Johdanto KUKA OMISTAA SADON? LUOMUSIEMENTEN SERTIFIOINNIN POLITIIKKA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdanto KUKA OMISTAA SADON? LUOMUSIEMENTEN SERTIFIOINNIN POLITIIKKA"

Transkriptio

1 KUKA OMISTAA SADON? LUOMUSIEMENTEN SERTIFIOINNIN POLITIIKKA (GRAIN, tammikuu 2008) Käännös raportista "Whose harvest? The politics of organic seed certification" Johdanto Miljoonat maanviljelijät eri puolilla maapalloa harjoittavat käytäntöjä, joita kutsutaan yleisesti luomuviljelyksi ja yli miljardi ihmistä saa tällaisilta maatiloilta suurimman osan ravinnostaan. Vaikka vain pieni osuus näistä maatiloista on ulkopuolisten viranomaisten toimesta "luomusertifioitu" ja vain vähäinen osuus näiden tilojen tuotteista kantaa "luomumerkkiä", niin jatkuvasti kasvava kysyntä globaaleilla markkinoilla kiristää painetta luomusertifiointiin. Joidenkin mielestä tällainen markkinarako tarjoaa suuria mahdollisuuksia pienviljelijöille, mutta tilanne on kuitenkin paljon haastavampi. Samanaikaisesti toiset pelkäävät olemassa olevien sertifiointijärjestelmien toimivan käänteisesti, - eli alustaen markkinat suurille maatalousyrityksille. Nyt nämä jännitteet ovat kiristymässä huippuunsa siementen kohdalla. Suurin osa maapallon nykyisestä luomuviljelystä perustuu ylisukupolviseen paikallistason siemenvaihtoon ja perinteisen ymmärryksen avulla luotuun viljelijäin ylläpitämään yhteisölliseen vaurauteen, eli siemenkantojen monimuotoisuuteen. Nyt uudet luomuviljelyssä käytettäviä siemeniä koskevat säädökset on kuitenkin viritetty ennemminkin siemenyhtiöiden, kuin siemenviljelijöiden tarpeisiin. Yhtiöitä nousee kaikkialta kuin sieniä sateella ja ne tuovat mukanaan mahdollisesti tuhoisia seurauksia maanviljelijäin perinteisille siemenjärjestelmille. Genetic Resources Action Internationalin (GRAIN) tuore globaali katsaus lienee ensimmäinen laatuaan ja se tarkastelee luomusiemeniä arvioiden samalla millainen merkitys näihin liittyvillä säädöksillä on niin luomuviljelyn, kuin miljoonien luomusiemeniä aktiivisesti ylläpitävien maanviljelijäin tulevaisuuden kannalta. KUKA OMISTAA SADON? LUOMUSIEMENTEN SERTIFIOINNIN POLITIIKKA "Maanviljelijänä minun pääasiallinen mielenkiintoni, - jonka uskon jakavani useimpien maanviljelijöiden kanssa - kohdistuu luomuviljelyyn hyvin sopeutuneiden siementen ja lajikkeiden saatavuuteen. Kyseessä voivat olla vanhemmat siemenet tai uudemmat jalosteet. Minun on myönnettävä, että kysymys siitä onko tämä siemen luomusertifioitu vai ei - tulee prioriteettilistallani vasta paljon myöhempänä, - kuten uskoisin sen tulevan myös ruokaa ostavilla kuluttajilla. En ole lainkaan varma siitä, että nykyisten standardien ja säädösten kehittäminen heijastaa näitä prioriteetteja." - Gunnar Rundgren, entinen IFOAMin puheenjohtaja (1) Luomuviljelyn keskeisiä näkemyksiä ovat alunperin olleet sekä ympäristön, että ihmisten ja muiden eläinten terveys siten, että maanviljelijät saavat työstään kohtuullisen korvauksen. Luomumaataloudesta on kuitenkin kehkeytymässä myös vakavasti otettava bisnes. Maapallolla on nykyisin yli 30 miljoonaa hehtaaria sertifioituja luomuviljelmiä, joiden globaaleilla markkinoilla tuottama vuotuinen liikevaihto on yli 30 miljardin euron arvoinen. (2) Lisäksi globaali luomutuotteiden kysyntä kasvaa paljon nopeampaan tahtiin kuin konventionaalisten elintarvikkeiden markkinat. Pääosa sertifioitujen luomutuotteiden markkinoista on edelleenkin Pohjoisessa, mutta Etelässä kehittyvän vientivetoisen kaupallisen luomutuotannon varjossa kasvaa kuitenkin myös bisneskuvioihin ja sertifiointijärjestelmiin kielteisesti suhtautuvia ruohonjuuritason verkostoja, jotka toimivat aktiivisesti lähi-luomuruuan ja paikallisten viljelyjärjestelmien puolesta. Mitä ovat luomusertifioidut tuotteet? "Luomusertifioidut tuotteet on tuotettu, säilytetty, prosessoitu, käsitelty ja markkinoitu tarkkojen teknisten vaatimusten mukaisesti (eli luomustandardien) ja "luomusertifioitu" valtuutetun viranomaisen toimesta. Kun 1

2 viranomainen on varmistanut tuotteiden olevan luomustandardien mukaisia, ne voidaan merkitä sellaisiksi." (lähde: IFOAM, Suuret ylikansalliset yhtiöt, jotka dominoivat ruokakauppaa ja vähittäismyynnin kauppaketjuja ovat muuttaneet suhtautumistaan luomuun, koska luomutuotteiden kysyntä on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana. Luomua ei enää nähdä uhkana joka pitää tuhota (toim. huom. paitsi Suomessa), vaan kasvavina markkinoina jotka pitää valloittaa. Jopa siemenyhtiöt ovat alkaneet muuttaa ääntä kellossaan. Viimevuosina siementeollisuuden edustajat ovat kuorossa ehdottaneet sopimusta tyyliin: "Toimitamme teille luomusiemeniä kunhan takaatte meille markkinat pakottamalla luomuviljelijät käyttämään meidän siemeniämme." Kyseessä on kiistanalainen tarjous johon liittyy huoli haudanvakavista seurauksista. Vieläpä luomuliikkeen sisältä löytyy ihmisiä, jotka ovat vakuuttuneita tällaisen järjestelmän hyödyllisyydestä. Myös valtioiden hallitukset ovat vakuuttuneita, koska kasvava joukko poliitikkoja ajaa siementeollisuuden ehdotusta eteenpäin. Toiset kuitenkin tunnistavat kaupassa piilevän ansan, joka kiskaisee luomun yhä pidemmälle jorpakkoon tiellä kohti yhtiöiden ylivaltaa ja kauas pois pienviljelijöiden ja useimpien kuluttajien kiinnostuksen piiristä. Luomuviljelyliikkeen ja globaalin siementeollisuuden sopu tuli esiin yllättäen vuonna 2003, kun uutiset kertoivat IFOAMin ja International Seed Federationin (ISF) yhdessä järjestämästä luomusiemen-konferenssista. Oli todella hankala nähdä mitä yhteistä pohjaa voisi edes mahdollisesti olla maailmanlaajuisen luomuliikkeen sateenvarjo-järjestöllä ja keskeisellä geeni-jättiläisten lobbausvirastolla. Kuvaus konferenssin tarkoituksesta teki asian kuitenkin harvinaisen selväksi: "Viimeaikaiset sekä Euroopassa, että USA:ssa käyttöön otetut säädökset, jotka liittyvät pakolliseen luomusertifioidun siemenen käyttöönottoon luomumaataloudessa aiheuttavat erilaisia seurauksia pienviljelijöille, jotka ovat tottuneet säästämään kylvösiemenensä ja vaihtamaan paikallislajikkeiden siemeniä keskenään, - kuin kaupallisille viljelijöille, jotka ovat tottuneet ostamaan supermarkettien standardit täyttävien modernien lajikkeiden siemeniä. Tämä uudenlainen tilanne patistaa meidät parempaan ymmärrykseen ja läheisempään yhteistyöhön, jotta voimme johtaa luonnonmukaisen maatalouden kehittymistä asianmukaisella tavalla (3)." Kyseinen tapaaminen oli selvästi asennoitunut keskustelemaan siitä kuinka voimme tuottaa siemeniä, jotka sopivat uusiin sääntöihin, mutta kysymystä siitä josko tällaiset säännöt ylipäänsä hyödyttävät luomuviljelyä ollenkaan ei juuri nostettu esiin. Tämän tiedotteen liitteestä käy selvästi ilmi kuinka lainsäädäntö luo maailmanlaajuista pakkoavioliittoa siemenyhtiöiden ja luomuviljelijäin välille. Jotta ongelmallisuus välittyisi vieläkin selkeämmin voidaan yksinkertaistetusti sanoa tällä kehityksellä olevan "erilaistavia vaikutuksia" pienviljelijöihin, jotka käyttävät monimuotoisia paikallisia siemenkantoja, sekä suurtilallisiin jotka kasvattavat jättimäisiä luomu-monokulttuureja. Nykyinen veto sertifioitujen luomusiementen puolesta kykenee helposti eväämään tyystin viljelijäin omiin siemeniin perustuvilta järjestelmiltä pääsyn luomumarkkinoille sysäisten samalla luomuviljelyn siemenvarastot muutaman suur-yhtiön käsiin. Nuo samaiset yhtiöt puuhailevat entuudestaan konventionaalisen ja siirtogeenisen siemenbisneksen parissa ja suhtautuvat luomusiemeniin "uutena arvotuotteena" ja mahdollisina markkinoina. Siementen hinnat tulisivat varmasti nousemaan samalla kun geneettinen monimuotoisuus kaventuisi, koska nämä yhtiöt keskittyvät kehittämään hybridilajikkeita tai muita yhdenmukaisia lajikkeita. Kaikenkaikkiaan sopimus vie luomuviljelyn yhä pidemmälle alamäkeen tiellä kohti teollistunutta vientijohtoista maanviljelyä - tehden markkinoille osallistumisen pienviljelijöiden kohdalla entistäkin hankalammaksi. Sen sijaan että nieltäisiin tällaiset yhtiöiden sponsoroimat luomusiementen sertifiointiohjelmat, tulisi luomuviljelyliikkeen ennakoivasti rohkaista viljelijöitä käyttämään paikallisesti kehittyneitä monimuotoisia siemenkantoja, jotka ovat viljelijöiden hallinnassa. Suurin osa maailman luomuruuasta tuotetaan edelleenkin pientiloilla ja suurin osa siitä ei ole luomusertifioitua. Miljoonat maanviljelijät harjoittavat käytäntöjä, joita YK:n alainen FAO kutsuu "sertifioimattomaksi luomumaataloudeksi", joka perustuu paikallisten siemenvaihtopiirien, kasvikantojen parannusjärjestelmien, perinteisen ymmärryksen jakamisen, sekä maaseutuyhteisöjen aktiivisen osallistumisen kautta ylläpidettyyn monimuotoisten siemenkantojen mittaamattomaan vaurauteen. Tällaiset järjestelmät eivät ainoastaan tuota suurinta osaa yli miljardin planeetallamme elävän ihmisen ravinnosta, vaan ne ovat usein myös suurtiloihin verrattuna paljon tuottavampia ja kaikin puolin kestävämmälläperustalla. (4) 2

3 Tässä tiedotteessa tarkastelemme nykyisiä tapahtumia luomusiemeniin liittyvässä lainsäädännössä ja sitä kuinka tämä on jo nyt vaikuttanut luomuviljelyyn ja mitä vaikutukset kokeneilla viljelijöillä ja järjestöillä on asiasta kerrottavanaan. Lain kouran pitkä käsivarsi Eurooppa on kaikkia muita pidemmällä vaatiessaan sertifioitujen luomusiementen käyttövelvoitetta. Samalla se on maailman suurin luomuruuan maahantuoja, joka asettaa standardit monille muillekin tahoille. EU:n alkuperäinen luomuviljelyä koskeva säädös vuodelta 1991 teki luomusiemenen käytöstä luomuviljelyssä pakollisen vuoteen 2001 mennessä. Seuraava säädös vuodelta 1999 asetti kyseisen takarajan vuoteen 2004, mutta sillä välin samankaltaiset ehdot sisällytettiin sekä Codex Alimentarius Commissionin, että IFOAMin luomustandardeihin, - mikä osaltaan on varmistanut sen että nykyisin vaatimus luomusiemenen käytöstä luomutuotannossa on yleinen käytännössä kaikissa maailman kansallisissa, alueellisissa ja yksityisissä sertifiointistandardeissa. (kts. alussa mainittu liite) Suurelta osin sanamuodot, jotka näissä lukuisissa standardeissa käsittelevät luomusiemeniä ovat kutakuinkin samanlaisia. Kaikki vaativat sertifioitua luomusiementä käytettäväksi, mutta useimmat tarjoavat mahdollisuuden poikkeuksiin, eli ns. derogaatioihin sellaisissa tapauksissa, joissa viljelijät osoittavat että sellaisia luomusiemeniä ei ole saatavilla. Tyypillinen lainsäädäntö tarjoaa niukasti määritelmiä siitä minkä katsotaan olevan "saatavilla", jättäen siten tapaukset suurelti säädöksiä valvovan sertifiointiviranomaisen mielivaltaisen harkinnan varaan. Siementeollisuuden raskaan lobbauksen tuloksena tilanne on alkanut kuitenkin kiristyä ja Eurooppa on jälleen kerran ottamassa johtajan asemaa. Vuonna 2003 Euroopan Komissio teki kaikille jäsenmailleen pakolliseksi tietokoneistettujen tietokantojen perustamisen, jotta kaupallisesti saatavilla olevat luomusiemenet voitiin virallisesti rekisteröidä. Nämä tietokannat palvelevat viitteinä silloin kun viljelijä anoo poikkeuslupaa (derogaatio-oikeutta) muun kuin luomusiemenen käytölle. Mikäli viljelijä tahtoo nykyisin käyttää sertifioimatonta lajiketta luomusertifioidussa tuotannossa, - tulee hänen osoittaa ettei samankaltaista lajiketta ole virallisesta tietokannasta saatavilla. Tämän lisäksi EU:n jäsenvaltion hallitus voi päättää, että mikäli tietokannasta löytyy tietystä lajista sopivia lajikkeita ja riittäviä siemenmääriä viljeltäväksi kyseisessä maassa, - niin se voi poissulkea poikkeuslupa-oikeuden tältä osin ja pakottaa luomuviljelijän käyttämään ainoastaan tietokantaan listattuja lajikkeita. Esim. vuonna 2004 Hollanti poissulki mahdollisuuden poikkeuslupaan vehnän, englanninraiheinän, kauran, ohran ja perunan osalta ja vuonna 2005 Belgia teki samoin yhdeksän vihanneslajin kohdalla. Ranskassa maatalousministeriö perusti erityisen valvontajärjestelmän kahdeksalle viljelykasville ja kymmenelle vihannekselle, joiden osalta tietokantaa konsultoivat viljelijät saavat nyt varoituksen, että jos he käyttävät jotakin muuta lajiketta niin he saattavat joutua erityisen valvonnan alaisiksi (5). Alkuvuodesta 2007 Ranskan hallitus poisti kaikki mahdollisuudet poikkeuslupaan maissin kohdalla. Sääntöjen sovellukset käyvät yhä tiukemmiksi vuosi vuodelta ja on todennäköistä, että EU:n luomuviljelijät joutuvat pian tekemään valintansa vain siemenyhtiöiden tarjoamasta rajoitetusta määrästä luomulajikkeita. USA:ssa lainsäädännön tilanne ei ole vielä niin pitkällä kuin Euroopassa. Eräiden lähteiden mukaan vain 8% USA:n luomupinta-alasta kylvetään sertifioiduilla luomusiemenillä ja lainsäädäntö on edelleenkin keskeneräinen. (6) Asiat kehittyvät kuitenkin nopeaan tahtiin samaan suuntaan kuin Euroopassa, jossa luomusiementen sertifioijat ja ylikansallinen siementeollisuus ovat ottamassa johtajan asemaa. Kalifornian sertifioidut luomuviljelijät (CCOF) on USA:n suurin luomusertifioija, jonka mukaan "USDA:n kansallisen luomu-ohjelman mukaan luomuviljelijäin on pantava satokasvinsa liikkeelle luomusiemenistä tai -taimista aina kun mahdollista" (7) ja tämän lisäksi täytyy valmistautua tarkastajien saapumiseen, koska: "jos käytät muuta kuin luomusiementä, niin sinun on pidettävä kirjaa siitä mistä olet luomusiemeniä yrittänyt etsiä. On kirjattava ylös myös kaikki puhelut siementoimittajille (päivämäärä, toimittaja, tulos) ja kirjattava ylös mistä siemenluetteloista tai nettisivuilta on siemeniä etsiskellyt." (8) The Organic Materials Review Institute (OMRI) on järjestö, joka päättää mitä tuotteita sallitaan USA:n luomumaataloudessa ja se on kehittänyt keskitetyn tietokannan, joka listaa sertifioidut luomulajikkeet joita siemenyhtiöillä on tarjottavanaan. Mikäli Euroopan kokemukset kertovat meille mitään, ei kestä kauaakaan ennen kuin lajikkeet tässä tietokannassa muuttuvat luomuviljelijöiden kohdalla pakollisiksi. 3

4 Asettamassa standardeja koko muulle maailmalle EU ja USA ovat luomutuotteiden suurimpia maahantuojia, joilla on mittava vaikutus rajojensa ulkopuolisiin sertifiointistandardeihin. Useimmat Etelän sertifioidut luomutuotteet matkustavat Pohjoiseen, jolloin niiden täytyy sopia yhteen näiden merkittävien luomumarkkinoiden hallinnon asettamien standardien kanssa. Yleisesti tuotantostandardit vahvistetaan maahantuontimaan valtuuttamien yksityisten "kolmannen osapuolen" sertifioijien toimesta ja kiihtyvään tahtiin myöskin valtioiden hallitukset ja suuret kauppaketjut lähettävät omia agenttejaan tekemään yllätysvierailujaan pahaa aavistamattomille Etelän luomutiloille. Nyt kun siemenet ovat EU:n luomustandardeissa etualalla ja keskiössä, ne tulevat siirtymään vääjäämättä myös osaksi Etelän keskeisten sertifiointi-viranomaisten agendaa. Ecocert on yksi maailman suurimmista kansainvälisistä yksityisistä luomusertifioijista, joka suorittaa tarkastuskäyntejä ja sertifiointeja yli 80:n valtion alueella EU:n ulkopuolella. Heidän viestinsä EU:n markkinoille pyrkiville luomutuottajille on seuraavanlainen: "EU:n säädökset siementen suhteen on tarkoitettu tukemaan luomusiementen markkinoiden muodostumista. Maahantuonnin valtuutuksen aikana tarkastellaan tämän säännön soveltamista EU:n ulkopuolisissa maissa... Poikkeusluvat em. säädöksestä voidaan myöntää tietyissä olosuhteissa. Mikäli viljelijät eivät kykene hankkimaan luomusiemeniä halutusta lajikkeesta on heidän kyettävä esittämään sertifiointiviranomaisille riittävät todisteet saatavuuden puutteellisuudesta." (9) Aiemmin mainittu OCIA on USA:n suurin luomusertifioija, joka sertifioi pääosin myös Latinalaisesta Amerikasta ja Kiinasta tuodut luomutuotteet ja OCIA vaatii tuottajia täyttämään suunnitelman, jossa määritellään yksityiskohtaisesti käytettyjen siementen lajikenimi (eli kauppanimi) - ja jos ei ole käytetty luomusiementä niin viljelijällä "tulee olla todisteet yrityksistään jäljittää luomusiementä vähintään kahdesta lähteestä". (10) Mikäli joku sattumalta maahantuo tuotteita maasta, jossa viljellään kaupallisessa mittakaavassa GM-kasveja, kieltäytyy sveitsiläinen luomusertifiointivirasto BioSuisse poikkeuksetta antamasta sertifikaattia, jos tuotteissa ei ole käytetty "sertifioitua luomulisäysaineistoa". Paine sertifioijien ja lainsäätäjien taholta on jo synnyttänyt eräissä suurissa Etelän vientijohteisissa maissa kansallisen lainsäädännön ja viralliset standardit. Usein nämä menevät paljon pidemmälle kuin vaaditaan, jolloin ne kaventavat yhä edelleen viljelijöiden vaihtoehtoja riippumatta siitä kuinka mieletöntä tämä on paikallisessa kontekstissa. Tunisian kansallinen standardi sallii viljelijäin käyttää sertifioimatonta luomusiementä vain silloin kun he voivat todistaa, että sopivaa lajiketta ei ollut saatavilla kansallisilta tai kansainvälisiltä siemenmarkkinoilta. Tämän päälle viimeisimmän tunisialaisen standardiversion mukaan kaikki poikkeuslupa-oikeudet umpeutuvat vuoden 2007 lopussa! Filippiinien standardit vaativat sertifiointiviranomaisia asettamaan aikarajat poikkeuslupa-oikeuksien päättymiselle. Bolivian vuoden 2002 kansallinen standardi asettaa poikkeuslupa-oikeuden takarajaksi vuoden 2003, samoin kuin EU:n komission vuoden 1999 säädös. Kiina ja Argentiina eivät ole vielä sulkeneet poikkeus-oikeuden ovea, mutta heidän standardinsa vaativat viljelijöitä todistamaan siementensä alkuperän. Vitoon Panyakul Thaimaan suurimmasta luomuun ja reiluun kauppaan keskittyneestä GreenNet-osuuskunnasta sanoo, että ongelma juontaa juurensa suuren mittakaavan pyrkimyksestä luomustandardien "laillistamiseksi". Hänen mukaansa ilmiö asettaa hallitukset hallinnoimaan "luomun" määritelmää, mikä tarkoittaa käytännössä että käsitteen "organic" määrittelevät USDA, EU:n komissio ja Japanin Maatalousosasto, joissa kaikissa agribisnesyritykset voivat paljon helpommin liikkua lobbaamassa ja muuttamassa standardeja sellaisiksi kuin tahtovat". Itseasiassa tarkasteltaessa kuinka hallitukset käsittelevät luomusiemenasioita - ei ole vaikea nähdä sitä yleistä ilmiötä, jota siementeollisuus ehdottaa ja jota luomusertifiointistandardit vaativat: tiukasti säädeltyä järjestelmää, jossa on pieni määrä erikoistuneita siementen tarjoajia, joilta kaikkien luomuviljelijöiden pitää ostaa siemenensä. Panyakul toteaa että tämä on yksi syy siihen miksi "Thaimaalaiset tulevat taistelemaan kynsin ja hampain säilyttääkseen standardit vapaaehtoisina". (11) Luomassa vaihtoehtoisia markkinoita Baskimaassa Baskimaan pienviljelijäin järjestö ENHE on yhdessä muiden kansalaisyhteiskuntaa edistävien ryhmien kanssa kehittämässä holistista ja osallistavaa sertifiointiohjelmaa, joka ei ainoastaan liity sopimuksiin agrokemikaalien käyttämättä jättämisestä, vaan kattaa myös lukuisia "sosio-ekonomisia" tekijöitä, kuten minimitulon maanviljelijöille ja läheisyyden kuluttajia kohtaan. Kaksi perusperiaatetta, joihin tämä aloite perustuu ovat ruoka-omavaraisuus ja agro-ekologia. Kaikella kunnioituksella siemeniä kohtaan lähtökohtana on, että "järjestelmä suosii paikallisten 4

5 kasvikantojen tai lajikkeiden ylläpitoa, lisäämistä ja elvyttämistä kattaen myös tähän liittyvän paikallisen ymmärryksen jakamisen. Paul Nicholson on yksi mukana olevista maanviljelijöistä ja hän selventää aloitteen ideaa ja osoittaa joitakin teemoja, joita varten se on synnytetty: (12) "Me olemme jo kahden tai kolmen vuoden ajan käyneet sisäistä debattia tuottamamme ruuan sertifioinnista. Jäsentemme keskuudessa ilmenee kasvavaa vieroksuntaa nykyistä sertifiointijärjestelmää kohtaan, millä tarkoitan sellaisia järjestelmiä, jotka tulevat joltakin alueelliselta hallitukselta tai jotka tulevat IFOAMilta. Pääasiallinen ongelma on että nämä sertifiointiohjelmat puolustavat ja edistävät vientivetoista ja kaupallisesti asennoitunutta luomumaataloutta, mikä ei palvele sellaista maataloutta jonka puolesta me elämme. Meidän visiomme kannalta kestävyys ympäristön kannalta on vain yksi elementti. Aivan yhtä tärkeitä meille ovat sosiaaliset tekijät, taloudelliset tekijät ja läheisyyden elementti." "Niinpä me puhumme vaihtoehtoisista sertifiointijärjestelmistä, joihin osallistuvat sekä viljelijäin että kuluttajain järjestöt ja verkostot ja joihin sisältyvät tuotannon, jakelun ja kulutuksen näkökannat perustuvat yleiseen yhteisymmärrykseen tuotannon malleista, sosiaalisista olosuhteista (työvoima, hinnat, palkat, jne.) ja ympäristön olosuhteista. Kuluttajat tuovat näihin yhteisöllisesti määrittelemiimme parametreihin mukaan myöskin oman sitoumuksensa ja hyväksyntänsä." "Tämä on vaikea ja suuri haaste, koska me olemme käytännössä luomassa vaihtoehtoisia markkinoita. IFOAMin keskuudessa tämä kysymys on tällä hetkellä suuren debatin alla. Pienviljelijä ei yksinkertaisesti voi enää kestää sitä touhua, joten me tarvitsemme erilaisen lähestymistavan markkinoihin ja kuluttajiin. IFOAMia viedään todella vahvasti kohti maatalousvientiin perustuvaa mallia ja jatkuvasti kiihtyvään tahtiin. Tätä kahtiajakoisuutta on täysin mahdotonta ylläpitää. Vientimalli toisaalla ja läheisyyteen perustuva viljely toisaalla eivät yksinkertaisesti ole yhteensopivia. Ne ovat toisiinsa nähden antagonistisia ja tämä on sisäinen ongelma, josta syntyneen debatin IFOAM juuri tällä hetkellä kohtaa." Siemenlait laajemmassa perspektiivissä Tällaisten luomusertifioinnin standardien täysimittaiset seuraukset tulevat ilmeisiksi - kun niitä tarkastellaan paisuvana säädösnippuna, joka lukuisten muiden mekanismien avulla rajoittaa sitä mitä viljelijä voi siementen kanssa tehdä. Euroopassa on esimerkiksi nykyisen siemenlainsäädännön alaisuudessa laitonta vaihtaa tai myydä siemeniä lajikkeista, joita ei ole rekisteröity. Viljelijäin omien siemenkantojen on siten mentävä maan alle, eli piilouduttava väliaikaiseen laittomaan olemassaoloonsa. Vaikkakin hallituksissa on eroja sen suhteen kuinka ne käytännössä soveltavat sääntöjään ja erilaiset ryhmät yrittävät vapauttaa edes hieman tilaa siemenluetteloista viljelijäin lajikkeille, niin kaikesta ponnistelusta huolimatta laki ei nykyisellään salli sellaisten siementen pääsyä kansallisiin luomusiemen-tietokantoihin. Tähän voidaan vielä lisätä ongelmat, joita eurooppalaiset viljelijät kohtaavaat hakiessaan maataloustukia silloin kun he eivät käytä sertifioitua siementä - ja se tosiasia, että useat luomutietokannasta saatavilla olevat lajikkeet poissulkevat viljelijäin osallistumismahdollisuudet jalostukseen, koska ne ovat joko hybridi-lajikkeita tai käsiraudoin kytköksissä jalostajan oikeuksiin. Eurooppalais-tyyppiset siemenlait ovat nyt matkalla yleiseksi normiksi Etelän valtioissa. Tilanne on erityisen vakava Afrikassa, jossa kovin usein paikallisia aloitteita rahoitetaan pohjoisten rahoittajien toimesta ja niinpä monet hallitukset ovatkin soveltamassa EU-tyypin siemenlakeja lainsäädäntöönsä harkitsematta juurikaan sitä mitä tämä tarkoittaa paikallisten siemenkantojen kannalta, jotka tällä hetkellä kuitenkin kattavat selvästi suurimman osan kyseisen mantereen siementarpeesta. Tunisialla on ollut EU-tyypin siemenlaki kirjattuna jo vuodesta 1999, jonka mukaan voidaan myydä vain virallisiin luetteloihin rekisteröityjä lajikkeita, jotka puolestaan ovat kriteereiltään täysin vastakkaisia viljelijäin omiin siemeniin nähden. Intiassa uusi siemenlaki odottaa hyväksyntäänsä ja pyrkii estämään viljelijöitä myymästä siemeniä, jotka eivät täytä yhdenmukaisuuden ja puhtauden standardeja, sekä estämään sen, ettei niitä myöskään voi myydä "tuotemerkkien" nimillä. Bolivian uusi siemenlaki kieltää vaihtamasta tai myymästä siemeniä, joita ei ole rekisteröity viralliseen lajikeluetteloon ja pohjimmiltaan laki kieltää viljelijäin omien lajikkeiden myynnin tai vaihtamisen. (13) Tällaiset siemenlait yhdistettynä käytäntöön sovellettuihin luomustandardeihin sulkevat tyystin oven kaikilta laillisilta mahdollisuuksilta luomuviljelyyn omilla siemenillä. Monimuotoisuutta tuhoamassa 5

6 Yksi luomuviljelyn keskeisistä periaatteista on maatalouden monimuotoisuuden käyttö ja ylläpito. Luomusiementen standardointi johtaa ironisesti tämän monimuotoisuuden eliminointiin. Lisääntyvän yhtiövallan ja luomusiemenmarkkinoita vahvistavan lainsäädännön välissä puristuksissa olevat luomuviljelijät, jotka tahtovat käyttää omaa siementään tai konventionaalisesti tuotettua siementä, joka soveltuu heidän viljelyolosuhteisiinsa paremmin - löytävät itsensä yhä suuremmissa määrin laittomuuden rajamailta. Cristina Micheloni italialaisesta Luomu-yhdistyksestä (AIAB) summaa yhteen viljelijöiden valinnanvaran: "On mahdollista käyttää joko olosuhteisiin sopeutunutta lajiketta, joka sopii paikallisiin viljelyjärjestelmiin ja jolla on kysyntää markkinoilla, mutta jota ei ole saatavilla luomusertifioituna tai sitten on käytettävä sertifioituja luomusiemeniä sellaisesta lajikkeesta, joka ei ole erityisemmin sopeutunut paikallisiin olosuhteisiin ja johon ei ole markkinoilla myöskään erityistä kiinnostusta". Valinnanvara eliminoidaan progressiivisesti samalla kun lainsäädäntö kehittyy ja tällä on tuhoisat seuraukset maatalouden biodiversiteetin ja kestävyyden kannalta. Micheloni ja hänen kollegansa ovat dokumentoineet sen tosiasian, että Italian konventionaalisilla viljelijöillä on pääsy 35:een lajikkeeseen yleisestä vehnästä, 60:een lajikkeeseen säilöttävistä tomaateista ja 56:een lajikkeeseen maissista. Heidän luomuvastineensa saavat valita näiden lajien lajikkeista käyttöönsä vain 15, 7 ja 6, eivätkä nämä ole mitenkään välttämättä edes soveliaita heidän viljelyjärjestelmiinsä. (14) Lisäksi useimmat luomuvihanneslajikkeet ovat hybridejä, mikä tekee niistä soveltumattomia tilakohtaisesti lisättäväksi. Tämän seurauksena suuri joukko viljelijöitä pyytää poikkeuslupa-oikeutta voidakseen käyttää omia lajikkeitaan tai mitä tahansa muuta lajiketta, joka sopii paikallisiin viljelyjärjestelmiin, mutta ei ole saatavilla luomuna. Samanaikaisesti tämä vaihtoehto muuttuu jatkuvasti tiukemmin lainsäädännöllä rajoitetuksi siksi, että yhtiöt ja sertifioijat menestyvät lobbauksessaan tehden tuollaisen toiminnan laittomaksi. Tällä tavoin luomusiemensäädökset tuhoavat monimuotoisuutta sen sijaan että vahvistaisivat sitä. Cristina Micheloni raportoi myös Veneton viljelijöiden tilanteesta alueen paikallistuotteena tyypillisen punasikurin (radicchio) tuotannon suhteen. "Viljelijät siellä ovat tuottaneet omia punasikuri-lajikkeitaan jo vuosisatojen ajan eikä niitä ole milloinkaan sertifioitu luomuksi tai ylipäänsä rekisteröity ollenkaan. Nykyisen lainsäädännön mukaan he eivät saa laillisesti toimia näin, mutta he toimivat niin joka tapauksessa koska he ovat aina tehneet niin ja tämä on avainasemassa heidän tuotantonsa laadun suhteen. Jokainen viljelijä erikoistuu tietynlaiseen punasikuriin ja niitä löytyykin monenlaisia: on radicchio di Treviso, di Verona, Chioggia, di Lusia, di Castelfranco... He vaihtavat siemeniä keskenään ja kokeilevat lajikkeita täysin epävirallisesti. Kuluttajat pitävät heistä ja maksavat palkkioksi tuotteista ylihinnan. Tällä tavoin viljelijät ylläpitävät pelloillaan lajiston monimuotoisuutta ja käyttävät kasveja jotka parhaiten soveltuvat heidän viljelyolosuhteisiinsa, viljelytapaan ja markkinoiden vaatimuksiin. Tilanne muuttuu kuitenkin jatkuvasti hankalammaksi. Nämä lajikkeet eivät yleensäkään täytä minkään rekisteröintiluettelon normeja koska ne eivät ole yhdenmukaisia tai ominaisuuksiltaan riittävän pysyviä. Laki kuitenkin vaatii, että jos siemeniä ei ole rekisteröity lajikkeeksi niin niitä ei saa laillisesti olla olemassakaan." "IFOAMin sisällä me olemme debatoineet tästä aiheesta niin paljon. Siellä on monia erilaisia näkökulmia, mutta tarkastusviranomaisten ja sertifioijien logiikka dominoi keskustelua. He haluavat yksinkertaiset säännöt vailla poikkeuksia ja ilman tulkinnanvaraa. Lisäksi on tietenkin kasvinjalostajien lobby. Kaikki tämä johtaa valtavaan paineeseen ainoastaan sertifioitujen luomusiementen käyttämiseksi ilman minkäänlaista harkintaa edes sen suhteen miksi viljelijät haluavat joustavuutta ja monimuotoisuutta. Kaikki on mielestäni todellakin liian yksinkertaista. Pienviljelijöitä ei saisi pakottaa ostamaan sertifioituja luomusiemeniä." (15) Oy Luomu Ab Tilanteen kuva muuttuu entistäkin synkemmäksi kun tarkastellaan asian juridista suota siinä kokonaisuudessa, jossa yhtiöiden läsnäolo luomuruokaketjussa lisääntyy. Vuotuinen liikevaihto globaaleilla luomuruoka- ja -juomamarkkinoilla on noin 30 miljardia euroa ja kansainvälinen kasvu on vaihdellut vuosittain 15 % - 22 %:n välillä, verrattuna keskimääräiseen ko. tuotteiden kasvuun, joka on vaihdellut vuosittain 2 % - 6 % välillä. Jokainen suuri ruokabisneksissä toimiva yhtiö on tavalla tai toisella kiinnittänyt katseensa luomuun. Esimerkiksi globaali Wal-Mart supermarket-ketju, joka pyörittää USA:ssa 4000 myymälää ja yli 2200 myymälää muualla maapallolla - on alkanut myydä luomutuotteita. Britanniassa kaksi johtavaa supermarket-ketjua, Tesco ja Sainsburys ovat jo lohkaisseet 30 %:n kauppaosuuden kaikista Britanniassa myydyistä luomutuotteista ja heillä on omat hankintaosastonsa ja jakeluverkostonsa, jotka ylettyvät maatiloille saakka ja vaikuttavat luomutuotantoon 6

7 riippumatta siitä missä se tapahtuu. Kovin usein tapahtumapaikka sijaitsee Etelässä, koska esim. 83 % Britanniassa myydyistä luomuhedelmistä ja vihanneksista tuodaan kolmannesta maailmasta. (16) WTO:n ja YK:n Kauppa- ja kehityskonferenssin (UNCTAD) ylläpitämän Kansainvälisen kaupan keskuksen (ITC) sanoin: "Lisääntyvä rahan puute ja epäluotettavuus heidän ostovoimansa ja välittämiensä tuotteiden ennakko-odotusten suhteen on lopulta tehnyt heidät kykeneviksi suuntaamaan tuotevarastonsa noudattamaan... lähestulkoon teollisia ravinnontuotannon menetelmiä." (17) Nämä kansainvälisen kaupan suuret toimittajat marssivat samaan tahtiin suurten vähittäismyyntiketjujen kahlekulkueessa. Sellaiset elintarvikeyhtiöt kuten Pepsi, Danone, ConAgra ja Tyson valtaavat pienempiä luomuruokayhtiöitä ja kehittävät omat luomutuotelinjansa toimittamaan tavaraa supermarketteihin. Monet näistä yhtiöistä hyödyntävät tuotannon lähteenä Etelää sopimusviljelyohjelmien välityksellä. MarBran on esimerkiksi USA:n suurin pakastetun parsakaalin toimittaja, joka on hiljattain käynnistänyt sopimusviljelytuotannon Guatemalassa. Yleensä suuret vähittäismyyntiketjut vaativat toimittajiltaan EurepGap standardien valvontaa tuottajien osalta riippumatta siitä onko kyse luomusta vai ei. EurepGap on järjestelmä, joka sai hiljattain uuden nimen "GlobalGap" ja kyseessä on yksityisen sektorin viranomainen, joka asettaa vapaaehtoiset standardit maataloustuotteiden sertfioinnille ympäri maapallon. Tämän merkitys siemenkysymyksen kannalta liittyy viimeisimpään EurepGap stadardiin, joka vaattii sertfioijia arvioimaan josko viljelijä käyttää lajikkeita jotka "täyttävät UPOV-ohjesäännöt", sekä varmistamaan että "pyydettäessä on olemassa kirjallisia dokumentteja, jotka todistavat että kasvatetut lajikkeet on hankittu paikallisen lainsäädännön mukaisesti ja noudattaen immateriaalioikeuksia (IPR). EurepGap standardi vaatii myöskin, että viljelijä säilyttää ja laatii saataville "dokumentin, joka takaa siementen laadun ja toteaa lajikepuhtauden, lajikkeen nimen, eränumeron ja siemenen välittäjän" (18). EurepGap väittää palvelevansa käytännöllisenä ohjeistuksena hyviä maatalouskäytäntöjä kaikkialla maailmassa, mutta siementen käytön suhteen se näyttäisi toimivan ennemminkin siementeollisuuden lobbaus-elimenä. Geenijättiläisten marssi Luomusiemenet eivät selvästikään ole immuuneja yhtiöiden konsolidaatiolle, joka valtaa luomuteollisuutta ja ylipäätään suurempaa ruokajärjestelmää. Itseasiassa osa suuremmista siemenyhtiöistä on jo alkanut kehittää ja toimittaa luomusiemeniä. Globaaliin siemenyhtiöiden "Top 10" taulukkoon kuuluvat yhtiöt, jotka tarjoavat luomusiemeniä eurooppalaisesta tietokannasta ovat mm. Dupont, joka toimittaa luomumaissin siemeniä tytäryhtiönsä Pioneerin kautta, ranskalainen siemenjätti Limagrain, joka tarjoaa kokonaisen sarjan satokasveja tytäryhtiöidensä Advanta Seedsin ja Nickersonin kautta, sekä saksalainen KWS, joka tarjoaa luomumaissin ja sokerijuurikkaan siemeniä. Muut yhtiöt ostavat itsensä sektorille sulattamalla itseensä pienempiä luomusiemenyhtiöitä, kuten esim. Bayer osti saksalaisen luomusiemeniä välittävän Hildin ja M&M Mars valtasi Seeds of Change -yhtiön, joka on eräs USA:n alkuperäisistä luomusiemenyhtiöistä. Kun mahdollisuudet taloudellisen hyödyn hankkimiseen luomusiemenillä kasvavat entisestään, tämä trendi tulee muuttumaan yhä intensiivisemmäksi. Monet Euroopassa myytävät luomusiemenet ovat peräisin pieneltä joukolta suuria hollantilaisia siemenyhtiöitä, jotka ovat lisänneet luomun tuotevalikoimaansa. Heillä on tuotantoasemia tai tytäryhtiöitä monissa maissa ja he voivat siten tuottaa siemeniä ympäri vuoden. Enza esimerkiksi on suuri ylikansallinen siemenyhtiö, jolla on tytäryhtiöitä 14:ssä maassa, kuten esim. Kiinassa, Tansaniassa ja Meksikossa. Yhtiö toimii tytäryhtiönsä Vitalisin kautta tuottaessaan luomuvihannesten siemeniä. Bejo ja Rijk Zwaan ovat kaksi muuta suurta siemenyhtiötä, jotka molemmat toimivat maapallon laajuisesti yli kymmenen valtion alueella ja he tarjoavat myös nykyisin luomusiemeniä. Vaikkakin on edelleen olemassa monia pienempiä siementaloja, jotka myyvät luomusiementä, on sertifioitu luomusiementuotanto Euroopassa kuitenkin jo tiivistynyt muutaman suuryhtiön käsiin. Tarkasteltaessa hollantilaista tietokantaa saatavilla olevista luomulajikkeista, törmää jatkuvasti samoihin nimiin uudelleen ja uudelleen. Jokaista kasvia dominoi tyypillisesti kaksi tai kolme yhtiötä (kts. taulukko) Hollannissa tarjolla olevia luomusiemeniä valikoiduista kasveista: vain muutama yhtiö dominoi markkinoita. 7

8 Kukkakaali: 11 lajiketta, joista Vitalis tarjoaa 9 lajiketta, eli 82 % markkinoista Kurkku: 42 lajiketta, joista Vitalis tarjoaa 13, Rijk Zwaan 10 ja Hild 8, eli 74 % markkinoista Maissi: 12 lajiketta, joista Ekova tarjoaa 4, Limagrain 3 ja Pioneer 2, eli 75 % markkinoista Paprika: 32 lajiketta, joista Vitalis tarjoaa 24, eli 75 % markkinoista Salaatti: 151 lajiketta, joista Vitalis tarjoaa 66 ja Rijk Zwaan 39, eli 70 % markkinoista Valkokaali: 49 lajiketta, joista Bejo tarjoaa 21 ja Bingenheimer 13, eli 70 % markkinoista Pinaatti: 12 lajiketta, joista Vitalis tarjoaa 4, Bejo 3 ja Bingenheimer 3, eli 83 % markkinoista Tomaatti: 71 lajiketta, joista Vitalis tarjoaa 29, De Ruiter 14 ja Rijk Zwaan 6, eli 69 % markkinoista. lähde: (TOIM. HUOM! Edellä mainituista yhtiöistä Bingenheimer on poikkeuksellisesti viljelijävetoinen yhtiö, joka välittää ainoastaan omatoimiseen lisäykseen soveltuvia avopölytteisiä lajikkeita.) Siementen ja luomubisnesten integraatio tapahtuu myös muualla maailmassa. Kiinassa maan suurin "vihreä" luomuyhtiö "China National Green Food Industrial Corporation" on Kiinan "National Seed Companyn" tytäryhtiö. Tämä tarkoittaa, että maan suurin siemenyhtiö on vastuussa Kiinan luomusiemenstandardien soveltamisen tarkkailusta. Samankaltainen tilanne on muodostumassa myös Intiassa. Yksi maan johtavista siemenyhtiöistä, Namdhari Seeds on nykyisin yksi luomuruuan johtavista tuottajista ja suurimmista vähittäismyyjistä. Toinen suuri Intialainen siemenyhtiö, JK Agri Genetics on osa JK-Organisaatiota, eli jättimäistä monialayhtiötä joka käynnisti luomuruokajaostonsa joulukuussa Yhtiö rakentaa tällä hetkellä :n sopimusluomuviljelijän verkostoa. Takaisin perusteisiin Useimmat luomuviljelijät hyväksyvät, että on suositeltavampaa käyttää luomusiemeniä ja he tukisivat mieluusti tällaisten siemenjärjestelmien kehittämistä. Siementen sertifiointi tapana luomuketjun eheyden ylläpitämiseksi on kuitenkin täysin eri asia, kuin nykyinen käytäntö, jossa siemenet sertifioidaan luomaan markkinoita ja tekemään luomusiemenistä yhtiöiden kannalta kannattavaa liiketoimintaa. German Velez kolumbialaisesta "Grupo Semillas" -ryhmästä on työskennellyt viljelijöiden kanssa siementen monimuotoisuuskysymyksen parissa jo vuosikymmeniä ja hän on tehnyt selkeän johtopäätelmänsä: "Meidän mielestämme kaikenlainen siementen sertifiointi on perverssiä touhua, oli kysymys sitten konventionaalisesta tai siirtogeenisestä siemenestä. Sertifiointi yhdistyy yleensä aina immateriaalioikeuksien järjestelmiin, jotka tekevät sen mahdolliseksi, että kourallinen siemenyhtiöitä kontrolloi koko siementuotantoketjun lisäksi myös kaikkia teknologioita, joiden mukana tuollaiset siemenet tulevat. Luomusiementen sertifiointi on vastaavasti yhtä tuomittavaa, koska kyseessä on työkalu jonka avulla voidaan hallita ja poissulkea pienviljelijät kauttaaltaan ulos luomumaataloudesta kaiken sen kontrolloinnin tuloksena, jota sertifiointi- ja siemenyhtiöt harjoittavat..." "Tässä kontekstissa on noussut esiin monta aloitetta, jotka pyrkivät katkaisemaan yhteyden virallisiin sertifiointijärjestelmiin ja luomaan suoran luottamukseen perustuvan yhteyden tuottajien ja kuluttajien välille. Vaikkakin monet tällaisista vaihtoehdoista eivät vielä ole erityisen näkyviä, - ne kuitenkin monistuvat ja vahvistuvat jatkuvasti siemenjuhlien, paikallisten vaihtopiirien ja paikallismarkkinoiden kautta, joissa paikallisia siemeniä ja paikallista ymmärrystä jaetaan keskenään". (19) Eva Carazo Costa Rican luomuliikkeestä on tullut samankaltaiseen johtopäätelmään: "Me ymmärrämme luomumaanviljelyn agro-ekologiana ja tästä logiikasta johtuen meillä on terävä ja tarkka näkökulma alkuperäisten ja paikallisten siementen puolustamiseksi. Costa Rican lainsäädäntö tekee sertifioitujen luomusiementen käytöstä pakollisen, mikäli niitä on saatavilla. Etu joka meillä edelleen on piilee siinä että sellaisia siemeniä ei toistaiseksi ole saatavilla, - joten luomutuotanto perustuu täällä vielä toistaiseksi suurimmaksi osaksi paikallisiin siemeniin." 8

9 Filippiineillä Chito Medina Masipag-järjestöstä on mukana vaihtoehtoisen "Masipag farmers guarantee systemin" kehittelyssä. Kyseessä on eräänlainen ryhmäsertifiointijärjestelmä, jossa viljelijät soveltavat sisäistä laadunvalvontaa omien standardiensa perusteella, kiinnittäen erityistä huomiota paikalliseen ruokaturvallisuuteen. Masipagilla on vuosikymmenten kokemus paikallisen siementuotannon tukemisesta ja edistämisestä ja järjestö on myös mukana luomutuotannossa. Filippiinien hallituson viimeaikoina hyväksynyt luomustandardit lainsäädäntöönsä, mutta Medina epäilee josko tämä tukee viljelijävetoisia lähestymistapoja, joita Masipag edistää. "Hallitus ei pysty näkemään tuhansia tai miljoonia viljelijöitä, koska hallitukset näkevät vain rahapelejä pelaavat yritykset, eli suuret ja äänekkäät tuottajat. Tässä tapauksessa hallituksen malli on todellakin vain yhtiöiden lähestymistapa" (20) Jopa IFOAM, joka on järjestönä ruumiillistuma sekä suurtilallisten ja sertifioijien, että biodiversiteettiä ja pienviljelijöitä puolustavien jäsentensä kaksijakoisista intresseistä (eikä suinkaan vailla jännitteitä) - on kuitenkin luonut ohjelman tukeakseen paikallisia järjestelmiä, joiden toiminta perustuu kaupallisten sertifiointiohjelmien sijaan kuluttajien ja viljelijäin väliseen luottamussuhteeseen. Tämän linjan mukaisesti IFOAM on sponsoroinut lukuisia tapaamisia ja perustanut erityisen työryhmän edistämään "osallistavia takuujärjestelmiä" - eli vaihtoehtoja luomustandardeille, joita monet IFOAMin jäsenjärjestöt ajavat aktiivisesti takaa. Luomusiementen on oltava viljelijäin hallinnassa Tapa jolla siemeniä pakkokeinoin lokeroidaan luomusertifikaattien taakse osoittaa sen kuinka pieleen asiat voivat mennä silloin kun kaupalliset luomuaspektit saavat ylivallan luomun peruslähtökohdista. Sertifiointia käytetään tällä hetkellä työkaluna, jolla viljelijät pakotetaan maksamaan siemenyhtiöille luomusiementen toimittamisesta, - ikäänkuin olemassa olisi selvä oletus siitä että siemenyhtiöt muuttavat saamansa käteisen hyviksi luomulajikkeiksi. On kuitenkin lukemattomia esimerkkejä luomuliikkeen sisältä, jotka osoittavat että viljelijät ovat hyvin kyvykkäitä pitämään kollektiivisesti huolen siementarpeistaan ilman yksityistä sektoria tai muodollista sertifiointijärjestelmää. Otetaanpa esimerkiksi UBINIG, joka on bangladeshilainen kansalaisjärjestö joka edistää "uutta maanviljelyliikettä", joka perustuu ekologisen maanviljelyn periaatteisiin. Erään perustajansa, Farida Akhtarin mukaan järjestössä on mukana noin viljelevää perhettä eri puolilla maata. (21) Ylläpitääkseen tätä ponnistusta UBINIG perusti useita "yhteisöllisiä siemenvauraus-keskuksia", jotka palvelevat verkostoa jakamalla satojen erilaisten lajikkeiden ja kymmenien kasvilajien siemeniä. Nämä keskukset ovat vain jäävuoren huippu edustamastaan siemenverkostosta. Sadat yhteisöt useissa maan osissa käyttävät siemeniä joka kasvukaudella ja säilyttävät niitä kodeissaan. Kyläläiset pyörittävät sofistikoitua siemenvaihtoa ja tarkkailuverkostoa varmistaakseen, että kaikkina ajanjaksoina jossakin kasvatetaan ja säilytetään elävinä tuhansia erilaisia siemenlajikkeita. Tällöin ei ole tarvetta sertifioinnille. Masipagin verkostossa on noin 500 ruohonjuuritason yhteisöllistä järjestöä, jotka muodostivat uudenlaisen "viljelijä-tutkija kumppanuussuhteen", jonka puitteissa viljelijät alkoivat tuottaa omia paranneltuja riisilajikkeitaan agronomiryhmän avustuksella. (22) Masipagin jäsenet ovat asennoituneet kemikaaleista vapaaseen maatalouteen ja levittäytyvät kaikkialle maassa, jonne he ovat luoneet laajan skaalan erilaisia Masipag-lajikkeita, joista useimmat tuottavat parempia satotasoja kuin virallisten kasvinjalostusinstituuttien tuottamat lajikkeet. Lajikkeita säilytetään hajasioittuneesti ja siemeniä vaihdetaan paikallistasolla. Viljelijät tietävät mitkä lajikkeet palvelevat heitä ja kuluttajat tietävät minkä puolesta Masipag toimii. Ei tarvita jalostusteollisuutta toimittamaan Masipag-viljelijöille sertifioituja luomuriisilajikkeita. Koillis-Brasiliassa toimiva ASPTA ja muut kansalaisjärjestöt ovat auttaneet viljelijöitä perustamaan verkostoituneita yhteisöllisiä siemenpankkeja varmistamaan paikallisesti tuotettujen ja olosuhteisiin sopeutuneiden siementen saatavuuden, jonka avulla vältetään riippuvuussude siemenyhtiöiden tarjoamiin lajikkeisiin. (23) Itä-Afrikassa Ethiopia Organic Seed Action (EOSA) työskentelee viljelijöiden kanssa luodakseen paikallisia siemenvaihtoverkostoja varmistamaan monimuotoisuuden ja viljelijäin kehittämien laadukkaiden siemenkantojen saatavuuden. (24) Ranskassa, Réseau Semences Paysannes on verkosto, jonka muodostavat maatyöläiset ja järjestöt, jotka ovat huolissaan elinvoimaisia siemeniä ylläpitävän biodiversiteetin säilymisestä. Verkosto rakentaa kapasiteettia paikallista siemenvalikoimaa ja kasvikantojen edelleen kehittelyä varten. (25) Samankaltaisia verkostoja on Espanjassa, Italiassa ja muissakin osissa Eurooppaa. 9

10 Tällaisista lähestymistavoista, verkostoista ja järjestelmistä kertyvät kokemukset varmistavat hyvälaatuisten ja monimuotoisten siementen saatavuuden viljelijätasolla ja sekös tässä onkin niin vaikuttavaa. Siemenyhtiöt tahtoisivat varmasti mieluusti liittyä mukaan, - mutta olisi viljelijöiden kannalta itsemurha uhrata omat siemenjärjestelmänsä (tai edes mahdollisuus omiin siemenjärjestelmiinsä) investoimalla kaupallisia yhtiöitä taloudellisesti hyödyttäviin luomusiemeniin. Tällä hetkellä tämä kuitenkin on se mitä luomustandardit vaativat. Ei ole ainoastaan kysymys siitä, että luomusiementen sertifiointi ei ole viljelijän siemenjärjestelmän kannalta kovinkaan tärkeä asia, kuten IFOAMin entinen puheenjohtaja on tokaissut, vaan luomusiementen sertifiointijärjestelmä on todellinen ja suuri uhka koko luomusiementen olemassaololle. Mikäli luomu tahtoo selviytyä pienviljelijäin ja paikallisten ruokapiirien kannalta tarkoituksenmukaisena konseptina, sen täytyy irrottautua tuollaisista kaupallisista hirttosilmukoista. Ei ole luomuliikkeen kohdalla vielä liian myöhäistä pysäyttää luomusiementen sertifiointistandardien soveltaminen ja kääntää suunta poispäin yhtiöiden hallitsemasta siemenjärjestelmästä, sekä liittyä yhteen muiden toimijoiden kanssa ylläpitääkseen, parantaakseen ja laajentaakseen kaikkialta versoavien viljelijävetoisten siementuotantojärjestelmien monimuotoisuuden tuottamaa vaurautta. Käännös Ossi Kakko Lähdetiedote: "Whose harvest? The politics of organic seed certification" Grain on myös koonnut liitteeksi listan siitä, mitä lukuisat lainsäädännölliset elimet ovat sanoneet luomusiemenistä. Kts. Lisätietoja: GRAIN Briefing: "The end of farm-saved seed? Industry's wish list for the next revision of UPOV", February 2007: GRAIN, Seedling-lehden erikoisnumero siemenlainsäädännöstä, July 2005: Proceedings of the First World Conference on Organic Seeds, IFOAM/FAO/ISF, Rome, 2004: The European Commission Council Regulation (EEC) No 2092/91 on organic seeds, joka on saatavilla osoitteesta: (http://tinyurl.com/2v8ryo) tai vanhentuessaan Listaus kaikista EU:n luomusiementietokannoista on saatavilla osoitteesta: Nadia El-Hage Scialabba and Caroline Hattam (ed.), "Organic agriculture, environment and food security", Environment and Natural Resources Service Sustainable Development Department, FAO, 2002: Juan José Soriano y Juan Manuel González, Red de Semillas (espanjaksi), "Semillas y material de reproducción vegetal en la agricultura ecológica. Estado de la cuestión", 2005: (http://tinyurl.com/33jnfu) tai Movimiento Agroecológico de América Latina y El Caribe and IFOAM, Report from the International Workshop on Alternative Certification, Porto Alegre, Rio Grande do Sul, April 2004: (http://tinyurl.com/2lzmhd) tai n.pdf 10

11 VIITTEET: 1 Gunnar Rundgren, "Seeds are Magic", Presentation to the First World Conference on Organic Seed, International Federation of Organic Agriculture Movements (IFOAM), Rome, IFOAM, "The world of organic agriculture", 2007, 3 Raportti em. tapaamisesta: 4 FAO:n arvio sertifioimattoman luomutuotannon tuottavuudesta, arvosta ja merkityksestä: "Organic agriculture, environment and food security", Environment and Natural Resources Series No. 4. Rome, ECO_PB, Newsletter on organic seeds and plant breeding, January-February Matthew Dillon, Organic Seed Alliance, henk. koht. tiedonanto, CCOF:n lehdistötiedote: 8 Lainaus CCOF:n verkkosivuilta: 9 ECOCERT, "Seeds and propagating material in Organic Farming according to the EC-Regulation 2092/91, ei p'iv'yst'. 10 OCIA Organic Farm Plan Outline, (PDF) 11 GRAINin haastattelu, syyskuu Paul Nicholson, henk.koht. kommunikaatio, lokakuu Lisätietoja siemenlakien vaikutuksista maailmalla löytyy Seedling -lehden erikoisnumerosta: 14 Cristina Micheloni and Andrea Guibilato, AIAB, "On-farm seed production: integrity of organic farming and biodiversity safeguard". IFOAM/FAO/ISF Luomusiemenkonferenssissa esitetty paperi. Rome, 2004, 15 Cristina Micheloni, henk. koht. kommunikaatio, lokakuussa InterPress Service, "Incompatible standards may keep organics out", Johannesburg, 21 September ITC, lainattuna: RAFI-USA, "Who owns organic?", USA, EurepGep, "Control Points and complyance criteria for fruit and vegetables propagation material", May German Velez, Grupo Semillas, henk. koht. kommunikaatio, lokakuu Chito Medina, henk. koht. kommunikaatio, syyskuu Farida Akhtarin haastattelu Seedling -lehden numerossa, heinäkuu 2002: 22 kts.: 23 kts. 24 kts

12 LIITE: What some international, regional and national standards for organic production say about seed (Read the GRAIN briefing, "Whose harvest? The politics of organic seed certification") (Standard & Source: What it says about seeds ) CODEX International guideline: Seeds and vegetative reproductive material should be from plants grown in accordance with the provisions of these guidelines for at least one generation or, in the case of perennial crops, two growing seasons. Where an operator can demonstrate to the official or officially recognized certification body or authority that material satisfying the above requirements is not available, the certification body or authority may support: a) in the first instance, use of untreated seeds or vegetative reproductive material, or b) if (a) is not available, use of seeds and vegetative reproductive material treated with substances other than those included in Annex 2. The competent authority may establish criteria to limit the application of the derogation. EU, Government: The organic production method implies that for seeds and vegetative reproductive material, the mother plant in the case of seeds and the parent plant(s) in the case of vegetative propagating material have been produced in accordance with [this standard] for at least one generation or, in the case of perennial crops, two growing seasons. Authorisation to use seed or seed potatoes not obtained by the organic production method may only be granted in the following cases: (a) if no variety of the species which the user wants to obtain is registered in the database provided for in Article 6; (b) if no supplier is able to deliver the seed or seed potatoes before sowing or planting in situations where the user has ordered the seed or seed potatoes in reasonable time; (c) if the variety which the user wants to obtain is not registered in the database, and the user is able to demonstrate that none of the registered alternatives of the same species are appropriate and that the authorisation therefore is significant for his production; (d) if it is justified for use in research, test in small-scale field trials or for variety conservation purposes agreed by the competent authority of the Member State. 2. The authorisation shall be granted before the sowing of the crop. 3. The authorisation shall be granted only to individual users for one season at a time and the authority or body responsible for the authorisations shall register the quantities of seed or seed potatoes authorised. Each Member State shall ensure that a computerised database is established for the listing of the varieties for which seed or seed potatoes obtained by the organic production method. For registration, the supplier must be able to demonstrate that the seed or seed potatoes to be placed on the market comply with the general requirements applicable to seed and vegetative propagating material USA, Government: The producer must use organically grown seeds: Except, That, (1) Nonorganically produced, untreated seeds may be used to produce an organic crop when an equivalent organically produced variety is not commercially available, (2) Nonorganically produced seeds that have been treated with a substance included on the National List of synthetic substances allowed for use in organic crop production may be used to produce an organic crop when an equivalent organically produced or untreated variety is not commercially available. Japan, Government: Seeds shall comply with the criteria [for organic production]. In case of a difficulty to obtain [such] seeds, seeds without prohibited substances may be used. Furthermore in case of a difficulty to obtain these seeds without prohibited substances, any seeds for seed propagation plants without the use of chemical treatment may be used. 12

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Tilasiemenpakkaajat Tilasiemen Oy Tilasiemenen osuus luomusiementuotannossa runsas kolmannes Yhdellä numerolla pärjää: 010 217 6777 Netissä

Lisätiedot

Etämyynnin asema lainsäädännössä

Etämyynnin asema lainsäädännössä Etämyynnin asema lainsäädännössä Etämyyntiseminaari elintarvikealan valvojille ja toimijoille Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikelainsäädännön päämääränä on kuluttajien etujen suojeleminen!

Lisätiedot

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Tuottavaa luomua, Hollola Ylitarkastaja Evira Tämä esitys Viranomainen (Evira, ELY-keskukset) ei anna lainsäädäntöä, eli viranomaisen keinot ovat Ohjeistus

Lisätiedot

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomun asema tulevalla tukikaudella Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen

Lisätiedot

Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta?

Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta? Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta? Laatusertifikaatit osaksi elintarvikevalvontaa? Eläinlääkintöneuvos Marjatta Rahkio Laatusertifikaattien hyödyntäminen 1. Laatusertifikaattien

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään. Miska Kuusela / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11.

Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään. Miska Kuusela / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11. Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11.2014 Helsingin Mylly Oy ammattitaitoa ja kokemusta jo vuosisatojen takaa perheyritys,

Lisätiedot

Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa. maassa? & Case Intia

Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa. maassa? & Case Intia Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa maassa? & Case Intia 16.4.2014 / Hannu Rossi Miksi haluat mennä uudelle markkina-alueelle? Nykyinen markkinat ovat täysin hyödynnetty/katettu? Tarvitset

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. MEP Sirpa Pietikäinen 2014

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. MEP Sirpa Pietikäinen 2014 Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma MEP Sirpa Pietikäinen 2014 Mitä ruoka on parhaimmillaan? Eettistä, ekologista, edullista. Turvallista, terveellistä, taivaallista. Miten näihin päästään?

Lisätiedot

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Kuva: Arttu Muukkonen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Pro Luomun luomubrunssi Sisältö - Tilan esittely - Miksi luomuviljely? - Luonnonmukainen

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Arla on kansainvälinen ja paikallinen meijerialan suunnannäyttäjä. Kannustamme ihmisiä ympäri maailman elämään terveellisesti tarjoamalla

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen EU:n luomupolitiikasta: Luomuliiton kannat http://ec.europa.eu/agriculture/consultations/organic/2013_fi.htm

Julkinen kuuleminen EU:n luomupolitiikasta: Luomuliiton kannat http://ec.europa.eu/agriculture/consultations/organic/2013_fi.htm Julkinen kuuleminen EU:n luomupolitiikasta: Luomuliiton kannat http://ec.europa.eu/agriculture/consultations/organic/2013_fi.htm 3. PIENYRITYKSET 3.1 Auttaako sääntöjen ja valvontavaatimusten yhdenmukaistaminen

Lisätiedot

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazerin tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä hankimme ainoastaan RSPO-sertifioitua, entistä paremmin jäljitettävää palmuöljyä. Tämä tarkoittaa

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Yhteisön sisäisessä kaupassa käytössä olevien hankkijan ilmoitusten tekstit suomeksi ja englanniksi

Yhteisön sisäisessä kaupassa käytössä olevien hankkijan ilmoitusten tekstit suomeksi ja englanniksi Yhteisön sisäisessä kaupassa käytössä olevien hankkijan ilmoitusten tekstit suomeksi ja englanniksi LIITE I Hankkijan ilmoitus tuotteista, joilla on etuuskohteluun oikeuttava alkuperäasema ILMOITUS Hankkijan

Lisätiedot

Mistä tietää, että luomu on luomua?

Mistä tietää, että luomu on luomua? Mistä tietää, että luomu on luomua? Luomuvalvonta ja sertifiointi Suomessa Jyri kähönen, toimitusjohtaja Raikastamo Oy Raikastamo Oy Perustettu 2008, yksityisessä omistuksessa Erikoistunut luomumehujen

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuotannon kehittäminen tuottajien kanssa yhteistyössä Pienimuotoisen elintarviketuotannon edistäminen

Lisätiedot

Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä

Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä Esimerkkinä metsäsertifiointimerkit 18.1.2011 Vihreät hankinnat haltuun -seminaari Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

Yhteisön sisäisessä kaupassa käytössä olevien hankkijan ilmoitusten tekstit suomeksi ja englanniksi

Yhteisön sisäisessä kaupassa käytössä olevien hankkijan ilmoitusten tekstit suomeksi ja englanniksi 1 (8) Yhteisön sisäisessä kaupassa käytössä olevien hankkijan ilmoitusten tekstit suomeksi ja englanniksi 1) LÄHETYSKOHTAINEN HANKKIJAN ILMOITUS ALKUPERÄTUOTTEILLE (suomenkielinen malli) Hankkijan ilmoitus,

Lisätiedot

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi @Marjo_ST p. 044-5906849 Fast methods

Lisätiedot

Lentokelpoisuustarkastajien kertausseminaari 28.1.2014

Lentokelpoisuustarkastajien kertausseminaari 28.1.2014 Lentokelpoisuustarkastajien kertausseminaari 28.1.2014 Lentokelpoisuustarkastuksen dokumentointi Jukka Parviainen Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. M.A.710 Lentokelpoisuustarkastus Dokumenttien tarkastus

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

LUOMU KIINASSA. Etelä-Savo Henan luomuyhteistyön käynnistäminen -hanke Sinikka Mynttinen

LUOMU KIINASSA. Etelä-Savo Henan luomuyhteistyön käynnistäminen -hanke Sinikka Mynttinen LUOMU KIINASSA Etelä-Savo Henan luomuyhteistyön käynnistäminen -hanke Sinikka Mynttinen Kiinan luomutuotannon historiaa Nykyinen luomutuotanto Kiinassa perustuu vuosituhansia vanhoille kestävän maatalouden

Lisätiedot

LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ. 12.08. 2014 klo 13.00-15.30 Ravintola Ladonlukko Helsinki

LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ. 12.08. 2014 klo 13.00-15.30 Ravintola Ladonlukko Helsinki LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ 12.08. 2014 klo 13.00-15.30 Ravintola Ladonlukko Helsinki Osanottajat Nimi Paikalla 12.08.2014 Paavo Pulkkinen, Lietlahden tila Ari Kulmanen, Ikaalisten luomu Antti Vauhkonen,

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomuleht

Luomuliitto. Luomuleht Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvontaa Neuvontaa ja verkostoitumista Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomuleht Luomuleht Ammattitaito parantaa

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Luomu -aitous ja jäljitettävyys. Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Luomu -aitous ja jäljitettävyys. Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Luomu -aitous ja jäljitettävyys Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Taustaa AuthenticFood (Core Organic II-tutkimushanke) Fast methods for authentication

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Miksi nimikkeistöön tulee muutoksia vuosittain? Mistä saan apua oikean nimikkeistön löytämiseksi?

Miksi nimikkeistöön tulee muutoksia vuosittain? Mistä saan apua oikean nimikkeistön löytämiseksi? Esityksen sisältö Mikä CN-nimikkeistö on? Mihin sitä käytetään? Miksi nimikkeistöön tulee muutoksia vuosittain? Mistä saan apua oikean nimikkeistön löytämiseksi? 1.11.2011 Tulli CN-nimikkeistö 1 Harmonisoitu

Lisätiedot

MarineStewardshipCouncil, MSC merkki mitä se on käytännössä,

MarineStewardshipCouncil, MSC merkki mitä se on käytännössä, MarineStewardshipCouncil, MSC merkki mitä se on käytännössä, entä Suomen kalastukset, kuha? Jari Raitaniemi, RKTL Lähteet: Marine Stewardship council julkaisuja, MSC-raporttiluonnos Perusperiaatteet (Principles

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Pohjois-Karjalassa Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Puutarhatuotannossa luomupinta-ala on noin 1 000 hehtaaria, joka on noin 6 % kokonaisalasta Hehtaareissa

Lisätiedot

Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia

Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia esimerkkinä Jalotofu 23.12.2014 Kaikki kuvat: Oy Soya Ab Reilun kaupan soijapavut Jalotofun soijapavut kasvavat Pohjois-Brasilian auringon lämmössä, Capaneman kylässä.

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomulehti

Luomuliitto. Luomulehti Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvonta Asiantuntijapalvelu ja mentor-toiminta Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomulehti Luomulehti Ammattitaito

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä Sanna Aspola, Berggren Oy Ab 26.3.2013 Kansalliset oikeudet kansainvälisellä kentällä Kansainväliset viranomaiset, järjestöt ja sopimukset

Lisätiedot

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Esimerkkinä kuljetuspalvelut Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa, Tampere 7.11.2012 Tutkija Katriina Alhola Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo

Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo Illan aiheita: -Kesän tarkastus; mitä pitää muistaa? - -Kirjanpidot, onko kunnossa? - -2013 tukihaku luomutilalla MIKSI VALVOTAAN? Takaa kuluttajille aidot luomutuotteet

Lisätiedot

Miten luomun aitous voidaan tunnistaa?

Miten luomun aitous voidaan tunnistaa? Miten luomun aitous voidaan tunnistaa? Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Luomuelintarvikepäivät 1.10.2015, Helsinki Sisällöstä Yleisesti ruokaväärennöksistä

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa

Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa & Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa Hannu Laukkanen johtaja, Yksityissijoittajien pääomamarkkinapäivä Sanomatalo, 2 Esityksen runko Yleiskatsaus Strategiset mahdollisuudet Integroidut oppimisjärjestelmät

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Sormenjälkiä luomulle analytiikan keinoin AuthenticFood/Core Organic II Erikoissuunnittelija, ETM Marjo Särkkä-Tirkkonen marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi @Marjo_ST p. 044-5906849

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2 2008. JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus Q2 2008. JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja Osavuosikatsaus Q2 2008 JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

Puutavaran kestävä alkuperä metsäsertifiointi pähkinänkuoressa

Puutavaran kestävä alkuperä metsäsertifiointi pähkinänkuoressa Puutavaran kestävä alkuperä metsäsertifiointi pähkinänkuoressa 27.10.2011 Puupäivä 2011, Wanha Satama Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet LX 70 % Läpäisy 36 32 % Absorptio 30 40 % Heijastus 34 28 % Läpäisy 72 65 % Heijastus ulkopuoli 9 16 % Heijastus sisäpuoli 9 13 Emissiivisyys.77.77 Auringonsuojakerroin.54.58 Auringonsäteilyn lämmönsiirtokerroin.47.50

Lisätiedot

EASA Regional Workshop 27.2.2013. Tervetuloa! Welcome! Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

EASA Regional Workshop 27.2.2013. Tervetuloa! Welcome! Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. EASA Regional Workshop 27.2.2013 Tervetuloa! Welcome! Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Katsaus lentomiehistöjä koskeviin säädöksiin (Komission asetukset (EU) N:o 1178/2011 ja 290/2012) 08:30 09:00

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Lisensointikuulumisia - Kustannustehokkuus Oracle lisensoinnissa

Lisensointikuulumisia - Kustannustehokkuus Oracle lisensoinnissa Lisensointikuulumisia - Kustannustehokkuus Oracle lisensoinnissa Osa II OUGF / 12.5.2004 c Sisält ltö Mitä uutta? Yleistä lisensoinnista Lisensointiin liittyviä ongelmia Hankinnassa muistettavia asioita

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Luomumaidon arvoketjutyöryhmä 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 6.3. Arja Peltomäki Maatila x Heli Ahonen Muumaa/Luomuliitto Katarina Rehnström Luomuliitto

Lisätiedot

SFS-käsikirja 670-1. Johdanto. 1. Yleistä standardoinnista

SFS-käsikirja 670-1. Johdanto. 1. Yleistä standardoinnista SFS-käsikirja 670-1 Johdanto 1. Yleistä standardoinnista 2. Standardien rooli Tämän SFS-käsikirjan standardien alkuperäistekstit on valmisteltu Eurooppalaisissa CENELEC -järjestön standardointikomiteassa

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Kansainvälisten jätesiirtojen valvonta. Jätehuoltopäivät 2012

Kansainvälisten jätesiirtojen valvonta. Jätehuoltopäivät 2012 Kansainvälisten jätesiirtojen valvonta Jätehuoltopäivät 2012 Jätteiden siirtoja maasta toiseen valvotaan, koska jätteet saattavat sisältää aineita, jotka ovat haitallisia ihmisten terveydelle ja ympäristölle

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi Sampsa Heinonen BERAS Implementation Communications Manager sampsa.heinonen (at) beras.eu Maaseutututkijoiden tapaaminen, Kaarina 18.8.2011

Lisätiedot

Luomueläintuotannon valvonnan kehittäminen

Luomueläintuotannon valvonnan kehittäminen Luomueläintuotannon valvonnan kehittäminen KoneAgria Luomuseminaarin työpaja 10.10.2015 Brita Suokas, projektisuunnittelija, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Windows Phone 7.5 erilainen ja fiksu älypuhelin. Vesa-Matti Paananen Liiketoimintajohtaja, Windows Phone Microsoft Oy vesku@microsoft.

Windows Phone 7.5 erilainen ja fiksu älypuhelin. Vesa-Matti Paananen Liiketoimintajohtaja, Windows Phone Microsoft Oy vesku@microsoft. Windows Phone 7.5 erilainen ja fiksu älypuhelin Vesa-Matti Paananen Liiketoimintajohtaja, Windows Phone Microsoft Oy vesku@microsoft.com Agenda 29.11.2011 Microsoftin strategia pähkinän kuoressa Kuluttajat

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä RESTORE-hanke Jukka Jormola, SYKE Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 RESTORE Rivers: Engagement, Support and Transfering

Lisätiedot

Kiinteiden biopolttoaineiden kestävyyskriteerit

Kiinteiden biopolttoaineiden kestävyyskriteerit Kiinteiden biopolttoaineiden kestävyyskriteerit Tilannekatsaus 1.3.2013 Jukka Makkonen Energiateollisuus ry 1 Esitys 1. Tausta RES-direktiivissä 2. Miksi kestävyys on todennettava (3 syytä) 3. Historiaa

Lisätiedot

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Luomuliiketoiminnan kehittäminen Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miksi luomuliiketoimintaa pitää kehittää nyt? LUOMUMYÖNTEISYYS

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Paperin alkuperän hallinnan sertifiointi

Paperin alkuperän hallinnan sertifiointi Paperin alkuperän hallinnan sertifiointi painotalossa Anu Aurassalo Insinöörityöseminaari 14.5.2009 Metropolia AMK Edita lyhyesti Konsernin päätoimialat: markkinointiviestinnän tuotantopalvelut, graafisen

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.4-0-201505291153 Pekka Muhonen 8/12/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes

Lisätiedot

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Hannu Kasanen, Deloitte & Touche Oy Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tietoturvaseminaari

Lisätiedot

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Mitä ruoka on parhaimmillaan? Eettistä, ekologista, edullista. Turvallista, terveellistä,

Lisätiedot

Ruoka on osa hyvinvointia

Ruoka on osa hyvinvointia Ruoka on osa hyvinvointia Baltfood, yleistä Itämeren alueen ruokakäyttäytyminen - trendit Heidi Valtari Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Turun yliopisto baltfood c/o LÜBECK Business Development Corporation

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

IBM Iptorin pilven reunalla

IBM Iptorin pilven reunalla IBM Iptorin pilven reunalla Teppo Seesto Arkkitehti Pilvilinnat seesto@fi.ibm.com Cloud Computing Pilvipalvelut IT:n teollistaminen Itsepalvelu Maksu käytön mukaan Nopea toimitus IT-palvelujen webbikauppa

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Røgalarm CCTSA53200 Almost invisible Smokealarm CCTSA53200 Almost invisible (Cavius type 2001-TK001)

Røgalarm CCTSA53200 Almost invisible Smokealarm CCTSA53200 Almost invisible (Cavius type 2001-TK001) Røgalarm CCTSA53200 Almost invisible Smokealarm CCTSA53200 Almost invisible (Cavius type 2001-TK001) Produktet har haft 3 godkendelsesnummre: The product has had 3 approval numbers: Frem til maj 2012 var

Lisätiedot