaikuttaa. Oma pääaineeni antaa minulle mielestäni hyvät edellytykset toimia toisaalta asiakaslähtöisesti ja yksilöllisesti mutta kuitenkin liittäen ne laajempiin sosiaalipoliittiset kysymyksiin ja teemoihin. Haluan loppuun lainata Eero Ojasen ajatusta hänen teoksestaan Hyvyyden yhteiskunta. Siinä hän mielestäni kiteyttää puolustuksen niin sosiaaliasiamiestoiminnalle kuin hyvinvointivaltion tai yhteiskunnan perusteille. Kuten lintujen aurassa, myös nykyaikaisessa yhteiskunnassa kaikki ihmiset ovat riippuvaisia kaikista muista. Lintuaurassa väsyneen auttaminen on tarkoituksenmukaista, koska jokaiselle on aurassa oma paikkansa ja yhden putoaminen kokonaan heikentäisi kokonaisuuden matkantekoa ja vaarantaisi sen. Ei siis niin, että heikot putoavat, jotta vahvat pärjäisivät vaan kaikki ovat sekä vahvoja että heikkoja. Siksi jokaisen hetkellisesti heikomman putoaminen päinvastoin vaarantaa myös vahvuuden olemassaolon. 15
16 Kirjallisuus: Dogan, Minna Onko sosiaaliasiamiehillä virkaa? Tutkimus sosiaaliasiamiesten edellytyksistä edistää sosiaalihuollon asiakkaiden asemaa ja oikeuksia. Turun yliopisto. Pro gradu - tutkielma. Hallintolaki /434 oikeuksista 812/2000 Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta 1230/ 2001 Loippo, Satu Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta Asiakkaiden aseman ja oikeuksien tarkastelua Hattulan, Hauhon, Janakkalan, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kunnissa sekä Hämeenlinnan kaupungissa. Metteri, Anna Hyvinvointivaltion lupaukset ja kohtuuttomat tapaukset. Helsinki: Edita. Nummela, Tuija Nuorallatanssi sosiaaliasiamiehet tuottamassa oikeushyvää. Kuopio: Kuopion yliopisto. Lisensiaattityö. Pikassos Oy Työntekijän opas. Pikassos Oy Kotisivut. Saatavilla www-muodossa: Viitattu Partanen, Leila Sosiaaliasiamiestoiminnan kehittämishankkeen arviointiraportti. Hämeenlinna: Sosiaalikehitys. Saatavilla myös www-muodossa: Peräkylä, Anssi Kuoleman monet kasvot. Identiteettien tuottaminen kuolevan potilaan hoidossa. Tampere: Vastapaino 16
17 Pohjola, Anneli Pahan säikeitä auttamistyössä. Teoksessa Laitinen, Merja & Hurtig, Johanna (toim.). Pahan kosketus. Ihmisyyden ja auttamistyön varojen jäljillä. Jyväskylä: PS- Kustannus, Valtioneuvoston hankerekisteri HARE. Sosiaaliasiamiestoiminnan kehittäminen. Saatavilla www-muodossa: Viitattu Ylikerälä, Sirpa & Loippo, Satu & Hietikko, Marja. Sosiaaliasiamiestoiminnan kehittämishanke. Loppuraportti. Hämeenlinna: Pikassos Oy. Saatavana myös www-muodossa: Ylikylä-Leiva, Helena Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan oikeudellisesta asemasta. Selvitys asiakkaiden kohtaamista oikeudellisista ongelmista ensiasteen päätöksenteossa. Helsinki: Edita 17
SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA
SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA Elokuu 2014 1. Sosiaaliasiamiehen tehtävät Säädetty laissa: Lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, myöh. asiakaslaki) 24 :ssä sosiaaliasiamiehelle
LisätiedotSOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA
SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA 1. PALVELUN ASIAKKAAT Palvelun ostaja: sopimuskunnat, kuntayhtymä, yksityinen terveydenhuollon toimintayksikkö Kuntalaiset: yksityishenkilöt, järjestöt/kolmas sektori,
LisätiedotVarkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014
Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014 Kristiina Qvintus ja Aini Räisänen 1.9.2015 1. Johdanto Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sisältää asiakkaan
Lisätiedotasema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli
Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.
LisätiedotASIAMIEHEN TEHTÄVÄT VANHUSASIAKKAAN OIKEUKSIEN TOTEUTUMISEN EDISTÄJÄNÄ. Sosiaali- ja potilasasiamies Arja Björnholm, Oulun kaupunki 20.3.
ASIAMIEHEN TEHTÄVÄT VANHUSASIAKKAAN OIKEUKSIEN TOTEUTUMISEN EDISTÄJÄNÄ Sosiaali- ja potilasasiamies Arja Björnholm, Oulun kaupunki 1 Oulun seutukunnan sosiaali- ja potilasasiamiestoiminta * Oulu, Hailuoto,
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotToimintasuunnitelma. Socom
Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin
LisätiedotSOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA. Huhtikuu 2014 / ms
SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA Huhtikuu 2014 / ms 1. Palvelun asiakkaat Palvelun ostaja: Sopimuskunnat: Hyvinkää, Lohja, Siuntio sekä perusturvakuntayhtymä Karviainen (Vihti ja Karkkila) ja Mustijoen (Mäntsälä
LisätiedotSosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema
LisätiedotSOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSELLE TOIMINTAVUODESTA Enonkoski Rantasalmi. Savonlinna Sulkava
SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSELLE TOIMINTAVUODESTA 2016 Enonkoski Rantasalmi Savonlinna Sulkava 18.1.2017 Selvityksen laatija: Sosiaali- ja potilasasiamies Heli Korhonen Sosteri/ Itä-Savon
LisätiedotSosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2009 Rovaniemi ja Ranua
Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2009 Rovaniemi ja Ranua Anne Vierelä Sosiaali ja potilasasiamies 31.3.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA ROVANIEMELLÄ JA RANUALLA...
LisätiedotKaupungin valtuusto Kati Kallimo Toimialajohtaja
Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2014 Kaupungin valtuusto 28.9.2015 Kati Kallimo Toimialajohtaja Sosiaaliasiamiestoiminta Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on neuvoa asiakkaita asiakaslain soveltamiseen
LisätiedotOHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA
OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotAikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?
Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat? Perhekeskustoimintamallin ja aikuisten palvelujen yhdyspinnat työpaja Sirpa Karjalainen Hankekoordinaattori PRO SOS aikuissosiaalityön kehittämishanke
LisätiedotKunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet
Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, www.vasso.fi Tapio Häyhtiö 15.1.2015 Vasso kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista
LisätiedotPOTILASASIAMIESTYÖ
POTILASASIAMIESTYÖ Etelä-Suomen aluehallintovirasto Koulutuspäivät 12.5.2017 Tuomas Kumpula Sosiaali- ja potilasasiamies Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Esityksen sisältö Potilasasiamiehen tehtävät
LisätiedotSosiaalityöntekijän ammatillisen osaamisen kriteerit asiakasturvallisuuden näkökulmasta
Sosiaalityöntekijän ammatillisen osaamisen kriteerit asiakasturvallisuuden näkökulmasta Sosnetin työvaliokunta 2017 - Valvira Sosnet: Sanna Lähteinen, sihteeri ja esittelijä Helsingin yliopisto: Mirja
LisätiedotNUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo
NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava
LisätiedotPalvelusuunnitelma prosessina. Päivi Nurmi-Koikkalainen
Palvelusuunnitelma prosessina Päivi Nurmi-Koikkalainen OIKEUDENMUKAISUUS = KÄYTÄNTÖ + NORMIT H.T.KLAMI 1990 2 Palvelusuunnittelu /palvelusuunnitelma Palvelusuunnittelu on prosessi, johon kuuluu palvelutarpeen
LisätiedotVastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Marjut Putkinen
FI lausuntopyyntö VV 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen
LisätiedotKAJAANIN JA KUHMON KAUPUNGINHALLITUKSILLE SEKÄ HY- RYNSALMEN, PALTAMON, PUOLANGAN, SOTKAMON, RISTI- JÄRVEN JA SUOMUSSALMEN KUNNANHALLITUKSILLE
SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KAJAANIN JA KUHMON KAUPUNGINHALLITUKSILLE SEKÄ HY- RYNSALMEN, PALTAMON, PUOLANGAN, SOTKAMON, RISTI- JÄRVEN JA SUOMUSSALMEN KUNNANHALLITUKSILLE TOIMINTAVUOSI 2010 02.03.2011.
