Coruksesta putkipalkit kaikille BE Group -konsernin yksiköille. Konsernijohtaja Håkan Jeppsson lupaa lisäarvoa asiakkaille, sivu 2

Transkriptio

1 M - Suomen Posti Oyj Starckjohann Steel Oy Ab:n asiakaslehti Konsernijohtaja Håkan Jeppsson lupaa lisäarvoa asiakkaille, sivu 2 Osavalmistusta yhteistyössä, sivu 3 Rettig Lämpö on suuri ohutlevyn käyttäjä, sivu 4 Laitex luottaa terästoimittajan asiantuntemukseen materiaalivalinnassa, sivu 5 Starckjohann Steelin teräsvalikoimaan kuuluvien putkipalkkien hovihankkija on jo 40 vuoden ajan ollut englantilainen Corus, joka tunnettiin aikaisemmin nimellä British Steel. Corus toimittaa putkipalkit koko BE Group -konsernille Baltiassa toimivat uudet yksiköt mukaan lukien. Corus PLC:n Susanne Walker ja Julie Millet sekä Corus Finland Oy:n Raimo Järvelä, (oik.) Starckjohann Steelin hankintajohtaja Pekka Puujalka (vas.) ja pitkien terästen ostopäällikkö Jouko Kapulainen (kesk.) seuraavat putkipalkkien sahausta Lahden teräspalvelukeskuksessa. Coruksesta putkipalkit kaikille BE Group -konsernin yksiköille Teräsjätti Corus PLC perustettiin vuonna 1999, kun brittiläinen British Steel ja hollantilainen Hoogovens yhdistyivät. Corus on kansainvälinen metalliyritys, joka valmistaa teräs- ja alumiinituotteita Englannissa, Alankomaissa, Ranskassa, Norjassa ja Belgiassa. Yhtiö oli vuonna 2004 Euroopan toiseksi suurin teräsvalmistaja, jonka liikevaihto oli 9,332 miljardia puntaa. Se työllistää yli 40 maassa yhteensä työntekijää, joista noin puolet työskentelee Englannissa. Markkinaosuus kotimaassa Englannissa on yli 50 % ja EU:n alueella 11 %. Coruksella on vahva markkinaasema erityisesti rakennus-, pakkaus-, konepaja- ja autoteollisuudessa. Aiemmin teräsagentuuripohjalla toiminutta yhteistyötä Starckjohann Steelin kanssa on vuodesta 1996 jatkanut Corus Finland Oy, jonka toimitusjohtajana on alusta lähtien toiminut Raimo Järvelä, joka vastaa Suomen ja Baltian markkinoista. - Coruksen ja BE Groupin yhteistyöllä on pitkät perinteet. Ensimmäiset putkipalkit toimitettiin aikanaan samanaikaisesti Bröderna Edstrandille Ruotsiin ja Starckjohannille Suomeen. Corus on toimittanut BE Groupille satoja tuhansia tonneja putkipalkkeja vuosien aikana. Vuositasolla määrä on yli tonnia. Kun Corus Finland Oy perustettiin vuonna 1996, lopetettiin kaikki agentuurit Suomessa. Meillä on meneillään kymmenes toimintavuosi Suomessa. Tänä aikana on olemme onnistuneet luomaan hyvät henkilökohtaiset suhteet läpi BE Groupin organisaation ja yhteistyö on toiminut mielestämme erittäin hyvin, toteaa Järvelä. Putkipalkkeja käyttävät ensisijaisesti teräsrakentajat teollisuushallien ja liikekeskusten rakenteina. Rakennusteollisuuden lisäksi asiakkaita on myös konepajateollisuudessa. Yksi tyypillinen putkipalkeista valmistettava tuote ovat autojen vetokoukut. Starckjohann Steelin varastovalikoima kattaa kylmämuokatun Hybox 355-laadun lisäksi kuumamuokatut Celsius-putkipalkit, joita saa aina 16 mm:n seinämäpaksuuteen saakka. Kuumamuokkauksen ansiosta palkkiin saadaan terävämpi kulma. Celsius soveltuu erityisesti vaativaan käyttöön, missä se joutuu alttiiksi suurelle rasitukselle. Yksilölliset arkkitehtoniset ratkaisut syntyvät ovaalin muotoisilla ja pyöreillä putkipalkeilla. Starckjohann Steelillä on ovaalien putkipalkkien yksinmyynti Suomessa. Starckjohann Steel toimittaa Coruksen putkipalkit myös sahattuna, sinkopuhdistettuna ja suojamaalattuna. Jatkuu takasivulla

2 2 Tilauskirjat täyttyvät, palvelun tarve kasvaa Talouskehitys jatkui vuoden 2005 aikana myönteisenä. Euroalueen kehitys oli positiivista erityisesti vuoden toisella puoliskolla. Pohjoismaiden BKT:n kasvu oli jonkin verran euroalueen keskiarvon yläpuolella ja itäisessä Keski-Euroopassa sekä Baltiassa huomattavasti voimakkaampaa. Vuosi 2006 on myös alkanut sangen suotuisissa merkeissä. Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto vuonna 2005 oli euromääräisesti 10 % suurempi kuin edellisenä vuonna ja viennin arvo lähes viidenneksen suurempi kuin vuonna Erityisen myönteistä kehitys oli viime vuoden viimeisen neljänneksen aikana, jolloin alan yritykset saivat uusia tilauksia 10 % enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna ja 12 % enemmän kuin heinäsyyskuussa Tilauskannan arvo oli vuoden vaihteessa euromääräisesti 22 % suurempi kuin vuotta aiemmin ja 2 % suurempi kuin viime vuoden syyskuun lopussa. Viime viikkojen tilauskehityksen perusteella kasvu tuntuukin jatkuvan tänäkin vuonna. Erityisen vahvalta meno näyttää kone- ja metallituoteteollisuudessa. Vallitseva tilanne on suuri haaste myös meille Starckjohann Steelissä. Haluamme parantaa palvelukykyämme entisestään vastaamaan niitä vaatimuksia, joita asiakkaamme meille asettavat kovassa kilpailussaan markkinoilla. Kun terästehtaat luovat entistä suurempia tuotantoyksiköitä, valmistavat pitkiä tuotesarjoja pitkillä toimitusajoilla ja supistavat tehdaskohtaista saatavuuttaan, tulee meidän palvelujen tuottajana kyetä tarjoamaan korkean luokan toimituskykyä, entistä lyhyempiä toimitusaikoja, joustavuutta sekä laadukkaita ja räätälöityjä puolivalmisteita suoraan asiakkaamme tuotantoon oikeaan aikaan ja vain kulloinkin tarvittavia määriä. Yksinkertaisesti sanottuna haluamme tarjota kokonaistaloudellisuutta, jolla koko ketjussa säästetään aikaa ja pääomia. Tulemme lähiviikkojen aikana lähestymään asiakkaitamme esitelläksemme tarkemmin palvelustrategiaamme, jolla on selkeä tähtäin: asiakkaidemme entistä parempi kilpailukyky. Olemme viime vuosina tehneet lukuisia investointeja tuotantokoneistoomme ja tuotantopalveluihimme ja panostaminen jatkuu yhä voimakkaammin tänä vuonna. Mutta tällä hetkellä tämä ei pelkästään riitä, vaan tulemme paketoimaan tuotantopalveluidemme ympärille myös muita palveluratkaisuja, joilla uskomme joustavasti lisäävämme asiakkaidemme mahdollisuuksia panostaa tuotannossaan omiin ydinosaamisensa alueisiin ja yhä erikoistuneempaan tuotantoon lyhyillä läpimenoajoilla. Tämä vaatii yhä enenevässä määrin avointa ja pitkän tähtäimen luottamuksellista yhteistyötä. Uskon, että valmiutta siihen riittää sekä meillä että asiakkaillamme. Kiitän yhteistyökumppaneitamme viime vuoden hyvästä yhteistyöstä ja toivotan lisääntyvän palvelutarjontamme myötä menestystä vuodelle Matti Tiira toimitusjohtaja Lisäarvo on menestyjän mitta Avainluvut Olennaista on tarjota asiakkaalle juuri hänen liiketoimintaansa parhaiten tukeva tuotemerkkiriippumaton ratkaisu. Vain tällä tavalla voimme todella auttaa asiakkaitamme menestymään, Starckjohann Steelin emoyhtiön, ruotsalaisen BE Groupin konsernijohtaja Håkan Jeppsson sanoo. Jeppssonin mukaan kireä kilpailu, toimitusaikojen tiukentuminen ja epävarmuus raakaaineen hinnasta leimaavat tämän päivän teräsmarkkinoita Suomessa. Menestyjän resepti on silti yksinkertainen: oikeanlaisen lisäarvon tuottaminen asiakkaalle. Raju kilpailu parhaiden lisäarvopalveluiden tuottamisesta koituu asiakkaan hyväksi. Jeppsson uskoo, että kilpailu kannustaa innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen ja ohjaa näin Suomen markkinoita erikoistumaan edelleen. Pohjoismaiden ja Baltian teräsmarkkinoita työkseen seuraava Jeppsson arvioi Suomen teräsmarkkinat varsin kehittyneiksi. Tiedonkulku on meillä kilpailukykyisen tietotekniikan ja käyttäjien ennakkoluulottomien asenteiden vuoksi nopeaa ja asiakkaat ovat hyvin tietoisia tavoittelemisen arvoisista lisäarvopalveluista. - Kolikon toinen puoli on kuitenkin trendien nopea muuttuminen. Se johtaa vääjäämättä aiempaa lyhyempiin tuotantosykleihin ja luo epävakautta markkinoille. Tämä on tyypillinen suomalainen piirre. Esimerkiksi Ruotsin markkinoita leimaa vakaus ja pitkähköt syklit, Jeppsson kuvailee. Investoinnit jatkuvat BE Group seuraa tiiviisti asiakkaidensa näkemyksiä siitä, kuinka paljon lisäarvoa yritys on kulloinkin onnistunut tuottamaan. Vaikka konsernin asiakaspohja on vahva, ei asiakkaan eteen tehty työ ole koskaan valmis. Juuri nyt yhtiö investoi uusiin tuotantopalveluihin ja keskittyy tuotteidensa mahdollisimman korkeaan saatavuuteen kaikkialla omassa asiakaskunnassaan. Jeppssonin johtamana konsernin visiona on tulla johtavaksi teräspalvelujen tarjoajaksi koillisessa Euroopassa. Työ vision eteen on täydessä käynnissä. Tämän vuoden alussa konserni aloittaa toiminnan Pietarissa, ja vuosi sitten teräsliiketoiminta aloitettiin Slovakiassa. Tulevaisuuden tavoitteena on vahvistaa otetta Venäjällä edelleen laajentamalla toimintaa Moskovaan. Uusien maantieteellisten aluevaltausten ohella BE Group keskittyy tuotannon, logistiikan, teknisen tuen ja muiden asiakasyritysten ydintoimintaa tukevien palveluiden kehittämiseen. Suomen markkinoilla toimiva, terästehtaista riippumaton Starckjohann Steel on osa BE Groupia. Itsenäisyys mahdollistaa omintakeisen toimintatavan, jossa jokainen asiakas saa juuri hänen tarpeisiinsa räätälöidyn tuotekokonaisuuden. Emo BE Group tarjoaa suomalaiselle raskaan sarjan toimijalle käyttöön viimeisimmän tietotaidon ja parhaat käytänteet. Jeppsson uskoo, että kansainvälisen liiketoimintaympäristön ymmärtämisellä saadaan kriittistä etumatkaa paikallisiin kilpailijoihin. Tarpeeksi suurella volyymilla ja luottamuksellisilla asiakassuhteilla taas pystytään erottautumaan maailmanlaajuisista ja joskus jopa aggressiivisistakin terästuottajista. BE Groupin konsernijohtaja Håkan Jeppsson. Starckjohann Steel ja BE Group Starckjohann Steel BE Group Liikevaihto (M ) 246,9 623,6 Liikevoitto (M ) 17,1 38,6 Liikevoitto (%) 6,9 6,2 Henkilöstö BE Group on monikansallinen teräskonserni, joka toimii kymmenessä eri maassa pääasiassa Itämeren alueella. Näistä markkinoista Suomi ja Ruotsi ovat pitkän liiketoimintaperinteensä vuoksi vahvimpia. Sekä Baltian maat että Itä-Euroopan teollisuusmarkkinat ovat vasta tulossa mukaan kilpailuun, ja siksi konserni haluaa olla myös siellä vahvasti läsnä. Yrityksen nimi juontaa juurensa ruotsalaisesta Bröderna Edstrand Groupista. BE Group syntyi vuonna 1999, kun Starckjohann Steel ja ruotsalainen Bröderna Edstrand fuusioitiin ja uuden konsernin nimeksi annettiin BE Group. Virallisesti nimi otettiin käyttöön vuonna Henkilöstöä koko BE Groupissa on 900 ja asiakkaita noin Vuonna 2005 BE Group kerrytti liikevaihtoa 623,6 miljoonaa euroa ja liiikevoittoa 38,6 miljoonaa euroa. Tuotenimikkeitä yhtiöllä on noin Pääkonttori sijaitsee Malmössä Ruotsissa. BE Groupin omistaa pääomasijoittaja Nordic Capital, joka on Pohjolan johtavia investointipankkeja.

3 3 Yhteistyöllä yhä pidemmälle jalostettuja kokonaisuuksia Starckjohann Steel ja Nastolassa toimiva, levypyöriä ja teräsrakennekomponentteja valmistava Levypyörä Oy käynnistivät uuden tyyppisen yhteistyön muutama vuosi sitten, kun Levypyörä aloitti hydraulivasaroiden koteloiden ja sivulevyjen valmistuksen Sandvik Tamrockille. Levyt polttoleikataan Starckjohann Steelin teräspalvelukeskuksessa, minkä jälkeen ne särmätään Hollolan Metalli Oy:ssä. Sandvik Tamrockin Rammer-tuotenimellä valmistettavien pienvasaroiden vasarakoteloita ja sivulevyjä tutkivat vas. Levypyörän työnjohtaja Terho Vepsäläinen, Hollolan Metallin toimitusjohtaja Jaakko Louhelainen, Levypyörän tuotannon suunnittelija Markku Pusenius, Starckjohann Steelin Lahden teräspalvelukeskuksen polttoleikkauksesta vastaava Arto Koskela ja Lahden myyntiyksikön myyntipäällikkö Markku Ruskela sekä Levypyörän tuotannosta vastaava Antti Kokko. käynnin rutiinit sähköisiksi, ja toimittaja saa käydä katsomassa tarpeemme järjestelmästämme. Työ on aloitettu, ja kaikkein suurimpien asiakkaiden kohdalla toimimme jo suoraan järjestelmästä järjestelmään. Se lisää huomattavasti joustavuutta, koska aina on paljon muutoksia, joista aiheutuu muuten turhaa rutiinityötä ja virheiden määrä kasvaa. Alihankkijaverkosto täydentää tuotantopalvelujen tarjonnan Starckjohann Steelin teknisen asiakaspalvelun päällikkö Esa Valkonen toteaa hänkin, että suuntaus on yhä pidemmälle jalostettuihin tuotteisiin. - Koska pyrimme tarjoamaan kokonaisuuksia, meillä on vastaavanlaisia yhteistyökuvioita myös muiden asiakkaiden ja alihankkijoiden kanssa. Kun saamme tarjouskyselyn asiakkaalta, tarjoamme yleensä myös mahdollisuutta jalostaa osia pidemmälle kuin mitä tarjouspyynnössä on pyydetty. Keskitymme oman osaamisemme, alkujalostuksen, kehittämiseen mahdollisimman pitkälle, mutta tarkoituksemme ei ole olla konepaja, vaan käytämme alihankkijaverkostomme palveluita pystyäksemme tarjoamaan asiakkaillemme heidän tarpeisiinsa parhaiten sopivat ratkaisut. Edellytämme, että alihankkijamme toimivat Starckjohann Steelin laatujärjestelmän puitteissa. Sen varmistamiseksi auditoimme laatupäällikkömme kanssa vuosittain aina osan yrityksistä. Olemme myös tehostaneet teknistä asiakaspalveluamme kasvattamalla osastomme miesvahvuutta, ja meitä on nyt jo neljä henkilöä auttamassa asiakkaitamme tuotantopalveluihin liittyvissä asioissa. Levypyörän valmistamat komponentit ovat tyypillisesti kilon painoisia hitsattuja, pintakäsiteltyjä ja koneistettuja kappaleita. Yrityksen perusosaamista ovat levyn kylmämuokkaus, kokoonpanohitsaus, koneistus ja pintakäsittely. Osat Levypyörä hankkii mahdollisimman valmiina leikkauksineen ja kanttauksineen. - Haemme selvää kasvua, emmekä rupea missään tapauksessa itse tekemään osia. Kaikki koneistetut osat ostamme ulkopuolelta. Hankimme osat mahdollisimman valmiina, ja tarpeemme kasvaa koko ajan. Perusajatusmallimme on, että teemme tuotteet niin pitkälle, että asiakas ei enää jatkojalosta niitä. Jos yrittää tehdä kaikkea itse, loppuvat resurssit ja osaaminenkin. Ainoastaan valmiit kappaleet koneistamme itse. Osavalmistukseen emme tule investoimaan euroakaan. Sen tähden tällainen verkottuminen on meille ensiarvoisen tärkeä asia, toteaa Levypyörän toimitusjohtaja Pertti Lemettinen. Starckjohann Steelin polttoleikkaamat vasaran sivulevyt särmätään Hollolan Metalli Oy:ssä, joka tekee pääsääntöisesti alihankintatuotteiden raskasta ja keskiraskasta koneistusta. Yritys on toiminut vuodesta 1983 Kukonkoivun teollisuusalueella Lahden lähellä ja se työllistää kahdeksan henkilöä. - Panostamme järeämpään särmäykseen ja olemme juuri hankkineet uuden, suuremman CNCohjatun koneen, jolla päästään entistä parempaan tarkkuuteen ja kapasiteettiin, toteaa yrityksen toimitusjohtaja Jaakko Louhelainen. Starckjohann Steel koordinoi ja vastaa ketjun toiminasta - Teräspalvelukeskuksen työnsuunnittelu varaa kapasiteetin Levypyörän toimittamien ennusteiden pohjalta ja antaa tiedon Hollolan Metallille, kertoo Starckjohann Steelin Lahden myyntiyksikön myyntipäällikkö Markku Ruskela. Polttoleikkauksessa kaikki kappaleet irrotetaan samaan aikaan mutta toimitetaan määrättynä päivänä, esimerkiksi kerran viikossa Hollolan Metalliin, joka noutaa osat ja toimittaa ne myös takaisin Starckjohann Steelille. Levypyörässä osat liitetään yhteen ja tehdään liittämisen jälkeiset koneistukset. - Tarkoitus on, että osat menisivät suoraan tuotantoon. Meidän on kuitenkin oltava joustavia ja pidettävä jonkin verran osia varastossa. Jos haluamme olla nopea ja joustava, jossain tavaraa pitää olla, toteaa Lemettinen. - Kun toimitusajat lyhenevät ja muutokset lisääntyvät, yksi tärkeä näkökohta on alueellisuus. Olemme pyrkineet hankkimaan osatoimittajat niin läheltä kuin mahdollista. On helppo toimia, kun toimittaja on puolen tunnin matkan päässä ja tunnemme toisemme. Henkilökohtaisella käynnillä ratkaistaan monta asiaa, eikä ongelma enää yleensä toistu. - Tällaisen yhteistyön a ja o on pitkäjänteisyys. Tavoitteemme on, että saamme kaupan- Starckjohann Steelin Teknisen asiakaspalvelun päällikön Esa Valkosen (vas.) oikealla puolella vasta aloittanut Mikko Haara sekä Jarmo Laaksonen ja Timo Kankkunen. Levypyörälle lisää tuotantotilaa Viime marraskuussa 50-vuotismerkkipäiväänsä juhlinut Levypyörä Oy laajentaa toimintaansa Nastolassa rakentamalla noin m 2 lisää tuotantotilaa ja investoimalla noin kaksi miljoonaa euroa uusiin koneisiin. Kaikkiaan kyseessä on yli kolmen miljoonan euron investointi, jonka on määrä valmistua vuoden 2006 aikana. Levypyörän liikevaihto nousi viime tilikaudella yli 20 miljoonaan euroon. - Investoinnin ansiosta pystymme käsittelemään nykyistä suurempia kotelomaisia, hitsattuja ja koneistettuja osia. Myös materiaalinkierto tehostuu. Olemme tehneet tällaisten osien valmistuksesta toimitussopimuksen uuden asiakkaan kanssa. Kyseessä ovat 4-5 metriä pitkät kappaleet, joissa on paljon hitsattavaa. Niitä varten olemme tilanneet hitsausrobotit sekä portaalimallisen työstökeskuksen, jossa on kymmenen metrin pöytä. Kokonaisinvestointi on valmis tämän vuoden loppuun mennessä. Peruskoneet on siihen mennessä asennettu. Olemme jo aloittaneet rakennustyöt, luvat ovat valmiina ja suurin osa koneista on tilattu. Uskon, että voimme ensi vuoden aikana tarjota noin parikymmentä uutta työpaikkaa, kertoo toimitusjohtaja Pertti Lemettinen.

4 4 Ohutlevystä 4000 lämpöpatteria päivässä Rettig ICC-ryhmään kuuluva Rettig Lämpö Oy valmistaa ja markkinoi Purmo-radiaattoreita Pietarsaaressa. Pietarsaaren tehtaalla valmistuu noin radiaattoria eli vesikiertoista lämpöpatteria vuodessa. Purmo on Euroopan suurin ja tunnetuin radiaattorimerkki, jota valmistetaan myös Rettigin tehtaalla Rybnikissä Puolassa. Rettig Lämpö Oy:n ostopäällikkö Per Gripenberg ja Starckjohann Steelin Lapuan myyntiyksikön teräs-ja metallimyyjä Risto Hoiska seuraavat Jan Korinin työskentelyä lämpöpatterin päätylevyjen kiinnityksessä Rettig Lämpö Oy:n tehtaalla Pietarsaaressa. Rettig Lämmön Pietarsaaren tehdas on Pohjoismaiden modernein radiaattoritehdas. Se työllistää Pietarsaaressa noin 200 henkilöä. Osin entisissä Rettigin tupakkatehtaan tupakkamakasiineissa toimiva tehdas on tehokas tuotantolaitos, jossa lämpöpatteri valmistuu kahdessa ja puolessa tunnissa teräskelasta valmiiksi, pintakäsitellyksi ja pakatuksi tuotteeksi. Pietarsaaresta lähtee maailmalle 4000 lämpöpatteria päivässä. Vakiotuotteet toimitetaan suoraan varastosta, jossa on noin kolmen, neljän viikon toimitusvarasto. Kun pattereita toimitetaan noin viikossa, varastossa saattaa olla lämpöpatteria odottamassa toimitusta eri puolille maailmaa. Purmo on aidosti kansainvälinen tuotemerkki, jonka myyntialueet kattavat EU:n, Itä- Euroopan, Japanin, Venäjän ja Kiinan. Se on selkeä markkinajohtaja Skandinaviassa, Baltian maissa ja Puolassa. Rettig Lämmöllä on omat myyntiyhtiöt Ruotsissa, Baltiassa, Pietarissa ja Tanskassa. Kymmeniä tuhansia tonneja teräslevyjä Rettig Lämpö on erittäin suuri ohutlevyn käyttäjä. Lämpöpatterien valmistuksessa ohutlevyä käytetään paitsi runkolevyinä, myös lämpöä keräävänä, poimutettuna konvektiolevynä, joka tulee patterin sisään. Päämateriaali, 1,25 mm:n vahvuinen pattereiden runkolevy, toimitetaan tehdastoimituksena suoraan terästehtailta. Erikoispattereiden eri tyyppiset, 0,4 millimetrin vahvuiset konvektiolevyt sekä 0,7 millin päätylevyt tulevat Starckjohann Steelin Lotilan teräspalvelukeskuksesta, josta lähtee viikoittain täysi autokuorma eri levyisiä rainoja Pietarsaareen. Ostopäällikkö Per Gripenberg on tullut taloon vuonna 1969 ja on ollut mukana yrityksen kehityksessä alan johtavaksi valmistajaksi Euroopassa. - Radiaattoreiden valmistuksessa teräslevyn osuus on yli puolet tuotteen kustannuksesta. Teemme ryhmän sisällä yhteistyötä myös komponenttipuolella. Muun muassa juuri Starckjohann Steelin leikkaamat päätypellit ajetaan Pietarsaaressa ja lähes puolet määrästä viedään Puolan tehtaalle. Materiaalikustannuksen on oltava oikealla tasolla ja on tärkeää, että leveydet käytetään tehokkaasti hyväksi, hän kertoo. Starckjohann Steelissä hänen yhteistyökumppaninaan toimii Lapuan myyntiyksikön teräs- ja metallimyyjä Risto Hoiska. - Yhteistyömme alkoi vuosituhannen vaihteessa, kun aloitimme ohutlevyn leikkauksen Lotilan teräspalvelukeskuksessa. Meillä on Rettignimellä merkittyjä keloja aina valmiina. Tuotannonsuunnittelu optimoi leikkauksen niin, ettei hukkaa jää tai se jää mahdollisimman pieneksi. Usein Gripenberg on antanut meille valmiit leikkausohjeet ennen kuin tuotannonsuunnittelu on päässyt sitä tekemään. Yleisestikin tieto kulkee mielestäni erittäin hyvin molempiin suuntiin, informoidaan puolin ja toisin, ja joka vuosi on parannettu jotain useammallakin osa-alueella, sanoo Hoiska. - Meillä on Lotilan teräspalvelukeskuksessa niin uudenaikaiset ja tarkat laitteet, että niitä ei välttämättä muualta löydy. Olemme selvittäneet ne parametrit, laadun, toleranssit ja mittatarkkuudet, joilla homma sujuu. - Tämä on hiottu systeemi, palaute toimii molempiin suuntiin ja olemme tyytyväisiä yhteistyöhön, toteaa myös Gripenberg. - Yhteis- työmme kulmakiviä ovat luotettavuus, avoimuus, taloudellisuus ja joustavuus. Meillä on rajoitetut varastot, joten on tärkeää, että tilapäiset, ylimääräisetkin tarpeet voidaan täyttää. Lämpöpatterin täytyy kestää ja näyttää hyvältä Valmis lämpöpatteri on periaatteessa pelkkä aihio, johon vedetään putkistot rakennuspaikalla. Purmo-lämpöpatterit on tarkoitettu ns. suljettuihin lämmitysverkostoihin, joissa kemiallisesti vapaan hapen pääsy verkostoon on estetty. Tiivis, huolella suunniteltu ja rakennettu verkosto säästää energiaa ja verkostoon kuuluvia komponentteja. Koska patterissa on Oy Rettig Ab: Vanhan perheyrityksen pitkä historia lyhyesti Oy Rettig Ab on suomalainen, von Rettigin suvun omistama perheyritys, jolla on takanaan yli 200-vuotinen historia. Tupakkateollisuudesta jo luvun lopulla alkanut yritystoiminta laajeni laivanvarustukseen vuonna 1897, kun perustettiin yhä toiminnassa oleva Bore-varustamo. Metalliteollisuus sai alkunsa Pietarsaaren lähellä sijaitsevasta Purmon kylästä, jossa Purmo Tuote Oy valmisti suuren suosion saavuttaneita Purmo-pokasahoja. Vuonna 1956 yritys siirtyi Pietarsaareen ja tuotevalikoimaan lisättiin puutarhakalusteet, lumikolat ja muita metallituotteita luvun lopussa Purmo hankki omistukseensa pienen radiaattorivalmistajan, mistä sai alkunsa suureen mittakaavaan kasvanut radiaattoreiden eli lämpöpattereiden valmistus. Rettigille yritystoiminta siirtyi vuonna Vuosikymmenien aikana Rettig on ollut vahvasti mukana myös suomalaisessa makeis- ja juomateollisuudessa, mutta aikaa myöten se on keskittynyt yhä enemmän radiaattoreiden valmistukseen. Rettigin toiminta on nykyisin jaettu kolmeen liikealueeseen, joista Rettig ICC (Rettig Indoor Climate Comfort) valmistaa radiaattoreita ja säätölaitteita, Oy Rettig Ab Bore harjoittaa varustamotoimintaa ja Tarkala Oy on Helsingissä toimiva kiinteistösijoitusyhtiö. Nykyisin Rettig ICC:llä on seitsemän eri radiaattorimerkkiä ja se on Euroopan johtava radiaattorivalmistaja. Ryhmän liikevaihto on 650 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa on noin henkilöä. Rettig ICC toimii Suomessa Pietarsaaressa, jossa Rettig Lämpö Oy valmistaa ja myy vesikiertoisia Purmo-radiaattoreita, konvektoreita ja pyyheliinakuivaimia. Pietarsaaren yksikön liikevaihto on noin 49 miljoonaa euroa ja siellä työskentelee 190 henkilöä. suljettu kierto, eikä patterin sisään siis pääse ilmaa, se ei ruostu, vaan kestää vuosikymmenestä toiseen. Tuotteet pohja- ja pulverimaalataan tehtaalla. Maalikerroksen paksuus on optimoitu lämmönluovutuksen kannalta. Tärkeää on myös huoliteltu, sisustukseen sopiva ulkoasu.

5 5 Terästoimittajan asiantuntemus materiaalin valinnassa tärkeää - Suunnittelemme ja valmistamme raskaan prosessiteollisuuden kuljetinjärjestelmiä laitteineen erityisesti voimalaitoksien sekä puunjalostus-, ympäristö-, kemian- ja kaivosteollisuuden tarpeisiin. Kun asiakkaalla on tarve siirtää bulkkimaista tavaraa, suunnittelemme sitä varten tilaajan kanssa yhteistuumin räätälöidyn ratkaisun. Toimintamme on projektikohtaista ja materiaalitarpeemme vaihtelee aina kohdemaan ja projektin vaatimusten mukaan, kertoo Laitex Oy:n toimitusjohtaja Kari Kurronen. Noin puolet yrityksen käyttämästä teräksestä on mustia, puolet ruostumattomia ja haponkestäviä levyjä ja pitkiä teräksiä. - Tarjousvaiheessa törmäämme useasti moniin outoihin standardeihin, joiden selvittämisessä olemme saaneet hyvää palvelua ja konsultointiapua Starckjohann Steeliltä. Arvostamme terästoimittajan asiantuntemusta eri teräslaaduista ja tietoa eri maiden standardeista ja niiden vastaavuuksista. Tarjousvaihe on meille tärkeä, koska teemme silloin usein testiajot koelaittein, jotta voimme varmistua siitä, että tuotteemme täyttävät kaikki vaatimukset ja voimme antaa niille takuun, Kurronen jatkaa. Kattava tuotevalikoima massatavaran käsittelyyn Suurinta asiakasryhmäänsä, voimateollisuutta, Laitex palvelee suunnittelemalla ja valmistamalla laitteita kiinteiden polttoaineiden vastaanottoon, seulontaan, murskaukseen ja varastointiin. Tuotantoon kuuluvat myös laitokselle vievät polttoainelinjat päiväsiiloineen ja syöttimineen. Laitexin tuotteita ja järjestelmiä on toimitettu mm. Kvaerner Pulpingin, Fortumin ja Vattenfallin kiinteän polttoaineen voimalaitoksiin. Puunjalostusteollisuuden laitteita on käytössä kuorimoilla, sahoilla, vaneri-, lastulevyja sellutehtailla sekä kaustisointilaitoksilla. Suomessa Laitexin asiakaskuntaan kuuluvat mm. UPM Kymmene, Stora Enso, M-Real ja Sunila Oy. Kemian teollisuuden viime aikojen suurimpia projekteja oli Kemira Pigmentsille Poriin toimitetut uuden ferrosulfaattitehtaan kuljettimet. - Jätteiden ja kierrätysmateriaalien käsittelyssä tärkeä tuotealue ovat repijät, murskaimet ja kiekkoseulat. Mietimme päivittäin uusia innovaatioita ja ratkaisuja tälle alueelle. Lappeenrannassa toimiva Laitex Oy suunnittelee ja valmistaa räätälöityjä ratkaisuja teollisuuden materiaalinsiirron ja -käsittelyn tarpeisiin. Valtaosa yrityksen valmistamista tuotteista ja järjestelmistä toimitetaan vientimarkkinoille, joilla on käytössä erilaisia, usein vieraitakin standardeja. Jätebisnes on vain lähtenyt liikkeelle yllättävän hitaasti johtuen lainsäädännöllisistä seikoista, jotka jarruttavat investointeja, kertoo Kurronen. Tänä vuonna 20. toimintavuottaan juhliva yritys teki viime vuonna 4,5 miljoonan euron liikevaihdon, josta noin 70 % toimitettiin ulkomaille joko suoraan tai välillisesti. Päämarkkinoita olivat Etelä-Amerikka, Venäjä ja EUmaat. Yrityksen palveluksessa oli 39 henkilöä. Asiakkaan prosessin tuntemus oleellista - Kuljettimet ovat prosessin osia, ja niiden toimivuus on kiinni pikkuasioista. Kuljettimien suunnittelussa on välttämätöntä tuntea sekä itse prosessi että kuljetettava materiaali läpikotaisin. Kuljetinosaamisemme on johtanut myös muiden tuotantoketjussa tarvittavien laitteiden, kuten esimerkiksi murskainten valmistukseen. Laitex valmistaa kahta omaa murskaintyyppiä ja toimii italialaisen murskaimen jälleenmyyjänä. Yksi alusta lähtien merkittävä tuoteryhmä ovat sulkusyöttimet, joihin on jatkuvasti panostettu. Valikoima kattaa lähes kaikki sulkusyötintarpeet. - Olemme pieni, sopeutumiskykyinen ja joustava yksikkö, jossa isojenkin projektien läpimenoajat ovat lyhyitä, sanoo Kurronen - Tuotantopalvelujen ulkoistaminen on meilläkin lisääntynyt. Omat resurssimme ovat rajalliset, mistä esimerkkinä on se, että käytössämme on vain yksi polttokone. Tulevaisuudessa ostamme tuotantopalveluja ulkoa yhä suuremmassa määrin. Kun suunnittelu saadaan valmiiksi, tavaran pitäisi oikeastaan olla jo pihassa. Se asettaa kovia vaatimuksia tavaran toimittajalle, hän jatkaa. - Tällä hetkellä Starckjohann Steelin tuotantopalvelujen tarjonta kattaa meidän tarpeemme. Kokemuksemme heidän esikäsittelytoiminnastaan ovat hyvät. Olemme olleet tyytyväisiä, koska toimitusajat ovat pitäneet. Viime vuosi oli vilkas ja tarjoustoiminnassa oli aistittavissa, että investointihalukkuus maailmalla on lisääntynyt. Laitexin tuotevalikoima kattaa lähes kaikki vaativaan prosessikäyttöön tarkoitetut sulkusyöttimet. Vaativien kappaleiden koneistus ja hitsaus ovat oman tuotannon ydinosaamista. Toimitusjohtaja Kari Kurronen (oik.) ja myyntipäällikkö Onni Kärkkäinen Starckjohann Steelin Lappeenrannan myyntiyksiköstä tutkivat murskaimen tuottamaa muovijätettä Laitexin tehtaalla.

6 6 MARKKINAKATSAUS Helmikuu 2006 Vahva maailmantalous tukee markkinakehitystä Vuonna 2005 maailman teräsmarkkinat kokivat hyvin vaihtelevan kehityksen. Vuosi alkoi huippuhinnoin, mutta hintataso alkoi laskea ja hinnat putosivat noin 30 % aina elokuulle asti, kunnes ylöspäin kääntyneet raaka-ainehinnat ensisijaisesti nostivat terästen hintoja seuraavan kahden kuukauden aikana. Vuoden lopulla lähinnä Aasian heikon markkinatilanteen takia terästen hintakehitys maailmanmarkkinoilla osoitti taas alaspäin. Yhdysvalloissa ja Euroopassa teräsmarkkinat ovat kuitenkin vähitellen tiukentuneet ja vuoden 2005 lopussa ja 2006 alussa on koettu terästen pieniä hinnankorotuksiakin. Perusmetallien maailmanmarkkinat kokivat vuonna 2005 vahvan nousun hintatason kohotessa keskimäärin noin 20 %. Vuoden lopulla hintataso vielä vahvistui kiihtyvästi, ja vuosi 2006 on alkanut nousevin hinnoin. Maailmantaloutta lujittaa Yhdysvaltojen vahva kasvu, jonka jatkumisesta on saatu viime kuukausina uusia todisteita, vaikka viimeisissä talouden kehityksestä kertovissa luvuissa on näkyvissä öljyn hinnan ja korkotason nousu, jotka painavat lukuja taas alaspäin. Euroopan markkinat ovat viime kuukausina entistä selvemmin näyttäneet elpyvän, ja vuonna 2006 Euroopan kasvu vahvistunee nopeammin kuin Yhdysvalloissa. Aasiassa kasvu jatkuu hyvänä. Talouskasvun hillitsemispyrkimyksistä huolimatta Kiinan kasvu on edelleen erittäin vahva ja Japanin talouden aktiviteetti voimistuu. Euroopan talouskehityksen suunta on ollut varovaisen positiivinen, mutta on vuoden 2006 alussa selvästi parantumassa. Tarkasti seuratun, Saksan liike-elämän luottamusta mittaavan Ifoindeksin vahva nousu viime kuukausien aikana, jo korkeimmilleen yli 5 vuoteen, todistaa Saksan talouden elävän nyt vahvan elpymisen kautta. Indeksiä nostavat sekä nykyistä taloustilannetta koskeva osa-alue että tulevan kuuden kuukauden odotuksia mittaava osuus. Euroalueen teollisuuden kehityksestä kertova PMI-indeksi on myös viime kuukausina noussut korkeimmilleen 15 kuukauteen ja usko hyvän kehityksen jatkumiseen on vahvistunut. Yhdysvaltojen talouden tunnusluvut ovat viime aikoina olleet hyvässä nousussa. Tarkasti seuratun, tehdasteollisuuden aktiviteettia kuvaavan ISM-indeksin vahva nousu syksyllä 2005 osoittaa teollisuustuotannon kasvavan nopeasti. Vaikka indeksi joulu-tammikuussa taas laski syksyä edeltävälle tasolle lähinnä energian hintatason noustessa, notkahdusta ei vielä pidetä merkittävänä. Öljyn syksyllä koettu huippuhinta laski, mutta alkoi nousta joulukuussa uudestaan ja on edelleen nousussa. Öljyn hinnan kehitys lähitulevaisuudessa voi olla kriittinen tekijä. Maailman terästuotanto kasvoi vuonna ,1 %, miljardin terästonnin raja ylitettiin jo marraskuussa ja koko vuoden tuotanto on 1,13 mrd tonnia. Tuotannon kasvu perustui käytännössä Kiinan kasvuun (25 %), sen kokonaistuotanto nousi lähes 350 miljoonaan tonniin. Kiinan tuotannon valtava kasvu merkitsee Kiinan osuuden jatkuvaa kasvua maailman koko terästuotannosta, vuonna 2005 se nousi jo 32 %:iin. Kiinan kovalla kasvulla on varjopuolensa, kun koettu ylitarjonta Aasian markkinoilla on painanut hintatasoa. Vuoden 2006 alussa syksyllä 2005 alkanut Aasian teräsmarkkinoiden heikentyminen on jatkunut, kun Kiinan ja Korean tuottajien alihintaiset tarjoukset, edelleen ylisuuret varastot ja vielä sesonkiluontoisesti heikentynyt kysyntä ovat kaikki painaneet Aasian hintoja. Kun Kiinan tuottajat ovat lisänneet vientiä, tuonti Kiinasta kasvaa nyt kaikkialla Aasiassa, mutta tuontipaine on kasvamassa myös muualla, varsinkin Yhdysvalloissa. Teräslevytuotteiden markkinatilanne on kuitenkin hyvä Yhdysvalloissa ja paranemassa Euroopassa. Yhdysvalloissa hinnat ovat pysyneet ennallaan jo kuukausia ja Euroopassa hintataso on nousussa. Yhdysvalloissa kysyntä on vahva, mutta myös tarjonnan tiukkuus tukee hintoja, kun kotimainen tuotanto ei ole noussut ja tuontipaine ei vielä ole näkynyt markkinoilla. Euroopassa kysyntä vuoden 2006 alussa on ollut kasvava, mutta osin sen oletetaan johtuvan vuoden 2005 lopun varastojen laskusta, joita täydennetään taas. Pitkien terästen markkinat Euroopassa vuoden 2006 alussa ovat hiukan ristiriitaiset, mutta vaikka sesonkiluontoinen kysynnän hiljentyminen on lisännyt painetta hintatason laskuun, ovat markkinanäkymät hiukan pitemmällä tähtäyksellä selvästi paranemassa. USD/tonni Kuumavalssatun kelan hinta päämarkkina-alueilla 2001-, USD/tonni USA Eurooppa Aasia ei IVY-tuonti Venäjä vientihinta Euroopassa teräslevyjen markkinafundamentit näyttävät nyt todella parantuvan. Kysyntä kasvaa vähitellen, kun talouden aktiviteetti vahvistuu huomattavasti edellisiltä neljänneksiltä. Vuoden 2006 alussa eteläisessä Euroopassa teräslevyjen hinnat ovat noin 40-50/tonni korkeammat kuin vielä vuoden 2005 kolmannella neljänneksellä. Pohjoisessa Euroopassa hintataso on noussut vähemmän, yhteensäkin vain noin 20/tonni, joskin nousu kaikkiaan on ollut hyvin epäyhtenäinen maittain ja tuotteittain. Vuoden 2006 ensimmäiselle neljännekselle terästuottajat ilmoittivat 10-30/tonni korotuksista, jotka markkinoista riippuen ovat tulleet tai vasta tulossa voimaan. Toiselle neljännekselle pyritään kuitenkin uusiin 20-30/tonni -hinnankorotuksiin. Ostajien sanotaan arvostavan maltillista hintakehitystä, joka ei pakota niitä spekuloimaan mm. nopeilla hankinnoilla varastoihin näin kävi vuosi sitten ja varastot kasvoivat ylisuuriksi Teräslevyn hintataso Euroopassa (Saksan markkinoilla) 2001-, euro/tonni euro/tonni Sinkitty levy CR levy HR kela Heinäkuussa 2005 uudestaan nopeaan nousuun kääntynyt teräsromun hinta vahvistui aina syyskuuhun asti. Syksyn aikana hinta vaihteli ylös ja alas. Joulukuussa kuukauden keskihinta Euroopassa nousi 180 euroon tonnilta ja hintataso on pysynyt tammikuussa 2006 ennallaan. Syksyn aikana romun kysyntää nosti terästehtaiden elpynyt kysyntä ja myös mm. Turkin ostajien palaaminen markkinoille. Ostot tapahtuvat kuitenkin nyt lyhyellä tähtäyksellä ja sykäyksittäin, mikä heiluttelee romun hintaa. Romumarkkinat ovat myös epäyhtenäiset ja Italian korkeampi pitkien terästen hintataso näkyy myös romussa: paloitellun romun hinta on noin 30/tonni korkeampi kuin esimerkiksi Saksassa. Marraskuussa 2005 pitkien terästen hintataso Euroopan markkinoilla kääntyi laskuun ja hinnat painuivat hiukan vielä tammikuussa 2006, mutta lasku näyttää tasoittuneen ja hintataso on kääntymässä jo nousuun. Romun hintamuutokset ovat olleet suurin syy hintojen heilumiseen, mutta myös pitkien terästen kauppa kolmansien maiden kanssa on vaikuttanut hintoihin. Italiassa pitkien terästen vienti on kasvanut ja vahvistanut hintoja, kun esimerkiksi Saksassa on käynyt päinvastoin ja kasvanut tuonti on heikentänyt hintatasoa. Rakentamiseen käytettävissä bulkkituotteissa, betoniteräksessä ja valssilangassa sesonkiluontoinen kysynnän heikkeneminen painaa vielä markkinoita, mutta kauppatangossa ja rakenneteräksissä markkinat ovat vahvemmat. Markkinanäkymät kuitenkin paranevat ja viimeistään vuoden toisella neljänneksellä todellinen kysyntä pitkissä teräksissä vahvistuu ja hintataso nousee Pitkien terästen hintataso Euroopassa (Saksan markkinoilla) 2001-, euro/tonni euro/tonni Rakenneteräs Kauppatanko Valssilanka (verkko) Valssilanka (HC) Betoniteräs Ruostumattoman teräksen perushinnat nousuun Ruostumattoman teräksen kansainvälinen hintataso jatkoi laskuaan koko vuoden 2005, mutta eri markkina-alueilla hiukan eri tahtiin ja välillä myös varovasti elpyen. Euroopassa tosin perushinnan laskiessa seosainelisän samanaikainen nousu kuukausittain piti markkinahinnan lähes ennallaan, kunnes myös seosainelisä alkoi pudota syyskuussa. Hintatason pohja näyttää saavutetun tammikuussa 2006, kun seosainelisä laski vielä, vaikka perushinnat kääntyivät vähitellen nousuun. Helmikuussa seosainelisä kääntyy pieneen nousuun ja kun tuottajat ovat ilmoittaneet perushinnan uusista korotuksista, ne yhdessä nostavat kylmävalssatun levyn markkinahinnan takaisin loppuvuoden 2005 tasolle. Kun nikkelin hinta on noussut aivan uudelle tasolle, ruostumattoman teräksen seosainelisä on viime aikoina näytellyt yhä suurempaa roolia teräksen markkinahinnassa, parhaimmillaan tai pahimmillaan se on jo lähes 50 % teräksen hinnasta. Kun vuonna 2005 nikkelin hinta alkoi laskea toukokuusta lähtien ja lähes putosi lokakuussa, seosainelisä on viime kuukausina laskenut nopeasti, mutta joulukuussa uudestaan vahvistunut nikkelin hinta alkaa painaa seosainelisää helmikuusta 2006 lähtien taas ylöspäin. Tammikuussa nikkelin keskihinta nousi edelleen USD:iin 14550/tonni. Vuodesta 2005 tuli Euroopan ruostumattoman teräksen markkinoilla kaikilta osin odotettua huonompi, kun kysynnän elpymistä ei koettu ja nikkelin hinta piti markkinahinnan ylhäällä, vaikka perushintojen lasku pysähtyi vasta joulukuussa. Vuoden 2006 alussa käänne ylöspäin on kuitenkin alkanut näkyä. Ennen kaikkea kysynnän elpyminen hankintojen lisääntyessä ja tehtaiden tilauskannan noustessa lisää markkinoiden optimismia. Varastotaso vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä laski hyvin alas ja osa elpyneestä kysynnästä on varastojen täydennystä. Varastokysyntää epäilemättä nostaa myös tiedossa oleva seosainelisän nousu, kun taas nousussa oleva nikkelin hinta vaikuttaa tulevien kuukausien seosainelisään. Helmikuussa tuottajat pyrkivät edelleen perushintojen 50/tonni -korotuksiin, ja kun seosainelisä nousee noin 820 euroon tonnilta, markkinahinta nousee euroon tonnilta. Maaliskuussa nousu jatkuu, kun tuottajien odotetaan pyrkivän uusiin korotuksiin ja seosainelisä nousee selvästi. Todellisen kysynnän elpyminen näyttää antavan tukea ensimmäisen neljänneksen perushinnan korotuksille. Toisella neljänneksellä ruostumattoman teräksen hintataso voi hitaasti vielä nousta vahvan nikkelin hinnan takia ja todennäköisesti paine perushintoihin jatkuu. USD/tonni Ruostumattoman teräksen (CR 304) ja nikkelin hinta 2001-, USD/euro/tonni USD/tonni Nikkeli, USD/tonni Ruostumaton teräs, euro/tonni Alumiinin ja kuparin kuukausikeskihinnat 2001-, USD/tonni Alumiini Kupari euro/tonni Perusmetallien hinnat nousivat vuonna 2005 taas vahvasti eikä vuoden 2003 jälkipuoliskolla alkanut nousu näytä edes tasoittuvan. Välillä hintataso laskee, mutta pitemmän aikavälin tarkastelussa hinnat ovat nyt nousseet noin kaksi ja puoli vuotta kokonaan uudelle tasolle. Alumiinin hintataso alkoi elokuussa 2005 vahvistua uudestaan ja marraskuun keskihinta nousi jo yli 2000 dollariin tonnilta ja joulukuussa yli 2200 dollariin tonnilta. Tammikuussa 2006 hinta kävi 2400 dollarissa tonnilta ja kuukauden keskihinta nousi kaikkien aikojen korkeimpaan noteeraukseensa, USD:iin 2325/tonni. Alumiinin hintatason odotetaan myös pitävän lähikuukausina hyvin välillä USD /tonni. Alumiinimarkkinoiden fundamentit eivät edelleenkään näyttäisi oikeuttavan hintatason viime kuukausina nähtyä vahvaa nousua ja houkutus on sanoa, että se johtuu vain spekulatiivisesta kysynnästä ja teknisistä seikoista, kuten kuparin vetoavusta. Suurelta osin niin on, markkinat ovat ainakin jossain määrin irrationaaliset kuten kuparissa, mutta myös alumiinin tarjontatekijät ja korkeat raaka-aine- ja energiakustannukset painavat hintaa ylös. Vaikka kuparin korkea hintataso tukee myös alumiinia, alumiinin kulutus maailmassa on vahvemmassa kasvussa; alumiinin fyysinen kysyntä varsinkin Yhdysvalloissa on viime kuukausina ollut hyvä ja vahvistumassa Euroopassa. Samalla tarjontaa ovat rajoittaneet sulattojen energiakustannuksista johtuvat lisääntyvät sulkemiset sekä Kiinan kutistuva nettovienti. Vuonna 2006 korkea energian hinta pakottaa varsinkin Euroopassa uusiin sulattojen alasajoihin, mikä pitää tarjonnan edelleen tiukkana

7 7 Vahdinvaihto Länsi- ja Pohjois-Suomen myyntialueella Länsi- ja Pohjois-Suomen alueella pitkän uran tehnyt myyntijohtaja Erkki Anttila on jättänyt paikkansa Lasse Levolalle, joka aloitti uutena myyntijohtajana marraskuun alussa. Hänenkin asemapaikkansa on Turun myyntiyksikkö, josta käsin hän vastaa alueesta, johon kuuluvat myös Porin, Lapuan, Tampereen ja Oulun myyntiyksiköt. Erkki Anttilan ura Starckjohannin palveluksessa alkoi 7. heinäkuuta vuonna 1969 Turun konttorissa, joka sijaitsi silloin keskellä kaupunkia Yliopistonkadulla. Konttorissa työskenteli tuolloin konttorinjohtaja Sakari Jäntin lisäksi viisi myyntimiestä, jotka hoitivat sekä teollisuus- että rakennusliikemyyntiä. Siihen aikaan Starckjohann oli vielä terästukkuliikkeenä vaatimaton ja vain pieni osa myynnistä oli terästä, suurin osa rakennus- ja teollisuustarvikkeita. Lahdessa oli siihen aikaan yksi teräsvarasto ja Turussa tuontivarasto lämmittämättömässä, pienessä kaarihallissa satamakentällä nro 32. Pitkien terästen varastointi oli ulkona ja käsittely tapahtui torninosturilla. Teräskauppaa kolmen vuosikymmenen kokemuksella Ensimmäinen osa Turkuun Paakarlantie 3:een rakennettua teräspalvelukeskusta valmistui ja otettiin käyttöön elokuussa Uusi teräsvarasto edusti toimialallaan niin käsittelylaitteiltaan kuin layoutiltaan uusinta saatavissa olevaa tekniikkaa. Ensimmäiset sinne asennetut esikäsittelylaitteet olivat sahoja, sitten vähän myöhemmin asennettiin polttoleikkauskoneet. Olimme edelläkävijöitä esikäsittelypalvelujen tarjoajana, Anttila kertoo. Suuret investoinnit Turkuun tehtiin luvun alussa, kun rakennettiin korkeavarastot, jotka olivat siinä mielessä poikkeuksellisia, ettei niitä ollut vielä käytössä terästukkukaupassa. - Starckjohann Steelin Turun teräsvarasto oli ensimmäinen terästukkukaupan varasto Euroopassa, jossa pitkät teräkset oli varastoitu kasetteihin ja terästä käsiteltiin automaattisesti miehittämättömällä keräilyhissillä. Joillakin suurilla moottorivalmistajilla Saksassa oli vastaavia, Anttila muistelee. - Turun teräsvarasto edusti silloin huipputeknologiaa terästen käsittelyn osalta Euroopassa. Laajennusten myötä myynti lisääntyi välittömästi, markkinaosuudet kasvoivat tarjontamme parantuessa ja merkittävyytemme asiakkaille kasvoi. Teräskauppaa tehosti myös teräs- ja rautakauppatuotteiden myynnin eriyttäminen luvun puolivälissä. - Kun ryhdyimme investoimaan terästen esivalmistukseen, jotkut asiakkaat olivat sitä mieltä, että kilpailimme heidän kanssaan. Samoihin aikoihin alettiin kuitenkin myös kiinnittää merkittävästi huomiota varastoon sidottuun pääomaan. Pikku hiljaa asiakaskunta alkoi uskoa ja luottaa siihen, että tämä on oikea suunta heidän kilpailukykynsä lisäämiseksi. Nykyisin tilanne onkin muuttunut oleellisesti: saamme asiakkailta jatkuvasti uusia ehdotuksia jalostusarvon kasvattamiseksi. Tosiasiahan on, että tarjoamiemme tuotantopalveluiden jalostusarvo on edelleenkin hyvin matala, noin viiden prosentin luokkaa. Tuotantopalvelujen lisäämisessä tulee tietysti jossain raja vastaan, koska konepajateollisuuden oma keskeisin osaaminen halutaan säilyttää yrityksissä, toteaa Anttila. - Suurimpia käänteitä ja tapahtumia omalla työurallani oli, kun aloitin myyntijohtajana vuonna Sitä ennen olin tehnyt rutiininomaista myyntityötä myynnin esimiestehtävissä Turun myyntiyksikössä. Silloinen teräsosaston johtaja Pehr Lönnqvist tuli käymään Turussa ja neuvotteluhuoneessa hän sanoi: - Minä pyydän sinua, Erkki, Länsi-Suomen alueen johtoon. Arvostin suuresti tapaa, jolla hän sen teki. Se kuvasti hyvin hänen hienoa suhtautumistaan alaisiinsa. Minulle oli aikamoinen käännekohta ja haaste lähteä johtamaan Turun ja Porin konttoreita eli koko Länsi- Suomen aluetta. Muutamaa vuotta myöhemmin vastuualueisiini liitettiin myös Seinäjoki, nykyinen Lapua sekä Tampere ja Oulu. Tämän runsaan kolmenkymmenen vuoden aikana toimialalla on tapahtunut todella suuri muutos: koko ala on kehittynyt valtavasti, konekanta on automatisoitunut, tuotantoyksiköt ovat kasvaneet ja keskittyminen toimialalla jatkuu. Yksi yrityksen kannalta merkittävä virstanpylväs oli ohutlevytuotteiden esikäsittelyn aloittaminen Lahdessa. Sen markkinoinnin onnistuminen on ollut haastavinta, koska oli kysymys todella suuresta, lähes 100 miljoonan markan investoinnista. Myynnin johtoon kohdistuneet paineet olivat tuolloin todella kovat. Toisaalta tulimme markkinoille uusin laittein ja erittäin tehokkaalla tuotantolaitoksella, jossa koneiden teho ja sisäinen logistiikka ovat hyvin hyödynnettävissä. Saavutimmekin nopeasti merkittävän aseman ohutlevymarkkinoilla. Elektroniikkateollisuus oli silloin suurimpia asiakkaitamme ja pääsimme kasvamaan sen kehittymisen mukana, sanoo Anttila. Työssäni on ollut mielenkiintoisinta saada näin varsinaissuomalaisena tutustua eri alueiden asiakkaisiin ja olen monta kertaa joutunut miettimään, miten sanani asetan, kun siirryn Turusta esimerkiksi vaikka Tampereelle. - Altavastaajan osasta lähdettiin, nyt oli helppo heittää pyyhe kehään. Siirtyminen pois työelämästä tuntuu yhtä hyvältä kuin silloin, kun aloitin tämän työn. Aikani on kulunut todella hyvin, olen voinut matkustella ja hoitaa kuntoani sekä paneutua harrastuksiini. Mitkä ovat Anttilan mielestä hänen seuraajansa ja koko Starckjohann Steelin henkilöstön haasteet tästä eteenpäin? - Asiakaslähtöisyys on aina vain merkittävämpi asia. Se koskee niin valikoimaa kuin palveluja. Koko henkilöstön on oltava asiakaslähtöisesti orientoitunutta ja ymmärrettävä, ettei meillä ole tilauksia eikä kauppoja, jos asiakkaalla ei ole kauppoja. Tarjouksen teko on yhtä tärkeää siinä vaiheessa, kun asiakas on vasta tarjoamassa tuotetta omalle asiakkaalleen, Anttila muistuttaa. - Asiakassuhteiden muodostuminen yhä kiinteämmiksi kumppanuussuhteiksi tuo monia etuja molemmille osapuolille. Samalla se edellyttää vanhojen toimintamallien korvaamista entistä avoimemmalla yhteistyöllä, hän jatkaa ja lähettää lopuksi lämpimät terveiset kaikille asiakkaille ja steeliläisille sekä kiittää luottamuksesta ja miellyttävästä yhteistyöstä. Lasse Levola jatkaa puolen valtakunnan myynnin johdossa Marraskuun alussa Länsi- ja Pohjois-Suomen myyntijohtajana aloittanut Lasse Levola jakaa Anttilan ajatukset. - Eri sidosryhmien välinen toiminnan laatu on pohja koko ketjun tehokkuudelle. Tavoitteemme on vahvistaa palvelutarjontaamme niin, että onnistumme yhdessä asiakkaidemme kanssa parantamaan heidän kilpailukykyään. Levola on toiminut Wärtsilä Service liiketoiminta-alueen asiakas- ja toimittajayhteistyön johtotehtävissä sekä myyntijohtajana raskasta konepajateollisuutta edustavalla Hollming Worksilla. - Aloitin Hollming Worksilla vuonna 2003 mielenkiintoisessa vaiheessa, koska Hollming Oy oli juuri päättänyt lähteä satsaamaan konepajaliiketoimintaan. Kankaanpää Worksin lisäksi yritykseen liitettiin Metson perinteikkäät Porin, Parkanon ja Loviisan Lasse Levola (vas.) jatkaa Erkki Anttilan työtä Länsi- ja Pohjois-Suomen myyntialueen johdossa. konepajat. Integroimme näiden neljän yksikön myynnit niin, että lopulta meillä oli toimiva asiakkuudenhallintaprosessi, jolla palvelimme pääasiakkaitamme, suuria suomalaisia teknologiateollisuuden yrityksiä, Levola kertoo. - Edellisissä työpaikoissa loimme uusia konsepteja, otimme käyttöön uusia toimintamalleja ja toteutimme niitä ihmisten kanssa. Eteenpäin integroituminen on sitä kautta tuttua, ihan samaa asiaa, jota pyrimme tekemään Starckjohann Steelin tuotantopalvelujen kasvattamiseksi. Haaste on sama: ihmiset, ei ensimmäiseksi tuote eikä toimintaympäristö, vaan ihmiset. Ihmisten kanssa toimiminen ja ihmisten johtaminen kiinnostaa minua eniten. Se on minulle ominaisinta aluetta, josta pidän ja jota haluan tehdä. On tietysti yhtä tärkeää tuntea hyvin bisneksen perusteet ja toimintaympäristö ennen kuin pystyy ohjaamaan toisia siihen suuntaan, mihin strategia määrittää. Tuotantopalvelut tunnen mielestäni hyvin, teräksiin tutustumisessa ovat vielä syventävät opinnot meneillään. Teräspalveluyrityksellä tärkeä rooli teknologiateollisuuden palvelijana Levolan mielestä Starckjohann Steelillä on erittäin suuret kasvumahdollisuudet teräspalvelujen tuottajana ja palveluyrityksenä niin Suomessa kuin lähialueillakin. - Meidän kannattaa integroitua eteenpäin niin kauan kuin voimme hyödyntää suuruuden ekonomiaa ja säilyttää hyvän käyttöasteen, hän toteaa. - Asiakkaan tiloissa ei enää juurikaan näe suoraa levyä, vaan materiaali on palasteltu, viistetty, taivutettu, siinä on reikiä ja se tulee puhtaana asiakkaalle. Vähintään tähän asti meidän tulee pystyä palvelemaan asiakasta; kilpailukykymme mitataan koko logistisen ketjun toimivuutena. - Meillä on melkoinen vastuu siinä, että pystymme osoittamaan asiakkaalle, että näin ja näin monella eurolla pystymme kasvattamaan hänen kilpailukykyään, näkyy se sitten ihan hintalapussa, ajassa tai toiminnan laadussa. Roolimme teräspalveluyrityksenä on elintärkeä suomalaiselle teknologiateollisuudelle. Jos suoriudumme siitä hyvin, uskon että meillä on osaltaan pieni vaikutus siihen, että suomalainen metalli- ja konepajateollisuus pysyy Suomessa ja voi hyvin, Levola jatkaa. Globaalitalouden haasteet otettava vastaan - Kiina- ja Baltia-ilmiöiden lisäksi on varmasti tulossa haasteita muiltakin kehittyviltä alueilta, jotka alhaisella kustannustasollaan pystyvät kilpailemaan ainakin hintalapun suhteen. Uskon kuitenkin, että muutaman vuoden päästä kilpailukykymme näihin alueisiin verrattuna ei suinkaan heikkene, vaan kasvaa. Tämä edellyttää koko ketjulta investointeja tuotantoresursseihin. Meillä Suomessa pitää olla parhaat koneet ja laitteet, jotta pystymme voittamaan globaalissa kilpailussa. Useimmat asiakkaamme ovat siinä jo mukana suoraan tai välillisesti ja vertaavat kustannustehokkuuttamme ihan globaalissa perspektiivissä. Se haaste meidän pitää hyväksyä ja ottaa vastaan. Mielestäni Starckjohann Steel on omalta osaltaan vastannut siihen, koska tuotantolaitteidemme käyttöaste on korkea ja kustannustehokkuutemme on erittäin hyvä. Myös palvelutasomme on erinomainen, minkä asiakkaamme ovat vahvistaneet. - Starckjohann Steelillä on pitkä historia kansainvälisessä teräshankinnassa ja siten jo pidemmän aikavälin näkymä kansainvälisen liiketoiminnan haasteisiin. Uskon, että se auttaa meitä aika nopeasti ymmärtämään, miten myös asiakaspalvelussa pitää orientoitua ja mitkä ovat asiakaspalvelun uudet haasteet, kun sekä toimittaja- kuin asiakaskuntamme toiminta on globalisoitunut. Toisaalta konserniyhteistyö, kaikkiaan kymmenen yrityksen tuoma kansainvälisyys, lisää laajakatseisuutta ja ymmärrystä myös siitä, mitä tapahtuu esimerkiksi Itä-Euroopassa ja Venäjällä, joka tulee varmasti olemaan merkittävä BE Groupin liikevaihdon kehitykselle. Vapaalla veneillen Turkulaisen, Porissa insinööriksi valmistuneen Levolan perheen yhteinen harrastus on veneily. - Veneily on oikeastaan ympärivuotinen harrastus: kesällä voi nauttia Turun saaristossa talven ja kevään aikana tehdyistä panostuksista. Ohjenuoranani niin työssä kuin vapaaaikanakin voi pitää lainausta True sailor does not ask for fair wind but he learns to sail.

8 8 Jatkoa etusivulta Starckjohann Steelin varastoimat Corus-putkipalkit Kylmämuokatut, pituussaumahitsatut putkipalkit - pyöreät 26,9 x 3,0 508,0 x 16 mm - neliöt 25 x 25 x x 300 x 12,5 mm - suorakaiteet 50 x 25 x x 200 x 12,5 mm Kuumamuokatut Celsius-putkipalkit Vaativaan käyttöön, kestävät suurta rasitusta Seinämäpaksuudet aina 16 mm:iin asti Suurin neliö 400 x 400 x 16 ja suurin suorakaide 500 x 300 x 16 Mitalikahvit Finlandia-hiihtäjille Nimitysuutisia Myynti Länsi- ja Pohjois-Suomi Länsi- ja Pohjois-Suomen alueen myyntijohtaja Erkki Anttilan jäätyä eläkkeelle on uudeksi myyntijohtajaksi nimitetty insinööri Lasse Levola (46). Hän on toiminut useissa myynnin ja markkinoinnin johtotehtävissä mm. Wärtsilä Diesel Oy:ssä ja Wärtsilä Corporationissa. Starckjohann Steelin palvelukseen Lasse Levola siirtyi Hollming Works Oy:n myynti- ja markkinointijohtajan tehtävistä. Hän aloitti yhtiömme palveluksessa ja hänen asemapaikkanaan on Turku. Lasse Levola on Starckjohann Steelin johtoryhmän jäsen. Hän raportoi suoraan toimitusjohtaja Matti Tiiralle. Celsius 355 -ovaaliputket - yksinmyynnissä Starckjohann Steelillä, käytetään arkkitehtonisissa ratkaisuissa antamaan erottuvuutta ja ulkonäköä, (mm. Heathrown lentokentällä) - seinämäpaksuus aina 16 mm:iin asti, kylmämuokatuissa maks. 12,5 mm - pyöreät 21,3 mm, paksuus 2,6 mm, suurin 508 x 16 mm - neliöt 40 x x 400 mm, seinämäpaksuus 20 mm - suorakaiteet 50 x x 300, seinämäpaksuus 20 mm - ovaalit 150 x 175 x 4 mm - ainoa valmistaja putkille koossa 500 x 250 x 16 mm Finlandia-hiihtoon osallistui Starckjohann Steeliltä yhdeksän hiihtäjää, joille tarjottiin "mitalikahvit" hyvän suorituksen kunniaksi. Vas. Kari Ristikangas, Jarkko Mantila, Timo Moilanen, Timo Kankkunen, Markku Riikonen, Esa Valkonen, Markku Kallio, Jarmo Laaksonen ja Arto Koskelainen. Lotilan materiaalitoiminnot vuoden 2005 laatuyksikkö Starckjohann Steelin vuoden 2005 laatuyksiköksi on valittu tuotantopäällikkö Kari Fagerlundin vetämä Lotilan materiaalitoiminnot, jossa laatu- ja ympäristöasiat ja niissä kehittyminen ovat tärkeä ja luonnollinen osa päivittäistä työtä. Epäkohtiin puututaan ja toimintaa kehitetään yhdessä. - Tämä näkyy loistavana menestymisenä sisäisissä ja ulkoisissa auditoinneissa sekä pienentyneinä reklamaatiokustannuksina, kertoo laatu- ja ympäristöpäällikkö Esa Koivisto. Tämä ratkaisi voiton Lotilan materiaalitoiminnoille kahden parhaimman välillä. Mekaaninen leikkaus Leikkausvahvuudet jaloteräkset 1-6 mm alumiinit 1-8 mm teräkset 1-8 mm Leikkauspituus mm Nauhaleikkaus Leikkausvahvuus Nauhan leveys Arkkileikkaus Leikkausvahvuus Arkin leveys Arkin pituus Vesi-injektioplasma 0,4-3,0 (4,0) mm mm 0,4-3,0 mm mm mm Rakenne- ja kulutuksen kestävät teräkset Leikkausvahvuus 5-25 mm Leikkausala x mm Polttoleikkaus Leikkausvahvuus mm Rakenne- ja kulutuksen kestävät teräkset Leikkausala x mm CNC-ohjaus Hienosädeplasma Leikkausvahvuus 2-16 mm Rakenne- ja kulutuksen kestävät teräkset Leikkausala x mm CNC-ohjaus Laserleikkaus Leikkausvahvuudet jaloteräkset 1-15 mm teräkset 1-16 mm Leikkausala x mm CNC-ohjaus Happiplasmaleikkaus Leikkausvahvuus Leikkausala Starckjohann Steelin tuotantopalvelut 5-20 mm 4400 x mm Tekninen asiakaspalvelu/lahti Mikko Haara on nimitetty tuotantopalvelujen tarjouslaskijaksi Lahden tekniseen asiakaspalveluun alkaen. Vesisuihkuleikkaus Leikkausvahvuus mm Leikkausala 3000 x 6000 mm Sahaus Teräkset Suorakaide: 10 x x 360 mm Neliö: 10 x x 500 mm Pyöreä: Ø mm Kulman sahaus: ± 60 Ruostumattomat Neliö: 10 x x 380 mm Pyöreä: Ø mm Alumiinit Neliö: 10 x x 100 mm Pyöreä: Ø mm Huonekaluputket Suorakaide: 10 x x 85 mm Neliö: 12 x x 70 mm Pyöreä: Ø mm Seinämävahvuus: 1-4 mm Sahauspituus: mm Pituustoleranssi: ± 0,5 mm Alkupituus: mm Alkusahaus: min. pituus 15 mm Kiinnipitopala: pituus 35 mm Terän leveys: n. 2,5 mm Harjauspituus: mm Sinkopuhdistus ja suojamaalaus Puhdistusaste Sa 2 1/ 2 Maalikalvon paksuus 20 μ Maali Korro E Särmäys Maks. särmäyspituus mm Särmäysvahvuudet jaloteräkset 1-6 mm alumiinit 1-8 mm teräkset 1-8 mm Starckjohann Steel Oy Ab:n asiakaslehti Julkaisija Starckjohann Steel Oy Ab Helsingintie 50 PL 54, Lahti Puh. (03) Faksi (03) Päätoimittaja Päivi Piirainen paivi.piirainen@ starckjohannsteel.fi Painopaikka LahtiPrint Lahti 2006 Toimitus Starckjohann Steel Oy Ab Mainostoimisto Fortuna Oy Taitto Mainostoimisto Fortuna Oy Osoitelähde Starckjohann Steel Oy Ab:n asiakasja kohderyhmärekisteri. Henkilöstörekisterilain edellyttämä rekisteriseloste on nähtävissä Starckjohann Steel Oy Ab:n toimitiloissa Helsingintie 50, Lahti. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: info@starckjohannsteel.fi Myyntiyksiköt ja teräspalvelukeskukset Helsinki Joensuu Jyväskylä Lahti Puh. (09) Puh. (013) Puh. (014) Puh. (03) Faksi (09) Faksi (013) Faksi (014) Faksi (03) Lappeenranta Lapua Oulu Pori Puh. (05) Puh. (06) Puh. (08) Puh. (02) Faksi (05) Faksi (06) Faksi (08) Faksi (02) Tampere Turku Puh. (03) Puh. (02) Faksi (03) Faksi (02)