Long Play 05: Pään avaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Long Play 05: Pään avaus"

Transkriptio

1

2 Long Play 05: Pään avaus Teksti: Riku Siivonen Kansi: Klaus Welp Valokuvat: Henna Aaltonen Julkaisija: Hitaan journalismin yhdistys ry. Päätoimittaja: Johanna Vehkoo ISSN ISBN Helsingissä

3 Sahalaitaisen viillon arpi katoaa myöhemmin hiusten alle.

4 PÄÄN AVAUS Kymmeniä vuosia on ollut epäsopivaa väittää, että kallon muoto voi vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen. Kirurgi Jyri Hukki on alkanut ajatella toisin. Hän on avannut ja muotoillut satoja lasten kalloja. RIKU SIIVONEN

5 NEUVOLASSA EI HUOMATTU mitään poikkeavaa. Sami oppi kääntyilemään samassa iässä kuin muutkin vauvat. Kävely tuli hiukan myöhässä, mutta ei mitenkään poikkeuksellisen. Lasten kanssa työskentelevä äiti kuitenkin vaistosi, että kaikki ei ole kunnossa. Ongelmat alkoivat, kun Sami oli kaksivuotias. Hän alkoi oksennella automatkoilla. Sami pelkäsi korkeita paikkoja, näki painajaisia ja nukkui muutenkin huonosti, eikä univaikeuksille löydetty mitään syytä. Kaikki oli niin kummallista: Päiväkodissa poika töni muita aggressiivisesti, mutta välillä halusi syliin ja tuli sinne lujaa, mikä sekin pelotti muita lapsia. Nelivuotiaana hän rakensi 12-vuotiaille tarkoitettuja avaruuslegoja keskittyneesti ja taitavasti, vaikka motoriikka oli muuten kankeaa. Hän oli älykäs, kömpelö ja äkkipikainen. Äiti oli neuvoton. Sami oli käynyt kolmivuotiaasta lähtien tutkimuksissa käytöshäiriöiden vuoksi. Häntä olivat vuorotellen tutkineet lääkärit, psykologit ja fysiatrit eli fysikaalisen lääketieteen erikoislääkärit. Kaikki sanoivat, ettei pojassa ole mitään erityistä vikaa. Yhden psykologin mukaan Sami oli vain persoonallinen lapsi. Kotona tämä persoonallinen lapsi oli levoton ja ahdistunut, itki usein yöllä ja valitti päänsärkyä. Viimeisenä keinona äiti kaivoi esiin Pegasus-hevosen, hampurilaisravintolan kylkiäislahjana saadun pehmolelun, joka oli Samille tärkeä. Nuhjuisella hevosella oli siivet selässä ja mulkosilmät. Sami puristi sen käteensä ja äiti lupasi: Pegasus vie kaikki ne pahat unet pois. Niin ei käynyt. Levottomuus voimistui ja tilanne vain paheni. Sitä paitsi Samin pää näytti jotenkin oudolta. Kasvot ja kallo kiersivät hiukan vinoon. Samin isoisä oli pohtinut, olisiko samalta puolelta imettäminen

6 painanut lapsen päätä. Oikea korvakin vaikutti olevan vähän alempana kuin vasen. Neuvolan viisivuotistarkastuksessa äiti pyysi lähetettä jatkotutkimuksiin. Ei minulla ole 20 minuutissa mahdollista tutkia ja antaa lähetettä, sanoi lääkäri, ja niin kaikki jatkui ennallaan. Sami jatkoi päiväkodista kouluun, missä nahistelua ja tappeluita alkoi olla jatkuvasti. Tuli ensimmäisen luokan kevään lääkärintarkastus. Aluksi kaikki meni niin kuin ennenkin: Samin kuulumiset ja vointi käytiin vastaanotolla nopeasti läpi. Mutta lopuksi naislääkäri pyysi Samia astumaan lähemmäksi. Kokeilen vähän sinun kalloasi. Nainen laittoi kädet Samin pään ympärille, liikutti niitä hiukan. Hänen ilmeensä muuttui. Saatan tietää, mistä tässä on kysymys, hän sanoi. Juuri tällaisesta hän oli kuullut jatkokoulutusluennolla vain muutamaa viikkoa aikaisemmin. Luennon aiheena oli ollut kraniosynostoosi. Se tarkoittaa yhden tai useamman kallon sauman ennenaikaista luutumista. Luennon oli pitänyt kirurgi Jyri Hukki mies, joka tietää kaiken kalloista. MUISTAN HYVIN minkä näköinen Sami oli, Jyri Hukki sanoo Töölön lasten ja nuorten sairaalan leikkausosaston kahvihuoneessa kahdeksan vuotta myöhemmin. Selvä lambda. Lambda on toispuolisen takaraivosauman luutumishäiriö, hän selittää. Suomeksi sanottuna sauma oli luutunut liian aikaisin. Samin

7 kallo ei antanut aivoille tilaa vaan puristi niitä. Pää oli selkeästi kiertynyt ja toiselta puolelta litteä. Niskassa oli kyhmy, joka oli syntynyt, kun aivot olivat etsineet tilaa kasvaa. Ja poika piti päätään vinossa, Hukki muistelee. Hukki on kuusissakymmenissä, hitusen harmaantunut, rauhallisesti puhuva herrasmies, jonka silmät kuitenkin vilkkuvat välillä innostuksesta. Tavaramerkkinsä, baskerin, hän on jättänyt pukuhuoneen kaappiin. Hukki tietää miltä tuntuu, kun vanne puristaa päätä. Hän on kuullut sadoilta vanhemmilta, joiden lapsen kallo ei ole antanut aivoille niiden tarvitsemaa tilaa. Sellaisia kalloja Hukki on avannut, purkanut osiin ja muotoillut uudestaan kahdenkymmenen vuoden ajan Töölön kraniofasiaalisessa keskuksessa, jota hän oli itse perustamassa. Hukilla on maailmassa vain muutamia kymmeniä kollegoja, kirurgeja ja tutkijoita, ja he kaikki tuntevat hyvin toisensa. Hukki saa ulkomailta yhteydenottoja myös potilailta ja heidän omaisiltaan. Hiljattain puertoricolainen mies oli kuullut Hukista ja kirjoitti kysyäkseen kolmevuotiaan lapsensa ongelmista. Lapsella oli lättänä pää, ja pikkuhiljaa hänelle oli kehittynyt liike- ja puhehäiriöitä. Täällä Töölössä kalloja leikataan lähes viikoittain. Hukin lisäksi kirurgitiimissä on kaksi muuta alan konkaria, Junnu Leikola ja Piia Saarinen. Yleensä he leikkaavat yhden sauman luutumishäiriöitä. Niiden syy jää usein selvittämättä. Harvinaisimpia ovat kraniosynostoosioireyhtymät, joiden tausta on geneettinen. Niihin liittyy usein paljon muitakin poikkeavuuksia kuten epämuodostumia kasvoissa. Sellaiset lapset tunnistaa maallikkokin. Yksinkertaisia kraniosynostooseja havaitaan usein liian myöhään, jos ollenkaan. Saminkin olisi ollut hyvä päästä Töölöön leikattavaksi

