Logistiikkayritysten Liitto Helsinki Eteläranta 10 puh fax

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Logistiikkayritysten Liitto 00130 Helsinki Eteläranta 10 puh 09 4202 3389 fax 09 4202 3320 e-mail etunimi.sukunimi@ek.fi"

Transkriptio

1 Logistiikkayritysten Liitto Helsinki Eteläranta 10 puh fax JÄSENKIRJE Uutisia 2. Kuljetusala.com 3. EK:n uutisia ja Barometri 4. Projektit ja kampanjat 5. Koulutus 6. Tilastot 1. Uutisia Työryhmä: Alueellisen tiemaksun tuotot vähäiset Liikenne- ja viestintäministeriön tiemaksuja selvittävän työryhmän mukaan raskaalta liikenteeltä perittävien alueellisten maksujen tuotto jäisi vähäiseksi, jos maksu hyvitettäisiin kotimaiselle liikenteelle. Työryhmän toimeksiannossa edellytettiin, että maksut korvattaisiin suomalaisille kuljetusyrityksille. Ryhmän mukaan tasapuoliseen maksujen hyvittämiseen ei ole realistisia keinoja. Työryhmä teetti selvityksen raskaan liikenteen tienkäyttömaksujen aluetaloudellisista vaikutuksista, jos maksua kokeiltaisiin Kaakkois-Suomessa. Selvitys osoitti, että tienkäyttömaksu vaikuttaisi pitkällä aikavälillä alueen talouteen kielteisesti. Tiemaksut nostaisivat kuljetuskustannuksia, mikä heikentäisi alueen kilpailukykyä. Työryhmä esittää liikenne- ja viestintäministeriölle antamassaan väliraportissa, että ministeriö arvioisi valmistuneiden selvitysten ja työryhmän johtopäätösten pohjalta, onko työryhmän toimeksiantoa tarpeen tarkistaa. Ryhmän tehtävänä on laatia suunnitelma raskaan liikenteen tienkäyttömaksun kokeilusta. Kansliapäällikkö Harri Pursiaisen vetämän ryhmän määräaika päättyy toukokuussa Työryhmä totesi selvitystensä perusteella jo marraskuussa, että Vaalimaalle rakennettavan rekkaparkin käytöstä voidaan periä maksua. Tätä koskevaa lainsäädäntöä valmistellaan parhaillaan liikenne- ja viestintäministeriössä. Tarkoituksena on, että rekkaparkki on käytössä vielä tänä vuonna. Vehviläinen: Logistiikkastrategia valmisteluun keväällä Liikennepoliittisen selonteon valmistuttua ryhdytään valmistelemaan hallitusohjelman mukaisesti uutta logistiikkastrategiaa. Tavoitteena on käydä läpi toimet, joilla parannetaan Suomen logistista kilpailukykyä. Elinkeinoelämän logistiikkakustannuksia tulisi saada alennettua koko maassa. Venäjän 1

2 liikenne sisältyy luonnollisesti tarkasteluun. Liikenneministeri Anu Vehviläinen kertoi asiasta PortGate -logistiikkakeskuksen harjannostajaisissa Vuosaaren satamassa 17. tammikuuta. - Tulevina viikkoina liikenne- ja viestintäpoliittinen ministeriryhmä työstää tiiviisti liikennepoliittista selontekoa päämääränään yhteiset poliittiset kannanotot maamme liikennejärjestelmän kehittämiseksi, Vehviläinen totesi. - Kun saamme selonteon hallitukselta eduskunnan käsittelyyn helmi-maaliskuussa, käynnistämme välittömästi vielä tänä keväänä hallitusohjelman mukaisen logistiikkastrategian valmistelun. Toivottavasti logistiikka-ala osallistuu aktiivisesti strategian työstämiseen. Vehviläisen mukaan selonteosta tulee saada uusi tapa tehdä pitkäjänteisiä liikennepoliittisia päätöksiä: - Tulevat hallitukset valmistelisivat vaalikauden alussa selonteon, jossa otettaisiin samalla kertaa kantaa koko hallituskauden hankkeisiin ja tehtäisiin liikennepoliittinen kokonaistarkastelu aina 3-4 vaalikauden aikajänteellä, Vehviläinen tiivisti. Tekeillä olevassa liikennepoliittisessa selonteossa otetaan kantaa liikenneverkon tämän vaalikauden kehittämishankkeisiin ja perusväylänpitoon. Toiseksi siinä linjataan liikennepolitiikan sisältöä ja kehittämiskohteita aina vuoteen 2020 saakka. Pimeällä ajon opetusta myös simulaattorilla Autokoulut saavat jatkossa opettaa pimeällä ajamista myös simulaattorin avulla. Oppilas voi valita, haluaako pimeällä ajon koulutuksen perinteisenä käytännön opetuksena vai simulaattorissa. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus simulaattorin käytöstä tulee voimaan 1. helmikuuta. Simulaattorin avulla pimeällä ajamista voidaan opettaa kuljettajaopetuksen ensimmäisessä vaiheessa myös niille, jotka suorittavat ajokorttia valoisana kesäaikana. Kesällä ajokorttia suorittavat ovat tähän asti joutuneet siirtämään pimeällä ajon kuljettajaopetuksen toiseen vaiheeseen. Vain vajaa puolet ajokortin suorittaneista on saanut pimeällä ajon opetuksen ensimmäisessä vaiheessa. Tämä tarkoittaa, että moni uusi kuljettaja ajaa ensimmäiset pimeällä ajonsa ilman koulutusta. Myös suorituspaikkojen löytäminen on ollut vaikeaa etenkin pääkaupunkiseudulla, sillä harjoituspaikan tulee olla valaisematon tie tai alue. Pimeällä ajamisen opetus sisältää yhden teoriatunnin sekä kaksi ajokertaa näyttöjä ja harjoituksia. Opetuksessa harjoitellaan mm. valojen käyttöä kohtaamis- ja ohitustilanteissa sekä muun liikenteen varoittamista, kun auto on pysäköity pimeälle tielle. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas ymmärtää pimeällä ajamisen vaatimukset ja tunnistaa siihen liittyvät riskit. Simulaattoriopetus sisältää samantapaisia harjoituksia. Laite antaa palautteen ja harjoituksista keskustellaan lisäksi opettajan kanssa. Tutkimuksissa on todettu, että ajosimulaattori antaa oppilaalle riittävät valmiudet pimeällä ajoon. Liikenneministeri Vehviläinen: Länsimetron valtionavusta päätös kehysriihessä Liikenneministeri Anu Vehviläisen mukaan hallituksen piirissä on sovittu, että länsimetron valtionavusta tehdään rahoituspäätös 11. maaliskuuta hallituksen kehysriihessä. Valtio edellyttää Espoon ja Helsingin kaupunkien metroyhtiöltä tarkennettua selvitystä ja kustannuslaskelmaa hankkeesta. Kaupunkien tulee samalla arvioida yhdessä liikenneja viestintäministeriön kanssa hankkeen valtionosuuteen laskettavat kustannukset. 2

3 Haja-asutusalueitten julkisen liikenteen turvaaminen selvitetään Liikenneministeri Anu Vehviläinen on asettanut selvityshenkilön arvioimaan, miten haja-asutusalueella turvataan parhaiten julkisen liikenteen palvelut. Selvityksen tekee Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen. Kohtuullisen palvelutason säilyttäminen haja-asutusalueiden julkisessa liikenteessä on osoittautunut vaikeaksi nykyisellä toimintamallilla. Tilanne on hankala etenkin autottomien asukkaiden kannalta, mutta heillekin on taattava liikkumismahdollisuudet ja peruspalvelujen saaminen. Selvityshenkilön tulee kartoittaa uusia, joustavampia ja tehokkaampia malleja. Tarkoituksena on muun muassa selvittää liikennemuotojen työnjaon muuttamista. Hajaasutusalueiden julkisen liikenteen rahoitusjärjestelmäksi tavoitellaan mallia, jossa valtion ja kuntien rahoitusta voitaisiin tarkastella kuntaa suurempana, selkeänä kokonaisuutena. Selvitystyössä haetaan keinoja myös julkisten ja kaupallisten palvelujen toimintamallien yhteiseen kehittämiseen. Naapuriavun ja kimppakyydin merkitys haja-asutusalueilla on eräs selvitettävä asia. Selvityksessä otetaan kantaa siihen, olisiko valtion ja kuntien tulevaisuudessa tuettava näiden liikennemuotojen yleistymistä. Riikosen selvitystyön määräaika on 15. syyskuuta. Työstä annetaan väliraportti huhtikuun loppuun mennessä. Selvitystyön tueksi perustetaan liikenne- ja viestintäministeriön vetämä taustaryhmä, jossa ovat edustettuina mm. lääninhallitusten liikenneosastot ja Kuntaliitto. Ministeri Vehviläinen: Päästöjä leikattava, keinot valittava huolella - Liikenne aiheuttaa lähes viidenneksen hiilidioksidipäästöistä, eikä tehokasta ilmastopolitiikkaa voi mitenkään harjoittaa liikenteeseen kajoamatta, liikenneministeri Anu Vehviläinen sanoo. Vehviläinen puhui Logistiikkaseminaari tapahtumassa Helsingissä 7. helmikuuta. Ministeri muistutti, että jos Euroopan komission tuore päätösehdotus toteutettaisiin sellaisenaan, tulisi liikenteen kasvihuonepäästöistä vähentää 16 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. - Haasteellisenkaan päästötavoitteen edessä ei tule jäädä vaikeroimaan, vaan on valittava huolellisen analyysin jälkeen meille parhaiten sopivat keinot. Liikennepolitiikan onnistumista mitataan sillä, miten löydämme keinot, jotka mahdollisimman vähän haittaavat elinkeinoelämää ja ihmisten arkea. Liikenneministeri kertoi huomanneensa liikennealalla tapahtuneen nopean asennemuutoksen. Uutta ilmapiiriä kuvaa autojen markkinoinnin silmiinpistävä muutos tuoreen autoverouudistuksen jälkeen: autoja mainostetaan nyt näyttävästi vähäpäästöisyydellä. - On oltava rohkeutta arvioida eri liikennetarpeiden yhteiskunnallista merkitystä. Elinkeinoelämälle välttämättömät kuljetukset eivät saa olla ensimmäinen ja kaikkein kovimpien keinojen kohde, sillä kuljetuslogistiikka ei ole liikenteen ilmastopolitiikan ydinmurhe. Hallituksen tulevasta logistiikkastrategiasta Vehviläinen totesi, että keskeistä on varmistaa markkinatalouden toimivuus logistiikkaketjun kaikissa osissa. - Logististen palveluiden tarjonnassa tulee aidosti kilpailla. Liikennepolitiikan vastuulla on, että kuljetusmarkkinoilla kilpaillaan terveesti sekä liikennemuotojen välillä että myös niiden sisällä. - Maantiekuljetukset ja rautatiekuljetukset kilpailevat nyt keskenään. Sen sijaan rautateillä ei palvelukilpailua käytännössä ole, vaikka se on tullut tavaraliikenteessä mahdolliseksi jo vuoden 2007 alussa. 3

4 Liikennepolitiikan tulee Vehviläisen mukaan tehdä kilpailu mahdolliseksi ja huolehtia siitä, että käytännöllisiä esteitä rautatiekilpailulle ei ole. Tämä on nyt varmistettu eriyttämällä kilpailun kannalta sensitiiviset tehtävät pois VR:ltä neutraaleille toimijoille. - Tie kilpailuun on siis auki, niin kuin pitääkin. Vielä meillä ei kuitenkaan ole näyttöä siitä, miten rautatiekilpailu vaikuttaisi kuljetuslogistiikkaan. Yleensähän kilpailu alentaa hintoja ja parantaa palvelua, minkä voisi olettaa toistuvan rautateilläkin. - Kilpailu rautateillä nousee esiin myös, kun neuvotellaan Suomen ja Venäjän välisestä rautatieliikenteen yhdysliikennesopimuksesta. Odotan, että tämä prosessi kypsyy poliittiseen päätökseen viimeistään ensi vuonna, Vehviläinen arvioi. LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ, TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ, YMPÄ- RISTÖMINISTERIÖ Lehdistötiedote Tavarankuljetus- ja logistiikka-alalla tavoitellaan yhdeksän prosentin energiansäästöä vuoteen 2016 mennessä. Asia on linjattu alan energiatehokkuussopimuksessa. Sopimuksen allekirjoittivat 24. tammikuuta liikenneministeri Anu Vehviläinen, elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Tavoitteena on, että vähintään 60 prosenttia tavaraliikenteen yrityksistä tai rekisteröidyistä ajoneuvoista saataisiin noudattamaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa sopimusta. Sopimus koskee myös rautatiekuljetuksia. Ajotapa vaikuttaa päästömääriin Kun tavoitellaan energiansäästöä, ajotavan merkitys on suuri. Taloudellisesti ajava kuljettaja voi kuluttaa jopa 30 prosenttia vähemmän polttoainetta kuin huolettomasti kaasutteleva. Myös auton valinnalla voi olla merkittävä vaikutus. Ajoneuvojen kulutuserot vaihtelevat merkeittäin, ja ne voivat olla jopa prosenttia. Oikeat rengasvalinnat voivat vähentää polttoaineen kulutusta noin 5 prosenttia. Auton liiallinen moottoriteho voi puolestaan lisätä kulutusta saman verran. Oikein valittu moottoriöljy säästää polttoainetta 1-2 prosenttia ja vähentää yhtä paljon päästöjä. Kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiankulutus on kasvanut tällä vuosituhannella yli seitsemällä prosentilla. Pääsyy kasvuun on se, että kuljetukset suoritetaan aiempaa pienemmissä erissä. Yksi keino hillitä kulutusta on tehostaa kuljetuksia ja varastointia. Energiankulutusta seurataan tietopankin avulla Nyt sovittujen tavoitteiden toteutumista ja vaikutuksia seurataan liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta kehitetyn Emistra -tietopankin avulla. Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat tietopankkiin energiankulutuksestaan ja toteuttamistaan energiatehokkuustoimenpiteistä. Tietopankin avulla saadaan kokonaiskuva siitä, miten alan säästötavoitteet ovat toteutuneet. Taustalla EU:n energiapalveludirektiivi Sopimus on laadittu EU:n energiapalveludirektiivin tavoitteiden mukaisesti. Se vastaa osaltaan Suomen kansainvälisiin sitoumuksiin ilmastonmuutoksen hillinnässä. Liikenteen pitäisi kyetä saavuttamaan energiapalveludirektiivin kansallisesta säästötavoitteesta noin neljännes, eli yhteensä noin 4,25 terawattitunnin säästöt vuosina Tästä tavarankuljetusten ja logistiikan sopimuksella tavoitellaan reilua kolmannesta. Kuljetus- ja logistiikka-alan yhdeksän prosentin säästötavoite lasketaan vuosien keskimääräisestä energiankulutuksesta. Nyt solmittu sopimus on jatkoa aiemmalle, vuonna 1999 tehdylle energiansäästösopimukselle. Sopimusta ovat valmistelleet liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Logistiikkayritysten Liitto ja VR Osakeyhtiö. 4

5 Sopimuksen toimeenpanossa voidaan tehdä yhteistyötä niiden yritysten ja kuntien kanssa, jotka liittyvät joulukuussa 2007 solmittuihin elinkeinoelämän sekä kunta-alan energiatehokkuussopimuksiin. Näitä sopimuksia hallinnoi työ- ja elinkeinoministeriö. Pääkaupunkiseudun lentokenttävaihtoehtojen ympäristövaikutukset arvioidaan Liikenne- ja viestintäministeriö on antanut Tiehallinnon tehtäväksi arvioida pääkaupunkiseudun lentokenttätoiminnan kehittämisvaihtoehtojen ympäristövaikutukset. Tiehallinto arvioi ainakin kolmen eri vaihtoehdon ympäristövaikutukset. Vaihtoehtoina ovat Malmin lentokentän kehittäminen, uuden Helsingin seutua palvelevan lentokentän rakentaminen sekä Malmin lentokentän toiminnan supistaminen helikopteritukikohdaksi. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ei tehdä päätöstä hankkeen toteuttamisesta. Se on kuitenkin edellytyksenä lupapäätöksille, joita hankkeiden toteuttaminen vaatii. Työhön otetaan mukaan kaavoituksesta sekä kuntien ja valtion kiinteistöomaisuudesta vastaavat viranomaiset. Lisäksi YVA:ssa huomioidaan yleisilmailun tarpeet. Liikenne- ja viestintäministeriö korostaa YVA-tehtävänannossaan, että pysyvä ratkaisu Malmin lentoaseman maa-alueen ja lentokentän kohtalosta on tärkeä kentän sidosryhmille ja alueen yrityksille. Epävarmuus haittaa niiden toimintaa. Ympäristövaikutusarviointi kestää kahdesta kolmeen vuotta. Kokonaan uuden helikopteritukikohdan rakentamisesta ei ole tarpeen tehdä ympäristövaikutusten arviointia. Uusi helikopteritukikohta ei juuri saanut kannatusta lausunnoissa, joita liikenne- ja viestintäministeriölle annettiin Helsingin seudun lentokenttätoiminnasta. Vehviläinen tyytyväinen VR:n esitykseen tiedotuksen parantamisesta Liikenneministeri Anu Vehviläinen on saanut VR:ltä ja Ratahallintokeskukselta selvityksen siitä, miten junamatkustajien tiedonsaantia aiotaan parantaa. Tarkoituksena on muun muassa perustaa infokeskus, syventää henkilökunnan asiakaspalvelukoulutusta sekä uudistaa kuulutuksia ja näyttölaitteita. Varsinkin häiriötilanteissa matkustajainformaatiota aiotaan lisätä. Ministeri Vehviläinen sai syyskuussa VR:n ja Ratahallintokeskuksen raportin, jossa selvitettiin junien jatkuvan myöhästelyn syitä. Hän piti raporttia asiakaspalvelun kannalta riittämättömänä ja korosti palvelutason vaikuttavan suoraan junaliikenteen käyttäjämääriin. - Olen tyytyväinen, että asiakaspalvelun parantamiseksi on ryhdytty toimiin VR:ssä ja Ratahallintokeskuksessa. Seuraamme ministeriössä tiiviisti, miten uudistukset toimivat ja kuinka häiriötilanteet hoidetaan, Vehviläinen toteaa. Lääneille 42,35 miljoonaa euroa joukkoliikennemäärärahaa Läänit saavat joukkoliikenteen palvelujen ostoihin ja kehittämiseen valtion määrärahoja tänä vuonna 42,35 miljoonaa euroa. Määrärahasta käytetään alueellisen ja paikallisen liikenteen rahoitukseen 27,35 miljoonaa euroa. Kaupunki- ja seutulippujen alennuksiin kohdennetaan 13,7 miljoonaa euroa ja kehittämishankkeisiin 1,3 miljoonaa euroa. Näiden lisäksi lääninhallituksilla on aiemmilta vuosilta siirtyvää määrärahaa noin 2,7 miljoonaa euroa. Yhteensä lääninhallituksilla on siis käytettävissään 45 miljoonaa euroa. Valtioneuvosto päätti läänien määrärahakiintiöistä 14. helmikuuta. 5

6 Etelä-Suomen lääninhallitukselle kiintiöitiin 11,01 miljoonaa, Länsi-Suomelle 14,43 miljoonaa, Itä-Suomelle 9,22 miljoonaa, Oulun lääninhallitukselle 4,73 miljoonaa ja Lapin lääninhallitukselle 2,96 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 talousarviossa on varattu 0,5 miljoonaa euroa matkojen yhdistelyn kehittämiseen. Koska hankkeet etenevät alueellisesti eri tahdissa, liikenne- ja viestintäministeriö jakaa rahan hakemusten perusteella. Joukkoliikenteen määrärahoilla turvataan ja kehitetään alueellisia ja paikallisia joukkoliikennepalveluja. Lääninhallitukset ostavat busseilla ja takseilla hoidettavaa maaseudun runkoliikennettä, jota ei pystytä pitämään yllä lipputuloilla. Ostoihin käytettävän määrärahan painopiste on joukkoliikenteen peruspalvelutason säilyttämisessä. Lisäksi lääninhallitukset voivat myöntää valtionapua kaupungeille ja kunnille käytettäväksi kaupunki- ja seutulippujen alennuksiin sekä paikallisliikennepalvelujen ostoon. Läänit voivat myös rahoittaa joukkoliikenteen suunnittelu- ja kehittämishankkeita. Varoja käytetään mm. palvelulinjojen ja kutsujoukkoliikenteen käynnistämiseen. Liikenne- ja viestintäministeriön käyttöön joukkoliikenteen kehittämiseen tai myöhemmin lääninhallituksille kohdennettavaksi jätetään 1,98 miljoonaa euroa. 2. KULJETUSALA.COM Oheisena Kuljetusala.com projektin logo. Maantiekuljetuksen toimialan imagon parantamisen, koulutukseen hakeutumisen, osaavan työvoiman kouluttamisen ja rekrytoinnin edistämiseksi on kuljetusalan nykyisiä koulutus- ja työmahdollisuuksia markkinoitava tulevaisuuden osaajille yhteisvoimin näkyvästi ja pitkäjänteisesti. Markkinointi toteutetaan kiertueena koko Suomessa ja lähialueilla. Tapahtumapäiviä tulee olemaan n. 40/v. Opetusministeriö tulee kattamaan suurimman osan kuluista, lisäksi elinkeinoelämä osallistuu kuluihin ja järjestelyihin (myös LL). Vuoden 2008/2009 rahoituksesta on jo saatu positiivinen päätös OM:stä. Projekti on kaksivuotinen, mutta sitä voidaan jatkaa 1-2 vuotta lisää, jos nähdään, kuten toivottua, että saavutamme näkyviä tuloksia. Muista, että Kuljetusala.com sivuilla on mahdollisuus ilmoittaa vapaista työpaikoista. Lisätietoa saat allekirjoittaneelta. 3. EK:n uutisia Neuvottelutulos autoliikennealojen työntekijöiden työehtosopimuksiin Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry ovat päässeet aamuyöllä neuvottelutulokseen kuorma-autoalan, linjaautohenkilökunnan, huoltokorjaamoiden, linja-autoasemien sekä terminaalitoimintaa koskevien työehtosopimusten uudistamisesta. Neuvottelutulos noudattelee palkankorotuksiltaan syksyllä syntyneitä sopimusratkaisu ja. Sopimukset ovat kaksivuotisia ja ne koskevat kaikkiaan noin työntekijää. 6

7 Neuvottelutulos satamatyöntekijöiden työehtosopimuksiin Satamaoperaattorit ry ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry ovat saavuttaneet neuvottelutuloksen ahtausalan työehtosopimukseksi myöhään keskiviikkoiltana. Sopimus on kaksivuotinen ja noudattelee AKT:n aiemmin solmimien kuljetusalojen työehtosopimusten prosenttilinjaa. Seppo Riski: Työtuomioistuin tutkii Toimihenkilöunionin toiminnan Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n työmarkkinajohtaja Seppo Riski pitää valitettavana, että STTK:laisesta Toimihenkilöunionista on tulossa työmarkkinoiden krooninen häiriötekijä. Liitto kulkee työtaistelusta ja uhkasta toiseen työmarkkinoiden sopimus- ja neuvottelujärjestelmästä välittämättä. Kuluvalla viikolla liitto jatkaa Stora Enson ja valtiovallan painostamista ja ulottaa työtaistelutoimet arveluttavalla tavalla viiteen täysin ulkopuoliseen yritykseen. Niillä ei ole mitään tekemistä Kemijärven ja Summan laitosten lakkauttamista koskevassa kiistassa. Liitto on lisäksi väläyttänyt työtaistelutoimien laajentamista edelleen, Riski sanoo keskiviikkona antamassaan tiedotteessa. Liitto aiheuttaa haittaa ulkopuolisille yrityksille sekä vaarantaa pahimmassa tapauksessa niiden asiakassuhteet, luotettavuuden sopimuskumppanina ja samalla tietenkin ihmisten työpaikat. Työnantajapuoli on arvioinut tilannetta perusteellisesti. Yrityksiä edustavat työnantajaliitot vievät TU:n toiminnan tällä viikolla työtuomioistuimen arvioitavaksi. Riskin mielestä Toimihenkilöunionissa on vakavan harkinnan paikka, sillä liiton neuvottelutoiminta kangertelee monissa neuvottelupöydissä ja lakkoaseeseen tartutaan herkästi ja maksimaalista julkisuutta hakien. EK komission ilmasto- ja energiapaketista: Tehotonta ilmastopolitiikkaa hurjilla kustannuksilla Elinkeinoelämän keskusliitto EK peräänkuuluttaa Euroopan unionilta kustannustehokasta ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Komission ehdotukset nostavat merkittävästi yritysten ja kotitalouksien energiakustannuksia, mutta eivät ohjaa tehokkaimmalla tavalla päästöjen vähentämiseen. Samalla murennetaan kansainvälisillä markkinoilla toimivien ja paljon energiaa tarvitsevien yritysten toimintamahdollisuudet. Uusiutuva energia ei ole itseisarvo. Päästöjen vähentäminen pitää nähdä selkeänä ykköstavoitteena ja uusiutuva energia yhtenä keinona sen toteuttamisessa. Jatkotyössä tulee ottaa huomioon kaikki satsaukset energiatehokkuuteen, energiansäästöön ja päästöttömiin energiamuotoihin. Päästökauppajärjestelmää uudistettaessa on puolestaan huolehdittava, että järjestelmä palkitsee energiatehokkaita edelläkävijäyrityksiä, korostaa johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:sta. Ei ole suuri helpotus, vaikka komissio esittää Suomelle hieman pienempää lisäystä uusiutuvaan energiaan kuin EU-maille keskimäärin. Suomen hyvinvointi perustuu muita maita enemmän energiaan. Tästä syystä velvoite on äärimmäisen kova ja vaatii valtavasti investointeja. Tämä näkyy lopulta yritysten ja kotitalouksien energialaskussa. Riskinä on myös, että metsäteollisuuden kipeästi kaipaamaa raaka-ainepuuta poltetaan energiakattiloissa, Kylä-Harakka-Ruonala muistuttaa. Päästökauppa parantaa voimakkaasti uusiutuvan energian kannattavuutta ja kilpailukykyä suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin ja lisää näin uusiutuvan energian käyttöä. Tästä syystä erilliset uusiutuvan energian velvoitteet eivät olisi lainkaan tarpeen. Elinkeinoelämä on huolissaan myös komission ehdottamista muutoksista päästökauppajärjestelmään, koska ne lisäävät merkittävästi päästöoikeuksien huutokauppaa. Huutokauppa on yrityksille veron kaltainen lisäkustannus. Se ei vähennä päästöjä, mutta heikentää erityisesti maailmanlaajuisessa kilpailussa toimivien energiaintensii- 7

8 visten eli paljon energiaa tarvitsevien yritysten toimintaedellytyksiä. Nämä yritykset eivät pysty siirtämään hintoihin päästöoikeuksien aiheuttamia lisäkustannuksia. Päästökauppa on jo aiemmin valittu EU:n ilmastopolitiikan pääasialliseksi ohjauskeinoksi. Järjestelmää on kehitettävä niin, että huolehditaan energiaintensiivisten yritysten kilpailukyvystä ja palkitaan asiansa hyvin hoitaneita yrityksiä. Tällöin hyvät laitokset saisivat päästöoikeudet maksutta, ja vertailussa huonommin menestyneet joutuisivat ostamaan oikeuksia. Näin yrityksiä kannustetaan investoimaan uuteen teknologiaan, mikä on välttämätöntä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, Kylä-Harakka-Ruonala painottaa. On myönteistä, että komissio valjastaa ilmastonmuutoksen hillintään myös päästökaupan ulkopuoliset toiminnot. Kaikki kansalaiset voivat osallistua päästöjen vähentämiseen asumista ja liikkumista koskevilla valinnoillaan. Energia- ja ilmastovelvoitteet vaikuttavat eri tavoin erilaisiin yrityksiin. Ne tuovat lisäkustannuksia, mutta joillekin myös ilmasto- ja energiateknologian tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia. Jotta syntyvät hyödyt olisivat mahdollisimman suuret ja haitat mahdollisimman pienet, tarvitaan pikaisesti vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskeva maailmanlaajuinen ilmastosopimus. Työllisyyden kasvu jatkuu hidastuen Vakituiset ja kokoaikaiset työsuhteet lisääntyvät Työllisyys paranee tänäkin vuonna EK:n jäsenyrityksissä, mutta maltillisemmin kuin viime vuonna. Henkilöstömäärän ennakoidaan kasvavan 1,9 prosentilla eli runsaalla henkilöllä vuoden 2007 lokakuusta vuoden 2008 lokakuuhun. Edellisen vuoden vastaavana ajankohtana työllisyys koheni EK:n jäsenyrityksissä yli henkilöllä. Tiedot ilmenevät EK:n vastavalmistuneesta henkilöstö- ja koulutustiedustelusta. Työllisten määrä kasvaa eniten yksityisissä palveluissa, henkilöä (lisäystä 2,9 %). Myös rakennusalan arvioidaan tarvitsevan uutta työntekijää (lisäystä 4,1 %). Teollisuuden työllisyys kääntyy sen sijaan hienoiseen laskuun: sektori arvioi tarvitsevansa työntekijää viimevuotista vähemmän (vähennystä 0,4 %). EK:n jäsenyrityksissä vakituisten työsuhteiden osuus on 91 % kaikista työsuhteista. Näistä kokoaikaisia on 78 % ja osa-aikaisia 13 %. Määräaikaisia työsuhteita on vain 9 %. Suuntauksena on vakituisten työsuhteiden lisääminen myös jatkossa. Yli kolmasosa yrityksistä aikoo lisätä vakituista kokoaikaista henkilöstöä, ja vain 9 prosenttia vähentää. Myös vakituinen osa-aikainen henkilöstö lisääntyy jonkin verran palvelualoilla, erityisesti liiketoimintapalveluissa, hotelli- ja ravintola-alalla sekä kaupan alalla. Määräaikaiset työsuhteet ovat vähenemässä palvelualoilla ja teollisuudessa. Rakennusalan yrityksistä sen sijaan viidennes aikoo lisätä määräaikaisten kokoaikaisten työsuhteiden osuutta. Vakituisten työsuhteiden osuuden kasvu kertoo siitä, että yrityksissä on kasvava pula ammattiosaajista. Koska työntekijöitä on vaikea löytää, rekrytoitavasta henkilöstöstä pyritään nyt pitämään kiinni. Sekä lomautettujen että lyhennettyä työaikaa tekevien osuus oli vain 0,2 % viime lokakuussa, yhteensä vajaat henkilöä. Lomautettujen määrä on vähimmillään lamavuosien jälkeen. EK:n jäsenyrityksistä lähes joka neljännellä oli lokakuussa 2007 vuokratyövoimaa. Vuokratyövoima oli yleisintä teollisuudessa (33 % yrityksistä), rakennusalan yrityksissä (30 %) sekä hotelli- ja ravintola-alalla (36 %). Vuokratyövoiman osuus suhteutettuna yritysten omaan henkilöstöön on kuitenkin yhä varsin pieni, 3 %. Vuokratyövoiman käyttö on lievässä kasvussa: 17 % yrityksistä aikoo lisätä vuokratyövoiman käyttöä. Rakennusalalla 30 % ilmoitti lisäävänsä vuokratyöntekijöiden käyttöä. Palvelusektorilla työllisyys kohenee kaikilla toimialoilla. Henkilöstöä palkataan lisää suhteellisesti eniten kiinteistöpalveluissa, tutkimus- ja teknisissä palveluissa sekä koulutuspalveluissa. 8

9 Rakennusalalla näkymät ovat parhaat talonrakennuksessa ja rakennusasennuksessa. Teollisuuden toimialoilla työllisyys kasvaa hieman teknologiateollisuudessa. Eniten työllisyys heikkenee paperiteollisuudessa. Uusia työpaikkoja syntyy eniten maksimissaan 50 henkilöä työllistäviin yrityksiin (lisäystä 3,3 %). Tässä kokoluokassa työllisyys kasvaa kaikilla päätoimialoilla, eniten kuitenkin teollisuudessa. Keskisuurissa, henkilöä työllistävissä yrityksissä henkilöstömäärä kasvaa 1,9 % ja suurimmissa, yli 250 henkilöä työllistävissä yrityksissä 1,3 %. Teollisuudessa henkilöstö vähenee keskisuurissa ja suurissa yrityksissä. Tiedot perustuvat EK:n lokakuussa 2007 tekemään henkilöstö- ja koulutustiedusteluun. Tiedustelu lähetettiin otannan perusteella yritykselle tai toimipaikalle. Vastanneissa yrityksissä oli työntekijää, mikä on 69 % tiedustelun piirissä olleiden yritysten henkilöstömäärästä. Verohuojennus helpottaa sukupolvenvaihdoksia Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää perusteltuna hallituksen päätöstä, jolla sukupolvenvaihdosluovutusten verohuojennus nostetaan nykyisestä 60 prosentista 80 prosenttiin. Tämä edistää yritysten sukupolvenvaihdoksia, joita on lähitulevaisuudessa edessä tuhansia. Yritysten sukupolvenvaihdosten verotuksen keventämisestä on selkeä lupaus myös hallitusohjelmassa. Hallitusohjelmakirjauksen tarkka noudattaminen olisi kuitenkin tuonut mukanaan vaikeita tulkintaongelmia siitä, mikä on yritysvarallisuutta ja mikä ei. Myönteistä on nyt se, että yritysvarallisuutta ei pilkota erikseen huojennuskelpoiseen ja muuhun omaisuuteen. Tämä olisi aiheuttanut loputtomia tulkintaongelmia ja monissa tapauksissa jopa kiristänyt sukupolvenvaihdosten verotusta. Nyt tehty ratkaisu ei poista perintö- ja lahjaveroverotuksen ongelmia hajautuneen omistuksen perheyrityksissä. Huojennuksen saaneen jatkajan luovutusvoittoverotuksen kiristäminen luo lisäksi epävarmuutta, kun arvioidaan yritystoiminnan siirtojen kokonaisverorasitusta. Tärkeää on nyt, että lainsäädäntömuutokset tulevat voimaan mahdollisimman nopeasti. Näin veromuutoksia odottaneet sukupolvenvaihdokset saadaan käyntiin. EK:n Suhdannebarometri Toimitusjohtaja Leif Fagernäs: Talouden kasvava epävarmuus korostaa muutosvalmiutta Työmarkkinoille työrauhaa, veropolitiikkaan etunoja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs peräänkuuluttaa koko yhteiskunnalta kasvavaa muutosvalmiutta ja -kykyä, vaikka suhdannetilanne on edelleen suopea eikä nopeaa käännettä huonompaan ole näköpiirissä. Talouden epävarmuus kuitenkin kasvaa, mikä on omiaan kiihdyttämään muutenkin jatkuvaa talouden rakennemuutosta. Kehitys näkyy myös EK:n tuoreessa Suhdannebarometrissa: yritysten ja toimialojen tilanne vaihtelee huomattavasti. Uusia työpaikkoja syntyy silti selvästi enemmän kuin vanhoja katoaa. Suhdannetilanne on herkkä ennen muuta kansainvälisten epävarmuuksien takia. Tässä tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää, että emme lisää epävarmuutta ainakaan kotimaisin toimin. Voi vain toivoa, että työmarkkinakierros saadaan päätökseen kaikella kunnialla ja työrauhaa loukkaamatta. Jos toisin kävisi, se olisi vakava paikka koko suomalaiselle yhteiskunnalle, Fagernäs painotti torstaina Helsingissä EK:n Suhdannebarometrin julkistamistilaisuudessa. Fagernäs toivoo maan hallitukselta mahdollisimman nopeita päätöksiä tuloverotuksen alentamisesta. Verotusta pitäisi linjata jo budjettiraameja koskevissa neuvotteluissa maaliskuussa ja todellinen keventäminen aloittaa ensi vuonna. Ripeät linjapäätökset lisäävät yleistä luottamusta. 9

10 On turha venkoilla välttämättömyyden edessä. Suhdannehuippu sulaa, joten pelot talouden ylikuumentumisesta eivät ole ajankohtaisia. Ei ole myöskään tarkoituksenmukaista kytkeä veropäätöksiä seuraavan työmarkkinakierroksen muotoon. Työmarkkinaosapuolet kantakoon vastuun sopimuspolitiikasta ja hallitus omasta leiviskästään. Pula ammattitaitoisesta työvoimasta on ollut jo pitkään vakava kasvun este monille yrityksille. Työvoiman saanti ei helpotu lähivuosinakaan, kun työelämästä poistuu lyhyessä ajassa suuri ammattiosaajien sukupolvi. Tarvitaan kannusteita. Verotuksen keventäminen on paras keino, kun haluamme innostaa työn tekemiseen ja työn tarjontaan, Fagernäs painotti. Fagernäs toivoi laajaa yhteiskunnallista keskustelua talouden rakennemuutoksesta. Esimerkiksi teollisuudessa työvoima vähenee useimmilla aloilla, ja uusia työpaikkoja syntyy lähinnä teknologiateollisuuteen, kemianteollisuuteen ja rakennusaineteollisuuteen. Kokonaisuutena työllisyyden saldo on kuitenkin plussalla. Esimerkiksi viime vuonna työllisiä oli enemmän kuin edellisenä vuonna. Yksittäiset ikävät uutiset saavat luonnollisesti paljon huomiota, kun inhimillinen hätä on suurta. Kukaan ei ole kiitollinen, jos työpaikka menee alta. Näissäkin tilanteissa kaikki tarmo tulee suunnata eteenpäin: miten saadaan nopeasti uusia työpaikkoja, uutta osaamista ja uutta dynamiikkaa. Pienen Suomen suuri vahvuus on ollut rohkea muuntautumiskyky. Olemme olleet eturintamassa monilla uusilla toimialoilla. Perinteikkäät konepajamme ovat pystyneet uudistumaan. Jopa kokonaisia toimialoja häviää vastakin ja uusia tulee tilalle. Vaikka palvelusektorin osuus kasvaa, Suomi säilynee vahvana teollisuusmaana. Kaikista muutoksista on puhuttava pelkäämättä ja löydettävä konstit selviytymiseen. Vastaava ekonomisti Penna Urrila: Loiva laskeutuminen suhdannehuipulta jatkuu Elinkeinoelämän tuotanto- ja työllisyysodotukset silti kohtuullisen hyvät EK:n tammikuussa tekemän tiedustelun mukaan tämänhetkinen suhdannetilanne on vielä tavanomaista parempi lähes kaikilla toimialoilla. Suhdannehuippu näyttää kuitenkin jääneen taakse edellisen Suhdannebarometrin odotusten mukaisesti. Tuotannon kasvu hidastui loppuvuonna jonkin verran teollisuudessa ja rakentamisessa. Tilauskanta ja kapasiteetin käyttöaste heikkenivät, mutta ovat silti selvästi keskimääräistä parempia. Palvelualoilla markkinatilanne säilyi vielä vakaana ja varsin suotuisana. Suhdannebarometriin vastanneet yritykset arvioivat, että asteittainen laskeutuminen suhdannehuipulta jatkuu alkuvuoden ja kesän 2008 aikana. Merkittävää käännettä heikompaan ei kuitenkaan odoteta. Tuotannon ja työllisyyden ennustetaan edelleen kasvavan jonkin verran. Monilla toimialoilla on edelleen ongelmana toimintakustannusten selvä nousu. Ammattityövoimapula ei myöskään ole juuri lievittynyt, vaan se on useimmilla aloilla selvästi merkittävin toiminnan laajentamisen este. Teollisuusyritysten suhdannenäkymiä mittaava saldoluku oli tammikuussa -6. Edellisessä, lokakuussa tehdyssä tiedustelussa lukema oli -7. Nykyistä parempaa suhdannekuvaa ennusti tammikuussa 11 prosenttia yrityksistä, ja 17 prosenttia enteili käännettä heikompaan. 72 prosenttia yrityksistä ei arvioi suhdanteissa tapahtuvan suuria muutoksia lopputalven ja kevään aikana. Rakentamisen suhdannenäkymien saldoluku oli tammikuussa -15. Lokakuussa vastaava lukema oli -16. Suhdannetilanteen vahvistumista odotti tammikuun tiedustelussa seitsemän prosenttia vastaajista, ja 22 % odotti sen heikkenemistä. Lähes kolme neljäsosaa eli 71 prosenttia yrityksistä arvioi suhdanteiden säilyvän nykyisellään lähikuukaudet. Palveluyritysten suhdannenäkymien saldoluku oli tammikuussa -8 (lokakuussa -1). Suhdanteiden kohenemista ennusti tammikuussa kymmenen prosenttia vastaajista, ja 10

11 käännettä heikompaan odotti 18 prosenttia. Melkein kolme neljäsosaa eli 72 prosenttia enteili tilanteen säilyvän vakaana kesään saakka. Kysyntä ja tilaukset EK:n tammikuun suhdannetiedusteluun vastanneet teollisuusyritykset saivat loppuvuonna hieman aiempaa enemmän uusia tilauksia. Tilauskanta supistui hieman, mutta sitä luonnehditaan yhä selvästi tavanomaista korkeammaksi. Rakennusyritykset saivat alkutalvella tilauksia aiempaan tapaan. Toisaalta talonrakennusyrityksillä olleiden myymättömien huoneistojen määrä jatkoi kasvua, nousten jo jonkin verran tavanomaista suuremmaksi. Teollisuusyritykset odottavat tilausten kasvun nopeutuvan hieman lähikuukausien aikana. Tuotanto ja myynti Teollisuusyritysten tuotannon kasvu jäi tiedustelun mukaan loppuvuonna aiempaa hitaammaksi. Kehitys oli hivenen heikompaa kuin kolme kuukautta sitten odotettiin. Tuotanto-odotukset tuleville kuukausille ovat silti hyvät. Tuotannon kasvu nopeutuisi jonkin verran uudelleen tammi-maaliskuussa. Myös toiselle neljännekselle on melko hyviä kasvuodotuksia. Rakentamisessa tuotannon kasvu hidastui myös hieman, jääden ainoastaan kohtalaiseksi. Tuotantomäärien ennustetaan kuitenkin pysyvän maltillisessa kasvussa sekä tammi-maaliskuussa että vielä toisella vuosineljännekselläkin. Palvelualojen myynnin kasvu jatkui tasaisena, ja kasvuvauhtia kuvattiin kohtalaisen hyväksi. Tilanteessa ei nähdä tapahtuvan muutoksia, vaan melko vakaan kasvun uskotaan jatkuvan kahden seuraavan vuosineljänneksen ajan. Työvoima Teollisuusyritysten työvoimakehitys on jatkunut kokonaisuutena myönteisenä. Yhteenlaskettu työvoiman määrä kasvoi koko viime vuoden ajan. Loppuvuonna kasvu oli vain hieman hitaampaa kuin aiempina neljänneksinä. Toimialojen välillä on kuitenkin huomattavia eroja suuri osa työllisyyden kasvusta tapahtui teknologiateollisuudessa. Monilla muilla toimialoilla työvoima väheni selvästi. Vielä alkuvuonnakin henkilöstömäärien ennustetaan kehittyvän positiivisesti. Yhteenlaskettu työvoima kasvaisi edelleen hieman. Kasvun painopiste olisi yhä teknologiateollisuudessa. Myös rakennusyritysten henkilökunta on kasvanut hyvin. Lisäystä tapahtui jopa enemmän kuin kolme kuukautta sitten odotettiin. Alkuvuonna kasvun ennustetaan jatkuvan kohtalaisen ripeänä. Palvelualojen työvoiman määrä kasvoi loka-joulukuussa loivasti. Samankaltaisen kehityksen ennustetaan jatkuvan myös tammi-maaliskuussa. Työvoima kasvaisi eniten rahoitus- ja vakuutusalalla sekä mm. kiinteistöpalveluissa. Tuotantokapasiteetti Teollisuusyritysten kapasiteetin käyttöaste on hieman laskenut, mutta silti selvästi tavanomaista parempi. Tammikuun tiedustelussa 85 prosenttia yrityksistä toimi täydellä kapasiteetilla. Vastaavasti liikaa kapasiteettia kysyntään nähden oli 15 prosentilla yrityksistä. Edellisessä tiedustelussa lokakuussa täyskäyttöaste oli lähes ennätyksellisellä 89 prosentin tasolla. Hinnat ja kustannukset Teollisuusyritysten tuotteiden myyntihintojen nousu oli loppuvuonna kohtalaista. Lähikuukausina sen odotetaan jonkin verran nopeutuvan. Kustannusten kohoaminen jatkui voimakkaana, ja sen odotetaan hidastuvan vain hieman tammi-maaliskuussa. Rakennusyrityksillä myyntihintojen nousu on jonkin verran hidastunut. Samoin kustannusten kohoaminen laantui vähän, mutta se oli silti varsin voimakasta. Alkuvuonna tilanteen arvioidaan jatkuvan varsin samankaltaisena: kustannukset kohoavat yleisesti, ja hintojen nousu jää melko maltilliseksi. 11

12 Palveluyritysten myyntihintojen nousu kiihtyi hieman loppuvuoden aikana. Samalla kuitenkin kustannuspaineet olivat merkittäviä. Tammi-maaliskuussa hintatason odotetaan kohoavan edelleen selvästi, osin kertaluonteisten tekijöiden kuten veromuutosten vuoksi. Kustannuskehitys jatkuu edelleen hyvin ongelmallisena, ja lähes kaikilla palvelualoilla odotetaan selvää kustannustason nousua. Toiminnan kasvun esteet Puute ammattitaitoisesta työvoimasta on jatkunut merkittävimpänä toiminnan laajentamisen esteenä. Ongelma on aiempaan tapaan kaikista suurin rakentamisessa, teknologiateollisuudessa sekä mm. kiinteistö- ja siivousalalla. Toisaalta suhdanteiden lievästä heikkenemisestä kertoo se, että riittämätön kysyntä haittaa toimintaa hieman aiempaa yleisemmin. Tammikuussa 23 prosenttia teollisuusyrityksistä kuvasi ammattityövoimapulan rajoittavan toimintaa (lokakuussa 27 %). Tilanne on vaikein teknologiateollisuudessa, mutta työvoimapulaa esiintyy jonkin verran lähes kaikilla päätoimialoilla. Riittämätön kysyntä oli esteenä 16 prosentilla teollisuuden vastaajayrityksistä, kun taas kapasiteettipulasta kärsi 11 prosenttia. Rakennusyrityksillä ammattityövoimapula on lievittynyt vain hieman. Tammikuussa 37 prosenttia yrityksistä kertoi ammattityövoimapulan rajoittavan toimintaa (lokakuussa 45 %). Kysyntää kuvasi puolestaan heikoksi 22 prosenttia. Palvelualoilla ammattityövoimapula on jatkunut yleisenä. Tammikuussa pulaa työvoimasta oli 23 prosentilla EK:n kyselyyn vastanneista (lokakuussa 24 %). Kysyntä oli heikkoa ainoastaan 10 prosentilla palvelualojen vastaajayrityksistä (lokakuussa 9 %). EK:n Suhdannebarometri Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Tammikuussa tehtyyn tiedusteluun vastasi yritystä, jotka työllistävät Suomessa noin henkilöä. Liitteenä tietoa tilanteesta Palvelu- ja Liikennesektoreilla. 4. Projektit ja kampanjat Logistiikkayritysten Liitto osallistuu seuraaviin projekteihin. CAP-projekti Projektin tavoitteena on tieliikennekuljettajien jatkokoulutuksen tehostaminen menetelmäkehyksellä, johon sisältyy ajotietojen keruulaitteisto, automaattiset datan luokittelumenetelmät, sekä kerätyn aineiston analyysiin perustuva koulutustuote. Hankkeen uutuusarvo on tieliikennekuljettajan ajovuorojen aikana kerätyn monikanavaisen tiedon luokittelu GPS-pohjaisen paikkatiedon ja digitaalisen kartta-aineiston pohjalta, sekä analysoidun aineiston käyttö kuljettajille tulevaisuudessa pakollisen jatkokoulutuksen yhteydessä. Tässä tavoitteessa korostuu ajonaikaisen tiedonkeruun edut etenkin suhteessa vaihtoehtoiseen ajosimulaattoriin, koska analyysi ja koulutus voidaan kohdistaa kuljettajan toimintaan oikeassa työympäristössä, koulutus tehostuu kuljettajilta vaaditun ajankäytön osalta, sekä koulutuslaitteisto on edullinen ja siirrettävissä ajoneuvosta toiseen. Mitattavia suureita tulevat alustavasti olemaan ajonopeus, ajoetäisyys, ajoneuvon kiihtyvyydet, hidastuvuuden nopeat muutokset, sivuttaissuunnan liike, ajoneuvon hallintalaitteiden käyttö, liikennesääntöjen noudattaminen, ajo- ja lepoaikojen noudattaminen, kuorman sidontapolttoaineen kulutus, tyhjäkäynti, moottorin kuormitus sekä kierroslukualueiden käyttö. Seuraavassa vaiheessa tapahtuu pilottilaitteiston kehitys sekä koulutuspaketin kehitystyötä. Pilottilaitteisto valmistuu vuoden 2008 kesään mennessä. 12

13 Tekes ja VTT vastaavat suurimmasta osasta kustannuksista, lisäksi yksityinen sektori (mm. LL) osallistuu kuluihin. Projekti on kaksivuotinen ja valmistuu Puolustusvoimat aloittaa Kainuun ja Karjalan Prikaateissa sekä Ilmavoimien yksiköissä kuljettajien ammattipätevyyskoulutuksen pilottina tänä keväänä ja varsinainen laaja koulutus aloitetaan koko Suomessa vuoden 2009 alussa. Kotiutuvilla kuljettajakoulutuksen saaneilla varusmiehillä on siten vaadittava ammattipätevyys (140 t nopeutetun koulutuksen käyneet tarvitsevat vielä ikää 21 v ja C-kortti taskussa). Koulutus kestää joko 280 t (yhdistelmäkortti) tai 140 t nopeutetusti. Kuljettajaksi koulutettavien varusmiesten määrä on 3 700/v. Puolustusvoimien järjestämä kertausharjoitus, mm. kuljettajille, tuo tulevaisuudessa yhden CAP -koulutuspäivän kuljettajalle. MISTÄ KULJETTAJAT, MiKu? Liiton hallitus nimesi lokakuun 2006 kokouksessaan liiton oman työryhmän, MiKu, miettimään toimenpiteitä kuljettajapulan ratkaisemiseksi ja kuljettajien tulevaisuuden koulutusresurssien arvioimiseksi ja tarvittaessa lisäämiseksi sekä näihin vaikuttamiseksi. Työryhmä on kokoontunut seitsemän kertaa ja työryhmän tarkennetut tavoitteet ovat muotoutuneet. Työryhmä tulee toimimaan tiiviissä yhteistyössä Kuljetusala.com projektin ja TE -keskuksen vetämän projektin kanssa välttäen päällekkäisyyksiä. Mi- Ku:n kautta käynnistetään yrityskohtaisia projekteja, PaKu, joihin saadaan ulkopuolista rahoitusta. Nämä projektiehdotukset ovat jo pitkällä valmistelussa ja niihin on mahdollisuus saada Työsuojelurahastolta merkittävää tukea. ASIAKASRAJAPINNAN SÄHKÖISET ASIAKIRJAT eli ARS 2009 Kesän aikana on päivitetty (tarkastus vielä tekemättä) yhteiset Tavaralinjaliikenteen Yleiset toimitusehdot koko kentälle. Parhaillaan liiton hallitus käsittelee viimeistä versiota. Näiden perusteella arvioidaan Tiekuljetussopimuslain vaatima muutostarve ja annetaan ehdotus OM:lle. Vakuutusyhtiöiden kanssa tarkennetaan vastuun siirtymisen kohdat. Samaten rahtikirjastandardiin tulee muutoksia. Seuraavaksi tullaan määrittelemään sähköiset asiakirjat ja tästä on jo perustettu oma asiantuntijaryhmänsä, SARS. Työssä ollaan menossa mukavaa vauhtia ja yhteisiä näkemyksiä on saatu aikaiseksi. Yhteiset domainit on jo varattu avattavaa portaalia varten ja kuvaukset portaalin toiminnasta on tehty. Näiden jälkeen aloitetaan varsinainen yrityskohtainen valmistautuminen sähköiseen ketjuun. Alustava käyttöönottoaikataulu on KEUDA Keski-Uudenmaan ammattioppilaitokset tulevat jatkamaan TE-keskuksen projektia ja selvittämään koulutuksen ja työelämän kohtaamisongelmia logistiikan kannalta. Keuda tulee tekemään koulutuksesta ja sen tarpeesta alueellaan laajan kyselyn loppuvuoden aikana. Tuloksia saadaan alkuvuodesta ENERGIATEHOKKUUS Logistiikkayritysten Liitto on allekirjoittamassa LVM:n, KTM:n, YM:n ja eräiden muiden tahojen kanssa yhteistä liikenteen energiatehokkuussopimusta vuosille koskien tavaraliikennettä. Tavoitteena on vähentää energiankulutusta 1 %/v eli 9 % koko kauden aikana. Yritykset raportoivat polttoaineenkäyttönsä EMISTRA järjestelmään (www.emistra.fi) vuosittain. Myös VR liittyy samalla sopimukseen. Polttoaineen kulutusta on tarkoitus vähentää 19 Mlitraa koko aikana. Polttoaineen vähentäminen onnistuu sopivilla renkailla ja rengaspaineilla, tuuliohjaimilla, kuljettajien koulutuksella jne. unohtamatta vetäviä väyliä. LVM:n vetämän projektin johtoryhmään on nimetty allekirjoittanut ja varalla Tiina Salonen. Lisää tietoa johtoryhmän kokoontumisen jälkeen. HISTORIA Olli Blomberg aloittaa tavaralinjaliikenteen historian kirjoittamisen keväällä 2008 ja teoksen on tarkoitus olla valmiina 2010/2011 vuodenvaihteessa. Hän tulee olemaan varmaan moniin teistä yhteydessä tietojen saamiseksi. Starttikokous on viikolla Koulutus Tavaraliikenteen Yrittäjäkurssi 13

14 Jyväskylän ammattikorkeakoulu järjestää Tavaraliikenneyrittäjä kurssin, ajankohta: , paikka: Jyväskylä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Elina Lindqvist, puhelin , s-posti: Verkostoilla kilpailukykyä Logistiikka- ja kuljetusalan kehittämisprojekti käynnistyy Kasvavat toimintakustannukset ja lisääntyvät palvelutarpeet merkitsevät sitä, että kuljetus- ja logistiikka-alan toimijoiden on tehtävä yhä läheisempää yhteistyötä. Kannattavuuden parantaminen, kuljetuskapasiteetin käyttöasteen nostaminen ja alan työvoimapula edellyttävät yhteistyömallien rakentamista ja toteuttamista. Suomen Yrittäjäopisto on käynnistänyt Opetushallituksen tuella kehittämishankkeen kuljetus- ja logistiikka-alan liiketoimintaosaamisen parantamiseksi ja verkostomaisen liiketoimintamallin kehittämiseksi. Valmennuksen ensimmäinen osa toteutetaan maalishuhtikuussa 2008 ja toinen osa loka-marraskuussa Alan yrittäjät, ostajat ja operaattorit yhteiseen valmennukseen Kehittämishankkeessa kootaan Etelä-Suomessa toimivista kuljetus- ja logistiikka-alan yrityksistä valmennusryhmä, jossa ovat edustettuina kuljetus- ja logistiikkapalvelujen ostajat, logistiikkaoperaattorit ja palvelujen tarjoajat. Ryhmän kanssa toteutetaan kaksiosainen Verkostoilla kilpailukykyä -valmennus, johon liittyy myös osallistujien henkilökohtainen ohjausosuus. Alan järjestöt hankkeessa mukana Tässä Suomen Yrittäjäopisto Hämeen hallinnoimassa ja toteuttamassa hankkeessa ovat mukana Logistiikkayritysten Liitto ry ja Helsingin Kuljetusyrittäjät ry. Hankekumppanit osallistuvat hankkeeseen ohjausryhmän jäseninä ja asiantuntijoina. Tule mukaan hankkeeseen Haemme hankkeeseen mukaan yritystoimintansa kehittämisestä ja verkostomaisesta liiketoiminnasta kiinnostuneita kuljetus- ja logistiikka-alan toimijoita. Hankkeen kautta on mahdollista luoda ja toteuttaa oman liiketoiminnan kilpailukykyä tehostava liiketoimintamalli, sekä luoda ja kehittää uusia asiakkuuksia. Verkostoilla kilpailukykyä seminaari Helsingissä alustavasti Helsingissä Kuljetuskuution auditoriossa klo 12 18:30 järjestettävässä seminaarissa projektin tavoitteet avataan tarkemmin. Logistiikka-alan kärkitoimijat ovat myös paikalla kertomassa näkemyksistään. Toivotamme alan toimijat tervetulleiksi tähän ajankohtaiseen seminaariin. Lisätietoja hankkeesta ja ilmoittautumiset: Juhani Salminen Katja Maaniittu Puh Puh: Tilasto ja liitteet Suomen Pankki Korkotietoa Tilastokeskus Indeksit Neste Oil Diesel EK EK Barometri Kuljetusala.com Tapahtumakalenteri Öljy ja Kaasualan Keskusliitt. Polttoainekatsaus EK ja TAT Tulevaisuuden osaajat 14

15 Terveisin LOGISTIIKKAYRITYSTEN LIITTO Kyösti Orre

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Suhdannebarometri. Toukokuu 2007

Suhdannebarometri. Toukokuu 2007 Suhdannebarometri Toukokuu 27 Suhdannebarometri Toukokuu 27 Suhdanteet toukokuussa 27 Suomen talouden suhdannekuva on jatkunut vahvana koko talven ajan Näkymät lähikuukausille edelleen varsin hyvät, korkeasuhdanteen

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Heinäkuu 15 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Tammikuu 15 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Tammikuu 214 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Heinäkuu 213 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

PK-Suhdannebarometri Marraskuu 2007

PK-Suhdannebarometri Marraskuu 2007 PK-Suhdannebarometri Marraskuu 7 PK-Suhdannebarometri Marraskuu 7 PK-yritysten suhdanteet Suhdannetilanne jatkunut tavanomaista vahvempana alkusyksyllä Odotukset lähikuukausille aiempaa vaisummat - suhdannehuippu

Lisätiedot

MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013

MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013 MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013 MTL-Barometri Q2/2013 Tutkimusajanjakso 21.5. 10.6.2013 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 424 Suomen suurinta

Lisätiedot

PK-Suhdannebarometri. Helmikuu 2013

PK-Suhdannebarometri. Helmikuu 2013 PK-Suhdannebarometri Helmikuu 13 PK-Suhdannebarometri Helmikuu 13 PK-yritysten suhdanteet Suhdannenäkymät Tuotanto ja tuotanto-odotus 8 6 Teollisuus Rakentaminen Palvelut 8 6, kausitas. Teollisuus Rakentaminen

Lisätiedot

Suhdannebarometri Marraskuu 2008

Suhdannebarometri Marraskuu 2008 Suhdannebarometri Marraskuu 28 Suhdannebarometri Marraskuu 28 Suhdanteet marraskuussa 28 Suomalaisyritysten suhdanneodotukset ovat heikenneet nopeasti ja voimakkaasti Muutos aiempaan on suuri erityisesti

Lisätiedot

PK-Suhdannebarometri. Toukokuu 2005

PK-Suhdannebarometri. Toukokuu 2005 PK-Suhdannebarometri Toukokuu 25 PK-yritysten suhdanteet Suhdannetilanne alkuvuonna hieman odotuksia vahvempi Kasvuodotukset lähikuukausille kuitenkin melko vaimeat Kustannuskehitys jatkunut varsin ongelmallisena

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Palvelualojen tulevaisuuden näkymiä ja näkökulmia osaamiseen. Aluepäällikkö Jarmo Immonen

Palvelualojen tulevaisuuden näkymiä ja näkökulmia osaamiseen. Aluepäällikkö Jarmo Immonen Palvelualojen tulevaisuuden näkymiä ja näkökulmia osaamiseen Aluepäällikkö Jarmo Immonen Palvelualat? Yksityiset palvelualat Yksityisten palvelualojen piiriin sisältyy useita erilaisia toimialoja. Suuria

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Elokuu 2013 Lisätietoja:

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Elokuu 2013 Lisätietoja: Suhdannebarometri Elokuu 213 Suhdannebarometri Elokuu 213 Tuotanto/myynti, toteuma ja odotus 8 6 4 2 Teollisuus Rakentaminen Palvelut 6 4 2-2 -4-2 -6-4 Teollisuus Rakentaminen Palvelut -8 25 26 27 28

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Paperi-insinöörien syyskokous 23.11.2011. Penna Urrila Johtava ekonomisti

Paperi-insinöörien syyskokous 23.11.2011. Penna Urrila Johtava ekonomisti EK:n Lisää tähän Suhdannebarometri otsikko Paperi-insinöörien syyskokous 23.11.11 Penna Urrila Johtava ekonomisti Miten tähän oikein on tultu Lännen kasvu finanssikriisin jälkeen Normaali taantuma pp.kk.vvvv

Lisätiedot

liikennejärjestelmäsuunnittelun keinot, vapaaehtoiset energian- säästöohjelmat ajoneuvoteknologiset keinot

liikennejärjestelmäsuunnittelun keinot, vapaaehtoiset energian- säästöohjelmat ajoneuvoteknologiset keinot Ajankohtaista liikenteen energiansäästöpolitiikassa - puhe Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristönhallinta seminaariin Messukeskus, Kuljetus ja logistiikka messut 17.5.2006 Tervetuloa tähän liikenne-

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

MTL-Barometri 3Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 4.10.2013

MTL-Barometri 3Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 4.10.2013 MTL-Barometri 3Q/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 4.10.2013 MTL-Barometri Q3/2013 Tutkimusajanjakso 4.9. 20.9.2013 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 427 Suomen suurinta

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Palvelualojen odotukset heikkenemässä

Palvelualojen odotukset heikkenemässä Palvelualojen odotukset heikkenemässä * Yksityisten palvelualojen suhdanneodotuksissa heikkenemisen merkkejä * Palveluyritysten myynnin kasvu jatkuu hidastuen * Kannattavuusodotukset ennallaan * Työvoiman

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla. EK:n työmarkkinasektori

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla. EK:n työmarkkinasektori Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan lakonuhka Ahtausalan työehtosopimus päättyi 31.1.2010 Sopijapuolet:

Lisätiedot

Myynnin kasvu hidastuu

Myynnin kasvu hidastuu Myynnin kasvu hidastuu * Suhdanneodotuksissa epävarmuutta * Yksityisten palveluyritysten myynti kasvaa vajaat neljä prosenttia * Toimialoittain suuria eroja myynnin kasvussa * Kasvua myös ruuhkasuomen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. verrattuna liikevaihto laski. 0,3 prosenttia. Vuoden 2013 marraskuuhun

Henkilöstöpalvelut. verrattuna liikevaihto laski. 0,3 prosenttia. Vuoden 2013 marraskuuhun Liikevaihtotiedustelu zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto joulukuussa hieman vuoden takaista suurempi Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista ilman

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

EGLO ohjelman loppuseminaari

EGLO ohjelman loppuseminaari EGLO ohjelman loppuseminaari Valtion sektoritutkimusta uudistetaan, miten käy logistiikkatutkimuksen? Lassi Hilska 30.5.2007 1 Tutkimus ja ministeriö Ministeriö on paitsi hallintokoneisto myös asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. oli henkilöstövuokrauspalvelut.

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. oli henkilöstövuokrauspalvelut. Liikevaihtotiedustelu zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto kesäkuussa selvästi vuoden takaista suurempi Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Jenni Ruokonen 13.3.2014 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 27 jäsenliittoa 16 000 jäsenyritystä, joista

Lisätiedot

MTL-Barometri Q1/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2013

MTL-Barometri Q1/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2013 MTL-Barometri Q1/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2013 1 MTL-Barometri Q1/2013 Tutkimusajanjakso 5.3. 28.3.2013 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 424 Suomen suurinta

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015 Tilauskanta Kokonaiskasvu suunnittelu- ja konsultointiyritysten tilauskannassa oli seitsemän prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä, ja 18 %

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. Henkilöstövuokrauspalveluiden

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. Henkilöstövuokrauspalveluiden Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 74,34 miljoonaa Liikevaihto supistui 3,6 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE 1 HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE Professori Lauri Ojala LIIKENTEEN KUMPPANUUSFOORUMI HYÖTYLIIKENTEEN JAKELULOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN Turku, 5.11.2015 ARVIOITA LOGISTIIKASTA OSANA YRITYSTEN

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009 Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008 Hille Hyytiä 22.9.2009 1.1 Energiavaltainen teollisuus tavoitteet toimenpideohjelmassa 1. Toimenpideohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

Yksityisten palvelualojen suhdanteet

Yksityisten palvelualojen suhdanteet Yksityisten palvelualojen suhdanteet Tammikuu 2004 Suhdannetiedustelu Sisältö Heikki Almgren Ulkoasu Jussi Elimäki & Sampo Saarinen Taitto Sampo Saarinen Painopaikka Pekan Pikapaino, Espoo, 2004 Tilaukset

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2012

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2012 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2012 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan ketjujen/monimyymäläyritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön,

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2008

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2008 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 8 Julkaistavissa 2..7 klo. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 8 Lokakuu 7 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu 17, PL, 1 Helsinki

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

HPL:n jäsentutkimus 2007

HPL:n jäsentutkimus 2007 HPL lehdistötilaisuus 4.6.2007 HPL:n jäsentutkimus 2007 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL 4.6.2007 Merru Tuliara 1 Menetelmä Sisältö Jäsenkysely HPL:n jäsenyrityksille Kysymyksiä yritysten palvelutarjonnasta,

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2008 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...2009

SUHDANNEKATSAUS 2/2008 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...2009 SUHDANNEKATSAUS 2/28 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...29 16 14 12 1 8 6 4 2 85 87 89 91 93 95 99 1 3 5 7 9 SUHDANNEKATSAUS 2/28 5.11.28 1 (3) SUUNNITTELUALAN KASVU TAITTUI, NÄKYMÄT SYNKKENEVÄT Suunnittelualan

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi Keski-Suomen Aikajana 3/2015 Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni. Maakunnan veturi(t) on saatu liikkeelle. Työllisyystilanne edelleen heikko. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Suhdannebarometri. Elokuu 2009

Suhdannebarometri. Elokuu 2009 Suhdannebarometri Elokuu 29 Tuotanto- ja myyntiodotus 8 6 4 2 Teollisuus Rakentaminen Palvelut 6 4 2-2 -4-6 -2-4 Teollisuus Rakentaminen Palvelut -8 21 22 23 24 25 26 27 28 29-6 25 26 27 28 29 elokuussa

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelujen liikevaihto on yhä vuoden takaista pienempi. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista ilman lupaa. Henkilöstön

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus. Betoniteollisuuden kesäkokous 7.8.2015 Sokos Hotel Kimmel, Joensuu Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus. Betoniteollisuuden kesäkokous 7.8.2015 Sokos Hotel Kimmel, Joensuu Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus Betoniteollisuuden kesäkokous 7.8.2015 Sokos Hotel Kimmel, Joensuu Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Yhdysvaltain talous jatkaa vakaata kasvuaan Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot