TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 SISÄLTÖ 1 VAALAN KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Perustietoa Vaalan kunnasta Kunnan alue ja sijainti Hallinnollinen, maakunnallinen ja seudullinen asema Kuntarakenne Väestö, työvoima ja työpaikat Kunnan hallinto ja henkilöstö Luottamushenkilöorganisaatio Virasto-organisaatio ja päävastuualueet ja tulosalueet Henkilöstö Kuntakonserni Vaalan kunnan kehittäminen Yhteiset tavoitteet Kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä Vaalan kunnan yhteistyö Talousarvion ja -suunnitelman perusteet Kuntalain säädökset Talousarvion sitovuus Taloussuunnitelman rakenne ja sisältö TULOSLASKELMA- JA RAHOITUSOSA Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Alijäämän kattamissuunnitelma KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalouden tuotot ja kulut Hallinto-osasto Kunnanhallitus Vaalit Tarkastustoimi Hallinto- ja talouspalvelut Elinkeinot ja kulttuuri Maaseututoimi Työllistäminen Oulunkaaren kuntayhtymä Sivistysosasto Sivistysosaston hallinto Perusopetus Lukio Oulujärven kansalaisopisto Kirjasto Vapaa-aikapalvelut Varhaiskasvatus Tekninen osasto Ympäristölautakunta Teknisen osaston hallinto Viranomaispalvelut Rakentaminen ja kunnossapito Ateria- ja puhdistuspalvelut Asuntopalvelut INVESTOINTIOSA Investoinnit LIITTEET LIIKELAITOKSET Vaalan kaukolämpö -liikelaitos Vaalan vesihuolto -liikelaitos HENKILÖSTÖSUUNNITELMA OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO... 50

3 1 1 VAALAN KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1.1 Perustietoa Vaalan kunnasta Kunnan alue ja sijainti Vaalan kunta sijaitsee Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan rajalla. Naapurikuntia ovat Siikalatva, Muhos, Utajärvi, Paltamo, Puolanka ja Kajaani. Kunnan kokonaispinta-ala on 1 772,65 km 2, josta maapinta-alaa on 1 318,15 km 2 ja vesipinta-alaa 454,50 km 2. Vesistöjen rantaviivan pituus on yhteensä 550,6 km. Asukkaita maa-km 2 :a kohti on noin 2,6 henkeä. Mikäli vesipinta-ala luetaan mukaan kunnan kokonaispinta-alaan on asukkaita maa-km 2 :a kohti 1,9 henkeä. Maarekisterin mukaan kunta muodostuu seuraavista kylistä: Jaalanka, Kukkola, Niska, Manamansalo, Oterma, Pelso, Säräisniemi ja Veneheitto Hallinnollinen, maakunnallinen ja seudullinen asema Hallinnollisesti Vaalan kunta kuuluu Oulun aluehallintovirastoon, Oulun kihlakuntaan, Oulun käräjäoikeuspiiriin, Rovaniemen hovioikeuspiiriin, Muhoksen veropiiriin, Muhoksen sosiaalivakuutuspiiriin, Kajaanin maanmittauspiiriin, Kainuun ELY-keskuksen alueeseen, Oulun työsuojelupiiriin, Tielaitoksen Oulun piiriin ja Oulun sotilaspiiriin. Vaalan kunta kuuluu Kainuun maakuntaan ja on ns. ulkojäsen edunvalvonnan osalta Pohjois- Pohjanmaan liitossa. Vuoden 2001 alusta Vaala on kuulunut Kajaanin seutukuntaan. Vaala liittyi syksyllä 2007 jäseneksi Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymään sosiaali- ja terveyspiirin ja kuntapalvelutoimiston hallinnointiin osallistumisen vuoksi. Yhteistyötä tehdään myös Siikalatvan kunnan kanssa ja yhteistyö Utajärven kunnan kanssa tiivistyy Kuntarakenne Vaalan kunnan alue on jaettu kuntasuunnittelussa 11 suunnittelukylään, jotka alunperin ovat vastanneet pääsääntöisesti silloista koulupiirijakoa. Suunnittelukylät on lisäksi jaettu pienalueisiin, joilla on tilastollista merkitystä. Kyläjako on seuraava: Vaala, Taajaman ympäristö (Jylhämä, Järvikylä, Nimisjärvi), Neittävä, Nuojua, Oterma, Kankari, Jaalanka, Manamansalo, Säräisniemi, Veneheitto ja Pelso Väestö, työvoima ja työpaikat Oulunkaaren seutukunnan väestö Kunta Väestö Väestö Muutos Ii Pudasjärvi Utajärvi Simo Vaala Seutukunta yhteensä Vuonna 2011 asukasluvun väheneminen tulee olemaan n. 56 asukasta, joista pääosa selittyy kuolleiden korkealla määrällä. Muuttotase Vaalan osalta lokakuun 2011 loppuun mennessä on -15, syntyvyys 21, kuolleisuus 62. Vuoden 2010 osalta muuttotase oli pitkästä aikaa positiivinen. Vaalan kunnan tavoitteena on jatkossa panostaa erityisesti työikäisen väestön tulomuuton lisäämiseen mm. elinkeinostrategiassa esitetyin toimenpitein sekä parantamalla muuttajien tulomuuttopalveluita ja Vaalan kunnan imagoa. Talouden vertailutaulukoissa käytetään ao. vuoden alun väkilukua eli edellisen vuoden vahvistettua väestömäärää.

4 Vaalan työttömyysaste (lomautetut mukaan lukien) oli vuonna 2010 keskimäärin 15,6 %. Vuonna 2011 tammi-elokuussa keskimääräinen työttömyys on ollut hieman pienempi eli 14,8 %. Vaalassa työttömien määrä heilahtelee vuodenajan mukaan ja paras työllisyystilanne Vaalassa on kesäkuukausina ja huonoin sydäntalvella. Kainuussa vastaavat luvut olivat vuonna ,7 % ja vuoden 2011 tammi-elokuussa 11,5 %. Työttömiä työnhakijoita Vaalassa oli vuonna 2010 keskimäärin 214 ja tammi-elokuussa 2011 keskimäärin 195. Työttömyyden nousu on näkynyt myös nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja ikääntyvien työttömien määrissä. Kunnan tavoite vuosille on korkeintaan 14 % työttömyysaste. Työnhakijat ryhmittäin keskimäärin Vuosi 2010 Vuosi 2011 tammi-elokuu Työttömiä työnhakijoita yhteensä Alle 25- vuotiaita Pitkäaikaistyöttömiä Yli 50- vuotiaita työttömiä Työttömyysaste (lomautetut mukaan lukien) 15,6 14,8 Vaalassa on sijoitettu työllistämistoimenpitein kuntasektorille keskimäärin henkeä. Työllistämisen toimenpiteisiin on satsattu entistä voimakkaammin tavoitteena saumaton ketju tukityöllistämisen toimenpiteistä välityömarkkinoiden tai koulutuksen kautta takaisin avoimille työmarkkinoille. Myös syyskuussa 2011 aloitettua etsivää nuorisotyötä jatketaan, tavoitteena ehkäistä nuorten syrjäytyminen. Työllistämistä tehdään yhteistyössä paikallisen Ely-keskuksen, Oulunkaaren kuntayhtymän ja yhdistysten kanssa. Tavoitteena on tukityöllistettyjen osuuden pienentäminen kunnassa yleisen työllisyystilanteen muuttumista vastaavasti, koska tällöin yrityksillä ja yhdistyksillä on paremmat mahdollisuudet työllistää. Vaalan kunnan tekemä sopimus työpaja- ja hanketoiminnan järjestämisestä Vaalassa Kumppaniksi ry:n kanssa loppuu Työpaja siirtyy kunnan vastuulle. Pajan toimintaa pyritään monipuolistamaan. 2 Vaalan suurimmat yritykset Työpaikkojen määrä VB- Betoni Oy, betonielementtitehdas 37 Vaalan Juustola Oy, juustojen valmistus 20 ABC Vaalanportti (Osk Arina), liikenneasema 13 K-Market Vaala, päivittäistavarakauppa 10 JAJ- Palvelut Oy, Manamansalo Camping (Villi Pohjola), leirintä- ja kalastusalue 10 Eltel Networks Pohjoinen Oy, sähkö- ja dataverkkojen rakentaminen ja kunnossapito 9 Hoivakoti Suvanto Oy, ikäihmisten asumispalvelut 9 Rautia Vaala Mikko Kilpeläinen Oy, rauta-, maatalous- ja rakennustarvikekauppa 9 S- Market Vaala (Osk Arina), päivittäistavarakauppa 8 Vaalan Apteekki 8 Perheyhtiö Paakkarit Oy, maisemaravintola Ruununhelmi, caravan-alue ja leipomo 7 Hitsacon Oy, konepaja 6 Kainuun Osuuspankki Vaalan konttori 5 Vaalan Torimarket, 5 Yrityksiä on yhteensä noin 170 ja toimivia maatiloja noin 120 Muut suurimmat työnantajat Vaalan kunta 151 Pelson vankila 86 Rokuan kuntokeskus (Utajärvi, Vaalalaisia töissä noin 40) 110 Oulunkaaren kuntayhtymä, 82 Vaalan evankelis-luterilainen seurakunta 10 Metsäkeskus Kainuu 5

5 Ooo O Kunnan hallinto ja henkilöstö Luottamushenkilöorganisaatio Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Oulunkaaren kuntayhtymä Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Kunnanhallitus 9 jäsentä Tarkastuslautakunta 5 jäsentä Palvelutuotantolautakunta Tarkastuslautakunta Sivistyslautakunta 7 jäsentä Ympäristölautakunta 7 jäsentä Liikelaitosten johtokunta 7 jäsentä Oulunkaaren kuntayhtymän organisaatiokaavio on liitteenä. Vaalan kunnalla on yhtymävaltuustossa 5 jäsentä, yhtymähallituksessa 2 jäsentä ja palvelutuotantolautakunnassa 2 jäsentä. Johtokunnat ja toimikunnat Vaalan lukion ja Oulujärven kansalaisopiston johtokunnassa on 5 jäsentä. Kunnanhallituksen nimeäminä toimikuntina toimivat vuosina vanhus- ja vammaisneuvosto, nuorisoneuvosto, mökkiläistoimikunta, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä, rakennustoimikunta (kouluhanke), mielipidetutkimuksen ohjausryhmä ja maankäyttö ja elinkeinotoimikunta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä toimii ennaltaehkäisevän päihdetyön työryhmänä ja nuorten ohjaus- ja palveluverkostona. Kainuun maakunta -kuntayhtymän valtuustossa Vaalalla on kaksi kunnanvaltuuston valitsemaa edustajaa, jotka osallistuvat alueidenkäyttö- ja hanketoimialaan sekä aluekehitykseen liittyvien asioiden käsittelyyn. Maakuntahallituksessa ja maakunnan yhteistyöryhmässä Vaalalla on yksi edustaja. Vaalan kunnalla on edustus Kainuun pelastuslaitoksessa ja Kainuun jätehuollon kuntayhtymässä Virasto-organisaatio ja päävastuualueet ja tulosalueet Kunnanjohtaja Tytti Määttä Kunnanviraston johtoryhmä SIVISTYSTOIMI Osastopäällikkö Rehtori Liisa Leinonen Sivistystoimen hallinto Perusopetus Lukio Kansalaisopisto Kirjasto Vapaa-aikatoimi Työllistäminen Varhaiskasvatus HALLINTO-OSASTO Osastopäällikkö Hallintojohtaja Juha Torvinen Vaalit Tarkastustoimi Hallinto- ja talouspalvelut Elinkeino- ja kulttuuritoimi Maaseututoimi Työllistäminen Oulunkaaren kuntayhtymä Ostopalvelut muilta TEKNINEN TOIMI Osastopäällikkö Tekninen johtaja Juha Airaksinen Tekninen toimisto Viranomaispalvelut Rakentaminen ja kunnossapito Ravitsemis- ja siivouspalvelut Asuntopalvelut Työllistäminen Varhaiskasvatus Oiii Var

6 Henkilöstö Henkilöstön määrä ja rakenne sopeutetaan kunnan palvelurakenteeseen kunnanvaltuuston päättämien sopeuttamis- ja kehittämistoimien mukaisesti. Kunnanhallituksen hyväksymässä henkilöstöstrategiassa on linjattu muun muassa palkkausta, henkilöstön työhyvinvointia sekä henkilöstön pysyvyyttä ja rekrytointiasioita. Lisäksi on mietitty tulevien vanhuuseläkkeelle siirtymisen kohdalla, voidaanko virkaa/tehtävää jättää täyttämättä tai täyttää kyseinen tehtävä sisäisesti. Työkykyä edistetään tyky-suunnitelman mukaisesti ja osaamista kehitetään koulutukseen panostamalla. Vuonna toteutetaan 1,5 vuotta kestävä työntekijöiden työkuntoa lisäävä Hyvinvointi Hyrrä hanke yhteistyössä Kainuun Liikunnan kanssa. Työntekijöille luodaan kanavia vaikuttaa kunnan toimintaan ja tulevaisuuden suunnitteluun ja lisäksi panostetaan sisäiseen viestintään. Kuukausittaisia henkilöstöpalavereita jatketaan ja julkaistaan henkilöstötiedote n. 10 kertaa vuodessa. Jatkossa kiinnitetään erityistä huomiota uusien työntekijöiden rekrytointiin eläkkeelle jäävien tilalle. Henkilökunta vähenee 1,85 hengellä vuodesta 2011 pääosin eläköitymisen kautta. Kunnallisen eläkelaitoksen mukaan eläkepoistuma vuonna 2012 on 4 henkeä. Vaalan kunnan työntekijöistä siirtyi seudullisen yhteistoiminta-alueen palvelukseen vuoden 2010 alusta yhteensä 82 henkilöä Kuntakonserni Vuokra-asuntojen hallinnoinnista, ylläpidosta ja uustuotannosta vastaa Kiinteistö Oy Vaalan Niska, johon on vuonna 2004 fuusioitu As Oy Taimentie, As Oy Lummanpuisto, As Oy Poukamonkangas ja Kiinteistö Oy Jussinkulma. Lisäksi vuonna 2004 on perustettu Kiinteistö Oy Manamanhelmi, josta kunta omistaa 65 %. Kunnan vesi- ja viemärilaitos sekä lämpölaitos ovat toimineet erillisinä liikelaitoksina vuoden 2002 alusta lukien. Tavoitteena on, että kuntakonserniin kuuluvat asunto- ja kiinteistöyhtiöt pystyvät tulorahoituksellaan hoitamaan vastuunsa ja velvoitteensa. 1.3 Vaalan kunnan kehittäminen Vaalan kunta uudisti strategiansa vuonna Tulevaisuuden suunnittelu tehtiin valtuustossa ryhmätöiden kautta ja valmistelussa kuultiin työntekijöitä ja kunnassa toimivia yhdistyksiä sekä mökkitoimikunnan jäseniä. Tavoitteena on ollut laatia helposti ymmärrettävä strategia, jonka jalkauttaminen henkilöstölle onnistuu mutkattomasti. Visio kuvaa sitä tulevaisuuden kuvaa, johon toiminnallamme pyrimme. Vuonna 2016: Vaalan maisema ja viihtyisä ympäristö houkuttavat asumaan ja viettämään vapaa-aikaa. Vaalalaiset voivat hyvin ja kuntalaisten keskuudessa vallitsee voimakas me-henki. Alueemme tarjoaa erinomaiset edellytykset monipuoliselle yritystoiminnalle, alkutuotannolle ja työlle. Kunnan talous on kunnossa ja peruspalvelut järjestetty lähipalveluina Yhteiset tavoitteet Tavoitteemme tarkentavat tulevaisuuden kuvaamme. Ne ovat yhteisesti valittuja ja niiden toteuttamiseen ollaan sitouduttu. Tavoitteisiin pyritään vuosittain budjetin yhteydessä tarkistettavilla vuositavoitteilla ja toimenpiteillä. Strategian toteutumista seurataan sekä budjetin että tilinpäätöksen yhteydessä. Lisäksi vuositason tarkastelu tehdään kesäkuun valtuuston kokouksessa.

7 5 Yhteiset tavoitteet Missä on onnistuttava Onnistumista mitataan seuraavilla mittareilla Osaava ja motivoitunut henkilöstö Toimivat lähipalvelut Työtä ja toimeentuloa Viihtyisä elinympäristö Talous tasapainossa Hyvinvoivat asukkaat Myönteinen tunnettuus Työhyvinvointi Rekrytointi Laadukas johtaminen ja esimiestyö Työntekijöiden kuuleminen Sisäinen viestintä Henkilöstön osaamista tukeva kouluttautuminen Yhteistyö naapurikuntien kanssa Kuntayhtymän ja kunnan yhteistyö Yhteistyö yhdistysten kanssa Palveluyritysten toimintaedellytykset Valtionaluehallinnon palvelut Nykyisten yritysten ja maatilojen toimintaedellytykset Edellytyksien luominen yritystoiminnalle Yrittäjyyskasvatus Matkailualan yritystoiminnan kasvu Kunnan ja kuntayhtymän työpaikkojen säilyttämien väestömäärän suhteessa Valtionhallinnon työpaikkojen turvaaminen Laadukas kaavoitus Siisti kuntakeskuksen ja kyläkeskuksien ympäristö Kunnan kiinteistöt kunnossa Toimivat ulkoilureitit ja liikuntapaikat korkealla käyttöasteella Maisemanhoito Turvallinen toimintaympäristö kaikille ikäluokille Oman toiminnan jatkuva kustannustehokkuus Matala työttömyys Terveyden edistäminen Yritysten toimintaedellytykset Verotasot ja maksut oikealla tasolla Tulomuuton aktivointi Edunvalvonta valtionosuuksissa Hyvinvointia edistävä toiminta kaikille ikäryhmille Yhteistyö kuntayhtymän ja sairaanhoitopiirin kanssa Yhteistyö yhdistysten ja yritysten kanssa Työllistämistoimet Laadukas julkinen ruokahuolto Kotiseudun arvostus nousee Markkinointi ja positiivinen julkisuuden hakeminen tekemisen kautta Oikea-aikainen ja laadukas viestintä Työhyvinvointikyselyn tulokset Pätevien hakijoiden määrä Sairaspoissaolojen määrä Henkilöstöpalaverien ja tiedotteiden määrä Koulutuspäivien määrä suhteessa työntekijöiden määrään Naapurikuntien kanssa tehdyn yhteistyön määrä Lähipalveluiden kattavuus ja laatu sosiaali- ja terveyspalveluissa (Oulunkaari) Yhdistysten ja kunnan välisen yhteistyön määrä Valtionaluehallinnon toimijoille tehtyjen yhteistyöaloitteiden määrä Yritysten lukumäärä Työpaikkojen määrä Keskimääräinen työttömyysaste Matkailuyritysten lukumäärä Matkailutulon määrä Yrittäjyyskasvatustoimien määrä Valtionaluehallinnon toimijoille tehtyjen yhteistyöaloitteiden määrä Edunvalvontatoimenpiteiden määrä Tonttien myyntitulo Käyttäjien antama palaute Tilojen käyttöaste Tilinpäätös Tasapainottamissuunnitelma Erikoissairaanhoidon menot Keskimääräinen työttömyysaste Tulomuuttajien määrä ja palvelusta annettu palaute Edunvalvontatoimenpiteiden määrä Erikoissairaanhoidon menot Kouluterveyskyselyn tulokset Hyvinvointi-indikaattorit Tapahtumien lukumäärä ja kävijämäärät sekä annettu palaute Pitkäaikaistyöttömien määrä Nuorisotyöttömien määrä Lähiruuan osuus julkisen ruokahuollon hankinnoista ja asiakkaiden antama palaute Kotiseutu sivistystoimessa Ajantasainen viestintäsuunnitelma Julkaistujen juttujen ja artikkeleiden määrä Annettujen tiedotteiden määrä Kunnanhallitus huolehtii kehittämisstrategioiden valmistelusta, elinkeinopolitiikan suuntaviivoista ja tietojen tuottamisesta. Kuntasuunnittelussa avainasioita ovat lähipalveluiden turvaaminen, aktiivinen elinkeinopolitiikka, talouden tasapaino ja päätöksien pohjaksi tarvittavan tiedon riittävyys.

8 Kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä Vaalan kunnan yhteistyö Vaalan kunta on päättänyt jatkaa itsenäisenä kuntana tiivistäen kuitenkin yhteistyötä mm. Utajärven kunnan ja Oulunkaaren kuntayhtymän kuntien kanssa. Oulunkaaren kuntayhtymä järjestää ja pääosin tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Vaalalle, ja kunta on ollut Oulunkaaren kuntayhtymän jäsen vuoden 2010 alusta. Jo ennen tätä Vaalalla ja Utajärvellä on ollut yhteiset sosiaali- ja terveyspalvelut vuoden 2005 alusta. Vaalan kunnan työntekijät siirtyivät Oulunkaaren kuntayhtymän työntekijöiksi Vuoden 2009 alusta kunta on myös osallistunut Oulunkaaren seutukunnan perustamaan kuntapalvelutoimistoon, johon on keskitetty talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon toiminnot siten, että ao. palvelupisteet kuitenkin säilyvät kunnassa. Vuosina 2010 ja 2011 on tarkalla tasolla läpi Vaalan kunnan hallinnollista suuntautumista. Vaalan kunnalta on edellytetty päätöstä siitä lähteekö se mukaan Kainuun hallintokokeilun jatkoon vuosiksi Valtakunnallisesti Suomen hallitus on käynnistänyt myös uuden kuntauudistuksen, joka tulee vaikuttamaan siihen, minkälaisia yhteistoiminnan muotoja esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluihin on muodostumassa ja millaisella aikataululla kuntaliitoksia Kainuuseen ja Pohjois- Pohjanmaalle kaavaillaan. Myös maakuntien asema on tarkastelun kohteena. Maataloushallinnon on siirrytty yhteiseen maataloushallintoon Siikalatvan, Vaalan, Pyhännän, Vihannin ja Haapaveden kanssa. Yhteistoiminta alkaa vuoden 2012 alusta. Yhteistoimintaan velvoittaa uusi laki, maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa, joka on astunut voimaan Uuden lain tavoitteena on koota kunnissa hoidettavat maaseutuhallinnon tehtävät suurempiin yhteistoiminta-alueisiin, joissa toimii pääsääntöisesti 800 maatalousyrittäjää ja tehtäviä hoitaa vähintään viisi henkilöä. Nämä kriteerit täyttyvät nyt suunnitellussa yhteistoiminta-alueessa, jonka vastuukuntana toimii Siikalatva. Vuosien huonon taloudellisen tuloksen vuoksi Vaalan kunta on luokiteltu ns. erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaksi kunnaksi. Valtioneuvoston antaman asetuksen mukaan Vaalan kunta kuuluu talouden tunnuslukujen perusteella laissa tarkoitetun selvitysmenettelyn piiriin. Selvitystä varten asetettiin laissa säädetyn menettelyn mukaisesti arviointiryhmä, jonka työ oli valmis Valtuusto hyväksyi arviointiryhmän esityksen kokouksessaan Koska vuoden 2009 tulostavoite ei täysin toteutunut, valtuusto hyväksyi päivitetyn talouden tasapainotussuunnitelman kokouksessaan Vuonna 2010 päästiin tavoiteltuun ylijäämään ja myös vuoden 2011 tuloksesta odotetaan talousarvion mukaista. Talousarviovuoden suurimpana haasteena on toteuttaa kriisikuntaselvityksessä esille tulleet talouden tasapainotustoimenpiteet sekä jatkaa kunta- ja palvelurakenneselvityksen mukaisten toimenpiteiden suunnittelua ja täytäntöönpanoa. 1.4 Talousarvion ja -suunnitelman perusteet Kuntalain säädökset Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio sekä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja se laaditaan siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelmat), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat sekä tuloarviot ja siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja talousarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.

9 1.4.2 Talousarvion sitovuus Valtuusto päättää käyttötalousosan nettomenot tulosalueittain (tehtävittäin) sitovina erinä. Investointiosassa kunnanvaltuusto päättää määrärahat hankkeittain. Siirrot ja mahdolliset käyttötarkoituksen muutokset euroon asti päättää kunnanhallitus, muilta osin kunnanvaltuusto. Lautakunnille ja johtokunnille, kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle on raportoitava talousarvion ja tavoitteiden toteutumisesta kunnanhallituksen antamien sisäisen valvonnan ohjeiden mukaisesti Taloussuunnitelman rakenne ja sisältö Kunnan talousarviossa tulee olla käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Tässä taloussuunnitelmassa käsitellään ensin tuloslaskelma- ja rahoitusosa, mikä antaa kokonaiskuvan kunnan taloudesta. Käyttötalousosassa käsitellään hallintokuntien strategiset tavoitteet ja vuoden 2012 toimenpiteet sekä niistä aiheutuvat kustannukset. Investointiosassa ovat rakennusohjelma sekä irtaimiston hankintasuunnitelma perusteluineen. Liikelaitosten talous- ja toimintasuunnitelmat ovat liitteenä. Lisäksi liitteenä on henkilöstösuunnitelma sekä käyttötalouden osasto- /kustannuspaikkakartta. 2 TULOSLASKELMA- JA RAHOITUSOSA 2.1 Tuloslaskelma Toimintakate (ulk/sis) Kunnan toimintatuotot ovat yhteensä eli +1,8 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Toimintakuluissa on kasvua yhteensä + 3,7 % Palkkoja on korotettu 2,5 % ja erikoissairaanhoidon laskutusarviota on korotettu vuoden 2011 tasolta 18,08 %:a. Toimintakate eli käyttötalouden nettomenot on , missä on kasvua edelliseen vuoteen + 4,1 %. Verotulot Suunnitelmakauden tavoitteena on, että kunnan tuloveroprosentti poikkeaa enintään 1,5 %- yksikköä valtakunnan keskiarvosta ja 1 %-yksikköä alueen keskiarvosta. Vaalan tuloveroprosentti vuonna 2012 on 21,00. Koko maan tuloveroprosentin keskiarvo vuonna 2012 on 19,25, Pohjois- Pohjanmaan 19,71 % ja Kainuun 20 %. 38 kunnassa tuloveroprosentti on 21 tai korkeampi asukkaan kuntien kesimääräinen tuloveroprosentti on 19,98. Vaalan kiinteistöveroprosentit vuonna 2012 ovat seuraavat: Kiinteistöverot 2012 vero-% tuloarvio Vakituinen asuinrakennus 0, Muu kuin vakituinen asuinrakennus 1, Voimalaitosrakennus 2, Yleishyödyllinen yhteisö 0, Yleinen kiinteistövero 1,

10 8 Verotulojen muutosta on arvioitu seuraavassa taulukossa: Verolaji TA 2008 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Kunnallisvero Muutos % 4,5 3,0-0,14 3,6-1,6 Kiinteistövero Muutos % 0,3 7,3 7,1 13,9-0,1 Osuus yhteisöveron tuotosta Muutos % -0,81-11, ,3 11 YHTEENSÄ Muutos % 3,4-2,8 3,1 3,9-0,5 Veroprosentti 19,5 20,50 20,50 21,00 21,00 Valtionosuudet Vuoden 2012 valtionosuutta koskeviin lukuihin sisältyvät kustannustasotarkistus (indeksitarkistus) 3,7 %, vuoden 2012 kustannustenjaon tarkistus sekä väestömäärän ja ikärakenteen muutoksen vaikutukset sekä valtionosuusleikkaus ja veroperustemuutosten aiheuttama kuntien verotulomenetysten kompensaatio. Nykyinen peruspalvelujen (VM) valtionosuusprosentti 34,11 putoaa leikkauksen johdosta 31,42 prosenttiin (yksi prosenttiyksikkö = noin 233,9 milj. ). Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan (lukio, ammatillinen, ammattikorkea) valtionosuusprosentti säilyy nykyisenä 41,89 %:na. Kiinteistöveron poisto valtionosuuden tasauksesta lisää Vaalan valtionosuutta vuonna Kokonaisuutena valtionosuus kasvaa n Valtionosuuksien erittely TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Yleinen valtionosuus Verotulotasaus Yhden putken valtionosuus Yhteensä Muutos % -0, ,8 7,6 Talousarviolainojen ja kassalainojen korkoihin on varattu vuodelle 2012 yhteensä Muissa rahoitustuotoissa on viivästyskorkoja ja muita rahoitustuottoja 7000 sekä liikelaitosten peruspääoman tuotto Muissa rahoitusmenoissa verotilitysten korkoihin, viivästyskorkoihin ja provisioihin on varattu Poistot Suunnitelman mukaisia poistoja on talousarviossa euroa jakautuen hallintokunnittain seuraavasti: TA 2008 TA 2009 TA 2010 TA 2011 TA 2012 Hallinto-osasto Sivistystoimi Tekninen toimi YHTEENSÄ Lisäksi vuodelle 2012 on laskettu poistoihin yläkoulun purkamisesta aiheutuva kertapoisto. Vuosikate ja tilikauden tulos Vuoden 2012 tuloslaskelmassa vuosikate on Poistot pitkävaikutteisista menoista ovat Kunnan ylijäämä on

11 9 TULOSLASKELMA, PERUSKUNTA TULOSLASKELMA (sis/ulk) TA 2011 TA 2012 Muutos% TS 2013 TS 2014 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , TOIMINTATUOTOT , Valmistus omaan käyttöön , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , Verotulot , Valtionosuudet , Korkotuotot Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut , VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset , TILIKAUDEN TULOS , Poistoeron muutos TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,

12 10 TULOSLASKELMAT, KUNTA JA LIIKELAITOKSET TULOSLASKELMA (sis/ulk) Kunta Lämpöl. Vesil TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut keskinäiset (korv. peruspääomasta) Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ TUNNUSLUKUJA TA 2009 TA 2010 TA 2011 TA 2012 Toimintatuotot/toimintakulut % 19,4 13,8 16,0 15,7 Vuosikate poistoista % Vuosikate euroa/asukas 424, Asukasluku

13 Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA TA muutos TA 2011 TA 2012 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA VUOSIKATE TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT PAKOLLISET VARAUKSET MUUT OIKAISUT TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT TOIMINNAN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEIHIN INVESTOINTIEN VARS.MYYNTITULOT INVESTOINTIEN MYYNTIVOITOT/-TAPPIOT PYS.VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOVUTUSTULO INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYKSET ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS LAINAKANNAN MUUTOKSET MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOM. MUUTOS VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS SAAMISTEN MUUTOS KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS LAINAKANTA Lainakanta euroa/asukas Investointien tulorahoitus, % (kunta) 25

14 Alijäämän kattamissuunnitelma Alijäämän kattamisvelvoite syntyy, kun kunnan kuluvan vuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi. Tasearvo on alijäämäinen silloin, kun viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen ja kuluvan vuoden talousarvion yli- ja alijäämäerien yhteenlaskettu määrä on negatiivinen. Yhteenlaskettavia eriä kattamisvelvoitetta määriteltäessä on kolme: 1. Edellisen tilinpäätöksen taseen mukainen Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 2. Edellisen tilinpäätöksen taseen mukainen Tilikauden yli-/alijäämä 3. Kuluvan talousarviovuoden Tilikauden yli- tai alijäämä Kunnanhallitus on hyväksynyt talouden tasapainotussuunnitelman vuosille Vaala (Ulk/sis) 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA ei (peruskunta) (peruskunta) (peruskunta) (peruskunta) Asukasluku Veroprosentti 19,50 19,50 19,50 20,50 20,50 21,00 21,00 21,50 21,50 Toimintatuotot Toimintatuottojen muutos, % 1,5 % 10,2 % 2,5 % 4-18,2 % 7,1 % 1,7 % 2,5 % 2,5 % Toimintakulut Toimintakulujen muutos % 4,1 % 3,0 % 8,8 % 2,2 % -3,1 % 4,3 % 3,7 % 1,7 % 2,3 % TOIMINTAKATE TOIMINTAKATTEEN MUUTOS, % 4,7 1,4 10,3 1,9 0,4 3,9 4,1 1,6 2,3 Kunnallisverot Yhteisöverot Kiinteistöverot Verotulot yhteensä Verotulojen muutos, % 8,6 4,9 6,3 0,0 3,2 4,1-0,5 1,7 4,9 Valtionavut (Harkinnanvarainen) Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot Satunnaiset tuotot Satunnnaiset kulut Poistoeron muutos Rahastojen muutos Varausten muutos Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as VUOSIKATE Nettoinvestoinnit Vuosikate - poistot Vuosikate - tod. lyhennys Vuosikate - lask. lyhennys Vuosikate - nettoinv Taseesta Lainakanta 1000 euroa Lainakanta euroa/as Kassavarat 1000 euroa Kassavarat euroa/as Saamiset 1000 euroa Saamiset euroa/as Kunnanhallituksen kokouksessa esille nostetut asiat: *Kunnallisvero nostetaan 21 %:iin vuodelle 2011 ja kiinteistöveroa sen verran että kokonaisvaikutus on vuodesta 2011 alkaen * Vuonna 2011 tilanne arvioidaan uudestaan. Verotuloja on saatava lisää vuodelle 2012 * Hallintokunnat sitoutuvat oman toimintansa arviointiin ja kehittämiseen * Hallintokuntien tulee pyrkiä korkeintaan 2,5 % toimintamenojen kasvuun niin kauan kuin alijäämää taseessa * Muut investoinnit katetaan tonttien, kiinteistöjen ja omaisuuden myynnillä *Toimintakuluja ja tuottoja muutettu *Lainakantaa muutettu Tehdyt muutokset : *TP 2010, TA 2011 ja TA 2012 tiedot päivitetty *TS 2013 jats 2014 tiedot päivitetty

15 13 3 KÄYTTÖTALOUSOSA 3.1 Käyttötalouden tuotot ja kulut Käyttötalouteen vaikuttavat toiminnalliset ja taloudelliset muutokset Hallinto-osaston osalta toimintaan on tullut merkittäviä muutoksia kuntapalvelutoimiston käynnistymisen muodossa vuoden 2009 alusta. Kirjanpito, palkanlaskenta ja atk- tuki siirtyivät perustettavaan toimistoon. Elinkeinotoimessa jatketaan yhteistyötä Oulujärvi Leaderin, Kainuun Etu Oy:n sekä Kajaanin aluekeskusohjelman sekä OuKa-kehityskäytävän hankkeissa. Budjettiteknisesti hallinto-osasto muuttui paljon vuoden 2010 alussa. Kunnanhallituksen alaisuuteen avattiin Oulunkaaren kuntayhtymän tulosalue, jonka alle on avattu kuntapalvelutoimiston, yhteistoiminta-alueen ja ympäristöterveydenhuollon kustannuspaikat. Kunnan talousarviosta poistui perusturvalautakunnan osio ja kyseiset menot tulevat hallinto-osaston raamiin ostopalveluina Oulunkaaren kuntayhtymän tuloalueelle ja yhteistoiminta-alueen kustannuspaikalle päivähoitoa lukuun ottamatta. Päivähoito siirtyi perusturvalautakunnan raamista sivistystoimen raamiin vuoden 2010 alusta. Teknisen toimen osalta suuri kouluinvestointi tulee leimaamaan vielä tulevaa vuotta. Tonttien myyntiä pyritään lisäämään oleellisesti Ruununtörmän alueella maankäytön suunnittelua, kaavoitusta ja markkinointia tehostamalla. Yhteenveto käyttötalouden määrärahoista Kunnanhallitus TA 2011 Muutos % TA 2012 Toimintatuotot ,1 Toimintamenot ,4 Netto ,2 Sivistyslautakunta Toimintatuotot ,8 Toimintamenot ,3 Netto ,5 Ympäristölautakunta Toimintatuotot ,5 Toimintamenot ,3 Netto ,8 Kaikki yhteensä Toimintatuotot ,8 Toimintamenot ,7 Netto ,1 3.2 Hallinto-osasto Kunnanhallitus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä kunnanvaltuuston asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta. Kunnanhallitus johtaa myös kunnan strategiassa yhteisesti valittujen tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävää työskentelyä ja päätöksentekoa. Kunnanhallituksen alaisuudessa toimii hallinto-osasto. Kustannuspaikkajaon mukaan tulosalueita ovat vaalit, tarkastustoimi hallinto- ja talouspalvelut, elinkeino- ja kulttuuritoimi, maaseututoimi, yleishallinnon työllistäminen sekä Oulunkaaren kuntayhtymä. Hallinto-osasto vastaa hallinnon tukipalvelujen tuottamisesta.

16 Vuoden 2012 osalta suurimpana haasteena on vastata ns. kriisikuntaselvityksen tuomiin haasteisiin sekä uuden hallituksen mukaisiin hallinto- ja palvelurakennemuutoksiin. Osastokohtaisesti vuoden 2012 toimenpiteet on valittu peilaten uuteen kuntastrategiaan. Tämän vuoksi on hallintoosastolla ja kunnanhallituksella erityisen hyvä pohja lähteä toteuttamaan välittömästi yhteisesti valittujen tavoitteiden saavuttamista. Hyvinvoinnin edistämistä koordinoidaan hallinto-osaston toimesta yhdessä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän kanssa. 14 Hallinto-osaston taloussuunnitelma 1000 HALLINTO-OSASTO TA 2011 TA 2012 Muutos-% TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,5 Maksutuotot ,4 Tuet ja avustukset ,1 Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT ,1 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,0 Palvelujen ostot ,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8 Avustukset ,3 Muut toimintakulut ,7 TOIMINTAKULUT ,4 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , VAALIT TA 2011 TA 2012 Muutos-% TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT ,2 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , TARKASTUSTOIMI TOIMINTAKULUT ,3 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , HALLINTO- JA TALOUSPALVELUT TOIMINTATUOTOT ,2 TOIMINTAKULUT ,9 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ELINKEINOTOIMI TOIMINTATUOTOT ,4 TOIMINTAKULUT ,2 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , MAASEUTUTOIMI TA 2011 TA 2012 Muutos-% TOIMINTATUOTOT 0 0 TOIMINTAKULUT ,1 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , YH TYÖLLISTÄMINEN TA 2011 TA 2012 Muutos-% TOIMINTATUOTOT ,8 TOIMINTAKULUT ,7 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,1

17 OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄ TA 2011 TA 2012 Muutos-% TOIMINTATUOTOT 0 0 TOIMINTAKULUT ,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , OSTOPALVELUT MUILTA TA 2011 TA 2012 Muutos-% TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT ,6 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,6 Muutokset vuonna Yhteispalvelupisteen perustaminen - Uusi maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue aloittaa - Kumppaniksi ry:n työpajan siirtyminen kunnan hoidettavaksi - Elinkeinotoimen ja vapaa-aikatoimen tehtäväjärjestelyt Vaalit Vuonna 2012 järjestetään presidentinvaalit ja kunnallisvaalit Tarkastustoimi Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Lautakunnan koulutukseen varaudutaan. Tilintarkastusyhtiönä on KPMG Hallinto- ja talouspalvelut Tehtäväalue sisältää kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, keskustoimiston, taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, atk-palvelujen tulot ja menot. Ulkopuolisilta ostettavia palveluja ovat verotus-, velkaneuvonta- ja kuluttajaneuvontapalvelut sekä kuntapalvelutoimistosta ostettavat talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon palvelut. Kuntayhtymien menoissa ovat Kainuun maakunnan, Kuntaliiton ja Pohjois-Pohjanmaan liiton sekä Oulunkaaren kuntayhtymän osuusmaksut. Perustehtävä / Toiminta-ajatus Visio 2014 Hallinto- ja talouspalvelujen toiminta-ajatuksena on luoda edellytykset luottamushenkilöille ja hallintokunnille tulokselliseen toimintaan tarjoamalla riittäviä hallinto-, toimisto- ja asiakaspalveluja sekä tuoda kuntakonserninäkökulmaa päätöksentekoon. Hallinto- ja talouspalvelut tuotetaan taloudellisesti ja tehokkaasti yhdessä Oulunkaaren kuntayhtymän kuntapalvelutoimiston kanssa sähköisiä mahdollisuuksia hyväksi käyttäen. Kriittiset menestystekijät (Missä on onnistuttava) Tavoitteet 2012 Arviointikriteerit / mittarit Toimenpiteet 2012 Hallinto-osaston peruspalvelut toimivat Yhteistoiminta-alueen palvelut toimivat Koko kunnan taloudenhoidossa onnistutaan ja toimintaa seurataan systemaattisesti Positiivinen muutos palautteen ja kyselyiden kautta Lähipalvelut säilyvät ja laatu turvataan vähintään nykyisellä tasolla Alijäämä pienenee suunnitelman mukaisesti Toiminta on strategian ja toimintasuunnitelman mukaista Palautteen /kyselyn tulokset Palautteen /kyselyn tulokset Talousarvioon ei tule ylityksiä kesken vuoden Toimintasuunnitelmassa valittujen toimenpiteiden toteutuminen Hallinto-osaston tehtäväjaon selkiyttäminen Lähetekeskustelut kunnassa ennen yhteisiä kokouksia, saatuun palautteeseen reagoiminen Raportointi ajan tasalla, kaikki osastot pysyvät sovituissa raameissa Johtoryhmä seuraa toimenpiteiden toteutumista ja raportoi niistä kesäkuun valtuustolle

18 16 Kunnan viestintää uudistetaan ja tehostetaan edelleen Yhteispalvelupisteen suunnittelu ja toteutus Kunta onnistuu kokonaisvaltaisesti työllistämistoiminnassaan Uudet nettisivut toimivat ja ovat ajantasaiset Tiedotusvälineillä, kuntalaisilla ja henkilöstöllä on ajantasainen ja oikea tietoa kunnan toiminnasta Yhteispalvelupisteen perustamisessa onnistutaan Työmarkkinatuen kuntaosuutta pienennetään tuntuvasti v.2011 tasosta Yhä useampi nuori on aktivointitoimenpiteiden piirissä Annettu palaute nettisivuista Julkaistut tiedotteet Henkilöstön palaute Palvelun laatu asiakkaan näkökulmasta Kuntaosuuden suuruus, listalla olevien lukumäärä Työttömien nuorten määrä Uusien nettisivujen lanseeraaminen Tiedotteiden systemaattinen laadinta Henkilöstötiedotteen julkaiseminen ja kehittäminen, Intran käytön tehostaminen Työvoimatoimiston siirtyminen kunnanvirastolle, muiden valtion palveluiden tulevaisuuden selvittäminen Etsivän nuorisotyön jatkaminen ja nuorten työpajatoiminnan käynnistäminen Työpajan toiminnan uudistaminen Elinkeinot ja kulttuuri Yksi kunnan keskeisistä tavoitteista on paikkakunnan elinvoimaisuuden lisääminen. Aktiivisella elinkeinojen kehittämistyöllä ja auttamalla yrityksiä laajentamaan toimintaansa voidaan saada aikaan uusia työpaikkoja. Kehittyvä talouselämä luo puolestaan voimavaroja myös kunnan tuottamien palvelujen kehittämiseen. Elinkeinotoimen tavoitteena on saada väestötappio pysähtymään ja kunnan elinvoima kasvamaan nykyisiä yrityksiä kehittämällä sekä edistämällä uusien yritysten ja toimipaikkojen syntymistä. Elinkeinotoimen tehtäviä ovat yritysneuvonta, yhteydenpito yrityksiin ja kehittämisorganisaatioihin, elinkeinojen kehittämishankkeiden ja toimenpiteiden suunnittelu, toteutus ja ohjaus sekä kunnan markkinointi. Vuonna 2012 kulttuuri- ja matkailupalvelut sekä vapaa-aikapalvelut yhdistetään yhteiseen organisaatioon sivistyslautakunnan ja kunnanhallituksen (elinkeinotoimi) alaisuuteen. Elinkeinotoimen talousarvioon sisältyvät edelleen kulttuuritapahtumien sekä matkailullista merkitystä omaavien tapahtumien kehittäminen, järjestäminen tai tukeminen, Lamminahon talon museotoiminta sekä osallistuminen Kassu Halonen Taidetalon toiminnan kehittämiseen ja markkinointiin. Kulttuuri- ja elinkeinosihteerin virka muuttuu vapaa-aikajohtajan viraksi, jonka tehtävät jakautuvat elinkeinotoimen ja vapaa-aikatoimen kesken (50/50%). Perustehtävä / Toiminta-ajatus Visio 2013 Elinkeino- ja kulttuuritoimen tehtävä on perusedellytysten luominen eri elinkeinoille, yritysneuvonta ja aktiivinen elinkeinojen kehittämistyö tavoitteena nykyisten yritysten ja työpaikkojen säilyminen sekä uusien yritysten saaminen kuntaan. Toimintaan liittyvät oleellisesti myös kunnan markkinointi uusille asukkaille ja yrittäjille sekä kulttuuri- ym. tapahtumien järjestäminen ja tukeminen. Vaalassa on hyvät perusedellytykset yritystoiminnalle, riittävästi tonttimaata, hyvät kunnallistekniset valmiudet sekä asiantuntemusta neuvoa ja avustaa uuden yritystoiminnan aloittamisessa sekä olemassa olevien yritysten kehittämisessä. Rokua Geopark- ja Tervan Tie- teemojen alle on syntynyt merkittävää uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja. Myös nykyiset yritykset ovat kyenneet hyödyntämään nämä uudet teemat omassa liiketoiminnassaan. Kunnassa toteutetaan eri järjestäjien toimesta sarja matkailullista merkitystä omaavia kulttuuri- ym. tapahtumia. Kriittiset menestystekijät Nykyisten yritysten kehittyminen, työ- Tavoitteet 2012 Arviointikriteerit / mittarit Nykyiset työpaikat säilyvät ja syntyy 10- Työpaikkojen lukumäärä vuoden Toimenpiteet 2012 Yritysten kehittämistarpeiden ja mahdollisuuksien kartoitus, yritysneuvonta

19 17 paikkojen säilyminen ja uusien työpaikkojen syntyminen. Uusien yritysten syntyminen, laajentaminen tai siirtyminen Vaalaan. Työllisyys paranee Matkailualan yritysten ja työpaikkojen määrä kasvaa Elintarviketuotannon kehittäminen Lähienergiaa tuottavien yritysten syntyminen 15 uutta työpaikkaa toimiviin yrityksiin. Yritysten lukumäärän kasvu 5-6 yritystä (netto), uusia työpaikkoja syntyy kpl. Työttömyysaste alenee vuositasolla alle 14 prosenttiin. Uusia yrityksiä 2-3 ja uusia työpaikkoja 5-10 (luvun sisältyvät edellisellä sivulla olevaan uusia yrityksiä ja työpaikkoja koskevaan tavoitteeseen) Maatilojen määrän säilyminen, maataloustuotannon kasvu, työpaikkojen määrä elintarviketuotannossa ja -jalostuksessa kasvaa Uusia yrityksiä 1-2, joissa työpaikkoja 5-6 lopussa. Yritysten ja työpaikkojen määrä vuoden lopussa. Keskimääräinen työttömyysaste. Matkailuyritysten ja niissä olevien työpaikkojen lukumäärä vuoden lopussa Maatilojen ja muiden ruokaa tuottavien yritysten lukumäärä, työpaikkojen määrä Yritysten ja työpaikkojen määrä ja yrityskohtaiset kehittämishankkeet, työvoimakoulutus, yritysalueiden kaavoitus ja rakentaminen sekä toimintaympäristön kehittäminen, toimitilojen laajennukset, vaalalaisten yritysten huomioiminen hankinnoissa (tarjouspyynnöt), yritysten markkinoinnin avustaminen (esim. palveluhakemisto ja matkailuyritysten yhteismarkkinointi), pienyritystuki (leader), seutuyhteistyö (kehittämishankkeet). Yrittäjyyskasvatus kouluissa, yritysneuvonta ja asiantuntija-apu, yrittäjäkoulutus, Ammattipaja Apajan kehittäminen, Vaalan markkinointi yrityksille sijaintipaikkana (lehti-ilmoittelu, suoramarkkinointi ym.), vastaanottotilojen rakentaminen ja vuokraus, pienyritystuki (leader). Työnhakijoiden ammattitaitokartoitukset, ammattikurssit ja muu valmennus, työpaja- ja työharjoittelutoiminnan kehittäminen, työllistämistoimet ja työllistämisen tukeminen. Rokua Geopark- ja Tervan tie- matkailutie statusten hyödyntäminen, Oulujärven Melontakeskus sekä matkailukeskittymien (Säräisniemi - Vaala ja Manamansalo) ja niissä toimivien yritysten kehittämisstrategioiden laadinta Rokua- Oulujärvi matkailun masterplanin pohjalta Lähiruokakonseptin ja paikallisten raaka-aineiden jalostukseen erikoistuneiden yritysten synnyttäminen ja kehittäminen (kala, sienet, marjat, maito, juurekset jne) Biokaasutuotantoyrityksen perustaminen ja toiminnan käynnistäminen (esisuunnitelmat valmiina), lämmön kokonaistoimitukseen erikoistuneen yrityksen syntyminen Tapahtumia ja tekemistä kuntalaisille, vapaa-ajan asukkaille ja matkailijoille 5-10 tapahtumaa Tapahtumien lukumäärä ja kävijämäärät Kunnan organisoimina Vaala-päivät, itsenäisyyspäiväjuhla, vähintään 2 teatteriesitystä ja 1 konsertti. Lapsille ja nuorille noin 1-3 kulttuuritapahtumaa (yhteisrahoitus nuorisotoimen kanssa).järjestöjen tai yritysten järjestämiä tapahtumia 5-8, joita tuetaan joko yhteistoimintaosuudella tai avustuksella. Elinkeinotoimisto Elinkeinotoimisto sijaitsee entisellä Vaalan ammattikoululla ammattipaja Apajassa (Teollisuustie 2). Toimistossa työskentelee yritysasiamiehen lisäksi vapaa-aikajohtaja. Samassa kiinteistössä sijaitsevat myös vapaa-aikatoimisto, nuorisotilat, Kumppaniksi ry:n työpaja, kunnan teknisen toimiston tiloja sekä tilapäisesti myös yhtenäiskoulun teknisten ja taitoaineiden opetustilat. Apajan tiloissa on vuokralla myös neljä yritystä. Kiinteistön kaikki tilat ovat tällä hetkellä käytössä. Tulevina vuosina

20 tilojen vapautuessa koulun käytöstä Apajasta kehitetään yrityshautomo, josta aloittava yrittäjä voi neuvonta- ja asiantuntijapalvelujen lisäksi saada vuokralle kalustetut toimitilat laajakaistayhteyksineen yrityksen käynnistysvaiheen ajaksi. Omaa yritystoimintaa suunnittelevien lisäksi samantyyppistä opastusta ja tiloja on tarkoitus tarjota myös omaa ammattia etsiville tai ammattia vaihtaville työnhakijoille. 18 Elinkeinojen edistäminen ja yritysneuvonta Elinkeinojen edistämistyöstä ja yritysneuvonnasta vastaa yritysasiamies. Vaala tekee kehitysyhteistyötä sekä Kainuun että Oulunkaaren kanssa. Vaala kuuluu tämänhetkisessä EU:n yritystukialueluokituksessa Itä- Suomen tavoitealueeseen ja yritysten kehittämistuet haetaan Kainuun ELY- keskukselta. Vaala rahoittaa osaltaan Kainuun Etu Oy:n toteuttamaa Kainuun maakuntasuunnitelmassa valittujen kärkielinkeinoalojen kehitystyötä, osallistuu Oulujärvi Leader ry:n kautta tapahtuvaan kehittämis- ja pienyritystoiminnan rahoitukseen, on mukana Humanpolis Rokuan ja muiden Rokuan alueen hankkeiden, Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) ja muiden vastaavien kehittämishankkeiden toteutuksessa ja rahoituksessa. Olemme mukana myös Oulunkaaren seutukunnan elinkeinojen kehittämistyössä mm. Oulunkaaren KOKO- ohjelman toteutuksen ja seutukunnan elinkeinotiimin kautta. Hankkeisiin osallistumisesta päättää kunnanhallitus kussakin tapauksessa erikseen. Talousarvioon varatut hankeosuuden on eritelty liitteessa. Matkailu ja kulttuuri Matkailun kehittäminen on Vaalan kunnan tärkeimpiä painopistealueita. Matkailun markkinointi- ja kehittämis- sekä yhteistyötehtävistä vastaa vapaa-aikajohtaja yhteistyössä yritysasiamiehen kanssa. Kunta kehittää aktiivisesti matkailuelinkeinoa, markkinoi olemassa olevia matkailupalveluja ja -kohteita sekä ylläpitää tai tukee matkailun käyntikohteita. Matkailun yritystoiminnan kehittämisessä hyödynnetään Rokua Geoparkin ja Tervan Tie- matkailutien tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet. Kunta osallistuu Oulujärven Jättiläiset ry:n ja Rokua Geoparkin yhteismarkkinointiin. Manamansalon musiikki- ja taideyhdistyksen / Kassu Halonen Taidetalon toimintaan on varattu yhteistoimintasopimukseen perustuva osuus euroa. Museoviraston kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti Vaalan kunta vastaa Lamminahon talon käyttökustannuksista ja kesäaikaisesta toiminnasta. Lamminahon kesätoiminnan nettokustannukset elinkeinotoimen budjetissa ovat vajaat euroa. Kiinteistökulut ovat teknisen toimen budjetissa. Vaalassa kunnan kulttuuripalvelujen tärkeimpänä tehtävänä on tarjota kuntalaisille ja vapaa-ajan asukkaille monipuolisia kulttuuritapahtumia ja taidenäyttelyitä sekä edistää matkailullisesti merkittävien tapahtumien kehittämistä ja toteuttamista yhteistyössä järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa. Tavoitteena on lisätä kulttuuripalvelujen saavutettavuutta ja edistää kuntalaisten kulttuurin tuottamista ja käyttöä. Kulttuuripalvelut pitävät sisällään kunnan itse tuottamia tai tilaamia kulttuuritapahtumia sekä kulttuuriretkiä. Osa tapahtumista on vuosittain toistuvia ja osa kertaluonteisia. Tällaisia ovat mm. kesäteatterit, saarikonsertti, taidenäyttelyt, kylien kulttuuritapahtumat, Vaala-päivät, itsenäisyyspäiväjuhla sekä tilattuina tapahtumina vierailevat teatterit, konsertit, muut mahdolliset esitykset. Kulttuuritapahtumia järjestetään yhteistyössä vapaa-aikatoimen kanssa ottaen huomioon myös koulujen tarpeet. Matkailullisesti merkittävien tapahtumien järjestäjien kanssa tehdään yhteistoiminta-/markkinointisopimuksia (mm. Manamansalon Saarikonsertti, Hauki-EM ja vetouistelun SM, Oulujärven hiihto, Beach Volley, Asfalttisprint). Yhteistoimintaosuuksiin on varattu Pienempiin, lähinnä kuntalaisille suunnattuihin tapahtumiin ja retkiin varataan kohdeavustuksina yhteensä euroa. Yksittäiset avustukset ovat riippuen tapahtuman laadusta ja laajuudesta. Aktiivinen järjestö ja kylätoiminta yhteistyössä vapaa-aikasektorin kanssa Elinkeino- ja vapaatoimi toimii yhteistyötahona yleishyödyllisten yhdistysten ja kyläyhdistysten suuntaan. Tavoitteena on vireä ja hedelmällistä yhteistyötä synnyttävä toiminta. Kyläparlamentti, jossa kylät ja kunnat vaihtavat näkemyksiään pidetään kaksi kertaa vuodessa. Kerran vuodessa järjestetään kaikille yhdistyksille tarkoitettu yhdistys/kumppanuuspäivä.