MIETOJEN ALKOHOLIJUOMIEN JA ITSEHOITOLÄÄKKEIDEN SISÄLLYTTÄMINEN PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN VALIKOIMIIN vaikutus kaupan rakenteeseen ja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIETOJEN ALKOHOLIJUOMIEN JA ITSEHOITOLÄÄKKEIDEN SISÄLLYTTÄMINEN PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN VALIKOIMIIN vaikutus kaupan rakenteeseen ja"

Transkriptio

1 MIETOJEN ALKOHOLIJUOMIEN JA ITSEHOITOLÄÄKKEIDEN SISÄLLYTTÄMINEN PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN VALIKOIMIIN vaikutus kaupan rakenteeseen ja kilpailutilanteeseen Spåre Consulting 5/2003

2 2 MIETOJEN ALKOHOLIJUOMIEN JA ITSEHOITOLÄÄKKEIDEN SISÄLLYTTÄMINEN PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN VALIKOIMIIN vaikutus kaupan rakenteeseen ja kilpailutilanteeseen SISÄLLYS: 1. johdanto 3 2. tutkimuksen tavoite, tutkimusongelma ja tutkimusmenetelmä 4 3. päivittäistavarakaupan rakenne ja kilpailutilanne 5 4. mietojen alkoholijuomien ja itsehoitolääkkeiden sopivuus päivittäistavarakaupan valikoimiin 7 5. valikoimien muutoksen vaikutus päivittäistavarakaupan rakenteeseen ja kilpailutilanteeseen Ostotapojen vaikutuksen selvittäminen Alkoholijuomien ja itsehoitolääkkeiden käyttö Alkoholiliikkeen ja apteekin sijainnin vaikutus Yhden ostoskäynnin tärkeys Elintarvikkeet ja alkoholijuomat Elintarvikkeet ja lääkkeet Mielipiteet alkoholijuomien myynnistä Yksikkökohtaiset selvitykset; Case-analyysi Kauppakeskus Columbus K-Supermarket Meritie S-Market Columbus K-Supermarket Meritien ja S-Market Columbuksen vertailu Itäkeskus, Citymarket-tavaratalo Päivittäistavarakaupan rakenteen muutokset Päivittäistavarakaupan kilpailutilanteen muutokset Päivittäistavarakaupan muutosten vaikutus ostovoiman jakautumiseen Yhteenveto ja johtopäätökset 27 Lähteet Liite 1. Kuluttajatutkimuksen kysymyslomake alkoapteekkitutkimus/hes/

3 3 1. JOHDANTO Päivittäistavarakaupoissa ei saa myydä muita kuin alle 4,7 % alkoholia sisältäviä alkoholijuomia. Näitä ovat keskiolut, siiderit ja muut juomasekoitteet. Itsehoitolääkkeitä ei varsinaisesti saa myydä päivittäistavarakaupoissa lainkaan. Elintarvikekaupan valmis jakelujärjestelmä sopisi kuitenkin erittäin hyvin esimerkiksi sekä mietojen alkoholijuomien että itsehoitoon tarkoitettujen apteekkitavaroiden myyntiin. Alkon ja apteekkien sijoittuminen päivittäistavaramyymälöiden suhteen vaikuttaa kuluttajien ostotapoihin ja elintarvikemyymälöiden kilpailutilanteeseen. Alkot ja apteekit ohjaavat kuluttajaa asioimaan lähinnä näitä palveluja sijaitsevassa päivittäistavaramyymälässä. Osittain myös tämän johdosta ostosmatkat hajaasutusalueilla suuntautuvat lähimmän kyläkaupan sijasta taajamiin. Erityisen voimakas vetovoima on Alkon myymälöiden kohdalla. Tähän vaikuttaa osaltaan myös tyhjien pullojen ja tölkkien palautuksen organisointi. Erityisesti silloin, kun alueella vallitsee kahden tai useamman päivittäistavarakaupan kilpailutilanne, ohjaavat jonkin myymälän läheisyyteen sijoittuvat Alko ja apteekki kilpailutilannetta tämän myymälän hyväksi. Kuluttajat toisin sanoen pyrkivät saamaan myymälämatkansa mahdollisimman lyhyiksi ja vähän aikaa vieviksi. OECD:n toukokuussa 2003 julkistamassa maatutkintaraportissa todetaan, että Suomen markkinoista suurin osa on jo toimivan kilpailun piirissä. Järjestö kritisoi kuitenkin Suomea siitä, että kotimarkkinoillamme ovat kilpailun ulkopuolella vielä esimerkiksi taksiliikenne, lääkkeiden myynti, aukioloajat ja alkoholin vähittäismyynti. 1 Selvittääkseen mietojen alkoholijuomien ja itsehoitolääkkeiden mahdollisen vapauttamisen vaikutuksia päivittäistavarakaupassa teetti Päivittäistavarakauppa ry käsillä olevan tutkimuksen. Tutkimuskokonaisuuden on suorittanut Spåre Consulting. Tutkimuksen kuluttajiin suuntautuneen haastattelututkimusosuuden teki Taloustutkimus Oy. Tutkimuksessa on viitattu myös TNS Gallup Oy:n tekemään haastattelututkimukseen. Tutkimusraportin on laatinut kauppat.maist. Harri Spåre. 1 OECD:n maatutkintaraportti Suomen sääntelystä ja kilpailupolitiikasta, New Consensus for Change, 2003

4 4 2. TUTKIMUKSEN TAVOITE, TUTKIMUSONGELMA JA TUTKIMUSMENETELMÄ Tutkimuksen tarkoituksena on ensinnäkin selvittää, miten alkoholiliikkeiden ja apteekkien sijoittuminen on vaikuttanut nykyiseen kaupan rakenteeseen ja kilpailutilanteeseen. Toiseksi selvitetään, mitä vaikutuksia päivittäistavarakaupan rakenteeseen ja kilpailutilanteeseen olisi mietojen alkoholijuomien ja itsehoitolääkkeiden sisällyttämisellä päivittäistavarakauppojen valikoimiin. Kolmanneksi selvitetään miten mietojen alkoholijuomien ja itsehoitolääkkeiden sisällyttäminen päivittäistavarakauppojen valikoimiin vaikuttaisi ostovoiman jakautumiseen ja eri tyyppisten myymälöiden myynnin määrään. Tutkimusongelma täsmentyy siten seuraaviin kolmeen kysymykseen: 1. Miten mietojen alkoholijuomien ja itsehoitolääkkeiden sisällyttäminen päivittäistavarakaupan valikoimiin vaikuttaisi kaupan paikalliseen kilpailutilanteeseen? 2. Miten mietojen alkoholijuomien ja itsehoitolääkkeiden sisällyttäminen päivittäistavarakaupan valikoimiin vaikuttaisi kaupan rakenteelliseen kilpailuasemaan? Toisin sanoen parantaisivatko lähikaupat ja kyläkaupat nykyistä asemaansa, jossa ne nyt menettävät sellaisia asiakkaita, jotka suuntaavat ostoksensa Alkon ja apteekkien lähellä sijaitseviin marketteihin? 3. Miten mietojen alkoholijuomien ja itsehoitolääkkeiden sisällyttäminen päivittäistavarakaupan valikoimiin vaikuttaisi kauppojen myynnin määrään. Toisin sanoen lisääntyisikö päivittäistavarakauppojen myynti ja vähenisikö erikoiskauppojen myynti? Syntyisikö tarjonnan kasvaessa uutta myynnin kasvua? Tutkimuksessa tukeudutaan alueelta aiemmin tehtyihin selvityksiin, suoritetaan kuluttajien ostotapoja kartoittava kysely sekä selvitetään kenttätutkimuksena Alkon ja apteekin sijoittumisen vaikutuksia kilpailutilanteeseen.

5 5 3. PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN RAKENNE JA KILPAILUTILANNE Suomen päivittäistavaramarkkinat vuonna 2002 olivat arvoltaan yhteensä 20,3 mrd. euroa. Tästä varsinaisten päivittäistavaramyymälöitten osuus oli 53% ja alkoholiliikkeiden 6%. Eri jakelukanavien osuudet kokonaismarkkinoista on esitetty kuviossa 1. Suomen päivittäistavaramarkkinat vuonna 2002, 20,3 mrd.euroa Julkiset laitokset 7 % Ravintolat ja ja kahvilat % Ravintolat, alkoholi 4 % Muut Muut kanavat % Päivittäistavarakauppa % Alkoholiliikkeeliikkeet 6 % Ravintolat (4,7 (4,7% alkoholi) % Kioskit Kioskit % Perusmyymälät % Ketjuuntunut ptkauppa % pt- Kahvilat Huoltoasemat % % Henkilöstö- Halpahintaravintolat % myymälät 9 % Torikauppa, grilli- grilli-ja ja nakkikioskitkioskit, muu muu pt-vähittäismyyntmyynti % nakki- Lähde: A.C. Nielsen Kokonaisarvo arvio SpC Muut Muut ptmyymälät 4 % 6 % Erikoismyymälät, kauppahallithallit, myymäläautot, lopettaneet 3 % pt- Muu Muupt-kauppa pt-markkinat 2002 SpC Kuvio 1. Suomen päivittäistavaroiden jakelukanavien osuudet kokonaismarkkinoista vuonna Päivittäistavaroiden tavanomaisen myynnin jakaantuminen jakelukanavittain vuonna 2002 on esitetty kuviossa 2. Tavanomaisen päivittäistavaroiden myynnin arvo vuonna 2002 oli 13,4 mrd. euroa. Kaupan suuryksiköiden eli hypermarkettien, tavaratalojen ja isojen supermarkettien osuus yhteensä oli 47,2 %. Valintamyymälöiden osuus oli 18 % ja pienten supermarkettien 14,4 %. Pienimpien myyntiyksiköiden myynnin osuus oli 10,3 % ja Alkon osuus 9,8 %.

6 6 Koko päivittäistavaramyynnin (13,4 mrd. euroa) jakaantuminen jakelukanavittain vuonna 2002 (%) Suuryksiköt* 47,2 Valintamyymälät Pienet supermarketit 14,4 18 Alko 9,8 Kioskit Huoltoasemat Muut pt-kaupat Halpahallit 3,3 3 2,7 1, Lähde: A C Nielsen *Hypermarketit, tavaratalot, isot supermarketit alkapt08 Kuvio 2. Koko päivittäistavaramyynnin jakautuminen jakelukanavittain vuonna 2002

7 7 4. MIETOJEN ALKOHOLIJUOMIEN JA ITSEHOITOLÄÄKKEIDEN SOPIVUUS PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN VALIKOIMIIN Kaikkien juomien myynnin arvo päivittäistavaramyymälöissä vuonna 2001 oli milj. euroa. Myynnin arvon jakautuminen juomatyypeittäin on esitetty kuviossa 3. Keskioluen, siidereitten ja enintään 4,7 % alkoholia sisältävien viinien ja juomasekoitusten myynnin arvo yhteensä oli 794 milj. euroa. Tämä oli kaikkien juomien myynnistä 43,6 %. Juomien myynnin arvo vuonna 2001 (milj.euroa) Keskioluet (enint. 4,7%) 622 Maidot 386 Virvoitusjuomat Kahvit Viinit, siiderit, joumasek. (enint. 4,7%) Mehut, mehujuomat Kivennäisvedet Laimennettavat mehut Teet ja yrttiteet Miedot mallasjuomat (enint. 2,6%) Lähde: AC Nielsen Juomat01 Kuvio 3. Juomien myynnin arvo vuonna 2001 (miljoonaa euroa) Vuonna 2002 myytiin Suomessa punaviinejä 18,5 milj. litraa ja valkoviinejä 18,1 milj. litraa. Viinimerkkejä oli myynnissä yli Näistä 700 halvinta merkkiä muodosti 80 % myynnistä. Punaviineistä 2/3 maksoi alle 7 euroa pullolta. Vastaava osuus valkoviineissä oli 5/6. Käymisteitse valmistettujen viinien myyntimäärä litroissa on esitetty taulukossa 1.

8 8 Käymisteitse valmistetut viinit 1000 litraa Kuohuviinit Valkoviinit Roseeviinit 436 Punaviinit Hedelmäkuohuviinit 619 Muut hedelmäviinit Maustetut viinit 684 Yhteensä Taulukko 1. Käymisteitse valmistettujen viinien myynti vuonna 2002 Koko viinimyynti oli arvoltaan noin 350 milj. euroa. Mikäli kaikki viinit myytäisiin päivittäistavaramyymälöitten kautta, muodostuisi näiden osuudeksi koko juomaryhmästä 19 prosenttia. Huokeitten ja keskihintaisten pöytäviinien osuudeksi muodostuisi 12 prosenttia. Mikäli neljännes viineistä myytäisiin päivittäistavaramyymälöitten kautta, muodostuisi näiden osuudeksi koko juomaryhmästä 4-5 %. Miedot alkoholijuomat soveltuvat sekä luonteeltaan että jakeluteknisesti hyvin päivittäistavarakaupan valikoimiin. Tällöin mahdollistaisi nykyisten kaupan resurssien entistä tehokkaamman käytön. Apteekkien kokonaismyynti vuonna 2002 oli milj. euroa. Lääkemyynnin arvo oli milj. euroa. Tukkumyynnissä oli itsehoitolääkkeiden arvo 169 milj. euroa ja reseptilääkkeiden arvo milj. euroa. Kun tukkumyynnin suhdetta hyväksi käyttäen lasketaan muutoin tilastoimaton itsehoitolääkkeiden vähittäismyynnin arvo, voidaan täksi arvioida 250 milj. euroa. Lääkkeiden myynti on viime vuosina kasvanut noin 10 % vuodessa. Kasvun ennakoidaan jatkuvan myös tulevina vuosina. Tähän kehitykseen vaikuttaa ennen kaikkea väestön keskimääräinen vanheneminen. Päivittäistavaramyymälät olisivat uusi valmis jakelukanava itsehoitolääkkeiden laajeneville markkinoille. Tällöin olemassa olevia investointeja sekä muita resursseja voitaisiin käyttää tehokkaasti hyväksi.

9 9 5. VALIKOIMIEN MUUTOKSEN VAIKUTUS PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN RAKENTEESEEN JA KILPAILUTILANTEESEEN 5.1 Ostotapojen vaikutuksen selvittäminen Mietoja alkoholijuomia ja itsehoitolääkkeitä koskevien ostotapojen kartoittamiseksi suoritettiin erillinen tutkimus. Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy. Tutkimus tehtiin Omnibus-tutkimuksen osana. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Suomen vuotias väestö Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta. Otos rajautui käytännön syistä tähän ikähaarukkaan. Myös 74 vuotta vanhempien henkilöiden sisältyminen otokseen olisi saattanut olla perusteltua. Tutkimuksessa haastateltiin 995 henkilöä. Otos muodostettiin kiintiöpoiminnalla, jossa kiintiöinä olivat kohderyhmän valtakunnallinen ikä-, sukupuoli-, lääni- ja kuntatyyppijakauma. Haastatteluja tehtiin 90 paikkakunnalla. Otos painotettiin kohderyhmää vastaavaksi. Haastattelut tehtiin Haastattelukysymykset on esitetty liitteessä Alkoholijuomien ja itsehoitolääkkeiden käyttö Mietojen alkoholijuomien määritelmänä käytettiin tarkennusta, jonka mukaan niitä ovat käymisteitse valmistetut puna- ja valkoviinit sekä siiderit ja oluet. Väkeviä alkoholijuomia olivat muut kuin miedot juomat eli tavallisesti yli 22 % vahvat juomat. Mikäli henkilö käytti alkoholijuomia harvemmin kuin kerran kuukaudessa, vastasi hän ettei käytä lainkaan alkoholijuomia. Itsehoitolääkkeiksi määriteltiin ilman reseptiä saatavat lääkkeet kuten särkylääkkeet, yskänlääkkeet, allergialääkkeet, vatsalääkkeet ja tupakan vieroitusvalmisteet. Reseptilääkkeitä olivat lääkkeet, joiden ostaminen edellyttää reseptin esittämistä. Mikäli henkilö käytti lääkkeitä harvemmin kuin kerran kolmessa kuukaudessa, ilmoitti hän, ettei käyttänyt lääkkeitä lainkaan. Alkoholijuomien ja itsehoitolääkkeiden käyttämättömyys iän mukaan on esitetty kuviossa 4.

10 10 Alkoholijuomien ja itsehoitolääkkeiden käyttämättömyys iän mukaan (%) vuotta vuotta Ei käytä alkoholijuomia Ei käytä itsehoitolääkkeitä vuotta vuotta 5 17 Kaikki yhteensä Lähde: Taloustutkimus Oy alkapt07 Kuvio 4. Alkoholijuomien ja itsehoitolääkkeiden käyttämättömyys iän mukaan vuonna 2003 Keskimäärin 10 % suomalaisista vuotiaista ei käytä alkoholijuomia (koskee sekä mietoja että väkeviä alkoholijuomia) tai käyttää niitä harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Alle 50-vuotiailla prosenttiosuus on 5 % ja yli 50-vuotiaiden osalta 17 %. Keskimäärin 4 % suomalaisista ei käytä itsehoitolääkkeitä läinkaan tai käyttää niitä harvemmin kuin kerran kolmessa kuukaudessa. Iän suhteen ei ollut kovinkaan suuria eroja, tosin yli 50-vuotiaiden osalta osuus oli 5 % Alkoholiliikkeen ja apteekin sijainnin vaikutus Ensimmäisillä kysymyksillä pyrittiin selvittämään missä määrin alkoholiliikkeen ja apteekin sijainti vaikuttaa elintarvikemyymälän valintaan. Aiempien kokemusten pohjalta on voitu todeta, että muiden palvelujen sijoittuminen elintarvikemyymälän läheisyyteen lisää tämän myymälän asiakaskuntaa. Kuluttajien näkemykset Alkon ja apteekin vetovoimasta on esitetty kuviossa 5.

11 11 Alkoholimyymälän ja apteekin sijainnin vaikutus siihen, missä tekee elintarvikeostokset (%) Vaikuttaa huomattavasti Vaikuttaa jonkin verran Alkoholimyymälä Apteekki Vaikuttaa satunnaisesti 8 8 Ei vaikuta Lähde: Taloustutkimus Oy alkapt03 Kuvio 5. Alkoholimyymälän ja apteekin sijainnin vaikutus siihen, missä tekee elintarvikeostokset vuonna 2003 Kuluttajista 18 % ilmoittaa, että alkoholimyymälän sijainnilla on vaikutusta siihen, minkä elintarvikemyymälän henkilö valitsee. Apteekin kohdalla vastaava luku on 23 %. Useimmin alkoholimyymälän sijainti vaikuttaa vuotiaiden elintarvikkeiden ostopaikan valintaan (26 %) ja harvimmin vuotiaiden valintaan (12 %). Naiset valitsevat elintarvikemyymälän apteekin sijainnin mukaan useammin (29 %) kuin miehet (17 %). Merkittävää on, etteivät muut taustatekijät juurikaan erottele henkilöitä, jotka valitsevat elintarvikemyymälän apteekin sijainnin mukaan Yhden ostoskäynnin tärkeys Elintarvikkeet ja alkoholijuomat Kuluttajilta tiedusteltiin sitä, kuinka tärkeänä nämä pitivät mahdollisuutta suorittaa elintarvikkeiden ja alkoholijuomien ostokset yhdellä ostoskäynnillä. Tällä pyrittiin osittain selvittämään sitä mikä merkitys elintarvikemyymälälle on Alkon läheisellä sijainnilla. Tulokset on esitetty kuviossa 6. Mietojen alkoholijuomien lisäksi tiedusteltiin vertailun vuoksi myös väkevien alkoholijuomien ostamisen tärkeyttä yhdellä ostoskäynnillä. Tulokset näiden osalta poikkesivat toisistaan. Mietojen alkoholijuomien ostamista elintarvikeostoskäynnin

12 12 yhteydessä yhdellä ostoskäynnillä piti tärkeänä 17 % kuluttajista. Ei kovin tärkeänä sitä piti 33 % ja ei lainkaan tärkeänä 39 %. Väkevien alkoholijuomien ostamista yhdellä ostoskäynnillä ei pidetty yhtä tärkeänä. Kuluttajista 9 % katsoi olevan tärkeää saada elintarvikkeet ja väkevät alkoholijuomat ostetuksi yhdellä ostoskerralla. Ei kovin tärkeänä tätä piti 31 % ja ei lainkaan tärkeänä 59 %. Elintarvikkeiden ja alkoholijuomien oston tärkeys yhdellä ostoskäynnillä (%) Erittäin tärkeää Melko tärkeää Miedot alkoholijuomat Väkevät alkoholijuomat Tärkeää 6 4 Ei kovin tärkeää Ei lainkaan tärkeää Lähde: Taloustutkimus Oy alkapt01 Kuvio 6. Elintarvikkeiden ja alkoholijuomien oston tärkeys yhdellä ostoskäynnillä vuonna 2003 Elintarvikkeiden ja alkoholijuomien ostamisen tärkeys yhdellä ostoskäynnillä alueittain on esitetty kuviossa 7. Selvästi tärkeimpänä yhden ostoskäyntikerran mahdollisuutta pidetään Etelä-Suomessa. Mietoja alkoholijuomia ostettaessa oli yhden ostoskerran mahdollisuus tärkeää 21 %:ssa tapauksista Etelä-Suomessa (14 % Pohjois-Suomessa) ja väkevien alkoholijuomien kohdalla 11 % (2 % Pohjois-Suomessa).

13 13 Elintarvikkeiden ja alkoholijuomien oston tärkeys yhdellä ostoskäynnillä alueittain (%) Miedot juomat: Tärkeää Etelä-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Suomi Ei tärkeää Väkevät juomat: Tärkeää Ei tärkeää Lähde: Taloustutkimus Oy alkapt04 Kuvio 7. Elintarvikkeiden ja alkoholijuomien oston tärkeys yhdellä ostoskäynnillä alueittain vuonna Elintarvikkeet ja lääkkeet Kuluttajilta tiedusteltiin sitä, kuinka tärkeänä nämä pitivät mahdollisuutta suorittaa elintarvikkeiden ja lääkkeiden ostokset yhdellä ostoskäynnillä. Tällä pyrittiin osittain selvittämään sitä mikä merkitys elintarvikemyymälälle on apteekin läheisellä sijainnilla. Itsehoitolääkkeiden lisäksi tiedusteltiin vertailun vuoksi myös reseptilääkkeiden ostamisen tärkeyttä yhdellä ostoskäynnillä. Tulokset on esitetty kuviossa 8. Itsehoitolääkkeiden ja reseptilääkkeiden ostamisen tärkeydessä yhdellä ostoskäynnillä ei ole merkittäviä eroja. Tärkeänä saada ostaa elintarvikkeet ja itsehoitolääkkeet yhdellä ostoskäynnillä piti 26 % kuluttajista. Reseptilääkkeiden kohdalla vastaava osuus oli 25 %. Elintarvikkeiden ja lääkkeiden ostamisen tärkeys yhdellä ostoskäynnillä alueittain on esitetty kuviossa 9. Itsehoitolääkkeiden kohdalla yhden ostokerran tärkeys vähenee etelästä pohjoiseen mentäessä. Etelä-Suomessa tätä piti tärkeänä 28 %, Keski-Suomessa 25 % ja Pohjois-Suomessa 21 %. Reseptilääkkeiden kohdalla ei selviä alueellisia eroja ole havaittavissa.

14 14 Elintarvikkeiden ja lääkkeiden oston tärkeys yhdellä ostoskäynnillä (%) Erittäin tärkeää Melko tärkeää Itsehoitolääkkeet Reseptilääkkeet Tärkeää 9 11 Ei kovin tärkeää Ei lainkaan tärkeää Lähde: Taloustutkimus Oy alkapt02 Kuvio 8. Elintarvikkeiden ja lääkkeiden oston tärkeys yhdellä ostoskäynnillä vuonna 2003 Elintarvikkeiden ja lääkkeiden oston tärkeys yhdellä ostoskäynnillä alueittain (%) Itsehoitolääkkeet: Tärkeää Ei tärkeää Etelä-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Suomi Reseptilääkkeet: Tärkeää Ei tärkeää Lähde: Taloustutkimus Oy alkapt05 Kuvio 9. Elintarvikkeiden ja lääkkeiden oston tärkeys yhdellä ostoskäynnillä alueittain vuonna 2003

15 Mielipiteet alkoholijuomien myynnistä Vuoden 2003 huhtikuun päivien välisenä aikana koottiin puhelinhaastatteluin tutkimusaineisto, jolla selvitettiin kuluttajien mielipiteitä siitä, mistä eri alkoholijuomia pitäisi Suomessa saada ostaa. Haastatteluja tehtiin yhteensä Haastatellut edustavat 15 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaan ulkopuolella. Tutkimuksen suoritti TNS Gallup Oy. 2 Vastaamatta jättäneiden osuuden käsittely on usein ongelmallista erilaisissa kuluttajatutkimuksissa. Tässä tutkimuksessa niiden henkilöiden osuus, jotka eivät osanneet antaa kysymykseen vastausta oli verrattain pieni, yleensä2-4 %. Tulokset on oheisissa kuvioissa esitetty ilman vastaamatta jättäneiden osuutta. Kuviossa 10 on esitetty ryhmittäin niiden kuluttajien osuudet, jotka suhtautuvat vapaamielisimmin viinien myynnin vapauttamiseen. Kaikista kuluttajista 57 % katsoi, että mietoja viinejä pitäisi saada myydä elintarvikeliikkeissä. Heistä 32 % oli sitä mieltä, että viinejä pitäisi saada myydä kaikissa elintarvikemyymälöissä ja 25 %:n mielestä vain sellaisissa myymälöissä, joilla oli tähän viranomaiselta saatu lupa. Mistä mietoja viinejä pitäisi saada ostaa vuonna 2003 (vapaamielisimmin suhtautuvien ryhmien mielipiteet, eos poistettu) Kaikista elintarvikeliikkeistä Viranomaisluvalla Vain Alkosta Ei lainkaan Kaikki Yrittäjä e/vuosi Uusimaa Työssä vuotta Opistotason koulutus % 20% 40% 60% 80% 100% Lähde: TNS Gallup Oy alkapt09 Kuvio 10. Mielipiteet mietojen viinien ostopaikasta vapaamielisimmin suhteutuneiden ryhmien osalta vuonna Epävarmojen (eos) osuus poistettu. 2 TNS Gallup Oy, Mielipiteet alkoholijuomien myynnistä 2003, Päivittäistavarakauppa ry, 2003

16 16 Vain Alkon jaeltavana haluaisi miedot viinit säilyttää 39% ja 4% oli sitä mieltä, että viinejä ei pitäisi myydä lainkaan. Kaikkein vapaamielisimpiä olivat yrittäjät, joista 76 % katsoi, että viinejä tulisi saada ostaa elintarvikemyymälöistä. Mistä mietoja viinejä pitäisi saada ostaa vuonna 2003 (kielteisimmin suhtautuvien ryhmien mielipiteet, eos poistettu) Kaikista elintarvikeliikkeistä Viranomaisluvalla Vain Alkosta Ei lainkaan Kaikki Yli 64 vuotta Väli-Suomi Peruskoulu Eläkeläinen Alle /vuosi Nainen Lähde: TNS Gallup Oy 0% 20% 40% 60% 80% 100% alkapt10 Kuvio 11. Mielipiteet mietojen viinien ostopaikasta kielteisimmin suhteutuneiden ryhmien osalta vuonna Epävarmojen (eos) osuus poistettu. Kuviossa 11 on esitetty ryhmittäin mielipiteet mietojen viinien ostamisesta niiden kuluttajien osalta, jotka suhtautuivat viinien myynnin vapauttamiseen kaikkein kielteisimmin. Yli 64- vuotiaista vain 40 % katsoi, että mietoja viinejä tulisi saada ostaa elintarvikeliikkeistä. Myynnin vain Alkosta sallisi 49 % ja 11 %:n mielestä mietoja viinejä ei tulisi myydä lainkaan. Yleensä nuoremmat henkilöt olivat enemmän viinien myynnin vapauttamisen kannalla kuin vanhemmat henkilöt. Yrittäjät ja ylemmät toimihenkilöt olivat vapaamielisempiä kuin alemmat toimihenkilöt ja työväestö. Paremmin ansaitsevat olivat vapaamielisempiä kuin vähemmän ansaitsevat. Uudellamaalla oltiin vapaamielisempiä kuin muualla Suomessa. Työssä käyvien keskuudessa viinien myymistä elintarvikeliikkeissä kannatettiin selvästi enemmän kuin työttömien piirissä.

17 Yksikkökohtaiset selvitykset; Case-analyysi Kauppakeskus Columbus K auppakeskus Columbus sijaitsee Helsingin Vuosaaressa 13 kilometriä ydinkeskustasta itään. Kauppakeskukseen on suora metroyhteys. Metron päätepysäkki sijaitsee kauppakeskuksen vieressä. Lisäksi keskukseen on kahdeksan eri linja-autojen liittymälinjaa. Kauppakeskus Columbukseen on sijoittunut 50 kauppaa ja erilaista palvelua. Keskuksen välittömässä läheisyydessä on parkkipaikat tuhannelle ajoneuvolle. Columbuksen voimakas kaupallinen kilpailija on kolmen kilometrin päässä sijaitseva pohjoismaiden suurin kauppakeskus, Itäkeskus. Itäkeskuksessa on 240 kauppaa ja palvelualan liikettä. Columbuksessa kilpailee kaksi päivittäistavarakauppaa: K-Supermarket Meritie ja S- Market Columbus. Lisäksi kauppakeskukseen on sijoittunut alkoholiliike sekä apteekki. Yksiköiden sijainnit on esitetty kuviossa 12. Toritaso Apteekki Ankkuritaso KKK-Supermarket Meritie S-Market Columbus Alko Alko Columbus plaani Kuvio 12. Liikepaikkojen sijoittuminen Kauppakeskus Columbuksessa. K-Supermarket Meritie Ankkuritasolla vasemmalla ja S-market Columbus oikealla. Välissä kulkee tie. S-marketin vieressä Alko ja yläpuolella Toritasolla apteekki.

18 18 Kauppakeskuksessa on kaksi tasoa: ylempi päätaso nimeltään Toritaso sekä alempi Ankkuritaso. Päivittäistavaramyymälät sekä Alko sijaitsevat alemmalla Ankkuritasolla ja apteekki ylemmällä päätasolla eli Toritasolla. Toritaso on yhtenäinen taso, jolla sijaitsevat kaikki muut liikkeet paitsi päivittäistavaramyymälät. Sisääntuloaulassa ohjataan asiakkaita oikeisiin kohteisiin viitoitukselle kuten kuviossa 13 on esitetty. Kuvio 13. Kauppakeskus Columbuksen pääsisäänkäynnin kohdalla on opasteviitta, joka kertoo S-Marketin, Alkon ja apteekin sijaitsevan oikealla ja K-Supermarketin vasemmalla. S-Market sijaitsee oikealla yhdessä Alkon ja apteekin kanssa K-Market sen sijaan sijaitsee vasemmalla, eikä sen yhteydessä ole merkittäviä palveluja postia lukuun ottamatta. Kilpailevien päivittäistavaramyymälöiden välinen matka on 200 metriä. Alempi Ankkuritaso ei ole yhtenäinen taso, vaan sen välissä kulkee tie. K- Supermarketin asiakas ei siten pääse suoraan asioimaan Alkossa, vaan hänen täytyy nousta ylemmälle tasolle ja jälleen laskeutua alemmalle. Tämä tekee välimatkasta hankalan suorittaa. Autolla saapuvat asiakkaat joutuvat kiertämään melkoisesti K-Supermarketin parkkipaikalta S-Marketin parkkipaikalle, mikäli haluavat autoineen asioida Alkossa tai apteekissa. Voisikin hyvällä syyllä tehdä sellaisen alkuolettamuksen, että Alkon ja apteekin sijainti saattaa lisätä S- Marketin asiakkaiden määrää sen kilpailijan K-Supermarketin kustannuksella.

19 K-Supermarket Meritie K-Supermarket Meritie on kokonaispinta-alaltaan yli 2000 m 2 :n suuruinen iso supermarket tyyppinen myymälä (kuvio 14). Siellä myydään käytännössä pelkästään päivittäistavaroita. Yrityksen myynnin arvo vuonna 2002 oli 13 miljoonaa euroa. Alkoholijuomien (keskiolut ja siideri) osuus myynnistä oli 5 %. Myymälässä on 10 kassaa. K-Supermarket kilpailee alueen ostovoimasta ensinnäkin lähimmän kilpailijansa S- Marketin että kauempana sijaitsevan voimakkaan Itäkeskuksen kanssa. Lähimpään kilpailijaansa nähden K-Supermarket on epäedullisessa asemassa nimenomaan sen johdosta, että sen läheisyydessä ei ole Alkoa eikä apteekkia. Oman keskeisen ongelmansa tämän johdosta muodostaa myös tyhjien alkoholijuomapullojen palautus. Niitä ei voi K- Supermarkettiin palauttaa, siten että asiakas saisi niistä maksun. K-Supermarketin tärkeimmät tuoteryhmät ovat liha, kala, hedelmät ja vihannekset sekä juomat. Tässä suhteessa yritys ei poikkea tavanomaisesta linjasta. Juomien päällyksiä myydään enemmän kuin tyhjiä otetaan vastaan. Juomat koetaan myös palvelutuotteena, koska niitä täytyy olla varsin laaja valikoima ja niitä on myös oltava mahdollisuus ostaa kylminä. Aika-ajoin asiakkaat ovat tiedustelleet viinien tuloa valikoimiin. Muutoinkin on Alkon puuttumisesta huomautettu. Nyt sallittujen 4,7 prosenttisten viinin tyyppisten juomien myynti on hyvin vähäistä. Apteekkitavaroita eivät asiakkaat sen sijaan ole tiedustelleet. Tämä johtuu varmasti siitä, että niiden puuttuminen valikoimista on yleisesti tiedossa. K-Supermarket Meritiessä käy asiakasta viikossa. Sunnuntaisin asiakkaita käy 800 henkeä. Tuotenimikkeiden lukumäärä on kappaletta ja koko myynnin keskiostoksen arvo on 13 euroa. K-Marketissa työskentelee 42 henkilöä, joista noin puolet on osa-aikaisia. Valikoimien laajentaminen miedoilla alkoholijuomilla ja itsehoitolääkkeillä vaatisi ilmeisesti yhden lisähenkilön palkkaamisen. Etenkin koulutuksen osalta tulisi resursseja lisätä, vaikkakin jo nyt otetaan koulutuksessa viinituntemus huomioon. Miedot alkoholijuomat ja itsehoitolääkkeet voitaisiin sijoittaa valikoimiin välittömästi. Täysi valmius on jo olemassa. Turvallisuuskysymykset on K-Market Meritiessä ratkaistu siten, että ongelmia ei ole syntynyt. Kauppakeskuksen kahden vartijan lisäksi on Meritiellä myös oma turvamies.

20 20 Kuvio 14. Vuosaaren Kauppakeskus Columbuksen K-Supermarket Meritien sisäänkäynti sijaitsee 200 metrin kävelymatkan päässä S-Marketista, Alkosta ja apteekista S-Market Columbus S-Market Columbus on saman kokoinen ja tyyppinen myymälä kuin kilpailijansa K-Market Meritie. S-Marketin kokonaispinta-ala on yli 2000 m 2. Myymälän valikoimiin kuuluvat pelkästään päivittäistavarat. Yksikön myynnin arvo vuonna 2002 oli 18 miljoonaa euroa. Keskioluen ja siiderin osuus myynnistä oli yhteensä 6 %. Myymälässä on 10 kassaa. S-Marketin lähin kilpailija on saman kauppakeskuksen K-Supermarket. Muut kilpailijat sijaitsevat kolmen kilometrin suoran metroyhteyden päässä Itäkeskuksessa. Lähimpään kilpailijaansa nähden on S-Marketilla merkittävä etu: Sen vieressä sijaitsee Alko ja lähellä yläpuolella apteekki. Myymälän sisäänkäynnin vieressä ovat lisäksi pullonpalautusautomaatit, joihin voi palauttaa myös Alkon pullot. Pullonpalautusautomaatit hoitaa S-Market. Alkon pulloja on % pullojen kokonaismäärästä ja myös niistä maksetaan hyvitys. Myymälän sisäänkäynti on esitetty kuviossa 15. S-Marketin markkinointi perustuu paljolti hedelmien ja vihannesten korostamiseen valikoimassa. Tärkeitä tuoteryhmiä ovat myös leipä sekä liha- ja lihajalosteet. Myös juomaryhmä on tärkeä, mutta sitä ei niinkään markkinoinnissa korosteta. Vaikka myymälän vieressä on Alko, on sen itse myymien oluen ja siiderin osuus suurempi kuin kilpailjalla. S-Market Columbuksessa käy asiakasta viikossa. Sunnuntaiasiakkaiden määrä on keskimäärin henkeä. Tuotenimekkeiden määrä on yli ja keskiostoksen arvo on 16 euroa.

21 21 S-Marketissa työskentelee 52 henkilöä, joita 11 on kokoaikaista ja 41 osa-aikaista. Valikoimien laajentaminen vaatisi lisää henkilökuntaa ehkä yhden kokoaikaisen tai kaksi osaaikaista. Uudet tuotteet voitaisiin hoitaa myös nykyisellä henkilöstöllä sopeuttamalla ja kouluttamalla. Uudet tuotteet toisivat uusia asiakkaita ja asettaisivat vaatimuksia koko valikoimalle. Miedot alkoholijuomat ja itsehoitolääkkeet voitaisiin sijoittaa valikoimiin välittömästi. Täysi valmius on jo olemassa. Turvallisuuskysymykset eivät S-Marketissa ole ongelma. Kauppakeskuksen kahden vartijan lisäksi on S-Marketilla iltaisin oma vartija. Kuvio 15. S-Market Columbuksen sisäänmenoväylä on Alkon ja yhteisten pullonpalautusautomaattien vieressä K-Market Meritien ja S-Market Columbuksen vertailu K-Market Meritie ja S-Market Columbus ovat samankokoisia isoja supermarketteja, niillä on samantyyppiset valikoimat ja ne toimivat samanlaisella toimintaperiaatteella. K-Market S-Market 1. Päivittäistavaramyynti 13 Me 18 Me - siitä olutta ja siideriä 5 % 6 % 2. Myyntipinta-ala m m2 3. Myynti / m e e 4. Asiakasmäärä / viikko Keskiostos 13 e 16 e 6. Henkilökunta (koko- ja osa-aik.) Taulukko 2. K-Market Meritien ja S-Market Columbuksen keskeiset tunnusluvut.

22 22 Myymälöiden toimintaa kuvaavia lukuja voidaan periaatteessa verrata keskenään ja arvioida Alkon ja apteekin läheisyyden vaikutusta elintarvikemyymälän vetovoimaan. Tämä vertailu on esitetty taulukossa 2. Suuntaa-antavista luvuista voi päätellä, että S-Marketin suorituskyky on melkoisesti K- Markettia parempi. Osan tästä suorituskyvyn paremmuudesta voidaan katsoa johtuvan Alkon ja apteekin läheisestä sijainnista. K-Marketin johto ilmoitti kilpailijan vahvimmaksi puoleksi juuri tämän edullisen sijainnin muiden palvelujen lähellä. Niinikään S-Marketin johto katsoi Alkon ja apteekin läheisyyden olevan vahvin kilpailuvalttinsa kilpailijaan nähden. Voidaan arvioida alkoholiliikkeen ja apteekin läheisen sijainnin lisäävän S-Marketin asiakasmäärää ja myyntiä ehkä % verrattuna tilanteeseen, jossa näitä palveluja ei myymälän lähellä olisi Itäkeskus, Citymarket-tavaratalo Itäkeskus on pohjoismaiden suurin kauppakeskus. Se sijaitsee kymmenen kilometriä Helsingin ydinkeskustasta itään. Keskukseen on suora metroyhteys. Itäkeskukseen on sijoittunut 240 palvelua ja myymälää. Keskuksessa on kolme päivittäistavaramyymälää: vierekkäin sijaitsevat K-Supermarket ja Stockmann Herkku sekä tasoa ylempänä sadan metrin päässä sijaitseva Valintatalo Plus. Kaikkien myymälöiden viereen on sijoittunut myös Alkon myymälä. Keskuksessa on kaksi apteekkia. Niihin on elintarvikemyymälöistä keskimäärin yhtä pitkä etäisyys. Tältä osin näyttää kilpailutilanne olevan Itäkeskuksessa tasapainossa. Itäkeskuksen vieressä tähän kulkukäytävällä yhdistettynä sijaitsee pinta-alaltaan runsaan hehtaarin suuruinen Citymarket-tavaratalo Ruokajätti. Sen yhteydessä ei ole sijainnut Alkon myymälää ja tämä seikka on koettu merkittävänä kilpailutekijän puutteena. Huhtikuussa 2003 Alko sijoitti myymälän Citymarketin yhteyteen (kuvio 16). Kuukauden toiminnan perusteella voidaan jo tehdä arvioita Alkon vaikutuksesta Citymarketin toimintaan. Alkon vaikutuksesta ovat etenkin lauantain asiakasmäärät kasvaneet. Kasvu on alussa ollut 200 asiakasta. Pitemmällä tähtäimellä arvioi Citymarketin johto asiakasmäärien kasvavan Alkon vetovoiman ansiosta 5-10 %.

23 23 Kuvio 16. Itäkeskuksen vieressä sijaitsevan Citymarket Ruokajätin tiloihin perustettiin Alkon myymälä huhtikuussa Myymälä vaikutti heti myönteisesti Ruokajätin asiakasmäärään. 5.3 Päivittäistavarakaupan rakenteen muutokset Päivittäistavaramyymälöitä myymäläautot mukaan lukien oli vuoden 2003 alussa myymälää. Pienten myymälöiden, erikoismyymälöiden ja myymäläautojen lukumäärä oli eli 44,7 % kokonaismäärästä. Päivittäistavaramyymälöiden myynnin arvo vuonna 2002 oli milj. euroa. Pienten myymälöiden, erikoismyymälöiden ja myymäläautojen myynti yhteensä oli 865 milj. euroa eli 7,8 % päivittäistavaroiden kokonaismyynnistä. Etenkin haja-asutusalueilla toimivien kyläkauppojen lukumäärä on vuosien kuluessa voimakkaasti vähentynyt. Tähän suuntaukseen on osaltaan vaikuttanut muiden palvelujen kuten Alkon ja apteekin sijaitseminen taajamien elintarvikekauppojen läheisyydessä. Tämä on vaikuttanut siten, että ostosmatka on ajoittain suuntautunut lähimmän myymälän sijasta kauempana sijaitsevan taajaman myymälöihin. Ostotapatutkimuksessa kuluttajista 18 % ilmoittaa, että alkoholimyymälän sijainnilla on vaikutusta siihen, minkä elintarvikemyymälän henkilö valitsee. Apteekin kohdalla vastaava luku on 23 %. Mietojen alkoholijuomien ostamista elintarvikeostoskäynnin yhteydessä yhdellä ostoskäynnillä piti tärkeänä 17 % kuluttajista. Tärkeänä saada ostaa elintarvikkeet ja itsehoitolääkkeet yhdellä ostoskäynnillä piti 26 % kuluttajista. Liiketaloustieteellisen tutkimuslaitoksen vuonna 1996 tekemässä tutkimuksessa alkoholijuomien myynnin mahdollisen vapauttamisen vaikutuksista todetaan sen kohdistuvan selvästi kaupan rakenteeseen. Keskioluen myyntipolitiikkaa vastaava politiikka muiden

24 24 alkoholijuomien osalta parantaisi kaikkien kokoluokkien myymälöiden kannattavuusedellytyksiä, mutta selvimmin se kuitenkin koskisi pienmyymälöitä. Tämä koskisi tutkimuksen mukaan konkreettisimmin maaseudun ja haja-asutusalueiden pienmyymälöitä. Lisäsyynä tähän on se, että alkoholijuomien myyntimahdollisuus olisi omiaan pienentämään ns. ostovoimavuotoja maaseudulta ja pientaajamista suurempiin taajamiin. 3 Lisäksi kansainvälistyvä kauppa asettaa haasteista Suomalaille päivittäistavaramyymälöille. Tuoreen tutkimuksen mukaan ulkomaisen kilpailun kohtaavat ensisijaisesti laatikkokaupat ja lähikaupat, jotka sijaitsevat ulkomaisen myymälän läheisyydessä. 4 Mikäli miedot alkoholijuomat ja itsehoitolääkkeet sisältyisivät päivittäistavarakauppojen valikoimiin lisäisi tämä asiakaskäyntejä kyläkaupoissa ja vahvistaisi näiden toimintaedellytyksiä. Samalla kyläkauppojen lukumäärän väheneminen hidastuisi. Tilanne on esitetty kuviossa 17. Nykyinen tilanne (nuolen paksuus osoittaa myynnin määrää) Tilanne mietojen alkoholijuomien ja itsehoitolääkkeiden myynnin vapauduttua. Kotitalouksien ostovoima haja-asutusalueillalueilla Kotitalouksien ostovoima haja-asutusalueillalueilla Lähin Lähin päivittäistavaramyymälä Päivittäistavaramyymälä, jonka jonka lähellä lähellä sijaitsee sijaitsee alkoholiliike ja ja apteekki Lähin Lähin päivittäistavaramyymälä Päivittäistavaramyymälä, jonka jonka lähellä lähellä sijaitsee sijaitsee alkoholiliike ja ja apteekki alkoapteekki 1 Kuvio 17. Ostovoiman siirtymä haja-asutusalueilta taajamiin alkoholiliikkeiden ja apteekkien sijoittumisen johdosta. Mietojen alkoholijuomien ja itsehoitolääkkeiden myynnin vapautumisen vaikutus näkyy lähimmän päivittäistavaramyymälän myynnin kasvuna. 3 Liiketaloustieteellinen tutkimuslaitos, Alkoholijuomien vähittäismyynnin mahdollisen vapauttamisen vaikutukset päivittäistavarakaupan kannalta, LTT sarja B 123, Helsinki Niilola, Kari Pulkkinen, Matti Riipinen, Toni Leminen, Seppo Kiuru, Pertti, Vähittäiskaupan kansainvälistyminen ja sen vaikutukset Suomessa, LTT-tutkimus Oy, sarja B 168, Helsinki 2003

25 Päivittäistavarakaupan kilpailutilanteen muutokset Alkoholiliikkeen ja apteekin sijainti vaikuttaa päivittäistavaramyymälöiden toimintaedellytyksiin. Alkon ja apteekin läheisellä sijainnilla on päivittäistavaramyymälälle etua verrattuna sellaiseen kilpailijaan, jonka lähellä näitä palveluja ei ole. Alkon ja apteekin läheisyys lisää läheisen päivittäistavaramyymälän myyntiä keskimäärin 10 %. Näyttäisi lisäksi siltä, että pienten myymälöiden kohdalla myynnin lisäys on suhteellisesti suurempi kuin suurten myymälöiden kohdalla. Tilanne on esitetty kuviossa 18. Päivittäistavaramyymälä A, A, jonka lähellä ei ei ole helposti saavutettavissa alkoholiliikettä ja ja apteekkia, myynti Me Alueen ostovoima Kulkuvaikeus Päivittäistavaramyymälä B, B, jonka lähellä on on helposti saavutettavissa alkoholiliike ja ja apteekki, myynti Me Alkoholiliike Apteekki alkoapteekki 2 Kuvio 18. Alkoholiliikkeen ja apteekin sijoittumisen vaikutus päivittäistavarakauppojen kilpailutilanteeseen Mietojen alkoholijuomien ja itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttaminen korjaisi vinoutuman joidenkin päivittäistavaramyymälöiden välisessä kilpailutilanteessa. Se antaisi myös mahdollisuuden järjestää pullonpalautustoiminnot entistä tehokkaammin ja taloudellisemmin. 5.5 Päivittäistavarakaupan muutosten vaikutus ostovoiman jakautumiseen

26 26 Mietojen alkoholijuomien ja itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttaminen vaikuttaisi 600 miljoonan euron suuruisen ostovoiman jakautumiseen ja eri myymälöiden myyntiin arviolta siten kuin kuviossa 19 on esitetty. Mietoihin alkoholijuomiin ja itsehoitolääkkeisiin käytetystä ostovoimasta suuntautui vuonna 2002 alkoholiliikkeisiin 350 milj. euroa ja apteekkeihin 250 milj. euroa. Mikäli mietojen alkoholijuomien ja itsehoitolääkkeiden myynti vapautuisi ja arvioitaisiin neljäsosan näiden myynnistä siirtyvän päivittäistavaramyymälöihin, muodostuisi ostovoiman jakaantuminen sellaiseksi kuin kuvion 16 oikeassa laidassa on esitetty. Päivittäistavaramyymälöiden myynti kasvaisi 150 milj. eurolla, alkoholiliikkeiden myynti laskisi mietojen alkoholijuomien osalta 260 milj. euroon ja apteekkien myynti itsehoitolääkkeiden osalta 190 milj. euroon. Nykyinen tilanne Tilanne mietojen alkoholijuomien ja itsehoitolääkkeiden myynnin vapauduttua Kokonaiskysyntä Me Me Kokonaiskysyntä Me Me 350 Me 250 Me Me 260 Me 190 Me Päivittäistavaramyymälät Apteekit Akoholimyymälät Päivittäistavaramyymälät Alkoholimyymälät Apteekit Kuvio 19. Mietojen alkoholijuomien ja itsehoitolääkkeiden markkinoiden jakautuminen ennen ja jälkeen myynnin vapautumisen. Olettamuksena käytetty lähtökohtaa, jonka mukaan neljännes kokonaiskysynnästä siirtyisi molempien tuoteryhmien osalta nykyisestä jakelukanavasta päivittäistavaramyymälöihin. Asetelmassa ei ole huomioitu mahdollista alkoholiveron alentamisen ja mietojen viinien myynnin vapautumisen vaikutusta kysyntään. Voidaan arvioida, että esimerkiksi alkoholiveron puolittaminen lisäisi viinien kysyntää 10 % ja mietojen viinien myynnin vapauttaminen niinikään 10 %. Mietojen viinien jakelukanavien laajentaminen vähentäisi siten eurooppalaisen kehityksen mukanaan tuomaa verotuksen laskemistarvetta.

27 27 6. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Mietojen alkoholijuomien, eli tässä tutkimuksessa tarkasteltujen käymisteitse tuotettujen puna- ja valkoviinien sekä muiden viinien myynti oli vuonna 2002 arvoltaan 350 milj. euroa. Muiden kuin reseptilääkkeiden eli ns. itsehoitolääkkeiden vähittäismyynnin arvo vuonna 2002 oli 250 milj. euroa. Kyseisten tuotteiden käytännössä yksinomaisina vähittäismyyntikanavina toimivat nykyisin alkoholimyymälät ja apteekit. OECD:n toukokuussa 2003 julkistamassa maatutkintaraportissa kritisoidaan Suomea siitä, että kotimarkkinoillamme ovat kilpailun ulkopuolella vielä esimerkiksi lääkkeiden myynti ja alkoholin vähittäismyynti. Kuluttajista 18 % ilmoittaa, että alkoholimyymälän sijainnilla on vaikutusta siihen, minkä elintarvikemyymälän henkilö valitsee. Apteekin kohdalla vastaava luku on 23 %. Useimmin alkoholimyymälän sijainti vaikuttaa vuotiaiden elintarvikkeiden ostopaikan valintaan (26 %) ja harvimmin vuotiaiden valintaan (12 %). Naiset valitsevat elintarvikemyymälän apteekin sijainnin mukaan useammin (29 %) kuin miehet (17 %). Mietojen alkoholijuomien ostamista elintarvikeostoskäynnin yhteydessä yhdellä ostoskäynnillä piti tärkeänä 17 % kuluttajista. Ei kovin tärkeänä sitä piti 33 % ja ei lainkaan tärkeänä 39 %. Tärkeänä saada ostaa elintarvikkeet ja itsehoitolääkkeet yhdellä ostoskäynnillä piti 26 % kuluttajista. Reseptilääkkeiden kohdalla vastaava osuus oli 25 %. TNS Gallup Oy:n tekemän tutkimuksen mukaan kaikista kuluttajista 57 % katsoi, että mietoja viinejä pitäisi saada myydä elintarvikeliikkeissä. Heistä 32 % oli sitä mieltä, että viinejä pitäisi saada myydä kaikissa elintarvikemyymälöissä ja 25 %:n mielestä vain sellaisissa myymälöissä, joilla oli tähän viranomaiselta saatu lupa. Tutkimuksessa tarkasteltiin Alkon ja apteekin läheisyyden vaikutusta elintarvikemyymälän suorituskykyyn kauppakeskus Columbuksessa Helsingissä. Suuntaaantavista luvuista voi päätellä, että S-Marketin suorituskyky on melkoisesti K-Supermarkettia parempi. Osan tästä suorituskyvyn paremmuudesta voidaan katsoa johtuvan Alkon ja apteekin läheisestä sijainnista lähellä S-Markettia. Voidaan arvioida alkoholiliikkeen ja apteekin läheisen sijainnin lisäävän kauppakeskus Columbuksen S-Marketin asiakasmäärää ja myyntiä ehkä % verrattuna tilanteeseen, jossa näitä palveluja ei myymälän lähellä olisi.

28 28 Helsingin Itäkeskuksen vieressä tähän kulkukäytävällä yhdistettynä sijaitsee pintaalaltaan runsaan hehtaarin suuruinen Citymarket-tavaratalo Ruokajätti. Sen yhteydessä ei ole sijainnut Alkon myymälää ja tämä seikka on koettu merkittävänä kilpailutekijän puutteena. Huhtikuussa 2003 Alko sijoitti myymälän Citymarketin yhteyteen. Alkon vaikutuksesta ovat etenkin lauantain asiakasmäärät kasvaneet 200 asiakkaalla. Pitemmällä tähtäimellä arvioi Citymarketin johto asiakasmäärien kasvavan Alkon vetovoiman ansiosta 5-10 %. Puna-ja valkoviinien myynti Alkon myymälöistä vuonna 2002 oli arvoltaan 350 milj. euroa. Apteekkien itsehoitolääkkeiden myynnin arvo samana vuonna oli 250 milj. euroa. Näiden tuoteryhmien myynnin vapautuminen merkitsisi sitä, että arviolta ¼ eli 150 milj. euron arvosta mietoja alkoholijuomia ja itsehoitolääkkeitä siirtyisi päivittäistavaramyymälöitten kautta myytäväksi. Mietojen alkoholijuomien ja itsehoitolääkkeiden liittäminen päivittäistavarakauppojen valikoimiin vaikuttaisi kaupan toimintoihin ja palvelutasoon monin tavoin. Vaikutukset olisivat lähes poikkeuksetta myönteisiä. Näkyvimmät vaikutukset aiheutuisivat mietojen alkoholijuomien valikoimalaajennuksen johdosta. Ainakin seuraavat suuntaukset voitaisiin havaita. 1. Kaupan rakennemuutos pehmentyisi ja palvelutason ylläpitäminen koko päivittäistavaravalikoiman osalta paranisi. 2. Kuluttajien päivittäistavarakaupassa, alkoholiliikkeessä ja apteekissa asioimiseen käyttämän ajan tarve yhteensä vähenisi; kuluttajien asiointikustannukset laskisivat. 3. Kilpailun vinoutumat vähenisivät ja kilpailu tehostuisi. 4. Kaupan palvelujen saavutettavuus paranisi. 5. Myymäläinvestointien käyttö tehostuisi. 6. Kaupan kustannustehokkuus nousisi. 7. Suomen päivittäistavarakaupan mahdollisuudet vastata ulkomaiseen kilpailuun paranisivat. 8. Tarve alkoholijuomien verotuksen laskemiseksi vähenisi. 9. Kuluttajien oikea alkoholitietämys lisääntyisi. 10. Suomen valmiudet vastata edessä olevaan muutokseen, jossa koko alkoholikulttuuri siirtyy eurooppalaiseen suuntaan, paranisivat.

29 29 Lähteet: Byckling, Sami Järvinen, Raija Kiuru, Pertti Koski, Kimmo Kovero, Hannu Saarinen, Paavo, Kaupan suuryksiköiden kilpailuvaikutusten arviointi, LTT, sarja B 167, Helsinki Home, Niilo, Kyläkaupan kuolema ja eloonjääminen. Valikoituminen lopettavaksi tai jatkavaksi myymäläksi maaseudun päivittäistavarakaupassa. Helsingin Kauppakorkeakoulu. Acta Academiae Oeconomicae Helsingesis, sarja A:63. Helsinki 1989 Home, Niilo Niilola, Kari, Menestyvä lähikauppa. LTT-tutkimus Oy sarja B 149. Helsinki Home, Niilo, Kyläkauppaan vai markettiin: maaseudun ostopaikkaa valitsemassa, Kauppa 2005 Kauppa yhdyskuntasuunnittelussa, projektiryhmä, Helsinki Kotisalo, Yrjö Kiuru, Pertti, Erilaisten myymälärakenteiden hyödyt ja haitat, LTT, sarja B 140, Helsinki Liiketaloustieteellinen tutkimuslaitos, Alkoholijuomien vähittäismyynnin mahdollisen vapauttamisen vaikutukset päivittäistavarakaupan kannalta, LTT sarja B 123, Helsinki LTT-tutkimus Oy, Kaupan kansainvälistyminen, Helsinki 2003 Niilola, Kari, Alkoholijuomien hintojen alentamisen vaikutukset elinkeinoihin, LTT-tutkimus Oy, Helsinki Niilola, Kari Pulkkinen, Matti Riipinen, Toni Leminen, Seppo Kiuru, Pertti, Vähittäiskaupan kansainvälistyminen ja sen vaikutukset Suomessa, LTT-tutkimus Oy, sarja B 168, Helsinki 2003 OECD:n maatutkintaraportti Suomen sääntelystä ja kilpailupolitiikasta, New Consensus for Change, 2003 Spåre, Harri Pulkkinen, Matti, Päivittäistavaroiden kauppapalvelujen koettu saavutettavuus, LTT sarja B 139, Helsinki TNS Gallup Oy, Mielipiteet alkoholijuomien myynnistä 2003, Päivittäistavarakauppa ry, 2003

30 30 KOTITALOUSTUTKIMUKSEN KYSYMYKSET Liite 1 Omnibus maalis 3/Alkoapteekkikysymykset T9057 KAIKKI VASTAAJAT 400. Vaikuttaako alkoholimyymälän sijainti siihen, missä myymälässä teette elintarvikeostoksenne? 1) Vaikuttaa huomattavasti 2) Vaikuttaa jonkin verran 3) Vaikuttaa satunnaisesti 4) Ei vaikuta 5) En osaa sanoa continue with question Vaikuttaako apteekin sijainti siihen, missä myymälässä teette elintarvikeostoksenne? 1) Vaikuttaa huomattavasti 2) Vaikuttaa jonkin verran 3) Vaikuttaa satunnaisesti 4) Ei vaikuta 5) En osaa sanoa continue with question Kuinka tärkeää teille on mahdollisuus ostaa samanaikaisesti yhdellä ostoskäynnillä elintarvikkeita sekä mietoja alkoholijuomia, kuten viinejä? MIETOJEN ALKOHOLIJUOMIEN MÄÄRITELMÄ = KÄYMISTEITSE VALMISTETUT PUNA- JA VALKOVIINIT SEKÄ SIIDERIT JA OLUET 1) Erittäin tärkeää 2) Melko tärkeää 3) Tärkeää 4) Ei kovin tärkeää 5) Ei lainkaan tärkeää 6) En käytä alkoholijuomia 7) Eos continue with question 406

31 if question 404 is equal to code 6 then continue with question 408 Kuinka tärkeää teille on mahdollisuus ostaa samanaikaisesti yhdellä ostoskäynnillä elintarvikkeita sekä väkeviä alkoholijuomia (Kysytään niiltä, jotka käyttävät alkoholijuomia)? 1) Erittäin tärkeää 2) Melko tärkeää 3) Tärkeää 4) Ei kovin tärkeää 5) Ei lainkaan tärkeää 6) Eos continue with question Kuinka tärkeää teille on mahdollisuus ostaa samanaikaisesti yhdellä ostoskäynnillä elintarvikkeita sekä itsehoitolääkkeitä? ITSEHOITOLÄÄKKEIDEN MÄÄRITELMÄ = ILMAN RESEPTIÄ SAATAVIA LÄÄKKEITÄ, KUTEN SÄRKYLÄÄKKEITÄ, YSKÄNLÄÄKKEITÄ, ALLERGIALÄÄKKEITÄ, VATSALÄÄKKEITÄ JA TUPAKAN VIEROITUSVALMISTEITA 1) Erittäin tärkeää 2) Melko tärkeää 3) Tärkeää 4) Ei kovin tärkeää 5) Ei lainkaan tärkeää 6) En käytä itsehoitolääkkeitä 7) Eos continue with question Kuinka tärkeää teille on mahdollisuus ostaa samanaikaisesti yhdellä ostoskäynnillä elintarvikkeita sekä reseptilääkkeitä? RESEPTILÄÄKKEIDEN MÄÄRITELMÄ = LÄÄKKEET, JOIDEN OSTAMINEN EDELLYTTÄÄ RESEPTIN ESITTÄMISTÄ 1) Erittäin tärkeää 2) Melko tärkeää 3) Tärkeää 4) Ei kovin tärkeää 5) Ei lainkaan tärkeää 6) En käytä reseptilääkkeitä 7) Eos continue with question 450 Taloustutkimus Oy/JT

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

ALKOHOLILAIN VÄHITTÄISKAUPPAA KOSKEVIEN UUDISTUSTEN VAIKUTUS ALKOHOLIJUOMIEN KULUTUKSEEN

ALKOHOLILAIN VÄHITTÄISKAUPPAA KOSKEVIEN UUDISTUSTEN VAIKUTUS ALKOHOLIJUOMIEN KULUTUKSEEN ALKOHOLILAIN VÄHITTÄISKAUPPAA KOSKEVIEN UUDISTUSTEN VAIKUTUS ALKOHOLIJUOMIEN KULUTUKSEEN Pasi Holm 10.1.2017 ALKOHOLILAIN MUUTOS VÄHITTÄISKAUPASSA 1) Prosenttirajan nosto 4,7 % 5,5 % 2) Valmistustaparajoitteesta

Lisätiedot

Kauppojen aukioloaikatutkimus. Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 2008

Kauppojen aukioloaikatutkimus. Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 2008 Kauppojen aukioloaikatutkimus Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 008 Tutkija: Pauli Minkkinen Työnro: 7556 TNS Gallup, Itätuulenkuja 10, 0100 Espoo, puh. (09) 61 0 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS Lähes kaikki äänestäjät haluavat nostaa tärkeimmiksi kuntavaaliteemoiksi vanhusten huollon ( %), kotikunnan talouden ja velkaantumisen

Lisätiedot

Paraniko palvelu, kiristyikö kilpailu?

Paraniko palvelu, kiristyikö kilpailu? Paraniko palvelu, kiristyikö kilpailu? Kuluttajien ja yritysten näkemyksiä kaupan vapautuneista aukioloajoista Poimintoja selvityksestä Koko selvitys on Kaupan liiton jäsenyritysten saatavilla Kaupan liiton

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä MARA

Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä MARA Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä 2.6.2014 Kyselyn tulokset Kauppa- ja ravintolamyynnin ja keskioluen vähittäismyynnin osuudet myynnistä

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

Joulukauppa Jaana Kurjenoja Joulukauppa 2016 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2016. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016 Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 15-74-vuotiaista väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn vastasi 1.011

Lisätiedot

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojeluliitto. Ympäristön tila tulevaisuudessa Telebus-kysymykset. Suomen Luonnonsuojeluliitto

Suomen Luonnonsuojeluliitto. Ympäristön tila tulevaisuudessa Telebus-kysymykset. Suomen Luonnonsuojeluliitto Ympäristön tila tulevaisuudessa Telebus-kysymykset Ympäristön tila tulevaisuudessa Telebus-kysymykset Jenni Larjomaa 3.7.2009 JOHDANTO 1(2) Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Suomen Luonnonsuojeluliiton

Lisätiedot

Kyselytutkimus suomalaisten näkemyksistä uhanalaisiin kaloihin, särkikaloihin ja kalan ympäristösertifiointiin

Kyselytutkimus suomalaisten näkemyksistä uhanalaisiin kaloihin, särkikaloihin ja kalan ympäristösertifiointiin Olli Toivonen / WWF Kyselytutkimus suomalaisten näkemyksistä uhanalaisiin kaloihin, särkikaloihin ja kalan ympäristösertifiointiin Think If Laboratories / WWF Suomi Kestävällä kalalla -hanke 1 Kohderyhmä

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Kauppojen aukioloaikatutkimus. Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 2007

Kauppojen aukioloaikatutkimus. Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 2007 Kauppojen aukioloaikatutkimus Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 00 Tutkija: Pauli Minkkinen Työnro: TNS Gallup, Itätuulenkuja 0, 000 Espoo, puh. (0) 00 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015

Luomun kuluttajabarometri 2015 Luomun Pasi Saarnivaara 25.9.2015 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy / Luomun Luomun kiinnostavuus Kuinka paljon sinua kiinnostaa? TOTAL 2015 (n=00) TOTAL 20 (n=43) 0% 20% 40% 60% 80% 0% Luomu eli luonnonmukainen

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvo1elukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvo1elukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvo1elukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen Aedonkeruu tehain interneassä IROResearch

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Tuhat suomalaista Apteekkariliitto

Tuhat suomalaista Apteekkariliitto Tuhat suomalaista /0 Tuhat suomalaista Apteekkariliitto Syyskuu 0 Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /0 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimus tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnalliseen

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla

Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila, Pro Luomu ry Twitter: @MarjaRiittaKott Pro Luomu ry Luomualan toimijoiden yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on edistää luomun

Lisätiedot

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 1. Tutkimuksen tavoite: Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Alkon myymälöiden vaikutus niiden välittömässä läheisyydessä tai vaikutuspiirissä

Lisätiedot

Alkoholijuomien tukkuhinnat lokakuussa 2015

Alkoholijuomien tukkuhinnat lokakuussa 2015 Talous ja ympäristötilastot Alkoholijuomien tukkuhinnat lokakuussa 2015 Marraskuu 2015 Tilastokeskus: 00022 Tilastokeskus 029 551 1000 Toimeksiantaja: Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 2 Alkoholijuomien

Lisätiedot

Tuulivoima & lähiasukkaat

Tuulivoima & lähiasukkaat Tuulivoima & lähiasukkaat..0 Tutkimuksesta Tutkimuksella pyrittiin selvittämään asukkaiden mielipiteitä tuulivoimasta neljällä paikkakunnalla, jossa on moderneja tuulivoimaloita. Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 2014

Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 2014 Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 2014 TUTKIMUKSEN TILAAJA Energiateollisuus ry. TUTKIMUSMENETELMÄ: Puhelinhaastattelu HAASTATTELUAJANKOHTA: 3.-16.3.2014 HAASTATTELUJEN MÄÄRÄ: 1001 SISÄLTÖ: Tulosten tilastolliset

Lisätiedot

Yritykset ja alkoholi. Sakari Nurmela

Yritykset ja alkoholi. Sakari Nurmela Sakari Nurmela TNS 2014 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastasi 200 henkilöä 29.4. 7.5.2014 välisenä aikana. Haastattelut kerättiin tietokoneavusteisin puhelinhaastatteluin

Lisätiedot

TAVARANTOIMITTAJA- TILAISUUS 14.4.2016

TAVARANTOIMITTAJA- TILAISUUS 14.4.2016 TAVARANTOIMITTAJA- TILAISUUS 14.4.2016 Tervetuloa! OHJELMA 9.30 Tilaisuuden avaus - Tervetuloa ja ajankohtaiset - Valikoimastrategia 2017-2020 - Verkkokaupan tilannekatsaus 11.15 Tauko ja siirtyminen 11.30

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Tuhat suomalaista Mainonnan neuvo*elukunta

Tuhat suomalaista Mainonnan neuvo*elukunta Tuhat suomalaista 11/1 Tuhat suomalaista Mainonnan neuvo*elukunta Marraskuu 1 Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 11/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimus teh=in interne=ssä IROResearch Oy:n

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Jaana Kurjenoja Taustaa Päivämatkat ja yöpymisen Virossa

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 16.11.2012 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Lapsiperheet Kuluttajakysely, maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten Viron matkailu Päivämatkat

Lisätiedot

Luomu Suomessa SISÄLLYS

Luomu Suomessa SISÄLLYS Luomu Suomessa SISÄLLYS 1. Luomutilat v. 2012 2. Luomupeltoala v. 2012 3. Luomuviljelyn kehitys 2006-2012 4. Luomukasvintuotanto 5. Luomukotieläintilat 6. Luomukotieläintuotanto 7. Luomukeruu 8. Luomun

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus Tutkimuksen toteuttaminen Kysely toteutettiin osana TNS Gallup Oy:n puhelinomnibustutkimusta. Malmin lentokenttää koskevat kysymykset esitettiin Uudellamaalla asuville. Yhteensä tehtiin 1.023 haastattelua.

Lisätiedot

Kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat tekijät. Hannu Tuuri

Kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat tekijät. Hannu Tuuri Kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat tekijät Hannu Tuuri 1. JOHDANTO Tutkimus on osa Palvelevat puuyritykset hanketta, jota on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Kyseessä on Suomen

Lisätiedot

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

LIMUVIINA. mitä valmistustaparajoitteesta luopuminen tarkoittaisi?

LIMUVIINA. mitä valmistustaparajoitteesta luopuminen tarkoittaisi? LIMUVIINA mitä valmistustaparajoitteesta luopuminen tarkoittaisi? HALLITUSPUOLUEIDEN EDUSKUNTA- RYHMÄT ESITTIVÄT, ETTÄ ALKOHOLILAIN UUDISTUKSEN MYÖTÄ LUOVUTTAISIIN KAUPOISSA MYYTÄVÄN ALKOHOLIN VALMISTUSTAPARAJOITTEESTA.

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin, Statistics Estonian ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä kahteen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2016 Päivitetty

Luomu Suomessa 2016 Päivitetty Luomu Suomessa 2016 Päivitetty 21.3.2017 Sisällys 2. Sisällys 3. Luomualan kehitys 4. Luomutilat 5. Puutarhatuotanto 6. Kasvintuotanto 7. Kotieläintilat 8. Kotieläintuotanto 9. Luomukeruu 10. Luomun valmistus

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Viroon

Suomalaisten matkailu Viroon Haastattelututkimuksen tuloksia 1 2 Viron ja Suomen välinen laivaliikenne 4 laivayhtiötä TallinkSilja, VikingLine, Eckerö ja LindaLine Syyskuun 2015 ja elokuun 2016 välisenä aikana Helsingistä Tallinnan

Lisätiedot

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA TUTKIMUSOSIO KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, VEROJEN KOROTUKSIA KÄ LISÄÄ LAINAA Kuntien pitäisi olla riittävän suuria pärjätäkseen verotuloillaan ( %). Veroja ei saa korottaa ( %), eikä

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI SINIVALKOINEN JALANJÄLKI Kampanjatutkimus 9..06 Tutkimuksen käytännön toteuttaja: Taloustutkimus Oy Marko Perälahti Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisuuden ja paikallisuuden

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

RECONOS. ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUS Loppuraportti. Reconos

RECONOS. ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUS Loppuraportti. Reconos RECONOS ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUS Loppuraportti LOPPURAPORTTI.5.3 ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUS YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tämä asiakastyytyväisyystutkimus on toteutettu Oy:lle. Tutkimuksen toteutti Ky. TUTKIMUKSEN

Lisätiedot

FSD1232 Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus Suomessa 1996

FSD1232 Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus Suomessa 1996 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1232 Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus Suomessa 1996 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Kauppakeskusbarometri 2011

Kauppakeskusbarometri 2011 Kauppakeskusbarometri 2011 Juha Tiuraniemi Toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Taustatiedot Kauppakeskusbarometri 2011 Toteutettu nettikyselynä 3.-12.10.2011

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Talous- ja rahoitusjohtaja 11/2014 Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,4 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

SUOMEN OPTINEN TOIMIALA SILMÄLASIEN KÄYTTÖTUTKIMUS Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen

SUOMEN OPTINEN TOIMIALA SILMÄLASIEN KÄYTTÖTUTKIMUS Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen SUOMEN OPTINEN TOIMIALA SILMÄLASIEN KÄYTTÖTUTKIMUS 04 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 6.9.04 JOHDANTO Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Suomen Optisen Toimialan toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Tämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä.

Tämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. 1. JOHDANTO Tämä tutkimus on tehty n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksella pyrittiin selvittämään miten n maakunnan asukkaat suhtautuvat Euroopan Unionin

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti

Alkoholijuomien matkustajatuonti 3 2017 28.2.2017 Alkoholijuomien matkustajatuonti 2016 Päälöydökset Suomalaiset matkustajat toivat ulkomailta 81,5 miljoonaa litraa alkoholijuomia vuonna 2016 Sataprosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna

Lisätiedot

Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus. Verkkokauppa Suomessa tammi-kesäkuussa 2010 Seppo Roponen 30.9.2010

Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus. Verkkokauppa Suomessa tammi-kesäkuussa 2010 Seppo Roponen 30.9.2010 Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus Verkkokauppa Suomessa tammi-kesäkuussa 2010 Seppo Roponen 30.9.2010 Johdanto Sähköisestä kaupankäynnistä on ollut pitkään saatavilla runsaasti tietoa. Tietoa

Lisätiedot

Tarjousmyyntipykälän vaikutus oluen myyntiin

Tarjousmyyntipykälän vaikutus oluen myyntiin Tarjousmyyntipykälän vaikutus oluen myyntiin 1. Selvityksen toteutus Selvityksen tarkoituksena oli kerätä dataa ja päivittäistavarakaupan näkemyksiä koskien vuonna 2008 Alkoholilakiin voimaan tullutta,

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TAK Oy: Rajahaastattelut eli henkilökohtaiset

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY: Ympäröi oikea vaihtoehto tai ehdot. Liite 1/1 K1. Sukupuoli 1 Nainen 2 Mies

ASIAKASKYSELY: Ympäröi oikea vaihtoehto tai ehdot. Liite 1/1 K1. Sukupuoli 1 Nainen 2 Mies ASIAKASKYSELY: Ympäröi oikea vaihtoehto tai ehdot. Liite 1/1 K1. Sukupuoli 1 Nainen 2 Mies K2. Ikäryhmä 1 alle 25 2 25-40 3 41-55 4 56-65 5 yli 65 K3. Mitkä ovat perusteesi kaupan valintaan? 1 Läheinen

Lisätiedot

Luomu Suomessa Päivitetty

Luomu Suomessa Päivitetty Luomu Suomessa 2015 Päivitetty 25.5.2016 Sisällys 2. Sisällys 3. Luomualan kehitys 4. Luomutilat 5. Puutarhatuotanto 6. Kasvintuotanto 7. Kotieläintilat 8. Kotieläintuotanto 9. Luomukeruu 10. Luomun valmistus

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

VUOSI KESKIVAHVAA OLUTTA

VUOSI KESKIVAHVAA OLUTTA ALKOHOLI POLITIIKKA 235 EERO TUOMINEN KETTIL BRUUN VUOSI KESKIVAHVAA OLUTTA RUOTSISSA I Kulutustilastoia Lokakuun 1. päivä '1966 oli keskivahvan oluen (mellanöl) yksivuotispäivä Ruotsissa. Vuosi on siis

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä klo , Ässäkeskus

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä klo , Ässäkeskus Luomumaidon arvoketjutyöryhmä.. 0 klo.00 -.00, Ässäkeskus Luomuelintarvikkeiden ostaminen Mitä luomuelintarvikkeita olet ostanut/talouteesi on ostettu - viimeisen kuukauden aikana? 0% % 0% 0% 0% 0% 0%

Lisätiedot

HE 126/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta

HE 126/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta HE 126/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi apteekkimaksusta annetun lain 1 a ja 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta annettua

Lisätiedot

Kuluttajat postikorttien lähettäjinä 2007

Kuluttajat postikorttien lähettäjinä 2007 Kuluttajat postikorttien lähettäjinä Kari Elkelä, Itella BI.. Itella BI --0 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tavoitteet Hankkia tietoa postikorttien lähettämistä edistävän tuotekehityksen, viestinnän

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Sanomalehtien liitto Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Sanomalehtien liitto Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Sanomalehtien liitto Joulukuu 2016 SFS ISO2022 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/2016 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti (syyskuu 2015 elokuu 2016)

Alkoholijuomien matkustajatuonti (syyskuu 2015 elokuu 2016) 10/2016 3.9.2016 Alkoholijuomien matkustajatuonti (syyskuu 2015 elokuu 2016) Päälöydökset Suomalaiset matkustajat toivat ulkomailta 81,1 miljoonaa litraa alkoholijuomia syyskuun 2015 ja elokuun 2016 välillä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus

Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus Verkkokauppa Suomessa tammi-kesäkuussa 2010 Seppo Roponen 30.9.2010 Johdanto Sähköisestä kaupankäynnistä on ollut pitkään saatavilla runsaasti tietoa. Tietoa

Lisätiedot

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Suhtautuminen digitaaliseen televisioon Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Tausta Tutkimuksella selvitettiin, mitä tiedetään digitaaliseen televisioon siirtymisestä sekä miten muutokseen suhtaudutaan

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä Kysely Suomen yrityskummeille Selvityksen aineisto Yrityskummit alueilla 45 35 3 25 15 1 5 17 Yrityskummit suuralueittain* 19 Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Tutkimus/ES Työllisyyden kasvu jatkuu suhdannenousun vauhdittamana Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT)

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Jukka Erlund

Tilinpäätöstiedote Jukka Erlund Tilinpäätöstiedote 2016 3.2.2017 Jukka Erlund Keskon uudistumisen vuosi 2016 Liikevaihto kääntyi merkittävään kasvuun ja kannattavuus parani Päivittäistavarakaupan strategia eteni vahvasti K-Market- ja

Lisätiedot

Tekstiilien terveys- ja ympäristövaikutukset kuluttajien asenteet ja tietämys

Tekstiilien terveys- ja ympäristövaikutukset kuluttajien asenteet ja tietämys Tekstiilien terveys- ja ympäristövaikutukset kuluttajien asenteet ja tietämys Kirsi Auranmaa 9.5.2012 Kuluttajatutkimus YouGov Finland Ympäristömerkinnän toimeksiannosta 29.3. 2.4.2012 tuhat 16-74 vuotiasta

Lisätiedot

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa MIIKA MANNINEN VALVOJA: DOS. KALEVI KILKKI 22.9.2016 ESPOO Sisältö - Työn tausta ja motivaatio - Tutkimusaineisto ja -menetelmät

Lisätiedot