Arvo Autio Pekka Kemppainen Jouko Rantala AUTOTEKNIIKKA 2. Työ- ja ympäristönsuojelu Tekninen piirustus Mittaaminen Materiaalitekniikka

Transkriptio

1 Arvo Autio Pekka Kemppainen Jouko Rantala AUTOTEKNIIKKA 2 Työ- ja ympäristönsuojelu Tekninen piirustus Mittaaminen Materiaalitekniikka

2 Opiskelijalle ja opettajalle Auto- ja kuljetusalan koulutuksen tehtävänä on yksityisen ja joukkoliikenteen sekä tavarankuljetusten ja muiden logististen palvelujen turvaaminen. Alalle tarvitaan autonkuljettajia, ajoneuvoasentajia, autokorinkorjaajia, pienkonekorjaajia, automaalareita, automyyjiä ja varaosamyyjiä sekä tavaroiden varastointia ja kuljetustoimintoja hoitavia henkilöitä. Koulutuksen tavoitteena on tuottaa valmiuksia, jotka sisältävät edellä mainituissa työammateissa tarvittavaa am mattisivistystä, jonka avulla opiskelijat pystyvät seuraamaan työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan joustavasti muuttuvissa olosuhteissa. Tutkinnon suorit ta neilla on oltava laaja-alaiset valmiudet toimia kaikissa auto alan osaamista vaativissa tehtävissä ja tarvittaessa vaihtamaan työammattia. Autotekniikka 2 on laadittu huomioon ottaen voimassa olevat valtakunnalliset opetussuun ni telman perusteet, niiden keskeiset sisällöt ja tavoitteet. Oppikirjan sisältö on jaettu selkeisiin asiakokonaisuuksiin, jotka ovat työsuojelu, tekninen piirustus, mittaaminen sekä materiaalitekniikka. Ne ovat kaikkiin edellä mainittuihin työammatteihin johtavien koulutusohjelmien keskeisiä sisältöjä. Työsuojeluosan tavoitteena on, että opiskelija tuntee alansa työsuojelumääräykset ja ohjeet ja noudattaa niitä. Hän osaa arvostaa turvallista, terveellistä ja viihtyisää työympäristöä ja kehittää sitä. Hän osaa tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä suojautua niiltä ja torjua niitä. Hän osaa työskennellä ergonomisesti oikein ja pitää huolta omasta terveydestään ja toimintakyvystään. Hän ymmärtää ympäristönsuojelun merkityksen, tunnistaa tavanomaiset ongelmajätteet, osaa lajitella ja kierrättää jätteitä sekä toimii luontoa säästävällä tavalla. Teknisen piirustuksen tavoitteena on, että opiskelija osaa lukea autoalan teknisiä piirustuksia, kaaviokuvia ja työohjeita sekä laatia luonnoksia. Hän tuntee teknisten piirustusten kuvausmenetelmät, mitoitusperiaatteet, pinnan laadun merkinnät sekä hydraulisten, pneumaattisten ja sähköteknisten laitteiden piirrosmerkit. Mittaamista käsittelevän osan tavoitteena on, että opiskelija tuntee autoalalla käytettävät mittalaitteet, osaa käyttää ja huoltaa niitä. Hän osaa valita kuhunkin työhön 5

3 parhaiten soveltuvan mittausvälineen ja mitata työn ja mittalaitteen edellyttämällä tarkkuudella. Materiaalitekniikka käsittelee moottoriajoneuvojen valmistuksessa, kunnossapidossa ja huollossa tarvittavia materiaaleja, niiden ominaisuuksia sekä uudelleenkierrätystä. Opiskelija tuntee yleisimmät ajoneuvoissa käytettävät materiaalit, niiden ominaisuudet ja käyttökohteet. Hän tuntee autoalalla käytettävät yleisimmät muovilaadut, niiden ominaisuudet sekä muovien korjaustekniikat ja niissä käytettävät aineet. TEHTÄVÄT Materiaalin käyttö Kirja sisältää formatiivisia tehtäviä, joiden avulla opiskelija voi itsenäisesti arvioida oppimaansa ja kehittää itsearviointitaitoa. Opettaja voi aktivoida opiskelijoita muuttamalla tehtäviä opiskeluympäristöä vastaaviksi. Teknisten piirustusten luonnosten laadintaharjoitukset kehittävät piirustusten lukutaitoa. Korjaamokäsikirjojen ja huolto-ohjekirjojen tekniset piirustukset täydentävät lukuharjoituksia. Oppikirjan selkeästi ryhmitelty materiaali mahdollistaa erilaisten opetusmenetelmien käytön. Osa aineistosta voidaan opettaa kaikille yhteisesti luokkaopetuksena. Osa aineistosta voidaan sisällyttää opiskelijoille laa dit taviin henkilökohtaisiin opetussuunnitelmiin (HOPS). Kirja soveltuu myös eriyttävään sekä itseopiskeluun. Opiskelijan itsenäinen työskentely kehittää omatoimisuutta ja loogista ajattelukykyä. Oppikirjassa esitetyt koneet, laitteet, työohjeet ja materiaalit eivät voi olla merkki- tai tuotekohtaisia ja siksi on tärkeää, että asioita käsitellään laajemmin oppilaitoksen ja paikkakunnan erityisolosuhteet huomioon ottaen. Opiskelija voi oppitunnilla tehdä kirjaan omia täydentäviä ja ymmärtämistä helpottavia merkintöjä, joilla voi myöhemmässä työelämässä olla arvokasta käyttöä. Siksi oppikirja kannattaa säilyttää. Palaute Voidaksemme pitää oppikirjan ajan tasalla ja kehittää sitä auto- ja kuljetusalan vaatimuksia vastaavaksi, tar vitsemme kommentteja opettajilta, opiskelijoilta sekä muil ta kirjan käyttäjiltä. Ne voi lähettää kustantajalle edelleen toimitettavaksi kirjoittajille. Kiitämme jo etukäteen. Keväällä 2011 Arvo Autio, Pekka Kemppainen, Jouko Rantala Kustannusosakeyhtiö Otava Ammatti- ja aikuiskoulutus Uudenmaankatu Helsinki Puh. (09)

4 Sisällys Työ- ja ympäristönsuojelu 1. Miksi turvallisuustyötä tarvitaan? Työtapaturmien syyt Asennoituminen työsuojeluun Lainsäädäntö ja vastuukysymykset Vastuu moottoriajoneuvojen huolto- ja korjaustöistä Työsuojelun valvonta Kemiallisten aineiden vaarat Vaikutustavat Haitallisten aineiden ilmeneminen Liikenneturvallisuus koulu- ja työmatkalla Työmatkatapaturmien syyt Ohjeita työmatkatapaturmien vähentämiseksi Ensiaputoiminta liikenneonnettomuuksissa Ergonomia Ergonomian sovellusesimerkkejä Yleiset järjestyssäännöt ja turvallisuusohjeet Yleinen järjestys ja siisteys Yleinen turvallisuus Tupakointi työpaikoilla Ensiapu Hätäilmoitus Hätänumero Yleinen hälytysmerkki Käsityökalut Paineilmakäyttöiset käsityökalut Sähkökäyttöiset käsityökalut Koneet ja laitteet Yleisiä koneiden ja laitteiden käyttöön liittyviä ohjeita Paloturvallisuus Ennalta ehkäisevän palontorjunnan ohjeita Palavien nesteiden ja nestekaasun varastointi Alkusammutusvälineet Vaarallisia asennustöitä Renkaan asennus Vastaladatun akun asennus Alusta-asennukset Työskentely kippiohjaamon tai -lavan alla

5 10.5. Kaasuhitsaus ja polttoleikkaus Kaasukaarihitsaus Puikkohitsaus Plasmaleikkaus Polttonestesäiliöiden hitsaus Jarrujen huolto- ja korjaustyöt Dieselmoottorin suuttimien koestus Paineilmajarrujen korjaukset Moottorilämmittimen asennus Elektroniset sytytysjärjestelmät Männäntapin asennus Jarru- ja tehodynamometrit Alustakäsittelyt Korkeapainepesu Maalipintojen hionta Jäähdyttimen nestemäärän tarkastus Joustintuen korjaustyöt Lukkiutumattoman ABS-jarrujärjestelmän huoltotyöt Moottorin käyttö hallissa Paineilman vaarat Natriumtäytteisten venttiilien hävittäminen Suuntaus- ja mittauslaserit Infrapuna- ja ultraviolettisäteilijät Turvatyynyn purkaminen Ilmastointilaitteiden huolto Hybridiajoneuvojen korjaaminen Autoala ja ympäristönsuojelu Korjaamon jätehuolto Jätteet hyötykäyttöön Ympäristönsuojelu

6 Tekninen piirustus 1. Tekniset piirustukset ja standardit Tekniset piirustukset ja niiden tarkoitus Yleisten koneenpiirustusten ryhmittely Standardit Piirtämisvälineet ja tarvikkeet Lyijykynät ja pyyhekumit Piirustuspohjat Muita piirtämisvälineitä Opiskelijan tärkeimmät piirtämisvälineet Tekstit ja viivat Tekstit Viivalajit Viivojen käyttöohjeita Kuvausmenetelmät Piirustukselle asetettavia vaatimuksia ja projisointi Keskusprojektio Yhdensuuntaisprojektiot Aksonometria Mittakaava Luonnollinen koko Pienennökset Suurennokset Kohtisuorat projektiot Kohtisuoran projektion muodostuminen Ohjeita projektioiden laatimiseksi Projektioiden määrä Kappaleen asento projektiossa Projektioiden sijoitus paperille Projisointijärjestelmät Osaprojektiot Projektioiden sijoitus suuntanuolia käyttäen Symmetrisyys Valmistusvaiheita Peilikuvat Näennäiset muotoviivat Piirretyn osan viereinen osa Piirtämisohjeita Leikkaukset Leikkauksen tarkoitus Leikkausprojektion muodostaminen Leikkausten lajit Leikkausviivoitus Leikkaustason merkintä Varsien, tankojen ym. poikkileikkaukset Kappaleen esittäminen katkaistuna Säännöistä poikkeavat pituusleikkaukset Leikkaustason etupuolinen muoto

7 8. Mitoitus Mitoituksen merkitys Mitoituksen viivat Mittaluvut ja -yksiköt Mitoitustapauksia Mittaluvun alleviivaus Reiän mitoitus Mitoitusohjeita Kaaviopiirustukset Standardiosat Kierteet Mutterin ja ruuvinkannan piirtäminen Jouset Pintamerkit Pinnanlaadun arvostelu Pinnankarheuden merkit Pintamerkittömät pinnat Näkökohtia pintamerkkien käytöstä Hydraulisten ja pneumaattisten laitteiden piirrosmerkit Käsitteitä Piirrosmerkit Toimintakaaviot Sähköteknisten laitteiden piirrokset Piirustusten otsikkoalue ja osaluettelo

8 Mittaaminen 1. Pituuden mittaus Mihin mittaustaitoa tarvitaan Toleranssit ja sovitteet Toleranssit Sovitteet Toleranssien käytön etuja Mittausvirheet ja mittaustarkkuus Mittausvirheet Lukema- ja mittaustarkkuus Työntömitat Työntömitan rakenne Digitaaliset työntömitat Muita työntömittoja Työntömitalla mittaaminen Mikrometrit Rakenne ja asteikon lukeminen Mittaaminen mikrometrillä Muita mikrometrejä Digitaaliset mikrometrit Sisämittausmikrometrit Syvyysmikrometrit Mittakellot Rakenne ja asteikon lukeminen Mittakellolla mittaaminen Digitaaliset mittakellot Muita mittausvälineitä Mittausharjoituksia

9 Materiaalitekniikka Materiaali Standardointi Materiaalistandardien lajit Standardeja laativat järjestöt Materiaaleihin liittyviä käsitteitä Mekaaniset ominaisuudet Käsittelyyn liittyviä ominaisuuksia Kemiallinen kestävyys Fysikaaliset ominaisuudet Aineiden olomuodot Amorfisia aineita Kiteinen metalli Raekoko Raekokoon vaikuttavat tekijät Teräkset Rauta alkuaineena Teräs Terästen luokittelu Teräksien merkinnän yleisperiaatteet Lujuusarvoihin perustuva laadun merkintä Kemialliseen koostumukseen perustuva laadun merkintä Muodon merkintä Yleiset rakenneteräkset Kuumavalssatut tangot Kirkaspintaiset tangot Levyt Pinnoitetut teräslevyt Putket Yleiset paineastiateräkset Nuorrutusteräkset Käyttöalueet Nuorrutus Ominaisuudet Hiiletysteräkset Käyttöalueet Hiiletyskarkaisu Ominaisuudet Jousiteräkset Ominaisuudet ja käyttö Valuteräkset Ominaisuudet ja käyttö Syöpymättömät teräkset Ruostumattomat teräkset Haponkestävät teräkset Työkaluteräkset Seostamattomat työkaluteräkset

10 12.2. Seostetut työkaluteräkset Suurlujuus- eli AHSS-teräkset Valuraudat Suomugrafiittirauta (L) Pallografiittirauta (S) Adusoitu valurauta eli adusoitu rauta (M) Puhtaat metallit Kupari Alumiini Sinkki Kromi Tina Nikkeli Lyijy Metalliseokset Kuparimetallit Kevytmetallit Sintratut metalliseokset Laakerimetallit Keraamiset raaka-aineet Raakaraudan ja teräksen valmistus Raakaraudan valmistusvaiheet Raakaraudan seosaineet Mellotusmenetelmät Teräksen tiivistäminen ja valu Aineenkoestus Vetokoe Kovuuskokeet Iskukoe Väsytyskokeet Työpaikkakokeet Sisäisten ainevikojen tutkiminen Teräksen lämpökäsittely Teräksen kidemuodot ja niiden ominaisuudet Karkaisu Nuorrutus Pintakarkaisu Normalisointi Pehmeäksihehkuttaminen Jännitysten poistohehkutus eli myöstö Uudelleenkiteyttämishehkutus Muovit Kertamuovit Kestomuovit Elastomeerit Lujitemuovit Ajoneuvoissa käytettävät muovit ja niiden ominaisuudet

11 20.6. Muovien tunnistaminen Muovien liittäminen Työturvallisuus Uudelleenkäyttö Moottoripolttoaineet Moottoripolttoaineiden valmistus Ottomoottoripolttoaineet Dieselpolttoaineet Voiteluaineet Voiteluaineiden valmistus Voiteluaineiden peruskäsitteitä Moottoriöljyt Poltto- ja voiteluaineiden käsit tely, varastointi ja hävittäminen Käsittely Varastointi Jäteöljy on ongelmajäte