Risikko jakaa arvokyselyn näkemyksen: Sosiaalituet voivat passivoida herkästi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Risikko jakaa arvokyselyn näkemyksen: Sosiaalituet voivat passivoida herkästi"

Transkriptio

1 Yle Pohjanmaa: Pirstoutunut Suomi Risikko jakaa arvokyselyn näkemyksen: Sosiaalituet voivat passivoida herkästi Hallitus päätti syksyn rakenneuudistuspaketin yhteydessä käynnistää osallistavan sosiaaliturvan ohjelman. Työryhmä pohtii kevään aikana, mitä pitäisi tehdä, jotteivät ihmiset passivoituisi. Sosiaali ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) yhtyy suomalaisen enemmistön näkemykseen siitä, että nykymuotoiset sosiaalituet passivoivat ihmisiä. Tulos kävi ilmi Ylen Pirstoutunut Suomi kyselyssä. Risikko sanoo, että ihminen saattaa passivoitua herkästi, vaikkei niin kaikille käykään. Jos ihmiselle sattuu paljon elämässä muutoksia ja tulee epäonnistumisia ja työttömyyttä, ehkä sairauttakin siihen, niin on vaarana, että jos kasautuu epäonnistumiset ja vastoinkäymiset, niin kyllä siinä vaara sitten on siihen, että passivoituu, hän sanoo. Hallitus päätti syksyllä rakenneuudistuspaketin yhteydessä käynnistää osallistavan sosiaaliturvan ohjelman. Työryhmän on tarkoitus pohtia kevään aikana, mitä pitäisi tehdä, jotteivät ihmiset passivoituisi. Risikon mukaan tarkoitus on puuttua ainakin siihen, että ihmisiä osallistettaisiin ja aktivoitaisiin nykyistä aiemmin ja nykyistä enemmän. Hänen mielestään asia on monella tasolla tärkeä. Se kostautuu sitten monesti tällainen passivoituminen syrjäytymisenä. Ja se on inhimillinen tragedia, mutta se on myöskin kustannuksia tuottava, hän sanoo. Keskustan Saarikko: Asiasta pitää keskustella Oppositiopuolue keskusta pitää siirtymistä osallistavampaan sosiaaliturvaan suurena periaatteellisena muutoksena, josta pitäisi käydä laajaa keskustelua. Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko kaipaa konkretiaa tulevan uudistuksen sisällöstä ja tietoa siitä, onko koko hallitus edes yksimielinen siitä. Hän sanoo, että toistaiseksi kirjaus on ympäripyöreä ja vailla sisältöä. Mitä se tarkoittaisi esimerkiksi suhteessa palkkatyöhön? Mitä se tarkoittaisi suhteessa niihin ihmisiin, joilla ei vaikkapa terveydentilansa vuoksi ole mahdollista tehdä työtä? Saarikko kysyy. Myös keskusta haluaa eroon tilanteista, joissa työnteko ei ole kannattavaa. Ymmärrämme ihmisten huolen tästä. On kuitenkin muistettava, että keskuudessamme on paljon sellaisia ihmisiä, joille työnteko ei syystä tai toisesta ole mahdollista, Saarikko sanoo. Talous Maksuhäiriöt lisääntyvät pian hätyytellään lamavuosien lukuja Tilastojen mukaan suomalaisten maksumoraali on höltymässä. Maksuhäiriömerkintöjen määrä kasvoi viime vuonna tasaisesti, ja jos vanhat merkit pitävät paikkansa, joulun kulutusjuhla tulee sekin näkymään piikkinä tilastoissa kevään aikana. Suomen asiakastiedon viime vuoden lopun tilastojen mukaan maksuhäiriömerkintä oli noin kahdeksalla prosentilla aikuisväestöstä eli yhteensä henkilöllä. Suomen asiakastiedosta kerrotaan, että tuoreimmat laskelmat ovat juuri tekeillä, mutta viimeistään myöhemmin keväällä joulunaikainen eläminen yli varojen näkyy vuosittain tilastoissa.

2 Paras tuntuma tilanteeseen on perintätoimistoissa. Vaasassa pääkonttoriaan pitävä OK perintä on Suomen kolmanneksi suurin perintäalan yritys. Toimitusjohtaja Juhani Ollila ei näe merkintöjen kasvukäyrässä vielä kääntymisen merkkejä. Jos trendi jatkuu, niin pian saavutetaan 1990 luvun lamanjälkeiset ennätyslukemat maksuhäiriömerkinnöissä, arvioi Ollila. Vaikka henkilömääräkin tilastossa kasvaa, osin kyse on myös siitä, että kun kierre alkaa, ongelmatkin kasaantuvat. Yhä enemmän maksuhäiriöt kerääntyvät ongelmaryhmälle. Ne, joilla on maksuhäiriöitä niitä voi olla toistakymmentä, kertoo vaasalaisen OK Perinnän toimitusjohtaja Juhani Ollila. Luotolla toimiva maksumaailma tarjoaa houkutuksia Kasvua maksuhäiriömerkinnöissä selittää osaltaan maaliskuussa muuttunut perintälaki, joka rajoittaa ns. vapaaehtoista perintää. Esimerkiksi maksumuistutuksia voidaan nyt lähettää entistä vähemmän ja tapaukset päätyvät nopeammin viranomaiskäsittelyyn ja sitä myöten maksuhäiriörekisteriin. Osaltaan muutosta selittää myös yhteiskunnan muuttuminen. Käteiskaupassa ei syntynyt maksuhäiriöitä. Yhteiskunnastamme on tullut yhä enemmän luottoyhteiskunta. Enemmän myydään luotolla, luottolaskulla on verkkokauppoja ynnä muuta. Kaikki nämä vaikuttavat. Ehkä myös maksumoraali on heikentynyt, vaikka se edelleen hyvällä tasolla onkin. Maksut tärkeysjärjestykseen Kadulta yllätetyt kansalaiset vakuuttavat laskujen hoituvan, mutta moni tunnistaa asennemuutoksen. Ehkä se on nuorempien ongelma. Meitä vanhempia on kasvatettu niin, että kaikki pitää hoitaa ajallaan. Ensin tärkeät ja sitten mitä jää huvituksiin, toteaa vaasalainen Lisbeth Flämming. Samoilla linjoilla on Tuomo Perkiö. Maan taloudellinen tilanne ajaa monet tiukoille, ja silloin pitää tehdä valintoja. Suomi on mennyt alaspäin ja rahat on monella tiukassa. Moraali ei ole semmoinen kuin ennen. Nuorena kun asuttiin vuokralla, niin aina maksettiin vuokra ensin, sitten oltiin vaikka syömättä, Perkiö sanoo. Kolumni: Kilpajuoksuun eläkeiän kanssa Tokihan muistatte, millaisen neronleimauksen taannoinen pääministeri Matti Vanhanen sai Rukan lumilla kevättalvella 2009? Vanhanen esitti yleisen eläkeiän nostamista 65 ikävuoteen. Rapsakka keskustelu alkoi saman tien, ja esitys tyrmättiin kaikilta mahdollisilta tahoilta. Hallitus kesti huutoa viikon päivät ja veti esityksen pois. Viime viikolla Elinkeinoelämän keskusliiton työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen palautti Vanhasen puheet ihmisten mieliin, ja arveli, että mikäli olisi toimittu ajoissa, 65 vuotta riittäisi vallan hyvin (Yle Uutiset 3/1). Nyt on tilanne Laatusen mukaan toinen, ja Suomen pitäisi seurata Euroopan maita, joista isossa osassa eläkkeelle siirtymisen alaikäraja on jo 67 vuotta. Yrittäjille ei Vanhasen ajatus viitisen vuotta sitten kelvannut. Työmarkkinajärjestöillä on edessään melkoinen savotta, mikäli eläkeuudistus aiotaan puristaa kasaan. Kyse on paljon isommasta asiasta kuin pelkästä eläkeiästä, mutta epäilen juuri sen nousevan kannoksi kaskeen. Vaatimukset eläkeiän nostosta herättävät ihmetystä, ihan aiheesta. Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö Anna Maija Lehto kertoi Pro Uutisissa (25.11), että päättäjien vuonna 2009 asettama tavoite on jo ylitetty, ja vieläpä reippaasti. Porkkana on riittänyt, eikä keppiä ole tarvittu.

3 Lehto viittaa Eläketurvakeskuksen viime kesäkuussa julkaisemaan selvitykseen, jonka mukaan vuonna 2012 eläkkeelle siirryttiin keskimäärin 60,9 vuoden ikäisenä. Nousua edellisvuodesta oli 0,4 vuotta. Vanhuuseläkkeelle siirrytään keskimäärin 63,5 vuotiaana, työkyvyttömyyseläkkeelle 51,9 vuotiaana. Ongelma ei ole yläpäässä vaan nuorimmissa ikäluokissa. Kelan tietojen mukaan jokaisena vuoden päivänä eläkkeelle joutuu jäämään viidestä kuuteen alle 30 vuotiasta. He eivät ole ehtineet vielä edes aloittaa työuraansa, kun se on jo lopetettava. Jokainen työelämässä oleva tietää, miten eläkeiän nosto parhaiten saadaan toteutumaan. Ei sitä kategorisilla tavoiteluvuilla tehdä, tarvitaan muutoksia työelämän sisältöihin. On parannettava jaksamista. Hyvä johtaminen, työn joustavuus tekijänsä mukaan sekä ikääntyvien työntekijöiden arvostus ovat juhlapuheiden terminologiaa. Kauniiden sanojen siirron työpaikkojen arkeen ei luulisi olevan kovin vaikeaa. Asennemuutosta se monta kertaa kuitenkin vaatii. Mikäli yrityksissä hiljaisesti hyväksytään viisauden asuminen alle nelikymppisissä, ovat puheet ikääntyvien arvostuksesta naurettavaa sanahelinää. Ne ovat teot, jotka puhuvat. Arvoseminaareilla ja erilaisilla julistuksilla ei tilannetta paranneta. Pikemminkin päinvastoin. Laatusen puheet eläkeiän nostosta jopa 67 vuoteen huvittavat monia. Yt neuvotteluissa eläkeputkiin siivotut tietävät, että 60 vuottakin on monella alalla jo saavutus. Silloin ei ole kyse työntekijän omasta halusta lopettaa työt. Nykylaki antaisi mahdollisuuden jatkaa jopa 68 vuotiaaksi, mutta eipä se taida hoitoalaa lukuun ottamatta olla juuri missään muualla mahdollista. Elinkeinoelämä pitää huolen siitä, että työntekijän markkina arvo on loppuun saakka rutistettu jo hyvissä ajoin ennen kuin lain takaraja tulee vastaan. MARJA TYYNISMAA Kirjoittaja on politiikan toimittaja. Pohjalainen: Pääkirjoitus: Passivoivat sosiaalituet pitää uudistaa Ei ollut kovinkaan vaikea arvata, mitä mieltä suurin osa suomalaisista on siitä, onko nykyisellä sosiaalitukien verkolla kansalaisia passivoivia vaikutuksia. Ylen mielipidekyselyn mukaan 56 prosenttia vastanneista on taipuvaisia ajattelemaan niin, että nykymuotoiset sosiaalituet ovat omiaan lisäämään ihmisten passiivisuutta. Se ei tietenkään voi olla sosiaaliturvan tarkoitus. Jonkin verran tai vahvasti eri mieltä asiasta on vain joka neljäs vastaaja, ja noin joka kuudes ei ota kantaa puoleen eikä toiseen. Kielteisin seuraus passiivisuuteen houkuttavasta sosiaaliturvasta on se, että moni nuori jättäytyy jopa vapaaehtoisesti elämään yhteiskunnan tukien varassa. Johtopäätös on, että tukia saa liian heppoisin perustein, niiden taso on nostettu liian korkeaksi tai sitten on kyse molemmista piirteistä. Tukien varassa elämiseen pitäisi saada tolkku, koska se on haitallista yksilölle ja yhteiskunnalle. Jo melko lyhytkin aika tukien varassa on väylä, jolta on vaikea kääntyä takaisin. Se tasoittaa nopeasti tietä syrjäytymiseen, mikä on inhimillinen murhenäytelmä. Se tulee myös yhteiskunnalle ajan oloon erittäin kalliiksi, kun ihminen kuluttaa hyvinvointiyhteiskunnan palveluja mutta ei osallistu työllään niiden rahoitukseen. Kyselytuloksen taustalla on suuri ja ajankohtainen kysymys siitä, kuinka paljon yksilön on hyvä ottaa vastuuta elämästään ja kohtaloaan omiin käsiinsä.

4 Kyselyn tulos antaa viitteitä, että siihen suuntaan pitäisi mennä paljon nykyistä enemmän kaikkien, jotka kynnelle kykenevät. Toinen vaihtoehto on, että kansalaiset voivat yhä enemmän ulkoistaa vastuun elämästään yhteiskunnalle. Tuloksen voi myös ymmärtää niin, että eläminen tukien varassa ei vastaa enemmistön käsitystä hyvästä elämästä. Tulosta ei nimittäin sanele esimerkiksi se, millaiset tulot vastaajalla on. Melkein kaikissa tuloluokissa vierastetaan passiivista elämää tukien varassa. Kysymyksen aihepiiriä liippaa läheltä myös toinen Ylen asennekyselyn tulos. Sen mukaan noin puolet suomalaisista ajattelee, että valtio holhoaa kansalaisia liikaa. Passivoivalle sosiaaliturvalle on usein esitetty vaihtoehdoksi kansalaispalkan tai perustulon nimellä kulkevia ratkaisuja. On kuitenkin pakko todeta, että passivoivat ja holhoavat elementit olisivat niissäkin tiukasti läsnä. Mitä muutakaan voi ajatella järjestelmästä, jossa työnteko ja sosiaaliturvan tiukka syyperuste eivät ole pohjana. Ajat ovat nyt niin vaikeat, että sosiaaliturvan kuplakohdat on pakko ottaa esille. Hyvinvointiyhteiskunta on yksinkertaisesti paisunut liian anteliaaksi. Jo tämän vuoden alkupuolella on odotettavissa, jotka tähtäävät niin sanottuun osallistavaan sosiaaliturvaan. Se tarkoittaa, että tukienkin eteen pitää ponnistella, joko työssä, koulutuksessa tai muilla tavoin. Kauppatase kääntyi vihdoin ylijäämäiseksi STT HELSINKI Suomen kauppatase kääntyi marraskuussa ylijäämäiseksi, mutta sekä vienti että tuonti supistuivat vuoden takaisesta, kertoo Tulli. Tullin ennakkotilaston mukaan Suomen tavaraviennin arvo oli marraskuussa vajaat 4,7 miljardia euroa eli viisi prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Vienti EU maihin kasvoi hieman, mutta vienti EU:n ulkopuolelle väheni 15 prosenttia. Myös vienti Venäjälle laski selvästi. Tuonnin arvo kutistui vuoden takaisesta neljä prosenttia alle 4,6 miljardiin euroon. Vaikka marraskuun kauppatase oli 130 miljoonaa euroa ylijäämäinen, koko alkuvuoden eli tammi marraskuun tase jäi yhä 1,7 miljardia euroa alijäämän puolelle. Toissa vuonna alijäämää oli samassa ajassa kertynyt yli 1,8 miljardia euroa. Ekonomistit: Suitsi Suomi velkaantumistasi Etlan Vesa Vihriälä: Uusien sopeuttamistoimien mittaluokka satoja miljoonia STT HELSINKI Suomen julkisen talouden velkaantumisvauhti on yhä huolestuttavammalla uralla, arvioivat STT:n haastattelemat ekonomistit. Suomen taloudessa on ollut jo hentoisia merkkejä paremmasta, mutta vaimealta näyttävä talouskasvu nakertaa julkisen talouden näkymiä Ekonomistien mukaan etusijalla tilanteen korjaamisessa on hallituksen onnistuminen rakennepaketin toimeenpanossa. Synkistyneet näkymät ovat kuitenkin nostamassa myös lisäsäästöt ja veronkorotukset pöydälle hallituksen maaliskuun kehysriihessä. Toisin kuin vielä vuosi sitten näytti, nyt tarvitaan rakennepaketin lisäksi myös lähitulevaisuuteen vaikuttavia toimia, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä. Vihriälän mukaan on selvää, ettei velkasuhdetta, eli velan suhdetta BKT:hen, saada taitettua kuluvalla vaalikaudella. Keskeisemmäksi kysymykseksi onkin nousemassa se, että myös hallituksen tavoite rakenteellisesta alijäämästä on jäämässä saavuttamatta, Vihriälä arvioi. Rakenteellinen jäämä kuvaa sitä, miten tulot ja menot ovat tasapainossa, kun siitä putsataan pois suhdannevaihtelujen vaikutukset.

5 Vihriälä muistuttaa, että jos rakenteellisen alijäämän aukko haluttaisiin saada kurottua umpeen, tarvittaisiin yhteensä miljardin euron lisäleikkaukset ja verojen korotukset kevään kehysriihessä. Hänen mukaansa tähän lukuun ei pidä hirttäytyä, mutta uusien sopeuttamistoimien mittaluokka on joka tapauksessa satoja miljoonia euroja. Toimien pitäisi kohdistua menoihin, sillä jos haluamme talouskasvua, meillä ei ole varaa nostaa veroastetta. Valtiovarainministeriön tuoreen ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote jää ensi vuonna yli 12 miljardia euroa pienemmäksi kuin ministeriö vielä viime keväänä ennusti. Tämä painaa myös julkisen talouden tunnuslukuja alaspäin. Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holmin mukaan on tärkeää, että hallitus tekee sopeuttamistoimia valitun linjan mukaisesti, eli valtiontalouden tilanteen heikentyessä sopeutustoimia tehdään lisää. Velkaantumisen taittaminen suhteessa BKT:hen vaatisi parin miljardin euron sopeutumistoimia kehysriihessä. Niin isoja sopeutumistoimia hallitus ei tee, eikä ole syytäkään, koska talouden tilanne on niin hauras, Holm sanoo. Palkansaajien tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Seija Ilmakunnas muistuttaa, että julkisen talouden näkymiä lähitulevaisuudessa painavat myös tarkoituksella tehdyt poliittiset ratkaisut. Yhteisöveron alennus leikkaa valtion verotuloja ja yksityisen kulutuksen kasvua painavat työmarkkinaratkaisun matalat palkankorotukset. Yksityisen kulutuksen kehitys vaikuttaa merkittävästi valtion verotulojen kertymiseen. Näiden ratkaisujen hedelmät korjataan tulevina vuosina. Olisi väärin reagoida näiden toimien aiheuttamaan julkisen talouden heikentymisen lisäkiristyksillä, sillä niillä toimilla tehtäisiin hallaa talouskasvulle, Ilmakunnas sanoo. Holm, Vihriälä ja Ilmakunnas kuuluvat ekonomistityöryhmään, jonka näkemyksiä on tarkoitus hyödyntää hallituksen valmistautuessa maaliskuun kehysriiheen. Työryhmällä on tiivis tahti, sillä sen on määrä kokoontua ensimmäistä kertaa tällä viikolla ja valmista pitäisi tulla helmikuun alkuun mennessä. Keskipohjanmaa: Centria tarvitsee Ylivieskan campusta Opetusministeriön antoi äskettäin päätöksen ammattikorkeakoulujen vakinaistamisista. Centrian hallitus oli ehdottanut opetusministeriölle niin sanotun kahden campuksen mallia eli vakinaiset toimipaikat olisivat sekä Kokkolassa että Ylivieskassa. Tämä ainut järkevä ratkaisu ei kelvannut sellaisenaan opetusministeriölle, vaan se näyttää edellyttävän selvitystä opetuksen keskittämisestä vuonna 2017 Kokkolaan. Kuinka tässä näin kävikään? Kalajokilaaksosta on kirvonnut asialle kärjekkäitä kirjoituksia ja ihmettelyjä. Ylivieskan SDP:n edustajat ovat jopa vaatineet asiassa Centrian rehtorin toimien tutkimista. Kun tunnen rehtorin Pekka Hulkon varsin hyvin, en jaksa uskoa, että hän olisi opetusministeriössä esitellyt asioita toisin, kuin Centrian hallitus niistä päätti. Sen sijaan uskon enemmänkin siihen, että opetusministeriössä on käynyt muita kuiskuttelijoita asialla. Nämä viestinviejät eivät ole varmastikaan puhuneet Ylivieskan campuksen puolesta ehkä päinvastoin. Kun tiedetään, millaista väriä ministeriön virkamiehet tunnustavat, riittää paikallisille puoluetoimijoille työmaata vakuuttaa ministeriön väelle, että campusta tarvitaan kipeästi Oulun eteläisellä alueella pysyvästi. Valitettavasti politiikan teko on usein varsin raadollista; siinä ei toimita kokonaisedun puolesta, vaan jopa toista aluetta vastaan. Niille, jotka Kokkolan seudulla eivät sallisi Ylivieskan campuksen jatkavan enää 2017 jälkeen, on syytä kertoa, miksi Kalajokilaakso suuntautui vuonna 1995 Kokkolaan eikä Ouluun. Molempien suuntien kanssa käytiin sitkeitä neuvotteluja. Oulun suuruus ja se, että kaikki oppilaitoksemme eivät olisi sopineet niihin kuvioihin siinä tilanteessa, kallisti

6 päätöksemme Kokkolaan. Kalajokilaakson lähtö mukaan oli elintärkeää Keski Pohjanmaan alueellekin. Muuten lupaa ammattikorkeakoululle tuskin olisi tullutkaan. Tämän ymmärsivät silloiset Keski Pohjanmaan alueen viisaat neuvottelijat erittäin hyvin. Uskon vahvasti, että tarvitsette edelleen Kalajokilaaksoa vuoden 2017 jälkeenkin. Perustamisneuvottelujen lomassa silloinen pääministeri Esko Aho totesi: Alueellisesti laaja ratkaisu takaa parhaan tuloksen. Kun päätös sinetöityi , pääministeri kiitteli meitä neuvottelijoita voitosta maakunnalliselle valtiomiestaidolle. Jos siis Kalajokilaakso pakotetaan harkitsemaan muutaman vuoden päästä suuntautumisvaihtoehtoja uudelleen, olisi tavattoman tärkeää, että te siellä Kokkolan puolessa pidätte tiukasti kiinni Ylivieskan campuksesta. Toisenlaisesta päätöksestä vahinkoa tulee niin sinne kuin tännekin. Miten nyt tästä eteenpäin Kalajokilaaksossa? En näe muuta keinoa, kuin käyntejä vanhalla mallilla jatkuvasti herrojen Helsingissä. Myös koko alueellamme on voimat koottava ja saatava kaikki päättäjät mukaan näihin talkoisiin. Muistettakoon, että ammattikorkeakoulu ei ole Ylivieskan, se on koko Oulun eteläisen ykkösasia, kehityksen ehdoton edellytys. Tapio Hanhineva YLIVIESKA Muualta Suomesta: Turun Sanomat: Pääkirjoitus: Urpilaisella vähän haastajia Pääkirjoitus SDP. Vuonna 2013 ei järjestetty vaaleja, mutta kannatusmittauksissa puolueiden voimasuhteiden muutokset olivat tuntuvia. Keskustalle vuosi oli otollinen. Ylen Taloustutkimuksella teettämän mittauksen mukaan puolueen kannatus oli joulukuussa 24,1 prosenttia. Vuoden aikana hyvää oli tullut liki seitsemän prosenttiyksikköä. Huhtikuussa 2013 keskusta syrjäytti kokoomuksen suurimman puolueen paikalta. Samaisen mittauksen mukaan kokoomuksen kannatus oli joulukuussa 19,1 prosenttia, kolmisen prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden alussa. Suosion luisu näyttäisi pysähtyneen. Presidentinvaalihuumassa 2012 kannatus huiteli 24 prosentin paremmalla puolella. Perussuomalaisten suosio sahasi viime vuoden aikana 1719 prosentin tasolla. Joulukuun lukema oli 17,4. Suurista tai keskisuurista puolueista vaikeinta oli Sdp:llä. Vielä tammikuussa Sdp oli Ylen mittauksessa eduskuntavaalikannatuksen tasolla liki 19 prosentissa. Vuosi päättyi 15,9 prosenttiin, huhtikuussa vakiintuneelle tasolle. Vaikka tuoreimpien lukujen perusteella Sdp:n suosion lasku näyttäisi pysähtyneen, vuoden päätöslukema on puolueelle katastrofi. Jo eduskuntavaalitulos oli Sdp:lle historiallisen huono presidentinvaaleista puhumattakaan. Jos Tarja Halosen aikaisia presidentinvaaleja ei oteta lukuun, vaalivoittoja Sdp saa etsiä edelliseltä vuosituhannelta.

7 Suosion laskua voi selittää perinteisten teollisuusalojen vaikeuksilla, perussuomalaisten tulolla samalle kannatusreviirille, puolueuskollisuuden rakoilulla, puheenjohtaja Jutta Urpilaisen raskaalla ministerisalkulla ja hallituksen ikävillä talouspäätöksillä. Monen puolueaktiivin mielestä Urpilaisen aika kuluu liikaa Brysselissä. Osan mielestä Urpilaisen aika on ohi ja näytöt annettu. Sdp:n piirijohtajille tehdyn kyselyn mukaan osa kenttäväestä toivoo puheenjohtajuudesta aitoa kilpaa toukokuuta Seinäjoella pidettävässä puoluekokouksessa (TS 6.1.). Halukkaiden, pätevien ja sopivien vastaehdokkaiden puute ja Urpilaisen tappiosta toiseen kestävä suosio omiensa keskuudessa jarruttavat puheenjohtajan vaihtamisesta. Toistaiseksi vain ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne on julkisesti pohdiskellut Urpilaisen haastamista. Puolueen kutistuvassa ay siivessä Rinteellä on jonkin verran kannatusta. Haastajalistan kärjessä ovat vuosi toisensa jälkeen eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma ja ulkoministeri Erkki Tuomioja Tuomiojan suosio on mitattu moneen kertaan, ex puheenjohtaja Heinäluomalla taitavat olla mielessä aivan toisenlaiset vaalit. Yksi Urpilaisen ongelmista on, ettei Sdp:n kannattajakunta usko hänen mahdollisuuksiinsa. Sama pätee äänestäjiin yleensä: vain yhdeksän prosenttia suomalaisista pitää häntä parhaana vaihtoehtona seuraavaksi pääministeriksi. Perussuomalaisten Timo Soinikin kiilaa edelle (HS ). Eurovaalitappio voisi olla Urpilaisellekin liikaa. Hänen onnekseen puoluekokous on pari viikkoa ennen vaaleja.

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013 Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Työn taustaa Toimeksiannon pohjana vuoden 2012 työurasopimus Vuoden 2005 uudistuksen arviointi Sopeutuminen elinajanodotteen

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, 17.2..12.3.2009 Toteutus YLE Uutiset Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Velat ja velkaantuminen ovat olleet jatkuvia puheen ja huolen aiheita jo usean vuoden ajan. Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila muistuttaa

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Ammattiyhdistysliikkeeseen luottaa (41 %) vastanneista; vahvimmin Sdp:n (76%) ja vasemmistoliiton (67%) ja heikoimmin kokoomuksen (27%) kannattajat.

Ammattiyhdistysliikkeeseen luottaa (41 %) vastanneista; vahvimmin Sdp:n (76%) ja vasemmistoliiton (67%) ja heikoimmin kokoomuksen (27%) kannattajat. KANSALAISTEN LUOTTAMUS: TASAVALLAN PRESIDENTTI YKKÖNEN, MEDIA KAKKONEN Suomalaisten luottamuslistan kärjessä on tasavallan presidentti ( % luottaa erittäin tai melko paljon). Kokoomuksen kannattajista

Lisätiedot

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008 Pankkibarometri 1/2008.3.2008 -barometri.3.2008 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset Alueelliset tiedot 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 3. 27.1.2011. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 3. 27.1.2011. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, tammikuu 2011 (3. 27.1.2011) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62.

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. 28.5.2004 SAK:N KYSELY EUROPARLAMENTTIVAALIEN EHDOKKAILLE Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat: täysin samaa mieltä

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011 Pankkibarometri III/2011 1 Pankkibarometri III/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 2011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT

YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 2011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT Markus Mervola 0..011 Tutkimusraportti JOHDANTO 1. JOHDANTO Tämän tutkimuksen avulla on pyritty selvittämään, mitä mieltä suomalaiset

Lisätiedot

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Julkaistavissa.. klo. Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Suomalaisista noin neljännes ( %) sijoittaa itsensä enemmän tai vähemmän vasemmistoon ja noin kolmannes ( %)

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä julkisesta

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 23.3-15.4.2015 Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 23.3-15.4.2015 Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, huhtikuu 2015 (23.3.-15.4.2015) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2013 2.10.2013

TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2013 2.10.2013 TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2013 2.10.2013 Talousjohtajabarometri II/2013 yhteenveto Maailmantalouden tulevaisuuden näkymät toiveikkaat. Kasvuun uskoo lähes 60 prosenttia vastaajista. Suomen BKT:n kehityksen

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI. Osmo Soininvaara

OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI. Osmo Soininvaara OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI Osmo Soininvaara VATT-päivän seminaari 6.10.2009 Sosiaalipolitiikka ja taloudellinen tehokkuus Ekonomistit kontribuutio: small government Kansa on eri mieltä ja

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta 2 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset

Lisätiedot

KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta

KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta JULKAISTAVISSA 13.. KLO 01.00 JÄLKEEN KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta Kunnan lainanoton lisääminen sai vähiten kannatusta keinona tasapainottaa taloutta. Tämä käy

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009 II / 2009 PANKKIBAROMETRI II / 2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä luotonannosta ja talletuksista.

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, MARRAS 2009 (2. 26.11.2009) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat 1 10 12 2012 Mauri Kontu Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat Tänään valtuustomme kokoontuu viimeisen kerran tässä kokoonpanossa, kun

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Kestävän matkailun kyselytutkimus 2013. Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti.

Kestävän matkailun kyselytutkimus 2013. Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti. Kestävän matkailun kyselytutkimus 2013 Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti.fi Kestävän matkailun kyselytutkimuksen taustaa Kestävä matkailu on

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2008 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...2009

SUHDANNEKATSAUS 2/2008 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...2009 SUHDANNEKATSAUS 2/28 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...29 16 14 12 1 8 6 4 2 85 87 89 91 93 95 99 1 3 5 7 9 SUHDANNEKATSAUS 2/28 5.11.28 1 (3) SUUNNITTELUALAN KASVU TAITTUI, NÄKYMÄT SYNKKENEVÄT Suunnittelualan

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa Historiaa Pouttu Oy, perustettu Kannukseen 1938 Kannuslainen Poutun suku omistanut v. 2007 omistus siirtyi pääomasijoittaja Sponsor Capital Oy:lle 2007 syksyllä Sponsor Capital myi Lihapouttu Oy:n Atrialle

Lisätiedot

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Tavoitteena toimivampi sosiaaliturva Lisätään työn tarjontaa. Helpotetaan tukien yhdistämistä

Lisätiedot

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta JULKAISTAVISSA.. KLO. JÄLKEEN Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta Median keskinäisessä mittelössä uutisoinnin luotettavuudessa kärkeen asettuvat Ylen TV uutiset ( % arvioi

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Tutkimuksen näkökulma SISUun

Tutkimuksen näkökulma SISUun Tutkimuksen näkökulma SISUun Seija Ilmakunnas Johtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos Puheenvuoro Tilastokeskuksen seminaarissa 23.4.2013 Tässä esityksessä Mikrosimulointimallien merkityksestä sosiaaliturvan

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Ilmapuntari 2015: Enemmistö valitsee ensin puolueen ja etsii sen listoilta parhaan ehdokkaan

Ilmapuntari 2015: Enemmistö valitsee ensin puolueen ja etsii sen listoilta parhaan ehdokkaan Ilmapuntari 5: Enemmistö valitsee ensin puolueen ja etsii sen listoilta parhaan ehdokkaan Puolue on eduskuntavaaleissa tärkeämpi kuin ehdokas. Enemmistö suomalaisista (6 %) ilmoittaa valinnan tapahtuvan

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ Verotus tällä ja ensi vaalikaudella ANSIOTULOJEN VEROTUS 2010 - MITEN VOIDAAN ESTÄÄ LAMAKIRISTYSTEN PALUU? 1 55 % 50 45 40 TAUSTA: EDELLISEN KERRAN ANSIOTULOJEN VEROTUS KIRISTYI 1990-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 19 Kirkkovaltuusto 29.10.2012

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 19 Kirkkovaltuusto 29.10.2012 19 17 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 17 KJ 8:5 KL 7:4 Kirkkovaltuuston työjärjestys 1 Kutsu asialuetteloineen on lähetettävä kirkkovaltuuston jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta

Lisätiedot

Kyselytutkimus valtuutettujen ja kuntajohtajien kannoista uusien itsehallintoalueiden tehtäviin, määrään ja aluejakoon

Kyselytutkimus valtuutettujen ja kuntajohtajien kannoista uusien itsehallintoalueiden tehtäviin, määrään ja aluejakoon Kyselytutkimus valtuutettujen ja kuntajohtajien kannoista uusien itsehallintoalueiden tehtäviin, määrään ja aluejakoon KUNTAPÄÄTTÄJÄT: SUOMEEN 18 ITSEHALLINTOALUETTA Kaupunkien ja kuntien valtuutetuilla

Lisätiedot

Eduskuntavaalit 2015. Vaalianalyysiä ja operatiivinen toiminta hallitusneuvottelujen aikana

Eduskuntavaalit 2015. Vaalianalyysiä ja operatiivinen toiminta hallitusneuvottelujen aikana Eduskuntavaalit 2015 Vaalianalyysiä ja operatiivinen toiminta hallitusneuvottelujen aikana Eduskuntavaalit 2015 21,1 % +5,3 % *) 17,6 % -1,4 % 18,2 % -2,2 % 16,5 % -2,6 % 49 +14 38-1 37-7 34-8 8,5 % +1,3

Lisätiedot

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä?

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Anmari Viljamaa & Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu 23.10.2014 Sisältö Tausta Sivutoimiyrittäjyys alussa ja lopussa välissä Johtopäätöksiä

Lisätiedot

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011 Työelämä ja ammattiyhdistysliike Työelämä ja ammattiyhdistysliike Johdanto Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten suhtautumista työelämää ja sopimustoimintaa koskeviin ehdotuksiin. Samassa yhteydessä

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot