Yrityksen tutkimus- ja kehitystoiminnan ulkoisvaikutukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrityksen tutkimus- ja kehitystoiminnan ulkoisvaikutukset"

Transkriptio

1 Yrityksen tutkimus- ja kehitystoiminnan ulkoisvaikutukset Petri Rouvinen Teknologiakatsaus 209/2007

2 Yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan ulkoisvaikutukset Petri Rouvinen Etlatieto Oy Teknologiakatsaus 209/2007 Helsinki 2007

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 500 miljoonaa euroa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitukseen. Teknologiaohjelmat Tekesin valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin teknologiaohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Teknologiaohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta teknologiaohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN X ISBN Kansi: Oddball Graphics Taitto: DTPage Oy

4 Esipuhe Tämä julkaisu on laadittu Etlatieto Oy:n ja Tekesin Ulkoisvaikutukset teknologian leviämisen moottorina -hankkeen loppuraportiksi. ETLA-yhteisössä hanketta ovat johtaneet Petri Rouvinen ja Pekka Ylä-Anttila sekä Tekesissä Jari Hyvärinen ja Markus Koskenlinna. Hankkeeseen ovat lisäksi osallistuneet Justin Byma (Cornell University), Annu Kotiranta (ETLA ja Helsingin yliopisto), Aija Leiponen (Cornell University), Mika Maliranta (ETLA) ja Pierre Mohnen (University of Maastricht ja UNU-MERIT). Hankkeessa on järjestetty kolme workshopia ja seminaaria Tekesissä ja ETLAssa vuosina Lisäksi tuloksia on esitetty neljässä tieteellisessä konferenssissa: Kansantaloustieteen päivillä 2006, Jyväskylän kesäpäivillä 2006, The 33 rd conference of the European Association for Research in Industrial Economics (EARIE), Amsterdamissa 2006 sekä the Academy of Management 2007 Annual Meeting:ssä, Philadelphiassa Tämän raportin lisäksi hankkeessa on laadittu kaksi muuta julkaisua. Lisäksi hankkeeseen liittyen tullaan julkaisemaan kaksi artikkelia kansainvälisissä tieteellisissä aikakauskirjoissa. Tekes kiittää Etlatieto Oy:ta ja hankkeen muita toteuttajia hyvästä lopputuloksesta ja mahdollisuudesta syventyä tähän tärkeään ja mielenkiintoiseen aiheeseen. Helsingissä toukokuussa 2007, Jari Hyvärinen Tekes

5 Tiivistelmä Tässä raportissa kuvataan yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan (t&k:n) ulkoisvaikutuksia lähinnä siten kun aihetta on käsitelty empiirisessä taloustieteellisessä kirjallisuudessa. Raportissa käsitellään laajasti ilmiön eri puolia ja siihen liittyviä innovaatiopoliittisia näkökohtia. Ulkoisvaikutuksilla tarkoitetaan tässä ensisijaisesti tilannetta, jossa yrityksen t&k-toiminnan hedelmät (uudet tuote-, prosessi- ja liiketoiminta-ajatukset ja -ideat) hyödyttävät muita tavoilla, joista kyseinen t&k:ta harjoittanut yritys ei saa täyttä korvausta tai joita se ei huomioi t&k-toiminnan laajuudesta ja muodosta päättäessään. Tällä rajauksella korostuvat erityisesti tiedolliset ulkoisvaikutukset, jotka ovat pääsääntöisesti positiivisia. Yrityksen näkökulmasta vastaanotetut tiedolliset ulkoisvaikutukset ovat tervetullut lisäpanos oman tarjonnan ja tuotannon kehittämisessä. Toisaalta nykyisille tai mahdollisille tuleville kilpailijoille lähetetyt ulkoisvaikutukset vähentävät omasta t&k:sta itselle koituvia hyötyjä. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta tiedon mahdollisimman laaja hyödyntäminen niin vaihdannan kuin ulkoisvaikutustenkin kautta on tärkeää laajasti ymmärrettynä se voidaan nyky-yhteiskunnassa nähdä hyvinvointimme perustaksi. Toisaalta myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta on oltava riittävät kannustimet tiedon yksityiselle tuottamiselle, mikä ainakin joiltain osin edellyttää ulkoisvaikutusten rajoittamista. Laajan taloustieteellisen tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että t&k:lla ja innovaatiotoiminnalla laajemminkin on merkittäviä ja pääsääntöisesti positiivisia ulkoisvaikutuksia. Keskimäärin t&k:n sosiaalinen tuotto (= yksityinen + ei-yksityinen tuotto) on noin kaksinkertainen sen alkuperäiselle harjoittajalle koituvaan yksityiseen tuottoon verrattuna (ei-yksityisellä tarkoitetaan tässä kaikille muille tahoille koituvia tuottoja). Keskimäärin ulkoisvaikutukset lisäävät investointeja niin aineettomaan kuin aineelliseen pääomaan, mutta vähentävät muiden tuotantopanosten kysyntää. Eri organisaatiot poikkeavat merkittävästi toisistaan ulkoisvaikutusten lähteinä ja niiden hyödyntäjinä. Koska ulkoisvaikutuksista hyötyminen vaatii riittävän oman omaksumiskyvyn ja mahdollisuuden soveltaa vastaanotettua tietoa liiketoiminnassa, korkeamman osaamistason yritykset hyötyvät niistä enemmän. Suomalaisessa innovaatiopolitiikassa ollaan ensisijaisesti kiinnostuneita kotimaan kansalaisten hyvinvoinnista: Suomeen jäävä yksityinen tuotto on yhteydessä innovaatiotoimintaa harjoittavan yrityksen kotimaiseen omistukseen; Suomeen jäävä ulkoisvaikutuksiin liittyvä ei-yksityinen tuotto riippuu positiivisten ja negatiivisten rahamääräisten, tiedollisten ja muiden ulkoisvaikutusten lähettäjien ja vastaanottajien maantieteestä sekä vaikutusten alueellisesta kohdentumisesta. Tässä kontekstissa yksittäisen yrityksen innovaatiotoiminnan tukemisen pääasiallisena motiivina lienee muiden alojen Suomessa toimiville ja/tai suomalaisomisteisille yrityksille koituvat tiedolliset ulkoisvaikutukset sekä kansalaisille muun muassa t&k-työssäoppimisen kautta koituvat hyödyt. Ulkoisvaikutusten näkökulmasta politiikantekijän tulisi periaatteessa maksimoida interventioilla aikaansaatavan Suomeen jäävän sosiaalisen nettotuoton lisäystä. Lähes ylitsepääsemätön käytännön ongelma on, miten toteuttaa tätä periaatetta sillä puutteellisella tiedolla, joka viranomaisella on käytettävissä hankkeen suunnitteluvaiheessa ennen sen varsinaista toteutusta. Ulkoisvaikutuskirjallisuuden nykytila on sen hyödyntäjän kannalta heikko. Osin tästä voi syyttää globaalia tutkijayhteisöä, mutta syytä on itse ilmiössäkin: arvaamattomana ja satunnaisena sekä lähes määritelmän mukaan aineettomana ja ylös kirjaamattomana ulkoisvaikutukset ovat tutkimuskohteina vähintäänkin haastavia.

6 Sisällysluettelo Esipuhe Tiivistelmä 1 Johdanto Keskeiset käsitteet Ulkoisvaikutukset taloustieteessä ja innovaatiopolitiikassa Ulkoisvaikutusten kuvaus Aiempi kansainvälinen kirjallisuus Uusin kansainvälinen kirjallisuus Perinteisiä tuotantofunktiotutkimuksia Ulkoisvaikutusten aikaansaamista ja välittymistä sivuavia tutkimuksia Kansallisia alueellisia ulkoisvaikutuksia sivuavia tutkimuksia Ylikansallisten ulkoisvaikutusten tutkimuksia Muita ulkoisvaikutustutkimuksia Havaintoja uusimmasta kansainvälisestä kirjallisuudesta Kotimainen kirjallisuus Huomioita kirjallisuudesta Yleishavaintoja elinkeinopolitiikasta ja ulkoisvaikutuksista Elinkeinopolitiikan lähtökohdat Elinkeinopolitiikka ja ulkoisvaikutukset Politiikkainstrumentit Syventäviä näkökohtia innovaatiopolitiikasta ja ulkoisvaikutuksista Hanketason yksityiset ja yhteiskunnalliset tuotot Yleiset yksityiset ja yhteiskunnalliset tuotot Ulkoisvaikutus ja innovaatiopolitiikka pienessä avotaloudessa Yleisiä näkökohtia innovaatiopolitiikkaan ja ulkoisvaikutuksiin Yhteenveto ja johtopäätökset Pitkän aikavälin talouskasvu liittyy keskeisesti tiedollisiin ulkoisvaikutuksiin Yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan ulkoisvaikutusten määritelmä Ulkoisvaikutukset kumpuavat tiedon ominaisuuksista ja puutteellisista instituutioista Ulkovaikutusten tyypittelyä Havaintoja ulkoisvaikutuskirjallisuudesta Yleishavaintoja elinkeino- ja innovaatiopolitiikasta sekä ulkoisvaikutuksista Tarkentavia näkökohtia innovaatiopolitiikasta ja ulkoisvaikutuksista Lopuksi Lähteet Tekesin teknologiakatsauksia

7 1 Johdanto Vaikka yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan julkiselle tukemiselle on useitakin mahdollisia perusteluja, puutteet tietoon liittyvien markkinoiden toiminnassa ja siten syntyvät ulkoisvaikutukset nähdään yleisesti tärkeimpänä motiivina tälle innovaatiopolitiikan osa-alueelle. Tiedon keskeinen rooli nykytaloudessa on kiistaton; lähes yhtä kiistattomana pidetään tiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen liittyvien ulkoisvaikutusten olemassaoloa. Silti tietoon liittyvät ulkoisvaikutukset tunnetaan ilmiönä varsin huonosti, vaikka aiheen tiimoilta on nähtävissä ainakin kolme kutakuinkin tasavahvaa pääsuuntaa: leimallisesti liiketaloustieteellinen, kansantaloustieteellinen ja sosiologinen. Näistä suunnista kukin muodostuu sadoista yksittäisistä kontribuutioista. Silti aiheeseen liittyvän tiedon tasoa kuvaa vanha vertaus elefanttiin, jota tutkijat pimeässä hapuilevat: eri lähtökohdista syntyy tarkkoja ja oikeitakin kuvauksia kohteen eri puolista, mutta silti kokonaisuus pysyy osin arvoituksena. Tässä raportissa tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyviä ulkoisvaikutuksia koetetaan kuvata laajasti, vaikka alkuperäisen toimeksiannon hengessä pääpaino onkin empiirisessä t&k:n ulkoisvaikutuksia yritystasolla käsittelevässä kirjallisuudessa. Kirjoittaja huomioiden näkökulma on väistämättä taloustieteellinen, vaikka esimerkiksi aivan uusinta kirjallisuutta käsittelevässä osiossa on tietoisesti pyritty ottamaan mukaan kaikki tutkimukset tieteenalasta riippumatta. Tavoitteena on nimenomaan valottaa itse ilmiön eri puolia, vaikka siihen liittyvää politiikkaakin käsitellään melko laajasti. Vaikkei esitys olekaan aukoton, toivottavasti se palvelee lukijaa yleistajuisena esityksenä t&k:n ulkoisvaikutuksia, siten kun aihetta on nykykirjallisuudessa käsitelty. Seuraavassa osiossa 2 käydään lyhyesti läpi avainkäsitteet tämän raportin kannalta. Osio 3 on yleisluontoinen johdanto ulkoisvaikutuksiin sekä niiden politiikkayhteyksiin, jota nimenomaan t&k:n ulkoisvaikutusten osalta täydennetään osiossa 4. Osiossa 5 käsitellään t&k:n ulkoisvaikutuksiin liittyviä havaintoja aiempien kirjallisuuskatsausten avulla. Osio 6 on katsaus aivan uusimpaan tieteellisissä aikakauskirjoissa julkaistuun ulkoisvaikutuskirjallisuuteen. Osio 7 täydentää kahta edellistä osiota käymällä läpi aiheeseen liittyvää kotimaista kirjallisuutta. Osiossa 8 tehdään eräitä yleishuomioita kolmessa edellisessä osiossa käsitellystä kirjallisuudesta. Osio 9 on elinkeino- ja erityisesti innovaatiopolitiikan perusperiaatteiden esittely sekä yleiskeskustelu niiden yhteyksistä ulkoisvaikutuksiin. Osiossa 10 syvennetään innovaatiopolitiikkaan liittyvää keskustelua erityisesti ulkoisvaikutusten näkökulmasta. Yhteenveto ja johtopäätökset esitetään osiossa 11. 1

8 2 Keskeiset käsitteet Tutkimus ja kehitys (t&k) käsitetään tässä toiminnaksi, jonka nimenomaisena tarkoituksena on uusien tuote-, prosessi- ja liiketoiminta-ajatusten ja -ideoiden synnyttäminen. 1 T&k on osa innovaatiotoimintaa, joka on kuitenkin käsitteenä laajempi, sisältäen myös ideoiden kaupallistamiseen tähtäävän toiminnan. T&k on ehkä tärkein yksittäinen teknologista kehitystä ajava voima. Teknologia on pohjimmiltaan tuotteiden ja palveluiden tarjontaan sovellettua tietoa se on tiedon taloudellisesti merkittävin alalaji. On syytä huomata, että taloustieteessä teknologian tulkinta on laaja, pitäen sisällään periaatteessa muun muassa kaikki ne työ- ja organisointitavat, joita tarvitaan muutettaessa tuotantopanoksia tuotteiksi ja palveluiksi. Niinpä teknologialla ei tässä yhteydessä tarkoiteta vain teknisiä keksintöjä ja niiden soveltamista. Ulkoisvaikutuksilla viitataan tässä tilanteeseen, jossa nimenomaan t&k-toiminnan hedelmät hyödyttävät muita niin, ettei tämä ollut sen harjoittajan tarkoituksena ja ettei hän saanut niistä täyttä korvausta. Vuori (1997c) käyttää t&k:n ulkoisvaikutuksista ilmiötä varsin hyvin kuvaava nimeä tahattomat teknologiavirrat. Voidaan myös puhua t&k-tiedon läikkymisestä. EU-terminologiassa puhutaan myös (myönteisistä) heijastusvaikutuksista. Annetussa määritelmässä korostuvat positiiviset ulkoisvaikutukset, vaikka ne voivat yleisesti ottaen olla joko positiivisia tai negatiivisia. Tätä valintaa voi perustella muun muassa sillä, että innovaatiotoiminnan käsitteeseen verrattuna t&k ei sisällä kaupallistamista tai sen jälkeisiä vaiheita, jolloin on perusteltua korostaa lähes poikkeuksetta positiivisia tiedollisia ulkoisvaikutuksia. Yleisellä tasolla ulkoisvaikutus (externality, spillover) syntyy tilanteessa, jossa markkinahinta ei täysin heijasta eri osapuolille vaihdannasta syntyviä hyötyjä ja haittoja tai vaihdantaa (markkinaa) ei edes synny, vaikka molemmat osapuolet siitä hyötyisivät. 2 Ulkoisvaikutukset liittyvätkin lähes kaikkeen taloudelliseen toimintaan. Niihin liittyvä kirjallisuus onkin monitahoinen: laajoja alalohkoja ovat muun muassa maantieteelliseen sijaintiin, koulutukseen, kuljetuksiin ja ympäristövaikutuksiin liittyvät. Ulkoisvaikutusten määrittely kutakuinkin samaksi kuin koko markkinatalous ei kuitenkaan välttämättä ole mielekästä; toimeksiannon hengessä tässä raportissa pääpaino on t&k:n ulkoisvaikutuksissa lähinnä uusimpaan empiiriseen yritystasolla tehdyn taloustieteellisen tutkimukseen valossa. 1 Joissain määritelmissä edellytetään lisäksi, että kyseisen toiminnan täytyy olla säännöllistä, muodollista ja/tai organisatorisesti muusta liiketoiminnasta erotettua. 2 Epätäydellisen ja epäsymmetrisen informaation maailmassa, jossa täydellinen hintadiskriminointi (siis se, että jokaiselta ostajalta voisiin veloittaa täsmälleen hänen kyseisestä kaupasta saamaansa hyötyä vastaava hinta) on käytännössä mahdotonta, näin määriteltyjä ulkoisvaikutuksia syntyy aina. 2

9 LAATIKKO 1 Klusterit, osaamiskeskittymät ja ulkoisvaikutukset Klusterit ovat jo yli kymmenen vuoden ajan olleet keskeinen käsite suomalaisessa innovaatiopolitiikassa. Taustalla on oivallus, etteivät kilpailukykyiset tuotteet ja palvelut ole irrallisia menestystarinoita, vaan että ne ovat laajemmin kytköksissä niitä tarjoavien yritysten toimintaympäristöön. Eri yhteyksissä todetaan yritysten toimivan kehitysblokeissa, verkostoissa, klusterissa tai osaamiskeskittymissä, joiden kilpailukyky on enemmän kuin osiensa summa. Klusteroitumisen hyödyt kumpuavat erityisesti osapuolten välisestä tahallisesta ja tahattomasta ajatusten ja ideoiden vaihdosta. Taloustieteen termein ilmiö liittyy tiedon markkinoihin ja ulkoisvaikutuksiin, jotka on osin onnistuneesti sisäistetty eri toimijoiden ymmärtäessä keskinäinen riippuvuutensa sekä realisoidessa eksplisiittisestä ja implisiittisestä tiedon vaihdannasta koituvat hyödyt. Maantieteellisestä läheisyydestä, ilman merkittäviä tiedollisia ulkoisvaikutuksiakin, voi myös koitua merkittäviä hyötyjä esimerkiksi fyysiseen infrastruktuuriin liittyvien kiinteiden kustannusten jakamisen kautta. Eräs Suomen innovaatiopolitiikan uudempia instrumentteja on strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK), jotka Tiede- ja teknologianeuvosto määritteli Suomen vahvuusalueiksi: metsä, energia- ja ympäristö, metallituotteet ja koneet, tieto- ja viestintäteollisuus ja -palvelut sekä terveys- ja hyvinvointi. Kansallinen keskittyminen erityisesti näihin alueisiin kumpuaa klusteriajattelusta: tavoitteena on synnyttää positiivisia kehiä, joissa luodaan ja toteutetaan toisiaan vahvistavia tutkimushankkeita, yritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyötä, uutta maailmanluokan osaamista ja siihen perustuvaa liiketoimintaa. Käytännön keinot hakevat vielä muotoaan, mutta epäilemättä ainakin jotkut niistä tulevat liittymään keskinäisten tahallisten ja tahottomien tietovirtojen edistämiseen. Lähde: Pekka Ylä-Anttilan Vivamus-forumin blogi (soveltaen). 3

10 3 Ulkoisvaikutukset taloustieteessä ja innovaatiopolitiikassa Nobelisti Kenneth Arrow (1962) kiinnitti taloustieteilijöiden huomion tiedon tuottamiseen liittyviin kannustin- ja omistusoikeusongelmiin. Hän luonnehti tietoa julkishyödykkeeksi, jonka perusominaisuuksia ovat leviäminen, kulumattomuus ja jakamattomuus niin tuotannossa kuin käytössä. Vaikka Arrow ehdottaakin lainsäädännöllisiä keinoja tiedon tahattoman leviämisen estämiseksi, hän myös toteaa, ettei puhtaan aineettoman tiedon leviämistä pystytä täysin estämään millään keinoin. Niinpä tiedon markkina on väistämättä puutteellinen ja epätäydellinen. Olettaen, ettei tietoa jo tuoteta liikaa (mikä on epätodennäköistä, ks. esim. Jones & Williams, 1999), 3 yksityinen markkina ei saavuta koko yhteiskunnan kannalta toivottavinta tulemaa, mikä aiheuttaa hyvinvointitappioita saavutettavissa olevaan ihannetilaan verrattuna. Paul Romerin (1986) innoittama uusi kasvuteoria nostaa inhimillisen pääoman pitkän aikavälin talouskasvun ja siten materiaalisen hyvinvointimme keskeisimmäksi lähteeksi. Uuden kasvuteorian malleissa kestävä pitkän aikavälin talouskasvu kumpuaa nimenomaan tietoon liittyvistä ulkoisvaikutuksista (ks. Hyytinen & Rouvinen, 2005). Tietoon ja sen hyödyntämiseen liittyy lähes väistämättä ulkoisvaikutuksia. Näitä käsittelevä teoreettinen ja empiirinen kirjallisuus on varsin laajaa ja monitahoinen. Lukuisten eri näkökulmista laadittujen kirjallisuuskatsausten perusteella voidaan todeta, 4 että yleisesti ottaen ulkoisvaikutukset näyttäisivät olevan varsin merkittäviä, mutta niiden määrittelyssä ja mittaamisessa on vakavia ongelmia jopa siinä määrin, että tähänastisen tutkimuksen havainnot ovat jopa kyseenalaisia. Osin ongelmat liittyvät siihen, että tutkimuskenttä on erityisen haastava: Ulkoisvaikutuksia ei aineettomina ja tahattomina havaita eikä kirjata ylös. Lisäksi niillä on kahdet kasvot. Lähettäjänsä näkökulmasta ne ovat (ainakin potentiaalisesti) haitallisia, koska t&k:n tekijä ei niiden johdosta saa itselleen kaikkia toimintansa hyötyjä ja koska omien ponnistusten tarjoama kilpailuetu saattaa kaventua, 5 kun taas vastaanottajalleen ne ovat tervetullut tietovirta liiketoiminnan ja mahdollisten omien t&k-ponnistelujen tueksi. Usein omia t&k ponnisteluja ja/tai muutoinkin varsin korkeaa tietämyksen ja osaamisen tasoa (absorptive capacity) pidetään välttämättömänä edellytyksenä sille, että saatavissa olevia ulkoisvaikutuksia pystyy hyödyntämään. Yhteiskunnallisesti ulkoisvaikutukset ovat toivottavia annetulla innovaatiotoiminnan tasolla. Jos ja kun ulkoisvaikutukset samalla alentavat yksityisiä kannustimia t&k:n harjoittamiseen, niiden toivottu taso yhteiskunnallisesta näkökulmasta jää epäselväksi. Yleisellä tasolla ulkoisvaikutukset voivat olla joko positiivisia tai negatiivisia. Monille naapurin juuri leikkaaman ruohon tuoksu on positiivinen ulkoisvaikutus, kun taas esimerkiksi Venäjän metsäpaloista Suomeen kantautuva katku on negatiivinen ulkoisvaikutus. Puhtaasti tietoon liittyvät ulkoisvaikutukset ovat vastaanottajan näkökulmasta pääsääntöisesti positiivisia, onhan tavallaan kyse oman toiminnan ilmaisesta lisäpanoksesta, joskin tämän panoksen saamiseksi ja hyödyntämiseksi joutuu tekemään töitä. Omalta kannalta tarpeettoman tiedon voi periaatteessa aina jättää käyttämättä kustannuksitta, joskin käytännössä esimerkiksi kilpailijan onnistunut hämäys saattaa johtaa oman t&k:n väärille urille pitkäksikin aikaa. 3 Tietoa saatetaan kuitenkin tuottaa liikaa esimerkiksi tapauksissa, jossa useampi osapuoli tekee itsenäisesti työtä samaan päämäärään tähdäten ja tavallaan samaa kehitysprojektia monistaen (kirjallisuudessa tilannetta käsitellään otsikon patent races alla). Tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä sen hedelmiä (esim. patentteja) saatetaan myös käyttää vain estämään ja haittamaan muiden toimintaa; tämäntyyppinen t&k-toiminta ei ole yhteiskunnallisesti toivottavaa. 4 Melko yleisiä ja kattavia kirjallisuuskatsauksiakin löytyy helposti yli kolmekymmentä (lähinnä empiirisen kirjallisuuden osalta ks. esim. Baptista, 1999; Blomström & Kokko, 1998; Branstetter, 1998, 2000; Breschi & Lissoni, 2001a, 2001b; Cincera & Van Pottelsberghe de la Potterie, 2001; David, Hall, & Toole, 2000; Döring & Schnellenbach, 2006; Fan, 2003; Feldman, 1999; Geroski, 1995; Giuliani, 2005; Griliches, 1979, 1988, 1992, 1994; Guillain & Huriot, 2001; Görg & Strobl, 2001; Hall, 1996; Keller, 2004; Klenow & Rodríguez-Clare, 2005; Klette, Møen, & Griliches, 2000; Koo, 2005; Mohnen, 1990, 1996, 2001; Nadiri, 1993; Sena, 2004; Wieser, 2005a, 2005b; Vuori, 1997c, 1997d; Vuori & Ylä-Anttila, 1992). 5 Vaikka varsinaista haittaa ei syntyisikään, markkinat voivat toimia epätäydellisesti, koska t&k-investointien tasosta päätettäessä ei huomioida muille koituvaa hyötyä. 4

11 Politiikantekijän rooli ulkoisvaikutusten kentässä on hankala: tavoitteena on tila, jossa on samanaikaisesti yksityiset kannustimet uuden tiedon luontiin mikä edellyttää muun muassa lainsäädännöllistä aineettomien oikeuksien suojaa ja mahdollisimman laajat ulkoisvaikutukset siten, että jo tuotettu tieto olisi (mieluiten ilman eri korvausta) vapaasti kaikkien käytössä. Ongelma on vielä paljon monimutkaisempi pienen avotalouden kuten Suomen tapauksessa, jossa olemme etupäässä kiinnostuneita kotimaisesta hyvinvoinnista. Ulkoisvaikutukset ovat innovaatiopolitiikan näkökulmasta entistäkin tärkeämpiä muun muassa seuraavista syistä: Tiedon rooli yleensä taloudessa on merkittävästi lisääntynyt, minkä vuoksi myös siihen liittyvät ulkoisvaikutukset politiikan perusteena ovat tulleet entistä tärkeämmiksi. Innovaatio- ja teknologiapolitiikan toinen pääasiallinen perustelu rahoitusmarkkinoiden puutteet ovat rahoitusmarkkinoiden nopean kehityksen seurauksena menettäneet suhteellista merkitystään (ks. Hyytinen & Pajarinen, 2003). Finanssi- ja rahapolitiikan sekä monien muidenkin politiikkalohkojen siirtyessä enenevässä määrin pois kansallisesta hallinnasta, vielä merkittävässä määrin kannalliset politiikkalohkot korostuvat. Ulkoisvaikutukset ovat innovaatiopolitiikan harjoittamisen ehkä tärkein yksittäinen perustelu. Niinpä onkin erityisen harmillista, että niihin liittyvän teoreettisen ja empiirisen tietämyksen taso on edelleen epätyydyttävällä tasolla. 5

12 4 Ulkoisvaikutusten kuvaus Zvi Griliches, kiistatta empiirisen t&k:n ulkoisvaikutuksia käsittelevän kirjallisuuden suurin nimi, on systemaattisesti korostanut ylijäämä- (rent) tai rahamääräisten (pecuniary) sekä toisaalta puhtaiden (pure) tai aitojen (true, real) tietoon (knowledge) liittyvien ulkoisvaikutusten erottamisen tärkeyttä (ks. esim. Griliches, 1992). 6 Hänen mukaansa vain jälkimmäisistä pitäisi puhua t&k:n ulkoisvaikutuksina, koska vain niissä on tosiasiallisesti kysymys ajatusten tai ideoiden leviämisestä tai läikkymisestä. Ensimmäiset liittyvät lähinnä hinnoittelu- ja mittausongelmiin, eivätkä ne edes esiintyisi, mikäli käytössä olisi hedoniset hinnoittelut tai hintaindeksit. 7 Myöhempi kirjallisuus on lähes poikkeuksetta Grilichesin ajatuksen kannalla, vaikka samaan hengenvetoon todetaan useimmiten, että käytännössä näiden kahden ulkoisvaikutustyypin erottaminen on vaikeaa tai mahdotonta. Taloudessa on monenlaisia teknologiaan ja sen kehittämiseen liittyviä tietovirtoja (knowledge flows), joista vain osaa voidaan pitää ulkoisvaikutuksina; itse asiassa Coasen (1937) teoreeman mukaan tiettyjen olosuhteiden vallitessa talouden toimijat sisäistävät ulkoisvaikutukset, jolloin niihin liittyvät ongelmat samalla häviävät. 8 Ulkoisvaikutukset menevätkin erityisesti empiirisessä tutkimuksessa toisinaan sekaisin teknologian siirron (technology transfer) kanssa. Siirrosta on kyse silloin, kun eri osapuolet joko implisiittisellä tai eksplisiittisellä järjestelyllä käyvät tiedosta kauppaa; on hyvä huomata, että maksuvälineenä ei välttämättä tarvitse olla raha, vaan esimerkiksi vastavuoroisuus ja vaihdanta ovat mahdollisia. Siirron ehdot täyttyvät myös silloin, kun t&k-tiedon lähteenä olevan tahon nimenomaisena tarkoituksena oli siirtää tietoa (vaikkapa julkisen tutkimusyksikön tapauksessa). 9 Myös teknologian leviäminen (technology adoption, diffusion tai penetration) sekoittuu toisinaan ulkoisvaikutuksiin. T&k:n ulkoisvaikutuksessa on siis yllä olevan perusteella kysymys luotujen uusien tuote-, prosessi- ja liiketoiminta-ajatusten ja -ideoiden siirtymisestä muille vastoin t&k:n alkuperäisen harjoittajan tahtoa ja ilman täyttä korvausta. Ne eivät välttämättä ole vastaanottajalleen ilmaisia, sillä hänen täytyy todennäköisesti investoida läikkyvän tiedon vastaanottamiseen ja hyödyntämiseen. Myös suora, vaikkakin osittainen, maksu tiedon tuottajalle on mahdollinen. Tieto voi myös olla ei-koodattua, hiljaista (tacit) tai muutoin muodossa, jolloin se liikkui vain tietyssä ja mahdollisesti kalliissa muodossa. 10 Pohdittaessa ulkoisvaikutusten yhteiskunnallista implikaatiota ja niihin liittyviä mahdollisia toimenpiteitä on olennaista tiedostaa, mikä on toivottu tietotuotannon taso, miten ja mistä tiedosta kukin hyötyy vastaanottajana sekä miten ulkoisvaikutukset kuhunkin tiedon tuottajaan vaikuttavat. Yleisesti oletetaan, että t&k:n vallitseva taso on yhteiskunnallisesta näkökulmasta liian alhainen, joten sitä tuetaan monin tavoin, muun muassa tarjoamalla aineettomien oikeuksien suojaa (toisin sanoen eri muotoisia laillisia monopoleja tuotettuun tietoon), tarjoamalla julkista tukea esimerkiksi verokannustimien tai suorien tukien muodossa, tuottamalla tietoa julkisesti esimerkiksi yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa sekä sallimalla ulkoisvaikutusten sisäistäminen esimerkiksi kilpailijoiden välisellä yhteistyöllä, joka muutoin olisi kiellettyä kilpailunrajoituslakien (antitrust) nojalla. Yrityksillä on lisäksi kannaltaan haitallisten ulkoisvaikutusten lähettämisen estämisen keinoina ajatusten ja ideoiden salaaminen sekä täydentävät investoinnit ja innovaatiot esimerkiksi markkinoinnissa, jakelussa ja oheispalveluissa. 6 Kirjallisuudessa ylijäämä- tai rahamääräiset ulkoisvaikutukset esiintyvät myös nimillä input output-related, vertical, market(-mediated) ja welfare spillovers; nämä vaikutukset liittyvät tavalla tai toisella ostaja myyjä-suhteisiin. Puhtaasti tietoon liittyvät ulkoisvaikutukset esiintyvät myös nimillä horizontal, non-market(-mediated), non-pecuniary ja technogical spillovers. 7 Tämä ei millään muotoa tarkoita sitä, etteivätkö ylijäämä- tai rahamääräiset ulkoisvaikutukset olisi taloudellisesti merkittävä pikemminkin päinvastoin. Esimerkiksi digitaaliseen tiedonkäsittely- ja -siirtokapasiteettiin liittyen kirjallisuudessa on keskustelu aiheesta laajasti, ja muun muassa Yhdysvalloissa käytetäänkin yleisesti hedonisia hintaindeksejä näihin liittyen. Tämän tyyppiset ulkoisvaikutukset poistuvat myös siinä (hyvin epätodennäköisessä) tapauksessa, että myyjä(t) pystyvät täydelliseen hintadiskriminaatioon. 8 Melko vahvoina oletuksina ovat, etteivät transaktiokustannukset ole liian korkeita sekä että omistusoikeudet ovat määriteltävissä ja puolustettavissa. 9 Asian voidaan tulkita olevan näin myös tapauksissa, missä lähettävä taho ei ota minkäänlaisia askelia työnsä hedelmien suojaamiseksi esimerkiksi tuloksia salaamalla tai hakemalla niille aineettomien oikeuksien suojaa. Silti yksityisesti harjoitettu t&k voi olla sosiaalisesti toivottavaa tasoa alhaisempi, koska muiden omasta t&k:sta saama hyöty jää huomioimatta tietotuotannon tasoa päätettäessä. 10 Voi esimerkiksi olla välttämätöntä rekrytoida tai palkata konsultiksi henkilö, joka toimii ulkoisvaikutusten välikätenä. 6

13 Ulkoisvaikutuksille voidaan määritellä eri tasoja ja dimensioita. Ajateltaessa ryhmäkokoa yksi henkilö on jakamaton perustaso, mutta kaikilla tätä korkeammilla tasoilla voidaan puhua ulkoisvaikutuksista. Niinpä t&k:hon liittyen ulkoisvaikutukset voivat olla tutkimusryhmän sisäisiä, toimipaikan tai yrityksen sisäisiä (esimerkiksi tutkimusryhmien välisiä), saman toimialan yksiköiden välisiä, eri toimialojen yksiköiden välisiä ja niin edelleen. Ulkoisvaikutuksista voidaan tunnistaa myös alueellinen tai maantieteellinen dimensio sen mukaan, ovatko kyseiset vaikutukset sidottuja toimipisteeseen, lähialueeseen, maahan vai ovatko ne ylikansallisia tai peräti globaaleja. Lisäksi ulkoisvaikutuksilla voi olla ajallinen ulottuvuus: esimerkiksi vallitsevaan tietotasoon nähden liian edistyksellisestä läikkyvästä tiedostosta ei välttämättä ole hyötyä ennen kuin omaksumiskyky ylipäätään on riittävä. Luonnollisesti myöskään jo tiedettyjen asioiden toistosta ei välttämättä ole hyötyä. Viive tiedon tuottamisesta siitä koituviin ulkoisvaikutuksiin voi olla jopa kymmeniä vuosia. 11 Vaikka tässä keskitytään ulkoisvaikutusten pohtimiseen tietystä näkökulmasta, lienee paikallaan selventää hieman laajempaakin kontekstia, jota havainnollistetaan kuvalla 1. Kaikki keksinnöt ja uudet ajatukset perustuvat aiemmin kumuloituun tietoon ja osaamiseen (kuvattu kuvan 1 vasemmassa laidassa). Tätä voisi kutsua vaikkapa itsestään selväksi ulkoisvaikutukseksi. Jos olemassa olevan tietovarannon hyödyntäminen jostain syytä estyy, tyrehtyy samalla myös uuden tiedon tuottaminen ja päädytään keksimään pyörää yhä uudelleen. Olemassa olevan tietovarannon hyödyntämiseksi ja varsinkin sen lisäämiseksi täytyy tehdä panostuksia muun muassa t&k:hon (kuvassa 1 toinen osio vasemmalta). 12 Tässä katsauksessa päämielenkiinnon kohteena oleva puhdas t&k:n ulkoisvaikutus liittyy pääasiallisesti tähän vaiheeseen: luotu tieto ei tule täysimääräisesti alkuperäiset investointikustannukset maksaneet tahon pääsääntöisesti yrityksen omaisuudeksi useista eri syistä. On myös suoremmin tiedon markkinoihin liittyvä ulkoisvaikutus: vain ne tietotuotannon hedelmät, jotka ovat parempia ja/tai halvempia kuin muutoin saatavissa olevat, ovat kaupallisesti arvokkaita. Niinpä on riskinä, että keskenään kilpailevat hankkeet tekevät toisensa ainakin osin tarpeettomiksi. Onnistunut kehitystyö synnyttää innovaation, joka tekee aiempia innovaatioita vähemmän arvokkaiksi tai peräti tarpeettomiksi. Pientä osaa keksinnöistä ja uusista ideoista ryhdytään kaupallistamaan sitoutuneena markkinoilla tarjottavaan tuotteeseen tai palveluun (kuvassa 1 neljäs osio vasemmalta) vasta tässä vaiheessa on varsinaisesti kyse innovaatiosta. Kaupallistamisvaiheeseen liittyy moninaisia ulkoisvaikutuksia: t&k:n tiedollisiksi ulkoisvaikutuksiksi nämä ovat tulkittavissa niiltä osin kuin ennen kaupallistamisvaihetta luotua tietoa välittyy; lähinnä tässä on kyse tuote- tai palveluominaisuuksiin tutustumisen kautta saatavista panoksista vastaanottajan omaan uuden tiedon luomiseen. Tietovaranto Ajatus tai idea Uuden tiedon tuottaminen Innovaatio Leviäminen Kuva 1. Innovaatioketju. Lähde: Kirjoittajan hahmotelma. 11 Viive voi tietysti olla paljon pidempikin esimerkiksi Leonardo da Vincin elämäntyöhön tutustuminen tarjoaa edelleen uusia oivalluksia, vaikka hänen kuolemastaan on lähes 500 vuotta. 12 T&k-toiminnalla saattaa olla ulkoisvaikutuksia panosmarkkinoilla vaikkapa siihen liittyvien työmarkkinoiden näkökulmasta muun muassa niiden mittakaavaan, toimintaan ja suuntautumiseen liittyen. Havainnot työmarkkinoista puolestaan vaikuttavat (potentiaalisten) opiskelijoiden ja muiden vielä työelämän ulkopuolella olevien käyttäytymisen. Mikäli t&k:ssa tarvittavan työvoiman tarjonta on joustamatonta, t&k:hon käytettävänä rahamäärän lisääntyessä t&k-henkilöstön palkat saattavat nousta ääritapauksessa jopa niin, ettei reaalinen t&k-panos nouse lainkaan. Lienee järkevää ajatella, että ainakin paikallisesti ja tiettyihin työtehtäviin liittyen työn tarjonta on jossain määrin joustamatonta lyhyellä aikavälillä; jo määritelmän mukaan pitkän aikavälin tarjonta on hyvinkin joustavaa. Näiden tai muiden vastaavien ei yleisesti katsota kuuluvan t&k:n ulkoisvaikutusten piiriin. 7

14 Empiirinen ulkoisvaikutuskirjallisuus Tapaustutkimukset Neoklassiset regressiot Tietotuotoksen mittaus Patentointi, lisensointi, julkaisut Sisäistäminen: esim. allianssit Tuotantofunktiopohjaiset Kustannusfunktiopohjaiset Objektilähestymistapa Subjektilähestymistapa Kuva 2. Eräitä ulkoisvaikutuksiin liittyvän kirjallisuuden päälohkoja. Lähde: Kirjoittajan hahmotelma. Kaupallistamisvaiheeseen ja erityisesti sitä seuraavaan tuotteen tai palvelun leviämiseen (diffuusioon) liittyy myös monia muita ulkoisvaikutuksia, jotka eivät liity t&k:lla luodun uuden tiedon välittämiseen. Nämä voivat liittyä kohdemarkkinan opettamiseen tietyntyyppisten tuotteiden tai palveluiden käyttöön sekä kuluttajien mieltymyksiin vaikuttamiseen, 13 kysyntä- tai tarjontapuoleen suoriin tai epäsuoriin verkostovaikutuksiin, 14 reaktioihin kohdemarkkinoilla liittyen muun muassa aiemman tarjonnan korvautumiseen tai muuttumiseen vanhanaikaiseksi 15 sekä innovaation kohdemarkkinan vuorovaikutukseen muun yhteiskunnan kanssa. 16 Kaupallistamiseen liittyy myös yllä kuvattu ylijäämä- tai rahamääräinen ulkoisvaikutus: tyypillisesti ostaja maksaa tuotteesta tai palvelusta vähemmän, kuin mikä hänen siitä saama hyöty on. 17 Luonnollisesti tarjonnalla ja kulutuksella voi olla myös muita ulkoisvaikutuksia esimerkiksi prosessissa tuotettavan saasteen tai jätteen muodossa. Pääosa t&k:n taloudellisista vaikutuksista tulee keksinnön tai uuden idean sisältämän tuotteen tai palvelun (mahdollisimman laajan) käyttöönoton kautta. Kuten tästä kuvauksesta ilmenee, tässä rajatussakin kontekstissa ulkoisvaikutukset ovat melko monimutkainen ja monitahoinen kysymys. Niinpä ei olekaan yllättävää, että aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta on tunnistettavissa lukuisia lohkoja, joita empiirisen tutkimuksen osalta voidaan luokitella esimerkiksi kuvan 2 mukaisesti. Kuuluipa empiirinen tutkimus mihin tahansa kuvan 2 tai johonkin muuhun laajan ulkoisvaikutuskirjallisuuden alalajeista, melko suppeaa osajoukkoa lukuun ottamatta lähestymistapa on periaatteessa sama, vaikka käytetyt aineistot, muuttujat, tekniikat ja monet muut yksityiskohdat luonnollisesti vaihtelevat: 18 jotain taloudellisen menestyksen mittaria useimmiten työn- tai kokonaistuottavuutta 19 selitetään kohteena olevan yksikön omilla innovaatiotoimintaan liittyvillä panoksilla ja sen menestykseen vaikuttavilla muilla muuttujilla sekä yhdellä tai useammalla kyseisen yksikön ulkopuolisen tietotuotannon mittarilla. Lähestymistavasta seuraa eräitä välittömiä implikaatioita: siihen keneltä, kenelle ja mikä tieto läikkyy, otetaan kantaa vain ulkopuolisen tiedon mittareita konstruoitaessa, 20 mittaus on epäsuoraa siinä mielessä, että menetelmällä tunnistetaan ulkopuolisen tiedon vaikutus lopulliseen menestykseen, toisin sanoen ei varsinaisesti sitä, miten tämä vaikutus syntyy, 13 Johon liittyy myös ns. urariippuvuus (path dependence). 14 Eli siihen, että koettu hyöty liittyy tuotettuun tai kulutettuun määrään tai kirjoon. 15 Johon liittyy lyhyen ja pitkän aikavälin muutoksen eri markkinaosapuolten vuorovaikutuksessa ja voimasuhteissa. 16 Esimerkiksi Internetin käytön katsotaan monissa maissa vaikuttavan poliittisiin voimasuhteisiin. 17 Konkreettinen hyödyn mittari voisi olla korkein hinta, minkä ostaja maksaisi, jos olisi ihan pakko. 18 Muun muassa tapaus- ja kuvailevassa tutkimuksessa, rakenteellisessa ekonometriassa, simuloinneissa sekä meta- ja verkostoanalyyseissa sovelletaan kuitenkin tästä poikkeavia lähestymistapoja. 19 Johon voidaan katsoa kuuluviksi myös tuotantofunktiolähestymistavan suorat sovellukset, jossa selitettävänä saattaa käytännössä olla joku tuotoksen määrän mittari. 20 Muutamissa tutkimuksissa myös suoraan estimoidaan tietolähteittäisiä vaikutuksia, mutta tällöin eri lähteitä on pääsääntöisesti kaksi ja enimmilläänkin kolme (erityyppisiä ulkoisvaikutuksia kuvaavia muuttujia on toisinaan useampia). 8

15 vaikutusten ajatellaan olevan yksiulotteisesti ja mallin mukaisella viiverakenteella mittavissa käytetyn menestysmittarin kautta, mahdolliset tulokset riippuvat olennaisesti mukana olevista muista muuttujista, eivätkä merkitsevätkään tulokset sinänsä osoita, että nimenomaan väitetty lähettäjä tieto vastaanottaja -yhteys olisi muita mahdollisia vaihtoehtoja tärkeämpi, 21 ja ulkoisvaikutuksia voidaan tarkastella vain ylemmillä aggregaattitasoilla kuin millä analyysissa käytetty aineisto on, koska saman ja tätä alempien aggregaattitasojen ulkoisvaikutukset on väistämättä sisäistetty, toisin sanoen niiden vaikutukset ovat jo mukana niin selitettävässä kuin selittäjissä. 21 Melko laajaan maatason aineistoja hyödyntävän ulkoisvaikutuskirjallisuuden kontekstissa tämän osoittaa selvällä ja aiemman tutkimuksen kannalta nolollakin tavalla Kellerin (1998) tutkimus: hän havaitsee, että ulkomaakauppapainot näyttävät kyllä toimivan maiden välisiä ulkoisvaikutuksia selitettäessä (1995), mutta että satunnaisesti valitut painot toimivat yhtä hyvin. 9

16 5 Aiempi kansainvälinen kirjallisuus Tämän raportin osiossa 3 on mainittu kolmisenkymmentä aiemman kirjallisuuden empiiristä katsausta, joista Grilichesin (1992) artikkeli on edelleen laajimmin käytetty. Mohnenin (1996) myöhempi artikkeli on kuitenkin huomattavasti systemaattisempi ja laajempi sekä tässä asiayhteydessä merkittävämpi myös siksi, että se rajaa lähinnä maataloutta koskeneet tapaustutkimukset pois. Tässä raportissa ei syvällisemmin paneuduta kaikkiin aiempiin katsauksiin, vaan lähinnä kerrataan soveltaen Mohnenin (1996, s ) kaksitoista aiemmasta kirjallisuudesta tekemää johtopäätöstä sekä tehdään muutamia täydennyksiä Grilichesin (1992) klassikon sekä kolmen (tätä kirjoitettaessa) viimeisimmän katsauksen (Döring & Schnellenbach, 2006; Giuliani, 2005; Wieser, 2005a) perusteella: 22 Mohnenin laajan kirjallisuusanalyysin perusteella t&k:n ulkoisvaikutuksia koskevasta aiemmasta tutkimuksesta nousevat seuraavat tyylitellyt faktat (stylized facts): 1. Empiirinen tutkimus osoittaa, että t&k:lla on merkittäviä ulkoisvaikutuksia. Niissä (harvoissa) tutkimuksissa, joissa tarkastellaan myös ulkoa ostetua t&k:ta, havaitaan myös sillä olevan merkittäviä vaikutuksia. Elleivät ostettuun t&k:hon liittyvät rojalti- yms. maksut ole mukana estimoitavissa malleissa, siihen liittyvät vaikutukset saattavat (harhaanjohtavasti) olla mukana ulkoisvaikutuksia koskevassa mittauksessa. 2. T&k:n sosiaalinen tuotto ylittää yksityisen tuoton keskimäärin %. Yhteiskunnallisten tuottojen suuruus näyttäisi riippuvan lähettäjän ja vastaanottajan välisestä (maantieteellisestä, teknologisesta ja/tai kohdemarkkinan koostumukseen liittyvästä) etäisyydestä ja samankaltaisuudesta. Lienee niin, että sosiaalista tuottoa useimmiten aliarvioidaan, koska tyypillisesti tarkastelussa on mukana vain osa mahdollisista vastaanottajatahoista; usein esimerkiksi palvelualoille ulkoisvaikutusten kautta koituvia hyötyjä ei huomioida, vaikka ne hyödyntävät paljon uusia ideoita. 3. T&k:sta saatava yhteiskunnallinen tuotto vaihtelee suuresti toimialoittain. Esimerkiksi kemian, kone- ja laitevalmistuksen sekä mittaus- ja prosessisäätölaitteiden alojen ulkoisvaikutukset näyttäisivät olevan selvempiä kuin ilma- ja avaruusalusten valmistuksen. Aloittaisen tarkastelun ongelmana on kuitenkin se, että vain muutamissa tutkimuksissa on huomioitu eri aloilta tulevat (mahdollisesti toisistaan poikkeavat) vaikutukset; näissäkin tarkasteltavia aloja on ollut korkeintaan kolme. 4. Ulkoisvaikutukset ovat useammin positiivisia kuin negatiivisia. Koska on luonnollista ajatella, etteivät yritykset sovella kannaltaan haitallista tietoa, ulkoisvaikutusten oletetaan usein olevan positiivisia. On kuitenkin lukuisia tapauksia, joissa t&k:n ja siihen liittyvät ulkoisvaikutukset saattavat olla yrityksen kannalta haitallisia: Esimerkiksi strategisista syistä yritykset voivat katsoa välttämättömäksi olla mukana t&k-kilvassa, vaikkeivät katsoisi saavansa siitä vastaavaa hyötyä. Lisäksi ulkoisvaikutukset voivat joko nostaa tai laskea hintaa, jonka tuottaja asiakkailtaan saa. Uudet tuotteet tai palvelut joiden markkinoille tuloa ulkoisvaikutukset osaltaan ruokkivat korvaavat aiempaa tarjontaa ja siten alentavat siihen liittyvän tiedon taloudellista arvoa. 5. Ulkoisvaikutukset ovat läsnä kaikilla aggregaattitasoilla niin toimialojen sisällä kuin niiden välilläkin. Korkeamman aggregaattitason aineistoissa alempien tasojen ulkoisvaikutukset on (implisiittisesti) sisäistetty; niinpä esim. toimialatason aineistossa saman toimialojen yritysten väliset ja maatason aineistossa toimialojen väliset ulkoisvaikutukset on sisäistetty. 6. Myös kansainvälisistä ulkoisvaikutuksista on selviä merkkejä. Ne näyttäisivät liittyvän muiden maiden kanssa käytävään kauppaan (ja muuhun vuorovaikutukseen), joten ne myös vaihtelevat voimakkaasti maittain. Siitä, mikä on oman t&k:n sekä kotimaisen ja kansainvälisten ulkoisvaikutusten suhde, ei kirjallisuuden perusteella ole muodostettavissa yhdenmukaista kuvaa. 7. Havainnot ulkoisvaikutusten paikallisuudesta ovat ristiriitaisia. Perusväittämänä on, että (erityisesti hiljainen) tieto liikkuu paremmin ihmisten tavatessa kasvokkain, joten ulkoisvaikutuksilla on taipumus levitä paikallisesti. Vaikka monet tutkimukset löytävät tälle väittämälle tukea, usein perusongelmana on, että muut kuin t&k:n ulkoisvaikutuksiin liittyvät hyödyt ovat varsin puutteellisesti huomioituja ja että mukana on myös teknologian siirto (Breschi & Lissoni, 2001a). 8. Muutamat tutkimukset ovat tarkastelleet myös tuotantopanosten kysyntää. Yleisesti ottaen ulkoisvaikutukset vähentävät (t&k:hon liittymättömien) työ- ja välipanosten käyttöä. Useissa tutkimuksissa havaitaan, että itse harjoitetun t&k:n tai tuotannossa hyödynnettävän fyysisen pääoman määrä lisääntyy ulkoisvaikutusten myötä. 22 Aivan tuoreinta ja kotimaista kirjallisuutta käsitellään seuraavissa osioissa. 10

17 9. Jotkut tutkimukset tarkastelevat, miten ulkoisvaikutukset ja niistä hyötyminen liittyy yritysominaisuuksiin. Vaikuttaisi siltä, että korkeamman osaamistason yritykset hyötyvät ulkoisvaikutuksista enemmän. Niille, jotka sijoittavat vähän omaan t&k:hon, ulkoisvaikutukset näyttäisivät olevan korvike (substitute) omille panoksille. T&k-intensiivisissä yrityksillä ulkoisvaikutukset näyttäisivät täydentävän (complement) ja siten lisäävän omaan panostusta. Pienet yritykset näyttäisivät hyötyvän enemmän julkisista lähteistä (yliopistoista) saatavista ulkoisvaikutuksista. 10. Kansainvälisen tutkimuksen valossa julkisen t&k:n ulkoisvaikutukset eivät näyttäisi olevan erityisen merkittäviä. Akateemisella tutkimuksella näitä vaikutuksia näyttäisi kuitenkin olevan, vaikka viiveet saattavatkin olla pitkiä. 11. Ulkoisvaikutukset tukevat kokonaistuottavuuden kasvua. Näin voi olla myös tapauksissa, joissa niiden vaikutus sinänsä on alhainen, jos ulkoisvaikutusten kautta käytettävissä olevan tiedon kanta kasvaa riittävän nopeasti. 12. Ei ole selviä todisteita siitä, että t&k:n ulkoisvaikutusten rooli olisi muuttunut yli ajan. Vaikka ulkoisvaikutusten merkitys sinänsä ei olisikaan muuttunut, kasvulaskelmissa ulkoisvaikutusten kokonaisrooli saattaa vaihdella merkittävästi, koska perustana olevat t&k-luvut vaihtelevat. Grilichesin (1992) klassikkokatsaus on kutakuinkin yhdenmukainen yllä esitettyjen Mohnenin (1996) havaintojen kanssa. Kuten monien muidenkin, Grilichesin yleiskäsitys on varsin kriittinen mutta silti positiivinen. Jopa katsauksensa tiivistelmässä (abstract) hän toteaa: Yksittäiset tutkimukset ovat usein puutteellisia tai virheellisiä ja niihin tulee suhtautua suurin varauksin mutta yleisvaikutelma on, että t&k:n ulkoisvaikutukset ovat sekä yleisiä että [taloudellisesti] merkittäviä. 23 Griliches painottaa, että monista analyyseihin liittyvistä teknisistä oletuksista ja yksityiskohdista on keskusteltu varsin vähän, vaikka niillä on toisinaan radikaaleja vaikutuksia tuloksiin ja siten johtopäätöksiin. Lisäksi Griliches huomauttaa, että riippuu muun muassa käytetyistä hintaindekseistä ja yritysten markkinavoimasta, missä kohdin t&k:n ja sen ulkoisvaikutusten hyödyt tulevat mitatuiksi. Lähinnä maatalouteen liittyen on tehty paljon yksittäisen innovaation hyötyihin liittyvää tutkimusta. Tutkittaessa esimerkiksi jalostetun maissinsiemenen vaikutuksia etuna on se, että sen käyttöönotto saadaan tarkasti todennettua ja hyödyt objektiivisesti mitattua. 24 Vaikka maatalouteen liittyvää tutkimusta ei tässä raportissa juuri käsitellä, siitä on paljon opittavaa ja ymmärtämyksemme lisäämiseksi vastaavia tutkimuksia olisi tehtävä myös laajemmissa konteksteissa. 25 Giulianin (2005; ks. myös Giuliani, 2007) katsaus on suomalaisesta näkökulmasta kiinnostava erityisesti siksi, että hän pohtii ulkoisvaikutuksia klustereiden näkökulmasta. Hän erottelee klusterin sisäisen sekä sen ja ulkomaailman välisen tiedonkulun. Perusväitteenä on, että klusterin menestys on kytköksissä kykyyn ottaa vastaan sen ulkopuolella luotua tietoa sekä sisäisesti levittää ja luovasti soveltaa sitä. Eräänä klusterin vahvuuden peruselementtinä nähdään useiden yritysten korkeat mutta riittävän erilaiset tiedolliset tasot. Politiikkaimplikaationa Giuliani toteaa, että klusteripolitiikan tulisi painottaa yritysten osaamisen kehittämistä sen sijaan, että klustereita koetettaisiin kehittää yhtenäisinä yksikköinä. Wieserin (2005a; 2005b) tutkimus on meta-analyysi, jossa aiempien tutkimusten kerroinestimaatit ovat uuden monimuuttuja-analyysin lähtökohtana. Pääpaino on yritysten t&k:n ja tuottavuuden suoralla yhteydellä, mutta myös ulkoisvaikutuksia käsitellään. T&k:n sosiaaliset tuotot näyttäisivät olevan vähintään kaksinkertaisia yksityisiin tuottoihin verrattuna. Keskiarvoestimaattien perusteella (esitettynä tietyin varauksin) toimialojen väliset ulkoisvaikutukset näyttäisivät olevan noin kaksinkertaisia toimialojen sisäisiin ulkoisvaikutuksiin verrattuna. Wieser korostaa, että tähänastiset yritystason ulkoisvaikutustutkimukset koskevat lähinnä yksittäisiä maita. 26 Cinceran (1998) tuloksiin viitaten hän toteaa, että eurooppalaiset, japanilaiset ja yhdysvaltalaiset yritykset poikkeavat toisistaan ulkoisvaikutusten hyödyntämisessä: yhdysvaltalaiset yritykset hyötyvät pääsääntöisesti kansallisista ja japanilaiset kansainvälisistä tietovarannoista kumpuavista ulkoisvaikutuksista; eurooppalaiset yritykset eivät näytä hyötyvän kummastakaan. Döring ja Schnellenbach (2006) ottavat tarkastelussaan vahvan maantieteellisen painotuksen. Heidän yleinen johtopäätöksensä on, että tieto ei liiku kitkatta, ei edes tapauksissa, jossa se on periaatteessa kaikkien helposti saatavissa, kuten akateemisissa julkaisuissa. Näin on muun muassa siksi, että usein tarvitaan alkuperäisen tiedontuottajan tukea tiedon tulkitsemisessa ja soveltamisessa. Heidän mukaansa eri yritysten työntekijöiden välisillä verkostoilla on suuri merkitys tiedon leviämisen kannalta. Döring ja Schnellenbach toteavat, että vaikka ulkoisvaikutusten alueellisuuteen liittyvää tutkimusta on paljon, ei alueellisuuden laajuudesta ole minkäänlaista konsensusta itse asiassa useimmassa tutkimuksista ei lopulta edes oteta kantaa relevanttiin alueeseen tai sen laajuuteen. Johtopäätöksinä 23 Kirjoittajan vapaa käännös seuraavasta: Taken individually, many of the studies are flawed and subject to a variety of reservations, but the overall impression remains that R&D spillovers are both prevalent and important. (Griliches, 1992, s. S29). 24 Grilichesin (1957) omaa hybrid corn -artikkelia voidaan pitää koko empiirisen ulkoisvaikutuskirjallisuuden alullepanijana. 25 Menetelmänä voisi olla esimerkiksi huolelliseen ja yksityiskohtaiseen tiedonkeruuseen perustuva insider economics tai econometric case studies. 26 Vaikkakin esimerkiksi maatason aineistolla on tehty melko paljon ylikansallista tutkimusta. 11

18 todetaan, että tähänastinen empiirinen kirjallisuus ei tarjoa selviä vastauksia ulkoisvaikutusten alueellisuuteen. Alueellisten ulkoisvaikutusten todetaankin edelleen olevan musta laatikko: niiden olemassaolo tavallaan tiedetään, mutta niiden sisältö on arvoitus. Tulevassa tutkimuksessa pitäisikin paremmin huomioida ja eristää myös muut alueelliset hyödyt. Kirjoittajien politiikkajohtopäätöksenä on, ettei tähänastinen kirjallisuus anna pohjaa edes yleisille politiikkajohtopäätöksille, saati sitten mahdollisten toimenpiteiden kohdistamiselle. Usein positiivisista yleisnäkemyksistä huolimatta aiemmat kirjallisuuskatsaukset antavat melko synkän kuvan tietämyksen tasosta. Oikeastaan merkityksellisintä on se, mikä näyttää lähes tyystin puuttuvan: tutkimus, jossa ulkoisvaikutuksia seurattaisiin yksityiskohtaisesti sekä siten tuettaisiin teorianmuodostusta ja muuta empiiristä työtä, loistaa poissaolollaan. 12

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat

Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat Uudenmaan maakuntaparlamentti Finlandia-talo 20.11.2014 Pirjo Ståhle Kaupunki 1.0 Metropolialueet rakentuivat satamien,

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet keskustelun tausta ja yleisiä huomioita Keskustelu käynnistyi poliittisella tasolla ja julkisuudessa

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Miten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan?

Miten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan? Miten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan? Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Risto Mäkikyrö Teknologia-asiantuntija 1/18 Esityksen sisältö Hakemuksen kokonaisuus (kalvot 2-5) NABC (kalvot 7-11) Projektin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille. Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen

Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille. Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen Valtiontuki on lähtökohtaisesti kielletty Laiton valtiontuki Takaisinperintä Perussopimus Tuki

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI

ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI Maaseutu innovaatioympäristönä Antti Saartenoja 30.1.2008 Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Maaseutu innovaatioympäristönä Mikä on innovaatio Innovaatioiden

Lisätiedot

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! www.tekes.fi RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) 1213/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Viljolahti-Hevonlahti

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) 1211/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Härmäniemi-Joutsenlahti

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous

Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Hankkeen tausta Maaseutu on myös haastava

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg

Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Innovaatiotutkimus eli innovaatioympäristöä palveleva tutkimus Tutkimuksen kohteena on innovaatioiden

Lisätiedot

Arvoa innovaatioista missä ja miten?

Arvoa innovaatioista missä ja miten? Arvoa innovaatioista missä ja miten? Pekka Ylä-Anttila EK 1.6.2012 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Mistä puhun tänään? Miten ja missä arvo syntyy globaalitaloudessa?

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w)

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) 4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) Markkinat tasapainossa, kun löydetään

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Tutkimusideasta uutta tietoa ja liiketoimintaa Organisaation tiedot

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Tiedon avaamisen työpaja 6.5.

Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Kouluttajina Jari Salo ja Jyrki Kasvi TIEKEstä (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus). Päivän aiheet: Tiedon avaaminen Standardit ja tietomuodot Rajapinnat ja tiedonsiirto Juridiikka

Lisätiedot

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut

Lisätiedot

Iskun sisältö. Mitä Tekes tarjoaa. Tekesin ohjelmat työkaluna. Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta

Iskun sisältö. Mitä Tekes tarjoaa. Tekesin ohjelmat työkaluna. Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta Iskun sisältö Mitä Tekes tarjoaa Tekesin ohjelmat työkaluna Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus:

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Miksi ja mihin? Nostaa osaamisen tasoa tavoitteena kansainvälinen kärki Luo edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle Valmistelee tutkimustulosten kaupallistamista Parantaa

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Toimialan ja yritysten uudistuminen

Toimialan ja yritysten uudistuminen Toimialan ja yritysten uudistuminen - mahdollisuuksia ja karikoita Jari Kuusisto MIT Sloan School of Management University of Vaasa 1 Jari Kuusisto University of Vaasa Esityksen rakenne Metsäsektorin lähtötilanne

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Itse tutkimus Muotoilun mittaaminen liiketaloudellisesta näkökulmasta

Itse tutkimus Muotoilun mittaaminen liiketaloudellisesta näkökulmasta Itse tutkimus Muotoilun mittaaminen liiketaloudellisesta näkökulmasta Myynnin tila Prof. Jaakko ASPARA Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu TOP MANAGEMENT FORUM/080214/PP/AMS Miksi selvittää muotoiluinvestointien

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Tekesin innovaatiorahoitus uutta liiketoimintaa ja kasvua kansainvälisille markkinoille KKS, NIY,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Strategisen huippuosaamisen keskittymät

Strategisen huippuosaamisen keskittymät Strategisen huippuosaamisen keskittymät Tekesin periaatteet 02-2015 Copyright Tekes Sisältö 1. Strategisen huippuosaamisen keskittymät ja Tekes 2. Keskittymien tutkimusohjelmat ja hankkeet 3. Tutkimusohjelman

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu oy Hankkeen julkinen nimi 3D

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus ja palvelut yrityksille. HSY REPA- hankeen aloitustilaisuus 12.5.2015 Tuomas Lehtinen

Tekesin innovaatiorahoitus ja palvelut yrityksille. HSY REPA- hankeen aloitustilaisuus 12.5.2015 Tuomas Lehtinen Tekesin innovaatiorahoitus ja palvelut yrityksille HSY REPA- hankeen aloitustilaisuus 12.5.2015 Tuomas Lehtinen UUDISTU KOKEILE KASVA KANSAINVÄLISTY Tekes jakaa riskiä DM 1272687 01-2015 Innovaatioprosessi

Lisätiedot

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja 12.11.2009 Tero Haahtela Olavi Kallio Pekka Malinen Pentti Siitonen TKK BIT 1 Teknisen sektorin roolin kokeminen Teknistä sektoria ei koeta miellettävän

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) 1535/9520/2010 1 (4) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) Markkina-analyysi koskee Varsinais-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Masku-hanke.

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset 1 Tehtävä 1 Lähde M&T (2006, 84, luku 4 tehtävä 1, muokattu ja laajennettu) Selitä seuraavat väittämät hyödyntämällä kysyntä- ja tarjontakäyrän

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus HINKU yritystilaisuus Uudessakaupungissa 11.11.2014 Mikä yritys hyötyy cleantechhankinnoista? Yritykset, jotka osaavat

Lisätiedot

Case Genelec. IPR-seminaari PK-yrityksille. Aki Mäkivirta, tuotekehitysjohtaja 2.2.2015 Kuopio

Case Genelec. IPR-seminaari PK-yrityksille. Aki Mäkivirta, tuotekehitysjohtaja 2.2.2015 Kuopio Case Genelec IPR-seminaari PK-yrityksille Aki Mäkivirta, tuotekehitysjohtaja 2.2.2015 Kuopio Mistä IPR:ää löytyy? Suunnittelu Tuotanto Tuote, mielikuva markkinoilla innovatiivisuus teknologiaosaaminen

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot