Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin ja yrityksiin.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin ja yrityksiin."

Transkriptio

1 3 Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin ja yrityksiin. L a h d e n k a u p u n gin tie d o tu s le h ti 3/ 2015

2 2 Onni on uusi Nosto: Ilo on suuri, kun lapset voivat taas koulun jälkeen jatkaa päivää kirjastossa tai muissa yhteistiloissa. koulu ja monitoimitalo! Liipolan Onni on jo ottanut vastaan päiväkotilapset ja luokkalaiset koululaiset. Kirjastoon ja yhteistiloihin odotetaan lisäksi kaikenikäisiä kaupunkilaisia. Teksti: Ina Ruokolainen Kuvat: Juha Tanhua Liipolan ja Jalkarannan asukkaille alkaa tänä syksynä uusi aika valmistuvien monitoimitalojen myötä. Sisäilmaongelmien vuoksi purettujen koulujen evakkovuodet ovat ohi, ja myös kirjasto, päiväkoti ja asukastoiminta voivat sujuvasti käyttää yhteisiä tiloja. Liipolan monitoimitalo Onni pääsi ottamaan vastaan päiväkotilapset jo elokuun alussa ja luokkalaiset lapset heti kouluvuoden alussa. Kirjasto avasi viikkoa myöhemmin ja asukastoiminta käynnisti ryhmänsä syyskuun alussa. Jalkarannan Jalo luovutetaan käyttäjille pari viikkoa myöhemmin. Liipolan reilut kolme vuotta kestänyt suunnittelu- ja rakennusprojekti on ollut tiivis ja pitänyt sisällään yhteistyötä mm. alueen asukkaiden ja koululaisten vanhempien kanssa. Taloon on saatu paljon muunneltavuutta ja mahdollisuuksia, joita kaikkia ei osata vielä edes hahmottaa. Viime minuuteilla ennen koulun alkua Liipolan koulun rehtori Maritta Turunen kuitenkin tiivistää tärkeimmän toiveen: Vanhemmat odottavat nyt terveitä tiloja! Ja tietenkin myös sitä, että kädentaito- ja liikuntatilat ovat taas samassa rakennuksessa, parakeissa niitä ei ollut. Vain se oli pettymys vanhemmille, että kouluun pääsivät lopulta vain luokkalaiset, ja isom- Asukkaat kehittivät Toimelassa ideoita sekä monitoimitaloa että koko Liipolaa varten.

3 3 NÄKÖ- KULMA Iloa arkeen elävässä kaupungissa Liikuntatilat näyttämön seinän takana voidaan yhdistää aulatiloihin. mat lapset menevät Launeelle. Kierros rakennuksen koulukerroksessa lupaa paljon: kalusteet ovat uusia ja parakeista mukaan tuodut välineet puhdistettuja. Värikoodatut tilat auttavat pieniäkin oppilaita löytämään paikalle. Entisaikojen luokkien sijasta käytössä on yhdisteltäviä ja eri tavoin järjesteltäviä tiloja, joissa esimerkiksi kaikki ykkösluokkalaiset voivat opettajineen opiskella joko isossa ryhmässä tai jakaantua taas sujuvasti pienryhmiin. Kaikki oppimisympäristöt ovat uuden opetussuunnitelman mukaisia. Tavallisia pulpetteja täällä ei ole ollenkaan, ja jokainen opettaja on voinut järjestellä työpöydät haluamaansa muodostelmaan, Turunen kertoo esimerkkinä. Ilo on suuri, kun lapset voivat taas koulun jälkeen jatkaa päivää kirjastossa tai muissa yhteistiloissa. Paluu monitoimitaloon Liipolan Onni ja Jalkarannan Jalo on suunniteltu monitoimitaloiksi alusta lähtien, mutta perusajatus oli sama jo aiemmissa rakennuksissa. Ilo on nyt suuri, kun lapset voivat taas koulun jälkeen jatkaa päivää kirjastossa tai jossain eri tahojen järjestämässä toiminnassa ja tavata niissä myös aikuisia. Ensimmäinen eli sisääntulokerros on varsinainen monitoimitila, jossa sijaitsevat kirjaston lisäksi mm. mediateekki, kuvaamataito- ja tekstiilipajat, näyttämölliseksi juhlasaliksi muuntuvat liikuntatilat ja aula, ruokailutila ja keittiö. Koulun tilat ovat toisessa kerroksessa. Päiväkoti toimii sekä pohjakerroksessa että toisessa kerroksessa, esiopetus koulun kanssa rinnakkain. Vastaava kirjastonhoitaja Suvi Haikola odottaa innolla lapsiryhmiä, jotka pääsevät jatkossa sisäkautta kirjastoon. Sijainti on loistava, toivottavasti jatkossa myös isommat lapset ja nuoret löytävät paikalle. Tila ei ole ihan niin iso kuin toivoimme, mutta voimme yhteistiloissa järjestää esimerkiksi koulutuksia asiakkaille. Uutta on myös omatoimitekniikka, joka avaa kirjaston ovet iltaisin ja viikonloppuisin rekisteröityneille yli 15-vuotiaille. Haikola muistuttaa, että kyse on lisäpalvelusta, normaalit aukioloajat ovat yhtä pitkät kuin ennenkin. Eri asukasryhmät mukana Onnin suunnittelun rinnalla Liipolan kaupunginosa on osallistunut valtakunnalliseen asuinaluehankkeeseen, jonka puitteissa perustettiin asukastupa Toimela ostoskeskukseen syksyllä Asukkaat ovat päässeet esittämään toivomuksia ja ideoita sekä talosta että sen tulevista toiminnoista. Myös valtakunnallinen koulutuksellinen tasa-arvo -hanke on näkynyt suunnittelussa. Liipolassa on paljon maahanmuuttotaustaisia perheitä ja lapsia, joiden ääni haluttiin kuuluviin. Oli onnenpotku, että koulu ja monitoimitalo olivat samaan aikaan tulossa, mikä voitiin ottaa huomioon suunnitelmissa. Nyt näyttää siltä, että kaikki Toimelassa syntynyt toiminta pystyy siirtymään monitoimitaloon. Kokonaisuus palvelee kaupungin tavoitteita, eivätkä aktiviteetit pääty projektin päättyessä, asuntoasiainpäällikkö Ari Juhanila kertoo. Käytännön asukastyöstä Liipolassa ovat kuluneen kahden vuoden aikana vastanneet projektikoordinaattori Johanna Järvelä ja projektityöntekijä Aleksandr Korolev. Olen toiminut kaupungin ja asukkaiden välissä ja etsinyt yhteistyökumppaneita, Järvelä kertoo. Hän toivoo, että monitoimitalo houkuttaisi jatkossa myös nuoria, joille ei ole nuorisotaloa alueella. Työ eri-ikäisten kanssa on ollut monipuolista: neuvomista tietokoneiden kanssa, julisteiden tekemistä, tapahtumien järjestämistä, pelien hankkimista lapsille, Korolev kertoo. Asuinaluehanke päättyy vuodenvaihteessa, minkä jälkeen harrastusryhmien ja muiden toimintojen on tarkoitus jatkua yhdistysten ja Onnin taloisännän suojeluksessa. Rehtori Maritta Turusesta tulee jatkossa myös talon toiminnanjohtaja. Pidän syksystä, se on mielestäni paras vuodenaika, seesteinen ja energinen. Kevät on levotonta odotuksen aikaa. Kesään liittyy alusta asti menettämisen tuska: vaalean vihreä on liian nopeasti tumman vihreää, juhannuksessa ollaan ennen kuin kesän tajuaa alkaneenkaan ja sen jälkeen odotellaan jo vilulintujen visertämistä. Kesäloma hujahtaa nopeasti ja paluu arkeen tuntuu ankealta: vuorokausirytmi on sekaisin, jälkikasvu pitää saada palautettua järjestykseen ja koulutielle. Mutta kun arjen rutiinit saa taas sujumaan, elämä solahtaa mallilleen ja arki tuntuukin olevan ihan hyvä tapa elää! Kesällä kerätty energia valon ja levon muodossa kantaa pitkälle syksyyn. Loman jälkeen on otollinen hetki ryhdistäytyä ja aloittaa vaikka kiva uusi harrastus. Päätin panna toimeksi, kun työvaatteet loman jälkeen tuntuivat kummasti vyötärönseudulta kiristävän ja valitsin uudeksi liikuntamuodoksi lenkkeilyn rinnalle pyöräilyn. Lahti on mäkisine maastoineen erinomainen kuntoilukaupunki. Ja minkä uuden näkökulma pyöräily Lahden seudusta antaakaan! Pyöräillessä maisemat vaihtuvat nopeasti ja ympäristön kokee kaikilla aisteillaan: värit näyttävät kirkkaammilta kuin auton ikkunasta, tuoksut vaihtelevat viljapellosta ja vasta leikatusta nurmikosta houkut- televaan tuoreen leivän tuoksuun ja pihagrillien lupauksiin. Löytää uusia paikkoja ja huomaa asioita, joita aikaisemmin ei ole huomannut. Olen tutkinut verkosta löytyvästä Lahden seudun pyöräilyoppaasta uusia reittejä ja päättänyt tutustua kotimaakuntaan uudella tavalla sitä mukaa, kun voimat kasvavat ja lenkki pidentyy. Harrastamisen riemun jaan lukuisten muiden kaupunkilaisten kanssa. Wellamo-opiston kurssit ovat suuressa suosiossa ja paikkoja varmistettiin jonottamalla. Laaja kurssivalikoima tarjoaa monipuoliset harrastamisen ja opiskelun mahdollisuudet. Kurssitarjontaa tutkiessa huomaa, mitä kaikkea mielenkiintoista voisikaan tehdä, mitä uusia taitoja opiskella ja kehittää itseään. Valtakunnan puheenaihe on talouselämän synkät näkymät, uusi hallitusohjelma ja valtion budjettiesitys. Kuntatalous kiristyy ja kaupungin päättäjät ovat vaikeiden valintojen edessä. Työttömyys on Lahdessa suuri ongelma. Kaupungin pitää saada houkuteltua uusia yrityksiä luomaan työpaikkoja. Onnistumisen yhtenä edellytyksenä on kaupungin elävänä ja elinvoimaisena pitäminen, kukapa nyt näivettyneeseen kaupunkiin haluaisi asettua. Elävyyden ja elinvoimaisuuden eteen meillä kaikilla on annettavaa. Hyödynnetään niitä mahdollisuuksia, joita meillä on tarjolla liikuntaa, upeaa luontoa, Wellamo-opistoa ja kirjastoa, tapahtuma- ja kulttuuritarjontaa, elävää kaupungin keskustaa. Lähdetään torille ja turuille, harrastetaan, osallistutaan ja täytetään tapahtumat, järjestetään iloa arkeen itsellemme ja läheisillemme. Taidelauantaina 5.9. nähdään jälleen voimanäyte Lahden elävyydestä ja yhteisöllisyydestä. Kaupunkilaiset kaupungista elävän tekevät! Sivistystoimiala pähkinänkuoressa Lahden kaupungin sivistystoimiala vastaa varhaiskasvatus-, koulutus-, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden järjestämisestä sekä kaupunginmuseon, -orkesterin ja -teatterin toiminnasta. Palveluilla sivistystoimiala edistää lahtelaisten hyvinvointia, elämänhallintaa, oppimista ja osallisuutta sekä kaupunkiseudun vetovoimaisuutta. Yli 120 toimipistettä 2628 henkilötyövuotta, osuus kaupungin henkilöstöstä yli 40 % Budjetti 191 M, osuus kaupungin budjetista 26 % Tulot 17 M Lapset, oppilaat, kurssilaiset: Päivähoito, esiopetus Peruskoulut Lukiot Wellamo-opisto Asiakaskohtaamiset, -käynnit: Nuorisopalvelut Kirjasto- ja tietopalvelut 1,2 milj. Liikuntapaikat 2,0 milj. Kulttuurikeskus Kaupunginmuseo Kaupunginorkesteri Kaupunginteatteri Tiina Granqvist, toimialajohtaja sivistystoimiala Luvut toimintavuodelta 2014

4 4 Aaro Matinlauri käy muotokuvillaan keskustelua myös tradition kanssa. Venytettyihin hahmoihin inspiraatio tuli etruskitaiteesta. Kohtalona ihmisten kuvaaminen Teksti: Ina Ruokolainen Kuvat: Juha Tanhua Kilpiäisten taiteilijatalossa asuvat kuvataiteilijat Maria Laine ja Aaro Matinlauri edustavat eri sukupolvia, mutta heitä yhdistää halu tutkia maailmaa kuvaamalla ihmistä. Hyvät työskentelyolosuhteet inspiroivat, kuvataiteen asema huolettaa. Aaro Matinlauri on rikastuttanut Lahden taide-elämää jo 40 vuotta valmistuttuaan silloisesta Lahden taidekoulusta Pari vuotta myöhemmin hän pääsi pitämään laajan debytanttinäyttelyn Lahden taidemuseossa. Kolmas tärkeä etappi oli saada ateljeeasunto Kevätkadulta Kilpiäisistä vuonna Taiteilija tunnetaan etenkin muotokuvistaan, joita hän on tehnyt sekä tilauksesta että teemakokonaisuuksina. Välillä hahmot ovat venytettyjä, välillä heistä näkyy vain maan rajasta kasvava pää. Aina taiteilija katsoo kohteitaan lämmöllä. Tykkään ihmisen kuvaamisesta. Minulle on luontaista tulkita olemista ihmiskehon kuvaamisen kautta. Lisäksi koen, että taiteilijan ja taiteen tradition vuoropuhelu on osa työtäni, Matinlauri kertoo lähtökohdistaan. Maria Laine valmistui Lahden taideinstituutista 2008 ja sai niin ikään lentävän lähdön uralleen, kun hänen tummasävyiset ihmiskuvansa voittivat Taidekeskus Salmelan nuorten näyttelyn Sen jälkeen juuri päättynyt pitkä apuraha on auttanut hiomaan tyyliä ja tekniikkaa rauhassa. Öljyvärimaalaus kerrosmaalaustekniikalla on perinteinen tekniikka, jossa maalaus muodostuu hitaasti. Se vaatii paljon keskittymistä ja pitkäjänteisyyttä, mikä on myös tekniikan viehätys. Tekniikka ja siveltimenjälki tuovat teokseen uusia ulottuvuuksia, kyse ei ole vain valokuvasta, joka toistetaan, Laine pohtii. Hyvät työtilat ja henki Molemmille taiteilijoille työtila Kevätkadun taiteilijatalossa merkitsee paljon. Rivitalossa on seitsemän ateljeeasuntoa, joissa työskentelee eri -ikäisiä ja eri tekniikoiden taiteilijoita. Kullakin on oma sisäänkäynti ja pieni oma piha metsän reunassa. Isossa tilassa saa hyvin katseluetäisyyttä työhön, ja maalaukseni vaativat myös säilytystilaa. Oikeanlainen valo on tärkeä ja minulle on ihanteellista, että työtila on asunnon yhteydessä, Laine kertoo. Hän on jopa teettänyt kesällä ilmastointiremontin omalla kustannuksellaan, jotta maalauksessa käytettävät kemikaalit eivät leviä asuntoon. Matinlauri kehuu pitkällä kokemuksellaan talon hyvää henkeä, joka on tarjonnut sekä kollegiaalista seuraa että taannut työrauhan. Talossa on asunut ja työskennellyt monia arvostettuja taiteilijoita, tässä asunnossa aluksi Reino Hietanen ja vanhemmasta polvesta myös esimerkiksi Eija Markkanen, Antti Ukkonen, Arto Pennanen, Pirkko ja Markku Viitasalo. Viime vuosina on tapahtunut sukupolvenvaihdos ja on taas uusi kiinnostava vaihe. Talon hallinnosta vastaa Lahden Taiteilijatalosäätiö, joka koostuu Lahden Taiteilijaseuran ja kaupungin edustajista. Ma-

5 5 Maria Laine iloitsee suuresta työhuoneesta, jossa hän pääsee oikeassa valossa katsomaan töitä sekä läheltä että kaukaa. tinlauri muistuttaa, että kaikki talon kulut katetaan taiteilijoilta tulevilla vuokrilla. Hieno luonto ympärillä Vaikka Laine ja Matinlauri kuvaavat kumpikin pääosin ihmistä, ympäröivä luonto inspiroi kumpaakin. Saatan rinnastaa luontoa ja ihmistä tai kuvaan tietynlaista valoa. Luonnossa liikkuessa aistit ovat avoinna, mikä luo ihanteellisen tilan uusien ideoiden synnylle. Oksan muoto tai sumuun katoava maisema saattaa antaa sykäyksen maalausaihiolle ja ilmetä lopulta esimerkiksi maalausteni hahmojen asennoissa tai tunnelmassa, Laine pohtii. Matinlauri uppoutuu yksinäiseen maalaamiseen joskus pitkiksi ajoiksi, jolloin oma piha ja liikunta luonnossa ovat tärkeitä. Oleellista molemmille ovat hyvät kulkuyhteydet sekä Lahden keskustaan että eteenpäin. Matinlauri on tehnyt pitkiäkin taidematkoja muun muassa Italiaan, josta hän on löytänyt varhaisimmat muotokuviensa esikuvat etruskitaiteesta. Historian tunteminen on minulle tärkeää. Siksi on raskasta, jos nykypolvi tuhoaa jotain edellisten sukupolvien perustamaa kuten vuosikymmenien aikana rakennetun taidekoulutuksen. Minä ja moni muu on tullut ja jäänyt tähän kaupunkiin juuri taidekoulun vuoksi. Taide tukee yhteisöä Taiteilijat seuraavat hämmentyneinä keskustelua, jossa taiteella ei aina nähdä paikkaa yhteiskunnassa. Laine ja Matinlauri ovat huomanneet sekä näyttelyiden että opetustöiden kautta, mikä merkitys kuvilla ja taiteella yleensä on yksilölle ja yhteisölle. Monien tutkimustenkin mukaan kulttuuri ja taide tuovat positiivisia vaikutuksia muille elämänalueille. Taiteen tuottamilla pehmeillä arvoilla on merkitystä yksilön ja yhteisön hyvinvointiin ja jopa terveyteen, Matinlauri pohtii. Matinlauri on aiemmin toiminut aktiivisesti Lahden Taiteilijaseurassa, joka muiden taiteilijajärjestöjen ohella pitää esillä taiteen ja taiteilijoiden asemaa kaupungissa. Hän kiittää kollegoita, jotka jaksavat nyt tehdä töitä muiden eteen. Laine toivoo, että lahtelainen kunnallispolitiikka huomaisi vilkkaan taide-elämän merkityksen, jotta kaikki tekijät eivät karkaisi pääkaupunkiseudulle. Lahdessa on kuitenkin taloudellisesti helpommat olosuhteet taiteilijoille, ja näyttelyitä voi aina pitää muuallakin. Taarasti palvelee ammattilaisia ja harrastajia Teksti: Ina Ruokolainen Kuva: Erkki Hämäläinen Nastolan keskustassa sijaitseva Taidekeskus Taarasti on luvun alusta lähtien tarjonnut valoisan ja edullisen näyttelytilan sekä Nastolan Taideyhdistyksen omille että vieraileville taiteilijoille. Taideyhdistyksen jäseniä on eri puolilta Päijät-Hämettä, joten keskus vaikuttaa aika isolla alueella. Kaksi kertaa vuodessa pidämme jäsenistön töitä esittelevän näyttelyn ja kerran vuodessa pyrimme tuomaan esille valtakunnallisesti arvostettuja taiteilijoita, varapuheenjohtaja Erkki Mielo kertoo. Sekä jäsenistön että yleisön suosikkitaidetta on perinteinen esittävä taide, jota myös jonkin verran myydään. Kirjo vuosien varrella on kuitenkin ollut laaja. Syksyn näyttelyohjelmassa on mm. lokakuussa Nastolaa pitkään kuvanneen Erkki Hämäläisen valokuvanäyttely ja marraskuussa taidenäyttely yhteistyössä Nastola-seuran kanssa. Pääosa näyttelyistä on kävijöille ilmaisia, lisäksi ihmiset pääsevät taiteen ääreen kesäteatterin ja muiden tapahtumien yhteydessä. Keskus on lisäksi suosittu tapahtumapaikka, jossa järjestetään mm. joka kesä Rautalankafestivaalit. Vuosittain Taarastissa vierailee ihmistä. Taidekeskus Taarastissa järjestetään näyttelyiden ohella paljon tapahtumia, joiden ohessa voi tutustua taiteeseen.

6 6 Pääterveysasemalla sairaanhoitaja on moniosaaja Teksti: Merja Ojansivu Kuva: Juha Tanhua Potilas on itse kuljettajan paikalla ja hoitaja on apukuskina. Sairaanhoitaja Marja Kotajärvi on tuttu suurelle joukolle lahtelaisia pitkäaikaissairaita, jotka käyvät säännöllisesti hänen vastaanotollaan Paavolan terveysasemalla. Hän on yleismies juntunen, joka auttaa potilaita kansansairauksien omahoidossa. Potilaani vaativat paljon tukea ja seurantaa. He ovat pääasiassa iäkkäämpiä ihmisiä ja heillä on esimerkiksi diabetes, sydän- ja verisuonisairaus tai joku muu kansansairaus tai useita sairauksia. Pääasiassa potilaat tulevat Kotajärven vastaanotolle omasta kotoa ja he hoitavat itse sairauttaan hoitosuunnitelman mukaisesti. Vastaanotolla seurataan lääkärin määräämän hoidon onnistumista, seurataan verenpainetta, Marevan-lääkitystä, kolesteroleja, diabetes-hoitoa, annetaan pistoksia ja kartoitetaan elämäntilannetta sekä lääkitystä ja omahoitoa. Teen myös esimerkiksi muistikartoituksia ja ohjaan potilaita kuulontutkijalle. Voin lähettää potilaan geriatrin pakeille tai erilaisiin tutkimuksiin. Sairaanhoitajan toimenkuva on niin laaja, että oikeastaan hoitajan pitäisi tietää jotain kaikista sairauksista. Sairaanhoitajan kautta lääkärille Kotajärvi vakuuttaa, että työ on vaativaa. Potilailla on pitkät sairauskertomukset ja useita hoitoa vaativia sairauksia. Lyhyellä vastaanottoajalla on saatava kokonaiskuva tilanteesta ja arvioitava jatkotoimet, esimerkiksi vaatiiko tilanne lääkärin vastaanottokäyntiä. Sairaanhoitaja valmistelee potilaat lääkärin vastaanotolle, tekee tarvittavat mittaukset ja kyselyt sekä tarkistaa mitä laboratoriokokeita tarvitsee ottaa. Kaiken kaikkiaan sairaanhoitaja koordinoi hoitoa. Kotajärven työparina ja konsultoivana lääkärinä Paavolan terveysasemalla toimii naapurihuoneessa vastaanottoa pitävä terveyskeskuslääkäri Svetlana Nogina. Yhteistyö on sujunut kaikin puolin hyvin. Kotajärvi korostaa, etteivät kaikki potilaat tarvitse lääkäriä, vaan saavat avun sairaanhoitajalta, joka voi konsultoida lääkäriä. Hoitaja motivoi potilasta omahoitoon Lahti oli vuosina mukana Potku -hankkeessa (potilas kuljettajan paikalla). Ajattelutapaa on muutettu siihen suuntaan, että potilas tietää itse miten häntä hoidetaan ja häntä kannustetaan hoitamaan itseään. Hoidon tavoitteet ja keinot potilas määrittelee itse yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Yhdessä mietitään keinoja omahoidon tukemiseen ja on tärkeää, että potilas sitoutuu omaan hoitoonsa. Siinä on se ajatus, että potilas on itse kuljettajan paikalla ja minä olen apukuskina. Vuorovaikutus ja motivointi ovat tulleet vahvasti mukaan sairaanhoitajan työhön. Herääminen itsehoitoon voi tapahtua ja johtaa hyviin elämäntapamuutoksiin. Pienikin elämäntapamuutos voi vaikuttaa paljon. Sairaanhoitajan vastaanottoajat ovat kestoltaan viitoista minuuttia, puoli tuntia tai tunnin. Pisimmät ajat on varattu laajemmille kartoituksille ja selvittelyille. Sähköiset potilastietokannat Paavolan pääterveysasemalla työskentelevä sairaanhoitaja Marja Kotajärvi mittaa vastaanotollaan Maria Rautiaisen verenpaineen. ovat tulleet yhä enemmän mukaan työnkuvaan. Tietoja viedään Kanta-arkistoon ja tarkistetaan sieltä. Erilaiset tietojärjestelmät ja tiedon paljous tuottavat päänvaivaa. Joudun usein pohtimaan, mistä haen tietoa, kun samaa potilasta hoidetaan monessa eri paikassa. Osa potilaan seuran- Lahden lähiklinikkamalli nasta hoidetaan keskussairaalassa ja osa täällä perusterveydenhoidossa. Jos sairaanhoitaja Kotajärvi saisi päättää, koko terveydenhuollossa toimisi yhtenäinen potilastietokanta, josta potilaan hoidot ja lääkitykset voisi tarkistaa nopeasti. Se olisi merkittävä parannus hoitotyöhön. Lahden kaupunki siirtyi lähiklinikkamalliin Kaupungissa toimii kolme lähiklinikkaa ja pääterveysasema. Paljon palveluja tarvitsevien hoito keskitettiin Paavolan pääterveysasemalle ja kevyemmän tason hoito lähiklinikoille. Asiakas ottaa ensiksi yhteyttä potilasneuvon puhelinpalveluun. Palvelussa arvioidaan hoidon tarvetta ja ohjataan asiakas oikeaan paikkaan: lähiklinikalle, pääterveysasemalle tai päivystykseen. p lähiklinikkojen asiakkaat p pääterveysaseman asiakkaat Jätehuoltomääräykset uudistuivat asukkailla tärkeä rooli jätteen synnyn ehkäisyssä ja kierrätyksessä Kunnan velvollisuutena on edistää kierrätysvelvoitteiden täyttymistä. Asukkailla on tärkeä rooli jätteen synnyn ehkäisyssä, jätteiden lajittelussa ja jätteistä syntyvien haittojen pienentämisessä. Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen uudet jätehuoltomääräykset astuivat voimaan toukokuussa Lahden uusissa jätehuoltomääräyksissä tiukennettiin lajittelumääräyksiä ja annettiin joustoa jäteastioiden tyhjennysväleihin. Jo jätelain perusteella kaikkien asuinkiinteistöjen, mukaan lukien vapaa-ajan kiinteistöjen, tulee kuulua järjestetyn jätehuollon piiriin. Asukkaan on tilattava kiinteistölleen määräysten mukaiset jäteastiat ja niille jätteenkuljetus. Lahdessa jokaisella asuinkiinteistöllä tulee olla sekajäteja energiajäteastia. Vuoden 2016 alusta lähtien taajama-alueen kiinteistöillä, joilla on vähintään 10 asuntoa, tulee olla biojätteen ja kartongin keräyksien lisäksi lasinja metallinkeräys. Lahden alueella hyötyjätteen vapaaehtoista keräystä on ollut jo laajasti ennen määräyksiä. Keräyspaperi kerätään kerros- ja rivitaloalueilla kiinteistöiltä maksutta. Joustoa tyhjennysväliin Sekajäteastiat on mahdollista tyhjentää uusien jätehuoltomääräysten mukaan korkeintaan 12 viikon välein, mikäli kiinteistöllä kompostoidaan. Biojätteen kompostointia suositellaan pienkiinteistöille. Jos kiinteistöllä ei kompostoida, sekajäteastia tulee tyhjentää korkeintaan 2 viikon välein kuten biojäteastiakin. Energiajäteastia on tyhjennettävä korkeintaan 12 viikon välein. Jätelautakunta voi myöntää kirjallisen hakemuksen perusteella poikkeamista tyhjennysväliin. Jätelautakunta myöntää myös muut poikkeukset jätehuoltomääräyksiin ja ottaa vastaan määräysten mukaiset ilmoitukset. Pienkiinteistöissä asuvat voivat viedä lasi-, metalli-, kartonkijätteet ja kierrätyspaperin Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n ekopisteisiin. Ensi vuoden alusta alkaen hyötyjätteiden kierrätyksen järjestävät pakkausjätteiden tuottajat, jotka perustavat alueelliset keräyspisteet. Jätekimpat mahdollisia Asemakaava-alueella yhteisiä jäteastioita eli jätekimppoja voivat käyttää yksittäiset kiinteistöt, jotka sijaitsevat lähinaapureina. Haja-asutusalueella yhteisiä jäteastioita voivat käyttää kiinteistöt, jotka sijaitsevat ajotietä enintään kilometrin päässä yhteisestä keräysvälineestä tai kiinteistöt, jotka sijaitsevat saman yksityistien tai -tiestön varrella. Lisäksi vapaa-ajan kiinteistöt, joihin kuljetaan veneellä ja yhteinen astia on sijoitettu venepaikan yhteyteen voivat käyttää yhteistä jäteastiaa. Kimppa-astiasta tulee ilmoittaa jätelautakunnalle. Asuinkiinteistöjen saostussäiliöistä, pienpuhdistamojen lietetiloista ja muista vastaavista säiliöistä on poistettava jätevesiliete tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Asuinkiinteistön umpisäiliön toimintaa on seurattava vähintään kerran vuodessa ja tyhjennettävä tarvittaessa. Lietteiden tyhjennysmääräykset koskevat myös vapaa-ajan asuntoja. Lisätietoja jätehuoltomääräyksiin liittyvistä hakemus- ja ilmoitusasioista: Päijät-Hämeen jätelautakunta phjatelautakunta Asiakaspalvelu p Neuvontaa ja opastusta jätehuoltomääräyksiin perustuvasta jätehuoltoon liittymisestä, jätteiden toimituspaikoista ja jätteen lajittelusta: Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Asukasneuvonta p Kiinteistökohtainen jätehuolto Pientalot, kiinteistöt jolla < 10 huoneistoa: Sekajäte ja energiajäte Biojätteiden omatoimista kompostointia suositellaan Kiinteistö, jolla vähintään 10 huoneistoa/kiinteistö: Energiajäte, biojäte, sekajäte, paperi, kartonki, lasi ja metalli (lasi ja metalli alkaen) Tyhjennysvälit Sekajäte (kompostoidaan) 12 vkoa Sekajäte (ei kompostoida) 2 vkoa Energiajäte 12 vkoa

7 7 Tavallista elämää tukiperheessä Emme tiedä lasten perheiden ongelmia eivätkä ne meitä kiinnostakaan. Tukiperheeksi sitoudutaan vuodeksi kerrallaan. Vuoden vanha Inna ei ollut vielä syntynyt, kun Mirva ja Heka Kuukasjärvi ottivat ensimmäisen tukilapsen kotiinsa. Lapset ovat opettaneet meille kärsivällisyyttä ja elämäniloa arjessa. Teksti: Ina Ruokolainen Kuva: Juha Tanhua Mirva ja Henri Heka Kuukasjärvi avaavat kerran kuussa viikonlopuksi kotinsa lahtelaisille veljeksille, jotka tarvitsevat tukiperheen apua arjessaan. Tukilapset ovat opettaneet pariskunnalle kärsivällisyyttä ja taitoa iloista elämästä keskellä lapsiperheen arkea. Kuukasjärvien innostus syntyi auttamisen halusta tilanteessa, jossa pariskunnalla ei vielä ollut omia lapsia täyttämässä isoa omakotitaloa. Aika hetken mielijohteesta otimme yhteyttä kaupungin työntekijään, joka tuli käymään ja kertoi miten homma toimii ja mitkä ovat vastuut ja velvollisuudet. Mitään ennakkoasenteita meillä ei ollut, Mirva Kuukasjärvi kertoo. Tukiperheaikana Kuukasjärville on ehtinyt syntyä Inna-tytär ja koti vaihtua pienempään kerrostaloasuntoon. Nykyiset pojat ovat kuuluneet perheen arkeen kaksi vuotta, ja nyt näyttää siltä, että he jatkavat käyntejä vielä vuoden. Pojat ovat tulleet tutuiksi ja viikonloppujen rutiinit ovat syntyneet. Perhe on ehtinyt käydä yhdessä kirjastossa, autokaupoilla ja sukulaissynttäreillä, leipoa piparkakkutaloa ja vain oleillakin. Pääperiaate on viettää ihan tavallista elämää, vaikka joskus voi olla kiva käydä huvipuistossa. Viikonlopun aikana ei kuitenkaan käytetä aikaa pelaamiseen kännykällä tai tietokoneella, Heka kertoo. Pojat tulevat kylään mielellään ja nykyään myös kertovat kuulumisiaan. Tuettavan perheen taustat ja ongelmat eivät kuitenkaan kuulu tukiperheelle. Lapsista kerrotaan sairaudet, lääkitykset ja esimerkiksi sellaiset pelot, joilla on merkitystä hoidolle. Me emme tiedä ongelmia eivätkä ne meitä kiinnostakaan. Päinvastoin, joskus ihmettelemme, miten tasapainoisen ja tavallisen oloisia pojat ovat. Nyt vuoden ikäisen Innan syntymä sai Kuukasjärvet hetkeksi pohtimaan rooliaan ja pitämään muutaman kuukauden tauon poikien kanssa. Kun vauvan unirytmi oli löytynyt, perhe oli valmis ottamaan veljekset taas vastaan. Pojat eivät aluksi oikein edes reagoineet Innaan, mutta kun hän alkoi enemmän seurustella, he yhtäkkiä innostuivatkin kovasti ja kertoivat kotonakin suloisesta vauvasta. Inna taas pitää kauhean paljon kaikista lapsista ja seuraa heidän tekemisiään. Tukiperheiksi aikoville Mirva lähettää terveisiä: Älkää odottako heti liikaa, tutustumiseen voi mennä puolesta vuodesta vuoteen. Tukiperhetoimintaan sitoudutaan, mutta jos kemiat eivät kohtaa, tukisuhteen voi myös lopettaa. Kuukasjärvien kaksi aiempaa sopimusta on päätetty syistä, jotka eivät olleet heistä tai lapsista johtuvia. Aina tukisuhteen päätyttyä tuli mietittyä uudelleen, jaksaako aloittaa alusta. Onneksi uskalsimme uudestaan. Nyt tuntuisi jo oudolta, jos pojat eivät kävisi meillä, Mirva kertoo. Toiminta on tuntunut jopa niin omalta, että Heka ryhtyi myös kahden teini-ikäisen pojan tukihenkilöksi ja tapaa heitä kerran viikossa. Koko perheen pitää sitoutua Lahdessa on 80 tukiperhettä, jotka ottavat luokseen kerran kuussa viikonlopuksi joko yksittäisen lapsen tai saman perheen sisaruksia. Lisäksi parikymmentä tukihenkilöä tapaa tuettavia lapsia kerran viikossa muutaman tunnin kerrallaan. Tuettavat perheet tulevat palvelutarpeen selvityksen kautta. Perhepalveluohjaaja Maija Liesegang haastattelee, valitsee ja opastaa tukiperheet ja -henkilöt sekä pitää yhteyttä heihin. Haluatko tukihenkilöksi tai -perheeksi? Tukihenkilöiksi ja -perheiksi voivat ryhtyä tavalliset ihmiset, joilla ei ole rikosrekisteriä, mielenterveysongelmia tai muita terveysongelmia, jotka estävät lasten kanssa toimimisen. Täysi-ikäisyys vaaditaan. Koko perheen pitää olla mukana, mutta myös yksinasuvat voivat toimia tukiperheenä. Toivomme, että jatkossa meille tulee tukiperheitä, jotka voivat vastata myös eri etnistä alkuperää olevien tuettavien tarpeisiin. Tukiperheille ja tukihenkilöille maksetaan korvausta. Seuraava tukihenkilökoulutus järjestetään syys-lokakuussa Lahdessa. Ilmoittautumisaika on Ilmaisen koulutuksen järjestävät Lahden kaupunki ja Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry. Kiinnostuneet haastatellaan ennen koulutusta viikoilla 38 ja 39. Ota yhteyttä: tai Mittarit seuraavat ympäristön tilaa Ympäristökaupungin ympäristön tilaa seurataan monin tavoin. Yksi on vuosittain julkaistava Lahden seudun ympäristökatsaus. Valikoitujen mittareiden avulla katsauksessa kerrotaan ympäristön tilan muutoksesta Lahdessa, Hollolassa ja Nastolassa. Luontoon, vesiin ja monimuotoisuuteen liittyvien mittarien lisäksi seurataan päästöjä, jätteen määrää, energiankulutusta ja esimerkiksi ympäristökasvatuksen tavoittamista. Biokaasuvoimalan avaaminen oli yksi viime vuoden tärkeistä asioista. Kujalan LaBio on tällä hetkellä Suomen suurin biokaasuvoimala, jonne tulee kahdeksan kunnan jätevesilietteet ja biojätteet. Biokaasun kehittämisen jälkeen massa menee entiseen tapaan kompostoitavaksi, ja näin biojätteistä saadaan kaikki hyöty ja jäte turvallisesti käsitellyksi. Kompostoinnista nouseva lämpö vieläpä hyödynnetään biokaasureaktorissa, joten menetelmä on energiatehokas. Tieto on lisääntynyt Merkittävää on myös se, miten ympäristötiedon levittäminen ja asukasosallistuminen ovat kasvaneet. Tulokset vastaavat erinomaisesti Lahden kaupungin strategisia tavoitteita. Erityisesti ympäristöneuvonnan tavoittamien lasten sekä maankäytön suunnittelun asukastilaisuuksien määrä on kasvanut merkittävästi. Vaikka ympäristön tila on monilla mittareilla kehittynyt suotuisasti, esimerkiksi vesistöjen laadun paraneminen ja pilaantuneiden pohjavesien puhdistuminen kestävät pitkään. Jotkin mittarit eivät näytä kestävään suuntaan: sähkön kulutus sekä autoistuminen jatkavat kasvuaan. Salpausselän ihmiset ansaitsevat kauniin ja puhtaan ympäristön, ei vain tänä vuonna vaan myös sadan vuoden päästä, siksi ympäristötekoja ja -seurantaa tarvitaan. Lahden seudun ympäristökatsaus vuodesta 2014 on luettavissa Asuminen ja ympäristö Ympäristönsuojelu Julkaisut. Samasta paikasta löytyvät myös mm. ilmanlaatuseurannat, meluselvitykset ja Vesijärven tilan seurannat, jotka kaikki ovat ihmisten vapaasti käytettävissä.

8 lahden taidelauantai 2015 Taidelauantai tullaan järjestämään Lahden kaupungin toimesta aina syyskuun ensimmäisenä lauantaina. Tänä vuonna Taidelauantai on 5.9. klo välisenä aikana. Samaan aikaan juhlitaan myös 110-vuotiasta Lahden kaupunkia. Taidelauantai on yhteinen kaupunkikarnevaali, jossa eri toimijoita kutsutaan tekemään yhdessä hieno päivä ja toivotaan, että kaupunki olisi täynnä tapahtumia. Tapahtumanjärjestäjiä kannustetaan yhdessä tekemiseen ja yhteisöllisyyteen. Ohjelmaa suunnataan kaiken ikäisille kaupunkilaisille. Klo Mukana olevat ohjelmanjärjestäjät tuottavat tapahtumansa itse. Kukaan ei erityisesti päätä tapahtuman sisältöä, vaan kokonaisuus luodaan yhdessä. Tarkemmat aikataulut ja sisällöt löytyvät menoinfo.fi ja lahdentaidelauantai -sivuilta. Tervetuloa viihtymään! tapah tumapaik at J a tapah tumat (Huom! Muutokset mahdollisia!) Varsinaiset tapahtumat HistoriaLLinEn museo 6 LaHdEn KaupungintEattEri Kannaksen lukio ottaa ennakkolähdön taidelauantaihin 4.9. klo Kannaksen lukion piha-alue, Kannaksenkatu 20 Klo avajaispuhe rehtori Jyrki Rosti Taidekahvio Vintagekirppis Edullisesti taidetta Bändimusaa Kanteletyöpaja Nykytaiteen työpajoja Mediasta muodoksi (sanomalehtityöpaja) 1 Kauppatori Ympäristökylä klo 10 alkaen (Lahden Seudun Ympäristöpalvelut/ Ympäristöviikko) Asiaa, musiikkia, haastatteluja Huutokauppa Muotishow Patinan Kuvausaseman esittely Kierrätysinfot pete Hyvä mieli liikenteessä polkuautokisa klo timo Jakolan taidebussi Taidetta, tuotteita, tapaamisia, syksyn satoa VEsiJärVEnKatu 2 sinne store Skeittausta, musaa, ruokaa Hot Club Liikuntakoulu Iltapäivätanssia eri muodoissa Vintage myyntitapahtuma Historiallisen museon pihalla Vanhoja ajoneuvoja sekä takakonttimyyntiä Salpauksen kampaamopuolen opiskelijoiden pikakampauksia Kafe Kartano on auki tapahtuman ajan Yleisöopastuksia Esitellään uusi toriin liittyvä mobiiliopastus Taiteilijatapaamisia ym. 5 taidemuseo Taidemuseolla musisoi Danceohjelmasta tuttu Rasmus Leppänen, alias Eraesmus. tekee musiikkia, tanssia ja grafiikkaa, esittelyssä myös hänen uusin musavideo Yleisöopastuksia Pop-up myyntiä ilmainen Cats-musikaalibingo kaupunginteatterin aulassa klo Lahden Uusi Kesäteatteri LAUKES ja Lahden Kaupunginteatteri tuottavat yhdessä yhden maailman suosituimmista musikaaleista värikkäänä konserttiversiona. Tule tutustumaan tammikuussa 2016 ensi-iltansa saavaan CATSmusikaaliin ja voita samalla itsellesi ilmainen lippu haluamaasi esitykseen. Bingoajat: klo 12.00/12.30/13.00/ Huom! Rajoitettu osallistujamäärä, ole ajoissa paikalla! teatterikahvila avoinna klo myrskyluodon maija -musikaalin ensi-ilta (Loppuun varattu) putiikkipäivä Keskustan putiikit mukana menossa! Erityisesti lapsille Nukketeatteriesitykset klo 14.30; 15.30; ja Kasvomaalausta Jättisaippuakuplien tekoa Maalaustyöpaja Käpytyöpaja Pelejä ja leikkejä 3 asko2 askonalue, askonkatu 9 Paletti lapsiperheille klo Taidetta äärestä laitaan sisä- ja ulkotiloissa 7 aleksanterinkatu Amarillo ja Public Corner; livemusaa ja hyvää meininkiä Hot Club-improtanssia Lahti2017; kisakadun haltuunotto

9 lahden taidelauantai 2015 Taidetta HoLLoLanKatu sibeliuksenkatu LaHdEnKatu VuoriKatu 4 rauhankatu HämEEnKatu 18 1 aleksanterinkatu mariankatu VapaudEnKatu LaaKsoKatu 8 10 KirKKoKatu rautatienkatu 15 päijänteenkatu VEsiJärVEnKatu 16 5 KauppaKatu Musiikkia Tanssia saimaankatu oikokatu 6 19 KannaKsEnKatu KYmintiE KarJaLanKatu Teatteria 22 HarJuKatu onnelantie Lahti 110v 11 LoViisanKatu Oivalluksia Laulua Elämyksiä mannerheiminkatu askonkatu 3 Naurua 11 pikkuteatteri VapaudEnKatu 21 galleria uusi Kipinä Swing it! -kuoron avoimet harjoitukset klo Päivi and the Moonstones klo Millstone Big Band klo Kansantalo Kansantalon edustalla Aatetila ry:n Meitsieteitsie Photo Booth klo teerenpeli Improteatteri Kipinä klo DJ Ton-E klo Lahden ooppera Oopperahetki Jugendsalissa klo ja LaHdEn maakuntakirjasto Kauno ry:n/tukeva porras -hankkeen taiteilijat esittäytyvät klo Kipinä Live iv klo 15 20, akustista livemusiikkia klo DMM klo Precious Ship (Named Ann-Lee) klo Johnny klo Kuningas Mehiläinen klo Syvä Jano HämEEnKatu 13 Vaahterasali, super teatteri Aatu kaiken tietää -näytelmä Graffitinäytökset klo KaupungintaLo, Harjukatu 31 8 pekosten Kukka/Kukkapii oy Taidetta kukkasin klo Lähelle luontoa -sidontaesitys 110-numeroisen kukkataideteoksen valmistus 9 Lahden mieskuoron sali Hämeenkatu 21 D, sisäpiha klo Mieskuoron eri ryhmät esiintyvät tunnin välein Tervetuloa kuorolaulusta kiinnostuneet kuuntelemaan ja osallistumaan 14 Kino iiris Zorro mykkäelokuva livesäestyksellä klo Lanun aukio Lahden Tanssiopiston esityksiä Päijät-Hämeen Tanssialan Tuki ry:n esityksiä Theatrum Olga + Salpauksen hiusala + Lahden Messut - Elävät patsaat, musiikkia ja kävijöille mahdollisuus kuvauttaa itsensä patsaan kanssa/patsaana Mypose -laitteen avulla 20 FELLmannia Lahti on korkeakoulukaupunki! Swing it!-konsertti klo Tiede meets taide -työpajat lapsille Raisa Valveen luento ravitsemuksesta Liikuntahetkiä Kiertokävelyitä Muotsikan pop up-myyntiä Kaupungintalon puutarhajuhla ja avoimet ovet taidelauantaina klo LisäKsi mm. Multi-Cultin avoimet ovet Milla Koivun runopilates Lasse Reijomaan Klovni KalleVille Matti Vesasen veistosnäyttely Lahden Vanhalla Haulitehtaalla Mea Mannan Lasten tapahtuma klo Rudolf Steiner-koulun taidepäivä Käsityöläisten myyntipisteet 10 Kahvila oskari Taidetta Musisointia Runojukebox klo 12.00/14.00/ KauppaKEsKus trio Lahden taiteilijaseura ry/ taidelainaamo/taidegraafikot Taiteilijoiden pop up-näyttely Lisää tapahtumia tulossa Katso tarkemmat tiedot ja sisällöt menoinfo.fi ja lahdentaidelauantai -sivuilta.

10 10 Kuva: Otso Kantokorpi Kuva: Juha-Pekka Huotari Kuva: Otso Kantokorpi Veistokselta veistokselle Minulla on tapana matkoillani selvittää etukäteen kohteitteni julkiset veistokset varsinkin jos joudun yöpymään, sillä iltakävelyiden suunta on näin ratkaistu. Näin olen tehnyt Lahdessakin jo vuosia sitten. Kriitikolle veistoskävely on toisinaan tuskallista. Suuressa mittakaavassa veisto on vaikea laji, ja esimerkiksi plastinen kömpelyys korostuu usein liikaa. Se, mikä saviluonnoksena näytti työpöydällä hyvältä, ei välttämättä enää näytäkään kolmimetrisenä pronssimöykkynä yhtä hyvältä. Kaupunkimme ovat täynnä jähmeää veistotaidetta, jonka varsinainen merkitys on usein muualla kuin taiteen sisällöissä. Julkisen veistoksen konteksti on aina voimakas osa sen sisältöä. Niillä kunnioitetaan merkittäviä tekoja ja ihmisiä. Jotkut veistokset ovat aatteellisesti varsin pyhitettyjä, jotkut kykenevät luomaan paikan henkeä (genius loci) riippumatta estetiikasta. Veistoksista on tapana myös kiistellä. Ketä pitää kunnioittaa? Taiteellisista ratkaisuistakin on totuttu kiistelemään: joillekin näköistaide on ainoaa oikeaa taidetta. Toisinaan alueen omat veistäjäsankarit ovat yliedustettuja, ovat siis saaneet enemmän tilauksia hyvä veli -verkostonsa kautta. Näin paikallisvärin sijaan syntyy usein puuduttavaa nurkkakuntaisuutta. Lahtikaan ei ole tässä suhteessa mikään poikkeus. Se ei ole mikään loistokas veistoskaupunki. Veistoksia voi kuitenkin katsoa monella tavalla. Niitä voi tutkailla suhteessa ympäristöönsä, niitä voi tutkailla taidehistoriallisina ajankuvina ja niistä voi löytyä katselutapaa muuntelemalla hauskoja ulottuvuuksia: aina ei tarvitse etsiä sitä rituaalista ja ihanteellista tarkastelu- tai kuvauskulmaa. Tämä vaatii katseen ja ajatuksen tarkentamista, sillä julkisilla veistoksilla on yksi yhteinen ja outo ominaisuus: ne muuttuvat näkymättömiksi asetuttuaan osaksi arkista ympäristöä. Joskus kannattaa pysähtyä varta vasten tai tehdä retki. Minulle Lahti on kuin itsestään selvästi Olavi Lanun ( ) kaupunki, ja juuri Lanu kuuluu niihin veistäjiin, jotka rikkovat patsaiden normaalia pönötystä ja rituaalisuutta ja jotka toivat julki-sta veistotaidetta lähemmäksi arkea ja ns. tavallista ihmistä. Kulttuuri kehittyy koko ajan spektaakkelimaisempaan suuntaan, ja vastapainoksi on hyvä silloin etsiä jotain pientä, jonka äärelle voi pysähtyä. Viktor Janssonin ( ) herooisen Vapaudenpatsaan (1921) sijaan kannattaakin ehkä joskus mennä varta vasten ja läheltä tutkailemaan hänen Lumisotaansa (1939), herkkää lapsitutkielmaa, ja vaipua vaikka omien lumisotiensa muistoihin. Asiat kytkeytyvät toisiinsa monin tavoin, ja näitä kytköksiäkin on hedelmällistä selvitellä. Nyt tiedän, että Lumisodan lahjoitti Lahden kaupungille vuorineuvos J. Th. Lindroos ( ). Olen vuosia kävellyt Vesijärvenkatua ja ohittaessani Tevin talossa pienen pronssireliefin, jonka tekstistä on vaikea saada selvää, olen ajatellut, että ketä se esittää ja kuka sen on tehnyt. Selvittely on aina jäänyt sikseen, mutta nyt soitin Lahden taidemuseoon ja kysyin tätäkin muuten voimme kaikki vapaasti tehdä. Puhelimessa en vastausta saanut, mutta amanuenssi Maija-Riitta Kallio teki työtä ja vahvisti sähköpostitse edellä mainitsemani näkymättömäksi muuttumisen: Joka päivä kuljen reliefin ohi työpaikalleni, mutta en ole koskaan tullut tarkistaneeksi sen tekijää! Näin sitä on tullut sokeaksi omalle arkiselle ympäristölleen. Teosta ei ollut edes luetteloitu Lahden taidemuseon kokoelmiin. Nyt on. Sen tekijä on maineikas kuvanveistäjä Emil Cedercreutz ( ), ja teos on vuodelta Luulen, että katson sitä jatkossa aivan uusin silmin. Ehdotan kaikille retkeä katsomaan yhtä Lahden pienintä julkista ulkoteosta. Ja sitten katsomaan vielä Lumisotaa. Sitä kautta syntyy uusi kytkös kaupungin ajallistilalliseen hahmottamiseen. Otso Kantokorpi Kirjoittaja on helsinkiläinen taidekriitikko ja toimittaja. Kuva: Otso Kantokorpi

11 kaupunkilaisen kulttuuriliite syksy 2015 Lahden museot Lahden taidemuseossa ja Historiallisessa museossa on esillä upea kattaus nykytaidetta ja omien kokoelmien helmiä. Markus Heikkerö: Churning of the Sea, , öljy. aika on lahden taidemuseon kesänäyttely Aika on Lahden Taiteen kertomaa 110 vuoden ajalta on samalla kaupungin 110-vuotisjuhlanäyttely. se on läpileikkaus museon kokoelmiin vuodesta 1905 alkaen aina 2010-luvulle saakka. näyttelyn punaisena lankana on kertoa taiteen välityksellä kaupungin kasvusta ja kehityksestä. näyttelyn taiteilijoilla on myös kaikilla jokin yhteys lahteen esimerkiksi entisenä tai nykyisenä kotikaupunkina, opiskelupaikkana tms. Mukana on teoksia mm. Mauno Hartmanilta, Marjatta tapiolalta, paul Osipowilta, kimmo kaivannolta ja laila pulliselta, vain joitain nimetäksemme. Näyttely avoinna saakka Maria Laine: Harmaaseen 2014, öljy. taiteilijat kertovat itse teoksistaan osoitteessa: tarinasoitin.fi/viidentahdenkartano Viiden Tähden kartano Historiallisen museon näyttely Viiden tähden kartano Nykytaide ja kokoelmat kohtaavat puolestaan lähestyy omia kokoelmia nykytaiteilijoiden silmin. Museon ensimmäisen kerroksen viiteen huoneeseen on kutsuttu viisi taiteilijaa tai taiteilijaparia, jotka ovat valinneet museon kokoelmista teoksen lähtökohdaksi omalle työlleen. Mukana ovat lahden kaupunginteatterin skenografi Minna Välimäki ja valosuunnittelun lehtori kimmo karjunen, kuvanveistäjä Jukka lehtinen, kuvataiteilija Maria laine, sarjakuvataiteilija Marko turunen ja vaatesuunnittelija tuuli pursiainen. Näyttely avoinna saakka Torin mobiiliopas lahden kaupungin juhlavuoden kunniaksi lahden historiaan pääsee tutustumaan nyt myös rakennustaiteen kautta uudessa mobiiliopastuksessa. lahden torista kertova mobiiliopas esittelee lahden kaupungin 11 vuosikymmentä kauppatoria ympäröivien rakennusten kautta. lisäksi sovelluksessa kurkistetaan torikivetyksen pinnan alle: mitä arkeologit löysivät mukulakivien alta torikaivauksissa vuonna 2013? Lahden taidemuseo, Vesijärvenkatu 11 a. Lipunmyynti / Info: lahdenmuseot.fi lahden torimobiili osoitteessa tarinasoitin.fi/ tori. kuva: Janita Juselius, Historiallinen museo, lahdenkatu 4 Lipunmyynti / Info: Taskufestari PikkuteatteriLLa poimintoja ohjelmistosta Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty taskufestari valaisee jälleen lahtelaista kulttuuritaivasta talven pimeimpinä hetkinä. pikkuteatterilla loviisankadulla on marraskuussa mahdollisuus nähdä kattava poikkileikkaus erilaista esittävää taidetta. tapahtumaa ovat järjestämässä viimevuotiseen tapaan nukketeatteri niveltämö, Cirque des puces, teatteri nuora ja taskuteatteri MiMiC. kaikki edellä mainitut ryhmät myös esiintyvät tapahtumassa. taiteen edistämiskeskuksen avustuksella ohjelmistoon saadaan tänäkin vuonna laadukasta esittävää taidetta myös suomen ulkopuolelta. tapahtuman ohjelma sekä ulkomaiset vierailijat julkaistaan virallisesti keskiviikkona , jolloin myös tapahtuman lipunmyynti aukeaa. lisätiedot ja yhteydenotot: facebook.com/taskufestari Cirque des puces: une note Commune yhteinen sävel une note commune yhteinen sävel on vauhdikas ja koskettava koko perheen monitaiteellinen näyttämöteos. tanssia, musiikkia, nykysirkusta ja sanatonta teatteria yhdistelevän esityksen mielikuvitukselliset hahmot kohtaavat ja alkavat etsiä yhteistä säveltä. tanssin ja akrobatian rajapinnalla tasapainottelevan, yhtäaikaisesti herkän ja voimakkaan liikkeen sekä sanattoman draaman nivoo saumattomasti yhteen esitykseen sävelletty, sävykkäästi väreilevä ja monipuolinen elävä musiikki. une note commune on vuoden 2015 itu-hanke. itu-projektin tavoitteena on tukea uuden lastenteatteriesityksen syntymistä. nyt neljättä kertaa valitulle idulle myönnetään tuotantotukea sekä tilausesityksiä. itu-projekti saa rahoituksensa Opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksesta lastenkulttuurikeskuksille. Esiintyjät/työryhmä: amandine Doat, esko Grundström, Juha-Matti eskelinen, tomas takolander ja karita tikka nukketeatteri nivel- Tämö: pimppelipom! eli suoraan asiaan pimppelipom! eli suoraan asiaan on monitaiteellinen nuorille ja aikuisille suunnattu teatteriesitys seksuaalisuudesta, itsensä hyväksymisestä sekä erilaisuuden kohtaamisesta. esitys kertoo nuoresta tytöstä ja pojasta jotka kohtaavat omaa seksuaalisuuttaan ja siihen liittyviä kysymyksiä kreikkalaisten myyttisten jumalhahmojen neuvojen kautta. esitys valaisee sekä vaginan että peniksen anatomiaa, pohtii mistä häpeä on syntynyt ja käsittelee mm. seksiin liittyvää jännittämistä ja suorituspaineita unohtamatta, että seksi on kiva ja iloinen asia. Huumorin sävyttämä esitys käyttää keinoinaan mm. teatteria, nukketeatteria, tanssia ja musiikkia. Käsikirjoitus: kaisa nuuttila; Ohjaus ja valosuunnittelu: Markus karekallas; Musiikki: sanna parviainen, kaisa nuuttila, ilmari Myllynen; Nuket: työryhmä; Lavalla: Mirva Halme, ilmari Myllynen, kaisa nuuttila, sanna parviainen

12 kaupunkilaisen kulttuuriliite syksy 2015 Hurmioidu musiikista! Hyvä konsertti on kuin viikonlopun kaupunkiloma ulkomailla. Se herättää aistit, saa havaitsemaan uutta, virkistää ja rentouttaa. tervetuloa Sinfonia Lahden konsertteihin! sibeliustalo, lahti sibelius-festivaali 2015 Vuonna 2015 musiikkimaailma juhlistaa Jean sibeliusta, jonka syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta. sinfonia lahti viettää merkkivuotta järjestämällä kansainvälisen sibelius-festivaalinsa paljon tavallista laajemmin. Viikon mittaisen festivaalin aikana sinfonia lahden lisäksi esiintyvät sibeliustalossa BBC:n sinfoniaorkesteri lontoosta (BBC symphony Orchestra) ja Helsingin kaupunginorkesteri. BBC:n sinfoniaorkesteria johtavat kahdessa konsertissa Okko kamu ja orkesterin ylikapellimestari sakari Oramo. Helsingin kaupunginorkesterin konsertin johtaa orkesterin ylikapellimestari emeritus leif segerstam. sinfonia lahtea festivaalilla johtavat Osmo Vänskä, Jukka-pekka saraste ja Okko kamu. Festivaalin aikana yli 20 tapahtumaa löydä omasi! To klo 19 sibeliustalo sinfoniakonsertti Okko Kamu, kapellimestari Sibelius: in memoriam Sibelius: alkusoitto e-duuri Sibelius: Belsazarin pidot -konserttisarja Sibelius: Historiallisia kuvia 1 Sibelius: Historiallisia kuvia 2 Sinfonisesti yhdessä: Polttimo Oy Dima Slobodeniouk To klo 19 sibeliustalo sinfoniakonsertti Jorma Panula, kapellimestari Klaus Mäkelä, sello Rautavaara: a requiem in Our time Klami: Merikuvia Dvořák: sellokonsertto elokuussa 85 vuotta täyttävän Jorma panulan historia lahtelaisessa musiikkielämässä ulottuu 1950-luvun puoliväliin, jolloin hän johti lahdessa ensikonserttinsa. tuolloin ohjelmassa ollut uuno klamin Merikuvia on myös nyt ohjelmistossa. suomalaisen kapellimestarikoulutuksen grand old man saa solistikseen kapellimestarioppilaansa, turun sellokilpailuissa menestyneen klaus Mäkelän solistinumeronaan antonín Dvorákin iki-ihana sellokonsertto. pe klo 13 pe klo 19 sibeliustalo Vesa-maTTi loiri legenda lavalla Esa Heikkilä, kapellimestari Vesa-Matti Loiri, laulu Peter Lerche, kitara Sinfonisesti yhdessä: Mainostoimisto MBE Jokainen runoilija tarvitsee oman Vesa- Matti loirinsa, taiteilijan, joka näyttää, mistä runoilijan teoksissa oikeasti on kyse. legenda lavalla -konsertti on eino leinon teksteihin pohjautuva produktio, jossa Vesa-Matti loiri sekä sinfonia lahti tulkitsevat rakastetun mestarin kauneimpia runoja. Vesa-Matti Loiri Petteri Iivonen To klo 19 sibeliustalo sinfoniakonsertti Matkalla Japaniin Okko Kamu, kapellimestari Petteri Iivonen, viulu Sibelius: Viulukonsertto Haydn: sinfonia nro 104 lontoo Sinfonisesti yhdessä: Aplodit orkesterille ry To klo 19 sibeliustalo sinfoniakonsertti Dima Slobodeniouk, kapellimestari Bram van Sambeek, fagotti Haydn: sinfonia nro 22 Aho: Fagottikonsertto Berlioz: rakkauskohtaus romeo ja Julia -sinfoniasta Stravinsky: tulilintu (1919) Sinfonisesti yhdessä: Stala-Yhtiöt Hollantilainen fagottitaituri Bram van sambeek tulee tulkitsemaan orkesterin kunniasäveltäjä kalevi ahon fagottikonserton. igor stravinskyn balettimusiikki tulilintu kuuluu klassisen musiikin kestosuosikkeihin, ja monia säveltäjiä kiehtonutta tarinaa romeosta ja Juliasta kuullaan nyt ranskalaissäveltäjä Hector Berliozin sävelin. pe klo 13 pe klo 19 sibeliustalo Toivo kärki 100 vuotta -konsertti Jaakko Kuusisto, kapellimestari Panu Savolainen, vibrafoni Teemu Viinikainen, kitara Jori Huhtala, kontrabasso Sinfonisesti yhdessä: Osuuskauppa Hämeenmaa S-etukortilla lipuista 5 :n alennus Hiljainen kylätie, kaksi vanhaa tukkijätkää, täysikuu... muistatko kaikki toivo kärjen ikivihreät? Mestari-sävletäjä toivo kärjen syntymän 100-vuotiskonsertti sukeltaa kärjen tuotantoon. tämä konsertti on täynnä nostalgiaa, kuin lapsena ennen. Jorma Panula To klo 19 sibeliustalo sinfoniakonsertti Vasili Sinaiski, kapellimestari Ilja Gringolts, viulu Ljadov: kahdeksan venäläistä kansanlaulua Tanejev: konserttisarja viululle ja orkesterille Tšaikovski: romeo ja Julia -alkusoittofantasia Stravinsky: Divertimento baletista keijukaisen suudelma lokakuun syksyisessä hämyssä koetaan venäläinen ilta niin ohjelmistonsa kuin vierailevien taiteilijoiden puolesta. Bolšoi-teatterin taiteellisena johtajana toiminut kapellimestari Vasili sinaiski saapuu muutaman vuoden tauon jälkeen lahteen. tšaikovskin alkusoittofantasia romeo ja Julia on löytänyt tiensä moniin televisiosarjoihin ja elokuviin. igor stravinskyn balettimusiikki keijukaisen suudelma on omistettu tšaikovskin muistolle. Erkki Lasonpalo konsertissa kuullaan loirin karismaattisia tulkintoja mm. runoista notturno, elegia, Filosofeeraava ylioppilas, lapin kesä sekä päivän laskiessa. liput: aik. / eläk. / 8 lapsi, opiskelija ja työtön / päiväkonsertti 24,50 13 aik. ja eläk. To klo 19 sibeliustalo sinfoniakonsertti Erkki Lasonpalo, kapellimestari Jonathan Biss, piano Brahms: traaginen alkusoitto Mozart: pianokonsertto nro 27 Ahmas: sinfonia nro 3 (ke) Sinfonisesti yhdessä: Mediatalo ESA To klo 19 sibeliustalo JyVäskylä sinfonian VierailukonserTTi Ville Matvejeff, kapellimestari Jan-Erik Gustafsson, sello Milhaud: ranskalainen sarja Tanguy: sellokonsertto nro 2 Beethoven: sinfonia nro 5 su klo 15 sibeliustalo itsenäisyyspäivän JuhlakonserTTi Esa Heikkilä, kapellimestari Sibelius: satu Jaakkola: urban landscapes (ke) Sibelius: Osia orkesterisarjasta pelléas ja Mélisande Sibelius: Finlandia ke klo 18 sibeliustalo To klo 18 sibeliustalo JoulukonserTTi Ainolan Joulu Esa Heikkilä, kapellimestari Laulupuu-kuoro Sinfonisesti yhdessä: Osuuskauppa Hämeenmaa s-etukortilla lipuista 5 alennus LIPUT, jollei toisin mainita: 29,50-13 aikuiset / 24,50-13 eläkeläiset / 24,50-13 päiväkonsertti / 8 lapset, opiskelijat ja työttömät Sibeliustalon lipunmyynti puh (1,53 /min+pvm) arkisin klo (puhelinvaraukset klo 11-17) Ryhmämyynti / Sinfonia Lahti puh (ma-pe klo 9-16) Lippupalvelu / Makuuni lahti, Vapaudenkatu 10 / Makuuni laune, launeenkatu 14 /

13 kaupunkilaisen kulttuuriliite syksy 2015 Sibeliustalon syksyn tarjontaa poimintoja ohjelmistosta pe klo 19 sata VuoTTa sinatraa! sami pitkämö ja 10-miehinen orkesteri esittävät Frank sinatran musiikkia. kapellimestarina antti rissanen on Frank sinatran syntymän juhlavuosi ja tämä konsertti on kunnianosoitus kaikkien aikojen viihdyttäjälle. illan aikana kuullaan tietysti sinatran suurimmat hitit, mutta myös uusia raikkaita sovituksia monista suurista viihdenumeroista isolle orkesterille sovitettuna. 24,50 27,50 (sis. palvelumaksun) pe klo 19, k-12 The outsider kun teatteri, elokuva ja teknologia kohtaavat taikuuden, mielikuvituksen ja klovnerian. teatteriin eksyy mies, joka ei ole tästä maailmasta. the Outsider johdattelee katsojansa komiikan, tragedian ja absurdien tilanteiden kautta pohtimaan nykyihmisen elämänmenoa ja siitä vieraantumista. the Outsider -hahmo ja esitys ovat syntyneet ajatusleikistä: miten naiivi, lapsenomainen hahmo kokisi maailman ilmiöt kohdatessaan ne ensimmäistä kertaa. Miten hän suhtautuisi ihmisiin ja heidän tapoihinsa, tottumuksiinsa, rakkauteen tai pahuuteen, kertoo Janne raudaskoski. the Outsider on aikuisten satu, jossa teatteri ja elokuva yhdistyvät taikuuden, teknologian ja klovnerian keinoin. esitys lainaa Charles Chaplinin ja Buster keatonin mykkäfilmien kuvakieltä ja pyrkii tuomaan sen tähän päivään täysissä väreissä ja 4D-versiona. 29,50 (sis. palvelumaksun) la klo 15 Juha hostikka Ja dallapé-orkesteri 90-vuotisjuhlakonsertin vierailijoina lauluyhtye ikosen-siskokset. 33,50 38,50 (sis. palvelumaksun) Finlandiaklubi Amorphis Mimmit SANNI Syksyn kovin uutuus on klubin rock Food, jota on saatavilla kahden keikan yhteydessä. la lahti Goes hard & heavy, vol. 4 la klo lahti Goes hard & heavy, vol. 4 14,50 / 19,50 ovelta / 34,50 Vip pe klo 21 Freud marx engels & Jung 23,50 / 28,50 ovelta la klo 14 ipana-rock: satu sopanen & Tuttiorkesteri Tontun puuhat 12,50 / 15,50 ovelta la entwine Vip-liput (34,50 ) sisältävät rock Food -buffetin ravintola lastussa klo ja Meet & Greet -jatkot klo 24 02! la klo 21 egotrippi 23,50 / 28,50 ovelta pe klo 21 amorphis 23,50 / 28,50 ovelta la klo 21 diablo 20,50 / 25,50 ovelta la klo 14 ipana-rock: mimmit mimmien muskari 12,50 / 15,50 ovelta la klo 21 poets of the Fall 23,50 / 27,50 ovelta pe klo 21 Turisas 23,50 / 28,50 ovelta la klo 21 entwine 14,50 / 19,50 ovelta / 34,50 Vip la klo 21 sanni 20,50 / 25,50 ovelta la klo 19 mikko kivinen kivinen tie 26,50 31,50

14 kaupunkilaisen kulttuuriliite syksy 2015 Tervetuloa teatteriin! kuva: Johannes wilenius myrskyluodon maija syksyn 2015 musikaali on Myrskyluodon Maija. se on suomalainen musikaali selviytymisestä ja elinikäisestä rakkaudesta ja elämästä luonnon sylissä. Jannen ja Maijan avioliitosta kehkeytyy suuri rakkaustarina, johon mahtuu niin menetyksiä kuin onnen hetkiä. tarina muistuttaa nykykatsojaa monista kadotetuista asioista. Maija ja Janne elävät jatkuvassa suhteessa luontoon, ja välillä niukkuus jalostuu rikkaudeksi. eikä yhteisö käännä selkäänsä etenkään silloin, kun menee huonosti. teos perustuu anni Blomqvistin romaaniin ja Matti puurtisen säveltämään musiikkiin, ohjaus Jukka keinosen. ensi-ilta 5.9. lahden kaupunginteatterin syksy alkaa neljän ensi-illan putkella Monipuolinen, valinnanvaraa tarjoava ja runsas ensi-iltaputki alkaa 2.9. suomen itsenäisyyden historiaa ja nykypäivää yhdistävällä kantaesityksellä Sankari. sankaruuden syvintä olemusta väkivallan ja väkivallattomuuden näkökulmista pohditaan saana lavasteen ohjaamassa ja Jonni pantzarin käsikirjoittamassa näytelmässä. teoksen käsikirjoituksen valmistamisessa on hyödynnetty lahtelaisten nuorten näkemyksiä armeijasta, miehenä olemisesta ja väkivallasta. nuoret osallistuivat myös esityksen musiikin toteuttamiseen rap-työpajoissa sekä inspiroivat esityksen puvustusta ja lavastusta. Huhtikuisen graffitikilpailun voittaja toteutetaan lavastuksessa. teatterilla ja nuorisotoimen kasisalilla pidetyissä työpajoissa opeteltiin raplyriikan kirjoittamista ja oman tekstin esittämistä lahtelaisen räppärin Jaywho?n johdolla. kyseessä on yhteistuotanto tamperelaisen teatteri 2.0:n kanssa. kuva: tarmo Valmela rakkaudesta minuun anna krogeruksen kirjoittama näytelmä rakkauden kaipuusta on mustalla huumorilla ladattu perhedraama Rakkaudesta minuun. Hyvin toimeentulevan Jalovaaran perheen kymmenvuotias silvia on rikkaalla mielikuvituksella varustettu neljäsluokkalainen, joka rakastaa koiria, jäätelöä ja pingviinejä. sylvian isä, kuuluisa tv-terapeutti lauri, ja äiti, toimeton sisustusarkkitehti tea, ovat kumpikin tahoillaan menettämässä kosketuksen perheeseensä. Murrosiän kynnyksiin kompuroiva sylvia saa huomata, kuinka oma perhe on ajautunut vakavaan sisäisen kuormituksen kierteeseen vähän niin kuin itämeri, jonka puolesta uusi naapuri saana taistelee ensi-ilta Ohjaus samuli reunanen, lavastus ja pukusuunnittelu aili Ojalo. kolme muskettisoturia Vauhdikas ja villi Kolme muskettisoturia on alexandre Dumas vanhemman kirjoittama romanttinen seikkailuklassikko, joka tulee Juhani-näyttämölle ensi-iltaan Barokkiajan kauniit ja rohkeat lupaa hurjia taistelukoreografioita, poliittista juonittelua, viettelyksiä ja kuninkaallisia rakastumisia. Ohjaajana toimii ensi kertaa lahdessa vieraileva Milko lehto. pukusuunnittelusta vastaa sari salmela, lavastuksesta pekka korpiniitty ja taistelukoreografioista Oula kitti. pinokkio Ja improklubi lasten vuoro on marraskuussa, jolloin Pinokkio - iätön, tuttu tarina nukesta, joka halusi muuttua oikeaksi pojaksi - tulee ohjelmistoon Vuoden viimeinen ensi-ilta jatkaa tavallaan hauskaa ja hyvää perinnettä: Improklubi alkaa Kätevä-teKevä -messut LaHden MeSSukeSkukSeSSa näkemistä, TekemisTä Ja kokemista kaikenikäisille lahden messukeskuksen TäydelTä! tapahtumassa mukana Suomen Käsityöyrittäjien Käsityökortteli Kansainväliset kivi- ja korumessut Nukke- ja nukkekotimessut Lahti Touring Car Challenge RC-autokisa Ensimmäistä kertaa: Suomen Ilmailuliiton Fly Indoor tapahtuma! kätevä - yksi suurimmista kädentaitotapahtumista suomessa järjestetään jälleen loka-marraskuun vaihteessa lahden Messukeskuksessa. tapahtuma saa tänäkin syksynä rinnalleen harrastuksia monipuolisesti yhteen kokoavan tekevän. kätevä palaa juurilleen - itse tekemisen iloon ja taitoon. luvassa on runsaasti opastusta messuyleisölle työpajojen ja monipuolisen ohjelman muodossa. lavalla nähdään mm. kierrätysmuodin kuningatar, suomen kuuluisin trashionista Outi Pyy. Viime vuonna ensimmäistä kertaa toteutettu kädentaidot keittiössä saa jatkoa tulevilla messuilla. ruokakäsityöläisten artesaaniruoat ja -leivonnaiset nostetaan vahvasti esille tapahtuman sisällössä. Myös vahva tapahtumayhteistyö koulutuskeskus salpauksen kanssa jatkuu. eri koulutusalat esittäytyvät tapahtumassa laajasti, ja opiskelijoiden taidonnäytteenä nähdään jälleen suosittu muotinäytös. tänä vuonna kätevässä juhlistetaan suomalaisen kansallispuvun 130-vuotista historiaa. uudenlaisia, oivaltavia, kansallispukujen kulttuuriperinteestä kumpuavia ideoita ja muotoilukonsepteja etsitään kätevä- käsityöja muotoilukilpailussa, jonka voittajatyöt ovat esillä tapahtumassa. tekevä kokoaa harrastukset ja innokkaat harrastajat saman katon alle. pienoisrautatiet, rc- autot ja lennokit, nukkekodit ja muut mielenkiintoiset harraste-esittelyt luovat puitteet monipuoliselle koko perheen tapahtumalle. Messuvieraat pääsevät kaikkiin tapahtumiin yhdellä lipulla.

15 15 Kuva: Sonja Siikanen Lahti on monikulttuurinen Kaupunki ei ole luonteeltaan tasalaatuinen, vaan moninainen. Siitä se syntyy, siitä se elää. On toki olemassa idyllisiä pikkukaupunkeja ja kolkkoja hallintokaupunkeja, jotka ovat ilmeeltään yhtenäisiä. Edellisissä matkaillaan, jälkimmäisissä asioidaan. En nyt kuitenkaan puhu pelkästään taloista, vaan kulttuurista. Kunnon kaupunki on aina myös monikulttuurinen. Viime aikoina kovasti esillä oleva käsite on huomattavasti fiksumpi kuin maineensa. Usein kylläkin käy niin, että kaupunki tulee tunnetuksi vain yhden kulttuurin lajin tai tapahtuman kautta. Lahti oli pitkään yhtä kuin talviurheilu ja Salpausselän kisat. Niiden ohella on kaupunkia tehty ja tehdään kulttuurisesti tykö esimerkiksi Sibelius-festivaalin, Sleepy Sleepersin tai Summer Up:in kautta. Pitemmän päälle sellainen monokulttuurisuus ei kuitenkaan toimi. Kyse on hieman samasta kuin yhden tehtaan varaan rakentuneiden paikkakuntien kohdalla. Eli kun vaurautta kuntaan tai kaupunkiin tuonut tehdas ajetaan alas, jäljelle ei jää mitään, koska varsinaisesti mitään muuta ei edes ollut. Huimaava menestys kantaa aina sisällään tuhon siemenen. Kulttuurissa pätee sama, vaikka se on usein taloudellista toimintaa kestävämpää ja vakaampaa. Salpausselän kisojen kohdallahan tuo on nähty, aikoinaan voittamattomalta tuntuva instituutio on vuosien mittaan menettänyt merkitystään ja lahtelainen kulttuuri-ilmasto on sen myötä muuttunut. Onneksi Lahdesta on muuksikin, eli kulttuurista tyhjiötä ei ole talviurheilun viehätyksen laannuttua tänne sittenkään syntynyt. Eikä entisen kulttuurikukkulan kunkun tilalle myöskään tarvita mitään uutta hallitsijaa, sillä monikulttuurisuus tarkoittaa jo ihan sananmukaisesti lukuisia eri toimijoita. Osa niistä on näkyviä, osa enemmän tai vähemmän piilossa. Osa tarvitsee elääkseen rahaa, tiloja ja vakituista henkilökuntaa, osa taas luottaa vapaaehtoisvoimiin. Monikulttuurisuus ei silti ole vain määrällinen käsite, vaan se tarkoittaa lajien ja jopa laatujen moninaisuutta. Eli kaikilla taiteen lajeilla on oma historiallinen oikeutuksensa, eikä taiteessa aina tarvitse edes onnistua täydellisesti. Siinä se on talouden ja teollisuuden vastakohta. Talo ei saa sortua eikä silta romahtaa, mutta rokkibändin keikka voi mennä pieleen, sillä ei se maailmaa pilaa. Harrastaja- ja kokeileva taide ei ole aina mieltä ylentävää, mutta oma paikkansa on niilläkin, sillä niistä voi vaivihkaa kasvaa jotain uutta ja ainutlaatuista. Kulttuuria ei myöskään voi varsinaisesti suunnitella, sillä se on omalaatuinen sekoitus hetkeä ja perinnettä. Markku Koski Kirjoittaja on lahtelainen toimittaja ja yhteiskuntatieteiden tohtori

16 16 Minua kiinnostaa tähtitiede ja kaikki avaruuteen liittyvä. Luma-luokalla voi tutkia luontoa ja avaruutta Teksti: Merja Ojansivu Kuvat: Juha Tanhua Retkeilyä Repoveden kansallispuistossa, viikko opiskelua Saaristomeren luontokoulussa, uusinta tietoa avaruudesta ja monenlaisia tutkimusprojekteja oman kiinnostuksen kohteista. Luonnontieteisiin ja matema- Metsä säilyttää arvonsa Metsätalous ei ole enää auringonlaskun ala. Lahdessa järjestetään syksyllä Suomen ensimmäinen kansalaisopistokurssi uusille metsänomistajille. Teksti ja kuva: Elina Tanhua Suomalaisten metsänomistajien keskiikä on 61 vuotta. Se merkitsee, että suuri osa omistuksen sukupolvenvaihdoksesta on vielä edessä. Tulevaisuudessa kaupunkilais- ja etämetsänomistajien osuus kasvaa, eivätkä heistä kaikki ole hyvin perillä metsäasioista. Kun tietoa puuttuu, on vaarana, että nuoret metsät jäävät hoitamatta ja metsäomaisuuden arvo laskee, sanoo projektipäällikkö Mari Sarvaala Metsänomistajat Päijät-Hämeestä. Uudet metsänomistajat eivät oikein tiedä, mistä saisi tietoa ja apua. Omistajat myös teettävät koko ajan enemmän metsänkäsittelytöitä meillä, ja autamme noin 75 prosentissa metsäkaupoista, Sarvaala kertoo. Perusasiat haltuun Tietoaukkoa paikataan tänä syksynä Wellamo-opiston kurssilla. Sarvaalan rakentama viiden luennon sarja on tiettävästi alan ensimmäinen kansalaisopistokurssi Suomessa. Kurssi perehdyttää perusasioihin: suomalaiseen metsätalouteen, metsäorganisaatioihin, metsän hoitoon ja käyttöön, metsäsuunnitteluun, monikäyttöön ja virkistykseen, metsän hankintaan, omistusjärjestelyihin ja kannattavuuteen. Painopiste on metsien taloudellisessa hyödyntämisessä. Virkistys- ja monikäytöllä on oma iltansa. Vaikka autamme pääasiassa metsien hyödyntämisessä, otamme toki suojelun lakien puitteissa huomioon. Merkittävät luontokohteet säilytetään, ja autamme

17 17 tiikkaan keskittyneet luma-luokat ovat kaikkea tätä. Salpausselän yläasteella luma-luokat ovat toimineet kaksi vuotta ja kolmas lukukausi on päässyt alkuun. Otetaan yksi oppilas ja kysytään häneltä, miksi hän valitsi luma-luokan ja mitä kiinnostavaa hän on siellä tehnyt. Lahtelainen Atte Pennanen, 8.:lta luokalta, ei tarvitse pitkää miettimisaikaa vastaukseen. Matematiikka ja luonnontieteet yleensä ovat lempiaineitani. Minua kiinnostaa tähtitiede ja kaikki avaruuteen liittyvä. Myös Repoveden retki oli kiinnostava ja käynti vedenpuhdistamolla Kariniemessä. Avaruudenilmiöistä Atte Pennasta kiinnostavat juuri nyt eniten uudet eksoplaneetat, sillä niissä voi olla elämää. Se on aika todennäköistäkin, koska niissä on vettä, Atte pohtii. Tutkiva oppiminen vie usein ulos luokasta Salpausselän yläasteen biologian ja maantieteen opettaja Katianne Koponen kuvaa luma-luokkien toimintaa tutkivaksi oppimiseksi. Luma-luokalla opiskellaan yksi vuosiviikkotunti tavallista enemmän fysiikkaa ja kemiaa sekä lisäksi yksi viikkotunti enemmän matematiikkaa. Lisäksi tulevat lumakurssit. Esimerkiksi seitsemännellä luokalla oppilaat valitsevat oman tiedeprojektin, jonka kohteen he saavat pääosin valita itse. Oppilaat ovat tutkineet muun muassa vettä, jätevettä, vedenpuhdistamon toimintaa ja kaatopaikkoja. Yksi ryhmä tutki, onko hedelmien homehtumisnopeudessa eroja ja mistä ne voisivat johtua. Yläasteen kahdeksannella luma-luokalla opiskellaan tunti viikossa tähtitiedettä. Yhdeksännellä luokalla teemana ovat maailman globaalit ympäristöongelmat. Elokuun lopulla 9.luokan lumalaiset retkeilivät viisi vuorokautta Saaristomeren luontokoulussa Dragsfjärdissä. Ohjelmassa oli muun muassa kalastamista ja tutustumista lepakkotutkimukseen. Vanhemmat halusivat lisää luonnontieteen opetusta Salpausselän yläasteen lumaluokat saivat alkunsa siitä, että lasten vanhemmat kaipasivat lapsilleen voimakkaampaa painotusta matematiikkaan, luonnontieteisiin ja teknologiaan. Lahden yhteiskoulussa matemaattis-luonnontieteelliset luokat ovat toimineet jo vuodesta 1996 alkaen. Luokilla opiskellaan matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa sekä myös biologiaa ja maantietoa laajennetun oppimäärän mukaan. Lahden yhteiskoulun lumaluokille on kuitenkin melko vaikea päästä ja siksi vastaavanlaista opetusta haluttiin kaksi vuotta sitten laajentaa myös Salpausselän yläasteelle. Koposen mukaan yksi lumaluokkien hyödyistä oppilaille on se, että luokat antavat erinomaiset lähtökohdat jatko-opintoihin esimerkiksi lukiossa. Salpausselän luma-luokille tullaan pääsykokeen kautta. Todistuksen numeroita tai oppikirjan osaamista ei katsota, vaan kokeessa mitataan matemaattista päättelykykyä ja esimerkiksi avaruudellista hahmottamista sekä aineistokokeessa luetun ymmärtämistä. Luma-luokille etsitään yrityskummeja Tänä syksynä Salpausselän yläasteen luma-luokka aloitti toimintansa koulun pihalla olevassa parakissa päärakennuksen remontin vuoksi. Puitteet ovat varustukseltaan melko vaatimattomat, mutta mikroskooppi luokasta löytyy. Melko lähellä sijaitsee myös Lahden Ursan observatorio, jossa voi käydä tiirailemassa tähtiä ja avaruutta. Ensi lukuvuonna käytössä ovat täysin uudistetut luonnontiedeluokat viherhuoneineen ja ajanmukaisine välineineen. Opettaja Katianne Koposen haaveissa on tiedeluokka, joka toimisi esimerkiksi Lahden yliopistokampuksella ja jossa oppilaat voisivat tehdä kokeellista tutkimusta laboratoriossa. Lähiajan tavoitteena on hankkia luma-luokille yrityskummeja lahtelaisista yrityksistä ja päästä tutustumaan vierailuilla yritysten toimintaan. LUMA-verkosto kattaa koko Suomen Länsiharjun peruskoulussa on luonnontieteen ja matematiikan lumapainotettua luokilla, Salpausselän peruskoulussa luokilla ja Lahden lyseossa on matemaattisluonnontieteellinen erityislinja. Luma-luokkien toimintaa tukee Lahden yliopistokampuksen yhteydessä toimiva Päijät-Hämeen LUMA-keskus. LUMA-keskus tukee ja edistää luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian opetusta ja oppimista sekä harrastusta varhaiskasvatuksesta yliopistoon. Opettajat kaipaavat täydennyskoulutusta tietoja viestintätekniikassa Lahden yliopistokampuksen pääsihteerin Senja Jouttimäen mukaan Suomen kaikilla LUMA-keskuksilla on omanlaisensa profiili. Päijät-Hämeen keskus haluaa palvella omaa aluettaan ja sen elinvoimaisuutta. Lahden seudulla korostuu esimerkiksi suuri elintarviketeollisuuden keskittymä, it-yritykset ja jätehuolto. LUMA-keskuksen puitteissa on esimerkiksi järjestetty vesistötutkimuskurssi, joka toi Lahteen pietarilaisia opiskelijoita ja vei lahtelaisia tutustumaan vedenpuhdistukseen Pietarissa. Kansainvälistyminen on vahvasti keskuksen tähtäimessä. Tänä vuonna LUMA-keskus järjesti ensimmäisen kerran Tämä toimii - teknologiakilpailun kouluille. LUMA-keskuksen opettajille tekemä kysely paljasti, että opettajat kaipaavat täydennyskoulutusta etenkin tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä. Opettajien osaamisessa on vielä suuria puutteita ja koulutustarve on jatkuvaa, Jouttimäki toteaa. Yleisemmin opettajat kaipaavat uusia menetelmiä opettamiseen ja oppimiseen. Suuri kysymys on, miten saada oppilaat kiinnostumaan opetuksesta ja miten kiinnostus säilytetään oppilaiden siirtyessä alakoulusta yläkouluun. Tarvittaisiin uudenlaista innostavaa projektioppimista ja käytännöllisiä projekteja, joissa lapset ja nuoret ovat muutenkin mukana. Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen johtaja, yliopistonlehtori Jarkko Lampiselkä Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitokselta toteaa, että keskuksella on Päijät-Hämeen opettajien ja koulujen kanssa useita hankkeita yli oppiaine-, hallinto- ja pedagogiikkarajojen. Opettajat kokevat todella saavansa jotain ja todella kehittyvänsä. Onhan se hienoa päästä kehittämään omaa työtään muun muassa kansallisessa opetuksen kehittämishankkeessa. omistajia myös suojelusta säädettyjen korvausten kanssa, Sarvaala sanoo. Maata ei valmisteta Metsätalous ei ole enää auringonlaskun ala, kuten viime vuosina on näyttänyt. Äänekosken uusi sellutehdas, metsäteollisuuden suunnittelemat investoinnit uusiin laiteratkaisuihin, uusiutuvan energian käytön ja puurakentamisen suosio antavat monta syytä omistaa ja vaalia metsiä. Maalta kotoisin oleva Sarvaala omistaa itse metsää kotitilallaan ja on hankkinut sitä lisää talousmielessä. Jokaisella asiantuntijalla on oma vastauksensa siihen, millaista tuottoa metsästä voi odottaa. Itse perustan siihen, ettei maata valmisteta lisää, ja sen vuoksi siitä kannattaa pitää kiinni. Jos taas haluaa luopua metsämaasta, sillä on nyt kysyntää. Ihmiset etsivät esimerkiksi asuntoja turvallisempia sijoituskohteita, ja metsistä maksetaan jopa enemmän kuin puuston arvo edellyttäisi. Kun tietoa puuttuu, on vaarana, että nuoret metsät jäävät hoitamatta ja metsäomaisuuden arvo laskee, Mari Sarvaala sanoo. Metsä tutuksi -luentosarja Wellamoopistossa Kurssille pitää ilmoittautua.

18 18 Martti ja Kati Härkösen viljelypalstalla Jalkarannassa muun muassa tilli on kasvanut hyvin. Siri-koiraa kutsutaan leikkisästi palstavahdiksi. Viljelypalstalla kasvaa myös yhteisöllisyys Teksti: Senni Moksu Kuvat: Juha Tanhua Tarjantien viljelypalstalla kokeillaan uudenlaista tapaa hoitaa aarimaita yhteisöllisesti. Jokainen huolehtii omasta viljelypalstastaan, mutta koko alueen ylläpidosta vastaa Jalkaranta-seura. Martti ja Kati Härkönen muuttivat viime syksynä Sirikoiransa kanssa Helsingistä Lahteen. Vaikka mökkimatka lyheni ja maalla on isot viljelykset, halusivat he myös kaupunkipalstan. Koska asumme aivan vieressä, on täältä helppo hakea tuoretta salaattia aamupalapöytään, kertoo Kati Härkönen. Minä käyn hakemassa salaattia ja minttua ja surautan nopean vihersmoothien, kuvailee puolestaan Saara Vauramo. Rikkakasveista vesiheinää ja villiminttua on saanut varsinkin alkukesästä kitkeä urakalla, kertoo Kati Härkönen. Myös rusakot ovat käyneet verottamassa kasvustoja. Viime kesän lämmössä Saara Vauramon maissit kasvoivat kaksimetriksi, nyt viileä kesä on hidastanut kasvua. Kastelusta ei sen sijaan ole tarvinnut huolehtia, ja satoakin on tullut. Tilli on kasvanut todella hyvin, ensi kesäksi istutankin enemmän yrttejä, Kati Härkönen suunnittelee. Siisteys on puoli ruokaa Kun kaupungin viljelypalstaalueet kartoitettiin vuosi sitten keväällä, huomattiin, että niissä oli jonkin verran ongelmia yleisen siisteyden kanssa. Vs. metsäpäällikkö Markus Niemelä ja kehityspäällikkö Saara Vauramo pohtivat, miten palstaviljelyä voitaisiin kehittää yhteisöllisempään suuntaan ja samalla pitää alueet siistinä. Syntyi ajatus yhdistyksen ylläpitämästä alueesta. Viime kesänä Tarjantiellä palstaviljelyn aloittanut Saara Vauramo kävi puhumassa asiasta Jalkarantaseuralle. Seura päätti kevätkokouksessaan lähteä mukaan kokeiluun. Vaihtoehtona olisi ollut perustaa kokeilua varten oma viljelijäyhdistys, mutta Jalkarantaseura on alueella perinteinen toimija. Seuralla ja kaupungilla on sopimus kokeilusta vuoden 2016 loppuun saakka. Tarjantie sopii kokeilukohteeksi, koska alue on melko pieni ja siellä on vesipiste valmiina. Tarjantien pellot ovat tiukkaa savimaata, joten vaatii paljon työtä saada ne viljeltävään Kaupunkiviljely vahvistaa ihmisten suhdetta luontoon ja ruokaan. kuntoon. Olemme tilanneet multaa ja hiekkaa maanparannusaineiksi. Viljelijöiden kustannukset yritetään pitää kohtuullisena. Viljelijät voivat päättää yhdessä, mitä töitä tilataan ulkopuoliselta ja mitä kukakin tekee omalla palstallaan, Saara Vauramo pohtii. Kaikenikäiset mukaan Tarjantieltä vuokrattiin täksi kesäksi 11 viljelypalstaa, joten peltomaata jäi myös vapaaksi. Vapaille aareilla istutettiin apilaa maanparannuskasviksi. Talkoilla on niitetty jättipalsamia. Alueella on kokeiluluontoisesti myös mehiläispesiä paikalliselta mehiläistarhalta. Osa kasveista on hyönteispölytteisiä, joten sekä mehiläistarhaaja että viljelijät hyötyvät mehiläisistä. Lahtelaiset saavat Härkösiltä kiitosta ystävällisyydestään. Myös palstalla vallitsee hyvä henki, eri-ikäiset ja eri kulttuureista tulevat kohtaavat viljelysten äärellä. Kaikki morjestelee ja jutellaan, kuvailee Martti Härkönen. Vaikka kokeilu tarjoaa mahdollisuuden yhteisöllisyyteen, ei ketään pakoteta mukaan, vaan on mahdollista keskittyä vain oman palstansa hoitamiseen, toteaa Saara Vauramo. Ensimmäisen kesän kokemukset ovat positiivisia. Saara Vauramo myöntää, että toiminta vaatii sitoutumista ja aktiivisen vetäjän. Ensi kesäksi Tarjantielle mahtuu mukaan uusia viljelijöitä, Vauramon haaveena on saada mukaan entistä enemmän myös nuoria. Kaupunkiviljely vahvistaa ihmisten suhdetta luontoon ja ruokaan. Myös talven tullen hyödynnetään palstan antia. Jouluksi teen kauralyhteet palstalla kasvaneesta kaurasta, Kati Härkönen toteaa. Lahdessa viljelypalstat vuokrataan vuodeksi kerrallaan Tarjantien pellosta huolehtii Jalkaranta-seura seitsemän muun alueen vuokraamisesta vastaa Lahden 4H Näkkimistöön on kaavoitettu uusi viljelypalsta-alue viljelypalstan koko on aari eli 10x10 metriä viljellä voi myös puolikkaita aareja vuonna 2014 Lahdessa oli noin 230 palstavuokraajaa Jalkarannan malli on mahdollista ottaa käyttöön myös muissa kaupunginosissa kiinnostuneet voivat kysyä lisätietoja: Nastolan Villähteellä on 5-10 palstaa

19 19 Uutta Lahtea suunnitellaan yhdessä Teksti: Johanna Palomäki Kuva: Juha Tuomi Lahden visio on olla houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki vuonna Tavoitteen toteutuminen vaatii ennakoivaa ja joustavaa maankäytön ja julkisten palveluiden suunnittelua. Lisäksi tarvitaan avointa keskustelua arvoista ja suunnitteluratkaisuista. Lahden yleiskaava tarjoaa foorumin keskustelulle strategian toteutumisesta. Lahdessa on tehty valtuustokausittain päivittyvää yleiskaavaa vuodesta 2009 lähtien. Yleiskaavatyössä keskustellaan kaupungin tulevaisuudesta monella tasolla. Ratkaisuja käsillä oleviin suunnittelukysymyksiin etsitään yhteisöllisesti, vuoropuhelussa osallisten kanssa. Esimerkiksi yleiskaavaluonnoksessa ja sen liiteaineistoissa näkyivät keväällä 2014 järjestettyihin Oma Lahti -iltoihin osallistuneiden asukkaiden näkemykset siitä, millainen on Lahti vuonna Kerrostalo vai omakotitalo? Keskustelussa nousee esille monenlaisia kysymyksiä. Millaista on tulevaisuuden asuminen Lahdessa? Asutaanko perinteisesti kerrostaloissa ja omakotitaloissa vai jotenkin ihan muuten kuin mitä nyt osaamme kuvitella? Entä millä tavoin kaupungissa liikutaan ja miten palvelut hankitaan? Kysymykset ovat entistä ajankohtaisempia Lahden ja Nastolan kuntaliitoksen lähestyessä. Pinta-ala kolminkertaistuu Uuden Lahden rikkautta ovat tiivis kaupunkiympäristö, kaupunginosat, kylät, luontoalueet ja maaseutu. Kunnan pinta-ala on nykyiseen Lahteen verrattuna kolminkertainen. Tulevaisuuden tarpeisiin varaudutaan kytkemällä julkisten palveluiden suunnittelu osaksi yleiskaavatyötä. Erilaisia alueita ja kaupunginosia suunnitellaan niiden omaleimaisuus ja maiseman erityispiirteet huomioiden. Laajaa vuoropuhelua Vuoropuheluun uuden Lahden tulevaisuudesta osallistuvat yrittäjät, maanomistajat, asiantuntijat, viranomaiset ja päättäjät. Suurin osallisten ryhmä ovat kuitenkin uuden Lahden asukasta nuorimmista vanhimpiin. Perinteisten esittelytilaisuuksien lisäksi järjestetään työpajoja ja paneeleja, tehdään kyselyitä ja kerätään laadullista paikkatietoa. Näin rakennetaan jatkuvasti tietoa yleiskaavaa varten. Jatkuva prosessi Keskustelun tulokset kirjataan muistiin yleiskaava-aineistoihin. Paraskaan suunnitelma ei Kaupunki ei tule koskaan valmiiksi, joten yleiskaavatyötäkin on tärkeää tehdä jatkuvasti ja vuoropuhelussa eri ryhmien kanssa. ole koskaan valmis niin kuin ei kaupunkikaan. Avoinna oleviin kysymyksiin voidaan jatkuvassa prosessissa palata seuraavalla yleiskaavakierroksella, kun maailma on jo muuttunut ja käytössä on uutta tietoa. Jatkuva yleiskaava pitää yleispiirteisen maankäytön suunnittelun ajan tasalla ja antaa kokonaiskuvan kaupungin strategisesta maankäytön kehityksestä yli valtuustokausien, tuleville vuosikymmenille. Yleiskaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, joka ohjaa tarkempaa asemakaavoitusta. Yleiskaavakierros käynnistyi vuonna 2013 ja päättyy Uusi neljän vuoden kierros alkaa vuonna Syksyllä 2015 valmistuu yleiskaavaehdotus, joka on tulee nähtäville vuodenvaihteessa. Lahden kaupunginvaltuusto hyväksyy yleiskaavan tavoitteet ja valtuustokauden lopussa valmiin kaavan. Lue lisää yleiskaavatyöstä osoitteessa Kuntalain uudistus ei aiheuta yllätyksiä Lahti on varautunut hyvin kuntalain uudistuksiin, joista osa on jo astunut voimaan, osa Kuntalaisille muutokset eivät juuri näy, vaikka perinteinen kunnan ilmoitustaulu jää historiaan. Teksti: Ina Ruokolainen Vuodesta 2017 lähtien pakollinen tiedotuskanava on yleinen tietoverkko ja siellä kaupungin verkkosivut. Juuri kukaan ei nytkään käy katsomassa päätöksiä ilmoitustaululta, kaupunginlakimies Pekka Virkkunen toteaa. Myös päätöksenteossa voidaan siirtyä sähköiseen menettelyyn. Sähköinen kokous edellyttää lain mukaan yhdenvertaista ääni- ja kuvayhteyttä kaikille, joten Virkkunen ei usko sen yleistyvän nopeasti. Sen sijaan sähköinen päätöksenteko on mahdollista ns. rutiiniasioissa heti, kun riittävän suojattu ja toimiva järjestelmä on rakennettu. Kokoukset lyhenevät ja niissä päästään keskittymään olennaisiin asioihin, Virkkunen listaa hyötyjä. Eniten lakimiestä työllistää tällä hetkellä hallintosääntö, joka korvaa uudessa kuntalaissa johtosäännöt. Käytännössä se määrittelee kunnan toimintaa, organisaatiota ja toimivaltarajoja yksityiskohtaisemmin kuin itse laki. Nastolan ja Lahden yhdistymishallitus on asettanut yhdistymishallituksen jäsenistä koostuvan sääntötoimikunnan valmistelemaan hallintosääntöä, jota käsitellään yhdistymishallituksessa ja yhteisvaltuustossa syksyllä. Työtä helpottaa, että viime vuonna hyväksytyissä Lahden johtosäännöissä on jo ennakoitu uuden kuntalain vaatimukset. Takauksia vain rajoitetusti, kokonaisetu korostuu Jo keväällä astuivat voimaan rajoitukset lainan takauksen ja muun vakuuden antamisessa. Kunta voi antaa takauksia edelleen omille konserniyhtiöille sekä toimijoille, jotka edistävät liikuntalain määrittelemiä ja tiettyjen kulttuurialojen toimintoja. Tässäkään linja ei muutu, sillä Lahti ei juuri ole antanut takauksia. Toinen tärkeä lainkohta koskee kunnan kiinteistöjen luovutusta kilpailutilanteessa markkinoilla toimiville yrityksille, esimerkiksi rakennusliikkeille. Tilanteessa on järjestettävä joko avoin tarjouskilpailu tai hankittava puolueettoman arvioijan arvio kiinteistön markkina-arvosta. Lahdessa olemme noudattaneet tätäkin jo pitkään. Esimerkiksi Tevin kiinteistöstä pyysimme sekä kahden arvioijan arviot että järjestimme tarjouskilpailun, Virkkunen toteaa. Kunnan omistajaohjausta tytäryhteisöihin korostetaan uudessa kuntalaissa tavalla, jota Virkkusen mukaan jo pääosin noudatetaan Lahdessa. Yhtä lain virkettä lakimies haluaa korostaa viimeaikaisten tytäryhtiökeskustelujen valossa. Omistajaohjauksella on huolehdittava siitä, että tytäryhteisön tulee ottaa huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Lahden ja Nastolan yhdistymissopimuksessa on sovittu kaupunginhallituksen alaisesta konserni- ja tilajaostosta, jolla on jatkossa vastuu konserniohjauksesta. Uusi kuntalaki tuli voimaan Suurinta osaa lain säännöksistä sovelletaan vasta , kun seuraava valtuustokausi alkaa. Laki määrittelee yleisluonteisesti kunnan toimielimet ja toiminnan sekä asukkaiden osallistumisoikeuden. Kunta määrittelee tarkemmin toimintansa, mm. toimivaltarajat ja organisaatiot, hallintosäännössä. Erityislainsäädännöt määrittelevät erikseen palveluiden sisällöt ja järjestämisvastuut.

20 20 Lapakistossa luonto on lähellä Lapakisto on Etelä-Suomessa erittäin merkityksellinen luonnonsuojelualue laajuutensa ja luonnonpiirteiden monipuolisuuden ansiosta. Pinta-ala 230 ha Alueella 5 merkittyä reittiä, yhteensä 23 km Kulkuyhteys Lahdesta: Ahtialan Kunnaksesta seuraa reittiä Ohrapääntie-Siltalantie- Ristikankaantie Sammalistontien risteykseen. Navigointi Ristikankaantie 210, Nastola. Teksi ja kuvat: Asko Riihelä PITKÄJÄRVEN ITÄRANTA Pitkäjärven itärantaa reunustaa varttunut kuusi-mäntymetsä ja Pitkäjärvenvuoren jylhä kalliojyrkänne. Vanhan metsän kuvio jatkuu miltei Ahvenlammin rantaan asti. Pitkäjärvenvuori kohoaa noin 45 metriä Pitkäjärven yläpuolelle. Kallion laelta on hyvä näköala länteen Pitkäjärven yli. Vuoren ylikaltevat ja näyttävät jyrkänteet ovat enimmillään metrin korkuisia. Vain muutama vuosi sitten jyrkänteeltä on lohjennut usean kymmenen kuutiometrin kalliopala, joka pudotessaan hajonnut useaan osaan ja kaatanut jyrkänteen alapuolisia puita. Itärannalla pääsee tutustumaan myös majavan jälkiin: huomattava osa rannan lehtipuista on majavan kaatamia AHVENLAMMIN METSÄALUE Ahvenlammin lounaispuolella on noin 15 hehtaarin laajuinen metsäkuvio, jonka puusto on varttunutta ja paikoin vanhaa männikköä. Järvenpuoleiset rinteet ovat kuusivaltaisempia ja kallioisella lakialueella on harvapuustoisempaa kalliomännikköä. Kenttäkerroksessa on enimmäkseen mustikkatyypin kasvillisuutta, kallioalueella vallitsee puolukkatyypin lajisto. KALLIOJÄRVEN RANTA-ALUE Kalliojärvi on kolmisen kilometriä pitkä järvi, jonka rannoilla on harvakseltaan loma-asuntoja. Suojelualueen ranta-alue on kangasmaastoa ja loivapiirteistä kalliomaastoa. Pohjoispäässä on myös soistunutta rantaa. Rantajaksoa reunustaa kapea metsäkaitale. Puusto on varttunutta ja alueen eteläpäässä kasvaa myös vanhoja kilpikaarnamäntyjä. Rannalla on vanhoja, majavan syömien puiden kantoja. Kalliojärvi on karu ja sen rannoilla on niukasti vesikasvillisuutta. SAMMALISTONSUO Sammalistonsuo on yhdeksän hehtaarin laajuinen luonnontilainen räme, johon kuuluu useita suotyyppejä, mm. kangasrämettä, isovarpurämettä ja varsinaista sararämettä. Suon läpi kulkee Sammaliston osin tukkeutunut laskupuro. Puron varrella on pieniä, puuttomia nevalaikkuja ja joitakin silmäkkeitä. Lajistoon kuuluu lyhytkorsinevojen kasvillisuutta, mm. tupasvillaa, rahkasaraa, pyöreälehtikihokkia ja pitkälehtikihokkia. LAPAKISTO Lapakisto on vajaan seitsemän hehtaarin laajuinen metsärantainen järvi, joka sijaitsee suojelualueen lounaisosassa. Länsiranta on soistunutta, itärannalla on kalliota ja muut rannat ovat kangasmaastoa. Kasvillisuutta on vain matalassa rantavedessä. Lajistoon kuuluvat mm. pullosara, jouhisara sekä isoulpukka ja pohjanlumme. Lapakiston etelä- ja itäpuolella on yhtenäinen kuusivaltainen metsäalue, jonka puusto on varttunutta ja osin vanhaakin. Tuulenkaatamia puita ja lahopuuta on melko runsaasti. SAMMALISTO 11 hehtaarin laajuinen metsä- ja suorantainen järvi kuuluu Lapakiston ja Sammalistonsuon kanssa samaan erämaiseen alueeseen. Itärannalla on hyväkasvuista metsää vain kapealti rantaviivan lähellä; kauempana rannasta on muutaman metrin korkuista koivikkoa ja männikköä. Järven länsiranta on enimmäkseen soistunutta, sillä rantaa reunustavat isovarpu- ja kangasrämeet. Rantasuot ovat luonnontilaisia. Sammaliston rannoilla on monin paikoin kapea nevareunus, jossa kasvaa tavanomaisten suokasvien lisäksi myös järviruokoa. NIMETÖN LAMPI SAMMALISTON ITÄPUOLELLA Sammaliston itäpuolella sijaitsee runsaan puolen hehtaarin laajuinen lampi, jonka rantametsät on säästetty hakkuissa. Lampea reunustaa puuton 3 5 metrin levyinen rantaneva. Nevan lajistoon kuuluvat mm. pullosara, riippasara, mutasara, raate ja mätäspintojen variksenmarja, suokukka ja suomuurain. Lammen länsirannalla on kangasrämettä ja itärannalla kalliomännikköä.

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Jätehuoltoon liittyminen Jokaisella kiinteistöllä on velvollisuus liittyä jätehuoltojärjestelmään, ei poikkeuksia.

Lisätiedot

KONSERTTIKALENTERI SYKSY 2014. sib.fi. Elävä musiikki konserteissa SYKSY 2014

KONSERTTIKALENTERI SYKSY 2014. sib.fi. Elävä musiikki konserteissa SYKSY 2014 KONSERTTIKALENTERI Elävä musiikki konserteissa on korvaamaton, ainutkertainen elämys. Huippumuusikoiden yhteispeli, musiikin olemus, suuret tunteet ja yhteys ihmisen historiaan on aina henkilökohtainen

Lisätiedot

Juhlaviikon ohjelmia Maanantai 19.9. Avoimia ovia: Piilolan päiväkoti, Äänekoski Kansalaisopisto, Äänekoski klo 14-18 Nuorisotila Sumppu, Sumiainen

Juhlaviikon ohjelmia Maanantai 19.9. Avoimia ovia: Piilolan päiväkoti, Äänekoski Kansalaisopisto, Äänekoski klo 14-18 Nuorisotila Sumppu, Sumiainen Juhlaviikon ohjelmia Maanantai 19.9. - lasten töiden näyttelyn avajaiset klo 14-18 Nuorisotila Sumppu, Sumiainen klo 15-18.45 Nuorisotiedotuspiste Nurkkeli, Äänekoski Näyttelyitä: klo 12-19, vapaa pääsy

Lisätiedot

Hakeminen 7. luokalle tai painotettuun opetukseen 7. luokalle

Hakeminen 7. luokalle tai painotettuun opetukseen 7. luokalle 6.-luokkalaisille ja 6.-luokkalaisten huoltajille Hakeminen 7. luokalle tai painotettuun opetukseen 7. luokalle Sivistystoimiala Hakeminen 7. luokalle tai painotettuun opetukseen 7. luokalle Hakeminen

Lisätiedot

Tervetuloa Häme-päivään 12.7.2014!

Tervetuloa Häme-päivään 12.7.2014! Tervetuloa Häme-päivään 12.7.2014! Humppilan lasitehtaan piha muuttuu toiminnalliseksi kädentaitojen ja kulttuurin tyyssijaksi 12.7., joka on Humppilan Uniikkiviikon avajaispäivä ja samalla vuoden 2014

Lisätiedot

NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat erillisenä tämän luettelon lopussa.

NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat erillisenä tämän luettelon lopussa. KULTTUURITAPAHTUMAT VUONNA 2015 NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 8.12.2015 tuli hänen syntymästään kuluneeksi 150 vuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat

Lisätiedot

Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon

Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon TIEDOTE 30.12.2015 Vapaa julkaistavaksi Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon Kaatopaikkakielto ei vaikuta asukkaan lajitteluun Biohajoavan eli orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astuu voimaan

Lisätiedot

Kuopio juhlii 2012 - tunnista tuntiin. 31.08.12 Klo 9.00 Klo 9-22 Avoimet ovet Hyvinvointikeskus Hytke

Kuopio juhlii 2012 - tunnista tuntiin. 31.08.12 Klo 9.00 Klo 9-22 Avoimet ovet Hyvinvointikeskus Hytke Kuopio juhlii 2012 Ohjelma tunnista tuntiin Kuopio juhlii 2012 - tunnista tuntiin Ohjelma täydentyy, ja muutokset ovat mahdollisia. Ohjelma on maksutonta, jos ei muuten ilmoiteta. 31.08.12 Klo 9.00 Klo

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014

Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014 Sivu 1 / 5 TIEDOTE KOUVOLAN JA IITIN ISÄNNÖITSIJÖILLE 20.11.2013 Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014 myös entiset Kuusankoski ja Anjalankoski yhtenäisen jätteenkuljetuksen ja

Lisätiedot

EFEKTI -työpajat ja -vierailut Orimattila

EFEKTI -työpajat ja -vierailut Orimattila EFEKTI -työpajat ja -vierailut Orimattila Ilmoittautumisohjeet: EFEKTIn kautta tilattavat esitykset ja työpajat ovat kouluille ja päiväkodeille maksuttomia. Yksi henkilö voi hakea max. kolmea eri esityskokonaisuutta

Lisätiedot

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy Emmi Salo & Mervi Laaksonen Historiaa Tyttöjen tila sai alkunsa Tyttöprojekti Helmestä vuonna 2003, jossa koottiin tyttötyötä tekeviä tahoja yhteen ja

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU

TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU on tarjonnut suomalaisille ikimuistoisia elämyksiä jo monessa eri sukupolvessa. Sotainvalidien veljesliiton vuonna 1945 perustamalla Lippupalvelulla on nykyisin

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

TAATALAKESKUKSEN KUUKAUSIOHJELMA LOKAKUU 1.-31.10.2015

TAATALAKESKUKSEN KUUKAUSIOHJELMA LOKAKUU 1.-31.10.2015 TAATALAKESKUKSEN KUUKAUSIOHJELMA LOKAKUU 1.-31.10.2015 TERVETULOA MUKAAN! Taatalakeskus Sulkavuorenkatu 6 Tiedustelut p.050 438 4319 tai katharina.hau@tvpy.fi ESITTELYSSÄ LOKAKUUN RYHMIÄ: YMPÄRISTÖTAIDE-

Lisätiedot

Lehmusreitti. www.lahtitravel.fi. 2 of 20

Lehmusreitti. www.lahtitravel.fi. 2 of 20 1 of 20 Lehmusreitti Patikointireitti kiertää kaupungin keskustaa maisemapaikalta toiselle luonnonmukaisissa puistometsissä: Salpausselän harjulla, lehdoissa, kallioilla, kuusikoissa ja Vesijärven rannalla.

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko,

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Etelä-Karjalan Klassinen kuoro Suomalainen Kevät Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Lappeenranta 18.4.2010 klo 16, Lappeenrannan Musiikkiopiston Helkiö-sali Ohjelma Jaakko Mäntyjärvi

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN MUSIIKKIOPISTO. Perusopetus

KIRKKONUMMEN MUSIIKKIOPISTO. Perusopetus 1 KIRKKONUMMEN MUSIIKKIOPISTO Kirkkonummen musiikkiopisto on kaksikielinen kunnallinen musiikkioppilaitos, joka antaa opetusta kirkkonummelaisille ja siuntiolaisille lapsille ja nuorille. Musiikkiopistossa

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN s.1 SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN Henkisyys taiteessa Helene Schjerfbeck juhlanäyttely, Gyllenberg taidemuseo Outi Heiskanen Alkumeri, Didrichsenin museo Sunnuntaina 18.03.2012 klo

Lisätiedot

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Kutsumme kaikki ikäihmisten kuorot ja lauluryhmät kokemaan laulun voimaa Joensuun laulurinteelle,

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Iida Miettinen Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011 Jukka-Pekka Levy Kettukin vuoden taiteilija 2011 AURINKOPOIKA Galleria ARX, Hämeenlinna 22.3. 21.4.2011 Puupiirroskollaasi Jukka-Pekka Levy - Aurinkopoika Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry Taitto:

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

a P ep t e er us TAITEEN PERUSOPETUS 2012-2013 Ähtärissä kuvataide musiikki käsityö tanssi

a P ep t e er us TAITEEN PERUSOPETUS 2012-2013 Ähtärissä kuvataide musiikki käsityö tanssi T a TI e P n o e er us u S ep t TAITEEN PERUSOPETUS 2012-2013 Ähtärissä kuvataide musiikki käsityö tanssi Hän ei tiennyt ettei sitä pysty kukaan tekemään. Niinpä hän meni ja teki sen. Hei koululaisen kotiväki!

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

Kannuksen Kotiseutupäivät Kotiseutupäivillä yhdistystä edustivat Ritva Niemikorpi, Martti Määttä ja Leila Keski-Korpi.

Kannuksen Kotiseutupäivät Kotiseutupäivillä yhdistystä edustivat Ritva Niemikorpi, Martti Määttä ja Leila Keski-Korpi. Jäsentiedote 11.10.2010 Iloiset syksyn toivotukset jäsenistöllemme! Vaikka viimeiset lehdet putoilevatkin jo puista, ei yhdistyksemme siirry talviunille. Porhallamme iloisesti kohti joulua ja syksyn ja

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

Lasten museokesä 2013

Lasten museokesä 2013 Lasten museokesä 2013 Museoiden kesä on täynnä tapahtumia, ja moni niistä on tarkoitettu erityisesti lapsille. Haluaisitko kehrätä, oppia vanhan ajan valokuvauksesta ja otattaa itsestäsi visiittikorttikuvan

Lisätiedot

lauantaina 25.4.2015 klo 10-15 VAPAA PÄÄSY! Kulttuurikorttelissa Kangasala-talo ja pääkirjasto Kangasala-salissa ohjelmaa klo 15.

lauantaina 25.4.2015 klo 10-15 VAPAA PÄÄSY! Kulttuurikorttelissa Kangasala-talo ja pääkirjasto Kangasala-salissa ohjelmaa klo 15. lauantaina 25.4.2015 klo 10-15 VAPAA PÄÄSY! Kulttuurikorttelissa Kangasala-talo ja pääkirjasto Kangasala-salissa ohjelmaa klo 15.30 asti Tutustu kulttuuri- ja hyvinvointialan toimijoihin Kangasala-talo,

Lisätiedot

Minulleko lemmikkilintu?

Minulleko lemmikkilintu? Minulleko lemmikkilintu? Hyvin hoidettuna lintu sopii vastuuntuntoisen ihmisen lemmikiksi. Sen tulee kuitenkin saada elää linnun elämää kotona, eikä kyseessä ole ensisijaisesti sylilemmikki. Ennen oman

Lisätiedot

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Heljä Franssila Kulttuuriyrittäjyysluento: Kuvataiteilijat ja tuottajat kohtaavat. 27.10.2014 Frame vahvistaa suomalaisen nykytaiteen

Lisätiedot

Konserttikalenteri 2013 (päivitetty 5.11.2013)

Konserttikalenteri 2013 (päivitetty 5.11.2013) kalenteri 2013 (päivitetty 5.11.2013) Menneet tapahtumat W.A. Mozart: Requiem pe 1.11.2013 19 la 2.11.2013 15 Loviisan kirkko Anu Komsi, sopraano, Tuija Knihtilä, altto, Jorma Silvasti, tenori, Jyrki Korhonen,

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Mikä on Taikalamppu? Lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten verkosto Perustettu

Lisätiedot

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Tampereen pääkirjasto Metsossa on ollut Pirkanmaan AVH -yhdistys ry:n vesivärimaalauskerhon näyttely 20.-30.10.2009, Keskiviikkomaalareista

Lisätiedot

K A N S A L L I S M U S E O N

K A N S A L L I S M U S E O N M e t r o p o l i a A M K M u o t o i l u n i n n o v a a t i o p r o j e k t i 2 0 1 5 K A N S A L L I S M U S E O N E e v a T e r ä v ä S i s u s t u s a r k k i t e h t u u r i 1 6. 1 0. 2 0 1 5 B

Lisätiedot

Toma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA

Toma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA Toma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA Tervetuloa Villa Artun näyttelyihin, työpajoihin ja koko

Lisätiedot

Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä!

Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä! TALOMUSEO GLIMS Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä! Kuva: Olli Hakamies Glimsintie 1, Espoo (Jorvin sairaalan vieressä) www.espoonkaupunginmuseo.fi TALOMUSEO GLIMS Glimsintie 1, 02740 Espoo (Jorvin

Lisätiedot

Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke

Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke + Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke + Prosentti taiteelle YMPÄRISTÖTAITEEN SÄÄTIÖ + Miten prosenttiperiaatetta edistetään valtakunnallisesti?

Lisätiedot

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Kehittämisinsinööri Tuulia Innala Keskkonnafoorum Tallinna 26.3.2014 Kuntaliiton laatima jätehuoltomääräysten malli julkaistu Jätehuoltomääräysten laatiminen - Opas

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

KESÄN RETRIITTI 2014 JOOGA & CHI KUNG LIIKE, SYDÄN JA LÄSNÄOLO ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS

KESÄN RETRIITTI 2014 JOOGA & CHI KUNG LIIKE, SYDÄN JA LÄSNÄOLO ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS KESÄN RETRIITTI 2014 JOOGA & CHI KUNG LIIKE, SYDÄN JA LÄSNÄOLO ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS (Loppi n.70km Helsingistä) TO-SU 26.6.-29.6.2014 LAADUKKAASTA OHJELMASTA LÖYDÄT eli muutama hyvä syy

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ Sukupuu Vinkkejä opettajalle Karjalainen Nuorisoliitto TEKIJÄN TERVEISET Ensin oli idea Karjalaisesta Vauvakirjasta, jonka toteutuksen halusin ja sain vastuulleni

Lisätiedot

Kirjasto Seinäjoella 150 vuotta

Kirjasto Seinäjoella 150 vuotta Kirjasto Seinäjoella 150 vuotta Juhlavuoden ohjelma pääkirjastossa syksyllä 2015 Muutokset ovat mahdollisia, seuraa kirjaston kotisivuja. Seinäjoen kaupunginkirjasto, Alvar Aallon katu 14, SEINÄJOKI Cosplayn

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä

Lisätiedot

Liperin kulttuurikalenteri lokakuu joulukuu 2010

Liperin kulttuurikalenteri lokakuu joulukuu 2010 Liperin kulttuurikalenteri lokakuu joulukuu 2010 Lokakuu su 3.10. klo 18.00 Mikkelinpäivän kauneimmat runot ja laulut Viinijärven kirkossa. Mukana, Sirpa ja Vilma Naumanen sekä Jutta, Minttu ja Pinja Kurki,

Lisätiedot

AVOIMET VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINKÄÄLLÄ

AVOIMET VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINKÄÄLLÄ AVOIMET VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINKÄÄLLÄ PIKKU-VETURI Pikku-Veturi on perheiden kohtaamispaikka Perhekeskus Pikku-Veturissa toimii maksuton, kaikille avoin päiväkoti. Avoin päiväkoti on perheiden kohtaamispaikka,

Lisätiedot

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Maija Saraste Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kirjastotapaaminen Saransk 7.10.2011 1 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeenlinna

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

welc me to X Cultural Kitchen X

welc me to X Cultural Kitchen X KULTTUURIKEITTIÖ HELSINKI PIETARI FRANKFURT Kulttuurikeittiö / Cultural Kitchen on kulttuurikarnevaali, jossa yhdistyvät ruoka, matkailu, design, taide ja musiikki. Joka ilta kolmen ruokalajin kattauksesta

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN NUORTEN MAUNULA MAUNULAN PIRJOT: Ella Müller (arkkitehtuuri) Emilia Riikonen (kauppatieteet) Jatta Kuisma (sosiaali- ja kulttuuriantropologia) Tanja Kallioinen (viestintä) ESITYKSEN RAKENNE Johdanto: Nuorten

Lisätiedot

Tanssitunnit syksy 2011

Tanssitunnit syksy 2011 Tanssitunnit syksy 2011 Tanssitalo juulia antaa uusia tuulia Itämaista ja discoriental-tanssia kaikenikäisille, -kokoisille ja -kuntoisille lapsille, nuorille ja aikuisille naisille. Pojille omat tunnit.

Lisätiedot

Kaikenlaisiin kohtaamisiin

Kaikenlaisiin kohtaamisiin Kaikenlaisiin kohtaamisiin Pohjoismaiden suurin kongressi- ja kulttuurikeskus 1 Liike Elämään hanke Tampere-talossa Pia Mutanen 5.3.2014 2 Tampere-talosta lyhyesti Pohjoismaiden suurin kongressi- ja konserttikeskus

Lisätiedot

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT

Lisätiedot

NÄYTÖSKALENTERI SAITURIN JOULU REGINA & LEIBLIED REGINA YHTEISILLAT:

NÄYTÖSKALENTERI SAITURIN JOULU REGINA & LEIBLIED REGINA YHTEISILLAT: SYKSY 2015 NÄYTÖSKALENTERI YHTEISILLAT: REGINA & LEIBLIED MANILLA (Manifesti): PE 4.9. klo 19 ensi-ilta SU 6.9. klo 19 MA 7.9. klo 19 Liput 36 / 33 / 21 ROVANIEMI / WILJAMI: TO 5.11. klo 19 PE 6.11. klo

Lisätiedot

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle MONSTERIN JÄLJILLÄ ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle Kiasmassa asuu ujo monsteri, joka rakastaa taidetta. Se on merkannut Kiasman neljännen kerroksen Face to Face-näyttelyyn (13.3.2015-7.2.2016) viisi

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan.

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan. Viva Classica on helmikuussa 2010 avattu klassisen musiikin ystäville suunnattu verkkopalvelu ja radiokanava, jota voi kuunnella valtakunnallisesti internetissä osoitteessa www.vivaclassica.fi sekä matkapuhelimella

Lisätiedot

Kierrätystä ja hyötykäyttöä

Kierrätystä ja hyötykäyttöä Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon

Lisätiedot

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti Esteettömyys on asumisen kehittämistä - seminaarisarja Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

JÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN

JÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN Jätehuollon järjestäminen 1.1.2012 alkaen Jätehuolto siirtyy 1.1.2012 alkaen kokonaisuudessaan Joensuun Seudun jätehuolto Oy:n vastattavaksi. Jäteyhtiö on kilpailuttanut jätteenkuljetuksen kaikkien osakaskuntien

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

SIILIT LUKUVUOSI 2010 2011

SIILIT LUKUVUOSI 2010 2011 SIILIT LUKUVUOSI 2010 2011 Tälle koko lukuvuodelle olemme suunnitelleet teemaksi MATKALLA Tutkimusmatkamme lähtee minusta itsestä ja laajenee käsittämään ainakin Suomen ja Pohjoismaat. Otamme toimintaamme

Lisätiedot

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 HSY:n kompostointikurssi Aiheuttaako kompostointi päänvaivaa? Oletko suunnitellut kompostin perustamista? Tule käytännölliselle ja maksuttomalle kompostointikurssille ma 2.5.2016

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

CCI-sanomat 5 19.8.2014

CCI-sanomat 5 19.8.2014 Kyösti Meriläinen Aihe: VL: CCI-sanomat 4 / 28.7.2013 CCI-sanomat 5 19.8.2014 CCI-sanomat uudistuu Turun tuomiokirkon poika- ja koulutuskuoro Turun konservatorion poikakuoromuskari CCI-sanomissa tiedotetaan

Lisätiedot

Syksyllä 2015 paljon uutuuksia! Jumppaa vauvasta vaariin ja muksusta mummoon.

Syksyllä 2015 paljon uutuuksia! Jumppaa vauvasta vaariin ja muksusta mummoon. Syksyllä 2015 paljon uutuuksia! Jumppaa vauvasta vaariin ja muksusta mummoon. Onko vaikea lähteä liikkeelle? Haluatko innostua uudesta harrastuksesta? Haluatko voida paremmin sekä henkisesti, että fyysisesti?

Lisätiedot

Lahden arkkitehtuuripoli0ikka ja taide kaupunki0lassa

Lahden arkkitehtuuripoli0ikka ja taide kaupunki0lassa Lahden arkkitehtuuripoli0ikka ja taide kaupunki0lassa Päivi Airas 12.5.2015 JULKISEN TAITEEN TYÖRYHMÄ NYT - julkisessa tilassa olevien teosten kunnossapito - virkamiestyöryhmä - ei budjetoituja resursseja

Lisätiedot