toimintakertomus 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "toimintakertomus 2007"

Transkriptio

1 toimintakertomus 2007

2 Toimintakertomus vuodelta 2007 Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö UKK-instituutti Sisältö Johtajan katsaus 2 Tutkimus- ja kehittämisohjelmat 1. Tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvyn edistäminen ja säilyttäminen 4 Työikäisen väestön toimintakyvyn ja selän terveyden edistäminen 4 Kaatumisiin ja osteoporoosiin liittyvien luunmurtumien ehkäisy 6 Liikuntavammojen ehkäisy 8 2. Lihavuuden ja siihen liittyvien sairauksien ehkäisy Terveyden edistämisen käytännöt ja keinot perusterveydenhuollossa 11 Toiminta numeroina Talous 14 Asiakkaat 15 Kumppanit 15 Prosessit Tutkimus 16 Koulutus, viestintä ja tietopalvelu 17 Palvelutoiminta 18 Tietotekniikka 18 Laboratorio 19 Voimavarat Hallinto 20 Henkilöstö 20 Tyky- ja virkistystoiminta 20 Henkilöstökoulutus 21 Sammanfattning 22 Summary 23 LIITTEET 1. Yhteistyökumppanit Tiedelehdet Koulutustilaisuudet Viestintäaineistot Hallitus Henkilökunta Tutkimukset Julkaisut 30 Tuloslaskelma ja tase 36

3 Johtajan katsaus Terveysliikunnan merkitys on edelleen vahvassa kasvussa. Kansanterveyslaitoksen marraskuussa julkaiseman FINRISKI tutkimuksen mukaan ylipainoisten osuus aikuis väestöstä on edelleen lisääntynyt. Väestön lihominen jatkuu siitä huolimatta, että ravintotottumukset ovat parantuneet. Keskeiseksi painon nousua selittäväksi tekijäksi on noussut liian vähäinen liikkuminen. Terveysliikunta on todettu merkittäväksi elintapaohjauksen kohteeksi myös Terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa. Liikkumisen lisääminen kaikissa ikäryhmissä, pienistä lapsista vanhuksiin, onkin nousemassa yhdeksi Suomen terveyspolitiikan tukipilariksi. Mitä paremmin terveysliikunnalla ja muilla elintapaohjauksen keinoilla onnistutaan ehkäisemään elintapasairauksia, sitä terveempää väestö on ja sitä paremmin voidaan hallita sairauskulujen kasvua sekä torjua ennenaikaista eläköitymistä. UKK-instituutti on toiminut ja tulee myös jatkossa toimimaan aktiivisena terveysliikunnan asian tuntijana. Lasten ja nuorten ylipaino on yleistynyt ja varusmiesten fyysinen kunto heikentynyt huolestuttavasti jo pitkän aikaa. Nuoren Suomen kokoama asiantuntijaryhmä työsti vuoden 2007 aikana Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden suosituksen, joka julkistettiin tammikuussa Suosituksen mukaan 7 18-vuotiaiden tulisi liikkua monipuolisesti 1 2 tuntia päivässä ja rajoittaa yhtämittainen istuminen enintään kahteen tuntiin. Tämä suositus on hyvä esimerkki tavoitteiden muuttumisesta: pelkästään liikunnan lisäämisen sijaan puhutaan laajemmin fyysisestä aktiivisuudesta ja sitä rajoittavista tekijöistä. UKKinstituutti osallistui työryhmän työskentelyyn, ja yhteistyössä Nuoren Suomen kanssa valmisteltiin materiaalia nuorten liikkumisen lisäämiseksi. Lasten liikunnan yhteys terveyteen oli esillä myös UKK-instituutin koulutuksessa. Tutkimustiedon tuottaminen terveysliikunnasta ja liikunnan turvallisuudesta pysyy UKK-instituutin keskeisenä tehtävänä myös uudella strategiakaudella, jonka valmistelu aloitettiin. Liikunnan terveysvaikutukset tunnetaan laajasti, mutta terveydenhuolto kaipaa tarkempia ja tuloksekkaampia toimintamalleja liikkumisen hyödyntämiseen sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Esimerkkejä erityisryhmiin kohdistuvista tutkimuksista ovat UKK-instituutissa käynnistynyt liikuntaharjoittelututkimus raskausdiabeteksen ehkäisystä ja valmisteilla oleva kuorma-autonkuljettajien elintapainterventiotutkimus, jossa pyritään parantamaan kuljettajien pitkäaikaista vireyttä. Kansainvälisenä yhteistyöhankkeena käynnistyi kesäkuussa ALPHA-hanke. UKK-instituutti on mukana tässä EU:n rahoittamassa kehittämisprojektissa, jossa luodaan EUmaihin yhtenevät, väestömittauksiin sopivat kuntotestikokonaisuudet kaikille ikäluokille. UKK-instituutin onnistumisesta strategisessa viestinnässä kertoo toimintavuoden 2

4 alussa toteutettu sidosryhmätutkimus, jonka mukaan instituutti tunnetaan nimenomaan terveysliikuntaa edistävänä tutkimus- ja asiantuntijalaitoksena. Instituutin järjestämä ammatillinen täydennyskoulutus keräsi hyvin osallistujia, ja tilauskoulutuksessa kysyntä kohdistui pidempikestoisiin koulutuskokonaisuuksiin. Vuoden aikana jatkettiin koulutusyhteistyötä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin D2D -hankkeen kanssa. Terveydenhuoltohenkilöstön toteuttama elintapaohjaus, erityisesti liikuntaneuvonta, tulee jatkossakin olemaan tärkeä osa instituutin koulutustoimintaa. Liikkumisreseptin aktiivinen käyttöönotto ja liikuntaneuvonnan toimiva palveluketju ovat esimerkkejä näistä koulutussisällöistä. Motivoitunut ja osaava henkilöstö sekä vakaa talous antavat UKK-instituutille hyvän mahdollisuuden toimia jatkossa entistä määrätietoisemmin terveysliikuntaa ja fyysistä kuntoa edistävänä tutkimus- ja asiantuntijatalona. Näkyvä muutos vuoden 2007 aikana oli instituuttia vuodesta 2001 johtaneen dosentti Mikael Fogelholmin siirtyminen Suomen Akatemian palvelukseen. Mikaelin aikana UKK-instituutti vahvisti toimintaansa monella osa-alueella. Omasta ja instituutin puolesta lämmin kiitos Mikaelille ja menestystä uudessa vaativassa tehtävässä. Tommi Vasankari 3

5 Tutkimus- ja kehittämisohjelmat 1. Tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvyn edistäminen ja säilyttäminen Työikäisen väestön toimintakyvyn ja selän terveyden edistäminen Työikäisen väestön toimintakyvyn ja selän terveyden edistäminen -ohjelman tutkimuksissa kehitetään työikäisten työ- ja toimintakyvyn arviointiin mittausmenetelmiä, jotka ovat tieteellisesti päteviä ja käytäntöön helposti sovellettavia. Toinen tutkimuksen päämäärä on luoda varmennettuja toimintamalleja selkävaivojen uusiutumisen ehkäisyyn ja varhaiseen kuntoutukseen. Liikunta- ja terveysalan ammattilaisille järjestetään koulutusta testimenetelmien ja toimintamallien turvallisesta käytöstä erilaisissa toimintaympäristöissä. Ohjelman terveyden ja toimintakyvyn edistämistä koskevat tavoitteet tukevat Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat asiakirjaa (STM 2006) sekä valmisteilla olevaa valtioneuvoston periaatepäätöstä terveyttä edistävän liikunnan ja ravitsemuksen kehittämislinjoista. Ikääntyvien terveyskuntotestistön kehittämiseen liittyvän väitöskirjatyön yhteenveto valmistui joulukuussa, ja kaksi viimeistä osatyötä hyväksyttiin julkaistaviksi. Myös aikuisväestön liikehallintatesteihin liittyvän väitöskirjatyön osajulkaisut valmistuivat. Väestön fyysinen aktiivisuus, kunto ja terveys -tutkimuksesta (Terveys jatkotutkimus) valmistui pro gradu -opinnäytetyö ja tieteellinen käsikirjoitus. Tulosten perusteella henkilöillä, jotka harrastivat liikehallintaa ja lihaskuntoa kehittävää liikuntaa terveysliikuntasuosituksen (liikuntapiirakka) mukaisesti, oli parempi tasa paino ja alaraajojen lihasvoima kuin liikkumattomilla tai muunlaista liikuntaa harrastavilla. Tamperelaisten liikunta, kunto ja terveys -tutkimuksen 11-vuotisseurannan aineistosta valmistui pro gradu -opinnäytetyö arkiliikunnan ja kuntoliikunnan vaikutuksista. Lisäksi osallistuttiin Liikuntavammojen ehkäisyohjelmaan kuuluvan Varusmiesten selkävaivojen ja tapaturmien ehkäisytutkimuksen intervention suunnitteluun ja käynnistämiseen sekä sitä edeltäneen epidemiologisen osatutkimuksen analyyseihin ja rapor tointiin. Kesäkuussa käynnistyi EU:n rahoittama kehittämisprojekti ALPHA (Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and Fitness). Projektia koordinoi Karolinska Institutet Tukholmassa. Tavoite on kehittää EU-maihin yhtenevät, väestömittauksiin soveltuvat fyysisen aktiivisuuden ja kunnon monitorointimenetelmät lapsille, nuorille ja aikuisille. UKK-instituutti vastaa kuntotestikokonaisuuksien valinnasta eri ikäryhmille yhteistyössä Granadan yliopiston kanssa. UKK-instituutti toimii Voimaa vanhuuteen -ohjelman Elinvoimaa 75+ -hankkeessa vertaisohjaajien kouluttajana ja kerää tietoja hankkeen arviointia varten. Terveyskunnon mittaus -koulutuksen kysyntä kasvoi edellisistä vuosista (9 koulutusta). Selän terveyden edistämisen koulutuksissa (10 koulutusta) korostettiin keskivartalon asennon hallintaa kehittävää lihaskuntoharjoittelua ja siihen liittyvää neuvontaa. Toimintavuonna järjestettiin 10 terveysliikuntakurssia pilatesharjoitusmenetelmän sovellettavuudesta selkä kuntoutukseen. Ikääntyvien terveyskunnon testauksesta valmistui opetusvideo. Selkä kuntoon -lihasharjoitusohjelmasta valmistui selän omatoimiseen hoitoon soveltuva dvd. Kehittämisprojektit UKK-terveyskuntotestit keski-ikäisille ja ikääntyville Selkä kuntoon -projekti Kävelyliikunnan edistämisohjelma Asiantuntijatyö Voimaa vanhuuteen -ohjelma / TELI-neuvottelukunta Terveys tutkimuksen toimintakykyryhmä Kuntotestausvaliokunta / Liikuntatieteellinen Seura Fysioterapiakoulutuksen neuvottelukunta / Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Selkäneuvoja-projekti / Suomen Selkäliitto Terveyden edistämisen keskuksen terveysaineistojen arviointipaneeli Rehabilitation International -järjestö / Commission on Leisure, Recreation and Physical Activities Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaryhmä TOIMIA / Kansanterveyslaitos Kuntotestauksen yritysraportointi -työryhmä / Kunto ry 4

6 UKK-terveyskuntotestit ikääntyville kävelyvaikeuksia ennustavat kynnysarvot Pauliina Husu Liikkumiskyvyn heikentyminen on usein ensimmäinen havaittavissa oleva merkki siitä, että fyysinen toimintakyky ja itsenäinen selviytyminen alkavat rajoittua. Liikkumiskyvyn kannalta keskeisimmät kuntotekijät ovat lihasvoima, tasapaino ja kävelynopeus. Kainuun elintavat ja terveys -tutkimuksen perusteella on todettu, että UKKterveyskuntotestit ikääntyville ennustavat liikkumisvaikeuksien ilmaantumista ikään tyneille henkilöille, jotka asuvat kotona ja kykenevät liikkumaan itsenäisesti. Tässä tutkimuksessa oli mukana vuotiaita, joilla ei vuonna 1996 tehtyjen terveyskuntotestien yhteydessä ollut itse ilmoitettuja vaikeuksia kävellä kahta kilometriä (n=537). Tutkimuksen tavoite oli etsiä terveyskuntotesteille kynnysarvoja, joita huonompi testitulos ennustaa kävelyvaikeuksien ilmaantumista k uuden vuoden seurannan aikana. Henkilöt, jotka säilyttivät kävelykykynsä seurannan aikana, suoriutuivat terveyskuntotesteistä paremmin kuin ne, joille tuli kävelyvaikeuksia. Parhaiten vaikeuksia ennustivat yhden kilometrin kävelyaika sekä suoriutuminen takaperin kävelystä ja selän ojentajalihasten dynaamisesta toistotestistä. Näille testeille pystyttiin myös määrittämään vaikeuksien ilmaantumista ennustavat kynnysarvot. Kilometrin kävelyajan kynnysarvo oli miehillä 10 min 15 s ja naisilla 10 min 47 s. Vastaavat arvot 6,1 metrin takaperin kävelyssä olivat 28 s ja 35 s ja selän ojentajalihasten toistotestissä 16 ja 13 toistoa 30 sekunnin aikana. Kynnysarvoja käyttämällä voidaan tunnistaa ikääntyviä henkilöitä, joiden kävelykyky on vaarassa heikentyä. Arvoja voidaan käyttää myös liikuntaneuvonnassa kohdentamaan harjoittelua niihin kuntotekijöihin, joita edustavat testitulokset jäävät kynnysarvoja heikommiksi. Julkaisu Husu P, Suni J, Pasanen M, Miilunpalo S. Health-related fitness tests as predictors of difficulties in longdistance walking among high-functioning older adults. Aging Clin Exp Res 2007;19:

7 Kaatumisiin ja osteoporoosiin liittyvien luunmurtumien ehkäisy Fyysinen toimintakyky ja luusto heikkenevät iän myötä, jolloin myös kaatumistapaturmat ja osteoporoottiset luunmurtumat yleistyvät voimakkaasti. Kaatumisia ja murtumien syntyä voidaan kuitenkin ehkäistä, kun tunnistetaan kattavasti niiden tärkeimmät vaaratekijät. Oikeantyyppinen liikunta parantaa tehokkaasti lihasvoimaa, tasapainoa ja luuston lujuutta. Tämän ohjelman tavoite on luoda tieteellisen tutkimuksen pohjalta suosituksia, menetelmiä, toimintamalleja ja laitteita kaatumistapaturmien torjuntaan ja osteoporoosin ehkäisyyn. Suomen Osteoporoosiliiton kanssa yhteistyössä tehdyt, käytännön neuvontatyöhön suunnatut luuliikuntasuositukset (v. 2006) on otettu hyvin vastaan kentällä. Suositusten pohjalta on kirjoitettu eri ammattiryhmille suunnattuja asiantuntija-artikkeleita. Kortteja on jaettu eri toimijoille jo kappaletta, pääsääntöisesti Osteoporoosiliiton kautta. KAAOS-klinikka on terveydenhuoltoon soveltuva toimintamalli, jossa kartoitetaan yksilöllisesti ja kattavasti ikäihmisen kaatumisen riskitekijät. Klinikat toimivat Lappeenrannassa ja Tampereella. Vuoden 2007 loppuun mennessä KAAOS-klinikkamallin vaikuttavuustutkimukseen oli rekrytoitu 930 henkilöä, joista vuoden mittaisen tutkimusvaiheen on läpikäynyt noin 560 henkilöä. Aineiston keräys jatkuu edelleen. Syksyllä päättyi useampivuotinen tutkittavien rekrytointivaihe Helsingin yliopistollisen sairaalan syöpäklinikan vetämässä monikeskustutkimuksessa. Tutkimuksen tavoite on estää rintasyövän liitännäishoitoihin liittyvää luukatoa ja parantaa fyysistä suorituskykyä sekä elämänlaatua liikuntaintervention avulla. Kaikkiaan tutkimukseen rekrytoitiin 570 rintasyöpäpotilasta, joista 80 on Tampereen ryhmässä. Laihdutuksen vaikutusta luuston rakenteeseen selvitettiin painonpudotustutkimuksessa, joka koostui 12 viikon kestoisesta ENE-valmisteilla toteutetusta painonpudotusinterventiosta sekä vuoden 2008 puolelle jatkuvasta seurannasta. Tutkimuksen alkaessa tutkittavina oli 75 ylipainoista naista. Suuressa urheilijoiden poikkileikkaustutkimuksessa selvitettiin magneettikuvauksen avulla erityyppisen liikuntakuormituksen yhteyttä reisiluun yläpään kolmiulotteiseen rakenteeseen. Kuvaukset tehtiin yhteistyössä Tampereen yliopistollisen sairaalan kuvantamisyksikön kanssa, ja kuvien analysointi Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Vuoden loppuun mennessä kuvattiin noin sata naisurheilijaa ja analysoitiin noin 60 kuvausta. Tämä ainutlaatuinen tutkimusaineisto on herättänyt paljon kiinnostusta ja laajentanut yhteistyötä. Luukuormituksen luonteen ja luurakenteen arviointi sekä niiden keskinäisen riippuvuuden tietäminen ovat välttämättömiä, kun selvitetään luumuutosten ja tietyn tyyppisen liikuntakuormituksen tai esimerkiksi tärinäkuormituksen väliset annosvastesuhteet. Tärinäkuormituksen etenemistä kehossa on analy soitu ohjelmassa aiemmin tehtyjen biomekaanisten mittausten pohjalta. Lisäksi on arvioitu kävelyn aiheut tamia muodonmuutoksia sääriluun rakenteessa yhteistyötutkimuksessa, joka tehtiin Jyväskylän yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Kehittämisprojektit Kaatumis- ja osteoporoosiklinikat (KAAOS) Tampereella ja Lappeenrannassa Luuliikuntasuositukset lapsille ja kasvaville nuorille, aikuisille, ikääntyville ja osteoporootikoille yhteistyössä Suomen Osteoporoosiliiton kanssa Asiantuntijatyö Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien torjuntatyön neuvottelukunta, ikäihmisten tapaturmatyöryhmä / STM Liikunta-, koulutus- ja tiedetyöryhmät / Suomen Osteoporoosiliitto ry TULES-liiga / Suomen Reumaliitto ry Tieteellinen neuvottelukunta / Suomen Tule ry 6

8 Nykymiesten reisiluun kaulan vahvuus sama kuin naisilla keskiajalla Harri Sievänen Motorisoitujen kulkuneuvojen ja työvälineiden käyttö niin työssä kuin kotona on jo useiden vuosikymmenten ajan vähentänyt luustoon kohdistuvaa kuormitusta. Keskiajalla oli toisin: työt ja matkat tehtiin pääasiassa omaa lihasvoimaa käyttäen. Selvitimme yhteistyössä unkarilaisten tutkijoiden kanssa, miten murtumalle alttiin reisiluun yläpään ulkoinen rakenne on muuttunut viimeisen vuosituhannen aikana. Tutkimuksessa mitattiin yli 300 reisiluuta, joista 118 oli peräisin keskiajalta. Ihmisen reisiluun kaula on nykyisin selvästi pidempi kuin mitä se oli keskiajalla, mutta luun poikkileikkauksen koko ei ole vastaavasti suurentunut. Reisiluun poikkileikkauksen muoto on nykyisin soikeampi. Lonkkansa murtaneiden nykyihmisten reisiluun kaula on pidempi ja poikkileikkaukseltaan pienempi kuin samanikäisillä ihmisillä keskiajalla. Tämä koskee erityisesti miehiä. Lonkkamurtuma syntyy pääsääntöisesti kaatumisen luuhun aiheuttamasta iskusta. Kaatumistilanteessa nykymiesten arvioitu luun lujuus on keskimäärin samalla tasolla kuin naisilla keskiajalla. Nykynaisilla luu on vielä heikompi, mikä osaltaan selittää naisten lonkkamurtumien yleisyyttä. Nykyihmisten reisiluun ulkoinen rakenne näyttää siis olevan jo lähtökohtaisesti heikentynyt; se on kuin ohutpalkkinen, pitkä silta. Tämä saattaa johtua siitä, että nyky ihmisen luustolta usein puuttuu riittävän monipuolinen ja voimakas kuormitus pituuskasvun aikana. Nykyajan hyvä ravitsemus ja terveydenhoito luovat periaatteessa erinomaiset lähtökohdat luuston pituuskasvulle ja vahvistumiselle, mutta luusto vahvistuu vain, jos siihen kohdistuu myös riittävästi kuormitusta. Vähän ja yksipuolisesti kuormitettu luu jää hinteläksi ja on altis murtumaan vanhemmalla iällä kaaduttaessa. Julkaisu Sievänen H, Józsa L, Pap I, Järvinen M, Järvinen TA, Kannus P, Järvinen TL. Fragile external phenotype of modern human proximal femur in comparison with medieval bone. J Bone Miner Res 2007;22(4):

9 Liikuntavammojen ehkäisy Liikuntatapaturmat ovat suurin vammoja aiheuttava tapaturmaluokka Suomessa. Maassamme sattuu vuosittain noin liikuntatapaturmaa. Vammojen lisäksi liikuntaan liittyy myös muita vaaroja, kuten infektioita, hengityselinsairauksia ja äkillisiä sydäntapahtumia. Tämän takia väestön liikunnallisen elintavan edistämisen ohessa tapahtuva haittojen minimoiminen eli liikuntaturvallisuuden parantaminen on tärkeää. Vuonna 2007 Tampereen Urheilulääkäriaseman (TaULA) toiminnassa korostui liikuntatapaturmien ehkäi syyn liittyvä tutkimus-, asiantuntija-, tiedotusja koulutustoiminta. Toimintavuonna TaULA oli mukana kymmenessä tutkimusprojektissa, ja tekeillä oli kolme väitöskirjaa. Liikuntatapaturmiin ja niiden ehkäisyyn liittyvää tietoa levitettiin liikunnan ja urheilun harras tajille, valmentajille ja ohjaajille sekä liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisille. Lisäksi jatkettiin liikuntavammojen valtakunnallista ehkäisyohjelmaa (LiVE). Kotimaisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa ja ehkäisyhankkeissa esiin tulleita vammoja ehkäiseviä keinoja välitetään kansalaisten tietoon ja käyttöön valistuksen, tiedotuksen ja koulutuksen keinoin. LiVE-ohjelmasta tiedotetaan internetissä osoitteissa ja Ohjelma toteutetaan kiinteässä yhteistyössä Kansanterveyslaitoksen Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn yksikön kanssa. Ohjelmassa noudatetaan seuraavien kansallisten toimenpideohjelmien suuntaviivoja: Terveys kansanterveysohjelma, Terveyttä edistävän liikunnan toimenpideohjelma, Sisäisen turvallisuuden ohjelma, Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille Vuonna 2007 TaULA järjesti liikuntalääketieteen perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta yhteistyössä Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja Tampereen yliopistollisen sairaalan kirurgian klinikan kanssa. TaULAn tärkeimpiä palvelutoimintoja olivat lääkäreiden vastaanotot sekä kuntotestaukset aktiiviurheilijoille, kuntoilijoille ja liikunnan aloittamista suunnitteleville. Kunto- ja työkykytestejä suoritettiin myös eri yritysten henkilökunnille osana työkykyä ylläpitävää, ehkäisevää terveydenhuoltoa. Vuonna 2007 jatkettiin pelastuskouluun pyrkivien terveystarkastuksia ja suorituskunnon määrityksiä sekä pelastajien savusukelluskelpoisuuden mittauksia. Kehittämisprojektit Liikuntavammojen valtakunnallinen ehkäisyohjelma (LiVE) EuroSafe, Information Exchange on Sports Injuries Testauspalautteiden ja kunto-ohjelmien atk-järjestelmä Asiantuntijatyö Nuorten tukiurheilijoiden ravitsemusohjaus / Suomen Olympiakomitea Naisohjelma, ohjausryhmä / Suomen Urheiluliitto Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen perusteet -asiantuntijaryhmä / Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittäminen Kävelyohjelma, ohjausryhmä / Suomen Latu ja Sydänliitto Liikuntavammojen valtakunnallisen ehkäisyohjelman ohjausryhmä Kuntotestausvaliokunta / Liikuntatieteellinen seura Liikuntalääketieteen valiokunta / Liikuntatieteellinen seura Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjausryhmä / Kansanterveyslaitos Aikuisliikuntatoimikunta / Suomen Golfliitto KKI:n koulutustyöryhmä / Opetusministeriö 8

10 Synteettinen pelialusta lisää vammautumisriskiä Kati Pasanen Salibandy on vauhdikas laji, jota pelataan parkettipintaisilla tai synteettisellä materiaalilla pinnoitetuilla (esimerkiksi muovimatto, massa) kentillä. Urheiluvammatutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että pelialustan ja jalkineen välinen suuri kitka voi olla merkittävä äkillisten urheiluvammojen riskitekijä. Suuri kitka pysäyttää jalkineen nopeasti ja voi lisätä vammautumisriskiä lajeissa, joihin kuuluu nopeita suunnanmuutoksia ja äkkipysähdyksiä. Salibandyssä alustan vaikutuksia vammariskiin ei ole aikaisemmin tutkittu. Tämä tutkimus vertasi synteettisen alustan ja parketin vaikutusta salibandyvammojen syntymiseen. Tutkimuksessa ei mitattu alustojen kitkaominaisuuksia, vaan vertailtavat alustat jaoteltiin vain pinnoitemateriaalin perusteella. Synteettisten pintojen kitka on keskimäärin suurempi kuin parketin. Pelikaudella tehdyssä seurantatutkimuksessa oli mukana 331 naispelaajaa kahdelta ylimmältä sarjatasolta. Salibandyvammaksi määriteltiin 1. divisioonan tai SM-liigan ottelun yhteydessä sattunut äkillinen vamma, joka esti pelaajaa osallistumasta harjoituksiin tai kilpapeleihin vähintään vuorokauden ajan. Tutkimus osoitti, että naisten äkillisten salibandyvammojen riski on kaksi kertaa suurempi synteettisellä alustalla kuin parketilla. Parketilla ilmaantui 27 vammaa ja synteettisellä alustalla 60 vammaa tuhatta kilpapelituntia kohti. Ilman kontaktia tapahtuvia vammoja sattui synteettisellä alustalla 12 kertaa enemmän kuin parketilla. Kohtalaiseksi tai vakavaksi luokiteltavia loukkaantumisia sattui synteettisellä alustalla kolme kertaa enemmän kuin parketilla. Julkaisu Pasanen K, Parkkari J, Rossi L, Kannus P. Artificial playing surface increases the injury risk in pivoting indoor sports: a prospective one-season follow-up study in Finnish female floorball. British Journal of Sports Medicine 2008;42;

11 2. Lihavuuden ja siihen liittyvien sairauksien ehkäisy Lihavuus on edelleen lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä. Etenkin lapsuus- ja nuoruusiän lihavuus on huolestuttavaa, sillä se on usein pysyvää. Lihavuus on yhteydessä muun muassa tyypin 2 diabeteksen ja verenkiertoelinten sairausriskiin. Se voi olla myös psyykkinen ja sosiaalinen ongelma. Fyysisen aktiivisuuden väheneminen on yleistyvän lihomisen keskeinen syy ja myös seuraus. Aikuisilla liikunnan puute ja terveyteen liittyvä heikko fyysinen kunto on ylipainoakin suurempi sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Myös unihäiriöt ovat yleistyneet Suomessa viime vuosikymmeninä. Kuten fyysinen passiivisuus myös unen puute lisää lihavuuden terveysvaaroja. Toisaalta lihavuus lyhentää unta ja heikentää sen laatua. Liian vähäisen unen on todettu jo lapsillakin olevan yhteydessä liikapainoon. Fyysisellä aktiivisuudella taas saattaa olla positiivinen vaikutus uneen. Lihavuus, fyysinen aktiivisuus, uni ja terveys ovat näin ollen kytkeytyneet toisiinsa monin tavoin. Lasten liikunta ja terveys -tutkimus selvittää lasten lihavuuden, motoristen perustaitojen, fyysisen kunnon ja aktiivisuuden välisiä yhteyksiä. Tutkittavina ovat satunnaisotoksella valitut tamperelaislapset (n=304) ja heidän äitinsä. Tutkimus oli vuonna 2007 aineiston analysointi- ja raportointivaiheessa. Tutkimuksesta saatavia tietoja voidaan hyödyntää kouluissa liikunnan ja terveystiedon opetuksessa ja terveydenhuollossa lasten lihavuuden ehkäisyssä sekä liikunta-aktiivisuuden lisäämisessä. Tutkimuksen yhteistyökumppaneita ovat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden ja terveystieteiden laitokset sekä Tampereen yliopistollinen sairaala. Lasten liikunnasta, lihavuudesta ja terveydestä järjestettiin myös koulutuspäivä. Lihavuusohjelman toinen osa, Fyysinen aktiivisuus, uni ja lihavuus, selvittää lihavuuden, fyysisen aktiivisuuden ja inaktiivisuuden yhteyttä unihäiriöihin sekä fyysisen aktiivisuuden käyttöä lihavuuteen liittyvien unihäiriöiden ehkäisyssä ja hoidossa. UKKinstituutti kuuluu kansalliseen Sleep & health -tutkimuskonsortioon, jonka muita jäseniä ovat Helsingin yliopisto, Kansanterveyslaitos, Työterveyslaitos ja Rinnekoti-Säätiö. Työryhmä sai valmiiksi Terveys aineistosta tehdyn julkaisun unen pituuden, lihavuuden ja fyysisen aktiivisuuden välisistä yhteyksistä. Tutkimuskonsortio laati tutkimussuunnitelman Suomen Akatemian ohjelmaan Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus ( ). UKK-instituutin vastuulla on kuorma-autonkuljettajien elintapainterventiotutkimuksen suunnittelu ja toteutus, jossa tarkoitus on parantaa päiväaikaista vireyttä laihtumalla. Aihealuetta käsiteltiin myös Terveyskasvatuksen ajankohtaispäivillä. Asiantuntijatyö Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä / Nuori Suomi, Jyväskylän yliopisto Koululiikunnan neuvottelukunta / Opetushallitus Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn kansallinen toimeenpano-ohjelma / Suomen Diabetesliitto Sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen asiantuntijaryhmä / Kansanterveyslaitos 10

12 3. Terveyden edistämisen käytännöt ja keinot perusterveydenhuollossa Sairauksien ehkäisy ja väestön terveyden edistäminen on Suomessa kuntien tehtävä. Kunnissa toimivien terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen kehit tämisen ohella organisaatioissa tarvitaan yhteisiä tavoitteita ja toimintakäytäntöjä, joiden paikallinen toimeenpano edellyttää moniammatillista yhteistyötä. Terveysneuvonta, erityisesti liikuntaneuvonta, on keskeinen perusterveydenhuollon ammattilaisten menetelmä. Näihin yhteiskunnallisiin lähtökohtiin perustuva tutkimus- ja kehittämisohjelma Terveyden edistämisen käytännöt ja keinot perusterveydenhuollossa jatkuu vuonna Terveysneuvonnan keinoja tarvitaan asiakkaan ja hoitotyöntekijän vuorovaikutuksessa, jota ohjaavat asiakkaan tarpeet ja työntekijän resurssit. Terveyden edistämisen toimintakäytäntöjä tarkastellaan organisaation, palveluyksikön, yhteisön tai yhteiskunnan tasolta. Terveyskeskusten toimintakäytäntöjä ohjaavia hoitosuosituksia tutkittiin edelleen Suomen Akatemian terveydenhuoltotutkimuksen PERTTUtutkimusohjelmaan kuuluvassa kehittämishankkeessa. Tampereen kaupungin ja UKK-instituutin yhteisesti jo seitsemännen kerran toteutettavan Tampereen terveys- ja sosiaalikyselyn suunnittelu käynnistyi. Liikunnan palveluketjujen alueellista tutkimus- ja kehittämistyötä toteutettiin useassa Pirkanmaan kunnassa. Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa -interventiotutkimuksen (NELLI) pilotin kokemukset hyödynnettiin lokakuussa alkaneessa laajassa Raskausdiabeteksen ehkäisy -projektissa, johon osallistuu 14 Pirkanmaan kuntaa ja yli 60 terveydenhoitajaa. Teknillisen korkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa aloitettiin tutkimusyhteistyö kaupunkiympäristön vaikutuksista lasten liikkumiseen. Yksikön koulutustoiminta oli monipuolista. Työpaikan terveysliikunnan kehittämisestä työterveyshuollon kannalta järjestettiin koulutuspäivä yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa. Terveyskasvatuksen ajankohtaispäivässä käsiteltiin unta sekä unihäiriöiden ehkäisyä ja hoitoa terveydenhuollossa. Tilauskoulutuksista erityisen kysyttyjä olivat liikuntaneuvonnan taitoja kehittävät koulutukset, joita järjestettiin eri puolilla maata. Kehittämisprojektit Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa raskausdiabeteksen ehkäisy Valtakunnallisesta hoitosuosituksesta talon tavaksi Terveysneuvonnan käynnit perusterveydenhuollossa Liikuntaneuvonta palveluketjuksi Asiantuntijatyö Tieteellinen neuvottelukunta / Finohta Ikäihmisen toimintakykyä edistävä Elonpolkujaverkosto / Tampereen kaupunki Tieteellinen neuvottelukunta / Terveyden edistämisen keskus Liiku terveemmäksi -hanke / Liikuntatieteellinen seura Terveys 2000, FINRISKI02 / Kansanterveyslaitos Voimaa vanhuuteen -ohjelma sekä sen Tampereen hanke Kävelyohjelma / Suomen Latu ja Sydänliitto 11

13 Valtakunnallisesta suosituksesta talon tavaksi terveyskeskuksessa Leila Lehtomäki Terveydenhuollon valtakunnallisissa kehittämissuosituksissa yhtenä toimintalinjana on pidetty terveyspalvelujen laadun kehittämistä hoito- ja toimintasuositusten avulla. Toimintatapojen systemaattinen pohdinta ja kehittäminen ovat olennainen osa jokaisen terveydenhuollon yksikön toimintaa, ja tässä suositukset voisivat olla hyviä työkaluja. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että tervey denhuollon ammattilaiset eivät tunne valtakunnallisia suosituksia riittävästi, eikä perusterveydenhuollon toimintayksiköissä ole vakiintuneita menettelytapoja suositusten käyttöön ottoon. Tutkimusten mukaan valtakunnalliset suositukset toteutuvat parhaiten silloin, kun niiden sovellettavuutta on pohdittu työyhteisössä, ja kun suositukset on räätälöity työpaikalle soveltuviksi yhdessä niiden ammattiryhmien kanssa, joita suositukset koskevat. Tutkimusprosessin kulku terveyskeskus 1 terveyskeskus 2 terveyskeskus 3 terveyskeskus 4 terveyskeskus 5 terveyskeskus 6 arviointi - palaute - kehittäminen terveyskeskus terveyskeskus terveyskeskus terveyskeskus terveyskeskus terveyskeskus kehittyvä toiminta kartoitus suositusten toimeenpanosta terveyskeskuksissa 2003 suositusten toimeenpanon kehittäminen ja juurruttaminen suositusten toimeenpanon kehittymisen arviointi 2006 Suositusten käyttöönoton esteiden ja edellytysten tunnistaminen 12

14 Tämän tutkimus- ja kehittämishankkeen tarkoitus oli arvioida ja kehittää terveyskeskusten kykyä käsitellä ja soveltaa valtakunnallisia toiminta- ja hoitosuosituksia paikallisiin tarpeisiin. Terveyskeskuksen valitseman suosituksen tuli sisältää terveellisten elämäntapojen edistämistä. Kehittämiskohteiksi valikoituivat keuhkoahtaumatautia, astmaa, tupakointia ja aikuisen lihavuutta koskevat käypä hoito -suositukset sekä Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma (DEHKO). Tutkimus toteutettiin terveyskeskuksen moniammatillisen tiimin (lääkärit, terveydenhoitajat, sairaanhoitajat, fysioterapeutit), johdon ja tutkijan välisenä yhteis työnä. Tutkimuksessa haluttiin selvittää erityisesti tekijöitä, jotka edistävät tai estävät suositusten toimeenpanoa. Alustavien tulosten mukaan suosituksiin suhtauduttiin yleensä myönteisesti. Suosituksia pidettiin hyvinä työvälineinä hoitokäytäntöjen yhtenäistämisessä, mutta niiden käyttöönottoon liittyi monia käytännön esteitä. Koulutus oli yleisin ja paljon käytetty keino suositusten toimeenpanoon terveyskeskuksissa, mutta ei työntekijöiden mukaan riittävä. Suositusten käyttöönoton edistämisessä pidettiin tärkeänä yhteistä keskustelua ja yhteisistä toimintakäytännöistä sopimista, mutta se oli vielä suhteellisen vähäistä. Toimintakäytäntöjen yhdenmukaistamisen esteet liittyivät usein yksin työskentelemisen kulttuuriin ja ammatilliseen autonomiaan. 13

15 Toiminta numeroina Talous UKK-instituutin toiminnan rahoituksen perustana on vuotuinen avustus Raha-automaattiyhdistyksen tuotoista valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Vuoden 2007 talouden keskeiset tunnusluvut on esitetty oheisessa taulukossa. UKK-instituutin oman toiminnan tuotot ja julkisesti haettavat apurahat olivat yhteensä 35 % toiminnan kokonaistuotoista. Säätiön taseen loppusumma oli ,96 euroa, ja tilivuoden ylijäämä oli ,24 euroa. Tampereen Urheilulääkäriasema (TaULA) sai toiminta-avustusta opetusministeriöltä. Urheilulääkäriaseman toiminnan ylijäämä oli ,78 euroa. UKK-instituutin vuoden 2007 tulojen tunnuslukuja euroa RAY / tutkimustoiminnan avustus RAY / yleisavustus Tutkimusapurahat ja muut tutkimustoiminnan tuotot Koulutustoiminnan tuotot Muut tuotot ja varainhankinta UKK-instituutin vuoden 2007 kulujen tunnuslukuja UKK-instituutin kokonaiskulut Laite- ja ohjelmistohankinnat TaULAn vuoden 2007 talouden tunnuslukuja Toiminta-avustukset Oman toiminnan tuotot Hankerahoitus Kokonaiskulut Säätiön tuloslaskelma ja tase ovat liitteenä toimintakertomuksen lopussa. 14

16 Asiakkaat UKK-instituutin asiakkaiden tuoma tulo vuonna 2007 oli ,02 euroa. Tämä luku ei sisällä avustuksia RAY:ltä tai tutkimusapurahoja myöntäviltä julkisorganisaatioilta. Instituutin tärkeimmät asiakasryhmät Tuote: Ammatillinen täyden nyskoulutus ja viestintä tuotteet Asiakkaat: Perusterveydenhuollon henkilöstö, erityisesti terveydenhoitajat ja fysioterapeutit %-osuus 2006 Tulo 2007 %-osuus ,35 50 Kumppanit UKK-instituutti on tehokkaasti verkottunut ja tekee laajasti yhteistyötä tutkimuksen, koulutuksen, asiantuntijatyön ja viestinnän aloilla. Tämän johdosta erilaista yhteistyötä tekeviä tahoja on lukuisia. UKK-instituutin kiinteimmät yhteistyökumppanit vuonna 2007 olivat sektoritutkimuslaitoksista Kansanterveyslaitos ja Työterveyslaitos, yliopistoista Tampereen ja Jyväskylän yliopistot, ministeriöistä opetusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö sekä järjestöistä Suomen Latu, Sydänliitto, Diabetesliitto, Liikuntatieteellinen seura ja Terveyden edistämisen keskus. Instituutin yhteistyöverkosto heijastaa näin erittäin hyvin terveysliikunnan tutkimuksen ja erityisesti tiedon soveltamisen poikkihallinnollisuutta. Vuoden 2007 toimintojen kannalta keskeiset yhteistyökumppanit on lueteltu liitteessä 1. Tuote: TYKY-palvelut Asiakkaat: Yritykset ,69 14 Tuote: Kokouspalvelu Asiakkaat: Yritykset ,90 10 Tuote: Liikunta- ja kuntosali kurssit Asiakkaat: Tamperelainen aikuisväestö ,35 12 Tuote: Liikuntasalin vuokraus Asiakkaat: Tamperelaiset urheiluseurat ja yhteisöt ,92 5 Muut ,

17 Prosessit Tutkimus Tutkimustoiminnan apurahojen määrä väheni vuonna 2007 jonkin verran edeltävistä vuodesta. Toisaalta vuoden 2007 aikana saatiin positiivinen rahoituspäätös useista seuraaville vuosille ajoittuvista hankkeista. Julkaisutoiminta oli hyvin aktiivista. Julkaisuja tieteellisissä sarjoissa oli 60 kpl. Kongressiabstraktit mukaan lukien julkaisuja oli 196. Vuonna 2006 vastaava määrä oli 171. Kotimaisten asian tun tijaesitelmien tuntuva kasvu selittyy sillä, että toimintavuonna alettiin tilastoida tähän yhteyteen myös tutkijoiden tiedotusvälineille antamat haastattelut. Pitkien haastattelujen työstäminen on usein perusteellinen prosessi. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen kannalta haastattelut ovat merkittäviä, koska niiden kautta instituutin asiantuntemus välittyy laajalle yleisölle. UKK-instituutin tutkimustoimikunta kokoontui vuoden 2007 aikana seitsemän kertaa ja antoi lausunnon kymmenestä tutkimussuunnitelmasta tai -aloitteesta. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin eettiseltä toimikunnalta pyydettiin lausunto kolmesta tutkimussuunnitelmasta. UKK-instituutin oma eettinen toimikunta kokoontui yhden kerran ja antoi lausunnon kahdesta tutkimussuunnitelmasta. Tiedelehdet, joissa UKK-instituutin tutkijat ovat toimineet vertaisarvioijina, on esitetty liitteessä 2. UKK-instituutin tutkimustoiminnan tunnuslukuja Apurahat (euroa) Julkaisut tieteellisissä sarjoissa Muut julkaisut Kongressiabstraktit Kotimaiset asiantuntijaesitelmät* Kansainväliset asiantuntijaesitelmät * Vuoden 2007 luvussa on mukana tiedotusvälineille annetut haastattelut. Julkisesti haettava hankerahoitus euroa OPM 37 % 33 % 27 % STM 37 % 39 % 34 % Pirkanmaan sh-piiri 7 % 13 % 21 % Juho Vainion säätiö 1 % 4 % 2 % Suomen Akatemia 3 % 3 % 4 % Muut 15 % 8 % 12 %

18 Koulutus, viestintä ja tietopalvelu UKK-instituutin täydennyskoulutus, viestintä ja tietopalvelu välittävät tutkittua tietoa liikunnan terveysvaikutuksista ja tukevat tutkimustiedon hyödyntämistä työelämän käytäntöjen kehittämisessä. Vuoden 2007 alussa toteutettu ensimmäinen sidos ryhmätutkimus kertoo selkeästi UKK-instituutin onnistuneen strategisessa viestinnässään: UKKinstituutti tunnetaan nimenomaan terveysliikuntaa edistävänä tutkimus- ja asiantuntijalaitoksena. Lähes kaikki vastaajat arvioivat instituutin tutkimuskokonaisuudet tarpeellisiksi. UKK-instituutin järjestämä koulutus ja ajankohtaisseminaarit samoin kuin painetut terveysaineistot tunnetaan hyvin ja niitä arvostetaan korkeatasoisina ja tarpeellisina palveluina. UKK-instituuttia pidetään haluttuna yhteistyökumppanina. Vaikka suuri osa vastaajista arvioi instituutin onnistuneen verkottumisessa vähintäänkin melko hyvin, pidetään roolijaon selkiyttämistä ja verkottumista alan muiden toimijoiden kanssa tärkeinä kehitysalueina. Myös tutkimustiedon soveltamiseen ja viestintään toivotaan lisää panostusta. Tutkimukseen vastasi 336 henkilöä (n. 49 %), jotka edustivat muun muassa päättäjiä, asiakkaita, tiedeyhteisöä ja tutkimuksen yhteistyökumppaneita. Lisäksi tehtiin syventävä puhelinhaastattelu 11 henkilölle. Sidosryhmätutkimuksen tuloksia käytettiin muun muassa keväällä käynnistyneessä UKK-instituutin strategian uudistamisessa. Johtajanvaihdoksen takia syksyllä keskeytynyt strategiatyö jatkuu keväällä Tutkimus- ja kehittämisohjelmiin liittyvää ammatillista täydennyskoulutusta toteutetaan avoimena täydennyskoulutuksena UKK-instituutissa ja tilauskoulutuksena UKK-instituutissa tai asiakkaan omalla paikkakunnalla. Koulutuksen lähestymistapa on käytännön ammattitaitoa vahvistavaa. Toimintavuonna koulutustilaisuuksien osallistujamäärä laski edellisvuodesta. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että entistä useampi tilattu koulutus kesti kokonaisen päivän ja yksittäisiä luentoja oli aikaisempaa vähemmän. Avoimessa koulutusohjelmassa järjestettiin 31 koulutustilaisuutta (42 koulutuspäivää) ja tilattuja koulutuspäiviä tai luentoja järjestettiin yhteensä 77 (230 tuntia). Koulutustilaisuudet ovat liitteessä 3. Koulutuksen ja palvelutoiminnan osallistujat täydennyskoulutus, tilatut täydennyskoulutus, avoimet koulutukset kongressit 210 jatkokoulutus 14 tyky-ja liikuntapalvelut Täydennyskoulutuksen laskutus (euroa) vuosina Avoin täydennyskoulutus Tilattu täydennyskoulutus

19 Kirjasto tarjoaa asiakkailleen painettua kirjallisuutta, verkkomateriaalia, tietopalvelua sekä tiedonhaun neuvontaa ja opetusta. Kaukopalvelutilauksia oli toimintavuonna 1260, tiedonhakuja ja tietopalvelun esittelyjä yhteensä 60. Terveysinfosta tuotettiin toistakymmentä aiheenmukaista terveysaineistolistaa instituutin koulutuksiin, kokonaisuudessaan tietokanta sisälsi vuoden lopussa tiedot noin 9700 eri materiaalista. Terveysliikunnan tutkimusuutisista ilmestyi teemanumero Tutkimustieto rohkaisee liikkumaan. UKKsähkeuutisissa julkaistiin yhteensä 12 uutista, jotka lähetettiin tilaajille neljänä lähetyksenä. UKK-instituutin julkaisuluettelo laadittiin suomeksi ja englanniksi. Lisäksi verkkosivuille avattiin sivu, joka sisältää linkit niihin UKK-instituutin julkaisuihin, jotka ovat kokonaisuudessaan vapaasti luettavissa verkosta. Viestinnässä osallistuttiin edelleen kansalaisen terveystietoporttia valmistelevaan Kansanterveyslaitoksen vetämään TerveSuomi.fi-hankkeeseen. Mukana oltiin muun muassa sisältötyöpajassa ja sanastotyöryhmässä. UKK-instituutin omille verkkosivuille työstettiin, osin hankkeen avustuksella, uutta sisältöä liikunnan terveysvaikutuksista. Kansalaisille suunnatulle aineistolle avattiin vuoden lopussa oma kokonaisuutensa Terveysliikuntaotsikon alle. Tiedon löytyvyyden parantamiseksi täydennettiin instituutin kotisivujen metatietoja. Terveysviestinnässä julkaistiin vuoden aikana kaksi dvd:tä: Selkä kuntoon -dvd opastaa omatoimiseen selän huoltoon ja toinen dvd on tarkoitettu ikääntyvien terveyskunnon testaajille. Terveyttä ruoasta -cd-rom ja kalvosarja täydentävät UKK-instituutin opetuspakettien sarjaa. Nuorten liikuntaesitteen valmistelu aloitettiin yhteistyössä Nuoren Suomen kanssa. Useista aineistoista otettiin vuoden aikana uusintapainoksia. UKK-instituutin julkaisemasta aineistosta suurin osa tilataan verkkosivujen kautta ja tätä varten uusittiin ostoskoritoiminto. Verkkosivujen vuotuinen kävijämäärä on kasvussa, vuoden aikana vierailuja oli lähes Lehdistöseuranta tuotti yhteensä 931 aikakausi- ja sanomalehtileikettä UKK-instituuttihakusanalla. Tampereella Kaupin Kansanpuistossa vuonna 2002 avatun KuntoKolmonen-terveysliikuntalenkin opasteet uusittiin syksyllä. Reitin kuusi opastetaulua esittelevät liikunnan terveysvaikutuksia Liikuntapiirakan jäsennyksen pohjalta. Sisäisen viestinnän keskeiseksi tiedotusvälineeksi muodostuneen intranetin sisältöä täydennettiin ja laajennettiin. Viestintäaineistot ovat liitteessä 4. Palvelutoiminta UKK-instituutin palveluyksikkö hoitaa keskitetysti yritysasiakkaille tarjottavia liikunta- ja kokouspalveluja. Palveluyksikkö hoitaa myös kävelytestin materiaalimyynnin ja vastaa kävelytestin käytön edistämistoimenpiteistä. Lisäksi yksikkö järjestää yleisölle tarkoitettuja liikunta- ja kuntosalikursseja. Toimintavuoden aikana kokoustilojen kunnostamista ja niiden viihtyisyyden lisäämistä jatkettiin. Kokoustila Näsijärven ikkuna uusittiin, kokoustila Kesään hankittiin uudet tuolit ja liikuntavälinevarasto siirrettiin suurempaan tilaan. Vuoden aikana järjestettiin asiakasyrityksille 165 tilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 4388 henkilöä. Tilaisuudet sisälsivät työhyvinvointia edistävää toimintaa, luentoja, liikuntaa ja testauksia. Yleisölle järjestettiin vuoden aikana yhteensä 31 liikunta- ja kuntosalikurssia, joille osallistui yhteensä 469 henkilöä. Tietotekniikka Aikaisempien vuosien tietoverkon ja verkkopalvelinten uusimisten ja tietojärjestelmän kehittämishankkeen jälkeen vuonna 2007 on keskitytty uusittujen laitteiden ylläpitoon ja niiden toimintavarmuuden parantamiseen. Alma-asiakkuudenhallintajärjestelmää on käyttäjien palautteen perusteella edelleen kehitetty ja Almaan siirretyt asiakasrekisterit on vuoden aikana päivitetty. 18

20 Laboratorio Vuoden 2007 aikana kaikki instituutin tutkimus- ja kehittämisyksiköt sekä palveluyksikkö käyttivät laboratorion palveluja. Erilaisiin interventio-, poikkileikkaus- ja pitkäaikaisseurantatutkimuksiin liittyen laboratorion henkilökunta teki terveyskunnon eri osa-alueita mittaavia testejä, luustomittauksia sekä ultraäänikuvauksia. UKK-instituutin yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävät mittaukset jatkuivat koko vuoden ajan. Kliinisen kemian määrityksiä tehtiin instituutin omiin tutkimuksiin liittyen sekä palvelutoimintana Tampereen Urheilulääkäriasemalle. Laboratorio osallistui Labquality Oy:n järjestämiin kliinisen kemian ja fysiologian laaduntarkkailukierroksiin. Liikuntasuunnittelu liittyi useaan tutkimukseen ja laboratorion henkilökunta osallistui myös instituutin koulutustoimintaan. 19

21 Voimavarat Hallinto Säätiön hallitukseen kuuluu 12 jäsentä, joista opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Tampereen kaupunki ja Tampereen yliopisto nimeävät kukin yhden. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana seitsemän kertaa. UKK-instituutin johtoryhmä kokoontui vuoden aikana 11 kertaa. Toimintavuonna valmistui UKK-instituutin sidosryhmäanalyysi. UKK-instituutin johtaja Mikael Fogelholm siirtyi Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen yksikön johtajaksi alkaen. Väliaikaisena johtajana toimi hallintopäällikkö Pekka Järvinen. Lääketieteen tohtori, dosentti Tommi Vasankari valittiin uudeksi UKK-instituutin johtajaksi alkaen. Henkilöstö UKK-instituutissa oli vuoden lopussa 63 työntekijää, liite 6. Työntekijöistä 36 henkilöllä (57 %) oli akateeminen loppututkinto vuoden 2007 lopussa. Työntekijöitä keskimäärin Maksetut palkat ja palkkiot , , ,85 Tyky- ja virkistystoiminta Tyky-toiminnan ja työyhteisön hyvinvoinnin arvioin nissa käytettiin neljättä kertaa TYKY-STEPitsearviointia. Kuuden vuoden seurannan aikana kokonaispisteet ovat selvästi parantuneet ja toiminta on saavuttanut edistyneen tason. Työstä poissaolojen määrä on yleisesti ottaen varsin vähäinen. Aloite- ja palautelaatikko on ollut henkilökunnan käytettävissä, mutta siihen on jätetty vain muutamia viestejä työsuojelutoimikunnalle. Työsuojelullisia ja työkyvyn ylläpitoon liittyviä näkökohtia sisällytettiin organisaation kehittämistyöhön laatimalla ohjeita erityisten tilanteiden varalle sekä järjestämällä tähän liittyvää koulutusta ja käytännön harjoittelua. Henkilökunnalle on lisäksi järjestetty taukoliikuntatuokioita sekä mahdollisuus osallistua kävelytestiin ja terveyskuntotesteihin. Henkilökunnan virkistyskerho Urhea Kunto Kopla järjesti toimintavuonna henkilökunnalle kerran viikossa ohjattua jumppaa ja sählypelivuoron. Talviliikuntapäivää vietettiin keilaten, hiihtäen tai nauttien Sara Hildénin taidemuseosta ja kävelystä. Kesäjuhlaa vietettiin ihastellen Näsijärven maisemia rantasaunalla ja tutustuen Toimiva tiimi -rataan. Henkilökuntakoulutustyöryhmän kanssa järjestettiin syksyn työhyvinvointipäivä Porin Prikaatissa Säkylässä. Marraskuussa vietettiin talvijuhlaa ja joulukuussa juhlistettiin Suomen itsenäisyyspäivää osallistumalla iloiseen varttiin. Näiden lisäksi järjestettiin teatteri-ilta, yhteisiä kahvihetkiä ja rentoutusta. 20

22 Henkilöstökoulutus Henkilöstön koulutuspäivät Henkilöstökoulutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa vuosittain valittava työryhmä. Vuoden teemana oli Keho, mieli ja terveysliikunta. Uudenlaisia näkökulmia UKK-instituutin asiantuntemusalaan, terveysliikuntaan, saatiin itämaisesta liikuntafilosofiasta, liikunnan luontokokemuksista ja alexandertekniikasta. Konkreettisia harjoituksia tarjottiin pilates- ja asahiliikunnasta. Instituutin uuden tietohallintajärjestelmän käyttäjäkoulutusta järjestettiin keväällä. Syksyn työhyvinvointipäivässä puhuttiin tunneälystä otsikolla Otetaan tunteet käyttöön UKKissa. Henkilöstökoulutuspäivien tilaisuuksissa oli läsnä kaikkiaan 369 henkilöä. Laitoksen ulkopuolista koulutusta tästä kokonaisuudesta oli 75 %. täydennys- ja jatkokoulutus tieteellinen koulutus tai kongressi sisäinen koulutus

23 Sammanfattning Hela samhället har insett vikten av hälsomotion Hälsomotionens betydelse ökar stadigt i Finland. Enligt Folkhälsoinstitutets undersökning FINRISKI 2007 har andelen överviktiga personer av den vuxna befolkningen fortsatt att växa. Befolkningen fetmar trots att kostvanorna blivit bättre. Den främsta orsaken till viktökningen är bristen på motion. Hälsomotion har konstaterats vara mycket viktigt inom livsstilshandledningen även i det nya Politikprogrammet för hälsofrämjande. En allt viktigare stöttepelare i Finlands politikprogram för hälsofrämjande är ökad motion i alla åldersgrupper. Ju bättre man lyckas förebygga sjukdomar till följd av felaktiga levnadsvanor genom hälsomotion och andra sätt att främja en sundare livsstil desto friskare är befolkningen och desto bättre kan man begränsa en ökning av sjukvårdskostnaderna samt förebygga förtidspensioneringar. UKK-institutet har arbetat och kommer även framöver att arbeta aktivt som sakkunnig när det gäller hälsomotion. Övervikt bland barn och ungdomar har blivit vanligare och beväringarnas fysiska kondition har försämrats oroväckande mycket redan under en längre tid. År 2007 utarbetades rekommendationer för fysisk aktivitet bland barn och unga. Rekommendationerna publicerades i januari Enligt dem borde 7 18-åringar röra på sig på ett mångsidigt sätt 1 2 timmar om dagen och undvika att sitta stilla mer än två timmar i sträck. UKK-institutet ingick i arbetsgruppen, och i samarbete med organisationen Ung i Finland utarbetades material för att främja fysisk aktivitet bland ungdomar. UKK-institutets främsta uppgift är att producera forskningsmaterial om hälsomotion och trygg motion även under den nya strategiperioden. De hälsofrämjande effekterna av motion är välkända, men hälso- och sjukvården behöver noggrannare och mer effektfulla handlingsmodeller för att kunna utnyttja motion i det förebyggande arbetet och vården av sjukdomar. Exempel på undersökningar för specialgrupper är bl.a. en undersökning om motionsträning för prevention av graviditetsdiabetes som startades under verksamhetsåret, och en undersökning under beredning om livsstilsintervention för lastbilschaufförer. Undersökningen strävar efter att förlänga och förbättra chaufförernas vitalitet. UKK-institutet deltar i det internationella, EU-finansierade ALPHA-utvecklingsprojektet som inleds i juni. Syftet är att skapa enhetliga konditionstestprogram i alla EU-länder som är lämpliga för befolkningsmätningar för alla åldersklasser. Intressegruppsundersökningen i början av verksamhetsåret är ett bevis på att UKK-institutet lyckades med sin strategiska kommunikation. Enligt undersökningen är institutet känt som ett forskningsoch expertinstitut som uttryckligen främjar hälsmotion. Institutets kompletterande yrkesutbildning lockade ett stort antal deltagare. Hälso- och sjukvårdspersonalens livsstilshandledning, i synnerhet motionsrådgivningen, kommer framöver att utgöra en viktig del av institutets utbildningsverksamhet. UKK-institutets motiverade och kunniga personal samt stabila ekonomi ger institutet goda möjligheter att även i fortsättningen allt mer målmedvetet arbeta som ett forsknings- och expertorgan som främjar hälsomotion och fysisk kondition. Doktorn i livsmedelsvetenskap, docent Mikael Fogelholm började sin nya tjänst på Finlands Akademi hösten Den nya direktören, MD, docent Tommi Vasankari inledde sitt arbete på institutet den 1 december

24 Summary The significance of health-enhancing physical activity recognized in all sectors of society The significance of health-enhancing physical activity in Finland is still rapidly growing. According to the FINRISK 2007 study of the National Public Health Institute, the proportion of overweight persons in the adult population has continued to increase. Despite the increasing weight of the population, eating habits have improved. At the same time, the lack of physical activity has become the primary factor involved in the population s weight increase. Health-enhancing physical activity has also been noted as a significant form of lifestyle guidance in the new policy programme on health promotion. The objective of increasing physical activity in all age groups is emerging as one of the cornerstones of health policy in Finland. The better health-enhancing physical activity and other forms of lifestyle guidance succeed in preventing lifestyle-related diseases, the healthier the population is, the more effectively the costs of diseases can be controlled, and the better early retirement can be averted. The UKK Institute has actively served, and will continue to actively serve, as an expert on health-enhancing physical activity. Overweight has become common among children and youths, and the physical condition of the draftees has been decreasing alarmingly for quite a while. A recommendation concerning the physical activity of children and youths in Finland was prepared in 2007 and published in January of According to the recommendation, 7- to 18-year-olds should participate in versatile physical activity 1 2 hours a day and should limit sitting in one continual period to 2 hours. The UKK Institute was part of the working group and, in collaboration with The Young Finland Association, prepared material to promote physical activity among the young. Research on health-enhancing physical activity and its safety has continued to be one of the primary objectives of the UKK Institute, and it will continue to be so in its new strategy period, the preparation of which has begun. The health effects of physical activity are widely recognized, but health care professionals still need more specific and more result-producing action models that use physical activity to help prevent and treat illnesses. Examples of the Institute s research directed towards special groups include a study initiated in 2007 on the possibility of using a physical activity programme to prevent diabetes among pregnant women and an intervention study that is in preparation concerning the lifestyle of truck drivers, in which the objective will be to improve the long-term alertness of drivers. The UKK Institute is taking part in the EU-funded international ALPHA development project that was initiated in June of In the project, fitness test batteries for all age groups will be created that are adaptable to all EU member states at the population level. The success of the UKK Institute s strategic communication is evident in the interest-group study that was completed at the beginning of According to this study, the Institute is especially known as an expert and research institute in the promotion of health-enhancing physical activity. The professional continuing education arranged by the Institute attracted participants successfully. The lifestyle guidance provided by its health care personnel, especially physical activity counselling, will continue to be an important part of the educational activities of the Institute. Its motivated and expert personnel and its stable economic situation provide the UKK Institute with good possibilities to act even more decisively in the future as a research and expert organization that promotes health-enhancing physical activity and physical fitness. Docent Mikael Fogelholm, who had been the director of the UKK Institute since 2001, left the Institute in the autumn of 2007 to work for the Academy of Finland, and docent Tommi Vasankari took on this responsibility on 1 December

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Toiminnan painoalueet 2009 2013 Väestön liikkumisen ja fyysisen kunnon seuranta Liikkumisen turvallisuus Terveysliikunnan edistäminen Liikuntavammat Suomessa

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Tommi Yläkangas, Toiminnanjohtaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1. Soveltava Liikunta

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

2008 toimintakertomus

2008 toimintakertomus 2008 toimintakertomus Toimintakertomus vuodelta 2008 Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö UKK-instituutti UKK-instituutti edistää terveysliikuntaa tuottamalla, välittämällä ja soveltamalla tietoa liikunnan

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Terveysliikuntasuositukset UKK-instituutin Liikuntapiirakka julkaistiin alun perin vuonna 2004. Yhdysvaltain

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

TerveysInfo. Hetkien hiljainen muisti Rentoutumista, metaforia ja musiikkia

TerveysInfo. Hetkien hiljainen muisti Rentoutumista, metaforia ja musiikkia TerveysInfo 55+ liikunnasta elinvoimaa Power Point esitys tukee ikääntyvän työntekijän hyvinvointia ja vahvistaa voimavaroja tulevia eläkevuosia varten. Käsittelee etenkin liikuntaa ja lyhyesti myös muita

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen

Lisätiedot

Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma Liikunnasta terveyttä ja hyvinvointia. Kari Koivumäki suunnittelija, OKM

Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma Liikunnasta terveyttä ja hyvinvointia. Kari Koivumäki suunnittelija, OKM Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma Liikunnasta terveyttä ja hyvinvointia Kari Koivumäki suunnittelija, OKM Toimenpideohjelman lähtökohta Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunta (Teli)

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Liikuntatapaturmat ja niiden ehkäisy

Liikuntatapaturmat ja niiden ehkäisy Liikuntatapaturmat ja niiden ehkäisy Anne-Mari Jussila kehittämispäällikkö, tutkija LitM, AO 1 Lahti 25.1.2012 Liikkumisen turvallisuus Suomessa Suomessa sattui vuonna 2009 lähes 350 000 liikuntavammaa

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2006

Toimintakertomus vuodelta 2006 Toimintakertomus vuodelta 2006 Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö UKK-instituutti Sisältö Johtajan katsaus 2 Tutkimus- ja kehittämisohjelmat 4 1. Tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvyn edistäminen

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu 20.10.2009 Varalan Urheiluopisto, Tampere TERVE URHEILIJA -ohjelma Taustalla: Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma

Lisätiedot

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Terveyskuntotestauksen uudet tuulet

Terveyskuntotestauksen uudet tuulet Kuntotestauspäivät 2013 20.-21.3.2013 Tampere Terveyskuntotestauksen uudet tuulet Marjo Rinne TtT, tutkija, ft UKK-instituutti Terveyskunnon testaus yhteiskunnan päätöksenteon tukena Pyritään tunnistamaan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Toimintakykyä työelämään Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma www.kkiohjelma.fi PÄÄMÄÄRÄ Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tavoittaminen ja terveysliikunnan

Lisätiedot

Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola 21.8.2014

Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola 21.8.2014 Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola 21.8.2014 Magnus Björkgren Terveystieteen yksikön johtaja / projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Lisätiedot

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5. AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.2008 Sirkka-Liisa Kärki, Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista 18.4.2002 Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista Hallitusohjelman mukaan tuetaan etenkin terveyttä edistävää ja lasten ja nuorten tervettä kasvua tukevaa liikuntaa.

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste. hyötyliikunta

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste. hyötyliikunta TerveysInfo hyötyliikunta Arviointi avuksi : vahvista tervysliikunnan yhteistyötä Liikuntaneuvonnan ja terveysliikuntapalvelujen yhteisen arvioinnin avulla voidaan edistää saumattoman palveluketjun toimintaa.

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

KAATUMISSEULA -HANKE - TAUSTA, MALLI JA KESKEISET

KAATUMISSEULA -HANKE - TAUSTA, MALLI JA KESKEISET KAATUMISSEULA -HANKE - TAUSTA, MALLI JA KESKEISET TULOKSET Saija Karinkanta FT, ft erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Tanja Kulmala TtM, ft KaatumisSeula-hankkeen projektityöntekijä

Lisätiedot

TerveysInfo. fyysinen kunto

TerveysInfo. fyysinen kunto TerveysInfo fyysinen kunto Arviointi avuksi : vahvista tervysliikunnan yhteistyötä Liikuntaneuvonnan ja terveysliikuntapalvelujen yhteisen arvioinnin avulla voidaan edistää saumattoman palveluketjun toimintaa.

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060

Lisätiedot

HE 136/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

HE 136/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki HE 136/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtionavusta Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiölle ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtionavusta Urho

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Tarve Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyviä maita. Esimerkiksi väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä.

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata!

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata! Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt tunnetaan hyvin. Liikunnalla voi olla myös terveydelle haitallisia puolia ja usein nämä ilmenevät tuki- ja liikuntaelimistön vammoina. Kolme yleisimmin

Lisätiedot

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne 11.11.2014 Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne Merja Rantakokko, TtT Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Osallisuus Mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja

Lisätiedot

Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta

Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta Jyrki Komulainen ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Työmarkkinoilta poistuu

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Luonto liikuttamaan -hanke

Luonto liikuttamaan -hanke Luonto liikuttamaan -hanke Luontoliikunta osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä Itä-Suomessa Liikettä ja hyvinvointia Luonnosta, Oulu 19.3.2014 Kati Vähäsarja, projektipäällikkö, Metsähallitus Terveyttä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Minna Säpyskä-Nordberg ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 1.7.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO Irja Korhonen Työterveys Aalto Anne Onkila Valmet työterveys Esa Leppänen JYTE Jari Ylinen KSSHP Visa Kervinen Terveystalo työterveys Laajavuori 16.6.2017

Lisätiedot

Liikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari

Liikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari Liikunta liikuttaa aivoja Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari 22.3.2017 Sisältö Mitä ymmärretään liikunnalla : Fyysinen aktiivisuus Varsinainen liikunta Aivoterveys, johon liikunnalla

Lisätiedot

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Sisällöstä Kaksi riskitekijää: istuminen ja liikunnan puute Alkuun mitä tiesimmekään

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

TerveysInfo. Sosiaali ja terveysministeriö

TerveysInfo. Sosiaali ja terveysministeriö TerveysInfo 10 henkilökohtaista kysymystä alkoholinkäytöstä Vastaamalla tähän testiin, saat omaan käyttöösi tiedon, miten alkoholinkäyttösi sinuun vaikuttaa, ja miten suuria riskejä se tuottaa. 100 kpl/nippu

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo. Liikuntavammojen ehkäisyohjelma

Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo. Liikuntavammojen ehkäisyohjelma Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo Without fit and healthy athletes there would not be any exciting Olympic Games. They are our most cherished assets. It is, therefore,

Lisätiedot

Ammattikuljettajien elintapaohjauksen käytännön toteutus

Ammattikuljettajien elintapaohjauksen käytännön toteutus Suomen Akatemian Metrimies-hanke, Ammattikuljettajien laihdutuksen vaikutus työvireyteen. Tutkimus on osa Finnish Sleep & Health tutkimuskonsortiota, ja Uni ja terveys: sopeutuminen epäsäännöllisiin työaikoihin

Lisätiedot

Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset. Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa

Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset. Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa Risto Kuronen Koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen Perusterveydenhuollon yksikkö 29.5.2013 Kuronen,

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 1 Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 2 Näytöastekatsauksia liikkumisen terveyshyödyistä. Viimeisin, johon suomalaiset terveysliikuntasuosituksetkin perustuvat, on vuodelta 2008. 3 Visuaalinen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,

Lisätiedot

KAIKIN KEINOINKO työpaikkaterveyden edistämistä?

KAIKIN KEINOINKO työpaikkaterveyden edistämistä? KAIKIN KEINOINKO työpaikkaterveyden edistämistä? Toimenpidesuositusten analyysi käyttäytymistieteellisestä näkökulmasta Eveliina Korkiakangas Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Promo@Work

Lisätiedot

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Liikuntalääketieteen päivät 2015 Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto MIKSI? Ikääntyvien

Lisätiedot

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän (Move!) valmisteluvaihe vuosina 2008-2009 Fyysinen toimintakyky vaikuttaa

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Tarkastelussa suomalaisten työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin kehittämiseksi 12.5.2016 Finlandia-talo Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti LähiTapiolan

Lisätiedot

Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta

Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta Kävely, pyöräily, liikenneturvallisuus -seminaari 7.11.2013 Riihimäki Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Sisältö Terveysliikunnan toteutuminen

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot