Keski- ja Pohjois-Karjalohjan kyläsuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski- ja Pohjois-Karjalohjan kyläsuunnitelma"

Transkriptio

1 Keski- ja Pohjois-Karjalohjan kyläsuunnitelma Keski-Karjalohjan kyläyhdistys ry. Pohjois-Karjalohjan kyläyhdistys ry. 1

2 Sisällys YHTEENVETO 4 Hiukka kyläsuunnitelmast 4 Karjalohjalaisuudesta 4 Jatkossa.. 5 Historia pähkinänkuoressa 5 Keskeisiä luonto- ja ympäristöhavaintoja 6 PALVELUISTA 7 Koulu 7 Päivähoito ja eskari 8 Terkka ja sossu 8 Infra 8 Turvallisuus 9 Yrittäminen ja työnteko 9 Asuminen 10 Loppulause 11 Keski - ja pohjois - Karjalohjan kyläyhdistykset Julkaisun taitto ja ulkoasu: Lohjan kylät ry/läntistä lähidemokratiaa -hanke Painopaikka: Lohjan painotuote, 1. painos Kannen kuva Janne Kommonen 2

3 Keski- ja Pohjois-Karjalohjan kyläyhdistysten yhteinen kyläsuunnitelma 3

4 YHTEENVETO Koulun säilyminen elinvoimaisena, merkitsee riittävää väestöpohjaa elinvoimaiselle Karjalohjalle. Keski- ja pohjois- Karjalohjan kyläsuunnitelman keskeisimmät asiat ovat lähellä asukkaita olevien peruspalveluiden, joita meille ovat: päivähoito, koulu, terveydenhuolto, sosiaalipalvelut ja infra. Tärkeää ovat luotettava sähkönsaanti, hyvät tietoliikenneyhteydet ja toimiva tieverkosto. Näiden perusedellytysten avulla voimme kehittää Karjalohjasta houkuttelevan kohteen monipuolisille, luoville asukkaille ja yrittäjille, jotka hakeutuvat alueelle toteuttamaan arvojensa mukaista elämää. Karjalohjalla Keski-Karjalohjan kyläyhdistys ry. Pohjois-Karjalohjan kyläyhdistys ry. Hiukka kyläsuunnitelmast Siin kyselys ihmiset oliva suht koht tyytyväissii tääl olemiseens. Pal ol kaikelaist huanooki ja ronklaamist, muttei simmottas, et kaik olsiva ollu samaa miält, yks haukku yht ja toine toist. Ol siäl nii pal hyvääki, mist ihmise olva tyytyväissii. Olsiva usjammakki karlohjalaise saanee vastat, mut hyvä näinki. Reilust toist sattaa vastas, sataviiskymmentneljä kaikkines, vastausrosenteist ei mee osat sanoo mitää, yli tuhat saatelappuu jaettii ympärs Karlohjaa ja netis viäl nii monel, ku vaa kekattii. Karjalohjalaisuudesta Karjalohjalaiset ovat itsenäisiä ja itsepäisiä ihmisiä. Täällä on tehty asioita oman pään mukaan ja joskus myös esivaltaa uhmaten vähintäänkin harmaan alueen kautta. Karjalohjalaiset koostuvat ruotsinkielisistä, hämäläisistä ja varsinaissuomalaisista. Tähän, kun lisättiin Karjalan siirtolaisia ja viime vuosikymmeninä uudisasukkaiksi tulleita helsinkiläisiä, steiner-väkeä 4 Meit on tääl kaikkinens kol kyläyhristyst tääl Karlohjal. Pohjonen ja keskinen yhristivä voimans, laiskuuttans varmaa, no ei kummiskaa, kyl mee meinattii, et yks suunnitelma pisaa näi piänel porukal ja nii yhristykse päättivä tehra tän yhres. Sit o kans semmone Lohjan kylät nimine yhristys ja siäl on simmone hankekoortinaattori Jenna, kuon sit kans jelpannu meit ton kyselyn kans, hää osas hommans ja hänelt mee ollaa saatu toist tuhat kopjoo, kaunis kiitos niist ja kaikest muust avust kans. Mee sit kans tiätyst kyseltii Karlohja ihmisilt kaikelaissii asjoi. Ja o iha turha nee kylil puhuva, et karlohjalaise, seniorikkaa varsin, eivä osaisis nettii, siäl ne melkje kaik vastasiva netis, piän porukka vastas paperil, mee sit siirrettii neekki verkkoo, siit sit saatii kattella kaik ne vastaukse kui vaa halutti ja Jenna tulost niit meijä haluje peräst. Mee sit sortteerattii niit semmottans ainaskii, et vakituuseen tääl asuva otettii eriksee ja mökkiläise eriksee, hauskast niit ol melkje yht mont kumpastaki. Aikalail samal taval ne vastasiva, siin voi hiukka takan olla se, et nii monel ova juure tääl, vaik asuvakki muual. Karjalohjalaiset arvot: Suvaitsevaisuus, muista ja muiden asioista huolehtiminen, itsepäisyys omista oikeuksistamme sekä rohkeus valita oma tie. ja vähän muitakin, niin syntyi nykykarjalohjalaisuus. Karjalohjalaiset ovat hyvin suvaitsevaisia ja tasa-arvoisia, erilaisiin ihmisiin me totuimme 1950 luvulta lähtien Pipolan toiminnan vaikutuksesta ja nykyisten perhehoitokotien oli helppo sijoittua karjalohjalaiseen ilmapiiriin. Unkalla ja kaupassa kaikki jonottavat tasa-arvoisesti ja kiltisti, yrittäjät, mökkiläiset, duunarit, työttömät, johtajat, sairaat ja terveet niin ja tietenkin myös paikalle sattuvat presidentit. Kaikki he saavat ja tulevat saamaan tasan tarkkaan saman palvelun. Jos karjalohjalaisella on huolia, omia tai naapurin, niitä puretaan yhteistuumin Salen pihalla tai Unkan lähiymmärtämön pöydissä. Me puutumme toistemme asioihin, olemme kärryillä kaikesta ja olemme aina oikeassa, yleensä muut ovat väärässä. Ketään emme jätä, me huolehdimme toisistammekin.

5 Karjalohjalainen visio: Täällä on koti entistä useammalle keskellä upeaa, puhdasta luontoa, lähellä metropolia, ihmismäisessä yhteisössä sekä ympäristössä, joka on huolehtivainen kylä; kasvaa, olla, elää, yrittää ja tehdä työtä. Nykykarjalohjalaisuus on hieno sekoitus vanhaa ja uutta maa- ja metsätaloutta liitännäis-elinkeinoineen, luovaa yrittäjyyttä, kulttuuria ja runsasta yhdistystoimintaa. Kulttuurilla on iso osa karjalohjalaisuudessa täällä asuvien ja lomailevien eri sortin taiteilijoiden myötä. Kivikirkossa järjestetyt konsertit levittävät tehokkaasti positiivista Karjalohja kuvaa. Me karjalohjalaiset olemme ne kaikista aktiivisimmat yhdistystoiminnoissa ja oikeastaan kaikessa. teen, syventävät Karjalohjan maalais-imagoa. Se sisältää aistirikkaan ja hitaan, ripauksella nykyaikaa ryyditetyn maaseudun elämäntavan, josta moderni perhe löytää uuden elämän riittävän läheltä sykkivää ja nopeaa pääkaupunkiseutua tai Lohjan keskustaa. Muut lohjalaiset kokevat Karjalohjan arvokkaaksi ja omakseen. Historia pähkinänkuoressa Keski- ja PohjoisKarjalohjan aluetta leimaa metsien keskellä sijaitseva vanha asutus ja viljelysmaisema vesistöjen äärellä. Me teemme paljon; itse, rohkeasti, itseämme isompiakin asioita. Jatkossa.. Karjalohja on edelleen turvallinen kotipaikka kaikenlaisille ihmisille. Ekologiset ja kestävät arvot yhdistettynä suvaitsevaisuuteen ja innovatiivisuu- Kivikautisen Suomusjärven kulttuurin vaikutuspiiriin kuuluvalta seudulta on tehty runsaasti kivi- ja rautakautisia löytöjä. Varhaisin asutus sijoittui Lohjanjärven rannalle ja sen lähituntumaan Ilmoniemeen, Lohjantaipa-leeseen, Pellonkylään ja Tallaaseen. Esimerkiksi Enäjärven rannalle syntyneen Mustlahden kylän viisi kantatilaa mainitaan jo keskiaikaisissa veroluetteloissa. Muut kylät syntyivät vähitellen myöhemmin. Aikoinaan vesireitit yhdistivät kyliä, talvella kuljettiin jääteitä pitkin. Vetojuhtina käytettiin härkiä vielä 1930-luvulla. Runkotiestö on rakentunut kuninkaanvallan aikana reilut pari sataa vuotta sitten. Kirkonkylä on kehittynyt alueen pääkeskuksek5

6 si, jossa nykyisin ovat kaikki palvelut. Kyliltä ovat kuolleet koulut ja kaupat. Vielä 1960 luvulla kunnassa oli viisi koulua ja yhdeksän kauppaa parille tuhannelle asukkaalle. Kappelikirkko on ollut Lohjanjärven tuntumassa pappilan maisemissa vuoden 1450 tienoilla. Nykyinen lasikirkko on Karjalohjan viides (tuomiokapitulin päätöksellä kirkoksi vihitty lasikirkko ei enää ole kirkko). Kivikirkon kaikki puuosat tuhoutuivat salaman iskusta syttyneessä tulipalossa syyskuussa 1970, mutta rakennettiin, osoituksena karjalohjalaisesta itseään isommasta työstä ja onnistumisesta seurakuntalaisten yhteisin ponnistuksin uudelleen. Museovirasto on nimennyt Karjalohjalta kirkonkylän ja Nummijärven kyläyhteisöt valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi, Pappilan pihapiiri on suojeltu kohde. Keskeisiä luonto- ja ympäristöhavaintoja "Salpausselän pohjoispuolella on Karjalohjan pitäjä, seutu, joka on täynnä vuoria, järviä, mäkiä 6 ja hiekkaisia harjuja. Tämä muutoin kova ja ankara Suomen luonto on heitellyt runsaalla kädellään lahjojaan näihin onnellisiin laaksoihin. Täällä ei ole koskaan hallaa. Täällä menestyvät monet jalompien hedelmäpuiden lajit ja harvinaiset kasvit: kasvi- ja eläinkunta näyttää täällä rehoittavan kauniimpana kuin muualla maassamme." Sakari Topelius "Maamme kirja. Topeliuksen kuvaus hehkuttaa alueen luontoa, eikä suotta. Karjalohjan pinta-alasta noin neljännes on vesistöä. Järvien helmi on Pukkilanharjun pohjoispuolella välkehtivä kirkasvetinen Puujärvi. Lohjanjärven ympäristön kalkkipitoinen maaperä tekee alueesta rehevän. Alueella on runsaasti pieniä järviä ja lampia, joiden vesi on humuspitoisena tummempaa, kuitenkin puhdasta. Lohjanjärven ja Puujärven välissä on pitkä harju, toinen Salpausselkä lounais-koillissuunnassa, korkeimmillaan kirkonkylässä. Harju leimaa Karjalohjan keskustan maisemaa. Ensimmäiset kesäasukkaat viihtyivät kirkonkylän alueella. Nykyisin vapaa-ajan asuntoja on ympäri Karjalohjaa. Luonto on merkittävä peruste lomalaisille, kasvistomme on runsas ja monimuotoinen. Uudenlainen ajankäyttö sekä nykytekniikka haastavat kehittämään uusia Kuvas keskel,kirkon takan oleval pellol o raktorin munii. Janne Kommonen

7 muotoja vapaa-ajan asumiselle, joista esimerkkinä käy Mummon Mökkikylä, se on uusi malli asua maalla asunto-osakeyhtiössä. Useat vesiensuojeluyhdistykset (mukana Suomen vanhin vesiensuojeluyhdistys vuodelta 1967) ja vielä useammat osakas- ja kalastuskunnat hoitavat talkootyönä vesistöjen ja kalaston kuntoa sekä seuraavat vesien tilaa yhteistyössä viranomaisten kanssa. Vaikka olemmekin ihan lähellä, tunnin ajomatkan päässä, pääkaupunkiseutua, tarjoaa rehevä, monipuolinen luontomme kauneutta, hiljaisuutta, mielen lähilataamoa. PALVELUISTA Koulu Oman, tunnustetusti erinomaisen aktiivisen alakoulun säilyttämiseen kiteytyy Karjalohjan tulevaisuus. Koulumme selkeitä etuja on hyvä sijainti, terve rakennus sekä pihapiirissä olevat liikuntahalli ja urheilukenttä. Koulusta on mahdollista kehittää vetovoimainen erikoistumiseen ja teemoihin keskittyvä peruskoulu. Yläkoulun kohdalla yhteistyö sammattilaisten kanssa saattaisi olla karjalohjalaisia alueella pidättävä tekijä. Koulun, kodin, kuraattoritoiminnan perhetyön ja paikallisen nuorisotoimen sekä eri yhdistysten lasten ja nuorten tukemiseksi ja hyväksi tekemä sau- Peruspalvelut ovat välittömästi ihmisen elämänlaatuun vaikuttavia palveluita; päivähoito, koulu, terkka, sossu, infra, turvallisuus. Peruspalveluiden turvaaminen lähipalveluina, toteutuu riittävällä peruspalveluiden tarpeella, jotka syntyvät riittävästä määrästä kaiken ikäisistä karjalohjalaisista. TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA: Yhteistyötä eri tahojen ja uusien monipuolisten projektien kehitystä jatketaan. 7