8 jo vauvana. Lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana aivojen tilavuus kolminkertaistuu. Jos aivot eivät pääse kasvamaan, ne ottavat tilaa sieltä, missä kasvu onnistuu. Aivojen voima on hillitön: ne syövyttävät pikku hiljaa kalloa niiltä kohdin, joissa kallo ei anna tietä. Lopulta aivot voivat mennä kallosta läpi. Saminkin kallossa oli jo aivopoimujen jättämät syvät syöpymät, sormenjäljet, kuten Hukki ja hänen kollegansa niitä joskus kutsuvat. KUN SAMI TULI Jyri Hukin vastaanotolle kesällä 2005, Hukki ei ollut varma, kuinka paljon hän pystyisi helpottamaan kahdeksanvuotiaan pojan elämää. Hukki otti Samin päästä kolmiulotteisen tietokonekuvan, jota hän esitteli vanhemmille. Kuvassa näkyi epämuotoinen kallo, jonka sisäpuoli oli kuin vanhanaikainen kuhmuinen löylykauha. Takasauma oli kiinni, hiukan myös sivulta. Samin isä oli epäillyt leikkauksen tarpeellisuutta, mutta kuvan nähtyään hänen epäilyksensä kaikkosivat. Tapaamisen jälkeen isä lähti kohti omaa kotiaan ja Sami äitinsä kanssa kävellen kohti Olympiastadionin parkkipaikkaa. Äiti oli huojentunut, aurinkokin paistoi. Hän selitti Samille tilanteen vielä kerran: nyt tiedetään mikä on vikana, ja pian päästään leikkaukseen. Runeberginkadulla Sami ilmoitti, ettei hän halua leikkaukseen. Mitä tahansa muuta. Hän lähti juoksemaan kohti vilkasta autotietä. Äiti näki lähestyvät autot, ryntäsi perään ja sai viime hetkellä kädestä kiinni. Sami oli vahva ja vihainen, äiti käytti kaikki voimansa, jotta sai runtattua pojan vasten Alepan seinää. Ohikulkeva rouva tuli väliin

9 ja uhkasi ilmoittaa poliisille pahoinpitelystä. Samin äiti suuttui ja kehotti olemaan häiritsemättä. En pysty kauan pitelemään poikaa! SAMIN AGGRESSIIVISUUS ei yllättänyt Hukkia. Hän on nähnyt urallaan paljon holtittomia, äkkipikaisia lapsia, joita on vaivannut kraniosynostoosi. Hukki on kollegojensa kanssa huomannut hämmästyttävän asian. Pian leikkauksen jälkeen vanhemmat tulevat kertomaan syvästä muutoksesta: nyt lapsi onkin hymyilevä, rauhallinen ja iloinen. Ne ovat ihan eri ihmisiä, Hukki sanoo. Hän uskoo, että luutumishäiriön ja aivotoiminnan välillä on yhteys, jota pitäisi selvittää. Kaikki kollegat eivät siihen usko. Joidenkin mielestä koko leikkaus on vain esteettinen toimenpide. Epäusko oli erityisen suurta 1990-luvulla, jolloin Hukki alkoi tehdä havaintojaan kalloleikkausten vaikutuksesta lasten käyttäytymiseen. Yksi kollega sanoo, että Hukki oli silloin ehkä liiankin innostunut siitä, kuinka ihminen muuttuu leikkauksessa. Joillekin vanhemmille saattoi tulla liian suuria odotuksia. Sittemmin Hukki on saanut tukea olettamukselleen maailmalla tehdyistä tutkimuksista. Ne osoittavat, että leikkaamattomilla kraniopotilailla voi olla vanhemmiten yhä enemmän kognitiivisia ongelmia: oppimisvaikeuksia ja käytöshäiriöitä. Tuoretta tutkimusnäyttöä on myös siitä, että kallon leikkaaminen voi ehkäistä ja lieventää ongelmia. Mutta miksi näin käy, sitä ei tiedä kukaan, ei edes Hukki, joka sitä paitsi on kirurgi eikä aivotutkija. Mutta hän on todistanut muutoksen monta kertaa omin silmin. Paljon näkee jo valokuvista, joita Hukki

10 on ottanut potilaistaan ennen ja jälkeen operaation. Ennen leikkausta pieni lapsi on voinut olla todella sairaan, kiukkuisen tai ahdistuneen näköinen, mutta vuoden kuluttua valokuvasta loistavat aurinkoiset kasvot. Jokin on helpottanut. Vanne ei enää kiristä. Paineesta vapautuneet aivot heräävät muutenkin eloon. Hukki arvelee, että kyse saattaa olla puristuksesta vapautuvien aivojen nopean kasvun vaiheesta. Hän kutsuu sitä duracell-efektiksi. Ne lapset ovat ylipirteitä, heräilevät öisin monta kertaa, niillä on kova meno. Kuin olisivat juoneet liikaa kahvia, Hukki sanoo. Hän hörppää omasta kupistaan viimeiset pisarat ja nousee tuolistaan. Leikkaussalissa numero neljä makaa nukutettuna nelikuinen tyttövauva. Tänään Hukki ei leikkaa, sillä häntä kiusaa astma. Mutta hän tulee mukaan leikkaussaliin ja kertoo mitä siellä tapahtuu.

11 Iho siirretään syrjään, jotta kalloon päästään käsiksi.

12 Tytön otsa pullottaa, ja kallo on pitkulainen. Se johtuu siitä, että kallon lakisauma on luutunut kiinni ja aivot ovat pyrkineet kasvamaan eteen ja taakse. Leikkauspöydän vieressä on kraniotorni, jossa ovat valmiina leikkauksessa tarvittavat laitteet, esimerkiksi sähköporan ohjausyksikkö. Päätyön tekee tänään Piia Saarinen, joka on työskennellyt Hukin kanssa kraniofasiaaliyksikössä sen perustamisesta saakka. Saarisen assistenttina on erikoistuva lääkäri Mikko Vuoristo. Neurokirurgi Riku Kivisaari istuu satulatuolilla sukkasillaan. Salissa on myös anestesialääkäri, anestesiahoitajia, instrumenttihoitajia sekä passareita, jotka tarvittaessa hakevat lisävälineitä. Tiimin täytyy olla iso ja kokenut, vaikka lapsen kalloleikkaus onkin täällä jokaviikkoinen rutiini. Saarinen piirtää sinisellä tussilla siksak-kuvion vauvan takaraivoon. Hiukset kasvavat nätimmin siihen päälle, kun ei ole poikkiviiva, hän selittää. Sitten hän vetää ensimmäisen viillon. Päänahka rullataan tytön kasvoille. Verta ei juuri näy. Hukki selittää, että käynnissä on melko helppo operaatio, H-kraniektomia. Siinä kalloon leikataan H-kirjaimen muotoiset leikkauslinjat. Tekniikka tulee suoraan Pariisista. Tätä käytämme silloin, kun lapsi leikataan alle puolen vuoden ikäisenä. Kyseessä on kevennetty versio. Kevennetty ei tule ensimmäisenä mieleen, kun näkyviin tulee kallon päällä oleva luukalvo. Riku Kivisaari avaa sen sähköneulalla. Kun verisuonia poltetaan kiinni, leikkaussaliin nousee hento savunhaju. Tässä ei ole periaatteessa mitään hirveän hankalaa. Mutta jos jokin menee vikaan, ongelmia on paljon, Hukki sanoo.

13 Käytännössä siis mikään ei saa mennä pieleen. Aivojen liepeillä operoiminen ei ole koskaan erityisen turvallista, ja pienelle vauvalle desilitrankin veren menetys on paha juttu. Nyt kaikki sujuu kuitenkin rutiinilla. Piia Saarinen muotoilee kalloluita pienillä saksilla. Hän leikkaa pään laelle kaareutuvia kielekkeitä pienemmiksi, jotta niillä on tilaa kasvaa, eivätkä saumat umpeudu liian aikaisin. Joku pala lentää lattialle. Biojätettä, Saarinen vitsailee. Näin pienellä vauvalla kalloluut ovat kuin märkää pahvia. Ja toisaalta kuin pajunvitsaa. Saarinen kääntää luuntaivutuspihdeillä kielekkeiden kärkiä hiukan ylöspäin. Ne taipuvat, mutta eivät taitu. Leikkaus on ohi reilussa tunnissa. Siksak-haava ommellaan umpeen. Piia Saarinen ottaa esiin metallisen kamman ja alkaa kammata tytön hiuksia ojennukseen. Kampa mainostaa Olvin nelosolutta. Kampa on ollut käytössä jo vuosia, vähän niin kuin maskotti. Se on hyvä kampa, koska sen voi desinfioida. Täällä on tätä vauvan karstaa, minäpä vähän poistan sitä, Saarinen sanoo. Hukkia naurattaa. Aina sä kampaat noi niin nätisti. Karstan poistaminen ei ehkä olisi meidän hommaa. Parhaimmillaan kraniosynostoosin hoito voi olla näin selkeää. Yksi leikkaus, tukan kampaus, parin viikon paraneminen ja homma hoidettu. KAKSI VIIKKOA MYÖHEMMIN Hukki avaa jugend-kotinsa oven Helsingin Katajanokalla. Asunto on yksinkertaisesti mutta kauniisti sisustettu. Olohuoneessa on 123-vuotias ja yhä kauniisti soiva

14 flyygeli, makuuhuoneessa kitara ja nuotteja. Kakluuneja on kaksi ja keittiössä puuhella. Mutta kotinsa sijaan Hukki haluaa esitellä powerpoint-kuvia historian merkkihenkilöistä. Katso tätä! Triboulet, Frans I:n hovinarri. Ihan selvä kranio! Ranskan hovissa 1500-luvulla vaikuttanut Triboulet oli tunnetusti pahansisuinen ja räävitön. Victor Hugo kirjoitti hänestä vuonna 1832 näytelmän Kuningas huvittelee, jonka esittäminen kiellettiin Ranskassa. Myöhemmin Verdi siirsi tapahtumat Italiaan. Syntyi Rigoletto-ooppera. Hugo oli muutenkin innostunut epämuodostumista: kirjailijan tunnetuin hahmo Notre Damen kellonsoittaja on kasvoiltaan tyypillinen yhden kraniosynostoosioireyhtymän, Apertin syndrooman, kantaja. Todisteeksi Hukki näyttää vierekkäin kuvia Disneyn piirroselokuvasta ja todellisesta syndroomapotilaasta. Hämmästyttävä samankaltaisuus. Paitsi kyttyrä, joka on pelkkää Hugon mielikuvitusta. Kun Hukkia kuuntelee, syntyy vaikutelma, että eurooppalaisten kuninkaallisten suvut ja hovit ovat olleet kallovirheitä täynnä. Jo antiikin Kreikassa Homeros kirjoitti sotilas Thersiteksestä, joka oli rumin mies, jota Kreikan maa päällään kantaa. Thersiteksellä oli korkea munanmuotoinen suippo pää, jonka laella kasvoi hiustupsu. Lisäksi Thersites kykeni painamaan hartiansa lähes yhteen, eli häneltä puuttuivat solisluut. Hukin diagnoosi on selkeä: kleidokraniaalinen dysplasia. Thersiteksen kaltaisia potilaita löytyy Suomesta edelleen koko ajan. Lisäksi hänellä oli hankala ja riitaisa luonne, hän oli yksi historian troublemakereita, Hukki sanoo. Kallojen muotoilussakaan ei ole mitään uutta. Etelä-Amerikan alkuperäiskansat ja osa pohjoisamerikkalaisista harrastivat sitä

15 vuosisatoja, osa vielä 1900-luvulla. He vain tekivät päinvastaisen operaation kuin Jyri Hukki. He painoivat kalloa kasaan sen sijaan että olisivat laajentaneet sitä. Tapoja ja välineitä oli monia, mutta kivutonta se ei ollut koskaan. Muutaman päivän ikäisen vauvan pää saatettiin laittaa esimerkiksi kehtoon tehtyyn puristimeen, jota kiristettiin pikkuhiljaa. Jotkut kansat puristivat vain muutaman päivän, toiset kokonaisen vuoden, vähän kerrallaan. Arkeologit ovat löytäneet kalloja, joissa otsa on lähes korvien tasalla. Hukki kertoo, että tapa on todennäköisesti liittynyt ainakin estetiikkaan, hierarkiaan ja uskontoon: esimerkiksi maya-papeilla kallon piti olla tietynmuotoinen. Maallikko ajattelisi äkkiseltään, että kokonaisten kansanosien kallojen muotoilu ei voi olla jättämättä jonkinlaista jälkeä. Sitä ovat miettineet tutkijatkin. Hukki kaivaa esiin artikkelin, jonka otsikko on The Hippocampal Hypothesis: Cranial clues to the mysterious decline of the Maya civilization. Vuonna 1986 julkaistussa artikkelissa tutkija William Feindel pohtii, olisiko intiaanien tapa muokata lapsista luiskaotsaisia voinut vaikuttaa koko maya-yhteisön nopeaan tuhoutumiseen. Lopullista vastausta ei ole, mutta Hukin mielestä selitys on vähintäänkin inspiroiva. Ja muotoilun mahdolliset seuraukset voivat kertoa jotain siitä, miksi kallojen laajentaminen on tarpeen. Vuodelta 1882 on säilynyt Pohjois-Amerikasta aikalaiskuvaus, joka kertoi Chinook-heimon tavoista. Kertomuksen mukaan äiti ja tämän lapset saattoivat joutua syrjityiksi, jos äiti ei hennonut muovailla lapsensa kalloa. Hän ei ollut kunnon äiti. Samoihin aikoihin kalloista innostuivat tiedemiehet. Kraniologia eli kallonmittaus oli valtavirtatiedettä maailmansotia edeltävässä Euroopassa. Ajateltiin, että kallon muodosta ja mittasuhteista

16 pystytään erottamaan eri rotuja ja paljon muutakin. Britit todistivat olevansa erilaisia kuin irlantilaiset sekä tietenkin täysin erilaisia kuin afrikkalaiset ja perustelivat näin rasistisia käytäntöjään luvulla belgialaiset siirtomaaherrat toivat mittalaitteensa nykyisen Ruandan ja Burundin seuduille ja väittivät pystyvänsä kallon muodosta päättelemään, kuka on hutu ja kuka tutsi. Kraniologiasta johdettiin myös frenologia. Se on pseudotieteellinen oppi, jonka mukaan kallon muoto vastaa ihmisen luonteenpiirteitä. Huomattavia henkisiä ominaisuuksia selitettiin niin, että niitä ohjaava aivojen osa on tavallista kehittyneempi. Tämänkaltainen ajattelu oli taustalla, kun sekä rikollisuutta että mielisairauksia yritettiin selittää vielä 1900-luvullakin kallon muodolla. Suomalaisten kummallisuus pistettiin sen piikkiin, että kallonmuotojen perusteella olemme selvästi mongoleja. Viimeistään natsit tekivät kyseenalaisen väitteestä, että ihmisen tai kokonaisen kansan fysiologiset ominaisuudet voisivat vaikuttaa älyyn tai kykyihin. Lääkärit yrittivät avata luutuneita kallon saumoja jo 1800-luvun lopulla. Vasta 1970-luvulla ranskalainen Paul Tessier kehitti tekniikat, joihin nykyinen osaaminen perustuu. Silloin oivallettiin, että kallosta ei pidä vain avata saumoja. Niitä paitsi saa, myös pitää laajentaa. TESSIERIN AVAILLESSA KALLOJA Jyri Hukki oli parikymppinen kitaransoiton opiskelija, joka ei oikein tiennyt, mitä elämällään tekisi. Hän haki Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan, koska pikkusiskokin haki, eikä Hukki halunnut jäädä kakkoseksi. Opintojen loppuvaiheessa Hukki ajautui kahnauksiin professorinsa kanssa. Pienenä näpäytyksenä hänet siirrettiin harjoitteluun Töölön

17 sairaalasta epämuodostumaklinikalle, joka sijaitsi tuolloin sairaala Mehiläisessä. Se komennus muutti Hukin elämän. Klinikkaa johti alalla legendaarinen Aarne Rintala, joka tartutti Hukkiin innostuksen. Rintala tähdensi, että epämuodostumien hoitaminen on tärkeää ja että sen alan osaajat saavat arvostusta ja kansainvälisiä kontakteja. Hän kehotti Hukkia lähtemään ulkomaille opettelemaan haastavan operaation: yksivaiheisen, molemminpuolisen huuli-suulakihalkioleikkauksen. Hukki päätti lähteä Dallasiin. Dallasin kraniofasiaalinen keskus oli maailman paras, ja sitä johti itsetietoinen kirurgi Ken Salyer. Hän opetti Hukkia kädestä pitäen leikkaamaan myös kalloja. Dallasin aika oli Hukin elämän kohokohtia. Perhe oli mukana ja viihtyi keskenään. Lyhyellä opintokäynnillä Meksikossa yhdistyivät vielä työ ja huvi. Aamusta iltaan leikattiin ja sen jälkeen juhlittiin kuuluisan kirurgin Fernando Ortiz Monasterion johdolla. Hän vei opiskelijat ulos ja näytti kaikki paikat, missä oli ryypännyt nuorena. Mariachibändi soitti, puoliltaöin syömään ja aamulla taas leikkaamaan. En olisi sitä kauan jaksanut. Hukki oppi Dallasissa leikkaustekniikoita, mutta ennen kaikkea hän imi tietoa siitä, miten työ koordinoidaan ja miten hyvä organisaatio toimii. Sen opin Hukki toi Suomeen ja käytti hyödykseen perustaessaan kraniofasiaalisen keskuksen Hyksiin yhdessä Piia Saarisen kanssa. Hukki ja Saarinen eivät vielä osanneet kaikkea, joten he pyysivät kokeneita ulkomaisia kirurgeja Suomeen leikkaamaan ja opettamaan. Me tehtiin tietysti myös virheitä. Nähtiin kuvista, että ei näin, näin ei jatkossa leikata. Hukki poksauttaa punaviinipullon auki.

18 Sain tämän lahjaksi, kun tein privaatissa yhden pienen leikkauksen ilmaiseksi, hän sanoo ohimennen. Hukki tekee yhtenä päivänä viikossa myös kauneusleikkauksia. Hän pitää niitä ammattitaidon ylläpitämisen kannalta tarpeellisena. Saa niistä paremmin rahaakin. Hän korjaa myös huuli- ja suulakihalkioita sekä muotoilee harvinaisempia oireyhtymiä kantavien potilaiden kasvoja siitä hän käyttää mielellään nimeä mittasuhdekirurgia. Siinä palautetaan kasvojen vääristyneet mittasuhteet sellaisiksi kuin niiden tulisi olla. Leikkaus voi muuttaa ihmisen ulkonäköä radikaalisti. Hukki etsii taas tietokoneeltaan lisää kuvia. Renessanssitaiteilija Botticellin maalauksessa Simonetta Vespucci -niminen kaunotar näyttää poikkeuksellisen kauniilta. Olen käsitellyt tätä kuvaa, siirtänyt yläleukaa taaksepäin. Tässä on se oikea maalaus! Huomaatko mikä ero? Keskikasvojen painuma vaikuttaa hurjasti siihen, millaisen vaikutelman saamme ihmisestä. Huomaamme pienetkin mittavirheet. Hukki huomaa ne tietysti erityisen tarkasti. Kaupungilla kulkiessaan hän usein bongailee ohikulkijoiden kiinnostavia kasvoja: Tuossa saattaa olla synostoosi tai Noita kasvoja voisi vielä vähän parantaa. Kerran hän marssi perinteikkääseen Wahlmanin hattuliikkeeseen Helsingin Esplanadilla. Hän oli kuullut, että liikkeessä oli takavuosina ollut laite, jolla mitattiin asiakkaiden kallon muotoja tohtorinhatun tekemistä varten. Hukki esitteli itsensä ja kysyi omistajarouvalta, onko tallessa minkäänlaista arkistoa. Ahaa, herra halunnee nähdä kauhugallerian. Kyllä se on tallessa, virkkoi rouva. Takahuoneessa oli pahvilaatikko, jossa oli pienoismalleja asiakkaiden poikkeuksellisista kalloista viime vuosisadan alusta

19 lähtien. Hukki oli innoissaan. Mukana oli presidenttejäkin, mutta nimiä Hukki ei paljasta. Hukki havaitsi heti monta synostoosia. Ja tosiaan, kyse oli tohtorinhatuista, mikä on hyvä todiste siitä, etteivät kallon epämuodostumat vaikuta välttämättä älykkyyteen. Mielessään Hukki suunnitteli jo kirjoittavansa löydöksistään artikkelin The Academic Skull. Vaan oli yksi pulma: kokardin paikkaa ei oltu merkitty. Jos ei tiedä otsan keskipistettä, on hankala tehdä diagnoosia.

20 Piia Saarinen muotoilee luuntaivutuspihdeillä kalloluita, jotta ne eivät luudu liian nopeasti uudestaan kiinni toisiinsa.

21 LEIKKAUSSALISSA HUKKI innostuu erityisesti vaikeista tapauksista, esimerkiksi kalloluiden paikan vaihtamisesta puolelta toiselle. Sellaisen leikkauksen hän teki kahdeksan vuotta sitten Samille. Hän muotoili kallon takaosan laajemmaksi ja pullistuneen osan paikkaa vaihdettiin. Näin Samin aivot saivat lisää tilaa. Haastavan leikkauksen suunnittelu on kuin 3D-palapeliä. Hukin tärkein työväline onkin lyijykynä, jolla hän piirtää ja suunnittelee leikkauksen. Tämä on äärettömän viehättävää työtä. Leikata pikkuvauva ja tsempata itsensä kanssa, että saako tuloksesta vähän paremman kuin viime kerralla. Hukki arvelee leikkaavansa enää muutaman vuoden ja haluaa siksi siirtää osaamistaan nuoremmille. Hän on huomannut myös ympyrän sulkeutuneen. Hukki löytää itsestään naureskellen samoja autoritäärisiä piirteitä, jotka ärsyttivät häntä nuorempana. Jotkut nuoret kollegat taitavat pelätäkin minua. Kaikkein innostunein Hukki on siitä, mitä ei vielä tiedetä entä jos kallon huomattavat muotovirheet voivat sittenkin vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen? Ajatus nostaa esiin nipun kysymyksiä. Voi olla, että esimerkiksi vankiloissa tai vankimielisairaaloissa lojuu väkivaltarikoksiin syyllistyneitä ihmisiä, joita olisi ehkä voitu hoitaa leikkauksella. Se on mahdollista, Hukki sanoo. Heidän kohtalonsa olisi siis voinut olla aivan toinen. Mutta tutkimusta ei ole. Se tiedetään, että osalle leikkaamattomista jää joka tapauksessa jonkinlainen elinikäinen kiusa: kömpelyyttä ja oppimisvaikeuksia. Siksi olisi tärkeää tietää enemmän ja löytää kaikki tapaukset. Samin synnynnäinen kallon rakennevirhe huomattiin vasta vuosien päästä. Voiko Sami olla ainoa tapaus?

22 Ei tietenkään. Hiukset peittävät paljon. Diagnosointi on kehittynyt, mutta silti näitä menee läpi sormien. Ennen on vielä enemmän jäänyt hoitamatta. Vaikkapa kolmenkymmenen vuoden aikana huomaamattomia tapauksia on voinut kertyä jopa satoja tai enemmän kukaan ei voi tietää. Keitä kaikkia leikkaus olisi auttanut ja miten, siitä on vaikea sanoa mitään varmaa. Kallon rakenteen vaikutusta aivotoimintaan on tutkittu hämmästyttävän vähän. Ei tiedetä, ovatko oireet erilaisia, jos kallot painavat eri kohtaa aivoista. Siitäkään ei ole varmuutta, estääkö kallo aivoja kasvamasta vai lähettävätkö aivot kallolle viestin luutua väärään aikaan kiinni eli onko alun perin kyse jonkinlaisesta aivojen vikatilasta. Leikkauksen vaikutuksesta ei siitäkään ole kovin paljon totuuksia. Kansainvälisissä tutkimuksissa viitataan varovasti puolikokeellisiin tuloksiin, joiden mukaan luutumisen aiheuttamia häiriöitä voidaan ennaltaehkäistä ja jopa korjata leikkauksella. Mutta otokset ovat olleet pieniä ja selittäviä tekijöitä on monia. Kaiken päälle lasten muutenkin vauhdikasta neuropsykologista kehitystä on vaikea mitata saati lasten luonnetta. Sinänsä tutkimustiedon puute ei ole este hoidolle. Ei ole tavatonta, että lääketieteessä käytetään hoitoja, joiden vaikutusmekanismi ei ole täysin selvillä. Sellaisia olivat pitkään esimerkiksi eräät masennuslääkkeet. SUOMESSA VAUVOJEN PÄÄN ympärysmittaa kyllä mitataan ja seurataan neuvoloissa tarkasti. Se on vähän ristiriitaista, tutkija Minna Huotilainen Työterveyslaitokselta sanoo.

23 Me tutkimme tarkasti, mutta liian mekaanisesti vauvojen kalloa mikrokefalian eli pienipäisyyden pelossa, mutta kraniosynostooseja jää huomaamatta. Huotilainen on Suomen johtavia aivotutkijoita ja paneutunut muun muassa musiikin ja aivotoiminnan yhteyksiin. Mutta hän tuntee myös kraniolapset, sillä hän tutki heitä yhdessä Hukin kanssa vuosituhannen vaihteessa työskennellessään Helsingin yliopistossa. Huotilaisen mukaan heidän tutkimuksensa antoi tukea sille, että jonkinlainen yhteys epämuodostuneen kallon ja aivotoiminnan välillä on. Tutkimus tehtiin suomalaisen aivotutkimuksen pioneerin Risto Näätäsen kehittämällä menetelmällä, jolla tutkitaan aivotoiminnan häiriöitä. Menetelmä perustuu siihen, että ääniä kuullessaan aivot muodostavat siitä mallin, jonka ne odottavat toistuvan seuraavallakin kerralla. Kykyä huomata muutoksia kutsutaan primitiiviseksi älykkyydeksi, sillä se on tiedostamatonta. Mutta jos ääntä muutetaan, aivot huomaavat sen paitsi silloin, kun aivokudos ei ole täysin kunnossa. Kraniopotilaat huomasivat äänten muutokset heikommin kuin verrokkiryhmä. Pidän sitä aika merkittävänä löydöksenä, Huotilainen sanoo. Tuloksesta ei voi vielä vetää isoja johtopäätöksiä. Yksilöiden kohdalla tilanne ei ollut niin yksinkertainen. Joillakin potilailla poikkeama oli pieni, mutta oireet näkyvämpiä ja toisinpäin. Huotilainen ei ole varma kuin siitä, että tutkimusta pitää tehdä lisää. Lasten kohdalla kliininen aivojen toiminnan tutkimus on yleensäkin tuntematon erämaa, josta tiedetään vain vähän. Siksi pitäisi tutkia aivosähkökäyrät ja tehdä laajoja neuropsykologisia testejä ennen ja jälkeen leikkauksen. Ehkä sitten voitaisiin sanoa jotain tarkempaa.

24 Paljon toki tiedetään sellaisista tapauksista, joissa aivojen yksittäinen alue on vaurioitunut vaikkapa verenkiertohäiriön vuoksi. Tällaisia potilaskertomuksia on dokumentoitu 1800-luvulta lähtien. Mutta se ei oikein auta kraniosynostoositutkimuksissa. Minun mielipiteeni on, että kyse on enemmän siitä kokonaisvaltaisesta paineesta, joka pään sisällä on. Lapset elävät sitä aikaa, jolloin pään pitäisi kasvaa todella paljon. Mitkä aivoalueet ja mitkä toiminnat reagoivat eniten? Onko merkitystä, millä tavalla kallo on epämuodostunut ja millaisiksi aivot sen johdosta kasvavat? Huotilainen arvelee, että käytöshäiriöt voivat liittyä unen huonoon laatuun, joka on synostoosipotilaille tyypillistä, niin kuin oli Samillekin. Vuorokausirytmi on äärimmäisen tärkeä etenkin lasten aivoille, sillä ne tarvitsevat aikaa järjestellä päivän asioita uudestaan. Kraniolapsilla uni on katkonaista, vaikka vanhemmat kuinka huolehtisivat iltarutiineista ja hellisivät pehmoleluilla. Heidän yönsä tekee tavallisen päivän mahdottomaksi. Kyllä näitä lapsia pitäisi tutkia myös aivotoiminnan kannalta, eikä vain hoitaa kirurgisesti, Huotilainen sanoo. Huotilainen sanoo, että uutta tutkimusta on puhuttu monta vuotta ja nyt taas tänä keväänä. On ollut vähän epäselvää kenen vastuulla sen pitäisi olla. Toisekseen käytöshäiriöitä ei yleensä liitetä aivotoiminnan häiriöihin, sillä niiden taustalla voi olla melkein mitä vaan, vaikkapa ympäristö. Kraniolasten kohdalla asia on kuitenkin ihan toisin. Huotilainen kehuu Hukin laaja-alaista kiinnostusta kalloihin. Yleensä kirurgit ovat kuulemma sankareita, joilla on veitsi kädessä heti kun potilas astuu huoneeseen muut lääketieteen alat eivät niin kiinnosta. Jyri kuuntelee muitakin.

25 HUKKI HALUAISI KUUNNELLA muita enemmänkin. Hän näet pelkää, että synostoosipotilaita hoidetaan liikaa kirurgien ehdoilla. Joskus saatetaan leikata kenties turhaan tai väärällä tavalla. Se on mahdollista, koska aivoista tiedetään niin vähän. Tämä ei ole yksittäisten sankarikirurgien hommaa. Häntä ei innosta niinkään itse leikkaus, vaan miten lapsi pärjää myöhemmin elämässään. Hänen mielestään potilaita pitää seurata ja dokumentoida ryhmässä, jossa olisi eri tieteenalojen edustajia. Se onnistuu vain isommissa keskuksissa. Muuten voi jäädä jotain huomaamatta ja oppimatta. Pieniä kallonmuodon poikkeamia esiintyy Suomessa joka vuosi tuhansilla vastasyntyneillä, joiden takaraivo painuu syntymän jälkeen lyttyyn. Useimpien lääkärien mielestä tämä on normaalia. Hypoteesien mukaan kyse on siitä, että kallo alun perin ollut lytyssä, mutta synnytyskanava on painanut sen normaalin näköiseksi. Muutamassa viikossa kallo palautuu alkuperäiseen vinoasentoon. Hukki ja hänen kollegansa ovat alkaneet epäillä, että aina se ei ole normaalia. Kyseessä voi olla jonkinlainen aivo-ongelma. Osalla näistä lapsista esiintyy myöhemmin sekä puheen kehityshäiriöitä että motorisia häiriöitä. Ongelma on, että on vaikea tietää, kuka pitäisi hoitaa, vai onko hoidolla lainkaan merkitystä. Hukin mukaan tarvittaisiin isoja tutkimuksia yhdessä aivotutkijoiden kanssa. Useita väitöskirjoja tekoon ja mielellään kansainvälistä yhteistyötä. Sama koskee synostoosipotilaita. Jos olisimme saaneet kunnon aivotutkimusdatan Samin elämästä ennen ja jälkeen leikkausta, hän olisi tutkimuksellinen maailmantähti.

26 KUN SAMI HERÄSI leikkauksen jälkeen Töölön sairaalassa, hän näki viereisellä sängyllä toisen kalloleikkauksesta toipuvan lapsen, jolla oli vielä harvinaisempi synnynnäinen poikkeama, yksi kraniosynostoosioireyhtymistä hurjan näköinen lapsi, pää siteissä ja silmänaluset mustelmilla. Tuollainenko musta tulee? Sami kysyi äidiltään. Ei tullut. Leikkauksen jälkeen Sami muuttui iloisemmaksi, painajaiset loppuivat ja uni alkoi maistua. Koulussa hänestä tuli yksi luokkansa priimuksista. Samalla Sami alkoi luottaa itseensä. Nyt hän on teiniikäinen poika, joka käy matematiikkaluokkaa ja aikoo tuomariksi. Erityisen kiinnostunut hän on sotahistoriasta. Onneksi kaikki on nyt hyvin, äiti sanoo kerrostalokolmion keittiössä ja kaataa huokaisten kahvia kuppeihin. Hän on käynyt pitkästä aikaa läpi Samin sairauspapereita kahdeksan vuoden takaa. Kaikkea hän ei välttämättä olisi halunnut muistella, tunteita tulvii pintaan. Joissain asioissa Sami on yhä vähän kömpelö. Kengännauhat hän solmii hitaasti, mutta sählyharrastus on kehittänyt motoriikkaa. Viime kesänä hän ajoi mopokortinkin, vaikka äiti ei ajatuksesta niin innostunut. Tavallinen teini, päättäväinen ja jääräpäinen, mitä nyt keskivertoa älykkäämpi. Jyri sanoi silloin vuosia sitten, että Samin voisi vielä leikata toisenkin kerran. Saisi kuulemma mittasuhteiltaan paremmat kasvot. Sanoin, että jos Michael Schumacher on pärjännyt elämässään sillä naamalla, niin kyllä pärjää Samikin. Samin nimi on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi.

27 RIKU SIIVONEN on toimittaja ja käsikirjoittaja, joka on kirjoittanut 15 vuoden ajan muun muassa Helsingin Sanomien Sunnuntaisivuille, Imageen ja Aamulehteen. Hän on keskittynyt yhteiskunnallisiin aiheisiin. Lisäksi hän on työskennellyt Yleisradiolle sekä tehnyt töitä lukuisille tv-tuotantoyhtiöille.

28 Lue myös SERKKUNI, IHMISKAUPPIAS 21-vuotias vietnamilainen Hien tuli Suomeen hyvän työpaikan toivossa. Menestyksen sijaan hän joutui työskentelemään jopa 18-tuntisia päiviä ilman palkkaa. Helsinkiläisen kynsistudion omistajille vuonna 2012 annettu ihmiskauppatuomio oli ensimmäinen pakkotyöstä annettu tuomio Suomessa. Long Playn neljäs juttu kertoo, miten Hien pakeni miehensä ja pienen lapsensa kanssa työnantajiltaan ja miten ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä Suomessa toimii. TOTUUKSIEN TAVARATALO Tavaratalo J. Kärkkäinen kustantaa ilmaislehteä, jonka levikki on suurempi kuin Helsingin Sanomilla. Magneettimedialla on myös vaikutusvaltaa: ylivieskalaiset

29 eivät enää halua rokottaa lapsiaan. Mutta miksi Juha Kärkkäinen julkaisee juutalaisvastaisia kirjoituksia, vaikka on jo niiden vuoksi syyteharkinnassa? Entä mikä on Uusi maailmanjärjestys? HIMASEN ETIIKKA Pekka Himanen on huippufilosofi ja Oxfordin yliopiston professori. Tai sitten hän on taitava konsultti, joka monistaa yhtä ja samaa julkaisua eri tilaajien tarpeisiin. Mutta miten hän sai euron tutkimushankkeen ja kuka sen järjesti? Long Playn toinen juttu sukeltaa maailmaan, jossa puoli miljoonaa euroa on järjestelykysymys ja avoin kilpailutus ikävä hidaste. KAUKOVETOJA Long Playn ensimmäinen juttu kertoo suomalaisesta jalkapallosta, singaporelaisesta

30 playboysta ja Rovaniemellä paljastuneesta vedonlyöntihuijauksesta, jota selvitellään 60 maassa. Miten kansainväliset rikollisliigat löysivät tiensä Euroopan jalkapallosarjoihin? Miksi lahjakas pelaaja Christopher Jäkälä Musonda lankesi lahjuksiin? Long Play julkaisee perusteellista tutkivaa journalismia, hyvin kirjoitettuja reportaaseja ja kiinnostavia henkilökuvia.

31 Haluatko tukea laatujournalismin tekemistä? Pään avaus on Long Playn viides single. Long Play julkaisee yhden jutun eli singlen joka kuukausi. Ne ovat tutkivaa journalismia, laajoja reportaaseja, henkilökuvia tai muita pitkiä, huolella taustoitettuja tekstejä digitaalisessa muodossa. LP tekee hidasta journalismia, jota kypsytellään pitkään ja hartaasti. Hidas journalismi etsii aiheita ja näkökulmia paikoista, joissa ne eivät pistä kaikkien silmään. Jos haluat tukea työtämme, voit liittyä kannatusjäseneksi:

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA SOKEAN

JEESUS PARANTAA SOKEAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA SOKEAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Siiloan lammikko oli Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Vihamiespiiras. kirjoittanut Derek Munson kuvittanut Tara Calahan King

Vihamiespiiras. kirjoittanut Derek Munson kuvittanut Tara Calahan King kirjoittanut erek Munson kuvittanut Tara alahan King Se oli täydellinen kesä, kunnes Juuso Rossi muutti parhaan kaverini, Santerin, naapuriin. En pitänyt Juusosta. Hän järjesti juhlat, eikä minua edes

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

Ero Miion ja muiden ihmisten välillä

Ero Miion ja muiden ihmisten välillä Ero Miion ja muiden ihmisten välillä Miiossa on jotakin erilaista. Hän on aivan kuten muutkin ihmiset, mutta silti hän ja muut ihmiset ovat aivan erilaisia. Miio on 5-vuotias, 103cm pitkä ja painaa 18

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

SISÄLTÖ: Kliinisen neurofysiologian osaston henkilökunta. Anne Hjort Ullamari Vienonen. Valokuvissa Eetu 4v isänsä kanssa

SISÄLTÖ: Kliinisen neurofysiologian osaston henkilökunta. Anne Hjort Ullamari Vienonen. Valokuvissa Eetu 4v isänsä kanssa SISÄLTÖ: TERVETULOA KLIINISEN NEUROFYSIOLOGIAN OSASTOLLE 3 MITÄ TEHDÄ ENNEN KUIN TULET TUTKIMUKSENN 4 EEG ELI AIVOSÄHKÖTUTKIMUS 7 AIVOT OHJAAVAT SINUA 8 EETU JA NALLE EEG:SSÄ, MITÄ MEILLÄ TAPAHTUU 9 KARTTA

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (1. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (1. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (1. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: 19.4.2010 1/18 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 7A 20 7,87% 2. 7B 20 7,87% 3. 7C 22 8,66% 4. 7D 24 9,45%

Lisätiedot

Tekijät: Kerstin Wallner ja Klaus Miltenberger ( 2010) Lisenssi Projekt Spiel:n kautta

Tekijät: Kerstin Wallner ja Klaus Miltenberger ( 2010) Lisenssi Projekt Spiel:n kautta Art. Nr. 22421 Move & Twist Iloinen toimintapeli, jossa pienet leppäkertut yrittävät kiivetä kukan vartta pitkin ylös päästäkseen kauniin kukan luo. Tehtävästä suoriutumiseen leppäkertut tarvitsevat kuitenkin

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

TIMO LOUHIKARI: RONDO

TIMO LOUHIKARI: RONDO TIMO LOUHIKARI: AVAINKOHTAUS 1. INT. IN TALO, ETEINEN PÄIVÄ Ovikello soi, Rondo menee avaamaan oven, TV:n ääni pauhaa taustalla. Oven takana seisoo Artsi apureidensa kanssa. Katohan, huhu piti paikkansa.

Lisätiedot

NÄYTTEENOTTO. Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille

NÄYTTEENOTTO. Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille LASTEN NÄYTTEENOTTO Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille Sisältö: Tervetuloa laboratorioon Mitä veri on? Verinäytteenotto Verinäytteenotto sormenpäästä Taikalaastari Sydänfilmi eli EKG 2.painos 2015 Alkuperäinen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Kirsi Alastalo Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto

Kirsi Alastalo Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto MENOPELIBINGO Tässä tiedostossa ovat: ohjeet arvottavat menopelien nimet pelimerkit kuvan peittämistä varten 6 erilaista bingoalustaa bingopalkintovitsejä. Lisää bingoalustoja on toisessa tiedostossa.

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14 Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: 19.4.2010 1/14 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 1A 21 6,02% 2. 1B 17 4,87% 3. 1C 16 4,58% 4. 2A 22 6,30%

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjassa

Työssäoppimassa Espanjassa 1 Johanna Karjalainen M11A Työssäoppimassa Espanjassa 17.2. 3.4.2014 Mistä kaikki lähti? Opettaja kysyi eräänä päivänä koko luokalta ketkä olisi kiinnostuneet lähtemään työssäoppimaan ulkomaille. Totta

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

DES. Ohjeet: Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto:

DES. Ohjeet: Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto: 1 DES Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto: / 200 Ohjeet: Tässä kyselylomakkeessa on 28 kysymystä kokemuksista, joita Sinulla saattaa ilmetä arkielämässäsi. Me olemme kiinnostuneita siitä, onko Sinulla,

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot