Long Play 05: Pään avaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Long Play 05: Pään avaus"

Transkriptio

1

2 Long Play 05: Pään avaus Teksti: Riku Siivonen Kansi: Klaus Welp Valokuvat: Henna Aaltonen Julkaisija: Hitaan journalismin yhdistys ry. Päätoimittaja: Johanna Vehkoo ISSN ISBN Helsingissä

3 Sahalaitaisen viillon arpi katoaa myöhemmin hiusten alle.

4 PÄÄN AVAUS Kymmeniä vuosia on ollut epäsopivaa väittää, että kallon muoto voi vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen. Kirurgi Jyri Hukki on alkanut ajatella toisin. Hän on avannut ja muotoillut satoja lasten kalloja. RIKU SIIVONEN

5 NEUVOLASSA EI HUOMATTU mitään poikkeavaa. Sami oppi kääntyilemään samassa iässä kuin muutkin vauvat. Kävely tuli hiukan myöhässä, mutta ei mitenkään poikkeuksellisen. Lasten kanssa työskentelevä äiti kuitenkin vaistosi, että kaikki ei ole kunnossa. Ongelmat alkoivat, kun Sami oli kaksivuotias. Hän alkoi oksennella automatkoilla. Sami pelkäsi korkeita paikkoja, näki painajaisia ja nukkui muutenkin huonosti, eikä univaikeuksille löydetty mitään syytä. Kaikki oli niin kummallista: Päiväkodissa poika töni muita aggressiivisesti, mutta välillä halusi syliin ja tuli sinne lujaa, mikä sekin pelotti muita lapsia. Nelivuotiaana hän rakensi 12-vuotiaille tarkoitettuja avaruuslegoja keskittyneesti ja taitavasti, vaikka motoriikka oli muuten kankeaa. Hän oli älykäs, kömpelö ja äkkipikainen. Äiti oli neuvoton. Sami oli käynyt kolmivuotiaasta lähtien tutkimuksissa käytöshäiriöiden vuoksi. Häntä olivat vuorotellen tutkineet lääkärit, psykologit ja fysiatrit eli fysikaalisen lääketieteen erikoislääkärit. Kaikki sanoivat, ettei pojassa ole mitään erityistä vikaa. Yhden psykologin mukaan Sami oli vain persoonallinen lapsi. Kotona tämä persoonallinen lapsi oli levoton ja ahdistunut, itki usein yöllä ja valitti päänsärkyä. Viimeisenä keinona äiti kaivoi esiin Pegasus-hevosen, hampurilaisravintolan kylkiäislahjana saadun pehmolelun, joka oli Samille tärkeä. Nuhjuisella hevosella oli siivet selässä ja mulkosilmät. Sami puristi sen käteensä ja äiti lupasi: Pegasus vie kaikki ne pahat unet pois. Niin ei käynyt. Levottomuus voimistui ja tilanne vain paheni. Sitä paitsi Samin pää näytti jotenkin oudolta. Kasvot ja kallo kiersivät hiukan vinoon. Samin isoisä oli pohtinut, olisiko samalta puolelta imettäminen

6 painanut lapsen päätä. Oikea korvakin vaikutti olevan vähän alempana kuin vasen. Neuvolan viisivuotistarkastuksessa äiti pyysi lähetettä jatkotutkimuksiin. Ei minulla ole 20 minuutissa mahdollista tutkia ja antaa lähetettä, sanoi lääkäri, ja niin kaikki jatkui ennallaan. Sami jatkoi päiväkodista kouluun, missä nahistelua ja tappeluita alkoi olla jatkuvasti. Tuli ensimmäisen luokan kevään lääkärintarkastus. Aluksi kaikki meni niin kuin ennenkin: Samin kuulumiset ja vointi käytiin vastaanotolla nopeasti läpi. Mutta lopuksi naislääkäri pyysi Samia astumaan lähemmäksi. Kokeilen vähän sinun kalloasi. Nainen laittoi kädet Samin pään ympärille, liikutti niitä hiukan. Hänen ilmeensä muuttui. Saatan tietää, mistä tässä on kysymys, hän sanoi. Juuri tällaisesta hän oli kuullut jatkokoulutusluennolla vain muutamaa viikkoa aikaisemmin. Luennon aiheena oli ollut kraniosynostoosi. Se tarkoittaa yhden tai useamman kallon sauman ennenaikaista luutumista. Luennon oli pitänyt kirurgi Jyri Hukki mies, joka tietää kaiken kalloista. MUISTAN HYVIN minkä näköinen Sami oli, Jyri Hukki sanoo Töölön lasten ja nuorten sairaalan leikkausosaston kahvihuoneessa kahdeksan vuotta myöhemmin. Selvä lambda. Lambda on toispuolisen takaraivosauman luutumishäiriö, hän selittää. Suomeksi sanottuna sauma oli luutunut liian aikaisin. Samin

7 kallo ei antanut aivoille tilaa vaan puristi niitä. Pää oli selkeästi kiertynyt ja toiselta puolelta litteä. Niskassa oli kyhmy, joka oli syntynyt, kun aivot olivat etsineet tilaa kasvaa. Ja poika piti päätään vinossa, Hukki muistelee. Hukki on kuusissakymmenissä, hitusen harmaantunut, rauhallisesti puhuva herrasmies, jonka silmät kuitenkin vilkkuvat välillä innostuksesta. Tavaramerkkinsä, baskerin, hän on jättänyt pukuhuoneen kaappiin. Hukki tietää miltä tuntuu, kun vanne puristaa päätä. Hän on kuullut sadoilta vanhemmilta, joiden lapsen kallo ei ole antanut aivoille niiden tarvitsemaa tilaa. Sellaisia kalloja Hukki on avannut, purkanut osiin ja muotoillut uudestaan kahdenkymmenen vuoden ajan Töölön kraniofasiaalisessa keskuksessa, jota hän oli itse perustamassa. Hukilla on maailmassa vain muutamia kymmeniä kollegoja, kirurgeja ja tutkijoita, ja he kaikki tuntevat hyvin toisensa. Hukki saa ulkomailta yhteydenottoja myös potilailta ja heidän omaisiltaan. Hiljattain puertoricolainen mies oli kuullut Hukista ja kirjoitti kysyäkseen kolmevuotiaan lapsensa ongelmista. Lapsella oli lättänä pää, ja pikkuhiljaa hänelle oli kehittynyt liike- ja puhehäiriöitä. Täällä Töölössä kalloja leikataan lähes viikoittain. Hukin lisäksi kirurgitiimissä on kaksi muuta alan konkaria, Junnu Leikola ja Piia Saarinen. Yleensä he leikkaavat yhden sauman luutumishäiriöitä. Niiden syy jää usein selvittämättä. Harvinaisimpia ovat kraniosynostoosioireyhtymät, joiden tausta on geneettinen. Niihin liittyy usein paljon muitakin poikkeavuuksia kuten epämuodostumia kasvoissa. Sellaiset lapset tunnistaa maallikkokin. Yksinkertaisia kraniosynostooseja havaitaan usein liian myöhään, jos ollenkaan. Saminkin olisi ollut hyvä päästä Töölöön leikattavaksi

8 jo vauvana. Lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana aivojen tilavuus kolminkertaistuu. Jos aivot eivät pääse kasvamaan, ne ottavat tilaa sieltä, missä kasvu onnistuu. Aivojen voima on hillitön: ne syövyttävät pikku hiljaa kalloa niiltä kohdin, joissa kallo ei anna tietä. Lopulta aivot voivat mennä kallosta läpi. Saminkin kallossa oli jo aivopoimujen jättämät syvät syöpymät, sormenjäljet, kuten Hukki ja hänen kollegansa niitä joskus kutsuvat. KUN SAMI TULI Jyri Hukin vastaanotolle kesällä 2005, Hukki ei ollut varma, kuinka paljon hän pystyisi helpottamaan kahdeksanvuotiaan pojan elämää. Hukki otti Samin päästä kolmiulotteisen tietokonekuvan, jota hän esitteli vanhemmille. Kuvassa näkyi epämuotoinen kallo, jonka sisäpuoli oli kuin vanhanaikainen kuhmuinen löylykauha. Takasauma oli kiinni, hiukan myös sivulta. Samin isä oli epäillyt leikkauksen tarpeellisuutta, mutta kuvan nähtyään hänen epäilyksensä kaikkosivat. Tapaamisen jälkeen isä lähti kohti omaa kotiaan ja Sami äitinsä kanssa kävellen kohti Olympiastadionin parkkipaikkaa. Äiti oli huojentunut, aurinkokin paistoi. Hän selitti Samille tilanteen vielä kerran: nyt tiedetään mikä on vikana, ja pian päästään leikkaukseen. Runeberginkadulla Sami ilmoitti, ettei hän halua leikkaukseen. Mitä tahansa muuta. Hän lähti juoksemaan kohti vilkasta autotietä. Äiti näki lähestyvät autot, ryntäsi perään ja sai viime hetkellä kädestä kiinni. Sami oli vahva ja vihainen, äiti käytti kaikki voimansa, jotta sai runtattua pojan vasten Alepan seinää. Ohikulkeva rouva tuli väliin

9 ja uhkasi ilmoittaa poliisille pahoinpitelystä. Samin äiti suuttui ja kehotti olemaan häiritsemättä. En pysty kauan pitelemään poikaa! SAMIN AGGRESSIIVISUUS ei yllättänyt Hukkia. Hän on nähnyt urallaan paljon holtittomia, äkkipikaisia lapsia, joita on vaivannut kraniosynostoosi. Hukki on kollegojensa kanssa huomannut hämmästyttävän asian. Pian leikkauksen jälkeen vanhemmat tulevat kertomaan syvästä muutoksesta: nyt lapsi onkin hymyilevä, rauhallinen ja iloinen. Ne ovat ihan eri ihmisiä, Hukki sanoo. Hän uskoo, että luutumishäiriön ja aivotoiminnan välillä on yhteys, jota pitäisi selvittää. Kaikki kollegat eivät siihen usko. Joidenkin mielestä koko leikkaus on vain esteettinen toimenpide. Epäusko oli erityisen suurta 1990-luvulla, jolloin Hukki alkoi tehdä havaintojaan kalloleikkausten vaikutuksesta lasten käyttäytymiseen. Yksi kollega sanoo, että Hukki oli silloin ehkä liiankin innostunut siitä, kuinka ihminen muuttuu leikkauksessa. Joillekin vanhemmille saattoi tulla liian suuria odotuksia. Sittemmin Hukki on saanut tukea olettamukselleen maailmalla tehdyistä tutkimuksista. Ne osoittavat, että leikkaamattomilla kraniopotilailla voi olla vanhemmiten yhä enemmän kognitiivisia ongelmia: oppimisvaikeuksia ja käytöshäiriöitä. Tuoretta tutkimusnäyttöä on myös siitä, että kallon leikkaaminen voi ehkäistä ja lieventää ongelmia. Mutta miksi näin käy, sitä ei tiedä kukaan, ei edes Hukki, joka sitä paitsi on kirurgi eikä aivotutkija. Mutta hän on todistanut muutoksen monta kertaa omin silmin. Paljon näkee jo valokuvista, joita Hukki

10 on ottanut potilaistaan ennen ja jälkeen operaation. Ennen leikkausta pieni lapsi on voinut olla todella sairaan, kiukkuisen tai ahdistuneen näköinen, mutta vuoden kuluttua valokuvasta loistavat aurinkoiset kasvot. Jokin on helpottanut. Vanne ei enää kiristä. Paineesta vapautuneet aivot heräävät muutenkin eloon. Hukki arvelee, että kyse saattaa olla puristuksesta vapautuvien aivojen nopean kasvun vaiheesta. Hän kutsuu sitä duracell-efektiksi. Ne lapset ovat ylipirteitä, heräilevät öisin monta kertaa, niillä on kova meno. Kuin olisivat juoneet liikaa kahvia, Hukki sanoo. Hän hörppää omasta kupistaan viimeiset pisarat ja nousee tuolistaan. Leikkaussalissa numero neljä makaa nukutettuna nelikuinen tyttövauva. Tänään Hukki ei leikkaa, sillä häntä kiusaa astma. Mutta hän tulee mukaan leikkaussaliin ja kertoo mitä siellä tapahtuu.

11 Iho siirretään syrjään, jotta kalloon päästään käsiksi.

12 Tytön otsa pullottaa, ja kallo on pitkulainen. Se johtuu siitä, että kallon lakisauma on luutunut kiinni ja aivot ovat pyrkineet kasvamaan eteen ja taakse. Leikkauspöydän vieressä on kraniotorni, jossa ovat valmiina leikkauksessa tarvittavat laitteet, esimerkiksi sähköporan ohjausyksikkö. Päätyön tekee tänään Piia Saarinen, joka on työskennellyt Hukin kanssa kraniofasiaaliyksikössä sen perustamisesta saakka. Saarisen assistenttina on erikoistuva lääkäri Mikko Vuoristo. Neurokirurgi Riku Kivisaari istuu satulatuolilla sukkasillaan. Salissa on myös anestesialääkäri, anestesiahoitajia, instrumenttihoitajia sekä passareita, jotka tarvittaessa hakevat lisävälineitä. Tiimin täytyy olla iso ja kokenut, vaikka lapsen kalloleikkaus onkin täällä jokaviikkoinen rutiini. Saarinen piirtää sinisellä tussilla siksak-kuvion vauvan takaraivoon. Hiukset kasvavat nätimmin siihen päälle, kun ei ole poikkiviiva, hän selittää. Sitten hän vetää ensimmäisen viillon. Päänahka rullataan tytön kasvoille. Verta ei juuri näy. Hukki selittää, että käynnissä on melko helppo operaatio, H-kraniektomia. Siinä kalloon leikataan H-kirjaimen muotoiset leikkauslinjat. Tekniikka tulee suoraan Pariisista. Tätä käytämme silloin, kun lapsi leikataan alle puolen vuoden ikäisenä. Kyseessä on kevennetty versio. Kevennetty ei tule ensimmäisenä mieleen, kun näkyviin tulee kallon päällä oleva luukalvo. Riku Kivisaari avaa sen sähköneulalla. Kun verisuonia poltetaan kiinni, leikkaussaliin nousee hento savunhaju. Tässä ei ole periaatteessa mitään hirveän hankalaa. Mutta jos jokin menee vikaan, ongelmia on paljon, Hukki sanoo.

13 Käytännössä siis mikään ei saa mennä pieleen. Aivojen liepeillä operoiminen ei ole koskaan erityisen turvallista, ja pienelle vauvalle desilitrankin veren menetys on paha juttu. Nyt kaikki sujuu kuitenkin rutiinilla. Piia Saarinen muotoilee kalloluita pienillä saksilla. Hän leikkaa pään laelle kaareutuvia kielekkeitä pienemmiksi, jotta niillä on tilaa kasvaa, eivätkä saumat umpeudu liian aikaisin. Joku pala lentää lattialle. Biojätettä, Saarinen vitsailee. Näin pienellä vauvalla kalloluut ovat kuin märkää pahvia. Ja toisaalta kuin pajunvitsaa. Saarinen kääntää luuntaivutuspihdeillä kielekkeiden kärkiä hiukan ylöspäin. Ne taipuvat, mutta eivät taitu. Leikkaus on ohi reilussa tunnissa. Siksak-haava ommellaan umpeen. Piia Saarinen ottaa esiin metallisen kamman ja alkaa kammata tytön hiuksia ojennukseen. Kampa mainostaa Olvin nelosolutta. Kampa on ollut käytössä jo vuosia, vähän niin kuin maskotti. Se on hyvä kampa, koska sen voi desinfioida. Täällä on tätä vauvan karstaa, minäpä vähän poistan sitä, Saarinen sanoo. Hukkia naurattaa. Aina sä kampaat noi niin nätisti. Karstan poistaminen ei ehkä olisi meidän hommaa. Parhaimmillaan kraniosynostoosin hoito voi olla näin selkeää. Yksi leikkaus, tukan kampaus, parin viikon paraneminen ja homma hoidettu. KAKSI VIIKKOA MYÖHEMMIN Hukki avaa jugend-kotinsa oven Helsingin Katajanokalla. Asunto on yksinkertaisesti mutta kauniisti sisustettu. Olohuoneessa on 123-vuotias ja yhä kauniisti soiva

14 flyygeli, makuuhuoneessa kitara ja nuotteja. Kakluuneja on kaksi ja keittiössä puuhella. Mutta kotinsa sijaan Hukki haluaa esitellä powerpoint-kuvia historian merkkihenkilöistä. Katso tätä! Triboulet, Frans I:n hovinarri. Ihan selvä kranio! Ranskan hovissa 1500-luvulla vaikuttanut Triboulet oli tunnetusti pahansisuinen ja räävitön. Victor Hugo kirjoitti hänestä vuonna 1832 näytelmän Kuningas huvittelee, jonka esittäminen kiellettiin Ranskassa. Myöhemmin Verdi siirsi tapahtumat Italiaan. Syntyi Rigoletto-ooppera. Hugo oli muutenkin innostunut epämuodostumista: kirjailijan tunnetuin hahmo Notre Damen kellonsoittaja on kasvoiltaan tyypillinen yhden kraniosynostoosioireyhtymän, Apertin syndrooman, kantaja. Todisteeksi Hukki näyttää vierekkäin kuvia Disneyn piirroselokuvasta ja todellisesta syndroomapotilaasta. Hämmästyttävä samankaltaisuus. Paitsi kyttyrä, joka on pelkkää Hugon mielikuvitusta. Kun Hukkia kuuntelee, syntyy vaikutelma, että eurooppalaisten kuninkaallisten suvut ja hovit ovat olleet kallovirheitä täynnä. Jo antiikin Kreikassa Homeros kirjoitti sotilas Thersiteksestä, joka oli rumin mies, jota Kreikan maa päällään kantaa. Thersiteksellä oli korkea munanmuotoinen suippo pää, jonka laella kasvoi hiustupsu. Lisäksi Thersites kykeni painamaan hartiansa lähes yhteen, eli häneltä puuttuivat solisluut. Hukin diagnoosi on selkeä: kleidokraniaalinen dysplasia. Thersiteksen kaltaisia potilaita löytyy Suomesta edelleen koko ajan. Lisäksi hänellä oli hankala ja riitaisa luonne, hän oli yksi historian troublemakereita, Hukki sanoo. Kallojen muotoilussakaan ei ole mitään uutta. Etelä-Amerikan alkuperäiskansat ja osa pohjoisamerikkalaisista harrastivat sitä

15 vuosisatoja, osa vielä 1900-luvulla. He vain tekivät päinvastaisen operaation kuin Jyri Hukki. He painoivat kalloa kasaan sen sijaan että olisivat laajentaneet sitä. Tapoja ja välineitä oli monia, mutta kivutonta se ei ollut koskaan. Muutaman päivän ikäisen vauvan pää saatettiin laittaa esimerkiksi kehtoon tehtyyn puristimeen, jota kiristettiin pikkuhiljaa. Jotkut kansat puristivat vain muutaman päivän, toiset kokonaisen vuoden, vähän kerrallaan. Arkeologit ovat löytäneet kalloja, joissa otsa on lähes korvien tasalla. Hukki kertoo, että tapa on todennäköisesti liittynyt ainakin estetiikkaan, hierarkiaan ja uskontoon: esimerkiksi maya-papeilla kallon piti olla tietynmuotoinen. Maallikko ajattelisi äkkiseltään, että kokonaisten kansanosien kallojen muotoilu ei voi olla jättämättä jonkinlaista jälkeä. Sitä ovat miettineet tutkijatkin. Hukki kaivaa esiin artikkelin, jonka otsikko on The Hippocampal Hypothesis: Cranial clues to the mysterious decline of the Maya civilization. Vuonna 1986 julkaistussa artikkelissa tutkija William Feindel pohtii, olisiko intiaanien tapa muokata lapsista luiskaotsaisia voinut vaikuttaa koko maya-yhteisön nopeaan tuhoutumiseen. Lopullista vastausta ei ole, mutta Hukin mielestä selitys on vähintäänkin inspiroiva. Ja muotoilun mahdolliset seuraukset voivat kertoa jotain siitä, miksi kallojen laajentaminen on tarpeen. Vuodelta 1882 on säilynyt Pohjois-Amerikasta aikalaiskuvaus, joka kertoi Chinook-heimon tavoista. Kertomuksen mukaan äiti ja tämän lapset saattoivat joutua syrjityiksi, jos äiti ei hennonut muovailla lapsensa kalloa. Hän ei ollut kunnon äiti. Samoihin aikoihin kalloista innostuivat tiedemiehet. Kraniologia eli kallonmittaus oli valtavirtatiedettä maailmansotia edeltävässä Euroopassa. Ajateltiin, että kallon muodosta ja mittasuhteista

16 pystytään erottamaan eri rotuja ja paljon muutakin. Britit todistivat olevansa erilaisia kuin irlantilaiset sekä tietenkin täysin erilaisia kuin afrikkalaiset ja perustelivat näin rasistisia käytäntöjään luvulla belgialaiset siirtomaaherrat toivat mittalaitteensa nykyisen Ruandan ja Burundin seuduille ja väittivät pystyvänsä kallon muodosta päättelemään, kuka on hutu ja kuka tutsi. Kraniologiasta johdettiin myös frenologia. Se on pseudotieteellinen oppi, jonka mukaan kallon muoto vastaa ihmisen luonteenpiirteitä. Huomattavia henkisiä ominaisuuksia selitettiin niin, että niitä ohjaava aivojen osa on tavallista kehittyneempi. Tämänkaltainen ajattelu oli taustalla, kun sekä rikollisuutta että mielisairauksia yritettiin selittää vielä 1900-luvullakin kallon muodolla. Suomalaisten kummallisuus pistettiin sen piikkiin, että kallonmuotojen perusteella olemme selvästi mongoleja. Viimeistään natsit tekivät kyseenalaisen väitteestä, että ihmisen tai kokonaisen kansan fysiologiset ominaisuudet voisivat vaikuttaa älyyn tai kykyihin. Lääkärit yrittivät avata luutuneita kallon saumoja jo 1800-luvun lopulla. Vasta 1970-luvulla ranskalainen Paul Tessier kehitti tekniikat, joihin nykyinen osaaminen perustuu. Silloin oivallettiin, että kallosta ei pidä vain avata saumoja. Niitä paitsi saa, myös pitää laajentaa. TESSIERIN AVAILLESSA KALLOJA Jyri Hukki oli parikymppinen kitaransoiton opiskelija, joka ei oikein tiennyt, mitä elämällään tekisi. Hän haki Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan, koska pikkusiskokin haki, eikä Hukki halunnut jäädä kakkoseksi. Opintojen loppuvaiheessa Hukki ajautui kahnauksiin professorinsa kanssa. Pienenä näpäytyksenä hänet siirrettiin harjoitteluun Töölön

17 sairaalasta epämuodostumaklinikalle, joka sijaitsi tuolloin sairaala Mehiläisessä. Se komennus muutti Hukin elämän. Klinikkaa johti alalla legendaarinen Aarne Rintala, joka tartutti Hukkiin innostuksen. Rintala tähdensi, että epämuodostumien hoitaminen on tärkeää ja että sen alan osaajat saavat arvostusta ja kansainvälisiä kontakteja. Hän kehotti Hukkia lähtemään ulkomaille opettelemaan haastavan operaation: yksivaiheisen, molemminpuolisen huuli-suulakihalkioleikkauksen. Hukki päätti lähteä Dallasiin. Dallasin kraniofasiaalinen keskus oli maailman paras, ja sitä johti itsetietoinen kirurgi Ken Salyer. Hän opetti Hukkia kädestä pitäen leikkaamaan myös kalloja. Dallasin aika oli Hukin elämän kohokohtia. Perhe oli mukana ja viihtyi keskenään. Lyhyellä opintokäynnillä Meksikossa yhdistyivät vielä työ ja huvi. Aamusta iltaan leikattiin ja sen jälkeen juhlittiin kuuluisan kirurgin Fernando Ortiz Monasterion johdolla. Hän vei opiskelijat ulos ja näytti kaikki paikat, missä oli ryypännyt nuorena. Mariachibändi soitti, puoliltaöin syömään ja aamulla taas leikkaamaan. En olisi sitä kauan jaksanut. Hukki oppi Dallasissa leikkaustekniikoita, mutta ennen kaikkea hän imi tietoa siitä, miten työ koordinoidaan ja miten hyvä organisaatio toimii. Sen opin Hukki toi Suomeen ja käytti hyödykseen perustaessaan kraniofasiaalisen keskuksen Hyksiin yhdessä Piia Saarisen kanssa. Hukki ja Saarinen eivät vielä osanneet kaikkea, joten he pyysivät kokeneita ulkomaisia kirurgeja Suomeen leikkaamaan ja opettamaan. Me tehtiin tietysti myös virheitä. Nähtiin kuvista, että ei näin, näin ei jatkossa leikata. Hukki poksauttaa punaviinipullon auki.

18 Sain tämän lahjaksi, kun tein privaatissa yhden pienen leikkauksen ilmaiseksi, hän sanoo ohimennen. Hukki tekee yhtenä päivänä viikossa myös kauneusleikkauksia. Hän pitää niitä ammattitaidon ylläpitämisen kannalta tarpeellisena. Saa niistä paremmin rahaakin. Hän korjaa myös huuli- ja suulakihalkioita sekä muotoilee harvinaisempia oireyhtymiä kantavien potilaiden kasvoja siitä hän käyttää mielellään nimeä mittasuhdekirurgia. Siinä palautetaan kasvojen vääristyneet mittasuhteet sellaisiksi kuin niiden tulisi olla. Leikkaus voi muuttaa ihmisen ulkonäköä radikaalisti. Hukki etsii taas tietokoneeltaan lisää kuvia. Renessanssitaiteilija Botticellin maalauksessa Simonetta Vespucci -niminen kaunotar näyttää poikkeuksellisen kauniilta. Olen käsitellyt tätä kuvaa, siirtänyt yläleukaa taaksepäin. Tässä on se oikea maalaus! Huomaatko mikä ero? Keskikasvojen painuma vaikuttaa hurjasti siihen, millaisen vaikutelman saamme ihmisestä. Huomaamme pienetkin mittavirheet. Hukki huomaa ne tietysti erityisen tarkasti. Kaupungilla kulkiessaan hän usein bongailee ohikulkijoiden kiinnostavia kasvoja: Tuossa saattaa olla synostoosi tai Noita kasvoja voisi vielä vähän parantaa. Kerran hän marssi perinteikkääseen Wahlmanin hattuliikkeeseen Helsingin Esplanadilla. Hän oli kuullut, että liikkeessä oli takavuosina ollut laite, jolla mitattiin asiakkaiden kallon muotoja tohtorinhatun tekemistä varten. Hukki esitteli itsensä ja kysyi omistajarouvalta, onko tallessa minkäänlaista arkistoa. Ahaa, herra halunnee nähdä kauhugallerian. Kyllä se on tallessa, virkkoi rouva. Takahuoneessa oli pahvilaatikko, jossa oli pienoismalleja asiakkaiden poikkeuksellisista kalloista viime vuosisadan alusta

19 lähtien. Hukki oli innoissaan. Mukana oli presidenttejäkin, mutta nimiä Hukki ei paljasta. Hukki havaitsi heti monta synostoosia. Ja tosiaan, kyse oli tohtorinhatuista, mikä on hyvä todiste siitä, etteivät kallon epämuodostumat vaikuta välttämättä älykkyyteen. Mielessään Hukki suunnitteli jo kirjoittavansa löydöksistään artikkelin The Academic Skull. Vaan oli yksi pulma: kokardin paikkaa ei oltu merkitty. Jos ei tiedä otsan keskipistettä, on hankala tehdä diagnoosia.

20 Piia Saarinen muotoilee luuntaivutuspihdeillä kalloluita, jotta ne eivät luudu liian nopeasti uudestaan kiinni toisiinsa.

21 LEIKKAUSSALISSA HUKKI innostuu erityisesti vaikeista tapauksista, esimerkiksi kalloluiden paikan vaihtamisesta puolelta toiselle. Sellaisen leikkauksen hän teki kahdeksan vuotta sitten Samille. Hän muotoili kallon takaosan laajemmaksi ja pullistuneen osan paikkaa vaihdettiin. Näin Samin aivot saivat lisää tilaa. Haastavan leikkauksen suunnittelu on kuin 3D-palapeliä. Hukin tärkein työväline onkin lyijykynä, jolla hän piirtää ja suunnittelee leikkauksen. Tämä on äärettömän viehättävää työtä. Leikata pikkuvauva ja tsempata itsensä kanssa, että saako tuloksesta vähän paremman kuin viime kerralla. Hukki arvelee leikkaavansa enää muutaman vuoden ja haluaa siksi siirtää osaamistaan nuoremmille. Hän on huomannut myös ympyrän sulkeutuneen. Hukki löytää itsestään naureskellen samoja autoritäärisiä piirteitä, jotka ärsyttivät häntä nuorempana. Jotkut nuoret kollegat taitavat pelätäkin minua. Kaikkein innostunein Hukki on siitä, mitä ei vielä tiedetä entä jos kallon huomattavat muotovirheet voivat sittenkin vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen? Ajatus nostaa esiin nipun kysymyksiä. Voi olla, että esimerkiksi vankiloissa tai vankimielisairaaloissa lojuu väkivaltarikoksiin syyllistyneitä ihmisiä, joita olisi ehkä voitu hoitaa leikkauksella. Se on mahdollista, Hukki sanoo. Heidän kohtalonsa olisi siis voinut olla aivan toinen. Mutta tutkimusta ei ole. Se tiedetään, että osalle leikkaamattomista jää joka tapauksessa jonkinlainen elinikäinen kiusa: kömpelyyttä ja oppimisvaikeuksia. Siksi olisi tärkeää tietää enemmän ja löytää kaikki tapaukset. Samin synnynnäinen kallon rakennevirhe huomattiin vasta vuosien päästä. Voiko Sami olla ainoa tapaus?

22 Ei tietenkään. Hiukset peittävät paljon. Diagnosointi on kehittynyt, mutta silti näitä menee läpi sormien. Ennen on vielä enemmän jäänyt hoitamatta. Vaikkapa kolmenkymmenen vuoden aikana huomaamattomia tapauksia on voinut kertyä jopa satoja tai enemmän kukaan ei voi tietää. Keitä kaikkia leikkaus olisi auttanut ja miten, siitä on vaikea sanoa mitään varmaa. Kallon rakenteen vaikutusta aivotoimintaan on tutkittu hämmästyttävän vähän. Ei tiedetä, ovatko oireet erilaisia, jos kallot painavat eri kohtaa aivoista. Siitäkään ei ole varmuutta, estääkö kallo aivoja kasvamasta vai lähettävätkö aivot kallolle viestin luutua väärään aikaan kiinni eli onko alun perin kyse jonkinlaisesta aivojen vikatilasta. Leikkauksen vaikutuksesta ei siitäkään ole kovin paljon totuuksia. Kansainvälisissä tutkimuksissa viitataan varovasti puolikokeellisiin tuloksiin, joiden mukaan luutumisen aiheuttamia häiriöitä voidaan ennaltaehkäistä ja jopa korjata leikkauksella. Mutta otokset ovat olleet pieniä ja selittäviä tekijöitä on monia. Kaiken päälle lasten muutenkin vauhdikasta neuropsykologista kehitystä on vaikea mitata saati lasten luonnetta. Sinänsä tutkimustiedon puute ei ole este hoidolle. Ei ole tavatonta, että lääketieteessä käytetään hoitoja, joiden vaikutusmekanismi ei ole täysin selvillä. Sellaisia olivat pitkään esimerkiksi eräät masennuslääkkeet. SUOMESSA VAUVOJEN PÄÄN ympärysmittaa kyllä mitataan ja seurataan neuvoloissa tarkasti. Se on vähän ristiriitaista, tutkija Minna Huotilainen Työterveyslaitokselta sanoo.

23 Me tutkimme tarkasti, mutta liian mekaanisesti vauvojen kalloa mikrokefalian eli pienipäisyyden pelossa, mutta kraniosynostooseja jää huomaamatta. Huotilainen on Suomen johtavia aivotutkijoita ja paneutunut muun muassa musiikin ja aivotoiminnan yhteyksiin. Mutta hän tuntee myös kraniolapset, sillä hän tutki heitä yhdessä Hukin kanssa vuosituhannen vaihteessa työskennellessään Helsingin yliopistossa. Huotilaisen mukaan heidän tutkimuksensa antoi tukea sille, että jonkinlainen yhteys epämuodostuneen kallon ja aivotoiminnan välillä on. Tutkimus tehtiin suomalaisen aivotutkimuksen pioneerin Risto Näätäsen kehittämällä menetelmällä, jolla tutkitaan aivotoiminnan häiriöitä. Menetelmä perustuu siihen, että ääniä kuullessaan aivot muodostavat siitä mallin, jonka ne odottavat toistuvan seuraavallakin kerralla. Kykyä huomata muutoksia kutsutaan primitiiviseksi älykkyydeksi, sillä se on tiedostamatonta. Mutta jos ääntä muutetaan, aivot huomaavat sen paitsi silloin, kun aivokudos ei ole täysin kunnossa. Kraniopotilaat huomasivat äänten muutokset heikommin kuin verrokkiryhmä. Pidän sitä aika merkittävänä löydöksenä, Huotilainen sanoo. Tuloksesta ei voi vielä vetää isoja johtopäätöksiä. Yksilöiden kohdalla tilanne ei ollut niin yksinkertainen. Joillakin potilailla poikkeama oli pieni, mutta oireet näkyvämpiä ja toisinpäin. Huotilainen ei ole varma kuin siitä, että tutkimusta pitää tehdä lisää. Lasten kohdalla kliininen aivojen toiminnan tutkimus on yleensäkin tuntematon erämaa, josta tiedetään vain vähän. Siksi pitäisi tutkia aivosähkökäyrät ja tehdä laajoja neuropsykologisia testejä ennen ja jälkeen leikkauksen. Ehkä sitten voitaisiin sanoa jotain tarkempaa.

24 Paljon toki tiedetään sellaisista tapauksista, joissa aivojen yksittäinen alue on vaurioitunut vaikkapa verenkiertohäiriön vuoksi. Tällaisia potilaskertomuksia on dokumentoitu 1800-luvulta lähtien. Mutta se ei oikein auta kraniosynostoositutkimuksissa. Minun mielipiteeni on, että kyse on enemmän siitä kokonaisvaltaisesta paineesta, joka pään sisällä on. Lapset elävät sitä aikaa, jolloin pään pitäisi kasvaa todella paljon. Mitkä aivoalueet ja mitkä toiminnat reagoivat eniten? Onko merkitystä, millä tavalla kallo on epämuodostunut ja millaisiksi aivot sen johdosta kasvavat? Huotilainen arvelee, että käytöshäiriöt voivat liittyä unen huonoon laatuun, joka on synostoosipotilaille tyypillistä, niin kuin oli Samillekin. Vuorokausirytmi on äärimmäisen tärkeä etenkin lasten aivoille, sillä ne tarvitsevat aikaa järjestellä päivän asioita uudestaan. Kraniolapsilla uni on katkonaista, vaikka vanhemmat kuinka huolehtisivat iltarutiineista ja hellisivät pehmoleluilla. Heidän yönsä tekee tavallisen päivän mahdottomaksi. Kyllä näitä lapsia pitäisi tutkia myös aivotoiminnan kannalta, eikä vain hoitaa kirurgisesti, Huotilainen sanoo. Huotilainen sanoo, että uutta tutkimusta on puhuttu monta vuotta ja nyt taas tänä keväänä. On ollut vähän epäselvää kenen vastuulla sen pitäisi olla. Toisekseen käytöshäiriöitä ei yleensä liitetä aivotoiminnan häiriöihin, sillä niiden taustalla voi olla melkein mitä vaan, vaikkapa ympäristö. Kraniolasten kohdalla asia on kuitenkin ihan toisin. Huotilainen kehuu Hukin laaja-alaista kiinnostusta kalloihin. Yleensä kirurgit ovat kuulemma sankareita, joilla on veitsi kädessä heti kun potilas astuu huoneeseen muut lääketieteen alat eivät niin kiinnosta. Jyri kuuntelee muitakin.

25 HUKKI HALUAISI KUUNNELLA muita enemmänkin. Hän näet pelkää, että synostoosipotilaita hoidetaan liikaa kirurgien ehdoilla. Joskus saatetaan leikata kenties turhaan tai väärällä tavalla. Se on mahdollista, koska aivoista tiedetään niin vähän. Tämä ei ole yksittäisten sankarikirurgien hommaa. Häntä ei innosta niinkään itse leikkaus, vaan miten lapsi pärjää myöhemmin elämässään. Hänen mielestään potilaita pitää seurata ja dokumentoida ryhmässä, jossa olisi eri tieteenalojen edustajia. Se onnistuu vain isommissa keskuksissa. Muuten voi jäädä jotain huomaamatta ja oppimatta. Pieniä kallonmuodon poikkeamia esiintyy Suomessa joka vuosi tuhansilla vastasyntyneillä, joiden takaraivo painuu syntymän jälkeen lyttyyn. Useimpien lääkärien mielestä tämä on normaalia. Hypoteesien mukaan kyse on siitä, että kallo alun perin ollut lytyssä, mutta synnytyskanava on painanut sen normaalin näköiseksi. Muutamassa viikossa kallo palautuu alkuperäiseen vinoasentoon. Hukki ja hänen kollegansa ovat alkaneet epäillä, että aina se ei ole normaalia. Kyseessä voi olla jonkinlainen aivo-ongelma. Osalla näistä lapsista esiintyy myöhemmin sekä puheen kehityshäiriöitä että motorisia häiriöitä. Ongelma on, että on vaikea tietää, kuka pitäisi hoitaa, vai onko hoidolla lainkaan merkitystä. Hukin mukaan tarvittaisiin isoja tutkimuksia yhdessä aivotutkijoiden kanssa. Useita väitöskirjoja tekoon ja mielellään kansainvälistä yhteistyötä. Sama koskee synostoosipotilaita. Jos olisimme saaneet kunnon aivotutkimusdatan Samin elämästä ennen ja jälkeen leikkausta, hän olisi tutkimuksellinen maailmantähti.

26 KUN SAMI HERÄSI leikkauksen jälkeen Töölön sairaalassa, hän näki viereisellä sängyllä toisen kalloleikkauksesta toipuvan lapsen, jolla oli vielä harvinaisempi synnynnäinen poikkeama, yksi kraniosynostoosioireyhtymistä hurjan näköinen lapsi, pää siteissä ja silmänaluset mustelmilla. Tuollainenko musta tulee? Sami kysyi äidiltään. Ei tullut. Leikkauksen jälkeen Sami muuttui iloisemmaksi, painajaiset loppuivat ja uni alkoi maistua. Koulussa hänestä tuli yksi luokkansa priimuksista. Samalla Sami alkoi luottaa itseensä. Nyt hän on teiniikäinen poika, joka käy matematiikkaluokkaa ja aikoo tuomariksi. Erityisen kiinnostunut hän on sotahistoriasta. Onneksi kaikki on nyt hyvin, äiti sanoo kerrostalokolmion keittiössä ja kaataa huokaisten kahvia kuppeihin. Hän on käynyt pitkästä aikaa läpi Samin sairauspapereita kahdeksan vuoden takaa. Kaikkea hän ei välttämättä olisi halunnut muistella, tunteita tulvii pintaan. Joissain asioissa Sami on yhä vähän kömpelö. Kengännauhat hän solmii hitaasti, mutta sählyharrastus on kehittänyt motoriikkaa. Viime kesänä hän ajoi mopokortinkin, vaikka äiti ei ajatuksesta niin innostunut. Tavallinen teini, päättäväinen ja jääräpäinen, mitä nyt keskivertoa älykkäämpi. Jyri sanoi silloin vuosia sitten, että Samin voisi vielä leikata toisenkin kerran. Saisi kuulemma mittasuhteiltaan paremmat kasvot. Sanoin, että jos Michael Schumacher on pärjännyt elämässään sillä naamalla, niin kyllä pärjää Samikin. Samin nimi on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi.

27 RIKU SIIVONEN on toimittaja ja käsikirjoittaja, joka on kirjoittanut 15 vuoden ajan muun muassa Helsingin Sanomien Sunnuntaisivuille, Imageen ja Aamulehteen. Hän on keskittynyt yhteiskunnallisiin aiheisiin. Lisäksi hän on työskennellyt Yleisradiolle sekä tehnyt töitä lukuisille tv-tuotantoyhtiöille.

28 Lue myös SERKKUNI, IHMISKAUPPIAS 21-vuotias vietnamilainen Hien tuli Suomeen hyvän työpaikan toivossa. Menestyksen sijaan hän joutui työskentelemään jopa 18-tuntisia päiviä ilman palkkaa. Helsinkiläisen kynsistudion omistajille vuonna 2012 annettu ihmiskauppatuomio oli ensimmäinen pakkotyöstä annettu tuomio Suomessa. Long Playn neljäs juttu kertoo, miten Hien pakeni miehensä ja pienen lapsensa kanssa työnantajiltaan ja miten ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä Suomessa toimii. TOTUUKSIEN TAVARATALO Tavaratalo J. Kärkkäinen kustantaa ilmaislehteä, jonka levikki on suurempi kuin Helsingin Sanomilla. Magneettimedialla on myös vaikutusvaltaa: ylivieskalaiset

29 eivät enää halua rokottaa lapsiaan. Mutta miksi Juha Kärkkäinen julkaisee juutalaisvastaisia kirjoituksia, vaikka on jo niiden vuoksi syyteharkinnassa? Entä mikä on Uusi maailmanjärjestys? HIMASEN ETIIKKA Pekka Himanen on huippufilosofi ja Oxfordin yliopiston professori. Tai sitten hän on taitava konsultti, joka monistaa yhtä ja samaa julkaisua eri tilaajien tarpeisiin. Mutta miten hän sai euron tutkimushankkeen ja kuka sen järjesti? Long Playn toinen juttu sukeltaa maailmaan, jossa puoli miljoonaa euroa on järjestelykysymys ja avoin kilpailutus ikävä hidaste. KAUKOVETOJA Long Playn ensimmäinen juttu kertoo suomalaisesta jalkapallosta, singaporelaisesta

30 playboysta ja Rovaniemellä paljastuneesta vedonlyöntihuijauksesta, jota selvitellään 60 maassa. Miten kansainväliset rikollisliigat löysivät tiensä Euroopan jalkapallosarjoihin? Miksi lahjakas pelaaja Christopher Jäkälä Musonda lankesi lahjuksiin? Long Play julkaisee perusteellista tutkivaa journalismia, hyvin kirjoitettuja reportaaseja ja kiinnostavia henkilökuvia.

31 Haluatko tukea laatujournalismin tekemistä? Pään avaus on Long Playn viides single. Long Play julkaisee yhden jutun eli singlen joka kuukausi. Ne ovat tutkivaa journalismia, laajoja reportaaseja, henkilökuvia tai muita pitkiä, huolella taustoitettuja tekstejä digitaalisessa muodossa. LP tekee hidasta journalismia, jota kypsytellään pitkään ja hartaasti. Hidas journalismi etsii aiheita ja näkökulmia paikoista, joissa ne eivät pistä kaikkien silmään. Jos haluat tukea työtämme, voit liittyä kannatusjäseneksi:

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

2. Mistä muut voivat huomata, että Jarkkoa pelotti? 3. Mitä ohjeita haluat antaa Jarkolle ja hänen vanhemmilleen?

2. Mistä muut voivat huomata, että Jarkkoa pelotti? 3. Mitä ohjeita haluat antaa Jarkolle ja hänen vanhemmilleen? Pelko kiusaamisesta Jarkkoa kiusattiin koulussa. Häntä pelotti herätä aamuisin ja ajatella kouluun lähtemistä. Millä tavalla häntä kiusattaisiin tulevana päivänä? Jarkko tunsi yhä useammin aamuisin vatsakipua

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Ree#a Nousiainen & Johanna Vehkoo 9.12.2013 Haaga- Helia

Ree#a Nousiainen & Johanna Vehkoo 9.12.2013 Haaga- Helia Ree#a Nousiainen & Johanna Vehkoo 9.12.2013 Haaga- Helia Mikä Long Play? Uusi digitaalinen julkaisu, joka keskittyy pitkiin tutkiviin juttuihin ja narratiiviseen journalismiin. Juttuja myydään 3,90 euron

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, )

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) ALAKOULUT Luokat 1 2 Kuvasta tarinaksi Tarvikkeet: Sanoma- ja aikakauslehtiä, sakset 1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) 2. Oppilaat

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Pepén tie uuteen päiväkotiin

Pepén tie uuteen päiväkotiin Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

DAAVID VOIDELLAAN KUNINKAAKSI

DAAVID VOIDELLAAN KUNINKAAKSI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) DAAVID VOIDELLAAN KUNINKAAKSI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA SOKEAN

JEESUS PARANTAA SOKEAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA SOKEAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Siiloan lammikko oli Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Onko se sitä? Erityisherkkyyden etsimismatkalla (Kantaesitys Jyväskylässä ) Ukko Kärkkäinen

Onko se sitä? Erityisherkkyyden etsimismatkalla (Kantaesitys Jyväskylässä ) Ukko Kärkkäinen Onko se sitä? Erityisherkkyyden etsimismatkalla (Kantaesitys Jyväskylässä 6.8.2016) Ukko Kärkkäinen 10.7.2016 Musiikki ennen runoa David Tolk; Autumn Sky ja runoa lukiessa Amazing Grace. Alkuun siis tämä

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 1

Agricolan Monenlaista luettavaa 1 Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Tehtäviä. Teemu Saarinen: Pallosankari Unski

Tehtäviä. Teemu Saarinen: Pallosankari Unski Teemu Saarinen: Pallosankari Unski JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi 2012

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia

Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia Muhoksen Kirkonkylän koulu ja Honkalan koulu Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia Vanhemmat 7 13-vuotiaiden lasten osallisuuden edistäjinä Kyselyn toteuttaminen Kysely tehtiin yhteistyössä rehtoreiden

Lisätiedot

Koulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia?

Koulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia? Koulutus ja osaaminen Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia? Koulutus ja osaaminen Kommunikointi virheen sattuessa Mitä johtopäätöksiä tai toiminnan muutoksia virheen rakentava käsittely saa aikaan? Mitkä

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Lyn Doerksen Suomi Kertomus 18/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Olet ehkä jo tavannut hänet tai tulet jonakin päivänä tapaamaan hänet. Hän on kahden kesken aikuisen

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä? Mitkä ammatit sinua kiinnostavat? Mitkä asiat ilahduttavat sinua? Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot