Hyvinkään Riihimäen seudun maankäytön kehityskuva vuosille 2025 ja 2040

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinkään Riihimäen seudun maankäytön kehityskuva vuosille 2025 ja 2040"

Transkriptio

1 Hyvinkään Riihimäen seudun maankäytön kehityskuva vuosille 2025 ja 2040 Hausjärvi Hyvinkää Loppi Riihimäki Tervakoski

2 Hyvinkään Riihimäen seudun maankäytön kehityskuva vuosille 2025 ja 2040 Hyvinkään Riihimäen seudun kehityskuvatyöryhmä Hämeen liitto Kannen kuva: Pirjo Orava Taitto: Anni Levonen 2

3 Sisällysluettelo Tiivistelmä 4 1. Johdanto 5 Taustaa 5 Maankäytön kehityskuva 5 Työn toteutus 5 2. Tavoitteet 6 3. Suunnittelun lähtökohdat 7 Nykytilanteen kuvaus 7 Suunnittelua koskevia säädöksiä 11 maankäyttö- ja rakennuslaki 11 valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 11 Suunnittelualuetta koskevia strategisten suunnitelmien tavoitteita ja visioita 12 uudenmaan maakuntakaava 12 hämeen maakuntakaava 12 kanta-hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma 12 metka 14 uudenmaan kehityskuva elli 14 kehyli 15 kuuma-kuntien kehitys- ja ympäristökuva GHV 15 hämeenlinnan seudun kehityskuva kehä V 16 Pasila Riihimäki-radan alustava yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi Hyvinkään Riihimäen seudun maankäytön kehityskuva 17 Mitoitus 17 väestöennusteet 17 Työpaikkaennusteet 18 asumisväljyys ja asuntojen poistuma 18 Maankäytön mahdollisuuksia vuosille 2025 ja Kehityskuvan arviointi 24 Kehityskuvan suhde asetettuihin tavoitteisiin 24 Kehityskuvan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin 26 Toimiva aluerakenne 26 eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 26 kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 26 Toimivat yhteysverkostot 26 helsingin seudun erityiskysymykset 26 Muuta huomioitavaa Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet 29 Jatkotoimenpiteet 29 Lausuntojen jatkotoimenpide-ehdotuksia 29 Työryhmä 30 3 Lähdeluettelo 31 3

4 Kuva: Elisa Putti Tiivistelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät alueiden käytössä huolehdittavan siitä, että kunnilla on tarjota riittävästi tonttimaata asunto- ja työpaikkarakentamiseen tulevaisuu-dessa. Hyvinkään Riihimäen seudun kehityskuva on kuntien näkemys Hyvinkään Riihimäen seudun maankäytön tulevaisuudesta. Kehityskuvaa käytetään tausta-aineistona tulevalle maakunta- ja yleiskaavoitukselle sekä muulle suunnittelulle. Kehityskuva luo lähtökohtia maakun-takaavan sekä kuntien yleiskaavojen laatimista varten. Kehityskuvan avulla varaudutaan ja luodaan edellytyksiä Kanta-Hämeen kaupunkiseutujen kehittämiseen osana pääkaupunkiseudun metropolialuetta. Kehityskuvan varsinainen tavoitevuosi on vuosi Vuoteen 2025 mennessä tarvittavan asuinrakennusmaan määrä on määritetty mitoituslaskelmalla. Laskelman lähtökohtina ovat olleet väestömäärät, väestöennusteet, asumisväljyyden ja perhekoon kehittyminen sekä asuntojen pois- tuma. Mielenkiintoista on, että väestön kasvun aiheuttama uudisrakennustarve on alle puolet tarvittavasta määrästä. Asumisväljyyden kasvun ja asuntojen poistuman merkitys on huomattava. Vuoden 2040 alueiden määritys on ollut visiomaista tulevaisuudenkuvan hakemista. On pyritty määrittämään tulevaisuuden kasvusuuntia ja etsimään uusia mahdollisuuksia sijoittaa Hyvinkään, Riihimäen, Lopen ja Hausjärven vanhat ja uudet kuntalaiset asumaan ja työskentelemään seudulla. Työtä tehtäessä on myös määritetty seudun viherverkosto. Viheralueita kuvattaessa on pyritty merkitsemään ne alueet, jotka ovat seudullisesti merkittäviä ja jotka tulevaisuudessakin jäävät rakentamisen ulkopuolelle. 4

5 1. Johdanto Taustaa Kanta-Hämeen maakunta koostuu kolmesta vahvasta ja omaleimaisesta kaupunkiseudusta. Kunkin kaupunkiseudun yhteisen näkemyksen kokoaminen tulevasta aluerakenteesta ja maankäytöstä on nykyisessä palvelurakenteiden muutostilanteessa ja kasvun vaiheessa erityisen tärkeää. Toimiva, taloudellinen ja kestävä aluerakenne on kaupunkiseutujen tärkeä kilpailu- ja vetovoimatekijä. Hyvinkään Riihimäen seutu muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, joka sijaitsee kahden maakunnan - Kanta- Hämeen ja Uudenmaan - alueella, Helsingin laajalla metropolialueella. Seudun kasvu ja kehitys on tällä hetkellä vahvaa. Hyvinkään Riihimäen seudun saavutettavuus on erinomainen sekä asukkaiden että yritysten näkökulmasta. Kuntien välinen yhteistyö lisääntyy kaiken aikaa. Kehityskuva on väline käsitellä kokonaisuutena seudun maankäytön strategisia vaihtoehtoja ja niihin johtavia kehityspolkuja. Maankäytön kehityskuvatyössä varaudutaan ja luodaan edellytyksiä Kanta-Hämeen kaupunkiseutujen kehittämiseen osana pääkaupunkiseudun metropolialuetta. Lähtökohtana on myös maan nykyisen hallituksen ohjelmaan kirjattu linjaus, jonka mukaan tavoitteena on vahvoihin maakuntiin perustuva monikeskuksinen aluerakenne, joka vahvistaa sekä kaupunkialueiden että maaseudun elinvoimaisuutta. Maankäytön kehityskuva Maankäytön kehityskuva on: yleispiirteinen vapaamuotoinen strateginen ennakkoluuloton kehittämisorientoitunut pitkälle katsova (vuodet 2025/2040) yhteisesti laadittu ja hyväksytty Työn toteutus Maankäytön kehityskuvatyö on toteutettu Hyvinkään Riihimäen seudulla yhteistyönä kuntien, Hämeen liiton ja Hämeen ympäristökeskuksen sekä seudun muiden toimijoiden kanssa. Työn ydinalueen muodostavat Riihimäki, Hyvinkää, Hausjärvi ja Loppi. Työhön on kutsuttu myös edustajat Janakkalasta ja Uudenmaan liitosta sekä Nurmijärveltä ja Tuusulasta. Työryhmän kokoonpano ilmenee raportin sivulta 30. Lähialueita on tarkasteltu toiminnallisten tarpeiden mukaan. Kehityskuva luo lähtökohtia maakuntakaavan sekä kuntien - ehkä jopa yhteisten - yleiskaavojen laatimista varten. Kehityskuvatyö kytkeytyy myös asumisen kehittämisstrategioihin, seutujen kehittämissuunnitelmiin, maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmaan sekä pääkaupunkiseudun metropolialueen viiden maakunnan yhteiseen asumisen, liikenteen ja maankäytön selvitystyöhön (METKA). Kehityskuva tuo vahvasti ilmi kuntien oman tahdon seudun maankäytön tulevaisuudesta. Kehityskuvatyöstä järjestettiin kuntien kaavoitustyöhön osallistuville luottamusmiehille sekä kunnanhallitusten jäsenille seminaaritilaisuus Riihimäen kauppaopiston auditoriossa. Tilaisuuteen kutsuttiin myös liittojen seudulla asuvat maakuntavaltuutetut sekä maakuntahallitusten jäsenet. Tilaisuudessa esiteltiin kehityskuvatyön taustaa, tavoitteita ja tuloksia. Maankäytön kehityskuva tulostetaan tekstimuotoisena selostuksena, maankäyttöä kuvaavina teemakarttoina sekä pääkarttana, jossa esitetään yleispiirteisesti seudun tavoitteellisen tulevan maankäytön mahdollisuuksia. Työhön käytettävissä olevat voimavarat ovat olleet niukahkot. Tavoitteena onkin tässä vaiheessa keskustelua herättävä, tarpeita paljastava ja suuntaviivoja luotaava yleispiirteinen suunnitelma, jota voidaan käyttää tulevan työskentelyn pohjana. Se on kuntien näkemys oman alueensa osalta Hyvinkään Riihimäen seudun maankäytön tulevaisuudesta. Sitä käytetään tausta-aineistona tulevalle maakunta- ja yleiskaavoitukselle sekä muulle suunnittelulle. Näin ollen se toimii myös päätöksenteon tukena ja välineenä. 5

6 2. Tavoitteet Tämän työn tavoitteena on yhteistyönä määrittää ne Hyvinkään Riihimäen seudun yhdyskuntarakentamisen laajenemisalueet, jotka tarvitaan vuoteen 2025 mennessä tyydyttämään väestönkasvun ja muun yhdyskuntarakenteen laajenemisen aiheuttama lisärakentamisen tarve. Yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntia määritettäessä pyritään noudattamaan kestävän kehityksen periaatteita sekä muodostamaan sellainen yhdyskuntarakenne, joka osaltaan edesauttaa ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Maankäytön suunnittelun toimin pystytään vaikuttamaan ihmisten liikkumistarpeisiin ja erittäin tärkeänä tavoitteena onkin liikkumistarpeen, erityisesti yksityisautoilun, vähentäminen. Tähän pyritään täydentämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta sekä pitämään laajentuminen mahdollisimman lähellä nykyrakennetta. Keskusten välinen rakenne pyritään suuntaamaan olemassa oleviin rata- ja tiekäytäviin. Maankäyttöä lisätään olemassa olevien raideliikenteen asemien läheisyydessä sekä pääradan varrella mahdollisten uusien asemien ympäristössä (Monni ja Palopuro). Uutta maankäyttöä suunniteltaessa otetaan huomioon olemassa olevat joukkoliikenteen runkolinjat. Monimuotoinen luonto on eräs suunnittelualueen vetovoimatekijä. Lisääntyvä asutus ja matkailu lisäävät luontoon kohdistuvaa kulutusta ja käyttöä. Viheralueverkosto pyritään määrittämään sellaiseksi, että se tulee tulevaisuudessakin jäämään rakentamisen ulkopuolelle. Luontoalueiden yhtenäisyys ja monimuotoisuus pyritään turvaamaan jättämällä alueet riittävän suuriksi sekä säilyttämällä ekologiset yhteydet luontoalueiden ja niiden osien välillä. Ilmaston lämpeneminen johtuu pääosin maapallon kasvihuoneilmiön voimistumisesta. Kasvihuoneilmiö on voimistunut, koska ihmisen toiminta on lisännyt hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä. Ilmastonmuutoksen täydellinen pysäyttäminen on mahdotonta. Monet ihmisen toiminnasta syntyvät kasvihuonekaasut säilyvät ilmakehässä satoja vuosia. Ne lämmittävät ilmastoa, vaikka uusien päästöjen tuottaminen lopetettaisiin välittömästi. Ilmastonmuutosta voidaan kuitenkin periaatteessa hidastaa niin paljon, etteivät ympäristölle ja ihmisille aiheutuvat vahingot ole ylitsepääsemättömiä. (www.ymparisto.fi) Asuminen ja väestö luodaan turvallinen, terveellinen, viihtyisä ja toimiva elinympäristö turvataan riittävä asuntotuotanto vaalitaan ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvoja edistetään yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista Työpaikat, elinkeinot, palvelut turvataan elinkeinoelämän toimintaedellytykset varmistetaan palvelujen saatavuutta edistävä palveluverkko edistetään yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (MRL:n mukaan) Liikkuminen ja kuljetukset järjestetään tarkoituksenmukaisesti suositaan joukko- ja kevyttä liikennettä pyritään vähentämään liikkumisen tarvetta Ympäristö ja luonnonvarojen käyttö pyritään säilyttämään luonnon monimuotoisuus ja luonnonarvot edistetään ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisyä käytetään säästeliäästi 6

7 3. Suunnittelun lähtökohdat Nykytilanteen kuvaus Varsinainen suunnittelualue koostuu neljän kunnan alueesta, eli Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen kunnista. Myös Janakkalan kunnan eteläosa on otettu mukaan tarkasteluun. Hyvinkään Riihimäen seutu on osa Itämeren aluetta, Helsingin metropolialuetta sekä nopeisiin yhteyksiin perustuvaa Helsinki Hämeenlinna Tampere-akselia. Seudulla sijaitsee tärkeä kone- ja laiteteollisuuden klusteri. Seudun erityisenä vahvuutena on erinomainen saavutettavuus. Seudun väestö on keskittynyt taajamiin ja taajama-alueet ovat jatkuvasti kasvaneet. Uusia asuinalueita rakennetaan ja kaupunkien keskusta-alueet ovat menettäneet väestöään. Mikäli maankäytön suunnittelussa ja ohjauksessa ei huomioida uusien alueiden sijoittumista suhteessa yhdyskuntaverkkoon ja palveluihin, hajauttaa tämä suuntaus osaltaan yhdyskuntarakennetta. (LJS 2008) Hyvinkää on asukkaan kaupunki Pohjois-Uudellamaalla kolmen vartin junamatkan päässä pääkaupungista. Liikenteellisesti hyvä sijainti vetää uusia asukkaita ja yrityksiä kaupunkiin. Hyvinkään ilme on kasvun myötä muuttunut paljon, mutta toisaalta myös perinteitä on kunnioitettu. Kaupunki on säilyttänyt luonnonläheisyytensä ja tarjoaa ulkoilijalle ja liikunnan ystävälle erinomaiset harrastusmahdollisuudet. Hyvinkäätä kehitetään omaleimaisena talousalueensa keskuksena, luonnonläheisenä ja väljänä kaupunkina. Kaupungin yhdyskuntarakennetta, maankäyttöä ja liikenneverkkoa tarkistetaan parhaillaan keskustaajaman osayleiskaavatyössä, jonka rakennesuunnitelmaehdotuksen aluevaraukset on esitetty kehityskuvassa. Yhdyskuntarakenteen laajeneminen suuntautuu asumisen osalta pääradan varrella etelään, mutta myös nykyisen rakenteen täydennysrakentaminen on merkittävää. Palopuron seudun kehittäminen Hyvinkään Riihimäen seudun maankäytön kehityskuva vuosille 2025 ja

8 nähdään päärataan 2030 jälkeen tukeutuvana yhdyskuntana, jonka väestöpohja voi olla hyvinkin suuri. Uusia työpaikkaalueita on esitetty pääasiassa seudullisten ja valtakunnallisten pääväylien varsille ja niistä osan on arvioitu toteutuvan 2025 jälkeen. Maaseudun oikeusvaikutteisissa osayleiskaavoissa rakennusoikeuksia on pyritty ohjaamaan Kaukasten, Kytäjän ja Ridasjärven kyläalueille. Kytäjärven ympäristössä on asemakaavoitushankkeita vireillä. Nopon kyläalueen vahvistetussa osayleiskaavassa lisärakentaminen täydentää jo rakennettuja alueita. Väestönkehitys maaseutualueilla pysyy 8,2-8,8 % tasolla koko kunnan väestöstä. Riihimäki on ripeästi kasvava ja kehittyvä yli asukkaan kaupunki. Väestönkasvu v oli 1,9 %. Rautatiellä ja siihen liittyvillä toiminnoilla sekä Riihimäen sijainnilla hyvällä maantieliikenteen risteyspaikalla on tärkeä merkitys kaupungille. Kaupungin toimintaa ohjaavat perusarvot ovat ihmisläheisyys, turvallisuus, yhteistyökykyisyys ja luovuus. Ympäristövastuullisuus on tärkeä periaate kaupungin toiminnassa. Riihimäen kaupunkirakenne on hyvin tiivis. Yli 90 % asukkaista asuu alle 3 km:n etäisyydellä rautatieasemasta. Rautatieasemalle valmistuu matkakeskus palveluineen. Aseman läheisyydessä sijaitsee monipuolinen ja mittava kaupan palveluiden keskus. Keskustan alueelle on vireillä monia asumista tiivistäviä hankkeita. Niistä huomattavin on Piikinmäen alue, joka käsittää n km²:n asuntoalueen n. 500 m etäisyydellä rautatieasemasta. Kaupungin uudet omakotialueet ovat viime vuosina kasvaneet kiinni idässä Hausjärven rajaan saakka. Tulevien vuosien kasvua varten on tarpeen löytää taajamalle uusia kasvusuuntia. Riihimäen koko kaupungin kattava yleiskaava Riihimäki 2010 on valtuuston vuonna 1997 hyväksymä. Osayleiskaavat ovat vahvistuneet Kapulaan (2004) ja Ekokemin alueelle (2002). Kalmuun on vireillä osayleiskaavan laadinta noin 300 hehtaarin alueelle ja noin asukkaalle. Luonnos tulee nähtäville alkuvuodesta Kasvusuuntavertailun (2005) mukaan seuraavat asumisen laajentumissuunnat ovat Riutta ja Arolampi. Etelä-Vahteriston logistisiin toimintoihin painottuva osayleiskaava on vireillä. Hausjärvi on monien kylien kehittyvä, maaseutumainen asuin- ja yrityskunta parhaalla paikalla. Kasvava ja elinvoimainen Hausjärvi sijaitsee Etelä-Hämeessä Uudenmaan naapurina pääteiden ja rautateiden varressa. Hausjärven läpi virtaa Vanajavesistön reittiin kuuluva Puujoki ja kuntaa elävöittävät monet järvet ja lammet. Vantaanjoki saa alkunsa Hausjärveltä. Salpausselän harjut ja laajat peltoalueet ovat osa hausjärveläistä maaseutumaisemaa. Hausjärvi perustettiin v ja Suur-Hausjärveen kuului aikoinaan myös Riihimäen kaupunki ja osa Hyvinkäätä. Maan ensimmäinen yleinen kansakoulu aloitti toiminnan Hausjärvellä v Oppi on onnellisen elämän ensimmäinen ehto lausuttiin koulun avajaisissa. Nykyisin Hausjärvellä on neljä kasvavaa taajamaa: Oitti, Ryttylä, Hikiä ja Monni. Hausjärven väkiluku ylitti 8600 asukasta v ja sadan kilometrin säteellä asuu yli puolitoista miljoonaa ihmistä. Kunnan ihanteellista sijaintia hyödyntää yli 350 yritystä. Kunta on pinta-alaltaan 362 km 2. Asutusta Hausjärven Salpausselän alueella on ollut jo tuhansia vuosia. Kulttuuriympäristölle ovat ominaista vanhat hämäläiskylät ja kauniit viljelysmaisemat. Kaavoituksen haasteena on kehittää taajamia luoden kasvumahdollisuuksia yritystoiminnoille ja asuinalueille. Asuminen on keskeisenä Hausjärven kunnan toiminta-ajatuksessa. Loppi on aktiivinen ja vireä kasvava kunta Hämeen ja Uudenmaan rajalla. Pääkaupunkiseudun läheisyys, hyvät liikenneyhteydet ja erinomainen sijainti Suomen suurimpien asukaskeskittymien keskellä tekevät Lopesta suositun asuinkunnan ja matkailukohteen. Nykyinen asukasmäärä Lopella on yli 8100 asukasta ja väestön kasvuun on varauduttu: uusia asuinalueita on kaavoitettu ja palvelut on suunniteltu kasvavalle asukasmäärälle. Kesäisin väkimäärä lähes kaksinkertaistuu, sillä Loppi on suosittu kesänviettokunta. Kesäasuntoja kunnassa on yli Vierailijalle Lopelta löytyy kokoustiloja, makuelämyksiä, majoitusta ja mukavia oheisohjelmia. Hämeen järviylängön kauniissa maisemissa kulkee yhteensä yli 100 kilometriä vaellus-, melonta- ja mönkijäreittejä, jotka tarjoavat monia mahdollisuuksia niin omatoimisille liikkujille kuin opastetuille retkillekin. Janakkala on perustettu v ja kasvanut asukkaan vireäksi kunnaksi. Etelä-Suomen suurimmat kaupungit ovat helposti ja nopeasti tavoitettavissa Janakkalasta Helsinki Tampere -moottoritien ja valtakunnan pääradan ansiosta. Janakkalan tunnetuin maamerkki lienee moottoritien päällä sijaitseva Linnatuulen palvelukeskus. Eteläisessä kunnanosakeskuksessa, Tervakoskella, sijaitseva Puuhamaa on kesäisin yksi Hämeen vetovoimaisimmista matkailukohteista. Hyvin tunnettua Valiojäätelöä on valmistettu jo kauan Turengissa, joka 8

9 sijaitsee pohjoisempana ja on kunnan hallinnollinen keskus. Turengin ja moottoritieliittymän välillä sijaitsee Rastikankaan toimitila-alue, joka on profiloitunut voimakkaasti mm. jakelukeskusalueena. Historia näkyy Janakkalassa. Vanajaveden laakso - aina Hattulaan asti - muodostaa yhden maan merkittävimmistä kartanovyöhykkeistä. Hakoisten linnavuorelta avautuvat näkymät historiallisiin maisemiin, koskemattomaan korpeen ja raivaamattomille soille. Vahva historia ja itsenäisyys antavat hyvän pohjan ennakoida ja rakentaa tulevaisuutta kuntastrategiatyön kautta. Laadittavana olevassa maankäytön rakennemallissa syntyy kunnan alueidenkäytön toimiva ja kestävä pitkän tähtäimen päälinjaus. Rakennemallia tullaan toteuttamaan vaiheittain sen jatkoksi laadittavien kaavoitusohjelmien ja niitä seuraavien oikeusvaikutteisten kaavojen sekä muun oikea-aikaisen suunnittelun kautta. Yksi mallin toteuttamisohjelma on jatkotyönä laadittava maanhankintasuunnitelma, joka palvelee kunnan yhdyskuntarakenteen suunnitelmallista kehittämistä. Maankäytön rakennemalli valmistuu v aikana. Suunnittelualueella asui vuoden 2006 lopussa yhteensä noin asukasta ja alueella sijaitsi noin työpaikkaa. Väestön määrän oletetaan lisääntyvän vuoteen 2025 mennessä noin :n henkilöön ja työpaikkojen noin :n. Työpaikkojen määrän kasvusta huolimatta omassa kunnassa työskenteleminen on vähentynyt ja työmatkojen pituudet sekä pendelöinti ovat lisääntyneet jatkuvasti. Hyvinkäällä ja Riihimäellä työmatkaliikenne on runsasta molempiin suuntiin. Työmatkan pituus Kanta-Hämeessä on keskimäärin 21 kilometriä, mutta Riihimäellä työmatkojen keskipituudet ylittävät monilla osa-alueilla yli 50 kilometriä. Merkittävä osa työmatkoista suuntautuu pääkaupunkiseudulle. (LJS 2008) Hyvinkään Riihimäen seudun maankäytön kehityskuva vuosille 2025 ja

10 10

11 Kuva: Pirjo Orava Suunnittelua koskevia säädöksiä Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslain yleisenä tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Pyrkimyksenä on luoda terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö, joka on sosiaalisesti toimiva ja jossa eri väestöryhmien tarpeet on otettu huomioon. Laissa edellytetään, että kaavojen tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Maankäytön kehityskuvaa käytetään sekä yleiskaavoituksen että maakuntakaavoituksen tausta-aineistona. (www.ymparisto.fi) suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty sisältönsä perusteella kuuteen eri kokonaisuuteen: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (www.ymparisto.fi) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tavoitteilla pyritään vastaamaan alueidenkäytön keskeisiin haasteisiin, joita ovat mm. muuttoliikkeen vaikutukset maan aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve, elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperinnön vaaliminen sekä alueidenkäytön vaikutukset liikennetarpeeseen ja sen myötä ilmastonmuutokseen. Tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan Toimivan aluerakenteen erityistavoitteet edellyttävät maakuntien liitoilta selvityksiä siitä, millä toimenpiteillä voidaan edistää ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden muodostamista ja niiden kehittämisedellytyksiä. Kehityskuva vastaa erinomaisesti tähän tavoitteeseen. Kehityskuvatyön kannalta tärkeimpiä tavoitteita ovat toimivan aluerakenteen ja eheytyvän yhdyskuntarakenteen muodostaminen sekä Helsingin seudun erityiskysymysten huomioiminen. 11

12 Kuva: Pirjo Orava Suunnittelualuetta koskevia strategisten suunnitelmien tavoitteita ja visioita Seuraavassa kuvatut ja luetellut teokset koskevat suoraan suunnittelualuetta tai ne ovat antaneet vaikutteita Hyvinkään Riihimäen seudun kehityskuvan sisältöön tai muotoon. Uudenmaan maakuntakaava Tavoitteena on pyrkiä vahvistamaan maakunnan kansainvälistä asemaa ja maakunnan sisäistä tasapainoa, elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä asukkaiden kannalta takaamaan terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö. Luonnon monimuotoisuus, ympäristön hyvä tila ja rikkaan kulttuuriperinnön säilyminen tulee turvata. Alla olevalla kuvalla esitetään maakunnallisia, osin maakuntarajat ylittäviä kehittämisvyöhykkeitä, jotka tukeutuvat vahvoihin tie- ja ratakäytäviin. Erityisesti Helsinki Hämeenlinna Tampere-vyöhykkeen kehittä- minen vaatii edelleenkin rataan tukeutuvan joukkoliikenteen parantamista sekä kaupunkien välisten pienempien keskusten kytkemistä joukkoliikennejärjestelmään ja vyöhykkeen toimivaan kokonaisuuteen. (www.uudenmaanliitto.fi) Hämeen ja Uudenmaan maakuntakaavat ovat hyvin erityyppiset lähestymistavaltaan, kuten maakuntakaavojen yhdistelmäkuvasta sivulla 13 voi huomata. Hämeen maakuntakaava Tavoitteena on kehittää Hämettä vetovoimaisena asuinmaakuntana, kilpailukykyisenä yritysten sijoitusalueena ja houkuttelevana vapaa-ajan maakuntana. Tähän pyritään hyödyntämällä Etelä-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle suuntautuvan kasvavan väestö- ja työpaikkamäärän luomia kasvumahdollisuuksia ja kehittämällä Hämettä osana Helsinki Hämeenlinna Tampere-vyöhykettä. Maakuntakaavalla varaudutaan nykyistä selvästi korkeampaan väestö- ja työpaikkakasvuun maakunnassa. (www.hameenliitto.fi) Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Kehittämisvyöhykkeet Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman (2008) yhdyskuntarakennetta koskeva tavoite on, että maankäyttö ja liikenneratkaisut tukevat toisiaan kestävällä tavalla ja että uutta rakennetaan vanhaa täydentäen ja eheyttäen. Vision mukaan liikennejärjestelmä on kestävällä tavalla kilpailukykyinen ja liikenteen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen määrä vähenee kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. Tarvittavat matkat ja elinkeinoelämän kuljetukset sujuvat turvallisesti maakunnan eri osissa joka päivä tukien ihmisten hyvää arkea, elinkeinoelämän kilpailukykyä ja alueiden elinvoimaa. Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (2008) suositellaan sijoittamaan maankäyttöä rautatiease- 12

13 Hyvinkään Riihimäen seudun maankäytön kehityskuva vuosille 2025 ja

14 mien läheisyyteen ja joukkoliikennekäytävien varsille, jolloin joukkoliikenteen edellytykset paranevat ja henkilöautoliikenteen suorite pienenee. Joukkoliikenteen asemilla tulee huolehtia riittävästä liityntäpysäköintitilasta, jolloin pendelöijien siirtyminen juniin ja busseihin on mahdollisimman vaivatonta. Maankäytön suunnittelun keinoin tulee pyrkiä vähentämään yksityisautoilun tarvetta sekä suosimaan jalankulkua ja pyöräilyä, jolloin niiden suoriteosuus kasvaisi. Kuntien tulisi ohjata uusi maankäyttö Hyvinkään ja Riihimäen tiheän kaupunkiliikenteen piiriin tai palvelutaajamiin, joita palvelevat paikallisjunaliikenne tai vahvat seudulliset linja-autoliikenteen runkolinjat. Uudenmaan kehityskuva 2035 Kehityskuvatyöllä luodaan pitkän aikavälin näkemystä maankäytön kehittymisestä Uudenmaan maakunnassa ja Sipoossa. Työssä esitetään pitkän aikavälin mahdollisia kehityssuuntia sekä mahdollisia uhkakuvia, jotka voidaan välttää tai joiden haittoja voidaan lieventää hyvällä suunnittelulla. Vaihtoehtotarkastelut ovat alku uuden maakuntakaavan laatimiselle. (www.uudenmaanliitto.fi) METKA Metropolialueen kestävä aluerakenne -hankkeessa tarkasteltiin erilaisia metropolialueen rakenteen kehityssuuntia ja niiden vaikutuksia ekologiseen, sosiokulttuuriseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Metka-mallin mukaan ensin tulee tiivistää ja täydentää nykyisen aluerakenteen keskuksia. Tämän jälkeen voidaan laajentaa ratakäytäviin, ensin nykyisiin ja myöhemmin uusiin. Mutta hankkeen tulokset osoittavat, että yhdyskuntarakenteesta johtuvia kasvihuonekaasupäästöjä ei voida vähentää riittävästi pelkästään aluerakennetta kehittämällä. Kestävän aluerakenteen lisäksi tarvitaan merkittävää muiden toimenpiteiden tukea ja muutosta nykyisiin liikkumis- ja asumistottumuksiin. (www.metkaprojekti.info) ELLI Etelä-Suomen maakuntien liittouman asumisen ja rakentamisen visiossa sekä suurten että pienempien keskusten elinvoimaa tuetaan ohjaamalla kasvua mahdollisimman eheällä tavalla olemassa olevien fyysisten ja sosiaalisten rakenteiden yhteyteen. (www.etela-suomi.fi) 14

15 4. Liikennejärjestelmän kehittäminen 17 ä ä ää ä ä Järvenpää ä Keski-Uudenmaan Kuva 10 Ensimmäisen kiireellisyysluokan ja Hyvinkään Riihimäen hankkeet seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma KUUMA-kuntien kehitys- ja ympäristökuva KEHYLI Keski-Uudenmaan ja Hyvinkään Riihimäen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmalla (KEHYLI) pyritään parantamaan pääradan junatarjontaa. Myös tiehankkeet ja kevyen liikenteen tarpeet otetaan huomioon. Punainen lanka on maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen sekä kaikkien liikennemuotojen tarkastelu kokonaisuutena. Suunnitelmassa listataan kiireellisimmät liikenteen kehittämistoimet ja niiden toteuttamisen aikataulu. (www.uudenmaanliitto.fi) KUUMA-kuntien kehitys- ja ympäristökuva Tuusulan, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven ja Pornaisten kunnat ovat työstäneet alueen yhdyskuntarakennetta ja maankäytön muutosvoimia ja kehitysmahdollisuuksia luotaavan kehitys- ja ympäristökuvan, jonka tavoitevuosi on Kehityskuva sisältää kehityskuvaraportin, -kartan, liikennehankkeiden kartan ja Visio kartan. Kehitysku- va palvelee myös keskinäisen vuorovaikutuksen tiivistämistä ja YTV-alueen kuntien kanssa käytävää jatkuvaa vuoropuhelua. Lisäksi kehityskuva on merkittävä väline suhteutettaessa KUUMA-alueen kehityskysymyksiä koko metropolialueen kaupunkipoliittisiin haasteisiin. (www.kuuma.fi) GHV Helsingin seutu 2050-projektissa pyrittiin luomaan yhteinen näkemys alueen 14 kunnan toivotusta tulevaisuudesta. Seudun kuntien yhdessä Ympäristöministeriön ja Suomen Arkkitehtiliiton kanssa järjestämän kansainvälisen Greater Helsinki Vision ideakilpailun tavoitteena oli löytää uusia ja ennakkoluulottomia näkemyksiä seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämiseksi. Voittaneista töistä jalostetaan koko seudun yhteinen visio. (www.helsinginseutu2050.fi) Hyvinkään Riihimäen seudun maankäytön kehityskuva vuosille 2025 ja

16 Kuva: Elisa Putti Hämeenlinnan seudun kehityskuva 2030 Hämeenlinnan seudun kehityskuva on laadittu vuoden 2008 aikana ja se valmistuu alkuvuodesta Tavoitteena on löytää kuntien yhteinen näkemys seudun pitkän tähtäimen kehittämiselle ja samalla luoda uusi työväline maankäytön suunnitteluun. Kehityskuva kattaa Hattulan, Hauhon, Hämeenlinnan, Janakkalan, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kuntien alueet. Kehityskuvaa käytetään maakuntakaavoituksen sekä kuntien yleiskaavoituksen taustamateriaalina. Kehityskuvan jatkotyönä laaditaan mm. kuntien yhteinen asunto-ohjelma. Kehä V Kehä V-projekti on Hanko Hyvinkää Porvoo-tien eli Kehä V -kuntien maankäytön ja toimintojen kehittämiseen keskittyvä yhteistyöprojekti. Tavoitteena on tunnistaa Kehä V:n vahvuudet elinkeinojen kehittämisen näkökulmasta, vaikuttaa liikenneyhteyksien parantamiseen ja mieltää Kehä V Helsingin metropolialueen kehäväyläksi. Tarkoituksena on luoda Hanko Porvoo tiestä samanlainen käsite kuin Kehä I tai Kehä III. Tavoitteena on myös vakiinnuttaa yhteistyö eri toimijoiden välillä Kehä V -vyöhykkeen kehittämisessä ja markkinoinnissa. Markkinoinnin tavoitteena on nostaa Kehä V -vyöhyke selkeäksi osaksi Helsingin Metropolialuetta. (www.keha5.fi) Pasila Riihimäki-radan alustava yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi Suunnittelun tavoitteena on laatia toteuttamiskelpoiset suunnitelmat, joilla voidaan nostaa merkittävästi Pasila Riihimäki-rataosuuden liikenteellistä välityskykyä investoimalla välityskyvyn kannalta kriittisimpiin kohteisiin rataosalla. Pasila Riihimäki-välillä liikenteellisen välityskyvyn nostamisen alustava yleissuunnittelu ja Kerava Riihimäki-välin lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi tehdään vuosina Hankkeen tavoitteena on parantaa rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä lisäämällä rataosan välityskykyä. Rataosan välityskyvyn lisääminen mahdollistaa samanaikaisesti kaukoliikenteen matkustajajunien määrän lisäämisen. Tavaraliikenteen kilpailu- ja toimintakyky kasvavat, kun pystytään tarjoamaan paremmin asiakkaita palvelevia aikatauluja ja lisäämään junamääriä tarvittaessa lyhyellä varoitusajalla. Liikennöinti voidaan järjestää mahdollisimman energiatehokkaasti liikenteen muuttuessa sujuvammaksi. Osana alustavaa yleissuunnitelmaa ja YVA-työtä on laadittu pääradan kuormitustarkastelu, joka täydentyy työn edetessä. 16

17 4. Hyvinkään Riihimäen seudun maankäytön kehityskuva Väestöennusteet Tässä luvussa selvitetään kehityskuvan mitoitusperusteet sekä esitellään suunnittelun tulokset. Kehityskuvan pääkartta sijaitsee sivulla 23. Asuntorakentamiseen tarvittavan rakennusmaan määrä on määritetty mitoituslaskelmalla. Elinkeinoalueiden raakamaan tarve ei perustu laskelmiin, koska sellaisen lopputulos olisi äärimmäisen epävarma. Elinkeinoalueiden pinta-alat kuvaavat kuntien näkemiä mahdollisuuksia elinkeinoelämän maankäytön tulevaisuuden tarpeista. Mitoitus Mitoituksilla on pyritty haarukoimaan asuntorakentamiseen tarvittavan raakamaan minimitarvetta vuodelle Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa todetaan, että alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava siitä, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Tämän laskelman perusteella voidaan todeta, että Hyvinkään Riihimäen seudulla asuinrakennusmaata tulee olemaan riittävästi mikäli alueet toteutuvat tässä suunnitellun mukaisesti. Hyvinkään Riihimäen seudun väestömäärä oli tilastokeskuksen mukaan yhteensä henkilöä. Tästä väkimäärästä henkeä asui Lopella, Hausjärvellä, Hyvinkäällä ja Riihimäellä. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan vuonna 2025 seudun väkimäärä olisi henkilöä eli väestö 19 vuoden aikana lisääntyisi asukkaalla. Tästä määrästä asettuisi Lopelle, Hausjärvelle, Hyvinkäälle ja Riihimäelle. Täten vuonna 2025 Lopen asukasluku olisi tilastokeskuksen mukaan henkilöä, Hausjärven 9 552, Hyvinkään ja Riihimäen Sekä Riihimäelle että Hyvinkäälle on laadittu oma väestöennuste tai arvio. Riihimäen oman ennusteen mukaan väestö lisääntyisi vuoteen 2025 mennessä henkilöllä, eli Riihimäellä vuonna 2025 väestön määrä olisi henkilöä. Tilastokeskuksen ennusteeseen verrattuna eroa on asukasta. Hyvinkäällä kaupungin oman arvion mukaan väestön määrä vuonna 2025 olisi henkilöä eli lisäys vuoteen 2006 olisi henkilöä. Tilastokeskuksen ennusteeseen verrattuna ero on henkilöä. Hyvinkään Riihimäen seudun väestöennusteet. Hausjärvi ja Loppi tilastokeskuksen mukaan, Hyvinkää ja Riihimäki kaupunkien oman arvion ja ennusteen mukaan. Hyvinkään Riihimäen seudun maankäytön kehityskuva vuosille 2025 ja

18 Hämeen liiton maakuntakaavaa varten laatima väestösuunnite käsittää vain Riihimäen seudun, eli Hausjärven, Lopen ja Riihimäen alueet. Liiton suunnitteen mukaan Riihimäen seudun asukasluku vuonna 2025 olisi asukasta. Jos tähän lisää tilastokeskuksen ennusteen Hyvinkäälle samalle vuodelle, koko seutukunnan väestömäärä olisi vuonna 2025 täten Ero tilastokeskuksen ennusteeseen on henkilöä. Jos yhdistetään liiton ennusteen ja Hyvinkään oman arvion luvut, koko seutukunnan väkiluku olisi tällöin eli 4731 henkilöä enemmän kuin tilastokeskuksen ennusteessa. Mitoituslaskelmassa päätettiin käyttää Hausjärven ja Lopen osalta tilastokeskuksen ennustetta ja Hyvinkään ja Riihimäen osalta suurimpia ennusteita, eli kaupunkien itse laatimia väestöennusteita ja -arvioita. Työpaikkaennusteet Työpaikkaennusteiden laatiminen on huomattavasti vaikeampaa kuin väestöennusteiden. Hämeen liiton laatiman Riihimäkeä, Hausjärveä ja Loppea koskevan suunnitteen mukaan kunnissa olisi vuonna 2025 yhteensä noin työpaikkaa. Hyvinkään kaupungin laatiman arvion mukaan Hyvinkään kaupungin alueella vuonna 2025 olisi noin työpaikkaa (työpaikkaomavaraisuus tällöin 85 %). Jos Riihimäen seutukunnan työpaikat jaetaan kuntien kesken suhteessa tulevaan väkilukuun, Riihimäellä työpaikkoja vuonna 2025 olisi vähän alle kappaletta ja Lopella ja Hausjärvellä kummassakin noin Tämä ei ole välttämättä oikea tapa arvioida työpaikkojen määriä tulevaisuudessa, mutta kehityskuvatyötä varten se on riittävän tarkka. Työpaikkaennusteiden osalta päätettiin siis käyttää Hyvinkään kaupungin omaa työpaikka-arviota sekä Hausjärven, Lopen ja Riihimäen osalta Hämeen liiton maakuntakaavaa varten laadittua työpaikkasuunnitetta. Asumisväljyys ja asuntojen poistuma Keskimääräinen asumisväljyys on kasvanut tasaisesti yleisen elintason nousun, asuntojen keskikoon suurenemisen ja ruokakuntakoon pienenemisen vuoksi. Asumisväljyydellä tarkoitetaan keskimääräistä henkeä kohti käytettävissä olevaa asuinhuoneistopinta-alaa. Asumisväljyyden kehittymistä arvioitaessa on oletettu, että asumisväljyys kasvaa keskimäärin yhtä paljon vuosittain kuin on keskimääräinen kasvu ollut vuosina Asuntojen poistuma vaikuttaa myös uusien asuntojen rakentamistarpeeseen. Tässä laskelmassa poistuman suuruutena on käytetty samaa arvoa kuin Kanta- Hämeen maakuntakaavan mitoituslaskelmassa, eli 0,5 % vuodessa nykyisestä (vuoden 2006) asuntokannasta. Tämä tarkoittaa sitä, että vuoteen 2025 mennessä poistuma on Riihimäen Hyvinkään seudulla yhteensä Tervakoski mukaan lukien 4394 asuinhuoneistoa. Hyvinkään kaupungin oma arvio asuntojen poistumasta Hyvinkään osalta on huomattavasti pienempi. Taulukko 1. Asumisväljyyden kehittyminen vuosina m 2 /henkilö Riihimäki Hausjärvi Loppi Hyvinkää Janakkala ,1 34,6 34, , ,3 35,1 34,9 32,4 35, ,5 35,5 35,2 32,6 35, ,8 35,9 35,8 32, ,1 36,4 36,2 33,2 36, ,4 36,8 36,7 33,6 36, ,8 37,3 37,4 34,1 37, ,2 37,9 37,9 34,5 37, ,5 38,2 38,4 35,1 38, ,8 38,6 38,8 35,4 38, ,3 39,3 38, ,6 39,8 39,7 36,3 39,7 18

19 Taulukko 2. Mitoituslaskelman lähtötiedot. Neliöt huoneistoneliöitä. Riihimäki Hausjärvi Loppi Hyvinkää Tervakoski Väestö Väestö Asumisväljyys 2006 m² 36,6 39,8 39,7 36,3 39 Asumisväljyys 2025 m² 42,7 48,7 48,4 43,7 47 Poistuma kpl Poistuman vaikutus m² Taulukko 3. Mitoituslaskelman tulokset m² km² ha tarkkuudella ±20 % Loppi ha Hausjärvi ha Hyvinkää ha Riihimäki ha Tervakoski ha Taulukko 4. Mitoituslaskelman ja aluevarausten pinta-alavertailu Kunta Mitoituslaskelman mukainen Kartalle piirrettyjen raakamaan tarve asuminen 2025-alueiden pinta-alat Loppi ha 280 ha Hausjärvi ha 341 ha Hyvinkää ha 463 ha Riihimäki ha 500 ha Tervakoski ha 310 ha Tarvittavan asuntorakentamisen yhteismäärä määritetään laskemalla yhteen väestönkasvun vaikutus rakentamiseen (= väestön kasvu * keskimääräinen asumisväljyys vuonna 2025), asumisväljyyden kasvu rakentamiseen (= asumisväljyyden kasvu vv * väkiluku 2006) ja poistuman vaikutus (= poistuneet asunnot vv * asuntojen keskikoko 2006). Nämä laskutoimitukset suoritettuamme asuntorakentamiseen tarvittavan raakamaa määräytyy yllä olevan taulukko 3:n mukaisesti. Laskennassa on oletettu, että kerrosalan ja huoneistoalan suhde on 1,25. Lopella, Hausjärvellä ja Tervakoskella on oletettu, että tulevaisuudessakin rakennetaan käytännössä pientaloja. Näin ollen aluetehokkuuslukuna on kokonaisuudessaan käytetty arvoa 0,1. Riihimäen ja Hyvinkään osalta on lähdetty siitä, että asuntokannan talotyyppijakauma säilyy sa- mana kuin se on nykyäänkin. Riihimäellä n. 56 % asunnoista sijaitsee kerrostaloissa ja 44 % pientaloissa. Hyvinkäällä jakauma on samaa luokkaa, 53 % asunnoista on kerrostaloasuntoja ja 47 % pientaloasuntoja. Jakauma on säilynyt suurin piirtein samansuuruisena koko 2000-luvun. Pientaloalueiden aluetehokkuuslukuna Hyvinkäällä ja Riihimäellä on käytetty arvoa 0,13 ja kerrostaloalueita määritettäessä arvoa 0,2. Taulukko 4:ssä ei ole laskettu vain tonttimaan määrää, vaan asuinalueiden muodostamiseen tarvittavan raakamaan määrä. Näissä hehtaareissa ovat mukana niin tontit, tiet kuin puistotkin. Laskelman lopputulos ei anna välttämättä täysin oikeaa tulosta vaan se on suuntaa antava. Laskelman tarkkuus on noin ±20 %. Tämä tarkkuus on katsottu riittäväksi tätä työtä varten. Hyvinkään Riihimäen seudun maankäytön kehityskuva vuosille 2025 ja

20 Taulukko 5. Elinkeinoalueiden pinta-alat (ha) Kunta Kartalle piirrettyjen elinkeino alueiden pinta-alat Loppi Hausjärvi Hyvinkää Riihimäki Tervakoski 618 ha 513 ha 480 ha 318 ha 212 ha Elinkeinoalueiden pinta-alatarpeen määrittäminen on käytännössä hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta ja laskelman lopputulos tulisi olemaan hyvin epävarma. Mitään matemaattista mallia ei ole olemassa sen määrittämiseksi, miten työpaikkojen määrät ja raakamaan pinta-alat korreloivat. Tässä voidaan todeta, että elinkeinoalueita on varmasti riittävästi ja jopa reilusti yli tarpeen, niin kuin pitääkin olla. Alueet kuvastavat kuntien näkemiä mahdollisuuksia elinkeinoelämän maankäytön tulevaisuuden tarpeista. Maankäytön mahdollisuuksia vuosille 2025 ja 2040 Pääkartta sijaitsee sivulla 21. Rakentaminen vuoteen 2025 mennessä ei välttämättä täytä kaikkia asuminen alueita, vaan työtä tehdessä on haettu myös erilaisia kehitysvaihtoehtoja. Kehityskuvaa laadittaessa ei ole haluttu asettaa liian tiukkoja rajoja suunnittelulle, emme ole halunneet sulkea pois hyviä tulevaisuuksia. Erityisesti Hausjärvellä, johtuen kunnan monikeskuksisuudesta, tulee osoittaa vaihtoehtoisia alueita asuinrakentamiselle. Lisäksi alueita ei välttämättä voi käyttää kokonaisuudessaan hyväksi laskennassa käytetyin aluetehokkuuksin, vaan alueiden sisälle saatetaan joutua jättämän suuriakin viheralueita alueen vaikeista pinnanmuodoista johtuen. Tällainen alue on esimerkiksi Tervakosken pohjoispuolinen asuminen alue. Kehityskuvassa osoitetut asuinalueet eivät myöskään ole asumattomia, vaan niillä sijaitsee runsaasti jo olemassa olevaa haja-asutusta. Nämä olemassa olevat rakenteet eivät ilmene kehityskuvan pääkartalta. Vuoden 2040 kuva on visiomainen näkemys siitä, millainen yhdyskuntarakenne voisi olla vuonna Alueita piirrettäessä on haettu erilaisia laajenemissuuntia. Vuoden 2040 alueet eivät perustu laskelmiin, vaan enemmänkin pitkän jänteen visioihin ja mahdollisuuksien etsimiseen. Viheralueita kuvattaessa on pyritty merkitsemään ne alueet, jotka ovat seudullisesti merkittäviä ja jotka tulevaisuudessakin jäävät rakentamisen ulkopuolelle. Luontoalueiden yhtenäisyys ja monimuotoisuus on pyritty turvaamaan jättämällä alueet riittävän suuriksi sekä säilyttämällä ekologiset yhteydet alueiden ja niiden osien välillä. Erityisesti Hyvinkäälle on merkitty Uudenmaan maakuntakaavaankin tulevat laajat, yhtenäiset metsäalueet. Nämä alueet ovat laajoja metsätalousvaltaisia alueita, jotka ovat yhtenäisiä ja ekologisen verkoston kannalta merkittäviä. Hämeen puolella tällaista tarkastelua ei vielä ole kirjattu. Lopen kirkonkylän kohdalle kantatielle 54 merkittiin vaihtoehtoinen tieyhteys, kantatien oikaisu. Ohitustie antaisi mahdollisuuden kehittää kirkonkylää rakenteeltaan eheänä kuntakeskuksena sen sijaan että kantatie halkaisisi sen. Kantatie 54 on merkittävästi parannettava tie koko pituudeltaan. Vuonna 2006 KT54:llä kulki keskimäärin 4700 ajoneuvoa vuorokaudessa Lopen kohdalla. Koko maakunnan keskimääräinen vuorokausiliikenneluku kantateillä oli Tiellä liikkuu runsaasti raskasta liikennettä, ja kirkonkylän liittymissä tulee usein vaaratilanteita. Hyvinkään Riihimäen seutu sopii erinomaisesti koko maata palvelevien teollisuuden ja kaupan logistiikkakeskusten sijaintipaikaksi. Elinkeinoalueita onkin sijoitettu runsaasti liikenteellisiin solmukohtiin ja moottoritien läheisyyteen. Uutena mahdollisena rautatie- ja maantiekuljetusten solmukohtana on maakuntakaavassa esitetty eteläisen Vahteriston aluetta radan ja moottoritien välissä. Lopelta kantatie 54:n pohjoispuolelta löytyy paikka Dieselparkille, joka olisi raskaiden ajoneuvojen koulutus- kehitys- ja testikeskus. Dieselpark tarvitsee tilaa noin 200 hehtaaria. Dieselparkin ja Räyskälän ilmailukeskuksen toiminnot tukisivat toisiaan. 20

21 Hyvinkään Riihimäen seudun maankäytön kehityskuva vuosille 2025 ja

22 22

23 Hyvinkään Riihimäen seudun maankäytön kehityskuva vuosille 2025 ja

24 5. Kehityskuvan arviointi Kokonaisuudessaan kehityskuvaa voisi kuvailla hallitun kasvun malliksi. Kasvu perustuu (vuoden 2025 osalta) riittävän tarkkoihin laskelmiin ja laskelmat perustuvat luotettaviin ennusteisiin sekä jo tapahtuneen kehityksen tilastollisiin tarkasteluihin. Kehittämisen ajanjakso on riittävän lyhyt ja ennustettavissa oleva. Kasvu ja kehitys ovat suurin piirtein hallinnassa ja lopputulos laskettavissa. Yhdyskuntarakenne laajenee ohjatusti olemassa olevan rakenteen reunoille. Kehityskuvan suhde asetettuihin tavoitteisiin Kehityskuvatyölle määritellyt keskeiset tavoitteet olivat: Kasvuun varautuminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen = Liikkumistarpeen vähentäminen Luontoalueiden yhtenäisyyden säilyttäminen Seudullinen yhteistyö Mitoituslaskelma osoittaa, että alueita on osoitettu riittävästi tyydyttämään lisärakentamisen vaatima maan tarve vuoteen 2025 mennessä. Alueen kunnat ovat keskenään hyvin erityyppisiä, joten niiden tarpeetkin ovat erilaisia. Alueita on osoitettu paikoin yli tarpeen, jotta myös vaihtoehtoja rakentamisen suuntaamiselle olisi saatavilla. Nykyisen (asemakaavoitetun) rakenteen tiivistämisen mahdollisuuksia tätä mallia laadittaessa ei juuri ole tutkittu. Tästä huolimatta erityisesti Hyvinkäällä on otettu huomioon se, että osan kasvusta oletetaan sijoittuvan olemassa olevan rakenteen sisälle. Tarkempi nykyisen rakenteen tiivistämisen mahdollisuuksien tutkiminen jääköön kehityskuvan jatkotyöstön, yleis- ja asemakaavoituksen vastuulle. Uusi asuminen on pääosin joukkoliikennekäytävien varsilla sekä raideliikenteen asemien lähistöllä. Tämä parantaa joukkoliikenteen edellytyksiä sekä edesauttaa henkilöautoliikenteen vähenemistä. (kuva: Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma). Riihimäen ympäristön uudet alueet muodostavat nauhamaisen verkoston uusien kehäteiden varsille. Uusien alueiden joukkoliikenne tulee suunnitella alueiden tarkemman suunnittelun yhteydessä. Hikiä, Oitti ja Ryttylä ovat paikallisjunaverkoston parissa. Näiden taajamien uudet alueet sijaitsevat alle 2,5 kilometrin säteellä asemista. Lopen kirkonkylä, Launonen, Läyliäinen, Oitti ja Tervakoski ovat linja-autoliikenteen joukkoliikennekäytävien varsilla. Sekä Hyvinkäällä että Riihimäellä toimii kaupunkimainen joukkoliikenneverkosto, liikennejärjestelmäsuunnitelman termein tiheä Hyvinkäällä ja Riihimäellä perustason täyttävä. Kaupunkilinjojen reittejä tulee kehittää, jotta uudet alueet saadaan joukkoliikenteen saataville. Yhtenäiset luontoalueet säilyvät eheinä ja yhteydet eri alueiden välillä säilytetään. Uusi rakentaminen keskittyy pääasiassa olemassa olevien taajamien yhteyteen. Taajamien täydentäminen lisää painetta taajamien sisäisten viheralueiden kaventamiseen. Lähiviheralueiden tärkeys on muistettava: mitä helpommin viheralue on saavutettavissa, sitä tärkeämpi se on. Yhteistyön merkitys korostuu käsiteltäessä raja-alueita, joihin kohdistuu ristiriitaisia odotuksia eri suunnista. Kehityskuvatyön yhteydessä on pystytty käsittelemään näitä kohteita vapaammin kuin tavanomaisten kaavoitusprosessien yhteydessä. Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma 24

25 Hyvinkään Riihimäen seudun maankäytön kehityskuva vuosille 2025 ja

26 Kehityskuvan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Toimiva aluerakenne Tavoite soveltuvin osin: Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Toteutuminen: Tämä tavoite toteutuu hyvin. Alue on jo lähtökohdiltaan monikeskuksinen. Hyvinkää, Riihimäki ja Hausjärvi ovat raideliikenteen saavutettavissa. Lopen taajamat ovat joukkoliikennekäytävien varsilla. Erityisesti Lopella ja Riihimäen uusilla alueilla tulee huolehtia linja-autoliikenteen kannattavuuden säilymisestä, riittävästä vuorotarjonnasta sekä linjojen saavutettavuudesta. Uhkatekijänä on näiden monien keskuksien hillitsemätön laajeneminen, mikä hajauttaa yhdyskuntarakennetta entisestään. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Tavoite soveltuvin osin: Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Palvelut ja työpaikat ovat saavutettavissa lähellä asuinalueita siten että yksityisautoilun tarve on mahdollisimman vähäinen. Toteutuminen: Tämä tavoite ei kokonaisuudessaan toteudu hyvin. Elinympäristön laatu säilyy korkeatasoisena ja alueet ovat hyvin saavutettavissa, mutta uudet alueet ovat osin erillään nykyrakenteesta. Uudet palvelut ja työpaikat saadaan sijoitettua siten, että niiden saavutettavuus on hyvä. Radanvarsi tullaan käyttämään tehokkaasti hyväksi sekä pyritään saamaan asemia uudelleen avattua. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Tavoite soveltuvin osin: Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Merkittäviä ja yhtenäisiä luonnonalueita ei tule pirstoa. Toteutuminen: Toteutuu hyvin, viheralueita on merkitty runsaasti ja niiden väliset yhteydet on pyritty turvaamaan. Toimivat yhteysverkostot Tavoite soveltuvin osin: Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavi- en liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. varattava riittävät alueet tavara- ja henkilöliikenteen terminaalien kehittämiselle huolehdittava lähi- ja taajamaliikenteen toimintaedellytyksistä. Toteutuminen: Toteutumisen mahdollisuus on olemassa, mikäli liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö suunnitellaan yhdessä. Helsingin seudun erityiskysymykset Tavoite soveltuvin osin: Luodaan edellytykset riittävälle ja monipuoliselle asunto- ja työpaikkarakentamiselle. Edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. turvattava ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvat alueet sekä viheralueverkoston jatkuvuus. Toteutuminen: Edellytykset riittävälle ja monipuoliselle rakentamiselle on Hyvinkään Riihimäen seudulle luotu. Riihimäellä ja Hyvinkäällä jo nyt on riittävä väestöpohja asemien lähistöillä, Hikiän, Oitin ja Ryttylän uudet asuinalueet sijaitsevat kaikki alle 2,5 km:n säteellä asemasta. Pääradan varsi on tehokkaasti käytössä ja vanhoja jo kertaalleen suljettuja asemia pyritään ottamaan käyttöön uudelleen. Yhdyskuntarakenteen eheyttämistä tulee tarkastella alueiden kaavoitusprosessien kuluessa. Keravan ja Riihimäen välisen paikallisjunaliikenteen vuorovälien tihentämistä sekä lisäraiteiden rakentamista ollaan tutkimassa. Muuta huomioitavaa Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaan sekä Hyvinkäällä että Riihimäellä kehittämistarpeena on erityisesti joukkoliikenteen järjestämistä tukeva maankäytön ja katuverkon suunnittelu. Nykyisten linjojen väestö- ja työpaikkapohja saattaa olla liian pieni kaupunkimaisen liikennetarjonnan kannattavaan ylläpitoon. Uusi maankäyttö tulisi suunnitella yhdessä joukkoliikennepalvelujen kanssa siten, että linjojen lukumäärä ei kasva, vaan päälinjojen matkustajapohja vahvistuu. Hyvinkään laajenemisalueet ovat hyvin tiukasti kiinni olemassa olevassa rakenteessa. Aseman läheisyydessä on jo nyt riittävän suuri väestöpohja kaupunkimaiselle lähijunaliikenteelle. Hangonväylän eteläpuolelle on suunniteltu suuret, uudet asuin- ja elinkeinoalueet. Näille alueille eivät nykyiset Hyvinkään kaupunkiliikenteen bussilinjat yllä, joten linjastoja tulee suunnitella uudelleen, mikäli uusia linjoja ei perustettaisi. Lentokentän itäpuolelle suunnitellun alueen eteläkulmalla kulkee jo linja kaksi, jonka reittiä voitaneen jatkaa tälle uudelle alueelle. 26

27 Hyvinkään Riihimäen seudun maankäytön kehityskuva vuosille 2025 ja

28 Kuva: Pirjo Orava Riihimäki on kasvanut lännessä kiinni moottoritiehen ja idässä kaupungin rajaan. Etelässä kasvua rajoittaa Silmäkenevan suoalue. Kova väestönkasvu on aiheuttanut painetta laajentua näiden rajaavien elementtien ulkopuolelle ja uudet alueet sijaitsevatkin pääosin irrallaan olemassa olevasta rakenteesta. Kasvusuuntien tulisi perustua joukkoliikenteen toimintaedellytysten analyysiin ja olemassa olevan infrastruktuurin maksimaaliseen hyödyntämiseen. Tiivis liittyminen olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen turvaisi myös kevyen liikenteen mahdollisuudet. Tämänhetkisistä kaupunkiliikenteen bussilinjoista mikään ei palvele uusia alueita nykyisellään, vaan linjastoja tulee järjestellä uudelleen, jollei niitä lisätä. Nykyisiä linjoja voi kyllä hyvin täydentää, vuorovälit ovat sen verran harvoja että useimmilla linjoilla tihentämisen varaa on. Kokonaan uusi kaupunkimaisen palvelutason, eli minuutin vuorovälein toimiva bussilinja vaatii toimiakseen asukkaan väestömäärän. Puolen tunnin tunnin vuorovälikin vaatii tuhansia asukkaita tai työpaikkoja. Joukkoliikenteeseen tukeutuvan maankäytön ja asumisen tulisi muodostaa joukkoliikennekäytäviä, jotta linja-autoliikenne olisi matka-ajaltaan kilpailukykyinen. Käytännössä uusien maankäyttöalueiden tulisi sijoittua joko olemassa olevien runkolinjojen varteen (alle 500 m kävelymatka) tai niiden päihin, jolloin linjaa voidaan jatkaa. Muualle sijoittuville alueille ei synny itsekannattavaa joukkoliikennettä. On parempi, jos yhden linjan varrella on useampi alue, ettei joka alueella ole omaa linjaansa. Silti linjojen tulisi olla suoraviivaisia, jotta kulkuajat olisivat mahdollisimman lyhyitä. Maankäyttöalueiden muoto on tärkeä, jotta linjat ja kävelymatkat pysäkeille olisivat lyhyitä ja suoraviivaisia. Joukkoliikennepalvelut olisi tarjottava uusille alueille heti alueen rakentuessa eikä vasta sitten kun kaikki asukkaat ovat jo hankkineet kaksi autoa. Joukkoliikenteen järjestämistä koskevat ajatukset tulisikin esittää kartoilla yleispiirteisesti kehityskuvien ja rakennemallien muodossa sekä selkeästi yleis- ja asemakaavoissa. Maankäyttö ja liikenne on siis suunniteltava yhdessä. Nykyisin Helsinki Hyvinkää Riihimäki-välillä liikennöi kaksi taajamajunaa tunnissa. Tavoitteena on nostaa tarjontaa kolmeen lähijunaan tunnissa. Tämä liikennemäärä ei mahdu nykyradalle Keravan ja Riihimäen välillä. Hyvinkään, Hausjärven ja Riihimäen tulisikin varautua uuden raideparin sekä uusien taajamajunaliikenteen asemien käyttöönottoon vuorovaikutuksessa asema-alueiden maankäytön kehittämisen kanssa. Mahdollisuus uusille asemille on tarpeen ottaa huomioon pääradan pitemmän tähtäimen suunnitelmissa. Mahdollisia uusia asemavarauksia ovat mm. Monni Hausjärven, Riihimäen ja Hyvinkään rajalla sekä Palopuro Hyvinkäällä. 28

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos Tavoitteet (Kaavan Oj 15 tavoitteiden päivitys) Kh 30.5.2016 82 Kh liite 1 Kate 11.5.2016 40 Kate om Asia 75/10.02.03/2016 Kaavan laatijat:

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit 715-719 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen - vaikuttavammin, rajatummin, täsmällisemmin Käynnistystilaisuus 8.2.2016 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

Salon kaupungin yleiskaavallinen ohjelma

Salon kaupungin yleiskaavallinen ohjelma Salon kaupungin yleiskaavallinen ohjelma maankäytön rakennemalli 2030 1 Johdanto Yleiskaavallisen ohjelman tarkoituksena on luoda Salon kaupungin maankäytön pitkän aikavälin suuntaviivat tarkemman suunnittelun

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

Rakennemallit valtuustoseminaarissa

Rakennemallit valtuustoseminaarissa 2011 Rakennemallit valtuustoseminaarissa 29.4.2011 Raportti III b 10.8.2011 Sisältö Yleiset kysymykset ja yleiskaavan tavoitteet... 3 Rakennemallien vertailu... 6 2 Yleiskaavan rakennemallit esiteltiin

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti 6.-7.9.2012 Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus Kunnan kokonaisuuden tarkastelu Erilaisten

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 20.10.2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 2015 KAAVOITUSKATSAUS 2014 2015 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan Laajennus. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.3.2015 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2015 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KEURUUN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee Keuruun keskustaajaman oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimistyötä.

Lisätiedot

YLITORNIO KUNTA SEITAP OY

YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 31 rakennuspaikat 6, 7 ja 8 KAAVASELOSTUS YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Suunnittelutilanne

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Kaava V 41 Kouvoinmäen - Pappilanpellon asemakaavamuutos

Kaava V 41 Kouvoinmäen - Pappilanpellon asemakaavamuutos Kaava V 41 Kouvoinmäen - Pappilanpellon asemakaavamuutos Tavoitteet Kh 13.6.2016 106 Kh liite 5 Kate 8.6.2016 47 kate om Asia 350/10.02.03/2014 Kaavan laatija: Miia Perätalo, kaavasuunnittelija ins. AMK

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma Yhteenveto vaiheista I ja II 6/2016 suunnitelma yhteenveto vaiheista I ja II 1 seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma I vaihe keskittyi maankäytön ja

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntakaavan perusrakenne. - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita. Maakuntakaavan. uudistaminen

Uudenmaan maakuntakaavan perusrakenne. - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita. Maakuntakaavan. uudistaminen Uudenmaan maakuntakaavan 2035 perusrakenne - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita Maakuntakaavan uudistaminen Perusrakenne Maakuntakaavan perusrakenne on sanallinen kuvaus niistä periaatteista, joiden

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA Seutufoorumi 4.5.2016 Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus 1 ESITYKSEN RAKENNE Yleiskaavan vaiheet, käsittely- ja päätöksentekoprosessi ja aikataulu

Lisätiedot

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Tuusulalla on keskeinen sijainti Tuusula on yksi pääkaupunkiseudun kehyskunnista eli KUUMA-kunnista

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU 29.4.2013 HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU Suunnittelualue 1,3 miljoonaa asukasta (2012) 0,7 miljoonaa työpaikkaa (2010) 0,7 miljoonaa asuntoa (2011) 29.4.2013 Yhteinen maankäyttösuunnitelma

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja 24.2.2013 Yleiskaavoitus 2 Rakennemalli kuvaa Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäytön kehittämisen tahtotilaa ei ole juridinen kaava 14.3.2013 Konsernipalvelut,

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitusjärjestelmä Kaavat maaseudun maankäytön ohjaajana Itäsuomalainen kylä suunnittelualustana Janne Nulpponen Maakuntasuunnittelija Etelä-Savon maakuntaliitto Maankäytönsuunnittelujärjestelmä

Lisätiedot

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi 21.9.2016 21.9.2016 Strategiaprosessi Seutuyhteistyön strategiset ohjausvälineet, Sh.25.5 Strategia +10 v Kasvulle

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva 26.4.2016 Maakuntakaavan toimintaympäristö muutoksessa Kaavoituksen tulee vastata aluehallintouudistuksen tarpeisiin Kaavaprosessia

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki

Janakkalan kunta Turenki Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,

Lisätiedot

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI- II

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI- II tilaa, valoa ja pohjoista voimaa Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava - tarkistaminen aloitettu 2011 Uuden Oulun yleiskaava - laatiminen aloitettu 2011 Oulun seudun kuntien yhteinen yleiskaava - lainvoima

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto , , , 9.1.

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto , , , 9.1. 1/7 LIITE A Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 29.4.2014, 5.1.2015, 9.1.2016 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN UUDISTAMINEN

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN UUDISTAMINEN YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 19.2.2016 VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN UUDISTAMINEN Alustava työ- ja arviointisuunnitelma Ympäristöministeriö on aloittanut valmistelun valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Hyvä asukas tai maanomistaja! Alavieskaan ollaan tekemässä keskusta-alueen osayleiskaavaa. Alueen kaavoitustarve

Lisätiedot

UUDENMAAN LIITTO ESITYSLISTA 3/ Maakuntahallitus Lausunto Kirkkonummen kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavasta 14/05.

UUDENMAAN LIITTO ESITYSLISTA 3/ Maakuntahallitus Lausunto Kirkkonummen kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavasta 14/05. UUDENMAAN LIITTO ESITYSLISTA 3/2016 1 Maakuntahallitus 14.03.2016 29 Lausunto Kirkkonummen kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavasta 14/05.01/2016 MHS Tiivistelmä Kirkkonummen kunta pyytää lausuntoa Kuntakeskus

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Keskustelutilaisuus 4.11.2014, Ympäristöministeriö Päivi Nurminen, seutujohtaja, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Kaupunkiseutu 2015 Kaupunkiseutu

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan vaikutusten arviointi

Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan vaikutusten arviointi Jyväskylän kaupungin yleiskaava Yleiskaavan vaikutusten arviointi 24.4.2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,

Lisätiedot

RISTIJÄRVEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2004, MRL 7

RISTIJÄRVEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2004, MRL 7 LIITE 5 / Khall 11.1.2005 Erillisliite Kvalt 26.1.2005 RISTIJÄRVEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2004, MRL 7 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu. Kansainvälinen katsaus JUHANA RAUTIAINEN

Vyöhykesuunnittelu. Kansainvälinen katsaus JUHANA RAUTIAINEN Vyöhykesuunnittelu Kansainvälinen katsaus JUHANA RAUTIAINEN 20.3.2012 2 Esityksen sisältö Mitä vyöhykesuunnittelu on? Yleiskatsaus vyöhykesuunnitteluun Vyöhykesuunnittelun kansainvälisiä esimerkkejä -

Lisätiedot

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 LIPERIN KUNTA KÄSÄMÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Luoman osayleiskaavan laadinta mitä on tapahtunut?

Luoman osayleiskaavan laadinta mitä on tapahtunut? Luoman osayleiskaavan laadinta mitä on tapahtunut? Luoman Kyläyhdistyksen vuosikokous 16.3.2016 Hannu Valtanen 16.3.2016 H.Valtanen 1 Kunnanvaltuusto 31.8.2015 Hyväksyi kunnan kaavoitusohjelman vuosiksi

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599414201601 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet

Lisätiedot

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne Tampereen kestävän liikkumisen ideointikeskustelu 20.11.2014 Tampereen kestävä kaupunkiliikenne 20.11.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä

Lisätiedot

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa 25.1.2017 Maija Stenvall Palvelutasotavoitteet perustuvat joukkoliikennekysyntään Myös maankäytön kehittämisessä on tavoitteena

Lisätiedot