Risikko jakaa arvokyselyn näkemyksen: Sosiaalituet voivat passivoida herkästi
|
|
- Emilia Honkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yle Pohjanmaa: Pirstoutunut Suomi Risikko jakaa arvokyselyn näkemyksen: Sosiaalituet voivat passivoida herkästi Hallitus päätti syksyn rakenneuudistuspaketin yhteydessä käynnistää osallistavan sosiaaliturvan ohjelman. Työryhmä pohtii kevään aikana, mitä pitäisi tehdä, jotteivät ihmiset passivoituisi. Sosiaali ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) yhtyy suomalaisen enemmistön näkemykseen siitä, että nykymuotoiset sosiaalituet passivoivat ihmisiä. Tulos kävi ilmi Ylen Pirstoutunut Suomi kyselyssä. Risikko sanoo, että ihminen saattaa passivoitua herkästi, vaikkei niin kaikille käykään. Jos ihmiselle sattuu paljon elämässä muutoksia ja tulee epäonnistumisia ja työttömyyttä, ehkä sairauttakin siihen, niin on vaarana, että jos kasautuu epäonnistumiset ja vastoinkäymiset, niin kyllä siinä vaara sitten on siihen, että passivoituu, hän sanoo. Hallitus päätti syksyllä rakenneuudistuspaketin yhteydessä käynnistää osallistavan sosiaaliturvan ohjelman. Työryhmän on tarkoitus pohtia kevään aikana, mitä pitäisi tehdä, jotteivät ihmiset passivoituisi. Risikon mukaan tarkoitus on puuttua ainakin siihen, että ihmisiä osallistettaisiin ja aktivoitaisiin nykyistä aiemmin ja nykyistä enemmän. Hänen mielestään asia on monella tasolla tärkeä. Se kostautuu sitten monesti tällainen passivoituminen syrjäytymisenä. Ja se on inhimillinen tragedia, mutta se on myöskin kustannuksia tuottava, hän sanoo. Keskustan Saarikko: Asiasta pitää keskustella Oppositiopuolue keskusta pitää siirtymistä osallistavampaan sosiaaliturvaan suurena periaatteellisena muutoksena, josta pitäisi käydä laajaa keskustelua. Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko kaipaa konkretiaa tulevan uudistuksen sisällöstä ja tietoa siitä, onko koko hallitus edes yksimielinen siitä. Hän sanoo, että toistaiseksi kirjaus on ympäripyöreä ja vailla sisältöä. Mitä se tarkoittaisi esimerkiksi suhteessa palkkatyöhön? Mitä se tarkoittaisi suhteessa niihin ihmisiin, joilla ei vaikkapa terveydentilansa vuoksi ole mahdollista tehdä työtä? Saarikko kysyy. Myös keskusta haluaa eroon tilanteista, joissa työnteko ei ole kannattavaa. Ymmärrämme ihmisten huolen tästä. On kuitenkin muistettava, että keskuudessamme on paljon sellaisia ihmisiä, joille työnteko ei syystä tai toisesta ole mahdollista, Saarikko sanoo. Talous Maksuhäiriöt lisääntyvät pian hätyytellään lamavuosien lukuja Tilastojen mukaan suomalaisten maksumoraali on höltymässä. Maksuhäiriömerkintöjen määrä kasvoi viime vuonna tasaisesti, ja jos vanhat merkit pitävät paikkansa, joulun kulutusjuhla tulee sekin näkymään piikkinä tilastoissa kevään aikana. Suomen asiakastiedon viime vuoden lopun tilastojen mukaan maksuhäiriömerkintä oli noin kahdeksalla prosentilla aikuisväestöstä eli yhteensä henkilöllä. Suomen asiakastiedosta kerrotaan, että tuoreimmat laskelmat ovat juuri tekeillä, mutta viimeistään myöhemmin keväällä joulunaikainen eläminen yli varojen näkyy vuosittain tilastoissa.
2 Paras tuntuma tilanteeseen on perintätoimistoissa. Vaasassa pääkonttoriaan pitävä OK perintä on Suomen kolmanneksi suurin perintäalan yritys. Toimitusjohtaja Juhani Ollila ei näe merkintöjen kasvukäyrässä vielä kääntymisen merkkejä. Jos trendi jatkuu, niin pian saavutetaan 1990 luvun lamanjälkeiset ennätyslukemat maksuhäiriömerkinnöissä, arvioi Ollila. Vaikka henkilömääräkin tilastossa kasvaa, osin kyse on myös siitä, että kun kierre alkaa, ongelmatkin kasaantuvat. Yhä enemmän maksuhäiriöt kerääntyvät ongelmaryhmälle. Ne, joilla on maksuhäiriöitä niitä voi olla toistakymmentä, kertoo vaasalaisen OK Perinnän toimitusjohtaja Juhani Ollila. Luotolla toimiva maksumaailma tarjoaa houkutuksia Kasvua maksuhäiriömerkinnöissä selittää osaltaan maaliskuussa muuttunut perintälaki, joka rajoittaa ns. vapaaehtoista perintää. Esimerkiksi maksumuistutuksia voidaan nyt lähettää entistä vähemmän ja tapaukset päätyvät nopeammin viranomaiskäsittelyyn ja sitä myöten maksuhäiriörekisteriin. Osaltaan muutosta selittää myös yhteiskunnan muuttuminen. Käteiskaupassa ei syntynyt maksuhäiriöitä. Yhteiskunnastamme on tullut yhä enemmän luottoyhteiskunta. Enemmän myydään luotolla, luottolaskulla on verkkokauppoja ynnä muuta. Kaikki nämä vaikuttavat. Ehkä myös maksumoraali on heikentynyt, vaikka se edelleen hyvällä tasolla onkin. Maksut tärkeysjärjestykseen Kadulta yllätetyt kansalaiset vakuuttavat laskujen hoituvan, mutta moni tunnistaa asennemuutoksen. Ehkä se on nuorempien ongelma. Meitä vanhempia on kasvatettu niin, että kaikki pitää hoitaa ajallaan. Ensin tärkeät ja sitten mitä jää huvituksiin, toteaa vaasalainen Lisbeth Flämming. Samoilla linjoilla on Tuomo Perkiö. Maan taloudellinen tilanne ajaa monet tiukoille, ja silloin pitää tehdä valintoja. Suomi on mennyt alaspäin ja rahat on monella tiukassa. Moraali ei ole semmoinen kuin ennen. Nuorena kun asuttiin vuokralla, niin aina maksettiin vuokra ensin, sitten oltiin vaikka syömättä, Perkiö sanoo. Kolumni: Kilpajuoksuun eläkeiän kanssa Tokihan muistatte, millaisen neronleimauksen taannoinen pääministeri Matti Vanhanen sai Rukan lumilla kevättalvella 2009? Vanhanen esitti yleisen eläkeiän nostamista 65 ikävuoteen. Rapsakka keskustelu alkoi saman tien, ja esitys tyrmättiin kaikilta mahdollisilta tahoilta. Hallitus kesti huutoa viikon päivät ja veti esityksen pois. Viime viikolla Elinkeinoelämän keskusliiton työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen palautti Vanhasen puheet ihmisten mieliin, ja arveli, että mikäli olisi toimittu ajoissa, 65 vuotta riittäisi vallan hyvin (Yle Uutiset 3/1). Nyt on tilanne Laatusen mukaan toinen, ja Suomen pitäisi seurata Euroopan maita, joista isossa osassa eläkkeelle siirtymisen alaikäraja on jo 67 vuotta. Yrittäjille ei Vanhasen ajatus viitisen vuotta sitten kelvannut. Työmarkkinajärjestöillä on edessään melkoinen savotta, mikäli eläkeuudistus aiotaan puristaa kasaan. Kyse on paljon isommasta asiasta kuin pelkästä eläkeiästä, mutta epäilen juuri sen nousevan kannoksi kaskeen. Vaatimukset eläkeiän nostosta herättävät ihmetystä, ihan aiheesta. Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö Anna Maija Lehto kertoi Pro Uutisissa (25.11), että päättäjien vuonna 2009 asettama tavoite on jo ylitetty, ja vieläpä reippaasti. Porkkana on riittänyt, eikä keppiä ole tarvittu.
3 Lehto viittaa Eläketurvakeskuksen viime kesäkuussa julkaisemaan selvitykseen, jonka mukaan vuonna 2012 eläkkeelle siirryttiin keskimäärin 60,9 vuoden ikäisenä. Nousua edellisvuodesta oli 0,4 vuotta. Vanhuuseläkkeelle siirrytään keskimäärin 63,5 vuotiaana, työkyvyttömyyseläkkeelle 51,9 vuotiaana. Ongelma ei ole yläpäässä vaan nuorimmissa ikäluokissa. Kelan tietojen mukaan jokaisena vuoden päivänä eläkkeelle joutuu jäämään viidestä kuuteen alle 30 vuotiasta. He eivät ole ehtineet vielä edes aloittaa työuraansa, kun se on jo lopetettava. Jokainen työelämässä oleva tietää, miten eläkeiän nosto parhaiten saadaan toteutumaan. Ei sitä kategorisilla tavoiteluvuilla tehdä, tarvitaan muutoksia työelämän sisältöihin. On parannettava jaksamista. Hyvä johtaminen, työn joustavuus tekijänsä mukaan sekä ikääntyvien työntekijöiden arvostus ovat juhlapuheiden terminologiaa. Kauniiden sanojen siirron työpaikkojen arkeen ei luulisi olevan kovin vaikeaa. Asennemuutosta se monta kertaa kuitenkin vaatii. Mikäli yrityksissä hiljaisesti hyväksytään viisauden asuminen alle nelikymppisissä, ovat puheet ikääntyvien arvostuksesta naurettavaa sanahelinää. Ne ovat teot, jotka puhuvat. Arvoseminaareilla ja erilaisilla julistuksilla ei tilannetta paranneta. Pikemminkin päinvastoin. Laatusen puheet eläkeiän nostosta jopa 67 vuoteen huvittavat monia. Yt neuvotteluissa eläkeputkiin siivotut tietävät, että 60 vuottakin on monella alalla jo saavutus. Silloin ei ole kyse työntekijän omasta halusta lopettaa työt. Nykylaki antaisi mahdollisuuden jatkaa jopa 68 vuotiaaksi, mutta eipä se taida hoitoalaa lukuun ottamatta olla juuri missään muualla mahdollista. Elinkeinoelämä pitää huolen siitä, että työntekijän markkina arvo on loppuun saakka rutistettu jo hyvissä ajoin ennen kuin lain takaraja tulee vastaan. MARJA TYYNISMAA Kirjoittaja on politiikan toimittaja. Pohjalainen: Pääkirjoitus: Passivoivat sosiaalituet pitää uudistaa Ei ollut kovinkaan vaikea arvata, mitä mieltä suurin osa suomalaisista on siitä, onko nykyisellä sosiaalitukien verkolla kansalaisia passivoivia vaikutuksia. Ylen mielipidekyselyn mukaan 56 prosenttia vastanneista on taipuvaisia ajattelemaan niin, että nykymuotoiset sosiaalituet ovat omiaan lisäämään ihmisten passiivisuutta. Se ei tietenkään voi olla sosiaaliturvan tarkoitus. Jonkin verran tai vahvasti eri mieltä asiasta on vain joka neljäs vastaaja, ja noin joka kuudes ei ota kantaa puoleen eikä toiseen. Kielteisin seuraus passiivisuuteen houkuttavasta sosiaaliturvasta on se, että moni nuori jättäytyy jopa vapaaehtoisesti elämään yhteiskunnan tukien varassa. Johtopäätös on, että tukia saa liian heppoisin perustein, niiden taso on nostettu liian korkeaksi tai sitten on kyse molemmista piirteistä. Tukien varassa elämiseen pitäisi saada tolkku, koska se on haitallista yksilölle ja yhteiskunnalle. Jo melko lyhytkin aika tukien varassa on väylä, jolta on vaikea kääntyä takaisin. Se tasoittaa nopeasti tietä syrjäytymiseen, mikä on inhimillinen murhenäytelmä. Se tulee myös yhteiskunnalle ajan oloon erittäin kalliiksi, kun ihminen kuluttaa hyvinvointiyhteiskunnan palveluja mutta ei osallistu työllään niiden rahoitukseen. Kyselytuloksen taustalla on suuri ja ajankohtainen kysymys siitä, kuinka paljon yksilön on hyvä ottaa vastuuta elämästään ja kohtaloaan omiin käsiinsä.
4 Kyselyn tulos antaa viitteitä, että siihen suuntaan pitäisi mennä paljon nykyistä enemmän kaikkien, jotka kynnelle kykenevät. Toinen vaihtoehto on, että kansalaiset voivat yhä enemmän ulkoistaa vastuun elämästään yhteiskunnalle. Tuloksen voi myös ymmärtää niin, että eläminen tukien varassa ei vastaa enemmistön käsitystä hyvästä elämästä. Tulosta ei nimittäin sanele esimerkiksi se, millaiset tulot vastaajalla on. Melkein kaikissa tuloluokissa vierastetaan passiivista elämää tukien varassa. Kysymyksen aihepiiriä liippaa läheltä myös toinen Ylen asennekyselyn tulos. Sen mukaan noin puolet suomalaisista ajattelee, että valtio holhoaa kansalaisia liikaa. Passivoivalle sosiaaliturvalle on usein esitetty vaihtoehdoksi kansalaispalkan tai perustulon nimellä kulkevia ratkaisuja. On kuitenkin pakko todeta, että passivoivat ja holhoavat elementit olisivat niissäkin tiukasti läsnä. Mitä muutakaan voi ajatella järjestelmästä, jossa työnteko ja sosiaaliturvan tiukka syyperuste eivät ole pohjana. Ajat ovat nyt niin vaikeat, että sosiaaliturvan kuplakohdat on pakko ottaa esille. Hyvinvointiyhteiskunta on yksinkertaisesti paisunut liian anteliaaksi. Jo tämän vuoden alkupuolella on odotettavissa, jotka tähtäävät niin sanottuun osallistavaan sosiaaliturvaan. Se tarkoittaa, että tukienkin eteen pitää ponnistella, joko työssä, koulutuksessa tai muilla tavoin. Kauppatase kääntyi vihdoin ylijäämäiseksi STT HELSINKI Suomen kauppatase kääntyi marraskuussa ylijäämäiseksi, mutta sekä vienti että tuonti supistuivat vuoden takaisesta, kertoo Tulli. Tullin ennakkotilaston mukaan Suomen tavaraviennin arvo oli marraskuussa vajaat 4,7 miljardia euroa eli viisi prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Vienti EU maihin kasvoi hieman, mutta vienti EU:n ulkopuolelle väheni 15 prosenttia. Myös vienti Venäjälle laski selvästi. Tuonnin arvo kutistui vuoden takaisesta neljä prosenttia alle 4,6 miljardiin euroon. Vaikka marraskuun kauppatase oli 130 miljoonaa euroa ylijäämäinen, koko alkuvuoden eli tammi marraskuun tase jäi yhä 1,7 miljardia euroa alijäämän puolelle. Toissa vuonna alijäämää oli samassa ajassa kertynyt yli 1,8 miljardia euroa. Ekonomistit: Suitsi Suomi velkaantumistasi Etlan Vesa Vihriälä: Uusien sopeuttamistoimien mittaluokka satoja miljoonia STT HELSINKI Suomen julkisen talouden velkaantumisvauhti on yhä huolestuttavammalla uralla, arvioivat STT:n haastattelemat ekonomistit. Suomen taloudessa on ollut jo hentoisia merkkejä paremmasta, mutta vaimealta näyttävä talouskasvu nakertaa julkisen talouden näkymiä Ekonomistien mukaan etusijalla tilanteen korjaamisessa on hallituksen onnistuminen rakennepaketin toimeenpanossa. Synkistyneet näkymät ovat kuitenkin nostamassa myös lisäsäästöt ja veronkorotukset pöydälle hallituksen maaliskuun kehysriihessä. Toisin kuin vielä vuosi sitten näytti, nyt tarvitaan rakennepaketin lisäksi myös lähitulevaisuuteen vaikuttavia toimia, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä. Vihriälän mukaan on selvää, ettei velkasuhdetta, eli velan suhdetta BKT:hen, saada taitettua kuluvalla vaalikaudella. Keskeisemmäksi kysymykseksi onkin nousemassa se, että myös hallituksen tavoite rakenteellisesta alijäämästä on jäämässä saavuttamatta, Vihriälä arvioi. Rakenteellinen jäämä kuvaa sitä, miten tulot ja menot ovat tasapainossa, kun siitä putsataan pois suhdannevaihtelujen vaikutukset.
5 Vihriälä muistuttaa, että jos rakenteellisen alijäämän aukko haluttaisiin saada kurottua umpeen, tarvittaisiin yhteensä miljardin euron lisäleikkaukset ja verojen korotukset kevään kehysriihessä. Hänen mukaansa tähän lukuun ei pidä hirttäytyä, mutta uusien sopeuttamistoimien mittaluokka on joka tapauksessa satoja miljoonia euroja. Toimien pitäisi kohdistua menoihin, sillä jos haluamme talouskasvua, meillä ei ole varaa nostaa veroastetta. Valtiovarainministeriön tuoreen ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote jää ensi vuonna yli 12 miljardia euroa pienemmäksi kuin ministeriö vielä viime keväänä ennusti. Tämä painaa myös julkisen talouden tunnuslukuja alaspäin. Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holmin mukaan on tärkeää, että hallitus tekee sopeuttamistoimia valitun linjan mukaisesti, eli valtiontalouden tilanteen heikentyessä sopeutustoimia tehdään lisää. Velkaantumisen taittaminen suhteessa BKT:hen vaatisi parin miljardin euron sopeutumistoimia kehysriihessä. Niin isoja sopeutumistoimia hallitus ei tee, eikä ole syytäkään, koska talouden tilanne on niin hauras, Holm sanoo. Palkansaajien tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Seija Ilmakunnas muistuttaa, että julkisen talouden näkymiä lähitulevaisuudessa painavat myös tarkoituksella tehdyt poliittiset ratkaisut. Yhteisöveron alennus leikkaa valtion verotuloja ja yksityisen kulutuksen kasvua painavat työmarkkinaratkaisun matalat palkankorotukset. Yksityisen kulutuksen kehitys vaikuttaa merkittävästi valtion verotulojen kertymiseen. Näiden ratkaisujen hedelmät korjataan tulevina vuosina. Olisi väärin reagoida näiden toimien aiheuttamaan julkisen talouden heikentymisen lisäkiristyksillä, sillä niillä toimilla tehtäisiin hallaa talouskasvulle, Ilmakunnas sanoo. Holm, Vihriälä ja Ilmakunnas kuuluvat ekonomistityöryhmään, jonka näkemyksiä on tarkoitus hyödyntää hallituksen valmistautuessa maaliskuun kehysriiheen. Työryhmällä on tiivis tahti, sillä sen on määrä kokoontua ensimmäistä kertaa tällä viikolla ja valmista pitäisi tulla helmikuun alkuun mennessä. Keskipohjanmaa: Centria tarvitsee Ylivieskan campusta Opetusministeriön antoi äskettäin päätöksen ammattikorkeakoulujen vakinaistamisista. Centrian hallitus oli ehdottanut opetusministeriölle niin sanotun kahden campuksen mallia eli vakinaiset toimipaikat olisivat sekä Kokkolassa että Ylivieskassa. Tämä ainut järkevä ratkaisu ei kelvannut sellaisenaan opetusministeriölle, vaan se näyttää edellyttävän selvitystä opetuksen keskittämisestä vuonna 2017 Kokkolaan. Kuinka tässä näin kävikään? Kalajokilaaksosta on kirvonnut asialle kärjekkäitä kirjoituksia ja ihmettelyjä. Ylivieskan SDP:n edustajat ovat jopa vaatineet asiassa Centrian rehtorin toimien tutkimista. Kun tunnen rehtorin Pekka Hulkon varsin hyvin, en jaksa uskoa, että hän olisi opetusministeriössä esitellyt asioita toisin, kuin Centrian hallitus niistä päätti. Sen sijaan uskon enemmänkin siihen, että opetusministeriössä on käynyt muita kuiskuttelijoita asialla. Nämä viestinviejät eivät ole varmastikaan puhuneet Ylivieskan campuksen puolesta ehkä päinvastoin. Kun tiedetään, millaista väriä ministeriön virkamiehet tunnustavat, riittää paikallisille puoluetoimijoille työmaata vakuuttaa ministeriön väelle, että campusta tarvitaan kipeästi Oulun eteläisellä alueella pysyvästi. Valitettavasti politiikan teko on usein varsin raadollista; siinä ei toimita kokonaisedun puolesta, vaan jopa toista aluetta vastaan. Niille, jotka Kokkolan seudulla eivät sallisi Ylivieskan campuksen jatkavan enää 2017 jälkeen, on syytä kertoa, miksi Kalajokilaakso suuntautui vuonna 1995 Kokkolaan eikä Ouluun. Molempien suuntien kanssa käytiin sitkeitä neuvotteluja. Oulun suuruus ja se, että kaikki oppilaitoksemme eivät olisi sopineet niihin kuvioihin siinä tilanteessa, kallisti
6 päätöksemme Kokkolaan. Kalajokilaakson lähtö mukaan oli elintärkeää Keski Pohjanmaan alueellekin. Muuten lupaa ammattikorkeakoululle tuskin olisi tullutkaan. Tämän ymmärsivät silloiset Keski Pohjanmaan alueen viisaat neuvottelijat erittäin hyvin. Uskon vahvasti, että tarvitsette edelleen Kalajokilaaksoa vuoden 2017 jälkeenkin. Perustamisneuvottelujen lomassa silloinen pääministeri Esko Aho totesi: Alueellisesti laaja ratkaisu takaa parhaan tuloksen. Kun päätös sinetöityi , pääministeri kiitteli meitä neuvottelijoita voitosta maakunnalliselle valtiomiestaidolle. Jos siis Kalajokilaakso pakotetaan harkitsemaan muutaman vuoden päästä suuntautumisvaihtoehtoja uudelleen, olisi tavattoman tärkeää, että te siellä Kokkolan puolessa pidätte tiukasti kiinni Ylivieskan campuksesta. Toisenlaisesta päätöksestä vahinkoa tulee niin sinne kuin tännekin. Miten nyt tästä eteenpäin Kalajokilaaksossa? En näe muuta keinoa, kuin käyntejä vanhalla mallilla jatkuvasti herrojen Helsingissä. Myös koko alueellamme on voimat koottava ja saatava kaikki päättäjät mukaan näihin talkoisiin. Muistettakoon, että ammattikorkeakoulu ei ole Ylivieskan, se on koko Oulun eteläisen ykkösasia, kehityksen ehdoton edellytys. Tapio Hanhineva YLIVIESKA Muualta Suomesta: Turun Sanomat: Pääkirjoitus: Urpilaisella vähän haastajia Pääkirjoitus SDP. Vuonna 2013 ei järjestetty vaaleja, mutta kannatusmittauksissa puolueiden voimasuhteiden muutokset olivat tuntuvia. Keskustalle vuosi oli otollinen. Ylen Taloustutkimuksella teettämän mittauksen mukaan puolueen kannatus oli joulukuussa 24,1 prosenttia. Vuoden aikana hyvää oli tullut liki seitsemän prosenttiyksikköä. Huhtikuussa 2013 keskusta syrjäytti kokoomuksen suurimman puolueen paikalta. Samaisen mittauksen mukaan kokoomuksen kannatus oli joulukuussa 19,1 prosenttia, kolmisen prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden alussa. Suosion luisu näyttäisi pysähtyneen. Presidentinvaalihuumassa 2012 kannatus huiteli 24 prosentin paremmalla puolella. Perussuomalaisten suosio sahasi viime vuoden aikana 1719 prosentin tasolla. Joulukuun lukema oli 17,4. Suurista tai keskisuurista puolueista vaikeinta oli Sdp:llä. Vielä tammikuussa Sdp oli Ylen mittauksessa eduskuntavaalikannatuksen tasolla liki 19 prosentissa. Vuosi päättyi 15,9 prosenttiin, huhtikuussa vakiintuneelle tasolle. Vaikka tuoreimpien lukujen perusteella Sdp:n suosion lasku näyttäisi pysähtyneen, vuoden päätöslukema on puolueelle katastrofi. Jo eduskuntavaalitulos oli Sdp:lle historiallisen huono presidentinvaaleista puhumattakaan. Jos Tarja Halosen aikaisia presidentinvaaleja ei oteta lukuun, vaalivoittoja Sdp saa etsiä edelliseltä vuosituhannelta.
7 Suosion laskua voi selittää perinteisten teollisuusalojen vaikeuksilla, perussuomalaisten tulolla samalle kannatusreviirille, puolueuskollisuuden rakoilulla, puheenjohtaja Jutta Urpilaisen raskaalla ministerisalkulla ja hallituksen ikävillä talouspäätöksillä. Monen puolueaktiivin mielestä Urpilaisen aika kuluu liikaa Brysselissä. Osan mielestä Urpilaisen aika on ohi ja näytöt annettu. Sdp:n piirijohtajille tehdyn kyselyn mukaan osa kenttäväestä toivoo puheenjohtajuudesta aitoa kilpaa toukokuuta Seinäjoella pidettävässä puoluekokouksessa (TS 6.1.). Halukkaiden, pätevien ja sopivien vastaehdokkaiden puute ja Urpilaisen tappiosta toiseen kestävä suosio omiensa keskuudessa jarruttavat puheenjohtajan vaihtamisesta. Toistaiseksi vain ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne on julkisesti pohdiskellut Urpilaisen haastamista. Puolueen kutistuvassa ay siivessä Rinteellä on jonkin verran kannatusta. Haastajalistan kärjessä ovat vuosi toisensa jälkeen eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma ja ulkoministeri Erkki Tuomioja Tuomiojan suosio on mitattu moneen kertaan, ex puheenjohtaja Heinäluomalla taitavat olla mielessä aivan toisenlaiset vaalit. Yksi Urpilaisen ongelmista on, ettei Sdp:n kannattajakunta usko hänen mahdollisuuksiinsa. Sama pätee äänestäjiin yleensä: vain yhdeksän prosenttia suomalaisista pitää häntä parhaana vaihtoehtona seuraavaksi pääministeriksi. Perussuomalaisten Timo Soinikin kiilaa edelle (HS ). Eurovaalitappio voisi olla Urpilaisellekin liikaa. Hänen onnekseen puoluekokous on pari viikkoa ennen vaaleja.
SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotKYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN
KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-
LisätiedotKansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa
Kansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa Kaksi kolmesta ( %) arvioi, että hänen äänellään on merkitystä kuntavaalien lopputuloksen kannalta. Prosenttiluku on samaa luokkaa
LisätiedotNeljännes kansalaisista luottaa hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita
TUTKIMUSOSIO Neljännes kansalaisista luottaa hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita Suomalaisista vain reilu neljännes ( %) arvioi, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita on erittäin tai melko hyvä,
LisätiedotPUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ
TIEDOTE PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ Enemmistö ( %) kansalaisista pitää nykyistä järjestelmää, jossa kansanedustajista
LisätiedotSUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt
SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.
LisätiedotVajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita oppositiollekaan ei kehuja
Vajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita oppositiollekaan ei kehuja Sivu Suomalaisista vain neljännes ( %) ilmoitti, että hallituksen
LisätiedotTutkimusosio Julkaistavissa Vajaa viidesosa suomalaisista luottaa maan hallituksen talouslinjauksiin enemmistö epäilee
Tutkimusosio Julkaistavissa.7. Vajaa viidesosa suomalaisista luottaa maan hallituksen talouslinjauksiin enemmistö epäilee 1 Enemmistö suomalaisista suhtautuu varauksellisesti hallituksen taloutta koskeviin
LisätiedotEkonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun
Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Velat ja velkaantuminen ovat olleet jatkuvia puheen ja huolen aiheita jo usean vuoden ajan. Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila muistuttaa
LisätiedotKansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?
Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,
LisätiedotEläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen
Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013 Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Työn taustaa Toimeksiannon pohjana vuoden 2012 työurasopimus Vuoden 2005 uudistuksen arviointi Sopeutuminen elinajanodotteen
LisätiedotEnemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa
Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa Enemmistö ( %) suomalaisista arvioi ymmärtävänsä hyvin tärkeitä poliittisia kysymyksiä, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.
LisätiedotSuomalaisten käsityksiä kirjastoista
Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Kesäkuu, Public Sakari Nurmela Työnro: Kantar TNS Oy, tentie C, Espoo Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin
LisätiedotTalouspolitiikan arviointineuvoston lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille
Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 218-221 Seppo Orjasniemi Pääsihteeri 15 toukokuuta 217 Hallituksen finanssipolitiikan linja Keskeiset tavoitteet Julkisen
LisätiedotLehdistötiedote PUOLUEBAROMETRI kevät 2019 Kantar TNS Oy
Lehdistötiedote PUOLUEBAROMETRI kevät 0 Kantar TNS Oy Julkaisuvapaa.. klo Tyytyväisyys sekä hallitukseen että oppositioon aiempaa hieman suurempaa Runsas kolmasosa suomalaisista ( %) ajattelee Juha Sipilän
LisätiedotPERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA
PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten
LisätiedotNeljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan
TUTKIMUSOSIO Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan Neljä viidestä (0 %) suomalaisesta on vakuuttunut siitä, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella
LisätiedotLuottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta
12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)
LisätiedotTUTKIMUSOSIO Julkaistavissa klo 00:01. Puoluekartta: Oikeistossa kuusi, keskusta-oikeistossa kaksi ja vasemmistossa kolme puoluetta
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Puoluekartta: Oikeistossa kuusi, keskusta-oikeistossa kaksi ja vasemmistossa kolme puoluetta Puolueiden välisiä eroja on perinteisesti havainnollistettu vasemmiston
LisätiedotYLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.
PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, 17.2..12.3.2009 Toteutus YLE Uutiset Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten
LisätiedotKansalaiset: Näillä perusteilla kuntavaaleissa äänestetään: aate, tapa, ehdokasasettelu ja vaihtelunhalu
Kansalaiset: Näillä perusteilla kuntavaaleissa äänestetään: aate, tapa, ehdokasasettelu ja vaihtelunhalu Kansalaisten mielestä tärkein puoluevalintaan vaikuttava tekijä on puolueen aatteellinen linja.
LisätiedotKANSALAISET: YKSILÖ ITSE VASTUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN
TIEDOTE KANSALAISET: YKSILÖ ITSE TUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN Valtaosa ( %) suomalaisista ilmoittaa, että yksilön tulisi olla vastuussa itse erittäin tai melko paljon omasta hyvinvoinnistaan, käy ilmi
LisätiedotPuolueensa kannatusta vahvistaa eniten Li Andersson ja vähiten Touko Aalto
TUTKIMUSOSIO Puolueensa kannatusta vahvistaa eniten Li Andersson ja vähiten Touko Aalto 1 Vasemmistoliiton Li Andersson on ainoa puoluejohtaja, jonka enemmistö kansasta (1 %) uskoo vaikuttavan puolueensa
LisätiedotNiukka enemmistö: 100 kansanedustajaa ja kaksi vaalikautta riittää
TUTKIMUSOSIO Niukka enemmistö: 00 kansanedustajaa ja kaksi vaalikautta riittää KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden 0 Ilmapuntaritutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä kansanedustajien
LisätiedotHALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA
Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita
LisätiedotRakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti
Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen
LisätiedotTiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää
Tutkimusosio Julkaistavissa.. Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää Selvä enemmistö ( %) suomalaisista katsoo, että tiedotusvälineet viestivät
LisätiedotLähidemokratia on kuntien keskeisin tehtävä kuntien tehtäviä ei tule siirtää valtiolle
Julkaistavissa,.. klo. Kansalaismielipide: Lähidemokratia on kuntien keskeisin tehtävä kuntien tehtäviä ei tule siirtää valtiolle Kuntien keskeisin tehtävä on väestön selvän enemmistön mielestä huolehtia
LisätiedotSDP olisi suosituin puolue maan hallitukseen
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa 6.3.29 klo. SDP olisi suosituin puolue maan hallitukseen KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden 29 Ilmapuntaritutkimuksessa selvitettiin suomalaisten hallituspuoluetoiveita.
LisätiedotValtiovarainministerin budjettiehdotus
Valtiovarainministerin budjettiehdotus 9.8.2017 Petteri Orpo Tiedotustilaisuus Talouspolitiikka Talouden tilanne Vientinäkymät hyvät ja vienti päässyt kasvu-uralle Vientimarkkinat kasvavat aiemmin ennustettua
LisätiedotPääekonomisti vinkkaa
Pääekonomisti vinkkaa Vinkki 2:Kuntatalouden tila 2018 Tilastokeskuksen otospohjainen kuntataloustilasto vuoden 2018 alkupuolelta kertoo, että kuntatalous kehittyi odotuksiin nähden varsin heikosti. Kuntien
LisätiedotKokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.
TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien
LisätiedotAmmattiyhdistysliikkeeseen luottaa (41 %) vastanneista; vahvimmin Sdp:n (76%) ja vasemmistoliiton (67%) ja heikoimmin kokoomuksen (27%) kannattajat.
KANSALAISTEN LUOTTAMUS: TASAVALLAN PRESIDENTTI YKKÖNEN, MEDIA KAKKONEN Suomalaisten luottamuslistan kärjessä on tasavallan presidentti ( % luottaa erittäin tai melko paljon). Kokoomuksen kannattajista
LisätiedotKokoomus kyvykkäin puolue SDP ja Keskusta kolmen kärjessä
TUTKIMUSOSIO kyvykkäin puolue SDP ja kolmen kärjessä 1 Kansalaisten mielestä kyvykkäin puolue valtakunnallisissa asioissa eduskunnassa on kokoomus ( %), käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.
LisätiedotTiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää
Tutkimusosio Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää Selvä enemmistö ( %) suomalaisista katsoo, että tiedotusvälineet viestivät poliittisista
LisätiedotSUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA
SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista
LisätiedotSYNNINPÄÄSTÖ KUNNANVOUDILLE
SYNNINPÄÄSTÖ KUNNANVOUDILLE Kunnallisverotuksen taso ei nostata kapinaa; verotaakan kasvattamista vastustetaan Sarianna Toivonen Kunnallisverotuksen taso ei herätä suomalaisissa suuria intohimoja. Kansasta
LisätiedotSuhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa
Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista
LisätiedotPoliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset
Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus
LisätiedotPääekonomistin katsaus
Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 11.-12.9.2019 Minna Punakallio @MinnaPunakallio 10.9.2019 Maailmantalouden kasvupyrähdys ohi. Kasvu kuitenkin jatkuu USA:ssa ja Kiinassa Lähde: Osuuspankki, suhdanne-ennuste
LisätiedotAATE, PERINTEET JA MIELIKUVAT SELITTIVÄT PUOLUEVALINTAA KUNTAVAALEISSA
AATE, PERINTEET JA MIELIKUVAT SELITTIVÄT PUOLUEVALINTAA KUNTAVAALEISSA Aatteellisilla tekijöillä (2 % vaikutti ratkaisevasti tai paljon), perinteillä sekä mielikuvilla puolueen harjoittamasta politiikasta
LisätiedotENNUSTEEN ARVIOINTIA
ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville
LisätiedotMUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014
MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata
LisätiedotKUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA
KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA Tärkein äänestämään ajava tekijä kuntavaaleissa oli velvollisuuden tunne, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Enemmän kuin neljä
LisätiedotPohjois-Savon kuntien tilinpäätökset Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018
Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset 2017 Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018 Vuosi 2017 Kuntien toimintakulut laskivat -1,3% (+1,5% v. 2016) Toimintakate parani +0,7% (-1,6% v. 2016) Verotulot kasvoivat
LisätiedotTurvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi
Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä
Lisätiedot2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ
Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki
LisätiedotLähes puolet suomalaisista olisi valmis poistamaan eläkeikärajat
TUTKIMUSOSIO Lähes puolet suomalaisista olisi valmis poistamaan eläkeikärajat Ajatus eläkeikärajojen poistamisesta ja eläkkeelle siirtymisen määräytymisestä täysin yksilöllisesti jakaa kansan kahtia, käy
LisätiedotTALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY
TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2016 5.12.2016 Mikä Talousjohtajabarometri? TAUSTA Talousjohtajabarometri on reaalitalouden tilaa ja näkymiä kuvaava kyselytutkimus, jossa tutkimushorisonttina on tutkimushetkeä
LisätiedotAlkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?
Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset
LisätiedotPresidentinvaalitutkimus, kesä 2011 Taloustutkimus Oy Jari Pajunen & Tuomo Turja
Presidentinvaalitutkimus, kesä 2011 Taloustutkimus Oy Jari Pajunen & Tuomo Turja 30.6.2011 1 30.6.2011 T2622-2626 Jari Pajunen Toteutus Tämä tutkimus on tehty YLE Uutisten toimeksiannosta. Tutkimus- ja
LisätiedotKUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS
KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS Lähes kaikki äänestäjät haluavat nostaa tärkeimmiksi kuntavaaliteemoiksi vanhusten huollon ( %), kotikunnan talouden ja velkaantumisen
LisätiedotLähes kaikki kuntien palvelut riittäviä huolta vanhusten palveluista
Tutkimusosio Lähes kaikki kuntien palvelut riittäviä huolta vanhusten palveluista Kokoava yleisarvosana kunnan palvelujen riittävyydelle painottuu yksiselitteisen myönteiseksi: kolme neljästä ( %) pitää
LisätiedotTalouspolitiikan arviointineuvoston lausunto vuoden 2018 talousarvioesityksestä
24.1.217 Sivu 1 / 6 Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle Lausuntopyyntönne 17.1.217 Viite: HE 16/217 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 218 Talouspolitiikan arviointineuvoston
LisätiedotTyöttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013
Työttömyyden kehityksestä maalis 2013 Vuodet 2007-2012 ja 2013 Työttömyyden kehitys 17 työttömyys % 15 13 11 9 7 työttömyys % vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 20 15 10 5 0 työttömyys % 07 työtömyys % 08
LisätiedotEläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2018
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2018 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta
LisätiedotMINISTEREITÄ VÄHEMMÄN OHJELMA YLEISPIIRTEISEKSI
MINISTEREITÄ VÄHEMMÄN OHJELMA YLEISPIIRTEISEKSI Eduskuntavaalien jälkeiseen hallitukseen kohdentuvia odotuksia selvitettiin kysymällä, mikä on sopiva ministerien määrä hallitusta muodostettaessa. Kysymys
LisätiedotKysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011
1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla
LisätiedotVinkkejä kirjoittamiseen. Kultaiset säännöt:
Vinkkejä kirjoittamiseen Kultaiset säännöt: 1. Lue tehtävä huolellisesti. 2. Mieti, mitä kirjoitat (viesti, sähköposti, mielipide, valitus, anomus, hakemus, ilmoitus, tiedotus, luvan anominen, kutsu, kirje).
LisätiedotPankkibarometri 1/2008 26.3.2008
Pankkibarometri 1/2008.3.2008 -barometri.3.2008 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset Alueelliset tiedot 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä
LisätiedotSDP suosituin puolue hallitukseen
TUTKIMUSOSIO suosituin puolue hallitukseen 1 olisi suosituin puolue maan hallitukseen. Lähes puolet ( %) suomalaisista on tätä mieltä käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. ( %),
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
KUNTAVAALIT LISÄSIVÄT LUOTTAMUSTA PÄÄTTÄJIIN
KUNTAVAALIT LISÄSIVÄT LUOTTAMUSTA PÄÄTTÄJIIN Sivu Luottamus päättäjiin lisääntyi kuntavaalien seurauksena. Enemmistö kansalaisista ( %) luottaa erittäin tai melko paljon kotikunnan päättäjiin ja reilu
LisätiedotVain reilu viidennes hyvin perillä itsehallintoalueuudistuksesta
Vain reilu viidennes hyvin perillä itsehallintoalueuudistuksesta Hallituspuolueet sopivat marraskuussa uusista, nykyisiin maakuntiin perustuvista itsehallintoalueista, joissa ylintä päätösvaltaa käyttää
LisätiedotTalous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki
Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi
LisätiedotAikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä
Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3
LisätiedotPuolueen valtakunnallinen toiminta ja aatteellinen linja vaikuttavat eniten maakuntavaaleissa
TUTKIMUSOSIO Puolueen valtakunnallinen toiminta ja aatteellinen linja vaikuttavat eniten maakuntavaaleissa ( % uskoo sen vaikuttavan ratkaisevasti tai melko paljon) sekä aatteellinen linja ( %) ovat tärkeimmät
LisätiedotSuositus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 907 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sen toteamisesta, että Puola ei ole toteuttanut 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia
LisätiedotPalkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?
Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen
LisätiedotMitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö
Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde
LisätiedotJärjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä
Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti
LisätiedotTilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen
Tilinpäätös 2015 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen TILINPÄÄTÖS 2015 Koko kaupunki TP 2014 TP 2015 Muutos % Toimintatuotot 68 664 727 62 560 049-6 104 678-8,9 Toimintakulut -399 456 971-406 350 041-6 893 069
LisätiedotKaksi viidestä vähentäisi puolueita
Julkaistavissa.. klo.00 jälkeen Kaksi viidestä vähentäisi puolueita Suomessa on puoluerekisterissä kuusitoista puoluetta. Kaksi viidestä ( %) suomalaisesta yhtyy väittämään, että Suomessa on liikaa puolueita.
LisätiedotKaksi kolmesta voi äänestää maakuntavaaleissa
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. Kaksi kolmesta voi äänestää maakuntavaaleissa Kaksi kolmesta ( %) ilmoittaa äänestävänsä varmasti tai melko varmasti maakuntavaaleissa, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön
LisätiedotKauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014
Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009
EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA
LisätiedotTiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta
Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183
LisätiedotYrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018
LisätiedotYRITTÄJIEN HYVINVOINTI
YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn
LisätiedotSelvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista
Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden
LisätiedotPuolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja
Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat
LisätiedotValtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä
Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä Käytännössä kaikki valtuutetut ( %) pitävät kunnan elinvoimaisuuden kehittämistä erittäin
LisätiedotKansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi
Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista
LisätiedotYLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 3. 27.1.2011. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.
PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, tammikuu 2011 (3. 27.1.2011) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kevät 2019 Tiedotustilaisuus 4.4.2019 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 4.4.2019 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Nousukauden lopulla: Työllisyys on korkealla ja työttömyys
LisätiedotRatkaisuja asuntopulaan: Pieniä asuntoja saatava rakentaa vapaasti ja toimistoista asuntoja
Ratkaisuja asuntopulaan: Pieniä asuntoja saatava rakentaa vapaasti ja toimistoista asuntoja Kaksi kolmesta ( %) yhtyy väittämään pieniä asuntoja tulisi voida rakentaa vapaasti kysynnän mukaan ilman rajoituksia.
LisätiedotKaksi viidestä suomalaisesta on kielteinen maahanmuutolle työntekijät ja opiskelijat toivotetaan tervetulleiksi
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Kaksi viidestä suomalaisesta on kielteinen maahanmuutolle työntekijät ja opiskelijat toivotetaan tervetulleiksi t ja EU-työntekijät toivotetaan tervetulleiksi, pakolaisia
LisätiedotRaportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen
Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen
LisätiedotKysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62.
28.5.2004 SAK:N KYSELY EUROPARLAMENTTIVAALIEN EHDOKKAILLE Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat: täysin samaa mieltä
Lisätiedotnaisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.
Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja
LisätiedotKesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 2018 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy
Kesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 8 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy Johdanto Seuraavassa esitetään yhteenveto tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä Euroopan komission esittämästä
LisätiedotTUTKIMUSOSIO Julkaistavissa
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. KANNATTAJAT MÄÄRITTELIVÄT PUOLUEET POLIITTISELLE KARTALLE kokoomus on oikeisto- ja vasemmistoliitto vasemmistopuolue Puolueiden välisiä eroja on perinteisesti havainnollistettu
LisätiedotTyövoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat
Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1
LisätiedotÄänestystutkimus. Syksy 2006
Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista
LisätiedotPerussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa
Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).
LisätiedotTURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).
Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.
LisätiedotLakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2016: Herkkyyslaskelmia syntyvyydestä ja eläkealkavuuksista
Muistio 1 (10) Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2016: Herkkyyslaskelmia syntyvyydestä ja eläkealkavuuksista Syntyvyys Eläketurvakeskus julkaisi lokakuussa 2016 raportin 1, joka sisältää
LisätiedotKauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014
Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä
LisätiedotTyöttömyyden kehityksestä 2018 (syyskuu 2018)
Työttömyyden kehityksestä 2018 (syyskuu 2018) Työttömyyden kehitys vertaillen 07-13 ja paksummin 14-15 vertaillen 13-14-15-16 - 17 Syyskuussa 2018 kymmeneen vuoteen ensimmäisen kerran alle 10 Tilanne oli
Lisätiedot