Portugalin koulutusjärjestelmä. Kirjoittanut: Annamari Henriksson

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Portugalin koulutusjärjestelmä. Kirjoittanut: Annamari Henriksson"

Transkriptio

1 Portugalin koulutusjärjestelmä Kirjoittanut: Annamari Henriksson

2 Yleistietoa Portugalin koulutusjärjestelmästä Portugalin ensimmäinen yliopisto, Coimbran yliopisto Portugalilaislapset aloittavat koulutuspolkunsa jo 3-vuotiaina osallistumalla vapaaehtoiseen esiopetukseen. Peruskouluun (ensico básico) portugalilaiset siirtyvät 6-vuotiaina ja päättävät peruskoulun 15 vuoden iässä. Perusopetus on Portugalissa maksutonta ja pakollista. Perusopetuksen maksuttomuus tarkoittaa Portugalissa sitä, että koulunkäynti on ilmaista, mutta kaikki siihen liittyvä on maksullista eli oppilaiden vanhemmat ostavat kirjat, kumit, kynät vihkot ja muut tarvikkeet oppilaille heti ensimmäisestä luokasta lähtien. Myös kouluruokailusta peritään pieni maksu. Tämän vuoksi etenkin köyhimpien perheiden lasten koulutuspolku voi katketa taloudellisten syiden takia. Vuonna 2000 PISA-tutkimuksessa testattiin 28 OECD-maan ja neljän muun maan 15-vuotiaiden koululaisten lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. Portugali sijoittui kaikissa testauksissa huomattavasti OECD-maiden keskiarvon alapuolelle. Maiden välisessä vertailussa portugalilaiset nuoret olivat matematiikassa 27. sijalla, lukutaidossa 26. sijalla ja luonnontieteissä 28. sijalla. Toisen asteen koulutus jakautuu Portugalissa yleisiin opintoihin (vastaa hyvin paljon suomalaista lukiojärjestelmää) sekä ammatillisiin opintoihin. Kuitenkin huomattavan suuri osa portugalilaisnuorista ei hakeudu peruskoulutuksen jälkeiseen koulutukseen. Vuonna 2008 valmistuneen Eurostudent-tutkimuksen mukaan vuotiaista portugalilaisista yli 35% oli vuonna 2007 ilman peruskoulutuksen jälkeistä koulutusta. Lukema ylittää reilusti EU-maiden keskiarvon (15%).Vertailun vuoksi Suomessa sama lukema on vuonna 2007 ollut n. 8%. Toisen asteen koulutuksen jälkeiset tekniikan opinnot on suurin ero suomalaisen ja portugalilaisen koulutusjärjestelmän välillä. Portugalissa toisen asteen koulutuksen jälkeiset tekniikan opinnot ovat ikään kuin välietappi matkalla korkeakoulutukseen ja kyseisiä opintoja voi hyväksi lukea korkeamman asteen koulutuksen opintoihin. Ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus vuotiaasta väestöstä on Portugalissa n. 20%. Vastaava luku on Suomessa 30%, kun taas EU-maiden keskiarvo on n. 23%. Suurimmassa osassa oppilaitoksia (esimerkiksi valtion yliopistot) on lukukausimaksu, joka jopa valtion yliopistoissa on n. 900 vuodessa. Päälle tulevat vielä muut koulunkäyntiin liittyvät kustannukset. Portugalissa ei ole opintotukijärjestelmää ja vain vähävaraisimmat oppilaat voivat saada stipendien kautta rahoitusta koulutukseen. Suomalaisista opiskelijoista poiketen

3 portugalilaisten opiskelijoiden pääasiallinen tulonlähde on vanhemmat tai puoliso. Taloudelliset kustannukset aiheuttavatkin merkittäviä haasteita koulutusmahdollisuuksien hyödyntämiselle. Jatkokoulutuksen puutteen aiheuttamia ongelmia on pyritty ratkaisemaan nostamalla oppivelvollisuuden pituutta. Portugalissa oppivelvollisuus oli vuoteen 2009 asti sama kuin Suomessa eli 9 vuotta. Vuonna 2009 oppivelvollisuus nostettiin 12 vuoteen. Oppivelvollisuuden kasvattamisella on pyritty tilanteeseen, jossa 17-vuotiaista nuorista 100%:lla olisi Suomen lukiota vastaava peruskoulutus. Toimeenpanossa on siirtymäaika vuoteen 2012, jotta koulut, opettajakunta sekä muut tahot pystyvät mukautumaan uuteen järjestelmään. Portugalin ammatillisen koulutuksen osa-alueet Koulutuskurssit (Kuvassa kohdat a ja c) Koulutuskurssit on suunnattu erityisesti 15-vuotiaille tai sitä vanhemmille nuorille, jotka haluavat suorittaa peruskoulutuksen loppuun (a). Koulutuskurssien avulla on mahdollisuus päättää peruskoulutus joustavasti opiskelijan omiin kiinnostuksenkohteisiin sovellettujen kurssien kautta. Koulutuskurssit on tarkoitettu myös heille, jotka haluavat jatkaa opintojaan suorittaakseen ammatillisen pätevyyden (c). Opintojaksoja järjestetään useista aineista, joita ovat esimerkiksi liikeelämä, hallinto ja johtaminen, elintarviketeollisuus, vaatetus, markkinointi, metsätalous, terapia ja kuntoutus sekä hotelli- ja ravintola-ala. Toisen asteen ammatilliset opinnot (Kuvassa kohta c) Portugalissa toisen asteen koulutus jakautuu kahteen haaraan samoin kuin suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Toiseen haaraan kuuluvat yleiset opinnot, jotka ovat korkeakoulutukseen valmistavia opintoja. Yleiset opinnot pitävät sisällään luonnontieteiden ja humanististen tieteiden oppijaksoja. Toinen haara käsittää ammatillisen koulutuksen, joka pitää sisällään koulutuskurssit, ammatilliset opinnot, taideopinnot, tekniikan opinnot, oppisopimuskoulutuksen sekä aikuiskoulutuksen. Opiskelijat voivat suorittaa myös kaksoistutkinnon eli tehdä ammatillisten opintojen ohessa myös yleisten opintojen tutkinnon. Yleiset opinnot valmistavat ensisijaisesti korkeakoulutukseen, kun taas ammatilliset opinnot pyrkivät varustamaan opiskelijat työelämässä tarvittavilla valmiuksilla. Kuitenkin Portugalin koulutusjärjestelmä on joustava ja myös ammatillisten opintojen kautta on mahdollisuus jatkaa opintoja korkeammilla koulutusasteilla. Ammatilliset opintokokonaisuudet jakautuvat 39 alueeseen, joihin kuuluvat mm. journalismi, floristiikka, maatalous, matkailu, ympäristönsuojelu sekä vaatetus ja markkinointi. Ammatillisen pätevyyden saavuttaminen kestää 3 vuotta. Pätevyyden on tarkoitus kattaa sosiaaliset ja kulttuuriset taidot (1000h), tieteelliset taidot (500h) sekä tekniset taidot (1600h (josta työharjoittelun osuus 420h)). Kokonaisuudessaan koulutukseen on laskettu kuuluvaksi 3100 tuntia. Opintokokonaisuuden suorittaminen tuottaa ammatillisen pätevyyden ja toisen asteen tutkintotodistuksen. Taideopinnot (Kuvassa kohta c)

4 Portugalissa ammatillisen koulutuksen järjestelmän puitteissa voi suuntautua myös taideopintoihin. Taideopinnot on jaettu visuaalisiin ja audiovisuaalisiin taiteisiin sekä tanssillisiin ja musiikillisiin opintoihin. Työharjoittelu tapahtuu esimerkiksi yrityksissä, organisaatioissa tai ateljeissa valitun suuntautumisen mukaisesti. Edellä esiteltyjen ammatillisten kurssien tavoin taiteisiin erikoistunut koulutus kestää 3 vuotta ja tuottaa toisen asteen tutkintotodistuksen sekä ammattipätevyyden. Tekniikan opinnot (Kuvassa kohta c) Tekniikan opinnot on suunnattu 15-vuotiaille ja sitä vanhemmille nuorille, jotka ovat suorittaneet peruskoulun. Opinnot painottuvat uuden informaatioteknologian alueelle. Opintojen suorittamisen myötä opiskelija saa ammattipätevyyden tai hän voi jatkaa myöhemmin opintoja korkeamman asteen koulutuksessa. Opintosuunnitelma pitää sisällään yleisopinnot, luonnontieteelliset opinnot sekä tekniset opinnot. Koulutus tuottaa toisen asteen tutkintotodistuksen sekä ammattipätevyyden. Oppisopimuskoulutus (Kuvassa kohta a ja c) Portugalin ammatillisen koulutuksen järjestelmässä oppisopimuskoulutus ei ole erillinen osaalueensa vaan yksi ammatillisen koulutuksen koulutuspoluista. Oppisopimuskoulutus on suunnattu erityisesti alle 25-vuotiaille nuorille helpottamaan työelämään siirtymistä. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelija suorittaa osan vuoden kestävistä opinnoista oppilaitoksessa ja osan työpaikkaharjoittelussa. Yleensä työharjoittelun kesto on 2-3 kuukautta. Oppisopimuskoulutuksen myötä opiskelija saa ammatillisen pätevyyden. Aikuiskoulutus (Kuvassa kohta d ja e) Aikuiskoulutuksen puitteissa on mahdollisuus suorittaa toisen asteen ammatillinen koulutus joustavasti työelämän ohessa. Aikuiskoulutus on suunnattu 18 vuotta täyttäneille tai sitä vanhemmille opiskelijoille. Aikuisopiskelijoiden peruskoulutuksessa hankittujen taitojen sekä ammatillisten taitojen tunnistaminen, tunnustaminen ja hyväksilukeminen mahdollistuu RVCC-järjestelmän kautta (RVCC=Recognition, Validation and Certification of Competencies). Toisen asteen koulutuksen jälkeiset ammatilliset opinnot Toisen asteen koulutuksen jälkeen ammatillisia opintoja voi jatkaa tekniikan opinnoilla (kuvassa kohta f), jotka toimivat ikään kuin välietappina matkalla korkeamman tason koulutukseen.

5 Ammatillinen kilpailutoiminta Portugalissa EuroSkills 2008, Rotterdam Portugalin osallistuminen EuroSkills ja WorldSkills-kisoihin on lisännyt merkittävästi ammatillisen koulutuksen näkyvyyttä koko maassa. Kilpailutoiminta on varmasti osaltaan vaikuttanut viime vuosien aikana tapahtuneeseen kasvuun ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien opiskelijoiden määrässä. Ammatillisella kilpailutoiminnalla on vahvat juuret Portugalissa. Nuorten kansainvälisten ammattitaitokilpailujen menestystarinan alkuna pidetään vuotta 1950, jolloin Espanja ja Portugali järjestivät maaotteluhengen mukaiset ammattitaitokilpailut Madridissa. Toisen maailmansodan jälkeinen jälleenrakentamisen aika oli otollista maaperää ammattitaidollisille mittelöille ja Madridiin saapuikin yhteensä 24 osanottajaa kummastakin valtiosta. Kilpailulajeja oli yhteensä 12. Myös vuonna 1964 maailmanmestaruuskilpailujen paikaksi valikoitui Portugalin Lissabon. Ammattitaitokilpailujen kehityskulku kahden maan välisestä maaottelusta kansainväliseksi suurtapahtumaksi on ollut huikea. Myös euroopanmestaruuskilpailut ovat kasvaneet mittavaksi tapahtumaksi. Joulukuisiin EuroSkills-kilpailuihin odotetaan jopa kävijää ja kilpailulajeja on mukana jo 32. Historiasta huolimatta Portugali ei ole ollut viime vuosien maailmanmestaruuskisoissa kultamitalivauhdissa. Kultamitalivauhdista jääminen selittyy varmasti myös Portugalin suhteellisen kapealla kilpailijamateriaalilla useisiin muihin maihin verrattuna. Vuoden 2003 WSC-kisoissa St. Gallenissa Portugali saavutti 2 pronssimitalia ja 4 diplomia. Vuoden 2005 Helsingin kisoissa Portugali sai 5 diplomia, mutta ei yhtään mitalia. Shizuokan kisoissa 2007 Portugali saavutti 7 diplomia, mutta maa jäi jälleen ilman mitaleja. Vuonna 2009 Portugali palasi jälleen mitalikantaan saavuttamalla Calgaryn kisoissa yhden pronssin ja 9 diplomia. Mittelöinti eurooppalaisia maita vastaan on sujunut hyvin, sillä vuoden 2008 EuroSkills-kisoissa Rotterdamissa Portugalin mitalisaalis oli komeat 3 kultaa ja 3 pronssia. Joulukuussa nähdään, jatkaako Portugali hienoja suorituksiaan myös kotiareenalla! Portugalin ja Suomen yhteistyö ammatillisen koulutuksen kentällä Suomi ja Portugali ovat kohdanneet ammatillisen koulutuksen kentällä myös muuten kuin kisailun merkeissä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen Cimon tuottaman raportin Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2009 mukaan suomalaisen ammatillisen

6 koulutuksen liikkuvuus suuntautuu ensisijaisesti Eurooppaan. Vaihdot toteutetaan pääasiallisesti EU:n koulutusohjelman Leonardo da Vincin ja opetushallituksen kansainvälistämisrahoituksen tuella. Raportin mukaan vuonna 2009 Suomesta lähteneiden sekä Suomeen saapuneiden opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilöstön 10 suosituinta kohde- ja lähtömaata sijaitsivat Euroopassa. Portugali ei kuitenkaan mahtunut 10 suosituimman kohdemaan tai lähtömaan joukkoon. Kyseisen vuoden aikana Portugaliin lähti vain 12 opiskelijaa pitkille vaihtojaksoille. Lyhyemmille vaihtojaksoille Portugaliin ei lähtenyt yhtään suomalaista ammatillista opiskelijaa. Portugalista Suomeen saapuneita opiskelijoita oli 5. Portugaliin lähteneitä ammatillisen koulutuksen opettajia oli kaiken kaikkiaan 12 ja Portugalista Suomeen tulleita opettajia oli puolestaan 6. Lähtöja kohdemaiden kärjessä olevan Saksan kohdalla samat luvut olivat 287 pitkälle vaihtojaksolle lähtenyttä opiskelijaa, 334 lyhyelle vaihtojaksolle lähtenyttä opiskelijaa, 445 Suomeen saapunutta opiskelijaa, 188 Saksaan lähtenyttä suomalaista opettajaa sekä 270 Saksasta Suomeen tullutta opettajaa. Portugalin ja Suomen välinen liikkuvuus on siis suhteellisen vähäistä useisiin muihin maihin verrattuna. Kuitenkin Portugalin ja Suomen välinen yhteistyö on tuottanut hyviä tuloksia. Esimerkiksi liikkuvuushanke Competent-Sys-Trainer ( ) onnistui erittäin hyvin. Hankkeessa partnereina olivat Belgia, Suomi, Saksa, Italia, Puola ja Portugali. Hankkeen suomalainen partneriorganisaatio oli Seinäjoen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus ja Portugalin puolelta partnerina toimi ADC. Projekti oli suunnattu opettajille, ohjaajille ja suunnittelijoille ja projektin tavoitteina oli ammattiopettajien ja työpaikkaohjaajien osaamisen kehittäminen. Hankkeessa määriteltiin ammatillisten opettajien ja työpaikkaohjaajien osaamisvaatimuksia ja luotiin kyseisille ammattialoille osaamisprofiilit. Ideana oli motivoida ja edistää opettajien ja työpaikkaohjaajien jatkokoulutusta sekä elinikäistä oppimista. Euroopan komissio palkitsi hankkeen ansiokkaasta yhteiseurooppalaisten ammattikoulutuksen tavoitteiden edistämisestä. Uutisia Portugalin koulutusmaailmasta 1990-luvun loppupuolelta lähtien Portugalin ammatillista koulutustarjontaa on järjestelmällisesti kasvatettu ja tähän mennessä ammatillisen opetuksen ja ammatillisten kurssien määrä on jopa kolminkertaistunut. Ammatillisen opetuksen tarjonnan lisääntymisen myötä myös ammatilliseen koulutukseen osallistuneiden opiskelijoiden määrä on kasvanut merkittävästi. Lukuvuonna 1998/1999 ammatilliseen koulutukseen osallistui opiskelijaa, kun taas lukuvuonna 2008/2009 ammatilliseen koulutukseen hakeutuneiden opiskelijoiden määrä oli jo Koulupudokkaiden määrä on yksi Portugalin koulutusjärjestelmään liittyvistä suurimmista ongelmista ja viime vuosien aikana Portugalin hallitus on pyrkinyt ratkaisemaan jatkokoulutukseen hakeutumisen ongelmia erilaisten hankkeiden kautta. Portugalin opetusministeriö lanseerasi muutama vuosi sitten laajan mediakampanjan New Opportunities - It pays to learn (Uudet mahdollisuudet - Oppiminen maksaa vaivan, vapaa suomennos), jonka avulla oli tarkoitus painottaa vähän koulutetuille nuorille ja aikuisille koulutukseen hakeutumisen tärkeyttä ja parantaa näin portugalilaisten koulutus- ja osaamistasoa. Ammatilliseen koulutukseen hakeutumista tuettiin taloudellisesti esimerkiksi harjoittelupalkan kautta. Hanke nosti ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien opiskelijoiden määrää entisestään sekä vähensi koulupudokkaiden määrää.

7 Koulupudokkaiden määrä suhteessa 2007/2008 peruskoulua suorittaneiden oppilaiden kokonaismäärään oli 7,9%, mutta sittemmin hallituksen toimenpiteet ovat onnistuneet pudottamaan lukua. Portugalin koulutusjärjestelmän tilanne kuitenkin elää jatkuvasti. Kesällä ( ) Portugalissa uutisoitiin laajasti hallituksen kaavailemista säästötoimenpiteistä. Talouskriisistä seuranneiden säästötoimenpiteiden vuoksi Portugali leikannee koulutukseen myönnettävien sosiaalitukien määrää. Toteutuessaan leikkaukset vaikeuttavat entisestään köyhyysrajalla tai jopa sen alapuolella elävien portugalilaisperheiden lasten koulunkäyntiä. Maassa toimii myös kansalaisjärjestöjen ja hyväntekeväisyyssäätiöiden rahoittamia ja ylläpitämiä tarhoja ja kouluja, mutta niiden tarjoamat hoito- ja oppilaspaikat eivät luonnollisesti riitä vastaamaan mahdollisista leikkauksista aiheutuvaan kysyntään. Nähtäväksi siis jää toteutuvatko hallituksen esittämät leikkaukset ja miten ne toteutuessaan vaikuttavat Portugalin koulupudokkaiden määrään tulevaisuudessa.

8 Toisen asteen koulutukseen osallistuneiden nuorten opiskelijoiden ja aikuisopiskelijoiden määrä, sukupuolijakauma sekä opintojen tyyppi vuonna 2008/ /2009 Portugali Sukupuoli Yhteensä Miehiä Naisia Taso Opinnot % % % Toisen asteen koulutus , , ,0 Luonnontieteiden / humanististen tieteiden opinnot+tekniikan opinnot , , ,4 Yleiset opinnot Luonnontieteiden/humanististen tieteiden opinnot , , ,6 Tekniikan opinnot , , ,0 Tekniikan opinnot ja taideopinnot Ammatilliset opinnot Taideopinnot , , ,0 Toisen asteen ammatilliset opinnot Musiikki , , ,8 Tanssi 53 2, , ,2 Visuaalinen ja audiovisuaalinen taide , , , , , ,0 Täydentävä koulutus , , ,3 Koulutuskurssit (CEF) , , ,5 Aikuisopiskelijoiden koulutuskurssit (EFA) , , ,8 Jatko-opinnot , , ,4 Kansallinen järjestelmä taitojen tunnistamiseksi, tunnustamiseksi ja hyväksilukemiseksi (RVCC) , , ,1 Lähde: Office for Education Statistics and Planning - Ministry of Education Statistics of Education 2008/2009

9 Lähteet Cedefop Refernet: Portugal VET in Europe Country Report 2009 Cedefop Refernet: Thematic Analysis of Initial Vocational Education and Training in Portugal Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2009 (Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, Siru Korkala) Opetusministeriön politiikka-analyyseja 2008:4: Suomen koulutusjärjestelmä kansainvälisessä vertailussa Suomen suurlähetystö, Lissabon Portugalin opetusministeriön tilastoinnin ja suunnittelun osasto (Gabinete de Estatística e Planeamento da Educação GEPE) Suomi-Portugali-ystävyysseura Mika Palo (Lissabonin yliopiston (Universidade Nova de Lisboa) suomen kielen opettaja ja Suomen Madridin-instituutin edustaja Portugalissa)

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle 4.12. Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle CIMO Ammatillinen koulutus 12/ Erasmus+ -ohjelman rakenne Nykyiset ohjelmat Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning Programme Grundtvig Erasmus Leonardo

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen

Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä Pätevyyden osoittaminen Marita Mäkinen MIKÄ ON AHOT? AHOT = aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimista tapahtuu monissa ympäristöissä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista - ja kansallisistakin Mikko Nupponen 8.2.2011 Feb- 11 Eurooppalaisista linjauksista ja kansallisista EU 2020 Hallitusohjelma Youth

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä

ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä Hanna Autere Ammattikoulutuksen KansainväliSYYSpäivät Tallinna 6-7.11.2012 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi ECVET tulee, mutta milloin? 19.4.2012

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta

Lisätiedot

Valmistaudu tuleviin opintoihin!

Valmistaudu tuleviin opintoihin! Valmistaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2017 2018 Oletko vailla opiskelupaikkaa? Ei hätää, tarjolla on useita mahdollisuuksia! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava

Lisätiedot

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2015

Koulutukseen hakeutuminen 2015 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2015 Uusista ylioppilaista lähes 70 prosenttia jäi koulutuksen ulkopuolelle Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuoden 2015 uusista ylioppilaista 32 prosenttia

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

Opiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO

Opiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO Opiskelu ulkomailla Maailmalle! 15.11.2016 Linda Tuominen, CIMO Opiskelu Työharjoittelu Nuorisotoiminta Vaihtoehtoja kansainvälistymiseen Tutkintoopiskelu Ammatillinen koulutus Vapaaehtoistyö Vaihtoopiskelu

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010 Koulutus 211 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 21 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä yhä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

1. Päätoiminen opiskelu

1. Päätoiminen opiskelu Opetusuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava ja valmistava koulutus, talouskoulu 1. Päätoiminen opiskelu Opiskelija voidaan lukea rahoitukseen oikeuttavaksi

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Vipusen uutiskirje. Tervetuloa lukemaan vuoden 2016 ensimmäistä uutiskirjettä!

Vipusen uutiskirje. Tervetuloa lukemaan vuoden 2016 ensimmäistä uutiskirjettä! 1.2.2016 Vipusen uutiskirje Tässä numerossa 1 Vipusen uutiskirje 2 Esittelyssä Koulutuksen yhteiset tilastot 4 Raportit 6 Katsaus tulevaan 6 Tärkeitä päivämääriä Huoltokatkot Tapahtumat Tervetuloa lukemaan

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Varsinais-Suomessa on ensimmäistä kertaa kerätty tietoa alueella aikuiskoulutukseen osallistuneiden määristä ja taustoista. Aikuiskoulutusmittareiden

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto

Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto ECVET Round Table 2016 Osaamisperusteisuus ja eurooppalaiset suositukset muutoksessa Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto Mitä tunnustettavaksi haettavat opinnot ja osaaminen voivat ammatillisessa

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa etwinning 7.10.2009 Mikä etwinning on? Komission hanke, jolla halutaan antaa mahdollisimman monille opettajille ja oppilaille mahdollisuus tutustua ja työskennellä muiden EU-maiden oppilaiden kanssa tieto-

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen rahoitusmuodot ja hakeutumisvaiheiden prosessit. EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 30.6.2012

Aikuiskoulutuksen rahoitusmuodot ja hakeutumisvaiheiden prosessit. EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 30.6.2012 Aikuiskoulutuksen rahoitusmuodot ja hakeutumisvaiheiden prosessit EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 30.6.2012 EKA Opin Ovi -projektissa toimii neljä kehittämisryhmää, jotka on muodostettu aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS PL 4600, 90014 Oulun yliopisto p. 029 448 2920 http://www.oulu.fi/kauppakorkeakoulu/ HOPS henkilökohtainen opintosuunnitelma Pelkkää KTM-tutkintoa suorittamaan siirtyvät opiskelijat Nimi: Opiskelijanumero:

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN SEURANTA VUONNA 2010

AMMATTISTARTIN SEURANTA VUONNA 2010 AMMATTISTARTIN SEURANTA VUONNA 2010 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä toteuttaa hankkeen, jonka aikana (v. 2010) suunnitellaan Ammattistartin seurantamallia. Hanke tehdään Opetushallituksen toimeksiannosta

Lisätiedot

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland ZA4540 Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms Country Specific Questionnaire Finland Eurobarometer / Flash Eurobarometer Flash on Higher Education Reform (DG EAC/A2) Final Questionnaire

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Kansainvälisyys tutkinnon perusteista OPSiin ja OPSista HOPSiin Hanna Autere Kv-strategian virkistyspäivä ammatilliselle koulutukselle 5.2.2016, Helsinki

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma seminaari Paasitorni 2.8.213 Erityisasiantuntija Riku Honkasalo Opetushallitus Esityksen sisältö Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen koulutus 2016 2017 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa koulutuksessa

Lisätiedot

Kaksikielinen opetus Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa & Eurooppa-kouluissa. Kari Kivinen

Kaksikielinen opetus Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa & Eurooppa-kouluissa. Kari Kivinen Kaksikielinen opetus Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa & Eurooppa-kouluissa Kari Kivinen 18.11.2016 FAKTAT Valtion koulu Suomen ja Ranskan välillä sopimus Vanhempainyhdistyksen ylläpitämä lastentarha

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 8.11.2013 Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Aikuiskoulutus - aikuisohjaus. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansallinen foorumi Heikki Pasanen

Aikuiskoulutus - aikuisohjaus. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansallinen foorumi Heikki Pasanen Aikuiskoulutus - aikuisohjaus Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansallinen foorumi 20.04.2012 Heikki Pasanen Muutamia lähtökohtia yhteiselle pohdinnalle Politiikkataso Aikuiskoulutus AiHe Noste VSOP Opin

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin

Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Hankkeiden tulee linkittyä KA2 toiminnon tavoitteisiin ja johonkin painopistealueeseen Ks. Programme

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 2 V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 3. 1 1. 2 0 1 6 R I I K K A - M A R I A Y L I - S U O M U O M N I A N KO U LU T U S - JA PA LV E LU V E

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Oulun aikuiskoulutuskeskus OAKK Työvoimapoliittisiin koulutuksiin on eri tasoille eri kielivaatimukset. Alkukartoitukseen ja Suomen kielen perusteet

Lisätiedot

SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2016 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN. Karakallion koulun oppilaanohjaaja Annaleena Vuorinen

SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2016 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN. Karakallion koulun oppilaanohjaaja Annaleena Vuorinen SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2016 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN Karakallion koulun oppilaanohjaaja Annaleena Vuorinen YHTEISHAKU ALKAA TIEDONSIIRTOLUVALLA JA HUOLTAJANKUULEMISELLA Kysytään Wilma-lomakkeella:

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

ECVET toimeenpano Suomessa ja Euroopassa Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus-yksikön päällikkö, opetusneuvos

ECVET toimeenpano Suomessa ja Euroopassa Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus-yksikön päällikkö, opetusneuvos ECVET toimeenpano Suomessa ja Euroopassa Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus-yksikön päällikkö, opetusneuvos ECVET-Round Table 1.12.2014 ECVETin tarkoitus ja tavoitteet Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

GRUNDTVIG-ohjelma. - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa

GRUNDTVIG-ohjelma. - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa GRUNDTVIG-ohjelma - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa Grundtvig-ohjelma Monialaista aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä useilla aikuiskoulutuksen kehittämisalueilla Tarjoaa

Lisätiedot

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 18.-19.4.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi, OKM SADe -ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu

Lisätiedot

Uudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Uudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Uudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 18.-20.4.2016 Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Esityksen sisältö: Säädösmuutokset voimaan 1.8.2016, koska lukion

Lisätiedot

Aikuiskoulutustukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta

Aikuiskoulutustukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta Koulutusrahasto Työmarkkinaosapuolten hallinnoima rahasto, jonka tehtävänä on edistää työssä tarvittavia valmiuksia myöntämällä tukea ammatilliseen koulutukseen ja kehittymiseen Rahasto on aloittanut toimintansa

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Työryhmä 1: Opiskelijan aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistatko ja tunnustatko?

Työryhmä 1: Opiskelijan aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistatko ja tunnustatko? Työryhmä 1: Opiskelijan aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistatko ja tunnustatko? Alustus Päivi Niska, koulutuspäällikkö, Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti, Lapin matkailuopisto Opiskelija

Lisätiedot