8 maton yhteistyö, on hyvin onnistunut esimerkki karjalohjalaisesta tavasta tehdä itse ja saavuttaa erinomaisia tuloksia. Yläkouluun siirryttäessä nykyisellä järjestelmällä äärialueiden perheille tulee kohtuuttomia matkakustannuksia ja -aikoja, lasten joutuessa odottamaan ja kiertämään pitempiä matkoja järven ympäri julkisten kulkuyhteyksien puutteen vuoksi sekä ylittämättömän koulupiirirajojen takia. Näin niissäkin tapauksissa, joissa toista kautta kuljettaessa koulu olisi lähempänä ja näin kuljetusmatka ja -aika lyhyempi. ESITYKSEMME: Esitämme, että Lohja luopuu koulupiirirajoista ja koko Lohja muodostaa yhden oppilaaksiottoalueen. Tämä mahdollistaisi oppilaiden inhimillisemmän sijoittumisen lähempänä kotia oleviin kouluihin ja kuljetusten tehokkaamman järjestämisen. Terveyskeskus tuottaa palveluita siellä asioivien vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden lisäksi Kotolan ja Tupalan palvelutalojen asukkaille sekä hoitaa kouluterveydenhuollon. Terveyskeskuksen merkitys on Karjalohjan asukkaille tärkeydessään kouluun verrattavissa oleva palvelu. Sen tärkeimmät käyttäjäryhmät ovat lapsiperheet sekä seniorikansalaiset. Vanhustenhuolto ja palvelu ovat sosiaalipalveluiden meille tärkeimmät osa-alueet. Pidämme hyvin myönteisenä Tupalaan rakennettavien intervallihuoneiden toteutusta, uskomme sen olevan osa pitkäntähtäimen myönteistä vanhuspolitiikkaa Lohjalla ja erityisesti Karjalohjalla. Terveys- ja vanhuspalveluiden merkitys asukkaille on korvaamaton ja niiden toteutuksen suunnittelussa tulee arvioida suunnitelmien ja päätösten vaikutus yhteiskunnan kokonais-taloudellisuuteen. Nykyinen lääkärin vastaanottopäivien määrää, kaksi ja puoli päivää viikossa, tuntuu kyläkyselymme ja keskusteluiden perusteella olevan kohtuullinen, jonojen purkamista toivotaan tapahtuvan aiemmin, kuin vasta jonotusajan ylittäessä neljä viikkoa. Sosiaalipalveluiden sijainti ja tavoitettavuus Lohjalla on karjalohjalaisille asiakkaille harvojen joukkoliikennevuorojen takia hankalaa. Paikallinen kotihoito on asiakkaiden mukaan tyydyttävä. 8 Päivähoito ja eskari Päiväkodissa ja eskarissa lasten määrä nykyisellä henkilökuntamitoituksella mitattuna on lähes maksimissaan. Lasten vanhemmat ja henkilökunta kokevat päiväkotinsa hyvänä hoito- ja työpaikkana. Eskarissa on tällä haavaa viisitoista lasta, joka on tyydyttävä määrä, ajatellen heitä tulevina ekaluokkalaisina. Jos vuosittain syntyvä ikäluokka on lasta, se määrä riittää hyvin täyttämään Lohjan nykyisen oppilasmäärävaatimuksen koulun säilyttämiseksi. Terkka ja sossu Infra ESITYKSEMME: Esitämme sosiaalitoimen asiakkaille lähiasioinnin mahdollistavaa videoneuvottelupalvelua suoraan asiakkaan omasta laitteesta sekä rinnalle yhteyttä palvelupisteestä, josta rakennustarkastajan videotapaaminen on toteutettu. Karjalohjan kilpailukyvyn edellytykset asumiseen ja yrittämisen tulee olla kunnossa. Tärkeimpiä ovat toimivat energia-, tietoliikenne- ja tieyhteydet sekä joustavasti toimiva kaava- ja lupapolitiikka. Nykyisin kaikki mainitut yhteydet ovat enemmän tai vähemmän haasteellisia sekä asukkaan että työn tekemisen kannalta. Yhteyksien tulee toimia ajasta ja paikasta riippumattomasti. Sähköverkon ongelmana ovat sähkökatkojen lisäksi sähkölaitteisiin tuhoisasti vaikuttavat suuret jännitteen vaihtelut. Näiden kunnasta riippumattomien liikenneyhteyksien kuntoon saattamiseen tarvitaan kunnan aktiivista panosta palveluiden tuottajien hoputtamiseksi.

9 Voittamalla olemassa olevat liikenteiden haasteet, Karjalohja sijoittuu muiden Lohjan alueiden rinnalle tasavertaisena kylänä. Turvallisuus TOIMENPIDE-EHDOTUS: Alueen yrittäjät selvittävät mahdolliset vaihtoehdot nopeiden kiinteiden tietoliikenneyhteyksien saamiseksi alueelle. Selvitetään sähkönjakelun toimittajan kanssa mahdollisuus saada ydinalueiden sähkönjakelun runkoverkko maakaapelointiin esim. tietoliikennekaapeloinnin yhteydessä. Karjalohjan vahvuuksia on täällä asuvien moniosaajien monimuotoinen yritystoiminta. Lähipalveluita tuottavien työllistäjien lisäksi asukkailta löytyy käden taitojen, kulttuuripalveluiden ja -sisällön, sekä muiden luovien sekä teknologia-alojen kansainvälisen tason osaamista. Uusi, syntyvä yritystoiminta perustuu suurelta osin immateriaalisiin tuotteisiin tai verkon kautta tuotettaviin ja hankittaviin palveluihin ja tuotteisiin. Näiden yrittäjien toiminnan mahdollistaminen on Karjalohjan alueellisen tulevan kehityksen yksi peruspilareista. Pystymme tarjoamaan uusille asukkaille, työntekijöille ja yrittäjille turvallisen elinympäristön, jonne yritystoiminnan voi perustaa myös kestävän kehityksen periaatteilla ja ekologisia arvoja korostaen. Me koemme Karjalohjan turvallisena paikkana kasvaa, olla, elää, yrittää ja tehdä työtä. Karjalohjan VPK länsi - Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokuntana tarvitsee jatkuvuuden takaamiseksi koulun tapaan nuorisojaostoonsa lapsia ja nuoria kasvamaan tuleviksi vapaapalokuntalaisiksi. Liikenneturvallisuus perustuu liikenneverkon vilkkaimmilta osin valtion ylläpitoon ja valvontaan, johon kuntalaisilla ja kunnalla on suhteellisen vähän vaikutusmahdollisuuksia. Henkilöturvallisuus Karjalohjalla on varsin hyvä, pienuus on tässä voimaa, kaikki tuntevat kaikki, ja kun mikään tapahtuma ei jää salaisuudeksi, kynnys vakavaan hölmöilyyn on korkea. Omaisuuteen kohdistuvat riskit lisääntyvät samalla tavalla kuin koko eteläisen Suomen kohdalla. Yhteisössämme pidetään huolta toisistamme. Monet alueemme yhdistykset ovat osana perheiden arkea. Yrittäminen ja työnteko Karjalohja on yrittäjäystävällinen, vastaanottavainen ja täällä on myönteinen ilmapiiri hyvinkin erilaisille yrittäjille sekä itsensä työllistäjille. TOIMENPIDE-EHDOTUS: Uusien yrittäjien sijoittumista ja aloittamista helpottaakseen, on muutama Karjalohjalla toimiva yrittäjä lupautunut auttamaan heitä mm. verkostoitumisessa paikallisten tahojen kanssa. Perinteiset maaseutuelinkeinot ovat Karjalohjalla vähentyneet jo melko varhaisessa vaiheessa. Monet edelleen toimivista maatiloista ovat laajentaneet perinteistä yrittäjyyttään liitännäiselinkeinoilla, kuten matkailu-, mökkitalkkari- tai koneurakointi- ja rakentamispalveluihin. (Hesarin kuukausiliite : Rautiaisen biisoneita laaja artikkeli otsikolla "Tässäkö tulee uusi Nokia".) Puutarha-alan tuotantoyrityksiä, vihannes- ja taimituotantoa, Karjalohjalle on syntynyt muutamia. Topeliuksen sanoin Karjalohja on erinomainen kylä hyödyntää hedelmällistä maaperää sekä ilmastoa mitä erilaisimmilla viljelymuodoilla, paljon täällä jo on, mutta esimerkiksi avomaavihannesten perheviljelylle on kasvava lähiruokatilaus. Karjalohjasta voi kasvaa laadukkaan ja puhtaan lähiruoan tunnettu tuotantoalue, sillä lähiruoan kysyntä näyttää kasvavan merkittävästi tulevina vuosina. Paikalliselle vihannestuotannolle on olemassa valmis markkinointikanava paikallisen vihannesviljely-yrittäjän toimesta. Aluetta tulee markkinoida puhtaan tuotannon ja lähiruoan kotiseutuna täällä jo toimivien monien luomuviljelijöiden rinnalla. 9

10 10 Toimenpide-ehdotus: Uusia yrittäjiä haemme verkostojen ja alan kansallisten organisaatioiden avulla. Hoivapalveluiden kehittämisessä on myös potentiaalia yhteistyöhön alan koulutusta tarjoavien oppilaitosten kanssa. Omenaviljely on kehittynyttä ja siellä viljelijät ovat kehittäneet kaikkien eduksi toimivan markki-nointiyhteistyön.haluamme Karjalohjasta tunnetun lähiruoan tuotantoalueen alueella jo toimivien luomuviljelijöiden rinnalle ja lisäämällä mahdollisuuksia potentiaalisille avomaavihannesten perheviljelyyrityksille. Perheryhmäkoti- ja palvelutaloasumisesta on jo hyvä ja toimiva vuosikymmenien kokemus. Kaiken ikäisille kohderyhmille tarkoitetulla palvelutalo-/ hoitokotiasumisen on Karjalohjan vastaanottavaisen ilmapiirin vuoksi helppoa asettua ja verkostoitua paikkakunnalle. (Lainsäädäntöä ollaan kiristämässä, varsinkin hoidettaessa lapsia HS ) Etsimme hoivapalveluyrittäjiä alueelle sekä ikääntyvien yrittäjien toiminnan jatkajiksi, että uusien yritysten käynnistäjiksi. Näille yrittäjille sopivia toimitiloja on tiedossa eri tahoilla, yhdistyksillä, paikallisilla yrittäjillä. Suoritetussa kyläkyselyssä mainittujen perhe- ja senioriasumisen perheyksiköiden lisäksi löytyy asukkailta valmiutta ottaa vastaan maahanmuuttajia ja jopa päihderiippuvaisten kuntoutuksen vastaanottamiselle löytyy kannatusta. Toimenpide-ehdotus: Alueen matkailupalveluita tarjoavien yrittäjien yhteistoiminnan edistäminen ja yhteistyö esim. Päiväkummun, Länsi-Uudenmaan Lumo - matkailun, Lohjan matkailupalveluiden ja markkinoinnin kanssa. Karjalohjan suurin yksittäinen työllistäjä on Kylpylähotelli Päiväkumpu, joka on merkittävä matkailupalveluiden tuottaja koko Lohjan alueella. Vapaa-ajan asukkaiden runsaus kertoo Karjalohjan vetovoimasta. Matkailuelinkeinon kehittämiseen Karjalohjalla on suuri mahdollisuus. Elämyspalveluiden tuottamiseen alueeltamme löytyy paljon osaamista ja mahdollisia kohteita. Olemassa olevien ja syntyvien uusien palveluiden yhdistäminen Lumo - brändin alle sekä uusien palvelutuotteiden kehittäminen yhdessä Päiväkummun ja muiden Lohjan matkailutoimijoiden kanssa, voi tehdä Karjalohjan seudusta halutun matkailukohteen. Karjalohjalla on kymmeniä paikallisia yrityksiä, jotka työllistävät yrittäjänsä ja/tai hänen lisäkseen muutamia työntekijöitä sekä toisaalta on palveluyrityksiä, joiden asiakaskunta pääosin on muualla Lohjalla tai kauempana. Karjalohjalle on nykyisten yritysten rinnalle mahdollista houkutella itsensä ja/tai perheensä työllistäviä ihmisiä, mikroyrityksiä auttamaan osaltaan koko Lohjan työllisyysasteen nostamisessa. Haluamme luoda alueestamme uusia asukkaita ja yrittäjiä houkuttelevan sosiaalisen yhteisön, jossa kaikki voivat toimia omien arvojensa mukaisesti. Asuminen Karjalohjalla on enimmillään ollut yli 2400 ja alimmillaan 1100 ja nykyisin Karjalohjan alueella asuu noin 1500 asukasta, joista runsaat 1200 pohjois- ja keski - Karjalohjan kyläyhdistysten kohdealueella. Yhteiskunnalliset rakennemuutokset ovat olleet väestömuutosten taustalla. Vapaa-ajan asukkaiden ansiosta asukasmäärä kesäaikana on jopa nelinkertainen. Karjalohjan nykyinen asutus on pääosin sijoittunut nauhamaisena pääteidemme varteen. Uskomme Karjalohjan tulevan asutuksen lisäyksen sijoittuvan ja kasvavan Puujärven ja Lohjanjärven väliin Härjänvatsasta Teilinummelle. Tämän alueen ulkopuolella tulee pääsääntöisesti olemaan maa- ja metsätalousyrittämistä liitännäiselinkeinoineen sekä vapaa-ajanasutusta. Perinteisesti Karjalohjalla on ollut oma tupa ja oma lupa. Näin se on pääosin edelleen. Asutaan omakotitalossa, nykyisin jonkin verran näissä on myös vuokralla asuvia. Asuntotilanne Karjalohjalla on osittain haastava. Kunnallisia vuokra-asuntoja on määrällisesti reservissä, mutta kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, johtuen tarjolla olevien asuntojen

11 puutteista. Omakotitalojen myynnin kohdalla tarjonta ylittää tämän hetkisen kysynnän. Arvostamme korkealle Karjalohjalla tehtävää nuorisotyötä ja Katulamppua nuorisotilana, joka on hyvä paikka nuorison kokoontumiselle ja toivomme hartaasti toiminnan jatkuvuutta. Lohjan kaupungin kasvusuunnitelmaksi valittiin vaihtoehto, jossa kaavoituksella mahdollistetaan 400 asukkaan lisäys Karjalohjalle. Toimenpide-ehdotuksia: Ylläpidetään Seurojentalon, kirjaston sekä Kulttuurivintin kulttuuritarjontaa paikallisten toimijoiden toimesta yhdessä Lohjan muiden toimijoiden kanssa. Kirkkokonserttien säilyttäminen korkeatasoisina tuo huomattavaa tunnettuutta Karjalohjalle. Puujärvipäiviä tulee laajentaa Karjalohja 400v -viikonlopun tapaiseksi monipuoliseksi tapahtumaksi, jolla on merkittävä rooli sosiaalisena tapahtumana Karjalohjan kesässä. Loppulause: Kun Karjalohjan kyläyhdistykset, aluetoimikunta, yhdistykset, yksityiset karjalohjalaiset, niin vakituiset kuin vapaa-aikaiset yhdistävät henkiset voimavaransa Karjalohjan kehittämiseksi, olemme nähdäksemme oikealla tiellä tavoitteidemme saavuttamiseksi. Tähän toivomme Lohjan päätöksentekijöiden tukea. 11

12 Karjalohjan kylä iltavalaistuksessa Janne Kommonen Lisätietoja voit pyytää Karjalohjan aluetoimikunnalta: 12

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (194 vast.) muut 1 % yksi aikuinen 27 % lapsiperhe 15 % kaksi aikuista 57 % Lähetettiin 1040 kpl julkinen tiedote postinumeroalueille:

Lisätiedot

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Työpaja 16.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja neuvonta Tiedotus:

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset 2011-2014 Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere

Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere 27.1.2017 Osuuskunta yhtiöittämisen mallina Kansalaisten oma vastuunotto hyvinvoinnistaan Palveluja koko maassa Sote-osuuskunnat palveluntuottajina Dataosuuskunnilla

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- Tahtotilana on, että Sonkajärvi on ihmisille ja yrityksille viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen asuin- ja toimintaympäristö.

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 1 Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 Voitte vastata kaikkiin kysymyksiin tai vain itseänne kiinnostaviin kysymyksiin. 1. Millä kyläalueella asutte (tai minkä alueen asioita vastauksenne

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Isonkyrön strategia 2025

Isonkyrön strategia 2025 Isonkyrön strategia 2025 Isonkyrön missio ja visio Päivitimme Isonkyrön mission ja vision jo nykyiseen talousarvioomme ja suunnitelmaamme 2016-2018. Isonkyrön missio ja visio Missio: Yrittämisen Isokyrö

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2.3.2010 Monkola, KH1, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää RYHMÄTYÖMUISTIO 1: 12.3.2010 Osallistujat: Jussi Savela, Heikki Rouvinen,

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti. Kyläkysely Valitse kunta Vastaajien määrä: 95 5% 1 15% 2 25% Iisalmi 6,32% Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio 23,16% Lapinlahti 5,26% Leppävirta 8,42% Maaninka Nilsiä 6,32% Pielavesi Rautalampi Rautavaara

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

04/2016. Tietoa lukijoista 2016

04/2016. Tietoa lukijoista 2016 04/2016 Tietoa lukijoista 2016 Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Se puhuttelee asuinpaikasta riippumatta lukijoita, jotka tunnistavat itsessään henkisen maalaisen. Kantri kertoo tästä ajasta,

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus

Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus Salo 31.1.2012 Katja Ranta Lohjan Kylät ry Lohjan ja siihen yhdistymispäätöksensä tehneiden kuntien kylä- ja asukasyhdistysten yhteistyöelin Perustettu

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008 SATO JA SENIORIASUMINEN SATOn toimialat Asuntosijoitus Asuntorakennuttaminen 23 000 asuntoa (pks 70%) asuntotuotanto 400-800 as./v. (pks 60%) SATOn historia Asiakastarpeiden muutokset ja SATOn palvelulupauksen

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely kesä 2014

Asiakastyytyväisyyskysely kesä 2014 Kysely toteutettiin netissä sekä lähetettiin paperiversioita asiakkaille. Vastausaikaa oli neljä kuukautta (kesäkuu-syyskuu). Vastauksia tuli netin kautta 29 kpl ja postitse 28 kpl. 1. Vastanneista naisia

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja

Lisätiedot

Nuorisotoimen verkko. Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä 46 05.03.2015. Kasvatus- ja opetuslautakunta 34 01.04.2015 188/00.01.

Nuorisotoimen verkko. Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä 46 05.03.2015. Kasvatus- ja opetuslautakunta 34 01.04.2015 188/00.01. Palveluverkko- ja 46 05.03.2015 organisaatiotyöryhmä Kasvatus- ja opetuslautakunta 34 01.04.2015 Nuorisotoimen verkko 188/00.01.02/2015 PALRYH 05.03.2015 46 Lohjan kaupungin nuorisotoimen palvelut koostuvat

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI / KIMITOÖN

KEMIÖNSAARI / KIMITOÖN KEMIÖNSAARI / KIMITOÖN Brandityön kick-off 14.4. Selkeä näkymä tulevaisuudesta ohjaa kaikkea tekemistä Kun unelma on yhteinen, visiosta tulee mahdollinen Matka nykytilasta visioon on brandin strategia

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 20.4.2016 Aikku Eskelinen, projektipäällikkö aikku.eskelinen.@spek.fi 040-834 4545 Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 1.4.2015 31.7.2016 Omatoiminen varautuminen nouseva

Lisätiedot

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä Aluevastaava Tehtäviä Alueella järjestettävien palvelujen koordinointi. Yhteyshenkilö paikkakunnan tärkeimpien yritysten ja yhteisöjen sekä uuden kunnan organisaation välillä, tarpeiden ja mielipiteiden

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit 18.3.29 1 RAKENNEMALLIT 1.1 YLEISTÄ Rakennemalleilla tutkitaan aluerakenteen osien keskinäistä vuorovaikutusta, yhdistelmien toimintaa

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Toholammin kuntastrategia 2016-2020

Toholammin kuntastrategia 2016-2020 Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 8.9.2015 Aikku Eskelinen, projektipäällikkö aikku.eskelinen.@spek.fi 040-834 4545 Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen Tavoitteet vuosille 2015-2016 Alueellisten Meidän

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä 18.9.2014 Kuntoutuksen toimialayhdistys Mika Pekkonen Hallituksen puheenjohtaja 1 Kuntoutuksen toimialayhdistys o Perustettu maaliskuussa 2011 o o o

Lisätiedot

Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011

Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011 Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011 Kiskontien aluetoimikunnan lausunto selvitykseen Salon kaupungin palveluverkon kehittämiseen liittyvistä linjauksista Salon kaupunki on käsitellyt asiaa Palveluverkkoselvitys

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011

Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 1 (56) Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO-Länsi-Uusimaa ohjelmalle Mikko Kesä Kaisa Mäki-Kihniä Juuso Heinisuo Innolink Research Oy 2011 2 (56) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA... 4 2. TULOKSET...

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina?

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina? Arvoista: tahdommeko säilyä kansana 1 Syntyvyys on uusiutumistasolla eli naista kohti on 2,1 lasta: > kansa ja kulttuuri säilyy ja kulttuurina? väestö 2 Syntyvyys on alle uusiutumistason, mutta maahanmuutto

Lisätiedot

Heinolan elinkeinopalvelut. jotta yritykset menestyisivät

Heinolan elinkeinopalvelut. jotta yritykset menestyisivät Heinolan elinkeinopalvelut jotta yritykset menestyisivät 2 1000 yritystä Elinvoimainen Heinola Heinola sijaitsee pääkaupunkiseudun tuntumassa, vesien ja harjujen keskellä, Järvi-Suomen portilla. Yhteydet

Lisätiedot

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos EURAN KUNTASTRATEGIA 2016-2020 voimaan 1.9.2016 Luonnos 21.4.2016 Jalkauttaminen Tiedottaminen Euran kuntastrategia, työsuunnitelma 2015 2016 Lähtökohdat ja Strategiaprosessin tavoitteet/arvot Strategiset

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

Vuonislahti. Peräseinäjoki 29.10.2009 Reino Kuivalainen KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN

Vuonislahti. Peräseinäjoki 29.10.2009 Reino Kuivalainen KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN Vuonislahti Vuoden 2002 Kylä Peräseinäjoki 29.10.2009 Reino Kuivalainen KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN Vuonislahti OSUUSKUNTA VUONIS VUONISLAHDEN KYLÄSEURA RY KYLÄMATKAILUN RAAMIT Yhteistoimintaa Verkottumista

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

Työpaja luovien alojen kansainvälistymisen ja viennin tueksi 4.11.2010

Työpaja luovien alojen kansainvälistymisen ja viennin tueksi 4.11.2010 14.11.2010 Outi Raatikainen MUISTIO / TYÖPAJA, LOHJA Työpaja luovien alojen kansainvälistymisen ja viennin tueksi 4.11.2010 Paikka: Lohja, Lykesin tilat 1. Työpajan ohjelma: klo 12.00-12.15 klo 12.15-12.30

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot