TILINPÄÄTÖS. Maaseutuviraston (Mavi) tilinpäätös vuodelta Dnro 465/24/2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILINPÄÄTÖS. Maaseutuviraston (Mavi) tilinpäätös vuodelta 2013. Dnro 465/24/2014"

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS Maaseutuviraston (Mavi) tilinpäätös vuodelta 2013 Dnro 465/24/2014

2 1 (60) Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Mavin kautta maksetut tuet Mavin IT-toiminta Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Talousarvion toteutumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitus... 60

3 2 (60) 1. Toimintakertomus 1.1. Johdon katsaus Vuoden 2013 aikana Maaseutuvirasto panosti johdonmukaisesti toiminnassaan strategiansa mukaisiin painopistealueisiin: maatalouspolitiikan uudistusten toimeenpanon valmisteluun sekä maataloushallinnon sähköistämiseen. Vuonna 2013 jatkettiin EU:n maatalouspolitiikan, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman sekä niihin kytkeytyvien kansallisten tukien uudistusten toimeenpanon valmistelua mm. laajamittaisilla tietojärjestelmäuudistuksilla. Tammikuussa 2013 varmistui, että uudistetun maatalouspolitiikan toimeenpano alkaa vuoden 2015 alussa, jolloin vuonna 2014 toimeenpantaisiin siirtymäkauden järjestelmiä. Vuoden aikana alkoi suunnitelmallinen työ nykyisen ohjelmakauden sulkemiseksi. Tietojärjestelmien uudistamisen yhteydessä on jatkettu prosessien ja palveluiden sähköistämistä. Pinta-alatukien haku toteutettiin keväällä 2013 viidettä kertaa; tuloksena 56 prosenttia sähköisiä hakemuksia. Enemmistö viljelijöistä käyttää siis sähköisiä palveluja. Sähköisen arkiston kehittämiseen panostettiin edelleen ja se otettiin käyttöön kevään viljelijätukihaussa. Mavin internetsivuston (mavi.fi) uudistamistyö saatiin päätökseen ja uusi sivusto avattiin käyttöön marraskuussa. Lisäksi Mavi on osallistunut maaseutuverkoston ja maaseudun kehittäjien yhteisen tiedonvälityskanavan (maaseutu.fi) uudistamiseen; uusi sivusto otetaan käyttöön vuoden 2014 aikana. Viraston uudistettu strategia hyväksyttiin helmikuussa Uudistetun strategian mukaisesti suunnittelukaudella kirkastetaan viraston ydintehtäviä ja tärkeimpiä päämääriä: tarkoituksena on keskittyä asiakaslähtöisen ydintoiminnan hiomiseen sekä asiantuntijuuden syventämiseen. Viraston uuden strategian hyväksymisen jälkeen käynnistettiin henkilöstöstrategian päivitys. Päivitys tehtiin tiiviissä yhteistyössä henkilöstön kanssa, ja päivitetty strategia hyväksyttiin joulukuussa Henkilöstöstrategian uudistamisen lisäksi vuoden aikana päivitettiin myös viestintästrategia. Vuoden 2013 aikana Mavi osallistui aktiivisesti erityisesti maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toisen vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman seurantahankkeen Elman valmistelutyöhön. Hankkeen tavoiteasetanta muuttui kesän 2013 aikana. Hankkeessa kootaan yhteen MMM:n hallinnonalan tieto- ja paikkatietotekniikan kehittämistehtäviä sekä niitä lähellä olevia tuki- ja tutkimustehtäviä. Lisäksi virastossa aloitettiin valtionhallinnon yhteisen henkilöstö- ja taloushallinnon toimintamallin ja tietojärjestelmän Kiekun käyttöönottoon valmistautuminen ja toimialariippumattomien ICT-palveluiden yhteenkokoamiseen varautuminen. Syksyllä 2012 ilmenneet poikkeukselliset luonnonolosuhteet pitkittyneine sateineen ja niistä aiheutuvine tulvineen saivat jatkoa nopeammin kuin aavistettiinkaan: keväällä 2013 laaja-alaiset tulvat aiheuttivat jälleen vahinkoja ympäri Suomea. Vahinkoihin liittyvien korvaushakemusten käsittely jatkui Mavissa ja kiireelliseen työhön irrotettiin resursseja. Vuoden 2013 loppupuoliskolla ryhdyttiin valmistelemaan ministeriössä toimivan maaseutuverkostoyksikön siirtoa vuoden 2014 alusta lähtien Maaseutuvirastoon. Verkoston toiminnan katsottiin hyötyvän synergiasta, jota Maviin liittäminen tuo mukanaan. Valmisteleva työ onnistui hyvin ja toiminta viraston sisällä yhtenä maaseutuelinkeino-osaston yksikkönä on alkanut onnistuneesti. Toimintamenomäärärahan käytössä pysyttiin käytettävissä olevien resurssien puitteissa mittavista investoinneista tietojärjestelmien kehittämisprojektit huolimatta. Vuodelle 2014 siirtyvä määräraha jäi jonkin verran arvioitua suuremmaksi, mikä on helpottanut kuluvan vuoden toiminnan suunnittelua ja kehittämisprojektien eteenpäin viemistä. Siirtomäärärahan tason taustalla onkin ollut mm. CAPvalmistelun (CAP = Common Agricultural Policy) hidastuminen, mistä syystä tietojärjestelmäprojek-

4 3 (60) tit eivät ole edenneet alkuperäisissä aikatauluissaan ja arvioissaan. Projektien määrärahatarve onkin siirtymäkauden johdosta siirtynyt osin arviolta noin vuodella eteenpäin. Henkilöstön työtyytyväisyys pysyi lähes edellisen vuoden tasolla ollen 3,59 (2012: 3,63). Edelleen vastausprosentti kasvoi vuoden 2012 jo korkeasta 85 prosentin tasosta 88 prosenttiin. Mavissa otettiin käyttöön syksyllä 2013 esimiesbarometri, johon vastasi hienosti 80 prosenttia henkilöstöstä. Tuloksena oli arvosana 3,75 viraston esimiestyölle. Sekä työtyytyväisyysindeksin että esimiestyöbarometrin tuloksia voidaan pitää hyvin onnistuneina tilanteessa, jossa viraston henkilöstöä on työllistänyt merkittävästi CAP-uudistus, uuden maaseutuohjelman valmistelu ja vanhan ohjelmakauden sulkeminen. Lähivuosien tekemistä virastossa leimaavat uudistetun politiikan ja maaseutuohjelman onnistunut toimeenpano, mittavien tietojärjestelmien uudistustyön loppuunsaattaminen sekä asiointipalveluiden ja hallinnon prosessien sähköistämisen edistäminen. Samalla on sitouduttu valtionhallinnon ja hallinnonalan yhteisiin kehittämishankkeisiin, jotta ne voidaan viedä läpi onnistuneesti. Kehittämistyössä joudutaan ottamaan huomioon valtiontalouden kehitysnäkymät ja viraston käytettävissä olevat resurssit. Toiminnassa ja henkilöstösuunnittelussa on huomioitava lisäksi mm. tuottavuusohjelman mukaiset vähennysvelvoitteet. Henkilöstö ja sen työtyytyväisyys, -viihtyvyys ja -hyvinvointi ovatkin keskeisessä roolissa tulevien vuosien toiminnan onnistumisessa. Valtiontalouden tarkastusvirasto on maataloushallintoa koskeneessa tarkastuskertomuksessaan todennut, että Suomessa on mutkikas, mutta toimiva maataloustukien hallinto. Merkittäviin rahoitusoikaisuihin johtaneita virheitä ei ole ollut, ja tältä osin järjestelmä toimii hyvin. Maaseutuvirasto on vuoden 2013 aikana suoriutunut hyvin tehtävistään ja täyttänyt sille asetetut tulostavoitteet osaavan henkilöstönsä ansiosta Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Mavi tukee osaltaan maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti: Suorittamalla tukijärjestelmien ja muiden toimenpiteiden suunnittelu-, ohjaus- ja toimeenpanotehtäviä. Toimeenpanemalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman täysimääräisesti. Maaseutuviraston ja maa- ja metsätalousministeriön välisessä vuoden 2013 tulossopimuksessa sovittiin viraston vaikuttavuuden, toiminnallisen tehokkuuden, tuotosten ja laadunhallinnan sekä henkisten voimavarojen hallinnan tulostavoitteista. Oheisessa taulukossa on esitetty koko virastoa koskevat, lähinnä toiminnan vaikuttavuuteen liittyvät tavoitteet, niitä kuvaavat mittarit, toimenpiteet tai tehtävät sekä tavoitteiden toteumat. TAVOITE 1. EU:n maatalouspolitiikan siirtymäkauden mukaiset tukijärjestelmät ovat toimeenpantavissa vuoden 2014 alusta. Uuden yhteisen EU:n maatalouspolitiikan ja uuden maaseudun kehittämisohjelman toimeenpanon valmistelu siten, että politiikan toimeenpano voi alkaa onnistuneesti vuoden 2015 alusta. MITTARI / TOIMENPIDE / TEH- TÄVÄ Valmistellaan 2014 siirtymäkauden toimeenpano. Valmistaudutaan siirtymäkaudesta johtuviin mahdollisiin erityisjärjestelyihin mm. tietojärjestelmien ja raportoinnin osalta. Valmistellaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta johtuvat tukijärjestelmämuutokset sekä valmistaudutaan uuden ohjelmakauden toimeenpanon vaatimiin KOKO VUODEN 2013 TILANNE = TOTEUMA Ministeriön CAP-työryhmissä ja uuden kauden hallintomallia suunnittelevassa työryhmässä pyrittiin aktiivisesti vaikuttamaan asioiden valmisteluun ja tuomaan toimeenpanon näkökulmaa esiin sekä vaikuttamaan hallinnollisen taakan vähentämiseksi ja tukijärjestelmien yksinkertaistamiseksi. Maatalouspolitiikan uudistukseen osallistuttiin tiiviisti sekä kansallisella että EU-tasolla. Säädösesityksistä laadittiin lausuntoja annetuissa

5 4 (60) muutoksiin ja uudistuksiin. Toteutetaan tietojärjestelmien uudistamisprojekteja (Tukisovellus ja Hyrrä). Aikataulutetaan uudestaan tietojärjestelmien uudistamisprojektit. Tehdään yhteistyötä ministeriön kanssa maatalouspolitiikan uudistukseen liittyvän koulutuksen ja viestinnän suunnittelussa. Tietojärjestelmien kehittämisessä varaudutaan siihen, että uudella ohjelmakaudella kerätään hanke-, yritys- ja rakennetukien seurantatiedot sähköisesti. Virasto osallistuu ja vaikuttaa uuden politiikan mukaisten toimeenpanoasetusten sisällön käsittelyyn EU-tasolla. Lisäksi osallistutaan kansallisiin tukijärjestelmiin liittyvään valmisteluun ja valmistaudutaan toteuttamaan sen mukanaan tuomat muutokset toimeenpanoon. Mavi vaikuttaa omalta osaltaan ohjelman toteutukseen vaikuttavien säädösten uudistuksen sisältöön EU- ja kansallisella tasolla. aikatauluissa. Lakiluonnoksia, EU-asetuksia ja ohjelmaluonnosta kommentoitiin. Uuden maaseutuohjelman valmisteluun osallistuttiin asiantuntijoina. Tietojärjestelmäuudistukset etenivät suunnitelmien mukaisesti. CAPin toimeenpanon siirtyminen vuodella eteenpäin on kuitenkin vaikuttanut jonkin verran tietojärjestelmäprojektien aikatauluihin ja kustannusarvioihin. Ensimmäinen uuden Tukisovelluksen versio otettiin viranomaiskäyttöön keväällä Maatilarekisterin päivitys toteutettiin syksyllä 2013; kunnat aloittivat päivitettyjen tietojen tallennuksen uuteen Tukisovellukseen. Maaseudun kehittämisohjelman lausunto laadittiin maaseutuelinkeino- ja valvontaosaston yhteistyönä. Ohjelmaan sisällytettävä toimenpiteiden todennettavuutta ja valvottavuutta koskeva arvio valmistuu helmikuun 2014 aikana. Todentamisviranomaisen uusintavalvontojen organisointia suunniteltiin ja esitetyt resurssit saatiin työn suorittamiseen. Mavi toimittaa säännöllisesti ja oikeaaikaisesti tietoa kansallisten säädösten muutostarpeisiin ja uusien säädösten valmisteluun, jotta turhilta säädöskorjauksilta vältyttäisiin. Mavi ja MMM tekevät yhteistyössä vuoden 2013 aikana horisontaaliasetuksen artiklan 69 mukaisen ennakkoarvion maaseutuohjelman valvottavuudesta ja todennettavuudesta. Politiikkauudistukseen liittyvän koulutuksen ja viestinnän valmistelu aloitettiin yhteistyössä ministeriön kanssa. Viraston sisäisesti CAP-uudistuksen valmistelua edistettiin mm. ydinprosessiryhmissä, tietojärjestelmäprojekteihin liittyvissä projekti- ja ohjausryhmissä sekä prosessien eri osista koostuvissa muissa asiantuntijaryhmissä. Uuden rahastokauden tehtävien organisointi ja resursointi suunnitellaan vuoden 2013 aikana uuden ohjelmakauden vaatimusten edellyttämällä tavalla. Mahdollisesti tarvittavat budjettimuutokset valmistellaan talousarvioon. 2. Vanhan ohjelmakauden sulkeminen etenee aikataulussa ja onnistuneesti. Valmistaudutaan meneillään olevan ohjelmakauden sulkemiseen aikataulusuunnitelman mukaisesti. Varmistetaan tulosohjauksen keinoin ELYkeskusten vastuulla olevien ohjelman toimeenpanoon/sulkemiseen liittyvien toimien toteuttaminen menestyksellisesti. Mavin sulkemistyöryhmä sekä yhteistyöryhmä MMM-Tike-Mavi (aloittaneet työnsä 2012) valmistelevat ohjeen hallinnon sisäiseksi työohjeeksi sekä aikataululiitteen tulevista ohjelmakauden sulkemiseen liittyvistä toimista: ohje valmis tammikuussa Mavin sulkemistyöryhmä valmistelee ohjeen ELY-keskuksille, toimintaryhmille ja asiakkaille (asiantuntija-apuna MMM-Mavi-Tike työryh-mä): ohje valmis helmi maaliskuussa Tuen saajille valmisteltiin yhteistyössä maaseutuverkostoyksikön kanssa tiedote kauden päättymisestä ja sulkemisesta. ELYkeskukset toimittivat tiedotteen tuen saajille tuki- ja maksupäätösten yhteydessä. Ohjelmakauden sulkemiseen valmistauduttiin aikataulusuunnitelman mukaisesti. Sulkemista käsiteltiin työryhmissä ja sulkemisen osalta on järjestetty koulutuksia. Sulkeminen ja siihen liittyvät toimenpiteet on otettu esille säännöllisesti ELY-keskusten kanssa järjestetyissä kokouksissa. Hallinnon sisäinen ohje valmistui syksyllä Komission sulkemisohjeistukseen on tutustuttu. Alaisen hallinnon koulutus ja neuvonta, kaksipäiväiset koulutustilaisuudet keväällä ja syksyllä 2013, lisäksi tietoiskut ja koulutus muiden yhteistyötapaamisten yhteydessä, painopistealueina sulkemistoimenpiteet ja

6 5 (60) 3. Sähköisten palveluiden ja prosessien kehittämisessä vuonna 2013 toteutetaan sähköinen päätukihaku, viljelijöiden Vipu-palvelun uudistaminen, sähköisen arkiston käyttöönotto viljelijätukihakemusten osalta, mavi.fi-sivuston uudistaminen sekä käyttövaltuuksien haku sähköisesti. varautuminen onnistuneeseen ohjelmakauden sulkemiseen. Mavi kehittää sähköisiä palveluitaan painopisteen siirtyessä yhä enemmän hallinnon prosessien sähköistämiseen. Sähköinen päätukihaku avautuu Tavoitteena on sähköisten hakemusten osuus 70 %. Palvelua kehitetään saadun palautteen perusteella. Uusitaan viljelijöiden Vipu-selailupalvelu. Palvelu otetaan käyttöön lähtien. Samana ajankohtana avautuu eräiden eläinpalkkioiden sähköinen haku, karttakorjausten teko sekä perus- ja kasvulohkotietojen täyttömahdollisuus. Kunnissa otetaan käyttöön sähköinen arkisto koko maassa sähköisesti palautettujen viljelijätukihakemusten osalta. Arkiston käyttöönottoa markkina- sekä yritys-, hanke- ja rakennetukien osalta selvitetään. Uudet tietojärjestelmät kehitetään toimimaan sähköisen prosessin mukaisesti. Mavi.fi palvelua uudistetaan tukemaan sähköistä asiointiprosessia. Tukiin liittyvien tietojärjestelmien käyttövaltuudet haetaan uuden pääsynhallintajärjestelmän kautta sähköisesti. Tuki- ja maksatusjärjestelmien tuottamat raportointitiedot yhdistetään yhtenäiseksi kokonaisuudeksi sähköisen prosessin avulla. Uudistunut Vipu-palvelu otettiin käyttöön Sähköinen pinta-alatukien haku avattiin ja se suljettiin ; tuloksena 56 % sähköisesti tukea hakeneita tiloja. Uuhipalkkion hakemuksista sähköisiä oli 39 % ja kotieläintuen ennakoista 40 %. Sähköisten tilojen osalta asiankäsittelyssä muodostuvat asiakirjalliset tiedot on kaikissa kunnissa Ahvenanmaata lukuunottamatta otettu talteen sähköiseen arkistoon (yksinomaan sähköisessä muodossa) kevään 2013 viljelijätukihausta alkaen. Arkiston sähköistäminen on otettu kuntien yhteistoimintaalueilla myönteisesti vastaan. Muiden tukijärjestelmien osalta valmistellaan sähköiseen arkistointiin siirtymistä. Täyttöopas päätettiin lopettaa. Valtaosa tiedoista lisättiin lomakkeiden liitteiksi Suomi.fipalveluun ja loput yhdistettiin hakuoppaaseen. Tukihaun siirtyminen verkkoon vähensi selvästi paperilomakkeiden ja painettujen oppaiden tarvetta. Hakuoppaiden painosmäärä väheni kpl, kun painettu tukihakumateriaali postitettiin vain niille, jotka olivat sen tilanneet vuoden 2012 haun yhteydessä. Tietojärjestelmien (Hyrrä, Tukisovellus, Nekka) uudistamisprojekteissa on huomioitu sähköiset asiointimahdollisuudet sekä hallinnon prosessien sähköistäminen. Uudistettu mavi.fi-sivusto otettiin käyttöön marraskuussa Pääsynhallintajärjestelmä otettiin käyttöön keväällä Järjestelmän kautta haetaan ydintoiminnan tietojärjestelmien käyttövaltuudet sähköisesti. Tietojärjestelmät siirtyvät pääsynhallinnan alaisuuteen asteittain. Vuonna 2013 Mavin verkkosivuilla julkaistiin tiedot Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta vuonna rahoitetuista maaseudun kehittämishankkeista (hankerekisteri). Raportointijärjestelmien kehittämisessä vuoden aikana edettiin Tukisovellus- ja Hyrrä- DW-projekteissa sekä käynnistettiin Nekka- DW:n kehittämisprojekti. 4. Euroopan unionin puutavara-asetuksen (EUTR) toimeenpanossa EUlainsäädännön soveltaminen aloitetaan vuonna 2013 onnistuneesti siten, että laaditaan alustava tarkastussuunnitelma ja aloitetaan suunnitelman mukaiset tarkastukset. Mavi toimii Suomessa asetuksen mukaisena toimivaltaisena viranomaisena. Mavi hoitaa vuonna 2013 asetuksen mukaisia toimivaltaiselle viranomaiselle kuuluvia tehtäviä. EU-lainsäädäntöä aletaan soveltaa lähtien; kansallista lainsäädäntöä tullaan soveltamaan myöhemmin. Laaditaan alustava toimintasuunnitelma mennessä. Aloitetaan EU:n puutavara-asetuksen mukaiset tarkastukset vuonna Selvitetään mahdollisuudet järjestää sähköi- Toimintasuunnitelma laadittiin tavoitteen mukaisesti. Tarkastuksia ei aloitettu vuonna 2013, koska kansallinen lainsäädäntö valmistui vasta Tarkastuksiin on valmistauduttu ja laadittu mm. tarkistuslistat. Sähköisen käyttöyhteyden selvitys tehty, ei rahoitustarvetta. Käyttö-oikeushakemus tehtiin ja oikeudet saatiin Suomen Metsäkeskukselta

7 6 (60) nen yhteys Suomen metsäkeskuksen metsälain valvontajärjestelmään. Selvitetään yhteyden rakentamisen mahdollinen rahoitustarve. 5. Peltolohkorekisterin ajantasaistusprosessin nopeuttaminen suunnitelmien mukaisesti siten, että ajantasaistetaan vuoden aikana tavallista suurempi peruslohkomäärä. 6. Satovahinkokorvausten maksaminen voidaan aloittaa huhtikuun alkuun mennessä, joten ne on pääosin maksettu korvausten saajille huhtikuun puoliväliin mennessä ( ). Tulvavahinkokorvaushakemukset on käsitelty kesäkuun loppuun mennessä ( ). Nopeutetaan prosessi komission suosittamalle tasolle, vuoden mittaiseksi. Nopeuttaminen tarkoittaa ajantasaistettavien lohkojen määrän nostamista vuosina Korvaushakemusten käsittelyssä ja korvausten maksatuksessa edetään siten, että satovahinkokorvausten maksaminen voidaan aloittaa huhtikuun alkuun mennessä ja tulvavahinkokorvaushakemukset saadaan käsiteltyä kesäkuun loppuun mennessä. Tulvavahinkokorvaushakemuksia käsitellään siten, että ministeriölle voidaan toimittaa riittävät tiedot maataloustuotannolle aiheutuneista tulvavahingoista notifikaatiotarpeen arvioimiseksi mennessä. Peltolohkorekisterin ajantasaistusprosessi on nopeutettu suunnitelmien mukaisesti. Esivalinta on päättynyt ja digitoinnit valmistuvat helmikuun 2014 loppuun mennessä. Vuoden 2012 myönnetyistä satovahinkokorvauksista oli maksettu yli 98 % mennessä (osuus laskettu euroista). Maksaminen aloitettiin Vuoden 2012 tulvavahinkokorvaushakemukset käsiteltiin kesäkuun loppuun mennessä ja arvioitu korvausmäärä ilmoitettiin MMM:lle kesäkuussa. Korvausten maksu aloitettiin yksityistalouksien vahingoista ja yritys- ja maatalousvahingoista Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Mavin kautta maksettavien kansallisten ja EU-tukien tarkoituksena on mm. turvata maatalous- ja puutarhatuotannon kannattavuus ja jatkuvuus sekä tuotannon harjoittaminen kestävästi ja ympäristöystävällisesti, maataloustuotteiden hintatason vakauttaminen ja EU:n markkinoiden tasapainon sääteleminen, eläinten hyvinvoinnin edistäminen, tuotteiden ja elintarvikkeiden laadun parantaminen sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen. Mavin toimintakertomuksessa on arvioitu siirtomenojen vaikuttavuutta virastolle tilijaottelussa osoitettujen siirtomenomomenttien osalta. Siirtomenomomentti: Bioenergiatuotannon avustukset (siirtomääräraha 3 v) Tieto/arvio vaikuttavuudesta: käyttö euroa Bioenergiantuotannon avustukset -momentilta maksetaan Maatilojen energiaohjelmaan kuuluvaa maatilan energiasuunnitelmatukea. Tukijärjestelmän tavoitteena on toteuttaa kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa edistämällä energiansäästöä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä maataloudessa. Toiminnan tuloksellisuus: Maatilan energiasuunnitelmatukea maksettiin vuonna 2013 noin euroa enemmän kuin vuonna Maatilojen energiaohjelmaan liittyi vuonna 2013 yhteensä 95 tilaa, kun vuonna 2012 liittyneitä tiloja oli 82. Nyt voidaan todeta, ettei maatilojen energiaohjelma ole saavuttanut viljelijöiden keskuudessa sellaista suosioita, jota alun perin toivottiin. Tukimäärät ovat hieman vaihdelleet vuosittain, mutta varsinaisia piikkejä niissä ei ole havaittavissa. Siirtomenomomentit: EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) käyttö euroa ja Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman varoja on käytetty sangen tehokkaasti vuoden 2013 aikana. Tuhansia yrityksen investointi-, kehittämis- ja aloittamishankkeita, koulutushankkeita ja Leader-toimenpiteitä toteuttavia hankkeita on käynnistynyt lisää. Erityisesti laajakaistavaltuuksien käyttö on lisääntynyt edellisvuoteen verrattuna. Toiminnan tuloksellisuus: Tuloksena on maaseudun elinkeinojen monipuolistuminen, uusien yritysten käynnistyminen, yritysten liikevaihdon ja menestyksen pa-

8 7 (60) rantuminen, matkailutulojen kasvu sekä maaseudulla asumisen edellytysten paraneminen monin tavoin. Laajakaistahankkeiden määrän kasvu on tästä yksi esimerkki. Tuloksia mitataan hankekohtaisilla tulos- ja tuotosindikaattoreilla. Vuotta 2013 koskevat indikaattoritiedot ovat saatavilla vuoden 2014 maaliskuussa. Siirtomenomomentti: Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) Tieto/arvio vaikuttavuudesta: käyttö euroa Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki täydentää EU:n tukijärjestelmiä. Se turvaa osaltaan maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä, tuotannon kannattavuutta ja maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä. Kansallisten tukien osuus vuoden 2012 maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskennan mukaisesta kokonaistuotosta oli noin 12 %. Maatalouden tuotto kasvoi vuodesta 2011, mutta yrittäjätulon määrä aleni edelleen. Maataloustuotannon määrä pysyi samalla tasolla. Toiminnan tuloksellisuus: Kansallista tukea maksettiin lähes kaikille tiloille (n tilaa). Vuonna 2013 maa- ja puutarhatalouden kansallista tukea maksettiin lähes 509 milj. euroa, joka on aiempia vuosia vähemmän. Vähennys johtuu määrärahan pienenemisestä ja tuensaajien lukumäärän vähenemisestä. Siirtomenomomentti: EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) Tieto/arvio vaikuttavuudesta: käyttö euroa Tuotannon kannattavuuden turvaamiseksi maataloutta tuetaan EU-tulotuella. Siihen kuuluvien suorien tukien ehtona on myös ns. täydentävien ehtojen noudattaminen. EU-tulotuen osuus vuoden 2012 maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaisesta kokonaistuotosta oli hieman yli 10 %. EU-markkinatukea (vienti- ja sisämarkkinatuet) käytetään EU-komission avaamiin maataloustuotteiden vientijärjestelyihin, yksityisen varastoinnin tukeen ja muihin maataloustuotteiden markkinoita ohjaaviin toimenpiteisiin kuten koulumaitotukeen. Toiminnan tuloksellisuus: EU-tulotukea maksettiin runsaalle tilalle yhteensä n. 519 milj. euroa. Tämä on n. 15 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Merkittävin tekijä alenemiseen on rahoituskurin soveltaminen. Rahoituskuria sovellettiin tukivuoden 2013 suoriin tukiin. Pidätys tehtiin ennen tuen maksamista tilalle myönnettyjen suorien tukien yhteenlasketun määrän 2000 euroa ylittävältä osalta. Leikkausprosentti oli 2, Rahoituskurin vaikutus vähenemiseen oli n. 10,8 miljoonaa euroa. Tilatukioikeudet ja tukikelpoinen pinta-ala kohtasivat edelleen edellisvuotta huonommin tilatasolla, jonka vuoksi tilatukea jää vuosittain maksamatta. Tämä raha hyödynnetään osittain käyttämättömien EU-varojen kautta tuotantosidonnaisiin suoriin tukiin. Muita syitä vähenemiseen oli mm. se, että EU:n siementuotannon tuki timoteille siirtyi osaksi tilatukea vuonna Vuonna 2012 maksettiin tukivuoden 2011 siementuotannon tuki timoteille sekä vastaava määrä tukivuoden 2012 tukea uudessa muodossa osana tilatukea. Vuonna 2013 maksettiin pelkästään tilatukea. Lypsylehmäpalkkion kansallinen osuus korvattiin tilatuesta leikatulla rahalla tukivuonna Osa tukivuoden 2013 lypsylehmäpalkkiosta maksetaan vasta vuonna Aiemmin vastaava rahasumma on maksettu tilatuen kautta tukivuoden joulukuussa, joten myös tästä syystä EU-tulotuen kokonaiskäyttö väheni. Tärkkelysperunapalkkiota maksettiin n euroa edellisvuotta enemmän, mikä johtui tukiehtojen muutoksesta. EU-markkinatukea maksettiin yhteensä noin neljä miljoonaa euroa vuonna Markkinatukien osalta momentin ainoa käyttökohde oli EU:n koulumaito-ohjelma, jossa tuen määrä on hieman noussut vuodesta Siirtomenomomentti: Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) Tieto/arvio vaikuttavuudesta: käyttö euroa Satovahinkokorvauksia maksetaan satovahinkojen korvaamisesta annetun lain (1214/2000) perusteella. Vuonna 2013 maksettiin korvaukset vuonna 2012 tapahtuneille vahingoille. Vuonna 2012 oli vaikeat sääolosuhteet ja satovahinkoja aiheuttivat erityisesti runsaat sateet ja niiden aiheuttamat tulvat. Korvausten määrää nostivat myös perunanviljelyalueelle sattuneet vahingot. Toiminnan tuloksellisuus: Satovahinkokorvausta haettiin noin hehtaarille vuonna 2012 tapahtuneista vahingoista. Korvauksia maksettiin noin 9,2 miljoonaa euroa, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin mitä satovahinkoja maksetaan keskimäärin/vuosi. Siirtomenomomentti: Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta:

9 8 (60) Ympäristötukien tavoitteena on maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi niin, että tuotanto kuormittaa ympäristöä nykyistä vähemmän, maatalouden luonnon monimuotoisuuden ja kulttuurimaisemien säilyminen turvataan sekä tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Maatalouden ympäristötuen osuus vuoden 2012 maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaisesta kokonaistuotosta oli runsaat 7 %. Eläinten hyvinvointia edistävien tukien tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin ja terveyden kohentuminen sekä tuotantoeläinten lajinmukaisemman hoidon edistäminen ja viljelijöiden tietoisuuden lisääminen eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Ei-tuotannollisia investointeja ovat monivaikutteisen kosteikon perustaminen sekä arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaus ja aitaaminen. Monivaikutteisilla kosteikoilla edistetään vesiensuojelua maatalouden voimakkaasti kuormittamilla vesistö- ja rannikkoalueilla, parannetaan linnuston elinolosuhteita ja palautetaan peltoalueilta kuivatustoimenpiteiden myötä hävinneitä elinympäristöjä ja lisätään purovesistöjen merkitystä eliöstön kulkureitteinä. Samalla edistetään riista-, kala- ja raputaloutta ja maaseutumaiseman hoitoa. Arvokkaiden perinnebiotooppien tavoitteena on maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja lisääminen kunnostamalla perinnebiotoopeilla esiintyvää monipuolista kasvillisuutta ja eläimistöä sekä pitkäaikaiseen maankäyttöön liittyvää maaseudun kulttuuriperintöä ja maisemallisten arvojen parantaminen. Toiminnan tuloksellisuus: Maatalouden ympäristötukea maksettiin vuonna 2013 n tilalle. EU-osuus momentin menoista oli n. 91 miljoonaa euroa, eli hieman yli 28 %. Eläinten hyvinvoinnin tukea maksettiin vuonna 2013 n tilalle. Momentin käytön väheneminen vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012 johtuu pääosin siitä, että osa maatalouden ympäristötukien maksusta siirtyi vuoden 2014 keväälle. Perustoimenpiteiden, lisätoimenpiteiden ja lietelannan sijoittaminen peltoon -erityistuen osalta 25 % maksusta suoritetaan vuoden 2014 keväällä. Vuonna 2013 haettuja ympäristötuen erityistukisopimuksia jäi keskeneräisiksi 65 kpl ja noin euron edestä. Kyseisiin sopimuksiin tehdään päätökset vuonna Siirtomenomomentti: Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) Tieto/arvio vaikuttavuudesta: käyttö euroa Luonnonhaittakorvauksen tavoitteena on varmistaa maan maatalouskäyttö epäsuotuisilla alueilla vaikuttaen siten elinkelpoisten maaseutuyhteisöjen säilymiseen, ylläpitää maaseutua sekä ylläpitää ja edistää kestäviä viljelyjärjestelmiä, joissa otetaan huomioon erityisesti ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset. Luonnonhaittakorvauksen osuus vuoden 2012 maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaisesta kokonaistuotosta oli vajaat 8 %. Toiminnan tuloksellisuus: Luonnonhaittakorvausta maksettiin n tilalle. EU:n osuus momentin menoista oli n. 118 milj. euroa. Siirtomenomomentti: Luopumistuet ja -korvaukset ja pellonmetsitystuki (siirtomääräraha 2 v) Tieto/arvio vaikuttavuudesta: käyttö euroa Luopumistuella edistetään pellon siirtymistä tilanpidon jatkajalle tai toisten maatilojen lisämaaksi. Maatalouden harjoittajien keski-ikä on noussut 1990-luvun puolivälistä lähtien noin neljällä vuodella nykyiseen 51 vuoteen. Pääasiallisena syynä tähän kehitykseen on ollut alkavien viljelijöiden vähäinen määrä. Toisaalta tämä on mahdollistanut olemassa olevien tilojen rakennekehityksen. Toiminnan tuloksellisuus: Vuonna 2013 annettiin luopumistuesta 605 etukäteispäätöstä. Luopumistuen alkamispäätöksiä annettiin yhteensä 460 kpl, yhteensä 689 luopujalle. Alkamispäätöksistä 4 koski porotaloudesta luopumista, 372 sukupolvenvaihdoksia, 64 lisämaakauppoja ja 20 lisämaavuokrauksia. Lisämaaluovutuksissa pellot luovutetaan usein osissa useammalle luovutuksensaajalle. Maatalouden varhaiseläkejärjestelmien piirissä oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan henkilöä, joista oli luopumistuen saajia ja luopumiseläkkeen saajia. Siirtomenomomentti: Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Tieto/arvio vaikuttavuudesta: käyttö euroa EU:n mehiläishoito-ohjelma ( ) on joka kolmas vuosi kansallisesti laadittava EU-osarahoitteinen ohjelma, jonka avulla ylläpidetään ja kehitetään mehiläistuotteiden tuotantoa ja kauppaa. Mehiläishoito-ohjelma laaditaan läheisessä yhteistyössä mehiläishoitoalan edustavien järjestöjen ja osuuskuntien kanssa ja ohjelmalla on yksi tukea saava toteuttaja. Vuonna 2013 edellinen kolmevuotiskausi päättyi ja uusi alkoi syyskuussa Maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämisen ( ) avustuksella tuetaan kokonaan kansallisista varoista yhdis-

10 9 (60) tysten ja yritysten 1 3-vuotisia hankkeita, joilla mm. edistetään maataloustuotteiden menekkiä, tietämystä laadukkaista maataloustuotteista, ruokakulttuurista tai terveellisistä ruokailutottumuksista. Hanke voidaan toteuttaa esim. mainontana, tiedottamisena, selvityksinä tai koulutuksena. Tiedotushankkeissa kansallinen avustus on korkeintaan 90 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista ja mainontahankkeissa 50 %. Vuonna 2013 käynnissä oli 15 hanketta. EU:n osarahoitteisella maataloustuotteiden tiedotus- ja menekinedistämistuella ( ) tuetaan alaa edustavien järjestöjen 1 3- vuotisia tiedotus- ja menekinedistämisohjelmia, joiden avulla pyritään lisäämään kansalaisten tuotetietämystä ja tuotteiden kulutusta. EU osallistuu rahoitukseen 50 %:n, Suomen valtio 20 %:n ja järjestö itse 30 %:n rahoitusosuudella ohjelman hyväksyttävistä kustannuksista. Vuonna 2013 käynnissä oli yksi (huhtikuussa 2013 päättyvä) maitotuotteisiin liittyvä ohjelma. Toiminnan tuloksellisuus: Vuonna 2013 mehiläishoitotukea maksettiin ,90 euroa, josta ,47 euroa oli kansallista tukea ja ,43 euroa EU:n tukea. Vuonna 2013 maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämisen tukea maksettiin yhteensä ,63 euroa. Vuonna 2013 EU-osarahoitteista menekinedistämistukea maksettiin ,45 euroa, josta kansallisen tuen osuus ,82 euroa ja EU-osuus ,04 euroa. ALV:n palautuksen osuus oli ,59 euroa. Siirtomenomomentti: Puutarhatalouden ja sokerin tuotannon erityistoimenpiteet (siirtomääräraha 3 v) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Tuottajaorganisaatiot ovat tuottajien muodostamia markkinointiyhteenliittymiä, jotka auttavat jäseniään muun muassa tuotannon suunnittelussa, markkinoinnissa ja viljelymenetelmien kehittämisessä. Toimintaohjelmille, joilla kehitetään tuottajaorganisaatioiden toimintaa, maksetaan EU:n tukea (50 % toteutuneista, hyväksytyistä kuluista). Suomessa tukea maksetaan vain hedelmä- ja vihannesalan tuottajille. Toiminnan tuloksellisuus: Vuonna 2013 hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatiotukea maksettiin ,05 euroa kolmelle tuottajaorganisaatiolle, joilla on hyväksytty toimintaohjelma. Siirtomenomomentti: Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) Tieto/arvio vaikuttavuudesta: käyttö euroa Lainojen korkotason alentamisella tuetaan viljelijöiden investointimahdollisuuksia. Lainamuotoinen tuki investointeihin ja nuorten viljelijöiden tilanpidon aloitustukeen myönnetään korkotukilainaan liittyvänä korkotukena. Korkotukilainoja myönnetään pääasiassa maatilojen tuotantorakennusten rahoittamiseen sekä nuorten viljelijöiden aloitustukeen liittyviin kiinteistö- ja irtaimistohankintoihin. Maatalouden rakennetukilain nojalla myönnettävissä korkotukilainoissa korkotuki on vuonna 2013 tehdyn lain muutoksen jälkeen enintään kolme prosenttiyksikköä ja aiemmin myönnetyissä enintään neljä prosenttiyksikköä. Toiminnan tuloksellisuus: Korkotukilainojen pääoma oli vuoden 2012 lopussa euroa, vuonna 2013 uusia korkotukilainoja myönnettiin euroa, nuoren viljelijän tilanpidon aloittamista varten 526 kpl (68,9 milj. euroa) ja maatalouden investointihankkeisiin 999 kpl (140,3 milj. euroa). Momentin menot laskivat noin 7,3 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna. Pääsyy tähän on ollut yleinen korkotason lasku, jolloin korkotukimenot (korkotuen osuus kokonaiskorosta) ovat laskeneet. Siirtomenomomentti: Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (arviomääräraha) Tieto/arvio vaikuttavuudesta: käyttö euroa Vuonna 2012 tapahtuneiden hirvieläinten maataloudelle aiheuttamien vahinkojen korvaukset maksettiin vuonna Toiminnan tuloksellisuus: Hirvieläinten maataloudelle aiheuttamien vahinkojen maksua varten Maville myönnettiin vuoden 2013 talousarvion momentilta euroa. Siirtomenomomentti: Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) Tieto/arvio vaikuttavuudesta: käyttö euroa Vuonna 2012 tapahtuneiden petoeläinten aiheuttamien porovahinkojen, poikkeuksellisen suurten porovahinkojen sekä viljelys-, eläin-

11 10 (60) ja irtaimistovahinkojen korvaukset maksettiin vuonna Korvaukset maksettiin kahdessa erässä, koska vuoden 2013 talousarvion momentilla ei ollut riittävästi määrärahoja vuonna 2012 tapahtuneiden petovahinkojen korvaamiseksi täysimääräisesti. Niin sanotussa ensimmäisessä erässä korvaustaso oli 55 %. Kaikkia korvauksia leikattiin samassa suhteessa. Vuoden 2013 toiseen lisätalousarvioesitykseen sisällytettiin vuoden 2012 vahinkoihin 2,0 miljoonan euron lisämääräraha. Mavin käyttöön määrärahat osoitettiin tämän päätöksen mukaisesti loppujen petovahinkojen maksamista varten vuoden 2013 talousarvion momentilta Toiminnan tuloksellisuus: Petoeläinten aiheuttamien poro-, viljelys-, eläin- ja irtaimistovahinkojen maksua varten Maaseutuvirastolle myönnettiin vuosien 2012 ja 2013 talousarvion momenteilta noin 4,4 milj. euroa. Summa sisältää myös muutamia maksulupapoikkeuksia aikaisemmilta vahinkovuosilta. Siirtomenomomentti: Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Tulvavahinkokorvausta maksetaan poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun lain (284/1983, kumottu alkaen) perusteella. Poikkeuksellisina on tulvavahinkolain toimeenpanossa pidetty harvemmin kuin kerran kahdessakymmenessä vuodessa toistuvia tulvia. Tulvavahinkojen korvausprosentti on yleensä ollut 60 maatalousvahinkojen osalta ja 80 muiden vahinkojen osalta. Toiminnan tuloksellisuus: Vuonna 2013 maksetut tulvavahinkokorvaukset koskevat vuoden 2012 poikkeuksellisia tulvia. Vuonna 2012 poikkeukselliset vesistötulvat koettelivat laajasti koko läntistä Suomea, ja tulvavahingoista jätettiin yhteensä noin 550 korvaushakemusta. Näin ollen myös lopulliset korvausmäärät olivat aikaisempiin vuosiin nähden erittäin suuria. Vuoden 2013 alkupuolella tulvatilanne oli jälleen vaikea, joten myös vuoden 2013 vahingoista tullaan maksamaan korvausta lähes 2 miljoonan euron edestä. Siirtomenomomentti: Eräät korvaukset (arviomääräraha) Tieto/arvio vaikuttavuudesta: käyttö euroa Kyseessä ovat Suomen metsäkeskukselle maksetut valtion ennakkovarat metsänuudistamisen teettämiskustannuksiin; varat peritään takaisin metsälain (1093/1996) 8 :n mukaisen uudistamisvelvollisuutensa laiminlyöneiltä metsänomistajilta. Kiinteistö on panttina teettämiskustannusten suorittamiseksi takaisin valtiolle (etuoikeutetut julkisoikeudelliset saatavat). Toiminnan tuloksellisuus: Vuonna 2013 momentilta maksettiin ennakoita 5000 euroa. Momentilta vuosina maksettuja varoja perittiin vuoden 2013 aikana takaisin ,62 euroa, perinnässä (ulosotossa) oli avoimena ,51 euroa. Lisäksi metsäkeskus ei ollut vielä tilittänyt vuonna 2013 maksetun 5000 euron ennakon käyttöä Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Virastolle asetettu vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman (entinen tuottavuusohjelma) mukainen henkilöstövähennysvaatimus oli vuonna htv. Käytettävissä oleva henkilötyövuosikehys (=htvkehys) oli 193 htv. Väliaikaisia lisäresursseja oli käytössä 9 htv ja teknisen avun käytettävissä oleva htv-kehys oli 8 htv. Yhteensä käytössä oleva henkilötyövuosikehys vuonna 2013 oli 210 htv. Kaikki edellä mainitut resurssit sekä harjoittelijoiden htv-kertymä huomioiden Mavi saavutti sille asetetut henkilöstövähennystavoitteet henkilötyövuosien yhteiskertymän ollessa yhteensä 206 htv.

12 11 (60) Taulukko 1. Työpanoksen kehittyminen vuodesta 2011 vuoteen 2013 (sis. teknisen avun ja harjoittelijat; Tahti-toteuma). Työpanos Toteuma 2011 Toteuma 2012 Toteuma 2013 Muutos-% Henkilötyövuodet 212,4 204,7 206,0 +1 % Työpanosindeksi ,37 Työpanosindeksi ,64 Taulukko 2. Työpanoksen jakautuminen toiminnoille (htv:t ja prosentuaalinen osuus). Henkilötyö (sis. myös teknisellä avulla palkatut ja harjoittelijat) Toteuma 2011 Toteuma 2012 Tavoite / arvio 2013 Toteuma 2013 Tukijärjestelmien suunnittelu ja hallinnointi 56,7 27 % 54,4 27 % 57,4 27 % 55,1 27 % Hakemusten käsittely 10,1 5 % 8,7 4 % 9,0 4 % 8,0 4 % Tukimaksujen käsittely 15,5 7 % 13,9 7 % 14,3 7 % 14,0 7 % Tukien valvonta ja tarkastukset 17,9 9 % 20,9 10 % 22,1 11 % 21,4 10 % Tukien takaisinperintä ja saatavien seuranta 7,7 4 % 6,9 3 % 7,3 3 % 6,9 3 % Yhteistyö ja kehittäminen 12,4 6 % 13,1 7 % 13,6 6 % 14,4 7 % Sisäinen tarkastus ja valvonta 3,7 2 % 4,2 2 % 3,5 2 % 4,2 2 % IT-toiminta 36,2 17 % 36,0 18 % 37,4 18 % 38,8 19 % Ydintoiminnot yhteensä 160,2 76 % 158,1 78 % 164,6 78 % 162,8 80 % Taloushallinto 5,4 3 % 4,6 2 % 4,8 2 % 3,9 2 % Henkilöstöhallinto 11,3 5 % 10,2 5 % 10,7 5 % 8,8 4 % Henkilöstön kehittäminen 11,7 6 % 10,3 5 % 10,7 5 % 10,0 5 % Muut yhteiset toiminnot* 21,9 10 % 19,0 9 % 19,2 9 % 19,2 9 % Hallinnon toiminnot yhteensä 50,3 24 % 44,1 22 % 45,4 22 % 41,8 20 % Yhteensä ** 210,5 100 % 202,2 100 % 210,0 100 % 204,6 100 % * Muut yhteiset toiminnot: talouden ja toiminnan suunnittelu, luottamusmiestoiminta, työsuojelu, henkilöstön edustajana toimiminen ja yhteistoiminta, tietopalvelu ja asiakirjahallinto, tietoturva ja turvallisuusasiat, toimitila-asiat ja muut yleishallinnolliset tehtävät. ** Yhteensä-rivi eroaa Tahti-toteumasta mm. siitä syystä, että Mavin toimintolaskentajärjestelmässä htv:n pituudeksi on määritelty 252 htp. Tuottavuuden tunnuslukuina esitetään työajanseurannan mukainen henkilötyöpanoksen jakauma eri toiminnoille. Kaiken kaikkiaan viraston työaikapanos nousi vuonna 2013 n. 1,3 htv:lla edellisvuoteen verrattuna. Ydintoimintoihin käytetty työaika kasvoi edellisvuoteen verrattuna yhteensä n. 4,7 htv. Laajamittaiset tietojärjestelmäprojektit nostivat IT-toimintaan käytettyä työaikaa n. 2,8 htv:lla, lisäksi yhteistyön ja kehittämisen työaika kasvoi n. 1,3 htv mm. Seinäjoella järjestettyjen Farmari-messujen myötä. Hakemusten käsittelyn työaika laski edelleen. Henkilötyö laski edelleen vuonna 2013 hallinnon toiminnoissa, joissa laskua oli yhteensä 2,3 htv. Erityisesti henkilöstöhallinnon tehtävissä rekrytointiin käytetty työaika laski mm. alueellistamisen päättymisen takia. Lisäksi taloushallinnon tehtäviin käytetty työaika laski 0,7 htv:lla. Taulukko 3. Tuottavuusohjelman toimeenpano. HTV-vähennysten kumulatiivinen muutos kiintiö toteuma kiintiö toteuma kiintiö toteuma Yhteensä

13 12 (60) Mavin tuottavuushankkeita on jatkettu edelleen vuoden 2013 aikana. Näitä ovat olleet mm. viljelijöiden sähköisen pinta-alatuen haun kehittäminen, raportointijärjestelmien kehittäminen sekä hallinnon prosessien sähköistämisen huomioiminen uusien tietojärjestelmien kehittämisessä. Investoinnit kyseisiin tietojärjestelmiin tuottavat kustannussäästöjä käyttöönottonsa jälkeen lähinnä kumppanien keskuudessa esim. toiminnan tehostumisena työajankäytön säästymisen kautta. Tuottavuustoimenpiteinä Mavin henkilötyövuosikehykseen kohdistui yhden htv:n vähennys. Lisäksi julkisen hallinnon atkmenosäästöinä viraston toimintamenoista vähennettiin euroa. Virastolle osoitettiin vuoden 2013 talousarviossa 1,3 milj. euroa valtiovarainministeriön tuottavuusrahaa Tukisovelluksen uudistamiseen sekä viljelijätukiin liittyvien tukipalveluiden ja niitä koskevien sisäisen hallinnon prosessien sähköistämiseen. Hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman seurantahankkeen Elman valmistelu- ja selvitystyö on vuoden 2013 aikana sitonut myös Mavin resursseja. Elma-hankkeessa kootaan yhteen maaja metsätalousministeriön hallinnonalan toimialariippuvaisia tietotekniikkatehtäviä sekä paikkatietotekniikkaan liittyviä tutkimus- ja tukitehtäviä. Hankkeessa on pyritty tuomaan esiin Mavin tarpeita etenkin tietohallintotoiminnan ja tietojärjestelmien osalta sekä viraston erityispiirteenä maksajavirastovaatimuksia. Lisäksi virasto on jatkanut valmistautumista valtionhallinnon toimialariippumattomien IT-palveluiden yhteenkokoamiseen (TORI-hanke) Toiminnan taloudellisuus Toiminnan menot kasvoivat vuoteen 2012 verrattuna yhteensä 0,476 milj. euroa. Ydintoiminnoissa selvää supistumista tapahtui hakemusten käsittelyssä (+26 %) mm. siihen käytetyn työajan vähentyessä edelleen. Yhteistyön ja kehittämisen sekä IT-toiminnan toiminnot puolestaan kasvoivat johtuen niihin käytetyn työajan kasvusta. Yhteistyön ja kehittämisen toiminnon kasvuun (+14 %) vaikuttivat mm. Farmari-messuihin osallistuminen ja IT-toiminnan kasvuun (+6 %) mittavat tietojärjestelmäprojektit. Hallinnon toimintojen menot laskivat muita yhteisiä toimintoja lukuun ottamatta. Pääasiallisena syynä laskuun oli hallinnon toimintoihin käytetyn työajan supistuminen. Taulukko 4. Toiminnan menot toiminnoittain. Toiminnot (1 000 euroa) Toteuma 2011 Toteuma 2012 Tavoite / arvio 2013 Toteuma 2013 Tukijärjestelmien suunnittelu ja hallinnointi Hakemusten käsittely Tukimaksujen käsittely Tukien valvonta ja tarkastukset Tukien takaisinperintä ja saatavien seuranta Yhteistyö ja kehittäminen Sisäinen tarkastus ja valvonta IT-toiminta Ydintoiminnot yhteensä Taloushallinto Henkilöstöhallinto Henkilöstön kehittäminen Muut yhteiset toiminnot Hallinnon toiminnot yhteensä Toiminnan kustannukset yhteensä

14 13 (60) Poistot ja korot huomioiden vuoden 2013 toiminnan kustannukset nousivat 29,5 milj. euroon. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 0,734 milj. euroa. Merkittävimpänä syynä kustannusten nousuun olivat mittavat tietojärjestelmäprojektit ja niihin liittyvät poistot ja korot. Poistojen ja korkojen osuus kokonaiskustannuksista vuonna 2013 oli yhteensä n. 2,735 milj. euroa (2012: 2,577 milj. euroa). Kokonaiskustannukset eivät kuitenkaan nousseet aivan sille tasolle, mitä tulossopimuksen arvioissa alkuvuodesta 2013 oletettiin, johtuen mm. edelleen verrattain verkkaisesti edenneestä CAP-valmistelusta. Taulukko 5. Toiminnan kokonaiskustannukset ydintoiminnoittain sisältäen poistot ja korot. Toiminnot Toteuma 2011 Toteuma 2012 Kust. (1 000 ) Htv Kust. (1 000 ) Htv Tavoite / arvio 2013 Kust. Htv (1 000 ) Toteuma 2013 Kust. (1 000 ) Htv Tukijärjestelmien suunnittelu ja hallinnointi Hakemusten käsittely Tukimaksujen käsittely Tukien valvonta ja tarkastukset Tukien takaisinperintä ja saatavien seuranta Yhteistyö ja kehittäminen Sisäinen tarkastus ja valvonta IT-toiminta Yhteensä Toimintamenojen käytössä kululajeittain palvelujen ostot oli edelleen viraston suurin kuluerä ylittäen henkilöstökulut. Palvelujen ostot sisältää Tikeltä ostettuja IT-asiantuntijapalveluita 4,313 milj. euron edestä. Talousarvion 3,9 milj. euron lisäksi Mavi ja Tike sopivat erikseen veloitettavista palveluista. Taulukko 6. Toiminnan kulut kululajeittain, sisältäen Mavin toimintamenomomentin Kulut, 1000 euroa Toteuma 2011 Toteuma 2012 Toteuma 2013 Muutos vuoteen 2012 verrattuna Käyttöomaisuuden ostot Ostot tilikauden aikana Henkilöstökulut Vuokrat Palvelujen ostot Muut kulut Yhteistoiminnan kustannusten korvaukset valtion virastoille Rahoituskulut Satunnaiset kulut Käyttötalouden kulut kunnille Kulut yhteensä Maksullisen toiminnan tuotot Muut toiminnan tuotot Tuotot yhteensä Nettomenot yhteensä

15 14 (60) Taulukko 7. Tulossopimuksen 2013 liitteen 2 taulukko (menojen ja tulojen erittely). Taloudelliset voimavarat Tilinpäätös Tilinpäätös TA Tulossop. Tilinpäätös TULOJEN JA MENOJEN ERITTELY, Toiminnan kulut - Henkilöstökulut Tilavuokrakulut Palvelujen ostokulut Muut kulut Investointikulut * 0 0 Bruttomenot yhteensä Toiminnan tuotot - Maksullisen toiminnan tuotot Muut tuotot Bruttotulot yhteensä Nettokäyttö/-käyttöarvio Siirtynyt/siirtyy (arvio) TP/TA/tulossopimus Käytettävissä yhteensä Siirtyy seuraavalle vuodelle (arvio) * Talousarvioehdotuksessa 2013 investointikulujen arvioitiin olevan 3,7 milj. euroa (= tietojärjestelmien kehittämiseen liittyvät ulkopuoliset ostot ja oman työn arvo). Ohjeistuksen mukaan kuitenkin investointointikuluiksi tässä huomioidaan vain 1-alkuisille lkp-tileille tehdyt kirjaukset. Tästä syystä arviota investointikuluista on nyt laskettu alaspäin. Henkilöstökulut nousivat jonkin verran edellisvuoteen verrattuna, syynä sekä henkilötyövuosikertymän hienoinen kasvu että palkkojen yleiskorotus. Tilavuokrakulut laskivat edelleen mm. tilojen käytön tehostamisen johdosta. Palveluiden ostokuluissa oli kasvua vuoteen 2012 verrattuna, kuitenkin tulossopimuksen arviosta jäätiin jonkin verran. Palveluiden ostokuluista n. 87 prosenttia oli viraston tietohallintoon ja -järjestelmiin liittyviä, mikä kertoo viraston tietojärjestelmäriippuvaisuudesta. Muut kulut (sis. aineet, tarvikkeet ja tavarat, muut vuokrat kuin tilavuokrat, matkakulut ja muut kulut, sisäiset sekä rahoituskulut ja satunnaiset kulut) pysyivät lähes vuoden 2012 tasolla. Tuotoissa kasvua oli n. 0,45 milj. euroa johtuen teknisen avun osuuden kasvusta edelliseen vuoteen verrattuna sekä Makeran rahoituksen hyödyntämisestä rakenteilla olevaan hanke-, rakenne- ja yritystukien käsittelyjärjestelmä Hyrrään. Valtion pysyvien toimintamenosäästöjen ja muiden vuoden 2010 erillisten toimintamenosäästöjen aikaansaaminen Valtioneuvoston periaatepäätöksen linjausten mukaisesti virasto on ottanut toiminnassaan huomioon tavoitteet ja toimenpiteet toimintamenosäästöjen aikaansaamiseksi. Virasto on jo tällä hetkellä Palkeiden täysimääräinen asiakas. Valtionhallinnon yhteisen henkilöstö- ja taloushallinnon toimintamallin ja tietojärjestelmän Kiekun käyttöönottoon valmistautumista on jatkettu. Varsinainen käyttöönottoprojekti käynnistyy keväällä Matkanhallintajärjestelmän (M2),

16 15 (60) Hallinnon tilahallinta tietojärjestelmän sekä sähköisen tilaustenhallintajärjestelmän (Tilha) käyttöä on jatkettu vuonna Tilaustenhallintajärjestelmän laajamittainen hyödyntäminen ei ole ollut virastossa mahdollista sen hankintojen painottuessa IT-asiantuntijapalveluiden hankintaan. Viraston toimitilatehokkuutta ja tarvetta seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Syksyllä 2013 Mavin Tampereen toimitilojen osalta toteutettiin muutto Senaatilta vuokrattaviin tiloihin. Viraston matkustusmenot laskivat edelleen vuonna Vuoden 2013 matkustusmenot olivat 0,55 milj. euroa, kun vuotta aiemmin menot olivat 0,57 milj. euroa. Periaatepäätöksen mukaisen 8 prosentin säästövelvoitteen vertailuvuosi virastolla oli vuosi 2010, jolloin matkustusmenot olivat 1,01 milj. euroa. Vuoteen 2010 verrattuna matkustusmenot ovat siten laskeneet yli 45 prosenttia. Matkustusmenojen tasoon on jonkin verran vaikuttanut pyrkimys siirtyä hyödyntämään vuokra-autoja kilometrikorvausten maksamisen sijaan. Kuljetusvälineiden vuokrat ja poltto- ja voiteluaineisiin kirjatut menot ovat jonkin verran nousseet muutoksen myötä; ko. menot ovat kuitenkin kasvaneet vähemmän kuin matkustusmenot ovat laskeneet. Matkustusmenoja on kyetty lisäksi laskemaan erityisesti siitä syystä, että virasto hyödyntää monipuolisesti videoneuvottelu- ja muuta etäyhteystekniikka. Vuoden 2013 puolella aloitettiin valmistelut puhepalveluiden toimittajan vaihtamiseksi Sonerasta Elisaan Hanselin kilpailutuksen perusteella. Siirto toteutettiin tammikuun alussa Tietojärjestelmien kehittämisessä on panostettu asiointipalveluiden ja hallinnon prosessien sähköistämiseen. Lisäksi Mavi on edelleen osallistunut hallinnonalan sisäiseen yhteistyöhön sovellusten ja yhteentoimivuuspalveluiden kehittämisessä Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Mavin maksullinen toiminta on verrattain vähäistä. Mavin tuottamat julkisoikeudelliset suoritteet ovat perintökaaren 25 luvun 8 :n mukaiset lausunnot sekä teurasruhojen luokituksen ja punnituksen vuotuiset valvontamaksut. Pääosa maksullisesta toiminnasta koostuu teurasruhokokonaisuudesta. Tulossopimuksessa tavoitteena on vuosittain ollut 100 prosentin kustannusvastaavuus. Maksullisen toiminnan tuotot olivat vuonna 2013 toteumaltaan hieman pienemmät kuin tulossopimuksessa arvioitiin. Maksullisen toiminnan kustannukset olivat korkeammat kuin vastaavat tuotot, joten tilikauden alijäämäksi muodostui euroa (86,3 %). Pääosa alijäämästä aiheutui markkinatukiosastolla tehdyistä ylimääräisistä työtunneista verrattuna aikaisempaan vuoteen. Vuonna 2013 teurasruhojen luokituksen vastuuhenkilö osastolla vaihtui ja perehdyttämiseen kului työaikaa. Lisäksi uusi markkinajärjestelylaki aiheutti työmäärän kasvua, kuten myös Lihateollisuuden tutkimuskeskuksen toiminnan alasajo. Taulukossa 8 on lisäksi esitetty vuoden 2012 aikana huomattu ja oikaistu toteuma vuoden 2011 kustannusvastaavuudesta. Vuoden 2012 aikana A-Tuottajat Oy:lle palautettiin virheellisesti laskutettu suoritus, jolloin kustannusvastaavuuden toteuma korjaantui 116 prosentista 98 prosenttiin eli hyvin lähelle vuoden 2011 tulossopimuksen tavoitetta.

17 16 (60) Taulukko 8. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma. Kustannusvastaavuuslaskelma Toteuma 2011 Oikaistu toteuma 2011* Toteuma 2012 Tavoite / arvio 2013 Toteuma 2013 TUOTOT KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset henkilöstökustannukset muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista poistot korot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä YLIJÄÄMÄ (+) tai ALIJÄÄMÄ (-) Kustannusvastaavuus 115,8 % 98,3 % 92,3 % 100 % 86,3 % * laskutettiin virheellisesti A-Tuottajat Oy:tä, vaikka teurastamolla ei ollut valtuutettua teurasruhojen luokittelijaa. Virheellinen maksu palautettiin vuonna Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Vuonna 2013 Maaseutuvirastolla oli yhteisrahoitteista toimintaa Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) kanssa koskien Hyrrä-järjestelmän kehittämistä sekä Rahtu-järjestelmän ylläpitoa ja jatkuvaa kehittämistä. Kustannusten jaosta ei ole olemassa sopimusta osapuolten välillä, mutta Makeran käyttösuunnitelmassa tarkoitukseen oli varattu yhteensä euroa ostopalveluiden kattamiseen; summa käytettiin lähes kokonaan. Makeran osuudeksi ao. kustannuksista tuli n. 21 prosenttia. Taulukko 9. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma. Kustannusvastaavuuslaskelma Toteuma 2013 TUOTOT KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset aineet, tarvikkeet, tavarat 351 henkilöstökustannukset palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista poistot 0 korot 0 muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä YLIJÄÄMÄ (+) tai ALIJÄÄMÄ (-) Kustannusvastaavuus 20,63 %

18 17 (60) 1.4. Tuotokset ja laadunhallinta Mavi palvelee maatilayrityksiä, maanviljelijöitä, maaseudun mikroyrityksiä ja maaseudun kehittäjiä kyläyhdistyksistä yliopistoihin. Virasto hoitaa viljelijätukien, maaseudun rahoitus- ja kehittämistukien sekä markkinatukien toimeenpanon. Viljelijät asioivat tukiasioissa kuitenkin edelleen ELY-keskusten ja kuntien yhteistoiminta-alueiden kanssa, joille Mavi on delegoinut mm. tuki- ja maksuhakemusten vastaanoton ja päätöksenteon, tarkastus- ja valvontatehtävät sekä asiakkaiden ohjauksen ja neuvonnan. Viraston asiakkaita ovat myös elintarviketeollisuus sekä elintarvikkeiden kauppaa harjoittavat yritykset. Koulumaitotuki, EU:n yhteisrahoitteiset tiedotus- ja menekinedistämisohjelmat sekä EU:n ruokaapuohjelma tuovat viraston asiakkaiksi koulut, kunnat, seurakunnat ja järjestöt. Viraston yhteistyökumppaneita ovat myös interventiovarastoinnin palveluja tarjoavat yritykset. Vuonna 2013 on jatkettu vuonna 2011 hyväksytyn asiakasstrategian toimenpiteitä mm. asiakaspalautteiden ja -kyselyiden muodossa. Vuoden 2013 alussa otettiin käyttöön nk. suositusten seurannan tietojärjestelmä, johon kootaan viraston toimintaan liittyvät, sekä sisäisten että ulkoisten tahojen antamat suositukset ja havainnot, niihin liittyvät toimenpiteet sekä vastuutahot. Järjestelmän käyttöä on vuoden aikana vakiinnutettu osaksi toimintaa. Markkinatukipäätösten lukumääriä on kuvattu luvussa Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Maaseutuviraston tarkastustoiminta Maaseutuviraston valvontaosasto tekee komission valvonta-asetuksen mukaisia paikalla tapahtuvia otantatarkastuksia yritys- ja hanketukitoimenpiteisiin sekä koulumaitotuen otantatarkastuksia. Osasto tekee lisäksi laadunvalvontaa ELY-keskuksille siirrettyjen tarkastustehtävien osalta. ELY-keskusten suorittamat tarkastukset Peltovalvontojen osalta ELY-keskukset tekivät vuonna 2013 tarkastuksia yhteensä tilalla. Kertomusvuonna ELY-keskuskohtaiset valvontavelvoitteet olivat peltovalvontojen osalta samalla tasolla mitä edellisvuonna. Valvontavuoden velvoite määräytyy ELY-keskuksen alueen edellisen vuoden valvontaseuraamusten perusteella kuitenkin niin, että minimivelvoite on 5 %. Vuonna 2013 ELY-keskukset tekivät eläinvalvontoja yhteensä tilalla. Valvontavelvoite oli kertomusvuonna sama kuin edellisenä kertomusvuotena. ELY-keskukset tekivät lisäksi erikoistukien valvontoja sekä useita eri tukiehtoihin liittyviä ristiintarkistuksia. Mavin suorittamat laadunvalvonnat ja tarkastusmäärät Mavi kouluttaa (erityisesti kokotilavalvonnoissa), ohjeistaa sekä antaa käytännön neuvontaa ELYkeskusten tarkastajille sekä suorittaa laadunvalvontaa. Laadunvalvonta on komission asetuksen edellyttämää valvontaa. Laadunvalvonnan merkitys on kasvanut jatkuvasti, ja se kattaa jo kaikki keskeisimmät tukijärjestelmät. Laadunvalvonnat ovat olleet joko paikalla tehtäviä tarkastuksia tai asiakirjatarkastuksia. Paikalla tehtävissä tarkastuksissa ELY-keskuksen tekemä tarkastus on uusittu tai ELYkeskuksen tarkastajan työtä on seurattu tarkastuskohteessa. Eri tukijärjestelmien valvonnan laaduntarkastusten lisäksi valvontayksikkö on tehnyt ELY-keskusten ympäristötuen erityistukisopimusten päätöksenteon valvontaa.

19 18 (60) Peltoalaperusteisten tukien, eläinperusteisten tukien, kuntatarkastusten, erikoistukien ja täydentävien ehtojen laadunvalvontoja tehtiin kertomusvuonna yhteensä 94 kpl. Tämä tarkastusmäärä on sisällytetty myös taulukon 10 tukijärjestelmien laadunvalvontoihin. Vuonna 2013 laadunvalvonnoissa tarkastettiin 356 (478) maatilaa, 128 (107) erityistukisopimusta, 6 (5) kuntaa ja 1(1) teurastamoa (suluissa vuoden 2012 vastaavat määrät). Yritys- ja hanketukien otantatarkastukset Hanketarkastusyksikkö teki kertomusvuonna 243 tarkastuskäyntiä. Näistä 134 kohdistui Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman yritys- ja hanketukiin, joiden yhteydessä tarkastettiin yhteensä 347 maksuhakemusta. Elinkeinokalatalouden hankkeisiin tehtiin 69 tarkastuskäyntiä ja 40 tarkastusta Manner-Suomen ohjelman investointien viiden vuoden pysyvyyden seurantaan. ELY-keskusten suorittamat rakennetukien tarkastukset ja niihin kohdistuneet laadunvalvonnat Mavi vastaa rakennetukien tarkastusten otannoista ja laadunvalvonnasta sekä ohjeistaa tarkastuksia suorittavia ELY-keskuksia. Luopumistukitarkastusten otannoista ja tarkastusten seurannasta vastaa Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela. Mavi ohjeistaa Melaa otannoissa ja suorittaa luopumistukeen kohdistuvat laadunvalvonnat. ELY-keskusten suorittamiin rakennetukien tarkastuksiin kuuluvat EU-osarahoitteisen investointituen, investointituen lisätuen ja jälkitarkastuksen, EU-osarahoitteisen aloitustuen, kansallisen investointituen sekä luottolaitosten tarkastukset. ELY-keskukset suorittivat näitä tarkastuksia vuonna 2013 yhteensä 103 kpl. Mavin suorittamat rakennetukien laadunvalvonnat ovat olleet joko paikan päällä tehtäviä tarkastuksia (tarkastajan tekemän työn seuranta), asiakirjatarkastuksia sekä ELY-keskusten käsittelijöiden ja päätöksentekijöiden haastatteluita. Hallinto- ja valvontajärjestelmän tarkastuksia (asiakirjatarkastukset ja haastattelut) suoritettiin rakennetukien osalta neljässä eri ELY-keskuksessa vuonna Paikan päällä tehtävien otantatarkastusten laadunvalvontoja tehtiin yhteensä 3 kappaletta. Luopumistuen laadunvalvonta toteutettiin tarkastelemalla otantamenettelyjen toteutusta Melassa, sekä seuraamalla paikan päällä tehtäviä tarkastuksia kahdessa eri ELY-keskuksessa. Muut tarkastukset EU:n puutavara-asetuksen mukaisten toimivaltaiselle viranomaiselle nimettyjen tehtävien valmisteluja jatkettiin vuonna Mavi osallistui mm. Flegt-komitean virallisiin kokouksiin, workshoppeihin ja seminaareihin (komissio ja EU-yhteistyö), kansallisen lainsäädännön valmistelutyöhön (ministeriön ja tullin välinen yhteistyö) ja viestintäsuunnitelman toteutukseen. Koska kansallinen puutavaran ja puutuotteiden markkinoille saattamisesta annettu laki astui voimaan , varsinaisia tarkastuksia ei toteutettu vielä vuonna Mavi suoritti lisäksi metsätalouden valtionavustusten käytön paikan päällä tehtäviä tarkastuksia ja metsäkeskuksen tarkastustoiminnan laadunvalvontatarkastuksia vuonna Metsätalouden valtionaputarkastuksia tehtiin yhteensä kaksi kappaletta ja metsäkeskuksen tarkastustoiminnan laadunvalvontatarkastuksia yhteensä 45 kappaletta. Lisäksi valvontaosasto suoritti riistavahinkolain mukaisten hirvivahinkoarvioiden tarkastuksia yhteensä 15 kappaletta ja riistavahinkolain mukaisia kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisten tekemien päätösten tarkastuksia yhteensä 27 tapausta 23 kunnan alueella. Nämä sisältyvät taulukon 10 tukijärjestelmien laadunvalvontoihin. Mavi suoritti markkinatukiin liittyviä paikalla tehtäviä otantatarkastuksia, joihin kuuluvat mm. koulumaitotuki ja lihan hintaseuranta. Koulumaitotarkastuksia tehtiin tarkastusvuonna 56 kpl ja lihan hintaseurannan tarkastuksia viidessä eri teurastamossa yhteensä 18 kpl.

20 19 (60) Vuonna 2013 tehtiin valvontaosaston ja Mavin sisäisen tarkastuksen yhteistyönä ELY-keskusten hallinto- ja valvontajärjestelmän tarkastuksia yhteensä 4 kappaletta. Tarkastuksissa käytiin läpi Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaiset hallinto- ja valvontajärjestelmien kuvaukset haastatteluin ja niitä täydentävin aineistotarkastuksin. Tarkastusmäärä sisältyy taulukon 10 tukijärjestelmien laadunvalvontoihin. Lisäksi todettakoon asetuksen 485/2008 mukaiset tarkastukset (ns. jälkitarkastukset), jotka koskevat vienti-, interventio- ja sisämarkkinatukia ja jotka on sopimuksella siirretty Tullilaitoksen hoidettaviksi. Näitä tarkastuksia tehtiin tullilaitoksen toimesta 485/2008 tarkastusvuonna yhteensä 12 kpl. Mavin toimesta tehtiin Tullilaitokseen ja Eviraan kohdistuvia laadunvalvontoja kertomusvuonna yhteensä 1 kpl (2012: 6 kpl). Hedelmän ja vihannesten tuottajaorganisaatiotukia tarkastettiin 2 kappaletta valvontaosaston toimesta. Alla olevaan taulukkoon on koottu Mavin valvontaosaston suorittamat valvontamäärät vuosina Taulukko 10. Mavin valvontaosaston tarkastustoiminta, tarkastuskäyntien ja laadunvalvontojen määrät (kpl). Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma Tarkastustoiminta Yritys- ja hanketukien paikalla tehtävät otantatarkastukset Markkinatukien paikalla tehtävät otantatarkastukset Tukijärjestelmien laadunvalvonnat Metsätalouden tarkastukset ja valvonnat EU-toimielinten tarkastukset Euroopan unionin toimielimistä komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuin tekevät tarkastuksia Maaseutuviraston toimeenpanovastuulla oleviin ohjelmiin ja tukijärjestelmiin. Euroopan komissio voi tarkastusten perusteella sulkea maataloustuki- tai maaseuturahastosta rahoitettuja menoja yhteisön rahoituksen ulkopuolelle asetuksen (EY) N:o 1290/ artiklan mukaisesti. Komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto teki yhden uuden tarkastuksen vuoden 2013 aikana. Leader-tarkastuksen ajankohta oli Vuoden 2013 lopussa oli yhteensä 4 muuta komission tarkastusta kesken, joista kahden tarkastuksen osalta Maaseutuvirasto kävi neuvotteluja ja kirjeenvaihtoa komission kanssa vuoden aikana. Vuoden aikana päättyi 2 tarkastusta. Komissio päätti kertomusvuonna Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston tekemän tarkastuksen. Komissio teki päätöksen ,58 euron takaisinperinnästä jäsenvaltiolta. Rahoituskorjaus koski käytettyjen koneiden tukemista ohjelmasta. Suomi on kiistänyt havainnon ja esitti asiasta helmikuussa 2014 EU:n yleiselle tuomioistuimelle kanteen komissiota vastaan ja pyysi päätöksen purkua.

TILINPÄÄTÖS. Maaseutuviraston (Mavi) tilinpäätös vuodelta 2014. Dnro 4867/24/2014

TILINPÄÄTÖS. Maaseutuviraston (Mavi) tilinpäätös vuodelta 2014. Dnro 4867/24/2014 TILINPÄÄTÖS Maaseutuviraston (Mavi) tilinpäätös vuodelta 2014 Dnro 4867/24/2014 1 (43) Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus... 2 1.1. Johdon katsaus... 2 1.2. Vaikuttavuus... 3 1.2.1. Toiminnan vaikuttavuus...

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS. Maaseutuviraston (Mavi) tilinpäätös vuodelta 2012. Dnro 728/24/2013

TILINPÄÄTÖS. Maaseutuviraston (Mavi) tilinpäätös vuodelta 2012. Dnro 728/24/2013 TILINPÄÄTÖS Maaseutuviraston (Mavi) tilinpäätös vuodelta 2012 Dnro 728/24/2013 1 (57) SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakertomus... 2 1.1. Johdon katsaus... 2 1.2. Vaikuttavuus... 3 1.2.1. Toiminnan vaikuttavuus...

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön sekä Maaseutuviraston (Mavi) välinen tulossopimus vuodeksi 2013

Maa- ja metsätalousministeriön sekä Maaseutuviraston (Mavi) välinen tulossopimus vuodeksi 2013 SOPIMUS 4.3.2013 Mavi 521/024/2012 MMM 428/031/2013 Maa- ja metsätalousministeriön sekä Maaseutuviraston (Mavi) välinen tulossopimus vuodeksi 2013 0 1. Vuosien 2013 2017 strategiset tavoitteet 1.1. Perustehtäviin

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ELY-keskukset Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Liitteenä on maksamista

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön sekä Maaseutuviraston (Mavi) välinen tulossopimus vuodeksi 2014

Maa- ja metsätalousministeriön sekä Maaseutuviraston (Mavi) välinen tulossopimus vuodeksi 2014 SOPIMUS 5.2. Mavi 883/20/ MMM 219/031/ Maa- ja metsätalousministeriön sekä Maaseutuviraston (Mavi) välinen tulossopimus vuodeksi 1. Vuosien 2018 strategiset tavoitteet 1.1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013 Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuet rekisteröidyille yhdistyksille 2013 Ei-tuotannolliset

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen erityistuen 2049 toisen erän maksaminen. Lisätietoja määräyksen sisältämistä asioista antaa:

Maatalouden ympäristötuen erityistuen 2049 toisen erän maksaminen. Lisätietoja määräyksen sisältämistä asioista antaa: Varainhoito-osasto 30.5.2016 Tukien maksatusyksikkö 919/03.03.00/2016 ELY-keskukset Maatalouden ympäristötuen erityistuen 2049 toisen erän maksaminen Liitteenä on maksamista koskeva Maaseutuviraston määräys

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2454/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 tilatuen käsittelyssä noudatettavista menettelyistä.

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2454/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 tilatuen käsittelyssä noudatettavista menettelyistä. Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2454/54/2013 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Ahvenanmaan valtionvirasto Vuoden 2013 tilatuen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014

Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014 Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014 Maatalousalan De minimis -tuki Maatalousalan De minimis tuesta annettiin uusi asetus 18.12.2013 Komission asetus (EU) N:o 1408/2013, Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 Maaseutuviraston asiakasstrategia MAVI:n asiakkaat ja muut sidosryhmät ASIAKKAAT (keitä varten) Viljelijät Maaseutuyritykset Maaseudun

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN JA EI- TUOTANNOLLISIA

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012 Puolivuotisraportointi 1(6) ( tavoitteiden : = saavutetaan, = ehkä, = ei saavuteta) VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 1. Tulostavoitteet: 1.1 Viestinnän peruspalvelut Viestintäverkot ja -palvelut toimivat

Lisätiedot

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden

Lisätiedot

Sisältö. Katsaus toimintaan...3 Maksetut tuet...4 Valvonta ja takaisinperinnät...6 Henkilöstö...7 Talous...8

Sisältö. Katsaus toimintaan...3 Maksetut tuet...4 Valvonta ja takaisinperinnät...6 Henkilöstö...7 Talous...8 2009 VUOSIKERTOMUS Maaseutuviraston julkaisusarjat: Toimintakertomuksia ja -suunnitelmia Sisältö Katsaus toimintaan...3 Maksetut tuet...4 Valvonta ja takaisinperinnät...6 Henkilöstö...7 Talous...8 ISBN

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217 RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016 Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien

Lisätiedot

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015 Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020 Tammikuu 2015 1 Maatalouspolitiikan tavoitteista ja keinoista Kansallisen maatalouspolitiikan ydintehtävä: maatalous on kotimaisen elintarviketalouden

Lisätiedot

Riistavahinkolaki ja siihen liittyvät määräykset ja asetukset

Riistavahinkolaki ja siihen liittyvät määräykset ja asetukset Riistavahinkolaki ja siihen liittyvät määräykset ja asetukset Petovahinkotarkastaja -koulutus Sodankylä 11.5.2010 ja Pudasjärvi 12.5.2010 Marika Lehtinen Riistavahinkolaki ja siihen liittyvät määräykset

Lisätiedot

Katsaus toimintaan 3. Tuloksellisuus ja vaikuttavuus 4 Hallinnon koulutukset 4 Asiakastyytyväisyys 4

Katsaus toimintaan 3. Tuloksellisuus ja vaikuttavuus 4 Hallinnon koulutukset 4 Asiakastyytyväisyys 4 VUOSIKERTOMUS Maaseutuviraston julkaisusarjat: Toimintakertomuksia ja -suunnitelmia Sisältö Katsaus toimintaan 3 Tuloksellisuus ja vaikuttavuus 4 Hallinnon koulutukset 4 Asiakastyytyväisyys 4 Maksetut

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 186/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 14.5.2007 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö

Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö ELY-keskukset Vuoden 2014 maatalousyrittäjien opintorahaa (2521) koskevien hakemusten käsittelyssä noudatettavista menettelyistä Liitteenä

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE KUV/1071/21/ 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 789 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä Happamat sulfaattimaat seminaari, Vaasa 10.9.2008 Tiina Pääsky Maa- ja metsätalousministeriö MMM Turvataan maa- ja metsätalouden harjoittamisen

Lisätiedot

MAATALOUSHALLINNON UUDISTAMISTA KOSKEVA ESISELVITYS - TULOKSIA. Jaakko Rinne Maaseutuvirasto

MAATALOUSHALLINNON UUDISTAMISTA KOSKEVA ESISELVITYS - TULOKSIA. Jaakko Rinne Maaseutuvirasto MAATALOUSHALLINNON UUDISTAMISTA KOSKEVA ESISELVITYS - TULOKSIA Jaakko Rinne Maaseutuvirasto 1 Vuoden 2008 YTA-uudistuksen työryhmän työn lähtökohdat Komission ja Todentamisviranomaisen havainnot Resurssien

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

32.40.05. (32.20.03) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

32.40.05. (32.20.03) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 32.40.05. (32.20.03) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 300 000 euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.12.2013 COM(2013) 887 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE maataloustukirahaston menoista Varojärjestelmä nro 10-11/2013 FI FI 1. Johdanto...3 2.

Lisätiedot

01. (30.90 ja 91) Hallinto

01. (30.90 ja 91) Hallinto 01. (30.90 ja 91) Hallinto S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan pääluokkaperusteluissa on esitetty toimialan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet, joita hallinto tukee

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseutuohjelman toimeenpano 2007-2013 Tilannekatsaus 18.11.2008

Manner-Suomen maaseutuohjelman toimeenpano 2007-2013 Tilannekatsaus 18.11.2008 Manner-Suomen maaseutuohjelman toimeenpano 2007-2013 Tilannekatsaus 18.11.2008 Sivu 1 Maatilainvestointien (1/3) toimeenpanon tilanne, linja 1 Haku avattu seuraavasti: Aloitustuessa jatkuva haku Investointituen

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

29.40.02 ARKISTOLAITOS

29.40.02 ARKISTOLAITOS 8.2.2013 TALOUSAVIOEHDOTUS 2014 29.40.02 AKISTOLAITOS KANSALLISAKISTO 1 29.40.02 Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Liitemuis- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 997 000 euroa.

Lisätiedot

Vuoden 2015 ympäristösopimusten ( ) toisen erän maksaminen

Vuoden 2015 ympäristösopimusten ( ) toisen erän maksaminen Varainhoito-osasto 30.5.2016 Tukien maksatusyksikkö 920/03.03.00/2016 Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset Vuoden 2015 ympäristösopimusten (2014-2020) toisen

Lisätiedot

29.88.22 ARKISTOLAITOS

29.88.22 ARKISTOLAITOS 14.3.2006 TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 29.88.22 ARKISTOLAITOS KANSALLISARKISTO 1 29.88.22 Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Liitemuis- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 435 000 euroa.

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

MAASEUTUVIRASTON (MAVI) TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011

MAASEUTUVIRASTON (MAVI) TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 TOIMINTAKERTOMUS 68184 9.3.2012 320/023/2012 0 MAASEUTUVIRASTON (MAVI) TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 1 (44) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdon katsaus... 2 2. Vaikuttavuus... 3 2.1. Toiminnan vaikuttavuus...

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6)

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6) Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 5 s. 1 (6) s. 2 (6) Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Vuoden 2014 tukihaun muutokset

Vuoden 2014 tukihaun muutokset Vuoden 2014 tukihaun muutokset Pinta-alaperusteiset tuet Maaseutuvirasto / Maaseutuelinkeino-osasto/ Pinta-alatukiyksikkö Esityksen sisältö Kasvulohkojen merkitseminen liitekartalle/yhteiset asiat Suorat

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 5488817 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 5488817 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 5488817 veli-pekka.reskola@mmm.fi Esityksen sisältö: Maatilojen energiaohjelman esittely tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 9.4A 10.6.2003 Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Mikä muuttuu? Tukijärjestelmien uudistamisen yhteydessä

Lisätiedot

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi NURMISEMINAARI 2013 Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi 18.1.2013 1. EUROT, Maatalouden ostopanosten hinnat ovat nousseet maataloustuotteiden

Lisätiedot

Maaseutuyksikkö KaseKa/ Mervi Vähäsöyrinki

Maaseutuyksikkö KaseKa/ Mervi Vähäsöyrinki Maaseutuyksikkö KaseKa/ Mervi Vähäsöyrinki Tukihaku 2014 Aikataulut Viimeinen hakupäivä on 30.4. ja muutospäivä 16.6. Hakuopas on jo julkaistu mavi.fissä Tukihakumateriaali on tiloilla maaliskuun loppuun

Lisätiedot

MAASEUTUVIRASTON TOIMINTAKERTOMUS 2007

MAASEUTUVIRASTON TOIMINTAKERTOMUS 2007 TOIMINTAKERTOMUS 3966 11.3.2008 411/023/2008 MAASEUTUVIRASTON TOIMINTAKERTOMUS 2007 Maaseutuvirasto Landsbygdsverket Finnish Agency for Rural Affairs PL 256, 00101 Helsinki PB 256, 00101 Helsingfors PO

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015. 236/2015 Valtioneuvoston asetus. Luonnonhaittakorvaus on osa

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015. 236/2015 Valtioneuvoston asetus. Luonnonhaittakorvaus on osa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015 236/2015 Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksesta Annettu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 2015 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Yritystuen maksaminen

Yritystuen maksaminen Yritystuen maksaminen Leadertyön ajankohtaispäivät 28.10.2015 Maaseutuvirasto Tukien maksatusyksikkö Per-Ola Staffans Yritystuen maksamiseen liittyviä säännöksiä Ns. maaseuturahastoasetus (EU) N:o 1305/2013

Lisätiedot

EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013

EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013 EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013 ylitarkastaja Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriö Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 24.11.2005 Hki, Messukeskus EU

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 sulkeminen Jatkotoimenpiteet Lahti 28.10.2014 Maatalousylitarkastaja L.Ventelä/

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 sulkeminen Jatkotoimenpiteet Lahti 28.10.2014 Maatalousylitarkastaja L.Ventelä/ Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 sulkeminen Jatkotoimenpiteet Lahti 28.10.2014 Maatalousylitarkastaja L.Ventelä/ Maaseutuvirasto/Varainhoitoosasto/Jatkotoimenpideyksikkö Jatkotoimenpiteet tarkastusten

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston (Mavi) välinen sopimus Mavin tulostavoitteista vuodelle 2009

Maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston (Mavi) välinen sopimus Mavin tulostavoitteista vuodelle 2009 TULOSSOPIMUS 5986 1 (11) 25.2.2009 574/024/2008 Maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston (Mavi) välinen sopimus Mavin tulostavoitteista vuodelle 2009 Maaseutuvirasto Landsbygdsverket Finnish

Lisätiedot

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Maatalouden investointien i i ja sukupolvenvaihdosten rahoitus ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Sivu 2 Maatalouden tulevaisuuden näkymät Vuoden 2012 noin 57 000 tilasta jatkaisi vuonna 2020 noin 43 000

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 229/53/06 Kauppa- ja teollisuusministeriö Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus 11.5.2007 VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2010

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2010 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAI- SEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS PRH Dnro: 55/20/09 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille

Lisätiedot

STRATEGIA. Maatalous ja luonnonvarat leipää ja hyvinvointia! Maaseutuviraston strategia 2013 2017

STRATEGIA. Maatalous ja luonnonvarat leipää ja hyvinvointia! Maaseutuviraston strategia 2013 2017 STRATEGIA Maatalous ja luonnonvarat leipää ja hyvinvointia! Maaseutuviraston strategia 2013 2017 Sisältö Notkeasti vakiintuen vuoteen 2017... 3 Tehtävämme ja toiminta-ajatuksemme... 5 Visiomme 2017...

Lisätiedot

Maaseutuviraston määräyskokoelma

Maaseutuviraston määräyskokoelma MAASEUTUVIRASTO Maaseutuelinkeino-osasto PL 405 60101 SEINÄJOKI MÄÄRÄYS Pvm 19.3.2013 Dnro 725/54/2013 Maaseutuviraston määräyskokoelma Nro 9/13 Valtuutussäännökset: Laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista

Lisätiedot

MAASEUTUVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2015

MAASEUTUVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2015 MAASEUTUVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Vuosien 2012 2015 strategiset tavoitteet... 1 1.1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutostrendit... 1 1.2. Vaikuttaminen

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

KANNANOTTO MAASEUTUVIRASTON VUODEN 2011 TOIMINTA Asia KERTOMUKSESTA

KANNANOTTO MAASEUTUVIRASTON VUODEN 2011 TOIMINTA Asia KERTOMUKSESTA ... mmm.ri 1(5) Päivämäärä Dnro 14.6.2012 664/023/201 2 Maaseutuvirasto MAASEUTUVIFi. 1B. 06. 2012 catb Nro.;}~,i(2.~;I/~()I.z Viilc Talousarvioasetus (254/2004) 66i ja maa- ja metsätalousministeriön taloussäännön

Lisätiedot

LIITE 1 Geodeettisen laitoksen tulossopimus 2006 Tuloksellisuuden tunnusluvut (tuhatta euroa) Selite a) Vaikuttavuuden tunnusluvut Toteuma 2004 Ennuste 2005 TAE 2006 Tulossop. 2006 b) Toiminnallinen tehokkuus

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 Sivu 1 20.6.2011 Kehittämisen lähtökohdat Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013 toteutetaan koko maassa Ahvenanmaata

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Talousarvioehdotus vuodelle 2009

Talousarvioehdotus vuodelle 2009 Matkailun edistämiskeskus Talousarvioehdotus vuodelle 32. TEMin hallinnonala 30. Yrityspolitiikka 02. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2v) SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. TULOKSELLISUUSKUVAUS...

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Leader-toimintaryhmätyön ajankohtaispäivät 9.11.2012, Tampere Huomioitavia asioita toimeenpanon näkökulmasta

Leader-toimintaryhmätyön ajankohtaispäivät 9.11.2012, Tampere Huomioitavia asioita toimeenpanon näkökulmasta Leader-toimintaryhmätyön ajankohtaispäivät 9.11.2012, Tampere Huomioitavia asioita toimeenpanon näkökulmasta Tiina Laurila ja Noora Hakola, Maaseutuelinkeino-osasto/Maaseutu- ja rakenneyksikkö Maaseutuvirasto

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 228/53/06 Kauppa- ja teollisuusministeriö Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 14.5.2007 UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto

Lisätiedot

Riistavahinkojen korvausjärjestelmän toimeenpano. Petovahinkotarkastaja -koulutus Sodankylä 11.5.2010 ja Pudasjärvi 12.5.2010 Marika Lehtinen

Riistavahinkojen korvausjärjestelmän toimeenpano. Petovahinkotarkastaja -koulutus Sodankylä 11.5.2010 ja Pudasjärvi 12.5.2010 Marika Lehtinen Riistavahinkojen korvausjärjestelmän toimeenpano Petovahinkotarkastaja -koulutus Sodankylä 11.5.2010 ja Pudasjärvi 12.5.2010 Marika Lehtinen 1. Vahingosta ilmoittaminen Viljelys-, eläin-, irtaimisto- ja

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 74/53/03 4.6.2003

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 74/53/03 4.6.2003 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 74/53/03 9.4A 4.6.2003 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään

Lisätiedot

EU:n puutavara-asetuksen toimeenpano Suomessa Mitä velvoitteita yrityksille asetetaan

EU:n puutavara-asetuksen toimeenpano Suomessa Mitä velvoitteita yrityksille asetetaan EU:n puutavara-asetuksen toimeenpano Suomessa Mitä velvoitteita yrityksille asetetaan PEFC/ Laittoman puun käytölle loppu seminaari Helsingissä 22.11.2012, Marko Lehtosalo 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Toimivaltainen

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Tilanne 31.12.2011 kpl ha / ey Maksetut sopimukset, luonnonmukainen tuotanto 401 15635,47 2 673 929 perinnebiotooppien hoito 128 775,03 320 643 alkuperäisrotujen

Lisätiedot

Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta

Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta 1 Maatalouspolitiikan reformit MacSharry 1992 hallinnolliset hinnat vaihtuivat suoriin tulotukiin Agenda 2000 mm. teurastuspalkkio,

Lisätiedot

Maksujen ajankohtaiset & ohjelmakauden 2007-2013 sulkeminen. Kirsi Perälä, ylitarkastaja Emmi Leppämäki, ylitarkastaja Tukien maksatusyksikkö

Maksujen ajankohtaiset & ohjelmakauden 2007-2013 sulkeminen. Kirsi Perälä, ylitarkastaja Emmi Leppämäki, ylitarkastaja Tukien maksatusyksikkö Maksujen ajankohtaiset & ohjelmakauden 2007-2013 sulkeminen Kirsi Perälä, ylitarkastaja Emmi Leppämäki, ylitarkastaja Tukien maksatusyksikkö Maksujen ajankohtaisia asioita Ylitarkastaja Kirsi Perälä Maksupäätökset

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

NUOREN VILJELIJÄN TUKI (EU) RAHOITUSKURIN PALAUTUS

NUOREN VILJELIJÄN TUKI (EU) RAHOITUSKURIN PALAUTUS NUOREN VILJELIJÄN TUKI (EU) RAHOITUSKURIN PALAUTUS Kevät 2015. Yleistä Suora tuki Aktiiviviljelijän määritelmä Rahoituskuri Täydentävät ehdot Suorien tukien 200 euron alaraja Maksetaan koko maassa Haetaan

Lisätiedot

Hyrrä Sähköinen asiointi hanke-, yritysja rakennetuissa. Maaseutuvirasto

Hyrrä Sähköinen asiointi hanke-, yritysja rakennetuissa. Maaseutuvirasto Hyrrä Sähköinen asiointi hanke-, yritysja rakennetuissa Maaseutuvirasto Mikä on Hyrrä? Hyrrä on uusi maaseudun tukien verkkopalvelu. Hyrrä opastaa hakijan tukiprosessin alusta loppuun - aina tukihakemuksesta

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot