Hyvinkään Riihimäen seudun maankäytön kehityskuva vuosille 2025 ja 2040

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinkään Riihimäen seudun maankäytön kehityskuva vuosille 2025 ja 2040"

Transkriptio

1 Hyvinkään Riihimäen seudun maankäytön kehityskuva vuosille 2025 ja 2040 Hausjärvi Hyvinkää Loppi Riihimäki Tervakoski

2 Hyvinkään Riihimäen seudun maankäytön kehityskuva vuosille 2025 ja 2040 Hyvinkään Riihimäen seudun kehityskuvatyöryhmä Hämeen liitto Kannen kuva: Pirjo Orava Taitto: Anni Levonen 2

3 Sisällysluettelo Tiivistelmä 4 1. Johdanto 5 Taustaa 5 Maankäytön kehityskuva 5 Työn toteutus 5 2. Tavoitteet 6 3. Suunnittelun lähtökohdat 7 Nykytilanteen kuvaus 7 Suunnittelua koskevia säädöksiä 11 maankäyttö- ja rakennuslaki 11 valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 11 Suunnittelualuetta koskevia strategisten suunnitelmien tavoitteita ja visioita 12 uudenmaan maakuntakaava 12 hämeen maakuntakaava 12 kanta-hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma 12 metka 14 uudenmaan kehityskuva elli 14 kehyli 15 kuuma-kuntien kehitys- ja ympäristökuva GHV 15 hämeenlinnan seudun kehityskuva kehä V 16 Pasila Riihimäki-radan alustava yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi Hyvinkään Riihimäen seudun maankäytön kehityskuva 17 Mitoitus 17 väestöennusteet 17 Työpaikkaennusteet 18 asumisväljyys ja asuntojen poistuma 18 Maankäytön mahdollisuuksia vuosille 2025 ja Kehityskuvan arviointi 24 Kehityskuvan suhde asetettuihin tavoitteisiin 24 Kehityskuvan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin 26 Toimiva aluerakenne 26 eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 26 kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 26 Toimivat yhteysverkostot 26 helsingin seudun erityiskysymykset 26 Muuta huomioitavaa Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet 29 Jatkotoimenpiteet 29 Lausuntojen jatkotoimenpide-ehdotuksia 29 Työryhmä 30 3 Lähdeluettelo 31 3

4 Kuva: Elisa Putti Tiivistelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät alueiden käytössä huolehdittavan siitä, että kunnilla on tarjota riittävästi tonttimaata asunto- ja työpaikkarakentamiseen tulevaisuu-dessa. Hyvinkään Riihimäen seudun kehityskuva on kuntien näkemys Hyvinkään Riihimäen seudun maankäytön tulevaisuudesta. Kehityskuvaa käytetään tausta-aineistona tulevalle maakunta- ja yleiskaavoitukselle sekä muulle suunnittelulle. Kehityskuva luo lähtökohtia maakun-takaavan sekä kuntien yleiskaavojen laatimista varten. Kehityskuvan avulla varaudutaan ja luodaan edellytyksiä Kanta-Hämeen kaupunkiseutujen kehittämiseen osana pääkaupunkiseudun metropolialuetta. Kehityskuvan varsinainen tavoitevuosi on vuosi Vuoteen 2025 mennessä tarvittavan asuinrakennusmaan määrä on määritetty mitoituslaskelmalla. Laskelman lähtökohtina ovat olleet väestömäärät, väestöennusteet, asumisväljyyden ja perhekoon kehittyminen sekä asuntojen pois- tuma. Mielenkiintoista on, että väestön kasvun aiheuttama uudisrakennustarve on alle puolet tarvittavasta määrästä. Asumisväljyyden kasvun ja asuntojen poistuman merkitys on huomattava. Vuoden 2040 alueiden määritys on ollut visiomaista tulevaisuudenkuvan hakemista. On pyritty määrittämään tulevaisuuden kasvusuuntia ja etsimään uusia mahdollisuuksia sijoittaa Hyvinkään, Riihimäen, Lopen ja Hausjärven vanhat ja uudet kuntalaiset asumaan ja työskentelemään seudulla. Työtä tehtäessä on myös määritetty seudun viherverkosto. Viheralueita kuvattaessa on pyritty merkitsemään ne alueet, jotka ovat seudullisesti merkittäviä ja jotka tulevaisuudessakin jäävät rakentamisen ulkopuolelle. 4

5 1. Johdanto Taustaa Kanta-Hämeen maakunta koostuu kolmesta vahvasta ja omaleimaisesta kaupunkiseudusta. Kunkin kaupunkiseudun yhteisen näkemyksen kokoaminen tulevasta aluerakenteesta ja maankäytöstä on nykyisessä palvelurakenteiden muutostilanteessa ja kasvun vaiheessa erityisen tärkeää. Toimiva, taloudellinen ja kestävä aluerakenne on kaupunkiseutujen tärkeä kilpailu- ja vetovoimatekijä. Hyvinkään Riihimäen seutu muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, joka sijaitsee kahden maakunnan - Kanta- Hämeen ja Uudenmaan - alueella, Helsingin laajalla metropolialueella. Seudun kasvu ja kehitys on tällä hetkellä vahvaa. Hyvinkään Riihimäen seudun saavutettavuus on erinomainen sekä asukkaiden että yritysten näkökulmasta. Kuntien välinen yhteistyö lisääntyy kaiken aikaa. Kehityskuva on väline käsitellä kokonaisuutena seudun maankäytön strategisia vaihtoehtoja ja niihin johtavia kehityspolkuja. Maankäytön kehityskuvatyössä varaudutaan ja luodaan edellytyksiä Kanta-Hämeen kaupunkiseutujen kehittämiseen osana pääkaupunkiseudun metropolialuetta. Lähtökohtana on myös maan nykyisen hallituksen ohjelmaan kirjattu linjaus, jonka mukaan tavoitteena on vahvoihin maakuntiin perustuva monikeskuksinen aluerakenne, joka vahvistaa sekä kaupunkialueiden että maaseudun elinvoimaisuutta. Maankäytön kehityskuva Maankäytön kehityskuva on: yleispiirteinen vapaamuotoinen strateginen ennakkoluuloton kehittämisorientoitunut pitkälle katsova (vuodet 2025/2040) yhteisesti laadittu ja hyväksytty Työn toteutus Maankäytön kehityskuvatyö on toteutettu Hyvinkään Riihimäen seudulla yhteistyönä kuntien, Hämeen liiton ja Hämeen ympäristökeskuksen sekä seudun muiden toimijoiden kanssa. Työn ydinalueen muodostavat Riihimäki, Hyvinkää, Hausjärvi ja Loppi. Työhön on kutsuttu myös edustajat Janakkalasta ja Uudenmaan liitosta sekä Nurmijärveltä ja Tuusulasta. Työryhmän kokoonpano ilmenee raportin sivulta 30. Lähialueita on tarkasteltu toiminnallisten tarpeiden mukaan. Kehityskuva luo lähtökohtia maakuntakaavan sekä kuntien - ehkä jopa yhteisten - yleiskaavojen laatimista varten. Kehityskuvatyö kytkeytyy myös asumisen kehittämisstrategioihin, seutujen kehittämissuunnitelmiin, maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmaan sekä pääkaupunkiseudun metropolialueen viiden maakunnan yhteiseen asumisen, liikenteen ja maankäytön selvitystyöhön (METKA). Kehityskuva tuo vahvasti ilmi kuntien oman tahdon seudun maankäytön tulevaisuudesta. Kehityskuvatyöstä järjestettiin kuntien kaavoitustyöhön osallistuville luottamusmiehille sekä kunnanhallitusten jäsenille seminaaritilaisuus Riihimäen kauppaopiston auditoriossa. Tilaisuuteen kutsuttiin myös liittojen seudulla asuvat maakuntavaltuutetut sekä maakuntahallitusten jäsenet. Tilaisuudessa esiteltiin kehityskuvatyön taustaa, tavoitteita ja tuloksia. Maankäytön kehityskuva tulostetaan tekstimuotoisena selostuksena, maankäyttöä kuvaavina teemakarttoina sekä pääkarttana, jossa esitetään yleispiirteisesti seudun tavoitteellisen tulevan maankäytön mahdollisuuksia. Työhön käytettävissä olevat voimavarat ovat olleet niukahkot. Tavoitteena onkin tässä vaiheessa keskustelua herättävä, tarpeita paljastava ja suuntaviivoja luotaava yleispiirteinen suunnitelma, jota voidaan käyttää tulevan työskentelyn pohjana. Se on kuntien näkemys oman alueensa osalta Hyvinkään Riihimäen seudun maankäytön tulevaisuudesta. Sitä käytetään tausta-aineistona tulevalle maakunta- ja yleiskaavoitukselle sekä muulle suunnittelulle. Näin ollen se toimii myös päätöksenteon tukena ja välineenä. 5

6 2. Tavoitteet Tämän työn tavoitteena on yhteistyönä määrittää ne Hyvinkään Riihimäen seudun yhdyskuntarakentamisen laajenemisalueet, jotka tarvitaan vuoteen 2025 mennessä tyydyttämään väestönkasvun ja muun yhdyskuntarakenteen laajenemisen aiheuttama lisärakentamisen tarve. Yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntia määritettäessä pyritään noudattamaan kestävän kehityksen periaatteita sekä muodostamaan sellainen yhdyskuntarakenne, joka osaltaan edesauttaa ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Maankäytön suunnittelun toimin pystytään vaikuttamaan ihmisten liikkumistarpeisiin ja erittäin tärkeänä tavoitteena onkin liikkumistarpeen, erityisesti yksityisautoilun, vähentäminen. Tähän pyritään täydentämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta sekä pitämään laajentuminen mahdollisimman lähellä nykyrakennetta. Keskusten välinen rakenne pyritään suuntaamaan olemassa oleviin rata- ja tiekäytäviin. Maankäyttöä lisätään olemassa olevien raideliikenteen asemien läheisyydessä sekä pääradan varrella mahdollisten uusien asemien ympäristössä (Monni ja Palopuro). Uutta maankäyttöä suunniteltaessa otetaan huomioon olemassa olevat joukkoliikenteen runkolinjat. Monimuotoinen luonto on eräs suunnittelualueen vetovoimatekijä. Lisääntyvä asutus ja matkailu lisäävät luontoon kohdistuvaa kulutusta ja käyttöä. Viheralueverkosto pyritään määrittämään sellaiseksi, että se tulee tulevaisuudessakin jäämään rakentamisen ulkopuolelle. Luontoalueiden yhtenäisyys ja monimuotoisuus pyritään turvaamaan jättämällä alueet riittävän suuriksi sekä säilyttämällä ekologiset yhteydet luontoalueiden ja niiden osien välillä. Ilmaston lämpeneminen johtuu pääosin maapallon kasvihuoneilmiön voimistumisesta. Kasvihuoneilmiö on voimistunut, koska ihmisen toiminta on lisännyt hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä. Ilmastonmuutoksen täydellinen pysäyttäminen on mahdotonta. Monet ihmisen toiminnasta syntyvät kasvihuonekaasut säilyvät ilmakehässä satoja vuosia. Ne lämmittävät ilmastoa, vaikka uusien päästöjen tuottaminen lopetettaisiin välittömästi. Ilmastonmuutosta voidaan kuitenkin periaatteessa hidastaa niin paljon, etteivät ympäristölle ja ihmisille aiheutuvat vahingot ole ylitsepääsemättömiä. (www.ymparisto.fi) Asuminen ja väestö luodaan turvallinen, terveellinen, viihtyisä ja toimiva elinympäristö turvataan riittävä asuntotuotanto vaalitaan ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvoja edistetään yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista Työpaikat, elinkeinot, palvelut turvataan elinkeinoelämän toimintaedellytykset varmistetaan palvelujen saatavuutta edistävä palveluverkko edistetään yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (MRL:n mukaan) Liikkuminen ja kuljetukset järjestetään tarkoituksenmukaisesti suositaan joukko- ja kevyttä liikennettä pyritään vähentämään liikkumisen tarvetta Ympäristö ja luonnonvarojen käyttö pyritään säilyttämään luonnon monimuotoisuus ja luonnonarvot edistetään ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisyä käytetään säästeliäästi 6

7 3. Suunnittelun lähtökohdat Nykytilanteen kuvaus Varsinainen suunnittelualue koostuu neljän kunnan alueesta, eli Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen kunnista. Myös Janakkalan kunnan eteläosa on otettu mukaan tarkasteluun. Hyvinkään Riihimäen seutu on osa Itämeren aluetta, Helsingin metropolialuetta sekä nopeisiin yhteyksiin perustuvaa Helsinki Hämeenlinna Tampere-akselia. Seudulla sijaitsee tärkeä kone- ja laiteteollisuuden klusteri. Seudun erityisenä vahvuutena on erinomainen saavutettavuus. Seudun väestö on keskittynyt taajamiin ja taajama-alueet ovat jatkuvasti kasvaneet. Uusia asuinalueita rakennetaan ja kaupunkien keskusta-alueet ovat menettäneet väestöään. Mikäli maankäytön suunnittelussa ja ohjauksessa ei huomioida uusien alueiden sijoittumista suhteessa yhdyskuntaverkkoon ja palveluihin, hajauttaa tämä suuntaus osaltaan yhdyskuntarakennetta. (LJS 2008) Hyvinkää on asukkaan kaupunki Pohjois-Uudellamaalla kolmen vartin junamatkan päässä pääkaupungista. Liikenteellisesti hyvä sijainti vetää uusia asukkaita ja yrityksiä kaupunkiin. Hyvinkään ilme on kasvun myötä muuttunut paljon, mutta toisaalta myös perinteitä on kunnioitettu. Kaupunki on säilyttänyt luonnonläheisyytensä ja tarjoaa ulkoilijalle ja liikunnan ystävälle erinomaiset harrastusmahdollisuudet. Hyvinkäätä kehitetään omaleimaisena talousalueensa keskuksena, luonnonläheisenä ja väljänä kaupunkina. Kaupungin yhdyskuntarakennetta, maankäyttöä ja liikenneverkkoa tarkistetaan parhaillaan keskustaajaman osayleiskaavatyössä, jonka rakennesuunnitelmaehdotuksen aluevaraukset on esitetty kehityskuvassa. Yhdyskuntarakenteen laajeneminen suuntautuu asumisen osalta pääradan varrella etelään, mutta myös nykyisen rakenteen täydennysrakentaminen on merkittävää. Palopuron seudun kehittäminen Hyvinkään Riihimäen seudun maankäytön kehityskuva vuosille 2025 ja

8 nähdään päärataan 2030 jälkeen tukeutuvana yhdyskuntana, jonka väestöpohja voi olla hyvinkin suuri. Uusia työpaikkaalueita on esitetty pääasiassa seudullisten ja valtakunnallisten pääväylien varsille ja niistä osan on arvioitu toteutuvan 2025 jälkeen. Maaseudun oikeusvaikutteisissa osayleiskaavoissa rakennusoikeuksia on pyritty ohjaamaan Kaukasten, Kytäjän ja Ridasjärven kyläalueille. Kytäjärven ympäristössä on asemakaavoitushankkeita vireillä. Nopon kyläalueen vahvistetussa osayleiskaavassa lisärakentaminen täydentää jo rakennettuja alueita. Väestönkehitys maaseutualueilla pysyy 8,2-8,8 % tasolla koko kunnan väestöstä. Riihimäki on ripeästi kasvava ja kehittyvä yli asukkaan kaupunki. Väestönkasvu v oli 1,9 %. Rautatiellä ja siihen liittyvillä toiminnoilla sekä Riihimäen sijainnilla hyvällä maantieliikenteen risteyspaikalla on tärkeä merkitys kaupungille. Kaupungin toimintaa ohjaavat perusarvot ovat ihmisläheisyys, turvallisuus, yhteistyökykyisyys ja luovuus. Ympäristövastuullisuus on tärkeä periaate kaupungin toiminnassa. Riihimäen kaupunkirakenne on hyvin tiivis. Yli 90 % asukkaista asuu alle 3 km:n etäisyydellä rautatieasemasta. Rautatieasemalle valmistuu matkakeskus palveluineen. Aseman läheisyydessä sijaitsee monipuolinen ja mittava kaupan palveluiden keskus. Keskustan alueelle on vireillä monia asumista tiivistäviä hankkeita. Niistä huomattavin on Piikinmäen alue, joka käsittää n km²:n asuntoalueen n. 500 m etäisyydellä rautatieasemasta. Kaupungin uudet omakotialueet ovat viime vuosina kasvaneet kiinni idässä Hausjärven rajaan saakka. Tulevien vuosien kasvua varten on tarpeen löytää taajamalle uusia kasvusuuntia. Riihimäen koko kaupungin kattava yleiskaava Riihimäki 2010 on valtuuston vuonna 1997 hyväksymä. Osayleiskaavat ovat vahvistuneet Kapulaan (2004) ja Ekokemin alueelle (2002). Kalmuun on vireillä osayleiskaavan laadinta noin 300 hehtaarin alueelle ja noin asukkaalle. Luonnos tulee nähtäville alkuvuodesta Kasvusuuntavertailun (2005) mukaan seuraavat asumisen laajentumissuunnat ovat Riutta ja Arolampi. Etelä-Vahteriston logistisiin toimintoihin painottuva osayleiskaava on vireillä. Hausjärvi on monien kylien kehittyvä, maaseutumainen asuin- ja yrityskunta parhaalla paikalla. Kasvava ja elinvoimainen Hausjärvi sijaitsee Etelä-Hämeessä Uudenmaan naapurina pääteiden ja rautateiden varressa. Hausjärven läpi virtaa Vanajavesistön reittiin kuuluva Puujoki ja kuntaa elävöittävät monet järvet ja lammet. Vantaanjoki saa alkunsa Hausjärveltä. Salpausselän harjut ja laajat peltoalueet ovat osa hausjärveläistä maaseutumaisemaa. Hausjärvi perustettiin v ja Suur-Hausjärveen kuului aikoinaan myös Riihimäen kaupunki ja osa Hyvinkäätä. Maan ensimmäinen yleinen kansakoulu aloitti toiminnan Hausjärvellä v Oppi on onnellisen elämän ensimmäinen ehto lausuttiin koulun avajaisissa. Nykyisin Hausjärvellä on neljä kasvavaa taajamaa: Oitti, Ryttylä, Hikiä ja Monni. Hausjärven väkiluku ylitti 8600 asukasta v ja sadan kilometrin säteellä asuu yli puolitoista miljoonaa ihmistä. Kunnan ihanteellista sijaintia hyödyntää yli 350 yritystä. Kunta on pinta-alaltaan 362 km 2. Asutusta Hausjärven Salpausselän alueella on ollut jo tuhansia vuosia. Kulttuuriympäristölle ovat ominaista vanhat hämäläiskylät ja kauniit viljelysmaisemat. Kaavoituksen haasteena on kehittää taajamia luoden kasvumahdollisuuksia yritystoiminnoille ja asuinalueille. Asuminen on keskeisenä Hausjärven kunnan toiminta-ajatuksessa. Loppi on aktiivinen ja vireä kasvava kunta Hämeen ja Uudenmaan rajalla. Pääkaupunkiseudun läheisyys, hyvät liikenneyhteydet ja erinomainen sijainti Suomen suurimpien asukaskeskittymien keskellä tekevät Lopesta suositun asuinkunnan ja matkailukohteen. Nykyinen asukasmäärä Lopella on yli 8100 asukasta ja väestön kasvuun on varauduttu: uusia asuinalueita on kaavoitettu ja palvelut on suunniteltu kasvavalle asukasmäärälle. Kesäisin väkimäärä lähes kaksinkertaistuu, sillä Loppi on suosittu kesänviettokunta. Kesäasuntoja kunnassa on yli Vierailijalle Lopelta löytyy kokoustiloja, makuelämyksiä, majoitusta ja mukavia oheisohjelmia. Hämeen järviylängön kauniissa maisemissa kulkee yhteensä yli 100 kilometriä vaellus-, melonta- ja mönkijäreittejä, jotka tarjoavat monia mahdollisuuksia niin omatoimisille liikkujille kuin opastetuille retkillekin. Janakkala on perustettu v ja kasvanut asukkaan vireäksi kunnaksi. Etelä-Suomen suurimmat kaupungit ovat helposti ja nopeasti tavoitettavissa Janakkalasta Helsinki Tampere -moottoritien ja valtakunnan pääradan ansiosta. Janakkalan tunnetuin maamerkki lienee moottoritien päällä sijaitseva Linnatuulen palvelukeskus. Eteläisessä kunnanosakeskuksessa, Tervakoskella, sijaitseva Puuhamaa on kesäisin yksi Hämeen vetovoimaisimmista matkailukohteista. Hyvin tunnettua Valiojäätelöä on valmistettu jo kauan Turengissa, joka 8

9 sijaitsee pohjoisempana ja on kunnan hallinnollinen keskus. Turengin ja moottoritieliittymän välillä sijaitsee Rastikankaan toimitila-alue, joka on profiloitunut voimakkaasti mm. jakelukeskusalueena. Historia näkyy Janakkalassa. Vanajaveden laakso - aina Hattulaan asti - muodostaa yhden maan merkittävimmistä kartanovyöhykkeistä. Hakoisten linnavuorelta avautuvat näkymät historiallisiin maisemiin, koskemattomaan korpeen ja raivaamattomille soille. Vahva historia ja itsenäisyys antavat hyvän pohjan ennakoida ja rakentaa tulevaisuutta kuntastrategiatyön kautta. Laadittavana olevassa maankäytön rakennemallissa syntyy kunnan alueidenkäytön toimiva ja kestävä pitkän tähtäimen päälinjaus. Rakennemallia tullaan toteuttamaan vaiheittain sen jatkoksi laadittavien kaavoitusohjelmien ja niitä seuraavien oikeusvaikutteisten kaavojen sekä muun oikea-aikaisen suunnittelun kautta. Yksi mallin toteuttamisohjelma on jatkotyönä laadittava maanhankintasuunnitelma, joka palvelee kunnan yhdyskuntarakenteen suunnitelmallista kehittämistä. Maankäytön rakennemalli valmistuu v aikana. Suunnittelualueella asui vuoden 2006 lopussa yhteensä noin asukasta ja alueella sijaitsi noin työpaikkaa. Väestön määrän oletetaan lisääntyvän vuoteen 2025 mennessä noin :n henkilöön ja työpaikkojen noin :n. Työpaikkojen määrän kasvusta huolimatta omassa kunnassa työskenteleminen on vähentynyt ja työmatkojen pituudet sekä pendelöinti ovat lisääntyneet jatkuvasti. Hyvinkäällä ja Riihimäellä työmatkaliikenne on runsasta molempiin suuntiin. Työmatkan pituus Kanta-Hämeessä on keskimäärin 21 kilometriä, mutta Riihimäellä työmatkojen keskipituudet ylittävät monilla osa-alueilla yli 50 kilometriä. Merkittävä osa työmatkoista suuntautuu pääkaupunkiseudulle. (LJS 2008) Hyvinkään Riihimäen seudun maankäytön kehityskuva vuosille 2025 ja

10 10

11 Kuva: Pirjo Orava Suunnittelua koskevia säädöksiä Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslain yleisenä tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Pyrkimyksenä on luoda terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö, joka on sosiaalisesti toimiva ja jossa eri väestöryhmien tarpeet on otettu huomioon. Laissa edellytetään, että kaavojen tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Maankäytön kehityskuvaa käytetään sekä yleiskaavoituksen että maakuntakaavoituksen tausta-aineistona. (www.ymparisto.fi) suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty sisältönsä perusteella kuuteen eri kokonaisuuteen: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (www.ymparisto.fi) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tavoitteilla pyritään vastaamaan alueidenkäytön keskeisiin haasteisiin, joita ovat mm. muuttoliikkeen vaikutukset maan aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve, elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperinnön vaaliminen sekä alueidenkäytön vaikutukset liikennetarpeeseen ja sen myötä ilmastonmuutokseen. Tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan Toimivan aluerakenteen erityistavoitteet edellyttävät maakuntien liitoilta selvityksiä siitä, millä toimenpiteillä voidaan edistää ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden muodostamista ja niiden kehittämisedellytyksiä. Kehityskuva vastaa erinomaisesti tähän tavoitteeseen. Kehityskuvatyön kannalta tärkeimpiä tavoitteita ovat toimivan aluerakenteen ja eheytyvän yhdyskuntarakenteen muodostaminen sekä Helsingin seudun erityiskysymysten huomioiminen. 11

12 Kuva: Pirjo Orava Suunnittelualuetta koskevia strategisten suunnitelmien tavoitteita ja visioita Seuraavassa kuvatut ja luetellut teokset koskevat suoraan suunnittelualuetta tai ne ovat antaneet vaikutteita Hyvinkään Riihimäen seudun kehityskuvan sisältöön tai muotoon. Uudenmaan maakuntakaava Tavoitteena on pyrkiä vahvistamaan maakunnan kansainvälistä asemaa ja maakunnan sisäistä tasapainoa, elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä asukkaiden kannalta takaamaan terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö. Luonnon monimuotoisuus, ympäristön hyvä tila ja rikkaan kulttuuriperinnön säilyminen tulee turvata. Alla olevalla kuvalla esitetään maakunnallisia, osin maakuntarajat ylittäviä kehittämisvyöhykkeitä, jotka tukeutuvat vahvoihin tie- ja ratakäytäviin. Erityisesti Helsinki Hämeenlinna Tampere-vyöhykkeen kehittä- minen vaatii edelleenkin rataan tukeutuvan joukkoliikenteen parantamista sekä kaupunkien välisten pienempien keskusten kytkemistä joukkoliikennejärjestelmään ja vyöhykkeen toimivaan kokonaisuuteen. (www.uudenmaanliitto.fi) Hämeen ja Uudenmaan maakuntakaavat ovat hyvin erityyppiset lähestymistavaltaan, kuten maakuntakaavojen yhdistelmäkuvasta sivulla 13 voi huomata. Hämeen maakuntakaava Tavoitteena on kehittää Hämettä vetovoimaisena asuinmaakuntana, kilpailukykyisenä yritysten sijoitusalueena ja houkuttelevana vapaa-ajan maakuntana. Tähän pyritään hyödyntämällä Etelä-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle suuntautuvan kasvavan väestö- ja työpaikkamäärän luomia kasvumahdollisuuksia ja kehittämällä Hämettä osana Helsinki Hämeenlinna Tampere-vyöhykettä. Maakuntakaavalla varaudutaan nykyistä selvästi korkeampaan väestö- ja työpaikkakasvuun maakunnassa. (www.hameenliitto.fi) Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Kehittämisvyöhykkeet Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman (2008) yhdyskuntarakennetta koskeva tavoite on, että maankäyttö ja liikenneratkaisut tukevat toisiaan kestävällä tavalla ja että uutta rakennetaan vanhaa täydentäen ja eheyttäen. Vision mukaan liikennejärjestelmä on kestävällä tavalla kilpailukykyinen ja liikenteen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen määrä vähenee kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. Tarvittavat matkat ja elinkeinoelämän kuljetukset sujuvat turvallisesti maakunnan eri osissa joka päivä tukien ihmisten hyvää arkea, elinkeinoelämän kilpailukykyä ja alueiden elinvoimaa. Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (2008) suositellaan sijoittamaan maankäyttöä rautatiease- 12

13 Hyvinkään Riihimäen seudun maankäytön kehityskuva vuosille 2025 ja

14 mien läheisyyteen ja joukkoliikennekäytävien varsille, jolloin joukkoliikenteen edellytykset paranevat ja henkilöautoliikenteen suorite pienenee. Joukkoliikenteen asemilla tulee huolehtia riittävästä liityntäpysäköintitilasta, jolloin pendelöijien siirtyminen juniin ja busseihin on mahdollisimman vaivatonta. Maankäytön suunnittelun keinoin tulee pyrkiä vähentämään yksityisautoilun tarvetta sekä suosimaan jalankulkua ja pyöräilyä, jolloin niiden suoriteosuus kasvaisi. Kuntien tulisi ohjata uusi maankäyttö Hyvinkään ja Riihimäen tiheän kaupunkiliikenteen piiriin tai palvelutaajamiin, joita palvelevat paikallisjunaliikenne tai vahvat seudulliset linja-autoliikenteen runkolinjat. Uudenmaan kehityskuva 2035 Kehityskuvatyöllä luodaan pitkän aikavälin näkemystä maankäytön kehittymisestä Uudenmaan maakunnassa ja Sipoossa. Työssä esitetään pitkän aikavälin mahdollisia kehityssuuntia sekä mahdollisia uhkakuvia, jotka voidaan välttää tai joiden haittoja voidaan lieventää hyvällä suunnittelulla. Vaihtoehtotarkastelut ovat alku uuden maakuntakaavan laatimiselle. (www.uudenmaanliitto.fi) METKA Metropolialueen kestävä aluerakenne -hankkeessa tarkasteltiin erilaisia metropolialueen rakenteen kehityssuuntia ja niiden vaikutuksia ekologiseen, sosiokulttuuriseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Metka-mallin mukaan ensin tulee tiivistää ja täydentää nykyisen aluerakenteen keskuksia. Tämän jälkeen voidaan laajentaa ratakäytäviin, ensin nykyisiin ja myöhemmin uusiin. Mutta hankkeen tulokset osoittavat, että yhdyskuntarakenteesta johtuvia kasvihuonekaasupäästöjä ei voida vähentää riittävästi pelkästään aluerakennetta kehittämällä. Kestävän aluerakenteen lisäksi tarvitaan merkittävää muiden toimenpiteiden tukea ja muutosta nykyisiin liikkumis- ja asumistottumuksiin. (www.metkaprojekti.info) ELLI Etelä-Suomen maakuntien liittouman asumisen ja rakentamisen visiossa sekä suurten että pienempien keskusten elinvoimaa tuetaan ohjaamalla kasvua mahdollisimman eheällä tavalla olemassa olevien fyysisten ja sosiaalisten rakenteiden yhteyteen. (www.etela-suomi.fi) 14

15 4. Liikennejärjestelmän kehittäminen 17 ä ä ää ä ä Järvenpää ä Keski-Uudenmaan Kuva 10 Ensimmäisen kiireellisyysluokan ja Hyvinkään Riihimäen hankkeet seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma KUUMA-kuntien kehitys- ja ympäristökuva KEHYLI Keski-Uudenmaan ja Hyvinkään Riihimäen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmalla (KEHYLI) pyritään parantamaan pääradan junatarjontaa. Myös tiehankkeet ja kevyen liikenteen tarpeet otetaan huomioon. Punainen lanka on maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen sekä kaikkien liikennemuotojen tarkastelu kokonaisuutena. Suunnitelmassa listataan kiireellisimmät liikenteen kehittämistoimet ja niiden toteuttamisen aikataulu. (www.uudenmaanliitto.fi) KUUMA-kuntien kehitys- ja ympäristökuva Tuusulan, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven ja Pornaisten kunnat ovat työstäneet alueen yhdyskuntarakennetta ja maankäytön muutosvoimia ja kehitysmahdollisuuksia luotaavan kehitys- ja ympäristökuvan, jonka tavoitevuosi on Kehityskuva sisältää kehityskuvaraportin, -kartan, liikennehankkeiden kartan ja Visio kartan. Kehitysku- va palvelee myös keskinäisen vuorovaikutuksen tiivistämistä ja YTV-alueen kuntien kanssa käytävää jatkuvaa vuoropuhelua. Lisäksi kehityskuva on merkittävä väline suhteutettaessa KUUMA-alueen kehityskysymyksiä koko metropolialueen kaupunkipoliittisiin haasteisiin. (www.kuuma.fi) GHV Helsingin seutu 2050-projektissa pyrittiin luomaan yhteinen näkemys alueen 14 kunnan toivotusta tulevaisuudesta. Seudun kuntien yhdessä Ympäristöministeriön ja Suomen Arkkitehtiliiton kanssa järjestämän kansainvälisen Greater Helsinki Vision ideakilpailun tavoitteena oli löytää uusia ja ennakkoluulottomia näkemyksiä seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämiseksi. Voittaneista töistä jalostetaan koko seudun yhteinen visio. (www.helsinginseutu2050.fi) Hyvinkään Riihimäen seudun maankäytön kehityskuva vuosille 2025 ja

16 Kuva: Elisa Putti Hämeenlinnan seudun kehityskuva 2030 Hämeenlinnan seudun kehityskuva on laadittu vuoden 2008 aikana ja se valmistuu alkuvuodesta Tavoitteena on löytää kuntien yhteinen näkemys seudun pitkän tähtäimen kehittämiselle ja samalla luoda uusi työväline maankäytön suunnitteluun. Kehityskuva kattaa Hattulan, Hauhon, Hämeenlinnan, Janakkalan, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kuntien alueet. Kehityskuvaa käytetään maakuntakaavoituksen sekä kuntien yleiskaavoituksen taustamateriaalina. Kehityskuvan jatkotyönä laaditaan mm. kuntien yhteinen asunto-ohjelma. Kehä V Kehä V-projekti on Hanko Hyvinkää Porvoo-tien eli Kehä V -kuntien maankäytön ja toimintojen kehittämiseen keskittyvä yhteistyöprojekti. Tavoitteena on tunnistaa Kehä V:n vahvuudet elinkeinojen kehittämisen näkökulmasta, vaikuttaa liikenneyhteyksien parantamiseen ja mieltää Kehä V Helsingin metropolialueen kehäväyläksi. Tarkoituksena on luoda Hanko Porvoo tiestä samanlainen käsite kuin Kehä I tai Kehä III. Tavoitteena on myös vakiinnuttaa yhteistyö eri toimijoiden välillä Kehä V -vyöhykkeen kehittämisessä ja markkinoinnissa. Markkinoinnin tavoitteena on nostaa Kehä V -vyöhyke selkeäksi osaksi Helsingin Metropolialuetta. (www.keha5.fi) Pasila Riihimäki-radan alustava yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi Suunnittelun tavoitteena on laatia toteuttamiskelpoiset suunnitelmat, joilla voidaan nostaa merkittävästi Pasila Riihimäki-rataosuuden liikenteellistä välityskykyä investoimalla välityskyvyn kannalta kriittisimpiin kohteisiin rataosalla. Pasila Riihimäki-välillä liikenteellisen välityskyvyn nostamisen alustava yleissuunnittelu ja Kerava Riihimäki-välin lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi tehdään vuosina Hankkeen tavoitteena on parantaa rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä lisäämällä rataosan välityskykyä. Rataosan välityskyvyn lisääminen mahdollistaa samanaikaisesti kaukoliikenteen matkustajajunien määrän lisäämisen. Tavaraliikenteen kilpailu- ja toimintakyky kasvavat, kun pystytään tarjoamaan paremmin asiakkaita palvelevia aikatauluja ja lisäämään junamääriä tarvittaessa lyhyellä varoitusajalla. Liikennöinti voidaan järjestää mahdollisimman energiatehokkaasti liikenteen muuttuessa sujuvammaksi. Osana alustavaa yleissuunnitelmaa ja YVA-työtä on laadittu pääradan kuormitustarkastelu, joka täydentyy työn edetessä. 16

17 4. Hyvinkään Riihimäen seudun maankäytön kehityskuva Väestöennusteet Tässä luvussa selvitetään kehityskuvan mitoitusperusteet sekä esitellään suunnittelun tulokset. Kehityskuvan pääkartta sijaitsee sivulla 23. Asuntorakentamiseen tarvittavan rakennusmaan määrä on määritetty mitoituslaskelmalla. Elinkeinoalueiden raakamaan tarve ei perustu laskelmiin, koska sellaisen lopputulos olisi äärimmäisen epävarma. Elinkeinoalueiden pinta-alat kuvaavat kuntien näkemiä mahdollisuuksia elinkeinoelämän maankäytön tulevaisuuden tarpeista. Mitoitus Mitoituksilla on pyritty haarukoimaan asuntorakentamiseen tarvittavan raakamaan minimitarvetta vuodelle Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa todetaan, että alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava siitä, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Tämän laskelman perusteella voidaan todeta, että Hyvinkään Riihimäen seudulla asuinrakennusmaata tulee olemaan riittävästi mikäli alueet toteutuvat tässä suunnitellun mukaisesti. Hyvinkään Riihimäen seudun väestömäärä oli tilastokeskuksen mukaan yhteensä henkilöä. Tästä väkimäärästä henkeä asui Lopella, Hausjärvellä, Hyvinkäällä ja Riihimäellä. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan vuonna 2025 seudun väkimäärä olisi henkilöä eli väestö 19 vuoden aikana lisääntyisi asukkaalla. Tästä määrästä asettuisi Lopelle, Hausjärvelle, Hyvinkäälle ja Riihimäelle. Täten vuonna 2025 Lopen asukasluku olisi tilastokeskuksen mukaan henkilöä, Hausjärven 9 552, Hyvinkään ja Riihimäen Sekä Riihimäelle että Hyvinkäälle on laadittu oma väestöennuste tai arvio. Riihimäen oman ennusteen mukaan väestö lisääntyisi vuoteen 2025 mennessä henkilöllä, eli Riihimäellä vuonna 2025 väestön määrä olisi henkilöä. Tilastokeskuksen ennusteeseen verrattuna eroa on asukasta. Hyvinkäällä kaupungin oman arvion mukaan väestön määrä vuonna 2025 olisi henkilöä eli lisäys vuoteen 2006 olisi henkilöä. Tilastokeskuksen ennusteeseen verrattuna ero on henkilöä. Hyvinkään Riihimäen seudun väestöennusteet. Hausjärvi ja Loppi tilastokeskuksen mukaan, Hyvinkää ja Riihimäki kaupunkien oman arvion ja ennusteen mukaan. Hyvinkään Riihimäen seudun maankäytön kehityskuva vuosille 2025 ja

18 Hämeen liiton maakuntakaavaa varten laatima väestösuunnite käsittää vain Riihimäen seudun, eli Hausjärven, Lopen ja Riihimäen alueet. Liiton suunnitteen mukaan Riihimäen seudun asukasluku vuonna 2025 olisi asukasta. Jos tähän lisää tilastokeskuksen ennusteen Hyvinkäälle samalle vuodelle, koko seutukunnan väestömäärä olisi vuonna 2025 täten Ero tilastokeskuksen ennusteeseen on henkilöä. Jos yhdistetään liiton ennusteen ja Hyvinkään oman arvion luvut, koko seutukunnan väkiluku olisi tällöin eli 4731 henkilöä enemmän kuin tilastokeskuksen ennusteessa. Mitoituslaskelmassa päätettiin käyttää Hausjärven ja Lopen osalta tilastokeskuksen ennustetta ja Hyvinkään ja Riihimäen osalta suurimpia ennusteita, eli kaupunkien itse laatimia väestöennusteita ja -arvioita. Työpaikkaennusteet Työpaikkaennusteiden laatiminen on huomattavasti vaikeampaa kuin väestöennusteiden. Hämeen liiton laatiman Riihimäkeä, Hausjärveä ja Loppea koskevan suunnitteen mukaan kunnissa olisi vuonna 2025 yhteensä noin työpaikkaa. Hyvinkään kaupungin laatiman arvion mukaan Hyvinkään kaupungin alueella vuonna 2025 olisi noin työpaikkaa (työpaikkaomavaraisuus tällöin 85 %). Jos Riihimäen seutukunnan työpaikat jaetaan kuntien kesken suhteessa tulevaan väkilukuun, Riihimäellä työpaikkoja vuonna 2025 olisi vähän alle kappaletta ja Lopella ja Hausjärvellä kummassakin noin Tämä ei ole välttämättä oikea tapa arvioida työpaikkojen määriä tulevaisuudessa, mutta kehityskuvatyötä varten se on riittävän tarkka. Työpaikkaennusteiden osalta päätettiin siis käyttää Hyvinkään kaupungin omaa työpaikka-arviota sekä Hausjärven, Lopen ja Riihimäen osalta Hämeen liiton maakuntakaavaa varten laadittua työpaikkasuunnitetta. Asumisväljyys ja asuntojen poistuma Keskimääräinen asumisväljyys on kasvanut tasaisesti yleisen elintason nousun, asuntojen keskikoon suurenemisen ja ruokakuntakoon pienenemisen vuoksi. Asumisväljyydellä tarkoitetaan keskimääräistä henkeä kohti käytettävissä olevaa asuinhuoneistopinta-alaa. Asumisväljyyden kehittymistä arvioitaessa on oletettu, että asumisväljyys kasvaa keskimäärin yhtä paljon vuosittain kuin on keskimääräinen kasvu ollut vuosina Asuntojen poistuma vaikuttaa myös uusien asuntojen rakentamistarpeeseen. Tässä laskelmassa poistuman suuruutena on käytetty samaa arvoa kuin Kanta- Hämeen maakuntakaavan mitoituslaskelmassa, eli 0,5 % vuodessa nykyisestä (vuoden 2006) asuntokannasta. Tämä tarkoittaa sitä, että vuoteen 2025 mennessä poistuma on Riihimäen Hyvinkään seudulla yhteensä Tervakoski mukaan lukien 4394 asuinhuoneistoa. Hyvinkään kaupungin oma arvio asuntojen poistumasta Hyvinkään osalta on huomattavasti pienempi. Taulukko 1. Asumisväljyyden kehittyminen vuosina m 2 /henkilö Riihimäki Hausjärvi Loppi Hyvinkää Janakkala ,1 34,6 34, , ,3 35,1 34,9 32,4 35, ,5 35,5 35,2 32,6 35, ,8 35,9 35,8 32, ,1 36,4 36,2 33,2 36, ,4 36,8 36,7 33,6 36, ,8 37,3 37,4 34,1 37, ,2 37,9 37,9 34,5 37, ,5 38,2 38,4 35,1 38, ,8 38,6 38,8 35,4 38, ,3 39,3 38, ,6 39,8 39,7 36,3 39,7 18

19 Taulukko 2. Mitoituslaskelman lähtötiedot. Neliöt huoneistoneliöitä. Riihimäki Hausjärvi Loppi Hyvinkää Tervakoski Väestö Väestö Asumisväljyys 2006 m² 36,6 39,8 39,7 36,3 39 Asumisväljyys 2025 m² 42,7 48,7 48,4 43,7 47 Poistuma kpl Poistuman vaikutus m² Taulukko 3. Mitoituslaskelman tulokset m² km² ha tarkkuudella ±20 % Loppi ha Hausjärvi ha Hyvinkää ha Riihimäki ha Tervakoski ha Taulukko 4. Mitoituslaskelman ja aluevarausten pinta-alavertailu Kunta Mitoituslaskelman mukainen Kartalle piirrettyjen raakamaan tarve asuminen 2025-alueiden pinta-alat Loppi ha 280 ha Hausjärvi ha 341 ha Hyvinkää ha 463 ha Riihimäki ha 500 ha Tervakoski ha 310 ha Tarvittavan asuntorakentamisen yhteismäärä määritetään laskemalla yhteen väestönkasvun vaikutus rakentamiseen (= väestön kasvu * keskimääräinen asumisväljyys vuonna 2025), asumisväljyyden kasvu rakentamiseen (= asumisväljyyden kasvu vv * väkiluku 2006) ja poistuman vaikutus (= poistuneet asunnot vv * asuntojen keskikoko 2006). Nämä laskutoimitukset suoritettuamme asuntorakentamiseen tarvittavan raakamaa määräytyy yllä olevan taulukko 3:n mukaisesti. Laskennassa on oletettu, että kerrosalan ja huoneistoalan suhde on 1,25. Lopella, Hausjärvellä ja Tervakoskella on oletettu, että tulevaisuudessakin rakennetaan käytännössä pientaloja. Näin ollen aluetehokkuuslukuna on kokonaisuudessaan käytetty arvoa 0,1. Riihimäen ja Hyvinkään osalta on lähdetty siitä, että asuntokannan talotyyppijakauma säilyy sa- mana kuin se on nykyäänkin. Riihimäellä n. 56 % asunnoista sijaitsee kerrostaloissa ja 44 % pientaloissa. Hyvinkäällä jakauma on samaa luokkaa, 53 % asunnoista on kerrostaloasuntoja ja 47 % pientaloasuntoja. Jakauma on säilynyt suurin piirtein samansuuruisena koko 2000-luvun. Pientaloalueiden aluetehokkuuslukuna Hyvinkäällä ja Riihimäellä on käytetty arvoa 0,13 ja kerrostaloalueita määritettäessä arvoa 0,2. Taulukko 4:ssä ei ole laskettu vain tonttimaan määrää, vaan asuinalueiden muodostamiseen tarvittavan raakamaan määrä. Näissä hehtaareissa ovat mukana niin tontit, tiet kuin puistotkin. Laskelman lopputulos ei anna välttämättä täysin oikeaa tulosta vaan se on suuntaa antava. Laskelman tarkkuus on noin ±20 %. Tämä tarkkuus on katsottu riittäväksi tätä työtä varten. Hyvinkään Riihimäen seudun maankäytön kehityskuva vuosille 2025 ja

20 Taulukko 5. Elinkeinoalueiden pinta-alat (ha) Kunta Kartalle piirrettyjen elinkeino alueiden pinta-alat Loppi Hausjärvi Hyvinkää Riihimäki Tervakoski 618 ha 513 ha 480 ha 318 ha 212 ha Elinkeinoalueiden pinta-alatarpeen määrittäminen on käytännössä hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta ja laskelman lopputulos tulisi olemaan hyvin epävarma. Mitään matemaattista mallia ei ole olemassa sen määrittämiseksi, miten työpaikkojen määrät ja raakamaan pinta-alat korreloivat. Tässä voidaan todeta, että elinkeinoalueita on varmasti riittävästi ja jopa reilusti yli tarpeen, niin kuin pitääkin olla. Alueet kuvastavat kuntien näkemiä mahdollisuuksia elinkeinoelämän maankäytön tulevaisuuden tarpeista. Maankäytön mahdollisuuksia vuosille 2025 ja 2040 Pääkartta sijaitsee sivulla 21. Rakentaminen vuoteen 2025 mennessä ei välttämättä täytä kaikkia asuminen alueita, vaan työtä tehdessä on haettu myös erilaisia kehitysvaihtoehtoja. Kehityskuvaa laadittaessa ei ole haluttu asettaa liian tiukkoja rajoja suunnittelulle, emme ole halunneet sulkea pois hyviä tulevaisuuksia. Erityisesti Hausjärvellä, johtuen kunnan monikeskuksisuudesta, tulee osoittaa vaihtoehtoisia alueita asuinrakentamiselle. Lisäksi alueita ei välttämättä voi käyttää kokonaisuudessaan hyväksi laskennassa käytetyin aluetehokkuuksin, vaan alueiden sisälle saatetaan joutua jättämän suuriakin viheralueita alueen vaikeista pinnanmuodoista johtuen. Tällainen alue on esimerkiksi Tervakosken pohjoispuolinen asuminen alue. Kehityskuvassa osoitetut asuinalueet eivät myöskään ole asumattomia, vaan niillä sijaitsee runsaasti jo olemassa olevaa haja-asutusta. Nämä olemassa olevat rakenteet eivät ilmene kehityskuvan pääkartalta. Vuoden 2040 kuva on visiomainen näkemys siitä, millainen yhdyskuntarakenne voisi olla vuonna Alueita piirrettäessä on haettu erilaisia laajenemissuuntia. Vuoden 2040 alueet eivät perustu laskelmiin, vaan enemmänkin pitkän jänteen visioihin ja mahdollisuuksien etsimiseen. Viheralueita kuvattaessa on pyritty merkitsemään ne alueet, jotka ovat seudullisesti merkittäviä ja jotka tulevaisuudessakin jäävät rakentamisen ulkopuolelle. Luontoalueiden yhtenäisyys ja monimuotoisuus on pyritty turvaamaan jättämällä alueet riittävän suuriksi sekä säilyttämällä ekologiset yhteydet alueiden ja niiden osien välillä. Erityisesti Hyvinkäälle on merkitty Uudenmaan maakuntakaavaankin tulevat laajat, yhtenäiset metsäalueet. Nämä alueet ovat laajoja metsätalousvaltaisia alueita, jotka ovat yhtenäisiä ja ekologisen verkoston kannalta merkittäviä. Hämeen puolella tällaista tarkastelua ei vielä ole kirjattu. Lopen kirkonkylän kohdalle kantatielle 54 merkittiin vaihtoehtoinen tieyhteys, kantatien oikaisu. Ohitustie antaisi mahdollisuuden kehittää kirkonkylää rakenteeltaan eheänä kuntakeskuksena sen sijaan että kantatie halkaisisi sen. Kantatie 54 on merkittävästi parannettava tie koko pituudeltaan. Vuonna 2006 KT54:llä kulki keskimäärin 4700 ajoneuvoa vuorokaudessa Lopen kohdalla. Koko maakunnan keskimääräinen vuorokausiliikenneluku kantateillä oli Tiellä liikkuu runsaasti raskasta liikennettä, ja kirkonkylän liittymissä tulee usein vaaratilanteita. Hyvinkään Riihimäen seutu sopii erinomaisesti koko maata palvelevien teollisuuden ja kaupan logistiikkakeskusten sijaintipaikaksi. Elinkeinoalueita onkin sijoitettu runsaasti liikenteellisiin solmukohtiin ja moottoritien läheisyyteen. Uutena mahdollisena rautatie- ja maantiekuljetusten solmukohtana on maakuntakaavassa esitetty eteläisen Vahteriston aluetta radan ja moottoritien välissä. Lopelta kantatie 54:n pohjoispuolelta löytyy paikka Dieselparkille, joka olisi raskaiden ajoneuvojen koulutus- kehitys- ja testikeskus. Dieselpark tarvitsee tilaa noin 200 hehtaaria. Dieselparkin ja Räyskälän ilmailukeskuksen toiminnot tukisivat toisiaan. 20

21 Hyvinkään Riihimäen seudun maankäytön kehityskuva vuosille 2025 ja

22 22

23 Hyvinkään Riihimäen seudun maankäytön kehityskuva vuosille 2025 ja

24 5. Kehityskuvan arviointi Kokonaisuudessaan kehityskuvaa voisi kuvailla hallitun kasvun malliksi. Kasvu perustuu (vuoden 2025 osalta) riittävän tarkkoihin laskelmiin ja laskelmat perustuvat luotettaviin ennusteisiin sekä jo tapahtuneen kehityksen tilastollisiin tarkasteluihin. Kehittämisen ajanjakso on riittävän lyhyt ja ennustettavissa oleva. Kasvu ja kehitys ovat suurin piirtein hallinnassa ja lopputulos laskettavissa. Yhdyskuntarakenne laajenee ohjatusti olemassa olevan rakenteen reunoille. Kehityskuvan suhde asetettuihin tavoitteisiin Kehityskuvatyölle määritellyt keskeiset tavoitteet olivat: Kasvuun varautuminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen = Liikkumistarpeen vähentäminen Luontoalueiden yhtenäisyyden säilyttäminen Seudullinen yhteistyö Mitoituslaskelma osoittaa, että alueita on osoitettu riittävästi tyydyttämään lisärakentamisen vaatima maan tarve vuoteen 2025 mennessä. Alueen kunnat ovat keskenään hyvin erityyppisiä, joten niiden tarpeetkin ovat erilaisia. Alueita on osoitettu paikoin yli tarpeen, jotta myös vaihtoehtoja rakentamisen suuntaamiselle olisi saatavilla. Nykyisen (asemakaavoitetun) rakenteen tiivistämisen mahdollisuuksia tätä mallia laadittaessa ei juuri ole tutkittu. Tästä huolimatta erityisesti Hyvinkäällä on otettu huomioon se, että osan kasvusta oletetaan sijoittuvan olemassa olevan rakenteen sisälle. Tarkempi nykyisen rakenteen tiivistämisen mahdollisuuksien tutkiminen jääköön kehityskuvan jatkotyöstön, yleis- ja asemakaavoituksen vastuulle. Uusi asuminen on pääosin joukkoliikennekäytävien varsilla sekä raideliikenteen asemien lähistöllä. Tämä parantaa joukkoliikenteen edellytyksiä sekä edesauttaa henkilöautoliikenteen vähenemistä. (kuva: Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma). Riihimäen ympäristön uudet alueet muodostavat nauhamaisen verkoston uusien kehäteiden varsille. Uusien alueiden joukkoliikenne tulee suunnitella alueiden tarkemman suunnittelun yhteydessä. Hikiä, Oitti ja Ryttylä ovat paikallisjunaverkoston parissa. Näiden taajamien uudet alueet sijaitsevat alle 2,5 kilometrin säteellä asemista. Lopen kirkonkylä, Launonen, Läyliäinen, Oitti ja Tervakoski ovat linja-autoliikenteen joukkoliikennekäytävien varsilla. Sekä Hyvinkäällä että Riihimäellä toimii kaupunkimainen joukkoliikenneverkosto, liikennejärjestelmäsuunnitelman termein tiheä Hyvinkäällä ja Riihimäellä perustason täyttävä. Kaupunkilinjojen reittejä tulee kehittää, jotta uudet alueet saadaan joukkoliikenteen saataville. Yhtenäiset luontoalueet säilyvät eheinä ja yhteydet eri alueiden välillä säilytetään. Uusi rakentaminen keskittyy pääasiassa olemassa olevien taajamien yhteyteen. Taajamien täydentäminen lisää painetta taajamien sisäisten viheralueiden kaventamiseen. Lähiviheralueiden tärkeys on muistettava: mitä helpommin viheralue on saavutettavissa, sitä tärkeämpi se on. Yhteistyön merkitys korostuu käsiteltäessä raja-alueita, joihin kohdistuu ristiriitaisia odotuksia eri suunnista. Kehityskuvatyön yhteydessä on pystytty käsittelemään näitä kohteita vapaammin kuin tavanomaisten kaavoitusprosessien yhteydessä. Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma 24

25 Hyvinkään Riihimäen seudun maankäytön kehityskuva vuosille 2025 ja

26 Kehityskuvan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Toimiva aluerakenne Tavoite soveltuvin osin: Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Toteutuminen: Tämä tavoite toteutuu hyvin. Alue on jo lähtökohdiltaan monikeskuksinen. Hyvinkää, Riihimäki ja Hausjärvi ovat raideliikenteen saavutettavissa. Lopen taajamat ovat joukkoliikennekäytävien varsilla. Erityisesti Lopella ja Riihimäen uusilla alueilla tulee huolehtia linja-autoliikenteen kannattavuuden säilymisestä, riittävästä vuorotarjonnasta sekä linjojen saavutettavuudesta. Uhkatekijänä on näiden monien keskuksien hillitsemätön laajeneminen, mikä hajauttaa yhdyskuntarakennetta entisestään. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Tavoite soveltuvin osin: Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Palvelut ja työpaikat ovat saavutettavissa lähellä asuinalueita siten että yksityisautoilun tarve on mahdollisimman vähäinen. Toteutuminen: Tämä tavoite ei kokonaisuudessaan toteudu hyvin. Elinympäristön laatu säilyy korkeatasoisena ja alueet ovat hyvin saavutettavissa, mutta uudet alueet ovat osin erillään nykyrakenteesta. Uudet palvelut ja työpaikat saadaan sijoitettua siten, että niiden saavutettavuus on hyvä. Radanvarsi tullaan käyttämään tehokkaasti hyväksi sekä pyritään saamaan asemia uudelleen avattua. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Tavoite soveltuvin osin: Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Merkittäviä ja yhtenäisiä luonnonalueita ei tule pirstoa. Toteutuminen: Toteutuu hyvin, viheralueita on merkitty runsaasti ja niiden väliset yhteydet on pyritty turvaamaan. Toimivat yhteysverkostot Tavoite soveltuvin osin: Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavi- en liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. varattava riittävät alueet tavara- ja henkilöliikenteen terminaalien kehittämiselle huolehdittava lähi- ja taajamaliikenteen toimintaedellytyksistä. Toteutuminen: Toteutumisen mahdollisuus on olemassa, mikäli liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö suunnitellaan yhdessä. Helsingin seudun erityiskysymykset Tavoite soveltuvin osin: Luodaan edellytykset riittävälle ja monipuoliselle asunto- ja työpaikkarakentamiselle. Edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. turvattava ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvat alueet sekä viheralueverkoston jatkuvuus. Toteutuminen: Edellytykset riittävälle ja monipuoliselle rakentamiselle on Hyvinkään Riihimäen seudulle luotu. Riihimäellä ja Hyvinkäällä jo nyt on riittävä väestöpohja asemien lähistöillä, Hikiän, Oitin ja Ryttylän uudet asuinalueet sijaitsevat kaikki alle 2,5 km:n säteellä asemasta. Pääradan varsi on tehokkaasti käytössä ja vanhoja jo kertaalleen suljettuja asemia pyritään ottamaan käyttöön uudelleen. Yhdyskuntarakenteen eheyttämistä tulee tarkastella alueiden kaavoitusprosessien kuluessa. Keravan ja Riihimäen välisen paikallisjunaliikenteen vuorovälien tihentämistä sekä lisäraiteiden rakentamista ollaan tutkimassa. Muuta huomioitavaa Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaan sekä Hyvinkäällä että Riihimäellä kehittämistarpeena on erityisesti joukkoliikenteen järjestämistä tukeva maankäytön ja katuverkon suunnittelu. Nykyisten linjojen väestö- ja työpaikkapohja saattaa olla liian pieni kaupunkimaisen liikennetarjonnan kannattavaan ylläpitoon. Uusi maankäyttö tulisi suunnitella yhdessä joukkoliikennepalvelujen kanssa siten, että linjojen lukumäärä ei kasva, vaan päälinjojen matkustajapohja vahvistuu. Hyvinkään laajenemisalueet ovat hyvin tiukasti kiinni olemassa olevassa rakenteessa. Aseman läheisyydessä on jo nyt riittävän suuri väestöpohja kaupunkimaiselle lähijunaliikenteelle. Hangonväylän eteläpuolelle on suunniteltu suuret, uudet asuin- ja elinkeinoalueet. Näille alueille eivät nykyiset Hyvinkään kaupunkiliikenteen bussilinjat yllä, joten linjastoja tulee suunnitella uudelleen, mikäli uusia linjoja ei perustettaisi. Lentokentän itäpuolelle suunnitellun alueen eteläkulmalla kulkee jo linja kaksi, jonka reittiä voitaneen jatkaa tälle uudelle alueelle. 26

27 Hyvinkään Riihimäen seudun maankäytön kehityskuva vuosille 2025 ja

28 Kuva: Pirjo Orava Riihimäki on kasvanut lännessä kiinni moottoritiehen ja idässä kaupungin rajaan. Etelässä kasvua rajoittaa Silmäkenevan suoalue. Kova väestönkasvu on aiheuttanut painetta laajentua näiden rajaavien elementtien ulkopuolelle ja uudet alueet sijaitsevatkin pääosin irrallaan olemassa olevasta rakenteesta. Kasvusuuntien tulisi perustua joukkoliikenteen toimintaedellytysten analyysiin ja olemassa olevan infrastruktuurin maksimaaliseen hyödyntämiseen. Tiivis liittyminen olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen turvaisi myös kevyen liikenteen mahdollisuudet. Tämänhetkisistä kaupunkiliikenteen bussilinjoista mikään ei palvele uusia alueita nykyisellään, vaan linjastoja tulee järjestellä uudelleen, jollei niitä lisätä. Nykyisiä linjoja voi kyllä hyvin täydentää, vuorovälit ovat sen verran harvoja että useimmilla linjoilla tihentämisen varaa on. Kokonaan uusi kaupunkimaisen palvelutason, eli minuutin vuorovälein toimiva bussilinja vaatii toimiakseen asukkaan väestömäärän. Puolen tunnin tunnin vuorovälikin vaatii tuhansia asukkaita tai työpaikkoja. Joukkoliikenteeseen tukeutuvan maankäytön ja asumisen tulisi muodostaa joukkoliikennekäytäviä, jotta linja-autoliikenne olisi matka-ajaltaan kilpailukykyinen. Käytännössä uusien maankäyttöalueiden tulisi sijoittua joko olemassa olevien runkolinjojen varteen (alle 500 m kävelymatka) tai niiden päihin, jolloin linjaa voidaan jatkaa. Muualle sijoittuville alueille ei synny itsekannattavaa joukkoliikennettä. On parempi, jos yhden linjan varrella on useampi alue, ettei joka alueella ole omaa linjaansa. Silti linjojen tulisi olla suoraviivaisia, jotta kulkuajat olisivat mahdollisimman lyhyitä. Maankäyttöalueiden muoto on tärkeä, jotta linjat ja kävelymatkat pysäkeille olisivat lyhyitä ja suoraviivaisia. Joukkoliikennepalvelut olisi tarjottava uusille alueille heti alueen rakentuessa eikä vasta sitten kun kaikki asukkaat ovat jo hankkineet kaksi autoa. Joukkoliikenteen järjestämistä koskevat ajatukset tulisikin esittää kartoilla yleispiirteisesti kehityskuvien ja rakennemallien muodossa sekä selkeästi yleis- ja asemakaavoissa. Maankäyttö ja liikenne on siis suunniteltava yhdessä. Nykyisin Helsinki Hyvinkää Riihimäki-välillä liikennöi kaksi taajamajunaa tunnissa. Tavoitteena on nostaa tarjontaa kolmeen lähijunaan tunnissa. Tämä liikennemäärä ei mahdu nykyradalle Keravan ja Riihimäen välillä. Hyvinkään, Hausjärven ja Riihimäen tulisikin varautua uuden raideparin sekä uusien taajamajunaliikenteen asemien käyttöönottoon vuorovaikutuksessa asema-alueiden maankäytön kehittämisen kanssa. Mahdollisuus uusille asemille on tarpeen ottaa huomioon pääradan pitemmän tähtäimen suunnitelmissa. Mahdollisia uusia asemavarauksia ovat mm. Monni Hausjärven, Riihimäen ja Hyvinkään rajalla sekä Palopuro Hyvinkäällä. 28

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet 1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI Turun kaupunkiseudun keskeisten osien kehittäminen joukkoliikenteen käyttöä suosivana joukkoliikennepainotteisena keskusvyöhykkeenä Keskusvyöhykkeen

Lisätiedot

Mitä tapahtuu Haarajoen seudulla: Haarajoki Joenhaara?

Mitä tapahtuu Haarajoen seudulla: Haarajoki Joenhaara? Mitä tapahtuu Haarajoen seudulla: Haarajoki Joenhaara?, Järvenpään kaupunginarkkitehti Mäntsälän maankäytön visio 30.3.2010 1 VAT 2009 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistus Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari Ongelmanratkaisu Kaupan suuryksiköt Ryhmä Oulun luonnonsuojeluyhdistys On koonnut taustamateriaalin On laatinut ongelmanratkaisun kysymykset Ryhmä Oulun seudun kunnallispoliitikkoja On laatinut vastaukset

Lisätiedot

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen

Lisätiedot

Asemanseudun osayleiskaava

Asemanseudun osayleiskaava INKOON KUNTA Asemanseudun osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.12.2014 P25714 Salomaa Kristina 3.12.2014 Sisällysluettelo 1 KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET... 1 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA...

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Luottamushenkilökoulutus 24.1.2013 Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö 24.1.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI (MRL) Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä: VALTAKUNNALLISET

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän

Lisätiedot

Numeroidut maankäyttöalueet Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet

Numeroidut maankäyttöalueet Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet Numeroidut maankäyttöalueet Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet 91 LIITE 1 VAIHTOEHTOJEN VERTAILUA VAIHTOEHTO A Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen OYK eheyttää ja tiivistää yhdyskuntarakennetta

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava Kaavoituskatsaus 2015 Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsauksessa esitellään vireillä olevat tai lähiaikoina käynnistyvät tärkeimmät kaava asiat. Esiteltyjen kaavatöiden lisäksi voi käynnistyä myös muita hankkeita,

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, Hämeenlinna SISÄLLYSLUETTELO 1. Hämeenlinna 3-7 2. Mitkä asiat tukevat/

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa.

KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa. Turun raitiotien ensimmäisen vaiheen yleissuunnitelma TAVOITTEET Muistio 5.4.2013 TAVOITE 1: KAUPUNGIN KILPAILUKYKY, KASVU JA KESKUSTAN VETOVOIMA NOUSE- VAT ARVOVALINTA: Turun keskusta on kaupungille ja

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava Kaavoituskatsaus 2014 Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsauksessa esitellään vireillä olevat tai lähiaikoina käynnistyvät tärkeimmät kaava asiat. Esiteltyjen kaavatöiden lisäksi voi käynnistyä myös muita hankkeita,

Lisätiedot

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010 Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen Kimmo Behm 14.10.2010 KUUMA-yhteistyön painopisteet 1. Seudun kilpailukyky ja vetovoima Tavoitteena kilpailukykyiset ja helposti saavutettavissa olevat yritykset ja yhteisöt,

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava - tarkistaminen aloitettu 2011 Uuden Oulun yleiskaava - laatiminen

Lisätiedot

Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013. Karoliina Laakkonen-Pöntys

Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013. Karoliina Laakkonen-Pöntys Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013 Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta Ote Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta,

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

UUDENMAAN MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LII- KENTEEN KEHITYSKUVA

UUDENMAAN MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LII- KENTEEN KEHITYSKUVA LIITE 2A UUDENMAAN MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LII- KENTEEN KEHITYSKUVA TYÖOHJELMA 27.11.2006 1 TYÖN KUVAUS 3 1.1 Työn tausta 3 1.2 Työn tavoitteet 3 1.3 Suunnittelualue 4 1.4 Kehityskuvan liittyminen muuhun

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan maakuntakaavatilanne Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan teemat Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Logistiikka Tuulivoima Viherrakenne

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2040 RAKENNEMALLIVAIHTOEHTOJEN KUVAUS

MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2040 RAKENNEMALLIVAIHTOEHTOJEN KUVAUS RAKENNEMALLIVAIHTOEHTOJEN KUVAUS Rakennemallivaihtoehtojen yhteiset elementit: kolme päätaajamaa Kirkonkylä, Klaukkala ja Rajamäki sekä Röykkä ja Herunen on esitetty pieninä taajamina. Maakuntakaavaan

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos. Yleisötilaisuus 9.9.2014. www.tengbom.fi

SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos. Yleisötilaisuus 9.9.2014. www.tengbom.fi SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos Yleisötilaisuus 9.9.2014 maanpuolustuksen tarpeet kestävä kehitys, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, asunto- ja työpaikkatonttitarjonta viheralueista yhtenäisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Kouvola. Perustietoa Kouvolasta. Keltti. Joukkoliikenteen tarjonta. Keltti

Kouvola. Perustietoa Kouvolasta. Keltti. Joukkoliikenteen tarjonta. Keltti Kouvola Keltti Perustietoa Kouvolasta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 88 436 henkilöä asukastiheys on 34,5 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 590 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Keltti Keltin alue on

Lisätiedot

Helsingin seudun VISIO

Helsingin seudun VISIO HELSINGIN SEUTU 2050 Maankäytön, asumisen ja liikenteen strategiset linjaukset Helsingin seudun VISIO Helsingin seutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaan yleiskaavan kehityskohteet 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaata on rakennettu yleiskaavoilla Helsingin maalaiskunnan yleiskaavaehdotus 1968: aluerakentaminen Yleiskaavallinen suunnitelma 1976: kasvun

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot