Logistiikkayritysten Liitto Helsinki Eteläranta 10 puh fax

Transkriptio

1 Logistiikkayritysten Liitto Helsinki Eteläranta 10 puh fax JÄSENKIRJE Uutisia 2. Kuljetusala.com 3. EK:n uutisia ja Barometri 4. Projektit ja kampanjat 5. Koulutus 6. Tilastot 1. Uutisia Työryhmä: Alueellisen tiemaksun tuotot vähäiset Liikenne- ja viestintäministeriön tiemaksuja selvittävän työryhmän mukaan raskaalta liikenteeltä perittävien alueellisten maksujen tuotto jäisi vähäiseksi, jos maksu hyvitettäisiin kotimaiselle liikenteelle. Työryhmän toimeksiannossa edellytettiin, että maksut korvattaisiin suomalaisille kuljetusyrityksille. Ryhmän mukaan tasapuoliseen maksujen hyvittämiseen ei ole realistisia keinoja. Työryhmä teetti selvityksen raskaan liikenteen tienkäyttömaksujen aluetaloudellisista vaikutuksista, jos maksua kokeiltaisiin Kaakkois-Suomessa. Selvitys osoitti, että tienkäyttömaksu vaikuttaisi pitkällä aikavälillä alueen talouteen kielteisesti. Tiemaksut nostaisivat kuljetuskustannuksia, mikä heikentäisi alueen kilpailukykyä. Työryhmä esittää liikenne- ja viestintäministeriölle antamassaan väliraportissa, että ministeriö arvioisi valmistuneiden selvitysten ja työryhmän johtopäätösten pohjalta, onko työryhmän toimeksiantoa tarpeen tarkistaa. Ryhmän tehtävänä on laatia suunnitelma raskaan liikenteen tienkäyttömaksun kokeilusta. Kansliapäällikkö Harri Pursiaisen vetämän ryhmän määräaika päättyy toukokuussa Työryhmä totesi selvitystensä perusteella jo marraskuussa, että Vaalimaalle rakennettavan rekkaparkin käytöstä voidaan periä maksua. Tätä koskevaa lainsäädäntöä valmistellaan parhaillaan liikenne- ja viestintäministeriössä. Tarkoituksena on, että rekkaparkki on käytössä vielä tänä vuonna. Vehviläinen: Logistiikkastrategia valmisteluun keväällä Liikennepoliittisen selonteon valmistuttua ryhdytään valmistelemaan hallitusohjelman mukaisesti uutta logistiikkastrategiaa. Tavoitteena on käydä läpi toimet, joilla parannetaan Suomen logistista kilpailukykyä. Elinkeinoelämän logistiikkakustannuksia tulisi saada alennettua koko maassa. Venäjän 1

2 liikenne sisältyy luonnollisesti tarkasteluun. Liikenneministeri Anu Vehviläinen kertoi asiasta PortGate -logistiikkakeskuksen harjannostajaisissa Vuosaaren satamassa 17. tammikuuta. - Tulevina viikkoina liikenne- ja viestintäpoliittinen ministeriryhmä työstää tiiviisti liikennepoliittista selontekoa päämääränään yhteiset poliittiset kannanotot maamme liikennejärjestelmän kehittämiseksi, Vehviläinen totesi. - Kun saamme selonteon hallitukselta eduskunnan käsittelyyn helmi-maaliskuussa, käynnistämme välittömästi vielä tänä keväänä hallitusohjelman mukaisen logistiikkastrategian valmistelun. Toivottavasti logistiikka-ala osallistuu aktiivisesti strategian työstämiseen. Vehviläisen mukaan selonteosta tulee saada uusi tapa tehdä pitkäjänteisiä liikennepoliittisia päätöksiä: - Tulevat hallitukset valmistelisivat vaalikauden alussa selonteon, jossa otettaisiin samalla kertaa kantaa koko hallituskauden hankkeisiin ja tehtäisiin liikennepoliittinen kokonaistarkastelu aina 3-4 vaalikauden aikajänteellä, Vehviläinen tiivisti. Tekeillä olevassa liikennepoliittisessa selonteossa otetaan kantaa liikenneverkon tämän vaalikauden kehittämishankkeisiin ja perusväylänpitoon. Toiseksi siinä linjataan liikennepolitiikan sisältöä ja kehittämiskohteita aina vuoteen 2020 saakka. Pimeällä ajon opetusta myös simulaattorilla Autokoulut saavat jatkossa opettaa pimeällä ajamista myös simulaattorin avulla. Oppilas voi valita, haluaako pimeällä ajon koulutuksen perinteisenä käytännön opetuksena vai simulaattorissa. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus simulaattorin käytöstä tulee voimaan 1. helmikuuta. Simulaattorin avulla pimeällä ajamista voidaan opettaa kuljettajaopetuksen ensimmäisessä vaiheessa myös niille, jotka suorittavat ajokorttia valoisana kesäaikana. Kesällä ajokorttia suorittavat ovat tähän asti joutuneet siirtämään pimeällä ajon kuljettajaopetuksen toiseen vaiheeseen. Vain vajaa puolet ajokortin suorittaneista on saanut pimeällä ajon opetuksen ensimmäisessä vaiheessa. Tämä tarkoittaa, että moni uusi kuljettaja ajaa ensimmäiset pimeällä ajonsa ilman koulutusta. Myös suorituspaikkojen löytäminen on ollut vaikeaa etenkin pääkaupunkiseudulla, sillä harjoituspaikan tulee olla valaisematon tie tai alue. Pimeällä ajamisen opetus sisältää yhden teoriatunnin sekä kaksi ajokertaa näyttöjä ja harjoituksia. Opetuksessa harjoitellaan mm. valojen käyttöä kohtaamis- ja ohitustilanteissa sekä muun liikenteen varoittamista, kun auto on pysäköity pimeälle tielle. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas ymmärtää pimeällä ajamisen vaatimukset ja tunnistaa siihen liittyvät riskit. Simulaattoriopetus sisältää samantapaisia harjoituksia. Laite antaa palautteen ja harjoituksista keskustellaan lisäksi opettajan kanssa. Tutkimuksissa on todettu, että ajosimulaattori antaa oppilaalle riittävät valmiudet pimeällä ajoon. Liikenneministeri Vehviläinen: Länsimetron valtionavusta päätös kehysriihessä Liikenneministeri Anu Vehviläisen mukaan hallituksen piirissä on sovittu, että länsimetron valtionavusta tehdään rahoituspäätös 11. maaliskuuta hallituksen kehysriihessä. Valtio edellyttää Espoon ja Helsingin kaupunkien metroyhtiöltä tarkennettua selvitystä ja kustannuslaskelmaa hankkeesta. Kaupunkien tulee samalla arvioida yhdessä liikenneja viestintäministeriön kanssa hankkeen valtionosuuteen laskettavat kustannukset. 2

3 Haja-asutusalueitten julkisen liikenteen turvaaminen selvitetään Liikenneministeri Anu Vehviläinen on asettanut selvityshenkilön arvioimaan, miten haja-asutusalueella turvataan parhaiten julkisen liikenteen palvelut. Selvityksen tekee Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen. Kohtuullisen palvelutason säilyttäminen haja-asutusalueiden julkisessa liikenteessä on osoittautunut vaikeaksi nykyisellä toimintamallilla. Tilanne on hankala etenkin autottomien asukkaiden kannalta, mutta heillekin on taattava liikkumismahdollisuudet ja peruspalvelujen saaminen. Selvityshenkilön tulee kartoittaa uusia, joustavampia ja tehokkaampia malleja. Tarkoituksena on muun muassa selvittää liikennemuotojen työnjaon muuttamista. Hajaasutusalueiden julkisen liikenteen rahoitusjärjestelmäksi tavoitellaan mallia, jossa valtion ja kuntien rahoitusta voitaisiin tarkastella kuntaa suurempana, selkeänä kokonaisuutena. Selvitystyössä haetaan keinoja myös julkisten ja kaupallisten palvelujen toimintamallien yhteiseen kehittämiseen. Naapuriavun ja kimppakyydin merkitys haja-asutusalueilla on eräs selvitettävä asia. Selvityksessä otetaan kantaa siihen, olisiko valtion ja kuntien tulevaisuudessa tuettava näiden liikennemuotojen yleistymistä. Riikosen selvitystyön määräaika on 15. syyskuuta. Työstä annetaan väliraportti huhtikuun loppuun mennessä. Selvitystyön tueksi perustetaan liikenne- ja viestintäministeriön vetämä taustaryhmä, jossa ovat edustettuina mm. lääninhallitusten liikenneosastot ja Kuntaliitto. Ministeri Vehviläinen: Päästöjä leikattava, keinot valittava huolella - Liikenne aiheuttaa lähes viidenneksen hiilidioksidipäästöistä, eikä tehokasta ilmastopolitiikkaa voi mitenkään harjoittaa liikenteeseen kajoamatta, liikenneministeri Anu Vehviläinen sanoo. Vehviläinen puhui Logistiikkaseminaari tapahtumassa Helsingissä 7. helmikuuta. Ministeri muistutti, että jos Euroopan komission tuore päätösehdotus toteutettaisiin sellaisenaan, tulisi liikenteen kasvihuonepäästöistä vähentää 16 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. - Haasteellisenkaan päästötavoitteen edessä ei tule jäädä vaikeroimaan, vaan on valittava huolellisen analyysin jälkeen meille parhaiten sopivat keinot. Liikennepolitiikan onnistumista mitataan sillä, miten löydämme keinot, jotka mahdollisimman vähän haittaavat elinkeinoelämää ja ihmisten arkea. Liikenneministeri kertoi huomanneensa liikennealalla tapahtuneen nopean asennemuutoksen. Uutta ilmapiiriä kuvaa autojen markkinoinnin silmiinpistävä muutos tuoreen autoverouudistuksen jälkeen: autoja mainostetaan nyt näyttävästi vähäpäästöisyydellä. - On oltava rohkeutta arvioida eri liikennetarpeiden yhteiskunnallista merkitystä. Elinkeinoelämälle välttämättömät kuljetukset eivät saa olla ensimmäinen ja kaikkein kovimpien keinojen kohde, sillä kuljetuslogistiikka ei ole liikenteen ilmastopolitiikan ydinmurhe. Hallituksen tulevasta logistiikkastrategiasta Vehviläinen totesi, että keskeistä on varmistaa markkinatalouden toimivuus logistiikkaketjun kaikissa osissa. - Logististen palveluiden tarjonnassa tulee aidosti kilpailla. Liikennepolitiikan vastuulla on, että kuljetusmarkkinoilla kilpaillaan terveesti sekä liikennemuotojen välillä että myös niiden sisällä. - Maantiekuljetukset ja rautatiekuljetukset kilpailevat nyt keskenään. Sen sijaan rautateillä ei palvelukilpailua käytännössä ole, vaikka se on tullut tavaraliikenteessä mahdolliseksi jo vuoden 2007 alussa. 3

4 Liikennepolitiikan tulee Vehviläisen mukaan tehdä kilpailu mahdolliseksi ja huolehtia siitä, että käytännöllisiä esteitä rautatiekilpailulle ei ole. Tämä on nyt varmistettu eriyttämällä kilpailun kannalta sensitiiviset tehtävät pois VR:ltä neutraaleille toimijoille. - Tie kilpailuun on siis auki, niin kuin pitääkin. Vielä meillä ei kuitenkaan ole näyttöä siitä, miten rautatiekilpailu vaikuttaisi kuljetuslogistiikkaan. Yleensähän kilpailu alentaa hintoja ja parantaa palvelua, minkä voisi olettaa toistuvan rautateilläkin. - Kilpailu rautateillä nousee esiin myös, kun neuvotellaan Suomen ja Venäjän välisestä rautatieliikenteen yhdysliikennesopimuksesta. Odotan, että tämä prosessi kypsyy poliittiseen päätökseen viimeistään ensi vuonna, Vehviläinen arvioi. LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ, TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ, YMPÄ- RISTÖMINISTERIÖ Lehdistötiedote Tavarankuljetus- ja logistiikka-alalla tavoitellaan yhdeksän prosentin energiansäästöä vuoteen 2016 mennessä. Asia on linjattu alan energiatehokkuussopimuksessa. Sopimuksen allekirjoittivat 24. tammikuuta liikenneministeri Anu Vehviläinen, elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Tavoitteena on, että vähintään 60 prosenttia tavaraliikenteen yrityksistä tai rekisteröidyistä ajoneuvoista saataisiin noudattamaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa sopimusta. Sopimus koskee myös rautatiekuljetuksia. Ajotapa vaikuttaa päästömääriin Kun tavoitellaan energiansäästöä, ajotavan merkitys on suuri. Taloudellisesti ajava kuljettaja voi kuluttaa jopa 30 prosenttia vähemmän polttoainetta kuin huolettomasti kaasutteleva. Myös auton valinnalla voi olla merkittävä vaikutus. Ajoneuvojen kulutuserot vaihtelevat merkeittäin, ja ne voivat olla jopa prosenttia. Oikeat rengasvalinnat voivat vähentää polttoaineen kulutusta noin 5 prosenttia. Auton liiallinen moottoriteho voi puolestaan lisätä kulutusta saman verran. Oikein valittu moottoriöljy säästää polttoainetta 1-2 prosenttia ja vähentää yhtä paljon päästöjä. Kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiankulutus on kasvanut tällä vuosituhannella yli seitsemällä prosentilla. Pääsyy kasvuun on se, että kuljetukset suoritetaan aiempaa pienemmissä erissä. Yksi keino hillitä kulutusta on tehostaa kuljetuksia ja varastointia. Energiankulutusta seurataan tietopankin avulla Nyt sovittujen tavoitteiden toteutumista ja vaikutuksia seurataan liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta kehitetyn Emistra -tietopankin avulla. Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat tietopankkiin energiankulutuksestaan ja toteuttamistaan energiatehokkuustoimenpiteistä. Tietopankin avulla saadaan kokonaiskuva siitä, miten alan säästötavoitteet ovat toteutuneet. Taustalla EU:n energiapalveludirektiivi Sopimus on laadittu EU:n energiapalveludirektiivin tavoitteiden mukaisesti. Se vastaa osaltaan Suomen kansainvälisiin sitoumuksiin ilmastonmuutoksen hillinnässä. Liikenteen pitäisi kyetä saavuttamaan energiapalveludirektiivin kansallisesta säästötavoitteesta noin neljännes, eli yhteensä noin 4,25 terawattitunnin säästöt vuosina Tästä tavarankuljetusten ja logistiikan sopimuksella tavoitellaan reilua kolmannesta. Kuljetus- ja logistiikka-alan yhdeksän prosentin säästötavoite lasketaan vuosien keskimääräisestä energiankulutuksesta. Nyt solmittu sopimus on jatkoa aiemmalle, vuonna 1999 tehdylle energiansäästösopimukselle. Sopimusta ovat valmistelleet liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Logistiikkayritysten Liitto ja VR Osakeyhtiö. 4

5 Sopimuksen toimeenpanossa voidaan tehdä yhteistyötä niiden yritysten ja kuntien kanssa, jotka liittyvät joulukuussa 2007 solmittuihin elinkeinoelämän sekä kunta-alan energiatehokkuussopimuksiin. Näitä sopimuksia hallinnoi työ- ja elinkeinoministeriö. Pääkaupunkiseudun lentokenttävaihtoehtojen ympäristövaikutukset arvioidaan Liikenne- ja viestintäministeriö on antanut Tiehallinnon tehtäväksi arvioida pääkaupunkiseudun lentokenttätoiminnan kehittämisvaihtoehtojen ympäristövaikutukset. Tiehallinto arvioi ainakin kolmen eri vaihtoehdon ympäristövaikutukset. Vaihtoehtoina ovat Malmin lentokentän kehittäminen, uuden Helsingin seutua palvelevan lentokentän rakentaminen sekä Malmin lentokentän toiminnan supistaminen helikopteritukikohdaksi. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ei tehdä päätöstä hankkeen toteuttamisesta. Se on kuitenkin edellytyksenä lupapäätöksille, joita hankkeiden toteuttaminen vaatii. Työhön otetaan mukaan kaavoituksesta sekä kuntien ja valtion kiinteistöomaisuudesta vastaavat viranomaiset. Lisäksi YVA:ssa huomioidaan yleisilmailun tarpeet. Liikenne- ja viestintäministeriö korostaa YVA-tehtävänannossaan, että pysyvä ratkaisu Malmin lentoaseman maa-alueen ja lentokentän kohtalosta on tärkeä kentän sidosryhmille ja alueen yrityksille. Epävarmuus haittaa niiden toimintaa. Ympäristövaikutusarviointi kestää kahdesta kolmeen vuotta. Kokonaan uuden helikopteritukikohdan rakentamisesta ei ole tarpeen tehdä ympäristövaikutusten arviointia. Uusi helikopteritukikohta ei juuri saanut kannatusta lausunnoissa, joita liikenne- ja viestintäministeriölle annettiin Helsingin seudun lentokenttätoiminnasta. Vehviläinen tyytyväinen VR:n esitykseen tiedotuksen parantamisesta Liikenneministeri Anu Vehviläinen on saanut VR:ltä ja Ratahallintokeskukselta selvityksen siitä, miten junamatkustajien tiedonsaantia aiotaan parantaa. Tarkoituksena on muun muassa perustaa infokeskus, syventää henkilökunnan asiakaspalvelukoulutusta sekä uudistaa kuulutuksia ja näyttölaitteita. Varsinkin häiriötilanteissa matkustajainformaatiota aiotaan lisätä. Ministeri Vehviläinen sai syyskuussa VR:n ja Ratahallintokeskuksen raportin, jossa selvitettiin junien jatkuvan myöhästelyn syitä. Hän piti raporttia asiakaspalvelun kannalta riittämättömänä ja korosti palvelutason vaikuttavan suoraan junaliikenteen käyttäjämääriin. - Olen tyytyväinen, että asiakaspalvelun parantamiseksi on ryhdytty toimiin VR:ssä ja Ratahallintokeskuksessa. Seuraamme ministeriössä tiiviisti, miten uudistukset toimivat ja kuinka häiriötilanteet hoidetaan, Vehviläinen toteaa. Lääneille 42,35 miljoonaa euroa joukkoliikennemäärärahaa Läänit saavat joukkoliikenteen palvelujen ostoihin ja kehittämiseen valtion määrärahoja tänä vuonna 42,35 miljoonaa euroa. Määrärahasta käytetään alueellisen ja paikallisen liikenteen rahoitukseen 27,35 miljoonaa euroa. Kaupunki- ja seutulippujen alennuksiin kohdennetaan 13,7 miljoonaa euroa ja kehittämishankkeisiin 1,3 miljoonaa euroa. Näiden lisäksi lääninhallituksilla on aiemmilta vuosilta siirtyvää määrärahaa noin 2,7 miljoonaa euroa. Yhteensä lääninhallituksilla on siis käytettävissään 45 miljoonaa euroa. Valtioneuvosto päätti läänien määrärahakiintiöistä 14. helmikuuta. 5

6 Etelä-Suomen lääninhallitukselle kiintiöitiin 11,01 miljoonaa, Länsi-Suomelle 14,43 miljoonaa, Itä-Suomelle 9,22 miljoonaa, Oulun lääninhallitukselle 4,73 miljoonaa ja Lapin lääninhallitukselle 2,96 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 talousarviossa on varattu 0,5 miljoonaa euroa matkojen yhdistelyn kehittämiseen. Koska hankkeet etenevät alueellisesti eri tahdissa, liikenne- ja viestintäministeriö jakaa rahan hakemusten perusteella. Joukkoliikenteen määrärahoilla turvataan ja kehitetään alueellisia ja paikallisia joukkoliikennepalveluja. Lääninhallitukset ostavat busseilla ja takseilla hoidettavaa maaseudun runkoliikennettä, jota ei pystytä pitämään yllä lipputuloilla. Ostoihin käytettävän määrärahan painopiste on joukkoliikenteen peruspalvelutason säilyttämisessä. Lisäksi lääninhallitukset voivat myöntää valtionapua kaupungeille ja kunnille käytettäväksi kaupunki- ja seutulippujen alennuksiin sekä paikallisliikennepalvelujen ostoon. Läänit voivat myös rahoittaa joukkoliikenteen suunnittelu- ja kehittämishankkeita. Varoja käytetään mm. palvelulinjojen ja kutsujoukkoliikenteen käynnistämiseen. Liikenne- ja viestintäministeriön käyttöön joukkoliikenteen kehittämiseen tai myöhemmin lääninhallituksille kohdennettavaksi jätetään 1,98 miljoonaa euroa. 2. KULJETUSALA.COM Oheisena Kuljetusala.com projektin logo. Maantiekuljetuksen toimialan imagon parantamisen, koulutukseen hakeutumisen, osaavan työvoiman kouluttamisen ja rekrytoinnin edistämiseksi on kuljetusalan nykyisiä koulutus- ja työmahdollisuuksia markkinoitava tulevaisuuden osaajille yhteisvoimin näkyvästi ja pitkäjänteisesti. Markkinointi toteutetaan kiertueena koko Suomessa ja lähialueilla. Tapahtumapäiviä tulee olemaan n. 40/v. Opetusministeriö tulee kattamaan suurimman osan kuluista, lisäksi elinkeinoelämä osallistuu kuluihin ja järjestelyihin (myös LL). Vuoden 2008/2009 rahoituksesta on jo saatu positiivinen päätös OM:stä. Projekti on kaksivuotinen, mutta sitä voidaan jatkaa 1-2 vuotta lisää, jos nähdään, kuten toivottua, että saavutamme näkyviä tuloksia. Muista, että Kuljetusala.com sivuilla on mahdollisuus ilmoittaa vapaista työpaikoista. Lisätietoa saat allekirjoittaneelta. 3. EK:n uutisia Neuvottelutulos autoliikennealojen työntekijöiden työehtosopimuksiin Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry ovat päässeet aamuyöllä neuvottelutulokseen kuorma-autoalan, linjaautohenkilökunnan, huoltokorjaamoiden, linja-autoasemien sekä terminaalitoimintaa koskevien työehtosopimusten uudistamisesta. Neuvottelutulos noudattelee palkankorotuksiltaan syksyllä syntyneitä sopimusratkaisu ja. Sopimukset ovat kaksivuotisia ja ne koskevat kaikkiaan noin työntekijää. 6

7 Neuvottelutulos satamatyöntekijöiden työehtosopimuksiin Satamaoperaattorit ry ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry ovat saavuttaneet neuvottelutuloksen ahtausalan työehtosopimukseksi myöhään keskiviikkoiltana. Sopimus on kaksivuotinen ja noudattelee AKT:n aiemmin solmimien kuljetusalojen työehtosopimusten prosenttilinjaa. Seppo Riski: Työtuomioistuin tutkii Toimihenkilöunionin toiminnan Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n työmarkkinajohtaja Seppo Riski pitää valitettavana, että STTK:laisesta Toimihenkilöunionista on tulossa työmarkkinoiden krooninen häiriötekijä. Liitto kulkee työtaistelusta ja uhkasta toiseen työmarkkinoiden sopimus- ja neuvottelujärjestelmästä välittämättä. Kuluvalla viikolla liitto jatkaa Stora Enson ja valtiovallan painostamista ja ulottaa työtaistelutoimet arveluttavalla tavalla viiteen täysin ulkopuoliseen yritykseen. Niillä ei ole mitään tekemistä Kemijärven ja Summan laitosten lakkauttamista koskevassa kiistassa. Liitto on lisäksi väläyttänyt työtaistelutoimien laajentamista edelleen, Riski sanoo keskiviikkona antamassaan tiedotteessa. Liitto aiheuttaa haittaa ulkopuolisille yrityksille sekä vaarantaa pahimmassa tapauksessa niiden asiakassuhteet, luotettavuuden sopimuskumppanina ja samalla tietenkin ihmisten työpaikat. Työnantajapuoli on arvioinut tilannetta perusteellisesti. Yrityksiä edustavat työnantajaliitot vievät TU:n toiminnan tällä viikolla työtuomioistuimen arvioitavaksi. Riskin mielestä Toimihenkilöunionissa on vakavan harkinnan paikka, sillä liiton neuvottelutoiminta kangertelee monissa neuvottelupöydissä ja lakkoaseeseen tartutaan herkästi ja maksimaalista julkisuutta hakien. EK komission ilmasto- ja energiapaketista: Tehotonta ilmastopolitiikkaa hurjilla kustannuksilla Elinkeinoelämän keskusliitto EK peräänkuuluttaa Euroopan unionilta kustannustehokasta ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Komission ehdotukset nostavat merkittävästi yritysten ja kotitalouksien energiakustannuksia, mutta eivät ohjaa tehokkaimmalla tavalla päästöjen vähentämiseen. Samalla murennetaan kansainvälisillä markkinoilla toimivien ja paljon energiaa tarvitsevien yritysten toimintamahdollisuudet. Uusiutuva energia ei ole itseisarvo. Päästöjen vähentäminen pitää nähdä selkeänä ykköstavoitteena ja uusiutuva energia yhtenä keinona sen toteuttamisessa. Jatkotyössä tulee ottaa huomioon kaikki satsaukset energiatehokkuuteen, energiansäästöön ja päästöttömiin energiamuotoihin. Päästökauppajärjestelmää uudistettaessa on puolestaan huolehdittava, että järjestelmä palkitsee energiatehokkaita edelläkävijäyrityksiä, korostaa johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:sta. Ei ole suuri helpotus, vaikka komissio esittää Suomelle hieman pienempää lisäystä uusiutuvaan energiaan kuin EU-maille keskimäärin. Suomen hyvinvointi perustuu muita maita enemmän energiaan. Tästä syystä velvoite on äärimmäisen kova ja vaatii valtavasti investointeja. Tämä näkyy lopulta yritysten ja kotitalouksien energialaskussa. Riskinä on myös, että metsäteollisuuden kipeästi kaipaamaa raaka-ainepuuta poltetaan energiakattiloissa, Kylä-Harakka-Ruonala muistuttaa. Päästökauppa parantaa voimakkaasti uusiutuvan energian kannattavuutta ja kilpailukykyä suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin ja lisää näin uusiutuvan energian käyttöä. Tästä syystä erilliset uusiutuvan energian velvoitteet eivät olisi lainkaan tarpeen. Elinkeinoelämä on huolissaan myös komission ehdottamista muutoksista päästökauppajärjestelmään, koska ne lisäävät merkittävästi päästöoikeuksien huutokauppaa. Huutokauppa on yrityksille veron kaltainen lisäkustannus. Se ei vähennä päästöjä, mutta heikentää erityisesti maailmanlaajuisessa kilpailussa toimivien energiaintensii- 7

8 visten eli paljon energiaa tarvitsevien yritysten toimintaedellytyksiä. Nämä yritykset eivät pysty siirtämään hintoihin päästöoikeuksien aiheuttamia lisäkustannuksia. Päästökauppa on jo aiemmin valittu EU:n ilmastopolitiikan pääasialliseksi ohjauskeinoksi. Järjestelmää on kehitettävä niin, että huolehditaan energiaintensiivisten yritysten kilpailukyvystä ja palkitaan asiansa hyvin hoitaneita yrityksiä. Tällöin hyvät laitokset saisivat päästöoikeudet maksutta, ja vertailussa huonommin menestyneet joutuisivat ostamaan oikeuksia. Näin yrityksiä kannustetaan investoimaan uuteen teknologiaan, mikä on välttämätöntä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, Kylä-Harakka-Ruonala painottaa. On myönteistä, että komissio valjastaa ilmastonmuutoksen hillintään myös päästökaupan ulkopuoliset toiminnot. Kaikki kansalaiset voivat osallistua päästöjen vähentämiseen asumista ja liikkumista koskevilla valinnoillaan. Energia- ja ilmastovelvoitteet vaikuttavat eri tavoin erilaisiin yrityksiin. Ne tuovat lisäkustannuksia, mutta joillekin myös ilmasto- ja energiateknologian tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia. Jotta syntyvät hyödyt olisivat mahdollisimman suuret ja haitat mahdollisimman pienet, tarvitaan pikaisesti vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskeva maailmanlaajuinen ilmastosopimus. Työllisyyden kasvu jatkuu hidastuen Vakituiset ja kokoaikaiset työsuhteet lisääntyvät Työllisyys paranee tänäkin vuonna EK:n jäsenyrityksissä, mutta maltillisemmin kuin viime vuonna. Henkilöstömäärän ennakoidaan kasvavan 1,9 prosentilla eli runsaalla henkilöllä vuoden 2007 lokakuusta vuoden 2008 lokakuuhun. Edellisen vuoden vastaavana ajankohtana työllisyys koheni EK:n jäsenyrityksissä yli henkilöllä. Tiedot ilmenevät EK:n vastavalmistuneesta henkilöstö- ja koulutustiedustelusta. Työllisten määrä kasvaa eniten yksityisissä palveluissa, henkilöä (lisäystä 2,9 %). Myös rakennusalan arvioidaan tarvitsevan uutta työntekijää (lisäystä 4,1 %). Teollisuuden työllisyys kääntyy sen sijaan hienoiseen laskuun: sektori arvioi tarvitsevansa työntekijää viimevuotista vähemmän (vähennystä 0,4 %). EK:n jäsenyrityksissä vakituisten työsuhteiden osuus on 91 % kaikista työsuhteista. Näistä kokoaikaisia on 78 % ja osa-aikaisia 13 %. Määräaikaisia työsuhteita on vain 9 %. Suuntauksena on vakituisten työsuhteiden lisääminen myös jatkossa. Yli kolmasosa yrityksistä aikoo lisätä vakituista kokoaikaista henkilöstöä, ja vain 9 prosenttia vähentää. Myös vakituinen osa-aikainen henkilöstö lisääntyy jonkin verran palvelualoilla, erityisesti liiketoimintapalveluissa, hotelli- ja ravintola-alalla sekä kaupan alalla. Määräaikaiset työsuhteet ovat vähenemässä palvelualoilla ja teollisuudessa. Rakennusalan yrityksistä sen sijaan viidennes aikoo lisätä määräaikaisten kokoaikaisten työsuhteiden osuutta. Vakituisten työsuhteiden osuuden kasvu kertoo siitä, että yrityksissä on kasvava pula ammattiosaajista. Koska työntekijöitä on vaikea löytää, rekrytoitavasta henkilöstöstä pyritään nyt pitämään kiinni. Sekä lomautettujen että lyhennettyä työaikaa tekevien osuus oli vain 0,2 % viime lokakuussa, yhteensä vajaat henkilöä. Lomautettujen määrä on vähimmillään lamavuosien jälkeen. EK:n jäsenyrityksistä lähes joka neljännellä oli lokakuussa 2007 vuokratyövoimaa. Vuokratyövoima oli yleisintä teollisuudessa (33 % yrityksistä), rakennusalan yrityksissä (30 %) sekä hotelli- ja ravintola-alalla (36 %). Vuokratyövoiman osuus suhteutettuna yritysten omaan henkilöstöön on kuitenkin yhä varsin pieni, 3 %. Vuokratyövoiman käyttö on lievässä kasvussa: 17 % yrityksistä aikoo lisätä vuokratyövoiman käyttöä. Rakennusalalla 30 % ilmoitti lisäävänsä vuokratyöntekijöiden käyttöä. Palvelusektorilla työllisyys kohenee kaikilla toimialoilla. Henkilöstöä palkataan lisää suhteellisesti eniten kiinteistöpalveluissa, tutkimus- ja teknisissä palveluissa sekä koulutuspalveluissa. 8

9 Rakennusalalla näkymät ovat parhaat talonrakennuksessa ja rakennusasennuksessa. Teollisuuden toimialoilla työllisyys kasvaa hieman teknologiateollisuudessa. Eniten työllisyys heikkenee paperiteollisuudessa. Uusia työpaikkoja syntyy eniten maksimissaan 50 henkilöä työllistäviin yrityksiin (lisäystä 3,3 %). Tässä kokoluokassa työllisyys kasvaa kaikilla päätoimialoilla, eniten kuitenkin teollisuudessa. Keskisuurissa, henkilöä työllistävissä yrityksissä henkilöstömäärä kasvaa 1,9 % ja suurimmissa, yli 250 henkilöä työllistävissä yrityksissä 1,3 %. Teollisuudessa henkilöstö vähenee keskisuurissa ja suurissa yrityksissä. Tiedot perustuvat EK:n lokakuussa 2007 tekemään henkilöstö- ja koulutustiedusteluun. Tiedustelu lähetettiin otannan perusteella yritykselle tai toimipaikalle. Vastanneissa yrityksissä oli työntekijää, mikä on 69 % tiedustelun piirissä olleiden yritysten henkilöstömäärästä. Verohuojennus helpottaa sukupolvenvaihdoksia Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää perusteltuna hallituksen päätöstä, jolla sukupolvenvaihdosluovutusten verohuojennus nostetaan nykyisestä 60 prosentista 80 prosenttiin. Tämä edistää yritysten sukupolvenvaihdoksia, joita on lähitulevaisuudessa edessä tuhansia. Yritysten sukupolvenvaihdosten verotuksen keventämisestä on selkeä lupaus myös hallitusohjelmassa. Hallitusohjelmakirjauksen tarkka noudattaminen olisi kuitenkin tuonut mukanaan vaikeita tulkintaongelmia siitä, mikä on yritysvarallisuutta ja mikä ei. Myönteistä on nyt se, että yritysvarallisuutta ei pilkota erikseen huojennuskelpoiseen ja muuhun omaisuuteen. Tämä olisi aiheuttanut loputtomia tulkintaongelmia ja monissa tapauksissa jopa kiristänyt sukupolvenvaihdosten verotusta. Nyt tehty ratkaisu ei poista perintö- ja lahjaveroverotuksen ongelmia hajautuneen omistuksen perheyrityksissä. Huojennuksen saaneen jatkajan luovutusvoittoverotuksen kiristäminen luo lisäksi epävarmuutta, kun arvioidaan yritystoiminnan siirtojen kokonaisverorasitusta. Tärkeää on nyt, että lainsäädäntömuutokset tulevat voimaan mahdollisimman nopeasti. Näin veromuutoksia odottaneet sukupolvenvaihdokset saadaan käyntiin. EK:n Suhdannebarometri Toimitusjohtaja Leif Fagernäs: Talouden kasvava epävarmuus korostaa muutosvalmiutta Työmarkkinoille työrauhaa, veropolitiikkaan etunoja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs peräänkuuluttaa koko yhteiskunnalta kasvavaa muutosvalmiutta ja -kykyä, vaikka suhdannetilanne on edelleen suopea eikä nopeaa käännettä huonompaan ole näköpiirissä. Talouden epävarmuus kuitenkin kasvaa, mikä on omiaan kiihdyttämään muutenkin jatkuvaa talouden rakennemuutosta. Kehitys näkyy myös EK:n tuoreessa Suhdannebarometrissa: yritysten ja toimialojen tilanne vaihtelee huomattavasti. Uusia työpaikkoja syntyy silti selvästi enemmän kuin vanhoja katoaa. Suhdannetilanne on herkkä ennen muuta kansainvälisten epävarmuuksien takia. Tässä tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää, että emme lisää epävarmuutta ainakaan kotimaisin toimin. Voi vain toivoa, että työmarkkinakierros saadaan päätökseen kaikella kunnialla ja työrauhaa loukkaamatta. Jos toisin kävisi, se olisi vakava paikka koko suomalaiselle yhteiskunnalle, Fagernäs painotti torstaina Helsingissä EK:n Suhdannebarometrin julkistamistilaisuudessa. Fagernäs toivoo maan hallitukselta mahdollisimman nopeita päätöksiä tuloverotuksen alentamisesta. Verotusta pitäisi linjata jo budjettiraameja koskevissa neuvotteluissa maaliskuussa ja todellinen keventäminen aloittaa ensi vuonna. Ripeät linjapäätökset lisäävät yleistä luottamusta. 9

10 On turha venkoilla välttämättömyyden edessä. Suhdannehuippu sulaa, joten pelot talouden ylikuumentumisesta eivät ole ajankohtaisia. Ei ole myöskään tarkoituksenmukaista kytkeä veropäätöksiä seuraavan työmarkkinakierroksen muotoon. Työmarkkinaosapuolet kantakoon vastuun sopimuspolitiikasta ja hallitus omasta leiviskästään. Pula ammattitaitoisesta työvoimasta on ollut jo pitkään vakava kasvun este monille yrityksille. Työvoiman saanti ei helpotu lähivuosinakaan, kun työelämästä poistuu lyhyessä ajassa suuri ammattiosaajien sukupolvi. Tarvitaan kannusteita. Verotuksen keventäminen on paras keino, kun haluamme innostaa työn tekemiseen ja työn tarjontaan, Fagernäs painotti. Fagernäs toivoi laajaa yhteiskunnallista keskustelua talouden rakennemuutoksesta. Esimerkiksi teollisuudessa työvoima vähenee useimmilla aloilla, ja uusia työpaikkoja syntyy lähinnä teknologiateollisuuteen, kemianteollisuuteen ja rakennusaineteollisuuteen. Kokonaisuutena työllisyyden saldo on kuitenkin plussalla. Esimerkiksi viime vuonna työllisiä oli enemmän kuin edellisenä vuonna. Yksittäiset ikävät uutiset saavat luonnollisesti paljon huomiota, kun inhimillinen hätä on suurta. Kukaan ei ole kiitollinen, jos työpaikka menee alta. Näissäkin tilanteissa kaikki tarmo tulee suunnata eteenpäin: miten saadaan nopeasti uusia työpaikkoja, uutta osaamista ja uutta dynamiikkaa. Pienen Suomen suuri vahvuus on ollut rohkea muuntautumiskyky. Olemme olleet eturintamassa monilla uusilla toimialoilla. Perinteikkäät konepajamme ovat pystyneet uudistumaan. Jopa kokonaisia toimialoja häviää vastakin ja uusia tulee tilalle. Vaikka palvelusektorin osuus kasvaa, Suomi säilynee vahvana teollisuusmaana. Kaikista muutoksista on puhuttava pelkäämättä ja löydettävä konstit selviytymiseen. Vastaava ekonomisti Penna Urrila: Loiva laskeutuminen suhdannehuipulta jatkuu Elinkeinoelämän tuotanto- ja työllisyysodotukset silti kohtuullisen hyvät EK:n tammikuussa tekemän tiedustelun mukaan tämänhetkinen suhdannetilanne on vielä tavanomaista parempi lähes kaikilla toimialoilla. Suhdannehuippu näyttää kuitenkin jääneen taakse edellisen Suhdannebarometrin odotusten mukaisesti. Tuotannon kasvu hidastui loppuvuonna jonkin verran teollisuudessa ja rakentamisessa. Tilauskanta ja kapasiteetin käyttöaste heikkenivät, mutta ovat silti selvästi keskimääräistä parempia. Palvelualoilla markkinatilanne säilyi vielä vakaana ja varsin suotuisana. Suhdannebarometriin vastanneet yritykset arvioivat, että asteittainen laskeutuminen suhdannehuipulta jatkuu alkuvuoden ja kesän 2008 aikana. Merkittävää käännettä heikompaan ei kuitenkaan odoteta. Tuotannon ja työllisyyden ennustetaan edelleen kasvavan jonkin verran. Monilla toimialoilla on edelleen ongelmana toimintakustannusten selvä nousu. Ammattityövoimapula ei myöskään ole juuri lievittynyt, vaan se on useimmilla aloilla selvästi merkittävin toiminnan laajentamisen este. Teollisuusyritysten suhdannenäkymiä mittaava saldoluku oli tammikuussa -6. Edellisessä, lokakuussa tehdyssä tiedustelussa lukema oli -7. Nykyistä parempaa suhdannekuvaa ennusti tammikuussa 11 prosenttia yrityksistä, ja 17 prosenttia enteili käännettä heikompaan. 72 prosenttia yrityksistä ei arvioi suhdanteissa tapahtuvan suuria muutoksia lopputalven ja kevään aikana. Rakentamisen suhdannenäkymien saldoluku oli tammikuussa -15. Lokakuussa vastaava lukema oli -16. Suhdannetilanteen vahvistumista odotti tammikuun tiedustelussa seitsemän prosenttia vastaajista, ja 22 % odotti sen heikkenemistä. Lähes kolme neljäsosaa eli 71 prosenttia yrityksistä arvioi suhdanteiden säilyvän nykyisellään lähikuukaudet. Palveluyritysten suhdannenäkymien saldoluku oli tammikuussa -8 (lokakuussa -1). Suhdanteiden kohenemista ennusti tammikuussa kymmenen prosenttia vastaajista, ja 10

11 käännettä heikompaan odotti 18 prosenttia. Melkein kolme neljäsosaa eli 72 prosenttia enteili tilanteen säilyvän vakaana kesään saakka. Kysyntä ja tilaukset EK:n tammikuun suhdannetiedusteluun vastanneet teollisuusyritykset saivat loppuvuonna hieman aiempaa enemmän uusia tilauksia. Tilauskanta supistui hieman, mutta sitä luonnehditaan yhä selvästi tavanomaista korkeammaksi. Rakennusyritykset saivat alkutalvella tilauksia aiempaan tapaan. Toisaalta talonrakennusyrityksillä olleiden myymättömien huoneistojen määrä jatkoi kasvua, nousten jo jonkin verran tavanomaista suuremmaksi. Teollisuusyritykset odottavat tilausten kasvun nopeutuvan hieman lähikuukausien aikana. Tuotanto ja myynti Teollisuusyritysten tuotannon kasvu jäi tiedustelun mukaan loppuvuonna aiempaa hitaammaksi. Kehitys oli hivenen heikompaa kuin kolme kuukautta sitten odotettiin. Tuotanto-odotukset tuleville kuukausille ovat silti hyvät. Tuotannon kasvu nopeutuisi jonkin verran uudelleen tammi-maaliskuussa. Myös toiselle neljännekselle on melko hyviä kasvuodotuksia. Rakentamisessa tuotannon kasvu hidastui myös hieman, jääden ainoastaan kohtalaiseksi. Tuotantomäärien ennustetaan kuitenkin pysyvän maltillisessa kasvussa sekä tammi-maaliskuussa että vielä toisella vuosineljännekselläkin. Palvelualojen myynnin kasvu jatkui tasaisena, ja kasvuvauhtia kuvattiin kohtalaisen hyväksi. Tilanteessa ei nähdä tapahtuvan muutoksia, vaan melko vakaan kasvun uskotaan jatkuvan kahden seuraavan vuosineljänneksen ajan. Työvoima Teollisuusyritysten työvoimakehitys on jatkunut kokonaisuutena myönteisenä. Yhteenlaskettu työvoiman määrä kasvoi koko viime vuoden ajan. Loppuvuonna kasvu oli vain hieman hitaampaa kuin aiempina neljänneksinä. Toimialojen välillä on kuitenkin huomattavia eroja suuri osa työllisyyden kasvusta tapahtui teknologiateollisuudessa. Monilla muilla toimialoilla työvoima väheni selvästi. Vielä alkuvuonnakin henkilöstömäärien ennustetaan kehittyvän positiivisesti. Yhteenlaskettu työvoima kasvaisi edelleen hieman. Kasvun painopiste olisi yhä teknologiateollisuudessa. Myös rakennusyritysten henkilökunta on kasvanut hyvin. Lisäystä tapahtui jopa enemmän kuin kolme kuukautta sitten odotettiin. Alkuvuonna kasvun ennustetaan jatkuvan kohtalaisen ripeänä. Palvelualojen työvoiman määrä kasvoi loka-joulukuussa loivasti. Samankaltaisen kehityksen ennustetaan jatkuvan myös tammi-maaliskuussa. Työvoima kasvaisi eniten rahoitus- ja vakuutusalalla sekä mm. kiinteistöpalveluissa. Tuotantokapasiteetti Teollisuusyritysten kapasiteetin käyttöaste on hieman laskenut, mutta silti selvästi tavanomaista parempi. Tammikuun tiedustelussa 85 prosenttia yrityksistä toimi täydellä kapasiteetilla. Vastaavasti liikaa kapasiteettia kysyntään nähden oli 15 prosentilla yrityksistä. Edellisessä tiedustelussa lokakuussa täyskäyttöaste oli lähes ennätyksellisellä 89 prosentin tasolla. Hinnat ja kustannukset Teollisuusyritysten tuotteiden myyntihintojen nousu oli loppuvuonna kohtalaista. Lähikuukausina sen odotetaan jonkin verran nopeutuvan. Kustannusten kohoaminen jatkui voimakkaana, ja sen odotetaan hidastuvan vain hieman tammi-maaliskuussa. Rakennusyrityksillä myyntihintojen nousu on jonkin verran hidastunut. Samoin kustannusten kohoaminen laantui vähän, mutta se oli silti varsin voimakasta. Alkuvuonna tilanteen arvioidaan jatkuvan varsin samankaltaisena: kustannukset kohoavat yleisesti, ja hintojen nousu jää melko maltilliseksi. 11

12 Palveluyritysten myyntihintojen nousu kiihtyi hieman loppuvuoden aikana. Samalla kuitenkin kustannuspaineet olivat merkittäviä. Tammi-maaliskuussa hintatason odotetaan kohoavan edelleen selvästi, osin kertaluonteisten tekijöiden kuten veromuutosten vuoksi. Kustannuskehitys jatkuu edelleen hyvin ongelmallisena, ja lähes kaikilla palvelualoilla odotetaan selvää kustannustason nousua. Toiminnan kasvun esteet Puute ammattitaitoisesta työvoimasta on jatkunut merkittävimpänä toiminnan laajentamisen esteenä. Ongelma on aiempaan tapaan kaikista suurin rakentamisessa, teknologiateollisuudessa sekä mm. kiinteistö- ja siivousalalla. Toisaalta suhdanteiden lievästä heikkenemisestä kertoo se, että riittämätön kysyntä haittaa toimintaa hieman aiempaa yleisemmin. Tammikuussa 23 prosenttia teollisuusyrityksistä kuvasi ammattityövoimapulan rajoittavan toimintaa (lokakuussa 27 %). Tilanne on vaikein teknologiateollisuudessa, mutta työvoimapulaa esiintyy jonkin verran lähes kaikilla päätoimialoilla. Riittämätön kysyntä oli esteenä 16 prosentilla teollisuuden vastaajayrityksistä, kun taas kapasiteettipulasta kärsi 11 prosenttia. Rakennusyrityksillä ammattityövoimapula on lievittynyt vain hieman. Tammikuussa 37 prosenttia yrityksistä kertoi ammattityövoimapulan rajoittavan toimintaa (lokakuussa 45 %). Kysyntää kuvasi puolestaan heikoksi 22 prosenttia. Palvelualoilla ammattityövoimapula on jatkunut yleisenä. Tammikuussa pulaa työvoimasta oli 23 prosentilla EK:n kyselyyn vastanneista (lokakuussa 24 %). Kysyntä oli heikkoa ainoastaan 10 prosentilla palvelualojen vastaajayrityksistä (lokakuussa 9 %). EK:n Suhdannebarometri Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Tammikuussa tehtyyn tiedusteluun vastasi yritystä, jotka työllistävät Suomessa noin henkilöä. Liitteenä tietoa tilanteesta Palvelu- ja Liikennesektoreilla. 4. Projektit ja kampanjat Logistiikkayritysten Liitto osallistuu seuraaviin projekteihin. CAP-projekti Projektin tavoitteena on tieliikennekuljettajien jatkokoulutuksen tehostaminen menetelmäkehyksellä, johon sisältyy ajotietojen keruulaitteisto, automaattiset datan luokittelumenetelmät, sekä kerätyn aineiston analyysiin perustuva koulutustuote. Hankkeen uutuusarvo on tieliikennekuljettajan ajovuorojen aikana kerätyn monikanavaisen tiedon luokittelu GPS-pohjaisen paikkatiedon ja digitaalisen kartta-aineiston pohjalta, sekä analysoidun aineiston käyttö kuljettajille tulevaisuudessa pakollisen jatkokoulutuksen yhteydessä. Tässä tavoitteessa korostuu ajonaikaisen tiedonkeruun edut etenkin suhteessa vaihtoehtoiseen ajosimulaattoriin, koska analyysi ja koulutus voidaan kohdistaa kuljettajan toimintaan oikeassa työympäristössä, koulutus tehostuu kuljettajilta vaaditun ajankäytön osalta, sekä koulutuslaitteisto on edullinen ja siirrettävissä ajoneuvosta toiseen. Mitattavia suureita tulevat alustavasti olemaan ajonopeus, ajoetäisyys, ajoneuvon kiihtyvyydet, hidastuvuuden nopeat muutokset, sivuttaissuunnan liike, ajoneuvon hallintalaitteiden käyttö, liikennesääntöjen noudattaminen, ajo- ja lepoaikojen noudattaminen, kuorman sidontapolttoaineen kulutus, tyhjäkäynti, moottorin kuormitus sekä kierroslukualueiden käyttö. Seuraavassa vaiheessa tapahtuu pilottilaitteiston kehitys sekä koulutuspaketin kehitystyötä. Pilottilaitteisto valmistuu vuoden 2008 kesään mennessä. 12

13 Tekes ja VTT vastaavat suurimmasta osasta kustannuksista, lisäksi yksityinen sektori (mm. LL) osallistuu kuluihin. Projekti on kaksivuotinen ja valmistuu Puolustusvoimat aloittaa Kainuun ja Karjalan Prikaateissa sekä Ilmavoimien yksiköissä kuljettajien ammattipätevyyskoulutuksen pilottina tänä keväänä ja varsinainen laaja koulutus aloitetaan koko Suomessa vuoden 2009 alussa. Kotiutuvilla kuljettajakoulutuksen saaneilla varusmiehillä on siten vaadittava ammattipätevyys (140 t nopeutetun koulutuksen käyneet tarvitsevat vielä ikää 21 v ja C-kortti taskussa). Koulutus kestää joko 280 t (yhdistelmäkortti) tai 140 t nopeutetusti. Kuljettajaksi koulutettavien varusmiesten määrä on 3 700/v. Puolustusvoimien järjestämä kertausharjoitus, mm. kuljettajille, tuo tulevaisuudessa yhden CAP -koulutuspäivän kuljettajalle. MISTÄ KULJETTAJAT, MiKu? Liiton hallitus nimesi lokakuun 2006 kokouksessaan liiton oman työryhmän, MiKu, miettimään toimenpiteitä kuljettajapulan ratkaisemiseksi ja kuljettajien tulevaisuuden koulutusresurssien arvioimiseksi ja tarvittaessa lisäämiseksi sekä näihin vaikuttamiseksi. Työryhmä on kokoontunut seitsemän kertaa ja työryhmän tarkennetut tavoitteet ovat muotoutuneet. Työryhmä tulee toimimaan tiiviissä yhteistyössä Kuljetusala.com projektin ja TE -keskuksen vetämän projektin kanssa välttäen päällekkäisyyksiä. Mi- Ku:n kautta käynnistetään yrityskohtaisia projekteja, PaKu, joihin saadaan ulkopuolista rahoitusta. Nämä projektiehdotukset ovat jo pitkällä valmistelussa ja niihin on mahdollisuus saada Työsuojelurahastolta merkittävää tukea. ASIAKASRAJAPINNAN SÄHKÖISET ASIAKIRJAT eli ARS 2009 Kesän aikana on päivitetty (tarkastus vielä tekemättä) yhteiset Tavaralinjaliikenteen Yleiset toimitusehdot koko kentälle. Parhaillaan liiton hallitus käsittelee viimeistä versiota. Näiden perusteella arvioidaan Tiekuljetussopimuslain vaatima muutostarve ja annetaan ehdotus OM:lle. Vakuutusyhtiöiden kanssa tarkennetaan vastuun siirtymisen kohdat. Samaten rahtikirjastandardiin tulee muutoksia. Seuraavaksi tullaan määrittelemään sähköiset asiakirjat ja tästä on jo perustettu oma asiantuntijaryhmänsä, SARS. Työssä ollaan menossa mukavaa vauhtia ja yhteisiä näkemyksiä on saatu aikaiseksi. Yhteiset domainit on jo varattu avattavaa portaalia varten ja kuvaukset portaalin toiminnasta on tehty. Näiden jälkeen aloitetaan varsinainen yrityskohtainen valmistautuminen sähköiseen ketjuun. Alustava käyttöönottoaikataulu on KEUDA Keski-Uudenmaan ammattioppilaitokset tulevat jatkamaan TE-keskuksen projektia ja selvittämään koulutuksen ja työelämän kohtaamisongelmia logistiikan kannalta. Keuda tulee tekemään koulutuksesta ja sen tarpeesta alueellaan laajan kyselyn loppuvuoden aikana. Tuloksia saadaan alkuvuodesta ENERGIATEHOKKUUS Logistiikkayritysten Liitto on allekirjoittamassa LVM:n, KTM:n, YM:n ja eräiden muiden tahojen kanssa yhteistä liikenteen energiatehokkuussopimusta vuosille koskien tavaraliikennettä. Tavoitteena on vähentää energiankulutusta 1 %/v eli 9 % koko kauden aikana. Yritykset raportoivat polttoaineenkäyttönsä EMISTRA järjestelmään ( vuosittain. Myös VR liittyy samalla sopimukseen. Polttoaineen kulutusta on tarkoitus vähentää 19 Mlitraa koko aikana. Polttoaineen vähentäminen onnistuu sopivilla renkailla ja rengaspaineilla, tuuliohjaimilla, kuljettajien koulutuksella jne. unohtamatta vetäviä väyliä. LVM:n vetämän projektin johtoryhmään on nimetty allekirjoittanut ja varalla Tiina Salonen. Lisää tietoa johtoryhmän kokoontumisen jälkeen. HISTORIA Olli Blomberg aloittaa tavaralinjaliikenteen historian kirjoittamisen keväällä 2008 ja teoksen on tarkoitus olla valmiina 2010/2011 vuodenvaihteessa. Hän tulee olemaan varmaan moniin teistä yhteydessä tietojen saamiseksi. Starttikokous on viikolla Koulutus Tavaraliikenteen Yrittäjäkurssi 13

14 Jyväskylän ammattikorkeakoulu järjestää Tavaraliikenneyrittäjä kurssin, ajankohta: , paikka: Jyväskylä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Elina Lindqvist, puhelin , s-posti: Verkostoilla kilpailukykyä Logistiikka- ja kuljetusalan kehittämisprojekti käynnistyy Kasvavat toimintakustannukset ja lisääntyvät palvelutarpeet merkitsevät sitä, että kuljetus- ja logistiikka-alan toimijoiden on tehtävä yhä läheisempää yhteistyötä. Kannattavuuden parantaminen, kuljetuskapasiteetin käyttöasteen nostaminen ja alan työvoimapula edellyttävät yhteistyömallien rakentamista ja toteuttamista. Suomen Yrittäjäopisto on käynnistänyt Opetushallituksen tuella kehittämishankkeen kuljetus- ja logistiikka-alan liiketoimintaosaamisen parantamiseksi ja verkostomaisen liiketoimintamallin kehittämiseksi. Valmennuksen ensimmäinen osa toteutetaan maalishuhtikuussa 2008 ja toinen osa loka-marraskuussa Alan yrittäjät, ostajat ja operaattorit yhteiseen valmennukseen Kehittämishankkeessa kootaan Etelä-Suomessa toimivista kuljetus- ja logistiikka-alan yrityksistä valmennusryhmä, jossa ovat edustettuina kuljetus- ja logistiikkapalvelujen ostajat, logistiikkaoperaattorit ja palvelujen tarjoajat. Ryhmän kanssa toteutetaan kaksiosainen Verkostoilla kilpailukykyä -valmennus, johon liittyy myös osallistujien henkilökohtainen ohjausosuus. Alan järjestöt hankkeessa mukana Tässä Suomen Yrittäjäopisto Hämeen hallinnoimassa ja toteuttamassa hankkeessa ovat mukana Logistiikkayritysten Liitto ry ja Helsingin Kuljetusyrittäjät ry. Hankekumppanit osallistuvat hankkeeseen ohjausryhmän jäseninä ja asiantuntijoina. Tule mukaan hankkeeseen Haemme hankkeeseen mukaan yritystoimintansa kehittämisestä ja verkostomaisesta liiketoiminnasta kiinnostuneita kuljetus- ja logistiikka-alan toimijoita. Hankkeen kautta on mahdollista luoda ja toteuttaa oman liiketoiminnan kilpailukykyä tehostava liiketoimintamalli, sekä luoda ja kehittää uusia asiakkuuksia. Verkostoilla kilpailukykyä seminaari Helsingissä alustavasti Helsingissä Kuljetuskuution auditoriossa klo 12 18:30 järjestettävässä seminaarissa projektin tavoitteet avataan tarkemmin. Logistiikka-alan kärkitoimijat ovat myös paikalla kertomassa näkemyksistään. Toivotamme alan toimijat tervetulleiksi tähän ajankohtaiseen seminaariin. Lisätietoja hankkeesta ja ilmoittautumiset: Juhani Salminen Katja Maaniittu Puh Puh: Tilasto ja liitteet Suomen Pankki Korkotietoa Tilastokeskus Indeksit Neste Oil Diesel EK EK Barometri Kuljetusala.com Tapahtumakalenteri Öljy ja Kaasualan Keskusliitt. Polttoainekatsaus EK ja TAT Tulevaisuuden osaajat 14

15 Terveisin LOGISTIIKKAYRITYSTEN LIITTO Kyösti Orre