CHEM-C2230 Pintakemia

Transkriptio

1 CHEM-C2230 Pintakemia Prof. Monika Österberg Yhteystiedot Monika Österberg: Puu I, huone 323, Koko kurssi/luennot/projektityö/tentti Gunilla Fabricius: CHEM Laskuharjoitukset/laboratoriotyöt (kemialla tehtävät) Juan José Valle-Delgado: ja Maija-Liisa Mattinen Puu I, huone 321, Laboratoriotyöt (Puulla tehtävät) Monika Österberg 1

2 Kurssin rakenne ja arvostelu Kurssikirja: Barnes & Gentle: Interfacial Science An Introduction MyCourses: Rakenne: Luentoja + kotitehtäviä 2*Laskuharjoituksia (1p/harjoitus) 2* Laboratoriotyö (valitaan kolmesta työstä) 1* Projektityö 1* tietokoneharjoitus 1* Tentti (kirja, luennot, laskuharjoitukset, projektityö, laboratoriotyöt) Arvostelu: Tentti (50%), projektityö (25%), laboratoriotyöt (15%), laskuharjoitukset (5%), kotitehtävät (5%) 3 Periaatteita ja suosituksia Lue kurssikirjaa jos et käy luennolla. Luentokalvot eivät ole suunniteltu itseopiskelua varten. Jos/kun käyt luennolla tee muistiinpanoja Laboratoriotyöt (2) ja projektityö ovat pakollisia Kotitehtävistä saa pisteita ainoastaan jos ne ovat ajoissa palautettu 4 Monika Österberg 2

3 Sisältö Pintaenergia Pintojen termodynamiikka Adsorptio kaasu-neste rajapinnalle Langmuir-Blodgett ohutkalvot ja mittausmenetelmiä Neste-neste rajapinnat Kiinteät pinnat Kaasu-kiinteä rajapinta Neste-kiinteä rajapinta Pintavoimat, biologiset pinnat, vesiliukoiset polymeerit ja polyelektrolyytit 5 Kotitehtävät: MyCourses, n. 5 kpl Laskuharjoitukset: 1. laskuharjoitus: 7.3. tai (valitse sopiva ryhmä) 2. laskuharjoitus: tai Tietokoneharjoitus: 7.4 klo tai 12.4 klo Laboratoriotyöt (ilmoittautumien MyCourses) - Jokainen tekee 2 työtä - Pareittain - Arvioidaan (1-3) - Raportti - Alkaa Lisää infoa: MyCourses Projektityö: Seminaari 25.4 tai 26.4, Ryhmät MyCourses 6 Monika Österberg 3

4 Viime vuoden palaute Webropol: yleisarvosana 3.6, opetusmenetelmät (3.6), sisältö vastasi hyvin ilmoitettuja tavoitteita (3.9) ja kuormitus ja vaativuus olivat keskitasoa (2.9 ja 3.0), ehkä vähän vähempää työtä vaativa kurssi. Kurssi edisti yleisiä valmiuksia (3.5). Opiskelijoiden työpanos ja motivaatio olivat keskitasoa aavistuksen parempia (3.5) Kurssin aikana esiin tulleita huolenaiheita: projektityö, ryhmittyminen 7 Palautteen perusteella tehtävät muutokset: 1) Posterista vaaditaan sekä posterivedos että raportti kommentoitavaksi ennen tulostusta. Esimerkkipostereita näytetään. Toivottavasti voimme myös tulostaa oikeat A1 tai A0 kokoiset posterit. 2) Yhtä laboratoriotyötä ja osa luennoista muokataan paremmiksi. 3) Lisätään tietokoneluokassa tehtävä harjoitus pintavoimista, koska se on aikaisemmissa kursseissani edistänyt ymmärrystä. 4) Annetaan enemmän vapaaehtoista syventymismateriaalia halukkaille. Muista antaa palautetta! Antamalla palautetta vaikutat tuleviin luentoihin, tuleviin kursseihin ja jopa koulussa annettavaan opetukseen yleensä! 8 Monika Österberg 4

5 1. Pinta- ja kolloidikemian perusteet 1. Mikä on kolloidi? Päivän oppimistavoitteet a) Kolloidien luokitus b) Missä systeemeissä on kolloideja läsnä? c) Miten niitä karakterisoidaan? (myöhemmin kurssilla) d) Mikä vaikuttaa niiden ominaisuuksiin? 2. Mikä yhdistää/erottaa pintakemian, kolloidikemian ja nanoteknologian? 3. Miksi rajapintailmiöt ovat tärkeitä? 9 Miksi pintakemia on tärkeä? Biologiset ja tekniset systeemit 10 Monika Österberg 5

6 Esimerkki: Ihmisen keuhkot Pinta-aktiivisten aineiden rooli Kontaktipinta-ala ilman kanssa erittäin iso Mm. pienentää pintajännitystä Pérez-Gil J. Biochimica et Biophysica Acta Biomembranes 1778 (2008) Biolääketiede Lääkeannostus käyttäen nanopartikkeleita Panyam et al Advanced Drug Delivery Reviews 55 (2003) Kompatibilisointi ja antibakteerisuus Keinorusto Rusto Stark Nanoparticles in biomlogical systems Angew. Chem. 2011, 50, Monika Österberg 6

7 Tekniset esimerkit Emulsiot Katalyytit (katso kotitehtävä) Prosessit: paperin valmistus, vedenpuhdistus, kaivosteollisuus, Viirojen likaantuminen paperinvalmistuksessa Metso Paper 13 Puumateriaalit Haltia, Nuuksio, Espoo: First public building in Finland built entirely out of wood 2013 Puun käyttö lisääntymässä Motivaatio: Kestävyys, terveys, mukavuus, design Haasteet: Kestävyys, paloturvallisuus, puhdistus, On ymmärrettävä ja kontroloitava pintaominaisuuksia Tarvitaan uusia pintakäsittelyjä, jotka säilyttävät puun hyvät ominaisuudet, kuten kosteuden puskurointi Lozhechnikova, A, et al Energy and Buildings. 105, (2015) CHEM-E2150_L1 Introduction 14 Monika Österberg 7

8 Selluloosakuidut ja nanoselluloosa (Selluloosa)kuiduilla vahvistetut komposiitit Nanoselluloosa joustavissa näytöissä, barriermateriaalina (pakkaukset), solukasvatusalustana jne UPM Biofore concept car Kemia Kemi 7/2013 Kalevala Klemm et al Angewandte Chemie 2011 CHEM-E2150_L1 Introduction 15 Kolloidit Materiaalit joissa ainakin yksi dimensio 10nm-1µm. Nanomateriaalit nm Puukuidut 30 µm 30 nm Nanokuidut Partikkelit Kuidut Ohutkalvot 16 Monika Österberg 8

9 Laske pinta-ala Partikkelikoon vaikutus kokonaispinta-alaan V = 1 cm 3 l = 1 cm Kokonaispintaala = m 2 a) Jos 1 cm 3 kuutio jaetaan pienempiin kuutioihin joiden sivun pituus on 1 µm niin mikä on kokonaispinta-ala? b) l = 100 nm c) l = 10 nm Vastaus: a) 6 m 2, b) 60 m 2 ja c) 600 m 2 17 Dispersiot (kolloidit ja nanopartikkelit) Partikkelikoko µm 1 l päällystepastan partikkelien yhteispintaala on n. 2 hehtaaria (4 jalkapallokenttää) Rajapintailmiöt erittäin tärkeitä! 18 Monika Österberg 9

10 Kolloidien luokitus Lyofiilinen kolloidi Polymeerit Hiilihydraatit Proteiinit DNA Synteettiset polymeerit Pinta-aktiiviset aineet misellit Lyofobinen kolloidi Dispersiot Emulsiot Vaahdot Komposiitit Kysymyksiä: 1. Mitkä kolloidit muodostavat termodynaamisesti stabiileja dispersioita? 2. Miten termodynaamisesti epästabiilit dispersiot, kuten maalit, margariinit ovat mahdollisia? 19 Miten kolloidit ja nanopartikkelit muodostuvat? Kondensaatio Dispersio/hajotus Polymerisaatio Spontaani järjestäytyminen Melkein kaikki materiaalit Polymeerit/makromolekyylit Pinta-aktiiviset aineet Kondensaatio Hajotus 20 Monika Österberg 10

11 Hajoitus Esimerkki: Puu -> sellu -> nanosellu 30 µm 200 nm kolloidi nanopartikkeli 21 Nimeämissääntöjä jatkuva faasi (liuoitin) Dispergoitunut faasi monodispersiivinen polydispersiivinen 22 Monika Österberg 11

12 Esimerkkejä kolloideista Pohtikaa ryhmässä Dispergoitunut faasi kiinteä neste kiinteä kaasu neste kiinteä neste tai kaasu Jatkuva faasi Nimi Esimerkki kaasu kaasu neste neste neste kiinteä kiinteä 23 Pinta /rajapinta Noin 5-10 molekyylikerrosta määräävät rajapintaominasuudet. Ajatusleikki: Jos tennispalloa suurentaisi maaapallon kokoiseksi ja molekyylit suurennettaisiin saman verran pintakerros olisi 10 cm paksu 24 Monika Österberg 12

13 Miksi pintakerros on niin ohut? Kahden molekyylin välinen vuorovaikutusenergia: U A B r 6 r 12 U = energia r = etäisyys Energia pienenee nopeasti etäisyyden funktiona. U/kT r/r A = , B = , T = 298 K r r o 25 Voimia rajapinnalla Molekyylien väliset vuorovaikutukset Kaasu Isotroopinen / homogeeninen rajapinta Anisotrooppinen/ heterogeeninen Neste Isotrooppinen Vaikutukset: pintajännitys, vesipisarat, kapilaarivoimat 26 Monika Österberg 13

14 Tyypillisiä käytännön haasteita kolloidikemiassa Miten valmistetaan stabiili dispersio, emulsio tai vaahto? Miten ph, T, suolakonsentraatio tai leikkausvoimat vaikuttavat dispersion (emulsion, vaahdon) stabiiliuteen? Miten kolloidi flokataan? Mikä on flokatun kolloidin rakenne? Pickering emulsion Huokoinen Järjestäytynyt Tiivis Mikä on dispersion ja liuoksen ero? Mitä tarkoittaa flokkaus? Kolloidikemian käsitteitä Suspensio: kiinteät partikkelit nesteessä Kolloidaalinen suspensio: partikkelit kolloidaalisessa kokoluokassa (nm-µm) Dispersio: partikkelit ja väliaine voi olla kiinteä, neste tai kaasu Kolloidi/kolloidaalinen dispersio: dispersio, mutta partikkelit ovat kolloidaalista kokoluokkaa Kaksi faasia: jatkuva ja dispergoitunut faasi Liuos: esim NaCl + vesi: yksi faasi Monika Österberg 14

15 Flokkuointi dispersio flokkulointi sedimentaatio Flokkulointi: reversiibeli aggregoituminen Koagulointi: irreversiibeli aggregoituminen 29 Pintakemian käytännön haasteet Miten puhdistaa pintaa? Miten pitää pintaa puhtaana? Miten kontrolloit miten neste kostuttaa pintaa? Miten saada pinnat tarttumaan toisiinsa? Miten nesteet tunkeutuvat huokoisiin? Monika Österberg 15

16 Kolloidien stabilisuus Flokkulointi/koagulointi Mikä vaikuttaa flokkulointiin: Kuinka usein partikkelit törmäävät: - Partikkelikoko - Partikkelimuoto - Sekoitus - Sedimentaatio Törmäystehoon vaikuttaa: - Partikkeleiden välinen vuorovaikutus - Tämän vuorovaikutuksen riippuvuus etäisyydestä Voimia kolloidaalisissa dispersioissa pintavoimia diffuusivoima(brownian motion) kitkavoima Hydrodynaamisia voimia Esim. sekoitus Monika Österberg 16

17 Brownian motion (Brownin liike) Partikkelit liikkuvat koko ajan kolloidaalisessa dispersiossa. Tämä liike on nopea ja täysin satunnainen. x x Miksi kannattaisi tutkia pintakemiaa? Uudet funktionaaliset (kestävät) materiaalit Nanosellu Nanolitografiaa käyttäen lohkopolymeerejä ja kontrolloimalla niiden itsejärjestätymistä liuotin- vaihdolla Nanoteknologiassa tärkeää Paljon avoimia kysymyksiä ACS Nano, 2014, 8 (10), pp Monika Österberg 17

18 Muista ainakin tämä 1. Miksi pintakemia tärkeä a) Pinta-alan riippuvuus partikkelikoosta b) Missä pintakemia tärkeä? 2. Kolloidien luokitus Kotitehtävä MyCourses: Vastaa ennen Keskiviikkona: Pintajännitys 35 Projektityö Muista ilmoittaa ryhmäsi ja päättää aihe! Teollinen prosessi jossa pintakemia tärkeä Kirjallinen/suullinen ryhmätyö (3-4 hengen ryhmät) Posteri Oppimistavoitteet: Opiskelija ymmärtää miten monessa tavallisessa prosessissa pintakemialla on merkitys. Opiskelija osaa työskennellä tehokkaasti ryhmässä. Opiskelija osaa esittää tuloksia visuaalisesti selkeästi sekä pystyy keskustelemaan niistä vakuuttavasti. Evaluointikriteerit Ymmärrys pintakemian merkityksestä kyseisessä prosessissa (posterin sisältö osoittaa ymmärrystä/pohdintaa) Osallistuminen ja toiminta ryhmän työskentelyssä (vertaisarviointi) Tulosten esittäminen (posterin selkeys, tärkeimpien johtopäätösten esille tuominen esittelyssä, kyky keskustella aiheesta ja vastata kysymyksiin) 36 Monika Österberg 18