Sopimusviljelyllä menestyksekkääseen satokauteen Minna Oravuo, aluepäällikkö

Transkriptio

1 Sopimusviljelyllä menestyksekkääseen satokauteen 2011 Minna Oravuo, aluepäällikkö Sopimusviljelyllä menestyksekkääseen satokauteen 2011

2 Maailman viljamarkkinat Venäjän kesä muutti kaiken. halpa vehnä (ohra) jäi tulematta markkinoille (20 %) Muutos maailman vehnän tuotannossa kesäkuun 2010 ennusteen ja lokakuun 2010 ennusteen välillä (USDA) Vehnän maailmankauppa noin 120 Mt. -2 Mt +4 Mt -10 Mt +-0 Mt -24 Mt +2 Mt +1 Mt -27 Mt +-0 Mt +1 Mt Lähde: USDA

3 Vehnän hintakehitys Matifissa Daily QBL2c (PAR) Price EUR T 270 Line; QBL2c2; Last Trade(Last); ; 274,00 Line; QBL2c2; Last Trade(Last); ; 274,00 Price EUR T Ruokakriisi Venäjän kuivuus e s l m j t h m h t k h e s l m j t h m h t k h e s l m j t h m h t k h e s l m j t h m h t k h e s l m j t h Q3 06 Q4 06 Q1 07 Q2 07 Q3 07 Q4 07 Q1 08 Q2 08 Q3 08 Q4 08 Q1 09 Q2 09 Q3 09 Q4 09 Q1 10 Q2 10 Q3 10 Q4 10 [Delayed] Vehnän hintakehitys Matifissa 2010/2011 Daily QBL2c1 Price EUR T BarOHLC; QBL2c1; Last Trade ; 266,50; 267,50; 259,50; 261,50 BarOHLC; QBL2c1; Last Trade ; 266,50; 267,50; 259,50; 261, (PAR) Price EUR T heinä 10 elokuu 2010 syyskuu 2010 lokakuu 2010 marraskuu 2010 joulukuu 2010 tammikuu 2011 helmikuu

4 Mitä markkinoilla tapahtui viime viikolla? Matif: Vehnä -25, Rypsi -25(-60). Mitään fundamentaalista ei ole markkinoilla tapahtunut alkuviikolla. (Kiina, USA, Aus, Bra/Arg, P-Afr., Ven, Ukr,..) Ei uusia negatiivisia uutisia Teknistä myyntiä maailman viljapörsseissä Laskuun lähdettäessä ostajat häviävät Suomen myllyvehnän hinnat laskussa Suomen rypsin hinta laskussa 80 Ylijäämästä alijäämään Maailman viljatase kääntyi ylijäämästä alijäämään kesän aikana Ohra Maissi Vehnä / / / / / / /11 Touko 20010/11 Loka 20010/11 Marras Lähde: USDA satoarviot ja ennusteet

5 1000 tonnia Kotimaan käyttö Viljasadot Lähde: Tike Yhteenveto 1. SÄÄ (Venäjä, Argentiina, Australia, Kanada, USA ) 2. KIINA (elintaso nousee maailmantalouden veturi) 3. VARASTOT (kulutus suurempi kuin tuotanto) 4. POLITIIKKA (Venäjä, Egypti, ) 5. VALUUTTAKURSSIT ($/ ) 6. SPEKULATIOT 7. RAAKAÖLJY 8. VIENTIVILJAN EPÄTASAPAINO

6 Näkymät uuteen satoon 2011/12 Maailma Vilja ei ole maailmasta loppumassa varastot keskimääräiset Korkea viljan sekä valkuais- ja öljykasvien hinta - potentiaali marginaalipeltoja viljelyyn enemmän hehtaareja Lannoitteen (typpi) käyttö kasvaa suurempi hehtaarisato Epävarmuus: EU Sää (talvehtiminen, kuivuus USA, Kiina, Bra/Arg, ), Politiikka (Venäjä, Egypti ) Yleinen talouskehitys (Kiina ) Siirtymävarastot pienet (vehnä, ohra) Syysvehnää paljon kylvössä - potentiaali Rapsia vähemmän kylvössä (sade Saksassa) potentiaali Näkymät uuteen satoon - SUOMI SUOMI Siirtymävarastot pienet kaikilla viljoilla Kotieläintilat, Viljakauppa, Teollisuus Viljapinta-ala kasvaa kesannot takaisin viljelyyn Normaalilla sadolla viljaylijäämä Varastotaso korjaantuu Valkuais- ja öljykasveilla alijäämä Rypsi ja rapsi Herne, härkäpapu

7 Viljamarkkinakausi 2011/12 - maailma Vehnän tuotanto + 30 milj. tn (EU, Kanada, Venäjä) 2010/ milj. tn, 2011/12 674,4 milj. tn Kylvöala kasvaa +3% (IGC) USA:ssa syysviljakasvustot kärsineet kuivuudesta, tässä vaiheessa ei odoteta tuotannon kasvavan viime kesästä Venäjällä syksyn / talven olosuhteet vaihtelevat Myös kulutuksen arvioidaan kasvavan loppuvarastojen ei uskota vahvistuvan Ohran tuotannon arvioidaan kasvavan (EU ja Mustanmerenalue) 2010/11 Mallasohramarkkina säilyy edelleen haasteelliselta, pienet alkuvarastot verrattuna nykyiseen kauteen Maissin ja soijan kylvöt keväällä Viljamarkkinakausi 2011/12 - EU Ensimmäisiä arvioita tulevan markkinakauden osalta tehdään parhaillaan Lumi suojannut kasvustoja, eikä tietoja talvivaurioista Kokonaisvilja-ala kasvaa +2 % eli 1 milj. ha 57,14 milj. ha (56,04 milj.ha) Vehnä kasvaa + 2% eli 0,4 milj. ha 23,3 milj. ha (23 milj. ha) Ohra kasvaa +3 % eli 0,4 milj. ha 12,7 milj. ha (12,3 milj. ha) Kevätohra +6 % eli 7,6 milj. ha Maissi kasvaa + 6% eli 0,5 milj. ha 8,5 milj. ha (8,0 milj. ha) Öljykasviala kasvaa hieman viime kesän viljelyalasta eli 11,66 milj. ha Kaura-alan uskotaan myös kasvavan hehtaarilla 2,9 milj. hehtaariin

8 Viljan tuotantoala EU:ssa EU 27:n pellonkäyttö ennuste 2011/2012

9 Avaimet hyvään satoon Öljykasvien laatu 2010 ja Rypsi Rypsi Rapsi Rapsi Öljy % 39,2 41,1 39,3 41,4 Roska % 2,0 3,0 1,7 3,6 Lehtivihreä % 7,2 6,4 13,2 13,8

10 Kylvö ja kasvinsuojelutoimenpiteet Kyntö yleisin muokkaustapa 42 %, kevytmuokkaus 40 % ja suorakylvö sänkeen 18 % Keskiarvolannoitus N 101, P 11, K 22 Rypsillä käytettiin siementä k.a 7,6 kg/ha ja rapsilla 8,2 kg/ha Rikkatorjunnan teki 81 % Tuholaistorjunnan teki 86 % Tautitorjunnan teki 19 % vastaajista (heidän satotasonsa keskimäärin 17 % parempi kuin keskiarvo) Kasvunsäädettä käytti 3 % Keskimäärin ruiskutuskertoja 2,5 kappaletta Öljykasvisadot Raision sähköpostikyselyssä (kg/ha rypsi ja rapsi yhd.) 2000 kg/ha

11 Keskiarvosadot eri muokkaustavoin 2010 (kg/ha, rypsi ja rapsi yhdessä) Keskiarvosato Korkein sato Kyntö Kevytmuokkaus Suorakylvö Monta hyvää syytä viljellä rypsiä ja rapsia ensi kesänäkin Siemenkustannus viljoihin verrattuna matala Kylvö nopeaa viljankylvöön verrattuna, koska siementä menee vähän Kestää syksyn sateita, voi jättää puitavaksi viimeiseksi Sadon varastoinnissa tilantarve pienempi viljoihin verrattuna, koska satoa tulee vähemmän Rahti suhteessa viljoja halvempi, koska sadon arvo tonnia kohti suurempi ja hehtaarisatoa viljoja vähemmän. Vastaanotetaan myös puintituoreena Esikasviarvo kg/ha. Syysviljoilla saa parhaan hyödyn mutta näkyy kyllä kevätviljoillakin. Katkaisee kasvitautien kierron yksipuolisessa viljanviljelyssä Rypsin jälkeen kevytmuokkaus onnistuu ja sängen voi jättää riskittä muokkaamatta vaikka talven yli Hinta on todella korkealla suhteessa muihin kasveihin ja hinnankiinnitysmahdollisuudet korkealle tasolle ovat ennennäkemättömän hyvät. Öljykasvit tasaavat viljamarkkinoita, joten niitä kylvämällä saa paremman hinnan viljastakin

12 Mallasohran viljely ei vastaa kysyntää Maltaan vaikea markkinatilanne kohentunut ja kysyntä hyvä Lajikeuutuudet: Fairytale ja Marthe Erikoismallasohralajikkeet: Cha Cha ja Charmay Vanhat tutut: Barke, Annabell, Marthe, Scarlett, Tipple, Quench ja Braemar Käytettävissä sopimusvaihtoehdot: markkinahintainen sopimus, kiinteähintainen sopimus ja poolisopimus Raision mallasohralajikkeet vuodelle 2011 Mallastuslaatu Päätyypin lajikkeita kasvuajan ja laatuvarmuuden suhteen Barke Marthe Charmay Hyviä lajikkeita Suomen oloihin, mutta laatusyistä käyttö vähenee ja loppuu jatkossa Scarlett Korkea satoisuus, mutta laaturiski pitkän kasvuajan vuoksi Fairytale Cha Cha Tipple, Quench Agronomisesti hyviä lajikkeita, mutta laatusyistä rajoitettu käyttömahdollisuus Annabell Kasvuaika, Satoisuus

13 Mallasohralajikkeet Fairytale Huippusatoisa UUTUUS, kohtalaisen myöhäinen, mutta kuitenkin Tippleä ja Quenchia aikaisempi kaksitahoinen ohra mallas- ja rehukäyttöön. Lajikelistan paras kestämään verkkolaikkua. Versoo voimakkaasti. Mallastuksessa tasapainoinen lajike. Jyväkoko eli lajittelua hieman keskimääräistä heikompi. Toisaalta pienemmän jyväkoon ansioista haljenneet jyvät eivät ole riskinä. Marthe Satoisa, keskimyöhäinen, kasvuajaltaan Barken luokkaa oleva mallasohra. Scarlettin tyyppinen viljelyssä ja mallastuksessa sekä sitä satoisampi (noin 5 %) ja sitä korvaava lajike. Quench Huippusatoisa, myöhäinen mallasohra. Laaturiski suuren jyvän (haljenneet) ja kasvuajan takia (homeet). Tipplellä samoja taipumuksia. Braemar Satoisa, suurijyväinen ja taudinkestävä mallaslajike, kasvuajaltaan Barken luokkaa. Heikkoutena haljenneet jyvät. Barke Keskimyöhäinen, suurijyväinen lajike, joka on menestynyt Suomen oloissa hyvin. Ei menesty happamilla mailla. Mallastuslaadultaan erinomainen. Charmay Barke-tyyppinen lajike viljellä. Hieman aikaisempi, mutta 5-10 % satoisampi. Mallastuksessa tasapainoinen lajike. ChaCha Satoisampi (2 %) kuin Charmay, mutta muutaman päivän myöhäisempi. Mallastuksessa hieman Charmayta haastavampi. Erikoismallasohratuotanto 2011 Erikoismallasohralajikkeet poikkeavat mallastusominaisuuksiltaan tavallisista, mutta agronomisesti niiden viljelyssä ei ole eroa. Lajikkeille maksetaan +10 /tonni lisähintaa mallasohran perushinnan päälle. Siemenen hinta /tonni alv. 0 %. Lajikkeina tanskalaiset Cha Cha, Charmay ja kokeilulajikkeena Chill

14 Erityissopimusehdot Cha Cha, Charmay ja Chill Suomessa lajiketta edustaa vain Raisio ja lajikkeiden käyttö ilman Raision lupaa ei ole sallittua Sopimusmäärä on toimitettava kokonaisuudessaan ostajalle Sovittaessa sopimusmäärästä voi jättää toimittamatta määrän, joka tarvitaan ensi keväänä siemeneksi. Edellytyksenä on, tässäkin tapauksessa, että tekee sopimuksen edellä mainituista lajikkeista Raision kanssa ensi kesäksi TOS-siemenen eli oman siemenen käyttö kyseisistä lajikkeista ensi kesänä on mahdollista vain, jos siemenen laatu on analysoitu ja vilja kunnostetaan siemeneksi. Lisähinta + 10 /tn mallasohran perushintaan Cha Cha ja Charmay lajikkeina Molemmat lajikkeet ovat Tanskalaisia jalosteita ja niiden risteytyksessä on käytetty Barkea Cha Cha on käytännön viljelytietojen perusteella hieman myöhäisempi kuin Barke ja näin ollen satoisampi. Se on myös jyväkooltaan pienempi kuin Barke tai Charmay Charmay on kasvuajaltaan Barken luokkaa tai aikaisempi ja se on melko isojyväinen Kummallakaan lajikkeella ei ollut vuosina erityisiä ongelmia haljenneiden tai homeiden kanssa Kummallakaan lajikkeella ei ollut ongelmia valkuaistason kanssa 2009, mutta 2010 tasonousu kuten muillakin lajikkeilla Satotaso käytännön viljelyssä vaihdellut välillä kg/ha. Huomattavaa eroa Barken satotasoon ei viljelyksillä tullut Lajikkeet ovat korreltaan ennemmin pitkiä kuin lyhyitä Korrensäätöön huomiota

15 Raision lajikekoe 2010, Västankvarn Lajike Sato kg/ha Kasvuaika pv Pituus cm HLP kg Tsp g Prot. % Lajit. I+II Barke ,8 53,2 13,9 96,3 Charmay ,2 55,9 12,8 96,7 Cha Cha ,8 55,4 13,0 97,3 Chill ,8 53,2 12,5 97, Erikoismallasohrat menestyivät Västankvarnissa Barkeen nähden hyvin. Korkea valkuainen on vuoden erityispiirre. Homeita ja haljenneita ei juuri ollut. Elovena kauran viljelystä maksetaan Suurimokauran ja rehukauran välinen hintapreemio vaihtelee markkinatilanteen mukaan aivan kuten muillakin viljoilla 22.2 Perushinnat: Rehukaura 182 Suurimokaura 198 Jyväkokohinnnoittelu lisähintaa tonnia kohti. Tällä kaudella ero ollut välillä suurempikin. HUOM: kiinteä hinta 2011 tänään 168 johon voi sitoa puolet sopimusmäärästä Lisäkustannuksia rehukauran viljelyyn verrattuna ei ole Erotuksena on vain CCC:n käyttökielto (Moddustahan saa käyttää) CCC:n jäämäriski on todellinen, joten sitä ei voi elintarvikekäyttöön menevälle kauralle käyttää

16 Perusasioita kauran viljelystä Kylvötiheys: Savi-, hiesu- ja karkeille kivennäismaille 500 kpl/m2, multa- ja turv le 400 kpl/m2 Lannoitus: Savimaille N kg/ha, hietamaille N kg/ha Mangaanin puute hoidettava jos ph on yli 6 Kasvinsuojelu: Peittaus vähentää hometoksiineja, joten se kannattaa suurimokauralle ehdottomasti. Tautitorjunta ei aina tarpeellinen. Moddus on ainoa kasvunsääde. Puinti hellävarainen Kuivaus heti ja maltillisella lämmöllä. Esipuhdistus ja kierrätys nostaa painoa Edustava esinäyte siiloa täytettäessä. Lajike: kauranviljelijän tärkein valinta o o o Raision suurimokaurasopimuksissa vain suosituksia lajikkeesta eli lopullinen valinta jää viljelijän harteille Myös keltakuoriset lajikkeet käyvät Agronomisten ominaisuuksien vertailu on selkeää o Lajikkeen satoisuus, kasvuaika ja korrenlujuus ovat selkeimpiä mittareita ja ne tiedetään Mutta suurimokaurassa laatu tärkeä o Jyväkoosta kertovat tuhannen jyvän paino ja hehtolitrapaino oltava korkeita ja toisaalta kuoripitoisuus matala o Saannon perusteella viimeisenä kahtena vuonna ovat menestyneet lajikkeista ainakin Peppi, Ivory, Marika ja Roope. o Toki monilla muillakin on onnistuttu Ingeborg, Freja, Vaasa

17 Suurimokauran laatu - Suosituimmat lajikkeet 2009: Belinda, Ivory, Peppi, Ingeborg, Suomi - Suosituimmat sopimuslajikkeet 2010: - Belinda, Ingeborg, Ivory ja Peppi - Marika, Aslak, Julius, Suomi - Suurimokauran laatu Raisiossa Hpl 57,6 55,1 - Saanto 71,6 68,6 - Jyväkoko(<2,0 mm) 5,0 10,2 Markkinakatsaus ja näkymät satokauteen 2011

18 Raision toimipaikat Tuotantoa 15 paikkakunnalla 3 maassa Henkilökuntaa henkilöä, josta Suomessa 41 % Raisio-konsernin rakenne Raisio Oyj Brändit Kansainväliset (Benecol) Paikalliset Business to Business Rehu Rehuvalkuainen Mallas

19 Raision tuotantolaitokset kotimaan viljanostot Nokia Suurimoviljat, ruis tn Pöytyä Siemenlaitos Ylivieska Rehuviljat tn Raisio Leipävehnä, mallasohra, öljykasvit ja rehuviljat tn Anjalankoski Rehuviljat tn sivu 37 Raision viljankäyttö 2009 Viljan käyttö noin 500 milj. kg Elintarvikekäyttö (vehnä, ruis, suurimokaura, suurimo-ohra, luomuviljat) Rehu ja mallaskäyttö (rehuvehnä, -ohra ja kaura, mallasohra) Raaka-aineen kotimaisuusaste 95 % Hankintakanava suoraan viljelijöiltä viljelysopimusten kautta Rypsin ja rapsin käyttö 130 milj. kg Kotimaisuusaste noin 50 % Hankintakanava suoraan viljelijöiltä öljykasvisopimusten kautta

20 Raision sopimusviljely Riskin hallintaa varma toimitusosoite viljoille ja öljykasveille markkinatilanteesta riippumatta Menestyäkseen kotimainen elintarvikeketju tarvitsee sitoutumista ketjun kaikilta osapuolilta Tavoitteena tyytyväinen viljelijä, joka on ylpeä omasta ammattitaidostaan ja roolistaan kotimaisessa elintarvikeketjussa Raision sopimusviljely 1. Viljelysopimus Monipuolinen riskien hallinnan työväline 2. Lisäarvopalvelut Viljelyneuvonta, esinäyteanalyysit, Viljalaariextranet, TOS-analyysit, rahtipalvelu, lehti, ympäristöindeksi ym. 3. Tuotantopanokset Siemenet, lannoitteet, kasvinsuojeluaineet

21 Viljelysopimus on parasta riskienhallintaa 1. Määräriski Viljelyosaaminen Sadolle markkina (toimitusosoite) etukäteen 2. Laaturiski Laadunhallinta pellolla ja varastossa Lajikkeet markkinoiden ja viljelyn kannalta Laatuhinnoittelu 3. Hintariski Oikea myynti- ja ostoajankohta 1/3 ennen sadonkorjuuta, 1/3 syksyllä, 1/3 keväällä Monipuoliset hinnoitteluvälineet Sopimuskausi sopimuskasvit Mallasohra tavoitteena palauttaa mallasohra-ala hyvien vuosien tasolle - uutuuslajikkeet Öljykasvit tavoitteena säilyttää viime vuoden viljelyala Suurimokaura hyvälaatuiselle kauralle varma markkina Myllyvehnä ja ruis myllyvehnän laatu ja viljelyala on ollut viime vuosina hyvä Rehuohra ja rehukaura myös rehuviljojen viljelyssä kannattaa sopimuksen teko Luomukaura ja luomuvehnä luomutuotteiden valikoiman laajentuminen vaatii lisää luomusopimuksia Härkäpapu ja herne lisävahvistusta valkuaiskasvien valikoimaan

22 RAISION SOPIMUS- JA HANKINTAEHDOT VILJELYKASVEILLE 2011 Sopimus- ja hankintaehdot muutokset Kaikki sopimusehdot on nyt koottu samalle dokumentille. Avohintaisen sopimuksen nimi on vaihtunut markkinahintaiseksi sopimukseksi. Jos laatu- ja vastaanottovaatimuksia joudutaan muuttamaan sopimuskaudella sopimuksen teon jälkeen, niin nämä muutokset koskevat kaikkia sopimusmalleja. Uutena sopimusmallina olemme ottaneet käyttöön poolisopimuksen. Viljojen kiinteähintaiselle sopimukselle on asetettu sopimuksen minimikoko kg. Laatuhinnoittelu tapahtuu markkinahintaisissa sopimuksessa ja poolisopimuksissa perushinnan määräytymishetkellä voimassa olevien hinnoitteluehtojen mukaan. Sopimuslisä myllyviljoilta on poistettu. Poolisopimuksilta toimitettaville viljaerille maksetaan sopimuslisää 2 euroa/tn. Viljelykasvierän tulee olla vapaata GMO-aineksesta. Öljykasvisopimuksen osalta viljelijän tulee täyttää RED-direktiivin ehdot. Ylivoimainen este. Mikäli sopimuksen alainen tuotanto tuhoutuu viljelijästä riippumattomista tekijöistä, viljelijän on toimitettava maaseutuviranomaisen laatima arvio satovahingosta syyskuun loppuun mennessä.

23 Sopimusmallit Markkinahintainen sopimus (ent. avohintainen sopimus) Kiinteähintainen sopimus Poolisopimus Markkinahintainen Kiinteähintainen Poolisopimus sopimus sopimus Myllyvehnä Ruis Mallasohra Suurimokaura Rypsi ja rapsi Rehuvehnä Rehuohra Rehukaura Luomuviljat Markkinahintainen sopimus Myllyvehnä, ruis, mallasohra, suurimokaura, rypsi, rapsi, rehuvehnä, rehuohra ja rehukaura Sopimuksen voi tehdä myös Viljalaarissa Perushinta lukitaan toimitusaikaa sovittaessa tai myöhemmin.

24 Kiinteähintainen sopimus Myllyvehnä, ruis, mallasohra, suurimokaura, rypsi ja rapsi Sopimuksen alaisen määrän toimitusvelvollisuus Hylätty ennakkonäyte ei poista toimitusvelvollisuutta Sopimus purkautuu ainoastaan satovahinkoilmoituksella Maksimissaan puolet koko viljakasvikohtaisesta sopimusmäärästä tai öljykasvien osalta 1000 kg/sopimusala Sopimuksen minimi määrä: Viljat kg Sopimus vahvistetaan erillisellä allekirjoitetulla sopimuskaavakkeella Kiinteähintainen sopimus on keino hallita hintariskiä Poolisopimus Myllyvehnä, ruis, mallasohra, suurimokaura, rehuvehnä, rehuohra ja rehukaura Kaksi poolijaksoa: I-jakso II-jakso Poolihinta = poolijakson Raision päivittäisten hintanoteerausten aritmeettinen keskiarvo Poolihinta tilitetään kahdessa erässä Viljan toimitus poolijakson aikana Sopimuksen maksimimäärä puolet koko viljelykasvikohtaisesta sopimusmäärästä ja minimimäärä kg Sopimuslisä (+2 /tn) kaikelle poolisopimuksen kautta toimitettavalle viljalle

25 Poolisopimus Myllyvehnän hinta, syksy 2010 /tn päivänoteeraus poolihinta /tn Myllyvehnän hinta, kevät 2009 päivänoteeraus poolihinta Raisio sopimusviljelyn edelläkävijä viljat@raisio.com

26 OTSIKKO TITTELI Etunimi Sukunimi Raisio-konserni KIITOS!