KASINIEMEN SANOMAT HERKUT K-MARKET SUOSITUIN ON SUOMEN SÄÄSTÖPANKKI PANKKI! Kurkisuolla talven tuloa odotellessa... Irtonumero 4

Transkriptio

1 N U L U O J I K K I K HERKUT K-MRKET! T S D P K RUO KSINIEMEN SNOMT MRRSKUU 2010 nro 25 RUOKPT Palvelemme: Ma-Pe 7-21 La 7-18 Su Kauppatie 1, Padasjoki puh pekka.toyryla@k-market.com KUPPIS HOIT HOMMN SÄÄSTÖPNKKI ON SUOMEN SUOSITUIN PNKKI! NYT NY T SE O ON N TU TUTK TUTKITUSTI TKIT ITUS USTI TI TOT T TOTT: OTT T:: ME MEIL MEILLÄ ILLÄ LÄ ÄO ON N IL ILO O P PLV PLVELL LVEL ELL L Haluathan kuulua Suomen tyytyväisimpien ja uskollisimpien asiakkaiden joukkkoon.* Varaa aika ja tule toteamaan miltä tuntuu olla tyytyväinen pankkiinsa. Kurkisuolla talven tuloa odotellessa... LHTI HOLLOL NSTOL HEINOL PDSJOKI Torikatu 3 Kauppakuja 6 Muurarintie 2 Torikatu 6 Keskustie 20 P. (03) *EPSI Rating asiakastyytyväisyystutkimus 2010: Suomen pankit. Irtonumero 4

2 JOULU ODOTELLESS Leena Salmela Joka kerta jutun kirjoittamisen aloittaminen on yhtä sitkasta. Pitää miettiä, että mitähän sitä viime syksynä tai keväänä tuli kirjoitetuksi, ettei tulisi kovin paljon toistoa. Ja kun ei muista täytyy etsiä edelliset jutut näkyville. En minä mitenkään valittaa halua, ja kunhan alkuun pääsee niin kyllä se yleensä siitä sitten hoituu. On kuulas, kirkas, kaunis ja kylmä marraskuun lopun sunnuntai-iltapäivä. Ulkona mittari näyttää -15 C. Lunta on satanut muutaman päivän, niin että maisema näyttää mukavan valkoiselta. Järvet ovat jo jäässä, Vehkajärvessä jään paksuus on jo kuulemma 17 cm. On ensimmäinen adventti ja on mukava sytytellä kynttilöitä luomaan tunnelmaa ja antamaan lämpöä. Tunnelmaa lisää ndrea Bocellin joululevy, jota kuuntelen tätä kirjoittaessani. Joulun odotusta onkin selvästi jo ilmassa; illalla vietimme pikkujoulua naapurikylän Kievari ijakassa. urinkoista kesääkin on mukava muistella, kun ulkona paukkuu pakkanen. Kai miinus viidestätoista asteesta voi jo niinkin sanoa. Talvestahan on povattu jopa vuosituhannen kovinta, koska kesä oli vuosisadan kuumin. Nähtäväksi se jää. Ilmastonmuutosta odotellessa puetaan vain villahousut jalkaan, lapaset käteen ja vedetään myssy päähän ja eiku tuiskua ja pakkasta päin. Palasin pari päivää sitten reilun viikon kestäneeltä Oulun reissulta. Siellä talvi oli samassa jamassa kuin täälläkin, mutta talvisessa kaupunkikuvassa oli eroa Etelä- Suomen kaupunkeihin verrattuna. Nimittäin, oululaiset eivät lopeta polkupyöräilyä talven tullenkaan. Kaikki 80 ja sitä nuoremmat ouluaiset pyöräilevät ympäri vuoden. Ja mikäpä on pyöräillessä, kun pyörätiet ovat maailman parhaat ja kattavimmat. Niin oululaiset itse ainakin väittävät. Ja uskottavahan se on; ne ovat auratut ja hiekoitetut lähtipä liikkeelle miten varhain aamulla tahansa. Sallittaneen pieni kehu entisestä kotikaupungista. Leppoisaa joulun odotusta kaikille Kasiniemen Sanomien lukijoille! Leena kokkopirtti Kylätalon vuokraus: Kokous 20 Koko vuorokausi 100 Jälkisiivous 30 Kahvinkeitin 10 Kahviastiasto (100 heng.) Pöydät ja penkit Tiedustelut ja varaukset: Eero Hörhä puh KYLÄTOIMIKUNT 2010 Heljä Hörhä pj, Pekka Salonen varapj., Sinikka hola siht/tal.hoit., Pirkko Joutsen, Silja lenius, Seppo Harjula, Tero Hännikäinen, Jukka Rantanen, Simo Salmela, Jussi Salonen ja Mika Selonen Tilintarkastajat: Eero Hörhä ja Maija Kaasinen Kasiniemen Sanomat on kylälehti, joka on ilmestynyt vuodesta 1997 alkaen 1-2 kertaa vuodessa. Lehdessä muistellaan kylän värikästä historiaa sekä kerrotaan ajankohtaisista tapahtumista ja palveluista Kasiniemessä. JULKISIJ: Kasiniemen kyläyhdistys ry. PINO: Padasjoen kirjapaino JÄSENMKSU 2010 Kyläyhdistyksen vapaaehtoinen jäsenmaksu on 10 / talous. Jäsenmaksun voi maksaa tilille tai suoraan Sinikka holalle. Joulumyyjäiset la klo Kokkopirtillä PÄÄTOIMITTJ: Leena Salmela Palsantie 1040, KSINIEMI p salmela.leena10@gmail.com Mainokset: Kalevi Talvisalmi puh Taitto ja kannen kuvaus: Leena Salmela 2 PÄÄKIRJOITUS, KYLÄTLON VUOKRUS, KYLÄTOIMIKUNT KYLÄPÄÄLLIKÖN TERVEHDYS KESÄN ILMIÖITÄ 4 RUHNSILLN PLUU 6 TPHTUMI KSINIEMESSÄ 8 KSINIEMI - MUKV KYLÄ 10 TLKOOHENKEÄ KSINIEMESSÄ 11 VP-JN KSINIEMELÄISELTÄ UUSI LEVY 14 PDSJOEN KOIVUJLOSTE OY SISÄLTÖ

3 KYLÄPÄÄLLIKÖN TERVEHDYS Tätä kirjoittaessani lämmin kesä on vaihtunut koleaksi syksyksi. On taas aika muistella menneitä. Kokkopirtin kunnostettu ja ilmalämpöpumput asennettu. Kiitos kaikille talkoisiin osallistuneille. Kiitos myös tarvikkeita lahjoittaneille, erityisesti suurkiitos Ilkka Mertsalmelle keittiökalusteista. Kesän tapahtumat ovat olleet perinteisiä. Toivon ehdotuksia ja toteuttajia ensivuoden tapahtumiin. Myös aivan uudet ehdotukset ovat tervetulleita. Hyvää alkutalvea! Heljä Hörhä, kyläpäällikkö puh , sähköposti: MYRSKY MYRSKY Sunnuntai-iltana elokuun 8. päivä riehui Kasiniemessäkin raju ukkosmyrsky. Silminnäkijöiden mukaan kylän keskusta oli valkoisenaan jatkuvasti leimuavista salamoista. Tuuli katkoi sekä repi puita irti juurineen maasta. Sähköt olivat Kasiniemestä poissa lähes kolme vuorokautta. MMUSKELU KSINIEMEN URHEILUKENTÄLLÄ Suuren maailman meininki on kiirinyt jo Kasiniemeenkin. Lokakuisena sunnuntaina urheilukentällä oli ammuskeltu. todennäköisesti haulikolla. siasta kiinnostui myös poliisi, joka kävi haastattelemassa urheilukentän läheisyydessä asuvia. Poliisi pyysi ilmoittamaan hätänumeroon välittömästi, jos vastaavaa vielä tapahtuu JÄTTIPESÄ Ilmeisesti lämmin kesä ruokki lentävien hyönteisten pesänrakennusviettiä. mpiaisten koto on kuin moderdia taidetta ikään. Pesä, jonka leveys oli lähes 70 senttiä, löytyi Kasiniemen entisen kaupan vintiltä. VUOSISDN HELLEKESÄ Kasiniemeläisetkin saivat nauttia kuluneen kesän aurinkoisista päivistä yllinkyllin. Viikkoja kestänyt hellekausi lämmitti myös veden järvissä. Kyllä kelpasi pikku kesäkasiniemeläisen polskia Vehkajärvessä lähes päivät pitkät. mpiaispesä METSÄPLO Heinäkuun helteissä Kasiniemessä roihahti metsäpalo. Palopaikka oli Leppälahdentien risteyksestä vähän Ämmätsään päin, Kasiniemen raitilta oikealle noin puolisen kilometriä. Palon vaikeakulkuisen maaston vuoksi sammuttamiseen tarvittiin helikopteria. Harvinaisia luonnonilmiöitä bongattiin Kasiniemessä menneenä kesänä enemmänkin. Tämä punainen auringonlasku kuvattiin Kasiniemen raitilta Vehkajärvelle.

4 - 4 - Teksti Heikki Hakkila, kuva Leena Salmela RUHNSILLN PLUU Siitä onkin kulunut jo vuosia, kun leksi Ruhansilta on vieraillut kylän kesäjuhlissa tai yleensäkään näyttäytynyt. Viime kesänä hän kuitenkin ilmestyi kesäjuhliin ja juttu kulki aivan entiseen malliin. Juttukaverina hänellä oli nuori neitonen Eveliina Vanhakartano. leksi R: Ehtoota vaan. Kenenkäs likkoja sinä olet? Eveliina V: Hyvää iltaa. Minä olen Eveliina Vanhakartano. R: Mikäs sinut on Kasniemen kulmille ajanu? E: Meidän äidinkielen opettajamme antoi kesätehtäväksi haastatella aitoa paikallismurretta puhuvaa henkilöä. R: No keltäs oot aatellu kysellä? E: Sinulta. Voi anteeksi, meinasin sinutella. Äiti on sanonut, että nuorten pitää teititellä arvohenkilöitä. R: Äites on vallan oikeessa. Sen kun kyselet, mutta älä vallan vaikeita, on jääny koulunkäynti joksikin vähäselle. E: Koulunkäynnistä ajattelinkin kysellä. Mitä koulua olette käynyt? R: Se ol kiartokoulu. Sit pit lukkarivainaan leski talvisaikaan Latopalaneen pirtissä. Pitkällä penkillä istuttiin. Se ol miäleistä, jos joutu likan viäreen istuun. E: Minkälaista oli matematiikan opetus? R: Meinaakos se matematiikka samaa kun laskento? Se ol pelkkää ynnä ja pois laskua. Kertomataulu ei viälä sihen aikaan ollu käytössä. Jos ol vaikka sellain lasku, että paljonkos tekee kahleksantoista kertaa seittemäntoista, nin kirjotettiin ruutupaperille 17 kahleksantoista kertaa alekkain ja ynnättiin ne. E: Olipa hankalaa. Entä sitten jakolasku? R: Jos pit jakaa 28 seittemän numerolla, nin ens alkuun otettiin pois 7 ja velettiin viiva paperin laitaan ja sitten taas otettiin pois ja velettiin viiva ja viälä otettiin pois ja velettiin viiva ja taas otettiin pois ja velettiin viiva ja ynnättiin ne viivat ja se tek neljä. E: Kysynkin teiltä laskutehtävän. Kun poika seisoo vaa an päällä yhdellä jalalla, niin vaaka näyttää kuusitoista kiloa. Paljonko vaaka näyttää, jos poika seisoo kahdella jalalla? R. Olotappas, kun räknään. Kyllä se pitkälti yl kolmenkymmenen vissiin tekee. E: No ehkei aivan niin paljoa. Muistatteko, mikä teidän todistuksenne keskiarvo oli? R: Ei sihen aikaan sellasia ehlitty räknään, mutta ei se vissiin häävi olis ollu. E: Onko keskiarvo- käsite teille lainkaan tuttu? R: Kyllä minä sen tiälän hyvinkin. Esmerkiks, jos istuu paljaalla takamuksella kuumalla hellin levyllä ja samaan aikaan pitää paljaita varpaita ämpärissä, mik on täynnään jäävettä, nin keskiarvoks tulee vallan mukava lämpö. E: Onpa teillä omaperäinen esimerkki, mutta paikkansahan se kyllä pitää. Jos hellan levy on 100 astetta ja jäävesi 0 astetta, niin keskiarvo on 50 ja se on todella mukava lämpötila. Kysyn vielä, harrastatteko lukemista. R: Se on jääny kokolailla olemattomiin. E: Mikä on viimeksi lukemanne kirja? R:.Kyllä se se aapiskirja on. E: Todella vähiin on jäänyt. Oliko siihen aikaan koulussa voimistelua tai urheilua? R: Se ol vähästä. Talvisaikaan voimisteltiin pirtissä ja pit olla sukkasillaan, ettei permantolankut likavuntunu. Yhlen kerran aamusella huamasin, että sukan kantapäässä ol mahloton reikä. Ne ol mustan pässin villasta tehlyt sukat. Enovainaan muija ne ol kutonu. Kysyin äileltä, jos se ehtis sen parsiin, mutta se sano, että on jo kiiru navettohommiin, mutta tuppas tänne kyäkin pualelle hellin viereen. Nin menin sitten ja äite otti uunin pesästä kekäleen ja hankas sillä kantapään mustaks ja vet sukan min jalkaan. Reiästä ei näkyny jälkeekään. E: Olipa äitinne tosiaan kekseliäs. Tulee mieleeni vanha sananlasku: Hätä keinon keksii. Ei äitinne todellakaan ollut uusavuton. R: Ei ollukkaan. Se ol päinvaston sellain vanhataitava, nin kun ennen ruukattiin sanoo. Vallankin huushollihommista sil ol monen sorttista tiatoo. Joskus se sano,että pernankeitinves kiahuu salassa asteessa, mutta maitokattila sillon, kun kääntää selkänsä.

5 E: Olen kuullut, että lapsien piti työskennellä kesäisin pellolla aamusta iltaan. Maksettiinko heille rahapalkkaa tästä työstä? R: Ei sihen aikaan ollu rahaa vanhemmalla väellä ittelläänkään, saati että olis voinu mukuloille turhuuteen jakaa. E: Eivätkö lapset saaneet todellakaan mitään palkkiota tekemästään työstä? R. Yhtenä suvena, kun olin viälä sellain rippikoulua käymätön nöösipoika, ajon hankmolla kesantomaata pieneks kaiket päivät viikon verran. Lantapatterin hajotus talikolla ol miäleistä hommaa, nin sain sitten palkaks sit hommaa tehlä ehtoo puhteet. E: Eipä ollut erityisen hyvä korvaus. Oliko teillä lapsena muita toiveita kuin saada levittää lantaa ja toteutuiko mikään toiveistanne? R: Kyllä niitä ol, mutta ei ne toivomukset juurkaan ruukannu toleks käylä. Tiuhas-Kustaa yhlen kerran juttus, että sill ol yks lapsuulen toivomus totevuntunu. Kun se ol velelly salaa kessua, nin sen äite kurmootti sit ja retuutti hiuksista ympäri pirttiä, nin sillon Kustaa toivo, ettei sillä olis hiuksia. Vanhoilla päivillä sille nin kävikin. Sit pilettiin kaikesta tavarasta tarkkaa lukua. Mitään ei pantu turhanpäiten haaskuuseen. Kun rvelan api palas kerran iltasella taksvärkistä ja sen sellain keskenkasvunen poika tul perässä, nin Ruhansillan kohlalla se poika sano, että kusettaa nin mahlottomasti. Nin api sano, että koita pilätellä viälä jonkun aikaa, koht sillään ollaan oman pellon kohlalla. Yhlen kerran kevättalvella, kun api ol mateenrysiä kattomassa, nin se putos jäihin ja huus apua. Siin ol tuuria matkassa, kun sen poika tek pihamaalla rankasavottaa. Nin se poika kuul sen huulon ja otti liiterin naulasta köylen ja men aika kyytiä rantaan, nin api näki sen tulevan ja huus: minkä helkkarin tählen sinä sen uulen köylen otit? E: Kyllä todellakin oli säästäväisyys huipussaan. Näin television uutisista, että eduskunnan puhemies Niinistö on yrittänyt saada säästäväisyyttä eduskuntaankin. R: Poikkesin joku viikko sitten kirkolla, kun pit tohtorilla kävästä ja menin joutessani kahvilaan olotteleen linjapiilin lähtöö. Hörppäsin siinä kahveeta ja kaston vehnästä, nin sinne tul Kelkankylän miähiä. Yks juttus, että Niinistö ol antanut sellasen ukaasin, että kun otetaan jäljennöksiä, nin kopiopaperista pitää käyttää molempia pualia ja sama pykälä koskee huusipaperin käyttöökin. E: En taida tuota uskoa. Kahvin juonnista puheen ollen tuli mieleeni kysyä, että sekoitatteko kahvia sitä juodessanne oikealla vai vasemmalla kädellä? R: Min oon oikee kätinen, että sillä ruukaan sekotella. E: Minä sekoitan aina lusikalla. R: Sinähän hauska likka olet. Tailat olla oikein huumori-immeisiä. Osaakkos muita hauskoja juttuja? E: Kaksi naishenkilöä jutteli illalla. Toinen kysyi: Ottaisitko vielä kupin kahvia? Toinen nainen: En voi nukkua, jos juon illalla kahvia. Tähän toinen: Minulla on aivan päinvastoin. Jos nukun illalla, en voi silloin juoda kahvia. R: Osaakkos viälä? E: Minäpä kerron. Koulussa oli eläinopin tunti ja läksynä Suomen suurpedot. Opettaja käski luetella ne. Esko luetteli: Susi, karhu ja ahma. Tiedättekö muita, no lli. lli vastasi: Ilves. Matti viittasi: Tappara. R: Min en kyllä käsitä alkuunkaan, mitä se tappara tähän kuuluu. Sotaväkihän sellasta vehjettä ennen ruukas käyttää. E: Urheilusta puheen ollen, katselitteko televisiosta talviolympialaisia? R: Kattelin sit jääkiakkoo. Talvisolan aikaan ruukattiiin sanoo, että yks suomalainen vastaa kymmentä ryssää, mutta kyllä se ol nin, että se leksanteri Oveskiini vastas hyvinkin viittä suomalaista. Sitä ouloksuin, että siälä sai toista lyölä mailalla mihin sattu osuun. Muistan vallan hyvin, kun Äijäsuon Eenokki sahtipäissään talkoissa otti hasiasta sylen mittasen ailaksen pätkän ja löi sillä Sikosuon lpreeta selkämykseen. Sihen haettiin vallesmanni ja Eenokki ol kolmatta vuatta ruunun leivissä. Hämeenlinnassa. E: Ehkä lopetammekin tämän mielenkiintoisen ja antoisan keskustelun. Mitä aiotte viikonloppuna tehdä? R: Tähän aikaan vuolesta verkot pakkaa levävyntyyn, nin aattelin mennä järvelle uistinta soutaan. Ostin öilön uulen rohvessorin. Siin on sellain takuu, että kahlessa viikossa hauen pitäs ottaa. E: Entäpä jos ei nappaakaan? R: Se kauppamiäs sano, että takuuaikaa pilennetään tarpeen mukaan. Olekkos tänä suvena jo järvessä käyny? E: Olin uimassa jo Vappuna, mutta vesi oli inhottavan kylmää. R: Minkäs tählen menit veteen, jos se nin vastenmiäleistä ol? E: En olisi mennytkään, mutta kun isä ja äiti kielsivät. En vaivaa teitä enempää. Kiitos vaan haastattelusta. Kyllä tämä varmaan opettajalle kelpaa. R: Vaivaa enemmän, sano Levänperän muari, kun taitamatonta miniää taikinan tekoon opetti. Kiitos vaan ittelles. Poisnukkuneet kasiniemeläiset: Tapani Hietikko, Eira hola, Martti Sederholm ja Heikki Järvinen - 5 -

6 VEHKJÄRVEN YMPÄRI- PYÖRÄILY BIFURKTIO- MELONT TPHTUMI MSTOJUOKSUKIS Runsas osallistujamäärä yllätti Kasiniemen kyläyhdistyksen kisajärjestelijät. Jo perinteeksikin muodostuneeseen maastojuoksukisaan ilmoittautui lähes 40 osallistujaa. Sarjoja oli kaksivuotiaasta kuusikymmenvuotiaille ja osallistujia oli lähes joka sarjaan, sekä tyttöjä että poikia. Niin runsaslukuinen yleisö kuin kisaan osallistujat saivat nauttia lämpimästä ja aurinkoisesta kesälauantain säästä ja KSINIEMESSÄ Teksti ja kuvat Leena Salmela muutenkin lämpimästä tunnelmasta. Päivän kruunasi tietenkin palkintojen jako; kaikki juoksuun osallistujat saivat mitalinsa. KUDONTPIIRIN KEVÄTNÄYTTELY Näyttelyn työt olivat Wellamo-opiston järjestämän kudontapiirin kädentaitojen näytteitä. Kudontaryhmä kokoontui Kokkopirtillä maanantaipäivisin klo

7 TORIMYYJIÄ J MTO-ONGINT Torimyyjiä Kokkopirtillä Lauantain Kasiniemen perinteinen Toripäivä sattui tämän heinäkuun viileimmälle päivälle, mutta sää oli kuitenkin paljon ennustetta parempi. Torimyyjiä sääennuste oli ehkä peloitellut, sillä heitä oli paikalla vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Yleisöä sensijaan paikalla oli entiseen tapaan runsaasti. Yli 10 m kalaa Toripäivän yhteydessä järjestettiin toista kertaa lasten mato-ongintakilpailu. Sää oli mitä suotuisin kalan syönnin kannalta, pilvistä, mutta ei satanut. Ylävirran laitureille innokkaita onkijoita, sekä tyttöjä että poikia iältään 4-13 vuotiaita, saapuikin toistakymmentä. Tunnelma oli mukavan jännittynyt niinkuin kunnon kilpailussa ikään. Ongintakilpailun keksijä, armoitettu kalamies, Seppo Harjula näytti miten mato pujotetaan koukkuun ja miten kala nostetaan rannalle. Mittaajilla riittikin touhua, kun kisailijat aloittivat kalan nostamisen. Saalis nimittäin mitattiin, ei punnittu kuten Ongintakisaan osallistuneet palkintoineen. manda Halonen oranssin palkintokorin ja Olli Halonen sinisen pakin kanssa. yleensä, ja pisimmästi kalaa saanut oli kilpailun voittaja. Kisan yhteinen kalansaalis oli peräti 10,43 metriä. Poikien sarjan voitti Olli Halonen (178,0 cm), toiseksi tuli viisivuotias Miro Silanne (151,3 cm) ja kolmanneksi Oskar Laaksonen (131,0 cm). Neljävuotias Toivo Säre-läkin heitti rannalle 52,5 cm saalista. manda koko kisan voittaja Tyttöjen sarjan voitti manda Halonen peräti 2,30 metrin saaliillaan. Hän oli myös koko kisan ylivoimainen voittaja. manda nostikin kalaa siihen tahtiin, että toimitsijat eivät ehtineet lorvailemaan. Suurin kala -kisan voittaja täytyi arpoa, koska pisimpiä eli 20 cm pituisia kaloja oli neljä. Voittoarpa osui Jesper Hakkilan kohdalle, joka onki kaiken kaikkiaan 105,5 cm saalista ja sijoittui poikien kisassa neljänneksi. Organisaattori tyytyväinen Kilpailuhan ei ole kilpailu, jos osanottajia ei palkita. Ja Kasiniemen ongintakilpailun palkinnot olivatkin tosi tavaraa, jotka itse pääorganisaattori, Seppo Harjula, oli hankkinut. Hän itse sai palkinnoksi ainakin hyvän mielen, koska hänen alkuperäinen ajatuksensa kisan tarkoituksesta oli täyttynyt; tutustuttaa lapset kalastamisen saloihin ja jännitykseen. RUHNSILLN PLUU KESÄ- JUHLN Kasiniemen perinteinen Kesäjuhla järjestettiin Juhla aloitettiin puolen tunnin alkukahvittelulla. Kun tärkeimmät kuulumiset oli vaihdettu, aloitettiin varsinainen ohjelma. Pekka Salonen esitteli kokoamansa kyläsuunnitelman: Kasiniemi - mukava kylä. Pekka kuulutti mm. sukupolven vaihdosta kyläyhdistyksen aktiivijoukkoon edellytyksenä kylän elävänä pitämiselle. leksi Ruhansillan, alias Heikki Hakkilan, paluu `ällänpäältä`sanoineen Eveliina Vanhakartanon, alias Maija Hakkilan, haastattelemana huvitti kuulijoita aivan aiempien vuosien tapaan. Kasiniemessä esiintyviä kasveja ja eläimiä arvuutti juhlaväellä Leena Salmela. Videotykillä kankaalle heijastetuista kuvista lapset tiesivät melkoisen määrän. Osa heistä olikin varsinaisia asiantuntijoita, etenkin eläintuntemuksessa. Ohjelmaa oli myös ulkosalla: Harjulan Sepon lanseeraama ketjun- ja pensselinheittokisa kiinnosti sekä lapsia että aikuisia. Kuvassa (alla) koko kisan voittajan tyylinäyte. Lopuksi vanha kunnon "Lokari" tanssitti juhlaväkeä Kuva vasemmalla: Seppo Harjula näyttää miten kalaa nostetaan vähän säikähtyneelle oppilaalle.

8 - 8 - Teksti: Pekka Salonen ja Pirkko Joutsen KSINIEMI - MUKV KYLÄ Kasiniemen kyläsuunnitelma ESIPUHE Kyläyhdistyksen hallitus päätti syksyllä 2009 laatia kyläsuunnitelman. Tarkoituksena oli löytää kylän vakituisille sekä vapaa-ajan asukkaille yhteinen tulevaisuuden tavoitetila, visio, päämääräksi sekä kehittämisen linjauksia tavoitteen saavuttamiseksi. Kylätoimikunta on tehnyt suunnitelman, joka on sen mielestä kylän näköinen ja toteuttamiskelpoinen. Kasiniemen kestävän kehityksen edellytyksenä on vapaa-ajan asukkaiden ja varsinkin nuorten saaminen mukaan kyläyhteisön aktiiviseen toimintaan. Suunnitelman tavoitteena on koota kylän voimavarat sen toteuttamistyöhön kutakin kiinnostavien asioiden ja tapahtumien osalta. Tiedottaminen Kasiniemen Sanomien ja Padasjoen Sanomien sekä kylän uusien verkkosivujen avulla käynnistää toteuttamisen ja ohjaa toimenpiteitä niitä haluavien asukkaitten tarpeiden toteuttamiseksi. Suunnitelma viestii myös kunnan päättäjille ja muulle julkiselle vallalle kylän laajasta ja tavoitteellisesta vapaaehtoistyöstä yhteisen viihtyisyyden sekä elinkelpoisuuden kehittämiseksi. Kasiniemi on mukava kylä, kun me teemme työtä yhdessä sen puolesta. Padasjoella KSINIEMI TÄNÄÄN Järvet ja vuoret, metsät ja kosken kuohut ovat entisillä paikoillaan. Tosin suuret metsähakkuut ovat muuttaneet maisemaa, mutta metsähän kasvaa, joten se muutos on väliaikainen. Selkeästi kylämiljöötä on muuttanut vain tie, joka nyt halkoo kylän keskustaa - Kasiniemen raitti. Vanha tiehän kulki kylän kohdalla tehtaan piha-alueen sivuitse ja Sumasen kaupan ohi koulunmäelle. Lapsia riitti kouluun omasta takaa. Nyt vakituisia savuja kylässä on noin 40 ja muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kantaväestö onkin eläkeiässä. Mutta kylä ei ole tyhjentynyt, kesämökkejä ja vapaa-ajan asuntoja on jo noin 160. On paluumuuttajia, uusmuuttajia ja vapaa-ajan asukkaita. Monella on juuret täällä Kasiniemessä. Kasiniemi on edelleen elävä kylä. Uuskasiniemeläisten ansiosta kylätapahtumiin riittää osallistujia. Kasiniemen kyläyhdistys ry:n hallitus KYLÄRITTI ON KÄYNTIKORTTI Kanta-asukkaat ja kanta-asukkaiksi luettavat mökkiläiset suhtautuvat kylämaisemaan lukkarinrakkaudella. rvot ovat tunnepohjaisia tai syrjäisen kolkan aidossa luonnossa ja eläimistössä. Näkymää masentaa se, että taloja autioituu ja rapistuu. Raitin varrella olevat asutut talot pihoineen ovat lähes kaikki siistejä ja hoidettuja. Satunnaiselle kävijälle kylä ei oikein avaudu. Ei ole oikein paikkaa, mihin pysähtyä. Kioski tai pienimuotoinen kauppa olikin monen toivelistalla. Yhteiset alueet, kuten Kokkopirtti ympäristöineen, kylänraitti ja uimaranta sekä urheilukenttä, pidetään kunnossa siivous- ja kunnostustalkoilla. Mm. Kokkopirtillä on tehty perusremonttia jo kahtena keväänä, ja kiitoksella on todettava, että Padasjoen kunta on osallistunut kustannuksiin. Kylänraitin kaunistamiseksi saatiin monia hyviä ehdotuksia. Mm. kosken yläpuolelle ehdotettiin hankittavaksi penkkejä, jotta pyöräilijät tai kävelijät voisivat istahtaa kuuntelemaan kosken kohinaa ja syömään eväitään. Vesijaon suojeluyhdistys ja kalastusosuuskunta puolestaan vaalivat järveä ja niiden kalakantoja. Me, jotka tunnemme kylän, osaamme kyllä suunnistaa uimarannalle, Kurkisuolle, Ruhansillalle tai kiertää Leppälahden lenkin. Jos kylä on vähän vieraampi, selkeä kartta olisi avuksi. Ehdotettiin myös merkittyä lenkkireittiä holanraitille ja veneretkiä niin että maisemia voisi ihailla järveltä. TOIMINT KIKENIKÄISILLE Kasiniemi eroaa muista maan syrjäkylistä edukseen siinä, että täällä on vuoden mittaan monia yhteisiä tapahtumia. Talvikauteen kuuluvat Wellamon opiston kudontapiiri ja liikuntapiiri, joissa on omat harrastajansa. On hiihtokilpailut, pilkkikisat, maastojuoksut, käsityönäyttely, Vehkajärven ja Vesijakojärven ympäripyöräily, toripäivä, matoonkikilpailu, joulumyyjäiset jne. Tapahtumista on tullut perinne mutta kaivataanko jotain muuta? Mitä nuoriso haluaa? Tässä muutama ehdotus: - Kenttätalkoot; jalka- ja lentopallopaikat kuntoon ja vetäjät toiminnalle - Nuorille omat kesäjuhlat tai yhteiset heidän kanssaan järjestäen - Urheilukilpailut lapsille heinäkuussa - Thriathlonista laajempi tapahtuma. Kuikkaperhe Vekajärvellä

9 Kylätalo Kokkopirtti tänään. Kuva Leena Salmela ratkaisee kyläyhdistyksen toiminnan jatkumisen. VISION TOTEUTUS - TUU- MST TOIMEEN Tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia Näitä me arvostamme: - puhdas luonto, luontoarvot, rauhallinen alue lähellä taajamia - Monelle kotiseutu tai vanhempien kotikylä - Luonto ja sen vetovoima vapaa-ajan asukkaille säilyttää kylän elinvoiman - rvo on ihmisissä; kasvava vapaa-ajan asutus täydentää vakituista - Kylätoiminta, Kokkopirtti sekä urheilukenttä - Harrastustoiminta; jumppa, kudonta, jalkapallo, metsästys ja kalastus - Lomalainen voi tulla tänne lataamaan akkuja - Primitiivinen ympäristö, jossa saa olla rauhassa. - Yhteishenki, jota sitäkin vielä löytyy - Vanha perimätieto ja sen tallentaminen - sukkaiden etujen valvonta Miinusta - Palvelut ovat kadonneet, suurimpana syynä käyttäjien puute. - Etätyön tekeminen ei onnistu liian hitaan nettiyhteyden takia - Kylätapahtumien ylläpito on liian pienen (ja ikääntyneen) joukon harteilla Vahdinvaihto on avainkysymys Kyläyhdistyksen toiminnasta vastaa kylätoimikunta, ja muutama aktiivinen kyläläinen. Työ on vapaaehtoista ja talkoohenkistä, mutta sellaisenaan palkitsevaa. Talkootyö taitaa olla kasiniemeläisillä selkäytimessä. Kyläsuunnitelman tärkein tehtävä on etsiä keinoja vahdinvaihtoon. Pitkällä tähtäimellä ja puhutaan vain vuosista - se Nykyisen tiedonvälitystekniikan aikana välimatkat eivät ole ongelma. Monen mökkiläisen toiveena olivatkin omat kotisivut yhdistykselle. siaa on viritelty. Sivuilla voisi tapahtumien lisäksi olla myös tietoja kylällä saatavilla olevista palveluista ja syksyisin vaikkapa marjojen ja sienien myyntitarjontaa. Vapaa-ajan asukkaat toimintaan mukaan. Hyöty ja kiire sanelee sen, millä panoksella kukin voi talkoisiin ja tapahtumien järjestelyyn osallistua. Positiivista on, että noin puolet vastaajista halusi olla mukana toteuttamassa tapahtumia. Kaikkihan me haluamme, että KSINIEMI ON MUKV KYLÄ ja haluamme toimia YHDESSÄ KSINIEMEN PUOLEST Kasiniemen kansakoulussa riitti oppilaita omasta takaa - Opettaja Halonen oli värikäs persoona, mutta osasivat oppilaatkin. Kerran Halonen antoi ainekirjoituksen aiheeksi: Mummun luona käymässä. Poika kirjoitti: Menin käymään mummun luona, mutta mummu ei ollut kotona. Piste. Presidentti Urho Kekkonen vierailulla Kasiniemessä. Kuvat kasiniemeläisten kotialbumeista. - Nuorten ja vapaa-ajan asukkaitten saaminen mukaan kyläyhteisön toimintaan ja järjestämään itselleen mieluisia tapahtumia sekä kehittämään tarvitsemiaan paikallispalveluja - Tietoliikenneyhteyksien parantaminen niin, että riittävän nopeat yhteydet toimivat koko kylän alueella. - Ikääntyvien ihmisten tukeminen asumaan kylässä mahdollisimman pitkään yhteiskunnan ja kyläyhteisön palveluiden avulla - Saada lisää asukkaita eläkkeelle siirtyvistä paluumuuttajista sekä vapaa-ajan asukkaista - Parantaa vuorovaikutusta eri asukasryhmien ja kylätoimikunnan välillä niin että tarpeet kylän sekä toiminnan kehittämiseksi tulevat esille kyläsuunnitelma nähtävissä kokonaisuudessaan verkossa os. Kyläläisiä Lahden Osuuskaupan myymälässä Kasiniemessä

10 KIRJSTOUTO Ent. Kasiniemen kauppa: parittomilla viikoilla ke klo parillisilla viikoilla ke klo muut pysäkit ks. ilm.taulu MYYMÄLÄUTO Ent. Kasiniemen kauppa: ma ja to klo muut pysäkit ks. ilm.taulu LINJ-UTO pe klo 7.30 kirkolle TKSI pe klo kirkolta tilattava ed. päivänä PLVELUJ KSINIEMESSÄ MIK SELONEN p Koristepuita ja pensaita JUSSI SLONEN p Metsurintyöt ml. pihapuiden kaadot Lumenauraus ja tienlanaus TERO HÄNNIKÄINEN p Metsäkonepalveluja ja autoremonttia LOMSTM Osmo Soukkio p Lomamökkejä PDSJOEN KOIVUJLOSTE OY p Saunakalusteiden sopimusvalmistusta ja vanerin jatkojalostusta HELJÄ HÖRHÄ p Palsantie 1028, hunajaa Kankaankudonnan ohjausta SINIKK HOL p Kaikenlaista apteekkipalvelua keskiviikkoisin PUURTKISUT SLONEN tmi p juha.salonen@hotmail.com Puurakennus-, korjaus- ja sisustustyöt YHTEISVSTUU LÄMMITTÄÄ Kokkopirtti ehostuu! Tämänvuotinen talkootyö on antanut Kokkopirtille sekä uutta ilmettä että pannut perusasioita kuntoon. On hienoa, että kylällä on osaajia ja niitä, jotka ovat kyenneet uhraamaan aikaansa kyläyhdistyksen keulakuvan, Kokkopirtin kunnostukseen. ikaansaadut parannukset antavat talolle jatkoaikaa ja ovat samalla konkreettinen osoitus toimivasta kyläyhteisöstä. Yhteisen asian puolesta ollaan Kasiniemessä valmiita tekemään! Kylällä on myös niitä, joille tekeminen on eri syistä hankalaa. On sekä vakituisia että vapaaajan asukkaita, joille aikataulusyistä tai osaamisen puutteesta johtuen on vaikea irroittautua varsinaiseen tekemiseen. On kuitenkin käynyt selväksi, että tahdon tai halun puutteesta talkoot eivät ole jääneet väliin. Kyläyh-distys on nimittäin saanut hiljaisilta tukijoiltaan merkittävän rahallisen tuen. Niin merkittävän, että Kokkopirtillä puhaltaa nyt kaksi uutta ilmaläm- TLKOOHENKEÄ KSINIEMESSÄ Ikkunan tiivist Oikealla: Kasiniemen urheilukenttää kunnostettiin talkoilla Padasjoen kunta toimitti mullan ja tasoituksen hoitivat Ville ja Tero traktoreilla ja loppusilaus tehtiin manuaalisesti haravalla. Ilmalämpöpumput asensi TV:stä tuttu Pasi Ekberg sarvipipoineen, apunaan Mauno Kettunen. pöpumppua, toinen niistä lahjoitusvaroin hankittu. Ilmalämpöpumppu symbolisoi lämmintä ilmaa puhaltaessaan kyläyhdistyksen lämpimiä ajatuksiatukijoita kohtaan. Kuuleman mukaan se toimii myös toisinpäin. Se viestii myös tukijoiden lämpimistä tunteista kotikyläänsä tai vapaa-ajan mekkaansa kohtaan. On hienoa, että kasiniemestä löytyy tekijöitä ja tukijoita - ja että Kokkopirtti on lämmin. Kyläyhdistys kiittää! Vasemmalla: Kylätalon ikkunat tiivistettiin Sinikka hola Ja Maija Kaasinen puuhassa. Oikealla: Ilkka Mertsalmi lahjoitti keittiökaapit Kokkopirtille. Pekka Salonen ja Eero Hörhä asensivat kaapit paikoilleen. Kuvat Leena Salmela ja Eero Hörhä

11 VP-JN KSINIEMELÄISELTÄ UUSI LEVY Kuka: Raimo Turtiainen Missä: syntynyt Sippolassa Milloin: Mitä: insinööri, eläkeläinen, muusikko Missä: asuu Riihimäellä Ketä: vaimo, tytär ja neljä lastenlasta Kesäpaikka: Kasiniemessä vuodesta -73 Raimo Turtiainen on siis rumpuja soittava, laulava eläkkeellä oleva insinööri. Mutta hän on myös paljon muuta. Hän on neljän pojan isoisä, jotka ovat hänen omien sanojensa mukaan hänen ja hänen vaimonsa Hannelen ykkösharrastus. Hän on myös erittäin liikkuva laulaja, sillä hän on hiihtänyt Finlandia-hiihdon Hämeenlinnasta Lahteen peräti 22 kertaa ja juossut ulanko-juoksunkin viisi kertaa. Harrastuksiin kuuluu mökkeilyn lisäksi myös matkusteleminen. Kun tytär oli pieni, he kiertelivät autolla ympäri Suomea ja Eurooppaa. Nyt kun työ ei enää rajoita harrastuksia, on kaukomatkailu tullut mukaan elämään. Thaimaassa on mukava lämmitellä Suomen kylminä talvina. Lions-toiminta on myös lähellä hänen sydäntään. Lion Raimo on ollut vuodesta Lastenlasten jälkeen kakkosena harrastuksista tulee kuitenkin musiikki. Keikkailun Raimo aloitti jo 60-luvun alkupuoliskolla, merkittävästi alle kaksikymppisenä. Viiden hengen kokoonpanolla he soittivat tanssimusiikkia Etelä Suomen lavoilla ja seurantaloilla, jopa viitenä iltana viikossa. Nuoruusvuosien jälkeen varsinainen leipätyö, 25 viimeistä työvuotta Riihimäen puhelimen teknisenä johtajana, jätti musiikin takaalalle, mutta kokonaan hän ei sitä toki unohtanut. Nyt kun aktiivinen työura on takana, hän on lähtenyt uudelleen keikoille ja yhtyeensä kanssa he tekivät myös uuden levyn. He sanovat lähteneensä menetetyn nuoruuden etsintään. Tänä päivänä, kun senioritanssit ovat suuressa suosiossa on meidän tyyppiselle bändille taas hyvin kysyntää, sanoo Raimo. Muusikko mökillään lavirran rannalla syksyisen puusavotan jälkeen. Kuva Leena Salmela RIMO TURTIINEN J TNSSIORKESTERI POJT Riihimäkeläinen iskelmälaulaja Raimo Turtiainen ja Tanssiorkesteri Pojat julkaisivat 16 kappaleen pitkäsoittolevyn nimeltään Tanssitaan. Levy sisältää tuttua luvun tanssimusiikkia eli tuon ajan kullattuja klassikoita. Kappaleet on sijoiteltu levylle samantempoisten pareissa, joten se soveltuu kuuntelun lisäksi hyvin myös tanssien tahdittajaksi. Levy on äänitetty Kirkkonummella Robert de Godzinskyn studiolla. Äänityksen lisäksi Robi vastasi myös levyn piano-osuuksista. Muut muusikot peruskokoonpanon eli Raimo Turtiaisen (laulu), Timo Oittisen (hanuri ja midi) ja Juhani Salmelan (basso) lisäksi ovat riihimäkeläinen Jan Lundqvist (rummut ja percussiot) sekä pääkaupunkiseudulta Teppo Salakka (saksofoni ja klarinetti), Vesa Tompuri (kitara) sekä Tixie Five Ladies (tausalaulu). Levyn valtakunnallisesta jakelusta vastaa Töölön Musiikkitukku Oy ja orkesterin kotisivut löytyvät osoitteesta: Levy on myynnissä mm. Padasjoen kirkolla K-Market Ruokapadassa sekä uttoisilla Kievari ijakassa

12 SÄHKÖLN MMTTILISET Sähköasennuksia ja korjauksia Sähkösuunnitelmia Kodinkoneiden korjausta ja myyntiä Sähkötarvikkeiden varastomyyntiä SÄHKÖ PULIT KYYNÄRÖ Ämmätsäntie 458 Puhelimet: utopuh. Valkama , Luhtajärvi KULJETUSLIIKE J. VLKM Sorat, murskeet ja mullat Kaivuut ja maanrakennustyöt Vaihtolavakuljetukset Jätekuljetukset Jari Valkama apo Nieminen - parkettitohtori - SKO KÖTTÖ ITÄKTU 2 D 44, LHTI PUUTVRLIIKE PELTOL Ky Taulu, Padasjoki Myydään sahatavaraa, myös kyllästettynä listoja ym. höylätavaraa. Suoritetaan höyläystä, myydään purua. puh. (03) Padasjoen apteekki Keskustie 25 puh Palvelemme ma-pe klo 9-17 la klo 9-13 Verhoomo Ekholm Hannu Ekholm Hannu.ekholm@pp3.inet.fi Rautajärventie Kuhmalahti Suomi KSINIEMEN KYLÄYHDISTYKSEN KOTISIVUJEN OSOITE:

13 utoilija Osmo Suullinen Romontie 606 puh. (03) , Maa-aineskuljetukset, murskeet, soraa rak.pohjiin ja tielle T:mi Jari Hippeläinen Rautajärvi p voinna: talviaikana to-pe 9-17, la 9-15 Sisä- ja ulkokasvit, leikkokukat, sidontatyöt, kukkavälitykset, lahjatavaraa... Palvelemme ark , la su PDSKUKK Keskustie 23, PDSJOKI p. (03) Kasiniemen kyläyhdistys toivottaa kaikille lehtemme lukijoille Rauhaisaa Joulunaikaa ja Onnea Vuodelle 2011! uki su-to 9-21, pe-la 9-23 Kahvia ja ruokaa B-oikeudet Online-Veikkaus UTTOISTEN KYLÄKUPP KY joka päivä Elintarvikkeet, limsat, jäätelöt, oluet, siiderit NETTIKIOSKI Puh UTTOINEN Kasiniemestä vain 20 km Kahvila RUTHOVI RUTJÄRVI, Rautajärventie 30 puh Tuoretta pullaa, suolaisia ja makeita piirakoita joka päivä, myös kotiin vietäväksi. Tilauksesta esim. voileipä- ja täytekakut Keittopäivät ma-pe alk. klo vain 5 / annos sis. kahvin. Keskiolutoikeudet KROKE KERRN KUUSS Posti- ja veikkauspalvelut Huom! Rautajärven kyläyhdistyksen nettiyhteys käytettävisä. Padasjoen Koivujaloste Oy KSINIEMI p Huonekalujen osia - Harjapuita - Puutavaran kuivausta

14 Kuvat ja teksti: PDSJOEN Leena Salmela KOIVUJLOSTE OY Kasiniemessä tänään Padasjoen Koivujaloste Oy:tä on vuodesta 1979 luotsannut syntyperäinen kasiniemeläinen Ilkka Mertsalmi. Yrityksen vanhempi edelleen toiminnassa oleva toimipiste sijaitseekin aivan Kasiniemen keskustassa. Osakkaana yriryksessä on niin ikään nykyään kasiniemeläinen Pekka Salonen. Koivujalosteella on toinenkin toimipiste; uudempi tehdas sijaitsee Padajoen keskustassa Taulun teollisuusalueella. Padasjoen Koivujaloste työllistää Kasiniemen tehtaalla neljä ja Taululla kolme työntekijää. Koivun koski näyttää autiolta ilman vanhaa kaksihaaraista koivua, jonka kesällinen myrsky kaatoi Koivujalosteen Kasiniemen toimipisteessä valmistetaan useammanlaisia puutuotteita. Vanhaan tapaan valmistetaan mm. erilaisia saunaan kuuluvia osia; lauteen osia, lampun varjostimia, ovipuita ja -kahvoja, räppänöitä ym. Myös harjapuita valmistetaan edelleeen. Uudempi työllistävä materiaali on vaneri. Tehtaalla jatkojalostettua vaneria ja muotteja betonivaluihin kuskataan noin 45 rekkakuormaa vuosittain. Vanerituotteet menevät rakennusliikkeille Suomeen ja Norjaan. Kasiniemen tehtaalla työskentelee kolme miestä ja yksi nainen. lveniuksen Seppo (alakuvassa oikealla), joka sompailee trukilla, on työskennellyt tehtaalla koko ikänsä. Myös Salmenin Seppo (keskellä oikealla) on muutaman vuoden poissaoloa lukuunottamatta työskennellyt Kasiniemen tehtaalla vuosikymmenet. Eeva Oksanen (yläkuvassa oikealla) jyrsii mm. saunan ovenkahvoja automaattisella jyrsinkoneella ja Kiisken Matti kuskaa tavaraa trukilla. Jonkun verran Kasiniemen tehtaalla tehdään myös tilaustyötä. Kasiniemessä asuvalla Juha Salosella, joka on puualan ammattilainen, on lupa käyttää Koivujalosteen koneita, joten puisten kalusteiden tilaustyökin onnistuu. Ilkka Mertsalmi ei ole työllistämisen lisäksi muutenkaan kotikyläänsä unohtanut. Vaikka hän ei itse ehdikään kyläyhdistyksen talkoisiin niin rahallinen ja materiaalinen tuki on yhdistyksessä kiitollisuudella vastaanotettu. La klo 17 Joululaulajaiset Kokkopirtillä. Tervetuloa!

15 Maija Kaasinen ja villasukkia sotilaille. VILLSUKKI SOTILILLE! Teksti ja kuva Leena Salmela Maija Kaasinen toi Sotilaskotiliiton 90 - vuotisjuhlavuoden Tuntemattoman sotilaan villasukat -haasteen Kasiniemeen. Neulojat haluavat ilahduttaa varusmiehiä itsekudotuilla, lämpimillä villasukilla. Sotilaskotiliitto täyttää ensi vuonna 90 vuotta. Lahdessa vakinaista osoitetta pitävä, mutta Kasiniemessä enimmän aikaansa viettävä Maija Kaasinen, tuttavallisemmin Maijeli, on toiminut aktiivisesti Sotilaskotiliitossa vuosikymmeniä. Monin mitaleinkin palkittu uurastaja toi Tuntemattoman sotilaan villasukka -haasteen myös Kasiniemeen. Haaste otettiinkin hyvin vastaan täällä Kasiniemessä, sillä sukkia kertyi aimo kasa. Maijan lisäksi sukkia neuloivat Mirja Soukkio, Pirkko Joutsen, Heljä Hörhä, nneli Siltala, Tellervo Toivonen ja entinen kasiniemeläinen Nisa Nättinen. Sukkien materiaali ja malli on tarkasti määritelty väriä ja varren pituutta myöden. Eniten tarvittavat koot ovat Sukissa tulee olla myös henkilökohtainen viesti varusmiehille: Nämä sukat on lahja Sinulle Sotilaskotiliiton 90-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Toivotan sinulle oikein antoisaa varusmiespalvelua. Lisäksi kutojan nimi ja yhdistys/järjestö. Sukkia on tarkoitus saada lahjoitettavaksi peräti paria. Sukat lahjoitetaan ensi vuonna varusmiespalvelukseen astuville miehille ja naisille ja sotilaat saavat sukat omakseen lopettaessaan varusmiespalveluksensa. Kalevi Talvisalmi onnistui kesäjuhlien huutokaupassa huutamaan Ulla Jutin kyläyhdistykselle lahjoittaman maalauksen. Kuva alla. itoon kauppayhtiö Oy Nähdään maanantaisin ja torstaisin! ikataulut pysäkeillä. p. autoon , Kiitämme kaikkia asiakkaitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme Hyvää Joulua ja Menestystä Vuodelle 2011! janvarauksella imitex Kellosalmentie 8, PDSJOKI, Puh. (03) Kankaita, lankoja, käsityö- ja ompelutarvikkeita, poppana- ja matonkuteita, myös loimia PINOTUOTTEET KÄYNTIKORTEIST KIRJOIHIN, MYÖS NELIVÄRISET TULOS- TUKSET, KOPIOT J KLVOT... Padasjoen Kirjapaino puh , faxi Kasiniemen puhtaasta luonnosta kerättyä MONIKUKKHUNJ Heljä Hörhä Palsantie 1028 puh tai

16 N U L U O J I K K I K HERKUT K-MRKET! T S D P K RUO KSINIEMEN SNOMT MRRSKUU 2010 nro 25 RUOKPT Palvelemme: Ma-Pe 7-21 La 7-18 Su Kauppatie 1, Padasjoki puh pekka.toyryla@k-market.com KUPPIS HOIT HOMMN SÄÄSTÖPNKKI ON SUOMEN SUOSITUIN PNKKI! NYT NY T SE O ON N TU TUTK TUTKITUSTI TKIT ITUS USTI TI TOT T TOTT: OTT T:: ME MEIL MEILLÄ ILLÄ LÄ ÄO ON N IL ILO O P PLV PLVELL LVEL ELL L Haluathan kuulua Suomen tyytyväisimpien ja uskollisimpien asiakkaiden joukkkoon.* Varaa aika ja tule toteamaan miltä tuntuu olla tyytyväinen pankkiinsa. Kurkisuolla talven tuloa odotellessa... LHTI HOLLOL NSTOL HEINOL PDSJOKI Torikatu 3 Kauppakuja 6 Muurarintie 2 Torikatu 6 Keskustie 20 P. (03) *EPSI Rating asiakastyytyväisyystutkimus 2010: Suomen pankit. Irtonumero 4