Alueelliset etsivän nuorisotyön päivät Jyväskylässä

Transkriptio

1 Alueelliset etsivän nuorisotyön päivät Jyväskylässä

2 Lasten ja nuorten eriarvoistuminen Terhi Tuukkanen Ylitarkastaja Lapsiasiavaltuutetun toimisto

3 Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2015 Kaikkien kansakunta vai harvojen yhteiskunta? Hallituskausi lapsen oikeuksien näkökulmasta

4 Lapsiasiavaltuutetun teema vuonna 2015 Eriarvoistuva koulu?

5 Lasten oma yleisarvio hyvinvoinnistaan ja elämästään on Suomessa valoisa: lapsista noin 90 prosenttia kokee elämänsä hyvänä. Elämäänsä tyytyväisen enemmistön varjossa on yhä vakavampia ongelmia. Pienellä osalla ongelmat jatkuvat ja kärjistyvät

6 Miten eriarvoistuminen näkyy lasten ja nuorten elämässä?

7 Elintaso YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli vuonna 2011, että Suomi tukee vähäosaisia perheitä, etenkin yksinhuoltajia, monilapsisia perheitä sekä pienten lasten perheitä ja takaa kaikille lapsille oikeuden riittävään elintasoon

8 Lasten eriarvoistuminen elintason näkökulmasta Lapsista 9 prosenttia kuuluu pienituloisiin perheisiin = lasta (2012). Lapsista 1,2 prosenttia kuuluu kotitalouteen, joka saa pitkäaikaisesti eli vähintään kymmenen kuukautta toimeentulotukea = lähes lasta (2013). Materiaalinen elintaso on erityisen heikko yhden huoltajan perheillä. Lähteet: Tilastokeskus, Tulojakotilasto ja THL, Toimeentulorekisteri

9 Lasten pienituloisuusaste iän mukaan vuosina , %

10 Lasten pienituloisuusasteet kotitalouden tyypin mukaan vuosina , %

11 Lasten eriarvoistuminen elintason näkökulmasta 80 % vähävaraisten perheiden lapsista kokee mahdollisuutensa harrastaa rajoittuneeksi. Yli puolet lapsista ei ole voinut köyhyyden vuoksi osallistua juhliin (esim. syntymäpäivät). Yli puolet lapsista on joutunut kiusatuksi köyhyyden vuoksi. Köyhillä lapsilla on muita lapsia enemmän kokemuksia siitä, ettei heitä kuulla ja että heillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa koulussa, harrastuksissa ja lähiympäristössä. Lähde: Entten tentten pelistä pois! Lapsen ääni raportti lasten kokemuksista köyhyydestä ja osallisuudesta. Pelastakaa Lapset ry

12 Lasten eriarvoistuminen elintason näkökulmasta Ei saatu viettää kivaa joulua kun äitiä huoletti rahat koko ajan Iskä joutuu maksamaan lainaa ja siksi hän ei voi tehdä minulle harrastusta Koulussa huudellaan kun en pääse mukaan ja heitellään pikku kolikoil Lähde: Entten tentten pelistä pois! Lapsen ääni raportti lasten kokemuksista köyhyydestä ja osallisuudesta. Pelastakaa Lapset ry

13 H: Mistä sun mielest huomaa sen, että sun ikäisillä nuorilla, joillaki on paljon rahaa ja toisilla on vähän rahaa? Huomaaks sä sen jostain? V: No sen huomaa siit, et ne kenel ei oo hirveesti rahaa, ni ne on esimerkiks aina samat vaatteet päällä, vaik ne on joskus likasiaki ja näi ees päin. Ja, jos on puhelin, ni se on sit vähän semmonen halvemman näkönen ja saattaa olla pikkasen rikkiki. Ja sit taas ne kenel on rahaa, niil on aina eri vaatteet ja sit jos niit tullaa hakee koulust, ni se on ihan sairaan iso auto ja joku ihme merkkiauto viel ja tällasta. Ja sit niil on just tämmöset kalliimmat puhelimet, näi ees päi. (Poika, 8. luokka)

14 H: Onks sillä, et on tavaroita mitään merkitystä vaikka luokas tai kaverisuhteisiin tai sillee? Et tost just puhuttii tost pleikkarist, et se on pojille esimerkiks aika tärkee imagoasia. (--) V: Kuten kaikki elektroniikka ja tällanen, tai sit just mopot ja tällee. Ni, kyl se niinko, kyl siit voi tulla sellast nauruu. Tai sit jos puhuu jostai, ja sit jos sä et omista sitä, ni sä oot myöski aika ulkon siit asiasta, koska jos puhutaan siit konsolist tai jostai pelist, mikä on vaan sil konsolil, jos et omista sitä, ni sit sä oot niinko ulkon koko puheenaiheesta ja sillon sul voi olla aika niinko tylsää siinä porukas. (Poika, 8. luokka)

15 Koulu YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli vuonna 2011, että Suomi kiinnittää huomiota lasten hyvinvointiin koulussa, varmistaa laitoksiin sijoitettujen lasten yleisopetukseen pääsyn, takaa lasten oikeuden saada mielipiteensä huomioon otetuiksi koulussa

16 Lasten eriarvoistuminen koulun näkökulmasta Oppimistulokset ovat laskeneet vuodesta 2006 kaikilla kolmella mitatulla osaamisalueella eli matematiikassa, äidinkielessä ja luonnontieteissä. Vuonna 2012 pojista 18 prosenttia ja tytöistä viisi prosenttia suoriutui heikosti Pisa-lukutaitotestissä. Yli 40 prosenttia kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista arvioi, ettei heidän mielipiteitään oteta huomioon koulutyön kehittämisessä. Vuosituhannen vaihteessa vastaava osuus oli 54 prosenttia (THL, Kouluterveyskysely)

17 Lasten eriarvoistuminen koulun näkökulmasta Lapsen kotitausta määrittelee yhä enemmän hänen koulutuspolkua: varakkaimpien ja korkeimmin koulutettujen vanhempien jälkeläiset etenevät koulutuksessa muita pidemmälle. Sijoittuminen painotettuun opetukseen on vähäisempää heikommista sosiaalisista taustoista tulevilla lapsilla, vaikka oppimistuloksissa ei olisi lasten kesken eroa

18 Lasten eriarvoistuminen koulun näkökulmasta Kuntien väliset erot kasvavat. Esim. 9-vuotisen peruskoulun aikana saadun opetuksen määrä vaihtelee kuntien välillä yli lukukauden. Eriarvoistuminen on samaan aikaan siirtynyt maan eri alueiden väliltä kaupunkien sisälle. Heikoimmat ja parhaimmat koulut löytyvät etelän metropolialueelta

19 Turvallisuus YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli vuonna 2011, että Suomi tehostaa toimiaan kiusaamisen ja ahdistelun estämiseksi kouluissa, vahvistaa ennalta ehkäiseviä palveluja erityisesti päihdeongelmaisten perheiden osalta ja edistää väkivallattomia kurinpidon muotoja

20 Lasten eriarvoistuminen turvallisuuden näkökulmasta Koulukiusaaminen ei ole vähentynyt 2000-luvun aikana. Yläkoululaisista 7 % joutuu viikoittain kiusatuksi. Toistuvasti kiusatuista tai toisten kiusaamiseen peruskoulussa osallistuneista 68 % ilmoittaa, etteivät koulussa työskentelevät aikuiset puutu kiusaamiseen. Kuudesluokkalaisista 13 % ja yhdeksäsluokkalaisista 16 % kertoo, että perheessä juodaan alkoholia useasti viikossa. Joka viides yhdeksäsluokkalainen kertoo kokeneensa kotona fyysistä kuritusväkivaltaa. Lähteet: THL, Kouluterveyskysely ja Lapsiuhritutkimus,

21 Terveys YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli vuonna 2011, että Suomi vahvistaa lapsille tarkoitettuja mielenterveyspalveluja ja takaa lapsille pääsyn tutkimukseen ja hoitoihin, tehostaa toimia nuorten päihteiden käytön sekä tupakoinnin vähentämiseksi

22 Lasten eriarvoistuminen terveyden näkökulmasta Ammattiin opiskelevista nuorista 21 % on kokeillut huumeita, kun vastaava luku on lukiolaisista 13 %. Tosi humalaan itsensä vähintään kerran kuussa juo ammattiin opiskelevista 35 %, lukiolaisista 20 %. Ammattiin opiskelevista tupakoi päivittäin 36 %, lukiolaisista 8 %. Joka viides yläkoulussa oleva tyttö kokee masentuneisuutta. Masentuneisuutta ilmenee erityisesti lapsilla, joiden vanhemmilla on työttömyyttä ja joiden koulutustaso on matala. Lasten ja erityisesti poikien ylipaino on yleistynyt voimakkaasti. Pojista joka neljäs ja tytöistä joka kuudes on ylipainoinen. Lähteet: THL, Kouluterveyskysely ja Nuorten terveystapatutkimus

23 Perhe YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli vuonna 2011, että Suomi lisää resursseja perheneuvontaan ja varmistaa, että lapsia kuullaan heitä koskevissa oikeudenkäynneissä ja hallintomenettelyissä myös huostaanottotapauksissa

24 Lasten eriarvoistuminen perheiden näkökulmasta Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista 8 % arvioi, ettei pysty juuri koskaan keskustelemaan omista asioistaan vanhempiensa kanssa. Noin joka kymmenennellä yläkoululaisella pojalla ei ole läheistä ystävää. Lapsiperheiden kotipalvelu vähentyi voimakkaasti luvun laman aikana. Kun vuonna 1990 kotipalvelua sai yli perhettä, vuonna 2012 kotipalvelua sai runsaat 9000 perhettä. Lähteet: THL, Kouluterveyskysely ja Tilastokeskus, SOTKAnet

25 Yhteiskunnan tuki YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli vuonna 2011, että Suomi valmistelee uuden varhaiskasvatuslain sekä parantaa varhaiskasvatuksen laatua korjaamalla henkilöstön ja lasten määrän välistä epäsuhtaa, varmistaa, että lapset sijoitetaan laitosten sijaan perheenomaiseen hoitoon ja sijaisperheisiin

26 Lasten eriarvoistuminen yhteiskunnan tuen näkökulmasta Alle 1-vuotiaista vain noin prosentti on Suomessa päivähoidossa. Valtaosa 1 5-vuotiaista on päivähoidossa, 3 5-vuotiaista yli 70 prosenttia. Suomessa lasten päivähoitoaste on pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Lastensuojelun avohuollon asiakkaana oli alaikäisistä 7 % vuonna Vuonna 1996 vastaava luku oli 3 %. Lähteet: THL, Lastensuojelurekisteri

27 Lasten eriarvoistuminen yhteiskunnan tuen näkökulmasta Huostassa olevien lasten lukumäärä on kaksinkertaistunut 1990-luvun alusta. Vuonna 2013 huostassa oli lähes prosentti lapsista = noin lasta. Erityisesti vuotiaiden huostaanotot ovat kasvaneet. Lasten toistuva sijoittaminen kodin ulkopuolelle on nelinkertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana. Lastensuojelun laitoshuollossa yli puoli vuotta olevien lasten määrän on kolminkertaistunut vuodesta Lähteet: THL, Lastensuojelurekisteri

28 Yhteenvetoa

29 100 lapsesta 11 elää pienituloisessa kotitaloudessa 9 elää toimeentulotukea saavassa kotitaloudessa 8 ei ole läheistä ystävää (8.-9. lk) 9 ei jatka opintojaan heti peruskoulun jälkeen (7.-9. lk) 8 ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan (8.-9. lk)

30 100 lapsesta (8.-9. lk) 4 näkee vanhempansa humalassa viikoittain 10 kokee usein henkistä väkivaltaa kotona 20 on ylipainoisia 13 tupakoi päivittäin 12 juo itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuussa

31 Mitä pitäisi tehdä? Lapsivaikutusten arviointi kaikessa lapsia koskevassa päätöksenteossa Painotus ennaltaehkäisyyn Lasten ja nuorten mielipiteiden kunnioittaminen Lasten ja nuorten aito kohtaaminen

32 Lapsen oikeuksien päivä Teemana lapsiperheköyhyys Allekirjoita vetoomus: Muista liputtaa!

33 Lapsiasiavaltuutettu viestii Tilaa uutiskirje

34 Lapsiasia.fi