KEKO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEKO www.gaiaeducation.net"

Transkriptio

1 KEKO kestävän elämäntavan koulutusohjelma Neljäviikkoinen kattava opastus kestävään yhteisöllisyyteen maaseudulla ja kaupungeissa Virallinen osa YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä Koulutusohjelman on laatinut Global Ecovillage Educators for Sustainable Earth (GEESE)

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Tarkoitus Maailmankuvallinen ulottuvuus Yleiskatsaus Moduuli 1: Holistinen maailmankuva Moduuli 2: Luonnon kuunteleminen ja luontoyhteyden palauttaminen Moduuli 3: Havahtuminen tietoisuuden muutokseen Moduuli 4: Luovuus ja taide elämän rikastuttajina Moduuli 5: Sosiaalisesti suuntautunut henkisyys Sosiaalinen ulottuvuus Yleiskatsaus Moduuli 1: Yhteisön rakentaminen ja erilaisuuden arvostaminen Moduuli 2: Vuorovaikutustaidot: ristiriidat, sujuvoittaminen ja päätöksenteko Moduuli 3: Voimautuminen, voimauttaminen ja johtajuus Moduuli 4: Terveys ja parantaminen Moduuli 5: Paikallinen, bioalueellinen ja maailmanlaajuinen ulottuvuus Taloudellinen ulottuvuus Yleiskatsaus Moduuli 1: Siirtyminen kestävään maailmantalouteen Moduuli 2: Kestävä toimeentulo Moduuli 3: Sosiaaliset yritykset Moduuli 4: Paikallisraha ja yhteisöpankki Moduuli 5: Oikeudelliset ja rahoituskysymykset

3 Ekologinen ulottuvuus Yleiskatsaus Moduuli 1: Luonnonmukainen rakentaminen ja korjausrakentaminen Moduuli 2: Lähiruoka Moduuli 3: Sopiva teknologia Moduuli 4: Luonnon palauttaminen ja jälleenrakennus tuhon jälkeen Moduuli 5: Yhdistävä ekokyläsuunnittelu Elämällä oppimisen pedagogiikka Loppusanat Täydennysosat: Eri tilanteisiin sovellettu EDE 2

4 Johdanto Mikä tekee yhteisön? Mikä sitoo meitä yhteen? Joillekin se on usko. Joillekin se on jonkin aatteen, kuten demokratian, puolustaminen tai taistelu köyhyyttä vastaan. Jotkin yhteisöt ovat yhdenmukaisia, toiset monikulttuurisia. Toiset ovat pieniä kuten koulut tai kylät, toiset suuria kuten maanosat. Mikä sitoo meitä kansainväliseen yhteisöön? Syvimmältään se on yhteinen näkemys paremmasta maailmasta kaikille. Yhdessä olemme vahvempia. Kofi Annan, YK:n pääsihteeri Elämme nopeasti kehittyvässä maailmassa, joka muuttaa muotoaan silmiemme edessä. Ihmiskunta on haastettu, vakavammin kuin koskaan aiemmin, kasvamaan viisaudessa, kypsyydessä ja ymmärryksessä. Syvien ja painostavien huolenaiheiden suunnaton määrä vaatii välitöntä huomiotamme. Näitä huolenaiheita ovat esimerkiksi: Ympäristön alennustila, mm. arvokkaan pintamaan ja metsänpeiton häviäminen, aavikoituminen, riistokalastus ja vesivarojen liikakäyttö, lajien sukupuutto ja elinympäristöjen häviäminen jne. Rikkaiden ja köyhien välinen räikeä ja lisääntyvä eriarvoisuus, joka johtaa riiston, köyhyyden, aliravitsemuksen ja liikakansoituksen kierteeseen. Perheiden, yhteisöjen ja kokonaisten kulttuurien hajoaminen. Hallitsematon kaupungistuminen, josta seuraa sosiaalista vieraantumista, juurettomuutta ja luontoyhteyden katkeamista. Henkisen tietoisuuden sekä merkityksellisyyden tunteen häviäminen. Ilmastonmuutos ja otsonikato jne. Lisäksi tulevaisuudessa siintävät uhkakuvat öljykriisistä, joka johtaa suuriin yhteiskuntarakenteiden muutoksiin ja todennäköisesti myös jatkuvaan taisteluun viimeisten energiavarojen hallinnasta.

5 Kaikki yllämainitut ongelmat ovat hyvin todellisia ja tätä nykyä perusteellisesti dokumentoituja, mutta tietoisuuden lisääminen näiden ongelmien laajuudesta on vain puolet tämän ajan koulutustavoitteista. Näistä haasteista huolimatta tai kenties juuri niiden ansiosta ihmiskunnalla on huima mahdollisuus kehittyä ja avartaa tietoisuuttaan. Ihmiset ja yhteisöt ympäri maailmaa ovat yhdistämässä voimansa ja vaatimassa itselleen uudelleen vastuuta oman elämänsä puitteiden luomisesta sekä paikallisella että alueellisella tasolla.. Tässä prosessissa he murtavat rajojaan ja kehittävät uusia tietoja, taitoja ja lähestymistapoja. Niin nurinkuriselta kuin se kuulostaakin, monet kaikkein tuoreimmat ja kekseliäimmät ratkaisut kumpuavat ajattomasta, iättömästä viisaudesta, joka viime aikoina on jäänyt pimentoon. Ihmiskunnan voimavarojen elpyminen ja uudistuminen kulkee rinta rinnan aikamme haasteisiin vastaamisen kanssa. Maailman ekokyläverkosto GEN (Global Ecovillage Network) on vakuuttunut, että lupaavin ja tehokkain väline näiden ongelmien kohtaamiseen on koulutus ei tavanomainen koulutus, vaan uudenlainen, maailmanlaajuinen koulutus, joka on erityisesti suunniteltu vastaamaan vuosisatamme haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tämä koulutus perustuu läpikotaiseen ja puolueettomaan maapallon tilan arviointiin ja kullekin alueelle ja kuhunkin yhteisöön ja paikkaan sopivien ratkaisujen etsimiseen voimauttaa yksilöitä ja yhteisöjä tarjoamalla tietoa, jonka avulla he voivat muovata maailmaansa ja toimia omaehtoisemmin on puitteiltaan yleismaailmallista mutta sovelluksiltaan paikallista ja pyrkii säilyttämään arvokasta kulttuurista monimuotoisuutta tarjoaa tutkimustiedon lisäksi käytännön ratkaisuja sisältää hyödyllisiä elämäntaitoja on elintärkeää sekä kehittyneiden että kehittyvien maiden kansoille, niin maaseudulla kuin kaupungeissa keskittyy niihin monisyisiin, tiedekuntien rajat ylittäviin kysymyksiin, joilla pyritään rakentamaan kestävää elämäntapaa edistää ja tukee maapallon tervettä kehitystä tarkastelee ja avartaa ihmisen mahdollisuuksien rajoja nostaa esiin ja kokoaa yhteen asiat, jotka on otettava huomioon, kun halutaan rakentaa mielekästä, arvokasta, laadukasta elämää kaikille maailman ihmisille. 4

6 Tämä ekokyläsuunnittelun koulutusohjelma eli EDE (Ecovillage Design Education) näyttää tietä kestävään tulevaisuuteen. EDE:n on tarkoitus täydentää ja tukea YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen ohjelmaa ja osallistua sen koulutusmallien luomiseen. 5

7 Tarkoitus Ekokyläsuunnittelun koulutusohjelman (EDE) tarkoituksena on edistää siirtymistä laajamittaiseen kestävään elämäntapaan, joka on yleistavoitteiltaan maailmanlaajuista, mutta sovelluksiltaan määrätietoisen paikallista. Tämä koulutus eroaa lukuisista muista nykyisistä kestävän kehityksen koulutuksista siinä, että sen toteutuspaikkoina ovat ekokylät kestävän elämäntavan malliyhteisöt maailmalla. Kun olemassa olevissa ekokylissä jo toteutetaan erilaisia koulutusohjelmia yhteisöjen luonteen ja erityisosaamisen mukaan, EDE-koulutus on suunniteltu vakiomalliksi, joka soveltuu kaikille. EDE keskittyy niihin perusperiaatteisiin, aihealueisiin ja näkökohtiin, jotka tulee ottaa huomioon kaikissa kestävien yhteisöjen kehittämismalleissa. Juuri tähän EDE tähtää: se on neljän viikon johdantokurssi kaikkiin niihin suunnittelun edellytyksiin, joita aidosti kestävien yhteisöjen todellisten ekologisten kylien perustaminen vaatii. EDE on Gaia Educationin hankkeena osa Maailman ekokyläverkostoa GEN:iä (Global Ecovillage Network). Gaia Education -työryhmä perustettiin virallisesti heinäkuussa 2005, ja siinä kokeneet ekokyläkouluttajat eri puolilta maailmaa ovat yhdistäneet voimansa saattaakseen laajan yleisön ulottuville ne arvokkaat opit, joita menneinä vuosina on saatu ekokylien suunnittelemisesta ja kehittämisestä. EDE on hahmoteltu kehäksi (mandalaksi), johon sisältyy ihmisen kokemusmaailman neljä perimmäistä ulottuvuutta: ekologinen (luonnonmukainen), sosiaalinen (ihmisten keskinäinen), taloudellinen ja maailmankatsomuksellinen. Kukin näistä neljästä ulottuvuudesta puolestaan sisältää viisi moduulia, joten aihepiirejä on kaikkiaan kaksikymmentä. Neliosainen ulottuvuuksien kehä edustaa pysyvää perusrakennetta, mutta yksittäisten moduulien aiheet ja sisällöt voivat kehittyä ja muuttua ajan mukana. Koulutusohjelma on muotoiltu joustavaksi, jotta se soveltuisi erilaisiin hankkeisiin ja olosuhteisiin. Vastaavasti neljän viikon opetusjakso on vain suositus, ja tarvittaessa aineisto voidaan tiivistää lyhyempiin työpajoihin, se voidaan käydä läpi pidemmän ajan kuluessa, tai se voidaan jakaa eri aikoina ja eri paikoissa toteutettaviin osioihin. Joustavuutensa ansiosta EDE soveltuu käytettäväksi myös perinteisemmissä ympäristöissä, joita ei vielä voi kutsua ekoyhteisöiksi, samoin kuin oppilaitoksissa, työyhteisöissä, kaupunkiolosuhteissa jne. EDE-koulutusohjelma on luonteeltaan holistinen eli kokonaisvaltainen, sillä se pyrkii esittämään ekokylien suunnitteluun liittyvät moninaiset näkökohdat laajana, keskenään riippuvuussuhteessa olevana kokonaisuutena. EDE:tä voidaan myös luonnehtia 6

8 integroivaksi eli yhdistäväksi, sillä kaikki olennaiset ekokylän suunnittelussa huomioitavat näkökohdat saavat yhtäläisen painoarvon. Niiden merkitys perustuu siihen, että ne ovat suhteessa toisiinsa ja kokonaisuuteen. Lisäksi koulutusohjelmaa voidaan luonnehtia holografiseksi, koska koulutusohjelman ydin käy ilmi kaikista sen osista. Näin ollen opiskelija saa käsityksen kokonaisuudesta, vaikka osallistuisi vain joihinkin EDE:n osioihin. Kansainvälinen Gaia Education -työryhmä on sitoutunut luomaan pätevien, koulutettujen ja harjaantuneiden ekokyläsuunnittelijoiden varannon. Ekokyläsuunnittelijat oppivat kestävien yhteisöjen kehittämiseen ja oman ekokylän perustamiseen tarvittavat menetelmät, tiedot ja taidot. Koulutusohjelma tähtää sekä visioiden luomiseen että käytännön toimintaan sovellusten ja ratkaisumallien kehittämiseen ja se pyrkii vastaamaan tosielämän tarpeisiin ja tarjoamaan opastusta tässä muuttuvassa maailmassa. Koulutukseen osallistuneet ovat kuin ilmaan siroteltuja siemeniä. Jotkut heistä löytävät hedelmällisen maaperän ja käynnistävät vuorostaan sellaisen orgaanisen, kokonaisvaltaisen, yhdistävän, holografisen prosessin, jota ekokylän suunnittelu edellyttää. Koska EDE on johdantokurssi todella monimutkaiseen aiheeseen, koulutusohjelman muotoa testataan tulevina vuosina ja sen eri toteutustapoja kehitellään ja viimeistellään, jotta se olisi kaikkien kiinnostuneiden saatavilla ja kaikille ymmärrettävä ja käyttökelpoinen. EDE voidaan toteuttaa itsenäisenä koulutuksena, tai sitä voidaan käyttää täydentävänä tai korvaavana osana jotain muuta kestävän kehityksen koulutusohjelmaa. Itse asiassa EDE-koulutuksen järjestäjiä kannustetaan yhteistyöhön oppilaitosten ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on, että EDE-hanke laajentuisi täydelliseksi, poikkitieteelliseksi, viralliseksi ekokyläsuunnittelijoiden koulutukseksi, johon kuuluisi nelivuotinen tutkinto ja tutkintotodistus. Tämäntyyppisen muodollisen koulutuksen merkitys kasvaa uuden vuosituhannen edetessä. Maailmanlaajuisena ohjelmana EDE:llä on ainutlaatuinen mahdollisuus luoda malleja tällaiselle tutkinnolle. Lopuksi todettakoon, että EDE noudattaa ja edustaa ekoyhteisöjen keskeisimpiä arvoja. Niihin kuuluvat eläminen yhdessä erilaisina toisiamme kunnioittaen, erilaisten kulttuurien ja maailmankatsomusten arvostaminen, rotujen, kulttuurien ja sukupuolten tasa-arvo, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ympäristötietoisuuden edistäminen, pyrkimys rauhaan ja paikalliseen itsemääräämisoikeuteen, tietoisuuden ja ihmisten voimavarojen lisääminen ja yleisesti elävän Maan kunnioitus kotinamme maailmankaikkeudessa. Toivon mukaan tämä koulutus auttaa kunnostamaan rikkoutuneita yhteisöjä, luomaan uusia yhteisöjä kestävän elämäntavan toimintamalleiksi, elvyttämään tuhoutuneita ekosysteemejä, uudistamaan uskoa kaiken tarkoitukseen ja kaiken kaikkiaan elvyttämään Maapallon elämää meille ja tuleville sukupolville. 7

9 Maailmankuvallinen ulottuvuus YLEISKATSAUS Kestävään kehitykseen sisällytetään yleensä kolme teemaa; taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen (tai ympäristö). EDE-koulutus lisää tähän kokonaisuuteen uuden ulottuvuuden, jota on päätetty kutsua "maailmankuvaksi". Tarkoituksena on huomioida kulttuuri-ilmiöiden taustalla vaikuttavat piilevät asetelmat, jotka vahvasti vaikuttavat taloudellisiin, sosiaalisiin ja ekologisiin tapahtumiin - ja voivat itse asiassa myös ennakoida niitä. Jokaista kulttuuria ja historiallista ajanjaksoa leimaavat tietyt vakiintuneet tulkinnat todellisuudesta. Tätä kaikenkattavaa uskomusten, filosofioiden ja myyttien kokoelmaa voidaan kutsua nimellä "paradigma". Paradigmaan kuuluvat syvät uskomukset muodostavat laajasti hyväksytyn "kulttuurilinssin", jonka läpi maailma nähdään. Paradigmat voivat tietenkin muuttua sitä mukaa kun uutta tietoa löydetään tai luodaan, tai kun ihmiset kasvavat ja avautuvat syvemmille oivalluksille. Monien kirjoitusten ja ajatusten perusteella merkit viittaavat siihen, että me länsimaalaiset olemme tänä päivänä paradigman muutoksen keskellä: Uusi maailmankuva on nousemassa esiin, maailmankuva joka yhtyy eri maista tuleviin perinteisiin vanhoihin viisauksiin. Nykyinen "tietoisuuden evoluutio" tulee kulttuuriglobalisaation yhdistävän vaikutuksen ansiosta osoittautumaan mittasuhteiltaan ennennäkemättömäksi ja ainutlaatuiseksi. Voimme nyt kokea ihmiskunnan yhtenä suurena perheenä, yhtenä kansana, Maan ykseytenä. Samalla voimme kokea astronauttien valokuvaaman kotiplaneettamme elävänä, hengittävänä suurorganismina - Gaiana. Tällä kehitykselle luonteenomaista on siirtyminen mekanistisesta holistiseen ja maallisesta henkiseen ajattelutapaan. EDE:n Maailmankuva-ulottuvuuden tarkoitus on luonnehtia kestävien yhteisömallien suunnittelua ja toteutusta tämän kehityksen puitteissa. Useimmat ihmiset uskovat Henkeen, Suureen mysteeriin, Kosmiseen tietoisuuteen tai johonkin sellaiseen voimaan, joka on ääretön, sanoinkuvaamaton ja kuitenkin läsnä kaikkialla. On olemassa mitä moninaisimpia henkisiä harjoituksia, joilla yhteyttä tähän voimaan pyritään syventämään. Tarkoituksemme ekoyhteisöjen suunnittelijoina ei ole määritellä sen enempää henkilökohtaista kuin yhteisöllistäkään henkisyyttä. Mutta meillä on etuoikeus olla tukemassa jatkuvaa henkisten maailmojen tutkimusta. Lähdemme nöyrinä henkiselle tutkimusmatkalle, pyrkien hyödyntämään oivalluksiamme kukoistavien yhteisöjen kehittämisessä. Pyrimme löytämään tarkoituksenmukaisen yhteyden

10 näkymättömän ja näkyvän maailman välille. Etsimme aikaan sidottuun elämänkokemukseemme inspiraatiota ja ohjausta "ajattomuudesta", asettuen luonnolliseen kehityksen virtaan. Henkisyys voidaan nähdä elämää ylläpitävänä voimana, joka tuo kulttuurin eri järjestelmille suunnan ja tarkoituksen. Yhdistäessään arvot ja etiikan kulttuurin henkisyys muodostaa perustan yhteisölliselle ja taloudelliselle lainsäädännölle. Lisäksi se luonnehtii ihmisen suhdetta suurempaan kokonaisuuteen; tätä voidaan kutsua kosmiseksi ekologiaksi. On olemassa kaikissa henkisissä perinteissä yleisesti hyväksyttyjä arvoja, kuten rakkaus, myötätuntuo, anteeksianto ja kunnioitus elämää kohtaan. Kuitenkin kukin ainutlaatuinen kulttuuri harjoittaa henkisyyttä omia paikallisia perinteitään seuraten. Ennen kuin taloudellisen globalisaation monokulttuuri löi itsensä läpi, erilaiset henkiset kulttuuriperinteet kukoistivat ja tarjosivat monipuolisia ratkaisumalleja erilaisissa olosuhteissa selviytymiseen. Ne eivät siis ainoastaan tarjonneet vastauksia syvällisiin metafyysisiin kysymyksiin, vaan kannattelivat kansoja aikakausien ylitse. Henkisyyteen sisältyvät sen moninaiset kulttuuri-ilmentymät taiteen, musiikin, rituaalien, seremonioiden ja keho-mieli-harjoitusten muodossa. Siihen kuuluvat kaikki toimet, jotka tähtäävät tietoisuuden laajentamiseen ja virittävät ihmistä ymmärtämään suurta kokonaisuutta. Tällaisena henkisyys on sulautunut kaikkialle EDE-koulutusohjelmaan. Ekokylä nähdään paikkana, jossa alusta asti sallitaan elämän henkisten ulottuvuuksien avautuminen kaikessa ihmeellisyydessään ja loistossaan. Kukin ekokylä voi omasta sijainnistaan ja ekologisesta ympäristöstään riippuen painottaa tiettyä henkistä käytäntöä enemmän kuin jotain muuta. Mutta yleisesti ottaen ekokylien visio vaalii, sietää ja rohkaisee monimuotoisia ekumeenisia henkisiä näkemyksiä. Jaetun kunnioituksen, luottamuksen, yhteistyön, harmonian, kauneuden, yhteenkuuluvuuden ja eheyden ihanteet ovat luontaisia elämälle ekokylässä. Näiden ihanteiden materialisoiminen jokapäiväisessä elämässä kurinalaisina, mutta kuitenkin juhlavina henkisinä harjoituksina tuottaa ekokyläläisille syvän arvostuksen elämää kohtaan. Näin he oppivat myös näkemään itsensä aktiivisina näyttelijöinä "suuressa mysteerissä". Koska kyseessä on maailmanlaajuinen koulutusohjelma, tarkoitus on luoda kattava mutta joustava opetussuunnitelma, jonka ihmiset kaikista kulttuuritaustoista voivat helposti omaksua. Tämä suunnitelma pyrkii siis määrittelemään ja kokoamaan yhteen teemoja ja arvoja, jotka ovat yhteisiä kaikille henkisille perinteille. Samaan aikaan huomioidaan erityisesti henkilökohtainen henkinen kasvu: Juuri tällä tasolla yritämme vaikuttaa ekokylien suunnittelijoihin ja valmistella heitä. Ihminen - tarkemmin sanottuna Homo sapiens -laji - on saanut aikaan melkoisen sotkun tällä planeetalla, mutta todellinen muutos lähtee jokaisen yksilön sydämestä ja sielusta. Siirtyminen kestävään tulevaisuuteen on hyvin monen yksilöllisen tietoisuuden laajentumista. Uskomme, että jokainen voi hyötyä valtavasti avosydämisestä, ennakkoluulottamasta elämän henkisten ulottuvuuksien arvioimisesta. Mutta korostamme tämän merkitystä erityisesti siltä osin kun se liittyy ekokylien ja kestävien yhteisömallien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Niinpä oleellisena osana tätä koulutusta jokaista opiskelijaa rohkaistaan aloittamaan jokin henkilökohtainen henkinen harjoitus, jos he eivät sitä vielä ole tehneet. EDE:n maailmankuva-ulottuvuus paneutuu näihin teemoihin seuraavissa viidessä osiossa: 1. Holistinen maailmankuva: Selventää parhaillaan käynnissä olevan siirtymävaiheen luonnetta, palauttaen yhteyden tieteen ja henkisyyden välillä. 9

11 2. Luontoyhteyden palauttaminen: Opastaa ihmisiä palauttamaan yhteytensä luonnolliseen maailmaan, henkisenä harjoituksena. 3. Tietoisuuden muutos: Selvitys henkiselle matkalle omistautumisen seurauksista. 4. Luovuus ja taide elämän rikastuttajina: Muistuttaa siitä, että juhliminen ja luova taiteellinen ilmaisu kuuluvat oleellisella tavalla yhteisöjen elämään. 5. Sosiaalisesti suuntautunut henkisyys: Selvittää näkemystä, jonka mukaan hyvin eletty henkinen elämä on varsinkin näinä aikoina myös aktiivisen sosiaalisen palvelun elämää. 10

12 Maailmankuvallinen ulottuvuus Moduuli 1: Holistinen maailmankuva Tavoitteet Hahmottaa maailmankuvaa, joka huomioi tieteellisen ja henkisen ulottuvuuden keskinäisen riippuvuuden - niin henkilökohtaisella kuin planetaarisella tasolla Ymmärtää, kuinka uudet tieteelliset löydöt osoittavat todellisuuden taustalla vaikuttavan henkisen perustan Holistista maailmankuvaa kuvaavaan uuteen sanastoon tutustuminen Helpottaa henkisen ja tieteellisen sekä samalla itäisen ja läntisen kulttuuriparadigman välisten haavojen parantumista Oppia tuntemaan, kuinka kaiken yhteenkuuluvuus on konkreettinen totuus,josta meidän kaikkien on otettava vastuu Sisältö Perinteisesti meitä on opetettu uskomaan, että maailmankaikkeus muodostuu selkeistä erillisistä fyysisistä kappaleista, jotka kaikki ovat irrallaan toisistaan ja toimivat rationaalisten, determinististen ja mekanististen lakien alaisuudessa. Huomattavat tieteelliset löydöt ovat nyt kuitenkin repimässä tätä maailmankuvaa juuriltaan. Thomas Berry kiteyttää tämän muutoksen: "Maailmankaikkeus ei ole objektien kokoelma, vaan pikemmin subjektien yhteenliittyminen". Esiin on nousemassa uusi paradigma: Maailmankaikkeus koetaan kuviona, jossa elävät järjestelmät ovat perusteellisesti kytkeytyneet toisiinsa keskinäisten suhteiden verkostossa. Tämä näyttää tietä uudelle 'holistiselle' tai kokonaisvaltaiselle maailmankuvalle. Todisteita tämän eheän maailmankuvan puolesta kertyy monilta tieteellisiltä tutkimusalueilta samanaikaisesti. Fysiikassa, biologiassa, psykologiassa, systeemiteoriassa,

13 fysiologiassa ja vaativuusteoriassa on noussut esiin yhteinen teema: Havaittavan fyysisen maailman taustalla on näkymättömiä kuvioita tai periaatteita, jotka jotenkin järjestelevät maailmaa, jonka havaitsemme ja koemme. Tiede oppii, että jotakin tapahtuu näkyvän maailman takana. Nämä löydöt ovat nopeasti muuttamassa käsitystämme todellisuudesta. Fyysisen todellisuuden ymmäretään nyt perustuvan dynaamisten vaikutussuhteiden verkostoon - ei atomeihin. Nykytiede havainnollistaa, että se mikä näyttää aisteillemme konkreettiselta, vakaalta ja liikkumattomalta, onkin todellisuudessa muodostunut vuorovaikutuksesta, jossa on mukana lukemattomia liikkuvia elementtejä - energiaa, hiukkasia ja sähköisiä varauksia. Opetus on ilmeinen: Menestyäkseen luonnollisessa ympäristössään, ihmisen on opittava toimimaan näiden elämän vuorovaikutussuhteiden ehdoilla. Jännittävät uudet löydöt ovat myös paljastamassa, että tietoisuus selkeästi vaikuttaa aineeseen. Fyysinen maailma ja ihmisten mentaalinen maailma ovat toisiinsa sidoksissa perustavanlaatuisilla tavoilla, joita emme vielä täysin ymmärrä. Uusi tieteellinen ymmärrys on yhdistymässä eri aikakausien henkisiin opetuksiin. Nonlineaarinen dynamiikka ja vaativuusteoria ovat osoittamassa, että maailmankaikkeus on rakentunut kuin valtava hologrammi. Tämä rakenne, jota joskus kutsutaan fraktaaliksi tai holarkiaksi, on kaiken läpäisevä materian ja tietoisuuden verkko, jonka jokainen perusosa (tai "holoni") sisältää kokonaisuuden ainekset: "Niin kuin ylhäällä, niin myös alhaalla." Huolimatta holistisen maailmankuvan hienostuneisuudesta ja vetovoimasta se voi helposti jäädä tyhjäksi älylliseksi ajatusleikiksi, jos siitä ei luoda kouriintuntuvia todellisen elämän sovellutuksia. Tässä ekokylät tulevat mukaan, innoittavina tulevaisuuden prototyyppeinä: Aivan kuten yksittäinen "holoni" toistaa valtaisan "holarkian" sisällön, ekokylä edustaa tiivistynyttä ihmisenkokoista ilmentymää niistä lupaavista mahdollisuuksista, joita kaikilta osiltaan yhdistynyt maailmanyhteisö tarjoaa. Ekokylät eivät ainoastaan hoida kestämättömän sivilisaation lukemattomia oireita, vaan myös tekevät järjestelmällistä parantamistyötä. Tämän päivän ekokylät tarjoavat parhaat elävät, kokeelliset laboratoriot uusien kestävien inhimillisten kulttuurimallien hautomoiksi. Ekokylämalli painottaa toiminnan, prosessien ja rakenteiden välisiä yhteyksiä ja kehittää kattavampaa ymmärrystä 'kestävästä yhteisöstä'. Ekokyläelämässä ja ekokylien suunnittelussa asioiden välisiä yhteyksiä ja vuorovaikutussuhteita korostetaan, jolloin ne tulevat kaikille näkyvämmiksi. Voidaan esimerkiksi havaita, kuinka luomuruuan tuotanto liittyy vaihtoehtoisiin valuuttajärjestelmiin, jotka taas liittyvät kestävän talouden toimintatapoihin, jotka taas liittyvät sisäisiin päätöksentekomenetelmiin, jotka taas liittyvät ihmisten välisen vuorovaikutuksen arvokkuuteen... joka liittyy rakkauteen, joka liittyy luontoon, joka liittyy ekologiseen rakentamiseen jne. Muistakaamme lopuksi Albert Einsteinin varsin yksiselitteiset sanat: "Ihmiset ovat osa kokonaisuutta... Koemme itsemme, ajatuksemme ja tunteemme, jonakin mikä on erotettu kaikesta muusta... jonkinlaisena tietoisuutemme optisena harhana. Tämä harha on meille eräänlainen vankila, joka rajoittaa meidät henkilökohtaisiin toivomuksiimme ja kiintymykseen vain muutamaa meitä lähimpänä olevaa henkilöä kohtaan. Meidän tehtävämme täytyy olla vapauttaa itsemme tästä 12

14 vankilasta, laajentamalla myötätuntomme kattamaan kaikki elävät olennot ja koko luomakunta kauneudessaan." Lähteet DVD-elokuvia What the Bleep Do We Know!? 2005, Fox Kirjoja A New Science of Life Rupert Sheldrake, 1995, Park Street Press Chaos: Making a New Science James Gleick, 1988, Penguin Complexity: Life at the Edge of Chaos Robert Lewin, 2000, U. of Chicago Global Healing: Essays and Interviews on Structural Violence, Social Development and Spiritual Healing Sulak Sivaraksa, 1999, Thai Inter-Religious Commission for Development Spiral Dynamics: Mastering Values, Leadership and Change Don Edward Beck and Christopher Cowan, 1996, Blackwell Business The Web of Life: A New Understanding of Living Systems Fritjof Capra, 1996, Anchor Zoence The Science of Life: Discovering the Sacred Spaces of your Life Peter Dawkins, 1998, Weiser Books Evolution: The Grand Synthesis Erwin Lazslo, 1987, New Science Library Revelation: The Birth of a New Age David Spangler, 1976, The Rainbow Bridge Gaia: A New Look at Life on Earth J.E. Lovelock, 1979, Oxford University Press The Revenge of Gaia James Lovelock, 2006, Allen Lane Gaia: The Human Journey from Chaos to Cosmos Elisabet Sahtouris, 1989, Pocket The Universe Story Brian Swimme and Thomas Berry, 1992, HarperSanFrancisco The Great Work: Our Way into the Future Thomas Berry, 1999, Bell Tower A Brief History of Everything Ken Wilber, 1996, Shambhala A Theory of Everything: An Integral Vision for Business, Politics, Science and Spirituality Ken Wilber, 2001, Shambhala 13 At Home in the Universe: The Search for the Laws of Self-organization and Complexity Stuart Kaufmann, 1995, Oxford University Press

15 Chaos, Gaia, Eros: The Three Great Streams of History Ralph Abraham, 1994, HarperSan Francisco Synchronicity: The Bridge between Matter and Mind F. David Peat, 1987, Bantam Harjoituksia Visualisoi ekokylä hologrammina. Mitkä ovat ne laajemman yhteiskunnan elementit, joiden haluat ruumiillistuvan ekokylässäsi? Keskustelua pienryhmissä. Visualisoi keho hologrammina. Korva, käsi, jalka, silmän iiris, kaikki sisältävät koko kehon oleelliset osat. Yritä jalkahierontaa vastaanottaessasi tuntea, miten sen eri osat yhdistyvät koko kehoon. Etsi vettä pajunoksilla tai paikallista energiapisteitä metallipuikoilla. Mielikuvaharjoitus: Viritä kehosi yhdistyneeksi maapallon keskukseen. Oman kehosi keskus tulee yhdeksi maapallon keskuksen kanssa intuitiivisen Gaiatietoisuuden välähdyksessä. Mielikuvaharjoitus: Viritä kehosi yhdistyneeksi galaktiseen keskukseen. Oman kehosi keskus tulee yhdeksi Galaksin keskuksen kanssa moniulotteisesti yhdistyneessä kosmisessa tietoisuudessa. Laajentuvien atomien visualisaatiot: Koe kehosi värähtelevien atomien joukkona. Nämä atomit energisoituvat ja alkavat laajeta, kunnes ne ympäröivät koko maailmankaikkeuden. Pohdiskelkaa pienryhmissä, millaista tieteellistä tutkimusta seuraa tästä maailmankuvasta. 14

16 Maailmankuvallinen ulottuvuus Moduuli 2: Luontoyhteyden palauttaminen Tavoitteet Kehittää luonnon kokemiseen liittyvää herkkyyttä ja vastaanottavaisuutta, mikä on välttämätöntä inspiroivassa ja asiantuntevassa ekokyläsuunnittelussa. Ymmärtää, että luonnon hyvinvoinnista huolehtiminen on kaiken kestävästä kehityksestä käytävän keskustelun ydin. Oppia näkemään luonto opettajana ja ohjaajana. Sitoutua toimimaan aktiivisesti luonnon kunnioituksen ja sen eheyden palauttamiseksi, omasta kehosta alkaen. Kehon, mielen ja hengen luontoyhteyden palauttaminen. Sisältö Ihmiskunnan tämän hetken vakavimmat ongelmat juontavat juurensa siitä, että olemme unohtaneet yhteytemme luontoon. Sivilisaation eräs tavoite näyttää olleen luonnon korvaaminen yksinomaan ihmisen luomalla ympäristöllä. Nykyään kylmät ja kolkot neliönmuotoisista betonilaatikoista kyhätyt suurkaupungit peittävät alleen alueella aiemmin eläneen rikkaan ekosysteemin. Useiden kaupunkisukupolvien myötä uskonnot ja filosofiat ovat alkaneet uskotella, että ihminen on erityisasemassa, irrallaan muusta luomakunnasta. Ajatus on viety jopa niin pitkälle, että ihminen on nostettu kokonaan luonnon yläpuolelle. Miten tämä on mahdollista? Ihmisethän ovat aina olleet ja tulevat aina olemaan osa luontoa, siitä huolimatta että olemme hyvin tuore ilmiö maapallon 3,5 miljardia vuotta kestäneessä biologisessa evoluutioprosessissa. Ihmisen ylimielisyys, jonka seurauksena luontoon on suhtauduttu vain hyötynäkökulmasta, on sysännyt liikkeelle voimia, jotka saattavat lopulta pyyhkäistä koko ihmiskunnan maan pinnalta.

17 Tämä uhka on vaikutuksiltaan niin laaja ja vakava, että luontoyhteyden palauttamista voisi pitää ihmisen tärkeimpänä tehtävänä. Mikä siis olisi tehokkain tapa opettaa luontoyhteyttä? Maasta elävillä alkuperäiskansoilla ajatellaan yleisesti olevan vahva luontoyhteys. Pitkien ajanjaksojen kuluessa he ovat kehittyneet yhdessä ympäristönsä kanssa tavalla, josta molemmat ovat hyötyneet ja jota molemmat ovat ohjanneet. Kestävän kehityksen avain onkin läheinen ja pitkäkestoinen sitoutuminen omaan elinympäristöön, ymmärtäen että siitä huolehtiminen on alueella asuvan väestön luonnollinen etu. Vaikka oma selviytyminen olisi vaakalaudalla, ihminen pysyy vireänä ja yhteys ympäristöön säilyy. Ekokylät ovat erityisasemassa luontoyhteyden opettamisessa. Ekokylän on asuinalue, jossa ihmisen toimet on integroitu luonnolliseen ympäristöön vahinkoa tuottamatta. Vaikka tämä saattaakin kuulostaa idealistiselta, siitä on hyvä lähteä liikkeelle. Luontoyhteyden palauttaminen on juuri se mitä tarvitsemme. Tässä muutamia periaatteita ja käytäntöjä, joita ekokylät ovat soveltaneet: Vuodenaikojen, kuunkierron ja ilmansuuntien kunnioittaminen rituaaleilla ja seremonioilla Feng Shuin, vedalaisen Vastun ja Pyhän Geometrian käyttö rakennusten sijoittelussa ley-linjojen ja voimapaikkojen mukaisesti Merkittävän osan maasta jättäminen luonnonvaraiseksi Tärkeiden paikkojen, kuten lehtojen, kallioiden ja lähteiden tunnistaminen ja suojelu pyhinä paikkoina Hiljentymisalueiden luominen Maapyhättöjen, -temppelien ja -alttarien rakentaminen Paikalliseen luontoon mukautuva arkkitehtuuri Vahingoittuneiden alueiden elvyttäminen Luonnon esille tuominen konkreettisena osana ekokylän jokapäiväistä toimintaa Käyttäen mm. edellä mainittuja keinoja, ekokylät korjaavat luonnon ja ihmisen välille syntynyttä epätasapainoa ja luovat olosuhteita ihmisen ja luonnon väliselle toimivalle yhteiselolle. Näiden olosuhteiden kautta luonnon kuunteleminen ja luontoyhteyden kokeminen arjessa voi jälleen kerran olla mahdollista. Tässä osiossa yhdistyvät opetussuunnitelman henkinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Henkisten harjoitusten synnyttämän tietoisuuden ja identiteetin laajentumisen myötä vastuun ottaminen planeettamme hyvinvoinnista muuttuu helpommaksi. Luontoyhteyden palautuessa elämä nähdään erottamattomana ykseytenä, jonka eheys riippuu sen jokaisen osan terveydentilasta. Koskematon luonto voi toimia henkisen uusiutumisen lähteenä ja hiljentymisen keitaana, josta voi löytyä vastauksia elämän syviin kysymyksiin. Rehevien puutarhojen istutus ja hoito, asuinalueen elämänvoiman kunnioittaminen ja elvyttäminen, 16

18 erillisyyden haavojen parantaminen itsessämme ja muissa kaikki nämä teot ovat luonteeltaan henkisiä. Ne vahvistavat planetaarista evoluutiota ja samalla kaikkien siinä mukana olevien ihmisten ja muiden olentojen elinvoimaa. Näin ihminen toimii tietoisena biosfääriä uudistavana voimana. Kolme ja puoli miljardia vuotta on erittäin pitkä aika; kestävän kehityksen periaatteen täytyy olla ohjelmoituna luonnon kiertokulkuun. Kun ihminen päästää irti ylimielisyydestään ja oppii suhtautumaan luontoon opettajana ja ohjaajana, hän oivaltaa monia asioita. Ihmisen keho on ihmeellinen soluista rakentuva kokonaisuus, koko evoluutioprosessin lopputuote. Niinpä kehomme ovat syvällisin osa luontoyhteyden palauttamista. Mene ja etsi suhteellisen rauhallinen ympäristö se voi olla puisto tai oma takapiha. Istu hetki hiljaa ja liikkumatta, avaa kaikki aistisi. Onko luonnolla sinulle jotain sanottavaa? Permakulttuurin erään perustajan David Holmgrenin ajatukset kuvaavat näkemystämme: "Osa tämän päivän länsimaisen psykologian ongelmakenttää on, että sen mukaan olemme erillisiä luonnosta, emmekä luonnon rajojen sisäpuolella. Mutta energiantuotannon huippu ja sitä seuraava lasku tulevat hajottamaan tämän vinoutuneen käsityksen. On myös oleellista oivaltaa, ettei ihminen ole jokin luonnon tuottama ristiriita tai sen tuhoaja, vaan että meillä on paikkamme luonnossa ja voimme lunastaa sen paikan itsellemme takaisin". Lähteet Kirjoja Coming Back to Life: Practices to Reconnect Our Lives, Our World Joanna Macy, 1998, New Society Publishers The Hidden Connections: A Science for Sustainable Living Fritjof Capra, 2004, Anchor Deep Ecology for the 21st Century George Sessions, 1995, Shambhala Ecology, Community, and Lifestyle Arne Naess, 1989, Cambridge In the Absence of the Sacred Jerry Mander, 1991, Sierra Club Books Indigenous Traditions and Ecology John A. Grim, ed., 2001, Harvard Reweaving the World: The Emergence of Ecofeminism Irene Diamond and Gloria Feman Orenstein, 1990, Sierra Club Books 17 The Way: An Ecological Worldview Edward Goldsmith, 1998, U. of Georgia

19 The Sacred Balance: Rediscovering Our Place in Nature David Suzuki, 1998, Prometheus Books The Chalice and the Blade Riane Eisler, 1987, HarperSanFrancisco The Dream of the Earth Thomas Berry, 1988, Sierra Club Books The Fifth Sacred Thing Starhawk, 1994, Bantam The Practice of the Wild Gary Snyder, 2004, Shoemaker and Hoard Thinking Like a Mountain: Toward a Council of All Beings John Seed, et al., 1988, New Society Publishers Sacred Land, Sacred Sex: Rapture of the Deep Dolores LaChapelle, 1988, Kivaki The Taoist I Ching Thomas Cleary, trans., 1986, Shambhala Dharma Gaia Allan Hunt Badiner, 2005, Parallax Press Feng Shui: The Ancient Wisdom of Harmonious Living for Modern Times Eva Wong, 1996, Shambhala Sacred Geometry: Philosophy and Practice Robert Lawlor, 1982, Thames & Hudson Harjoituksia Tässä osiossa on paljon tilaa luovuudelle ja joustavuudelle. Oppiminen voi olla niinkin yksikertaista ja mukavaa kuin kävelyretki luonnossa. Se voi olla runon, tarinan tai omista kokemuksista kirjoittamista. Siihen voi liittyä läheinen kohtaaminen puun kanssa, niin että näet puun runkoa ja oksia pidemmälle, ymmärtäen sen tehtävän ja merkityksen lähiympäristölle. Voimme järjestää itseämme tai luontoa kunnioittavan seremonian tai rituaalin, yksin tai ryhmässä. Voimme terävöittää tarkkailu- ja havainnointikykyämme istumalla hiljaa metsänlaidalla. Voimme samaistua johonkin elolliseen olentoon, esimerkiksi sammakkoon tai jokeen, ja jakaa tämän olennon näkökulman/kokemuksen muiden kanssa. Voimme laatia Feng Shui tai Vastu analyysin tai rakentaa maa-alttarin neljälle (tai seitsämälle) ilmansuunnalle. Menetelmästä riippumatta on tärkeää sulatella kokemukset ilon ja juhlan kautta, ruuan ja tulen ääressä. 18

20 Maailmankuvallinen ulottuvuus Moduuli 3: Havahtuminen tietoisuuden muutokseen Tavoitteet Rohkaista osallistujia tutkimaan näkökulmaa, jossa planeettamme elämä nähdään suhteessa kosmokseen. Tutkiskella syvempää tehtäväämme ja tarkoitustamme elämässä. Aloittaa tai vahvistaa harjoituksia, jotka voivat johtaa tietoisuuden muutokseen. Pohtia henkisen matkan päämääriä. Sisältö Monet ihmiset kokevat jossakin elämänsä vaiheessa 'huippukokemuksen', joka tuo heille epätavalliselle kokemuksen todellisuudesta; sellaisen jonka intensiivisyys ravistelee heidän elämänsä perustuksia. Tähän kokemukseen usein liittyvät tunteita ovat ennenkokematon hurmostila, tunne ykseydestä koko universumin kanssa, lähtemättömän rauhan ja tyytyväisyyden tunne, todellisuuden intuitiivinen ymmärtäminen ja luonnollinen rakkaus kaikkia eläviä olentoja kohtaan. Näistä tunteista haluaisi pitää kiinni, pysyä tuossa tilassa ikuisesti. Mutta kuinka ollakaan, tuntemukset häipyvät nopeasti. Ja kun olotila taas palautuu ennalleen, ihmiselle jää vain kokemus visiosta, joka on valtavasti laajempi ja mahtavampi kuin mitä hän on aikaisemmin tuntenut. Joillekin tämä huippukokemus voi olla herätys, joka johtaa heidät pysyvästi henkiselle polulle. On olemassa tarina Lieh-Tzusta, joka halusi kokea valaistumisen. Hän halusi sitä niin paljon, että hän matkusti pitkälle ja laajalti, etsien suurimpien opettajien suurimpia opetuksia. Lieh-Tzu oli vilpitön ja omistautunut oppilas, joten hän harjoitteli tunnollisesti

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Tulevaisuuden arvoperusta

Tulevaisuuden arvoperusta Tulevaisuuden arvoperusta Lea Pulkkinen Arvoseminaari, Seinäjoki 24.10.2012 Kulttuuriset arvo-orientaatiot (Schwartz, 2011) HARMONIA Islamilainen lähi-itä Länsi- Eurooppa Englantia puhuva alue TASA-ARVO

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Ihmisen chakrajärjestelmä

Ihmisen chakrajärjestelmä Ihmisen chakrajärjestelmä Aivan ulommaisena meitä ympäröi aura. Se toimii suojaavana kerroksena ihmisen ja maailman välissä. Aurassa on neljä kerrosta, neljä energiakehoamme fyysisen kehomme ympärillä;

Lisätiedot

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS 87 8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Artikla 27 Ihmisen erilaiset

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016 BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016 Esim. kokous-, tyky-, tyhy- ja virkistyspäivien ohjelmaan liitettäviä palveluita. Virkisty joogakävelyllä 60min 100 kävelyä hiljaisuudessa hiekkadyyneillä pitkospuita pitkin.

Lisätiedot

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS 1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Voimaa verkostoista -seminaari Helsinki, Hotelli Arthur 27.1.2011 Jari Kivistö/globaalikasvatuksen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Henkinen johtaminen Pomon päivä

Henkinen johtaminen Pomon päivä 13.10.16 Henkinen johtaminen Pomon päivä 12.10.2016 Elina Juntunen, TT, YTK elina.juntunen@helsinki.fi Spirtus (lat.), henki, hengitys. elämää ylläpitävä voima, elinvoima. 1 13.10.16 Työelämän spirit Merkityksellisyys

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Ihmisenä verkostoissa

Ihmisenä verkostoissa Ihmisenä verkostoissa Merja Niemi-Pynttäri TE-ERKKERI Työvoimaopisto Taustaa.. ihmisen suuri vahvuus on taipumus saada toiset mukaan omiin projekteihinsa ja kyky sijoittaa itsensä tavoitteita tukeviin

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan

Lisätiedot

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA Jani Roman YLI 20 VUOTTA TUTKIMUSTA Oivallus, joka muutti työurani 1995: Todellinen muutos on suhtautumisen muutos. MIKSI Systeeminen ymmärrys aikaansaa pieniä

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

- reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa

- reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa - reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa Reggio Emiliapedagogiikan juurilla Projektityöskentely Vekkulissa Reggio Emilia, Italia, 1940-luku Loris Malaguzzi Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105 KÄYTTÖOHJE Suomen kirjainpalikat art. 1105 LAATU Käsityö Taitavat mestarit valmistavat tuotteemme käsityönä. Käytämme nykyaikaisia ja innovatiivisia työkaluja. Valitsemme materiaalit huolellisesti ja valvomme

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina 2015 2020 (5.6.2015) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Ympäristökasvatussuunnitelma vuosille 2015-2020 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Ennakkotehtävä Mitä yläluokalle tulevan oppilaan pitäisi

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Lundin hiippakunnan visio Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Oppimaan innostaen ja toivon ympärille kokoontuen... kaste perustana kohtaamaan elämän ja maailman haasteet Armoon pohjaten, maailmassa

Lisätiedot

OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA

OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA Sisältö Ihmisen oppiminen ja ohjautuvuus Ihminen digitalisoituvassa elinympäristössä Oleellisen oppimiskyvykkyys, mikä meitä vie? Yhteistyötä yrityksissä

Lisätiedot

Stora Enso Effex an Eye for Wood

Stora Enso Effex an Eye for Wood EnsoEffex Stora g tu p l Stora Enso Effex an Eye for Wood Stora Enso Effex an Eye for Wood Lähtökohtana luonnonmukaisuus Effex toistaa luonnon muotokieltä. Effex on: Aitoa puuta Luonnon inspiroima Luonnollinen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

- metodin synty ja kehitys

- metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

2014-2015 WELLNESS & BALANCE, ESPOO

2014-2015 WELLNESS & BALANCE, ESPOO 2014-2015 WELLNESS & BALANCE, ESPOO Seasonal Yoga, Joogaopettaja koulutus Espoo 2014-2015 (Koulutus on pääasiassa englanninkielinen) Seasonal Yoga (SYTT) on kansainvälinen itsenäinen jooga koulu, joka

Lisätiedot

Lähtökohtana ajattelutavan alkuasetukset

Lähtökohtana ajattelutavan alkuasetukset Ekososiaalinen kehitys ja tiedonmuodostus Marjatta Bardy, tutkimusprofessori YMPÄRISTÖ JA SOSIAALIPOLITIIKKA seminaari 1.12.2011 6.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä Marjatta Bardy 1 Lähtökohtana ajattelutavan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi. Ympäristöoppi 5-6.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja ympäristöopin opiskeluun sekä auttaa oppilasta

Lisätiedot

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit.

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit. Urheus Olet rohkea henkilö, joka ei peräänny uhkien, haasteiden, vaikeuksien tai kivun edessä. Puhut sen puolesta, mikä on oikein, vaikka kohtaisit vastustusta. Toimit vakaumuksesi mukaan. 1 Sinnikkyys

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Taideyliopiston strategia

Taideyliopiston strategia 2017 Taideyliopiston strategia 2020 Taideyliopiston strategia 20172020 TAIDEYLIOPISTON TEHTÄVÄ Taideyliopiston strategia 20172020 / Taideyliopiston tehtävä Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun

Lisätiedot

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 21.11.2014 Elina Nivala & Sanna Ryynänen Lähtökohtia 1. Tutkimusmenetelmien osaaminen ei kuulu yksinomaan

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot