Lempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen"

Transkriptio

1 Lempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen raportti 2014

2 1 Sisällys 1 Vuosi Toimintasuunnitelma Maankäyttö ja kaavoitus Katu- ja ulkovalaistuksen sähkönkäyttö Liikenne ja liikkuminen... 8 Lempäälän kunnan tuottamiin palveluihin liittyvä liikkuminen... 8 Joukkoliikenne Rakennukset ja rakentaminen Julkiset palvelurakennukset Vuokra-asunnot Kiinteistö Oy Sirkkavuori Hankinnat Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy Jätehuolto Pirkanmaan Jätehuolto Oy Jätehuollon logistiikan kehittäminen Kaasuauto Tampereen keskusta-alueelle Jätteen lajittelun parantaminen Kaatopaikkakaasun talteenoton tehostaminen Jätteen synnyn ehkäisy ja materiaalitehokkuuden edistäminen Biojätteen mädätyslaitos Jätteen putkikeräysjärjestelmät Jätteen energiahyötykäyttö Muuta, toimintatapoihin tehtävät muutokset Vesihuolto - Lempäälän Vesi Energiantuotanto - Lempäälän Lämpö Elinkeinot ja osaaminen Koulujen ja päiväkotien energiansäästötyö Päiväkotien energiansäästötyö Koulujen energiansäästötyö Lukio Hakkarin koulu Sääksjärven koulu Kelhon koulu Kuljun koulu Kuokkalan koulu Lastusten koulu... 29

3 Lempoisten koulu Mattilan koulu Moision koulu Säijän koulu Nurmen koulu Kestävä kehitys osana energiansäästötyötä Sopeutumistoimet ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin Yhteenveto Energiankulutus vuonna Energiansäästöinvestoinnit Energiankulutusten vertailu Tampereen seudulla... 41

4 3 1 Vuosi 2014 Lempäälän kunta on solminut Kuntien vapaaehtoisen energiatehokkuussopimuksen (KETS). Sopimusjärjestelmään liittyessään Lempäälä on sitoutunut ohjeelliseen 9 %:n energiankäytön tehostamiseen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2016 mennessä. Vuonna 2010 Lempäälän kunta hyväksyi seudullisen ilmastostrategian, jonka tavoitteena on 30 %:n absoluuttinen tai 40 %:n asukaskohtainen CO 2- päästöjen vähentäminen vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2014 Lempäälän kunnan julkisten palvelurakennusten, asuinrakennusten (Sirkkavuori), ulko- ja katuvalaistuksen, autojen ja työkoneiden, keittiöiden sekä vesi- ja jätevesihuollon yhteenlaskettu energiankulutus oli MWh. Kokonaiskulutus koostui MWh:n lämmönkäytöstä (sääkorjattu), MWh:n sähkönkäytöstä sekä 360 MWh:n liikennepolttoaineiden käytöstä. Energiankulutus kaikkiaan lisääntyi vuodessa 1,5 %. Uusiutuvien polttoaineiden käyttö lämmitykseen on kasvanut, sillä Lempäälän Lämmön puupohjaista polttoainetta käyttävä kaukolämpölaitos Sääksjärvellä valmistui vuonna 2013 ja sitä kautta vuonna 2014 uusiutuvan osuus kaukolämmöstä oli 21 %. Lisäksi Sirkkavuorella pari maalämpökohdetta ovat osittain uusiutuvalla energialla lämpiäviä. Lempäälän kunnan ostama sähkö on vuodesta 2012 lähtien 100 % uusiutuvalla tuotettua. Lempäälän kunnan sähkön- ja lämmönkulutus on noussut reilulla neljänneksellä vuodesta Tähän vaikuttaa kunnan kasvu ja lisääntynyt rakennuskanta. Ominaiskulutukset varsinkin lämmönkulutuksen osalta ovat olleet koko ajan laskusuunnassa. Lämmön osalta ominaiskulutukset ovat laskeneet vuodesta %, sähkön osalta 16 %. Sähkön ominaiskulutus on lähtenyt laskemaan vasta parin viime vuoden ajalla. Kuntien vapaaehtoisen energiasopimuksen mukaisesti seuraamme ja raportoimme Motivalle energiansäästöä, joka lasketaan tehdyistä toimenpiteistä. Lempäälän kunnan laskennallinen energiansäästö on MWh/vuosi. Kokonaistavoite vuodelle 2016 on MWh/vuosi. Vuoden 2013 välitavoite MWh saavutettiin ja kokonaistavoite on saavutettavissa jatkamalla energiankäytön tehostamista ja siihen tehtäviä investointeja. Vuonna 2014 energiatehokkuuden kasvattamiseksi, energiansäästön saavuttamiseksi ja turhan kulutuksen estämiseksi sekä CO 2-päästöjen alentamiseksi toimenpiteitä olivat esimerkiksi seuraavat: - Kahdeksan kohteen (Hakkarin koulu, Lempoisten Uimala, Moision koulu, Päiväkoti Mansikkamutka, Kelhon koulu, Mattilan koulu, Säijän koulu ja Nurmen koulu) energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä tehostetaan kunnan ja Lempäälän Lämmön yhteisellä ESCO-hankkeella. Hanke alkoi vuonna 2013 Hakkarin koulun ilmanvaihdon saneerauksen ensimmäisellä vaiheella. Hakkarin koulun saneerauksen jatkaminen sekä Moision koulun kylmälaitteiden lauhdutuslämmön talteenotto olivat vuorossa vuonna Muiden kohteiden toteutus on vuosien 2015 ja 2016 puolella. - Lempäälän kunta osallistui energiansäästöviikon viettämiseen viikolla Lempäälän kunta osallistui aktiivisesti seudun kuntien energiatehokkuus- ja ilmastotoimien kehitystyöhön, esimerkiksi seudun kuntien KETS/KEO-henkilöiden yhteisiin tilaisuuksiin. Tähän raporttiin eri osiot ovat toimijoiden itsensä kirjoittamia. Osuudet Jätehuolto Pirkanmaan Jätehuolto Oy sekä Hankinnat, laitteiden vuokraus ja kulutus Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy on kirjoitettu yhteisesti kaikkien kuntien käyttöön, joten näissä raporttiosuuksissa on myös laajemmin seutukunnallisia toimia. Raportissa on myös Lempäälän Lämmön osalta yhteenveto. Lempäälän Lämpö ei kuulu kunnan energiatehokkuussopimuksen piiriin. Heillä on oma energiantuotantoon liittyvä energiatehokkuussopimuksensa.

5 4 2 Toimintasuunnitelma Lempäälän kunnan energiansäästötyötä johdetaan energiatehokkuuden ohjausryhmästä käsin. Ohjausryhmä on kunnanhallituksen nimeämä. Energiansäästötyön pohjalla on energiatehokkuuden toimintasuunnitelma, joka on hyväksytty kunnanhallituksessa Ensimmäinen päivitys toimintasuunnitelmaan on hyväksytty kunnanhallituksessa Toimintasuunnitelma löytyy sähköisessä muodossa kunnan internetsivuilta. Kunnan internet-sivuilla -> Palvelut -> Asuminen, rakentaminen ja ympäristö -> Kestävä kehitys -> Energiatehokkuus ja ilmasto Edellä mainituilta sivulta löytyvät myös aiempien vuosien energiatehokkuuden raportit.

6 5 3 Maankäyttö ja kaavoitus Tavoite ja toimintatapa - Lyhyesti periaatteet ja päätökset - Kunnan oma toiminta ja seutuyhteistyö Lempäälän kuntastrategian hyväksyminen (kunnanvaltuusto ) Kunnan taloussuunnitelma hyväksyminen (kunnanvaltuusto ) Kaavoitusohjelma, talousarvio 2014 hyväksyminen (kunnanvaltuustossa ) Hajarakentamisen periaatteet hyväksytty (kunnanvaltuustossa ) Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 valmistelutyö päätökseen (seutuhallitus ) Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimus ( ) Asemakaavojen ulkopuolisen rakentamisen seudulliset periaatteet, Seutuhallitus ( ) Maapoliittinen ohjelman laatiminen on käynnistetty Lempäälässä loppuvuodesta 2014 ja sen odotetaan valmistuvan viimeistään syksyllä Maapoliittisen ohjelman yhtenä tavoitteena on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja näin saavutettava rakennetun ympäristön energiatehokkuus. Yhdyskuntarakenteen energiatehokkuus kuuluu parhaisiin tapoihin vähentää ilmastonmuutoksen vaikutuksia eli vähentää suhteellista ja absoluuttista energian- ja materiaalien kulutusta asukasta kohti. Toteutuneet toimenpiteet - Lyhyesti, mitä raportointivuonna on tehty Vuonna 2014 vahvistuneissa asemakaavoissa (5 kpl) ei ole suoraan tarkasteltu energiatehokkuuden kysymyksiä, mutta kaavat ovat osaltaan tiivistäneet kunnan taajamarakennetta. Kaavat tiivistävät keskeisiä alueita Tampereentien ja Kuljuntien ympäristössä sekä joukkoliikenteen saavutettavissa olevaa Kiviahon aluetta ja olemassa olevaa taajamarakennetta Kurrenkujalla. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Toimintatapojen kehittäminen Seudun rakennesuunnitelman 2040 linjaamana energia- ja resurssitehokkaita valintoja tulee tehdä maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelussa. Tiivistämällä taajamien ja keskusta-alueiden maankäyttöä sekä vahvistamalla joukkoliikennekäytäviä asutuksen, kaupan, palvelujen ja toimistojen alueena lisätään myös energiatehokkuutta sekä vastataan seudullisen ilmastostrategian tavoitteisiin. - Erityishankkeet Keskustan kehittäminen ja tiivistäminen rautatieaseman ympäristössä käynnistettiin Piiponpellon asemakaavamuutoksella nro Keskustan kehittäminen jatkuu aktiivisesti tulevina vuosina. Seuranta - Lyhyesti mittarit

7 6 Vuosittain laadittavat kestävän kehityksen mittarit sekä seudulliset MAL-aiesopimukseen liittyvä raportointi, jossa tietoina ovat mm. raakamaan hankinta ja varanto, asemakaava ja yleiskaavavaranto, suunnittelutarveratkaisut, asuntotuotanto talotyypeittäin, joukkoliikenteen käyttö. - Kustannukset Vastuutaho ja lisätietoja - Yksikkö ja henkilö Kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus, Kaavoitusarkkitehti Maija Villanen - Maankäyttö, kaavoitus, rakennesuunnitelma

8 7 4 Katu- ja ulkovalaistuksen sähkönkäyttö Tavoite ja toimintatapa - Energiataloudellinen katuvalojärjestelmä - Ohjausjärjestelmää uudistamalla valo-ohjauksen kautta energiasäästöä. Toteutuneet toimenpiteet - Valaistuksen kesäsammutus noin 3 kuukautta. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Järjestelmällinen ohjausjärjestelmän uusiminen määrärahojen puitteissa. - Erityishankkeet Seuranta - Vähentynyt energiankulutus Kulutustiedot - taulukko ja kaavio Taulukko 4.1 Katu- ja ulkovalaistuksen sähkönkulutukset vuosittain Katu- ja ulkovalaistus VUOSI Katu- ja ulkovalaistuksen energiankulutus / MWh valaistu katupituus / km arvioitu - valaisinpisteiden lukumäärä arvioitu - Saavutetut säästöt / Motivan raportointi löytyvät osiosta Yhteenveto Vastuutaho ja lisätietoja - Yksikkö ja henkilö Tekninen toimi, yhdyskuntatekniikka, kunnossapitopäällikkö Antti Jokela

9 8 5 Liikenne ja liikkuminen Lempäälän kunnan tuottamiin palveluihin liittyvä liikkuminen Liikenteen ja liikkumisen osalta seurataan kunnan maksamia kilometrikorvauksia sekä kunnan omalla kalustolla ajettuja kilometrejä sekä työkoneiden käyttöaikatunteja. Kilometrikorvausten osalta on vähennystä jo toista vuotta peräkkäin. Nyt aiemmasta vuodesta vähennystä on 4,1 %, joka merkitsee pienempiä vuosikustannuksia energiansäästön lisäksi. Kunnan omalla kalustolla ajetut kilometrit ovat vähentyneet vuonna 2014, ollen samaa tasoa kuin vuonna Kunnan omilla autoilla ajetut kilometrit ovat noin 10 % työntekijöiden omilla autoilla ajetuista työajoista (vrt. kilometrikorvaukset, km). Työkoneiden käyttötunnit ovat jonkin vähentyneet. Käyttötunnit vaihtelevat paljon vuosittain. Taulukko 6.1 Lempäälän kunnan maksamat kilometrikorvaukset (euroa) vuosina Kilometri- korvaus, oma auto muutos % 7 % 33 %** 8 % 1 % -5,4 % -3,7 % Km-korvaus, yli 5000 km muutos % -8 % 97 %** 2 % -7 % -7,2 % -5,4 % Polkupyörä Moottoripyörä Mopo Muu kulkuneuvo Perävaunu Koira/Tavara yli 80 kg Lisämatkustaja Muut matkakulut, ei kuittia YHTEENSÄ ** Vuonna 2010 alusta maatalouslomituksen henkilöstön määrä kasvoi Lempäälän isäntäkuntavastuun laajetessa lomituspalveluiden hoidossa. Muutoksen jälkeen 11 kunnan lomitushenkilöstö on Lempäälän kunnan palkkalistoilla. Taulukko 6.2 Lempäälän kunnan omilla autoilla ajetut kilometrit ja työkoneiden käyttötunnit Työkoneet ajotunnit muutos % -26 % 24 % -25% - 8% Ajoneuvojen kilometrit muutos % -8 % -4 % 9 % -9 %

10 9 Joukkoliikenne Tampereen kaupungin joukkoliikenneyksikkö on joukkoliikennepalveluiden suunnittelu- ja tilaajaviranomainen Tampereen kaupunkiseudun kuntien alueella. Palvelut hankitaan yksityisiltä yrityksiltä sekä omana tuotantona Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitokselta (TKL). Palveluhankinnassa tilaaja määrittelee reitit ja aikataulut sekä liikenteessä käytettävää linja-autokalustoa koskevat vähimmäisvaatimukset. Toimenpiteet - Liikennepalveluiden kilpailutuksessa otetaan energia- ja päästöasiat huomioon entistä paremmin. Kilpailutuksien osalta toiminta on jatkuvaa. - Tampereen kaupunkiseudulla joukkoliikenteen järjestämistavan muutos vaikuttaa alkaen Pirkkalan, Lempäälän, Vesilahden, Kangasalan ja Nokian joukkoliikennepalveluihin. Siirtymäajan sopimukset korvaavat palvelut toteutetaan yhteen sovittaen Tampereen linjaston kanssa. Korvaavat liikennepalvelut on hankittu ja osittain vielä hankinnassa avoimilla tarjouskilpailulla bruttosopimuksin. Alkuvuoden osalta Tampereella jatketaan syksyllä 2013 käynnistyneillä liikennepalveluilla ja seutuliikennettä liikennöidään siirtymäajan sopimuksin kuten vuonna Järjestämistavan muutoksen seurauksena joukkoliikenneyksikkö suunnittelee ja kilpailuttaa seutuliikenteen. Tällöin päällekkäisiä julkisen liikenteen vuoroja voidaan karsia ja toimintaa tehostaa kohdentamalla tarjontaa paremmin vastaamaan kysyntää. Kohdentamalla tarjontaa energiankulutuksen ja päästöjen määrä laskee suhteessa kuljetettuihin matkustajiin. Järjestämistavan muutoksen myötä liikennettä on suunniteltu keskitetysti ja tarjontaa on kohdistettu aiempaa paremmin. Osaa tehdyistä muutoksista korjattiin vuoden 2014 aikana ja tarjontaa tullaan optimoimaan myös jatkossa. Uudistetun linjaston sisään ajaminen kestää jopa vuoden tai pari, jotta käyttäjät sisäistävät muuttuneen linjaston. - Vuoden 2013 lopulla joukkoliikenneyksikköön on nimetty ekotukihenkilö, joka keskittyy ympäristö- ja energia-arvoihin yksikön arkipäiväisessä toiminnassa. Ekotukihenkilö on toiminnallaan edistänyt yksikön sisäisiä ympäristöystävällisiä käytäntöjä Vastuuyksikkö ja henkilö Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, joukkoliikenne; joukkoliikenneinsinööri Sami Ruotsalainen Seuranta ja mittarit Seurantaa suoritetaan matkustajamäärien ja tarjottujen linjakilometrien eli energiankulutuksen suhteen.

11 10 6 Rakennukset ja rakentaminen Julkiset palvelurakennukset Tavoite ja toimintatapa Energiatehokkuus on mukana sekä palvelurakennusten rakennuttamisen että tilatoimen toiminnassa läpi koko tehtäväkentän. Taloussuunnitelman mukaisesti yksi keskeisistä toiminnan tavoitteista on energiansäästö, jota seurataan kulutusseurannalla ominaiskulutusten avulla. Keinoina ovat sekä energiainvestoinnit että käyttötekniset toimenpiteet. Uusien rakennusten suunnittelun ja rakentamisen sekä käyttöönoton energiatavoitteiden saavuttamiseksi on otettu käyttöön ns. TAPRE-periaatteet, joita tullaan noudattamaan Lempäälän kunnan rakennuskohteissa. (Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi (TAPRE) -hankkeen tavoite on luoda alueelliset energiatehokkuusmarkkinat, ts. yhtenäiset energiatehokkaat sopimus- ja toimintaperiaatteet, jotka helpottavat ja tehostavat kaikkien osapuolien työtä. TAPRESSA on osapuolina kiinteistön omistajina Tampereen kaupunki ja Tampereen kaupunkiseudun muut kunnat, Kesko, Pirkanmaan osuuskauppa, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä ja Suomen yliopistokiinteistöt Oy. Rakennus- ja huoltoliikkeitä on mukana 10, arkkitehtitoimistoja kaksi ja suunnitteluja konsulttitoimistoja kolme. Koossa on varsin kattava kokonaisuus pirkanmaalaisia rakentamisen toimijoita. Pirkanmaan palvelurakennuskannasta on hankkeessa mukana yli puolet.) Kulutusseuranta on hyvällä tasolla tiedon keräämisen suhteen. Kulutusseurannan piirissä oli vuoden 2014 lopulla 66 kpl ( m3) palvelurakennuksia. Sähkön osalta lähes koko kulutus on tuntitasolla seurattavissa. Veden- ja lämmönkulutusta seurataan kuukausitasolla. Kulutustiedosta saadaan myös hälytykset poikkeamista. Toteutuneet toimenpiteet - Energiansäästöinvestoinnit Vuonna 2013 aloitettiin Lempäälän Lämmön yhteisesti tehtävä ESCO-hanke (ESCOhankkeessa investoinnin toteuttaa ESCO-yritys siten, että loppuasiakas maksaa investoinnin (tai osan siitä) sen tuottamilla säästöillä sopimuksessa määritellyllä palvelukaudella). Tämä ESCO-hanke toteutetaan vuosina ja kohteina ovat Hakkarin koulun IV-saneeraus Laskennallinen säästö lämpöenergiassa 518 MWh sähköenergiassa 63 MWh CO 2-päästöissä 174 tn/a energiakustannuksissa /vuosi energiaseurannan mukaisesti tavoitteet jopa hieman näyttäisivät ylittyvän. Moision koulun kylmälaite-lto Laskennallinen säästö lämpöenergiassa 45 MWh/vuosi, sähköenergiaa kuluu 2 MWh/vuosi enemmän. CO 2-päästöissä 7,7 tn/a energiakustannuksissa /vuosi Mansikkamutkan lämmitystapamuutos (sähkölämmityksestä aluelämpöön) 2015 Uimalan aurinkoenergia sekä lämmitystapamuutos Kelhon, Mattilan, Nurmen ja Säijän koulujen lämmitystapamuutokset. Näissä muutetaan lämmitys öljylämmityksestä aluelämpöön. Aluelämpö tuotetaan uusiutuvalla energialla. Samassa yhteydessä uusitaan automaatio sekä tasapainotetaan lämpöverkostot kaikissa edellä mainituissa kohteissa. Näiden muutosten aika on vuonna 2016.

12 11 o Uudisrakentaminen Vuonna 2014 oli suunniteltavana Päiväkoti Otsonmäki Sääksjärvelle. Suunnittelun lähtökohdaksi on annettu energiankulutustavoitteet. Lisäksi kohteessa käytetään Tapreperiaatteita esimerkiksi koneiden ja laitteiden valinnassa. Kohteeseen tullaan tekemään Tapren mukainen toimivuustarkastelu. Lempoisten koulun laajennus ja peruskorjaushanke aloitettiin vuonna 2013 ja laajennuksen ensimmäinen vaihe otettiin käyttöön elokuussa Suunnittelun lähtökohtana oli annettu energiankulutustavoitteet. Suunnittelun aikana tehtiin vertailevat laskelmat eri vaihtoehtojen kannattavuudesta pidemmällä aikajänteellä. o Muuta Kiinteistönhuollossa on edelleen tehty aktiivista työtä energiansäästön eteenpäin viemiseksi. Tästä seurauksena on selvä ominaiskulutusten aleneminen kulutusseurannassa olevien kohteiden lämmön- ja sähkönkulutuksessa. Vuonna 2014 ominaiskulutuksen lasku sähköenergian osalta oli noin 10 %, lämpöenergian osalta noin 13 %. Suurimmat syyt vähentyneeseen ominaiskulutukseen ovat ilmanvaihdon käyttöaikojen optimoinnit sekä Hakkarin koulun lämmön- ja sähkönkulutuksen pieneneminen uudistetun ilmanvaihdon ja automaation ansiosta. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Toimintatapojen kehittäminen o Toimintatapoja on kehitetty tarjouspyyntöjen energiatehokkuusasioiden huomioinnissa sekä suunnittelun ohjauksen osalta. o Seutuyhteistyön merkeissä energiatehokkuuden yhteyshenkilöt tapaavat noin neljä kertaa vuodessa palavereihin, jossa käsitellään ajankohtaisia energiansäästöön ja uusiutuviin energiamuotoihin liittyviä asioita. - Erityishankkeet o Lempäälän kunta osallistuu Combi-hankkeeseen, joka on osa Tekesin INKA-ohjelmaa. Combihankkeen tavoitteena on tarkastella palvelurakennusten energiatehokkuuden parantamista lähes nollaenergiatasoon kokonaisvaltaisesti. Lähes nollaenergiarakentamisen (nearly zero-energy building, nzeb) käyttöönotto julkisissa rakennuksissa on tavoitteena vuoden 2019 alusta. Seuranta - Lyhyesti mittarit o Kulutuksia seurataan ominaiskulutusten avulla. - Kustannukset o ESCO-hankeen osalta kts. edellä Kulutustiedot - Kaaviot löytyvät kappaleesta 15 yhteenveto. Ominaiskulutuksissa lämmön kulutus on ollut laskeva jo vuodesta 2005 lähtien. Sähkön ominaiskulutus on pysynyt lähes samalla tasolla pidempään, mutta lähtenyt laskemaan voimakkaasti vuoden 2014 aikana. - Saavutetut säästöt / Motivan raportointi. Saavutetuista säästöistä löytyy osiosta 15 yhteenveto. Vastuutaho ja lisätietoja Palvelurakennukset rakentaminen, Rakennuttajapäällikkö Mervi Järvinen ja LVI-insinööri Päivi Liejumäki kunnossapito, Tilapalvelupäällikkö Timo Kujanpää ja LVI-insinööri Päivi Liejumäki

13 12 Vuokra-asunnot Kiinteistö Oy Sirkkavuori Tavoite ja toimintatapa - Kiinteistö Oy Sirkkavuori on Lempäälän kunnan 100% omistama yhtiö, joka toteuttaa kunnan asuntopoliittisia tavoitteita tarjoamalla asuntoja, jotka tilojen, tason, taloudellisen ja sosiaalisen ympäristön puolesta luovat asumistyytyväisyyttä asukkaille. - Kiinteistö Oy Sirkkavuoren tavoitteena on lisätä Lempäälän vuokra-asuntojen määrää joka vuosi 25 uudella asunnolla. Toteutuneet toimenpiteet - Yksi öljylämmityskohde vaihdettiin kaukolämpöön (Myllykoluntie 7) - Yhden kohteen vaihtaminen kaukolämpöön aloitettiin, valmistunut 3/2015 (Ehtoopirtti, Linnajärventie 5) Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Maalämpötarjoukset pyydetty kiinteistöön Peräkorventie 4 (Korpikuusi) - Ikkunoiden ja parvekeovien vaihto Harakkalantie 1 (Majaushovi), toteutuu 6/2015 Seuranta - Kulutustiedot: lämpö, sähkö, vesi - Harakkalantie 1:ssä ilmanvaihdon paraneminen, parempi sisäilma uusien ikkunoiden myötä, energiansäästö Kulutustiedot - Kuntaliiton jaottelu, kokonaiskulutus, ominaiskulutukset - Taulukko ja kaavio - Saavutetut säästöt / Motivan raportointi Vastuutaho ja lisätietoja - Johanna Heikkilä/Terhi Leppimaa