LisätiedotSosiaalityö. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto
Sosiaalityö Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Sosiaalityö on hyvinvoinnin lisäämistä pahoinvoinnin lievittämistä heikommassa
LisätiedotKunnan päätöksistä voi valittaa
Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon
LisätiedotMielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!
Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta
LisätiedotKAJAANIN JA KUHMON KAUPUNGINHALLITUKSILLE SEKÄ HYRYNSALMEN, PALTAMON, PUOLANGAN, SOTKAMON, SUOMUSSALMEN JA RISTIJÄRVEN KUNNANHALLITUKSILLE
SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KAJAANIN JA KUHMON KAUPUNGINHALLITUKSILLE SEKÄ HYRYNSALMEN, PALTAMON, PUOLANGAN, SOTKAMON, SUOMUSSALMEN JA RISTIJÄRVEN KUNNANHALLITUKSILLE TOIMINTAVUOSI 2007 28.02.2008 Reijo
LisätiedotKAJAANIN JA KUHMON KAUPUNGINHALLITUKSILLE SEKÄ HYRYNSALMEN, PALTAMON, RISTIJÄRVEN, SOTKAMON JA SUOMUSSALMEN KUNNANHALLITUKSILLE
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KAJAANIN JA KUHMON KAUPUNGINHALLITUKSILLE SEKÄ HYRYNSALMEN, PALTAMON, RISTIJÄRVEN, SOTKAMON JA SUOMUSSALMEN KUNNANHALLITUKSILLE
LisätiedotAsiakaslähtöiset ja vaikuttavat sosiaalipalvelut
Opas sosiaalihuollon käsitteelliseen tarkasteluun Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat sosiaalipalvelut Sosiaalihuollon käsitemalli 13.9.2012 Antero Lehmuskoski Sosiaalihuollon käsitemalli Opas sosiaalihuollon
LisätiedotSosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa
Sosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa Selvityshenkilö Anu Muuri 8.2.2019 1 Selvityksen lähtökohtana
LisätiedotSalon kaupunki 1550/ /2017 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2016
Salon kaupunki 1550/05.16.00/2017 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2016 Harri Harberg Sosiaaliasiamies-edunvalvoja 31.5.2017 SOSIAALIHUOLLON ASIAKASLAKI Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista
LisätiedotVammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille
Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille
LisätiedotSuurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO
Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotSosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post
Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta OTM, VT Kaisa Post 8.2.2016 Hyvä hallinto Perusteet PL 21 :ssä: Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja
LisätiedotRaija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos
Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ KOULUTUS TUTKIMUS "Yhteiskuntatieteiden laitoksen toiminta-ajatus kiinnittyy tiedeyliopistoperinteeseen, jossa
LisätiedotSosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015
1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä
LisätiedotOsaaminen valvonnan näkökulmasta
Osaaminen valvonnan näkökulmasta Lastensuojelun maakunnallinen kehittäjäverkosto THL 3.5.2018 Pekka Ojaniemi Ylitarkastaja, Valvira Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
LisätiedotLAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA
PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ
LisätiedotEsittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas
31.10.2007 Dnro 2932/5/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas LAUSUNTO SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN
LisätiedotSosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016
Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:
LisätiedotASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ
ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa
LisätiedotMaakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia
Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia 1 Maakunnallisia lapsiasiavaltuutettuja tarvitaan edistämään ja seuraamaan lasten oikeuksien toteutumista maakunnissa ja kunnissa Lastensuojelun
LisätiedotMoniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry
Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden
LisätiedotVAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA
VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Heli Sahala heli.sahala@kotka.fi
LisätiedotVastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
FI lausuntopyyntö VV 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen
Lisätiedotuudistaminen Kehittäjäasiakkaat; Tämä kommentointi on ollut todellista osallisuutta ja vaikuttamista hieno juttu! 2.7.
Sosiaalihuoltolainsäädännön uudistaminen Kehittäjäasiakkaat; Tämä kommentointi on ollut todellista osallisuutta ja vaikuttamista hieno juttu! 2.7.2012 Asta Niskala 1 11 Ennaltaehkäisevät toimet Neuvonta,
LisätiedotSosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pohjoisessa Pyhätunturilla
Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pohjoisessa Pyhätunturilla 26.-27.8.2009 Onko sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan suunta muutoksessa? Eija Koivuranta ja Martti Lähteinen, sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotTyöpaja: Lapsiperheiden palvelujen uudistus kuka on keskiössä
Työpaja: Lapsiperheiden palvelujen uudistus kuka on keskiössä Marja-Liisa Partanen ylijohtaja, Valvira Hyte-päivät 4.-5.10.2012 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Oulu HYTE 4.10.2012 Oulu 1 Sosiaali-
LisätiedotJuha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola
Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan
LisätiedotSosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen
Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus
LisätiedotNASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011
NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.
LisätiedotOsallistaminen kunnissa. Osallisuustyöryhmä Laura Kelhä
Osallistaminen kunnissa Osallisuustyöryhmä 23.5.2019 Laura Kelhä Osallisuus lainsäädännössä Osallistuminen on oikeus, josta on säädetty muun muassa perustuslaissa (731/1999). Kuntalaissa (410/2015) säädetään
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti
LisätiedotRakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä
Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen
LisätiedotLounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -
Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä
Lisätiedotaluksi oli HAJ projekti vuosina 2003-2006
aluksi oli HAJ projekti vuosina 2003-2006 sitten tuli assistentti.info Valtakunnallinen henkilökohtaisen avun verkostohanke, assistentti.info tuottaa TIETOA, TUKEA, NEUVONTAA, OPASTUSTA, KOULUTUSTA, ARVIOINTIA,
LisätiedotSosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO
Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen
LisätiedotRiitta Manninen Jaoston tehtävistä
Riitta Manninen 3.5.2013 Jaoston tehtävistä Lautakunta ja jaosto sosiaalihuoltolain 6 mukaisesti Sosiaalihuollon toimeenpanoon tämän lain mukaan kuuluvista tehtävistä sekä niistä tehtävistä, jotka muussa
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Maria Ekroth maria.ekroth@reumaliitto.
LisätiedotTulkkauspalvelut maahanmuuttajille
Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotKanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin
Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö
LisätiedotLAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi
LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotLastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset
Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun
LisätiedotSOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE
Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon
LisätiedotAjankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä
Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan
LisätiedotAjankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä
Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan
LisätiedotSosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi
Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi Perhekeskustyöpaja 23.11.2017 Leena Normia-Ahlsten 27.11.2017 1 Lähtökohdat Palvelujen piiriin voi hakeutua itse halutessaan, ei edellytetä ilmoitusta
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Päivi Lauri paivi.lauri@ppshp.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotSosiaalityön erikoisosaamisen tarpeet sote- ja maku-uudistuksen tuottamissa rakenteissa
Sosiaalityön erikoisosaamisen tarpeet sote- ja maku-uudistuksen tuottamissa rakenteissa Sosnetin seminaari 26.1.2018 Juha Luomala 1 Keskeiset muutokset sosiaalityön näkökulmasta Maakunnasta ja sen liikelaitoksesta
LisätiedotSOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2016 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE
Sosiaaliasiamies Kunnanhallitus 2.5.2017 Liite n:o 5. SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2016 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotSOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE
Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon
LisätiedotPoske/Lapin toimintayksikön ohjausryhmän kokous
Poske/Lapin toimintayksikön ohjausryhmän kokous 29-4-2008 KASTE - 23.4. aluejaoston kokous Toimeenpanosta: - 24.4 annetaan valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista
LisätiedotSOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET
SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET Jyväskylän kommentit Kevätseminaari 15-16.5.2017 Mikä yliopistomme koulutuksessa on kuvauksen mukaista? Sosiaalityön ops 2017-2020 hyväksytty huhtikuussa
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Risto Masonen yksityishenkilö
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Avausseminaari 22.2.2017 9-16 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan
LisätiedotLapuan kaupungin lausunto Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintojen kehittämisestä vuodelle 2019
1 Lapuan kaupunki Lausunto Kaupunginhallitus 3.9.2018 Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Eskoontie 47 60280 Seinäjoki kirjaamo@eskoo.fi Viite: Perussopimuksen 13 :n mukaiset esitykset Lapuan kaupungin
LisätiedotKyselyn ensitulokset. Lape seminaari Anna Saloranta
Kyselyn ensitulokset Lape seminaari 22.8.2017 Anna Saloranta Anna Saloranta Johtamiskorkeakoulu&SOC 22.8.2017 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Muutoskokonaisuus I: Lapsen oikeuksia vahvistava toimintakulttuuri
LisätiedotTuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.
Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:
LisätiedotSosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)
Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:
LisätiedotVastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa. Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki
Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki 21.10.2014 Ikäihmisten asiakasohjausyksikkö Hämeenlinnassa Hämeenlinnassa on asukkaita 67 806, joista
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 121. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 08.04.2013 Sivu 1 / 1 1381/00.01.03/2013 121 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys Espoon kaupunginhallitukselle, toimintavuosi 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Unto Ahvensalmi, puh.
LisätiedotVerkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena
Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Päivi Niiranen-Linkama
LisätiedotToimintasuunnitelma. Socom
Toimintasuunnitelma 2010 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin
LisätiedotSOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE
Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki
LisätiedotSosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa
Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa http://www.youtube.com/watch?v=zlcpwqbx-uw Terveydenhuollon ATK-päivät 21.5.2014 Ulla Kuittu vastuualuejohtaja, sosiaalipalvelut
LisätiedotSOSIAALIHUOLLON PALVELUPROSESSEIHIN
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ASIANTUNTIJALAUSUNTO SUHTEESSA SOSIAALIHUOLLON PALVELUPROSESSEIHIN
LisätiedotPalveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op
Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista.. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus ja Rosendahl eija.o.rosendahl@oikeus.f
LisätiedotSosiaaliasiamiehen havaintoja 2010
Sosiaaliasiamiehen havaintoja 2010 Sosiaaliasiamieheen otettiin yhteyttä vuoden 2010 aikana kaikkiaan 357 kertaa (edellisenä vuonna 265) ja asiakkaita oli 221 (190). 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00
LisätiedotAlueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012
Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien omakielisen neuvonnan ja ohjauksen vakiinnuttaminen Tampereella ja muissa pirkanmaalaisissa
LisätiedotMiten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa?
Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa? Seminaari 28.3.2019 Paneeli: Miten vähentää eettistä kuormitusta sosiaali- ja terveydenhuollossa? Mika Virtanen, projektipäällikkö,
LisätiedotLape kysely LAPE-HANKKEEN TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS
Lape kysely 1 2018 LAPE-HANKKEEN TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin. Palveluita halutaan kehittää lapsi ja perhelähtöisemmäksi, asiakkaan
LisätiedotTule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan
Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?
Lisätiedot