Tutkimusraportti. Kaurialan koulu, rakennus 3 Rakennetekninen kuntotutkimus. Projekti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimusraportti. Kaurialan koulu, rakennus 3 Rakennetekninen kuntotutkimus. Projekti 306114"

Transkriptio

1 Tutkimusraportti Kaurialan koulu, rakennus 3 Rakennetekninen kuntotutkimus Projekti

2 Sisältö Sisältö Tutkimuskohde ja lähtötiedot Yleistiedot Tehtävä ja työn rajaus Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet Tutkimuksessa käytetty kirjallisuus Alapohja- ja sokkelirakenteet Selvitys rakennetyypistä ja sen toiminnasta Aistinvaraiset havainnot ja päätelmät Kosteusmittaukset Ulkoseinärakenteet Selvitys rakennetyypistä ja sen toiminnasta Aistinvaraiset havainnot Rakenneavaukset Mikrobitutkimukset Liittyvät rakenneosat Yläpohjarakenteet Selvitys rakennetyypistä ja sen toiminnasta Aistinvaraiset havainnot Ilmatiiveysmittaukset Yleistä Tulokset ja analysointi... 6 Rakennuksen ilmanvaihto Ilmanvaihtojärjestelmä Lämmitysjärjestelmä Vesi- ja viemärijärjestelmä Yhteenveto ja johtopäätökset Tekninen vaurioanalyysi Suositeltavat korjaustoimenpiteet Liitteet Liite 1 Kuntotutkimuskartat Liite 2 Mikrobi-analyysivastaukset Liite 3 Ilmatiiveyden mittausraportit (Paloniitty Oy) 2/ Kaurialan koulu, rakennus 3 Rakennetekninen kuntotutkimus

3 TIIVISTELMÄ Tämä raportti on rakennetekninen selvitys Kaurialan koulurakennuksesta 3. Tutkimus on tarkoitettu Hämeenlinnan tilapalveluyksikön sekä korjaussuunnittelijoiden käyttöön. Korjaustapasuositukset ovat koottu tämän raportin päätöskappaleeseen jossa on myös vaurioanalyysinä keskeisimpien vaurioiden vaikutus rakennuksen tekniseen toimintaan. Tutkimustyön tulokset perustuvat aistinvaraisiin havaintoihin, rakenneavauksiin, mikrobitutkimuksiin sekä kosteusmittauksiin. Kenttätyö on tehty IV- tutkimuksen osalta keväällä 14, rakennetekninen tutkimus kesällä 14. Rakennuksella on kohonnut riski laajaan sokkeli- ja alapohjarakennevaurioon, koska kosteusrasitus rakenteen kokonaiskuivumispotentiaaliin nähden on huomattavan korkea. Vaurioitumisesta saatiin jo nyt mikrobitasolla näyttöä. Vauriolaajuus on toistaiseksi paikallista. Mikrobivaurion levitessä esimerkiksi nousevan kosteusrasituksen vuoksi, on lähes mahdotonta estää mikrobien aineenvaihduntatuotteiden pääsy rakenteesta sisäilmaan koko vaipparakennetta koskevan heikon ilmanpitävyyden vuoksi. Erityisesti alapohjarakenteiden kohdalla ilmanpitävyys on muihin liittymiin nähden heikommalla tasolla. Tällä on sisäilman näkökulmasta kokonaisriskiä nostava vaikutus. Alapohjan kanaaliosat ovat aiemmassa remontin vaiheessa alipaineistettu, mutta tutkimuksen perusteella alipaine koskee vain murto-osaa kanaalirakenteista. Kanaalit eivät ole yhtenäiset enää 00- luvulla suoritetun remontin jäljiltä. Siksi alipaineistusta tulee lisätä eri kanavaosiin niin, että kaikki kanaalirakenteet saadaan samaan alipaineolosuhteeseen. WC-tiloissa on toteutettu vanhojen rakenteiden päälle märkätilan pintaremontti. Tutkimuksen perusteella vanhojen rakenteiden välissä on kuitenkin selkeä mikrobivaurio, joka on syntynyt todennäköisesti tilassa käytetyn veden päästessä rakenteiden sisään. Remontti joudutaan uusimaan kokonaisuudessaan niin, että uusia tehtyjä pintoja ei voida jättää purkamatta. Raportissa on esitetty tilat, joita ongelma koskee. Akryylivalmisteiset kattoikkunat ovat kaksivaippaisia rakenteita. Ne ovat osittain rikki alemmalta pinnaltaan, osin niissä esiintyy halkeamia, jotka ovat lävistäneet kummankin akryylipinnan. Halkeilleet kuvut tulisivat vaihtaa uusiin kolmikerroskupuihin. Näillä on energiaa ja tiiveyttä parantava vaikutus. Selkein vuotoriskiä aiheuttava ongelma on kupuja varten tehdyt katon ylösnostot. Ne ovat tutkimuksen perusteella liian matalat. Niiden osalta suositellaan rakenteellista nostoa niin, että vesikatteen ja kupurakenteen kohdalla täyttyy valmistajan ohjearvo, 300mm. Muutoin vaarana on, että rakenne vuotaa vettä kuvun ja rakenteen liittymäkohdasta erityisesti lumen sulamiskautena. WSP suosittelee tarkkaa kustannuslaskentaa raportissa esitetyille korjaustoimille. Vaarana on että korjausaste nousee liian korkeaksi, ja yksinomaan teknisestä näkökulmasta korjaaminen ei kaikilta osin ole kannattavaa. Asiaa ei tule tarkastella pelkästään teknisesti, vaan ratkaisu on riippuvainen siitä, miten hyvin tilat ja toiminnot palvelevat nykyistä käyttötarkoitusta. Toinen tärkeä tekijä on kuinka pitkää elinkaarta rakennukselle korjauksen näkökulmasta haetaan. WSP Finland Oy Markus Fränti DI, tutkimusinsinööri Janne Lehtimäki ins. (AMK), yksikönpäällikkö 3/ Kaurialan koulu, rakennus 3 Rakennetekninen kuntotutkimus

4 1 Tutkimuskohde ja lähtötiedot 1.1 Yleistiedot Tilaaja Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut -liikelaitos Raatihuoneenkatu 9, 2. krs PL Hämeenlinna Kiinteistöpäällikkö: Petri Ylämurto Rakennustekninen asiantuntija: Mika Metsäalho Kohde Kaurialan koulu / Rakennus 3 Torikatu Hämeenlinna Tutkimuksen kohteena on vuonna 1960 valmistunut yksikerroksinen koulurakennus. Rakennus on toteutettu pilari-palkki runkorakenteena, jonka päälle tasakattoiset ristikkorakenteet tukeutuvat. Rakennuksessa työskennellään päivittäin. Iltakäyttöä on lähinnä kotitalousluokissa. Arkipäivisin kokonaishenkilökuormitus on noin henkilöä. Kuva 1. Rakennuksen 3. pohjapiirros ja tutkimusalue sinisellä värillä rajattuna 1.2 Tehtävä ja työn rajaus Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää rakennuksen nykykunto ja arvioida sen korjaustarvetta. Esitietojen perusteella kohteessa työskentelevillä opettajilla on ollut oireilua, joka voi viitata rakennuksesta peräisin olevaan kosteusvaurioon tai kuitulähteeseen. Siksi tutkimustyön tehtävä oli myös selvittää, onko rakenneosissa rakennusvirheitä tai poikkeamia, jotka eroavat suunnitelma-asiakirjoista tai hyvästä rakennustavasta. Työ rajautuu ainoastaan tekniseen tarkasteluun, eikä raportti ota kantaa siihen, millaisia haittavaikutuksia eriasteisilla löydetyillä rakennusvirheillä tai vaurioilla on henkilöterveyden näkökulmasta. Näihin ongelmiin pystyy luotettavasti vastaamaan ainoastaan terveydenalan asiantuntija. Rakenteiden vaurioitumista tutkittiin mikrobi- ja rakennusfysikaalisella tasolla aistinvaraisesti, laboratorionäyttein, rakennekosteusmittauksin, sekä rakenneavauksin. Tehtävän luonteen vuoksi ei tutkimuksia voitu rajata koskemaan vain tiettyjä alueita, vaan jokainen rakennuksen tila on tutkimuksen yhtey- 4/ Kaurialan koulu, rakennus 3 Rakennetekninen kuntotutkimus

5 dessä ainakin aistinvaraisesti tarkastettu. Kaikki tutkimustulokset ja niistä tehdyt havainnot ovat kirjattuna tähän raporttiin. Kohteen rakennetekninen selvitys sisältää: - Rakenneavauksia välipohjiin ja seinävaippaosiin - Pintakosteuskartoitus maanvastaisiin rakenteisiin - Huonetilojen kosteusolosuhdemittaukset - Huonetilojen hiilidioksiditasojen selvitykset - Mikrobitutkimukset - Rakennetyyppiselvitykset ja rakennusfysikaalinen yleisarviointi kaikkiin vaippaosiin - Ilmatiiveysmittauksen - Korjaussuositukset kiireellisyysjärjestyksessä Kenttätutkimukset kohteessa suoritettiin kesällä 14. Rakenneteknisen tutkimuksen suoritti DI Markus Fränti, avustavana tutkijana toimi Ins. (AMK) Margit Sirén. LVI-kartoituksen suoritti Ins. (AMK) Tommi Paasivirta. 1.3 Tutkimuksen luotettavuus Tutkittavien rakenteiden kunnosta saatiin varsin hyvä käsitys. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta puutteina voidaan mainita seuraavat asiat: - Näytteenotto ja mittaukset tehdään otantana ja niihin liittyy kunkin menetelmän mukaisesti epävarmuutta. Eri mittaukset edustavat sen hetkisten olosuhteiden tilannetta. - Suurempi mikrobinäyteotanta tai rakenneavauksien määrän lisääminen voivat poiketa tässä raportissa esitetyistä tuloksista. Mitään tuloksia ei ole kuitenkaan tehty vain yhteen tutkimustapaan tai näytteeseen viitaten. 1.4 Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet Kosteustekniset havainnot perustuvat taulukossa 1 esitettyihin laitekokoonpanoihin. Mittauslaitteet kalibroidaan vuosittain. Seuraavassa on esitettynä laitteiden viimeksi suoritetut kalibrointiajat. Taulukko 1. Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet ja viimeisimmät kalibrointiajat Mittalaite Rotronic AG Hygroclip SC04 -anturit Rotronic AG:n Hygropalm-näyttölaite Gann Hydrotest LG1 Gann Hydrotest LG2 + B50 mittapää Käyttötarkoitus Rakennekosteusmittaukset Rakennekosteusmittaukset Pintakosteusmittaukset Puun kosteuspitoisuudet (paino-%) Viimeisin kalibrointi 10/13 10/13 08/13 08/ Tutkimuksessa käytetty kirjallisuus Mikrobianalyysien tulosten tulkinnassa on käytetty Sisäilmayhdistyksen Asumisterveysopasta 09. Tulosten tulkinta perustuu ohjeissa annettuihin viitearvoihin mikrobinäytteiden osalta. Kosteusvaurioindikaattoreilla tarkoitetaan tutkimuksen yhteydessä sieniä, viruksia tai bakteereja, joiden esiintyminen vaurioitumattomissa rakenteissa on harvinaista. 5/ Kaurialan koulu, rakennus 3 Rakennetekninen kuntotutkimus

6 2 Alapohja- ja sokkelirakenteet 2.1 Selvitys rakennetyypistä ja sen toiminnasta Rakennuksen alapohjarakenne on maanvarainen, mutta pintarakenteen lisäksi eristetyyppi vaihtelee tilan käyttötarkoituksen mukaan. Teknisessä tilassa betonilaatan yläpuolisessa koolaustilassa on irtonaista kevytsoraa., maalaushuoneessa vastaavasti mineraalivillaa. Muutoin tiloissa on yleisesti betonilaatan alapuolinen kevytsoraeristys, jonka vahvuus riippuu vahvasti tutkimuskohdasta.. Alapohjatyyppi rakenneteknisesti toimii kitkamaahan tukeutuvana jatkuvana laattana, jossa hyötykuormat siirtyvät suoraan maaperään. Seinäkuormat siirtyvät omana kokonaisuutenaan anturalinjoille rakennuksen sokkelirakenteita pitkin. Antura ja laattarakenteita rasittavat leikkaus- ja taivutusmomenttikuormat, jotka jakautuvat maaperään hyvin tasaisesti. Rakennuksessa ei havaittu vääntörasitettuja betonirakenteita. Alapohjarakenteen rakennusfysikaalinen toiminta perustuu maaperän riittävän kuiviin olosuhteisiin, jolloin kapilaarinen kosteuden siirtyminen on betonirakenteeseen päin vähäistä. Laatta pääsee tilasta riippuen kuivumaan ylöspäin, mutta pääosin kuivuminen on estetty tiloissa käytetyillä höyrytiiviillä muovimatoilla. Alapohjarakenne ja alapohjan liittyminen sokkelirakenteeseen on esitetty alla olevassa kuvassa. Kuvissa esitetyt eristemäärät alapohja kevytsoran ja seinäeristeen osalta vaihtelevat, koska tutkimuksen perusteella alapuolisen kevytsoran määrä poikkesi jopa 100mm avauskohdasta riippuen. Sokkelirakenteessa poikkeama on maksimissaan joitain senttejä. Kuva 2. Alapohjarakenteen rakennetyyppi ja liitos sokkelirakenteeseen 2.2 Aistinvaraiset havainnot ja päätelmät Ulkoapäin tehdyt havainnot Sokkelirakenteet ovat hyvin eriarvoisessa asemassa kosteusrasituksen ja pitkäaikaisen toiminnan näkökulmasta. Paikoin runsas kasvusto suoraan sokkelin vieressä pitää sokkelirakenteen jatkuvasti märkänä. Korjatuilla osuuksilla karkea kiviaines ja nurmikatkaisu päästävät betonipinnan kuivumaan. Patolevy puuttuu kuitenkin kummastakin tapauksesta, joka on selkeä puute kosteusteknisen toiminnan näkökulmasta. Alla olevissa kuvissa on nähtävissä kuivumisolosuhteiden vaihtelevuus rakennuksen eri sivuilla. 6/ Kaurialan koulu, rakennus 3 Rakennetekninen kuntotutkimus

7 Kuva 3. Sokkelirakenteet ovat kosteusrasitettu hyvin eriasteisesti. Kumpikaan yllä olevista ratkaisuista ei ole kosteusteknisesti toimiva. Sokkelirakenteen kosteusolosuhteita tutkittiin tarkemmin poistamalla sokkelin vierustäytöt nurmikkopintaiselta osuudelta. Aistinvaraisesti selvisi, että multainen maa-aines ei ylety sokkelin perustuslinjaan asti, vaan noin 60cm valmiista maanpinnasta alapäin mentäessä maa-aines vaihtuu hienojakoiseen hiekkaan. Anturatason kohdalla ovat vanhat ruukkusalaojaputket, joiden ulkohalkaisija on 90mm. Salaojat eivät ole toimineet kunnolla, koska hiekkatäytön joukossa olevat suuret kivet ovat rikkoneet putket useasta eri kohdasta. Putkia tarkasteltaessa myös selvisi, että niiden ympärillä on paikoin voimakasta juurikasvustoa. Putket eivät ehjänäkään enää toimisi oikein. Alla olevassa kuvassa on esitetty maakerrokset ja kosteudelta suojaamaton sokkelirakenne. Kuva 4. Suurikokoiset kivet ovat rikkoneet ruukkusalaojat. Multakerros rakennuksen sokkelilinjalla on turha kosteuskuorman nostaja. Mullan alla oleva hiekka on kuivaa mutta kapilaarista kosteutta nostavaa. Betonisokkelia tarkasteltaessa havaittiin anturan perustusjärjestelmän painumiseen viittaavaa halkeilua. Halkeamakoko vaihteli tapauskohtaisesti, mutta halkeamavälit olivat noin 1,5-2 metriä. Tiheän ja toistuvan halkeilun perusteella oletettavaa on, että halkeilun aiheuttajana on nimenomaan anturalinjan epätasainen painuminen. Painuminen on vain muutaman senttimetrin luokkaa, koska liittyvissä rakenteissa ei näy vielä saumarepeämiä tai silmin havaittavaa vinoutumaa. Suurin merkitys halkeilulla on kosteustekniseen toimintaan, jolloin epätiiveyskohdista voi päästä kosteutta suoraan sokkelin mineraalivillaiseen eristekatkaisuun. 7/ Kaurialan koulu, rakennus 3 Rakennetekninen kuntotutkimus

8 Kuva 5. Sokkelihalkeilua on säännöllisin välimatkoin erityisesti länsipuolella rakennusta. Nuolet osoittavat halkeiluvälimatkaa 2.3 Kosteusmittaukset Pintakosteusmittaukset Sokkeli- ja alapohjarakenteiden kosteuden vaihteluväliä selvitettiin pintakosteusmittauksin, jossa tunnettu referenssipiste edusti kuivan betonin lukuarvoa. Kuiva referenssipiste mitattiin noin 2m korkeudelta valmiista lattian pinnasta. Lukuarvoa verrattiin eri tilojen pintakosteuslukemiin. Yleisesti pintakosteuksien osalta voidaan todeta seuraavaa: - Pintakosteusmittaustulokset viittaavat paikoin kosteaan tai jopa märkään betoniin, koska vaihteluväliksi saatiin (p=85-115). Vaihteluvälin yläpää on rakennuksen käyttötarkoitukseen nähden liian korkea. - Sokkelirakenteissa havaittiin lattialaattaan nähden vielä korkeampia pintakosteuslukemia. Tulosten perusteella vaikuttaa, että sokkelirakenteessa on kapilaarisen kosteuden aiheuttamaa kosteuslisää. Pintakosteusmittaukset tukevat hyvin aistinvaraisia havaintoja kapilaarisesta kosteuden noususta Pintakosteusmittausten perusteella todettiin, että tuloksia tulee tarkentaa rakennekosteusmittauksin, koska kosteuspoikkeamat ovat selkeät. On mahdollista, että paikoin tuloksia pintakosteuden osalta vääristää laatan raudoitteet, sekä mahdolliset laatan sisäiset kaapelijohdot. Niiden osuus kokonaisuuteen on pieni. Rakennekosteusmittaukset Rakennekosteusmittauksia suoritettiin laattaan erisyvyyksille rakennusfysikaalisen toimivuuden ja kosteusliikkeen suunnan arvioimiseksi. Kosteusmittaukset tehtiin kohteessa kaksivaiheisesti, koska ensimmäinen mittausjakso ajoittui hellejakson alkuun. Hellejakson aikana sisäilman ja ulkoilman kosteuspitoisuuden vertailua on vaikea suorittaa koholla olevan absoluuttisen kosteuden vuoksi. Siksi mittausajankohdan toisena aikavälinä käytettiin syksyä. Anturit porattiin matalimmillaan 35 mm syvyyteen valmiista lattiapinnasta lukien. syvimmillään anturit olivat 80 mm syvyydellä. VAIHE 1 Rakennekosteusmittauspisteitä porattiin tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa alapohjiin yhteensä 10 kpl. Kahden mittauspisteen kosteuskeräimet olivat rikkoutuneet neljän päivän tasaantumisajan aikana, eikä niitä voitu siksi lukea. Mittauksessa saatuja tuloksia verrattiin huoneilmasta mitattuihin absoluuttisen kosteuden määriin sekä ulkoilman mittaushetken kosteusolosuhteisiin. Tällä vertailulla saatiin tietoa siitä, kuinka suuri ero huoneilman ja laatan absoluuttisen kosteuden välillä on. Myös kuivumispotentiaalista ja kuivumisen suunnasta saatiin selkeä käsitys numeerisella tasolla. Veiheen 1 mittaustulokset ovat alla olevassa taulukossa. 8/ Kaurialan koulu, rakennus 3 Rakennetekninen kuntotutkimus

9 Taulukko 2. Alapohjan rakennekosteudet, absoluuttiset vesimäärät ja lämpötilat toukokuun hellejakson aikana 14 Mittauspiste Rakenne / Tila Mittaussyvyys Lämpötila o C Suhteellinen Absoluuttinen kosteus RH% kosteus g/m 3 RK- 1B Lattialaatta RK- 2B Lattialaatta RK- 3B Lattialaatta ,4 9,18 RK- 4B Lattialaatta 35 21,8 98,3 18,86 RK- 5B Lattialaatta 45 21,7 67,4 12,85 RK- 6B Lattialaatta 45 21, ,98 RK- 7B Lattialaatta 45 22,9 41,7 8,52 RK- 8B Lattialaatta 30 21,4 80,7 15,16 RK- 9B Lattialaatta 25 23,5 38 8,04 RK- 10B Lattialaatta 40 22,1 46,9 9,13 Tutkimushetkellä mitatut sisä- ja ulkolämpötilat sekä niiden kosteuspitoisuudet Lämpötila o C Suhteellinen kosteus RH% Absoluuttinen kosteus g/m 3 Sisäilma 23,8 51,1 10,91 Ulkoilma 22,3 78,2 15,3 Alapohjalaatan rakennekosteuden vaihtelu on paikoitellen suurta, mutta enimmäkseen suhteelliset kosteudet ovat normaalilla tasolla Rakennepisteissä RK-4B ja RK-6B suhteellinen kosteus selkeästi koholla, ja vaarana on mikrobiologinen turmeltuminen jos kosteusolosuhteet riittävän pitkään ovat mittausajankohdan mukaiset. Absoluuttisia kosteuspitoisuuksia tarkasteltaessa havaitaan, että tulokset poikkeavat normaalista betonin absoluuttisesta vesimäärästä, mutta koska tutkimushetkellä sisäilma on ollut selkeästi kosteaa, on näyttöä taulukon perusteella vaikea saada esiin. Sisäilman ja rakenteen välistä kosteuspitoisuutta on tarkemmin tutkittu kosteusmittausvaiheen 2 tutkimuksissa. VAIHE 2 Vaiheen 2 mittausajankohta ajoitettiin myöhäiseen syksyyn, jolloin päivälämpötila ulkona oli 10 C. Rakenteiden kosteuskäyttäytymistä tutkittiin tässä yhteydessä 17 porareikämittauksella. Mittausmäärää voidaan rakennuksen kokoon nähden pitää suurena. Alla olevassa taulukossa on saadut mitatustulokset. 9/ Kaurialan koulu, rakennus 3 Rakennetekninen kuntotutkimus

10 Taulukko 3. Alapohjan rakennekosteudet, absoluuttiset vesimäärät ja lämpötilat lokakuussa 14 Mittauspiste Rakenne / Tila RK 11 RK 12 RK 13 RK 14 RK 15 RK 16 RK 17 RK 18 RK 19 RK RK 21 RK 22 RK 23 RK 24 RK 25 RK 26 RK 27 Maanvastainen alapohjalaatta Maanvastainen alapohjalaatta Maanvastainen alapohjalaatta Maanvastainen alapohjalaatta Maanvastainen alapohjalaatta Maanvastainen alapohjalaatta Maanvastainen alapohjalaatta Maanvastainen alapohjalaatta Maanvastainen alapohjalaatta Maanvastainen alapohjalaatta Maanvastainen alapohjalaatta Maanvastainen alapohjalaatta Maanvastainen alapohjalaatta Maanvastainen alapohjalaatta Maanvastainen alapohjalaatta Maanvastainen alapohjalaatta Maanvastainen alapohjalaatta Mittaussyvyys mm Tutkimushetkellä mitatut sisä- ja ulkolämpötilat sekä niiden kosteuspitoisuudet Lämpötila o C Suhteellinen kosteus RH% Absoluuttinen kosteus g/m ,8 89,4 15, ,0 92,4 16,91 50,9 86,9 15, ,5 86,9 16, ,3 88,5 14, ,9 89,5 15, ,3 93,7 15,49 40 Ei voitu lukea Putki poikki 60,3 77,7 13,62 50 Ei voitu lukea Sinitarra irti 40 19,9 88,8 15, ,5 90,9 17,11 30,7 87,8 15,84 40,3 77,9 13,67 60,0 90,2 15,55 60,4 94,4 16, ,3 81,4 15,15 Lämpötila o C Suhteellinen kosteus RH% Absoluuttinen kosteus g/m 3 Sisäilma 21,1 38,2 7,05 Ulkoilma 10,7 73,0 7,19 Mittauksen perusteella voidaan todeta, että rakenteiden lämpötilat olivat laskeneet keskimäärin 3 C, ja tulokset kuvaavat nyt tarkemmin koko vuoden tilannetta. Suhteellinen kosteus ja absoluuttisen veden määrä ovat selkeästi koholla 11 mittauspisteessä mitatuista 17 pisteestä. Lisäksi rakenteiden absoluuttinen kosteuslisä on noin 8 g/m³ kohden. Tulosten perusteella rakenne saa ylimääräistä kosteutta maaperästä, joka kapilaarisesti nousee betonilaattaan. Tilanne on rakenteessa vaikea, koska kuten raportin kuvassa 2 on esitetty, seinälinjan runkopuu ja villaeriste ovat läheltä maanpinnan tasoa piilosokkelirakenteen vuoksi. Jos laatta on lähes kauttaaltaan taulukon 3 osoittamissa kosteusolosuhteissa, voi kuivumista tapahtua seinäeristetilaan päin. Tällöin alapohjaliitos saa alapuolelta, ulkopuolelta ja sisäpuolelta ylimääräistä kosteutta. Mikrobiologinen turmeltuminen on siksi merkittävä riski alapohjan ja laattarakenteen pitkäaikaisen toimivuuden näkökulmasta. Laattarakenteen osalta kosteuskuormaa nostavat tiiviit muovimatot, koska laattarakenne ei pääse kuivumaan mihinkään pienemmän kosteuspotentiaalin suuntaan. 10/ Kaurialan koulu, rakennus 3 Rakennetekninen kuntotutkimus

11 Rakenneavaukset Rakenneavaukset tehtiin alapohjarakenteeseen piikkaamalla laattaan noin 150x150 mm reikiä. Avauksia tehtiin yhteensä 3 kpl. Tarkemmat avauskohdat ovat merkitty tutkimuskarttaan liitteeseen 1. Rakenneavaukset antoivat hyvän kuvan siitä, miten laatan alustäytöt ovat tehty ja kuinka hyvin ne toimivat. Myös laatan kosteussulkujen kunnosta saatiin selkeämpi käsitys. Avauksilla saatiin myös tietoa laatan alapuolisista lämpö- ja putkikanaaleista, joita laatan alla oli useita. Kaikilta osin ne eivät vastanneet alkuperäisiä suunnitelmia. Laatan avauksissa selvisi, että kevytsora oli laatan alla tutkimuksen kohdissa kuivaa. Perushiekkatäyttö löytyi noin 100 mm paksuisen kevytsorakerroksen alta. Tutkimuksessa selvisi, että hiekka oli jo selkeästi kosteaa, vaikka kevytsorassa kosteutta ei havaittu. Todennäköistä on, että kapilaarinen kosteus on pääosin pysähtynyt kevytsoraeristeeseen, mutta joissain kohdissa kosteus on siirtynyt laattaan. Putkikanaaliavauksissa havaittiin, että kanaalin valutukena on käytetty lastulevyä. Levy on kunnoltaan turvonnutta ja pehmentynyttä. Myös tämä seikka viittaa kanaalin korkeisiin kosteusolosuhteisiin. Aistinvaraisesti kanaalista oli mahdollista haistaa tunkkainen ja kellarimainen haju, jonka perusteella kanaalissa tapahtuu mikrobiologista turmeltumista. Kanaalissa olevan runsaan herkästi mikrobivaurioituvan materiaalin määrä nopeuttaa ja mahdollistaa mikrobivaurion syntyä. Herkästi vaurioituvaa tavaraa olivat mm. pahvipinnoitteiset putket, paperi, rakennusjätteet ja alapohjan lastulevytys. Alla on kuvia kanaalista. Tila on noin 250mm korkea ja 400mm leveä. Kuva 6. Lattian alapuolinen putkikanaali. Punaisella nuolella on osoitettu vanha korvausilmaputki, josta raikas ilma on tullut rakennukseen Osa tutkimuksen kanaalirakenteista oli alipaineistettu katolle viedyllä huippuimurilla. Tutkimuksessa suoritettujen savukokeiden perusteella kanaalirakenne ei ole enää yhtenäinen, vaan se on 00-luvun remontin aikana katkaistu uusien putkireittien tieltä. Tähän johtopäätökseen päästiin savukokeiden lisäksi tutkimalla muutospiirustuksia. 11/ Kaurialan koulu, rakennus 3 Rakennetekninen kuntotutkimus

12 3 Ulkoseinärakenteet 3.1 Selvitys rakennetyypistä ja sen toiminnasta Rakennuksen kantavana rakenteena on pilari-palkki runko, jossa katon pysyväkuorma ja hyötykuormat välittyvät palkkien välityksellä pilarilinjoille. Rankarunkoinen seinärakenne tukeutuu omana kokonaisuutenaan jatkuvan anturan varaan perustetun sokkelirakenteen päälle. Ulkovaipparakenne on rankarunkoinen. Seinärakenne on eristetty mineraalivillalla. Eristepaksuus vaihtelee seinärakenteesta riippuen, koska 00-luvulla suoritetun perusremontin yhteydessä osa ulkoseinistä on lisälämmöneristetty. Rakenteen kosteusfysikaalinen toiminta perustuu riittävään ilmatiiveyteen vaipan sisältä ulospäin, sekä riittävään eristekerroksen jälkeiseen rakenteelliseen tuulettuvuuteen. Tuulettuvuuden edellytyksenä on, että mineraalivillassa ei tapahdu eristettä jäähdyttäviä konvektiovirtauksia. Tästä syystä ulkopinnassa mineraalivillan jälkeisenä kerroksena on ilmanpitävyyttä parantava kipsilevytys.. Ulkoseinävaippa tuulettuu kipsilevyn ja verhoilun välisestä rajapinnasta alkuperäisten tuuletuskanavien, sekä jälkeenpäin lisättyjen korvausilmareikien avulla. Rakennetyypit ovat esitetty alla olevissa kuvissa. Kuva 7.kkkkkkkk 3.2 Aistinvaraiset havainnot Aistinvaraisesti on havaittavissa että, seinärakenteeseen jälkeenpäin tehdyt tuuletusreiät ovat liian pienet rakenteen vaatimaan korvausilmaan nähden. Reikien tulisi olla läpimitaltaan noin mm, jotta laskennallisesti ilmavirralla olisi tuulettava vaikutus. Nykyisellään reikien läpimitta on vain 8mm. Matalassa rakennuksessa paine-ero seinän ala- ja yläosassa on pieni. Siksi painovoimaiseen tuulettumiseen perustuva ilmavirtaus ei toimi juuri lainkaan näin pienien reikien kautta. Reikävälit on havaintojen perusteella kuitenkin oikeat. Tapauskohtaisesti reikäväli vaihtelee välillä 1m-1,5m. Ikkunoiden vesipellitykset ovat kunnoltaan hyvät, mutta pellityksen kaato on pieni. Paikoin kaatoa ei ole lainkaan. Vesipellitysten reunanostot ovat kuitenkin korkeat ja pellitykset ovat tiiviisti niitattuna kiinni ikkunarakenteen karmiosaan. Näistä syistä johtuen merkittävää vuotoriskiä sisälle ei loivasta kaadosta huolimatta synny. 12/ Kaurialan koulu, rakennus 3 Rakennetekninen kuntotutkimus

13 3.3 Rakenneavaukset Rakenneavauksia tehtiin seinävaippaan sekä sisä- että ulkopuolelle rakennusta. Ulkopuoliset avaukset keskittyivät seinä-sokkeli rajapinnan tarkasteluihin. Sisäpuoliset avaukset tehtiin pääsääntöisesti ikkunalinjaston korkeudelle, tai sitä ylemmäs. Rakenneavauksia tehtiin seinävaippaan yhteensä 13kpl. Näiden pisteiden avulla saatiin oleellista tietoa rakenteen kosteusteknisestä toiminnasta ja sen nykykunnosta. Rakenneavausten perusteella sokkelin ja seinän liittymä on haastava kosteustekniseltä toiminnaltaan, koska seinärakenne alkaa nykyisen maanpinnan tasolta, paikoin myös sen alapuolelta. Alapohjaratkaisu on tyypillinen piilosokkeli rakenne. Rakenne mahdollistaa lattiarakenteen tekemisen ilman kylmäsiltoja hyvin lähelle maanpintaa, jolloin portaat eivät rajoita sisälle pääsyä. Samalla se kuitenkin rakenneteknisesti sisältää merkittäviä riskejä toiminnan näkökulmasta, josta merkittävin on ylimääräinen kosteuskuorman pääseminen maan kautta joko alaohjauspuun tai mineraalivillaeristeen rajapintaan. Kuivumiskapasiteetti on heikko, jolloin vaurioituminen myös mikrobitasolla on todennäköistä. Aistinvaraisesti seinärakenteen alapuolinen villa oli kuivaa eikä ilmavuotojälkiä ollut havaittavissa. Sisäpuolella oleva bituminen vedeneristekermi turvaa osaltaan rakenteen toimintaa, sillä betonin pintakosteuksia tarkasteltaessa rakenteessa oli ylimääräistä kosteutta. Kermi siis toimii vedeneristeenä, mutta kosteusolosuhteet ovat silti haastavat, koska myös maasta päin nousee rakenteisiin kosteutta. Kuva 8. Piilosokkelirakenne kuvattuna ylhäältä ja sivustapäin. Vedeneristekermi toimii ainakin rakenneavauskohdissa. Seinärakenteen rakenneavauksista lattiatason korkeudelta saatiin selkeitä viitteitä rakenteen läpi tapahtuvista ilmavuodoista koska villa oli selkeästi tummaa nurkka-, yläpohja- ja alapohjan liittymissä. Rakenteen tiiveyttä arvioitaessa selkein ilmavuotoa lisäävä tekijä on heikosti limitetty ja tiivistetty höyrynsulkumuovi. Tässä yhteydessä huomautetaan, että muovi on lisätty seinärakenteeseen vasta 00- luvulla tehdyssä remontissa. Syy yhteys heikkoon ilmanpitävyyteen ei ole suoraan heikosti toteutetussa remonttityössä. Kohde on ollut työteknisesti haastava, koska alapohjan liitosta ei ole saatu alajuoksuun kiinni piilosokkelirakenteen vuoksi. Vastaavasti yläpohjamuovia ei ole saatu limitettyä kunnolla seiniin, koska yläpohjan ristikkorakenne katkeaa keskelle tiilimuurattuja kevyitä seiniä. Liitoskohtia on kokonaisuudessaan siis merkittävän paljon ja rakenneosien eriaikainen remontoiminen on tehnyt tiivistystyön toteuttamisen vaikeaksi. Muita rakenneavauksessa tehtyjä havaintoja olivat heikosti tiivistetyt ikkunaliittymät. Ikkunoissa on uretaanin ja rankapuun välissä paikoin selkeitä rakoja. Tiiveys ikkunoissa karmin ja runkopuun välillä on siis heikko riippumatta siitä, miten hyvin karmi puiterajapinta on tiivistetty. WC-tiloissa seinien avauksilla saatiin selville, että pintamateriaalit ovat uusittu vanhojen rakenteiden päälle niin, että lämmöneristeet ja seinälevytys ovat täysin alkuperäisessä kunnossa. Osassa WCtiloja seinärakenteen eristetilasta havaittiin ummehtunutta ja maakellarimaista hajua. Haju saatiin yh- 13/ Kaurialan koulu, rakennus 3 Rakennetekninen kuntotutkimus

14 distettyä nimenomaan seinärakenteisiin riittävillä määrillä rakenneavauksia. Seinää avattaessa haju voimistui selkeästi. Tällainen haju saattaa tietyissä tapauksissa viitata rakenteen mikrobiologiseen turmeltumiseen. Alla olevassa kartassa on merkitty WC-tilat, joissa esiintyy sama haju, kuin tutkitussa WC-huoneessa 174. Rakenteiden mikrobiologista vaurioitumista on tarkemmin tutkittu kohdassa 3.4 mikrobitutkimukset. Kuva 9. Tilasta 174 (Sininen nuoli) selvitettiin rakenneavauksella seinärakenteiden kosteusvaurio. Vastaavia viitteitä on hajun perusteella muissa punaiseksi merkityissä huoneissa. 3.4 Mikrobitutkimukset Mikrobitutkimuksilla tarkennettiin seinärakenteiden eristetilan mikrobiologisen vaurioin mahdollisuutta, koska olosuhteet seinässä olivat vaurion synnylle mahdolliset. Tutkimus oli tärkeä työssä siksi, että heikon ilmanpitävyyden vuoksi mahdolliset mikrobivauriot voivat heikentää sisäilman laatua. Mikrobinäytteitä kerättiin ulkoseinistä yhteensä 14 kpl. Näytteitä otettiin mineraalivillasta eri kohdista rakennetta vauriolaajuuden ja mikrobikannan eroavaisuuden selvittämiseksi. Taulukossa 4. on laboratorion vaurioviittein ilmaistuna tutkitut näytteet. Vaurioviiteluokkina laboratorio käyttää alla esitettyä jakoa: 1. Ei viitettä vauriosta: Ei mikrobikasvua tai kosteusvauriolajeja 2. Viite vaurioon: Normaalista poikkeava määrä kosteusvauriolajeja 3. Vahva viite vaurioon: Selkeästi poikkeava määrä kosteusvauriolajeja 4. Lajisto epätavanomainen: Lajisto ei ole tyypillinen Asumisterveysohjeen tunnistemikrobi / lajistoa ei tunnistettu. Taulukossa oleva tulosten tulkinta on mikrobimäärään perustuva, joka on sidottu asumisterveysoppaan 09 viite-arvoihin. Kuntotutkija on erikseen määritellyt vaurion merkityksen rakenteen ja sisäilman kannalta kohdassa tulosten tulkinta. Näytekoodit ja näytteenottokohdat löytyvät liitteen 1 tutkimuskartasta, joka on tämän raportin lopussa. Taulukko 4. Seinärakenteen mikrobit laboratorion vaurioviittein tulkittuna. 14/ Kaurialan koulu, rakennus 3 Rakennetekninen kuntotutkimus

15 Taulukko 5kkkkkkk Koodi Rakenneavauksen Rakenne / materiaali nro. Tulosten tulkinta M1-US Rak01-US Mineraalivilla Ei viitettä vauriosta M2-US Rak02-US Mineraalivilla Ei viitettä vauriosta M6-S Rak07-S Mineraalivilla Ei viitettä vauriosta M7-S Rak08-S Mineraalivilla Ei viitettä vauriosta M8-SB Rak09-S Mineraalivilla Ei viitettä vauriosta M9-S Rak10-S Mineraalivilla Ei viitettä vauriosta M10-S Rak11-S Mineraalivilla Vahva viite vauriosta M11-S Rak12-S Mineraalivilla Vahva viite vauriosta M12-S Rak13-S Mineraalivilla Vahva viite vauriosta M13-S Rak14-S Mineraalivilla Ei viitettä vauriosta M14-S Rak15-S Mineraalivilla Vahva viite vauriosta M15-S Rak16-S Mineraalivilla Ei viitettä vauriosta M16-S Rak17-S Mineraalivilla Ei viitettä vauriosta M17-S Rak18-S Mineraalivilla Ei viitettä vauriosta Tulosten tulkinta Analyysivastausten mikrobijakauma on kaksijakoinen. Toisaalla näytteet eivät viittaa minkäänasteiseen kosteusvaurioitumiseen, toisaalla vaurio on indikaattorilajien näkökulmasta selkeä. Yhteneväisyyttä ei tulosten perusteella ole sillä, onko seinärakenteen alin osa lähellä maanpintaa vai korkeammalla maanpinnasta. Yhteneväisyyttä ei myöskään löydetty seinärakenteen alapuolisen sokkelirakenne sorastuksesta. Selkein ja johdonmukaisin vaurio on WC-tilan 174 seinänäytteessä. Jo hajun perusteella näyte antoi viitettä mahdollisesta kosteusvauriosta. Myös villaeristeen kellertävän vihertävä väri viittasi eristeen mikrobiologiseen turmeltumisen. Näyte M-12S on otettu väliseinästä, jossa eristeellä ei ole lämpöteknistä merkitystä. Lajistotarkastelussa. Näytteen Asbergillus kosteusvaurioindikaattorit ovat tavanomainen laji vaurioissa, joiden kosteuspitoisuus on toistuvasti ollut lähellä 90 % tai sen yli. On siksi todennäköistä, että WC-tilassa käytetty vesi on päässyt käytön aikana seinärakenteen sisään. Mikrobivaurioista on laboratoriovastauksen mukaan vahva viite näytteiden M10-S, M11-S ja M14-S kohdalla. Näytteen M11-S kohdalla tulkinta on liian jyrkkä, koska analyysituloksessa näkyy ainoastaan suuri määrä tyypillistä sisäilman mikrobia Penicilliumia. Tämä viittaa seinärakenteen ilmavuotoon, ei suoranaisesti kosteusvaurioon. Kosteusvaurioiden kohdalla (näytteet M10-S ja M14-S) lajisto koostuu pääasiassa Asbergillus ryhmän eri suvuista, kuten A. Versicolorista ja A. Sydowiistä. Kummatkin lajistot ovat selkeitä kosteusvaurioindikaattoreita, ja siksi laboratorion tulkinta on kuntotutkijan tulkinnan kanssa yhtenäinen. Aktinobakteereja eli sädesieniä ei mistään näytteestä löytynyt. Edellä mainittujen kosteusvauriolajien kohdalla (Asbergillus Versicolor, ja A. Sydowii) selkein riski sisäilman laadulle muodostuu, jos mikrobien haihtuvat orgaaniset yhdisteet (MVOC) pääsevät huoneilmaan. Tutkimuksen perusteella tilassa oleva haju on riittävän vahva näyttö siitä, että MVOC yhdisteitä pääsee sisäilmaan. Luotettavasti voidaan siis todeta, että mikrobien aineenvaihduntatuotteita on ainakin pieninä pitoisuuksina sisäilmassa. Koska edellä mainitut lajistot tunnetaan tietyissä olosuhteissa toksiinia tuottaviksi, on olemassa teoreettisella tasolla riski toksiinipartikkeleiden sisäilmaan kulkeutumiselle. Riskiä lisää todettu heikko ilmanpitävyys vaipan läpi. Ilmakoostumuksen toksiinisuutta ei ole 3.5 Liittyvät rakenneosat Liittyvillä rakenneosilla tarkoitetaan tässä yhteydessä ikkuna- ja ovirakenteita. Ne tutkittiin rakennuksen osalta aistinvaraisesti niin, että noin 1/3 ikkunoiden kokonaismäärästä kartoitettiin. Loput ikkunoista on tutkittu vain yleisellä tasolla. 15/ Kaurialan koulu, rakennus 3 Rakennetekninen kuntotutkimus

16 Ikkunarakenteet Ikkunarakenteet ovat pääosin kunnoltaan hyvät. Kuitenkin etelä- itäsuunnalla on alkavia maalivaurioita. Maali joko lehteilee tai rakoilee paikoitellen niin, että kosteusrasitus tulee rakenteissa jo lähitulevaisuudessa nousemaan. Vauriokeskittymät ovat toistaiseksi pahimmat listoituksessa sekä reunalaudoissa. Niissä rakoilun seurauksena väliin päässyt vesi on aiheuttanut paikallisia lahovaurioitumisia, kuten vasemmassa kuvassa 10 on havaittavissa. Kuva 10. Ikkunarakenteiden yleiskunto on hyvä, mutta paikallisia alkavia vaurioita on havaittavissa maalipinnan heikentymisen seurauksena 16/ Kaurialan koulu, rakennus 3 Rakennetekninen kuntotutkimus

17 4 Yläpohjarakenteet 4.1 Selvitys rakennetyypistä ja sen toiminnasta Rakennuksen kantavana yläpohjarakenteena on ristikkorakenne, jossa vesikatepinta on loiva. Vesikatteena on bitumikermi, jota suojaa noin 3cm paksu singelikivikerros. Yläpohjan vedenpoisto on toteutettu vesikatteella olevilla kattokaivoilla niin, että pintarakenne kallistuu kattokaivoihin päin. Yläpohjarakenne toimii tuulettuvana rakennetyyppinä niin, että räsytäiltä tuleva korvausilma syrjäyttää lämpimämmän ja korkeammassa osapaineessa olevan ilmamassan. Tämä ilma poistuu vesikatteen läpi tuotuja tuuletusputkia pitkin. Rakennusfysikaalisessa tarkastelussa on kosteuden näkökulmasta oleellista, että ilmanpitävyys sisältä ulospäin on riittävä, ja tuulettuvuutta tapahtuu riittävästi kaikilla ilmaolosuhteilla. Kuva 11.llllllll 4.2 Aistinvaraiset havainnot Vesikate Vesikatteella on yleisesti havaittavissa runsasta sammalkasvua, joka heikentää sadeveden kulkeutumista kattokaivoihin. Tämän lisäksi se pitkällä aikavälillä voi vaurioittaa kermirakennetta juurikasvustollaan. Toistaiseksi sammaloituminen on vielä paikoittaista, ja se ei ole tukkinut vesikatetta kaivorakenteiden ympäristöstä.. Bitumikermiä suojaava singelikerros on aikaa myöten sitouttanut katolle hienojakoista hiekkaa ja pölyä noin 10mm paksuinen kerros. Katon puhdistustoimi on siksi monelta osin ajankohtainen. 17/ Kaurialan koulu, rakennus 3 Rakennetekninen kuntotutkimus

18 Kuva 12. Yleiskuvia vesikatosta Vesikatteella olevat kattoikkunat ovat liitosrakenteiltaan ehjät ja kermin nostot hyväkuntoiset. Ylösnostot ovat toteutettu kuitenkin liian matalana. Matalan noston vuoksi ikkunaliitokset joutuvat paineellisen veden rasittamiksi talvella, jolloin lumikuorma sulaessaan aiheuttaa ikkunarakenteeseen vedenpainetta. Suurempi nosto turvaisi rakenteen tiiveyden huomattavasti paremmin. Kattoikkunoiden lasikuvut olivat tutkimuksen perusteella kaksinkertaiset. Sisempi kuori oli osassa kupuja ikääntymisen myötä hapertunut ja säröillyt. Myös yksittäisissä kohdissa havaittiin halkeamia, jotka ulottuivat molempien kuorien läpi. Vaurioita ovat pääosin vanhemmissa kellertyneissä kuvuissa, mutta myös osassa uusittuja kupuja havaittiin alkavaa pintasäröilyä. Alla olevissa kuvissa on esitetty kuvuissa aistinvaraisesti havaittuja puutteita. Kuva 13. Kattoikkunarakenteiden ikkunakuvut ovat osan rikki ja aiheuttavat vuotoriskin sisälle rakennukseen. Havainnot eristetilasta Yläpohjan tuuletustilaan on pääsy vesikatteen kautta olevasta tarkastusluukusta. Tuuletustila tutkittiin aistinvaraisesti tilassa ryömimällä. Tutkimuksessa painotettiin vuotojälkiä, tuuletusteknistä toimintaa sekä rakenneteknisiä riskejä toiminnan näkökulmasta. Aistinvaraisesti tilassa on havaittavissa vanhoja vuotojälkiä, jotka ovat kooltaan hyvin pieniä. Vuotojälkiä on tasaisesti eripuolilla yläpohjaa, eikä niitä voi alueellisesti rajata vain tiettyyn osaan yläpohjaa. Alla olevissa kuvissa on on nuolin osoitettu vuotovaurioita. 18/ Kaurialan koulu, rakennus 3 Rakennetekninen kuntotutkimus

19 Tuulettuvuus on rakenteessa paikoin heikolla tasolla. Tuuletusta heikentää rakennuksen leveä runkosyvyys, koska ilmaa on vaikea saada tasaisesti lähes neliön malliseen yläpohjatilaan. Yläpohjan tuulettuvuutta arvioitiin myös hajun perusteella. Tilassa ei haju anna viitettä heikosta ilmanvaihdosta, mutta yleinen pölyn haju tilassa on voimakas. Koska eristeenä on käytetty puhallusvillaa, on haju tyypillinen tämän tyypilliselle ratkaisulle. Ilmankiertoa tilassa arvioitiin lisäksi puurakenteiden kuntoa arvioimalla. Puuosat ovat pääosin puhtaat ja hyväkuntoiset. Vain paikallisesti havaittiin alkavia lahovaurioita. Rakennuksen yläpohjan eristetila viittaa riittävään tuulettumiseen, koska eristeen pinta ei ole harsoontunutta. 19/ Kaurialan koulu, rakennus 3 Rakennetekninen kuntotutkimus

20 5 Ilmatiiveysmittaukset 5.1 Yleistä Rakennuksen ilmatiiveyttä tutkittiin ilmatiiveysmittauksella, joka suoritettiin Hämeenlinnan omana alihankintapalveluna. Tässä kappaleessa on pääkohdittain esitetty tulokset, mutta pääpaino on siinä, miten tulokset vaikuttavat rakennuksen sisäilman laatuun. Kokonaisuudessaan tiiveysmittausraportit ovat tämän raportin liite osiossa. Rakennuksen ilmatiiveyttä tutkittiin ilmatiiveysmittauksella, joka suoritettiin Hämeenlinnan omana alihankintapalveluna. Tässä kappaleessa on pääkohdittain esitetty tulokset, mutta pääpaino on siinä, miten tulokset vaikuttavat rakennuksen sisäilman laatuun. Kokonaisuudessaan tiiveysmittausraportit ovat tämän raportin liite osiossa. Mittaustuloksissa rakennukselle määriteltiin n ja Q.50 -luvu, joiden merkitys on selitetty alla. n. 50 -luku: Ilmanvuotoluku n50 kertoo, montako kertaa rakennuksen ilmatilavuus vaihtuu tunnissa rakennusvaipan vuotoreittien kautta, kun rakennukseen aiheutetaan 50 Pa (pascal) ali- tai ylipaine. Rakennuksen sisätilavuus mitataan ulkovaipan sisäpintojen mukaan, välipohjia ei lasketa ilmatilavuuteen. Q.50 -luku: Ilmanvuotoluvulla q50 kuvataan rakennusvaipan keskimääräistä vuotoilmavirtaa tunnissa 50 Pa paine-erolla kokonaissisämittojen mukaan laskettua rakennusvaipan pinta-alaa kohden (m3/(h m2)). Rakennusvaipan pinta-alaan lasketaan ulkoseinät aukotuksineen sekä ylä- ja alapohja. 5.2 Tulokset ja analysointi Rakennuksen ilmatiiveyttä kuvaavat lukuarvot olivat odotettua heikommat, koska 00-luvulla tehdyssä peruskorjauksessa seiniin on saatujen asiakirjojen perusteella asennettu kauttaaltaan höyrynsulkumuovi. N50-luvuksi mitattiin 5,7 1/h. Lukuarvo yhdessä suoritetun lämpökuvauksen kanssa antaa selkeän viitteen siitä, että rakennuksen ilmanpitävyys on heikolla tasolla ja muovi ei voi olla asennettu tiivisti. Q.50-luku antaa yhtä heikkoa tulosta rakennuksen ilmanpitävyydestä, sillä mitatuksi lukuarvoksi saatiin 7,0 m3/(h m2). Näin heikoilla lukuarvoilla on vaikutusta rakennuksen energiakulutukseen ja välillisesti myös sisäilman laatuun. Jo pienessä alipaineessa rakennus saa korvausilmaa seinärakenteen välistä. Mikrobien kulkeutuminen sisäilmaan on siis mahdollista, pienen vaippavastuksen johdosta. Vuotokohtia selvitettäessä havaitaan, että yläpohjarakenne, sekä sokkelien ja alapohjalaatan liittymäkohdissa on selkeimmät ilmavuodot. Yläpohjarakenteissa liittymien lisäksi tapahtuu laaja-alaista vuotovirtausta myös vaipparakenteen läpi toisin kuin seinäosissa. Merkittävintä tulosten kannalta on kuitenkin se, että seinäliitos ei ole tiivis liittymä ja nurkkaosiltaan, vaan pitkänmalliset vuotokohdat seinän alaosissa aiheuttavat rakenteellista ilmavuotoa hengitysilmaan. Tulosten perusteella vaikuttaa, että muovi saattaa paikoin jopa päättyä ennen lattiarakennetta. Tämä on selkeä rakennustekninen virhe. Sen sijaan alapohjaliittymien muut vuotokohdat eivät suoranaisesti viittaa rakennusvirheeseen, vaan enemmänkin vaikeaan detaljitason toteutettavuuteen. Tulosten kohdalla on keskeistä huomata, että huolellisesti tehty höyrynsulullinen rakennus korjauskohteessa saadaan ilmavuotoluvultaan välille (1,0 1,5)1/h. Vuotoluvun ollessa tässä tapauksessa monin verroin huonompi on todettava, että muovirakenteella ei ole saavutettu tiiveystasoa, joka suunnitteluissa on asetettu tavoitteeksi. Rakennuksen ilmanvaihtotekniikan ja turvallisen sisäilman kannalta tämä on keskeinen puute. Korjaamisessa joudutaan tilanteeseen, jossa joudutaan uudelleen uusimaan hyväkuntoiset ja moitteettomat sisäpinnat. / Kaurialan koulu, rakennus 3 Rakennetekninen kuntotutkimus

21 6 Rakennuksen ilmanvaihto 6.1 Ilmanvaihtojärjestelmä Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä, joka on saneerattu kattavasti vuonna 08 (iv-koneet, kanavat, päätelaitteet) Rakennuksen yleisilmanvaihtoa palvelee koteloidut tulo- ja poistoilmanvaihtokoneet, sekä erilliset huippuimurit. Ilmanvaihtokoneet sijaitsevat iv-konehuoneessa vesikatolla, sekä teknisen työn tilojen yhteydessä olevassa varastossa. Teknisen työn tiloissa on kohdepoistoja (hitsauspaikat, juotospaikka). Erilliset huippuimurit sijaitsevat rakennuksen korkean osan vesikatolla. Ilmanvaihtokoneet on asennettu vuonna 08 tehdyn saneeraustyön yhteydessä (Fläkt Woods, Recair). Ilmanvaihtokoneet ovat hyväkuntoisia, eikä niillä ole uusimistarvetta tarkastelujaksolla (10 vuotta). Tuloilmakoneissa on lämmityspatterit (vesi), mutta ei jäähdytystä. Luokkatiloja palvelevassa tulo- ja poistokoneessa (3TK02) on lämmöntalteenotto (pyörivä / regeneratiivinen). Tuloilmakoneiden suodattimet ovat konekohtaisia pussisuodattimia (suodatusluokka F7). Kiinteistökierroksella tehtyjen havaintojen mukaan tuloilmakoneiden kammiot, pattereiden otsapinnat ja äänenvaimennuslamellien pinnat ovat puhtaita / ehjiä. Kuva 5. Tuloilmakoneen 3TK02 lämmityspatterin otsapinta on puhdas. Säätölaitteet Ilmanvaihtokoneita säädetään, ohjataan ja valvotaan rakennusautomaatiojärjestelmällä. Rakennusautomaatiojärjestelmä on Computek merkkinen ja järjestelmää on uusittu laajasti vuonna 08 tehdyn saneeraustyön yhteydessä (yksittäisiä laitteita voi olla vanhempiakin). Järjestelmällä ei ole paikallista käyttöliittymää, eli järjestelmän alakeskuksessa ei ole paikalliskäyttölaitetta vaan järjestelmän graafinen käyttöliittymä on kaupungin keskusvalvomossa eri rakennuksessa. Ilmanvaihtokanavat ovat sinkittyä peltikanavaa (pyöreää ja kanttikanavaa). Tehdyissä tarkastuksissa tuloilman runkokanavissa ei havaittu merkittäviä pölykertymiä. Luokkatilojen tuloilman päätelaitteet ovat kattohajottajia ja poistoilman päätelaitteet kartioventtiilejä. Päätelaitteet on asennettu vuonna 08 tehdyn saneerauksen yhteydessä. Silmämääräisesti / aistinvaraisesti arvioituna päätelaitteiden sijoittelu ja tyypit vastaavat käyttötarkoitustaan ja tuloilma huuhtelee tiloja tehokkaasti. 21/ Kaurialan koulu, rakennus 3 Rakennetekninen kuntotutkimus

22 Kuva 11. Luokkatilojen tuloilman päätelaitteet ovat kattohajottajia, jotka on asennettu vuonna Lämmitysjärjestelmä Rakennusten lämmöntuotantolaitteet sijaitsevat päärakennuksen (rakennus 2) kellarikerroksessa olevassa lämmönjakohuoneessa. Päärakennusta palveleva kaukolämmön alajakokeskus on valmistettu vuonna 1995 (Cetetherm Oy) ja se palvelee käyttöveden osalta myös lisärakennusta (rakennus 3). Alajakokeskuksessa on kaksi levylämmönsiirrintä, joiden tehot ovat lämmitys (LS1, patteri ja iv-verkko) 1440 kw ja käyttövesi (LS2) 630 kw. Alajakokeskus on tyydyttävän kuntoinen ja sen uusiminen tulee ajankohtaiseksi tarkastelujakson (10 vuotta) loppupuolella. Rakennus 3 patteri ja iv-verkkoa palvelee vuonna 08 asennettu alajakokeskus (Oy GST Group ltd). Alajakokeskuksessa on kaksi levylämmönsiirrintä, joiden tehot ovat 265 kw ja 96 kw. Alajakokeskus on hyväkuntoinen, eikä sillä ole uusimistarvetta tarkastelujaksolla (10 vuotta). Rakennusten peruslämmitystapana on vesikiertoinen lämmitysverkosto (lattia-, patteri- ja IV-verkko). Päärakennuksen sisäpuolinen verkosto on silmämääräisesti arvioituna pääosin alkuperäisiä teräsputkia. Linjasulku- ja säätöventtiilit ovat osin istukkaventtiilejä ja osin käsikahvallisia palloventtiilejä. Istukkaventtiilien toimintakunto on osin huono / epävarma. Rakennuksen 3 lämmitysverkosto putkistovarusteineen on uusittu kattavasti vuonna 08. Linjasulkuja säätöventtiilit ovat käsikahvallisia palloventtiilejä, joissa on mittayhteet. Eristeet ovat mineraalivillakourua, joka on päällystetty muovilevyllä. Lämmitysverkosto on silmämääräisesti arvioituna hyväkuntoinen, eikä sillä ole uusimistarvetta tarkastelujaksolla. 6.3 Vesi- ja viemärijärjestelmä Rakennuksen sisäpuoliset vesijohdot ovat kiinteistökierroksella tehtyjen havaintojen mukaan kupariputkia, jotka on uusittu vuonna 08. Vesijohtoverkoston venttiilit ovat samassa yhteydessä asennettuja palloventtiilejä. Vesijohtojen eristeet ovat mineraalivillaa joka on päällystetty muovilevyllä. Vesijohtoverkosto putkistovarusteineen on hyväkuntoinen eikä sillä ole uusimistarvetta tarkastelujaksolla (10 vuotta). Rakennuksen jätevesiviemärit ovat muoviviemäreitä muhviliitoksin. Silmämääräisesti arvioituna viemärit on uusittu kokonaisvaltaisesti tehdyn saneeraustyön yhteydessä vuonna / Kaurialan koulu, rakennus 3 Rakennetekninen kuntotutkimus

23 7 Yhteenveto ja johtopäätökset 7.1 Tekninen vaurioanalyysi Tutkimuksen perustella rakennuksen vaurioitumisherkkyys on suuri alapohjarakenteiden ja sokkeliliittymien osalta, koska kosteuskuormitus on rakenteille läpi vuoden liian suurta. Alapohjan vaurioitumisessa on eroteltavissa seuraavat vaurioittavat osatekijät: 1. Rakennuksen sokkelivierustat ovat kapilaarisesti kosteutta siirtäviä 2. Salaojitus on rikki ja tukossa ja ympärystäytöt hienojakoista hiekkaa 3. Seinän alajuoksun lähtökorko on niin matalalla, että maakosteus pääsee suoraan siirtymään puu ja eristerakenteisiin. Tämä rakenne on raportissa nimellä piilosokkelirakenne Alapohjalaatan kosteusmittaustarkasteluissa havaittiin, että lähes kauttaaltaan rakennekosteudet ovat hälyttävän korkeat. RH on lähellä 90 % liian monessa tutkimuspisteessä, paikoin jopa sen ylitse. Absoluuttinen kosteuslisä rakennekosteuteen ja sisäilmaan verraten on yli 7 g/m³. Kosteusvaurioituminen alapohjalaatan osalta on siksi mahdollinen ja todennäköinen riskitekijä, joka vaatii korjausta jo lähitulevaisuudessa. Alapohja- seinärakenne liittymien vaurioituminen on sisäilman laatunäkökulmasta riski, koska tutkitun rakennuksen ilmanpitävyys on heikolla tasolla ja osa mikrobituloksista tukee mikrobivauriota alapohjaliittymien osalta. Jos vaurioituminen pääsee alapohjarakenteen osalta etenemään, on lähes mahdotonta estää kosteusvauriomikrobien kulkeutumista myös sisäilmaan. Tilannetta pahentaa se, että alapohjaliittymät ovat heikoin kohta rakennuksen ilmanpitävyydessä. Sisäilman riskejä tarkasteltaessa myös alapohjalaatan vanhat lämpö- ja korvausilmakanaalit ovat potentiaalinen mikrobilähde. Kanaaliosissa tilannetta pahentaa se, että kanaaliin asennettu poistoilmapuhallin ei pidä kaikkia kanaaliosia alipaineisena, koska niillä ei ole ilmayhteyttä. Osa kanavista on siis alipaineistettu, osa ei. Tietyssä rakennuksen alipaineolosuhteessa vuotomahdollisuus kanaalista sisäilmaan on olemassa. Tällöin mikrobipitoinen ilma pääsee rakennuksen hengitysilmaan. Teknisesti arvioituna riski ei ole niin merkittävä, kuin alapohjarakenneliittymien osalta, mutta vaara on teknisesti tarkasteltuna olemassa. Rakennuksen vaurioitumisen pysäyttämiseksi on tärkeää, että alapohjarakenteet saadaan kuivumaan, ja sokkelien kosteusrasitusta merkittävästi pienennettyä. Tärkeää on myös ratkaista se, miten rakennuksen ilmanpitävyyttä vaippaliittymien osalta saadaan parannettua. Nopeaa ja yksinkertaista korjaustapaa ei ole. 00-luvulla suoritettu remontti ei rakenneteknisessä ja kosteusfysikaalisen toiminnan kannalta ole parantanut olosuhteita juuri lainkaan. Korjaustyössä joudutaan siis muun, kun ilmanvaihdon osalta uudelleen korjaamaan samoja asioita, kuin edellisessä remontissa. Vaurioanalyysin näkökulmasta tulee myös miettiä, millaista jatkotoiminta-aikaa rakennukselle haetaan, ja vastaavatko nykyiset rakennuksen tilat toiminnallisesti nykypäivän opetuskäyttöön oikein. Näiden tekijöiden näkökulmasta rakennuksen purkaminen voi olla perusteltua, jos teknisen kunnon lisäksi tilat ovat huonosti koulukäyttöön soveltuvat. Korjauskustannukset tulevat olemaan niin mittavat, että kysymys rakennuksen jatkokäytöstä tulee siksi laajentaa myös muulle kuin tekniselle tasolle. Tekninen näkökulma ei voi olla ainoa peruste korjaamisen puoltamiselle tai rakennuksen purkamiselle. 7.2 Suositeltavat korjaustoimenpiteet Suoritettujen tutkimusten perusteella, rakennukselle suositellaan tässä esitettyjä korjaustoimenpiteitä. Ennen korjaustöitä on kuitenkin tehtävä korjaussuunnittelu, jossa määritetään tarkemmin tehtävät korjaukset detaljitasolla, käytettävät materiaalit, laatuvaatimukset ja laadunvarmistustoimenpiteet. 23/ Kaurialan koulu, rakennus 3 Rakennetekninen kuntotutkimus

24 Välittömät korjaustarpeet Vedenpoistojärjestelmät ja sokkelirakenne Rakennuksen korjaamiseksi on suositeltavaa aloittaa korjaaminen sokkelivierustojen aukikaivamisella, sekä salaojien uusimisella. Sokkelirakenne tulee varustaa tiiviillä bitumikermillä, koska seinärakenteen rungon alaohjauspuu on hyvin lähellä maanpintaa. Rakennuksen sokkeliin suositellaan myös pystysalaojituslevytystä. Sokkelirakenteen vierustäytöt tehdään RT mukaisesti. Alapohjalaatta Alapohjalaatan rakennekosteus tulee saada pienentymään niin, että RH on välillä sisäilman lämpötilasta riippuen. Tähän päästään asentamalla lattialle saneerausjärjestelmällä toteutettu lattialämmitys, sekä kosteuden läpipääsyn mahdollistava pinnoite. Tällainen materiaali on esimerkiksi kosteudelle avoin muovimatto. WC-tilat Raportissa olevien punaiseksi merkittyjen WC-tilojen osalta tulee suorittaa laajamittainen purku, jossa seinärakenteet puretaan vanhoja alle jätettyjä pintoja myöden pois. Uudet WC-rakenteet suositellaan tehtäväksi harkkorakenteisena, tai muusta kiviaineisesta rakennusmateriaalista. Vesikate Sammaleet harjataan tai haravoidaan pois yläpohjan pahimmin sammaloituneilta alueilta. Singelin tasaisuus ja peittävyys tarkistetaan työn jälkeen. Kattoikkunan valokuvut korotetaan joko valmiilla järjestelmillä tai paikan päällä tehtävällä rankarunkorakenteella. Bitumikermi nostetaan niin ylös, että kermin ylösnosto on vähintään 300mm. Valokuvut vaihdetaan 3-kerroksisiksi akryylikuvuiksi (PMMA). Seuraavan 3-5-vuoden aikana suositeltavat toimenpiteet Vaipparakenteiden tiivistäminen Vaipparakenne tulee tiivistää uudelleen ilmanpitävyyden parantamiseksi. Nykyisellään vuotoilmanvaihtoa tapahtuu yläpohjasta, alapohjasta ja ikkunaliittymistä. Hallitun alipaineen ja ilmanvaihtoluvun ylläpitämiseksi tarvitaan vaippaosalta huomattavasti parempaa ilmanpitävyyttä. Yläpohjarakenteet Tuuletusta tehostetaan huippuimurilla, jotka asennetaan vesikatteen läpi tuleviin tuuletusputkiin tai alipainetuulettimiin. Ilman liikkuvuutta yläpohjatilassa tulee imuriasennuksen jälkeen seurata. Vesikate Vesikatteen kuntotarkastusta suositellaan 5 vuoden välein. Kermin jäljellä oleva käyttöikä on 5-10 vuoden välissä, jos rasitusolosuhteet pysyvät samanlaisina. 24/ Kaurialan koulu, rakennus 3 Rakennetekninen kuntotutkimus

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Sisäilmastoseminaari 2014 Petri Annila, Jommi Suonketo ja Matti Pentti Esityksen sisältö Tutkimusaineiston

Lisätiedot

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET LAUSUNTO 8.6.2009 Kaavin kunta / tekninen toimisto Ari Räsänen PL 13 73601 Kaavi YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET Kohde Taustaa Aikaisemmat tutkimukset Kaavin yläaste A-rakennus

Lisätiedot

Tutkimusraportti. Kaurilan koulu, rakennus 2 Rakennetekninen kuntotutkimus. Projekti 306114

Tutkimusraportti. Kaurilan koulu, rakennus 2 Rakennetekninen kuntotutkimus. Projekti 306114 Tutkimusraportti Kaurilan koulu, rakennus 2 Projekti 306114 24.9.2014 Sisältö 1 Tutkimuskohde ja lähtötiedot... 4 1.1 Yleistiedot... 4 1.2 Tehtävä ja työn rajaus... 4 1.3 Tutkimuksen luotettavuus... 5

Lisätiedot

Finnmap Consulting Oy SSM

Finnmap Consulting Oy SSM 1 Idänpuoleinen rakennusosa Liikuntasali Idänpuoleinen rakennusosa Kirjasto Liikuntasali Kuvat 1, 2. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää os. Varistontie 3, Vantaa sijaitsevan koulurakennuksen

Lisätiedot

Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA. Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet

Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA. Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 Rakennetutkimus

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013 1(7) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Oy Matkatalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta 24.09.2013 2(7) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta Tarkastuksen tilaaja:

Lisätiedot

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT Homevaurioiden tutkimisessa pääongelma ei liity: Näytteenoton tekniseen osaamiseen (ulkoisen kontaminaation estäminen,

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011 Työ TILAT: ISÄNNÖINTI: TILAAJA: LASKUTUSOSOITE: VASTAANOTTAJA (T): Läntinen valkoisenlähteentie 50 A Lummenpolun päiväkoti Päiväkodin

Lisätiedot

YLÄPOHJARAKENTEIDEN KORJAUSTARVESELVITYS

YLÄPOHJARAKENTEIDEN KORJAUSTARVESELVITYS YLÄPOHJARAKENTEIDEN KORJAUSTARVESELVITYS Sweco Rakennetekniikka Ratamestarinkatu 7a P.O. Box 88 FI-00521 Helsinki, Finland Telephone +358 207 393 300 Finnmap Consulting Oy VAT FI08711659 Reg.no: 0871165-9

Lisätiedot

ULKOSEINÄN RAJATTU KUNTOTUTKIMUS

ULKOSEINÄN RAJATTU KUNTOTUTKIMUS S i v u 1 / 8 RAPORTTI ULKOSEINÄN RAJATTU KUNTOTUTKIMUS Nikkilän sosiaali- ja terveysasema Jussaksentie 14 04130 Sipoo 11.12.2014 RAPORTIN NUMERO: 14263 TILAAJA: Jukka Haakana, Sipoon kunta VASTAAVA TUTKIJA:

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

YRTTITIEN PÄIVÄKOTI JA LISÄRAKENNUS KOSTEUSKARTOITUS

YRTTITIEN PÄIVÄKOTI JA LISÄRAKENNUS KOSTEUSKARTOITUS 3.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 3 1.1 Yleistiedot 3 1.2 Tehtävä ja lähtötilanne 3 1.3 Aikaisemmat korjaukset ja tutkimukset 3 2 KOSTEUSKARTOITUKSEN TULOKSET 4 2.1 Havainnot

Lisätiedot

T9003 Tutkimusraportti 1(9) Myllypuron ala-asteen sivukoulu ja päiväkoti 23.4.2009 SISÄLLYSLUETTELO

T9003 Tutkimusraportti 1(9) Myllypuron ala-asteen sivukoulu ja päiväkoti 23.4.2009 SISÄLLYSLUETTELO T9003 Tutkimusraportti 1(9) sivukoulu ja päiväkoti 23.4.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUSKOHDE... 2 2 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 2.1 Rakenteiden tutkimukset... 3 2.2 Mikrobit... 3 2.3 Kosteusmittaukset...

Lisätiedot

Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012

Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012 Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012 Vihertien leikkipuistorakennus Vihertie / Uomakuja 12 01620 VANTAA 1. YLEISTÄ Kohteen yleistiedot Vihertien

Lisätiedot

TYÖKOHDE. VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, alapohja Perusmuurin päällä Lattiapinnan/anturan päällä

TYÖKOHDE. VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, alapohja Perusmuurin päällä Lattiapinnan/anturan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 15.10.15 10105 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori kirsi.sjogren@oikeus.fi TYÖKOHDE Enäjärventie 37 28370 Pori VAKUUTUSYHTIÖ

Lisätiedot

16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS

16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS 16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS PERTUN PARAKKIKOULU 05400 JOKELA 05400 JOKELA 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Toimeksiannon laatija... 3 1.3 Toimeksiannon

Lisätiedot

Tutkimusraportti. Ruununmyllyn ala-aste Rakennetekninen kuntotutkimus. Projekti 306373

Tutkimusraportti. Ruununmyllyn ala-aste Rakennetekninen kuntotutkimus. Projekti 306373 Tutkimusraportti Ruununmyllyn ala-aste Projekti 306373 16.12.2014 Sisältö Sisältö... 2 1. Tutkimuskohde ja lähtötiedot... 4 1.1. Yleistiedot... 4 1.2. Tehtävä ja työn rajaus... 5 1.3. Tutkimuksen luotettavuus...

Lisätiedot

Tutkimusraportti. Hämeenlinnan keskuskoulu Rakennetekninen kuntotutkimus. Projekti 306280

Tutkimusraportti. Hämeenlinnan keskuskoulu Rakennetekninen kuntotutkimus. Projekti 306280 Tutkimusraportti Hämeenlinnan keskuskoulu Projekti 306280 2.12.2014 Sisältö Sisältö... 2 Tiivistelmä... 3 1. Tutkimuskohde ja lähtötiedot... 4 1.1 Yleistiedot... 4 1.2 Tehtävä ja työn rajaus... 4 1.3 Tutkimuksen

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 4.6.2013 1(4) Pelimannin ala-aste ja päiväkoti Pelimannintie 16 Helsinki PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 1. TEHTÄVÄ Tarkoituksena oli selvittää ilmanvaihtolaitteiden mahdolliset mineraalivillalähteet

Lisätiedot

Kartoittaja: Toni Jokela p. 0405626050 toni.jokela@kuivaustekniikka.info. Tarkastusraportti. Katon piiloränni vuotanut ja kastellut seinärakenteita

Kartoittaja: Toni Jokela p. 0405626050 toni.jokela@kuivaustekniikka.info. Tarkastusraportti. Katon piiloränni vuotanut ja kastellut seinärakenteita Tarkastusraportti Sivu: 1 (20) Asiakas Vahinkopaikan osoite Yhteyshenkilö Läsnäolijat Pelkosenniemen kunta Koulutie 9 98500 Pelkosenniemi Leinonen Panu (Yhteyshenkilö) p. 00404872445 Panu.Leinonen@pelkosenniemi.fi

Lisätiedot

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero:

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero: RAKENNETEKNINEN SELVITYS LIITE 4 s. 1 1 RAKENTEET 1.1 YLEISKUVAUS Tutkittava rakennus on rakennettu 1970-luvun jälkipuoliskolla. Rakennukseen on lisätty huoltoluukut alustatilaan 1999. Vesikatto on korjattu

Lisätiedot

FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI

FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 27.5.2014 Päärakennus, valmistunut v. 1980 Navettarakennus, valmistunut 1900- luvun alkupuolella Terhi Markkula, Hanna Tuovinen, Vahanen

Lisätiedot

MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1

MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1 MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1 Uomarinteen koulu, Vantaa Mall: Allmän - Stående - 2003.dot ver 1.0 WSP Finland Oy 1 (3) 1. TUTKIMUKSEN KOHDE JA TEHTÄVÄ 1.1 Kohde 1.2

Lisätiedot

S I S Ä I L M A T U T K I M U S

S I S Ä I L M A T U T K I M U S Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 6.6.2011 S I S Ä I L M A T U T K I M U S Simonkallion Koulu Simonkalliontie 1, 01350 Vantaa 2 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 2. TUTKIMUKSET... 3

Lisätiedot

Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus

Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HANGON KAUPUNKI Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sami Heikkilä, Juhani Pirinen Sisällysluettelo 1 Korjaustapaehdotus rakenneosittain...

Lisätiedot

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus 1 Helsingin kaupunki MUISTIO HKR-Rakennuttaja Rakennuttajatoimisto 1 Riitta Harju 9.3.2009 Käpylän peruskoulu Väinölänkatu 7 ja Untamontie 2 00610 HELSINKI Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin

Lisätiedot

Vakuutusyhtiö: TilPuh1: TilPuh2: Koulurakennus Betonirunko/tiiliverhoiltu Harjakatto. Putkien sijainti

Vakuutusyhtiö: TilPuh1: TilPuh2: Koulurakennus Betonirunko/tiiliverhoiltu Harjakatto. Putkien sijainti TILAAJA: Pomarkun Kunta PL 14 29631 Pomarkku MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Juha Paappanen 045 1147 100 KOHDE: Yläaste ja Lukio Lukiotie 5 29630 Pomarkku Vakuutusyhtiö: 93 097 22.09.2011 Sivu: 1 (Kosteuskartoitus)

Lisätiedot

Kortepohjan koulu. Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla VAHANEN JYVÄSKYLÄ OY

Kortepohjan koulu. Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla VAHANEN JYVÄSKYLÄ OY Kortepohjan koulu Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla 1 Yleistietoja rakennuksesta Kortepohjan koulu on valmistunut pääosin 1970-luvulla Kohde on rakennettu neljässä vaiheessa, joista ensimmäisessä

Lisätiedot

Raportti. Yhteystiedot: Isännöitsijä Jyri Nieminen p. 020 743 8254. Tarkastaja/pvm: Janne Mikkonen p. 045 1200 430 / 3.9.2015

Raportti. Yhteystiedot: Isännöitsijä Jyri Nieminen p. 020 743 8254. Tarkastaja/pvm: Janne Mikkonen p. 045 1200 430 / 3.9.2015 As Oy Juhannusaamu c/o Realco Tikkurila Oy Unikkotie 13 01300 Vantaa Raportti Kohde: As Oy Juhannusaamu Juhannustie 2 G Helsinki Tilaaja: Realco Tapani Ollila p. 0400 444 106 Toimeksianto: Kosteuskartoitus

Lisätiedot

Wise Group Finland Oy. Käpylän peruskoulu Untamontie 2

Wise Group Finland Oy. Käpylän peruskoulu Untamontie 2 Wise Group Finland Oy Käpylän peruskoulu Untamontie 2 Untamontie 2 1. Tutkimuksen laajuus ja tutkimusmenetelmät 2. Koonti merkittävimmistä havainnoista ja rakenneosittain 3. Koonti toimenpide-ehdotuksista

Lisätiedot

Kanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014

Kanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014 Kanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014 Sisäilmailta Kanniston koululla 2.9.2014 Tutkimuksen lähtökohta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Kanniston koulussa toisen kerroksen

Lisätiedot

Käytävä: - Käytävältä ei havaittu vauriojälkiä / kohonneita kosteusarvoja pintakosteuden ilmaisimella.

Käytävä: - Käytävältä ei havaittu vauriojälkiä / kohonneita kosteusarvoja pintakosteuden ilmaisimella. KIINTEISTÖCONTROL OY www.vahinkopalvelu.com Raportti Tuomas Konsala Puh: 044-556 1132 Sertifikaatti Nro VTT-C-9740-24-13 tuomas.konsala@vahinkopalvelu.com Osoite: Talvitie 10 B106,B104 20610 Turku Asukas:

Lisätiedot

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka KUNTOARVIOISTA: A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kauhava; Pernaan koulu KUNTOARVIO Rakennukset ovat rakennusteknisiltä osiltaan tyydyttävässä sekä osin vain välttävässä kunnossa. Merkittävimmät kustannukset

Lisätiedot

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi 1 (7) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS RAPORTTI Rakennuskohde Asiakirjan sisältö MYYRMÄEN AMMATTIKOULU ASUNTOLA Ojahaantie

Lisätiedot

Rauno Pakanen tutkimusinsinööri, sertifioitu kosteudenmittaaja. Gsm 050 4680020 e-mail rauno.pakanen@kortes.fi

Rauno Pakanen tutkimusinsinööri, sertifioitu kosteudenmittaaja. Gsm 050 4680020 e-mail rauno.pakanen@kortes.fi TIIVISTELMÄ Ryhmäperhepäiväkoti Okariina, Vantaa, märkätilojen rakenne- ja kuntoselvitys. Tutkimuksen tilaajana oli Arto Alanko Vantaan kaupungin tilakeskuksesta. Päiväkodin märkätilojen rakenne- ja kuntoselvitys

Lisätiedot

KIMOKUJAN KOULU KELLARITILOJEN KOSTEUSKARTOITUS

KIMOKUJAN KOULU KELLARITILOJEN KOSTEUSKARTOITUS KIMOKUJAN KOULU KELLARITILOJEN SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 3 1.1 Kiinteistön perustiedot 3 1.2 Tehtävä 3 1.3 Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus 3 1.4 Aikaisemmin todetut

Lisätiedot

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen MERKKIAINEKOE Korjausrakentaminen PÄIVÄYS PROJEKTI Tiivistyskorjauksen laadunvalvonta, mallihuoneen merkkiainekoe TILAAJA Vantaan kaupunki KOHDE Lintukallionkuja 6, 01620 Vantaa 2(8) SISÄLTÖ 1. YHTEYSTIEDOT...

Lisätiedot

KORJAUSTARVEARVIO 52182.38 17.1.2014

KORJAUSTARVEARVIO 52182.38 17.1.2014 52182.38 17.1.2014 Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut -liikelaitos Katja Tähtinen Raatihuoneenkatu 9, 2. krs, PL 84 13101 Hämeenlinna katja.tahtinen@hameenlinna.fi Tutkimuskohde Nummen koulu, Kylätie

Lisätiedot

Hiidenkiven peruskoulu Helsingin kaupungin kiinteistövirasto. TUTKIMUSRAPORTTI Ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toiminta 9.10.

Hiidenkiven peruskoulu Helsingin kaupungin kiinteistövirasto. TUTKIMUSRAPORTTI Ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toiminta 9.10. TUTKIMUSRAPORTTI Ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toiminta Hiidenkiven peruskoulu Helsingin kaupungin kiinteistövirasto 9.10.2012 Korjausrakentaminen ja Tutkimus Hiidenkiven peruskoulu TUTKIMUSRAPORTTI

Lisätiedot

Anttilan koulu, korjaustapaehdotus rakenneosittain

Anttilan koulu, korjaustapaehdotus rakenneosittain S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LOHJAN KAUPUNKI Anttilan koulu, korjaustapaehdotus rakenneosittain FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Jokelainen Heidi-Johanna Sisällysluettelo 1 Korjaustapaehdotus rakenneosittain...

Lisätiedot

Mittauspöytäkirja. Sivuja:1/10. Vastaanottaja: Gun Adamsson. Mätsästäjänkuja 7 A 3, Tammisaari. Tutkimus pvm: 14.8.15. Raportointi pvm: 14.

Mittauspöytäkirja. Sivuja:1/10. Vastaanottaja: Gun Adamsson. Mätsästäjänkuja 7 A 3, Tammisaari. Tutkimus pvm: 14.8.15. Raportointi pvm: 14. Sivuja:1/10 Vastaanottaja: Gun Adamsson Mittauspöytäkirja Kohde: Toimeksianto: Mätsästäjänkuja 7 A 3, Tammisaari Pintamittaus Tutkimus pvm: 14.8.15 Raportointi pvm: 14.815 Yhteyshenkilö: Gun Adamsson Tutkijat:

Lisätiedot

KOSTEUS-, KUITU- JA IV-KARTOITUS

KOSTEUS-, KUITU- JA IV-KARTOITUS S i v u - 1 - RAPORTTI KOSTEUS-, KUITU- JA IV-KARTOITUS KOy Korson toimistokeskus Naalipolku 6 01450 Vantaa 12.7.-10.8.2011 RAPORTIN NUMERO: 21140 TILAAJA: Jari Porthén, Realco Oy VASTAAVA TUTKIJA: Mikko

Lisätiedot

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta 1 Ryömintätilaisten alapohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015 MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET Mittausraportti 2 (11) 1 YLEISTIEDOT 1.1 Tutkimuskohde Kenraalintie 6 01700 Vantaa 1.2 Tutkimuksen tilaaja Vantaan

Lisätiedot

ILMATIIVEYSTUTKIMUS 51392.62 25.3.2014. Vantaan kaupunki Jouni Räsänen Kielotie 13 01300 Vantaa Sähköposti: Jouni.Rasanen@vantaa.

ILMATIIVEYSTUTKIMUS 51392.62 25.3.2014. Vantaan kaupunki Jouni Räsänen Kielotie 13 01300 Vantaa Sähköposti: Jouni.Rasanen@vantaa. 539.6 5.3.04 Vantaan kaupunki Jouni Räsänen Kielotie 3 0300 Vantaa Sähköposti: Jouni.Rasanen@vantaa.fi Tutkimuskohde Martinlaakson koulu ILMATIIVEYSTUTKIMUS MERKKIAINEKOKEET JA VUOTOLUKUMITTAUS TULOSTEN

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ A12076. Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ A12076. Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012 Työ KOHDE: TILAT: Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Kerrokset 1,2,3,4 ja Iv-konehuone TILAAJA: Anne Krokfors ISÄNNÖINTI: Vantaan kaupunki

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4111/2015 1/9

KK-Kartoitus RAPORTTI 4111/2015 1/9 KK-Kartoitus RAPORTTI 4111/2015 1/9 Tammisentie 4, 63700 Ähtäri Omakotitalon kuntokartoitus 4.12.2015 klo 13.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4111/2015 2/9 Tilaus 18.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS

ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS Vantaan taidemuseo, Paalutori 3 01600 VANTAA Raportointi pvm: 26.3.2012 Työ A12283 KOHDE: TILAT: TILAAJA: ISÄNNÖINTI: Vantaan Taidemuseo, Paalutori 3 01600 VANTAA Näyttelytila

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

Esiselvitys Korjaustarvearvio. Limingan nuorisotalo Alapääntie 5 91900 Liminka

Esiselvitys Korjaustarvearvio. Limingan nuorisotalo Alapääntie 5 91900 Liminka Esiselvitys Korjaustarvearvio Limingan nuorisotalo Alapääntie 5 91900 Liminka Hanke 8671/2014 Inspecta Sörnäistenkatu 2 00580 Helsinki Puh. 010 521 600 Fax. 010 521 6002 asiakaspalvelu@inspecta.com Y-tunnus:

Lisätiedot

KARTOITUSRAPORTTI. Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013

KARTOITUSRAPORTTI. Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013 KARTOITUSRAPORTTI Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013 KARTOITUSRAPORTTI 2 KOHDETIEDOT... 3 LÄHTÖTIEDOT... 4 RAKENTEET... 4 SUORITETUT TYÖT SEKÄ HAVAINNOT... 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET...

Lisätiedot

VANTAAN KESKUSVARIKKO VALOKUVAT 1 (5)

VANTAAN KESKUSVARIKKO VALOKUVAT 1 (5) 1 (5) Kuva 1. Toimistosiiven itäpää ja korkeamman korjaamosiiven pohjoispääty. Kuva 4. Vesi vuotaa kuvassa keskellä näkyvän kellon päälle. Vuoto on peräisin ylemmältä katolta, ei ylösnostosta. Kuva 2.

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS 1(8) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Koulutalo. Valtakatu 34. 53100 Lappeenranta 29.08.2013

KUNTOTARKASTUS 1(8) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Koulutalo. Valtakatu 34. 53100 Lappeenranta 29.08.2013 1(8) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 34 53100 Lappeenranta 29.08.2013 2(8) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 34 53100 Lappeenranta Tarkastuksen tilaaja:

Lisätiedot

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki 1 Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki Sisällysluettelo Hankkeen yleistiedot... 2 Laatutavoitteet... 3 Kosteusriskit... 4 Kuivumisajat... 5 Olosuhdehallinta... 6 Eritysohjeet... 7 Valvonta ja mittaus...

Lisätiedot

KOSTEUSKARTOITUS. Korsontie 52 01450 Vantaa 1/6. Työnumero: 09187. Scan-Clean Oy Y-tunnus: 0690693-8. www.asb.fi 24 h päivytys puh: +358 40 717 9330

KOSTEUSKARTOITUS. Korsontie 52 01450 Vantaa 1/6. Työnumero: 09187. Scan-Clean Oy Y-tunnus: 0690693-8. www.asb.fi 24 h päivytys puh: +358 40 717 9330 1/6 KOSTEUSKARTOITUS Korsontie 52 01450 Vantaa Työnumero: 09187 Scan-Clean Oy Y-tunnus: 0690693-8 www.asb.fi 24 h päivytys puh: +358 40 717 9330 Konalankuja 4, 00390 Helsinki puh: 0207 311 140 faksi: 0207

Lisätiedot

Satomäen päiväkoti Akanapolku 2 01370 VANTAA

Satomäen päiväkoti Akanapolku 2 01370 VANTAA 17.3.2006 KOSTEUSVAURIOKARTOITUSRAPORTTI Satomäen päiväkoti Akanapolku 2 01370 VANTAA ASB-YHTIÖT, ASB Consult Oy Ab, Helsinki Timo Salonen (GSM 040 5111 453) Rakennusarkkitehti KOSTEUSVAURIOKARTOITUS/

Lisätiedot

Raportti Työnumero: 051321701024

Raportti Työnumero: 051321701024 Sivuja:1/8 Vastaanottaja: Sami Liukkonen Vanamontie 24 15610 Lahti Raportti Työnumero: 051321701024 Kohde: Toimeksianto: Okt Liukkonen Vanamontie 24 15610 Lahti Home-epäilyn tutkiminen Tutkimus pvm: 13.9.2013

Lisätiedot

Proj. nro 3318 Asunto Oy Jyväskylän Tavintie Tavintie 8 A 1 40400 JYVÄSKYLÄ

Proj. nro 3318 Asunto Oy Jyväskylän Tavintie Tavintie 8 A 1 40400 JYVÄSKYLÄ Proj. nro 3318 Asunto Oy Jyväskylän Tavintie Tavintie 8 A 1 40400 JYVÄSKYLÄ Raportti Kuntotarkastus asuntokauppaa varten 17.06.2013 Laukaantie 4, Fax 0 10 322 0909 pts@pts.fi www.pts.fi Tekijä: Juhana

Lisätiedot

SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta. Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus

SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta. Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus Ilmatiiveysraportti 2010 SISÄLTÖ 1 KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Mittauksen tavoite... 3 1.2 Mittauksen tekijä... 3

Lisätiedot

SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS

SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS Sivu 1 / 6 SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS MATTILAN PÄIVÄKOTI Hirsitie 2, 04340 Tuusula 1.4.2012 TILAAJA: Pertti Elg, Rakennusmestari, Tuusulan kunta TUTKIJA: Jari Järveläinen, Jakitec Ky Sivu

Lisätiedot

Kaunialan sotavammasairaala

Kaunialan sotavammasairaala 1/12 1. A- ja B-siiven pääsisäänkäynti, julkisivu itään. 2. A-siipi, julkisivu etelään. Maanpinta viettää rakennukseen päin. 3. A- ja B-siiven vesikatto on huonokuntoinen. Ylimmässä kerroksessa on ollut

Lisätiedot

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123 04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 990-200 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA 25.03.2013 Rakennus A Rakennus B Sisällys Esipuhe... 1 Yleistä kiinteistöstä... 2 Asiakirjat...

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI

LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI 1(28) LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI 2(28) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTIETOA KOHTEESTA... 3 2 YLEISTIETOA KUVAUKSESTA JA KUVAUSOLOSUHTEET... 3 2.1 Yleistietoa kuvauksesta... 3 2.2 Kuvausolosuhteet... 4 3

Lisätiedot

PL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

PL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI raportointipäivä : 4.8.2011 Työ : TILAAJA: Vantaan kaupunki ISÄNNÖINTI: Vantaan kaupunki / HUOLTO: Kouluisäntä: 0400 765 713 LASKUTUSOSOITE: Vantaan Kaupunki PL 6007 00021, Laskutus 153021000

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ 70-1351. Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ 70-1351. Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012 Työ 70-1351 KOHDE: TILAT: TILAAJA: Peltoniemenkuja 1 4, 01760 VANTAA Kytöpuiston koulun tiloissa toimivan hammashoitolan 2 kerroksen käytävä,

Lisätiedot

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset

Lisätiedot

RS-1 KOSTEUSKARTOITUS

RS-1 KOSTEUSKARTOITUS RS-1 KOSTEUSKARTOITUS Ollilantie 1 A 6, 90440 Kempele Kosteuskartoituspäivä 03.12.2014 Paavo Havaksen Tie 5 F FI-90570 Oulu p. 0207 495 674 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 RS-1 KOSTEUSKARTOITUS

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet rakenteille on esitetty kohdassa 5.2. Vesa Kontio Gsm 040 7601317 tutkija

Jatkotoimenpiteet rakenteille on esitetty kohdassa 5.2. Vesa Kontio Gsm 040 7601317 tutkija TIIVISTELMÄ Simonmetsän päiväkodissa, Raatetie 25, 01350 Vantaa tehtiin kosteusvauriokartoitus loka-marraskuussa 2004. Tutkimuksen tilaajana oli Vantaan kaupungin tekniseltä toimialalta kaupunginarkkitehti

Lisätiedot

192-0200-9701 1 (5) Jouni Räsänen, RI (09) 887 9265 jor@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä

192-0200-9701 1 (5) Jouni Räsänen, RI (09) 887 9265 jor@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä 1 (5) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS Rakennuskohde RAPORTTI Asiakirjan sisältö SIMONKYLÄN KOULU Koivukyläntie 52

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 Niinimaantie 691, 63210 Niinimaa Omakotitalon kuntokatselmus 9.12.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 2/7 Tilaus 2.12.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

Kosteuskartoitusraportti

Kosteuskartoitusraportti Kosteuskartoitusraportti Työnumero: 6392 Aloituspäivä: 21.07.2014 Mittaaja: Jani Kärkkänen p.050-5936931, jani.karkkanen@priimax.fi, Sertifioitu rakenteiden kosteudenmittaaja: VTT-C-3137-24-08 Mittalaite:

Lisätiedot

Lassila &Tikanoja Oyj Vahinkosaneeraus Martti Kuosmanen, 050-385 7090, martti.kuosmanen@lassila-tikanoja.fi Vahinkokartoittaja

Lassila &Tikanoja Oyj Vahinkosaneeraus Martti Kuosmanen, 050-385 7090, martti.kuosmanen@lassila-tikanoja.fi Vahinkokartoittaja Vahinkokartoitus Kohdetiedot Kiinteistön nimi As Oy Vantaan Rajakorpi Osoite Moreenikuja 8 B 01700 Vantaa Vahinkotapahtuma Vesivahinko Tilauspvm 12.9.2013 Kartoitus / mittaukset 16.9.2013 Raportti 16.9.2913

Lisätiedot

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti 2/9 Rekkatie 3 80100 Joensuu Tapani Hirvonen Kiteen kaupunki / Tekninen keskus Kiteentie 25 82500 Kitee Kohde Tuhkala

Lisätiedot

Insinööritoimisto AIRKOS Oy Y. 11108969-6 HYRSYLÄN KOULU RAKENTEIDEN MIKROBINÄYTTEET

Insinööritoimisto AIRKOS Oy Y. 11108969-6 HYRSYLÄN KOULU RAKENTEIDEN MIKROBINÄYTTEET Y. 11108969-6 HYRSYLÄN KOULU RAKENTEIDEN MIKROBINÄYTTEET 30.3.2015 YLEISTIEDOT 1.1 Kohde Hyrsylän koulu Hyrsyläntie 169 09430 SAUKKOLA 1.2 Tilaaja Lohjan kaupunki Tekninen toimi/tilapalvelut Kari Koljonen

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa. Tutkimus pvm: 16.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa. Tutkimus pvm: 16.10. Sivuja:1/24 Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson Kuntokartoitus Kohde: Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa Tutkimus pvm: 16.10.15 Raportointi pvm: 25.10.15 Läsnä olleet: Omistajat sekä

Lisätiedot

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197 Vastaanottaja: Kimmo Valtonen Sivuja:1/7 Tutkimusraportti Kohde: Toimeksianto: Taipalsaaren sairaala Os. 13 huone 2 Kirjamoinkaari 54915 SAIMAANHARJU Kosteuskartoitus Tilaaja: Kimmo Valtonen 14.4 Läsnäolijat:

Lisätiedot

PÄIVÄKUMMUN PÄIVÄKOTI

PÄIVÄKUMMUN PÄIVÄKOTI 9.5.2007 ALUSTATILASELVITYS PÄIVÄKUMMUN PÄIVÄKOTI Ilosjoentie 11 01420 VANTAA ASB-YHTIÖT, ASB-Consult Oy Ab, Helsinki Asko Karvonen (GSM 0400 646 244) Insinööri (AMK) Alustatilaselvitys/ Päiväkummun päiväkoti

Lisätiedot

Raportti Työnumero: 051421400493

Raportti Työnumero: 051421400493 Vastaanottaja: RISTO VILKKI MIKKELIN KAUPUNKI Sivuja:1/24 Raportti Kohde: Toimeksianto: LAUNIALAN KOULU SAIMAANNORPANKATU 1 50190 MIKKELI SISÄILMANLAATUUN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN SELVITYS Tutkimus pvm:

Lisätiedot

6.3.2006. Tutkimuksen tekijä: Hannu Turunen Laboratoriopäällikkö EVTEK-ammattikorkeakoulu puh: 040-5852874 email: hannu.turunen@evtek.

6.3.2006. Tutkimuksen tekijä: Hannu Turunen Laboratoriopäällikkö EVTEK-ammattikorkeakoulu puh: 040-5852874 email: hannu.turunen@evtek. Lämpökuvausraportti Yrttitien päiväkodin lisärakennus Tutkimuksen tekijä: Laboratoriopäällikkö puh: 040-5852874 email: hannu.turunen@evtek.fi 1 Sisällys Lämpökuvausraportti... 1 Yhteenveto... 3 Kohteen

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 Venetie 2, 63100 Kuortane Omakotitalon katselmus 1.6.2016 klo 09.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 2/7 Tilaus 23.5.2016: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Yrttitien päiväkoti, sisäilmatutkimus Tutkimusselostus 22.12.2010

TIIVISTELMÄ. Yrttitien päiväkoti, sisäilmatutkimus Tutkimusselostus 22.12.2010 TIIVISTELMÄ Yrttitien päiväkodin laajennuksen sisäilmatutkimus. Tutkimuksen tilaajana oli rakennesuunnitteluinsinööri Jouni Räsänen Vantaan kaupungin tilakeskuksesta. Sisäilmatutkimukset suoritettiin lokakuussa

Lisätiedot

Tutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5

Tutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5 HB Sisäilmatutkimus Oy 29.12.2011 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Vantaan kaupunki Tilakeskus / Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa Tutkimusraportti, Leppäkorven

Lisätiedot

Jukka Korhonen Tervontie 4 72210 TERVO. Kiinteistön huoltajat, Pekka Ruotsalainen, Jussi Timonen ja Jouni Tissari

Jukka Korhonen Tervontie 4 72210 TERVO. Kiinteistön huoltajat, Pekka Ruotsalainen, Jussi Timonen ja Jouni Tissari MittaVaT Oy MUISTIO 1/6 KOHDE TILAAJA TUTKIJA Tervon kunta Opettaja asuntola Tervon kunta Jukka Korhonen Tervontie 4 72210 TERVO MittaVaT Oy Jouni Tissari ja Jussi Timonen P. 040-7606243 AIKA 26.2.2014

Lisätiedot

Kartoittaja: Esa Ahlsten 040 505 8437 esa.ahlsten@wdkuivaus.fi. E, Kiskonen 040 5000 9981 kirsi-tiina.kiskonen@op.fi

Kartoittaja: Esa Ahlsten 040 505 8437 esa.ahlsten@wdkuivaus.fi. E, Kiskonen 040 5000 9981 kirsi-tiina.kiskonen@op.fi Sivu 1/7 Kartoitusraportti: Päivämäärä: 28.9.2011 Kartoittaja: Esa Ahlsten 040 505 8437 esa.ahlsten@wdkuivaus.fi Tilaaja: Markku Mikkelson 040 735 1908 Laskutus: Kohde: Osoite/asukas: As Oy Hösmärinmäki,

Lisätiedot

Kartoittaja: Toni Jokela p. 0405626050 toni.jokela@kuivaustekniikka.info. Tarkastusraportti. Vuoto siivouskomerossa rättipatterille tulevassa putkessa

Kartoittaja: Toni Jokela p. 0405626050 toni.jokela@kuivaustekniikka.info. Tarkastusraportti. Vuoto siivouskomerossa rättipatterille tulevassa putkessa Tarkastusraportti Sivu: 1 (15) Asiakas Vahinkopaikan osoite Yhteyshenkilö Läsnäolijat Pelkosenniemen kunta Koulutie 9 98500 Pelkosenniemi Jarkko Vuorela (Yhteyshenkilö) p. 0407044508 jarkko.vuorela@pelkosenniemi.

Lisätiedot

Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus

Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus Satakunnan Rakennekuivaus Oy 11-12.11.2015 Korjaamonkatu 5 28610 Pori Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus Kohde: As Oy Kotivainio Tilaaja: Euran kunta / Rantanen Markus Kotivainiontie 3 Sorkkistentie

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10. Sivuja:1/17 Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Kuntokartoitus Kohde: Von Julinintie 169, Fiskars Tutkimus pvm: 21.10.15 Raportointi pvm: 8.11.15 Tutkija: Rakennusmestari Mikael

Lisätiedot

Tutkimusraportti Kosteuskartoitus Työmääräys

Tutkimusraportti Kosteuskartoitus Työmääräys Sivu 1 / 10 Jokisenkuja 15 05200 Nurmijärvi Sivu 2 / 10 Kohde Jokisenkuja 15 05200 Nurmijärvi Tilaaja Emmi Joru Killingholmankuja 3 A 18 00810 Helsinki Aika 25. 27.4.2013 Laajuus Tarkastukset Mittari Pohjatiedot

Lisätiedot

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013 Kiinteistön tiedot Rakennuksen nimi Rakennuksentyyppi Sijainti Tontin tiedot Ketorinne Asuinkerrostalo Ketomaantie 2 A, 41340 LAUKAA P-ala n. 2690 m 2, määräala 410-409-0016-0000 Lääkärilä Rakennusten

Lisätiedot

Lotta Yrjänä ja Sami Rissanen Puustellintie 35 72400 PIELAVESI lotta.yrjana@mittavat.fi jouni.tissari@mittavat.fi

Lotta Yrjänä ja Sami Rissanen Puustellintie 35 72400 PIELAVESI lotta.yrjana@mittavat.fi jouni.tissari@mittavat.fi MittaVaT Oy MUISTIO 1/11 KOHDE TILAAJA TUTKIJA Tervon kunta Opettajain asuntola Tervon kunta Jukka Korhonen Tervontie 4 72210 TERVO MittaVaT Oy Lotta Yrjänä ja Sami Rissanen lotta.yrjana@mittavat.fi AIKA

Lisätiedot

VALOKUVAT LIITE 1 1(8)

VALOKUVAT LIITE 1 1(8) VALOKUVAT LIITE 1 1(8) Kuva 1. Keittiön vastaisen seinän rakenteena oli luokan puolella tiilikuori ja keittiön puolella betonikuori, joiden välissä oli mineraalivillaa 40 mm. Seinästä mitattiin rakennekosteuksia

Lisätiedot

PÄÄSKYVUOREN KOULU, B-siipi. (Talvitie 10, Turku)

PÄÄSKYVUOREN KOULU, B-siipi. (Talvitie 10, Turku) 1 PÄÄSKYVUOREN KOULU, B-siipi (Talvitie 10, Turku) B-siiven rakennetekninen tutkimus, tutkimustulokset 1.3.2016 2 Kohdetiedot Kohde: Pääskyvuoren koulu, B-siipi Talvitie 10, 20610 Turku Tilaaja: Tilaajan

Lisätiedot

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Ruusuvuoren koulu VANTAA. Vaihe I Lähtötilanne -10 -15-15,2 C. Tutkimuslaitos Tutkija

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Ruusuvuoren koulu VANTAA. Vaihe I Lähtötilanne -10 -15-15,2 C. Tutkimuslaitos Tutkija 1/12 L Ä M P Ö K U V A U S Kuntotutkimus Ruusuvuoren koulu VANTAA Vaihe I Lähtötilanne Alue: -15,8 C 11,9 C 10 5 Piste: 1,6 C 0-5 -10-15 -15,2 C Tutkimuslaitos Tutkija Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakennuslaboratorio

Lisätiedot

31.08.15 9970 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN

31.08.15 9970 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 31.08.15 9970 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL9 32701 Huittinen sanna.paivaniemi@oikeus.fi TYÖKOHDE. Karhiniementie 22 32730

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 601/2016 1/5

KK-Kartoitus RAPORTTI 601/2016 1/5 KK-Kartoitus RAPORTTI 601/2016 1/5 Kohde: Homesojantie 4 as. 5 60800 Ilmajoki Tilaus 5.1.2016: Laskutusosoite: Etelä-pohjanmaan ulosottovirasto / Peltoniemi Pasi Etelä-pohjanmaan ulosottovirasto Rivitalo

Lisätiedot