14 13 7 Hankinnat Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy Lyhyt kuvaus toiminnasta Perustietoa organisaatiosta ja sen toiminnasta joitakin tunnuslukuja. Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy on Tampereen seitsemän kehyskunnan (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi) omistama voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, joka tuottaa omistajilleen julkisia hankintapalveluja. Yhtiön liikevaihto vuonna 2014 oli noin euroa. Henkilöstöä yhtiössä on 4 henkilöä. Hankintasopimuksia, joita yhtiö hallinnoi, on noin 110 kappaletta. Tavoite -Mikä oli vuoden 2014 toiminnan tavoitteena energia- ja ilmastotoimien kannalta katsottuna; säästetty energiamäärä, CO2-määrä tai arvio siitä. Saavutettiinko tavoitteet, toteutuivatko suunnitelmat tmv. Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy ei voi vastata säästötavoitteista omistajakuntiensa puolesta, sillä tavoitteet voivat vaihdella kunnittain. KuHa kilpailuttaa hankinnat siten, että ne mahdollistavat säästöt energiamäärissä ja sopimuskauden aikana sopimustuoteuudistuksissa huomioidaan aina korvaavien/uusien sopimustuotteiden energiatehokkuudet mahdollisuuksien mukaan (mm. sopimukset 100 %:sti uusituvilla luonnonvaroilla tuotetusta sähköstä, ajoneuvosopimusten hybridi -vaihtoehdot, led-valoputket sisäkäyttöön, energiatehokkaat siirrettävät rakennukset, tulostuspalvelun energiatehokkaat monitoimilaitteet). Lyhyt kuvaus toimenpiteistä Toimintatavat - Kehitetään tilaajaosaamista kunnissamme korostaen energiatehokkaita vaihtoehtoja. Valitaan sopimusneuvotteluissa vaihtuvien sopimustuotteiden tilalle energiatehokkaampia vaihtoehtoja. Koulutus ja tiedotus - Vuosittain järjestämme noin 16 päivää hankintakoulutusta omistajakunnillemme, joissa aiheina on yleisen hankintakoulutuksen lisäksi mm. energiatehokkaat hankinnat, eettiset hankinnat, vastuullisuus hankinnoissa. Lisäksi tarvittaessa käymme koulutuksissa läpi tuotetasolla sopimuksiamme, joissa voisimme edistää energiatehokkuutta. Hankinnat - Energiatehokkuus ja ympäristötekijät otetaan huomioon kaikissa niissä hankinnoissamme, joissa se on hankinnan sisällön kannalta oleellinen ja huomioitava tekijä. Yhtä ainutta tapaa ei huomioimiseen ole, vaan se vaihtelee hankinnoittain (mm. ajoneuvot, sähkö, valaistus, rakennukset, pesulapalvelut, pesu- ja puhdistusaineet). Kehitystyö - Lähtökohtaisesti KuHa on valmis tekemään kehitysyhteistyötä. Kustannukset - investoinnit, työajan käyttö, ostopalvelut

15 14 - Oman toiminnan kehittäminen ja energiatehokkuuden sekä ilmastotoimen tehostaminen ovat osa normaalia toimenkuvaamme, joten näistä tekijöistä ei sen puolesta aiheudu meille lisäkustannuksia tai investointitarpeita Vastuuyksikkö ja henkilö - keneltä esim. saa lisätietoa Mervi Haataja, puh Seuranta ja mittarit, joilla tavoitteen saavuttamista mitattiin - Yhtiöllämme ei ole olemassa mittareita. Seuranta toteutetaan tilaajien ja toimittajien kanssa yhteistyössä käytävissä sopimuskatselmoinneissa.

16 15 8 Jätehuolto Pirkanmaan Jätehuolto Oy Jätehuollon logistiikan kehittäminen Kaasuauto Tampereen keskusta-alueelle Jätteenkuljetuksiin soveltuvia hybridiautoja ei juuri ole markkinoilla, mutta Pirkanmaan Jätehuollon urakoitsijana toimiva Sita Suomi Oy otti sovitusti vuonna 2014 käyttöön Tampereen keskusta-alueella yhden maakaasukäyttöisen jäteauton sekajätteen keräyksessä. Maakaasun käyttäminen jäteautojen polttoaineena vähentää merkittävästi sekä päästöjä että melua tavanomaiseen raskaaseen liikenteeseen verrattuna. Sitan autossa on myös sähkötoiminen pakkaaja, joka edelleen vähentää päästöjä ja melua. Pirkanmaan Jätehuollon logistiikkapäällikkö Timo Varsala tankkaamassa kaasuautoa. Jätteen lajittelun parantaminen Vuoden 2014 aikana Tampereen ja sen ympäristön alueellinen jätehuoltojaosto hyväksyi uudet, yhteistoiminta-alueen yhteiset jätehuoltomääräykset ja päätti kiinteistökohtaisen jätteenkuljetuksen jätelajikohtaisista alueista. Kiinteistökohtaisen jätteenkuljetuksen alueita laajennettiin, mikä tulee jatkossa tehostamaan myös biojätteen lajittelua, koska jätehuoltomääräysten mukaan vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistön tulee järjestää biojätteen keräysväline kiinteistökohtaisen biojätteen jätteenkuljetusalueella. Määräyksissä ei ole vielä muiden hyötyjätteiden (lasin, metallin ja kartongin) kiinteistökohtaista keräysvelvoitetta pakkausasetuksen siirtymäajan vuoksi. Kiinteistöt voivat halutessaan hankkia myös kiinteistökohtaiset hyötyjätteiden keräysvälineet. Työtä biojätteen ja kartongin lajittelun lisäämiseksi jatketaan.

17 16 Kaatopaikkakaasun talteenoton tehostaminen Kaatopaikoilla syntyy orgaanisen jätteen mätänemisen seurauksena kaatopaikkakaasua eli biokaasua. Kaasu koostuu pääasiassa metaanista ja hiilidioksidista, jotka molemmat ovat kasvihuonekaasuja ja kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Vuoden 2014 aikana liitettiin sekä Tarastenjärven että Koukkujärven uudet jätetäyttöalueet kaatopaikkakaasun keräyksen piiriin. Uudet loppusijoitusalueet on otettu käyttöön Tulevina vuosina kaatopaikkakaasun talteenottoa tehostetaan edelleen asentamalla uusia kaatopaikkakaasun talteenottokaivoja. Jätteen synnyn ehkäisy ja materiaalitehokkuuden edistäminen Toimenpiteet Järjestetään jätteensynnyn ehkäisyyn ja materiaalitehokkuuteen liittyviä tilaisuuksia ja tapahtumia, käynnistetään kehityshankkeita ja Tampereen kaupunkiseudun kouluilla pidetään vastuullisen kulutuksen oppitunteja ja tehdään uutta kuluttajille suunnattua verkkomateriaalia. Vastuuyksikkö ja henkilö Ekokumppanit Oy. Lisätietoja Harri Helin, Biojätteen mädätyslaitos Pirkanmaan Jätehuollon alueelta kerätyt biojätteet tullaan jatkossa käsittelemään nykyisen kompostointiprosessin sijaan mädätyslaitoksessa. Kompostoinnissa jätteen energiasisältö jätetään kokonaan hyödyntämättä ja lisäksi käsittelyprosessissa käytetään energiaa, mm. ilmastuksessa ja sekoituksessa. Mädätys puolestaan tuottaa energiaa metaanina. Tämä uusiutuva energia voidaan hyödyntää lämmön- ja sähköntuotannossa tai liikennepolttoaineena. Myös mädätysjäännöksen sisältämät ravinteet voidaan hyödyntää. Tavoitteena oli päättää toimintamallista biojätteen mädätyslaitoksen suhteen vuoden 2014 aikana. Toimintamallista ei kuitenkaan vielä päätetty vuoden 2014 aikana, koska vasta vuoden 2014 lopussa saatiin päätökseen neuvottelut mahdollisten yhteistyötahojen kanssa ja mädätyslaitokseen tulevat virrat voitiin määritellä riittävällä tarkkuudella. Vuoden 2014 marraskuussa valmistui konsultin tekemä esiselvitys, jossa tarkasteltiin reunaehtoja mädätystekniikoille ja sijoituspaikoille (Koukkujärven tai Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus), vertailtiin mädätystekniikoita, arvioitiin käsittelyn syötteet sekä prosessien aine- ja energiavirrat, kartoitettiin alustavasti lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuuksia sekä palveluntuottajia. Tämä esiselvitys luo pohjan keväällä 2015 aloitettaville jatkoselvityksille, joissa selvitetään tarkemmin erilaisten toteutusvaihtoehtojen ympäristö- ja taloudellisia vaikutuksia. Päätökset sijoituspaikasta ja toimintamallista tehdään vuoden 2015 aikana. Jätteen putkikeräysjärjestelmät Imukeräysjärjestelmän energiantarve on kwh/jätetonni, kun perinteisen järjestelmän energiantarve on kwh/jäte-tonni. Vuoden 2014 aikana otettiin Vuoreksen alueella käyttöön seitsemän uutta putkikeräysjärjestelmän keräyspaikkaa ja uutta putkistoa rakennettiin noin 800 m. Vuoden 2014 lopulla putkijärjestelmän piirissä oli noin 800 asukasta ja putkistoa oli rakennettu yhteensä noin 5,7 km. Asiakastyytyväisyystutkimuksen tulosten perusteella 71 % asukkaista kokee, että putkijärjestelmä on innostanut lisäämään lajittelua. Järjestelmä rakentuu Vuoreksen alueella v asti, jolloin käyttäjiä noin

18 17 Putkikeräyksen syöttöputkia, joiden luukut asukkaat aukaisevat sähköisesti luettavalla käyttäjäkohtaisella avaimella. Jätteen energiahyötykäyttö Tammervoiman hyötyvoimalaitos tulee vuoden 2016 alusta lähtien tuottamana jätteistä energiaa. Jätteiden energiahyödyntäminen täydentää jätehuoltoketjussa materiaalien kierrätystä. Tehokkaalla syntypaikkalajittelulla ohjataan kierrätysmateriaalit ja biologiseen käsittelyyn soveltuvat jätteet materiaalihyödyntämiseen. Energiahyödyntäminen ei kilpaile materiaalien kierrättämisen kanssa, vaan energiaksi ohjataan nykyisin kaatopaikoille päätyvä jätevirta. Hyödyntämällä jätteet energiana päästään eroon jätteiden kaatopaikkasijoittamisesta. Samalla ilmastokuormitus pienenee, kun biohajoavat jätteet eivät enää tuota kaatopaikalla metaania. Yli 60 prosenttia sekajätteestä muodostuu uusiutuvista energialähteistä ja voidaan luokitella biopolttoaineeksi. Biopolttoaineilla korvataan fossiilisia polttoaineita, kuten maakaasua. Vuoden 2014 aikana valmisteltiin Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen varastointialue, johon varastoidaan kotitalouksien sekajätettä jo vuoden 2015 alusta lähtien. Varastoidut jätteet tullaan tulevina vuosina hyödyntämään vähitellen hyötyvoimalaitoksen polttoaineena. Näin voidaan merkittävästi vähentää jätteiden kaatopaikkasijoittamista jo ennen hyötyvoimalaitoksen valmistumista. Muuta, toimintatapoihin tehtävät muutokset Vuonna 2014 uudistettiin Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n strategia ja otimme käyttöön uudistuneen organisaation, mikä tukee toimintamalleja ja pystyy vastaamaan tehokkaammin tulevaisuuden haasteisiin. Vuoden 2014 lopulla käynnistettiin projekti, jossa kehitetään Pirkanmaan Jätehuollon materiaalivirtoihin ja ympäristövaikutuksiin liittyvää tilastointia, seurantaa ja viestintää sekä sisäisesti että ulospäin. Tämä työ edistää myös energiatehokkuutta ja kasvihuonekaasupäästöjen hallintaa, kun seuraamme vaikutuksiamme tarkemmin ja osaamme kohdistaa kehittämistoimet oikeisiin kohteisiin.

19 18 9 Vesihuolto - Lempäälän Vesi Energiankulutusta seurataan säännöllisesti vesihuollossa. Sähköverkkoyhtiön toimesta vesihuollon kohteet on erotettu oman asiakasnumeron alle, jotta helpommin voidaan seurata kulutuksia. Kulutusseurannassa käytetään hyväksi verkkoyhtiön tietokantoja. Kulutusmääriä seurataan kuukausittain. Kulutusseurannalla on löydetty mm. viallisia laitteita pumppaamoilta, jotka korjaamalla energiankulutusta on saatu pienennettyä. Vesi- ja viemäriverkoston osalta on energiatehokkuudenkin kannalta oleellista, että verkostojen kunto pidetään hyvänä. Verkostojen rappeutuessa niihin voi tulla rikkoutumia ja vuotoja, jotka lisäävät viemäriverkostossa kulkevat veden määrää ja sitä kautta rasittavat turhaan viemärilinjojen, pumppaamojen ja puhdistamon kapasiteettia sekä lisää huoltotöiden määrää huomattavasti. Pumppaamoissa tämä näkyy ensisijaisesti pumppujen käyntiaikojen, ja siten suoran energiankulutuksen, nousuna. Viemäreissä vuotovesien pääsy näkyy putkien kapasiteetin ylittymisenä. Puhdistamolla tämä tarkoittaa suurempaa kapasiteettitarvetta, suurempia pumppaus- ja ilmastuskompressorien energiankäytön kuluja. Puhtaan veden puolella mahdolliset vuodot näkyvät siinä, että alueelle pumpattavaa vesimäärää ja siten samalla pumppujen kapasiteettia joudutaan nostamaan, jotta vettä riittää kaikille tarvitsijoille. Vesihuoltolinjojen kunnossapidon kannalta on oleellista, että niissä tehdään tarkistustoimenpiteitä vuosittain ja linjojen kuntoa seurataan aktiivisesti. Vuotovesien ja vuotojen poistamiseksi on linjastoja saneerattava tarpeellisilta osilta. Vesihuoltoverkostojen saneerausohjelma on päivitetty vuoden 2014 loppupuolella. Vesihuoltoverkostojen saneerausohjelmassa määritellään alueet, joilta vuotovesiä selvitellään sekä miltä alueelta vesijohtoverkostoja saneerataan. Jätevesipumppaamojen saneerausohjelmaa on päivitetty. Päivitetty ohjelma on saatu valmiiksi vuoden 2014 aikana. Jätevesipumppaamojen saneerausohjelmassa määritellään korjattavat pumppaamot ja käydään läpi mm. pumput, joiden kapasiteettia tarvitsee tarkastella. Vuotovesikartoituksia on tehty mm. Kuljun alueella sekä Sääksjärvellä. Vuonna 2014, on toteutettu saneerauksia seuraavilla alueilla: SULKOLA Johto Koko (mm)metrimäärä (m) Vesijohto Vesijohto Jätevesi Miemola Johto Koko (mm)metrimäärä (m) Vesijohto Jätevesi Hakkari (Mutkatie) Johto Koko (mm)metrimäärä (m) Vesijohto Jätevesi Jätevesi Kivekkääntie Johto Koko (mm)metrimäärä (m) Vesijohto Mäyräahteentie Johto Koko (mm)metrimäärä (m) Vesijohto Jätevesi Höytämöntie Johto Koko (mm)metrimäärä (m) Vesijohto Metalpak-Teollisuuspinnoite Johto Koko (mm)metrimäärä (m) Jätevesi Hakkarin vesitorni Johto Koko (mm)metrimäärä (m) Vesijohto Haurala Johto Koko (mm)metrimäärä (m) Vesijohto Vesijohto Jätevesi Taulukko 1. Vuonna 2014 saneeratut linjat.

20 19 Taulukossa 1 on esitetty vesijohdon alkuperäinen koko. Saneeraus keskitettiin alueille, joissa on vanhaa pääasiassa valuraudasta tehtyä vesijohtoa tai viemärissä on todettu runsaasti vuotovesiä. Saneerausvolyymi oli 0,4 % viemärin osalta koko verkostosta. Saneerausvolyymi oli 0,6 % vesijohdon osalta koko verkostosta. Vuodelle 2015 suunniteltu vuotovesikartoituksia seuraavilla alueilla: Koko Sääksjärven alueelle toteutetaan viemäriverkoston kapasiteettitarkastelu, jossa tutkitaan myös vuotovesiä esiintymistä. Taulukko 2. Laskuttamattoman käyttöveden osuus verkostoon pumpatusta vedestä. Laskuttamattoman käyttöveden määrää on saatu vähennettyä vuonna 2014 tasolle 15 %. (Taulukko 2). Vuonna 2008 laskuttamattoman jäteveden määrä oli 29 %. Laskuttamattoman jäteveden määrä on saatu vähennettyä mm. oikein kohdistetuilla saneerauksilla ja ennakoivalla kunnossapidolla. Lisäksi vuosi 2014 oli erityisen kuiva keväisten sulamisvesien osalta. Harjoittelijoiden ja osin oman henkilöstön voimin tehdyn vuotovesiselvityksen pohjalta viemäriverkoston tarkastuskaivoista saneerattiin auki kaivamalla tai kaivojen rakenteita uusimalla noin 10 kaivon osalta. Vuodelle 2015 saneerauksia toteutetaan mm. seuraavilla alueille: Hakkari Sulkola Tutkimusten ja saneerausten tavoitteena on pienentää energiankulutusta ja huoltotöitä sekä jätevesien määrää (hulevesien osuuden verran) % nykyisestä tasosta sekä turvata olemassa olevien järjestelmien toimiminen myös tulevaisuudessa. Vesihuollon laitosten uusimisten ja rakentamisen yhteydessä otetaan kilpailutuksessa huomioon laitteiden elinkaarikustannukset 10 vuodelta. Lisäksi elinkaarikustannukset huomioidaan pumppaamojen laitehankinnoissa. Vesihuollon saneerausrahat on nostettu vuodelle 2015 tasolle Vesihuollossa tullaan myös kartoittamaan mahdollisuus aurinkoenergian hyödyntämiseen sekä jätevesien lämmön talteenoton hyödyntäminen. Lämmön talteenoton hyödyntäminen tulee kyseeseen ainakin siinä tapauksessa, että jätevedenpuhdistamo rakennetaan nykyisen puhdistusprosessin perään jälkikäsittely. Jätevesien lämmön hyödyntäminen vaatii matalalämpötilaisen energian käytön kohteita alueella. Energiasäästötoimena on paneuduttu vesijohtoverkoston painetasojen optimointiin. Hakkarin vesitornin painepiiriä ajettiin syyskuun 2014 ja joulukuun lopun 2014 välisenä aikana ilman vesitornia paineajolla. Paineajoa

21 20 varten määritettiin eri parametrit painetasoille yöaikaan, normaalikulutuksen aikaan ja huippukulutuksen ajalle. Lisäksi Hakkarin vesitornin saneerauksen yhteydessä asennettiin vesitornin alakertaan pumppu (~2 KW), jolla täytetään jatkossa tornia yöaikaan. Muutoksen avulla voitiin /voidaan ajaa varsinkin yöaikaan matalammilla paineilla, jolloin päästään merkittäviin energian säästöihin. Lisäksi vettä kuluu vähemmän, kun yöaikaan painetasot ovat matalammat, jolloin vettä ei huku mahdollisiin piilovuotoihinkaan niin paljoa. Sähkönkulutuksen säästö kohdentuu Sotavallan pohjavedenottamon ja paineenkorotusasemaan, jonka kautta pääosin vesi pumpataan Hakkarin vesitornille. Kaavioita 1 ja 2 vertailemalla voidaan todeta, että painetason optimoinnin jälkeen lokakuussa 2014 sähkönkulutus oli noin 20 % alhaisemmalla tasolla kuin huhtikuussa 2014 ennen painetasojen optimointia. Jatkossa voidaan ajaa samoilla painetasoilla kuin ilman tornia ja torni täytetään yöaikaan pienellä, vähän energiaa kuluttavalla pumpulla. Kaavio 1. Sotavallan pohjavedenottamon ja paineenkorotusaseman sähkönkulutus huhtikuussa Kaavio 2. Sotavallan pohjavedenottamon ja paineenkorotusaseman sähkönkulutus lokakuussa Lempäälän Vesi liikelaitoksen toimitusjohtaja Lasse Sampakoski

22 21 10 Energiantuotanto - Lempäälän Lämpö Tavoitteet Lempäälän Lämmön tavoitteena vuoteen 2020 mennessä tuottaa 90 % kaukolämmön tuotannosta uusiutuvalla energialla. Toteutuneet toimenpiteet Vuonna 2014 kaukolämmön tuotannosta n. 21 % tuotettu uusiutuvalla energialla (puuperäinen). Sääksjärvelle rakennettu uusi maakaasun tankkausasema käyttöönotettiin kesään 2014 mennessä, jolloin tankkausasemasta tuli puolijulkinen eli kaikille rekisteröityneille asiakkaille avoin tankkauspiste. Tankkauspiste tukee ajoneuvokaluston siirtymistä kaasukäyttöisiksi ja mm. luo hyvät mahdollisuudet Lempääläläisen yritystoiminnan siirtymisen puhtaampaan liikennekäyttöön. Maakaasun liikennekäytöllä saavutetaan selvä hiukkaspäästöjen väheneminen. Syksyllä 2014 rakennettiin Kuljun kylänosan keskustaan, Palomäen sekä Kuljun koulun alueelle kaukolämmön aluelämpöverkko. Lempäälän keskustan alueen kaukokylmäverkkoa aiotaan laajentaa vuoden 2015 aikana terveyskeskukselta uudelle hammashoitolalle saakka. Lisäksi selvitetään Himminkodin vanhainkodin liittämistä kaukokylmään. Kaukokylmän tuotannossa hyödynnetään järvivettä vapaajäähdytyksessä ja kylmäprosessin lauhdutuksessa ja näin ollen energiatehokkuus paranee. Prosessin kylmäaineeksi on valittu mahdollisimman energiatehokas ja ympäristöystävällinen aine. Kaukokylmäverkon on tarkoitus tulevaisuudessa laajeta ja palvella Lempäälän keskustataajamaa entistä laajemmalti. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö Toimintatapojen kehittäminen Lempäälän kunnan kaavoituksen kanssa tehdään yhteistyötä ja nähdään, että keskitetyt energiaratkaisut ovat energiatehokkuuden kannalta parhaat suurempia yhdyskuntarakenteita suunniteltaessa. Erityishankkeet Vuosina on toteutettu ja aiotaan toteuttaa yhteistyössä Lempäälän kunnan kanssa kunnan kiinteistöissä erilaisia ESCO-hankkeita, joiden tavoitteena on vähentää rakennusten energiankulutusta ja/tai vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä rakennusten lämmityksessä. Ensimmäisen hankkeen toteuttaminen on aloitettu jo Hakkarin koulussa vuonna 2013 ja koko projekti valmistuu Muita kohteita ovat Mansikkamutkan päiväkoti, Lempoisten uimala, Kelhon, Moision, Nurmen, Säijän ja Mattilan koulut. Laajemman valtakunnallisen yhteistyön johdosta saadaan asiakkaille tarjottua kokonaisvaltaisia energiaratkaisuja. Yhteistyössä LEKITEK Oy:n kanssa kehitetään energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja mm. taloteknisiä järjestelmiä hyödyntäen.

23 22 Seuranta Lempäälän Lämpö Oy on liittynyt energia-alan energiatehokkuussopimukseen, Energiateollisuus. Raportointi tapahtuu sopimuksen järjestelmän kautta. Vastuutaho ja lisätietoja Yksikkö ja henkilö Lempäälän Lämpö Oy Toni Laakso

24 23 11 Elinkeinot ja osaaminen TAVOITE JA TOIMINTATAPA Lempäälän elinkeinopolitiikassa huomioidaan kestävän kehityksen tavoitteet yleensä ja nykyaikaisen kansallisen strategian mukaiset Clean Tech -yritystoiminnan (ympäristöön ja energiaan liittyvä liiketoiminta) mahdollisuudet liiketoiminnalle erityisesti. Pyrimme löytämään toimintaympäristöjä Clean Tech alan toimijoille. TOTEUTUNEET TOIMENPITEET Lempäälän kehittämisen strategiset suuntaviivat antaa paitsi kuntastrategia Lempäälän Silta Tulevaisuuteen visio jonka johtava ajatus on ekologisesti kestävän yhdyskuntasuunnittelun ja rakentamisen toteutuminen Lempäälässä. Vision tärkeänä komponenttina on elinkeinoelämän vaikutukset yhdyskuntakehitykseen. Vision toteuttamisprosessin yhteydessä pyritään tarkastelemaan ympäristövaikutusten ja energiatehokkuuden näkökulmasta erityisen innovatiivisesti mm kunnan keskustan kehittymisen vaikutuksia liikenteen ja sen tulevaisuuden mallien ympäristönäkökulmiin. Tampereen Yliopiston kanssa yhteistyössä pohditaan näitä liikenteen, liikennöinnin ja logistiikan uusia ratkaisumalleja energiatehokkaassa kuntakehittämisessä KEHITYSHANKKEET JA SEUTUYHTEISTYÖ Seudullisessa Ilmastostrategiassa on kirjattu elinkeinopolitiikkaan ja osaamiseen liittyviä toimenpiteitä, jonka mukaisesti tehdään ilmastoa säästävää seudullista elinkeinopolitiikkaa, tehostetaan kehittämisyhteistyötä eri toimijoiden kesken, kehitetään maaseudun energiatoimintaa sekä tehostetaan tiedotusta. Tampereen seudun osaamiskeskusohjelman korvaavassa Innovatiiviset kaupungit ohjelmassa huomioidaan mm. ekotehokas rakentaminen ja älykäs infrastruktuuri. Lempäälän strategisen Visio-kehittämisen puitteissa on valmisteltu uudenlaista hankeyhteistyötä ekologisesti kestävässä yhdyskuntakehittämisessä Lempäälässä. Hankkeen tärkeä osa on paitsi rakentamisen energiatehokkuus yleensä niin bioenergian innovatiivinen hyödyntäminen Lempäälässä. Lempäälä osallistuu myös aktiivisesti sekä kuntana että yhteistyössä yrittäjäjärjestön kanssa kehityspoliittisiin prosesseihin, mm Afrikassa. Näissä on ollut tavoitteina mm innovatiivinen jätehuolto ja kierrätyksen kehittäminen sekä mm kierrätettävien materiaalien hyödyntämisen teollistumisen ja köyhyyden vähentämisen raaka-aineena. Lempäälän kehitys on erityisen aktiivisesti mukana kehityspolitiikkaan liittyvässä ILOn (ja Suomen Ullkoministeriön) Green Jobs Creation Conferensien prosessissa, yhteistyössä suomalaisten ja afrikkalaisten yritysten kanssa SEURANTA Toimenpiteitä tarkastellaan hankkeiden seurannan kautta ja erityisessä yhteistyössä seudun tutkimuslaitosten, Tampereen yliopiston, VTT:n, ja TAMK:n kanssa liittyen kehityspolitiikan arviointiin VASTUUTAHO JA LISÄTIETOJA Kehitysjohtaja Timo Palander yhteistyössä kunnan ympäristöhallinnon kanssa.

25 24 12 Koulujen ja päiväkotien energiansäästötyö Päiväkotien ja koulujen energiansäästöasiat ovat olleet esillä yhdessä kestävän kehityksen kanssa. Päiväkotien energiansäästötyö Päiväkodeissa on Osa taloista on energiatehokkaita eli valot sammuvat / syttyvät, samoin vesihanat ja ilmastointi on automatisoitu. Muissa taloissa samoihin asioihin (valot, veden säästäminen, ikkunoiden avaaminen) on kiinnittely huomiota. Paperin käyttöä pyritään vähentämään ja aikuisten vessoihin on hankittu pyyheliinarullat. Kiinnitetään huomiota turhaan tulostukseen. Kierrätys: Lapset ja aikuiset kierrättävät jätteitä (lasit, paperit, paristot ), lelunvaihtotori Keke (kestävä kehitys)-vastaavat useimmissa taloissa, keke-kansiot, henkilökunnan opastus Vihreä lipun kestävälle tasolle pääsi Päiväkoti Kuusimäki vuoden 2014 joulukuussa Lukio Koulujen energiansäästötyö Koulu Käytännön energiansäästötyö / ilmastostrategiaan liittyvä työ koulussa Lukio OPS:in edellyttämällä tavalla Teemat ja projektit OPS:in mukaan. Jos OPS edellyttää, toimittu sen mukaan. Tapahtumat Ei ole Yhteistyö median kanssa Vanhempainyhdistyste n, johtokuntien yms. rooli energiansäästötyössä Ei ole OPS:iin perustuvassa suunnitelmassa ei ole mainittu erityistoimintaa Ei roolia Muuta Paperin käytä on vähentynyt sähköisen oppimisympäristön ansiosta (mm tietokoneet jokaisella opiskelijalla) Kierrätys Valojen ja laitteiden sammuttaminen Pirkan opiston Iltavahtimestari varmistaa opiston käyttämien luokkien ja yleisten tilojen valot illalla Opettajat sammuttava lukion työpäivän päätyttyä luokkien valot ja laitteet Asia on koko koulun yhteinen, mutta painottuu oppiaineen sisällöistä johtuen erityisesti biologiassa ja maantieteessä

26 Hakkarin koulu Koulu Käytännön energiansäästötyö / ilmastostrategiaan liittyvä työ koulussa Hakkari kiinnitetty huomiota ikkunoiden ja väliovien sulkemiseen, valojen sammuttamiseen, veden juoksuttamiseen kierrätyksen järjestäminen ohjeistettu oppilaita vähentämään biojätettä ruokailussa eli ottamaan vain sen verran kuin syövät Teemat ja projektit pohjustettu Vihreä lippu projektia, alkaa syksyllä 2015 Tapahtumat ei Yhteistyö median kanssa Vanhempainyhdistyste n, johtokuntien yms. rooli energiansäästötyössä ei ei Muuta ei

27 Sääksjärven koulu Koulu Käytännön energiansäästötyö / ilmastostrategiaan liittyvä työ koulussa Teemat ja projektit Tapahtumat Yhteistyö median kanssa Vanhempainyhdistyste n, johtokuntien yms. rooli energiansäästötyössä Muuta Sääksjärven koulu Lempäälä Ympäristöraatiin kuuluvat oppilaat toimivat energia-agenttina ja tekivät tarkastuksia luokkiin raportoiden muun muassa laitteiden herätevirroista ja tyhjien luokkien valoista. Lukuvuoden teemana oli lihasvoimalla liikkuminen koulu- ja työmatkat. Syksyllä 2014 ekokumppanit vierailivat pitäen 3.luokille oppitunnin aiheesta Pikkutekoja ympäristön hyväksi. Sekä keväällä että syksyllä ympäristöraati on toteuttanut viikon ajan ruokajätteen punnitsemista. Nuukuusviikolla erityistä huomiota kiinnitettiin vähän energiaa kuluttaviin työtapoihin. Koko koulu osallistui 27.3 Earth Hour tapahtumaan. Koko koulu oli vähintään yhden tunnin pimeässä opiskellen. Aamulehti teki jutun Nuukuusviikosta. Vanhempainyhdistyksen kanssa toteutettiin tavaroiden vaihtotori. Vihreä lippu toiminnassa mukana (kts. taulukko alla) KOULUN OPETUSTYÖN KEHITTÄMISALUEET LV KEHITTÄMISALUE: Vihreä lippu, painotetaan metsä- teema ja arjen kuluttamisvalinnat KESKEISET TAVOITTEET KEINOT MITTAUS MINIMI- TULOS REAALI- TULOS Koulun omat Vihreä Tiedotus: julisteet, Kyselyn tulokset pysyy paranee 5 lippu tavat tunnetaan aamun avaukset ennallaan % Jokainen oppilas Kyselyn Oppilas käy 10 % Koulun on mukana vierailee vähintään tulokset. Kerää metsässä. oppilaista Comenius hankkeessa, kerran lukuvuoden luonnonpuistokilpailu- 5 % ja aikuisista jonka teemana on aikana lähimetsässä kuinka oppilaista vierailee metsä. Koulun opintoryhmänsä moni oppilas on ja aikuisista luonnonlähimetsät tulevat kanssa. vieraillut vierailee tai oppilaille esi -9. Alaluokilla luonnon- tai luonnon- kansallispuistossa. luokkalaisille tutuiksi. luontomatematiikkamateriaalin kansallispuistois tai Oppilas kokee metsän käyttö. sa? kansallis- voimavarana ja Luontokuvakilpailu puistossa. merkityksen keväällä, kuvista lähiympäristönään. näyttely aulaan. MAKSIMI- TULOS paranee 10 % 20% oppilaista ja aikuisista vierailee luonnon- tai kansallispuis tossa.

28 27 Oppilas ja henkilökunnan jäsen ymmärtävät asemansa kuluttajina. Oppilas ja henkilökunnan jäsen oppivat erilaisten kulutusvalintojen merkityksen ja tekemään ympäristön kannalta parempia valintoja. Arkisten kulutustuotteiden esittely aulan vitriinissä kotimainen vs. ulkomainen, iso pakkaus vs. pieni pakkaus tms. Nuukuusviikko Herkuton helmikuukampanja oppilaille ja henkilökunnalle: säästä viikkorahasi kuukauden ajalta. Kysely, osallistujamäär ä helmikuun kampanjaan mittaus 20 % oppilaista käyvät tutustumas sa näyttelyyn. 3% oppilaista ja henkilökun nasta sitoutuvat herkuton helmikuu kampanjaa n. 50% oppilaista tutustuvat näyttelyyn. 7% oppilaista ja henkilökun nasta sitoutuvat herkuton helmikuu kampanjaa n. 70 % oppilaista tutustuvat näyttelyyn. 15% oppilaista ja henkilökunn asta sitoutuvat herkuton helmikuu kampanjaan Sähkönkulutus pienenee. Vedenkulutus pienenee. Koulu osallistuu Earth hour-tapahtumaan, ympäristöagenttien havainnot Tiedotus, koulu osallistuu maailman vesipäivä tapahtumaan maaliskuu sekä vesiteema on esillä Lapsen oikeuksien päivänä. Mittaus Mittaus pysyy ennallaan pysyy ennallaan pienenee 5 % pienenee 5% pienenee 10 % pienenee 10 %

29 Kelhon koulu Koulu Kelho Käytännön Valojen sammutus, kun luokkaa ei käytetä energiansäästötyö / Käsipyyhkeiden käytön lisääminen paperipyyhkeiden sijaan ilmastostrategiaan Käsipapereiden kerääminen biojätteeseen oppilaiden toimesta liittyvä työ koulussa Paperin ja pahvin keräys Pihan siivousvuoro oppilailla kerran viikossa Käsitöitä ja kuvataidetöitä kierrätysmateriaalista Teemat ja projektit Pehmolelujen vaihtopäivä Tapahtumat Syyskuussa oli kirpputori/ huutokauppa yhdessä vanhempainyhdistyksen kanssa. Yhteistyö median Em. tilaisuuteen oli kutsuttu myös LVS kanssa Lehtijuttu aineettomista joululahjoista LVS:ssä Vanhempainyhdistyste n, johtokuntien yms. rooli energiansäästötyössä Vanhempainyhdistys ideoi kirpputori/ huutokauppapäivän Muuta Ekokumppanien pitämä oppitunti Ekokumppanien näytelmä Kuljun koulu Koulu Käytännön energiansäästötyö / ilmastostrategiaan liittyvä työ koulussa Kuljun koulu Koulumme päätalon ja tiilitalon sisäilmaongelmat ovat sävyttäneet lukuvuottamme niin, että huolemme on lähinnä ollut se, että ilmastointi ei ole päällä ympäri vuorokauden. Valojen sammuttaminen Ikkunat suljettuina mahdollisuuksien mukaan (sisäilmaongelman vuoksi joskus jouduttu pitämään ikkunoita auki) ATK-laitteiden virrankatkaisu ohjeistusten mukaan Teemat ja projektit Luokka-asteiden opetussuunnitelmien puitteissa - Energiansäästöviikko - Käytetyt kirjekuoret sisäisessä postituksessa - Kaksipuolinen monistaminen Tapahtumat Ei erillistä tapahtumaa. Yhteistyö median kanssa Vanhempainyhdistyste n, johtokuntien yms. rooli energiansäästötyössä Muuta Ei. Johtokunnille on lähetetty materiaalit tiedoksi, mutta johtokunta ei ole tehnyt mitään erillistä aloitetta. Myyjäisten yhteydessä myös kierrätystavaroiden myyntipöytiä.

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017 Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017 2 Päästöjen hillintäsuunnitelma vuodelle 2017 Useita toimintaa ohjaavia toimenpiteitä mm.: Ilmasto-ohjelman päivitys Kestävän energiankäytön toimenpideohjelman

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee

Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee 10.2.2014 Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee Kuuma-kunnissa käynnistyi huhtikuussa -13 kaksivuotinen Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke. Se on

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta Liite 85 JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUS 2016

KUUMA-johtokunta Liite 85 JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUS 2016 KUUMA-johtokunta 30.11.2016-85 Liite 85 JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUS 2016 JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGITEHOKKUUS Vuosina 2013-2016. Ekotukitoiminnalla pyritään vaikuttamaan käyttäjiin ja kiinteistönhoitajiin,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Energiantehokkuussopimus vuosille / /2016

Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Energiantehokkuussopimus vuosille / /2016 Tekninen lautakunta 134 15.11.2016 Kunnanhallitus 277 21.11.2016 Energiantehokkuussopimus vuosille 2017-2025 532/10.03.02/2016 Tekninen lautakunta 15.11.2016 134 Mäntsälän kunta solmi 3.10.2002 kauppa-

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Lempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen. raportti 2015

Lempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen. raportti 2015 Lempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen raportti 2015 1 Sisällys 1 Vuosi 2015... 4 2 Toimintasuunnitelma... 6 3 Maankäyttö ja kaavoitus... 7 4 Katu- ja ulkovalaistuksen sähkönkäyttö... 9 5 Liikenne

Lisätiedot

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Energiateema 30.5.2016 Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Jyväskylä sitoutunut resurssiviisauden edistämiseen pitkäjänteisesti Resurssien viisas käyttö kärkenä kaupunkistrategiassa

Lisätiedot

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen 71 TALOUSARVIORAAMI VUODELLE 2017, EHDOTUS Seutusihteeri Pohjonen 28.4.2016 Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat seutustrategia, rakennesuunnitelma 2040 ja MAL3-sopimus. Vuonna 2010 hyväksytty seutustrategia

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis Oy ILMASTOSTRATEGIAN

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015 YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU Vastuu ympäristöstä on tärkeää HKScanille ja sen sidosryhmille. Sidosryhmien odotukset sekä kiristyvät määräykset edellyttävät ympäristöasioiden jatkuvaa kehittämistä. Konsernimme

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Sisällys 1. Kulutuksen seuranta 2. Ympäristösuunnitelma 3. Valaistus 4. Uusien keittiölaitteiden hankinta 5. Keittiön energiankulutuksen

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet

Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet Lähtökohtia kuluttajaneuvonnan kehittämiseen Ilmastopolitiikka Ilmastonmuutosta hillittävä kasvihuonekaasupäästöjä vähennettävä Kaikkia

Lisätiedot

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Skaftkärr Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Kehityshankkeen rakenne Hankkeen kesto 2008-2012 Alueen rakentuminen 2011-2020 Rahoittajat

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen toimi TOIMINNALLISET TAVOITTEET TALOUSARVIOVUODELLE JA NIIDEN TOTEUTUMINEN TAVOITE TOIMENPIDE TOTEUTUMINEN

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen toimi TOIMINNALLISET TAVOITTEET TALOUSARVIOVUODELLE JA NIIDEN TOTEUTUMINEN TAVOITE TOIMENPIDE TOTEUTUMINEN TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekla 16.6.2015 29, liite no 10 Tekninen toimi TOIMINNALLISET TAVOITTEET TALOUSARVIOVUODELLE JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Lapinlahden terveyskeskuksen peruskorjauksen jatkaminen Alapitkän

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Hankkeen

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin - kommenttipuheenvuoro

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin - kommenttipuheenvuoro Tekesin Vesi-ohjelman ja Suomen Akatemian yhteinen seminaari: Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa? Suomen Kansallismuseo 23.11.2009 Sopeutumistarpeet ja varautuminen

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 37/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Esityslista 37/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Esityslista 37/2016 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 07.04.2015 371 HEL 2014-012398 T 10 05 01 Päätös Käsittely Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi Helsinki LED -hankkeen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA

ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA KESTÄVÄ KEHITYS o 2012 asukaskyselyn kohderyhmän muodostivat Hämeenlinnan kaupungin asukkaat, otos 9000 asukasta o Tutkimus perustuu 1591 henkilön antamiin vastauksiin,

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. 10.11.2015 RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEET Energiankulutus kwh/(m 2 a) 2010 Muut vaikutukset Huomioon otettavien tekijöiden määrä kasvaa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari 10.12.2015 CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö DI Jouni Arola Lahden kaupunki 110

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen ratkaisut - tuloksia. Loppuseminaari Elli Kotakorpi

Sähköisen liikenteen ratkaisut - tuloksia. Loppuseminaari Elli Kotakorpi Sähköisen liikenteen ratkaisut - tuloksia Loppuseminaari 29.8.2016 Elli Kotakorpi Sähköisen liikenteen ratkaisut- Tampere näyttää suuntaa - Osapuolet: Joukkoliikenneyksikkö, TKL, Yleisten alueiden suunnittelu,

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari Miksi Älykästä Vettä Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu 12.5.2015 Toimialajohtaja Jukka Piekkari HSY:n vesihuolto pähkinänkuoressa HSY: Vesihuolto, jätehuolto, seutu- ja ympäristötieto Vesihuolto: veden puhdistus

Lisätiedot

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET SISÄLTÖ Tampereen energiatase 2014 Pirkkalan energiatase 2014 Nokian energiatase 2014 Kangasalan energiatase 2014 Lempäälän energiatase 2014

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE Hankkeen johtaja Pauli Välimäki

ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE Hankkeen johtaja Pauli Välimäki ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Hankkeen johtaja Pauli Välimäki 15.2.2010 ECO 2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Mikä on ECO 2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden juhlarahasto

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa www.euronet50-50max.eu 50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa Rauma 9.11.16 Merja Pakkanen Vaasan yliopisto 50/50; idea Hankkeen tarkoituksena on vähentää energiankulutusta kouluissa (ja muissa

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ 10.11.2016 OMINAISKULUTUKSET 2016, KAIKKI KOHTEET (265 KPL) Lämmitys 39,8 kwh/rm3 Vesi 355 l/rm3 Sähkö 5,48 kwh/rm3 ENERGIAKUSTANNUKSET VS. MUUT HOITOKUSTANNUKSET

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Resurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050

Resurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050 Resurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050 Kestävä hyvinvointi Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta Energiantuotanto ja -kulutus Lappeenranta on ilmastoneutraali sähkön- ja lämmöntuotannossa Kansalaiset

Lisätiedot

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Valtavalo Oy LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Ilmastonmuutoksesta liiketoimintaa 17.2.2016 TkT Simo Makkonen Hallituksen puheenjohtaja, Valtavalo

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstökeskus

Helsingin kaupungin henkilöstökeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus vuoden 2011 talousarvion liitteeksi 6.9.2010 1 1. Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin henkilöstökeskuksen

Lisätiedot

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen hallinto

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen hallinto TEKNINEN LAUTAKUNTA TOIMINTATUOTOT 1 869 674 1 747 480 1 804 050 3,2 TOIMINTAKULUT -1 951 299-2 482 370-2 351 670-5,3 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -81 625-734 890-547 620-25,5 Poistot ja arvonalentumiset -467 845-441

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Tulevaisuuden liikenne seminaari Joensuu 19.11.2015 ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen Vaiheita Tampereen ratikkahankkeen historiassa raitiotiehanke 1914, haudattiin eka kerran v.

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Lempäälän peruskoulut

Lempäälän peruskoulut Lempäälän peruskoulut Liikkuminen koulumatkalla kouluittain Kulkutapa syksyllä ennen lunta ja pakkasta (kpl) Kulkutapa talvella (kpl) Kulkutapa syksyllä ennen lunta ja pakkasta (%) Kulkutapa talvella (%)

Lisätiedot

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014 Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

RYKMENTINPUISTO & ENERGIA TULEVAISUUDEN ASUINALUE

RYKMENTINPUISTO & ENERGIA TULEVAISUUDEN ASUINALUE RYKMENTINPUISTO & ENERGIA TULEVAISUUDEN ASUINALUE 13.1.2017 AJANKO HT AISKAT SAUS 1 SISÄLLYS Taustaa Kokonaisratkaisu O-energiapilotti Aurinkoaita 13. 1. 2017 AJANKO HT AISKAT SAUS 2 ENERGIAVISIO Rykmentinpuiston

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari 12.10.2016 AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA lamit.fi - esittely Osakeyhtiö lamit.fi on energiatekninen suunnittelutoimisto Jyväskylästä Perustettu

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot