DEMOKRATIAN RITARIT. kuntien luottamushenkilötyön kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DEMOKRATIAN RITARIT. kuntien luottamushenkilötyön kehittäminen"

Transkriptio

1 DEMOKRATIAN RITARIT kuntien luottamushenkilötyön kehittäminen 1

2 DEMOKRATIAN RITARIT kuntien luottamushenkilötyön kehittäminen 2 3

3 Sisällysluettelo Esipuhe...7 Markku Pyykkölä IDEOITA KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖLLE LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATION JA TOIMINTATAPOJEN KEHITTÄMISEKSI...9 Aimo Ryynänen SÄHKÖNJAKELU TÖKKII, PUHDAS VESI LOPPUU MITÄ TEKEE KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖJOHTO?...45 Jaakko Ossa KUNTAPÄÄTTÄJÄ AMATÖÖRI VAI AMMATTILAINEN? Markku Pyykkölä Suomen Toivo -ajatuspaja Runeberginkatu 5 B, 7 krs Helsinki Suomen Toivo -ajatuspaja edistää tutkimus-, koulutusja julkaisutoiminnallaan vastuullisen markkinatalouden vahvistumista Suomessa Ulkoasu ja taitto: WallStreet Graphics Oy Repro: Takomo Tuotanto Oy Paino: T-Print, Hyvinkää 2012 SAAVATKO VANHEMMAT VALITA LASTENSA HOITAJAN?...51 Martti Häikiö VALTUUSTORYHMIEN TALOUDELLINEN TUKI - tapaus Järvenpää...54 Kaarina Wilskman LUOTTAMUSTA JA HALLINTOA VIRKAMIESNÄKÖKULMA KUNNAN JOHTAMISEEN...60 Jyrki Myllyvirta KUNNALLISPOLITIIKKA KESKUSTELUNA, VÄITTELYNÄ JA DIALOGINA...65 Risto Harisalo muistiinpanot...85 ISBN-13:

4 Esipuhe Demokratian ritareilla tarkoitetaan yleensä liikkuvia äänestäjiä, jotka valitsevat jokaisessa vaalissa kannattamansa ehdokkaan ilman etukäteissitoutumista tiettyyn puolueeseen ja pitävät näin päättäjät valppaina kansalaisten näkemyksille. Tässä kirjassa olemme nostaneet demokratian ritareiksi kunnissa työskentelevät luottamushenkilöt, jotka omassa roolissaan pyrkivät turvaamaan kuntansa kilpailukyvyn, elinvoiman ja kuntalaisten hyvinvoinnin. Yhteiskunta elää niiden varassa, jotka tekevät enemmän kuin velvollisuutensa. Kunnallisten luottamushenkilöiden tuhatpäinen joukko on luonnollisesti varsin moniaineksinen ominaisuuksiltaan, tavoitteiltaan, työtavoiltaan ja toimintaympäristöiltään. Siksi tyhjentävää ohjeistoa hyvälle luottamushenkilölle tai päätöksentekorakenteelle ei ole mahdollista antaa. Kysymyksiä, jotka innostavat itse kutakin kuntapäättäjän asemassa toimivaa tai sellaiseksi haluavaa pohtimaan omaa ja oman kunnan poliittisen johtamisen tilaa, sen sijaan voi esittää. Se on tämän kirjan tarkoitus. Onko suppea, mutta ammattimainen luottamushenkilörakenne parempi kuin laaja amatööripäättäjien varaan rakentuva organisaatio? Pitäisikö luottamushenkilöiden julkistaa sidonnaisuutensa? Onko päätöksenteon delegoinnissa menty kunnissa liian pitkälle? Onko demokratia ja tehokkuus ristiriitaisia tavoitteita, entä pitääkö luottamushenkilön pitäytyä vain päättäjän rooliin vai olisiko osallisuus valmistelussa ja asialistan rakentamisessa myös tarpeellista? Tiedostammeko puhumisen eri tasot ja merkityksen kunnallisen päätöksenteon lähtökohtana ja voiko puhumisen tasoa parantaa? Tarvitsemmeko päiväkoteihin asiakkaita edustavia johtokuntia? Näitä ja muitakin keskeisiä kysymyksiä pohditaan tässä artikkelikokoelmassa kirjoittajajoukolla, jossa on mukana niin kunnallistieteellistä taustaa kuin käytännön kokemusta luottamushenkilönä, virkamiehenä, konsulttina ja valtion virkamiehenä toimimisesta. Toivomme, että kirja avaisi keskustelua - olipa se rupattelua, väittelyä tai dialogia - jokaisessa valtuustoryhmässä ja ehdokaskoulutustilaisuudessa kautta maan. On aika siirtyä kuntarakennekeskustelusta kuntien toiminnan sisällölliseen kehittelyyn, on niitä sitten 70 tai 336. Markku Pyykkölä Toiminnanjohtaja Suomen Toivo -ajatuspaja 6 7

5 Ideoita kunnan luottamushenkilölle luottamushenkilöorganisaation ja toimintatapojen kehittämiseksi Aimo Ryynänen Aimo Ryynänen on hallintotieteiden tohtori ja Tampereen yliopiston kunnallisoikeuden professori (emeritus). Hän toimii myös Orimattilan kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana ja kaupunginvaltuuston jäsenenä. 1. TEHDÄÄN ITSE EIKÄ ODOTELLA TULEVAA KUNTALAIN PERUSUUDISTUSTA Edessä oleva vaalikauden taite tarjoaa nyt kuntapäättäjille mahdollisuuden oman toimintajärjestelmänsä arviointiin ja korjausliikkeiden tekoon. Seuraava vaalikausi ( ) toimitaan vielä nykyisen kuntalain perusteella. Kuntalain perusuudistuksen voimaantulo on ehkä odotettavissa vasta 2017 lähtien. Neljä vuottakin on pitkä aika. Kussakin kunnassa on syytä kriittisesti arvioida, vastaako oma toimintatapa, toimintaorganisaatio ja vastuunjako niin ulkoisiin kuin sisäisiin haasteisiin. Käsillä olevat tarkastelut pyrkivät edesauttamaan kuntapäättäjiä tässä vaikeassa tehtävässä. Mitään mallia aiempien vuosikymmenten mukaisten mallisääntöjen ja malliratkaisujen muodossa tästä on kuitenkin turha odottaa. Kyse on teemojen esille nostosta, virikkeiden antamisesta ja vaihtoehtojen arvioinnista. Vastuu konkreettisista ratkaisuista kuuluu kunnallisen itsehallinnon perusperiaatteen mukaisesti kunnan asukkaita edustaville luottamushenkilöille. Kunnallistalous on sidottua taloutta. Kuntien lakisääteisten menojen katsotaan olevan keskimäärin jopa 90 %. Silti kunnan ns. yleinen toimiala (vapaaehtoisesti valittavat ja hoidettavat tehtävät) on kunnallisen itsehallinnon ydinaluetta. Paikallinen kehittämistyö, elinkeinopolitiikka, kulttuuripolitiikka, maankäytöstä ja ympäristöstä vastaaminen ovat kuntien toiminnan ydinaluetta, laajan vaihtoehto- ja keinovalikoiman tarjoten. Juuri tällä alueella kunnallisten luottamushenkilöiden toiminnalle tarjotaan yhä edelleen laaja liikkuma-ala. 8 9

6 Käsillä olevassa tarkastelussa keskitytään pääosin tähän kunnallisen itsehallinnon ydinosaan, kunnan itsehallintonsa nojalla itse hoitamaansa tehtäväalueeseen. Kuntien luottamushenkilöt ovat aina nykymuotoisen kunnallisen itsehallinnon luomisesta vuonna 1865 lähtien olleet kotiseutujensa suunnannäyttäjiä ja vastuunkantajia. Heidän rohkean ja päättäväisen toimintansa ansiosta kyliin perustettiin kansakoulut heräävän kansakunnan rakentamisen turvaamiseksi. Tuolloisetkin luottamushenkilöt nousivat tehtäviinsä kansan parista. Hyviksi havaitut saivat yhä enemmän vastuuta ja kohosivat arvostetuiksi paikkakuntiensa merkkihenkilöiksi. Valtiokoneiston kaikenkattava asema samoin kuin kuntien virkakunnan mukaantulo ovat paljon myöhempään aikaan sijoittuvaa. Oman kunnallismiesurani alussa pienessä Artjärven kunnassa sijaisuutta hoitaessani kävi kunnanhallituksen puheenjohtaja viikoittain allekirjoittamassa laskumääräykset ja muut juoksevat asiat. Eikä sitä juuri kummeksittu, ainakaan tuossa kunnassa. Tähän päivään tultuamme on edellä kuvattu kaukaista historiaa, mutta ilmentää luottamushenkilön tehtävän muuttumista. Joku voi kysyä, mitä virkaa luottamushenkilöillä enää oikeastaan on. Sille, joka näkee kunnan pelkästään palvelutuotanto-organisaationa, voi olla helppoa sanoa, että kyse on nykypäivän tilanteeseen heikosti soveltuvasta jäänteestä. Viranhaltijat, kunnallisten palvelu- ja liikelaitosten johtajat ja ehkä joku rahankäytöstä päättävä kollegiaalielin riittäisivät. Tämä on kuitenkin hyvin rajallisesti kunnan toimintaa ymmärtävä näkemys. Kunta on myös voimavara: paikkakunnan kehityksen moottori. Tälle moottorille käyntivoiman antavat ne, joiden elämän olosuhteista on kysymys, kuntalaiset ja heitä edustavat luottamushenkilöt. Suomalaisen kunnan organisaation peruspiirteet ovat säilyneet samanlaisina vuosikymmenten ajan. Vain pari vuosikymmentä sitten toteutettu vapaakuntakokeilu ravisteli sen perusteita voimallisemmin. Sen perusteella säädetty kunnallishallinnon peruslaki, vuoden 1995 kuntalaki, nojaa Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjan mukaisella tavalla kunnan organisaatiovapauden toteuttamiseen. Tietyissä rajoissa kunta saa itse päättää toimintatavastaan ja -organisaatiostaan. Periaatteellisesti erittäin tärkeä muutos oli, että kuntalaki mahdollistaa kuntien erilaisuuden huomioon ottamisen. Kuntalakia onkin luonnehdittu mahdollistavaksi laiksi, erona aiempiin suhteellisen ahtaan liikkuma-alan tarjonneisiin kunnallislakeihin. 2. TAUSTAA TARKASTELUILLE Luottamushenkilö asukkaiden edustaja Sanassa luottamushenkilö on perusteltua kiinnittää huomiota sen alkuosaan, luottamus-määritteeseen. Kunnallisen luottamushenkilön asema on erikoinen siksi, että hänen on hankittava suhteellisen monen ihmisen luottamus päästäkseen asemaansa. Hänelle on annettu luottamus ottaa vastuuta häntä äänestäneiden ja muiden kunnan asukkaiden, samoin kuin koko kunnan asioista, ratkaisuista ja tulevaisuudesta usean vuoden ajaksi. Kuinka moni kuitenkaan ajattelee, että tämä merkitsee myös vastuullista velvollisuutta sellaisten päätösten ja toimenpiteiden suorittamiseen, jotka ovat välttämättömiä ja tarpeellisia asukkaiden ja kunnan kannalta. Velvollisuudet seuraavat luottamuksesta. Kunnallispolitiikan vaikeus, mutta samalla kiehtovuus seuraa juuri tästä: mitä on tehtävä, millaisia päätöksiä saatava aikaan ja miten toimintaa ohjattava siten, että kuntalain 1.3 :n edellyttämä vaatimus kunnan asukkaiden hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistämisestä mahdollistuu. Ulkoisen maailman ja olosuhteiden yhä nopeatempoisempien ja arvaamattomampien muutosten aikakaudella kunta on kuin pieni lastu laineilla. Silti sitä pitää yrittää ohjata ja välttää karikot. Luottamushenkilöiden perusroolit ROOLIEN MONINAISUUS ULKOINEN TOIMINTA ASUKKAIDEN EDUSTAJA KUNNAN EDUN VALVOJA POLITIKKO KUNTAORGANISAATION SISÄINEN TOIMINTA PÄÄTTÄJÄ 10 11

7 1. Kunnan luottamushenkilö on luonnollisesti ensisijaisesti kuntansa keskeisen päätösvallan käyttäjä. Tämä lähtökohta nousee jo kunnallisen itsehallinnon kansanvaltaisuusvaatimuksesta, perustuslain 121 :stä. Sen mukaisesti Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Sama periaate on kirjattu myös kuntalain 1 ja 13 :iin. Kunnan asukkaat valitsevat kunnallisvaaleissa valtuuston, jolla on ylin päätösvalta kunnan asioissa. Toisin kuin valtionhallinnossa, viimekätinen päätösvalta on aina luottamushenkilöelimillä. 2. Kunnan luottamushenkilö on (kansanedustajan tavoin) myös kunnan asukkaiden edustaja. Kunnallinen päätöksenteko perustuu valtiollisen päätöksenteon tavoin edustukselliseen järjestelmään. Luottamushenkilöllä on siten edustajaroolin johdosta velvollisuus kansalaisnäkemyksen tuomiseen kunnan asioiden hoitoon (välittäjäfunktio). Kehittyneiden kommunikointivälineiden aikakaudella luottamushenkilön tämänlaatuinen merkitys tosin on vähentynyt, sillä asukkaat ottavat useimmiten yhteyttä suoraan toimivaan virkakuntaan. Mutta on edelleen asioita, joissa luottamushenkilö aktiivisuutensa ansiosta voi olla tärkeä linkki päätöksenteon ja kuntalaisten välillä. Hänellä on usein myös sellaista taustatietoa, kansalaismielipiteen tuntemusta ja ajallista perspektiiviä ongelmiin ja asioihin, joiden tuntemus konkreettisessa päätöksenteossa on tarpeen. Tätä osaamista ei pidä väheksyä, vaikka päätöksenteossa asiantuntijatiedolla on luonnollisesti keskeinen osa. 3. Luottamushenkilö on myös kuntansa edun valvoja. Tämä toiminta tapahtuu kuntayhtymissä, muissa yhteistyöhankkeissa, mutta myös epävirallisissa yhteyksissä. Viime vuosina korostuneen omistajaohjauksen näkökulmasta katsoen heillä on merkitystä, vaikkakin ongelmalliseksi voi nousta se, ketä pidetään omistajana : kunnan luottamushenkilöitä, toimialojen viranhaltijajohtoa, kunnan keskushallinnon edustajia vai kunnan asukkaita. Aina tämä ei ole ihan selvää. 4. Viimeisenä, mutta ei merkitykseltään vähäisenä, on luottamushenkilön poliitikkorooli. Tässä roolissaan hänen tehtävänsä on pitää esillä yhteiskunnallisen suuntautumisensa mukaisia arvoja ja pyrkiä saattamaan niitä kuntansa konkreettiseen päätöksentekoon. Yhteiskunnallisten arvojen ja näkemysten merkitys ei ole kadonnut, vaikka usein katsotaan, että kunnallisessa toiminnassa olisi kyse pelkästään tehokkuutta tavoittelevasta suoritushallinnosta. On aina runsaasti erilaisia tarpeita, vaatimuksia ja hankkeita, joiden kääntöpuolena on resurssien niukkuus. On pantava asiat tärkeysjärjestykseen, tehtävä valintoja, kieltäydyttävä joistakin. Tämä on muuta kuin pelkkää teknokraattista suoritushallintoa. Siinä tarvitaan yhä arvoja ja yhteiskunnallisia näkemyksiä tukena. Mutta voiko luottamushenkilöllä olla vielä kuvattujen neljän roolin lisäksi muitakin rooleja? Varmaan monessa kunnassa on luottamushenkilöinä jarrumiehiä (tai -naisia), periaatteellisia oppositiohenkisiä, valittajia ynnä muita vastaavia. En nyt tarkoita heitä tässä muiden roolien esiin nostamisessa. Heidänkin panosta pitäisi saada kytketyksi rakentavaan toimintaan, sikäli kuin siihen kulloinkin löytyy edellytyksiä. Ei näin... Eikä näin

8 mutta ehkä näin! 5. Heidän kääntöpuoliaan voisivat olla sellaiset kuntansa edustajat, jotka eri tavoin saavat muita kunnassa toimivia vaikuttamaan yhteisen edun toteutumiseen. On nimittäin hyvä muistaa, että kunta on vain yksi toimija, joka tavoitteisiinsa päästäkseen ja asukkaidensa hyvinvoinnista vastatakseen tarvitsee yhä enemmässä määrin kunnan asukkaiden, järjestöjen, yhdistysten, valtion paikallishallinnon, yritysten ja asuinalueiden aktiivien myötävaikuttamista. Luottamushenkilöiden verkostot ja kytkennät ovat tässä avainasemassa. Voisiko tätä kutsua luottamushenkilön moderaattori- tai aktivistirooliksi? Onko perinteiselle luottamushenkilötoiminnalle enää edellytyksiä? Mutta onko edes realistista edellyttää nykypäivän uraa luovilta, työelämässä kiireisinä olevilta tai muihin aktiviteetteihin paremmin kiinnostusta omaavilta kansalaisilta panoksen antamista oman kotikuntansa asioiden hoitoon? Kunnallislainsäädännön yhä tuntema luottamustoimen pakollisuuden periaate on tosiasiassa jo kauan ollut epätodellista. Lienee mahdollista nähdä asiassa kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäistä voisi nimittää idealistiseksi itsehallinnolliseksi luottamustoimijärjestelmäksi. Se noudattaisi muun muassa ruotsalaisessa keskustelussa esillä ollutta ihannetta siitä, että mahdollisimman monella kunnan asukkaalla elämänsä aikana olisi mahdollisuus ottaa vastaan luottamustoimi ja sillä tavoin perehtyä kotikuntansa asioihin ja antaa panoksensa paikallisyhteisönsä toimintaan. Toisena vaihtoehtona voisi pitää luottamustointen päätoimisuuden ja ammatillisuuden suuntaan menemistä, ammattiluottamushenkilöjärjestelmää. Politiikka, yhteisten asioiden hoitaminen edellyttää kuntatasollakin aivan kuten valtion ja EU:n tasolla nykyisin vankkaa toimintamenetelmien ja myös tiettyjen erityisalojen substanssin osaa- mista. Tällaista osaamista on vaikea saavuttaa muutoin kuin riittävän ajankäytön mahdollistamissa rajoissa. Luottamushenkilötyön muututtua entistä enemmän myös pelkän kokousistunnon ulkopuoliseksi vaikuttamiseksi ja toimimiseksi, on vaikea nähdä tulevaisuudessa muuta kuin viimemainitun vaihtoehdon kaltaisen kehityksen vahvistuminen. Tästä tosiasiasta huolimatta ei ensin mainittu luottamustoimijärjestelmä saisi tulla sivuun heitetyksi. On oltava tosiasiallinen mahdollisuus tulla myös ns. ammattipolitiikan sivusta kuntatason vaikuttajaksi. Sellaisen mahdollisuuden avaa kansainvälisessä käytännössä myös ns. asiantuntijajäsenten tavallisten maallikkojen, ei-valtuutettujen toimiminen valiokuntien työssä. Meillä tällaiselle olisi käyttöä esimerkiksi maankäytön suunnittelusta, ympäristönsuojelusta tai muista ihmisten elämänpiiriin keskeisesti vaikuttavista asioista vastaavissa toimielimissä. Toimielimet voisivat nykyistä useammin kutsua kokouksiinsa kuultaviksi esimerkiksi järjestöjen tai asukasyhdistysten edustajia silloin kun näitä tahoja koskevia asioita on esillä. Keskeinen pohdittava kysymys kunnallishallinnon ja puolueiden sisällä on, miten turvataan idealistisen itsehallinnollisen luottamustoimijärjestelmän ja ammattiluottamushenkilöjärjestelmän asianmukainen ja onnistunut tasapaino. Viime kädessä asian tietysti ratkaisevat kunnan asukkaat vaaleissa. Mutta sitä ennen tarvitaan myös riittävän monipuolinen ehdokkaiden valikoima. Ja riittävän ehdokasvalikoiman saatavuus puolestaan riippuu luottamustoimen hoitamisen edellytyksistä ja houkuttavuudesta. Tällöin kyse ei ole pelkästään taloudellisista seikoista, vaikka niilläkin tietysti on oma merkityksensä. Muutokset luottamushenkilöorganisaation asemaa koskevassa ajattelussa Kunnallisen demokratiamme perustavaa laatua olevana ajatteluna on mahdollisimman kattavan luottamushenkilöjoukon olemassaolo. On pidetty tärkeänä, että eri väestöryhmät ja kunnan alueet saavat edustuksensa päätöselimiin. Ennen nykyistä kuntalakia oli monessa kunnassa jopa käytäntönä jakaa kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsenyydet muille kuin valtuutetuille. Tällaisen määrällisen demokratiakäsityksen mukainen ajattelu näkyy edelleen esimerkiksi siinä, että kuntalaki (toisin kuin Kunnalliskomitean valmistelussa esitettiin) säätää valtuuston kooksi suhteellisen suuren jäsenmäärän. Vuosina toteutettu vapaakuntakokeilu merkitsi tiettyä käännettä ajattelussa, sillä sen myötä laajasta sektoroituneesta lauta

9 kuntajärjestelmästä muokattiin toiminnallisesti järkevämpi. Samalla kuitenkin luottamushenkilöiden määrä väheni olennaisesti. Kuntalain idea puolestaan oli, että yksittäistä toimivaltaa siirrettiin niille toimijoille, jotka parhaiten asian tunsivat, valtuuston jäädessä periaatepäätösten ja strategisten ratkaisujen tekijäksi. Mutta samalla valtuutettujen tuli ottaa vastuu lautakuntien jäseninä valtuustossa tekemiensä periaatepäätösten konkreettisesta toteuttamisesta. Kuntalailla on tässä ollut ansionsa. Valtio-kunta -suhteessa ja politiikan uskottavuuden palauttamisessa päästiin korkealle kansainväliselle tasolle. Jälkimmäisen merkitys on olennainen ja huomionarvoinen myös sen vuoksi, että siinä voidaan eurooppalaisen demokratiakäsityksen katsoa murtautuneen vaikuttavalla tavalla sääntelyyn. Tämä tarkoittaa periaatetta siitä, että kunnan keskeisiin poliittisiin päätöksentekoelimiin voidaan valita vain vaaleissa valittuja henkilöitä. Jo ennen kuntalain säätämistä tapahtunut kehitys kunnanhallituksen aseman vahvistumisessa suhteessa valtuustoon oli tältä osin epätyydyttävä, sillä hallitukseen voitiin valita muitakin kuin vaaleissa valittuja valtuutettuja. Kuntalakiin vaatimus tuli lievennettynä niin, että vaatimus valtuuston jäsenyydestä kunnanhallitukseen ja lautakuntaan on kunnan omasta päätöksestä riippuva (kuntalain 18 ). Edelleen ongelmallinen tässä suhteessa on kunnanjohtajan vahva asema. Miksi ryhtyä luottamushenkilöksi? Koko kansanvaltaisen valtion toiminnan kannalta aivan perustavaa laatua oleva kysymys on, löytyykö jatkossakin vapaaehtoisia kansalaisia ottamaan vastuuta asuinyhteisönsä elämästä ja kehittämisestä. Kansanvaltaisen valtion perustan muodostavat itsehallinnon omaavat kunnat. Ilman vastuuseen valmiita kansalaisia kunnat kaventuisivat mekaanisesti toimiviksi palvelukoneistoiksi. Palvelujen tehokas tarjoaminen on luonnollisesti kuntien keskeinen tehtäväalue. Mutta sen lisäksi on tärkeä vapaaehtoisten tehtävien alue, ns. yleinen toimiala. Tehokkuutta ja nopeaa reagointia ihannoivassa nykymaailmassa tietysti kunnalliseen itsehallintoon luonnollisena osana kuuluvaa riittävän laajapohjaista asioiden pohdinnan ja monipuolisen valmistelun tärkeyttä korostava henkilö joutuu puolustuskannalle. Moniulotteisiin ja erilaisia intressejä sisältäviin yhteiskunnallisiin ongelmiin tai kehittämistoimiin ei kuitenkaan ole suoraviivaisia, ikään kuin liiketaloudellisesti runnottavia ratkaisuja. Vaihtoehtojen monipuolinen selvittäminen on välttämättömyys. Vain riittävän kattava kuntalaisten edustajien mukanaolo valmistelusta päätöksentekoon voi turvata sanotun tavoitteen toteutumisen ja luoda aikanaan myös suotuisat edellytykset päätöksen sisällön reaaliselle toteutumiselle. Mutta riittävätkö kiinnostavatkaan yhteiskunnallisen vastuunhoidon tehtävät motivoimaan fiksuja ihmisiä mukaan toimintaan, josta näkyvimmät palkinnot yhä useammin ovat moitteet paikallislehden yleisönosastossa tai jonkun liikuttuneen kuntalaisen purkaus vapaa-ajan hetkellä? Eikö katsomosta olisikin huomattavasti mukavampaa huudella? Monet syyt ovat vaikuttaneet siihen, että viimemainittu vaihtoehto tuntuu saavan yhä suuremman kannatuksen. Yksi syy on 1980-luvun lopulla alkanut kunnallishallinnon muutos, jota on nimitetty osuvasti manageristiseksi kunnallishallinnoksi. Sen taustana oli koko julkista sektoria koskenut uudistuspolitiikka OECD-maissa. Sen mukaan perinteistä hallintolegalistista byrokratiamallia ollaan korvaamassa uudella manageristisella toimintamallilla. Tällainen muutos ei tietenkään ole voinut olla vaikuttamatta myös luottamushenkilöiden asemaan ja heidän työhönsä. Osaltaan se varmasti vaikutti niin Suomessa kuin muissakin maissa kiinnostuksen vähentymiseen luottamustoimen vastaanottoon. Ruotsissa ongelmaa on kuvattu kandidaattien jahtaamisen tarpeena. Siellä keskeisiksi syiksi on katsottu kolme tekijää. Ensinnäkään politiikka ei enää ole puoleensavetävää. Puoli vuosisataa sitten politiikka merkitsi usein pientä juhlavaa arkipäivän keskeytystä ja tilaisuutta vuorovaikutukseen samankaltaisten kanssa. Politiikka merkitsi myös monelle lisätuloja ja se oli mielenkiintoisempaa. Tänä päivänä tilalle ovat tulleet muut harrastukset, taloudelliset tekijät eivät enää ole merkitseviä ja monet työt ovat mielenkiintoisempia kuin politiikka. Politiikka on myös ammatillistunut. Kokoaikaisia luottamustoimia on huomattavasti vähemmän. Vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden takana seisoo suuri joukko poliittisesti asiantuntevia poliittisia sihteereitä, asiamiehiä ja muita toimijoita puolueissa, valtiolla ja kunnissa tai politiikkaa lähellä olevissa organisaatioissa. Tästä seurauksena on, että politiikassa kunnolla menestyäkseen on siihen heittäydyttävä kokoaikaisesti jo nuorena. Vapaa-aikapoliitikkojen on huomattavasti vaikeampaa saada ääntään kuuluville ja päästä esille. Mutta riittävätkö kiinnostavatkaan yhteiskunnallisen vastuunhoidon tehtävät motivoimaan fiksuja ihmisiä mukaan toimintaan, josta näkyvimmät palkinnot yhä useammin ovat moitteet paikallislehden yleisönosastossa tai jonkun liikuttuneen kuntalaisen purkaus vapaa-ajan hetkellä? 16 17

10 Ja kolmanneksi syyksi katsotaan politiikan tulleen erotetuksi yhteydestään. Lisääntyneet tehtävät johtivat kuntien yhteen liittämiseen yhä suuremmiksi yksiköiksi, ja molemmat toivat mukanaan yhä enemmän virkamiehiä poliittisten päätöksentekijöiden ja kansalaisten väliin luvulla tulivat konsultit ja tekivät hyveestä välttämättömyyden. Heidän mukaansa politiikan pitäisi pysytellä erossa arkipäivästä. Tämän ajattelun mukainen delegointi ja tavoiteohjaus kuitenkin etäännyttivät edelleen valitsijoita ja valittuja toisistaan. Näin myös politiikka menetti yhä enemmän otetta konkretiaan. Monin osin kuvatut ruotsalaiset syyt soveltuvat myös Suomen tilanteeseen. Syyt ovat itse asiassa yleispäteviä. Manner-Euroopankin poliittisessa käytännössä näyttää ammatillisen poliittisen uran luominen olevan mahdollista vain jo nuoresta lähtevänä. Toiveena esitetään kuitenkin yhteiskunnallisen normikäsityksen ja ajattelun muutostarve siihen suuntaan, että poliittinen ura normaalitilanteessa hyväksyttäisiin ainoastaan kakkoskarrieerina. Kansalaisten tulisi pitää asiaankuulumattomana ja vasta erityisen hyvien perustelujen nojalla mahdollisena, jos joku jo aivan nuorena hakeutuu poliittisiin tehtäviin, ilman että hänellä on mitään näyttöjä politiikan ulkopuolisesta toiminnasta. Politiikka on yksinkertaisesti aivan liian tärkeää, jotta se voitaisiin uskoa aivan liian vähäistä ja kapeaa elämänkokemusta omaaville. Voi olla, että ainakaan suomalaisessa todellisuudessa tällainen toive ei ole realistinen, niin hyvin perusteltu kuin se olisikin. Silti ei kokonaan kannata hylätä perinteisen kunnallisen itsehallinnon tausta-ajattelua: näkemystä siitä, että kenellä tahansa kunnan asukkaalla tulee olla niin oikeus kuin velvollisuuskin ottaa osaa kunnan hallintoon. Tarvitaan riittävän monipuolinen luottamushenkilöjoukko. Ruotsalaisessa tutkimuksessa esitetty näkemys on oivallinen: jokaisen kansalaisen tulisi ainakin kerran elämässään voida hoitaa jotain kunnan luottamustointa. Eikö halu ottaa vastuuta oman paikkakunnan kehittämisestä, asukkaiden hyvinvoinnista ja yhteisistä asioista sellaisenaan voisi olla riittävä houkutin tulevaisuudessakin luottamushenkilöksi ryhtymiseen? Puolueosastojen tulisi pysähtyä tämän kysymyksen eteen ja alkaa markkinoida luottamustehtäviin hakeutumista upeana mahdollisuutena nähdä yhteiskunnan toimintaa sisältä ja antaa panoksensa sen kautta yhteiseksi hyväksi luvulla tulivat konsultit ja tekivät hyveestä välttämättömyyden. Heidän mukaansa politiikan pitäisi pysytellä erossa arkipäivästä. Yksi luottamushenkilönä toimineiden turhautumisen syy on varmasti ylisuurissa odotuksissa omiin mahdollisuuksiinsa. Tällöin on voitu unohtaa se perusseikka, että yksin ei kukaan kuntaorganisaatiossa saa mitään aikaan. On oltava yhteistyökykyä ja luottamukselliset suhteet luottamushenkilökollegoihin samoin kuin viranhaltijoihin. Ja menestys edellyttää kotiläksyjen tekemistä, perehtymistä kulloinkin esille tuleviin asioihin. 3. VALTUUSTOLLE KUNNASSA PÄÄTÖSVALTA Valtuuston päätösvallan sisältö Tuttu hokema on, että valtuustolla on ylin päätösvalta kunnassa. Juridisesti tästä ei tietenkään ole epäselvyyttä. Kuntalain 1.2 :n mukaisesti kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto. Valtuuston tehtävistä on tarkemmin säädetty luettelomaisesti 13.1 :ssä. Niitä ovat keskeiset hallintoa ja taloutta koskevat kysymykset. Mutta juridiikan rinnalla on arkitodellisuuden kuva: eikö kunnan päätösvalta käytännössä yhä selvemmin ole viranhaltijoiden ja kunnanhallituksen, joskus myös lautakuntien käsissä. Käytännöt voivat olla hyvin erilaiset pienissä ja suurissa kunnissa pienen Artjärven, nykyisin suuremman Orimattilan ja metropoli-helsingin tarpeet sanelevat erilaisen menettelyn. Päätösvallan käsite on kuntalaissa laadullinen käsite, se on kunnan ja kuntalaisten kannalta keskeiseen päätöksentekoon kuuluvien asioiden ratkaisua. Kuntalain 1.2 :n ja 13.1 :n sisältöä on tulkittava siten, että niiden tarkoituksena on palvella poliittisten tavoiteasettelujen todellista toteutumista, eikä palvella pelkästään muodollisjuridisina päätöksenteon järjestämistä koskevina ohjeina. Päätösvallan käytöllä on toisin sanoen oltava vaikuttava merkitys kunnan toiminnassa. Valtuustolla on tätä kautta kokonaisvastuu kunnan toiminnasta. Miten siihen voidaan päästä? Siihen on olemassa kolme edellytystä, joista valtuuston on huolehdittava: 1. riittävän selkeiden strategisten linjausten valmisteleminen 2. hallinnon toimintajärjestelmän arviointi: valtuusto voi ohjata toimintaa ainoastaan jos sen alainen koneisto on transparentti, selkeä 3. valtuuston on pidettävä huolta siitä, että hallinto tuottaa sille riittävästi vaihtoehtoisia ratkaisuehdotuksia 18 19

11 Toimivalta jaetaan valtuuston päätösvallassa olevin johtosäännöin Eduskunnan hallintovaliokunta on tehnyt valtuuston aseman suhteen seuraavan osuvan huomion (HaVM 11/2000 vp VNS 3/1999 vp) : Valtuustot ovat itse siirtäneet toimivaltaa johtosäännöillä ja sallineet toimivallan edelleen siirtämisen. Valiokunnan käsityksen mukaan kuntalaiset kuitenkin odottavat, että valtuustolla itsellään on myös todellista päätösvaltaa. Vaaleissa vastuun kansalaisiin nähden kantavat nimenomaan valtuutetut. Koska tosiasiallinen valta ja poliittinen vastuu kuntalaisiin nähden eivät aina riittävästi kohtaa toisiaan, valiokunta kiinnittää kuntien huomiota siihen, että valtuustot arvioisivat, ovatko ne siirtäneet liikaa toimivaltaa itseltään. Erityisesti suurissa kaupungeissa tehtävien ja käsiteltävien asioiden paljoudesta johtuen delegoinnit on valiokunnan käsityksen mukaan viety pisimmälle. On siksi katsottava jokaisessa kunnassa määräajoin, onko valtuustolla tosiasiallisesti käsissään kuvatun kaltainen päätösvalta. Tähän arviointiin antaa vaalikauden taite hyvän perusteen. Tällä kysymyksellä on myös laajempaa periaatteellista merkitystä. Eduskunnan hallintovaliokunta on em. mietinnössään todennut (HaVM 11/2000 vp.), että vaikka valtuustot ovat itse siirtäneet toimivaltaa, niin kuntalaiset kuitenkin odottavat, että valtuustolla itsellään on myös todellista päätösvaltaa. Vaaleissa vastuun kansalaisiin nähden kantavat nimenomaan valtuutetut. Sillä seikalla, millaista tosiasiallista päätösvaltaa valtuusto käyttää, on mitä ilmeisimmin yhteys myös siihen, kuinka kiinnostuneita kuntalaiset ovat asettumaan vaaleissa ehdolle valtuustoon. Sillä seikalla, millaista tosiasiallista päätösvaltaa valtuusto käyttää, on mitä ilmeisimmin yhteys myös siihen, kuinka kiinnostuneita kuntalaiset ovat asettumaan vaaleissa ehdolle valtuustoon. Valtuuston toteuttama kansanvaltainen ohjaus on budjettiohjausta Tulossuuntautuneen hallintokulttuurin yksi merkittävimmistä muutoksista on ollut talousarvion määrärahojen ohjaus laajempina kokonaisuuksina ja ajallisesti joustavampina budjettikehyksinä. Kuntien talousarviomenettelyn uudistaminen on ollut selkeä seuraus manageristisesta ajattelusta. Valtuustojen vallankäytön kannalta tällä muutoksella on ollut dramaattisesti heikentävä vaikutus. Valtuuston vallankäytön suojaamisen kannalta kunnan talousarvion yksityiskohtaisuusperiaate oli välttämätön. Sen mukaan kunnan talousarvion tuli olla niin yksityiskohtainen, ettei sen kautta siirry valtuustolle kuuluvaa valtaa täytäntöönpanevalle organisaatiolle. Tämä edellytti, että talousarvio oli jaettava määrärahoihin yhden määrätarkoituksen tarkkuudella. Uuden julkisjohtamisen mukainen ns. managerismiajattelu vaati tämän suojamekanismin murtamista. On tietenkin muistettava, että kunnallishallinnon peruslakina toimiva kuntalaki antaa ainoastaan suhteellisen väljät oikeudelliset puitteet kunnallishallinnon ja kunnallisen toiminnan järjestämiselle. Esimerkiksi talousarvion rakenteesta kuntalain 65.4 :ssä säädetään vain seuraavaa: Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Laissa ei ole säädetty siitä, mikä on määräraha ja mikä tuloerä. Näiden käsitteiden sisältö riippuu valtuuston päätöksestä ja talousarvion sisällöstä. Myös numerotunnukset, nimikkeet ja sitovat perustelut jäävät kuntakohtaisesti ratkaistaviksi. Talousarvio tarjoaa hyvän esimerkin siitä, miten sinänsä hyväksyttävillä tavoitteilla voi olla negatiiviseksi katsottavia seurausvaikutuksia. Uuden julkisjohtamisajattelun toteutus edellyttää pitkälle menevää toimivaltuuksien delegoimista. Perustavaa laatua olevaa päätöksentekoa (poliittiset tavoitteet, taloutta koskeva päätöksenteko), sekä strategista että operationaalista on sen mukaan siirrettävä eri päätöksentekijöiden toimivaltaan. Talousarviorakenteen yksityiskohtaisuusperiaatteesta luopuminen, millä tavoiteltiin hallinnossa toimivien harkintavallan ja tilannekohtaisen arviointivallan kasvattamista, johti vastavaikutuksena valtuuston keskeisen päätösvallan olennaiseen supistumiseen. Democratic control is budgetary control, kansanvaltainen kontrolli on budjettikontrollia, on pätevä amerikkalainen näkemys politiikan määräävyydestä. Hallintolegalistisen kunnallisoikeudellisen tradition korvaaminen uuden julkisjohtamisen mukaisella toimintamallilla johti ristiriitaan perustuslaillisen kunnallisen itsehallintoperiaatteen kanssa. On siis hyvä arvioida, ovatko kunnan talousarviorakenne, yksityiskohtaisuus ja siihen sisällytetyt toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sellaisia, että niiden kautta kyetään ohjaamaan toimivaa hallintoa valtuuston tahdon mukaisella tavalla. Talousarvio on tehtävissä aika pitkälti valtuuston ja kunnan näköiseksi

12 Tarkastuslautakunta valtuuston todelliseksi työpariksi Valtuuston toteuttama toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettaminen on kuntalain mukaisesti keskeinen tapa vaikuttaa organisaation toimintaan haluttuun suuntaan. Tarkastuslautakunta puolestaan arvioi, ovatko valtuuston määrittämät tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunta on kuntalain myötä tullut uusi toimija kunnissa vuodesta 1997 lähtien. Varsinkin alkuvuosina oli epäselvyyttä sen asemasta ja toimivaltuuksien laajuudesta. Nyt se näyttää vakiinnuttaneen asemansa. Valtuuston ja tarkastuslautakunnan välinen yhteistyö ei saisi jäädä pelkäksi vuosittaisen arviointikertomuksen muodolliseksi käsittelyksi. Tarkastuslautakunnan asiantuntemus, jonka se hankkii perehtyessään kunnan toimintaan, tarjoaa valtuustolle runsaasti tiedonhankinnan, päätöksenteon taustoittamisen ja ongelmakohtien kartoittamisen mahdollisuuksia. Siksi esimerkiksi valtuuston ja tarkastuslautakunnan puheenjohtajistojen tapaamisia tulisi määräajoin järjestää. Tarkastuslautakunnan työn voi näin katsoa painottuvan vahvasti kunnan kehittämiseen: Luottamushenkilöarvioinnin painopisteen nähdään siirtyneen tarkastuslautakunnan lainmukaisen tehtävänannon eli valtuuston asettamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arvioinnista kunnan toiminnan kehittämiseen, jolloin sillä on konkreettisemmin päätöksentekoa tukeva merkitys. (Anna-Leena Laihanen: Ajopuusta asiantuntijaksi luottamushenkilöarvioinnin merkitys kunnan johtamisessa ja päätöksenteossa, 2009). Parlamentarismistako apua? Voimassa olevan kuntalain mukainen sovellettu parlamentarismi ulottuu vain kunnan luottamushenkilöhallintoon. Kuntalain 21 :n mukaisesti valtuusto voi erottaa kunnan, kuntayhtymän tai kuntien yhteiseen toimielimeen valitsemansa luottamushenkilöt kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Kyseisen säännöksen ongelma on siinä, että sen kautta vastuullisuus ei ulotu koko toiminnasta vastuussa olevaan organisaatioon. Tästä seuraa, että myös vallanjako on normatiivisena järjestelynä epämääräinen. Näin ollen edustuksellisen demokratian toteuttamisen kaksi oleellisinta vaatimusta jää nykyisessä suomalaisessa kunnallishallinnossa toteutumatta. Tämä on nimenomaan valtuuston vallan kannalta ongelma, kuten Kauko Heuru on kuntalain kommentaarissaan todennut. Kuntalain mukainen sovellettu parlamentarismi antaa kuitenkin valtuustolle tietynlaisen valtin sen alaisen organisaation ohjaamisessa. Jos valtuuston periaatepäätöksiä, strategiaa tai tahtoa ei jossain toimielimessä syystä tai toisesta noudateta, on valtuustolla kuntalain 21 :n perusteella mahdollisuus erottaa toimielin tai luottamushenkilöt. Perusteeksi riittää se, että he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Erottamispäätös koskee kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä. 4. KUNNAN TALOUDELLINEN TILA VIIME KÄDESSÄ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN VASTUULLA Kunnissa siirryttiin vuodesta 1997 soveltamaan aiemman hallinnollisen kirjanpidon asemesta liikekirjanpitoa sovelletussa muodossa. Muutoksen perusteluina esitettiin aikanaan muun ohella sitä, että liikekirjanpidon ymmärtäminen olisi luottamushenkilöille helpompaa. Se voi sitä olla joillekin, joillekin taas ei. On kuitenkin välttämätöntä tuntea oman kuntansa talouden perusasiat, tätä ei kai voine kukaan kiistää. Taloudenhoidon perusteiden tunteminen on luottamushenkilön välttämätön osaamisalue. Niin sanotussa kriisikunta-asetuksessa (172/2007) olevat viisi tunnuslukua kannattaa katsoa oman kunnan tilinpäätösasiakirjasta ja talousarviosta. On siis syytä huomata, että pelkkään ali- tai ylijäämään tuijottaminen ei anna oikeaa kuvaa kunnan taloudellisesta tilanteesta. Kunta voi olla raskaasti velkaantunut, vaikka alijäämä olisi pieni. Tunnusluvut ovat seuraavat: Taloudenhoidon perusteiden tunteminen on luottamushenkilön välttämätön osaamisalue. 1. Kunta on kriisikunta, jos tilinpäätöksen mukainen taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti oli viimeisessä selvityksen käynnistämistä edeltäneessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä vähintään euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa. 2. Raja-arvot alittuvat myös jos edellä tarkoitettujen kunnan tilinpäätösten mukaan kunnan taloudessa täyttyvät kaikki seuraavat edellytykset: 22 23

13 kunnan vuosikate on ilman kuntien valtionosuuslain (1147/1996) 13 :n mukaan myönnettyä harkinnanvaraista rahoitusavustusta negatiivinen; kunnan tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti; asukasta kohti laskettu kunnan lainamäärä ylittää kaikkien kuntien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla; kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää; kunnan omavaraisuusaste on alle 50 prosenttia; sekä kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia. Kunnan omavaraisuusastetta koskeva tunnusluku ilmaisee kunnan vakavaraisuuden, alijäämän sietokyvyn ja mahdollisuuksia selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Tunnusluvussa oma pääoma ja siihen rinnastettavat erät suhteutetaan taseen loppusummaan korjattuna saaduilla ennakoilla. Suhteellinen velkaantuneisuus puolestaan kertoo kuinka suuri osuus kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Käyttötulot muodostuvat toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Tämä on käyttökelpoinen tunnusluku, koska käyttöomaisuuden ikä, arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi suhteellinen velkaantuneisuus on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Tunnusluku koko kuntasektorilla on keskimäärin noin 33 prosenttia. Suhteellinen velkaantuneisuus reagoi hitaasti kunnan talouden muutokseen. Tilanteessa, jossa vuosikate painuu useampana vuotena negatiiviseksi, voi suhteellinen velkaantuneisuus näyttää vielä kohtuulliselta. Tämä johtuu siitä, että suhteellinen velkaantuneisuus ei ota huomioon toimintakulujen nopeaa kasvua. Kunnan taloudenpidon kriisitietoisuuden lisäksi luottamushenkilöllä on oma strategisen varautujan rooli muiden, usein odottamattomien kriisien hoidossa. Tästä kertoo toisaalla tässä kirjassa professori Jaakko Ossa. 5. LUOTTAMUSHENKILÖN SUUNNANNÄYTTÄJÄN ROOLILLE MONIA TARPEITA Itsehallinto edellyttää oman harkintavallan käyttöä Kunnallishallinnossa ei noudateta parlamentarismia, eikä kunnissa siten ole hallitusvastuussa ja oppositiossa olevia puolueita. Vaikka merkittävä osa päättäjistä vaihtuu aina kunnallisvaaleissa, voidaan katsoa tietynlaisen kollektiivisen hengen ja asioiden tekemisen perinteen säilyvän. Tämä voi olla vahvuus, jos keskeisistä asioista vallitsee laaja yhteisymmärrys. Sen sijaan se voi olla myös kehityksen ja uusien ajatusten mahdollistamisen jarru, jos näkemysten ajantasaisuuden tarkistaminen laiminlyödään. Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 3 artiklassa määrätään vastuullisuudesta valtuustolle: Tätä oikeutta käyttävät valtuustot tai kokoukset, joiden jäsenet on valittu salaisessa äänestyksessä vapailla välittömillä vaaleilla, yhtäläisen ja yleisen äänioikeuden periaatteen mukaisesti, ja joilla voi olla niille vastuussa olevia toimeenpanevia elimiä. Päättääkö toimielin oikeista asioista vai onko valta liukunut liikaa viranhaltijoille, vai teetetäänkö toimielimelläsi valmiiksi jo ratkaistuja asioita? Vastuu konkretisoituu yksityiskohdissaan valtuuston antamilla johtosäännöillä. Niiden hyväksyminen on yksi valtuuston keskeisimmistä vallankäytön mahdollisuuksista. Vaikka ne useimmiten laaditaan mallien tai naapurikuntien esimerkkien mukaisina, on jokaisen kunnan toimintajärjestelmä kuitenkin aivan omanlaisensa. Siksi myös toimivaltasuhteet on harkittava oma tilanne huolella hahmottaen. Toimivallan siirto alaspäin ei ole aina ainoa vaihtoehto, delegoinnin suuntaa voidaan tarvittaessa muuttaakin, jos esimerkiksi luottamus toimivallan käyttäjätahoon on kärsinyt. Tällaisten kysymysten pohdinta voi tietysti luottamushenkilöstä tuntua vaivalloiselta, mutta jokaisella on tuntuma oman toimielimensä tilanteeseen. Päättääkö toimielin oikeista asioista vai onko valta liukunut liikaa viranhaltijoille, vai teetetäänkö toimielimelläsi valmiiksi jo ratkaistuja asioita? Korjausta on saatavissa johtosääntöjen muutoksella, mikä kysymys on hyvä pohdiskelun paikka nyt, kun kokemusta on päättyvän neljän vuoden ajalta tilanteesta

14 Pitäisikö kuntien toimia ripeämmin päätöksenteossaan? Vanha vitsi kunnan toiminnasta on, että kunnassa kaikki tehdään hitaasti ja kahteen kertaan. Totta tai ei, niin yleisen kritiikin aihe on, ettei kunnan päätöksenteko ole kovin vauhdikasta. Hallinnon uudistamiskeskustelussa tavoiteltu tehokas ja virtaviivainen asioidenhoitokulttuuri törmää kunnalliseen päätöksentekokulttuuriin kuuluvaan moniportaiseen ja eri näkökohtien huomioonottamiseen pyrkivään toimintatapaan. Tämä koskee erityisesti pyrkimystä laajentaa edustuksellista järjestelmää osallistuvaan ja vuorovaikutteiseen suuntaan. Kritiikissä kuitenkin unohdetaan, että tämän päivän julkiselle päätöksenteolle ei ole riittävää pelkästään se, että kyetään tekemään viisaita hallinnollisia päätöksiä. Päätöksenteon laadukkuuden mittariksi on noussut myös päätösten hyväksyttävyys kansalaisten taholla. Tällainen vaatimus ei kosketa pelkästään kysymystä muodollisista tahdonmuodostus- ja päätöksentekorakenteista, vaan myös johtamistehtävää. Vaakakupissa on siis toisella puolella demokratia ja päätösten hyväksyttävyys ja toisella puolella nopeus päätösten aikaansaamisessa. Silti molempia on pyrittävä tavoittelemaan. Se on tarpeen erityisesti erilaisissa lupa-asioissa tai kansalaista välittömästi koskevissa oikeuksissa. Vaikka erilaiset palvelusitoumukset ovatkin toisenlaisen oikeuskulttuurin tuotteita, ei niiden käyttöönottoa kannata vierastaa joiltain osin myös suomalaisissa kunnissa. Mallia: lupaamme, että saat rakennusluvan X päivän sisällä; tai: lupaamme, että tonttisi vesi- ja viemäriliittymä hoidetaan X päivän sisällä. Kuntien toimintaympäristö ja kunnille asetetut vaatimukset muuttuvat yhä nopeammin. Mutta toimivatko kunnat silti ikään kuin muutokset eivät niitä koskettaisi? Ripeitä muutoksia esimerkiksi henkilöstöorganisaatioon tai talousarvioon ei kyetä tekemään. Tilanneherkkyyden ja muutosvalmiuden parantamisen miettimiseen myös luottamushenkilöorganisaation toimesta on varmasti syytä. 6. KUNNAN ASUKKAIDEN LUOTTAMUKSEN HANKKIMINEN TÄRKEÄÄ Hyvän hallinnon ja eettisen toiminnan vaatimusten kasvanut merkitys Kuntalain 32 :ssä on annettu periaatteellisluonteinen ohje luottamushenkilön käyttäytymisestä: Luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Luottamushenkilön tai henkilön, joka on ehdolla muuhun luottamustoimeen kuin valtuutetuksi, on valtuuston tai asianomaisen toimielimen pyynnöstä esitettävä selvitys seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen vaalikelpoisuutensa tai esteellisyytensä arvioinnissa. Tuon säännöksen ensimmäisen virkkeen sisällön voisi kuvata sanoin muista asemasi. Näin kuulin aikanaan kotikuntani ensimmäisen kunnanjohtajan vaimon evästäneen miestään. Ei huono ohje luottamushenkilöillekään. Luottamushenkilöllä on vapaa-ajallaankin kunnan asukkaiden silmissä kunnan edustajan leima, halusi hän tai ei. Mitä korkeammassa asemassa henkilö on, sitä korostuneempi käyttäytymisvaatimus häntä koskee. Kunnallisten luottamushenkilöiden sidonnaisuuksista puhuminen on yksi kunnallishallinnon kestoaiheita. Viimeksi asia oli vahvemmin esillä 20 vuotta sitten. Ennen nykyisen kuntalain voimaantuloa (1995) laadittiin ensimmäiset ja toistaiseksi ainoat kunnallishallinnon eettiset periaatteet (Hyvä kunnallinen hallintotapa, 1992). Sidonnaisuuskysymys oli siinä vahvasti esillä. Yhtenä suosituksena oli ensiksi, että henkilön tulee esittää sidonnaisuutensa sille puolueelle tai ryhmälle, joka häntä esittää luottamustoimeen. Toiseksi periaatteissa edellytettiin, että selvitykset liitetään valinnan tekevän toimielimen pöytäkirjaan. Jotkut puolueista ovat antaneet tämänsuuntaisia suosituksia jäsenistölleen. Euroopan neuvosto on antanut kunnallisia luottamushenkilöitä koskevan käyttäytymiskoodiston vuonna Siinä on sidonnaisuuksia koskeva seuraavansisältöinen suositus: Kun luottamushenkilöillä on suoria tai välillisiä henkilökohtaisia etuja valvottavanaan paikallis- tai aluevaltuustojen tai toimeenpanevien elinten käsittelemissä asioissa, heidän on tehtävä etunsa tiettäväksi ennen kuin asiaa käsitellään ja siitä äänestetään. Asia on siis tiedostettu, mutta systemaattisesti sidonnaisuuksia ei ole taidettu missään kunnassa kerätä ja pitää esillä esim. verkkosivuilla. Tästä voisivat puolueet ohjeistaa paikallisjärjestöjään. Kuntalain valmistelun yhteydessä olivat esillä erityisesti kaksi sidonnaisuuden syytä, pankki- ja rakennusliikesidonnaisuus. Se oli yksi syy tiukentaa vaalikelpoisuussäännöksiä. Toisin sanoen pyritään ennakolta estämään haitallisten sidonnaisuuksien vaikutus päätöksentekoon. Kuntalain 36 :ssä on vaalikelpoisuuden rajoitus: esim

15 rakennusliikkeen (tai minkä tahansa muun liikkeen) johtavassa ja vastuullisessa tai siihen rinnastettavissa olevassa asemassa, jos liikkeelle on asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävistä asioista olennaista hyötyä tai vahinkoa, oleva ei ole vaalikelpoinen. Samalla kuntalaissa ja hallintolaissa on tiukennettu esteellisyyssäännöksiä. Siis sekä vaalikelpoisuussäännösten että esteellisyyssäännösten katsottiin turvaavan riittävästi kunnallisen päätöksenteon objektiivisuutta. Tämän päivän ajattelussa kansalaisten päätöksentekoon kohdistaman luottamuksen merkitys on korostunut. Siksi varmasti on paikallaan, että katsotaan, ovatko kuntalain säätämisen ajan lähtökohdat edelleen ajan tasalla. Asia tullee arvioitavaksi kuntalain tulevassa uudistuksessa, vaikka suuria muutostarpeita ei ehkä olekaan. Kunnissa yleensä melko hyvin tunnetaan päätöksentekijöiden taustat. Sivuun keskustelussa on jäänyt se, että johtavien viranhaltijoiden rooli esimerkiksi maankäyttöratkaisuissa ym. merkittävissä asioissa on tänä päivänä olennaisesti merkittävämpi kuin luottamushenkilöiden. Maankäyttöratkaisujen valmistelu ja sopimusneuvotteluthan tapahtuvat heidän hoitamanaan ja asiat ovat jo pitkälle paperilla kun ne tulevat luottamushenkilöiden pöytiin. Tätä puolta pitäisi sidonnaisuuksien kannalta arvioida ensisijaisesti. On tietysti varottava ylilyönneistä. Esimerkiksi luottamushenkilön taloustietojen avaamisvaatimuksella ei ole mitään järkevää perustetta. Sidonnaisuuksista tulee ilmoittaa ainoastaan sellaiset, joilla on joku yhteys kunnalliseen asioidenhoitoon. Tiedot voidaan julkaista esim. kunnan verkkosivuilla samalla kun luottamushenkilöiden esittelykin tehdään. On tietysti sidonnaisuuksia ja sidonnaisuuksia. Kotikylän/-kaupunginosan suuntaan on iät ajat vedetty, eikä sitä ole moitittu. Omille kannattajillekin on yritetty etuja saada. Tästähän politiikassa viime kädessä on kyse, eli oman kannattajakunnan asioiden ajamisesta. Sen arvioinnin, milloin sitten sidonnaisuuteen perustuva ratkaisu menee yli sallitun, pitää jäädä terveen järjen ja kansalaiskontrollin varaan. Yksittäisetujen ajamisen on oltava sopusoinnussa julkiselta toiminnalta edellytettävän yleisen edun vaatimuksen toteuttamisen kanssa. Mitä hyvän hallinnon toteutumisen mielessä edellä mainittujen seikkojen suhteen olisi kunnassa tehtävä? Vai ovatko asiat kunnossa? Täyttääkö päätöksenteko paitsi lain kirjaimen, myös näyttää hyväksyttävältä ja saa kansalaisten silmissä hyväksynnän? 7. VAALIKAUDEN VAIHDOS TARJOAA MAHDOLLISUUDEN ORGANISAATION TOIMIVUUDEN TARKASTELULLE Kuntaorganisaatio on yleensä muuttumaton neljän vuoden, siis vaalikauden ajan. Kun paikat on saatu vaivalloisten neuvottelujen jälkeen täytettyä, ei palapeliä ole helpolla avattavissa kesken mandaattiperiodien. Siksi yleensä vain ennen vaalikauden vaihtumista on tehtävissä muutoksia. Kuntaorganisaatiokaan ei voi jäädä vaille jatkuvaa toimintajärjestelmänsä uudelleenarviointia. Työvälineen, eli organisaation, on vastattava muuttuneita tarpeita ja oloja. Erityisiä tarpeita tähän on kuntaliitoskunnissa, mutta myös muissakin kunnissa. Muutos lähtee jokaisen toimielimen kriittisestä itsearvioinnista. Lainsäädäntö antaa runsaasti liikkuma-alaa organisaatiorakenteen muutoksille. Perusvaihtoehdot nykyisen lainsäädännön sallimissa rajoissa voidaan tiivistää seuraaviksi: VANHAKANTAINEN NYKYJÄRJESTELMÄ Perinteiset lautakunnat Pitkälle menevä delegointi Sivutoiminen poliittinen johto Epäselvä työnjako politiikan ja hallinnon kesken Virkajohtaja kunnan johtajana Näennäiskansanvaltaisuus POLIITTISEN JOHDON VAHVISTUS Kokoaikainen kunnanhallituksen puheenjohtaja Valtuuston toimintaedellytysten olennainen parantaminen Valiokuntamalli pakollinen Virkavaltaisuus Vahva luottamushenkilövalta TIIVISTETTY Suppeampi lautakuntaorganisaatio Nykymuotoinen johtamisjärjestelmä Valtuutetut lautakunnissa ja kuntayhtymissä Politiikan määräävyys MINISTERIMALLI Kunnanhallituksen jäsenillä vastuualueet Valiokuntamalli pakollinen Päätoimisia luottamushenkilöitä Pormestari johtajana 28 29

16 Tarkastelussa käytetyt termit on suhteutettava siihen liikkumaalaan, joka kunta-valtio-suhteessa ja voimassa olevassa lainsäädännössä vallitsevat. Siten esimerkiksi ääripäänä oleva politiikan määräävyys voi toteutua vain näissä reunaehdoissa. Kun organisaation ja toimintajärjestelmän on aina sopeuduttava toiminnan tarkoitukseen samoin kuin ympäröivän yhteiskunnan ja olojen muutoksiin, on nykytilankin oltava valmis muutoksiin. On hyvä myös muistaa, että on muitakin tapoja kuin oman maamme järjestelmä. Voi hyvinkin olla, että tulevassa kuntalain perusuudistuksessa on yhtenä mahdollistettava nykyistä pienemmän, mutta vastuutetumman kuntaorganisaation aikaansaaminen (ks. sellaisena vaikkapa Markku Pyykkölän toisaalta tässä kirjassa esittelemää tanskalaisen kaupungin organisaatiota). Kaaviokuvassa esitettyä nykyjärjestelmää voi luonnehtia hajautetuksi, perinteiseksi toimintamalliksi, jossa johtavien viranhaltijoiden tosiasiallisessa ohjauksessa olevien lautakuntien ja hallintokuntien asema on vahva. Niin valtuuston kuin hallituksen ohjaus ulottuu niihin vain yleisellä tasolla. Kansalaiskontrolli toteutuu vain neljän vuoden välein kunnallisvaalien muodossa. Sitä voisi kriittisesti luonnehtia myös organisoidun vastuuttomuuden malliksi. Poliittisen johdon vahvistaminen on varsin yleisesti esitetty vaatimus, mutta ei juuri käytännössä edennyt. Johtavien luottamushenkilöiden tehtävämäärään ja vastuuseen nähden heidän ajankäytölliset mahdollisuudet ja taloudelliset korvaukset ovat vahvassa epäsuhteessa keskenään. Ainoa syy nykytilanteeseen lienee kansantautimme kateus: eihän nyt yhdelle tai parille meistä voida suoda puheenjohtaja- tai varapuheenjohtaja-asemastaan huolimatta parempia etuja tai asemaa kuin muille. Ongelma olisi nykylainsäädännön puitteissa täysin korjattavissa. Tiivistetty organisaatiomalli veisi jo askeleen politiikan (= kansalaisvaikuttamisen) paremman määräävyyden suuntaan. Keskeinen ominaisuus olisi valmistelu- ja päätösvaltaa käyttävän joukon rajaaminen ehdottomasti vain niihin, joilla on vaaleissa saatu mandaatti valtuutettuna. Kääntöpuolena on tehtävienhoitoon osallistuvan joukon supistuminen ja vastaavasti lisääntyvä kuormitus. Ministerimallissa vallankäyttö vastuullistuisi valtion tavoin. Hallitukselle muodostuisi todellinen mahdollisuus koko organisaatiosta vastaamiseen. Nykytilanteessa suhteellisen itsenäisesti toimiville hallintokunnille tulisi poliittinen johto. Hallituksen jäsenen tulee toimia myös ao. lautakunnan puheenjohtajana. Johtaville luottamushenkilöille tulee luoda myös edellytykset kasvaneen vastuunsa ottamiseen. Hallituksen poliittinen vastuu valtuuston suuntaan voisi korostua. Erityisesti lautakuntaorganisaation uudistamisessa on lukuisia muitakin vaihtoehtoja kuin tehtäväjaotukseen perustuvat elimet. Niistä on eri kunnissa jo runsaasti kokemuksia. Seuraavassa tehdään lyhyt katsaus tällaisiin harkittavissa oleviin vaihtoehtoihin. Elämänkaariajattelussa tavoitellaan kuntalais- ja asiakaslähtöisempää palvelutoimintaa, jossa väestöryhmien palvelut kootaan ehyemmiksi ja helpommin käytettäviksi kokonaisuuksiksi. Palvelutoiminnan vaikuttavuus paranee, kun kuntalainen saa parhaimman mahdollisen palvelun. Elämänkaarimallin keskeinen tavoite on myös edistää eri toimialojen välistä yhteistyötä. Palvelutoiminnan käytännön johtaminen ja asiakastyö on organisoitu pääosin väestöryhmän tarvitsemien palveluprosessien mukaisesti. Kunnan päättäjät voivat tehokkaammin huolehtia väestöryhmien palvelukokonaisuuksista sekä ohjata voimavaroja ja kehittämistyötä. Päätökset tehdään elämänkaaren mukaan nimetyissä lautakunnissa. Talousarviot ja suunnitelmat laaditaan elämänkaariorganisaation tehtävien ja vastuiden mukaan. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä useat kunnat ovat siirtyneet elämänkaarimallin mukaiseen toimintaorganisaatioon. Ennakkoluulottomassa Kempeleen uudessa toimintamallissa kunta jaetaan kansalaiskuntaan ja palvelukuntaan. Kansalaiskunta vastaa kunnan strategisesta johtamisesta ja omistajaohjauksesta suhteessa palvelukuntaan. Valtuuston ja hallituksen mahdollisuuksia palvelutuotannon ohjaukseen tehostetaan. Kansalaiskunnan puolella luottamushenkilöorganisaatio muodostuu valtuustosta ja kunnanhallituksesta. Valtuuston roolia kunnan ylimpänä päätöksentekijänä vahvistetaan lisäämällä aktiivista valmistelun ohjausta. Valtuusto jakautuu sisäistä työskentelyä varten valiokuntiin. Valiokuntien tehtäväkenttä ja työnjako määräytyvät kansalaiskunnan vastuulla olevien johtamisprosessien mukaisesti (itsehallinto-, elinvoima-, resurssi- ja palveluohjausvaliokunnat). Vuoden 2009 alusta Kempeleen kunnassa siirryttiin sopimusohjausmalliin, jossa kunnan ja palvelun tuottajien välisillä palvelusopimuksilla ohjataan tuotannon laatua, määrää ja kustannuksia. Palvelukunnan palvelut järjestetään asukaslähtöisesti siten, että hallinnolliset rajat eivät vaikeuta palveluiden käyttöä ja luontevaa asiointia. Kempeleen uusi toimintamalli on rakennettu siten, että se on yhteensopiva seudullisen ja tarvittaessa myös laajemman alueellisen palveluyhteistyön kanssa. Palveluorganisaation perusrakenne mahdollistaa myös palveluprosessien kokonaishallinnan

17 Kuvatut esimerkit osoittavat, että organisaation rakentamisessa on vaihtoehtoja, joiden valinnassa keskeisellä sijalla on pidettävä sitä, miten ne kansalaisen ja palvelun käyttäjän näkökulmasta kykenevät hoitamaan tehtävänsä, mutta toisaalta turvaavat riittävän luottamushenkilövaikuttamisen. Kunnanosahallintoa koskevien vaihtoehtojen pohdinta on ajankohtaistunut erityisesti tapahtuneiden kuntaliitosten johdosta. Vaikka toimivan kunnanosahallinnon aikaansaamisessa on omat ongelmansa (hajautuksen laajuus, mielekkäiden tehtävien osoittaminen osahallintoelimille sekä keskus- ja aluetason toimintojen yhteensovittaminen), on tarve päätöksenteon pitämiselle riittävän lähellä kunnan asukasta sellainen seikka, joka puoltaa kuntakohtaisten ratkaisuvaihtoehtojen etsimistä. Varsin merkittävän haasteen kuntaorganisaatiolle asettaa sen eräänlainen hajautumiskehitys suhteellisen itsenäisesti toimivia yksikköjä (liikelaitokset, kuntayhtiöt) käsittäväksi. Niidenkin toiminta on kyettävä saattamaan valtuuston ja hallituksen mukaiseen tahdonmuodostukseen kuuluvaksi. Johtamisjärjestelmällä yhteys kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksiin Eduskunnan hallintovaliokunta on aiemmin viitannut tarpeeseen arvioida sitä, onko nykymuotoinen hajautettu johtamisjärjestelmä kansanvallan ja kunnan toiminnan kannalta enää puolustettavissa (HaVM 11/2000 vp VNS 3/1999 vp): Näyttää siltä, että kunnissa on haluttu monipuoluejärjestelmässä pitää poliittinen johtajuus jaettuna sekä toisaalta poliittinen ja ammattijohtajuus selkeästi toisistaan erillään. Tästä huolimatta saattaisi olla tarpeen saada kokemuksia kuntalain nykyisin sallimien mahdollisuuksien ohella myös poliittisen johtamisen ja ammattijohtamisen yhdistämisestä esimerkiksi luottamushenkilölähtöisen ns. pormestarimallin avulla. Tämä olisi mahdollista tehdä erillisellä kokeilulainsäädännöllä. Kuntalain muutoksella on sittemmin (2006) mahdollistettu siirtyminen kunnanjohtajajärjestelmästä pormestarijärjestelmään. Silloin kunnassa pormestari hoitaa myös kunnanjohtajalle kuuluvat tehtävät ja on samalla kunnanhallituksen puheenjohtaja. Kunnassa voi olla myös apulaispormestareita. Tällaisesta on kokemuksia toistaiseksi vain Tampereen kaupungista ja Pirkkalan kunnasta. Monessa kaupungissa ja kunnassa kuitenkin mietitään johtamisjärjestelmän eri vaihtoehtoja. On paikallaan tuoda esille Tampereella pormestarijärjestelmälle asetetut tavoitteet: 1. antaa poliittiselle johtamiselle kasvot, 2. saada poliittinen päätöksenteko mukaan asioiden valmisteluun, 3. selventää rajoja virkamieskunnan ja politiikan välillä, ja 4. siirtää tarkoituksenmukaisuusharkinta politiikan tehtäväksi. Pormestarijärjestelmään siirtyminen on yleensä mahdollista vain kunnanjohtajan vaihdostilanteessa. Sellaisissa tapauksissa koko johtamisjärjestelmän muutostarve kannattaisi arvioida. Eri tahojen yhteistyö on pormestarijärjestelmässäkin avainasemassa. Kaikki kunnan toimijatahot politiikka, hallinnon johtaminen ja toimintasektorit harjoittavat periaatteessa yhteisesti kunnallista johtamista kaikissa sen kolmessa dimensiossa: normatiivisessa (eli yleisten tavoitteiden määrittelyssä), strategisessa ja operatiivisessa johtamisessa. Tästä seuraa vaatimus kunkin tahon roolien selkeyttämisestä ja toimivallan leikkausten vähentämisestä. Politiikka (tässä tarkoitettuna ensisijaisesti valtuusto) kehittää ensisijaisesti poliittisia ohjelmia, tekee perusratkaisut ja asettaa reunaehdot. Arkipäivän yksittäisratkaisujen parissa se toimii vain poikkeustapauksissa. Mutta olisi järjetöntä yrittää estää politiikkaa puuttumasta myös operatiiviseen johtamiseen. Tällainen vaatimus olisi ristiriidassa kansanvaltaisesti aikaansaadun, politiikalle hallinnon toiminnasta kuuluvan kokonaisvastuun kanssa. Kääntäen puolestaan operatiivinen toiminta on strategisten ja normatiivisten reunaehtojen sisällä hallinnon ja sen osien ydinaluetta. Sen lisäksi operatiivisella toiminnalla on tärkeä tehtävä normatiivisten kehityspolkujen ja strategioiden työstämisessä. Perustavaa laatua olevat normatiivisen ja strategisen johtamisen ratkaisut kuuluvat kuitenkin politiikalle. Tätä voidaan havainnollistaa seuraavalla kuvalla. POLITIIKKA HALLINNON JOHTO AMMATILLINEN TOIMINTA Politiikan, hallinnon johtamisen ja ammatillisen toiminnan painopisteet johtamisprosessissa. NORMATIIVINEN JOHTAMINEN STRATEGINEN JOHTAMINEN OPERATIIVINEN JOHTAMINEN 32 33

18 8. LUOTTAMUSHENKILÖIDEN MAHDOLLISUUKSIA VAIKUTTAA KUNNALLISEN TOIMINNAN SISÄLTÖÖN VOIDAAN LISÄTÄ Kunnallispoliittisen agendan määrittely luottamushenkilöorganisaatiolle Luottamushenkilön johtamisrooli muodostuu myös kunnallispoliittisen agendan ohjaamisen kautta, toisin sanoin siitä mitä asioita nostetaan kulloinkin päätöspöydälle. Konkreettisesti siihen kuuluvat suunnitelmallinen ja menettelyllinen strategisten päätösten valmistelu, keskeisten kunnan orgaanien tärkeiden yksittäisratkaisujen tekeminen sekä hallinnon toimintaan kohdistuvan kontrollin turvaaminen. Hänen on siten eri rooleissaan oltava visionääri (strategisten päätösten valmistelija), päättäjä (keskeiset yksittäisratkaisut) ja kontrolloija (toimivan hallinnon valvonta sen suhteen, että luottamushenkilöelinten tekemät periaatepäätökset toteutetaan). Kaiken lisäksi hän on myös poliitikko (edustamansa yhteiskunnallisen näkemyksen kunnan toimintaan tuoja). Tähän tavoitteeseen pääsyn esteeksi voi tietysti ajatella nousevan sen, että kaikki päätöksenteko tapahtuu viranhaltijoiden esittelystä. Viranhaltijat voivatkin siis tätä kautta määrätä kunnallispoliittisesta esityslistasta. Luottamushenkilöllä on kuitenkin keinoja saattaa käsittelyyn itselleen, äänestäjilleen tai tapaamilleen kuntalaisille tärkeitä asioita: aloiteoikeus, kyselytunnilla toteutettu asian esille tuonti jne. Ehkä toimivin keino on hyvä yhteistyö ja kontaktit asianomaisten viranhaltijoiden kanssa ja näin saada tärkeänä pitämänsä asiat käsittelyyn tai näkemyksensä jo valmisteluvaiheessa tiedoksi. Luottamushenkilö voi myös kehittyä mielipidevaikuttajan roolissaan käyttämiensä puheenvuorojen ansiosta niin että häntä kuullaan herkällä korvalla jo valmisteluvaiheissakin. Valmistelu ei voi olla luottamushenkilöorganisaation vaikutusvallan ulkopuolella Kuntapäättäjien ajatteluun on iskostunut varsin syvälle seuraava työnjako: luottamushenkilöt päättävät, viranhaltijat valmistelevat. Periaatteelle on löydettävissä luonnollisesti perustaa kuntalain eri säännöksistä. Valmistelun merkitys on kuitenkin politiikan ja hallinnon välisen suhteen kannalta avainasemassa. Valmisteluvaiheessa kansanvaltakehityksen on katsottu häviävän kompleksisen konsensuksen diktaatin alle (saksalaisen Udo Di Fabion käyttämä kuvaus), toisin sanoen piiloutuvan hallintotoimintaan olennaisena osana kuuluvien eri taho- jen kesken käytävien neuvottelujen ja sovittelujen mukaiseen läpinäkymättömään prosessikulkuun. Siitä vastaa pääosin viranhaltijakunta. Puhtaaksiviljellyssä valmistelun pidättämisessä vain viranhaltijataholle luottamushenkilöt jäävät paitsioon siitä, mitä vaihtoehtoja valmisteluvaiheessa valittiin, mitä hylättiin ja miksi valmistelussa edettiin sitä polkua, joka sitten tuotiin luottamushenkilöiden päätöspöytään. Valmistelun strategisiin vaiheisiin olisi voitava kytkeä kulloinkin soveliaalla tavoin myös luottamushenkilöedustus. Suomalaisessa dualistisessa järjestelmässä (päätösvallan ja toisaalta valmistelun ja täytäntöönpanon erottavassa) ei valtuuston ja valtuutettujen mahdollisuuksiin vaikuttaa valmisteluun ole riittävästi kiinnitetty huomiota. Suomalaisessa järjestelmässä, jossa valtuustojen koko on kansainvälisesti verrattuna suuri, tämä ei olisi edes kovin hyvin yhteen sovitettavissa. Valiokuntamalli (kunnanhallitus ja lautakunnat muodostuvat valtuutetuista) vastaa tähän vaatimukseen vain osittain. Silti valiokuntamallia voi pitää välttämättömänä siksi, että valtuusto on muuttunut entistä suuremmassa määrin tavoitepäätösten tekijäksi. Tavoitteiden toteuttaminen ja keinovaihtoehtojen valinta ovat yhtä tärkeitä kunnallispoliittisia ratkaisuja, minkä vuoksi vaalimandaatin omaavien valtuutettujen on oltava niiden tekijöinä hallituksessa ja lautakunnissa. Kuuluisa hallinnon tutkija Herbert Simon on todennut, että päätöksentekoon vaikuttaminen toteutuu ennen kaikkea valvomalla valmisteluvaihetta ja siinä syntyviä päätösperusteita, joiden pohjalta päätös tehdään. Tämä vaatimus pätee erityisen hyvin myös kuntaan. Myös kunnanhallituksen vahvistunut asema suhteessa valtuustoon on merkittävä piirre. Kunnanhallituksesta on muodostunut eräänlainen pienoisvaltuusto, jossa asiat päätetään yksityiskohtia myöten. Valtuustolle jää tässä toimintatavassa puhtaasti hyväksymis- tai hylkäämisvaihtoehto. Vaihtoehtoisten ratkaisumallien työstämiseen valtuustolla ei ole enempää ajankäytöllisiä kuin muitakaan edellytyksiä. Toisaalta aihepiiriä koskevassa keskustelussa torjutaan vaihtoehto, jossa valtuustolla olisi omaa valmistelukoneistoa. Totta on, että tällainen vaihtoehto pidemmälle vietynä olisi omiaan nostattamaan vastakkainasettelua. Silti tätäkään ei pitäisi täysin torjua. Esikuvan tarjoaisivat eurooppalaiset yhteistyöorganisaatiot (Euroopan unioni ja Euroopan neuvosto), joissa yksittäiset jäsenet saavat toimeksiantoja laatia yksittäisistä kysymyksistä selvityksiä. Tällainen voisi olla rajallisesti mahdollista valtuustonkin työtapojen kehittämiseksi. Päätöksentekoon vaikuttaminen toteutuu ennen kaikkea valvomalla valmisteluvaihetta ja siinä syntyviä päätösperusteita, joiden pohjalta päätös tehdään

19 perusedellytys edustajaroolin toimivuudelle on luottamushenkilöiden kasvotus, edellytysten luominen tunnettuuteen ja vuorovaikutteisten foorumeiden järjestäminen luottamushenkilö- ja kansalaistapaamisille valtuustoryhmille oikeus esittää tulevaan valtuuston kokouskutsuun otettava asia, josta kokouksessa voidaan keskustella (ja sen jälkeen saattaa mahdolliseen valmisteluun) luottamushenkilöt julkisuuteen tiedottamaan kunnallispoliittisista asioista, viranhaltijat taustalle (tarpeen tiedotusohjeiden ja käytännön muuttaminen) edustajanroolin suhteellistaminen: kunnan asukkaallakin on luottamushenkilöiden ohella vastuuta oman kotikuntansa asioista 3. Luottamushenkilön kunnan edunvalvontarooli annetaanko kunnan edustajille kuntayhtymissä ym. yhteistoimintaelimissä ohjeita ovatko näissä elimissä toimivat puolestaan riittävässä yhteydessä kaupungin- /kunnanhallitukseen tai johtaviin viranhaltijoihin 9. KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJEN TARKISTUSLISTA Ainakin seuraavat toimenpide-ehdotukset tulisi käydä läpi ja katsoa, mitä niiden osalta olisi tehtävissä. 1. Luottamushenkilön päättäjärooli: keskeisen kuntaa ja kuntalaisia koskevan päätösvallan oltava luottamushenkilöelimillä: onko näin myös käytännössä? jos ei, niin kuntien johtosääntöjen uudistamisen kautta palautettava luottamushenkilöorgaaneille tosiasiallista päätösvaltaa (delegoinnin uudelleenarviointi) edellytysten luonti edellä sanotulle: toimintajärjestelmän sallittava niin päätoimisia luottamushenkilöitä kuin harrastelijoita 2. Luottamushenkilön edustajarooli: pyrittävä tasapainoiseen erityyppisten luottamushenkilöiden rekrytoimiseen vain vaaleilla valitut luottamushenkilöt (valtuutetut) ovat jäseninä toimielimissä, joilla on päätösvaltaa 4. Luottamushenkilön poliitikkorooli: kunnan riittävän laajan itsehallinnon kautta palautuu mahdollisuus luottamushenkilöiden yhteiskunnallisten näkemysten kirjon jalostamiseen kulloisessakin tapauksessa ihanteelliseen ja legitiimiin lopputulokseen pääsemiseksi saattamalla kunnan taloudelliset voimavarat oikeaan suhteeseen kunnalle osoitettujen tehtävien kanssa voidaan päästä luottamushenkilöiden vastuun täysimääräiseen toteutumiseen valtuustoryhmien toimintaedellytyksistä on kunnan voitava nykyistä paremmin pitää huolta asenneilmapiirin muuttaminen, koulutus, tiedotus: tärkeää politiikkaa tehdään eduskunnan ohella myös lähiyhteisössä, kunnassa poliitikkorooliin sopii myös luottamushenkilön eräänlainen visionäärin ja kyseenalaistajan rooli: kehitettävä itseä, seurattava ympäröivää maailmaa, havainnoitava merkkejä konsensusdemokratiaa kehitettävä rakentavaan kiistojen- ja vaihtoehtojen työstämiseen kykenevään keskustelukulttuuriin: keskustelut päätösvaihtoehdoista valtuustoon 36 37

20 10. LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISESSAKIN LUOTTAMUSHENKILÖN NÄKEMYKSIÄ TARVITAAN Kunnallishallinnon peruslain uudistamistarpeet Vireillä olevien ja tulevien lainsäädäntöuudistusten aivan keskeisin kysymys on siinä, millaiseksi kunnallisen itsehallinnon aseman ja sisällön valtiorakenteessa halutaan muodostuvan. Nähdäänkö kunnallinen itsehallinto jatkossa pelkkänä valtion kuorman keventämisen hallintopoliittisena ratkaisukeinona vai onko kunnallinen itsehallinto jatkossakin valtiopoliittisesti tärkeä vapausperusteisen kansanvaltaisen perusjärjestyksen elementti? Klassiset valtiolliset ohjausvälineet ovat menettäneet vaikuttavuuttaan. Sitä vastoin tilalle ovat tulleet vahvemmin laadulliset politiikat. Sellaiset käsitteet kuin motivaatio, kommunikaatio, hyväksyntä ja keskustelukyvykkyys nousevat tilalle. Seurauksena on, että erilaiset hallintoreformit ovat samalla myös konsensus- ja legitimaatio-ongelmia. Kunnallishallinnon 2010-luvun uudistettavalle peruslaille tavoitteet joustavuudesta ja mahdollistavuudesta, samoin kuin hallinnon laihuudesta ja aktivoivuudesta eivät voine olla huomiotta jätettäviä. Nyt on kuitenkin kyettävä yhdistämään toiminnan väljyystavoite kunnallisen kansanvallan riittävien reunaehtojen turvaamiseen. Valtio on kunnan keskeisin yhteistyötaho, asukkaiden ohella. Valtio ei kykene ottamaan vastuuta perustuslain mukaisten perusoikeuksien toteutumisesta yksin. Tämän yksin toimimisen kyvyttömyytensä tunnustaminen edellyttää kuitenkin valtiolta toimintatapojen muuttamista. Eduskunnan hallintovaliokunta on kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevassa lausunnossaan tämän valtion uudistumistarpeen havainnut: Tehokkaan kuntia tukevan kuntapolitiikan kannalta on tärkeää, että myös keskushallinnossa on uudistautumis- ja kehittämiskykyä. ( HaVM 31/2006 vp. s. 21.). Modernissa hyvinvointivaltiossa kaikkien hallinnon tasojen aito vuorovaikutus on olennaisen tärkeää. Mikä sitten on yksittäisen luottamushenkilön ja kunnankin rooli kunnallishallinnon peruslain tulevassa uudistamisessa? Kannattaa kaivaa esiin eduskunnan hallintovaliokunnan lausunto vuodelta Hallintovaliokunta totesi tämän käsitellessään periaatteita hyvästä eurooppalaisesta hallinnosta (lausunto 20/2001 vp): Valiokunnan mielestä suomalaisen demokratian erityispiirteenä on alue- ja paikallishallinnon asiantuntemuksen huomioiminen ja osallistuminen politiikan valmisteluun. Tätä kehityssuuntaa on syytä tukea Euroo- pan laajuisestikin. Kannattaa kiinnittää huomiota sanoihin osallistuminen politiikan valmisteluun. Yksittäisellä luottamushenkilölläkin on siten oikeus tuoda lainsäätäjän käyttöön näkemyksiään lainsäädännön uudistamiseen. Alhaalta ylös -impulssit voivat tarjota sellaista tietoa, jota välttämättä viralliset lainsäätäjät eivät muutoin osaisi hankkia tai saisi tietoonsa. 11. VUOROVAIKUTUS KUNNAN ASUKKAIDEN KANSSA Onko kansalaisyhteiskuntakehitys mahdollinen? Yhteiskunta elää niiden varassa, jotka tekevät enemmän kuin velvollisuutensa. 1 Syvälle sisäistetty yhtenäisvaltioajattelu on yhä merkittävämpi este välttämättömälle kansanvaltakehitykselle. Mutta onko aika ajanut ohi yhtenäisvaltiokulttuurista ja sen aikanaan, hyvinvointivaltion rakentamiskaudella tarjoamat vahvuudet menettäneet vaikuttavuutensa? Kysymys on edellä olevaan viitaten aiheellinen, mutta otetaanko sen mukainen selvittämishaaste Suomessa vastaan esimerkiksi perustuslain tarkistustyössä? Tässä suhteessa voi perustellusti olla pessimistinen. Vain kansalaisten sisäistämä ymmärtämys siitä, että monimuotoisuus ja vallan rajoittaminen ovat tärkeitä, myös kansalaisyhteiskuntakehityksen kannalta, voi muuttaa yhtenäisvaltiollista keskusjohtoisuuttamme. Siinä itsehallinnon idean ja teorian uudelleen löytäminen on olennainen edellytys. Mutta tämä edellyttää luonnollisesti sitä, että kansalaiset voivat myös tämän vaikuttavalla tavalla ilmaista. Edustuksellisessa demokratiassa vaalit auttavat tässä suhteessa vähän eliittien ratkaistessa, ettei tämäntyyppisiä kysymyksiä teemoiteta enempää puolue- kuin vaalipoliittisestikaan. Kansalaiskiinnittyminen on pohjoismaisen hyvinvointivaltion keskeisin haaste lähivuosina. Ylhäältä alas hallintovaltion muotoon rakennettu hyvinvointivaltio on menettänyt legitimiteettiään, kun sen keskeinen ominaisuus kansalaisten näkökulmasta riittävät hyvinvointipalvelut on kriisiytynyt rahoitusongelmaan. Merkitystä on myös ihmisten muuttuneella ajattelulla ja asenteilla, kuten vähäisemmällä auktoriteettiuskolla ja lisääntyneellä itsenäisyydellä. Kysymys on merkittävästä haasteesta valtiolle. Miten se siitä voi selviytyä? Tuskin se onnistuu ainakaan entistä tietä: lisäämällä lakeja, uusia julkisia hyvinvointipalveluja ja keskitettyjä ohjelmia ja valvontaa. 1. Sanonta, joka on erityisesti Manner-Euroopan maissa yleinen, mutta jonka isää ei mainita

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen

Lisätiedot

Demokratiapäivä

Demokratiapäivä Demokratiapäivä 13.10.2015 Teemasessio 2:Edustuksellisen ja suoran demokratian muodostama kokonaisuus - miten niiden johtaminen ja kehittäminen vaikuttaa toisiinsa ja miten niitä kehitetään samanaikaisesti?

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen Arto Sulonen Uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä, pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Työvaliokunta, pj. ylijohtaja Päivi Laajala,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2017 1 (5) 10 V 7.6.2017, Kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenten valinta vuonna 2017 alkavaksi toimikaudeksi HEL 2017-002973 T 00 00 02 Päätösehdotus esittää kaupunginvaltuustolle

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2017 1 (5) 12 V 7.6.2017, Keskusvaalilautakunnan asettaminen ja jäsenten valinta vuonna 2017 alkavaksi toimikaudeksi HEL 2017-002991 T 00 00 02 Päätösehdotus esittää kaupunginvaltuustolle

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittinen johtaminen Ohjausryhmän 13.12.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 18.12.2013 Page 1 Uuden kuntalain tuki demokratialle 1. Säilyttämällä

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2017 1 (5) 9 V 7.6.2017, Kaupunginhallituksen elinkeinojaoston jäsenten valinta vuonna 2017 alkavaksi toimikaudeksi HEL 2017-002974 T 00 00 02 Päätösehdotus esittää kaupunginvaltuustolle

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

(KuntaL 73 ) Vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan:

(KuntaL 73 ) Vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: Kunnanhallitus 179 06.06.2017 Valtuusto 63 14.06.2017 Toimielinten jäsenten vaali 2017-2021 KH 06.06.2017 179 Kuntalain 32 :n mukaan tulee valtuuston suorittaa kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan ja

Lisätiedot

Kunnallinen Asetuskokoelma

Kunnallinen Asetuskokoelma N:o 490/2012 Pietarsaaren kaupungin Kunnallinen Asetuskokoelma TALOUS JA TILINTARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 9 muutettu kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2001 12 muutettu kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2017 1 (5) 20 V 7.6.2017, Kasvatus- ja koulutuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston jäsenten valinta vuonna 2017 alkavaksi toimikaudeksi HEL 2017-002999 T 00 00 02 Päätösehdotus

Lisätiedot

1/ /2013, 3/ /2013, 9/ /2013, 10/ /2013, 110/ /2015

1/ /2013, 3/ /2013, 9/ /2013, 10/ /2013, 110/ /2015 Kaupunginhallitus 144 15.06.2015 Kaupunginvaltuusto 54 15.06.2015 Markku Ahjoniemen eronpyyntö Karkkilan kaupungin luottamustehtävistä 1/00.00.01/2013, 3/00.00.01/2013, 9/00.00.01/2013, 10/00.00.01/2013,

Lisätiedot

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Kuntalaisten kaupunkinäkymä Yksityinen palveluntuottaja Sairaanhoitopiiri Kuntayhtymät Maakunnat, seudut ym. yhteistyö

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kihniön kunta Tarkastuslautakunta 2013-2016 Pöytäkirja 3/2017 Kokousaika: 19.4.2017 klo 12.00 15.45 Kokouspaikka: Kihniön kunnanvirasto Läsnä: Jouko Yli-Knuuttila, puheenjohtaja Minna Yli-Kujala, varajäsen

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta

Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Kenen osallisuus?-seminaari 2.9.2014 Neuvotteleva virkamies Inga Nyholm Kuntalain valmisteluaikataulu Hallituksen esitysluonnos kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi

Lisätiedot

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä maaliskuun 28 p:nä 2007

HELSINGIN KAUPUNGIN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä maaliskuun 28 p:nä 2007 0 02 01.1 HELSINGIN KAUPUNGIN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä maaliskuun 28 p:nä 2007 Tarkastustoimi 1 Tarkastusjärjestelmä 2 Toimiala Helsingin kaupungin ulkoisessa

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten johtamista vahvistetaan? Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo Heikki Harjula

Uusi kuntalaki: Miten johtamista vahvistetaan? Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo Heikki Harjula Uusi kuntalaki: Miten johtamista vahvistetaan? Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Heikki Harjula Organisoinnin ja johtamisen linjauksia 1 Kunnilla oltava edelleen laaja mahdollisuus toteuttaa

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNGIN JOHTAMINEN

KEURUUN KAUPUNGIN JOHTAMINEN KEURUUN KAUPUNGIN JOHTAMINEN Keuruun kaupunkia johdetaan seuraavien asiakirjojen pohjalta: 1. Keuruun kaupungin johtamisen periaatteet 2. johtosääntö (osittain nykyisessä toimintasäännössä) 3. hallintosääntö

Lisätiedot

Luottamushenkilöjärjestelmän uudistamista valmistelleen työryhmän esitykset

Luottamushenkilöjärjestelmän uudistamista valmistelleen työryhmän esitykset Kouvolan kaupunki Luottamushenkilöjärjestelmätyöryhmä 11.6.2015 Luottamushenkilöjärjestelmän uudistamista valmistelleen työryhmän esitykset 1. Yleistä Kaupunginhallitus asetti 12.1.2015 työryhmän valmistelemaan

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet?

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Salon kansalaisopisto & Kylien Salo 25.9.2014 Siv Sandberg, Åbo Akademi siv.sandberg@abo.fi Kuntalaisten

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö

Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö Sisällysluettelo Liikelaitosten organisaatio

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Terveiset lain valmistelusta!

Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Terveiset lain valmistelusta! Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Terveiset lain valmistelusta! Nyholm Inga, VM 29.8.2013 Ajankohtaista kuntalakiuudistuksesta Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä linjasi lakiuudistuksen jatkovalmistelua

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

KUNTALAKI JA KESKEISET SÄÄDÖKSET

KUNTALAKI JA KESKEISET SÄÄDÖKSET KUNTALAKI JA KESKEISET SÄÄDÖKSET Professori Aimo Ryynänen Tampereen yliopisto Päijät-Hämeen kesäyliopiston kuntapäättäjien seminaari 4. ja 5.2.2009 AR/2009 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä luottamushenkilön tulee

Lisätiedot

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä?

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? - Ensimmäisiä osatuloksia kevään 2015 kuntalaiskyselystä Kuntapuheenjohtajapäivä 10.6.2015 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista 12.11.2013 Page 1 Demokratian ja osallisuuden taustatekijät

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2017 1 (5) 8 V 7.6.2017, Kaupunginhallituksen jäsenten valinta vuonna 2017 alkavaksi toimikaudeksi HEL 2017-002970 T 00 00 02 Päätösehdotus esittää kaupunginvaltuustolle

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen

Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä 11.4.2017 klo 18.00 Kunnanjohtaja Pekka Määttänen Kuntastrategia on kunnan toiminnan punainen lanka, tie kohti haluttua tulevaisuutta Uuden kuntalain

Lisätiedot

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 1 Edunvalvonta Kehittäminen Palvelut Oma esittelyni Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Tampereen

Lisätiedot

Kunnan poliittisen johtamisen vahvistaminen ja itsehallinto

Kunnan poliittisen johtamisen vahvistaminen ja itsehallinto Kunnan poliittisen johtamisen vahvistaminen ja itsehallinto Asko Uoti, kunnallisoikeuden prof., HTT, YTM Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Kuntalaki uudistuu: Miten poliittista johtamista vahvistetaan?

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 1 Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on seitsemän jäsentä, joista valtuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996 TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 21.10.1996 Voimaantulo 1.1.1997 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ...5 1. VALVONTAJÄRJESTELMÄ... 5 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 5 2. TARKASTUSLAUTAKUNTA...

Lisätiedot

Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän.

Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. TAIVALKOSKEN KUNTA TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty valtuustossa 15.11.1996 57 Voimaantulo 1.1.1997 1 luku Valvontajärjestelmä 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään

Lisätiedot

Tarkastussääntö. Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28

Tarkastussääntö. Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28 Tarkastussääntö Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28 Sisällysluettelo Valvontajärjestelmä... 1 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 1 Tarkastuslautakunta... 1 2 Lautakunnan kokoonpano...

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN. 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti

PÄIJÄT-HÄMEEN. 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti PÄIJÄT-HÄMEEN KUNTAPÄÄTTÄJÄSEMINAARI 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti VALTUUTETUN ESTEELLISYYS On rajoitetumpaa kuin muun luottamushenkilön esteellisyys Koskee vain valtuuston kokousta (kuntalaki 52 ) Jos

Lisätiedot

1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1

1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 Tarkastussääntö 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 2 Lautakunnan kokoonpano 1 3 Lautakunnan kokoukset 1 4 Lautakunnan tehtävät

Lisätiedot

Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous

Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous Kuntamarkkinat Helsinki 12.9.2014 Kirsi Mononen, johtava lakimies Kuntatalousohjelma Kuntataloudelle kokonaisuutena oma tasapainotavoite» Menojen ja

Lisätiedot

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.2008 84 Noudatetaan 1.1.2009 alkaen 1 Toimiala Tässä johtosäännössä määritellään vesihuoltolaitoksen, sen johtokunnan ja toimitusjohtajan

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 15.11.2006 SISÄLLYSLUETTELO VALVONTAJÄRJESTELMÄ...3 1 ULKOINEN JA SISÄINEN VALVONTA...3 TARKASTUSLAUTAKUNTA...3 2 TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.11.2012 14 9.12.2013 251

SAVONLINNAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.11.2012 14 9.12.2013 251 SAVONLINNAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.11.2012 14 9.12.2013 251 Voimaantulo 1.1.2014 1 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

KH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/

KH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/ KH liite n:o 2/4.12.2012 VALT liite n:o 2/13.12.2012 Sivu 2 / 5 1 VALIOKUNNAT Pudasjärven kaupungin valiokunnat osallistuvat kaupungin päätöksien valmisteluun valtuustolle, kaupunginhallitukselle tai virkamiehille.

Lisätiedot

Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arviointi

Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arviointi Tarkastuslautakuntien koulutus 6.4.2009 Päijät-Hämeen kesäyliopisto Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arviointi Tarkastaja Reijo Ollikka, JHTT, Lahden kaupunki Kuntalain 9 luku

Lisätiedot

Uusi Oulu Oulun kaupungin ulkoinen valvonta. Kaupunginvaltuutettujen koulutus Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas

Uusi Oulu Oulun kaupungin ulkoinen valvonta. Kaupunginvaltuutettujen koulutus Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas Oulun kaupungin ulkoinen valvonta Kaupunginvaltuutettujen koulutus 15.11.2012 Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas Uusi Oulu 1.1.2013 Kunnan valvontajärjestelmä Muu ulkoinen valvonta - valtion valvonta:

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 1 Sisältö TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala... 3 1 LUKU PALKKIOT... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä

Lisätiedot

Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava

Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Tausta Pohjautuu 40 ARTTU2-kunnalle tehtyyn kyselyyn Kuntien poliittisten johtamis-

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Kuntalaki uudistuu Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kuntatalo 21.5.2013 Esityksen painopisteet 1. Julkishallinnon arvot ja

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖVAALIT TOIMIKAUDEKSI

LUOTTAMUSHENKILÖVAALIT TOIMIKAUDEKSI 1 Valtuusto LUOTTAMUSHENKILÖVAALIT TOIMIKAUDEKSI 2017-2020 Valtuuston on valittava henkilöt kunnallisiin ja eräisiin valtiollisiin luottamustoimiin. HALLITUS Valtuusto valitsee hallitukseen yhdeksän jäsentä

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA

KARKKILAN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA KARKKILAN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA 2018-2019 KH 26.9.2016 1..1 Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunta Toimintatuotot 14 490 0 0 Toimintakulut -18

Lisätiedot

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ (malli) Hyväksytty Keskustan kunnallisasiain neuvottelukunnassa 18.4.2012 ja vahvistettu puoluehallituksessa 27.4.2012 Valtuustoryhmän tarkoitus 1 kunnan / kaupungin

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (5) 5 Lausunto pormestarin ja alueellisten toimielinten suoria vaaleja koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta HEL 2015-005013 T 03 00 00 Esitysehdotus esittää

Lisätiedot

Kuntalain uudistus Demokratiajaoston katsaus

Kuntalain uudistus Demokratiajaoston katsaus Kuntalain uudistus Demokratiajaoston katsaus Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Kuntatalo 26.11.2013 Riitta Myllymäki Johtava lakimies, demokratiajaoston sihteeri 1 Demokratiajaoston asiakokonaisuudet

Lisätiedot

Oheismateriaali Kuntaliiton ohjeistus sidonnaisuusilmoituksista ja -rekisteristä Sähköinen Lomake (sähköisen sidonnaisuusilmoituksen sisältö)

Oheismateriaali Kuntaliiton ohjeistus sidonnaisuusilmoituksista ja -rekisteristä Sähköinen Lomake (sähköisen sidonnaisuusilmoituksen sisältö) Tarkastuslautakunta 50 02.05.2017 1.1.2013-30.6.2017 Kaupunginhallitus 247 08.05.2017 Sidonnaisuusilmoitukset ja -rekisteri 535/00.01.01.01/2017 TARLA 50 Valmistelija/lisätiedot: Tarkastuspäällikkö Anitta

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat

Lisätiedot

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO I LUKU... 3 TOIMIALA... 3 1 Toiminnan järjestäminen... 3 2 Toiminnan tarkoitus... 3 3 Oppilaitoksessa annettava opetus... 4 4 Oppilaat...

Lisätiedot

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Oheismateriaali Kuntaliiton ohjeistus sidonnaisuusilmoituksista ja -rekisteristä Sähköinen Lomake (sähköisen sidonnaisuusilmoituksen sisältö)

Oheismateriaali Kuntaliiton ohjeistus sidonnaisuusilmoituksista ja -rekisteristä Sähköinen Lomake (sähköisen sidonnaisuusilmoituksen sisältö) Tarkastuslautakunta 50 02.05.2017 1.1.2013-30.6.2017 Kaupunginhallitus 247 08.05.2017 Kaupunginvaltuusto 61 15.05.2017 Sidonnaisuusilmoitukset ja -rekisteri 535/00.01.01.01/2017 TARLA 50 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Jyväskylän uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus 2013: - luottamushenkilöorganisaatio valtuustoryhmien vastaukset kyselyyn kesäkuussa 2011

Jyväskylän uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus 2013: - luottamushenkilöorganisaatio valtuustoryhmien vastaukset kyselyyn kesäkuussa 2011 Jyväskylän uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus 2013: - luottamushenkilöorganisaatio valtuustoryhmien vastaukset kyselyyn kesäkuussa 2011 Valtuustoseminaari 22.8.2011 Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1 HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1 77 HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN Khs 2006-1644 Esityslistan asia Kj/6 Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti

Lisätiedot

Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti

Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Kaupunginhallitus 41 21.01.2013 Kaupunginvaltuusto 23 28.01.2013 Kaupunginhallitus 151 22.04.2013 Kaupunginvaltuuston päätöksen 28.1.2013 23 Jäsenten valitseminen Perusturvakuntayhtymä Karviaisen yhtymähallitukseen

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys Johdanto... 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala...

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö

Oulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö Oulun kaupunki Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 117 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 14 1.1.2013

Lisätiedot

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) MTK-Pohjois-Savo ry Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi 2.12.2013 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Työvaliokunnan kokous 11.11.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 12.11.2013 Page 1 Uuden kuntalain tuki demokratialle 1. Säilyttämällä kuntien oma päätös-

Lisätiedot

Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely

Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely Arviointimenettely vuosina 2007-2016 Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :n (alussa Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta

Lisätiedot

Kunnanhallituksen vaali ja kunnanhallituksen toimikauden pituudesta päättäminen

Kunnanhallituksen vaali ja kunnanhallituksen toimikauden pituudesta päättäminen Kunnanhallitus 115 15.05.2017 Kunnanhallituksen vaali ja kunnanhallituksen toimikauden pituudesta päättäminen 7/010/2017 Kunnanhallitus 15.05.2017 115 Toimielin Kunnanhallitus johtaa kunnan toimintaa ja

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot